Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.9.2012

En pää­se kokouk­seen, kos­ka len­te­len hal­lin­to­va­lio­kun­nan kans­sa raja­var­tios­ton heli­kop­te­rin kyy­dis­sä. Mik­ko Säre­lä menee sin­ne puo­les­ta­ni. Hän on esi­tel­lyt lis­taa moni­puo­li­ses­ti blo­gis­saan.

Kunin­kaan­tam­men kaava

Tär­kein pää­tös kos­kee Kunin­kaan­tam­men kaa­vaa. Kes­kus­puis­ton ja Van­taan­joen kai­na­loon – joi­den­kin mie­les­tä var­maan­kin kes­kus­puis­toon – tulee vii­den­tu­han­nen asuk­kaan mie­len­kiin­toi­sel­ta vai­kut­ta­va lähiö. Siel­lä pysä­köin­ti on maan alla ja itse alu­ees­ta suu­ri osa on voi­tu toteut­taa ihmi­sen, ei auton mit­ta­kaa­vas­sa käve­ly­kau­pun­ki­na. Tämä on juu­ri sitä autot­to­muut­ta, jota olen halun­nut edistää.

Bus­si­py­sä­kil­le Nur­mi­jär­ven­tiel­le on mat­kaa yli puo­li kilo­met­riä. Nur­mi­jär­ven­tien toi­sel­le puo­lel­le mat­kaa tulee 200 met­riä lisää, kun ei ole suo­ja­tie­tä, vaan pitää kier­tää sil­lan kaut­ta. Lisä­mat­ka tulee alen­ta­maan jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta merkittävästi.

Lausun­to ELY-kes­kuk­sen tien­pi­don suunnitelmasta

Mar­ma­te­taan sii­tä, että moni tär­keä koh­de lyk­käy­tyy, mikä vaa­ran­taa koko seu­dun kehi­tys­tä. Sanon taas ker­ran, että oli­si parem­pi, jos val­tio vetäy­tyi­si koko alu­een infra­ra­ken­ta­mi­ses­ta ja kor­vauk­se­na täs­tä antai­si seu­dun kun­nil­le 150 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Kun­nat ajoit­tai­si­vat inves­toin­nit pal­jon järkevämmin.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.9.2012”

  1. OS: “Siel­lä pysä­köin­ti on maan alla ja itse alu­ees­ta suu­ri osa on voi­tu toteut­taa ihmi­sen, ei auton mit­ta­kaa­vas­sa käve­ly­kau­pun­ki­na. Tämä on juu­ri sitä autot­to­muut­ta, jota olen halun­nut edistää.”

    Nyt herä­tys. Auto­kau­pun­ki raken­ne­taan nykyi­sin ihmi­sen mit­ta­kaa­vas­sa. Kirk­ko­num­mel­la näyt­tää täl­tä, Espoos­sa täl­tä ja täl­tä. Yhtei­se­nä nimit­tä­jä­nä toi­mii irral­li­suus kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, eli ainut jat­ku­mo on moot­to­ri­tie autoe­täi­syy­del­lä, ja loo­gi­nen rat­kai­su logis­tiik­kaon­gel­miin yksi kais­ta lisää sitä mukaa kun tar­vet­ta ilme­nee (vrt. Espoonlahti-Kirkkonummi).

