EKP:n Iso Sinko

EKP raot­ti kaa­pin ovea ja siel­tä näkyi hir­veän iso sinko.

EKP:n ilmoi­tus, että se tulee osta­maan krii­si­mai­den vel­ka­pa­pe­rei­ta ilman ylä­ra­jaa on juu­ri sitä, mitä olen odot­ta­nut kau­an. Tähän liit­tyy kol­me lisämäärettä. 

Vel­ka­kir­jo­ja ei oste­ta suo­raan vaan jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Sil­lä, ehtii­kö vel­ka­kir­ja olla minuu­tin jon­kin muun tahon omis­tuk­ses­sa ei ole mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä, mut­ta juris­tien miel­tä se rau­hoit­taa. Perus­so­pi­mus kiel­tää osta­mas­ta vel­ka­pa­pe­rei­ta suo­raan mut­ta ei jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Sik­si se teh­dään näin.

Toi­nen ehto kos­ki sitä, että krii­si­maan on ensin haet­ta­va apua vakaus­ra­has­tol­ta. Mik­si? Jot­ta sen talous­po­li­tii­kal­le voi­daan aset­taa ehto­ja. Ilman tätä lisäeh­toa kes­kus­pan­kin rahoi­tus vuo­tai­si kuin seula.

Käy­tän­nös­sä apua hake­nut maa jou­tuu hol­houk­seen. Sinän­sä toi­voi­sin hol­hous­hal­lin­nol­ta jotain jär­keä krii­si­mai­den kan­san­ta­louk­sien alas­ajoi­hin. Mitä jär­keä on itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­sa laman ja työt­tö­myy­den aiheut­ta­mi­ses­sa? Raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, mut­ta ei jär­jet­tö­miä. Onko nyt esimr­kik­si jär­keä vaa­tia iso­ja leik­kauk­sia kou­lu­tus­me­noi­hin mail­ta, joi­den ongel­ma­na on työ­voi­man heik­ko koulutustaso?

Kol­mas lisä­mää­re kos­ki sitä, että tätä ei teh­dä sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la vaan sama mää­rä rahaa ime­tään pois muu­al­ta. Jos EKP ostaa vel­ka­kir­jo­ja pan­keil­ta, pan­keil­la on enem­män rahaa. Sen jäl­keen EKP voi hyvin lai­na­ta näil­le pan­keil­le vas­taa­vas­ti rahaa vähem­män. Tämä on kos­me­tiik­kaa, kos­ka mis­sään ei sano­ta, mikä on se nor­maa­li mää­rä rahaa, johon ei kos­ke­ta. Vas­ti­kää EKP lisä­si rahaa mark­ki­noil­le bil­joo­na euroa. Toi­vot­ta­vas­ti jat­kos­sa­kin liik­keel­lä ole­van rahan mää­rä on tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­ky­sy­mys eikä ideo­lo­gi­nen kysy­mys. Var­sin arvo­val­tai­set tahot ovat esit­tä­neet, että EKP:n tuli­si nos­taa inflaa­tio­ta­voi­te nel­jään pro­sent­tiin.  Se ei tai­da sete­li­pai­nol­la onnis­tua, kos­ka koko Euroop­pa on liqui­di­ty trap –tilan­tees­sa. Raha ei mene kau­pak­si edes nega­tii­vi­sel­la reaalikorolla.

Oli­si vie­lä parem­pi, jos vakaus­ra­has­to voi­si ostaa val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta suo­raan val­tioil­ta ja EKP rahoit­tai­si vakaus­ra­has­toa. Vakaus­ra­has­to on sove­li­aam­pi taho esit­tä­mään poliit­ti­sia ehto­ja kuin kes­kus­pank­ki. Tämän kui­ten­kin perus­so­pi­mus kiel­tää. Oli­si joten­kin haus­kem­paa, jos vel­ka­krii­sin hoi­dos­sa sai­si käyt­tää jär­keä eikä juridiikkaa.

Juha­na Var­tiai­nen sanoi poli­tiik­ka­ra­dios­sa, että kaa­pin oven raot­ta­mi­nen niin että siel­tä näkyy jät­ti­mäi­nen sin­ko, riit­tää, jos se sin­ko on tar­peek­si iso. Sin­gol­la ei tar­vit­se ampua lau­kaus­ta­kaan, tai siis yhtään val­tion pape­ria ei tar­vit­se ostaa.  Espan­jan kym­me­nen vuo­den lai­na­kor­ko ale­ni yli pro­sen­til­la, vaik­ka mitään ei ole ostet­tu eikä ole edes voi­tu ostaa, kos­ka Espan­ja ei ole (vie­lä) pyy­tä­nyt apua.

48 thoughts on “EKP:n Iso Sinko”

  1. Hei,

    Hyvä ana­lyy­si. EKP:n pää­tös oli erit­täin hyvin val­mis­tel­tu ja rahoi­tus­mark­ki­na­lo­gii­kan näkö­kul­mas­ta hyvin toimiva.

    Lisäi­sin lis­taa­si kriit­ti­sis­ta eduis­ta sijoit­ta­jien tasa-arvoi­suu­den eli ns. pari pas­sun. Tämä on erit­täin tär­ke­ää, kos­ka EKP kan­taa saman alas­kir­jaus­ris­kin kuin sijoittajat. 

    Toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin EVM jäte­tään etuoi­keu­te­tuk­si, kuten EKP:n SMP.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Suo­men­nan­pa vapaas­ti pät­kän Krug­ma­nin blo­gikr­joi­tus­ta.

    ————————–
    Koko jouk­ko luki­joi­ta on pyy­tä­nyt seli­tys­tä mitä IS-LM ‑mal­li oikein pitää sisäl­lään. [Päi­vi­tys: IS-LM tar­koit­taa Inves­toin­nit-Sääs­töt vs. Likvi­di­teet­ti-Mar­kat, mikä käy hyvin jär­keen kun luet eteenpäin].

    Oma suo­sik­ki­se­li­tyk­se­ni on että IS-LM yhdis­tää kak­si ensi­sil­mäyk­sel­lä yhteen­so­vit­ta­ma­ton­ta näke­mys­tä sii­tä mikä mää­rää kor­ko­ta­son. Yksi näke­mys sanoo että kor­ko­ta­son mää­rää kysyn­tä ja tar­jon­ta ihmis­ten sääs­töis­tä: “lai­nat­ta­vis­sa ole­vat varat” ‑näkö­kan­ta. Toi­nen näke­mys kat­soo että kysees­sä on tasa­pai­no vel­ka­kir­jo­jen — jois­ta saa kor­koa — ja käteis­va­ro­jen välil­lä — jois­ta ei saa kor­koa mut­ta joi­ta voi välit­tö­mäs­ti käyt­tää kau­pan­käyn­tiin ; “likvi­di­tee­tin suo­si­mi­sen” näkö­kan­ta. (Kyl­lä, joil­le­kin kätei­sen­kal­tai­sil­le jutuil­le mak­se­taan kor­koa, mut­ta taval­li­ses­ti pal­jon vähem­män kuin vähem­män likvi­deil­le varoille).

    Kuin­ka kum­man­kin näke­myk­sen mukai­nen tasa­pai­no voi val­li­ta yht’ai­kaa? No sik­si että asi­aan vai­kut­taa vähin­tään kak­si muut­tu­jaa, ei vain yksi — sekä brut­to­kan­san­tuo­te että kor­ko­ta­so. BKT:n mukau­tu­mi­nen tekee mah­dol­li­sek­si sen että molem­mat tasa­pai­not voi­vat olla voi­mas­sa yhtä aikaa.

    Aloi­te­taan “lai­nat­ta­vis­sa ole­vis­ta varois­ta”. Ole­te­taan että sääs­tä­mi­nen ja rahan­me­no inves­toin­tei­hin ovat tasa­pai­nos­sa jol­lain ajan­het­kel­lä, ja sit­ten joku shok­ki saa kor­ko­ta­son las­ke­maan. Onko kor­ko­ta­son pak­ko pala­ta ennal­leen? Ei vält­tä­mät­tä. Se että inves­toi­daan enem­män kuin sääs­te­tään saat­taa joh­taa talous­kas­vuun, mikä tup­paa nos­ta­maan ihmis­ten tulo­ta­soa. Kos­ka osa tulo­ta­son kas­vus­ta valuu sääs­töik­si — olet­taen että inves­toin­ti­ra­han kysyn­tä ei kas­va yhtä pal­joa — riit­tä­vän iso kas­vu BKT:ssa voi palaut­taa tasa­pai­non sääs­tä­mi­sen ja inves­toin­tien välil­le uudel­la alem­mal­la korkotasolla.

    Tämä tar­koit­taa että lai­nat­ta­vis­sa ole­vien varo­jen mää­rä ei yksi­nään mää­rää kor­ko­ta­soa, se mää­rää jou­kon mah­dol­li­sia kor­ko­ta­so-BKT yhdis­tel­miä, jois­sa mata­lam­paan kor­ko­ta­soon yhdis­tyy isom­pi BKT. Tämä on IS-suo­ra.

    Samaan aikaan ihmi­set päh­käi­le­vät mihin sijoit­tai­si­vat omai­suu­ten­sa, ja pun­ta­roi­vat kätei­sen rahan ja vel­ka­kir­jo­jen välil­lä. Mitä kor­keam­pi kor­ko­ta­so sen hel­pom­min ihmi­set viit­taa­vat kin­taal­la likvi­di­tee­til­le, kor­ko­tuo­ton hou­kut­te­le­mi­na. Ole­te­taan het­ken ajan että FED pitää kier­ros­sa ole­van raha­mää­rän muut­tu­mat­to­ma­na; sil­loin kor­ko­ta­son täy­tyy olla sel­lai­nen että rahan tar­jon­ta lai­noik­si vas­taa lai­no­jen kysyn­tää. Ja FED pys­tyy muut­ta­maan kor­ko­ta­soa muut­ta­mal­la kier­ros­sa ole­van rahan mää­rää: kun sete­li­mää­rää lisä­tään kor­ko­jen on las­ket­ta­va jot­ta ihmi­set suos­tui­si­vat pitä­mään sen isom­man raha­mää­rän hyppysissään.

    Myös täs­sä BKT pitää ottaa huo­mioon: isom­pi BKT tar­koit­taa enem­män kau­pan­käyn­ti­ta­pah­tu­mia, siis lisään­ty­nyt­tä kätei­sen kysyn­tää, sil­loin kun muut muut­tu­jat pysy­vät ennal­laan. Siis isom­pi BKT mer­kit­see että kor­ko­ta­son on nous­ta­va jot­ta rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaavat. 

    Ja sii­nä­pä meil­lä on IS-LM (avat­kaa kuva uuteen ikku­naan).

    Pis­te jos­sa suo­rat leik­kaa­vat mää­rää sekä BKT:n että kor­ko­ta­son, ja sii­nä pis­tees­sä sekä “lai­nat­ta­vis­sa ole­vat varat” ‑näke­mys että “likvi­di­tee­tin suo­si­mi­nen” ovat tasapainossa.

    Mitä iloa on täm­möi­ses­tä mal­lis­ta? Ensin­nä­kin se aut­taa vält­tä­mään älyl­li­siä suden­kuop­pia, kuten käsi­tyk­sen että verot­ta­mal­la mak­set­tu (jul­ki­nen) kulu­tus ei voi joh­taa koko­nais­ku­lu­tuk­sen kas­vuun, kos­ka sääs­tö­jen ja inves­toin­tien on olta­va tasa­pai­nos­sa. Tai käsi­tyk­sen että val­tion vel­kaan­tu­mi­nen joh­tai­si koko­nais­ta­lou­den kutis­tu­mi­seen kos­ka se nos­taa korkotasoa.

    Häi­käi­se­vin hyö­ty IS-LM mal­lis­ta on sil­loin kun yri­te­tään saa­da sel­koa äärim­mäi­sis­tä tilan­teis­ta, kuten tämän­het­ki­ses­tä, jos­sa yksi­tyi­nen kysyn­tä on pudon­nut niin alas että talous pysyy lamaan­tu­nee­na vie­lä sil­loin­kin kun kor­ko­ta­so on nol­la. Sil­loin käy­rät näyt­tä­vät täm­möi­sil­tä (avat­kaa uuteen ikku­naan).

    Mik­si LM-käp­py­rä on vaa­ka­suo­ra ja nol­lan tasol­la? Sik­si että jos kor­ko­ta­so putoai­si alle nol­lan, ihmi­set pitäi­si­vät kyn­sin ham­pain kiin­ni kätei­ses­tä eivät­kä antai­si sitä lai­nak­si. Sil­loin, mar­gi­naa­lil­la kat­soen, rahaa käy­tet­täi­siin vain arvon säi­lyt­tä­jä­nä eikä kier­ros­sa ole­van rahan mää­räl­lä ole enää vai­ku­tus­ta kor­ko­ta­soon. Tätä kut­su­taan likvi­di­teet­tian­sak­si.

    Täs­tä syys­tä alku­vuo­des­ta 2009, kun Wall Street Jour­nal, Itä­val­lan kou­lu­kun­ta ja muut tavan­omai­set epäil­lyt kir­kui­vat kor­ko­ta­son nousus­ta ja inflaa­tion räjäh­tä­mi­ses­tä käsiin, sil­loin ne jot­ka tun­te­vat IS-LM mal­lin ennus­ti­vat että korot pysyi­si­vät mata­li­na eikä edes liik­keel­lä ole­van raha­mää­rän kol­min­ker­tais­ta­mi­nen joh­tai­si inflaatioon.

