Asuntoluento, osa 6: Tuki seinille vai asukkaalle?

Pien­i­t­u­lois­t­en asum­is­mah­dol­lisuuk­sia voi tukea joka tekemäl­lä eril­lisiä talo­ja, joi­hin pääsee asun­non tarpeen perus­teel­la. Tai sit­ten voi tukea vuokral­la asu­jia ihan yleis­es­ti asum­istuen kaut­ta. Tässä jälkim­mäisessä tavas­sa on paljon hyviä puo­lia. Seinien kaut­ta tule­va tuki on rak­en­teeltaan on-off ‑tuki. Joko saa edullisen vuokra-asun­non tai ei saa. Asum­is­tu­ki on liuku­vasti häviävä pien­i­t­u­loisen tuki, joka pois­taisi myös rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. On jotenkin miel­lyt­tävämpi sel­l­ainen 1930-luvun kaupun­ki, jos­sa omis­tusasu­jia ja vuokral­la asu­jia on sekaisin samas­sa rapussa.

Nykyi­nen seinien kaut­ta tapah­tu­va poli­ti­ik­ka sisältää myös ongel­man, kun vähä­varainen vauras­tuu. On vaa­dit­tu, että yli­t­u­lois­t­en on muutet­ta­va pois edulli­sista vuokra-asun­noista. Pieni kan­nusti­non­gel­ma kuitenkin tulee siitä, että jos pitkäaikaistyöt­tömän töi­hin meno tuot­taa automaat­tis­es­ti häädön. (Terkku­ja Het­emäelle!) Jos tuki tulisi asum­istuen kaut­ta, se pienenisi tulo­jen kas­vaes­sa, mut­ta muut­taa ei tarvitsisi.

On san­ot­tu, että asum­is­tu­ki menee vuokri­in. Jos pieni­palkkainen saa asum­is­tukea 150 euroa ja palkkaa 1400 euroa eli yhteen­sä 1550 euroa ja sit­ten toinen näistä nousee 50 eurol­la, mitä eroa sil­lä on, kumpi nousee, palk­ka 1450 euroon vai asum­is­tu­ki 200 euroon? Sil­lä olisi eroa, jos asum­is­tu­ki riip­puisi vuokras­ta, mut­ta sitä se ei tee Helsingis­sä. Korkeim­mat asum­istuen hyväksymät vuokrat ovat niin matalia, ettei sel­l­aisel­la sum­mal­la asun­to vapail­ta markki­noil­ta irtoa. ARA-vuokrat taas ovat säädel­tyjä, joten asum­is­tu­ki ei nos­ta niitä. Asum­is­tu­ki on pien­i­t­u­loiselle kor­vaus siitä, ettei omista asun­toa. Asum­istuen saa­jan ei tietenkään kan­na­ta ostaa itselleen asuntoa.

Eri­tyis­es­ti ihmette­len, miten niin moni on huolestunut asum­istuen val­u­mis­es­ta vuokri­in, mut­ta ei näe mitään ongel­maa omis­tusasumisen run­saskäti­sis­sä vero­tuis­sa. Mik­si ne muka eivät valuisi hin­toi­hin? Toisin kuin asum­is­tu­ki, omis­tusasumisen vero­tu­ki on sitä suurem­pi, mitä enem­män asun­nos­ta mak­saa. Van­ho­jen asun­to­jen kau­pas­sa se hyödyt­tää myyjää, mut­ta ei lainkaan ostajaa.

Kokon­aan eri asia on toimeen­tu­lotuen asum­isosa, joka kor­vaa kohtu­ulliset asum­is­menot sat­apros­ent­tis­es­ti. Se menee tietysti vuokri­in ja oikein pahasti. Tästä kär­sivät ne pieni­palkkaiset, jot­ka eivät ole riit­tävän pieni­palkkaisia saadak­seen itse toimeen­tu­lo­tukea. Helsingistä puut­tuvat tämän takia hal­vat vuokra-asun­not kokon­aan. Asun­nos­ta, jon­ka sijaintin­sa ja kun­ton­sa puoles­ta tulisi olla hal­pa, per­itään aina se fat­tan mak­sama kohtu­ulli­nen vuokra. Helsingis­sä kan­nat­taisi nos­taa toimeen­tu­lotuen yleistä osaa 200 eurol­la ja alen­taa hyväksyt­täviä asum­is­meno­ja 200 eurolla.

77 vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 6: Tuki seinille vai asukkaalle?”

  1. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Helsingis­sä kan­nat­taisi nos­taa toimeen­tu­lotuen yleistä osaa 200 eurol­la ja alen­taa hyväksyt­täviä asum­is­meno­ja 200 eurolla.”

    Mihin tuon esi­tyk­sen logi­ik­ka on? Jaa että annetaan toisel­la kädel­lä ja ote­taan toisella?

    Tam­pereel­la toimeen­tu­lo­laskel­man alhaiset kohtu­ulliset asum­is­menot aja­vat jo nyt väkeä jos­sain määrin epävi­ihty­isään asumiseen. Mik­si kun­nat ja val­tio tap­pel­e­vat pien­i­t­u­lois­t­en asumisen rahoituk­ses­ta, kun Kelan kri­teer­it ovat eri­laiset kohtu­ullis­ten asumisku­lu­jen osalta eli suurem­mat kuin kuntien!

    1. Ajatuk­se­na esi­tyk­sessä oli pois­taa automaat­ti, joka jatku­vasti nos­taa alimpia vuokria. Toimeen­tu­lo­tuki­a­sukas saa yhtä paljon rahaa kuin ennenkin, mut­ta asun­tomarkki­noi­ta häirit­täisi­in vähemmän.

  2. Se mik­si ollan vuokrat­ues­ta huolestunei­ta, johtuu siitä että ne jot­ka mak­sa­vat val­taosan veroista eivät halua olla tukemassa.
    Ymmär­ret­tävää ja oikeutet­tua. Vai mitä?

  3. Toinen asia tuista. 

    Ne val­u­vat aina nos­ta­maan hin­to­ja. Tue­taan sit­ten suo­raan kovan rahan asun­to­ja tai epä­suo­rasti eril­lisiä vuokra-asuntoja. 

    Sen vuok­si se on ikili­ikku­ja joka mak­saa sitä enem­män mitä enem­män siihen käytetään rahaa.

    Ain­oa kestävät tie on vain lisätä tuotan­toa. Ihan perusekono­mi­aa. Var­maan kaup­paopis­to­ta­soista asiaa.

  4. Anteek­si yksinker­taisuuteni, mut­ta minus­ta pien­i­t­u­lois­t­en asun­to-ongel­ma pitäisi pääsään­töis­es­ti hoitaa (yhdel­lä perussään­nöl­lä, yksinker­tais­es­ti) niin, että vero­pro­gres­sio olisi heille niin armelias, että heil­lä olisi varaa han­kkia itselleen sopi­va asun­to ilman lisätukiviidakkoa.

    (Aina toki jää pieni seg­ment­ti, jolle asun­not pitää jär­jestää eri syistä viran puolesta.)

    Helsingis­sä täl­lainen malli tarkot­taisi kai sitä, että siivoo­jille pitäisi mak­saa sen ver­ran muu­ta maa­ta korkeam­paa palkkaa, että he voivat mak­saa sil­lä joko asum­is­taan Helsingis­sä tai matko­ja koti­in naapurikuntiin.

  5. Ode:

    Eri­tyis­es­ti ihmette­len, miten niin moni on huolestunut asum­istuen val­u­mis­es­ta vuokri­in mut­ta ei näe mitään ongel­maa omis­tusasumisen run­saskäti­sis­sä vero­tuis­sa.

    Run­saskäti­sis­sä? Asun­to­lainan korkovähen­nys­tähän on jatku­vasti las­ket­tu ja var­masti las­ke­taan jatkossakin.
    Vai tarkoi­tatko, että oikeasti halu­aisit muut­toveron (=oman asun­non myyn­tivoiton vero­tus) tai lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon vero­tuk­sen (jota ei kai ole käytössä juurikaan mis­sään länsimaassa)?

    Ja uno­h­dat taas, että on yhteiskun­nan kannal­ta hyödyl­listä olla aset­ta­mat­ta omis­tusasumiselle liikaa esteitä. Omis­tusasun­nos­sa asu­va pien­i­t­u­loinen on yhteiskun­nalle paljon halvem­pi (esimerkik­si keskimääräisel­lä eläk­keel­lä vuokral­la asu­va nos­taa asumistukea)

    1. Suurin vero­tu­ki kos­kee asun­to­tu­lon verot­to­muut­ta, muttga en nyt jak­sa vään­tää tästä asiasta.
      Jos Vir­ta­nen ja Lahti­nen asu­vat täysin saman­lai­sis­sa asun­nois­sa toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la ja sit­ten muut­ta­vat ris­ti­in vuokralaisik­si tois­t­en­sa asun­toi­hin, täysin samas­ta asi­as­ta, asumis­es­ta, alka­akin yhtäkkiä vir­ra­ta vero­tu­lo­ja yhteiskunnalle.

  6. Vuokranan­ta­ja voi hyväl­lä tuo­tol­la lin­ja­ta vuokraa­vansa asun­toa vain niille, joiden vuokra tulee suo­raan ja kokon­aan sossusta.
    Asun­to kär­sii mut­ta asukas ei siitä silti piit­taa. As Oy häätää pahim­mat, uusia on tulos­sa. Eikä ongelmia mak­su­jen kanssa. 

    Naa­pu­rit eivät silti pidä sosi­aalis­es­ta vuokraamisesta.

  7. Sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta kuu­lostaa järkevältä. Var­maankin tähän löy­ty­isi myös taloudel­lis­es­ti mah­dol­liset tasot, miten kan­nat­taisi yhä rak­en­taa ja ylläpitää vuokra-asun­to­ja vaik­ka asukkaak­siot­tokri­teer­it oli­si­vatkin vain taloudelliset. 

    Heräisi kyl­lä kysymys kuka huolisi ongel­ma-asu­jat asi­akkaik­seen. Ei-ongel­ma-asu­jien osalta erit­täin kan­natet­ta­va ehdotus.

    Sekat­aloik­si­han kaik­ki asoy:tkin muut­tuvat, vähitellen kun osa omis­ta­jista lait­taa asun­non vuokralle ja siir­tyy itse muualle.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Jos Vir­ta­nen ja Lahti­nen asu­vat täysin saman­lai­sis­sa asun­nois­sa toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la ja sit­ten muut­ta­vat ris­ti­in vuokralaisik­si tois­t­en­sa asun­toi­hin, täysin samas­ta asi­as­ta, asumis­es­ta, alka­akin yhtäkkiä vir­ra­ta vero­tu­lo­ja yhteiskunnalle.

    Ja jos Vir­ta­nen lait­taa ruokaa itselleen koton­aan ja Lahti­nen myöskin, niin kumpikin saa syödä verot­tomasti. Jos he myyvät ruokalaruokaa toisilleen, tästä alka­akin vir­ra­ta vero­tu­lo­ja “yhteiskun­nalle”.

    (Minä tosin lasken Vir­tasen ja Lah­tisenkin itsen­säkin osak­si yhteiskun­taa, ja mielu­um­min sanois­in että vero­tu­lo­ja ale­taan per­iä julkisen sek­torin käytettäväksi.)

    Kotiruokat­u­lo verolle!

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Suurin vero­tu­ki kos­kee asun­to­tu­lon verot­to­muut­ta, muttga en nyt jak­sa vään­tää tästä asiasta.
    Jos Vir­ta­nen ja Lahti­nen asu­vat täysin saman­lai­sis­sa asun­nois­sa toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la ja sit­ten muut­ta­vat ris­ti­in vuokralaisik­si tois­t­en­sa asun­toi­hin, täysin samas­ta asi­as­ta, asumis­es­ta, alka­akin yhtäkkiä vir­ra­ta vero­tu­lo­ja yhteiskunnalle.