    Autot­to­muus Kunin­kaan­tam­men etäi­syy­del­lä kau­pun­ki­jat­ku­mos­ta tar­koit­taa kylän hal­kai­se­vaa ja mie­lui­ten alit­ta­vaa ras­kas­rai­det­ta (ras­kas­rai­de mer­ki­tyk­ses­sä nopea myös kau­pun­kia­lu­eel­la), ja kun­nol­lis­ta pal­ve­lu­ta­soa ase­man ympä­ris­tös­sä. Toi­sek­seen, autot­to­muus tavoit­tee­na kuu­los­taa joten­kin dog­maat­ti­sel­ta, kon­kreet­ti­sel­la tasol­la kuvit­te­li­sin poten­ti­aa­li­sil­le asuk­kail­le riit­tä­vän sisään­tu­lo­tei­den ruuh­kis­sa sei­so­mis­ta miel­lyt­tä­väm­pi ja nopeam­pi vaih­toeh­to. Tätä ei ole Hämeen­lin­nan­tien pysäk­ki 500 met­rin pääs­sä ja alu­een ete­läs­tä kier­tä­vä joke­ri 2 ehkä joskus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Onpa har­vi­nai­sen for­ma­lis­ti­nen suun­ni­tel­ma, har­pil­la piir­ret­ty sim­puk­ka. Saat­taa­han se näyt­tää haus­kal­ta len­to­ko­neen ikku­nas­ta. Mikään ympä­röi­väs­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa ei kui­ten­kaan perus­te­le valit­tua muo­toa, se on silk­kaa matematiikkaa.Kovin moni asu­kas tus­kin kui­ten­kaan ymmär­tää motiivia,Pythagoraan teoreemaa.
    Kaa­re­vat muo­dot ovat ongel­mal­li­sia pie­nil­mas­ton kan­nal­ta, tuu­li kiih­tyy kupe­ril­la sivuil­la (ven­tu­ri-ilmiö).
    Alu­een sisäl­lä on pie­ni­piir­tei­syyt­tä, kui­ten­kin pit­kät kaa­re­vat lamel­lit ovat aika massiivisia.
    Toi­min­not on sijoi­tet­tu hie­rar­ki­ses­ti vää­rin. Fokuk­se­na on muu­ta raken­net­ta kor­keam­pi pyö­reä umpi­mas­sa, asuin­ta­lo, joka lisäk­si tuk­kii alu­een sisä­osan atmosfää­rin. Kylä­ta­lo ja piazza on sen sijaan sijoi­tet­tu alu­een reu­nal­le, pitäi­si olla juu­ri päin­vas­toin. Asuk­kai­ta kokoa­va jul­ki­nen raken­nus ja sinän­sä sym­paat­ti­sen kokoi­nen pik­ku aukio tuli­si sijoit­taa kes­kel­le kylää.
    Uuteen val­mis­te­luun vaan, kyl­lä Sini parem­paan­kin pystyy!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Sep­po Hon­ka­nen:
    Kylä­ta­lo ja piazza onsen sijaan sijoi­tet­tu alu­een reu­nal­le, pitäi­si olla juu­ri päin­vas­toin. Asuk­kai­ta kokoa­va jul­ki­nen raken­nus jasi­nän­sä sym­paat­ti­sen kokoi­nen pik­ku aukio tuli­si sijoit­taa kes­kel­le kylää. 

    Var­maan tot­ta, että jos aukio vält­tä­mät­tä pitää teh­dä, niin toi­min­nan yti­mes­sä sen pitäi­si olla. Mie­les­tä­ni varoit­ta­vas­ta esi­mer­kis­tä näper­sin perä­ti blo­gi-artik­ke­lin: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/10/aukiot-nuo-kaupunkielaman-sykkivat-sydamet/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Komp­paan yllä­ole­via, tää on lii­an pie­ni kau­pun­gin­osa tar­jo­tak­seen itse­näi­ses­ti pal­ve­lui­ta. Mihin liit­tyen, kun se tunneli/kate ker­ran­kin oli­si äkki­sel­tään oikea lii­ken­ne­rat­kai­su, niin onko sitä edes har­kit­tu? Tar­koi­tan että teh­dään toi liit­ty­mä kar­tan vasem­mas­sa ala­kul­mas­sa niin että Hämeen­lin­nan mota­ri on ihan kun­nol­la maan alla. Sii­hen sai­si lisää asu­tus­ta pääl­le ja jat­ku­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta Mal­min­kar­ta­noon ja ete­lään päin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kunin­kaan­tam­mi tulee ole­maan pit­käl­ti pal­ve­lu­riip­pu­vai­nen Myyr­mäes­tä, joka on rajan vää­räl­lä puo­lel­la eli sin­ne jou­tuu mak­sa­maan seu­tu­li­pun jos menee sin­ne Joke­ri kak­ko­sel­la. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si Kan­nel­mä­ki, jon­ne ilmei­ses­ti sen­tään enti­sen Per­he­kun­nan tien jat­kees­ta vede­tään bus­si, sekin tosin sil­poo Kes­kus­puis­toa. Kol­man­te­na vaih­toeh­to­na on Mal­min­kar­ta­no, jon­ne tuol­ta ei ole mitään yhteyt­tä. Ellei sit­ten men­nä hake­maan kaup­pa­kas­se­ja Itä­kes­kuk­ses­ta asti… 

    Ei täm­möi­siä his­to­ja Hel­sin­kiin pidä tuoda.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Oma

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Mikä tuo iso har­maa laa­tik­ko luo­tees­sa on? 

