Lääkeyhtiöiden kerjuukierros

Ylen uutis­ten mukaan kan­sain­väliset lääkeyri­tyk­set oli­si­vat valmi­ita investoimaan lääkkei­den kehit­tämiseen Suomes­sa, jos vain mei­dän lääkeko­r­vausjär­jestelmämme ei olisi niin nui­va. Haas­tatel­tu Pfiz­erin edus­ta­ja esit­ti, että lääk­keen kehit­tämi­nen Suomes­sa käy kan­nat­ta­mat­tomak­si, kun uuden lääk­keen saami­nen kor­vausjär­jestelmän piiri­in kestää niin kauan.

Yritetään siis leikkisästi väit­tää, että uut­ta lääket­tä kehitet­täisi­in vain Suomen markki­noi­ta ajatellen? Tästä ei voi olla kyse, siis mistä?

Halu­aako yri­tys, että mak­suk­si toimin­nas­ta Suomes­sa tämän yri­tyk­sen lääk­keet saisi­vat parem­man kohtelun. Täl­lais­takin maail­mal­la – siis jopa Euroopas­sa  — saat­taa tapah­tua, mut­ta sään­tö­jen vas­taista se kyl­lä on. Mut­ta Suo­mi on kuitenkin aika pieni markki­na-alue täl­laista puliveivaus­ta ajatellen. En oikein usko.

Se mis­sä Suo­mi on hyvä on lääkkei­den tehon ja hait­tavaiku­tusten selvit­tämiseen, kos­ka meil­lä tieto­suo­javäen hyvistä yri­tyk­sistä huoli­mat­ta on eri­no­maiset tietokan­nat. Tarkoit­taako lääkey­htiö siis sitä, että lääke pitäisi saa­da nopeasti laa­jaan käyt­töön, jot­ta tätä Suomes­sa tar­jol­la ole­vaa etua voitaisi­in käyt­tää hyväk­si. Koko kansa olisi siis koekani­ineina. Voidaan hyväksyä, mut­ta voisiko lääkey­htiö mak­saa sen itse eikä mak­sat­taa Kelalla.

Epäeet­tis­es­ta lääkeko­keesta ei ole kyse. Kyse on jo tur­val­lisek­si havai­tu­ista ja myyn­tilu­van saaneista lääkkeistä, joiden toim­intaa väestö­ta­sol­la halu­taan tarkkailla.

26 vastausta artikkeliin “Lääkeyhtiöiden kerjuukierros”

  1. Minus­ta YLE:n rooli toimia lääke­te­ol­lisu­u­den viestin­viejänä on se vakavin jut­tu mikä tähän “uutiseen” liittyy.
    Eikö toimit­ta­jil­la ole enää mitään kykyä miet­tiä uutisen lähdet­tä tai tarkoi­tus­perää. Onko YLE:n toimit­ta­jat valit­tu yri­tys­maail­man lob­bareista, kun val­ta siel­lä on vaihtunut.
    Maikkarin “uutise­na” tämä olisi ymmär­ret­tävää, mut­ta että ylelläkin…pöyristyttävää.

  2. Lääkeko­r­vauk­ses­sa on kyl­lä puut­tei­ta. Eräässä käyt­tämässäni lääk­eryh­mässä on kolme vai­h­toe­hto­ja, joista vain yksi on Kela-kor­vat­ta­va. Lääk­keet ovat ident­tisiä lääketi­eteel­lis­es­ti, mut­ta kak­si muu­ta on käytet­tävyy­den osalta jatkokehitettyjä.

    Kela-kor­vat­ta­va lääke on halvin, mut­ta myös han­kalin käyt­tää. Kalli­im­mista ja help­pokäyt­töisem­mistä lääkkeistä ei kor­va­ta mitään.

    En sano, että myös kalli­im­mat lääk­keet pitäisi ottaa samal­la pros­ent­tio­su­udel­la Kela-kor­vat­tavu­u­den pari­in kuin halvem­pi lääke, mut­ta olisi oikeu­den­mukaista, jos kalli­im­mas­ta lääk­keestä saisi saman euromääräisen Kela-kor­vauk­sen kuin halvem­mas­ta. Täl­löin val­in­ta jäisi asi­akkaalle investoiko ero­tuk­sen help­pokäyt­töisyy­teen. Kela-kor­vat­tavu­u­den puut­tumi­nen kokon­aan kalli­im­mal­ta lääk­keeltä tekee siitä niin kalli­in, että se ei enää ole vai­h­toe­hto vaik­ka olisikin parem­pi käytettävyydeltään.