    Suomes­sa oli aikanaan asun­to­tulovero. Sitä ei pois­tet­tu, mut­ta se kor­vat­ti­in kiin­teistöverol­la. Kiin­teistöverol­la kor­vat­ti­in myös mm katumaksu.

    Helsingis­sä katu­mak­su on jo palan­nut. Päät­täjämme ovat oival­ta­ne­et, että ihmis­ten poli­it­ti­nen muisti on lyhyt. Kun kat­soo katu­jemme tilaa, on vaikea ymmärtää, että tämä uusi katu­mak­su käytet­täisi­in katu­jen kun­nos­s­api­toon. Tai sit­ten se kiin­teistövero on muut­tunut yleisveroksi jol­la ei peit­etä katu­jen ja muun infran rak­en­tamista ja ylläpi­toa kuten alun­perin varoa säädet­täessä luvattiin.

    Nyt Osmo on sit­ten palaut­ta­mas­sa asun­to­tuloveroakin. Voihan sitä ampua jalka­ansa noinkin.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Suurin vero­tu­ki kos­kee asun­to­tu­lon verot­to­muut­ta, muttga en nyt jak­sa vään­tää tästä asiasta.
    Jos Vir­ta­nen ja Lahti­nen asu­vat täysin saman­lai­sis­sa asun­nois­sa toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la ja sit­ten muut­ta­vat ris­ti­in vuokralaisik­si tois­t­en­sa asun­toi­hin, täysin samas­ta asi­as­ta, asumis­es­ta, alka­akin yhtäkkiä vir­ra­ta vero­tu­lo­ja yhteiskunnalle

    Asun­to­tu­lo on mon­imutkainen käsit­teenä, mut­ta on siinä vin­ha perä; vuokralaista verote­taan ankaram­min kuin omis­tusasu­jaa. Numerot ker­to­vat huo­mat­tavasti enem­män kuin sanat tässä tapauk­ses­sa. Ote­taan esimerkkikämppä:

    * asun­non arvo: 200 000 €
    * korko­ta­so p.a.: 2 %
    * asun­non ylläpi­tokus­tan­nuk­set: 4000 €/a

    Korko­ta­sos­ta lask­ien asun­non kokon­aiskus­tan­nus on 8000 €/vuosi. Se on aina sama, kos­ka vaik­ka vel­ka olisi mak­set­tu pois, asun­toon sitoutunut raha ei tuo­ta korkoa.

    Ote­taan vuokralo­or­di, joka vuokraa asun­non edelleen hin­nal­la 800 €/kk:

    * Vuokrat­u­lot: +9600 €
    * Korkomenot: ‑4000 €
    * Ylläpi­toku­lut: ‑4000 €
    * Net­to­tu­lo: 1600 €
    * Pääo­mat­u­lo­jen vero: 480 €

    Sitoutunut pääo­ma on nol­la ja ihrama­hainen loor­di mak­saa vero­ja siis otta­mas­taan kat­teesta (joka syn­tyy riskin kan­tamis­es­ta ja vaivas­ta). Vuokralainen mak­saa vähän pre­emio­ta siitä, että ei ole sidot­tu asuntoon.

    Tai ehkä loordil­la ei olekaan enää velkaa asun­nos­ta, jolloin:

    * Vuokrat­u­lot: 9600 €
    * Korkomenot: 0 €
    * Ylläpit­o­menot: ‑4000 €
    * Net­to­tu­lo: 5600 €
    * Pääo­mat­u­lo­jen vero: 1680 €

    Sitoutunut pääo­ma on 200000 €. Ero­tuk­se­na edel­liseen on se, että tässä on 4000 € pääo­man tuot­toa, jos­ta mak­se­taan 1200 € veroa kuten mis­tä hyvän­sä sijoituksesta.

    Mut­ta jos asun­nos­sa asuukin omis­ta­ja itse, tapah­tuu jotain muu­ta. Sadan pros­entin lainaosuudella:

    * Korkomenot: ‑4000 €
    * Ylläpit­o­menot: ‑4000 €
    * Korkovähen­nys: +1200 €
    * Yhteen­sä: ‑6800 €

    Asumiskus­tan­nuk­set ovat siis tässä esimerkissä 2800 e/vuosi halvem­mat kuin vuokrauk­sen tapauk­ses­sa, ja tuos­ta vain osa (1120 e/vuosi) tulee vuokraisän­nän ahneud­es­ta. Suurem­pi osa (1680 €) tulee val­tion kukkarossa.

    Jos käm­pän omis­taa sat­apros­ent­tis­es­ti itse, silloin:

    * Korkomenot: 0 €
    * Menete­tyt vai­h­toe­htosi­joituk­sen korko­tuo­tot: ‑4000 €
    * Ylläpit­o­menot: ‑4000 €
    * Mak­samat­ta jääneet vai­hte­htosi­joituk­sen tuot­to­jen verot: +1200 €
    * Yhteen­sä: 6800 €

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa val­ti­ol­ta jää iso siivu rahaa saa­mat­ta. Ero on tässä esimerkissä 140 €/kk.

    Syylli­nen ei kuitenkaan ole korkovähen­nys, kos­ka sama kus­tan­nusten edullisu­us näkyy myös tapauk­ses­sa, jos­sa asukas omis­taa asun­ton­sa ilman lainaa. Korkovähen­nyk­sen verovähen­nysoikeu­den rajoit­ta­mi­nen potkii velal­lisia mut­tei velattomia.

    Pääasialli­nen erä on se, että vuokra-asun­nos­sa pääo­man tuot­to on veronalaista tuloa vuokraisän­nälle, omis­tusasun­nos­sa asukkaalle ei.

    = = =

    Jos siis asum­is­muo­to­jen vero­tus halu­taan tasaiselle maaperälle, tässä:

    * kaikille omis­tusasun­noille määrätään käypä vuokra, joka las­ke­taan pääomatuloksi
    * asun­non vastik­keet ja ylläpi­toko­r­jauk­set täysin vähen­nyskelpoisia samoin ehdoin kuin vuokra-asunnoissakin
    * asun­to­lain­o­jen korot täysin verovähennettäviä
    * asun­to­jen myyn­tivoitot aina verollisia

    Sit­ten pitäisi vielä kor­ja­ta sijoi­tus­muo­to­jen veroko­htelu samalle viivalle:

    * pääo­mavero­tuk­sen pro­gres­sio pois (kos­ka se häir­it­see pitkäaikaista sijoitusta)
    * pääo­mat­ulovero reaal­i­tuo­to­s­ta (ei mak­se­ta inflaa­tios­ta), ei hankintameno-olettamia

    Ja asumisen osalta vielä kak­si markki­noi­ta liukastuttavaa:

    * muut­tovero pois (varain­si­ir­tovero)
    * kiin­teistövero kun­nol­la käyt­töön käyp­i­en arvo­jen kanssa

    Näil­lä resepteil­lä pitäisi asun­to­jen hin­to­jen muut­tua siedet­täväm­mäk­si, vuokra-asumisen tul­la sama­nar­voisek­si omis­tusasumisen kanssa ja asun­to­jen vai­h­tu­vu­u­den parantua.

  11. “On jotenkin miel­lyt­tävämpi sel­l­ainen 1930-luvun kaupun­ki, jos­sa omis­tusasu­jia ja vuokral­la asu­jia on sekaisin samas­sa rapussa.” 

    Voihan nenä. Fat­tan rahoil­la asu­vat eivät todel­lakaan ole vuokral­la asu­jia 30-luvun hengessä. Maini­tut ihmiset asui­v­at & doka­si­vat roskik­sis­sa ja proomuis­sa Halkolaiturissa.

    Siitäpä tulikin mieleen, että Helsingis­sä on muuten pitkä koke­mus asun­to­lai­va-asumis­es­ta. Sik­si niin moni epäilee hom­man toimivuutta.

  12. Hyvä.

    Kyl­lä asum­istuelle on var­masti aina ryh­mä joka sen tarvit­see. Tuki val­uu hin­toi­hin jos tar­jon­taa ei ole riit­tävästi, siis niin paljon ettei vaiku­tuk­sia tule.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ajatuk­se­na esi­tyk­sessä oli pois­taa automaat­ti, joka jatku­vasti nos­taa alimpia vuokria. Toimeen­tu­lo­tuki­a­sukas saa yhtä paljon rahaa kuin ennenkin, mut­ta asun­tomarkki­noi­ta häirit­täisi­in vähemmän.

  13. Min­un mielestäni ihan elämän perusasioi­ta ei saisi verot­taa. Siis ruokaa ja asum­ista. Nyt molem­mis­sa on 23% ALV.

    Ei ole ole­mas­sa mitään asun­to­tu­loa. Jos niin väit­tää niin syömi­nen ja jopa paskomi­nen voidaan laskea tulok­sia. Kyseessä on osoi­tus juuri siitä ahneud­es­ta jos­ta moitit­ti­in pank­in­jo­hta­jia yhdessä kuorossa viime keväänä.
    Muutenkin Suomen on jostain syys­tä valit­tu eri­tyisen ahneet päät­täjät. Väestön rahoista viedään maail­man ennä­tys­ta­soa val­ti­olle ja kunnille. 

    Viherinssi: Asun­to­tu­lo on mon­imutkainen käsit­teenä, mut­ta on siinä vin­ha perä; vuokralaista verote­taan ankaram­min kuin omis­tusasu­jaa. Numerot ker­to­vat huo­mat­tavasti enem­män kuin sanat tässä tapauk­ses­sa. Ote­taan esimerkkikämppä:

    * asun­non arvo: 200 000 €
    * korko­ta­so p.a.: 2 %
    * asun­non ylläpi­tokus­tan­nuk­set: 4000 €/a

    Korko­ta­sos­ta lask­ien asun­non kokon­aiskus­tan­nus on 8000 €/vuosi. Se on aina sama, kos­ka vaik­ka vel­ka olisi mak­set­tu pois, asun­toon sitoutunut raha ei tuo­ta korkoa.

    Ote­taan vuokralo­or­di, joka vuokraa asun­non edelleen hin­nal­la 800 €/kk:

    * Vuokrat­u­lot: +9600 €
    * Korkomenot: ‑4000 €
    * Ylläpi­toku­lut: ‑4000 €
    * Net­to­tu­lo: 1600 €
    * Pääo­mat­u­lo­jen vero: 480 €

    Sitoutunut pääo­ma on nol­la ja ihrama­hainen loor­di mak­saa vero­ja siis otta­mas­taan kat­teesta (joka syn­tyy riskin kan­tamis­es­ta ja vaivas­ta). Vuokralainen mak­saa vähän pre­emio­ta siitä, että ei ole sidot­tu asuntoon.

    Tai ehkä loordil­la ei olekaan enää velkaa asun­nos­ta, jolloin:

    * Vuokrat­u­lot: 9600 €
    * Korkomenot: 0 €
    * Ylläpit­o­menot: ‑4000 €
    * Net­to­tu­lo: 5600 €
    * Pääo­mat­u­lo­jen vero: 1680 €

    Sitoutunut pääo­ma on 200000 €. Ero­tuk­se­na edel­liseen on se, että tässä on 4000 € pääo­man tuot­toa, jos­ta mak­se­taan 1200 € veroa kuten mis­tä hyvän­sä sijoituksesta.

    Mut­ta jos asun­nos­sa asuukin omis­ta­ja itse, tapah­tuu jotain muu­ta. Sadan pros­entin lainaosuudella:

    * Korkomenot: ‑4000 €
    * Ylläpit­o­menot: ‑4000 €
    * Korkovähen­nys: +1200 €
    * Yhteen­sä: ‑6800 €

    Asumiskus­tan­nuk­set ovat siis tässä esimerkissä 2800 e/vuosi halvem­mat kuin vuokrauk­sen tapauk­ses­sa, ja tuos­ta vain osa (1120 e/vuosi) tulee vuokraisän­nän ahneud­es­ta. Suurem­pi osa (1680 €) tulee val­tion kukkarossa.