    Ai, se on näh­tä­väs­ti Edi­tan van­ha teol­li­suus­kiin­teis­tö. Luu­lin ensin että sii­hen ollaan tuo­mas­sa jotain markettia.

    Tuo sim­puk­ka­muo­to kuvaa sitä ongel­maa joka on jo useis­sa kom­men­teis­sa tääl­lä todet­tu — tuo alue ei mil­lään taval­la sulau­du ympä­röi­vään kau­pun­kiin vaan on oma eril­li­nen ja eris­tet­ty koko­nai­suu­ten­sa. Kuten kaik­ki asu­mis­ko­ne­lä­hiöt moder­nis­min kek­si­mi­ses­tä alkaen. Sil­lä eru­tuk­sel­la että niis­tä yri­tet­tiin oma­na aika­naan teh­dä itse­näi­siä pal­ve­lui­den ja lii­ken­teen suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Moi­tis­ke­lin ereh­dyk­ses­sä Siniä kysei­ses­tä Kunin­kaan­tam­men tai­de­teok­ses­ta. Spi­raa­lis­ta menee pää pyö­räl­le kenel­tä tahan­sa. Kaa­van laa­ti­ja tai­taa kui­ten­kin olla Suvi. Olen nolona.
    Ehkä ereh­dyk­se­ni tekee ymmär­ret­tä­väk­si se, että näi­tä Tyy­ni­län tyt­tä­riä on niin mon­ta, kak­si jopa samal­ta ark­ki­teh­ti­kurs­sil­ta. Ja tämä tari­na ei ole satua eikä tarua. Ter­vei­siä. Seppo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Sep­po Hon­ka­nen: Toi­min­not on sijoi­tet­tu hie­rar­ki­ses­ti vää­rin. Fokuk­se­na on muu­ta raken­net­ta kor­keam­pi pyö­reä umpi­mas­sa, asuin­ta­lo, joka lisäk­si tuk­kii alu­een sisä­osan atmosfää­rin. Kylä­ta­lo ja piazza on sen sijaan sijoi­tet­tu alu­een reu­nal­le, pitäi­si olla juu­ri päin­vas­toin. Asuk­kai­ta kokoa­va jul­ki­nen raken­nus ja sinän­sä sym­paat­ti­sen kokoi­nen pik­ku aukio tuli­si sijoit­taa kes­kel­le kylää.

    Se aukio on var­maan sii­nä mis­sä on sik­si että Joke­ri 2 pysäk­ki on vie­res­sä, eli ilmei­ses­ti aja­tel­tu että tuo on kes­kei­nen kul­ku­väy­lä. Sel­vi­ää lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­ta, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-09–11_Kslk_24_El/220F37C1-74ED-403B-86F3-7AD4B848C22B/Liite.pdf

    Se on sit­ten eri jut­tu onko pysä­kit oikeis­sa paikoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hie­noa että han­ke ete­nee saman­lai­sia läm­pä­rei­tä on pil­vin pimein PKS alueella.
    80–90-luvun tait­teen tont­ti­pu­las­sa Ilas­ki­vi otti kar­tan käteen­sä ja piir­si vir­ka­mie­hil­le muu­ta­man tyh­jän län­ti kaavoitettavaksi.
    Moni­ko­han niis­tä on eden­nyt val­miik­si, siis sel­lai­sia jot­ka eivät sil­loin olleet prosessissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Koh­tuu­hin­tai­sen asu­mi­sen edis­tä­mi­sek­si lau­ta­kun­ta voi­si pyy­tää esit­te­li­jäl­tä sel­vi­tyk­sen alu­een luvuista.
    Siis asun­to­ja­kau­ma jota on aikuis­ten oikeas­ti toteu­tet­ta­vis­sa, ilman että mikään talon kaa­vas­sa sidot­tu run­ko­sy­vyys tms. estää hyvän suunnitelman.

