Helikopterikenttä selvitysalueeksi

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti osaltaan kan­tansa Her­ne­saaren osayleiskaavaan. Kiista helikopteriken­tästä ratkaisti­in lop­ul­ta niin, että alue merkit­ti­in selvi­tysalueek­si, jon­ka käyt­tö ratkaistaan ase­makaaval­la. Helikopterikent­tää ei siis tor­jut­tu lop­ullis­es­ti, mut­ta täl­lä päätök­selle ei voi hakea lupaa täytöille.

Jos lop­ul­ta kuitenkin päädytään alku­peräiseen suun­nitel­maan, tämä päätös tuli kalli­ik­si. Kaupung­in­hal­li­tus varasi juuri yli miljoona euroa louheen tilapäiseen varas­toin­ti­in. Mei­dän tavoit­teemme kuitenkin on tor­jua koko kent­tä ylipään­sä ja tuol­laise­na mas­si­ivise­na täyt­tönä erityisesti.

Poli­ti­ikas­sa syn­tyy aika ajoin erim­ielisyyk­siä ja kovi­akin kiis­to­ja. Yleen­sä olen kuitenkin ymmärtänyt, mik­si vastapuoli on sitä mieltä kuin on. Tässä tapauk­ses­sa en ker­takaikkises­ti voi ymmärtää, mik­si kaupun­gin virkamiesjo­hto ajaa tätä kent­tää jär­jet­tömään paikkaan ja jär­jet­tömin kus­tan­nuksin. Onko kun­tien väli­nen kil­pailu sokaissut mielet niin, että Helsin­gin on rohmut­ta­va itselleen kaikki.

55 vastausta artikkeliin “Helikopterikenttä selvitysalueeksi”

  1. Lau­takun­nas­sa ker­rot­ti­in, että min­imi­ai­ka täyt­tölu­van saamiseen on noin kak­si vuot­ta. Lupa­pyyn­nön valmis­telu­un menee noin vuosi ja luvan saamiseen toinen. Aika uskomatonta! 

    Tyh­mä luot­ta­mushenkilö kuvit­telee, että pros­essin voisi saa­da suju­maan nopeamminkin.

  2. Tähän palvelu­jen sijoit­tamiseen on HSL muuten julkaissut uuden kätevän net­ti­palvelun: Mat­ka-aikakart­ta

    Sil­lä voi tutkia, kuin­ka ison alueen ja kuin­ka paljon asukkai­ta ja työ­paikko­ja tietys­tä pis­teestä saavut­taa mis­säkin ajas­sa. Se kyl­läkin perus­tuu Reit­tiop­paaseen siten, että saavutet­tavu­us las­ke­taan vain tietylle ajan­hetkelle, mut­ta antaa jo sel­l­aise­naan hyvin suun­taa. Peri­aat­teessa siitä voisi kehit­tää myös ver­sion, joka las­kee tulok­set pain­otet­tuna viikon yli.

    Ja se ker­too vain joukkoli­iken­teestä tai kävelystä ja pyöräilystä, ei autoilus­ta (joka helikopteriken­tälle on paljon tärkeämpi). Eikä se ota huomioon tule­vaisu­u­den suunnitelmia.

    Mut­ta nyt esimerkik­si (klo 17.00 tänään):
    Keilanie­mi: 30 min päässä 197 000 työpaikkaa
    Her­ne­saaren kär­ki: 30 min pässä 85 400 työpaikkaa

    Ja vaik­ka taan­noinen kekustelu Verkkokauppa.comin sijain­nista (30 min päässä):
    Ruo­ho­lahti: 261 000 asukasta
    Jätkäsaari: 80 700 asukasta
    Lep­pä­vaara: 168 000 — 205 000 asukasta 

    Luvut ovat samas­sa suh­teessa myös 50 min mat­ka-ajalle. Joo, Jätkäsaa­reen ja Her­ne­saa­reen tulee vielä lisää asukkai­ta, mut­ta ei se hehtaari­arvio­ta muu­ta: Verkkokauppa.com on koko pääkaupunkiseu­tua ajatellen todel­la syr­jässä nyt.

  3. Elmo Allén:
    Tähän palvelu­jen sijoit­tamiseen on HSL muuten julkaissut uuden kätevän net­ti­palvelun: Mat­ka-aikakart­ta

    Vähän avauk­sen aiheesta poiketen, tuo mat­ka-aikakart­ta antaa aika real­is­tisen kuvan Helsin­gin joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­sos­ta. Siinä voi ver­tail­la joukkoli­iken­teen, käve­lyn ja pyöräi­lyn matka-aikoja

    Leikin kar­tal­la vähän, ja jos tarkastelupis­teek­si ote­taan oikeas­t­aan mikä tahansa muu kuin aivan juna/metroaseman välit­tömässä läheisyy­dessä ole­va piste, niin 20 min­uutin aikatarkastelul­la joukkoli­ikenne häviää jopa käve­lylle (eli 20 min­uutis­sa kävelee pidem­mälle kuin mitä joukkoli­iken­teel­lä pääsee) ja vielä puolen tun­nin aikatarkastelul­lakin käve­ly ja joukkoli­ikenne ovat likip­itäen tasoissa. 

    Pyöräi­ly on ylivoimainen kaikil­la aikatarkasteluilla. 

    Joukkoli­ikenne siis tuon kar­tan perus­teel­la kil­pailee nopeudessa ain­os­taan käve­lyn kanssa suurim­malle osalle helsinkiläi­sistä. Itse asi­as­sa asun­non etäisyys juna/metro ase­mas­ta pitää olla vain 300- 400 metrin luokkaa ennenkuin joukkoli­ikenne pesee käve­lyn. Oma koke­muk­seni tukee täysin tuon mat­ka-aikakar­tan tuloksia

  4. Täysin ohi aiheen, mut­ta kun Reit­tiop­paan päälle ker­ran tehdään noi­ta sovel­luk­sia niin sen poh­ja­datan voisi lait­taa kuun­toon. Pysäkki­a­jat kohdalleen/realistisiksi ainakin.

  5. Ker­rotko lisää noista jakolin­joista. Siis virkamieskun­ta halu­aa helikopteriken­tän (syys­tä jota ei tun­neta), mut­ta ilmeis­es­ti myös kokoomus. Mik­si he sen halu­a­vat? Äänestet­ti­inkö selvi­tysalue­päätök­ses­tä, vai menikö se yksimielis­es­ti läpi?

  6. Ei kovin fik­su päätös. 😀 Tuh­lataan miljoona, jolle var­masti on parem­paakin käyt­töä. Tulee kent­tää tai e, niin täyt­tö kan­nat­taa tehdä.

  7. Eikö helikopteriken­tän paikalle voi rak­en­taa asun­to­ja? Asun­noista on pulaa ja saataisi­in louheelle loppusijoituspaikka.

  8. KariS:

    Joukkoli­ikenne siis tuon kar­tan perus­teel­la kil­pailee nopeudessa ain­os­taan käve­lyn kanssa suurim­malle osalle helsinkiläi­sistä. Itse asi­as­sa asun­non etäisyys juna/metro ase­mas­ta pitää olla vain 300- 400 metrin luokkaa ennenkuin joukkoli­ikenne pesee käve­lyn. Oma koke­muk­seni tukee täysin tuon mat­ka-aikakar­tan tuloksia

    Ja nimeno­maan juna- tai metroase­mas­ta, sil­lä näi­den kulku­muo­to­jen tehokku­us tulee kar­tas­sa hyvin esi­in. Mon­es­ta kan­takaupun­gin pis­teestä pääsee nopeam­min jon­nekin Vuosaa­reen kuin muualle kan­takaupunki­in. Kart­ta avaakin hienos­ti jonkin Pis­aran etu­ja, kuten myös Töölön metron… 

    Nyky­muo­dos­saan ratikoi­ta voi ver­ra­ta lähin­nä käve­lyyn. Pitäisiköhän niitä vähän nopeuttaa?