    1. Olen Mikaelin kanssa täysin samaa mieltä. Jos jokin lääke jätetään kor­vauk­sen ulkop­uolelle sen yli­hin­noit­telun vuok­si, se pitäisi ottaa mukaan viite­hin­ta­jär­jestelmän mukaises­ti niin, että kor­vaus olisi sama kuin siinä halvem­mas­sa lääk­keessä, vaik­ka lääk­keet eivät olekaan identtiset.

  3. Muis­tan kuulleeni, että Suo­mi on huonos­sa huu­dos­sa täkäläisen KELA sys­teemin vuok­si. Ei pide­tä hyväksyttävänä.

    Suo­mi taitaa olla jopa jol­lain mustal­la listal­la. EU:ssa olo taitaa pelastaa.

    Ihan ymmär­ret­tävä ja sen vuok­si ei var­masti ole halua tehdä tutkimus­takaan sem­moi­ses­sa maassa.

    Kan­nat­taisi blo­gin kir­joit­ta­jan tark­ista­van mis­tä on oikeasti kysymys ennen kuin ampuu huteja.
    Tietysit on help­po huudel­la populistisesti. 

    Hal­li­tuk­sen päätök­sil­lä saat­taa olla Suomen ulkop­uolel­la vaiku­tuk­sia joi­ta ei heti tule mieleen.

  4. Epäilen tuo­ta eet­tisyyt­tä. Suomes­sa mah­dol­liset vahinkoko­r­vauk­set ovat mität­tömät. Parem­pi olisi panos­taa uusien lääkkei­den kehit­tämiseen, kuin toim­i­maan testauspaikkana.

    1. Erk­ki
      Tässä siis ajatelti­in panos­taa uusien lääkkei­den kehit­tämiseen. Sen jäl­keen kun uusi lääke on todet­tu kli­in­i­sis­sä kokeis­sa tur­val­lisek­si, se päästetään markki­noil­la, mut­ta sen tehoa ja mah­dol­lisia kom­p­likaa­tioi­ta tarkkail­laan. Jos uusia lääkkeitä ei mis­sään olois­sa saa päästää markki­noille, kos­ka niistä ei ole laa­ja-alaista koke­mus­ta, mik­si niitä edesw kehitettäisi?

  5. Aulis Paavola: Minus­ta YLE:n rooli toimia lääke­te­ol­lisu­u­den viestin­viejänä on se vakavin jut­tu mikä tähän “uutiseen” liittyy.

    Toisaal­ta YLE toimii yht­enään monien muiden etu­jär­jestö­jen, lob­barien jne viestin­viejänä, ja näin tehdään “uutisia”. Lähdekri­ti­ikkiä har­raste­taan yri­tys­ten viestin­nän kohdal­la sen­tään hie­man enem­män kuin eri­lais­ten jär­jestö­jen tai vira­nomais­ten jne.

    Toki muis­sakin tiedo­tusvä­lineis­sä näkee samaa. Esimerkik­si poli­isin hallinto­muu­tok­sen vas­tus­tus on saanut viime aikoina esi­in hul­lunkurisia uutisia Hesaris­sa, kun Liikku­van poli­isin profi­il­ia yritetään nos­taa (puolen broad­sheet-sivun kokoinen uuti­nen “LP pal­jasti, että kan­sain­välisel­lä lähet­ti­fir­mal­la on ollut ajos­sa kat­sas­tam­a­ton rek­ka!” Tai ainakin kuorma-auto. )

  6. Itsekin ihmettelin Pfiz­erin edus­ta­jan lausun­toa. Siinä ei ollut mitään liike­taloudel­lista järkeä. Ei Suomen lääkeko­r­vausjär­jestelmä voi vaikut­taa siihen, mis­sä tutkimus­toim­intaa harjoitetaan.

    Mut­ta kor­vauskäytän­nöistä olen vähän eri mieltä. Ote­taan esimerkik­si sta­ti­init. Niitä käytetään yleis­es­ti koles­tero­liar­vo­jen paran­tamiseen. Hyvin usein eri sta­ti­ineil­la päästään samoi­hin vaikut­tavuuk­si­in. Tosin annos­tuk­set voivat vaihdella.

    Täl­laises­sa tapauk­ses­sa poti­las ei voi yksin päät­tää siitä, ryhtyykö hän käyt­tämään kallein­ta rosu­vas­ta­ti­inia jonkun muun sta­ti­inin sijas­ta. Kyl­lä lääkärin täy­tyy kir­joit­taa resep­ti­in, mitä sta­ti­inia poti­las voi ostaa ja minkä kokoisia annoksia.