    Jos käm­pän omis­taa sat­apros­ent­tis­es­ti itse, silloin:

    * Korkomenot: 0 €
    * Menete­tyt vai­h­toe­htosi­joituk­sen korko­tuo­tot: ‑4000 €
    * Ylläpit­o­menot: ‑4000 €
    * Mak­samat­ta jääneet vai­hte­htosi­joituk­sen tuot­to­jen verot: +1200 €
    * Yhteen­sä: 6800 €

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa val­ti­ol­ta jää iso siivu rahaa saa­mat­ta. Ero on tässä esimerkissä 140 €/kk.

    Syylli­nen ei kuitenkaan ole korkovähen­nys, kos­ka sama kus­tan­nusten edullisu­us näkyy myös tapauk­ses­sa, jos­sa asukas omis­taa asun­ton­sa ilman lainaa. Korkovähen­nyk­sen verovähen­nysoikeu­den rajoit­ta­mi­nen potkii velal­lisia mut­tei velattomia.

    Pääasialli­nen erä on se, että vuokra-asun­nos­sa pääo­man tuot­to on veronalaista tuloa vuokraisän­nälle, omis­tusasun­nos­sa asukkaalle ei.

    = = =

    Jos siis asum­is­muo­to­jen vero­tus halu­taan tasaiselle maaperälle, tässä:

    * kaikille omis­tusasun­noille määrätään käypä vuokra, joka las­ke­taan pääomatuloksi
    * asun­non vastik­keet ja ylläpi­toko­r­jauk­set täysin vähen­nyskelpoisia samoin ehdoin kuin vuokra-asunnoissakin
    * asun­to­lain­o­jen korot täysin verovähennettäviä
    * asun­to­jen myyn­tivoitot aina verollisia

    Sit­ten pitäisi vielä kor­ja­ta sijoi­tus­muo­to­jen veroko­htelu samalle viivalle:

    * pääo­mavero­tuk­sen pro­gres­sio pois (kos­ka se häir­it­see pitkäaikaista sijoitusta)
    * pääo­mat­ulovero reaal­i­tuo­to­s­ta (ei mak­se­ta inflaa­tios­ta), ei hankintameno-olettamia

    Ja asumisen osalta vielä kak­si markki­noi­ta liukastuttavaa:

    * muut­tovero pois (varain­si­ir­tovero)
    * kiin­teistövero kun­nol­la käyt­töön käyp­i­en arvo­jen kanssa

    Näil­lä resepteil­lä pitäisi asun­to­jen hin­to­jen muut­tua siedet­täväm­mäk­si, vuokra-asumisen tul­la sama­nar­voisek­si omis­tusasumisen kanssa ja asun­to­jen vai­h­tu­vu­u­den parantua.

    1. JouniL
      Jos poi­s­tat vero­tuk­sen piiristä asum­in­sen ja ruuan, aika korkeik­si nou­se­vat kaik­ki muut verot.
      Sinän­sä olisi perustel­tua lopet­taa vuokrat­u­lon verot­ta­mi­nen, jol­loin vuokra-asum­i­nen ja omis­tusasum­i­nen oli­si­vat samal­la tasol­la. Face­booki­in tulleen kom­mentin mukaan Bel­gias­sa näin olisi.

  14. Kyl­lä vain.

    Se vain osoit­taa kuin­ka ahnei­ta ollaan.
    Toisaal­ta soli­aal­i­tukia pystyt­täisi­in leikkaa­maan aika paljon, ettei se mii­nus­ta kokon­aan olisi verot­ta­jan kannalta.

    Vai onko niin ettei val­lan­hi­mossa halu­ta näitä manip­u­loin­ti välineitä pois käsistä. Lupaa­maal­la kaikkea on moni men­nyt eduskuntaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    JouniL
    Jos poi­s­tat vero­tuk­sen piiristä asum­in­sen ja ruuan, aika korkeik­si nou­se­vat kaik­ki muut verot.
    Sinän­sä olisi perustel­tua lopet­taa vuokrat­u­lon verot­ta­mi­nen, jol­loin vuokra-asum­i­nen ja omis­tusasum­i­nen oli­si­vat samal­la tasol­la. Face­booki­in tulleen kom­mentin mukaan Bel­gias­sa näin olisi.

  15. Näil­lä resepteil­lä pitäisi asun­to­jen hin­to­jen muut­tua siedet­täväm­mäk­si, vuokra-asumisen tul­la sama­nar­voisek­si omis­tusasumisen kanssa ja asun­to­jen vai­h­tu­vu­u­den parantua.

    Näil­lä resepteil­lä varmis­te­taan myös asun­to­var­al­lisu­u­den keskit­tymi­nen har­voihin käsi­in, kun omis­tusasumis­es­ta tehdään tietois­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta. Tämän jäl­keen nuo muu­ta­mat omis­ta­jat hoita­vat yri­tys­ten­sä omis­tuk­sen veroparati­isien kaut­ta ja vält­tävät kokon­aan pääo­mat­uloveron maksun.

    Ei pidä uno­htaa omis­tusasumisen yhteiskun­nal­lisia hyö­tyjä. Näistä tärkein on se, että maas­sa koko keskilu­ok­ka asuu omis­tamis­saan kodeis­sa ja tun­tee yhteiskun­nan suo­jaa­van hei­dän omaisu­ut­taan. Omis­tusasu­ja on yhteiskun­nan puolel­la. Vuokralaisel­la on vähem­män menetet­tävää ja kyn­nys ryhtyä yhteiskun­nan­vas­taisi­in toimi­in on paljon matalampi.

  16. Viherinssi: Jos siis asum­is­muo­to­jen vero­tus halu­taan tasaiselle maaperälle, tässä:

    * kaikille omis­tusasun­noille määrätään käypä vuokra, joka las­ke­taan pääomatuloksi 

    Ja tässä vero­tusar­vo­jen määrit­te­ly­lau­takun­nas­s­apa onkin taas mainio työsar­ka poli­it­tis­es­ti val­i­tu­ille virkamiehille, ja tarvet­ta tilas­toin­nille, raportointivelvollisuudelle…

    * asun­non vastik­keet ja ylläpi­toko­r­jauk­set täysin vähen­nyskelpoisia samoin ehdoin kuin vuokra-asunnoissakin 

    Jon­ka jäl­keen alkaa val­i­tus siitä, että omis­tusasu­jat tekevät turhaa remont­tia vero­ja vält­tääk­seen, eli itse asi­as­sa verot­ta­ja tukee omis­tusasu­jien remon­toin­tia, ja tälle pitää kek­siä jokin uusi vero.

    * asun­to­jen myyn­tivoitot aina verollisia

    Ja myyn­tivoiton suu­ru­u­den jälkikä­teen määrit­televään lau­takun­taan on taas tunkua.

    (Esim. mei­dän 2000-luvul­la raken­net­tu talomme: jos sen myisin, mitenkähän sen myyn­tivoit­to mahdet­taisi­in määritellä?)

    Itse voisin ilmoit­tau­tua siihen kotiruokat­u­lon vero­tuk­sen arvioin­ti­lau­takun­taan, joka saa ennakkoon ilmoit­ta­mat­ta tul­la tarkas­ta­maan, minkälaista verot­tam­a­ton­ta lisäar­voa Vir­ta­nen on tänänä kokan­nut ruokapöytään­sä (ver­rat­tuna siihen, että hän olisi kiltisti mak­sanut veron­sa syömäl­lä yhtä suurel­la huolel­la laitet­tua ruokaa Chez Dominiquessa).

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Vir­ta­nen ja Lahti­nen asu­vat täysin saman­lai­sis­sa asun­nois­sa toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la ja sit­ten muut­ta­vat ris­ti­in vuokralaisik­si tois­t­en­sa asun­toi­hin, täysin samas­ta asi­as­ta, asumis­es­ta, alka­akin yhtäkkiä vir­ra­ta vero­tu­lo­ja yhteiskunnalle. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sinän­sä olisi perustel­tua lopet­taa vuokrat­u­lon verot­ta­mi­nen, jol­loin vuokra-asum­i­nen ja omis­tusasum­i­nen oli­si­vat samal­la tasol­la. Face­booki­in tulleen kom­mentin mukaan Bel­gias­sa näin olisi. 

    Toisaal­ta, ehkä vuokraisän­nän ammat­tia ei halu­ta lait­taa täysin verot­tomak­si. Kävisikö se, että Vir­ta­nen ja Lahti­nen saisi­vat vähen­tää vuokrat­u­lois­taan omat vuokramenonsa?

    1. Juho
      Tämä kuvit­teelli­nen esimerk­ki oli tarkoitet­tu ker­tomaan, että vuokra-asumis­es­ta tulee vero­tu­lo­ja yhteiskun­nalle ja omis­tusasumis­es­ta ei tule. Asia ei kor­jaudu sil­lä, että myön­netään Vir­taselle ja Lah­tiselle poikkeus.

  18. Mis­tä ote­taan rahat tämän byrokra­t­ian pyörit­tämiseen. Kuka sen sit­ten maksaa??

    Pekka Taipale: Ja tässä vero­tusar­vo­jen määrit­te­ly­lau­takun­nas­s­apa onkin taas mainio työsar­ka poli­it­tis­es­ti val­i­tu­ille virkamiehille, ja tarvet­ta tilas­toin­nille, raportointivelvollisuudelle…

    Jon­ka jäl­keen alkaa val­i­tus siitä, että omis­tusasu­jat tekevät turhaa remont­tia vero­ja vält­tääk­seen, eli itse asi­as­sa verot­ta­ja tukee omis­tusasu­jien remon­toin­tia, ja tälle pitää kek­siä jokin uusi vero.

    Ja myyn­tivoiton suu­ru­u­den jälkikä­teen määrit­televään lau­takun­taan on taas tunkua.

    (Esim. mei­dän 2000-luvul­la raken­net­tu talomme: jos sen myisin, mitenkähän sen myyn­tivoit­to mahdet­taisi­in määritellä?)

    Itse voisin ilmoit­tau­tua siihen kotiruokat­u­lon vero­tuk­sen arvioin­ti­lau­takun­taan, joka saa ennakkoon ilmoit­ta­mat­ta tul­la tarkas­ta­maan, minkälaista verot­tam­a­ton­ta lisäar­voa Vir­ta­nen on tänänä kokan­nut ruokapöytään­sä (ver­rat­tuna siihen, että hän olisi kiltisti mak­sanut veron­sa syömäl­lä yhtä suurel­la huolel­la laitet­tua ruokaa Chez Dominiquessa).

  19. JouniL:
    Min­un mielestäni ihan elämän perusasioi­ta ei saisi verot­taa. Siis ruokaa ja asum­ista. Nyt molem­mis­sa on 23% ALV.

    Elin­tarvikkei­den alv on 13% ja ainakin yksi­tyisen vuokranan­ta­jan vuokran alv on 0%.

    1. Vuokral­la ei ole arvon­lisäveroa, mut­ta kos­ka raken­nuk­sel­la on, tuo raken­nuk­sen korkeampi hin­ta tietysti siir­tyy myös vuokriin.

  20. Voisi­vatko lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon kan­nat­ta­jat esit­tää teo­ri­oilleen tukea käytän­nön koke­muk­ses­ta jostain päin maail­maa, jos­sa moista olisi harrastettu?