    Pahasti off-top­ic, mut­ta tuo kart­ta on ver­rat­tomasti kiin­nos­tavampi kuin jokin äly­va­paa helikopterikenttä.

  9. tpyy­lu­o­ma:
    Täysin ohi aiheen, mut­ta kun Reit­tiop­paan päälle ker­ran tehdään noi­ta sovel­luk­sia niin sen poh­ja­datan voisi lait­taa kuun­toon. Pysäkki­a­jat kohdalleen/realistisiksi ainakin.

    Aivan. Nythän reit­tiopas antaa aivan liian opti­mistisen kuvan todel­lis­es­ta mat­ka-ajas­ta. Vain junat ja metro osuu kohtu­udel­la kohdalleen, muille opas antaa aivan liian lyhyet mat­ka-ajat. Ainakin nor­maalei­hin aamu-ilta työ­matkoi­hin käytet­täv­inä aikoina.

    Pyöräi­ly taas on mitoit­tet­tu aika alhaisen keskinopeu­den mukaan (17 km/h), vaik­ka se mat­ka-aika sovel­luk­ses­sa hakkaa kaik­ki muut. Mut­ta meitä pyöräil­i­jöitä tietysti on niin mon­en­ta­soisia, että jonkin­lainen keskiar­vo on haettu.

  10. Pyöräi­ly taas on mitoit­tet­tu aika alhaisen keskinopeu­den mukaan (17 km/h), vaik­ka se mat­ka-aika sovel­luk­ses­sa hakkaa kaik­ki muut. Mut­ta meitä pyöräil­i­jöitä tietysti on niin mon­en­ta­soisia, että jonkin­lainen keskiar­vo on haettu.

    Pohdin joskus itsekin tuo­ta pyöräi­lyn alhaista keskinopeut­ta. Käytän­nössä kohtuukun­toinen polk­i­ja pol­kee tuo­ta vauh­tia hirveästi hikeen­tymät­tä, mut­ta itse asi­as­sa kovin tiheässä liiken­teessä ja liiken­neval­ois­sa tuokin on haas­ta­va vauhti.

    Ja ihan rehellisyy­den nimis­sä: Jos ote­taan keskimääräi­nen kansalainen keskimääräisel­lä polkupyöräl­lä, keskinopeus jää selvästi tuon alle, vaik­ka ruti­noitunut sukka­housupyöräil­i­jä sileäl­lä meneekin tuplavauhtia.

    Pyöräilya­jan toteu­man arvioin­ti on suun­nilleen yhtä vaikeaa kuin autoilu­a­jankin kohdal­la. Approksi­maa­tiok­si menee, jos liiken­net­tä on vähänkään enem­män tai keli vai­htelee. Ja joka tapauk­ses­sa alle puolen tun­nin matkoil­la pyörän hienous tulee hyvin näkyviin.

    Jahas, täl­lä ei kyl­lä mitään ollut tekemistä helikopterei­den kanssa… Mut­ta hieno sovel­lus yhtä kaik­ki, ker­ras­saan upea. Ja jos siihen saisi henkilöau­ton ver­tailuko­hdak­si, niin sit­ten selviäisi sekin, mik­si ihmiset mak­sa­vat autoilus­ta niinkin paljon kuin mak­sa­vat. Ja tietysti ver­tailuko­hdak­si niin, että ruuhkat ja pysäköin­ti­a­jat huomioidaan kuten myös polkupyörän eri­laiset eten­e­misnopeudet tilanteen mukaan.

    No, ehkä ver­sios­sa 2.0.

  11. Kir­joitin Särelän blogi­in aika kyynisen kommentin:

    “Eli KSV tekee selvi­tyk­sen, jon­ka mukaan sinne sopii vai­h­toe­hdoista parhait­en juuri helikopterikent­tä ja sit­ten se vahvis­te­taan asemakaavassa?

    Pain­os­takaa­han vielä KSV:tä tekemään selvi­tyk­set niin, että jos tuleekin vaik­ka työ­paikko­ja, niin sit­ten vars. saaren puolelle voikin tehdä asun­to­ja paljon enem­män. Ja jos tulee työ­paikko­ja, pitäisi jatkaa ratikkaakin taas sinne kär­keen asti, mis­tä se jo ker­ran otet­ti­in pois. En mä ihan jak­sa uskoa, että viras­to viit­sisi tosis­saan tehdä tuol­laista ylimääräistä työtä…”

    Kat­so­taan siis, miten käy. Olisin taas ker­ran enem­män kuin mielel­läni aivan väärässä.

  12. Mik­si hem­metis­sä virkami­esten annetaan sooloil­la? Jos demokraat­tis­es­ti valit­tu­jen enem­mistö on eri mieltä, mut­ta virkamiehet junt­taa kokkarivähem­mistön nyökytel­lessä silti helikopterikent­tää, niin on ainakin syytä äänestää parem­min seu­raavis­sa vaaleis­sa. Ihan peri­aat­teesta voisi­vat val­tu­ute­tut nous­ta kap­inaan, aihe ei kuitenkaan ole maail­maa muut­ta­va, mut­ta loukkaa kansan­val­taa. Vain kansan val­it­se­ma enem­mistö saa sotkea kaupun­gin asiat. 

    Jos on soraa ja kiveä liikaa, että pitää oikein vispiläkent­tiä täytel­lä, niin vir­tavesikun­nos­tuk­si­in voi tar­jo­ta. Koko Suomen per­atut kos­ket kun­toon ker­ral­la uuden Helsin­gin rakennusjämillä? 

    Leik­ki leikkinä, mitäs se aut­taa, kun Van­taas­sakin riihimäkeläisen sikari pudot­telee koskea alas ruse­hta­va ves­s­apa­peri perässään. Pitääkin soitel­la taas tutu­ille, että vetävät Rik­sus­sa puh­das­ta ves­su­pa­pe­ria pön­töstä, jot­ta taimenet voivat pyyhk­iä silmän­sä alavir­ras­sa. Joko­han uudet kalasa­ta­malaiset ovat kuulleet paljonko puhdis­tam­a­ton­ta jätevet­tä ui keskimäärin vuodessa ikku­nan alta kohti Suomen­lahtea? Toiv­ot­tavasti ainakaan Ara­bi­an­ran­nan uudet asukkaat eivät pidä vaah­toavaa Van­taa­ta luon­nol­lise­na ilmiönä. Jokunen pel­to näyt­tää edelleen kui­v­at­ta­van itsen­sä suo­raan jokeen. Van­taan­joen var­ren vihreil­lä olisi hom­maa siinäkin, että oman kun­nan alueelta ei tulisi mitään suo­raan jokeen ja puhdis­tushankkeet todel­lakin toteutuu.

    Kun ker­ta halu­taan ilmaista joukkoli­iken­net­tä, niin suosit­telisin maastopy­örän han­k­in­taa. Ei tarvi­ta oikeas­t­aan edes tei­den kun­nos­s­api­toa, saati­ka uusia liiken­nehankkei­ta. Eli koko hom­ma on oikeasti ilmaista myös muille ja oma ja muiden ter­veys pysyy kun­nos­sa. Ajankäytöl­lis­es­ti näköjään myös tilas­tot pyöräi­lyn puolel­la, eikä vain mutu-tun­tu­ma. Työ­paikoille vain kun­nol­liset pesu­ti­lat, että saa luon­nol­liset hajut pestyä ja lop­pu on säästöä kaikille. Samas­ta syys­tähän se peruster­ve 50-vuo­tias on rapakun­nos­sa, kuin 20-vuo­tias varusmies.