    Jos poti­las joutuu käyt­tämään muiden sta­ti­inien haitallis­ten sivu­vaiku­tusten takia kallein­ta rosu­vas­ta­ti­inia, niin reilua on nyky­ta­van mukainen pros­ent­tiko­r­vaus eikä sama euromääräi­nen kor­vaus halvim­man sta­ti­inin kanssa. Ja aina­han ei edes tiede­tä, mitä annos­tuk­sia eri sta­ti­ineil­la pitäisi verrata.

    Eri tilanne on sit­ten se, että jos vaikut­ta­va lääkeaine on eri lääke­fir­mo­jen tuot­teis­sa aivan sama. Esimerkik­si rosu­vas­ta­ti­inia valmis­taa usea fir­ma. Sil­loin­han apteek­ki ehdot­taa halv­in­ta vai­h­toe­htoa ja kor­vaus mak­se­taan halvim­man mukaan. Asikas voi kuitenkin vali­ta myös kalli­im­man lääke­merkin mak­samal­la itse siitä enem­män. Eli nykyi­nen kor­vausjär­jestelmä näyt­tää asialliselta.

    1. Kyse ei sovelle sta­ti­inei­hin, kos­ka rosu­vas­ta­ti­inille on sen­tään saatu vahvis­te­tuk­si hin­ta ja sen on joidenkin osalta kor­vat­ta­va. Ongel­ma kos­kee sitä, kun patentin voimal­la yksi­noikeu­den omis­ta­ma yri­tys esit­tää niin ras­vaista hin­taa, ettei sitä kor­va­ta. Nyt se jää kaiken kor­vauk­sen ulkop­uolelle. Olisi lievem­pi tuomio, jos siitä mak­set­taisi­in sama kor­vaus kuin lähim­mästä kilpailijasta.
      Hin­ta­lau­takun­taa ei voi velvoit­taa hyväksyä mitä hin­taa hyvän­sä, sil­lä sil­loin­han yhden pil­lerin hin­ta voisi liikkua miljoonis­sa. Se, että joitakin hyviäkin lääkkeitä joudu­taan jät­tämään myyjän kohtu­ut­toman ahneu­den vuok­si kor­vausten ulkop­uolelle, on ikävää, mut­ta kek­sikö joku parem­man vaihtoehdon?

  7. Lääke­tutkimus­in­vestoin­nit Suomes­sa ovat ilmeis­es­ti pienen­tyneet dra­maat­tis­es­ti. Mikähän tähän on syynä?

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­ma kos­kee sitä, kun patentin voimal­la yksi­noikeu­den omis­ta­ma yri­tys esit­tää niin ras­vaista hin­taa, ettei sitä korvata. 

    Se on kuule Osmo niin että yhden lääk­keen kehit­tämi­nen voi viedä jopa 10 mrd taalaa rahaa. Jonkun on se mak­set­ta­va, tai lääkkeitä ei kehitetä.

  9. Hyvä Osmo Soininvaara,

    en voin­ut kom­men­toi­da blo­giasi Face­bookin puolel­la vaik­ka nimeni keskustelus­sa taisi vilah­taa. Sik­si otan vapau­den osal­lis­tua keskustelu­un hie­man pidem­mäl­lä tek­stil­lä tääl­lä blo­gisi puolella.

    On hyvä, että Yle on kiin­nos­tunut lääke­tutkimuk­sen olo­suhteista Suomes­sa. Tutkimus­määrät ovat nimit­täin vähen­tyneet vuosi vuodelta. Suomes­sa tehtäväl­lä tutkimuk­sel­la on merk­i­tyk­sen­sä, kun pyritään arvioimaan eri lääkkei­den vastei­ta suo­ma­laisille. Toisaal­ta Lääke­te­ol­lisu­us ry:n jäsenyri­tyk­sen työl­listävät yli 5000 suo­ma­laista – heistä suuri osa korkeasti koulutet­tu­ja – ja koko lääk­keen taustal­la ole­va ekosys­tee­mi tuhan­sia lisää.

    Mielestäni on myös hyvä, että sinä otit asian kir­joituk­sen aiheeksi.

    Ajanko­h­ta on siinäkin mielessä sopi­va, että tänään Fin­lan­dia-talol­la on puhu­mas­sa tohtori Richard Bark­er. Bark­er on pain­ot­tanut mm. kir­jas­saan 2030 The Future of Med­i­cine – avoid­ing a med­ical melt­down lääke­tutkimuk­sen merk­i­tys­tä koko ter­vey­den­huol­lon toimin­nalle. Lääkkei­den kehit­tämis­pros­essin muut­ta­mi­nen jous­tavam­mak­si ja rak­en­teel­lis­ten estei­den purkami­nen ovat Bark­erin kehi­ty­sesi­tys­ten listal­la. Tietoa Bark­erista ja hänen kir­jas­taan voi löytää osoit­teesta: http://www.2030healthfutures.com/

    Bark­er muuten puhuu vah­vasti julkisen sek­torin ja lääke­te­ol­lisu­u­den yhteistyön puolesta.