    Kyl­lä, IS-LM mal­li yksin­ker­tais­taa pal­jon, eikä ole lopul­li­nen vii­saus. Mut­ta se on teh­nyt min­kä hyvän talos­tie­teel­li­sen mal­lin pitää: teh­dä jär­keen­käy­väk­si se mitä näem­me ja teh­dä käyt­tö­kel­poi­sia ennus­tei­ta sii­tä mitä tapah­tuu jos olo­suh­teet muut­tu­vat poik­keuk­sel­li­sik­si. Eko­no­mis­tit jot­ka ymmär­tä­vät IS-LM mal­lin ovat onnis­tu­neet ennus­teis­saan val­ta­vas­ti parem­min kuin ne jot­ka eivät tunne.
    ————————————————-

    Minul­la on omat epäi­lyk­se­ni em. mal­lia koh­taan, mut­ta kun blo­gis­ti kir­joi­taa likvi­di­teet­tian­sas­ta on var­maan paras­ta että blo­gil­la näkyy kes­kus­te­lun poh­jak­si mil­lais­ten ole­tus­ten varas­sa liikutaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Niil­le, jot­ka eivät tun­ne sin­gol­la pelot­te­lun ide­aa, kan­nat­taa tutus­tua raha­po­li­tii­kan ns. Chuck Nor­ris-teo­ri­aan. Kes­kus­pan­kin pelo­te toi­mii vain jos se on ns. uskot­ta­va toi­mi­ja, eli usko­taan, että se pitää lupauk­sen­sa. Yleen­sä uhkauk­sien uskot­ta­vuus vaa­tii aiem­paa aina­kin näy­tös­luon­teis­ta voimankäyttöä.

    Itse epäi­len, onko EKP:llä vie­lä Chuck Nor­ri­sin mai­ne. Joku voi alkaa epäil­lä, ja sil­loin kor­tit katsotaan.

    Mut­ta tois­tai­sek­si parem­pi esi­tys EKP:ltä kuin kenel­tä­kään muulta.

    http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2011/10/monetary-policy-as-a-threat-strategy.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Luot­ta­mus euroon palau­tuu ja krii­si vai­me­nee vas­ta sil­loin, kun krii­si­val­tiot toteut­ta­vat talou­ten­sa tasa­pai­not­ta­mi­sen. Sete­li­ra­hoi­tuk­sen jat­ka­mi­nen kiih­dyt­tää inflaa­tio­ta. Inflaa­tios­sa var­sin­kin vähem­pio­sai­set kär­si­vät, sil­lä yhteis­kun­nan tuet jää­vät jäl­keen hin­to­jen nousus­ta. Ammat­tiyh­dis­tyk­set kyl­lä hoi­ta­vat sen, että hin­nat kom­pen­soi­daan pal­kois­sa, ehkä yli­kin. Kier­re kiih­tyy kun muut­kin voi­mak­kaat toi­mi­jat yli­kom­pen­soi­vat tulon­sa. Eikä alku­pe­räi­siä krii­sin syi­tä pääs­tä edes hoi­ta­maan. Luu­li­sin sinun Soi­nin­vaa­ra tie­tä­vän tämän, ehkä muis­tat­kin jotain inflaa­tio­ajoil­ta, mut­ta polii­tik­ko­puo­li sie­lus­ta­si ei tai­da välittää. 

    Krii­si­mail­le ase­tet­ta­vat uudet “ehdot” ovat sil­män­lu­met­ta, enti­set­kään eivät ole joh­ta­neet todel­li­siin toi­miin, seli­tyk­siin kyl­lä­kin. Krei­kas­sa esi­mer­kik­si ei edes vero­ja ole alet­tu mak­saa, ketä se siel­lä kiin­nos­tai­si, kun ei ole pak­ko. Teh­dään kyl­lä mui­ta näen­näi­se­lei­tä, että saa­daan kan­sa kaduil­le huu­ta­maan kur­jis­tu­mi­ses­ta ja tuke­maan “ei-ehto­ja” lin­jaa. EKP:n pää­tös tiuk­ko­jen ehto­jen osal­ta on siis ilman subs­tans­sia, ainoas­taan rajoit­ta­ma­ton sete­li­pai­no-osa tul­laan toteuttamaan. 

    Sit­ten spe­ku­lon­ti EVM-EKP-val­tiot-jäl­ki­mark­ki­nat ym ja tms on kos­me­tiik­kaa. Kaik­ki nämä ovat kui­ten­kin enem­män tai vähem­män samaa näen­näis­ra­hoi­tus­ta sete­lei­tä kyl­vä­mäl­lä, vain eri tek­nii­koil­la. Ja edel­leen itse krii­si jat­kaa elämäänsä. 

    Olen sitä miel­tä, että näke­myk­se­si sete­li­ra­hoi­tuk­sen autuu­des­ta on tuhoi­sa toteu­tues­saan. “Jät­ti­läis­mäi­nen sin­ko” on Var­tiai­sen kiva sana­leik­ki, mut­ta park­kiin­tu­neet sijoit­ta­jat eivät usko täl­lai­siin kuviin, vaik­ka het­kel­li­ses­ti korois­sa saat­taa sil­tä näyt­tää. Vas­ta todel­lis­ten ja riit­tä­vien tasa­pai­not­ta­mis- toi­men­pi­tei­den näky­mi­nen oikeik­si todet­ta­vis­sa tilas­tois­sa alkaa vai­men­taa euro­krii­siä. Sete­lien pai­na­mi­nen pit­kit­tää ja ras­kaut­taa krii­siä: “teh­dään tai itke­tään ja tehdään”. 

    Krii­si hoi­tuu mark­ki­na­voi­men toi­mes­ta: Jos maan talous on kural­la, korot nouse­vat, kun­nes talous on kun­nos­sa tai usko­taan, että se tulee kun­toon sie­det­tä­väs­sä ajas­sa. Mikä­li tilan­ne on ker­ras­saan toi­vo­ton, lai­no­ja jou­du­taan leik­kaa­maan ja uut­ta ei saa, kun­nes koh­ta 1 on hoi­det­tu. Joka tapauk­ses­sa mark­ki­na­voi­mat tule­vat hoi­ta­maan asiat lopul­ta, mut­ta inflaa­tio/­se­te­li­pai­no-vaih­toeh­dos­sa on varat kadon­neet, eikä kär­si­viä vähä­osai­sia pys­ty­tä enää aut­ta­maan yli saneeraustoimien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. > Perus­so­pi­mus kiel­tää osta­mas­ta vel­ka­pa­pe­rei­ta suo­raan mut­ta ei jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Sik­si se teh­dään näin.

    Lukee­ko­han sopi­muk­ses­sa, että suo­raan ei saa ostaa, mut­ta epä­suo­ras­ti saa? Epäi­len. Tai­taa ennem­min­kin olla kyse sopi­muk­sen tahal­li­ses­ta rik­ko­mi­ses­ta ja hätäi­ses­ti kek­si­tys­tä uudes­ta tul­kin­nas­ta. Vähän sama juo­ni kuin Sopi­mus­ten rik­ko­mi­nen Luxemburgissa.

    Jos EKP ostaa val­tioi­den vel­ka­pa­pe­rei­ta, se voi­si ostaa nii­tä myös Suo­mel­ta, tie­ten­kin mark­ki­noi­den mää­rää­mää kurs­sia edul­li­sem­min. Nyt hom­ma mais­tuu vähän yksit­täi­setn tuh­la­rei­den ris­kien siir­tä­mi­sel­tä kun­non kan­sa­lais­ten piikkiin.

    Krii­si­maat on tosi­aan hyvä ottaa hol­houk­seen. Mut­ta meil­lä on tähän jo EU:n viri­tel­miä parem­pi ja toi­mi­vam­pi ja muil­le mail­le rei­lum­pi meka­nis­mi eli IMF.

    Euroa­lu­een hank­keis­sa on myös se ris­ki, että ison sin­kon­sa tur­vin ja jaka­mal­la tuh­la­rei­den ris­kit ter­veem­mil­le­kin mail­le, euroa­lue ja yksit­täi­set euro­maat jat­ka­vat yli varo­jen­sa elä­mis­tä, ja aika­naan kulut­ta­vat uskot­ta­vuu­ten­sa lop­puun ja mark­ki­na­voi­mat kään­tä­vät sel­kän­sä. Yhtei­set ris­kit voi­vat siis olla kei­no nos­taa vel­ka ja ris­kit yksit­täis­ten val­tioi­den ris­ke­jä suuremmiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Tar­tun yhteen koh­taan, joka on vain sivu­huo­mio täs­sä teks­tis­sä. Mitä täs­sä tar­koi­te­taan sil­lä, että inflaa­tio­ta­voit­teen nos­to ei onnis­tui­si, kos­ka koko Euroop­pa on “likvi­di­teet­tian­sas­sa”? “Con­ven­tio­nal wis­dom” (Krug­man 1998, Eggerts­son & Wood­ford 2003 jne.) on se, että “likvi­di­teet­tian­sas­ta” pääs­tään nos­ta­mal­la inflaa­tio-odo­tuk­sia, mikä las­kee reaa­li­kor­koa. Ongel­ma­na täs­sä on pidet­ty sitä, että kes­kus­pan­kin on vai­kea sitou­tua tuot­ta­maan inflaa­tio­ta tule­vai­suu­des­sa (”cre­dibly irres­pon­sible” jne.). Mitä täs­tä ongel­mas­ta jää jäl­jel­le, jos kysees­sä on inflaa­tio­ta­voit­teen nos­to? Pel­ko sii­tä, että tavoit­tees­ta ei pide­tä kiin­ni tai että tavoi­tet­ta las­ke­taan tule­vai­suu­des­sa. Jos jotain täs­sä vii­me vuo­si­na on opit­tu niin ehkä se, että EKP tyk­kää pitää kiin­ni tavoit­teis­taan eikä miet­tiä nii­den muu­tok­sia. Minä en yksin­ker­tai­ses­ti ymmär­rä sitä, miten inflaa­tio­ta­voit­teen nos­to voi­si joten­kin täl­lä taval­la epä­on­nis­tua. Sii­tä voi­daan toki puhua oli­si­ko se hyvä tai poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­nen toi­men­pi­de. Mut­ta ei sii­tä tar­vit­se huo­leh­tia, ettei­kö kes­kus­pank­ki pys­tyi­si tuot­ta­maan kor­keam­paa inflaa­tio­ta, jos se sitä haluaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kun ollaan likvi­di­teet­tian­sas­sa, kes­kus­pank­ki ei saa rahaa lainat5uksi edes nol­la­ko­rol­la., Sik­si se ei pys­ty nos­ta­maan inflaa­tio­ta löy­säl­lä raha­po­li­tii­kal­la. Sen sijaan rah­joit­ta­mal­la val­tion bud­jet­tia suo­raan rahal­la, jota ei tar­vitg­se mak­saa takai­sin, se voi tie­tys­ti lisä­tä inflaa­tio­ta. Tämä muu­ten oli­si aika jär­ke­vää tier­tyis­sä olois­sa, ja sen myön­tä­vät kaik­ki, mut­ta kun se polii­tik­ko­jen sel­kä­ran­ka on niin huo­noa tekoa…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Juho Laa­tu:

    Perus­so­pi­mus kiel­tää osta­mas­ta vel­ka­pa­pe­rei­ta suo­raan mut­ta ei jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Sik­si se teh­dään näin.

    Lukee­ko­han sopi­muk­ses­sa, että suo­raan ei saa ostaa, mut­ta epä­suo­ras­ti saa? Epäi­len. Tai­taa ennem­min­kin olla kyse sopi­muk­sen tahal­li­ses­ta rikkomisesta 

    Ihan niin kuin Ode yllä sanoi, perus­so­pi­mus (Lis­bon trea­ty, article 123) kiel­tää suo­ran osta­mi­sen (ns pri­ma­ry mar­kets), tois­si­jai­sil­ta mark­ki­noil­ta osta­mi­ses­ta ei ole vas­taa­vaa kieltoa.

    Lai­naus Drag­hil­ta EKP:n tie­do­tus­ti­lai­suu­des­ta vii­me viikolla:
    “Second, no, we are sure that we are acting wit­hin our man­da­te, that we are not vio­la­ting Article 123. It is pret­ty explicit: it says for purc­ha­ses on the pri­ma­ry mar­ket, this is a vio­la­tion, not for purc­ha­ses on the secon­da­ry mar­ket as I have sta­ted this pro­gram­me will work. And inci­den­tal­ly, out­right purc­ha­ses of bonds are iden­ti­fied, in Article 18 of the Sta­tu­te of the ECB, as one of the various pos­sible tools that our mone­ta­ry policy has and can use. So we are not crea­ting anyt­hing new here. ”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Juho Laa­tu: Euroa­lu­een hank­keis­sa on myös se ris­ki, että ison sin­kon­sa tur­vin ja jaka­mal­la tuh­la­rei­den ris­kit ter­veem­mil­le­kin mail­le, euroa­lue ja yksit­täi­set euro­maat jat­ka­vat yli varo­jen­sa elä­mis­tä, ja aika­naan kulut­ta­vat uskot­ta­vuu­ten­sa lop­puun ja mark­ki­na­voi­mat kään­tä­vät selkänsä.

    Näin voi käy­dä, mut­ta tämän toden­nä­köi­syyt­tä pie­nen­tää se, että euroa­lue on kovin suu­ri. Mark­ki­na­voi­mat voi­vat kään­tää sel­kän­sä, mut­ta mihin suun­taan ne kään­tä­vät nenän­sä? Yhdys­val­toi­hin, jos­sa on sama tilan­ne mut­ta pal­jon pahem­pi ali­jää­mä­on­gel­ma? Kii­naan, joka kamp­pai­lee kas­vu­ta­voit­teen­sa kans­sa ja saa juna­las­til­li­sen dol­la­rei­ta päi­väs­sä suo­raan yhdys­val­ta­lais­ten setelipainosta?