  13. Olisiko analo­gia niin, että kaupun­ki yrit­tää kuumeis­es­ti vain etsiä paikko­ja mihin maataan kip­paa? Saa ensin rahaa läjit­tämis­es­tä ja sit­ten myy­tyä vielä tonttimaata.

    Län­simetro-> Jätkäsaareen
    Pis­ara -> Kru­unuvuoreen, Hernesaareen
    jne.

    Minus­ta meri on ihan kau­nis niin kuin se on. Raken­netaan saaret ensin.

  14. a_l:

    Pahasti off-top­ic, mut­ta tuo kart­ta on ver­rat­tomasti kiin­nos­tavampi kuin jokin äly­va­paa helikopterikenttä.

    Niin­pä. Poli­itikoille (Osmokin mukaan­lukien) kuitenkin näyt­tää ole­van tärkeäm­pää kinastel­la äly­va­paas­ta helikopteriken­tästä kuin suun­nitel­la miten saataisi­in sel­l­aista kaupunkia jos­sa on hyvät liiken­ney­htey­det ja help­po liikkua. Kaupunkia jos­sa joukkoli­ikenne haas­taisi autoilun eikä kil­pail­isi käve­lyn kanssa matka-ajoissa.

    Kun kat­soo Helsin­gin metron asemia, niin nehän ovat kaup­pakeskuk­sia, ei asuinaluei­ta. Kampin, Rauta­tien­torin, Kaisaniemen, Itäkeskuk­sen, Myl­ly­puron, Kon­tu­lan ja Vuosaaren ase­mat ovat ihan puh­tai­ta kaup­pakeskuk­sia, Hert­tonie­mi, Hakanie­mi ja Ruo­ho­lahti ainakin osin, Kalasa­ta­mas­ta tulee sel­l­ainen. Jäl­jelle ei tai­da jäädä kuin Kulosaari, Siil­i­tie, Rasti­la ja Sörnäi­nen, joista Kulosaari on keskel­lä ei mitään ja Siil­i­tiekin hie­man asu­tuk­sen sivus­sa. Kak­si ase­maa siis asuinalueil­la. Ei ihme jos mat­ka-ajat venyvät metrol­lakin. Mut­ta gryn­der­it ovat rikas­tuneet kun ovat saa­neet rak­en­taa kap­pakeskit­tymän­sä metroasemien päälle tai ympärille. 

    Asun­to­ja sinne asemien välit­tömään läheisyy­teen olisi pitänyt, ja pitäisi tehdä. Kaupun­ki saa kaup­pa­paikka­ton­teista parem­mat tulot, joten asukkaiden matkus­tamisen help­pous ja nopeus saa väistyä yksisilmäis­es­ti ja lyhyt­näköis­es­ti kaupun­gin kas­saa tui­jot­tavien päät­täjiemme silmis­sä. Vaikka­pa Hert­toniemen suun­nitel­mat ovat juuri tätä, kaup­paa lisää metroas­man päälle vaik­ka asun­noista on huu­ta­va pula.

  15. Kuten lau­takun­tapäätök­ses­tä ja tämänkin blo­gin vas­tauk­sista voi lukea, nyt Her­ne­saaren hekotäytön tilalle suun­nitel­laan vaik­ka mitä, vaik­ka mer­itäytön alku­peräi­nen syy oli kaavaan pakote­tun helikopteriken­tän 500 metrin etäisyys asu­tuk­ses­ta ja Pihlajasaaresta.

    Kaupung­in­jo­hta­ja taitaa kuitenkin päästä tavoit­teeseen­sa lau­takun­tak­loonien­sa avulla. 

    Jok­seenkin aina kan­takaupungille edulliset vään­nöt hävitään 4–5. Vihreät ovat kan­takaupungille tur­val­lisin puolue. On iro­nista, että kokoomus onkin van­han raken­netun Helsin­gin suurin uhka.

    Kiitos vihreille ja vasem­mis­tolle, ettette anta­neet täyt­töhirviön jäädä pääkaavaan. Vihrei­den johdol­la type­r­yys olisi kaatunut jo 2008 maankäyt­tökaavios­sa. Hävisitte tuol­loin 3–5. Kaupun­ki olisi säästänyt aikaa ja rahaa turhissa selvi­tys- ja suun­nit­telukus­tan­nuk­sis­sa. Kaiken vään­nön jäl­keenkään kopterikent­tä ei sovel­lu ehdote­tulle paikalle tur­val­lisu­us- ja melutek­i­jöistä johtuen http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-10–02_Kslk_27_El/5E3BF4F1-88B7-4544–9FD8-416F2978003B/Liite.pdf

    Ehkä kaupung­in­jo­hto suun­nit­telee Helsin­gin merene­dus­tan täyt­töä laa­jem­minkin ja kopterikent­tä oli vain naamioitu pää­navaus. Kun sen sopivu­ud­es­ta nyt kiis­tel­lään, tuleekin mui­ta ehdo­tuk­sia, jot­ka jatkos­sa hyväksyt­tävätkin meren täytön. 

    Muistin virk­istyk­sek­si; noin 10 ha:n uusi mer­itäyt­tö 10–12 metriä syvään veteen tulee poikit­tain itään Her­ne­saaren per­in­teiselle pur­je­hdus­lahdelle, Pih­la­jasaaren venere­it­ille, Helsin­gin vikkaim­malle pien­veneväylälle, Helsin­ki-puis­ton reunalle ja Unescon maail­man­per­in­töko­hteen = Suomen­lin­nan suo­javyöhyk­keelle, jot­ka kaik­ki siir­retään alta pois.

    Muu maail­ma pitää Helsin­gin edus­tan meri­aluet­ta- kaikkien kaupunki­lais­ten olo­huonet­ta- suo­jelemisen arvoise­na. Markki­nave­toinen kaupung­in­jo­hto on valmis tärvelemään Itämeren tyt­tären kauneim­mat kasvot.

    Jotkut ehdot­ta­vat mer­itäytölle kopteriken­tän sijaan asuin­rak­en­tamista. Kaupung­in­jo­hdolle vai datchoik­si? Olisi tur­val­lis­in­ta jät­tää virk­istys­me­ri­alue merek­si ja sen 100-vuo­tiset toimin­not rauhaan tuleville, toiv­ot­tavasti viisaam­mille vastuunkantajille.

  16. a_l: Mon­es­ta kan­takaupun­gin pis­teestä pääsee nopeam­min jon­nekin Vuosaa­reen kuin muualle kantakaupunkiin.Kartta avaakin hienos­ti jonkin Pis­aran etu­ja, kuten myös Töölön metron… 

    Tai sit­ten tilanne pal­jas­taa sen, että pk-seudulle olis pitäny rak­en­taa kat­ta­va pikaratikkaverkko jo pari vuosikym­men­tä sit­ten. Sekä sen, että nykyi­nen joukkoli­ikenne toimii vain lähiöstä keskus­taan, jos­ta tulee sitä isom­pi ongel­ma, mitä enem­män työ­paikat siir­tyvät pois keskustasta…

  17. Eli siis kan­takaupunki­inkin voisi lait­taa pikavuoro­ja ihan dösälle ja spårallekin, ei siihen mitään mil­jar­di­en metroa vält­tämät­tä tarvitsisi…

  18. KariS: Niin­pä. Poli­itikoille (Osmokin mukaan­lukien) kuitenkin näyt­tää ole­van tärkeäm­pää kinastel­la äly­va­paas­ta helikopteriken­tästä kuin suun­nitel­la miten saataisi­in sel­l­aista kaupunkia jos­sa on hyvät liiken­ney­htey­det ja help­po liikkua. Kaupunkia jos­sa joukkoli­ikenne haas­taisi autoilun eikä kil­pail­isi käve­lyn kanssa matka-ajoissa.