    Lääke­tutkimuk­sen ja ‑kehi­tyk­sen merk­i­tys Suomessa

    Lääke­tutkimuk­sel­la ja ‑kehi­tyk­sel­lä on ollut merkit­tävä rooli suo­ma­laisenkin ter­vey­den­huol­lon kehi­tyk­selle. Esimerkik­si ast­malääkkei­den kehi­tyk­sel­lä on ollut suo­ra vaiku­tus ter­vey­den­huol­lon palvelu­jär­jestelmäämme: Ter­veyskeskusten vuodeosas­toil­la on esimerkik­si 1980-lukua huo­mat­tavasti vähem­män van­huk­sia ast­man takia. Tuoreem­pi esimerk­ki on reuma­sairaalan toim­into­jen hajaut­ta­mi­nen lähem­mäs poti­lai­ta. Taustal­la on biol­o­gis­ten reumalääkkei­den kehi­tys ja niil­lä saavutet­tu reumapoti­laiden parem­pi toim­intakyky. Reuma­sairaalan kohdal­la ikävää oli tietysti se, että osal­la poti­laista hoito oli kesken juuri kyseisessä sairaalassa.

    Eri­tyisko­r­vat­tavu­u­den karenssiajasta

    Suomes­sa korkeim­paan kor­vaus­lu­okkaan pää­syl­lä on siis käytän­nössä kah­den vuo­den karenssi­ai­ka. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että lääk­keen on olta­va perusko­r­vat­ta­vana kak­si vuot­ta ennen eri­tyisko­r­vat­tavu­u­den mah­dol­lista myön­tämistä. Karenssi­a­jal­la ja lääk­keen tes­taus­määril­lä ei siis sinän­sä ole korrelaatiota.

    Karenssi­a­jan tarkoituk­se­na on ensisi­jais­es­ti kus­tan­nusten hallinta. Suo­ma­laisen poti­laan etua ei siis tuon kah­den vuo­den karenssi­aikana arvioida.

    Lääkeko­r­vausjär­jestelmä uudistettava

    Ongel­mat ovat siis lääkeko­r­vausjär­jestelmän rak­en­teessa. Nykyi­nen lääkeko­r­vausjär­jestelmä on sairaus­pe­rusteinen ja vain tiet­ty­jen sairauk­sien lääke­hoi­dos­ta saa korkeam­man, ns. erityiskorvauksen.

    On siir­ryt­tävä kohti reilumpaa lääkeko­r­vausjär­jestelmää, jos­sa eri sairauk­sia kohdel­laan yhden­mukaises­ti ja olisi suo­ma­lais­ten kannal­ta oikeu­den­mukaisem­pi. Lääke­te­ol­lisu­us ry on esit­tänyt alkuo­mavas­tu­useen perus­tu­vaa mallia, jos­sa nämä seikat huomioitaisiin.

    Ehdo­tuk­semme taus­to­ja on tarkem­min koot­tu sivuillemme: http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laakkeiden_korvattavuus/sairasta_ei_saa_kyykyttaa

    Jatkan mielel­läni keskustelua.

    Parhain ter­veisin,

    Tuo­mas Nurmela, viestin­täjo­hta­ja, Lääke­te­ol­lisu­us ry

  10. Paljon tyhjää puhet­ta lääke­te­ol­lisu­udelta, ja varsi­nainen kysymys jätet­ti­in kom­men­toimat­ta. Onko lääkkei­den hin­nal­la Suomes­sa yhtään mitään tekemistä sen kanssa, miten innokkaasti lääke­te­ol­lisu­us halu­aisi tehdä tutkimus­ta? Ilmeis­es­ti ei. 

    Kir­joituk­sen olisi voin­ut typ­istää lauseeseen: “Ehdo­tuk­semme taus­to­ja on tarkem­min koot­tu sivuillemme: http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laakkeiden_korvattavuus/sairasta_ei_saa_kyykyttaa”.

  11. Sun Tzu: Se on kuule Osmo niin että yhden lääk­keen kehit­tämi­nen voi viedä jopa 10 mrd taalaa rahaa. Jonkun on se mak­set­ta­va, tai lääkkeitä ei kehitetä.