    Suo­mi ei oikein kel­paa esimerkik­si, meil­lä ei todel­lisu­udessa koskaan ollut kat­tavaa asun­to­tu­lon vero­tus­ta. 1970-luvul­la aloitet­tu asun­to­tu­lon vero­tus vuoti kah­ta kaut­ta: Asun­to­tu­lo perus­tui asun­to­jen vero­tusar­voihin (jois­sa oli huo­mat­ta­va aliar­vos­tus) ja vero kos­ki vain suurimpia asun­to­ja (viime vai­heessa vero­tusar­von kyn­nys­ra­ja oli 440000 markkaa, joka tarkoit­ti, että esimerkik­si tavanomaiset omakoti­talot jäivät pääsään­töis­es­ti verora­jan alapuolelle).
    Suomen rajal­liset koke­muk­set asun­to­tu­lon vero­tuk­ses­ta oli­vat huonoja.

  21. Juho Laatu: Toisaal­ta, ehkä vuokraisän­nän ammat­tia ei halu­ta lait­taa täysin verottomaksi.

    Eihän kukaan ole lait­ta­mas­sakkaan vuokraisän­nän ammat­tia verot­tomak­si. Vuokraisän­tä jou­tu­isi mak­samaan vuokraamis­taan asun­noista asun­tu­tu­lon veroa. Saman veron jou­tu­isi mak­samaan asun­non pitämis­es­tä tyhjil­lään, jol­loin asun­to­jen pitämi­nen tyhjänä ei olisi niin kan­nat­ta­va kuin nykyjärjestelmässä.

  22. Osmo Soin­in­vaara: vuokra-asumis­es­ta tulee vero­tu­lo­ja yhteiskun­nalle ja omis­tusasumis­es­ta ei tule.

    Kum­mankaan lajin asumis­es­ta ei tule “yhteiskun­nalle”, siis julkisen sek­torin kas­saan, vero­tu­lo­ja. Sen sijaan asun­to­jen vuokraamis­es­ta saaduista todel­li­sista tuloista mak­se­taan pääomatuloveroja.

    Toisaal­ta kaik­ista kiin­teistöistä myöskin mak­se­taan jo kiin­teistöveroa (joka, kuten san­ot­tua, kek­sit­ti­in kor­vaa­maan juuri tämä puheenaol­e­va lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon vero, sekä katumaksu.)

    (sarkas­mi)
    Olet­teko muuten huo­man­neet että mon­et hyvä­tu­loiset ihmiset, esimerkik­si lääkärit, työsken­televät osa-aikaises­ti? He eivät tee normisuori­tus­ta vaan lep­pois­ta­vat päivään­sä ja vaikka­pa ovat enem­män aikaa kotona las­ten­sa kanssa. “Yhteiskun­ta” menet­tää tässä selvästi vero­tu­lo­ja, kos­ka henkilöt voisi­vat tehdä töitä enem­män (ja mak­saa vero­ja) ja viedä lapsen­sa päiväkoti­in (jol­loin myös tarvit­ta­van henkilökun­nan palkoista mak­set­taisi­in veroa). Olisikin otet­ta­va käyt­töön veron­vält­tämis­tarkoituk­ses­sa tekemät­tä jäte­tyn työn vero­tus, jot­ta tätä hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta ei suosit­taisi verotuksellisesti!
    (/sarkasmi)

    1. Tuo­ta vapaa-ajan verot­tamista jotkut taloudel­lisen kasvun himoit­si­jat ovat esit­täneet ihan vakavissaan.
      Ihmette­len vain, että ojn niin vaikea ymmärtää, että asum­istapah­tu­maa kohdel­laan vero­tukss­sa eri taval­la siitä riip­puen asuuko asun­nos­sa sen omis­ta­ja vai joku muu. Tämä voidaan neu­traloi­da myös tekemäl­lä vuokrat­u­losta verova­paa. Sil­loin asun­non hin­nan korko-osu­ut­ta (rent= korko ja/tai vuokra) ei verotet­taisi kum­mas­sakaan tapauksessa.
      Eri­tyi­wsen kum­mallista on, että asun­to­lainan koron saa vähen­tää tulon­hankkimis­menona vaik­ka asun­to­tu­loa ei veroteta.

  23. KKK: Saman veron jou­tu­isi mak­samaan asun­non pitämis­es­tä tyhjil­lään, jol­loin asun­to­jen pitämi­nen tyhjänä ei olisi niin kan­nat­ta­va kuin nykyjärjestelmässä.

    Muuten, jos omis­tan kaupunki­a­sun­toni lisäk­si myös talon maaseudul­la, jota ei saa vuokrat­tua kun ei ole kysyn­tää (asun­to­tu­lo nol­la) mut­ta jos­ta on kuitenkin kulu­ja (pitää läm­mit­tää talvel­la ja kun­nos­taa joka vuosi) niin saanko vähen­tää asun­to­tap­pi­on kaupunki­a­sun­toni asun­to­tu­losta ennen verotusta?

  24. Asun­to­lainan koron vähen­tämi­nen ei ole juuri sen kum­mallisem­paa kuin asum­istuen mak­sami­nen (käytän­nössä vain) vuokral­la asu­jille. (Korkoa ei muuten yleen­sä vähen­netä tulon­hankkimis­menona, vaan palkkat­u­lo­jen veros­ta alijäämähyvityksenä.) 

    Kum­mas­sakin voi toki olla varaa leikkaamiseen, jos halu­taan pudot­taa asumisen kus­tan­nuk­sia, saa­da lisää vero­tu­lo­ja ja pienen­tää val­tion menoja.

    Ei ihmisil­lä ole mitään vaikeut­ta ymmärtää sitä, että omis­tusasumis­es­ta saa etua. Sen sijaan on vaikeaa ymmärtää, mil­lä perus­teel­la verote­taan tulona asi­aa, jos­sa raha ei liiku tahol­ta toiselle, vaan ihmiset naut­ti­vat itse oman työn­sä hedelmistä. Vero­tus ei kohdis­tu asum­istapah­tu­maan vaan saatu­un todel­liseen rahal­liseen tuloon. Jos raha liikkuu, veroakin mak­se­taan, vaik­ka kukaan ei asu­isi missään!

    Jos vuokrat­u­lo­jen verot­ta­mi­nen on vääryys ja ongel­ma, niin sit­ten pitäisi var­maankin olla verot­ta­mat­ta. Good luck with that.

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ja per­hei­den muut­ta­mi­nen paikas­ta toiseen on varsin hitaasti muu­tok­si­in sopeu­tu­vaa toim­intaa. Sik­si tätä veroepä­tasa-arvon ratkaisuideaa kan­nat­taisi ensin kokeil­la jos­sain muual­la, mis­sä vaiku­tuk­set nähdään pian ja etu­i­hin ja vahinkoi­hin voidaan reagoi­da nopeam­min. Mik­si samaa aja­tus­ta ei siis kokeil­taisi ensin hie­man laa­jamit­taisem­min kotiruokat­u­lon verotuksessa?

    Jos syöt kotona, et mak­sa vero­ja kuin vähän alv:tä. Rav­in­to­laruoas­ta mak­se­taan veroa sekä alv:n että henkilökun­nan palkan muo­dos­sa, ja rav­in­tolan voitos­ta mak­se­taan pääo­mat­uloveroa. Kotiruokat­u­lon vero­tus toisi nämä palve­lut tasa-arvoisiksi.

  25. Sehän toisi tasa-arvoa tähän yhteiskun­taan. Osa-aikaiset ja kotiäid­itkin jou­tu­isi­vat mak­samaan samat verot kuin töis­sä raata­vat miehet.

    Pekka Taipale: Kum­mankaan lajin asumis­es­ta ei tule “yhteiskun­nalle”, siis julkisen sek­torin kas­saan, verotuloja.Sen sijaan asun­to­jen vuokraamis­es­ta saaduista todel­li­sista tuloista mak­se­taan pääomatuloveroja.

    Toisaal­ta kaik­ista kiin­teistöistä myöskin mak­se­taan jo kiin­teistöveroa (joka, kuten san­ot­tua, kek­sit­ti­in kor­vaa­maan juuri tämä puheenaol­e­va lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon vero, sekä katumaksu.)

    (sarkas­mi)
    Olet­teko muuten huo­man­neet että mon­et hyvä­tu­loiset ihmiset, esimerkik­si lääkärit, työsken­televät osa-aikaises­ti? He eivät tee normisuori­tus­ta vaan lep­pois­ta­vat päivään­sä ja vaikka­pa ovat enem­män aikaa kotona las­ten­sa kanssa. “Yhteiskun­ta” menet­tää tässä selvästi vero­tu­lo­ja, kos­ka henkilöt voisi­vat tehdä töitä enem­män (ja mak­saa vero­ja) ja viedä lapsen­sa päiväkoti­in (jol­loin myös tarvit­ta­van henkilökun­nan palkoista mak­set­taisi­in veroa). Olisikin otet­ta­va käyt­töön veron­vält­tämis­tarkoituk­ses­sa tekemät­tä jäte­tyn työn vero­tus, jot­ta tätä hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta ei suosit­taisi verotuksellisesti!
    (/sarkasmi)

  26. Sitä kaik­ki ihmette­liv­ät sil­loin kun se vähen­nyk­sen siir­to tehti­in. Eikö sen voisi palaut­ta takaisin sem­moi­sek­si se on ollut pitkään.

    Taisi olla Lip­posen hal­li­tus joka sen teki.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta vapaa-ajan verot­tamista jotkut taloudel­lisen kasvun himoit­si­jat ovat esit­täneet ihan vakavissaan.
    Ihmette­len vain, että ojn niin vaikea ymmärtää, että asum­istapah­tu­maa kohdel­laan vero­tukss­sa eri taval­la siitä riip­puen asuuko asun­nos­sa sen omis­ta­ja vai joku muu. Tämä voidaan neu­traloi­da myös tekemäl­lä vuokrat­u­losta verova­paa. Sil­loin asun­non hin­nan korko-osu­ut­ta (rent= korko ja/tai vuokra) ei verotet­taisi kum­mas­sakaan tapauksessa.
    Eri­tyi­wsen kum­mallista on, että asun­to­lainan koron saa vähen­tää tulon­hankkimis­menona vaik­ka asun­to­tu­loa ei veroteta.

  27. Ajoin aamul­la itse par­tani ja hiuk­seni. Ansaitsin (eli säästin) muu­ta­man kympin. 

    Teen näin ker­ran viikos­sa. Mihin saan mak­saa par­tu­rit­uloveron (ja alv:n)?

  28. Pekka Taipale:Jon­ka jäl­keen alkaa val­i­tus siitä, että omis­tusasu­jat tekevät turhaa remont­tia vero­ja vält­tääk­seen, eli itse asi­as­sa verot­ta­ja tukee omis­tusasu­jien remon­toin­tia, ja tälle pitää kek­siä jokin uusi vero.

    Mik­si? Jos omis­tusasu­ja tekee 1000 eurol­la ylläpi­tore­mont­tia, siitä saa 300 euroa verovähen­nys­tä. 700 euroa jäi ihan itse mak­set­tavak­si. Ja jos sit­ten sat­tuikin käymään niin, että remont­ti nos­ti asun­non arvoa, siitä saa mak­saa asun­nos­ta erkaan­tu­misen yhteydessä.

    Ja myyn­tivoiton suu­ru­u­den jälkikä­teen määrit­televään lau­takun­taan on taas tunkua.

    Var­al­lisu­u­den arvo­ja joudu­taan määrit­telemään useis­sakin tilanteis­sa verot­ta­jan kanssa. Ei tuos­sa ole mitään ihmeel­listä. Inflaa­tio saadaan hel­posti taulukos­ta, asun­non han­k­in­tahin­ta joko kaup­pakir­jas­ta tai ver­taa­mal­la vastaaviin.