    No Odekin on käyt­tänyt aikaansa mm. siihen että saataisi­in Kru­unuvuoren sil­ta, näyt­täisi aika eril­laiselta toi Laa­jasa­lon mat­ka-aikakart­ta sen jäl­keen. Joukkoli­ikenne tarvit­sii hyvät ja suo­rat omat väylät, ei tämä oikeas­t­aan sen vaikeam­paa ole.

    Muuten käve­lyn kanssa kil­pailu lyhy­il­lä matkoil­la on aika kova vaa­timus mille tahansa liiken­nemuodolle fil­lar­ia luku­unot­ta­mat­ta, eikä se nyt toki sinän­sä ole mikään ongel­ma että käve­ly on suju­vaa, päin vas­toin se on tavoite. Kilo­metrin kävelee vauhdista riip­puen 8 — 15 min­uutis­sa. Ihan jo siihen että hoitaa itsen­sä pysäkil­lä ja toises­sa päässä sieltä per­ille menee 5 — 20 min­u­ut­tia riip­puen mm. siitä mis­sä pysäk­it ovat, kuin­ka tiheässä niitä on ja ovatko ne maan pääl­lä vai alla. Odotusa­jat, ajoai­ka ja vai­h­dot päälle. Autol­lakin vähän sama jut­tu, pysäköin­tipaik­ka ei vält­tämät­tä ole ihan vier­essä ja sitä voi joutua etsimään.

    Suuri osa matkoista on alle 5 km, keski­mat­ka Helsingis­sä ulko­muis­tista jotain 7 km. Noil­la etäisyyk­sil­lä joukkoli­iken­nematkas­ta suuri­in osaa kuluu käve­lyyn, odot­tamiseen, vai­h­toi­hin, jne. Sitä kuin­ka fik­sua on hakea lisää nopeut­ta pois­ta­mal­la pysäkke­jä voi miet­tiä tätä taus­taa vas­ten, vaik­ka se toki joskus on järkevää. Todel­lisia mat­ka-aiko­ja on huo­mat­tavasti vaikeampi mallintaa kuin junan ja raide­här­päk­keen nopeut­ta, joten useim­miten keski­tytään vain siihen.

    Tässä on tosin tapah­tunut edis­tys­tä, esimerkik­si Jok­er­ille tehti­in käve­ly­matkatarkastelu. Mut­ta kyl­lä se fokus on edelleen vähän vääris­sä asiois­sa, luul­tavasti käyte­tyin Helsin­gin joukkoli­iken­teen poikit­taisy­hteys ei ole Jok­eri tai kasin ratik­ka, eikä bus­sil­in­ja 58, vaan se on Pasi­lan ase­ma ylä­ta­so. Sen kaut­ta vai­hde­taan A/M junista I/N juni­in. Alle sata metriä lin­nun­ti­etä, viisi min­u­ut­tia. Ja toki myös vai­h­topy­säk­it sekä ‑jär­jeste­lyt ratikkaan ja bus­sei­hin on kuin suo­raan ei näin ‑oppikir­jas­ta. Tuon kor­jaami­nen ei ole vaan yhtä jän­skää kuin viivo­jen piirte­ly Uuden­maan kartalle.

    1. En tiedä, miten tuo HSL:n työkalu on syn­tynyt, mut­ta itse esitin sel­l­aisen tekemistä kaupunkisu­un­nit­telun avuk­si ja sel­l­ainen syn­tyi vuosi pari sit­ten kaupunkisu­un­nit­telu­vir­fas­tossa. Tämä saat­taa olla sukua sille tai sit­ten ei.

  19. Osmo Soin­in­vaara: En tiedä, miten tuo HSL:n työkalu on syn­tynyt, mut­ta itse esitin sel­l­aisen tekemistä kaupunkisu­un­nit­telun avuk­si ja sel­l­ainen syn­tyi vuosi pari sit­ten kaupunkisu­un­nit­telu­vir­fas­tossa. Tämä saat­taa olla sukua sille tai sit­ten ei.

    Idea ei ole varsi­nais­es­ti ihan uusi ja kai ton jol­lain GIS-ohjelmis­tol­la voi tehdä ihan nap­in­painal­luk­sel­la jos on dataa.

    Many mod­ern issues have a strange pre-echo in the maps: an isochron map pro­duced by Man­ches­ter coun­cil shows how long it took to com­mute to the city cen­tre in 1914 and was used in an attempt to show the need for trams and traf­fic police­men. Which sounds odd­ly like last year’s failed TIF campaign.

    http://www.manchesterconfidential.co.uk/Culture/Arts/Mapping-Manchester-exhibition
    Kart­ta: http://www.manchesterconfidential.co.uk/i/3RU/RZP_H.jpg

  20. toke: Tai sit­ten tilanne pal­jas­taa sen, että pk-seudulle olis pitäny rak­en­taa kat­ta­va pikaratikkaverkko jo pari vuosikym­men­tä sit­ten. Sekä sen, että nykyi­nen joukkoli­ikenne toimii vain lähiöstä keskus­taan, jos­ta tulee sitä isom­pi ongel­ma, mitä enem­män työ­paikat siir­tyvät pois keskustasta…

    En todel­lakaan halua liet­soa mitään pikaratik­ka vs. metro ‑kiis­te­lyä tästä. Töölön metroon ei ole varaa, joten sitä ei tule. Parem­paa joukkoli­iken­net­tä silti tarvitaan.

    Joukkoli­iken­teen saavutet­tavu­ut­ta kart­ta hyvin sel­ven­tää, ja siinä ylivoimaisia ovat nopeat runk­olin­jat metro ja juna. Voisi­vat toki olla pikaratikat ja runk­obus­sitkin, mut­ta kun eivät Helsingis­sä ole. Ja näi­den pitäisi myös olla PIKA ja RUNKO ‑lin­jo­ja, ei ker­ran tun­nis­sa joka nurkan kiertäviä lähiölin­jo­ja, eikä kaduil­la matele­via eta­naratikoi­ta. Aika on rahaa myös joukkoli­iken­teen matkustajalle.

    Jol­lain kon­stil­la noi­ta runk­oli­iken­teen pysäkkien vihre­itä aluei­ta pitäisi saa­da lisää.

  21. a_l: Töölön metroon ei ole varaa, joten sitä ei tule. 

    Kuin­ka kum­mas­sa muuten ei ole? Töölöhän on kai ain­oa alue Helsingis­sä, jos­sa asukasti­heys (~10 000 as/km2) ylit­tää sen, mitä muual­la maail­mas­sa pide­tään riit­tävänä väestöpo­h­jana metrolle.

  22. toke:
    Eli siis kan­takaupunki­inkin voisi lait­taa pikavuoro­ja ihan dösälle ja spårallekin, ei siihen mitään mil­jar­di­en metroa vält­tämät­tä tarvitsisi…

    Mitenkäs tuol­lainen pikavuoro­ratik­ka toimisi? Ei se ainakaan nyky­isil­lä kiskoil­la menisi, kos­ka niil­lä samoil­la kiskoil­la menee aika mon­ta muu­takin ratikkaa.

    Nopea joukkoli­ikenne tarvit­see oman väylän­sä, eikä se ole ihan help­po toive kan­takaupungis­sa. Kai siihen jokin syy on, että noi­ta metro­ja on maail­mal­lakin maa­han kaivettu.