    Tot­ta, mut­ta yhtiöi­den main­os­bud­jetit ovat käsit­tääk­seni ainakin kolminker­taisia tutkimus- ja tuoteke­hi­tys­bud­jet­ti­in verrattuna…

  12. Mikael: En sano, että myös kalli­im­mat lääk­keet pitäisi ottaa samal­la pros­ent­tio­su­udel­la Kela-kor­vat­tavu­u­den pari­in kuin halvem­pi lääke, mut­ta olisi oikeu­den­mukaista, jos kalli­im­mas­ta lääk­keestä saisi saman euromääräisen Kela-kor­vauk­sen kuin halvem­mas­ta. Täl­löin val­in­ta jäisi asi­akkaalle investoiko ero­tuk­sen help­pokäyt­töisyy­teen. Kela-kor­vat­tavu­u­den puut­tumi­nen kokon­aan kalli­im­mal­ta lääk­keeltä tekee siitä niin kalli­in, että se ei enää ole vai­h­toe­hto vaik­ka olisikin parem­pi käytettävyydeltään.

    Tuo­hon liit­tyy olen­nais­es­ti kysymys, mikä on Kela-kor­vausten tarkoi­tus. Onko se taa­ta hoito myös vähä­varaisille, joil­la ei muu­toin olisi hoitoi­hin varaa — vai olla sel­l­ainen laa­ja tulon­si­ir­tokana­va, jol­la koite­taan tasa­ta ter­veysongelmien vaiku­tuk­sia — riip­pumat­ta varallisuustasosta.

    Jos kyse on ensim­mäis­es­tä, on fik­sua raja­ta kor­vaus vain halvimpi­in tuot­teisi­in. Jos joku halu­aa ehdot­tomasti mak­saa enem­män, täl­lä ei toden­näköis­es­ti ole kovin suur­ta tarvet­ta val­tion tuki­in lääkeostok­ses­saan. Jos kyse on jälkim­mäis­es­tä, täl­löin toim­intata­vankin tulee toki olla toinen.

  13. Tuo­mas Nurmela,

    kiitos puheen­vuoros­ta. Puheen­vuorossasi min­ua mieti­tyt­ti kak­si asi­aa: toisaal­ta ensin­näkin eräs sivu­seik­ka. Nimit­täin se, minkä takia Lääke­te­ol­lisu­us ry:n jäsenyri­tyk­set työl­listävät enää noin 5000 henkeä Suomes­sa. Kymme­nen vuot­ta sit­ten määrä oli vielä pari tuhat­ta suurem­pi. Esim. vuon­na 2003 työl­lis­tet­tyjä oli 7032, kun taas vuon­na 2005 enää noin 6123, mis­tä on edelleen tul­tu jonkin ver­ran alaspäin. Mikä on johtanut alan työ­paikko­jen vähen­e­miseen Suomes­sa? Mikä osu­us muuten tuos­ta noin 5000 hengestä nykyään on tuoteke­hi­tyk­sen paris­sa? 10 %? 20 %?

    Toinen, varsi­nainen pääasi­aasi koske­va huomio kos­kee sitä kor­vausjär­jestelmäu­ud­is­tuse­hdo­tus­tanne. Koti­sivuil­lanne kir­joi­tat­te, että:

    “Sairaus­vaku­u­tusjär­jestelmän vaku­u­tus­lu­on­teen mukaises­ti jokaisen pitäisi kan­taa ris­ki sairas­tu­mis­es­taan ja lääkkeistään. Riskin toteutues­sa kukin mak­saa – muiden vaku­u­tusten tapaan – omavas­tu­un ennen kor­vausten saamista.”

    En ole vielä sel­l­aista yksi­ty­istä vaku­u­tus­ta löytänyt, jos­sa omavas­tu­u­ra­jan mak­samisen jäl­keen olisi niin san­otusti piik­ki vapaasti auki rajat­tomasti. Ainakin omis­sa vaku­u­tuk­sis­sani on yleen­sä min­imiomavas­tu­u­o­su­u­den jäl­keen jos­sain vai­heessa joko jokin kor­vaus­ra­jakat­to, tai sit­ten kor­vause­htoi­hin kuu­luu jokin omavas­tu­upros­ent­tio­su­us itse kor­vau­so­su­udessakin. Syynä se, ettei kor­vauk­sia nos­teltaisi ylen­määrin. Jos kor­vaus olisi rajat­tomasti 100 %, se ei kan­nus­taisi säästämään kor­vausku­luis­sa, vaan johtaisi val­it­se­maan kalleim­man mah­dol­lisen vai­h­toe­hdon, mikä pidem­män päälle nos­taisi vakuutusmaksuja.