    Nykyi­set nau­ret­ta­van alhai­set korot ker­to­vat nime­no­maan sii­tä, että sijoit­ta­jil­la ei ole vaih­toeh­to­ja. Lisäk­si aika monel­la sijoit­ta­jal­la on kiusal­li­sen iso­ja vas­tui­ta euros­sa, jol­loin koko sys­tee­min romaut­ta­mi­nen ei tun­nu sii­tä­kään suun­nas­ta kovin muka­val­ta vaihtoehdolta.

    Tämä uusin kään­ne on toden­nä­köi­ses­ti ainoa joten­kin rea­lis­ti­nen tapa yrit­tää rat­kais­ta tilan­net­ta. Olen kyl­lä vähän pes­si­mis­ti­nen sii­hen, riit­tää­kö sin­gon vilaut­ta­mi­nen. Se sit­ten riit­tää, jos yhtä maa­ta ammu­taan sil­lä kun­nol­la. Sii­nä tosin tulee seu­raa­va “jos”; riit­tää­kö EU:ssa kant­ti lait­taa vaik­ka­pa Ita­lian vero­lait ja veron­kan­to jär­ke­vään kuntoon…

    Ja sekin pitää muis­taa, että jos tämä pai­no­ko­nei­den käyn­nis­tä­mi­nen pudot­taa euron arvoa, se ei vält­tä­mät­tä ole EU:n ulko­puo­lel­le vie­väs­sä maas­sa kovin­kaan surul­li­nen asia. Elin­ta­so­ke­hi­tys voi hidas­tua, mut­ta samal­la työl­li­syys­ke­hi­tys paranee.

    Aika moni asia voi vie­lä men­nä pie­leen, mut­ta kau­hus­ke­naa­rioi­ta oli­si hel­pom­pi arvioi­da, jos ne oli­si­vat konkreettisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Ode:

    Oli­si vie­lä parem­pi, jos vakaus­ra­has­to voi­si ostaa val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta suo­raan val­tioil­ta ja EKP rahoit­tai­si vakaus­ra­has­toa. Vakaus­ra­has­to on sove­li­aam­pi taho esit­tä­mään poliit­ti­sia ehto­ja kuin keskuspankki.

    EKP ei esi­tä poliit­ti­sia ehto­ja, ne jää­vät vakuus­ra­has­to­jen (ESM, EFSF) mää­ri­tel­tä­väk­si. EKP vain edel­lyt­tää, että ennen OMT-avus­tus­oh­jel­maan pää­syä val­tion pitää hakea apua kriisirahastoilta.

    EKP ei voi rahoit­taa pysy­vää vakaus­ra­has­toa (ESM) suo­raan (EKP:n laki­mie­het ovat kat­so­neet sen sopi­mus­ten vas­tai­sek­si). Mut­kan kaut­ta se voi kui­ten­kin tapah­tua. ESM las­kee liik­keel­le vel­ka­kir­jo­ja (ja myy ne raha­lai­tok­sil­le, jot­ka voi­vat käyt­tää nii­tä vakuu­te­na EKP:n rahoitukselle).

    ESM:n osuut­ta krii­si­mai­den vel­ka­kir­jo­jen ostos­sa­han ei ole vie­lä jul­kis­tet­tu, mut­ta mark­ki­nas­pe­ku­laa­tio on, että EKP ostaa lyhyi­tä pape­rei­ta (1–3 vuot­ta) jäl­ki­mark­ki­noil­ta ja ESM pit­kiä suo­raan krii­si­val­tioil­ta (pri­ma­ry markets).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kale­vi Onne­la: Olen sitä miel­tä, että näke­myk­se­si sete­li­ra­hoi­tuk­sen autuu­des­ta on tuhoi­sa toteu­tues­saan. “Jät­ti­läis­mäi­nen sin­ko” on Var­tiai­sen kiva sana­leik­ki, mut­ta park­kiin­tu­neet sijoit­ta­jat eivät usko täl­lai­siin kuviin, vaik­ka het­kel­li­ses­ti korois­sa saat­taa sil­tä näyt­tää. Vas­ta todel­lis­ten ja riit­tä­vien tasa­pai­not­ta­mis- toi­men­pi­tei­den näky­mi­nen oikeik­si todet­ta­vis­sa­ti­las­tois­sa alkaa vai­men­taa euro­krii­siä. Sete­lien pai­na­mi­nen pit­kit­tää ja ras­kaut­taa krii­siä: “teh­dään tai itke­tään ja tehdään”.

    Krii­sin todel­li­nen läh­tö­koh­ta on euroa­lu­een sisäi­sis­sä tuot­ta­vuuse­rois­sa. Osa krii­sis­tä saa­daan hoi­det­tua lait­ta­mal­la val­ko­si­pu­lin­pu­ri­jat mak­sa­maan vero­ja, mut­ta iso osa on ihan todel­lis­ta tuot­ta­vuus­kui­lua. Se hoi­tuu, jos:

    1. ete­läs­sä muu­tu­taan tuottavammaksi
    2. ete­läs­sä alen­ne­taan palkkoja
    3. poh­joi­ses­sa muu­tu­taan vähem­män tuottavaksi
    4. poh­joi­ses­sa nos­te­taan palkkoja

    Ykkö­nen vaa­tii jul­ki­sia inves­toin­te­ja mut­ta on ris­ti­rii­das­sa lyhyen aika­vä­lin tasa­pai­no­tuk­sen kans­sa. Kak­ko­nen ei ole poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­nen laa­jas­sa mitas­sa, eikä sii­hen ole hyviä meka­nis­me­ja­kaan. Kol­mos­ta me emme halua, ja nelo­nen sel­lai­se­naan toteu­tues­saan söi­si EU:n lopun­kin kilpailukyvyn.

    Sen sijaan valuu­tan arvon alen­tu­mi­nen yhdis­tet­ty­nä poh­joi­sen pal­kan­ko­ro­tuk­siin voi­si olla sekä poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­nen että toi­mi­va lää­ke. Tosin kyl­lä aika vaa­ral­li­nen ja pal­jon sivu­vai­ku­tuk­sia omaa­va sellainen.

    Krii­si hoi­tuu mark­ki­na­voi­men toi­mes­ta: Jos maan talous on kural­la, korot nouse­vat, kun­nes talous on kun­nos­sa tai usko­taan, että se tulee kun­toon sie­det­tä­väs­sä ajas­sa. Mikä­li tilan­ne on ker­ras­saan toi­vo­ton, lai­no­ja jou­du­taan leik­kaa­maan ja uut­ta ei saa, kun­nes koh­ta 1 on hoi­det­tu. Joka tapauk­ses­sa mark­ki­na­voi­mat tule­vat hoi­ta­maan asiat lopul­ta, mut­ta inflaa­tio/­se­te­li­pai­no-vaih­toeh­dos­sa on varat kadon­neet, eikä kär­si­viä vähä­osai­sia pys­ty­tä enää aut­ta­maan yli saneeraustoimien.

    Deval­voi­tu­mi­sen suu­rim­mat ongel­mat tule­vat sil­loin, jos valuut­ta-alu­eel­la on suu­ri muus­sa valuu­tas­sa ole­va net­to­vel­ka ulos­päin. Tämä­hän se Suo­mes­sa­kin aiheut­ti 90-luvul­la sekä val­tiol­le että yksit­täi­sil­le ihmi­sil­le mel­kois­ta hätää ja kärsimystä.

    Euroa­lu­eel­la ei ole tätä ongel­maa. Suo­men val­tiol­la ei tai­da olla valuut­ta­mää­räis­tä vel­kaa, ja tai­taa olla pal­jol­ti sama tilan­ne muil­la­kin euromailla.

    Emme myös­kään ole ihan koh­tuut­to­man riip­pu­vai­sia muis­sa valuu­tois­sa myy­tä­vis­tä hyö­dyk­keis­tä. Toki öljy­tyn­ny­ri hin­noi­tel­laan dol­la­reis­sa, mut­ta jos euro sukel­taa, öljy­tyn­ny­ri­kin hal­pe­nee, kos­ka euroa­lue on niin suu­ri markkina-alue.

    Se ris­ki täs­sä tie­tys­ti on, että kaik­kien tai­teen sään­tö­jen vas­tai­ses­ti pai­no­ko­nei­den käyt­tä­mi­nen ei alen­na valuu­tan arvoa. Näin on käy­nyt taa­lal­le­kin. Pelis­sä­hän on yksi erit­täin suu­ri pelu­ri (Kii­na), joka ei pelaa ihan avoi­mil­la korteilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Ode, pyy­dän tark­kai­vai­suut­ta pro­sent­tien ja pro­sent­tiyk­si­köi­den kans­sa, olet­han sen­tään tilas­to­tie­tei­li­jä. Tar­koi­tit­ko, että Espan­jal­ta vaa­dit­ta­va kor­ko ale­ni pro­sent­tiyk­si­kön vai pro­sen­tin? Esim. 10 %:n koros­ta edel­li­nen 1 % ja jäl­kim­mäi­nen 0,1 % eli ei mikään vähä­pä­töi­nen asia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ilmei­ses­ti Euroo­pan puo­lel­la sin­ko­ver­taus ei ole vie­lä riit­tä­vän nau­ru­na­lai­nen, kun sitä käy­te­tään näin laa­jas­ti. Ame­ri­kas­sa­han tuo nousi pin­nal­le, kun Paul­son sil­loi­se­na Yhdys­val­tain val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä perus­te­li mik­si hän halu­aa niin isot oikeu­det rahoit­taa Fred­die Macia ja Fan­nie Mae­ta tar­vit­taes­sa. Kak­si kuu­kaut­ta myö­hem­min Paul­son oli pait­si käyt­tä­nyt “sin­kon­sa”, myös jou­tu­nut hake­maan lisää rahaa juu­ri sii­hen samaan tar­koi­tuk­seen, johon ei pitä­nyt kos­kaan tar­vi­ta oikeas­ti käyt­tää mitään sen sin­gon ansios­ta. Ennus­tan, että EKP:n sin­ko toi­mii kuta­kuin­kin yhtä hyvin.

    Tuos­sa teo­rias­sa on nimit­täin yksi iso ongel­ma, jon­ka takia se ei toi­mi­nut USAs­sa ja toden­nä­köi­ses­ti ei toi­mi tääl­lä­kään. EKP ja val­tiot ovat yksit­täi­siin mark­ki­na­toi­mi­joi­hin näh­den iso­ja toi­mi­joi­ta, mut­ta koko mark­ki­noi­hin ver­rat­tu­na sur­kean pie­niä. Täl­lai­sel­la sin­ko-lähes­ty­mis­ta­val­la pys­ty­tään sen takia pitä­mään yksit­täi­set spe­ku­loi­jat kuris­sa, mut­ta jos mark­ki­na­toi­mi­joi­den enem­mis­tö on menet­tä­nyt luot­ta­muk­sen­sa sii­hen, mitä täl­lä yri­te­tään tukea, ne jyrää­vät mas­sal­la tämän sin­gon yli ihan hel­pos­ti. Saman asian takia tähän men­nes­sä teh­dyt “palo­muu­rit­kin” ovat epä­on­nis­tu­neet. Vaik­ka ne ovat yksit­täi­siin toi­mi­joi­hin ver­rat­tu­na iso­ja, koko mark­ki­noi­hin ver­rat­tu­na ne ovat sur­kean pie­niä. Jos siis mark­ki­nat menet­tä­vät uskon­sa koh­teen­seen, nämä kei­no­te­koi­set toi­met hidas­ta­vat seu­rauk­sia, mut­ta eivät voi mil­lään estää sitä.

    Toi­nen esi­merk­ki on Fedin Quan­ti­ta­ti­ve Easing ‑ohjel­mat. Niil­lä on ollut kiin­toi­sa vai­ku­tus kor­koi­hin, joi­hin niil­lä on pyrit­ty vai­kut­ta­maan: kun uut­ta QE-ohjel­maa on odo­tet­tu ja kun se on jul­kis­tet­tu, korot las­ke­vat. Sit­ten kun se ohje­ma oikeas­ti alkaa, korot nouse­vat pian takai­sin sin­ne mis­sä ne oli­vat­kin ennen uuden ohjel­man aloi­tus­ta — vie­lä kun ohjel­ma on käyn­nis­sä. Vähän yksin­ker­tais­taen, kun ohjel­maa odo­te­taan ja suun­ni­tel­laan, sijoit­ta­vat osta­vat vel­ka­kir­jo­ja, kos­ka tie­tä­vät, että pian on tulos­sa mark­ki­noil­le joku joka ostaa nii­tä mihin hin­taan tahan­sa. Sit­ten kun ohjel­ma alkaa, sijoit­ta­ja myy­vät ne pois tämän lisään­ty­neen kysyn­nän avus­ta­ma­na ja siir­ty­vät jon­ne­kin muu­al­le. Jäl­leen ker­ran, kos­ka yksi­tyi­set sijoit­ta­jat ovat koko­nai­suu­te­na val­ta­van pal­jon isom­pi kuin juki­set toi­mi­jat, näi­den ostoil­la ja myyn­neil­lä on isom­pi vai­ku­tus kuin itse kes­kus­pan­kin osto-ohjel­mal­la, min­kä takia korot läh­te­vät takai­sin nousuun, kun osto-ohjel­ma on käyn­nis­sä. Espan­jan lai­na­ko­rot ovat seu­ran­neet tätä esi­merk­kiä, joten ei ole mitään syy­tä olet­taa ettei­vät­kö ne korot läh­ti­si takai­sin nousuun koh­tuul­li­sen pian osto-ohjel­man alet­tua — tai jos sijoit­ta­jat päät­te­le­vät, että tal­lais­ta ohjel­maa ei ole­kaan tulossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kale­vi Onne­la:
    Inflaa­tios­sa var­sin­kin vähem­pio­sai­set kär­si­vät, sil­lä yhteis­kun­nan tuet jää­vät jäl­keen hin­to­jen noususta. 