    No, tämä nyt on enem­män ongel­ma kuin ratkaisu. Kart­ta näyt­tää aika valitet­taval­la taval­la senkin, mik­si Helsingis­sä on vaikea tehdä hyvää joukkoliikennettä.

  23. Pekka Taipale: Kuin­ka kum­mas­sa muuten ei ole? Töölöhän on kai ain­oa alue Helsingis­sä, jos­sa asukasti­heys (~10 000 as/km2) ylit­tää sen, mitä muual­la maail­mas­sa pide­tään riit­tävänä väestöpo­h­jana metrolle.

    Tois­es­ta metrolin­jas­ta olisi paljon hyö­tyä, mut­ta en jak­sa uskoa että siihen on varaa ainakaan seu­raa­van kah­denkymme­nen vuo­den aikana, jos koskaan. Varsinkin kun se on jos­sain mielessä Pis­aran kanssa päällekkäinen.

  24. a_I: Aika on rahaa myös joukkoli­iken­teen matkustajalle.

    Vielä selvem­min se on rahaa joukkoli­iken­teen tuot­ta­jille. Ratikan ajami­nen hitaasti tulee kalli­ik­si kun kuskin palk­ka juok­see koko ajan ja hom­mas­sa on arvokas vaunu kiinni.

    Nopeut­tamis­toimista on jauhet­tu tääl­lä ja muual­la puu­tu­miseen asti. Kaik­ki tai ainakin mon­et tietävät, että esim. göte­borgi­lainen tai hyvä sak­salais­ta­soinen kat­u­ratikan vauhti olisi aivan mah­dol­lista saavut­taa Helsingis­sä suht pienin toimin, joi­ta on tois­tu­vasti selvitet­ty raporteis­sa. Saisko näkyvän vaa­likam­pan­ja-aiheen siitä, että asialle myös tehtäisi­in jotain?

  25. Mikko H: Vielä selvem­min se on rahaa joukkoli­iken­teen tuot­ta­jille. Ratikan ajami­nen hitaasti tulee kalli­ik­si kun kuskin palk­ka juok­see koko ajan ja hom­mas­sa on arvokas vaunu kiinni.

    Nopeut­tamis­toimista on jauhet­tu tääl­lä ja muual­la puu­tu­miseen asti. Kaik­ki tai ainakin mon­et tietävät, että esim. göte­borgi­lainen tai hyvä sak­salais­ta­soinen kat­u­ratikan vauhti olisi aivan mah­dol­lista saavut­taa Helsingis­sä suht pienin toimin, joi­ta on tois­tu­vasti selvitet­ty raporteis­sa. Saisko näkyvän vaa­likam­pan­ja-aiheen siitä, että asialle myös tehtäisi­in jotain?

    Ovatko nämä nopeudet ver­tailukelpoisia? Ja mitkä ovat nämä yksinker­tai­et toimet? Ja mihin ihmeeseen ihmi­si­ol­lä on kiire?

  26. Toinen kuningasa­jatuk­seni vähän min­ua viisaampi­en pohdittavaksi:

    Pis­ara raken­netaan Huopalahdes­ta Ruskea­suon ja Meilah­den kaut­ta Töölön­to­rille ja siitä edelleen Rautien­to­rille. — Kallis pieti, lisää kus­tan­nuk­sia n 500 Me. Toisaal­ta tämä o n samal­la Töölön metro ja tar­joaa suo­ran raidey­htey­den Meilah­den klinikoil­ta Mar­tin­laak­soon — tun­tuu ole­van täyn­nä hoit­su­ja ‑ja lento­ken­tälle. Meilah­den klinikka-alaueel­la käy päiv­itäin työssä, opiskelee tai käy kli­in­i­sis­sä tutkimuk­sis­sa n. 10.000 henkeä.

  27. Siel­lä mihin itäkeskuk­ses­sa on suun­nitel­tu sitä motarisil­taa. Otta­mat­ta siihen sil­taan kan­taa. Ehdot­taisin näin aluk­si , että noil­la suu­nil­la jokaiselta metro ja bus­sipysäk­iltä tehtäisi­in käve­lykier­ros asun­talo­jen luo. Pain­o­tus laatu­un. Täm­mösiä aluei­ta voi kek­siä muitakin. Jos paikkaa tun­tem­aton käveli­jä pitää aluet­ta seka­vana , se on huono. Jos ker­ta toisen­sa jäl­keen suorim­mat käve­lyre­itit kiertää ja kaar­taa, niib ympäristö on vain huono. Täm­möi­nen vaiku­taa joukkoli­iken­teen min­u­ut­tiar­voihin ja kulku­o­suuk­si­in. Tietysti aina ei voi saa­da jokaiselle suor­in­ta käve­lyre­it­te­jä , eikä parkkipaikkaa oven eteen. Saata­vat hyödyt ovat var­masti halvem­mas­ta päästä ver­ratu­na tunneleihin.

    Lisäk­si sivuhuomiona. Helsinkien kau­ni­iden puis­to­jen ja virk­istysaluei­den saavutet­tavu­ut­ta on paran­net­ta­va. Tuskin se on mikään vahinko , että puis­tois­sa on kivo­ja nurkkia joi­hin paras reit­ti on joidenkin omakoti­talo­jen yksi­tyisen piho­jen kaut­ta. Muut voivat sit­ten men­nä pidem­pää tietä.

  28. migul: Siel­lä mihin itäkeskuk­ses­sa on suun­nitel­tu sitä motarisil­taa. Otta­mat­ta siihen sil­taan kan­taa. Ehdot­taisin näin aluk­si , että noil­la suu­nil­la jokaiselta metro ja bus­sipysäk­iltä tehtäisi­in käve­lykier­ros asun­talo­jen luo.

    Käve­ly-ympäristö on mon­es­sa paikas­sa pahasti uno­hdet­tu. Esim. olin ulko­maalais­ten vieraiden kanssa kat­so­mas­sa Meilah­den sairaala-aluet­ta ja kun käve­limme sairaalan pää­sisäänkäyn­nille, he kysyivät, mis­tä jalankulk­i­joiden on oikein ajatel­tu kulke­van sairaalaan… 😉