    Onnis­tuu­ko mata­lae­ner­gia­ra­ken­ta­mi­nen, raken­nus­ten muo­to ja auto­ko­tuk­set onko sel­vi­tet­ty kaa­va­vai­hees­sa, yli­läm­pö on vaka­va ongel­ma ja joh­taa hel­pos­ti jääh­dy­tyk­seen. Var­maa on että viran­omais­mää­räyk­set ja ihmis­ten vaa­ti­mus­ta­so kas­va­vat tämän suh­teen raken­nuk­sen elin­kaa­ren aika­na, ikku­noi­den suun­taus on tär­keä seikka.

    Ja tär­kein kysy­mys alus­ta­vat kus­tan­nus­ta­sot hank­keis­ta. kaa­van poh­jal­ta pys­tyy mas­soit­te­le­maan las­ken­tayk­sik­kö Euroa / brut­to­ne­liö. Jos kaa­va syö brut­to­ja net­to­ne­liöi­den kus­tan­nuk­sel­la tulee kal­lis­ta, samoin kal­lis­ta­vat teki­jät help­po arvioi­da viitesuunnitelmasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Juu­ri tänään (11.9.2012) saim­me lukea Hesa­ris­ta (A10), että kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja ei juu­ri PK-seu­dul­le raken­net­ta. Tätä ei ongel­maa ei hel­po­ta tämän päi­vän kaavamääräykset. 

    Täs­sä Kunin­kaan­tam­men kaa­van mää­räyk­sis­sä tode­taan mm. seu­raa­vaa: “Tulee ton­tin ase­ma­kaa­van mukai­ses­ta asun­to­ker­ro­sa­las­ta vähin­tään 50 % toteut­taa asun­toi­na, jois­sa on kak­si makuu­huo­net­ta tai enem­män. äiden asun­to­jen kes­ki­pin­ta-alan tulee olla vähin­tään 80 h‑m2. Mää­räys ei kos­ke kau­pun­gin vuokratuotantoa.”

    Vie­lä toi­nen koh­ta: “Jos ton­til­la on kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja, voi­daan auto­paik­ko­jen mää­rää nii­den osal­ta vähen­tään 20 %:lla”.

    Näil­lä kah­del­la mää­räyk­sel­lä teh­dään käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si mui­den kuin kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­nen alu­eel­le. Mik­si­kö­hän näin?

    Alue raken­tui­si nopeam­min eli kau­pun­ki sai­si inves­toin­tin­sa takai­sin nopeam­min sekä asun­to- ja asu­kas­kan­ta oli­si moni­puo­li­sem­pi, jos myös muu kuin kau­pun­gin vuo­kra-asun­not ja vapaa­ra­hoit­tei­set asun­not oli­si­vat mahdollisia.

    Näi­tä asioi­ta voi sään­nel­lä myös maan­käyt­tö­so­pi­muk­sis­sa ja ton­tin­luo­vu­tuseh­dois­sa. Kaa­va­mää­räyk­sill­lä ohjaa­mi­nen jäy­kis­tää alu­een rakentamista.

    Vie­lä on mah­dol­li­suus vaikuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Nuo mää­räyk­set ovat kaa­vas­sa, kos­ka maa on yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa. Jos kau­pun­ki omis­tai­si maan, ne lai­tet­tai­siin ton­tin­luo­vu­tuseh­toi­hin. Tuol­le alu­eel­le syn­tyy per­hea­sun­to­ja kyl­lä ilman kaa­van nimen­omais­ta vaa­ti­mus­ta­kin. Park­ki­paik­ka­vaa­ti­mus kau­pun­gin vuo­kra­ta­loil­ta on tämän jäl­keen­kin lii­an kova. Pai­kat ovat maan alla ja sik­si aika kalliita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. tpyy­luo­ma: Se aukio on var­maan sii­nä mis­sä on sik­si että Joke­ri 2 pysäk­ki on vie­res­sä, eli ilmei­ses­ti aja­tel­tu että tuo on kes­kei­nen kulkuväylä. 