    Alkuo­mavas­tu­umallit ovat var­masti lääk­keen myyjän kannal­ta hyviä malle­ja. Se kun nos­taisi toden­näköis­es­ti sekä lääkkei­den määräl­listä käyt­töä että etenkin liike­vai­h­toa (johtaes­saan kalli­impi­en lääkkei­den val­in­taan, kos­ka esim. val­it­se­mal­la halvem­man lääk­keen samo­jen vaikut­tavien ainei­den lääkkei­den joukos­ta, käyt­täjä ei säästäisi mitään. Itse asi­as­sa lääkkei­den osta­ja voisi jopa tien­ata jotain, kos­ka eräisi­in mak­suko­rt­tei­hin liit­tyy bonuk­sia ostomäärien perus­teel­la. Eli mitä kalli­im­mal­la lääkkeitä ostaa, sitä enem­män voi mak­suko­r­tillaan tien­ata… mikä ei kan­nus­tane myöskään säästämään lääkekuluissa…

  14. kom­ment­ti:
    En ole vielä sel­l­aista yksi­ty­istä vaku­u­tus­ta löytänyt, jos­sa omavas­tu­u­ra­jan mak­samisen jäl­keen olisi niin san­otusti piik­ki vapaasti auki rajattomasti. 

    Löy­tyy sellaisiakin.

  15. kom­ment­ti:
    Jos kyse on ensim­mäis­es­tä, on fik­sua raja­ta kor­vaus vain halvimpi­in tuot­teisi­in. Jos joku halu­aa ehdot­tomasti mak­saa enem­män, täl­lä ei toden­näköis­es­ti ole kovin suur­ta tarvet­ta val­tion tuki­in lääkeostoksessaan. 

    Ööö? Jos joku (kuten viit­taa­masi kir­joit­ta­ja) olisi valmis mak­samaan jonkin ver­ran enem­män parem­min käytet­tävästä lääk­keestä, niin hänel­lä ei sit­ten ole tarvet­ta val­tion tukeen ollenkaan? 

    Ei edes vaik­ka hän selkeästi ilmoit­ti tuet­toman hin­nan ole­van liian korkean, jot­ta siihen olisi varaa? Jos on valmis mak­samaan muu­ta­man kympin voi mak­saaa tonninkin?

  16. kom­ment­ti: Jos joku halu­aa ehdot­tomasti mak­saa enem­män, täl­lä ei toden­näköis­es­ti ole kovin suur­ta tarvet­ta val­tion tuki­in lääkeostoksessaan. 

    Mietip­pä hetki.

    Lääke 1, kor­vauk­sen piiris­sä, kuukau­den sat­si 100 e, omavas­tu­un jäl­keen mak­saa käyt­täjälleen luokkaa 25 e/kk. Vuosikus­tan­nus 300 e.

    Lääke 2, vähän parem­pi, mut­ta ei kor­vauk­sen piiris­sä. Kuukau­den sat­si 125 e, joten mak­saa käyt­täjälleen 125 e/kk. Vuosikus­tan­nus 1500 e käyt­täjälle vaik­ka vuo­den lääkkei­den hin­taero on vain 300 e.

  17. kom­ment­ti: kiitos puheen­vuoros­ta. Puheen­vuorossasi min­ua mieti­tyt­ti kak­si asi­aa: toisaal­ta ensin­näkin eräs sivu­seik­ka. Nimit­täin se, minkä takia Lääke­te­ol­lisu­us ry:n jäsenyri­tyk­set työl­listävät enää noin 5000 henkeä Suomes­sa. Kymme­nen vuot­ta sit­ten määrä oli vielä pari tuhat­ta suurem­pi. Esim. vuon­na 2003 työl­lis­tet­tyjä oli 7032, kun taas vuon­na 2005 enää noin 6123, mis­tä on edelleen tul­tu jonkin ver­ran alaspäin. Mikä on johtanut alan työ­paikko­jen vähen­e­miseen Suomes­sa? Mikä osu­us muuten tuos­ta noin 5000 hengestä nykyään on tuoteke­hi­tyk­sen paris­sa? 10 %? 20 %? 