    Ikään kuin deflaa­tios­sa vähem­pio­sai­set muka eivät sit­ten kärsisi?

    Jos­kus vuo­den 2009 tie­noil­la­han Suo­mes­sa oli lyhyt vai­he, jol­loin elin­kus­tan­nusin­dek­sin kas­vu oli lie­väs­ti nega­tii­vi­nen. Aika eri­koi­nen ajat­te­lu­ta­pa pitää kyl­lä olla, jos pitää tätä saa­vu­tus­ta köy­hien kan­nal­ta niin hyvä­nä, että sii­tä kan­nat­ti mak­saa hin­ta­na BKT:n saman­ai­kai­nen vuo­si­muu­tos ‑8,5 %. Minul­la­kin on asun­non vuo­kras­sa indek­sieh­to, enkä todel­la­kaan hur­ran­nut, kun vuo­kran­ko­ro­tus oli­kin sinä vuon­na poik­keuk­sel­li­ses­ti 0 %. Sydän­tä päin­vas­toin kyl­mä­si todel­la syvältä.

    Krii­si hoi­tuu mark­ki­na­voi­men toi­mes­ta: Jos maan talous on kural­la, korot nouse­vat, kun­nes talous on kun­nos­sa tai usko­taan, että se tulee kun­toon sie­det­tä­väs­sä ajas­sa. Mikä­li tilan­ne on ker­ras­saan toi­vo­ton, lai­no­ja jou­du­taan leik­kaa­maan ja uut­ta ei saa, kun­nes koh­ta 1 on hoidettu. 

    Nyt­hän on vain niin has­sus­ti, että nämä ereh­ty­mät­tö­mik­si ylis­te­tyt mark­ki­na­voi­mat itse ovat omak­su­neet yhä useam­min uus­key­ne­si­läi­sen ajat­te­lu­ta­van — jon­ka mukaan yliam­pu­vat leik­kaus­oh­jel­mat sun muut hevos­kuu­rit eivät las­kusuh­dan­tees­sa ede­sau­ta talous­kas­vua vaan päin­vas­toin juu­ri hei­ken­tä­vät sitä entisestään.

    Tääl­lä Suo­mes­sa­kin esim. Pert­ti Haa­pa­ran­ta kir­joit­ti täs­tä jo vii­me hel­mi­kuus­sa, ja terä­väs­ti kir­joit­ti­kin. Kuten hän huo­maut­taa, kaik­kein orjal­li­sin­ta­kin tot­te­le­vai­suut­ta mark­ki­na­voi­mia koh­taan saar­naa­vil­ta lop­puu tot­te­le­vai­suus heti, kun mark­ki­na­voi­mat välil­lä vaa­ti­vat­kin vaih­teek­si jotain muu­ta kuin leikkauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmon esit­tä­mäs­sä diag­noo­sis­sa on toi­nen koh­ta vaja­vai­ses­ti esi­tet­ty. Haluan täy­den­tää Osmon esitystä.

    EKP vaa­tii suo­si­tus­ta krii­si­ra­has­toil­ta ennen avun myön­tä­mis­tä. Puhu­taan toi­mis­ta, joil­la krii­si­maan talous lai­te­taan kun­toon. Tämä takaa krii­si­maan talou­den ter­veh­ty­mi­sen, joten apua voi­daan myöntää.

    Asi­aa mut­kis­taa kui­ten­kin se, että kyseis­ten rahas­to­jen toi­min­nas­ta vas­taa­vat ne polii­ti­kot, joi­den mones­ti ilmoi­tet­tu tavoi­te on estää euron romah­dus kai­kil­la mah­dol­li­sil­la kei­noil­la. Kyse on samois­ta euro-usko­vai­sis­ta, jot­ka hal­lit­se­vat sekä euro­mai­ta, komis­sio­ta ja useim­pia euro­mai­den hallituksia. 

    Ole­te­taan jol­le­kin krii­si­maal­le tilan­ne, jos­sa se ei kyke­ne vas­taa­maan sitou­muk­sis­taan ja uhkaa kaa­tua ja vie­dä sii­nä sivus­sa euro­maat ja euron. Täs­sä tilan­tees­sa se pyy­tää apua rahas­tol­ta. Rahas­to tut­kii asian ja mää­rää tar­vit­ta­vat talous­toi­men­pi­teet teh­tä­vik­si ennen EKP:n avun anta­mis­ta. Krii­si­maa kat­soo vaa­di­tut toi­men­pi­teet lii­an ras­kaik­si ja kiel­täy­tyy teke­mäs­tä näitä. 

    Rahas­to on pulas­sa. Ilman apua euro kaa­tuu. Avus­ta­mi­nen ilman krii­si­maan suos­tu­mus­ta, tuho­aa rahas­to­jen vaa­ti­mus­ten uskot­ta­vuu­den. Rahas­to­jen joh­to kat­soo, ettei euroa saa pääs­tää kaa­tu­maan mis­sään tapauk­ses­sa. Täl­läi­seen tilan­tee­seen ei rahas­toa saa päästää.

    Ainoa rat­kai­su ovat salai­set neu­vot­te­lut. Krii­si­maa anoo apua. Rahas­tot tun­nus­te­le­vat, löy­tyi­si­kö jotain, jon­ka krii­si­maa suos­tui­si teke­mään talou­ten­sa hyväk­si. Kun täl­läi­nen asia löy­tyy, ilmoit­taa rahas­to sen vaa­ti­muk­se­naan ja krii­si­maa suos­tuu nii­hin ehto­jen kovuut­ta vali­tel­len. Käy­tän­nös­sä krii­si­maa siis päät­tää mil­lai­siin toi­miin se on val­mis. Krii­si­maa tie­tää, että suos­tu­mus EKP:n avul­le tulee aina, välit­tä­mät­ta talous­toi­men­pi­tei­den asiallisuudesta.

    Talou­den paran­ta­mis­ta rat­kai­su ei edis­tä miten­kään. Rat­kai­sul­la on kui­ten­kin kol­me omi­nai­suut­ta, mik­si se tehdään.
    1) KRIISIMAA TAI EURO EI TÄSSÄ TILANTEESSA ROMAHDA
    2) “LUJANRAHASTON ARVOVALTA SÄILYY
    3) VERONMAKSAJIEN SUMUTUS ANTAA AIKAA JOHDOLLE LIITTOVALTIOKEHITYKSEN LOPPUUNSAATTAMISEKSI.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mis­sä­hän nii­tä leik­kauk­sia kou­lu­tuk­seen on oikein vaadittu? 

    Mitä tulee jul­ki­sen puo­len leik­kauk­siin, niin aina­kin Krei­kal­la näyt­täi­si ole­van esi­mer­kik­si armei­ja, jol­ta voi­si hyvin lei­ka­ta kalus­to­han­kin­nois­ta ilman että kan­san­ta­lous sii­tä hir­veäs­ti kär­sii. Joten­kin minun on hyvin vai­kea­ta uskoa että sak­sa­lais­ten sukel­lus­ve­nei­den tai tank­kien tilaa­mi­nen tai ame­rik­ka­lais­ten hävit­tä­jien hom­maa­mi­nen tai len­to­ben­sii­nin polt­ta­mi­nen ede­saut­taa Krei­kan talou­den elpy­mis­tä tai niis­tä luo­pu­mi­nen joh­taa talou­den kutis­ta­vaan romahdukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Vihe­rins­si: Krii­sin todel­li­nen läh­tö­koh­ta on euroa­lu­een sisäi­sis­sä tuot­ta­vuuse­rois­sa. Osa krii­sis­tä saa­daan hoi­det­tua lait­ta­mal­la val­ko­si­pu­lin­pu­ri­jat mak­sa­maan vero­ja, mut­ta iso osa on ihan todel­lis­ta tuot­ta­vuus­kui­lua. Se hoi­tuu, jos:

    1. ete­läs­sä muu­tu­taan tuottavammaksi
    2…

    Ykkö­nen vaa­tii jul­ki­sia inves­toin­te­ja mut­ta on ris­ti­rii­das­sa lyhyen aika­vä­lin tasa­pai­no­tuk­sen kanssa. 

    En nyt ole kyl­lä ihan vakuut­tu­nut jul­kis­ten inves­toin­tien ehdot­to­mas­ta edel­ly­tyk­ses­tä ykköselle.

    Moni ete­län maan löy­tyy talou­den avoim­muu­den, yri­tys­toi­min­nan help­pou­den yms. teki­jöi­den osal­ta jos­tain Kes­ki-Aasian ‑sta­nien ja kes­kin­ker­tais­ten afrik­ka­lais­ten val­tioi­den kans­sa samas­ta kas­tis­ta. Tämän tilan­teen kor­jaa­mi­seen tus­kin tar­vit­tai­siin suu­ria­kaan rahal­li­sia panos­tuk­sia — pel­käl­lä koh­tul­li­sen tasoi­sel­la lain­sää­dän­tö­työl­lä mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sek­si pääs­täi­siin jo aika pitkälle.

    Vali­tet­ta­vas­ti vain kysei­set maat näyt­tä­vät ole­van menos­sa täy­sin vää­rään suun­taan tuo­reim­mis­sa arvois­sa — Kreik­ka jopa “kun­nos­tau­tuu” vetä­mäl­lä pisim­män mii­nuk­sen kaik­kien arvioi­tu­jen 179 maan jou­kos­ta (Index of Eco­no­mic Free­dom 2012).

    Ei hyväl­tä näytä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tom­mi Uscha­nov: Nyt­hän on vain niin has­sus­ti, että nämä ereh­ty­mät­tö­mik­si ylis­te­tyt mark­ki­na­voi­mat itse ovat omak­su­neet yhä useam­min uus­key­ne­si­läi­sen ajat­te­lu­ta­van – jon­ka mukaan yliam­pu­vat leik­kaus­oh­jel­mat sun muut hevos­kuu­rit eivät las­kusuh­dan­tees­sa ede­sau­ta talous­kas­vua vaan päin­vas­toin juu­ri hei­ken­tä­vät sitä entisestään.

    ????

    Eikös mark­ki­na­voi­mat nime­no­maan ole vaa­ti­neet radi­kaa­le­ja leik­kauk­sia nos­ta­mal­la krii­si­mai­den val­tio­lai­no­jen korot tai­vai­siin eli de fac­to sul­ke­mal­la raha­ha­nat (ja pakot­ta­mal­la EKP:n setelirahoitukseen)?

    Et kait vain ole men­nyt sekoit­ta­maan mark­ki­na­voi­mia yksit­täis­ten mark­ki­noil­la toi­mi­joi­den mielipiteisiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Vel­ka­kir­jo­ja ei oste­ta suo­raan vaan jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Sil­lä, ehtii­kö vel­ka­kir­ja olla minuu­tin jon­kin muun tahon omis­tuk­ses­sa ei ole mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä, mut­ta juris­tien miel­tä se rau­hoit­taa. Perus­so­pi­mus kiel­tää osta­mas­ta vel­ka­pa­pe­rei­ta suo­raan mut­ta ei jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Sik­si se teh­dään näin.”
    “Oli­si vie­lä parem­pi, jos vakaus­ra­has­to voi­si ostaa val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta suo­raan val­tioil­ta ja EKP rahoit­tai­si vakaus­ra­has­toa. Vakaus­ra­has­to on sove­li­aam­pi taho esit­tä­mään poliit­ti­sia ehto­ja kuin kes­kus­pank­ki. Tämän kui­ten­kin perus­so­pi­mus kiel­tää. Oli­si joten­kin haus­kem­paa, jos vel­ka­krii­sin hoi­dos­sa sai­si käyt­tää jär­keä eikä juridiikkaa.”

    Vel­ka­krii­siä ei oli­si, jos muut­kin euro­maat kuin mal­liop­pi­las Suo­mi oli­si­vat nou­dat­ta­neet teh­ty­jä sopi­muk­sia. Kenen­kä­hän jär­jen­käyt­töä Osmo pitää haus­kem­pa­na kuin teh­ty­jen sopi­mus­ten noudattamista.

    EU:n tuli­si har­joit­taa jär­jen­käyt­töä toi­mi­mal­la kan­sain­vä­li­sis­sä yhtei­söis­sä vero­pa­ra­tii­si­mai­den moraa­lit­to­man toi­min­nan lopet­ta­mi­sek­si. Kei­no­ja var­mas­ti löy­tyi­si, mut­ta ei näkö­jään halu­ja. Kuten Juha Sipi­lä todis­te­li, niin krii­si­mai­den vel­kaon­gel­mat oli­si rat­kais­ta­vis­sa jo sil­lä, jos vero­pa­ra­tii­si­si­joi­tuk­set saa­tai­siin lail­li­sen vero­tuk­sen piiriin.