  29. Tässä on käy­ty juu­pas-eipäs keskustelua raitio­vaunuli­iken­teen nopeut­tamis­es­ta. Saa­nen tässä uudessa viestis­säni vielä hie­man kor­jat­tuna tois­taa aiem­man kom­mentin itse aiheeseen:
    OS
    “Minus­ta tuon helikopteriken­tän oikea paik­ka olisi Keilaniemessä, jos­sa jo pieni kent­tä onkin. Keilanie­mi on parem­min saavutet­tavis­sa kuin Her­ne­saari ja vielä sekä metroase­man että moot­tori­tien vier­essä. Jos meil­lä ei olisi kun­tara­jo­ja, kent­tä menisi Keilaniemeen aivan varmasti.”
    Niin minus­takin, tai sit­ten Koivusaa­res­sa. Ovatko Helsin­gin ja Espoon päät­täjien suh­teet niin kau­naiset, että pääkaupunkiseudun yhteistä helikopterikent­tä ei voi sijoit­taa Espoon alueelle? – Tapi­o­lalaisil­la tosin voi olla ne samat hyvät peruste­lut helikopterikent­tää vas­taan kuin Her­ne­saaren asukkail­la. En ota kan­taa. KSV:n Mikko Särelälle anta­man vas­tauk­sen mukaan kau­pal­lista kent­tää ei voi rak­en­taa Keilaniemeen.
    Jos olete­taan Her­ne­saaren ken­tän raken­nus- ja muik­si kus­tan­nuk­sik­si 100 Me ja matkus­ta­jamääräk­si 100.000 /vuosi. (Peri­aat­teessa mah­dolli­nen olisi 197.000 matkustajaa/ vuosi), niin 5%:n pääo­makus­tan­nuk­sel­la (hyvä peukalosään­tö) saadaan pääo­makus­tan­nuk­sek­si 5 Me/vuosi eli 50 e/ matkus­ta­ja. Hie­man vähem­män kuin OS:n esit­tämä 150 e / matkus­ta­ja. Tähän tietenkin lisät­tävä muut lennon­jo­hto- ja ylläpi­toku­lut, joista min­ul­la ei ole mitään käsitystä
    Liiken­teel­lis­es­ti Keilanie­mi / Koivusaari olisi oleel­lis­es­ti parem­pi. Fyysi­nen etäisyys Ruo­ho­lahdes­ta Her­ne­saa­reen on 4,5 km ja Keilaniemeen vajaa 8 km, mut­ta ajal­lis­es­ti jälkimäi­nen on lähempänä, kos­ka sinne kul­kee moot­tori­tie ja koh­ta myös metro. Her­ne­saari on aikamoi­ses­sa liiken­nesum­pus­sa. En tunne helikopter­i­matkus­ta­jien sielunelämää. Olet­taisin hei­dän kulke­van metrol­la, jos se kul­kee lähelle, muuten tak­sil­la tai oma­l­la autol­la. Hin­ta on mar­gin­aa­li­nen kus­tan­nus liike­matkus­ta­jan päivän budjetissa.
    Osayleiskaa­va mah­dol­lis­taisi helikopteriken­tän rak­en­tamisen Her­ne­saaren kär­keen, mut­ta vas­ta raken­nuskaavas­sa sille voidaan antaa lupa. Sekään ei vielä velvoita kaupunkia tai ketään muu­takaan kopterikent­tää rak­en­ta­maan. – Kaupun­gin virkamiehet eivät voi ryhtyä meri­aluet­ta täyt­tämään ennenkuin bud­jetis­sa osoite­taan siihen varat. Vai onko heil­lä ken­ties avoin piik­ki käytet­tävis­sään? Minkä lisäk­si moinen hom­ma tai­ta­nee vaa­tia ympäristölu­van asian­mukai­sine käsittelyineen?
    Sinän­sä kent­tä ei vie niin paljon raken­nusalaa kuin on esitet­ty, kos­ka tuulise­na täyt­tö­maana Her­ne­saaren kär­ki olisi aika huono asuinalue. Vaik­ka kyl­lä moni olisi mer­inäköalas­ta valmis kär­simään vilua ja nälkää.
    Tiis­taina tehti­in päätös, että alueesta tehdään erilli­nen selvi­tysalue. Ehkä kokon­aisu­us alkaa sit­ten parem­min hah­mot­tua ja tulee aikaa selvit­tää minne helikopter­ili­iken­nekent­tä pitää sijoit­taa, jos sel­l­aista todel­la tarvi­taan. Siitäkään min­ul­la ei ole mielipidettä.

    Tarve on lähin­nä liike­mat­ka- ja polt­tar­ili­ikenne Tallinnaan. Pietari on 300 km päässä lin­nun­ti­etä, joten en usko kovin suur­ta kan­sain­vael­lus­ta sinne kopter­il­la muo­dos­tu­van. Lento kestäisi tosin vain tun­nin, mut­ta se olisi tyyristä lystiä. Ja käsi­tyk­seni – siis ole­tuk­seni — mukaan kopterikyy­dis­sä on aikamoinen melu. Itse olen lentänyt kopter­il­la vain ker­ran. Se oli pieni sekä lentoai­ka vain 15 minuuttia.

    Lentääkö mikään fir­ma muuten enää kopter­il­la Helsingistä Tallinnaan. Ainakaan Copter­li­nen sivuil­ta ei löy­dy muu­ta kuin ilmoi­tus no avail­able seats / no flight.
    Lon­toon helikopterikent­tä tun­tuu aika kevyesti tehdyltä laitok­selta, veden pääl­lä pilarei­den varas­sa . kts http://en.wikipedia.org/wiki/London_Heliport . Voi sisältää muitakin aluei­ta. Valitet­tavasti ei muu­ta tietoa matkus­ta­jamäärästä kuin että pääkaupun­gin liikennöidyin.

  30. Markku af Heurlin:
    Toinen kuningasa­jatuk­seni vähän min­ua viisaampi­en pohdittavaksi:

    Pis­ara raken­netaan Huopalahdes­ta Ruskea­suon ja Meilah­den kaut­ta Töölön­to­rille ja siitä edelleen Rautien­to­rille. – Kallis pieti, lisää kus­tan­nuk­sia n 500 Me. Toisaal­ta tämä o nsamal­la Töölön metro ja tar­joaa suo­ran raidey­htey­den Meilah­den klinikoil­ta Mar­tin­laak­soon – tun­tuu ole­van täyn­nä hoit­su­ja ‑ja lento­ken­tälle. Meilah­den klinikka-alaueel­la käy päiv­itäin työssä, opiskelee tai käy kli­in­i­sis­sä tutkimuk­sis­sa n. 10.000 henkeä.

    Näin­hän se olisi pitänyt tehdä, siitä on puhut­tu jo kauan. Se vaan ei sovi metron ystäville, kos­ka tämä tekee Töölön metron viral­lis­es­tikin tarpeet­tomak­si. Viral­lises­sa litur­gias­sa­han hom­ma menee niin, että Pasi­las­ta lähtevä Pis­ara ja Töölön metro eivät kil­paile samoista matkus­ta­jista, vaan tuke­vat toisi­aan ja molem­mat toteutetaan.

  31. Markku af Heurlin: Lentääkö mikään fir­ma muuten enää kopter­il­la Helsingistä Tallinnaan. Ainakaan Copter­li­nen sivuil­ta ei löy­dy muu­ta kuin ilmoi­tus no avail­able seats / no flight.

    Se olisi ihan lois­tavaa, että raken­net­taisi­in kaupun­gin piikki­in se helikopterikent­tä, mut­ta sit­ten kukaan ei halua oper­oi­da sieltä, kun liikenne ei ole kan­nat­tavaa. Muis­tomerk­ki ajastaan.

  32. Markku af Heurlin: Ovatko nämä nopeudet ver­tailukelpoisia? Ja mitkä ovat nämä yksinker­tai­et toimet? Ja mihin ihmeeseen ihmi­si­ol­lä on kiire?

    Helsingis­sä tun­netusti val­lit­se­vat ark­tiset eri­ty­isolo­suh­teet, jois­sa se, mikä on arkipäivää muual­la, ei nyt vaan onnis­tu. Kaikesta huoli­mat­ta sak­salaiset ratikat kulke­vat mon­es­sa sikäläisessä kaupungis­sa vas­taa­van­laisil­la kaduil­la sujuvammmin.

    Yksinker­taisia toimia on lis­tat­tu mm. lin­jan 8 nopeut­tamis­selvi­tyk­sessä, ja var­maan use­am­mas­sa paperis­sa ennen sitä. Alka­jaisik­si pitäisi siir­tyä pois kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta, mikä kaiketi onkin toteut­tumas­sa, yli kymme­nen vuo­den taiki­noin­nin jälkeen.