    Jo reiluil­la perusteil­la toimi­va kiin­teistövero vaatii asun­non käyvän arvon tietämisen. Muuten men­nään jol­lain “vero­tusar­voil­la”, joil­la on paha taipumus olla poli­it­tis­es­ti päätet­tyjä kum­ma­jaisia. Näin­hän kävi asun­to­tuloverolle aikanaan.

    Itse voisin ilmoit­tau­tua siihen kotiruokat­u­lon vero­tuk­sen arvioin­ti­lau­takun­taan, joka saa ennakkoon ilmoit­ta­mat­ta tul­la tarkas­ta­maan, minkälaista verot­tam­a­ton­ta lisäar­voa Vir­ta­nen on tänänä kokan­nut ruokapöytäänsä

    Nyt puhutaan eri asi­as­ta. Tuo on analogi­nen sille, että vuokranan­ta­jan katet­ta verote­taan pääo­mat­ulovero­pros­en­til­la. Se ei kuitenkaan ole se olen­nainen ero. Olen­nainen ero omis­tusasumisen ja vuokra-asumisen vero­tuk­ses­sa on se, että omis­tusasu­ja saa sijoituk­sen­sa tuo­ton verot­tomana, vuokraisän­tä joutuu mak­samaan siitä veron.

  29. JouniL:
    Mis­tä ote­taan rahat tämän byrokra­t­ian pyörit­tämiseen. Kuka sen sit­ten maksaa??

    JouniL, voisitko lait­taa vas­tauk­sesi eteen lait­tamisen sijaan lainaa­masi viestin perään kuten tääl­lä on tapana. 

    Varsinkin pitkissä ketjuis­sa on vaikea seu­ra­ta, jos välil­lä kom­men­toidaan jäl­jessä tule­vaa tek­stiä ja välil­lä aiem­min olevaa.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Tämä kuvit­teelli­nen esimerk­ki oli tarkoitet­tu ker­tomaan, että vuokra-asumis­es­ta tulee vero­tu­lo­ja yhteiskun­nalle ja omis­tusasumis­es­ta ei tule. Asia ei kor­jaudu sil­lä, että myön­netään Vir­taselle ja Lah­tiselle poikkeus. 

    Tarkoitin toki, että myön­net­täisi­in kaikille poikkeus :-). Eli samal­la vuokran ja vuokrat­u­lon määräl­lä verokarhu jäisi nuole­maan näppe­jään. Sama kohtelu kuin omistusasujalle.

  31. Asum­istapah­tu­maa voidaan hyvin verot­taa täysin neu­traal­isti kiin­teistöverol­la. Vuokrat­u­lo voitaisi­in jät­tää verova­paak­si. Ei olisi pelkoa veronkier­rosta, pait­si ehkä nämä asun­to­lai­vat joku voisi hin­aut­taa Guernseylle. Ongel­ma on tietysti se, että kiin­teistövero menee kun­nalle, mut­ta vuokrat­u­lo­jen pääo­mat­u­lo valtiolle.

  32. KKK: Eihän kukaan ole lait­ta­mas­sakkaan vuokraisän­nän ammat­tia verot­tomak­si. Vuokraisän­tä jou­tu­isi mak­samaan vuokraamis­taan asun­noista asun­tu­tu­lon veroa. 

    Tuo kuu­lostaa vielä yhdeltä uudelta ske­naar­i­ol­ta. Vuokril­ta verot pois ja kaikille asun­noille uusi vero? Epäilen että OS ei tarkoit­tanut tuo­ta. Minä tähtäsin oman asumisen (vuokra tai oma) verottomuuteen.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta vapaa-ajan verot­tamista jotkut taloudel­lisen kasvun himoit­si­jat ovat esit­täneet ihan vakavissaan. 

    Eikö tuo ole peri­aat­teessa päävero, eli kaikkien on käytävä töis­sä ja mak­set­ta­va vero­ja jonkin verran?

    Asun­to­tu­lo on myös osin pääveron kaltainen, sil­lä kaikkien pitää asua jos­sain, eikä tuo­ta veroa voi siis vält­tää nollatuloillakaan.

  34. Lai­tan siihen mihinkä pal­stan pitäjä on lait­tanut tilaa boksissa.
    Ihan niin kuin sähköposteissakin. 

    Jaakko Särelä: JouniL, voisitko lait­taa vas­tauk­sesi eteen lait­tamisen sijaan lainaa­masi viestin perään kuten tääl­lä on tapana. 

    Varsinkin pitkissä ketjuis­sa on vaikea seu­ra­ta, jos välil­lä kom­men­toidaan jäl­jessä tule­vaa tek­stiä ja välil­lä aiem­min olevaa.

  35. Jaakko Särelä: JouniL, voisitko lait­taa vas­tauk­sesi eteen lait­tamisen sijaan lainaa­masi viestin perään kuten tääl­lä on tapana. 

    Varsinkin pitkissä ketjuis­sa on vaikea seu­ra­ta, jos välil­lä kom­men­toidaan jäl­jessä tule­vaa tek­stiä ja välil­lä aiem­min olevaa.

    Lai­tatako nyt sit­ten vas­taus­esi tähän kohtaan:

  36. KKK: Eihän kukaan ole lait­ta­mas­sakkaan vuokraisän­nän ammat­tia verot­tomak­si. Vuokraisän­tä jou­tu­isi mak­samaan vuokraamis­taan asun­noista asun­tu­tu­lon veroa. Saman veron jou­tu­isi mak­samaan asun­non pitämis­es­tä tyhjil­lään, jol­loin asun­to­jen pitämi­nen tyhjänä ei olisi niin kan­nat­ta­va kuin nykyjärjestelmässä.

    Tästäkin keskustelus­ta näkee, että asia on kon­sep­tu­aalis­es­ti vaikeasti hah­motet­tavis­sa. Joten jos luovu­taan vähän siitä puris­mista, että asioiden pitäisi men­nä tasan oikein, sama voidaan tehdä kiin­teistöveron kautta.

    Tässä pykälät:

    1. Kiin­teistövero on pros­ent­tio­su­us vuosit­tain määriteltävästä käyvästä arvosta.

    2. Vuokra-asun­non kiin­teistöveros­ta saa palau­tus­ta 0,6 %-yksikön mukaan.

    3. Asun­to­lainan korot ovat täysimääräis­es­ti verovähen­net­täviä pääo­mat­ulovero­jen pros­en­til­la riip­pumat­ta siitä, ovatko ne vuokra- vai omistusasuntoon.

    4. Asun­to­jen myyn­tivoitot verote­taan samal­la taval­la riip­pumat­ta asumismuodosta.

    Ja siinä se. Esimerkki­a­sun­nos­sa omistuksella:

    * Kiin­teistövero (1,0 %): 2000 €
    * Asun­to­lainan korot: 4000 €
    * Korkovähen­nys: ‑1200 €
    * Ylläpi­toku­lut: 4000 €
    * Yhteen­sä: 8800 €

    Ja vuokral­la:

    * Vuokra: 9600 €
    * Kiin­teistövero: ‑2000 €
    * Kiin­teistöveron vuokravähen­nys (0,6 %): +1200 €
    * Lainan korot: ‑4000 €
    * Ylläpi­toku­lut: ‑4000 €
    * Vuokranan­ta­jan kate: 800 €
    * Vuokranan­ta­jan vero: 240 €

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa siis kaiken kaikki­aan yhteiskun­nalle mak­se­taan asun­non kus­tan­nuk­sista 800 €. Vuokrat­a­pauk­ses­sa lisäk­si val­tio saa osansa vuokranan­ta­jan katteesta.

    Jos tässä sys­tee­mis­sä Lahti­nen vuokraa kämp­pän­sä omakus­tan­nush­in­taan Vir­taselle, niin siitä vaan. Verot­ta­ja saa saman, asui siinä Lahti­nen tai Virtanen.

    Nähdäk­seni sys­tee­mis­sä on kak­si mah­dol­lisu­ut­ta tehdä filunkia. Yksi mah­dol­lisu­us on ilmoit­taa asun­to tyhjäk­si vuokra-asun­nok­si mut­ta asua siinä itse. Tämä vaatii verot­ta­jal­ta jonkin ver­ran tarkku­ut­ta tyhjil­lään ole­vien vuokra-asun­to­jen todel­lisen käyt­tö­tarkoituk­sen kanssa.

    Toinen mah­dol­lisu­us on ris­ti­in­vuokra­ta asun­to ali­hin­taan kaverin kanssa, jol­loin kumpikin saa ali­jäämää. Tilanne ei kuitenkaan ihmeem­min poikkea siitä, että nytkin vuokras­ta osan voi mak­saa pimeästi, jol­loin pääo­mat­ulovero­ja jää maksamatta.

    Asun­to­jen käyvän arvon tark­ka määrit­tämi­nen on han­kalaa, mut­ta tässä riit­tää kohtu­ulli­nen arvaus. Sen tekem­i­nen taas ei ole kovin vaikeaa, siihen pystyy jopa kiinteistönvälittäjä.

  37. Viherinssi:

    Näil­lä resepteil­lä pitäisi asun­to­jen hin­to­jen muut­tua siedet­täväm­mäk­si, vuokra-asumisen tul­la sama­nar­voisek­si omis­tusasumisen kanssa ja asun­to­jen vai­h­tu­vu­u­den parantua.

    Paino sanal­la pitäisi. Lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon vero­tus­ta on käytän­nössä kokeil­tu hyvin vähän, joten koke­muk­sia ei juurikaan ole. Lain­aus OECDltä:
    “Imput­ed rental income: is gen­er­al­ly not taxed (excep­tions: CHE, ISL, LUX, NLD, SVN)” 

    Kom­ment­ti­na laskelmi­isi vuokral­la asumisen kovem­mas­ta vero­tuk­ses­ta (vuokranan­ta­jan pääo­mat­u­lon vero­tuk­sen kaut­ta) jätät huomioimat­ta, että merkit­tävä osa vuokranan­ta­jista ei mak­sa vuokrat­u­losta pääo­mat­u­lon veroa (yleishyödyl­liset yhteisöt, kun­nat yms).

  38. Pekka Pes­si:
    Asum­istapah­tu­maa voidaan hyvin verot­taa täysin neu­traal­isti kiin­teistöverol­la. Vuokrat­u­lo voitaisi­in jät­tää verova­paak­si. Ei olisi pelkoa veronkier­rosta, pait­si ehkä nämä asun­to­lai­vat joku voisi hin­aut­taa Guernseylle. Ongel­ma on tietysti se, että kiin­teistövero menee kun­nalle, mut­ta vuokrat­u­lo­jen pääo­mat­u­lo valtiolle.

    Vuokrat­u­lon verova­paudessa on se ongel­ma, että se ei ole yhteen­sopi­va muiden sijoi­tusten veroko­htelun kanssa. Jos vuokrat­u­lo on verova­paa­ta, siitä ei myöskään voi tehdä vähen­nyk­siä. Täl­löin oma­l­la rahal­la ja lainara­hal­la vuokra-asun­non omis­ta­van veroko­htelu on erilainen.

    Sama prob­lemati­ik­ka tulee tietysti niiden sijoit­ta­jien kohdal­la, joil­la on lainaa ja eri­laisia sijoituk­sia. Mikä osa lainas­ta kohdis­tuu mihin? Rahal­la ei ole kor­vamerkke­jä. Ja miten kohdeltaisi­in asun­to­ja vuokraavia yri­tyk­siä? Entä niiden osinko­ja? Vero­su­un­nit­telu­un verova­paus tietysti antaisi mon­en­laista mahdollisuutta…

    Kiin­teistöveron siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta olen samaa mieltä, mut­ta sil­lä voidaan ratkaista omis­tusasumisen ja vuokra-asumisen eri­lainen veroko­htelu vain jol­lain lisäjärjestelyillä.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Asum­istuen saa­jan ei tietenkään kan­na­ta ostaa itselleen asuntoa.