    Lääke­te­ol­lisu­u­den tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen tehtävis­sä oli viime vuon­na 1229 henkilöä. Tuo luku vas­taa 22,6 pros­ent­tia henkilöstön kokon­ais­määrästä (2011: 5436).

    kom­ment­ti: Alkuo­mavas­tu­umallit ovat var­masti lääk­keen myyjän kannal­ta hyviä malle­ja. Se kun nos­taisi toden­näköis­es­ti sekä lääkkei­den määräl­listä käyt­töä että etenkin liike­vai­h­toa (johtaes­saan kalli­impi­en lääkkei­den val­in­taan, kos­ka esim. val­it­se­mal­la halvem­man lääk­keen samo­jen vaikut­tavien ainei­den lääkkei­den joukos­ta, käyt­täjä ei säästäisi mitään. 

    Alun­perin Kansan­ter­veyslaitok­sen ex-pääjo­hta­jan Jus­si Hut­tusen esit­tämässä ja Lääke­te­ol­lisu­us ry:n tuke­mas­sa mallis­sa olisi edelleen nykyisen jär­jestelmän ele­ment­te­jä, esimerkik­si sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön alainen hin­ta­lau­takun­ta hyväksy­isi sairaud­es­ta riip­pumat­ta kaikkien uusien lääkkei­den kor­vat­tavu­u­den ja kor­vat­ta­van tukkuhinnan.

    Itse asi­as­sa yhdis­tyk­semme puheen­jo­hta­ja Ilpo Tolo­nen käsit­teli tätä asi­aa eilen Fin­lan­dia-talol­la pide­tyn sem­i­naarin paneelis­sa: http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/media/tiedotteet?itemid=37&from=ap

    Ystäväl­lis­es­ti,

    Tuo­mas Nurmela, viestin­täjo­hta­ja, Lääke­te­ol­lisu­us ry

  18. Rolle:
    Paljon tyhjää puhet­ta lääke­te­ol­lisu­udelta, ja varsi­nainen kysymys jätet­ti­in kom­men­toimat­ta. Onko lääkkei­den hin­nal­la Suomes­sa yhtään mitään tekemistä sen kanssa, miten innokkaasti lääke­te­ol­lisu­us halu­aisi tehdä tutkimus­ta? Ilmeis­es­ti ei. 

    Kir­joituk­sen olisi voin­ut typ­istää lauseeseen: “Ehdo­tuk­semme taus­to­ja on tarkem­min koot­tu sivuillemme: http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laakkeiden_korvattavuus/sairasta_ei_saa_kyykyttaa“.

    Hyvä Rolle,

    kyl­lä hin­nal­la on väliä, mut­ta niin on myös esimerkik­si tutkimusym­päristöl­lä, inno­vaa­tiopoli­ti­ikalla, lääkeko­r­vausjär­jestelmän rak­en­teel­la (onko esimerkik­si rak­en­teel­lisia esteitä lääkkei­den markki­noille tulolle).

    Erään Suomes­sa toimi­van kan­sain­välisen lääkeyri­tyk­sen Suomes­sa myytävistä lääkkeistä 90 pros­ent­tia on tutkit­tu ja/tai tes­tat­tu Suomes­sa. Lääkeyri­tyk­set tekeävät kan­sain­välisel­lä tasol­la ratkaisut tutkimus­in­vestoin­tien kohdis­tamis­es­ta edel­lisen vuo­den tulosten perus­teel­la. Tämä johtaa siihen, että Suomes­ta muualle siir­tyvät lääke­tutkimuk­set ruokki­vat kehi­tys­tä entisestään.

    Hin­nat muo­dos­tu­vat ongel­mak­si sitä kaut­ta, että useis­sa Euroopan mais­sa lääkkei­den hin­nat määritel­lään ns. hin­tako­rien kaut­ta. Suo­mi on use­am­mis­sa hin­tako­r­eis­sa, joten hin­tapoli­ti­ikkamme vaikut­ta­vat myös mui­hin markkinoihin.

    Ystäväl­lis­es­ti,

    Tuo­mas Nurmela, viestin­täjo­hta­ja, Lääke­te­ol­lisu­us ry

  19. Ris­to:

    Ööö? Jos joku (kuten viit­taa­masi kir­joit­ta­ja) olisi valmis mak­samaan jonkin ver­ran enem­män parem­min käytet­tävästä lääk­keestä, niin hänel­lä ei sit­ten ole tarvet­ta val­tion tukeen ollenkaan?

    Ei edes vaik­ka hän selkeästi ilmoit­ti tuet­toman hin­nan ole­van liian korkean, jot­ta siihen olisi varaa? Jos on valmis mak­samaan muu­ta­man kympin voi mak­saaa tonninkin?

    Tuo on yksi vaikeus kaikissa kor­vausten käytän­nön järjestämisissä.