    Toi­nen mer­kit­tä­vä asia oli­si tran­sak­tio­ve­ro, jota ei jois­ta­kin esi­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta saa­da sovi­tuk­si. Se toi­si vakaut­ta maa­il­ma­ta­lou­teen ja val­tioil­le vero­tu­lo­ja. Ei ole mitään miel­tä sii­nä että suu­rin osa pörs­si­kau­pas­ta teh­dään robo­teil­la (jopa tuhan­sia kaup­po­ja samal­la osak­keel­la minuu­tis­sa). Peri­tään­hän varain­siir­to­ve­roa myös kiin­teis­tö­jen ja asun­to-osak­kei­den kau­pois­ta. Vai­kea käsit­tää, että pörs­sio­sak­keet oli­si­vat sijoi­tus­koh­tei­na niin eri­koi­ses­sa ase­mas­sa, että nii­den kau­pat täy­tyy olla verottomia. 

    Spe­ku­la­tii­vi­sis­ta mark­ki­na­voi­mis­ta ei saa­da Katai­sen mai­nos­ta­maa nis­ka­lenk­kiä ilman, että vero­pa­ra­tii­sit saa­daan kiel­le­tyik­si ja maa­il­man­laa­jui­nen tran­sak­tio­ve­ro voimaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, että nyt käy­tä­vää maa­il­man talous­so­taa halu­taan käy­dä iki­van­hoin sodan­käyn­nin sään­nöin, jos­sa kan­sain­vä­li­sel­lä lain­sää­dän­nöl­lä, sopi­muk­sil­la ja moraa­lil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Voi­ma on se, joka ratkaisee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Euroa­lu­een sopi­mus­ten nou­dat­ta­mi­nen on aika mie­len­kiin­tois­ta seurattavaa.Kaikki vaa­ti­vat että nii­tä nou­da­te­taan, mut­ta kaik­ki pää­so­pi­muk­set on rikottu.Mitä miel­tä Osmo olet pitäi­si­kö nii­tä edes noudattaa?Vai oli­si­ko paras käy­tän­tö ns luo­va tul­kin­ta mitä nyt noudatetaan?Toinen kiin­nos­ta­va kysy­mys kos­ki­si käsi­tys­tä­si demokratiasta.Nythän val­taa on siir­ty­nyt krii­sin muka­na eun syö­ve­rei­hin pik­ku­hil­jaa ilman mitään var­si­nais­ta demo­kraat­tis­ta pää­tös­tä liittovaltiokehityksestä.Näkisitkö kan­sa­nää­nes­tyk­sen lin­jas­ta mahdollisena,vai jat­ke­taan­ko valu­mis­ta krii­sin muka­na koh­ti liit­to­val­tio­ta? Kii­tos etu­kä­teen jo vastauksistasi!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Poth1ue1: En nyt ole kyl­lä ihan vakuut­tu­nut jul­kis­ten inves­toin­tien ehdot­to­mas­ta edel­ly­tyk­ses­tä ykköselle.

    Olen kans­sa­si samaa miel­tä, että osan asiois­ta saa pelas­tet­tua, kun pääs­tään siel­tä ‑stan ‑tasol­ta jon­ne­kin sivis­tys­maa­il­man pariin. Esi­mer­kik­si Ita­lias­ta­nis­sa on erit­täin pal­jon osaa­mis­ta ja pää­omia, kun­han raha saa­daan kier­tä­mään läpi­nä­ky­vän ja rea­lis­ti­sen vero­jär­jes­tel­män kautta.

    Rat­kai­sut voi­vat olla tuos­sa tapauk­ses­sa sel­lai­sia, että ne toi­mi­vat paris­sa vuo­des­sa hyvin­kin tehok­kaas­ti. Täs­sä voi hyvin uhkail­la, että sak­sa­lai­set tule­vat muu­ten ker­to­maan, miten vero­jär­jes­tel­mä rakennetaan.

    Kui­ten­kin esi­mer­kik­si Kreik­kas­ta­nin koh­dal­la tilan­ne on pal­jon apeam­pi. Vaik­ka yhteis­kun­ta oli­si avoin ja talou­del­li­ses­ti toi­mi­va, niin mitä ihmet­tä kreik­ka­lai­sil­la on myy­dä? Tai mitä bis­nis­tä sin­ne voi­si kan­sa­kun­nan kou­lu­tus­ta­son huo­mioi­den tuo­da? Mis­tä kou­lut­ta­mat­to­mal­le kan­sa­kun­nal­le löy­täi­si hyvin tuot­ta­vaa työtä?

    (Jos tuo­hon joku kek­sii hyvän rat­kai­sun, niin älkää ker­to­ko sitä kreik­ka­lai­sil­le, kos­ka tie­to oli­si hyvin arvo­kas mei­dän maa­seu­tum­me kannalta…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. OS kom­men­toi aivan oikein, että euro­krii­sis­sä polii­tik­ko­jen sel­kä­ran­ka on osit­tau­tu­nut huonotekoiseksi. 

    Sel­vem­min sanot­tu­na: Ryh­dit­tö­mät popu­lis­ti-euro­po­lii­ti­kot ovat perus­teel­li­ses­ti muni­neet tämän savo­tan. Ovat näin menet­tä­neet loput­kin vähäi­ses­tä uskottavuudestaan.

    Kun muu­ta­kaan kei­noa ei enään ole, koet­ta­vat men­nä hädis­sään EKPn selän taak­se, äänes­tä­jil­tä piiloon.

    Koti­maas­saan suo­ma­lai­set poli­ti­kot ovat yhtä sel­kä­ran­gat­to­mia: Eivät uskal­la puut­tua luu­tu­nei­siin, kivi­kau­del­ta peräi­sin ole­viin raken­tei­siin, jot­ka jäy­tä­vät yri­tys­tem­me tule­vai­suu­de­nus­koa ja kasvuhaluja. 

    Nämä polii­ti­kot tie­ten­kin las­ke­vat sen varaan, että kan­sa ei tätä bluf­fia huo­maa. Vali­tet­ta­vas­ti tai­ta­vat olla oikeassa…

    Samal­la jää sit­ten muut­kin tär­keät asiat hoi­ta­mat­ta: Talous­kas­vun aikaan­saa­mi­nen alen­ta­mal­la työl­lis­tä­mis­kyn­nys­tä, sti­mu­loi­mal­la PK-sek­to­ria, innos­ta­mal­la työn­te­koon van­hem­mal­la­kin iäl­lä, pois­ta­mal­la työt­tö­myys­louk­ku­ja, jne.

    Äsket­täi­ses­sä kyse­lys­sä 10 % suo­ma­lai­sis­ta PK-yri­tyk­sis­tä ilmoit­ti meko var­mas­ti muut­ta­van­sa pois Suo­mes­ta lähim­män 3 vuo­den kuluessa.

    Nämä tai­ta­vat­kin olla juu­ri nii­tä yri­tyk­siä, joi­ta Suo­mi eni­ten juu­ri nyt tarvitsisi.

    Sep­po Korppoo
    Polii­tik­koi­hin syväs­ti pet­ty­nyt yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. pek­ka:
    Ihan niin kuin Ode yllä sanoi, perus­so­pi­mus (Lis­bon trea­ty, article 123) kiel­tää suo­ran osta­mi­sen (ns pri­ma­ry mar­kets), tois­si­jai­sil­ta mark­ki­noil­ta osta­mi­ses­ta ei ole vas­taa­vaa kieltoa. 

    Artikla 123:n alku­puo­li sanoo näkö­jään: “Tilin­yli­ty­soi­keu­det ja muut sel­lai­set luot­to­jär­jes­te­lyt Euroo­pan kes­kus­pan­kis­sa tai jäsen­val­tioi­den kes­kus­pan­keis­sa, jäl­jem­pä­nä ’kan­sal­li­set kes­kus­pan­kit’, unio­nin toi­mie­lin­ten, elin­ten tai lai­tos­ten, jäsen­val­tioi­den kes­kus­hal­lin­to­jen, alu­eel­lis­ten, pai­kal­lis­ten tai mui­den viran­omais­ten, mui­den julkis­oikeudellisten lai­tos­ten tai jul­kis­ten yri­tys­ten hyväk­si ovat kiel­let­ty­jä samoin kuin se, että Euroo­pan kes­kus­pank­ki tai kan­sal­li­set kes­kus­pan­kit hank­ki­vat suo­raan niil­tä velkasitoumuksia.”

    Minus­ta aja­tus vali­koi­tu­jen jäsen­mai­den suo­ras­ta tuke­mi­ses­ta kariu­tuu jo koh­taan: “luot­to­jär­jes­te­lyt Euroo­pan kes­kus­pan­kis­sa … jäsen­val­tioi­den kes­kus­hal­lin­to­jen … hyväk­si ovat kiellettyjä”.

    En osaa sanoa mikä artiklan lop­puun lisä­tys­sä osas­sa (“samoin kuin …”) sanan “suo­raan” alku­pe­räi­nen tar­koi­tus on tark­kaan ottaen ollut. Tus­kin kui­ten­kaan se, että saman asian voi­si teh­dä, kun­han lait­taa vähän eris­tet­tä väliin. Minus­ta tilan­ne näyt­tää edel­leen sil­tä, että sopi­muk­sen pää­sään­töä halu­taan rik­koa, ja sitä seli­tel­lään ylen viri­te­tyil­lä ja kau­kaa hae­tuil­la teks­tin (yhden vali­koi­dun osan) tulkinnalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Jäin miet­ti­mään, mitä EKP oikeas­taan lupa­si. Siis oste­taan krii­si­mai­den vel­ka­kir­jo­ja sen jäl­keen, kun ne ovat hake­neet ja saa­neet apua, eli eivät enää väli­tä mark­ki­noi­den notee­raa­mis­ta korois­ta… No, onhan se kiva niil­le, joil­la noi­ta vel­ka­kir­jo­ja on hallussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Vihe­rins­si: Näin voi käy­dä, mut­ta tämän toden­nä­köi­syyt­tä pie­nen­tää se, että euroa­lue on kovin suuri. 

    Suu­ren yksi­kön uskot­ta­vuus kes­tää tosi­aan kau­em­min, mut­ta eikö toi­saal­ta euroa­lu­een uskot­ta­vuus ole jo ker­taal­leen men­nyt, ja nyt sitä vain viri­te­tään yhteis­vas­tuil­la kes­tä­mään vie­lä vähän pidem­pään. Kai­pai­sin euroa­lu­een talou­den ter­veh­dyt­tä­mis­tä enkä ris­kien kas­vat­ta­mis­ta. Nykyi­nen ehdo­tet­tu kuvio, jos­sa yksit­täi­set val­tiot voi­vat ottaa vel­kaa tois­ten mai­den takuil­la on kes­tä­mä­tön, ja voi joh­taa hel­pos­ti­kin isoon kuperkeikkaan.

    Tämä uusin kään­ne on toden­nä­köi­ses­ti ainoa joten­kin rea­lis­ti­nen tapa yrit­tää rat­kais­ta tilannetta. 

    Olen sen ver­ran kon­ser­va­tii­vi, että pidän euron alkue­räi­siä sään­tö­jä huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä jonglöö­raus­ta uskot­ta­vam­pa­na tapa­na hoi­taa krii­siä. Rik­koes­saan omia sään­tö­jään ja teke­mäl­lä uusia viri­tel­miä poliit­tis­ten tuul­ten mukaan, sot­kien mukaan myös lisäin­te­graa­tio­maus­tet­ta, euro­mai­den joh­ta­jat ovat osoit­tau­tu­neet itse pahim­mak­si uhak­si euroa­lu­een sta­bii­liu­del­le. Jos sai­sin päät­tää (mie­lui­ten jo pari vuot­ta sit­ten), krii­siä rat­kot­tai­siin aivan perin­tei­sin toi­mi­vik­si tode­tuin kei­noin (= IMF-tyylisesti).

    riit­tää­kö EU:ssa kant­ti lait­taa vaik­ka­pa Ita­lian vero­lait ja veron­kan­to jär­ke­vään kuntoon… 

    Ita­lia on tois­tai­sek­si itse­näi­nen val­tio, ja se on EU:ssa var­sin suu­ri, joten EU voi vain antaa vink­ke­jä Ita­lian joh­dol­le. Toden­nä­köi­ses­ti Ita­lian kehi­tys­pol­ku on pitkähkö.

    Aika moni asia voi vie­lä men­nä pie­leen, mut­ta kau­hus­ke­naa­rioi­ta oli­si hel­pom­pi arvioi­da, jos ne oli­si­vat konkreettisia. 

    Minul­le suu­rin ja aika kon­kreet­ti­nen­kin ris­kis­ke­naa­rio on se, että euro­maat jat­ka­vat nykyi­sel­lä lin­jal­la (lisää vel­kaa) yhteis­vas­tui­den tuo­man lisä­sel­kä­no­jan tur­vin. Jos enti­nen tyy­li jat­kuu, tien pääs­sä on koko pop­poon yhteis­ten takui­den kulut­ta­mi­nen lop­puun ja uusi krii­si, joka on nykyis­tä pal­jon suu­rem­pi ja ehkä rajum­pi­kin, sil­lä sii­nä vai­hees­sa uusia takaa­jia ei enää ilmoit­tau­du vapaa­eh­toi­sik­si. Tätä lin­jaa voi perus­tel­la kau­niis­ti esim. elvyt­tä­vä­nä poli­tiik­ka­na (jon­ka ole­te­taan toi­veik­kaas­ti lop­pu­van sit­ten, kun seu­raa­va nousu­kausi kuit­taa velat). Ja niin­hän nyt moni tekee. Lop­pu­tu­los voi vain olla toi­nen­kin kuin mitä toivottiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Se, että EKP:n osta­mat vel­ka­kir­jat ovat vaik­ka vain minuu­tin­kin jon­kin muun hal­lus­sa, ei ole pelk­kää juri­diik­kaa. Tämä var­mis­taa, että kes­kus­pank­ki mak­saa vel­ka­kir­jois­ta mark­ki­na­ko­ron, eikä siis ala myön­tä­mään tuki­luot­to­ja ase­ve­li­hin­taan. Jos nämä ostot vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti vel­ka­kir­jo­jen arvoon, ker­to­nee se sii­tä, että mark­ki­nat eivät pys­ty hin­noit­te­le­maan takai­sin­mak­sun ris­kiä oikein.