    Duo­da noin, asum­is­tukea saa ihan yhtä paljon vuokrakämp­pään kuin omistuskämppäänkin…

    1. Asum­is­tukea ei saa omis­tusasun­toon samoin perustein kuin vuokrakämp­pään. Koroista ote­taan huomioon vain osa, toki yhtiö­vastike kokonaan.

  40. Viherinssi: Mik­si? Jos omis­tusasu­ja tekee 1000 eurol­la ylläpi­tore­mont­tia, siitä saa 300 euroa verovähen­nys­tä. 700 euroa jäi ihan itse maksettavaksi.

    Vrt. keskustelu työ­suhdeau­toista. Pienikin vero­helpo­tuk­sek­si nähtävä asia muut­tuu koko sisäl­lök­si, vaik­ka omis­ta­ja itse mak­saisi kuluista suurem­mankin osan kuin 70 %.

  41. Viherinssi:
    Pääasialli­nen erä on se, että vuokra-asun­nos­sa pääo­man tuot­to on veronalaista tuloa vuokraisän­nälle, omis­tusasun­nos­sa asukkaalle ei. 

    Mielestäni siinä ei ole mitään epäoikeu­den­mukaista, jos omaisu­ud­estaan ei joudu mak­samaan veroa, mut­ta jos sil­lä omaisu­udel­la han­kkii itselleen tulo­ja, niin niistä tuloista joutuu mak­samaan veroa.

    Sen sijaan näen epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta siinä, että palk­ka- ja pääo­mat­u­lo­ja verote­taan eri tavoin. Jos ja kun ollaan sitä mieltä, että hyvä­tu­loisil­la on parem­pi mah­dol­lisu­us mak­saa isom­pi siivu vero­ja, niin molem­pia tulo­muo­to­ja pitäisi kohdel­la samal­la taval­la ja progressiivisesti.

  42. Pekka Pes­si: Ongel­ma on tietysti se, että kiin­teistövero menee kun­nalle, mut­ta vuokrat­u­lo­jen pääo­mat­u­lo valtiolle.

    Tämän muut­tamisen luulisi ole­van paljon yksinker­taisem­pi asia kuin asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen — kyse on vain julkisen sek­torin sisäis­es­tä asi­as­ta, eikä jostain joka vaikut­taa perus­teel­lis­es­ti ihmis­ten oikeuk­si­in ja toimeentuloon.

  43. Viherinssi: Olen­nainen ero omis­tusasumisen ja vuokra-asumisen vero­tuk­ses­sa on se, että omis­tusasu­ja saa sijoituk­sen­sa tuo­ton verot­tomana, vuokraisän­tä joutuu mak­samaan siitä veron.

    Ihan sama pätee ruokaan. Itselleen ruokansa lait­ta­va saa naut­tia keit­to­tai­dostaan verot­tomana, toiselle gurmee­ta myyvä joutuu mak­samaan sen tuo­to­s­ta veron.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Suurin vero­tu­ki kos­kee asun­to­tu­lon verot­to­muut­ta, muttga en nyt jak­sa vään­tää tästä asiasta.
    Jos Vir­ta­nen ja Lahti­nen asu­vat täysin saman­lai­sis­sa asun­nois­sa toinen Turus­sa ja toinen Tam­pereel­la ja sit­ten muut­ta­vat ris­ti­in vuokralaisik­si tois­t­en­sa asun­toi­hin, täysin samas­ta asi­as­ta, asumis­es­ta, alka­akin yhtäkkiä vir­ra­ta vero­tu­lo­ja yhteiskunnalle.

    Nois­sa veroe­duis­sakin on epä­tas­apain­oa. Jos ostan 200000 euron hin­taisen asun­non ja sijoi­tan toiset 200000 tuhat­ta euroa johonkin muuhun asun­toon tai osakkeisi­in tai rahas­toi­hin, ja kah­den vuo­den ja puo­likkaan tupakan mit­taisen tauon jäl­keen myyn kum­matkin hin­taan 220000, niin sijoi­tusten net­to­tuot­to eli paljonko kädessäni fyrkkaa finns on varsin eri­lainen. Tämä aiheut­taa kokon­aisu­u­den kannal­ta epäop­ti­maal­isia val­in­to­ja. Ei ole esimerkik­si sama, sijoi­tanko omaan asun­toon ja asun siel­lä vai sijoi­tusasun­toon ja asun muual­la vuokralla.

  45. Suomes­sa on edele­len pulaa pääomista, ainakin per­heta­sol­la. Omis­tusasumiseen kan­nus­tamisen tärkein syy on ikään­tymi­nen, asun­to on saatu mak­set­tua suun­nilleen eläkeikään mennessä.

    Omis­tu­a­sun­to on eläkesäästämistä. Valitet­tavasti se on sitä myös kun­nille, joiden ei tarvise mak­saa asumis&toimeentulotukea omas­sa asun­nos­sa elävälle pien­tä eläket­tä (n. 30 — 40% aiem­mas­ta palkkatuloistaan)saaville. Vuokra-asu­jille se taas tul­laan maksamaan.

    En ihan äkkiä kek­si kansal­lista rahoit­ta­ja masi­ivisen vuokra-asumisen pääo­matarpeeseen. Mielum­min sitä rahoi­tus­ta voisi suun­nat­taa teollisuusinvestointeihin. 

    Mei­dän kansalais­ten talkootyö on vaält­tämätön­tä kansal­lis­var­al­lisu­u­den kar­tut­tamisek­si. Ihan type­r­äähän se silti on, siis valt­tää verovaro­jen saamista.

  46. Syys­tä tahi tois­es­ta pari kom­ment­tiani taisi jäädä sen­su­urin seu­laan. Ole­tan syyk­si suu­laut­tani, joten tiivis­tetään sitten:

    1. Kiin­teistövero on hyvä vero­muo­to, jota pitäisi käyt­tää paljon nyky­istä enem­män, mut­ta se ei ratkaise asum­is­muo­to­jen veroko­htelun erilaisuutta.

    2. Vuokrat­u­lo­jen vapaut­ta­mi­nen vero­tuk­ses­ta rikkoo sijoi­tus­muo­to­jen yhden­ver­taisen verokohtelun.

    3. Asun­to­lainan verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen rikkoo omis­tusasu­jan kohdal­la sijoi­tus­muo­to­jen yhden­ver­taisen kohtelun ja samal­la velal­lisen ja velat­toman omis­ta­jan yhdenvertaisuuden.

    4. Asun­to­jen myyn­tivoit­to­jen kohtelun pitää olla sama vuokra-asun­noil­la ja omalla.

    Vuokra- ja omis­tusasumisen kohtelun ero voidaan ratkaista joko asun­to­tu­lon verot­tamisel­la tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti kiin­teistöveros­ta tehtäväl­lä vuokravähen­nyk­sel­lä (esimerkik­si 0,6 % asun­non käyvästä arvos­ta). Jälkim­mäi­nen voisi olla helpom­pi ymmärtää, vaik­ka kon­sep­tu­aalis­es­ti ensim­mäi­nen on enem­män “oikein”.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­is­tukea ei saa omis­tusasun­toon samoin perustein kuin vuokrakämp­pään. Koroista ote­taan huomioon vain osa, toki yhtiö­vastike kokonaan.

    Jos siir­ry­tään huomioimaan asum­is­tu­loa muo­dos­sa tai toises­sa, koko pääo­man lasken­nalli­nen korko on asumiskus­tan­nuk­sia. Ei ain­oas­taan ole­mas­saol­e­van lainan korko.

    Se on sit­ten poli­it­ti­nen päätös, minkälaisia var­al­lisu­u­teen liit­tyviä rajo­ja asum­istuel­la on mis­säkin tilanteessa.

  48. Jos ker­ran halu­taan verot­taa omas­sa asun­nos­sa asu­jaa ja vuokralaista, niin kiin­teistövero lie­nee paras.

    Briteis­sä täl­lä rahoite­taan paikalliset palve­lut. Mik­si ei näin tääl­lä. Siel­lä sekä omis­tusasu­ja että vuokralainen mak­sa­vat kiin­teistöveron. Tyhjästä asun­nos­ta omis­ta­ja, joten vuokra-asun­not eivät seiso tyhjänä pitkään.

    KEPU kai sitä veroa on jar­rut­tanut, kos­ka se iskee myös maaseutuun. 

    Olisiko jopa mah­dol­lista siirtää kun­nal­lisvero kiin­teistöveroksi, joka on sekä kiin­teistöstä että maas­ta. Niin ja niille rak­en­tamista odot­taville ton­teil­la voisi lait­taa koko kaavoite­tun talon verot vaik­ka korotet­tuna. Saisi rak­en­t­a­mi­nen vauh­tia. Mahde­taanko nyt mak­saa mitään?

  49. JouniL: Niin ja niille rak­en­tamista odot­taville ton­teil­la voisi lait­taa koko kaavoite­tun talon verot vaik­ka korotet­tuna. Saisi rak­en­t­a­mi­nen vauh­tia. Mahde­taanko nyt mak­saa mitään?

    Joskus kai kokeilti­in korot­tuvaa veroa rak­en­ta­mat­tomille ton­teille. Kävi suun­nilleen niin, että rak­en­ta­mat­tomien tont­tien arvo rom­ahti ja kukaan ei ostanut niitä. Isot raken­nus­li­ik­keet eivät tietenkään mak­sa­neet korotet­tua vero­ja, kos­ka sopi­va por­saan­reikä löytyi 😉

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­is­tukea ei saa omis­tusasun­toon samoin perustein kuin vuokrakämp­pään. Koroista ote­taan huomioon vain osa, toki yhtiö­vastike kokonaan.

    Pk-seudun hin­noil­la täl­lä ei ole väliä. Molem­mat saa­vat aina täy­den tuen.

  51. Viherinssi: Vuokra- ja omis­tusasumisen kohtelun ero voidaan ratkaista joko asun­to­tu­lon verot­tamisel­la tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti kiin­teistöveros­ta tehtäväl­lä vuokravähen­nyk­sel­lä (esimerkik­si 0,6 % asun­non käyvästä arvos­ta). Jälkim­mäi­nen voisi olla helpom­pi ymmärtää, vaik­ka kon­sep­tu­aalis­es­ti ensim­mäi­nen on enem­män “oikein”.

    En ollut aikaisem­min kuul­lut tästä vuokran­vähen­nyk­ses­tä. Aina parem­pi, jos käytän­nössä samaan lop­putu­lok­seen päästään ole­mass­saol­e­van jär­jestelmän para­me­tre­jä hienosään­tämäl­lä kuin kokon­aan uuden­laisen jär­jestelmän käyttöönotolla.

  52. Pekka Taipale: Ihan sama pätee ruokaan. Itselleen ruokansa lait­ta­va saa naut­tia keit­to­tai­dostaan verot­tomana, toiselle gurmee­ta myyvä joutuu mak­samaan sen tuo­to­s­ta veron.

    Ero omis­tus­misas­umisen ja kotiruoan valmis­tamisen verot­to­muudel­la on siinä, että kaikkil­la on mah­dol­lisu­us koka­ta koton­aan mut­ta käytän­nössä kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta asua omis­tusasun­nos­sa, ei ainakaan kohtu­ullisel­la sijain­nil­la. Vuokra- ja omis­tusasumisen eri­lainen veroko­htelu aset­taa kansalaiset eri­ar­voiseen ase­maan: määräaikaisia ja mata­la­palkkaisia, joil­la ei ole isoa per­in­töä rangaistaan.

  53. KKK: kaikkil­la on mah­dol­lisu­us koka­ta kotonaan

    Kaik­ki eivät osaa ja mon­et eivät myöskään viit­si. Aivan samoin on asun­non hankkimisessa. 