    En tiedä, onko ihmisil­lä kiire, mut­ta epäilen, että he eivät eri­tyis­es­ti halua mak­saa palkkaa bus­si- ja ratikkakuskeille liiken­neval­ois­sa sei­somis­es­ta. Joukkoli­iken­teen käyt­täjistäkin pieni osa on tur­is­te­ja, muut yleis­es­ti ottaen halu­a­si­vat päästä per­ille suju­vasti. (Tämä ei nyt sit­ten ole lausun­to tun­nelei­den ja raskas­raitei­den puoles­ta, vaan yhdyn edel­lisi­in kom­ment­tei­hin kokonaismatka-ajasta.)

  33. Markku af Heurlin: käy päiv­itäin työssä, opiskelee tai käy kli­in­i­sis­sä tutkimuk­sis­sa n. 10.000 henkeä.

    Joskus kauan kauan sit­ten 1990-luvul­la olin Tilas­tokeskuk­ses­sa, jos­sa joku akti­ivi­nen oli saanut sil­loiselta metroa oper­oival­ta tahol­ta kom­mentin, että metroase­maa ei kan­na­ta rak­en­taa “jos ase­mal­la ei ole 20 000 matkus­ta­jaa päivässä”, vaik­ka maan pääl­lä ase­ma on oletet­tavasti aika paljon halvem­pi kuin tun­nelis­sa. Meni ainakin 15 vuot­ta, ennen kuin Kalasa­ta­man ase­ma saati­in aikaan.

  34. ris­ti­in-rasti­in: Joskus kauan kauan sit­ten 1990-luvul­la olin Tilas­tokeskuk­ses­sa, jos­sa joku akti­ivi­nen oli saanut sil­loiselta metroa oper­oival­ta tahol­ta kom­mentin, että metroase­maa ei kan­na­ta rak­en­taa “jos ase­mal­la ei ole 20 000 matkus­ta­jaa päivässä”, vaik­ka maan pääl­lä ase­ma on oletet­tavasti aika paljon halvem­pi kuin tun­nelis­sa. Meni ainakin 15 vuot­ta, ennen kuin Kalasa­ta­man ase­ma saati­in aikaan.

    Tämän­mukaan­han ei kai juuri mitäänm metroase­maa oli­is kanat­tanut rak­en­taa. Eikä koko metroaakaan?

  35. Pekka Taipale: Kuin­ka kum­mas­sa muuten ei ole? Töölöhän on kai ain­oa alue Helsingis­sä, jos­sa asukasti­heys (~10 000 as/km2) ylit­tää sen, mitä muual­la maail­mas­sa pide­tään riit­tävänä väestöpo­h­jana metrolle. 

    No ehkä juuri sik­si, että se on ain­oa alue. Sieltä pitää myös men­nä johonkin, kun Töölön sisäi­nen metro ei ihan hirveästi ketään palvelisi.

  36. Markku af Heurlin: Kaupun­gin virkamiehet eivät voi ryhtyä meri­aluet­ta täyt­tämään ennenkuin bud­jetis­sa osoite­taan siihen varat. Vai onko heil­lä ken­ties avoin piik­ki käytet­tävis­sään? Minkä lisäk­si moinen hom­ma tai­ta­nee vaa­tia ympäristölu­van asian­mukai­sine käsittelyineen?

    Milenki­in­toista kyl­lä nimeno­maan kaupun­gin virkamiehet täyt­tivät Her­ne­saa­reen pään oma-aloit­teis­es­ti ilman bud­jet­ti­varo­ja tai ympäristölu­pia jopa niin, että kun asi­as­ta nousi haloo, kaupun­ki jou­tui mereen kaadet­tu­ja täyt­tö­mai­ta ruop­paa­maan uudelleen pois. Kaik­ki tämä veron­mak­sajien piikki­in. Virkamiehet tuskin sai­vat edes huo­mau­tus­ta vaik­ka hei­dät olisi pitänyt pistää tiilen­päitä lukemaan.

  37. Elmo Allén: Sieltä pitää myös men­nä johonkin, kun Töölön sisäi­nen metro ei ihan hirveästi ketään palvelisi.

    Mut­ta muual­la, pienem­mäl­lä väestöti­hey­del­lä (pl se Kallio), se metro on ehdot­tomasti paras? Tämä logi­ik­ka ei min­ulle oikein aukea.

  38. Liiken­nejär­jestelmien lob­bareille pitäisi antaa jokin lob­bauk­sen nobel. Pienelle Helsin­gin niemelle pystytään tunke­maan lop­ut­tomasti liiken­nejär­jestelmiä, eikä kukaan (poli­itikko) näe asi­as­sa mitään epäilyttävää.

    Daniel Fed­er­ley: Näin­hän se olisi pitänyt tehdä, siitä on puhut­tu jo kauan. Se vaan ei sovi metron ystäville, kos­ka tämä tekee Töölön metron viral­lis­es­tikin tarpeet­tomak­si. Viral­lises­sa litur­gias­sa­han hom­ma menee niin, että Pasi­las­ta lähtevä Pis­ara ja Töölön metro eivät kil­paile samoista matkus­ta­jista, vaan tuke­vat toisi­aan ja molem­mat toteutetaan.

  39. Pekka Taipale: Mut­ta muual­la, pienem­mäl­lä väestöti­hey­del­lä (pl se Kallio), se metro on ehdot­tomasti paras? Tämä logi­ik­ka ei min­ulle oikein aukea.

    Elmo A vas­tatkoon puolestaan, mut­ta tuo kai juuri oli point­ti, eli että esite­tyis­sä Töölön metron suun­nitelmis­sa (Kamp­pi-Töölö-Viik­ki tms.) ei ole kauheasti tolkkua.

    Sem­moistakin on jos­sain epäilty, että Helsin­gin nykyi­nen rantametrolin­ja päätet­ti­in aikanaan rak­en­taa ennen U‑metroa juurikin sik­si, että rantametro oli tarpeet­tomampi. Sen toteu­tu­mi­nen piti varmis­taa ensin, kos­ka U‑metron toteu­tu­miseen luotet­ti­in. No toisin kävi, eräi­den kor­rup­tioskan­daalien ja muiden jälkeen.

    1. Olin kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, kun päätet­ti­in met­ros­ta Ruo­ho­lah­teen. Äänestin ain­oana sitä vas­taan. Sil­loin syynä rat­apäätök­seen oli se, että Ruo­ho­lahdessa Helsin­ki omisti maan ja metro­ra­ta tuot­ti kaupungille selvää voit­toa. Tyh­mä päätös silti, sil­lä Töölön suun­ta olisi ollut parem­pi. Metro­tun­neli­han on raken­net­tu Eliten teras­sille saakka.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Olin kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, kun päätet­ti­in met­ros­ta Ruo­ho­lah­teen. Äänestin ain­oana sitä vas­taan. Sil­loin syynä rat­apäätök­seen oli se, että Ruo­ho­lahdessa Helsin­ki omisti maan ja metro­ra­ta tuot­ti kaupungille selvää voit­toa. Tyh­mä päätös silti, sil­lä Töölön suun­ta olisi ollut parem­pi. Metro­tun­neli­han on raken­net­tu Eliten teras­sille saakka.

    Sitä kään­tösil­mukkaa on yksi jos toinen poht­in­ut käyt­töön jos toiseen, esimerkik­si sen avul­la olisi ver­rat­taen hal­paa ja help­poa tehdä, vaik­ka Pis­aran ase­man yhtey­teen, jon­nekin Töölöön yksisu­un­tainen ase­ma tai kak­si, ja sit­ten siirtää bussien päät­täri Elielin­auki­ol­ta sinne. Siis sem­moinen kun­non vai­h­to­hu­bi metroon, ratikoi­hin, toisi­in bus­sei­hin, ja ehkä junaankin. Tarkoit­taisi kah­ta metrolin­jaa, Töölö-Mel­lun­mä­ki ja Matinkylä-Vuosaari.