    Voi­vat­ko mark­ki­nat muka olla vää­räs­sä? En osaa sanoa, ovat­ko ne vää­räs­sä Espan­jan tapauk­ses­sa, mut­ta se on mah­dol­lis­ta. Nai­vis­ti­nen mal­li vel­ka­kir­jan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta oli­si se, että kor­koe­ro ris­kit­tö­mään kor­koon ker­too suo­raan odo­tusar­von takai­sin saa­ta­val­le pää­omal­le. Näin­hän se ei tie­ten­kään mene, kos­ka jos odo­tusar­vo oli­si sama, kan­nat­tai­si pitää hal­lus­sa vain mah­dol­li­sim­man pie­ni ris­ki­siä pape­rei­ta, kos­ka nii­den tuo­tol­la on sama odo­tusar­vo, mut­ta lisäk­si niil­lä on pie­nem­pi ris­ki aiheut­taa ongel­mia. Ris­kis­tä siis vaa­di­taan jon­kin­lai­nen yli­mää­räi­nen kor­vaus, joka kuu­luu mark­ki­noi­den “oike­aan hin­taan”. Nyt jos jota­kin ris­ki­pa­pe­ria on tar­jol­la val­ta­vat mää­rät, alka­vat mark­ki­nat käyt­täy­tyä eri taval­la. Vaik­ka rans­ka­lai­sen pan­kin sal­kun hoi­ta­ja arvioi­si­kin, että tuo­ton odo­tusar­vo Espan­jan vel­ka­kir­joil­la on parem­pi, kuin muil­la saman suu­rui­sen ris­kin sisäl­tä­vil­lä pape­reil­la, ei pank­ki voi kui­ten­kaan sijoit­taa mää­rät­tö­mäs­ti varo­jaan nii­hin, kos­ka pari yli­mää­räis­tä pro­sent­tia voi­ton odo­tusar­vos­sa ei kor­vaa sitä, että huo­nos­sa tapauk­ses­sa koko pank­ki menee nurin. On mah­dol­lis­ta, että Espan­jal­la on liik­keel­lä niin pal­jon vel­ka­kir­jo­ja, että nämä vel­ko­jien hajau­tus­vaa­ti­muk­set astu­vat mukaan hin­nan­muo­dos­tuk­seen ja että Espan­jan vel­ka­kir­jat ovat sen vuok­si ali­hin­noi­tel­tu­ja (eli kor­ko on lii­an kor­kea). Siis­pä nii­den osta­mi­nen oli­si vedon­lyön­tiä hyvil­lä kertoimilla.

    Jos Espan­jan vel­ka­pa­pe­reis­sa on edel­lä kuvat­tu lii­as­ta tar­jon­nas­ta joh­tu­va ali­hin­noit­te­lu, näem­me var­maan­kin hin­to­jen nousua (eli kor­ko­jen las­kua), kun espan­ja­lai­sia pank­ke­ja ale­taan pää­omit­taa. Pan­keil­la kun ei tai­da olla mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin lait­taa uudet pää­omat joko kes­kus­pank­ki­vel­ko­jen takai­sin mak­suun tai Espan­jan val­tion vel­ka­kir­joi­hin. Nii­den kan­nal­ta­han ulko­maa­lai­set vel­ka­kir­jat muo­dos­ta­vat jon­kin­lai­sen riskin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Sete­li­ra­hoi­tuk­sen ongel­ma­na on, että sil­lä ei voi rahoit­taa vajei­ta. Jos sil­lä rahoi­te­taan vajei­ta, jot­ka joh­tu­vat reaa­li­sis­ta sitou­muk­sis­ta, niin vajeet kas­va­vat. Jos taas kyse on nomi­naa­li­sis­ta sitou­muk­sis­ta, niin sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la voi­daan “kor­ja­ta” tilan­net­ta. Tai tar­kem­min sanoen, nomi­naa­li­sil­le sitou­muk­sil­le ikään­kuin pako­te­taan kes­kus­pan­kin toi­mes­ta uudet ehdot. 

    Nyt ei ole Rome­rin kir­jaa täs­sä, mut­ta sii­nä oli hyvä mal­li sii­tä, miten sete­li­ra­hoi­tuk­sen tämä puo­li toi­mii. En muis­ta mal­lin yksi­tyis­koh­tia, mut­ta joten­kin se meni niin, että kun val­tio paik­kaa reaa­lis­ta vajet­ta kes­kus­pank­ki­ra­hal­la, niin inflaa­tio-odo­tuk­set nouse­vat ja reaa­li­sen sitou­muk­sen hin­ta “kar­kaa” alta pois. 

    Euroa­lu­eel­la tilan­ne on eri­lai­nen, kos­ka sete­li­ra­hoi­tus­ta aio­taan sovel­taa vain ete­län mail­le. Tämä on kui­ten­kin syväs­ti epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, sil­lä ne maat joi­ta ei sete­li­ra­hoi­te­ta, kär­si­vät inflaa­tios­ta mut­tei­vät saa edes nii­tä vähäi­siä hyö­ty­jä joi­ta itse sete­li­ra­has­ta on. 

    Rei­lum­pi tapa oli­si että oli­si jon­kin­lai­nen poo­li johon oste­taan kaik­kien euro­mai­den vel­ka­kir­jo­ja, ja että EKP rahoit­tai­si tätä. Ai niin, mut­ta nii­tä­hän sanot­tai­siin euro­bon­deik­si, ja se nyt ei käy, eikös niin? Idea siis ei ole, että näi­tä hoi­det­tai­siin yhteis­vas­tuul­li­ses­ti, vaan että oli­si jon­kin­lai­nen kom­po­siit­ti, jota EKP sai­si rahoit­taa, ja joka imu­roi­si kaik­kien Euro­mai­den vel­ka­kir­jo­ja samas­sa suh­tees­sa. En usko, että Suo­mi esi­mer­kik­si alkai­si tämän innoit­ta­ma­na kas­vat­ta­maan vajeitaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. EKP:n pää­tös vel­ka­kir­jo­jen osto-ohjel­mas­ta oli ehkä tar­peel­li­nen, mut­ta asial­le ei pitäi­si hur­ra­ta unoh­ta­mat­ta teh­dyn pää­tök­sen nega­tii­vi­sia puolia.

    Nyt­hän demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon ulko­puo­li­nen taho ilmoit­ti ole­van­sa val­mis otta­maan vas­tui­ta veron­mak­sa­jien piik­kiin rajat­to­mas­ti ilman, että suo­ma­lai­set kan­san­edus­ta­jat voi­vat teh­dä asial­le yhtään mitään. Mie­les­tä­ni kan­san­edus­ta­jien pitäi­si olla mur­heel­li­sia ja huo­les­tu­nei­ta demo­kra­tian ja juri­dii­kan tilasta.

    Ei tätä krii­siä sin­gol­la rat­kais­ta. EKP:n vel­ka­kir­jaos­tot hel­pot­ta­vat krii­si­mai­den elä­mää, mut­ta ne eivät rat­kai­se valuut­ta-alu­een perim­mäi­siä ongel­mia. Kos­ka krii­si­maat eivät pys­ty enää deval­voi­maan omaa valuut­taan­sa, sopeu­tu­mis­kei­no­na on nyt sisäi­nen deval­vaa­tio, mikä joh­taa aina­kin alus­sa kurjistumiskierteeseen.

    Mitä, jos krii­si­val­tio ei nou­da­ta ehto­ja? Vetäy­tyy­kö EKP sit­ten kysei­sen maan vel­ka­kir­jo­jen ostois­ta? Vai jat­kaa­ko se sin­gol­la ampu­mis­ta, kos­ka on ilmoit­tau­tu­nut puo­lus­ta­van­sa euroa loput­to­mas­ti? Kum­pi tapah­tuu? Tuli­ko sin­gol­la pul­lis­te­lus­ta sit­ten­kin taka­port­ti krii­si­mail­le jat­kaa tuh­lai­lua loputtomiin?

    Eli ilmaan jää edel­leen se mah­dol­li­suus, että euroa­lue voi hajo­ta ja sil­loin osa EKP:n mega­suu­ris­ta vas­tuis­ta voi tul­la suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien niskaan.

    Ja onko se EKP:n teh­tä­vä päät­tää, että euroa­lue on ikui­nen? Halua­vat­ko kan­san­edus­ta­jat myös sen asian luo­vut­taa demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon ulkopuolelle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Poth1ue1: ????

    Eikös mark­ki­na­voi­mat nime­no­maan ole vaa­ti­neet radi­kaa­le­ja leik­kauk­sia nos­ta­mal­la krii­si­mai­den val­tio­lai­no­jen korot tai­vai­siin eli de fac­to sul­ke­mal­la raha­ha­nat (ja pakot­ta­mal­la EKP:n setelirahoitukseen)? 

    Mark­ki­na­ko­rot ovat nous­seet seu­ra­ten voi­mis­tu­nei­ta käsi­tyk­siä kyseis­ten mai­den var­men­tu­nees­ta mak­su­ky­vyt­tö­myy­des­tä. Kovil­la leik­kauk­sil­la lama­ta­lou­des­sa (samal­la kun euro estää deval­voi­tu­mi­sen ja EKP:n tiuk­ka raha­po­li­tiik­ka vei­lä var­mis­taa tuhon) talous kur­jis­tuu enti­ses­tään ja val­tion tulot tip­pu­vat kil­paa nii­den meno­jen kans­sa. Seu­rauk­se­na entis­tä huo­nom­pi mak­su­ky­ky ja kor­keam­mat korot.

    EKP:n ja Katai­sen mie­les­tä leik­ku­ri-Irlan­ti on menes­tys­ta­ri­na. Mark­ki­noi­den mie­les­tä kak­si ensin­mai­nit­tua ovat edes­vas­tuut­to­mia tomppeleita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kun ollaan likvi­di­teet­tian­sas­sa, kes­kus­pank­ki ei saa rahaa lainat5uksi edes nol­la­ko­rol­la., Sik­si se ei pys­ty nos­ta­maan inflaa­tio­ta löy­säl­lä rahapolitiikalla. 

    Aina­kin Krug­mann ja mone­ta­ris­ti­kin tun­tu­vat usko­van, että vai­ku­tuk­sia voi­si saa­da aikaan nos­ta­mal­la tule­vai­suu­den inflaa­tio-odo­tuk­sia (eli vakuut­ta­mal­la mark­ki­nat sii­tä, että inflaa­tion anne­taan olla hyvän tovin vähän kor­keam­mal­la tahol­la myös talou­den jo toinnuttua).

    Tätä taus­taa vas­taan allao­le­va ei pidä paikkansa

    Kol­mas lisä­mää­re kos­ki sitä, että tätä ei teh­dä sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la vaan sama mää­rä rahaa ime­tään pois muualta.

    Tämä on kos­me­tiik­kaa, kos­ka mis­sään ei sano­ta, mikä on se nor­maa­li mää­rä rahaa, johon ei kosketa.

    Se ei ole kos­me­tiik­kaa, jos EKP halu­aa yhä julis­taa vah­van euron ja pol­te­tun Euroo­pan tak­tiik­kan­sa jatkuvan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Ante­ro:
    Tuos­sa teo­rias­sa on nimit­täin yksi iso ongel­ma, jon­ka takia se ei toi­mi­nut USAs­sa ja toden­nä­köi­ses­ti ei toi­mi tääl­lä­kään. EKP ja val­tiot ovat yksit­täi­siin mark­ki­na­toi­mi­joi­hin näh­den iso­ja toi­mi­joi­ta, mut­ta koko mark­ki­noi­hin ver­rat­tu­na sur­kean pieniä.

    Kun kysees­sä on kyky (halu­tes­saan) las­kea omaa valuut­taan­sa liik­keel­le, kes­kus­pan­kit suin­kaan eivät ole sur­kean pie­niä vaan rajat­to­man iso­ja toi­mi­joi­ta. Tämän näkee mm sii­tä kuin­ka val­tiot, jot­ka kyke­ne­vät lai­naa­maan tar­vit­se­man­sa rahat omas­sa valuu­tas­saan, saa­vat ne nyt his­to­rial­li­sen hal­paan (inl­faa­tio huo­mioi­den, jois­sa­kin tapauk­sis­sa jopa ennen inflaa­tion huo­mioi­mis­ta, perä­ti nega­tii­vi­seen hin­taan). Ris­ki, että val­tio ei kyke­ni­si maks­maan takai­sin itse las­ke­mal­laan rahal­la on käy­tän­nös­sä nol­la. Inflaa­tio­ris­ki­kin on nykyi­sel­lään nii­tä pie­nim­piä talou­den uhkakuvia.

    Huo­nos­sa tilan­tees­sa ovat kehi­tys­maat ja euro­maat, joi­den pitää lai­na­ta vie­raas­sa valuu­tas­sa. Jäl­kim­mäi­set eivät ole ehkä kehi­tys­mai­ta, mut­ta banaa­ni­ta­sa­val­lan arvoi­nen joh­to niil­lä kyl­lä alkaa olla.