    IMHO oike­aan osu­nut sijain­ti on aukioil­le ensiar­voi­sen tär­ke­ää, ja sinäl­lään tuo lii­ken­neas­pek­ti on osal­taan ihan rele­vant­ti. En ole kyl­lä ihan vakuut­tu­nut, riit­tää­kö tuol­la kui­ten­kaan poten­ti­aa­li toi­mi­vaan piazzaan. Aiem­mas­sa vies­tis­sä­ni link­ka­sin mie­les­tä­ni varoit­ta­vaan esi­merk­kiin aukios­ta, joten lin­ka­taan nyt tas­a­puo­li­suu­den vuok­si mie­les­tä­ni onnis­tu­nee­seen­kin: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/10/aukiot-nuo-kaupunkielaman-sykkivat-sydamet-osa-ii/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Mic­hael Peru­kan­gas: Kunin­kaan­tam­mi tulee ole­maan pit­käl­ti pal­ve­lu­riip­pu­vai­nen Myyr­mäes­tä, joka on rajan vää­räl­lä puo­lel­la eli sin­ne jou­tuu mak­sa­maan seu­tu­li­pun jos menee sin­ne Joke­ri kakkosella.

    Uskoo­ko joku oikeas­ti että kaup­pa­mat­kat hoi­tui­si bus­sil­la tai spo­ral­la? Oikeas­ti Kunin­kaan­tam­mes­ta tul­laan aja­maan autol­la Kant­sun Pris­maan, osuus­kau­pan mark­ki­nao­suuk­sien var­mis­ta­mi­sek­si kaa­voi­te­taan tont­ti pari ale­pal­le ja siwalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ant­ti
      Mei­dän vii­si­hen­ki­nen per­he on aina teh­nyt kaup­pa­mat­kat spo­ral­la. Teki­sim­me, vaik­ka meil­lä oli­si auto. Ratik­ka­py­säk­ki on Stock­kal­la lähem­pä­nä kuin auto­hal­li, ratik­ka kul­kee autoa nopeam­min eikä tar­vit­se met­säs­tää pysäköintipaikkaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. ant­ti: Uskoo­ko joku oikeas­ti että kaup­pa­mat­kat hoi­tui­si bus­sil­la tai sporalla?

    Ei se ole uskon asia, vaan hyvin yksin­ker­tai­nen ja vai­va­ton toi­men­pi­de. Har­va siel­tä kau­pas­ta vii­kot­tain raa­haa mitään jääkaappipakastimia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. ant­ti: Oikeas­ti Kunin­kaan­tam­mes­ta tul­laan aja­maan autol­la Kant­sun Prismaan

    Ihmeen pal­jon on aikaa ihmi­sil­lä: ensin kävel­lä autol­le, sit­ten ajaa Kan­nel­mä­keen, sit­ten kävel­lä kilo­met­ri­tol­kul­la Pris­mas­sa ympä­riin­sä ja sit­ten autol­le ja ajaa ja autol­ta kotiin. Huh!

    Minul­la ei oli­si iki­nä moi­seen aikaan. Pal­jon parem­pi ostaa ruo­ka lähi­kau­pas­ta, johon on lyhyem­pi mat­ka kuin Pri­mas­sa ulko-ovel­ta maitokaapille. 

    Täy­tyy olla tosi per­sau­ki­nen, jot­ta on varaa käy­dä Kunin­kaan­tam­mes­ta (tai jos­tain yhtä) kau­kaa autol­la Kan­nel­mäen Pris­mas­sa ostoksilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mitä tulee ole­mas­sa ole­viin pal­ve­lui­hin tuos­sa Kunin­kaan­tam­men lähis­töl­lä, niin kun­nan­ra­jan toi­sel­la puo­lel­la Kai­vok­se­las­sa on täl­lä het­kel­lä kak­si ruo­ka­kaup­paa (S‑market ja Lidl). Kar­tan mukaan mat­kaa noi­hin tulee Kunin­kaan­tam­mes­ta noin kilo­met­rin verran.

    Kai­vok­se­lan muis­ta kau­pal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta voi­daan myös mai­ni­ta laa­ja vali­koi­ma auto­kaup­po­ja Hämeen­lin­nan­väy­län molem­min varsin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Jari V: Ei se ole uskon asia, vaan hyvin yksin­ker­tai­nen ja vai­va­ton toi­men­pi­de. Har­va siel­tä kau­pas­ta vii­kot­tain raa­haa mitään jääkaappipakastimia. 