    Jos tarkko­ja ollaan, sanoin että “ei toden­näköis­es­ti ole kovin suur­ta tarvet­ta val­tion tuki­in lääkeostok­ses­saan.” En siis väit­tänyt, että vält­tämät­tä jokaisen kohdal­la tilanne olisi niin. Enkä väit­tänyt kauheasti kai siitäkään, onko jol­lain “varaa”, vaan siitä, onko jol­lain toden­näköis­es­ti (vält­tämätön­tä) “tarvet­ta” val­tion tukeen. Ne ovat hie­man eri asioita.

    Jos ihmiseltä itseltään kysytään, varaa ei useinkaan ole (tämä pätee monien asioiden kohdal­la). Mut­ta jos kat­so­taan mitä ihmiset osta­vat, niin moni sel­l­ainenkin, jol­la ei pitänyt olla varaa, ostaa kuitenkin — vaikkei saisi val­tion tuki­akaan. Kyse on jos­sain määrin valinnoista.

    Itse olen alka­nut kallis­tua siihen suun­taan, että kat­son, että yhteiskun­nan tulisi min­i­moi­da tulon­si­ir­to­ja, kos­ka niihin liit­tyy aina byrokra­ti­aku­lu­ja, ja rahaa siis taval­laan hukkuu matkalla. Ja kat­son, että esim. lääkeku­lu­vähen­nyk­set tulisi kohdis­taa ensisi­jais­es­ti niitä vält­tämät­tä tarvitseville.

    Itse en ole kai koskaan tarvin­nut taloudel­li­sista syistä mitään Kela-kor­vauk­sia (vaik­ka olen tähän vuo­teen asti ollut kai tilas­to­jen mukaan hyvin pien­i­t­u­loinen, ja jopa suh­teel­lis­ten määritelmien mukaan “köy­hä”, nyt olen enää vain pien­i­t­u­loinen — mut­ta en ole han­kkin­ut kyl­lä kovin kalli­ita lääkkeitäkään koskaan). Mut­ta kyl­lä Kela-kor­vauk­set apteekissa silti tarpeesta riip­pumat­ta annetaan.

  20. Kiitos täs­mäl­lisem­mästä vas­tauk­ses­ta, mut­ta varsi­naiseen teemaan ei vieläkään oikein tul­lut sel­ven­nys­tä. Väite oli siis, että lääke­te­ol­lisu­us ker­too tutkimuk­sen Suomes­sa lop­pu­van, jos lääkekus­tan­nuk­sia leikataan. Onko tämä siis ymmär­ret­tävis­sä niin, että suo­ma­lainen lääke­te­ol­lisu­us on täysin riip­pu­vainen koti­markki­nas­ta, eli tuot­teet eivät ole kil­pailukyky­isiä? Muual­ta saadaan lääkkeitä edullisem­min ja ain­oa keino suo­ma­laiselle lääke­te­ol­lisu­udelle kitkut­taa eteen­päin on kor­vausjär­jestelmän avul­la saa­da tuot­teet kil­pailukyky­isik­si tuon­tilääkkei­den kanssa? Vai oliko tässä alun­perin väärinkäsitys?

  21. Tuo­mas Nurmela:
    ‘snip’
    Erään Suomes­sa toimi­van kan­sain­välisen lääkeyri­tyk­sen Suomes­sa myytävistä lääkkeistä 90 pros­ent­tia on tutkit­tu ja/tai tes­tat­tu Suomes­sa. Lääkeyri­tyk­set tekeävät kan­sain­välisel­lä tasol­la ratkaisut tutkimus­in­vestoin­tien kohdis­tamis­es­ta edel­lisen vuo­den tulosten perus­teel­la. Tämä johtaa siihen, että Suomes­ta muualle siir­tyvät lääke­tutkimuk­set ruokki­vat kehi­tys­tä entisestään.
    ‘snip’
    Ystävällisesti,
    Tuo­mas Nurmela, viestin­täjo­hta­ja, Lääke­te­ol­lisu­us ry

    Lääke­te­ol­lisu­us ry on var­masti tyy­tyväi­nen tähän kom­ment­ti­in — mut­ta asi­aa­han siinä ei ole edes siteeksi.
    1) lääkkei­den markki­nat ovat globaalit, Suomen markki­noiden ja hin­to­jen merk­i­tys on häviävän pieni.
    2) Suomes­sa on help­poa ja edullista tehdä lääke­tutkimus­ta, tutkimuk­sel­la ja lääk­keen suo­ma­laisel­la lop­puhin­nal­la on häviävän pieni yhteys.
    Ja vielä “ystäväl­lis­es­ti” — mil­laisia ystäviä hänel­lä mah­taa olla, onko muitakin kuin maksettuja?

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.