    EKP on sit­ten se uusi Uni­ted Fruit, joka on jo ilmoit­ta­nut käyt­tä­vän­sä “sin­ko­aan” demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­jen hal­li­tus­ten kaa­ta­mi­seen, jos sen mää­räyk­siä ei totel­la. (“Anot­her pro­po­sal is for the ECB to sell the bonds it has bought if a count­ry doesn’t comply with the con­di­tions, two of the officials said.”)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Talous ei ole demo­kra­ti­aa, vaik­ka kuin­ka halut­tai­siin. Talous on koko­nai­suus joka muo­dos­tuu yksit­täis­ten ihmis­ten pää­tök­sis­tä näi­den käy­tös­sä ole­vien resurs­sien muo­dos­taes­sa reu­naeh­dot. Raha ei ole resurs­si, vaan ainoas­taan erään­lai­nen lipu­ke, joi­ta käy­te­tään mer­kit­se­mään sitou­muk­sia joi­ta ihmi­set näi­den resurs­sien jaka­mi­ses­ta, käyt­tä­mi­ses­tä jne, tekevät.

    Sik­si on hai­hat­te­lua kuvi­tel­la, että val­tio voi­si itse­näi­ses­ti noin yli­pää­tään päät­tää omas­ta talou­des­taan sil­lä tasol­la että se voi­si luo­da noi­ta resurs­se­ja joten­kin tyh­jäs­tä. Demo­kra­tia on sitä, että val­tio ja muut lake­ja sää­tä­vät ja toi­meen­pa­ne­vat ins­ti­tuu­tiot ovat kan­sa­lais­ten val­von­nas­sa, hal­lin­nas­sa jne, eivät­kä esi­mer­kik­si yksin­val­ti­aan, oli­gar­kin tms hallinnassa.

    Euro­so­pi­muk­sen idea­na on nime­no­maan se, että val­tiot eivät ala mani­pu­loi­da rahaa omak­si eduk­seen, vaan että rahan luo­mi­nen ja sen hin­ta mää­räy­tyi­si mark­ki­noil­la, tiet­ty­jen sovit­tu­jen rajoit­tei­den puit­teis­sa. EKP:n man­daa­tik­si tuli pitää inflaa­tio 2 pro­sen­tin tun­tu­mas­sa, hie­man sen alla. Täs­tä man­daa­tis­ta käy­dään nyt keskustelua. 

    Euro­so­pi­muk­sen puit­teis­sa “demo­kra­ti­aa” on siis todel­la­kin kaven­net­tu. Vakaus­so­pi­mus oli var­mas­ti vir­heel­li­nen, so. sen perus­idea ei vält­tä­mät­tä ollut kovin toi­mi­va tai aina­kaan tapa jol­la se alun­pe­rin toteu­tet­tiin ei taan­nut sitä mitä piti. Se, mitä sen piti taa­ta oli, että val­tiot toi­mi­si­vat nii­den talou­del­lis­ten reu­naeh­to­jen puit­teis­sa, jot­ka euro­jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mi­nen vaa­tii. Tämä on epä­on­nis­tu­nut joil­tain osin, kos­ka ne reu­naeh­dot prop­pa­si­vat Ete­län koh­dal­la kun raha­mark­ki­nat kriisiytyivät. 

    Se, mik­si demo­kra­tian perään itke­mi­nen on hurs­kas­te­lua, on, että rahaa ja muu­ta­kin varal­li­suut­ta on vir­ran­nut ete­lään, kun on teh­ty sitou­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, että nämä sitou­muk­set pitä­vät ja että euro­jär­jes­tel­mä toi­mii. Mis­tä syn­tyy sel­lai­nen “demo­kra­tian” man­daat­ti, joka sanoo, että täl­lai­nen puhal­lus on demo­kraat­ti­ses­ti päätettävissä. 

    Kun Hal­la-aho puhui pans­sa­ri­vau­nuis­ta Atee­nan kadul­la, minul­le tuli ensim­mäi­se­nä mie­leen, että ei siel­lä kreik­ka­lai­sia pans­sa­ri­vau­nu­ja tar­vit­tai­si, vaan sak­sa­lai­sia pans­sa­ri­vau­nu­ja. Kyl­lä­hän nyt­kin hom­ma toi­mii mik­ro­ta­sol­la niin, että jos minä menen vää­ren­ne­tyil­lä palk­ka­to­dis­tuk­sil­la ja vakuuk­sil­la hake­maan lai­nan pan­kis­ta, ostan sil­lä talon, ja jätän sit­ten lai­nat mak­sa­mat­ta, niin kyl­lä se talo minul­ta taka­va­ri­koi­daan. Ja niin kuuluukin. 

    Mis­tä sel­lai­nen demo­kraat­ti­nen man­daat­ti syn­tyy, joka oikeut­taa itse­näi­sen val­tion anta­maan siu­nauk­sen täl­lai­sel­le puhal­luk­sel­le? Jos minä menen ja käyn Lon­toos­sa varas­ta­mas­sa kruu­nun­ja­lo­ki­vet ja tuon ne Hel­sin­kiin mis­sä myyn ne eteen­päin, niin kyl­lä sii­tä aika­moi­nen diplo­maat­ti­nen selk­kaus tulee jos val­tio ilmoit­taa ole­van­sa suve­ree­ni val­tio ja demo­kraat­ti­ses­ti päät­tää pitää ne jalo­ki­vet itsellään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Juho Laa­tu: > Perus­so­pi­mus kiel­tää osta­mas­ta vel­ka­pa­pe­rei­ta suo­raan mut­ta ei jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Sik­si se teh­dään näin. 

    pek­ka: Juho Laatu:Ihan niin kuin Ode yllä sanoi, perus­so­pi­mus (Lis­bon trea­ty, article 123) kiel­tää suo­ran osta­mi­sen (ns pri­ma­ry mar­kets), tois­si­jai­sil­ta mark­ki­noil­ta osta­mi­ses­ta ei ole vas­taa­vaa kieltoa.Lainaus Drag­hil­ta EKP:n tie­do­tus­ti­lai­suu­des­ta vii­me viikolla:“Second, no, we are sure that we are acting wit­hin our man­da­te, that we are not vio­la­ting Article 123. It is pret­ty explicit: it says for purc­ha­ses on the pri­ma­ry mar­ket, this is a vio­la­tion, not for purc­ha­ses on the secon­da­ry mar­ket as I have sta­ted this pro­gram­me will work. And inci­den­tal­ly, out­right purc­ha­ses of bonds are iden­ti­fied, in Article 18 of the Sta­tu­te of the ECB, as one of the various pos­sible tools that our mone­ta­ry policy has and can use. So we are not crea­ting anyt­hing new here. ”

    Lähes kaik­kien val­tioi­den lain­sää­dän­tö kiel­tää tuon tapai­set kik­kai­lut. Muu­ten­han rahan­pe­se­mi­nen ja mafian elä­mä oli­si tur­han lokoi­saa. Lain­sää­dän­nös­sä ei erik­seen tar­vit­se kiel­tää asi­aa, jon­ka tar­koi­tus tulee sel­väk­si (esi­mer­kik­si tap­pa­mis­ta ei erik­seen tar­vit­se kiel­tää kir­ves­tä käyt­täen. Talous­ri­kok­sia sel­vit­tä­vä osas­to voi tut­kia, onko kysy­myk­ses­sä ollut tar­koi­tus ostaa väli­kä­den kaut­ta kiel­let­ty­jä velkapapereita.

    Onko laki kai­kil­le var­mas­ti sama; sal­li­taan­ko tämän tapai­nen lain­kier­tä­mi­nen vas­tai­suu­des­sa myös Ita­lian mafial­ta. Var­sin huo­les­tut­ta­vaa, että euro­by­ro­kraa­tit näyt­tä­vät taas esi­mer­kil­lään kuin­ka lakia voi rik­koa. Kei­den­kö­hän laa­riin tämä­kin sataa seu­raa­vis­sa vaaleissa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Tuo­mas: Var­sin huo­les­tut­ta­vaa, että euro­by­ro­kraa­tit näyt­tä­vät taas esi­mer­kil­lään kuin­ka lakia voi rikkoa. 

    Kau­pan­käyn­ti val­tioi­den vel­ka­pa­pe­reil­la kuu­luu tuon artikla 18 mukaan EKP:n teh­tä­viin. Miten ihmees­sä EKP voi­si “rik­koa lakia” jos se suo­rit­taa sil­le sopi­muk­ses­sa mää­rät­tyä teh­tä­vää? Syyl­lis­tyy­kö polii­si vir­ka­val­lan anas­tuk­seen, jos se lait­taa polii­si­mie­het pukeu­tu­maan virkapukuun?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Juha­ni Huo­pai­nen: “Niil­le, jot­ka eivät tun­ne sin­gol­la pelot­te­lun ide­aa, kan­nat­taa tutus­tua raha­po­li­tii­kan ns. Chuck Nor­ris-teo­ri­aan. Kes­kus­pan­kin pelo­te toi­mii vain jos se on ns. uskot­ta­va toi­mi­ja, eli usko­taan, että se pitää lupauksensa.”

    Chuck Nor­ris on hyvä ver­taus. Hänen tie­de­tään mm. las­ke­neen ääret­tö­mään — vie­lä­pä kahdesti! 

    Sii­nä pelo­tet­ta säästäjille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Kol­mas lisä­mää­re kos­ki sitä, että tätä ei teh­dä sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la vaan sama mää­rä rahaa ime­tään pois muualta.”

    Mis­tä ime­tään — Suomesta?

    Marxin ennus­te kapi­ta­lis­min kyp­sy­mi­ses­tä toteu­tu­nee Euroo­pas­sa. Raha menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä ja palaam­me kivikauteen.

    Ei lie­ne sat­tu­ma, että EKP:n joh­ta­ja on ita­lia­lai­nen. Ita­lia­han täs­tä hyö­tyy. Siel­lä kek­sit­tiin aikoi­naan kak­sin­ker­tai­nen kir­jan­pi­to KP 2.0 nyt siel­lä on käy­tös­sä var­maan ver­sio KP 20.0. tai vas­taa­va. Meil­lä on Suo­mes­sa KP 2.0

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Ris­to: Kun kysees­sä on kyky (halu­tes­saan) las­kea omaa valuut­taan­sa liik­keel­le, kes­kus­pan­kit suin­kaan eivät ole sur­kean pie­niä vaan rajat­to­man iso­ja toi­mi­joi­ta. Tämän näkee mm sii­tä kuin­ka val­tiot, jot­ka kyke­ne­vät lai­naa­maan tar­vit­se­man­sa rahat omas­sa valuu­tas­saan, saa­vat ne nyt his­to­rial­li­sen hal­paan (inl­faa­tio huo­mioi­den, jois­sa­kin tapauk­sis­sa jopa ennen inflaa­tion huo­mioi­mis­ta, perä­ti nega­tii­vi­seen hin­taan). Ris­ki, että val­tio ei kyke­ni­si maks­maan takai­sin itse las­ke­mal­laan rahal­la on käy­tän­nös­sä nol­la. Inflaa­tio­ris­ki­kin on nykyi­sel­lään nii­tä pie­nim­piä talou­den uhkakuvia. 

    Miten­käs tähän tul­kin­taan sopi­vat sel­lai­set maat kuten Sak­sa ja Suo­mi, joi­den reaa­li­kor­ko (ja välil­lä nimel­li­nen­kin kor­ko) ovat nega­tii­vi­sia? Mark­ki­nat lai­naa­vat täl­lä het­kel­lä rahaa erit­täin pie­nel­lä korol­la sel­lai­sil­le mail­le, jot­ka ne miel­tä­vät luo­tet­ta­vik­si, se rahan pai­na­mis­ky­ky on täy­sin toissijainen.

    Itse asias­sa, raha­pai­no voi olla nega­tii­vi­nen asia, jos mark­ki­nat ovat sitä miel­tä, että sitä käy­te­tään tuot­ta­maan enem­män valuut­taa kuin mark­ki­nat ovat val­mii­ta otta­maan vas­taan. Täs­tä seu­rai­si se inflaa­tio, joka on sijoit­ta­jal­le ihan yhtä tuhoi­sa kuin viral­li­nen mak­su­ky­vyt­tö­myys. On lai­naa­jan kan­nal­ta täy­sin sama saa­ko 100 euron lai­nas­ta takai­sin 20 euroa tilan­tees­sa, jos­sa euro on säi­lyt­tä­nyt arvon­sa, vai 100 euroa tilan­tees­sa, jos­sa euro on menet­tä­nyt 80% arvos­taan. Se mak­se­taan­ko nimel­li­sar­vo takai­sin ei ole väliä — väliä on sil­lä mikä takai­sin­mak­se­tun raha­mää­rän arvo on. Aasian “tii­ke­rei­den” romah­duk­sis­sa on hyviä esi­merk­ke­jä sii­tä, miten mark­ki­nat saat­ta­vat ran­kais­ta oman sete­li­pai­non käy­tön mahdollisuudesta.

    Noin käy­tän­nös­sä mark­ki­nat mää­rit­te­le­vät kes­kus­pan­kin toi­min­ta­ra­jat myös raha­pai­non kans­sa. Mark­ki­nat kyke­ne­vät otta­maan vas­taan vain tie­tyn mää­rän rahaa ja jos tämä yli­te­tään seu­raa jyrk­kä valuu­tan arvon ale­ne­mi­nen ja inflaa­tio­kier­re. Rahan pai­na­mi­nen enem­män kuin mark­ki­nat ovat val­mii­ta otta­maan vas­taan on todel­la tuhoi­saa. Ja kes­kus­pan­kit myös ymmär­tä­vät tämän, min­kä takia ne ovat niin halut­to­mia sete­li­ra­hoi­tuk­seen pait­si aivan äärim­mäi­ses­sä hädässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Mie­lum­min käy­te­tään vakaus­ra­has­toa, jot­ta edes demo­kra­tian rip­peis­tä oli­si mah­dol­lis­ta pitää kiin­ni. Ja parem­pi tosi­aan, jos EKP sit­ten rahoit­tai­si vakausrahastoa.