    Kokaamisen lisäk­si sama pätee mon­een muuhunkin asi­aan: hiusten leikkaamiseen (ei taitoa), auton tai fil­lar­in kor­jaamiseen (ei työkalu­ja eikä osaamista), yliop­pi­las­val­oku­vien ottamiseen (kaikil­la ei ole varaa investoi­da kam­er­aan), tuomiois­tu­imes­sa riite­lyyn (juristi tai juristin per­heen­jäsen on etuoikeutetus­sa ase­mas­sa) jne. Kaik­ista näistä muo­dos­tuu ihmisille lasken­nal­lista tuloa, jos ajatel­laan, että tuloa on se, että tekee tai han­kkii jotain (omaisu­ut­ta ja henkistä pääo­maa tai käden­taito­ja) itse sen ase­mes­ta että mak­saa palvelus­ta muille.

  54. KKK: En ollut aikaisem­min kuul­lut tästä vuokran­vähen­nyk­ses­tä. Aina parem­pi, jos käytän­nössä samaan lop­putu­lok­seen päästään ole­mass­saol­e­van jär­jestelmän para­me­tre­jä hienosään­tämäl­lä kuin kokon­aan uuden­laisen jär­jestelmän käyttöönotolla.

    Välil­lä olis kyl­lä järkevää pyyhk­iä pöy­dältä 10 van­haa toisi­in­sa purkalla kytket­tyä sys­teemiä ja kor­vat yhdel­lä uudella…

  55. Pekka Taipale: Kaik­ki eivät osaa ja mon­et eivät myöskään viit­si. Aivan samoin on asun­non hankkimisessa. 

    Kokaamisen lisäk­si sama pätee mon­een muuhunkin asi­aan: hiusten leikkaamiseen (ei taitoa), auton tai fil­lar­in kor­jaamiseen (ei työkalu­ja eikä osaamista), yliop­pi­las­val­oku­vien ottamiseen (kaikil­la ei ole varaa investoi­da kam­er­aan), tuomiois­tu­imes­sa riite­lyyn (juristi tai juristin per­heen­jäsen on etuoikeutetus­sa ase­mas­sa) jne. Kaik­ista näistä muo­dos­tuu ihmisille lasken­nal­lista tuloa, jos ajatel­laan, että tuloa on se, että tekee tai han­kkii jotain (omaisu­ut­ta ja henkistä pääo­maa tai kädentaitoja)itse sen ase­mes­ta että mak­saa palvelus­ta muille.

    Mikä onkin täysin mah­do­ton lop­u­ton suo, jos ale­taan spek­sail­la kaiken tekemisen tai tekemät­tä jät­tämisen verotusarvoa.
    Jos nyt sais edes jol­laan karkeal­la tasol­la ne toimin­not, jois­sa rahaa liikkuu, oikeu­den­mukaises­ti verotettua.

    Sit­ten joskus kun voidaan ostaa hal­val­la sieltä Ama­zonin pil­vestä tuhat tekoä­lyä per kansalainen, voidaan vero­tusar­vot kikkail­la vaik­ka alkeishiukkas­ten tasolle…

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    On sil­lä eroa. Päkaupunkiseudun hin­noil­la tulee altio aset­ta­ma vuokrakat­to vas­taan. Ylimenevää osaa ei tueta.

    Ei siinä ole eroa. Molem­pi­en asum­is­muo­to­jen mak­sim­i­tu­ki on sama ja pk-sudul­la läh­es poikkeuk­set­ta kulut menee maksimiin.

    Jos oikeesti olis jotaan into­hi­moa asum­is­tukea tonkia, niin vääristymää tulee siitä, että rahoi­tus­vastike las­ke­taan mukaan (mukaan­lukien yhtiölaina las­ke­taan kaikkine kuluineen kuten myös lyhen­nys) yhtiön­vastik­keeseen, mut­ta henkilöko­htais­es­ta lainas­ta saa siis kului­hin vain osan koroista.

  57. Pekka Taipale: Kaik­ki eivät osaa ja mon­et eivät myöskään viit­si. Aivan samoin on asun­non hankkimisessa. 

    Kokaamisen lisäk­si sama pätee mon­een muuhunkin asi­aan: hiusten leikkaamiseen (ei taitoa), auton tai fil­lar­in kor­jaamiseen (ei työkalu­ja eikä osaamista), yliop­pi­las­val­oku­vien ottamiseen (kaikil­la ei ole varaa investoi­da kam­er­aan), tuomiois­tu­imes­sa riite­lyyn (juristi tai juristin per­heen­jäsen on etuoikeutetus­sa ase­mas­sa) jne. Kaik­ista näistä muo­dos­tuu ihmisille lasken­nal­lista tuloa, jos ajatel­laan, että tuloa on se, että tekee tai han­kkii jotain (omaisu­ut­ta ja henkistä pääo­maa tai kädentaitoja)itse sen ase­mes­ta että mak­saa palvelus­ta muille. 

    Iso ero kuitenkin siinä, että tuos­sa yllä paini­taan työ­suori­tusten kanssa.

    Asun­non kohdal­la puhutaan pääo­man koros­ta ja sijoi­tusten yhden­ver­taisu­ud­es­ta. Vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan asun­non pääo­man tuo­to­s­ta veroa, asukas ei. Kysymys ei siis ole mis­tään työsuorituksesta.

    Asi­aa on vaikea yrit­tää analo­gioiden kaut­ta löytää, kos­ka kyse on arkipäivässä jok­seenkin ain­oas­ta merkit­tävästä tapauk­ses­ta. Saa ker­toa, jos mui­ta olen­naisia tulee vastaan.

    Asun­to pitäisi siis joko määritel­lä sijoituk­sek­si (korkovähen­nys, vero­tus pääo­man tuo­to­s­ta) tai ei-sijoituk­sek­si (ei korkovähen­nys­tä, ei vero­tus­ta pääo­man tuo­to­s­ta). Nyt se on vuokranan­ta­jalle sijoi­tus ja omis­tusasu­jalle puo­lik­si sijoi­tus. Ongel­mallisek­si tuo ei-sijoituk­sek­si määrit­telem­i­nen tulee sitä kaut­ta, että se aset­taa asun­tosi­joit­tamisen eri­ar­voiseen ase­maan muun sijoit­tamisen kanssa.

    Tästä syys­tä kaikkein yksinker­taisin tapa hoitaa asi­at samoi­hin puit­teisi­in on kohdel­la asun­toa sijoituk­se­na, jol­loin sil­lä on aina lasken­nalli­nen pääo­man tuotto.

  58. Tuol­la logi­ikalla pitäisi kaikessa omis­tamises­sa käyt­tää tulokäsitettä.

    Huoneka­lut, auto, vene, pyykkikone, kahvinkeitin, mikro, vaat­teet jne.
    Niin ja kesämökki.

    Ja niin saataisi­inkin paljon vero­ja kerät­tyä. Sitähän Suo­ma­laiset rakas­ta­vat, varsinkin naa­purikin edes vähän maksaa.…

    Viherinssi: Iso ero kuitenkin siinä, että tuos­sa yllä paini­taan työ­suori­tusten kanssa.

    Asun­non kohdal­la puhutaan pääo­man koros­ta ja sijoi­tusten yhden­ver­taisu­ud­es­ta. Vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan asun­non pääo­man tuo­to­s­ta veroa, asukas ei. Kysymys ei siis ole mis­tään työsuorituksesta.

    Asi­aa on vaikea yrit­tää analo­gioiden kaut­ta löytää, kos­ka kyse on arkipäivässä jok­seenkin ain­oas­ta merkit­tävästä tapauk­ses­ta. Saa ker­toa, jos mui­ta olen­naisia tulee vastaan.

    Asun­to pitäisi siis joko määritel­lä sijoituk­sek­si (korkovähen­nys, vero­tus pääo­man tuo­to­s­ta) tai ei-sijoituk­sek­si (ei korkovähen­nys­tä, ei vero­tus­ta pääo­man tuo­to­s­ta). Nyt se on vuokranan­ta­jalle sijoi­tus ja omis­tusasu­jalle puo­lik­si sijoi­tus. Ongel­mallisek­si tuo ei-sijoituk­sek­si määrit­telem­i­nen tulee sitä kaut­ta, että se aset­taa asun­tosi­joit­tamisen eri­ar­voiseen ase­maan muun sijoit­tamisen kanssa.

    Tästä syys­tä kaikkein yksinker­taisin tapa hoitaa asi­at samoi­hin puit­teisi­in on kohdel­la asun­toa sijoituk­se­na, jol­loin sil­lä on aina lasken­nalli­nen pääo­man tuotto.

  59. Viherinssi: Iso ero kuitenkin siinä, että tuos­sa yllä paini­taan työ­suori­tusten kanssa.
    Asun­non kohdal­la puhutaan pääo­man koros­ta ja sijoi­tusten yhdenvertaisuudesta.

    Asun­tokin on kon­den­soitua työ­suori­tus­ta. Voisin käyt­tää tämänkin illan joko laa­toit­ta­mal­la kel­lar­i­ti­lan lat­ti­aa (jol­loin taloni arvo kas­vaa ja se on tätä “pääo­maa”) tai kor­jaa­mal­la autoani (jol­loin sen arvo kas­vaisi tai ainakin arvonalen­e­m­i­nen hidas­tu­isi, edelleen varsin konkreet­tista “pääo­maa”) tai opiskele­mal­la jotain jon­ka avul­la myöhem­min han­kkia jotain raha­nar­voista etua (tämäkin on pääo­maa). Mik­si juuri lat­t­ian laa­toit­ta­mi­nen loisi verotet­tavaa mieliku­vi­tus­tu­loa ja muut eivät?

    (En tehnyt mitään näistä; sen sijaan vetele­hdin poikien kanssa futisken­täl­lä, joskin tässä ehkä tulee luo­tua “hyvä veli” ‑verkos­to­ja jot­ka ovat pääo­maa nekin.)

  60. Viherinssi: Asun­to pitäisi siis joko määritel­lä sijoituk­sek­si (korkovähen­nys, vero­tus pääo­man tuo­to­s­ta) tai ei-sijoituk­sek­si (ei korkovähen­nys­tä, ei vero­tus­ta pääo­man tuotosta). 

    Min­un käsit­tääk­seni asun­to­lainan korkovähen­nys ei ole ole­mas­sa sik­si, että sil­lä tuet­taisi­in sijoi­tus­toim­intaa, vaan sik­si että (omistus)asuminen on itsessään ollut julkisen val­lan mielestä edis­tämisen arvoinen asia. Se ver­tau­tuu pikem­minkin yleiseen asum­is­tu­keen kuin sijoi­tus­toimin­nan korkovähennyksiin.

    Kuten san­ot­tua, voi olla että molem­pia kan­nat­taisi leika­ta. Tosin sit­ten tulee taas keskustelu­un muu sosi­aal­i­tur­va, kuten toimeen­tu­lo­tu­ki, johon näil­lä on vaikutuksensa.

    1. Pekka Taipale.
      Jos joku myy 600 neliön asun­non ja muut­taa 1200 neliön asun­toon ja ottaa asum­isväljyy­den nos­toa varten miljoon­aa asun­to­lainaa, mik­si veron­mak­sajien pitää tätä tukea? Näin ei ehkä käy ihan joka päivä, mut­ta tätä kuitenkin tuet­taisi­in automaattisesti.
      Jos omis­tusasumisen tuel­la on asun­topoli­it­tisia tavoit­tei­ta, sen pitäisi olla jotenkin rajattua.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Jos omis­tusasumisen tuel­la on asun­topoli­it­tisia tavoit­tei­ta, sen pitäisi olla jotenkin rajattua.