    Kukin tyy­lil­lään. Itse olen tyy­ty­väi­nen on koh­tuul­li­sen kokoi­sen kau­pan mai­to­hyl­ly on suu­nil­leen yhtä kau­ka­na kuin se oli­si hyper­mar­ke­tin ulko-ovel­ta. Sie­lä tulee käy­tyä lähes päi­vit­täin. Jos mat­kaan pitäi­si käyt­tää bus­sia — pois­lu­kien luon­tu­vas­ti työs­tä­pa­luu­mat­kan yhtey­des­sä teh­tä­vät ostok­set, ostok­sil­la luul­ta­vas­ti haluai­si käy­dä har­vem­min, jol­loin lap­si­per­heel­li­sel­lä ker­taos­tok­sen pai­no ja tila­vuus kas­vai­si kui­ten­kin sel­lai­sek­si, että voi­si hyvin­kin alkaa hou­ku­tel­la käy­dä vie­lä vähän har­vem­min — ja teh­dä se autolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. …Kuten kaik­ki asu­mis­ko­ne­lä­hiöt moder­nis­min kek­si­mi­ses­tä alkaen. Sil­lä eru­tuk­sel­la että niis­tä yri­tet­tiin oma­na aika­naan teh­dä itse­näi­siä pal­ve­lui­den ja lii­ken­teen suhteen. 

    Jos unoh­de­taan Suo­mes­sa, Venä­jäl­lä, Ruot­sis­sa ja DDR:ssä 60-luvul­la raken­ne­tut ker­ros­ta­lo­lä­hiöt, joi­den elin­kaa­ri alkaa olla tien­sä pääs­sä, on muu­al­la teh­ty asiat fik­sum­min. Lähiöt on raken­net­tu pien- ja rivi­ta­lois­ta, jol­loin suo­ma­lais­ten lähiöi­den käsit­tä­mät­tö­män iso­ja talou­del­li­sia ris­ke­jä, jot­ka tule­vat rea­li­soi­tu­maan koh­ta, on hajau­tet­tu ter­vees­ti. Se joka ostaa asun­non 60-luvul­la raken­ne­tus­ta ele­ment­ti­ker­ros­ta­lo­lä­hiös­tä, on joko rikas tai ottaa koh­tuul­li­sen kovan riskin. 

    Län­si-Euroo­pas­sa lähiö raken­ne­taan ole­mas­sa ole­van ras­kaan ratain­fran var­teen. Lähi­öön kaa­voi­te­taan 10 000 asu­kas­ta käve­lye­täi­syy­del­le ase­mas­ta pien­ta­loi­hin ja/tai riva­rei­hin. Yleen­sä se vie­lä ero­te­taan heti omak­si kun­nak­seen, jot­ta pal­ve­lut voi­daan taa­ta. Suo­mes­sa ei vain osa­ta. Aja­kaa junal­la vaik­ka Pasi­las­ta Kirk­ko­num­mel­le. Mat­kal­la on vain kak­si edes joten­kin ter­vees­ti kaa­voi­tet­tua aluet­ta: Lep­pä­vaa­ra ja Grani.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kal­le: Jos unoh­de­taan Suo­mes­sa, Venä­jäl­lä, Ruot­sis­sa ja DDR:ssä 60-luvul­la raken­ne­tut ker­ros­ta­lo­lä­hiöt, joi­den elin­kaa­ri alkaa olla tien­sä pääs­sä, on muu­al­la teh­ty asiat fiksummin. 

    Kyl­lä “com­mie­block” ‑ele­ment­ti­lä­hiöi­tä ongel­mi­neen löy­tyy ihan kaikkialta. 

    — Rans­kas­ta (kuka muis­taa Parii­sin mel­la­kat muu­ta­man vuo­den takaa)
    — Englan­nis­ta (näi­tä näkee jos­kus jopa tv:n polii­si­sar­jois­sa eli luu­li­si ole­van suo­ma­lai­sil­le­kin tuttuja)
    — Län­si-Sak­sas­ta (mis­säs Chris­tia­ne F. asuikaan)
    — jopa siel­tä tii­viis­tä ja mata­las­ta Hollannista:

    http://binged.it/PCgJlG

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tosin näis­sä mais­sa kun­ta ei vas­taa pal­ve­luis­ta. Siis ter­vey­den­huol­los­ta, tai ope­tuk­ses­ta. Pai­kal­lis­po­lii­sis­ta ehkä. 

    Itse asias­sa kun­nat vas­taa­vat yleen­sä ope­tuk­ses­ta. Se on tot­ta, ettei DDR:stä lai­nat­tu­ja ter­veys­kes­kuk­sia ole nor­maa­leis­sa län­si­mai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa kun­tien riesana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Michael Perukangas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.