    Vakaus­me­ka­nis­mien sys­tee­mi ei lie­ne kui­ten­kaan ihan lop­puun asti hiot­tu. Euro­par­la­men­taa­rik­ko Fara­ge ker­toi par­la­men­tis­sa pitä­mäs­sään puhees­saan, että 20 pro­sent­tia täs­tä sum­mas­ta Espan­jan pan­keil­le on jär­jes­tel­män mukaan tul­ta­va Ita­lial­ta. Ita­lian on siis lai­nat­ta­va mark­ki­noil­ta jopa yli kuu­den pro­sen­tin korol­la voi­dak­seen osal­lis­tua Espan­jan rahoit­ta­mi­seen huo­mat­ta­vas­ti alhai­sem­mal­la korolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. tpyy­luo­ma: TM, niin mikä inflaatio?

    No tämä inflaatio:
    http://www.ecb.europa.eu/stats/prices/hicp/html/inflation.en.html

    HICP:n euroa­lu­een kom­po­siit­ti ei ole ker­taa­kaan vuo­den 2011 alun jäl­keen pudon­nut alle 2.2 pro­sen­tin, eli EKP on jo luo­pu­nut alku­pe­räi­ses­tä tavoit­tees­taan. Suo­men kan­sal­li­nen inflaa­tio on ylit­tä­nyt 3% vuo­si­ta­sol­la joka kuu­kausi vuo­den 2010 jou­lu­kuun jälkeen. 

    Ja siis, tämän pitäi­si olla vas­ta alkua, kos­ka sete­li­ra­hoi­tus­ta ollaan vas­ta aloit­te­le­mas­sa. Tähän asti EKP on pit­käl­ti neut­ra­loi­nut likvi­di­teet­tio­pe­raa­tioi­taan imu­roi­mal­la rahaa sisään toi­sel­la kädellä. 

    Minus­ta ei oli­si kau­heas­ti hait­taa, jos nomi­naa­li­tar­get­tia kokeil­tai­siin het­ken aikaa, ja inflaa­tion annet­tai­siin nous­ta vaik­ka nel­jään pro­sent­tiin. EKP:n tilas­to­jen mukaan tilan­ne on oikeas­taan inflaa­tion osal­ta ihan koh­tuul­li­ses­ti toi­mi­nut, tosin Ita­lian inflaa­tio­lu­vut ovat vähän outo­ja, mut­ta se joh­tu­nee sii­tä, että tuo­hon las­ke­taan verot mukaan, mikä on joten­kin hullua. 

    (Vero­ja nos­ta­mal­la saa­daan aikaan inflaa­tio­ta, mikä tar­koit­taa että EKP:n pitäi­si kiris­tää kor­koa jos verot nouse­vat, mikä on täy­sin nurinkurista)

    Siis, jos sopeu­tu­mi­nen on käyn­nis­sä, niin mei­dän pitäi­si näh­dä sel­lai­sia luku­ja, että inflaa­tio on kor­keam­pi mais­sa, jois­sa on hyvä kil­pai­lu­ky­ky ja mata­lam­pi vel­ka­taak­ka. Luvuis­ta näkyi­si siis jon­kin­lai­nen Euroa­lu­een sisäi­nen deval­vaa­tio. Kos­ka nuo luvut sisäl­tä­vät verot, ne ovat vino­ja, mut­ta epäi­len että Osmon tul­kin­ta Sak­san tiu­kas­ta lin­jas­ta on oikea. Sak­san inflaa­tio on alle 2 pro­sent­tia. Tämä ei ole hyvä juttu. 

    Ja juu­ri sik­si ne vel­ka­kir­jat pitäi­si pis­tää yhteen kasaan ja jakaa raha tasai­sem­min Euroa­lu­eel­le. Jos yksi­tyis­tä vel­kaa mak­se­taan pois ja saa­ma­puo­li on poh­joi­ses­sa, niin rahan (ja inflaa­tion) pitäi­si vir­ra­ta pohjoiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Tie­de­mies: (Vero­ja nos­ta­mal­la saa­daan aikaan inflaa­tio­ta, mikä tar­koit­taa että EKP:n pitäi­si kiris­tää kor­koa jos verot nouse­vat, mikä on täy­sin nurinkurista) 

    EKP:n pitäi­si käyt­tää vero­har­mo­ni­soi­tua inflaa­tio­ta, toi­sin sanoen veroe­rot eri mai­den välil­lä kom­pen­soi­daan eikä veron­ko­ro­tuk­sien pitäi­si vai­kut­taa inflaa­tioon. Tuo ECIB on nyt tois­tai­sek­si paras mitä on saa­ta­vil­la, mut­ta EKP ja eri mai­den tilas­to­vi­ran­omai­set yrit­tä­vät kehit­tää EKP:n käyt­töön parem­min sopi­vaa inflaa­tioin­dek­siä. EKP:ssa on toden­nä­köi­ses­ti jon­kin­lai­nen näp­pi­tun­tu­ma sii­hen, miten pal­jon veron­ko­ro­tuk­set ovat inflaa­tioon vai­kut­ta­neet. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa kiin­teä­ve­roi­nen inflaa­tio oli hei­nä­kuus­sa 2,2 % mut­ta veron­ko­ro­tus­ten kans­sa 3,1 %.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Sha­keem:

    Mie­lum­min käy­te­tään vakaus­ra­has­toa, jot­ta edes demo­kra­tian rip­peis­tä oli­si mah­dol­lis­ta pitää kiin­ni. Ja parem­pi tosi­aan, jos EKP sit­ten rahoit­tai­si vakausrahastoa.

    Kuten edel­lä sanoin EKP ei voi suo­raan rahoit­taa vakaus­ra­has­toa (ESM). Pis­te­tään nyt tähän vie­lä asian vah­vis­tuk­sek­si lähteet.
    Lai­naus Drag­hin elo­kuun leh­dis­tö­ti­lai­suu­des­ta elokuulta:
    “What is up to us to deci­de is whet­her the ESM – even with a ban­king licence – can actual­ly be a sui­table coun­ter­par­ty that is eli­gible for cent­ral bank financing. And I have said at least twice – at a press con­fe­rence, and on other occa­sions – that the cur­rent design of the ESM does not allow it to be recog­ni­sed as a sui­table coun­ter­par­ty. And we have a legal opi­nion of the ECB on this, which was issued the way back in March 2011 ( http://www.ecb.europa.eu/ecb/legal/pdf/c_14020110511en00080011.pdf)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Tie­de­mies:

    Ja siis, tämän pitäi­si olla vas­ta alkua, kos­ka sete­li­ra­hoi­tus­ta ollaan vas­ta aloit­te­le­mas­sa. Tähän asti EKP on pit­käl­ti neut­ra­loi­nut likvi­di­teet­tio­pe­raa­tioi­taan imu­roi­mal­la rahaa sisään toi­sel­la kädellä. 

    EKP on ilmoit­ta­nut neut­ra­li­soi­van­sa myös nämä uudet val­tioi­den vel­ka­kir­jo­jen ostot. Kysees­sä ei ole perin­tei­nen sete­li­ra­hoi­tus (ei toki Fedin QE1-QE2 myös­kään, mut­ta Fed ei neut­ra­loi­nut osto­jaan). Fedin quan­ti­ta­ve easing ei myös­kään ollut rajoit­tu­nut vain lyhyi­siin lai­noi­hin (1–3 vuotta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Pek­ka Pes­si: Kau­pan­käyn­ti val­tioi­den vel­ka­pa­pe­reil­la kuu­luu tuon artikla 18 mukaan EKP:n teh­tä­viin. Miten ihmees­sä EKP voi­si “rik­koa lakia” jos se suo­rit­taa sil­le sopi­muk­ses­sa mää­rät­tyä teh­tä­vää? Syyl­lis­tyy­kö polii­si vir­ka­val­lan anas­tuk­seen, jos se lait­taa polii­si­mie­het pukeu­tu­maan virkapukuun?

    Perus­so­pi­mus kiel­tää osta­mas­ta vel­ka­pa­pe­rei­ta suo­raan mut­ta ei jäl­ki­mark­ki­noil­ta. Jos jäl­ki­mark­ki­noil­ta oston tar­koi­tus on kier­tää lakia, kuten Ode esit­tää, on kysy­myk­ses­sä klas­si­nen petos.

    En kek­si kuin­ka polii­sien vir­ka­pu­vut liit­ty­vät tähän. Velal­li­sen epä­re­hel­li­syys­tuo­miois­ta löy­tyy sen sijaan vil­jal­ti esi­merk­ke­jä Suo­men­kin oikeu­den­pää­tök­sis­tä. Velal­li­nen on ihan “lail­li­ses­ti” siir­tä­nyt omai­suut­taa yhtiös­tään, jon­ka tie­tää mene­vän kon­kurs­siin. Oikeus kat­soo kui­ten­kin velal­li­sen toi­mi­neen siten, että tar­koi­tus on kier­tää lakia ja tuo­mit­see epä­re­hel­li­syy­des­tä tai petoksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Ante­ro: Miten­käs tähän tul­kin­taan sopi­vat sel­lai­set maat kuten Sak­sa ja Suo­mi, joi­den reaa­li­kor­ko (ja välil­lä nimel­li­nen­kin kor­ko) ovat nega­tii­vi­sia? Mark­ki­nat lai­naa­vat täl­lä het­kel­lä rahaa erit­täin pie­nel­lä korol­la sel­lai­sil­le mail­le, jot­ka ne miel­tä­vät luo­tet­ta­vik­si, se rahan pai­na­mis­ky­ky on täy­sin toissijainen.

    Sanoin, että ei-euro teol­li­suus­maat saa­vat rahaa erit­täin hal­val­la, en että mikään euro­mais­ta ei sai­si. Joka tapauk­ses­sa Sak­saa nyt oikein jouk­koon voi las­kea, kun on sel­vää, että jos EKP on jon­kun maan int­res­se­jä aja­nut se on Sak­san (eli Sak­sal­la oikeas­taan on yhä kan­sal­li­nen valuut­ta). Suo­men korot ovat alhai­set, mut­ta Tans­kan vie­lä alhai­sem­mat (Ruot­sin myös, mut­ta Tans­ka näh­däk­se­ni on parem­pi vertailukohta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Nois­ta inflaa­tio­lu­vuis­ta pitäi­si pys­tyä päät­te­le­mään, että onko ete­läs­sä menos­sa ns. sisäi­nen deval­vaa­tio. Jos on, niin inflaa­tio­lu­ku­jen pitäi­si olla siel­lä tun­tu­vas­ti alhai­sem­mat kuin poh­joi­ses­sa. Krei­kan koh­dal­la tämä pätee, mut­tei Ita­lias­sa, ja eri­tyi­ses­ti Sak­san inflaa­tio on aivan lii­an alhai­nen. Suo­men ja Hol­lan­nin ovat kes­kiar­von ylä­puo­lel­la. En pidä inflaa­tio­ta hyvä­nä rat­kai­su­na, mut­ta nomi­naa­lien sopeut­ta­mi­nen alas­päin on kivu­lias­ta, ja krii­si on nyt ollut pääl­lä jo muu­ta­man vuo­den. Euroa­lue on muut­tu­mas­sa Japaniksi. 

    Kun ei voi­da teh­dä ulkois­ta deval­vaa­tio­ta, niin sisäi­sen deval­vaa­tion toteut­ta­mi­seen ei ole maa­koh­tai­sia raha­po­liit­ti­sia kei­no­ja. Muu­ta­ma vauh­di­tus­kei­no on kui­ten­kin. EKP voi­si pyr­kiä lisää­mään Euroa­lu­een inflaa­tio­ta, ja tämä rahoi­tuso­pe­raa­tio mah­dol­lis­taa sen. Niis­sä mais­sa jois­sa tar­vi­taan sisäis­tä deval­vaa­tio­ta, pitäi­si vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­tää ALV:n suun­taan ja palk­ka­ve­ro­tus­ta perä­ti las­kea, kos­ka tämä paran­taa koti­mai­sen työ­voi­man suh­teel­lis­ta kil­pai­lu­ky­kyä. Tätä Katai­nen yrit­ti val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri­nä olles­saan köm­pe­lös­ti selit­tää, mut­ta hän selit­ti asian huo­nos­ti ja sai osak­seen vain irvai­lu­ja, lähin­nä vasem­mal­ta ja persuilta. 

    Ja mitä tulee tähän inflaa­tio­ky­sy­myk­seen, jos rahoi­tuso­pe­raa­tioi­ta ei koko­naan neut­ra­loi­da, saa­daan aikaan inflaa­tio­ta. Ja kyl­lä neut­ra­loi­mi­sel­la­kin on oma hin­tan­sa, TANSTAAFL pätee ihan myös sii­hen mitä EKP tekee. Sik­si oli­si rei­lum­paa, että EKP teki­si rahaa tas­a­puo­li­ses­ti, eikä vain ete­läl­le. Tämä on inflaa­tion kan­nal­ta huo­nom­pi, mut­ta reaa­li­so­peu­tu­mi­sen kan­nal­ta vähem­män vää­ris­tä­vä. Jos ete­läl­le vain pai­ne­taan rahaa, niin se on efek­tii­vi­ses­ti vel­ko­jen anteek­sian­toa ja mak­sat­ta­mis­ta pohjoisella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Kalevi Onnela Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.