    Hyvä­nen aika, etkö tiedä että se jo onkin rajat­tua? Aika paljonkin rajat­tua. Ali­jäämähyvi­tyk­sen mak­si­mi on 1400 euroa vuodessa aikuiselta. 600 neliön asun­nos­ta 1200 neliön asun­toon muut­taes­sa miljoo­nan asun­to­lainan otta­ja ei saa yhtään sen enem­pää korkovähen­nys­tä, jos poh­jal­la jo oli tuo­hon vähen­nyk­seen riit­tävä laina. (Pis­teet kuitenkin mieliku­vi­tuk­ses­ta esimerkin keksimisessä.)

    Sen sijaan voi pohtia, miten hyvin on rajat­tu sitä, jos myy 1200 neliön asun­ton­sa (tai vaik­ka 270 neliön asun­ton­sa Bule­vardil­la) sijoi­tusy­htiölleen ja muut­taa siihen työsuhdeasuntoon…

    Itse asi­as­sa tuo korkovähen­nys on niin pieni että sen voisi vaik­ka pois­taa. Yleisen sopimuk­sel­lisen luotet­tavu­u­den ja val­tion uskot­tavu­u­den kannal­ta se pitäisi tietysti pois­taa vain uusista lain­oista, ei takautuvasti.

    Yleisen asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen poha­jlle hyväksyt­tävien asum­is­meno­jen pienen­tämisel­lä olisi suurem­pi merk­i­tys asumisku­lu­jen kohtu­ullis­tamises­sa. Nehän aset­ta­vat alim­man vuokratason.

    On kaikki­nen­sa absur­dia keskustel­la “asun­to­tu­losta” ja siitä miten on epäreilua, että vuokranan­ta­jan pääo­man tuo­to­s­ta mak­set­ta­va vero korot­taa vuokria. Ei tuo pääo­mat­ulovero vaiku­ta vuokri­in, vaan vuokrata­so muo­dos­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Asun­to­jen määrälli­nen tar­jon­ta on pidet­ty rajal­lise­na, minkä avul­la vuokra-asun­to­jen poh­jahin­nan sit­ten muo­dosta­vat kysyn­täpuolen kaut­ta sosi­aalietu­udet, ei se mitä työssäkäyvät ja itse vuokransa tai omis­tusasumisen­sa mak­sa­vat. Eli asun­toon saa aina vuokralaisen täl­lä hin­nal­la, halvem­mal­la ei tarvitse antaa vuokralle.

  62. Pekka Taipale: On kaikki­nen­sa absur­dia keskustella“asuntotulosta” ja siitä miten on epäreilua, että vuokranan­ta­jan pääo­man tuo­to­s­ta mak­set­ta­va vero korot­taa vuokria. Ei tuo pääo­mat­ulovero vaiku­ta vuokri­in, vaan vuokrata­so muo­dos­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Vuokra-asun­to­jen määrä ei ole ihan heti rajalli­nen, kos­ka vain pieni osa alueen kovan rahan asun­noista on vuokrakäytössä. Jos vuokranan­ta­jan suh­teelli­nen vero­taak­ka alenisi, vuokraamis­es­ta tulisi nyky­istä kan­nat­tavam­paa bis­nistä. Tämä houkut­telisi enem­män vuokranan­ta­jia, mikä alen­taisi vuokratasoa.

    Jos asia tehtäisi­in pelkästään vuokranan­ta­jien vero­tus­ta alen­ta­mal­la, se johtaisi luon­nol­lis­es­ti kohon­neen kysyn­nän vuok­si asun­to­jen hin­nan­nousu­un. Net­tona vuokra-asumisen hin­ta lask­isi ja omis­tusasumisen nousisi. Vuokra-asum­i­nen yleistyisi.

    Jos asia tehtäisi­in nos­ta­mal­la omis­tusasumisen vero­tus­ta, asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat, mikä toisi vuokranan­ta­jat osta­maan asun­to­ja kan­nat­tavu­u­den parantues­sa. Vuokrata­so lask­isi jonkin verran.

    Vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen suhde riip­puu näi­den asum­is­muo­to­jen todel­li­sista kus­tan­nuseroista, keskinäis­es­tä arvos­tuk­ses­ta ja ihmis­ten lasku­tai­dosta/-taidot­to­muud­es­ta. Jos toinen kallis­tuu, bal­anssi siir­tyy joka tapauk­ses­sa halvem­paan suuntaan.

    Asian tekem­i­nen omis­tusasumisen hin­taa nos­ta­mal­la eikä vuokra-asumisen kus­tan­nuk­sia laske­mal­la on jos­sain määrin arvo­val­in­ta. Jos omis­tusasumisen kulu­ja nos­te­taan, asun­to­jen hin­nat laske­vat ja mak­sum­iehinä ovat myös ne, jot­ka ovat aikanaan osta­neet hal­van asun­non, jon­ka hin­ta on nous­sut. Jos vuokra-asumisen kus­tan­nuk­sia las­ke­taan, mak­saji­na ovat ensi­a­sun­non osta­jat ja vero­tuk­sen kaut­ta palka­nsaa­jat yleensä.

    OECD:n mielestä kiin­teistövero on hyvä asia, ja asumisen vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen on olen­nais­es­ti kiinteistövero.

  63. Mikäs nel­liömäärä sit­ten voisi olla??

    Osmo Soin­in­vaara:
    Pekka Taipale.
    Jos joku myy 600 neliön asun­non ja muut­taa 1200 neliön asun­toon ja ottaa asum­isväljyy­den nos­toa varten­miljoon­aa asun­to­lainaa, mik­si veron­mak­sajien pitää tätä tukea? Näin ei ehkä käy ihan joka päivä, mut­ta tätä kuitenkin tuet­taisi­in automaattisesti.
    Jos omis­tusasumisen tuel­la on asun­topoli­it­tisia tavoit­tei­ta, sen pitäisi olla jotenkin rajattua.

  64. Viherinssi: Tämä houkut­telisi enem­män vuokranan­ta­jia, mikä alen­taisi vuokratasoa.

    Vuokra­markki­nat eivät todel­lisu­udessa ole ideaal­i­markki­nat (kos­ka tulon­si­ir­rot), mut­ta vaik­ka oli­si­vatkin, voisi pohtia, että ale­neeko vuokrata­so kil­pailun kaut­ta sil­lä, että tehdään kil­pail­e­vat vai­h­toe­hdot kalliimmaksi.

  65. Pekka Taipale: Vuokra­markki­nat eivät todel­lisu­udessa ole ideaal­i­markki­nat (kos­ka tulon­si­ir­rot), mut­ta vaik­ka oli­si­vatkin, voisi pohtia, että ale­neeko vuokrata­so kil­pailun kaut­ta sil­lä, että tehdään kil­pail­e­vat vai­h­toe­hdot kalliimmaksi. 

    Jos vuokranan­ta­jat toimi­vat edes vähän ratio­naalis­es­ti, niin tulop­uolel­la on vuokra, menop­uolel­la vuokra-asun­non kus­tan­nuk­set. Kun näi­den ero­tus on riit­tävän suuri, kan­nat­taa vuokrata.

    Jos omis­tusasumisen kus­tan­nuk­set nou­se­vat, omis­tusasun­to­jen hin­nat laske­vat. Tämä on selvästi nähtävis­sä; keskilu­okan omis­tusasun­non hin­ta on täs­mälleen riip­pu­vainen siitä, mitä pank­ki myön­tää lainaa keskilu­okan edus­ta­jalle. Jos esimerkik­si kiin­teistövero nousee tai korkovähen­nys häviää, pank­ki myön­tää vähem­män lainaa, jol­loin asun­to­jen hin­nat laskevat.

    Asun­to­jen hin­nan laskem­i­nen pienen­tää vuokranan­ta­jan pääo­maku­lu­ja, jol­loin tar­joami­nen on kan­nat­tavaa alem­mal­la hin­nal­la. Tästähän se vuokrien hin­taero eri kaupungeis­sakin pääosin tulee.

    Tietysti tässä kokon­aisu­udessa on voimakas takaisinkytken­tä, kos­ka omis­tusasu­jien siir­tymi­nen vuokralle taas nos­taa vuokra-asumisen hin­taa. Tas­apain­opiste siir­tyy kuitenkin jos­sain määrin kohti vuokra-asumista.

    Sit­ten voi kysyä, että jos omis­tusasu­jille rätkäistään reipas kiin­teistövero, jos­ta vuokranan­ta­jat saa­vat pääo­man koron ver­ran alen­nista, niin kuka hyö­tyy ja kuka häviää. Tässä voittajat:

    - uuden asun­non ostaja/rakentaja
    — kalli­im­paan asun­toon vaihtajat
    — vuokra-asukkaat
    — vuokranantajat
    — tulon­saa­jat (kos­ka vero­tuk­sen pain­opiste siir­tyy kiin­teistöveron suuntaan)

    Ja häviäjät:

    - halvem­paan asun­toon vai­h­ta­jat / pois myyvät
    — omis­tusasun­nois­sa asuvat
    — maanomistajat
    — pien­i­t­u­loiset (kos­ka tulovero­jen alen­nus ei hyödytä)

    Iso osa porukas­ta kuu­luu kumpaankin kat­e­go­ri­aan. Hyvä­tu­loinen työssäkäyvä per­he joutuu mak­samaan rutkasti lisää kiin­teistöveroa, mut­ta samal­la tulovero­tus keve­nee selvästi. Kiin­teistösi­joit­ta­jil­la kiin­teistö­mas­san arvo ale­nee, mut­ta vuokra-asumisen lev­iämi­nen lisää kaiken kaikki­aan kiin­teistösi­joit­ta­jille tule­vaa kokon­aiskatet­ta. Pien­i­t­u­loinen on usein vuokra-asukas, jol­loin tois­es­ta laidas­ta menee, tois­es­ta tulee.

    Lisäk­si tässä tulee elämän­vai­he­jak­so­tus­ta eteen. Ensim­mäistä asun­toa osta­va nuori­pari saa asun­non pienem­mäl­lä velkataakalla, mut­ta mak­sami­nen ei lopu velan lop­pumiseen. Tämä saat­taa olla vero­muu­tok­sen suurin vaiku­tus; mak­sajik­si ote­taan mukaan ne, jot­ka ovat joskus kauan sit­ten osta­neet edullisen asun­non tai kiin­teistön, jon­ka arvo on nous­sut ulkoi­sista syistä.

    Muu­tos pitää tietenkin tehdä hyvin infor­moiden ja riit­täväl­lä siir­tymäa­jal­la, kos­ka muuten yksit­täiset ihmiset voivat joutua pahaan rakoon.

    1. Kan­nat­taa muis­taa kuitenkin, että kiin­teistöveroa mak­se­taan koko kiin­teistöstä, ei yksit­täis­es­tä osake­huonois­tos­ta. Jos osa asun­to­jen omis­ta­jista on pan­nut asun­ton­ta vuokralle, tätä on aika han­kala erotel­la kiintestöverossa.

  66. Viherinssi, tuos­sa on kyl­lä eräitä ajatuk­sel­lisia virheitä. Ainakin sel­l­ainen, että “tulovero­tus kevenee”.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taa muis­taa kuitenkin, että kiin­teistöveroa mak­se­taan koko kiin­teistöstä, ei yksit­täis­es­tä osake­huonois­tos­ta. Jos osa asun­to­jen omis­ta­jista on pan­nut asun­ton­ta vuokralle, tätä on aika han­kala erotel­la kiintestöverossa.

    Olen melko var­ma, että on helpom­paa saa­da velvoitet­tua taloy­htiöt laske­maan ja veloit­ta­maan kunkin huoneis­ton osu­us erik­seen yhtiö­vastik­keessa kuin saa­da äänestäjien enem­mistö ymmärtämään mik­si asun­to­tu­losta pitää mak­saa veroa.

    Enkä muutenkaan kek­si kval­i­tati­ivista eroa asun­to­tu­lon verot­tamisen ja kiin­teistöveron, joka on vähen­net­tävis­sä vuokrat­u­losta, välillä.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.