    Tämäkin tosin estää junien lyhentäminen.

  41. Pekka Taipale: Mut­ta muual­la, pienem­mäl­lä väestöti­hey­del­lä (pl se Kallio), se metro on ehdot­tomasti paras? Tämä logi­ik­ka ei min­ulle oikein aukea. 

    Kuten Mikko H jo osit­tain puolestani vas­tasikin: Ei, eli mielestäni metro ei Töölön ulkop­uolel­lakaan ole ehdot­tomasti paras. Eli Töölö yksinään ei riitä metron perus­teek­si, kun Töölön ulkop­uolel­la ei ole metrolle riit­tävän tiheää aluet­ta, johon se metro menisi.

    Luulin sen kyl­lä käyvän viestistäni selväk­si, kun sanoin että Töölö on ain­oa metrolle riit­tävän tiheä alue. En tiedä, miten sen voisi tulki­ta, että Töölöä harvem­pi alue olisi mielestäni metrolle soveltuva.

    Töölöön voisi rak­en­taa metron vain jonkin lin­jan jatkona, ei kokon­aan uut­ta lin­jaa. Nykyisen metrolin­jan osalta se juna meni jo kohti Keilaniemeä.

    Töölöön tullee joka tapauk­ses­sa Pis­ara. Se on se Töölön metro, joka kan­nat­taa rak­en­taa, ja siinä Töölön asukasti­heys onkin yksi tärkeä tek­i­jä kan­nat­tavu­udelle. Lähi­ju­nil­la on se hyvä puoli, että ne ovat jo valmis 30-ase­mainen metroverkko.

    Sen lisäk­si jos Töölöön raken­netaan lisää tun­nelia, se voisi olla pikaratikkatun­neli. Eli ratik­ka ajaisi Töölössä metrona. Esimerkik­si Laa­jasa­losta tun­neli­in Kaup­pa­torin ja Kampin kaut­ta kohti Pasi­laa. Tämä kan­nat­taisi, jos sille tun­nelio­su­udelle saataisi­in esimerkik­si 3–5 pikaratikkalin­jaa. Täl­lä mallil­la metroa siis tehtäisi­in vain sinne, mis­sä sitä metroa edel­lytetään. Nykyi­nen metro ei sovel­lu siihen, vaan sitä pitää tehdä juuri saman­laise­na metrona koko lin­jan pituudellle.

    1. JOS Helsin­ki laa­je­nee rajusti itään ja JOS metron vuoroväli voidaan pudot­taa alle kah­den min­uutin, metroon syn­tyy epä­tas­apaino niin, että lin­ja on selvästi kuor­mite­tumpi idässä kuin län­nessä. Sil­loin voisi ajatel­la, että metro haa­rautuu kamp­is­sa kohtii Eliten teras­sia( tun­nei on jo valmis ja HYKS:iä eikä mene siitä eteen­päin. Joka toinen juna ajaisi Töölöön, joka toinen Espooseen.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    JOS Helsin­ki laa­je­nee rajusti itään ja JOS metron vuoroväli voidaan pudot­taa alle kah­den min­uutin, metroon syn­tyy epä­tas­apaino niin, että lin­ja on selvästi kuor­mite­tumpi idässä kuin län­nessä. Sil­loin voisi ajatel­la, että metro haa­rautuu kamp­is­sa kohtii Eliten teras­sia( tun­nei on jo valmis ja HYKS:iä eikä mene siitä eteen­päin. Joka toinen juna ajaisi Töölöön, joka toinen Espooseen.

    Pari ISOA JOSSIA ja oikeas­t­aan kesksutelemme siitä, miten Meilah­teen saadaan hyvät yhtey­det pohjoisen suunnal­ta. Louhin­taku­lu on vain pieni osa metron rak­ent­maisku­luista, jot­ka avuorostaan ovat pieni osa koonaiskuluista.

    1. Mei­lan­den sairaala nyt ei kyl­lä ole mikäään peruste rak­en­taa metroa vaan Töölön suuri asukasmäärä.Erityisesti ei ole mik­tään keinoa metron avul­la ratkaista sitä, miten muual­laPO­HJOIS­ES­TA PÄIN PÄÄSEE hyks:IIN.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Mei­lan­den sairaala nyt ei kyl­lä ole mikäään peruste rak­en­taa metroa vaan Töölön suuri asukasmäärä.Erityisesti ei ole mik­tään keinoa metron avul­la ratkaista sitä, miten muual­laPO­HJOIS­ES­TA PÄIN PÄÄSEE hyks:IIN.

    ei tosi­aankaan ole. Ehdotin vain, että nyt tutk­i­taan, kan­nat­taako Pis­ara rak­en­taa laa­jem­pana. Se kun raken­netaan seu­raavak­si 150 vuodek­si. Klinikoiden ja yliopis­ton laitosten sekä ammat­tiko­rkeak­oulun lisäk­si Meilahde­sa on kohta­lainen asukas­määrä, lähel­lä jäähal­li ja jalka­pal­losta­dion, Englan­ti­lainen koulu jne. 

    Lie­nee tarpee­ton­ta tode­ta, että Töölön­torin ase­ma palvelee vain etutöölöläisiä.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Metro­tun­neli­han on raken­net­tu Eliten teras­sille saakka.

    Per­hon teras­sille. Metro­tun­nelin pohjois­pää on Hietaniemenkadun ja Meche­lininkadun kul­mas­sa. Sen pohjoisem­mak­si ei nykyi­nen tun­neli tule.

  45. Viherinssi: Nopea joukkoli­ikenne tarvit­see oman väylän­sä, eikä se ole ihan help­po toive kan­takaupungis­sa. Kai siihen jokin syy on, että noi­ta metro­ja on maail­mal­lakin maa­han kaivettu.

    Jos joka kadul­ta pois­tet­taisi­in kaista suun­taansa niin tilaa tulisi tuollekin.

  46. Voisiko joku sel­ven­tää mitä ideaa pis­ara radas­sa on? Ketä tuo palvelee?

    Itse kaipaisin use­asti metrolin­jaa Etu-Töölö, Takatöölö, Meilahti, Pikkuhuopalahti, Munkkiniemi/vuori, Pitäjän­mä­ki (reit­ti siis jotaikuin Län­si-Helsinki­in). Siinäpä kat­taisi sta­dion­it, jäähal­lit, Meilah­den sairaalat jne. Tok­i­han tuos­sa on oma lehmä ojas­sa, mut­ta eikö jotain tuol­laista ole joskus suun­nitel­tu kun ker­ran Munkkivuores­sakin on metroasema?

    1. Pis­ara on vas­taus siihen, että päärautatiease­ma on menos­sa tukkoon. Tuol­lainen päätease­ma vaatii pajon raitei­ta, kun junat jäävät paikalleen sei­so­maan odot­taen uut­ta lähtöä. Toki Pis­ara tuo ase­man mon­en kannal­ta paljon lähem­mäs kohdet­ta. Ovathan lähili­iken­teen raiteet aika kaukana mistään.

  47. Kiitos idean avaamis­es­ta ja liiken­nevi­ras­ton sivuil­ta hain vielä lisää infoa. Taas oppi jotain, ei men­nyt tämäkään päivä hukkaan.

  48. Uuti­sis­sa nähty 3D-malli helikopteriken­tästä ja ympäristöstä on aika sanois­inko suu­ru­u­den­hul­lu. Moinen megakopterikent­tä kuu­luu selvästi Vuosaa­reen sata­man yhteyteen.

    Suomen­lin­nan maail­man­per­in­tös­tatuk­sen menet­tämi­nen olisi suuri skandaali.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.