En pääse kokoukseen, koska lentelen hallintovaliokunnan kanssa rajavartioston helikopterin kyydissä. Mikko Särelä menee sinne puolestani. Hän on esitellyt listaa monipuolisesti blogissaan.
Kuninkaantammen kaava
Tärkein päätös koskee Kuninkaantammen kaavaa. Keskuspuiston ja Vantaanjoen kainaloon – joidenkin mielestä varmaankin keskuspuistoon – tulee viidentuhannen asukkaan mielenkiintoiselta vaikuttava lähiö. Siellä pysäköinti on maan alla ja itse alueesta suuri osa on voitu toteuttaa ihmisen, ei auton mittakaavassa kävelykaupunkina. Tämä on juuri sitä autottomuutta, jota olen halunnut edistää.
Bussipysäkille Nurmijärventielle on matkaa yli puoli kilometriä. Nurmijärventien toiselle puolelle matkaa tulee 200 metriä lisää, kun ei ole suojatietä, vaan pitää kiertää sillan kautta. Lisämatka tulee alentamaan joukkoliikenteen suosiota merkittävästi.
Lausunto ELY-keskuksen tienpidon suunnitelmasta
Marmatetaan siitä, että moni tärkeä kohde lykkäytyy, mikä vaarantaa koko seudun kehitystä. Sanon taas kerran, että olisi parempi, jos valtio vetäytyisi koko alueen infrarakentamisesta ja korvauksena tästä antaisi seudun kunnille 150 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat ajoittaisivat investoinnit paljon järkevämmin.
Taasko on pilattu väärällä mittakaavalla hyvä idea? 5000 asukasta on liian vähän ylläpitämään palveluita. Noita pitäisi olla neljä kiinni toisissaan.
OS: ”Siellä pysäköinti on maan alla ja itse alueesta suuri osa on voitu toteuttaa ihmisen, ei auton mittakaavassa kävelykaupunkina. Tämä on juuri sitä autottomuutta, jota olen halunnut edistää.”
Nyt herätys. Autokaupunki rakennetaan nykyisin ihmisen mittakaavassa. Kirkkonummella näyttää tältä, Espoossa tältä ja tältä. Yhteisenä nimittäjänä toimii irrallisuus kaupunkirakenteesta, eli ainut jatkumo on moottoritie autoetäisyydellä, ja looginen ratkaisu logistiikkaongelmiin yksi kaista lisää sitä mukaa kun tarvetta ilmenee (vrt. Espoonlahti-Kirkkonummi).
Autottomuus Kuninkaantammen etäisyydellä kaupunkijatkumosta tarkoittaa kylän halkaisevaa ja mieluiten alittavaa raskasraidetta (raskasraide merkityksessä nopea myös kaupunkialueella), ja kunnollista palvelutasoa aseman ympäristössä. Toisekseen, autottomuus tavoitteena kuulostaa jotenkin dogmaattiselta, konkreettisella tasolla kuvittelisin potentiaalisille asukkaille riittävän sisääntuloteiden ruuhkissa seisomista miellyttävämpi ja nopeampi vaihtoehto. Tätä ei ole Hämeenlinnantien pysäkki 500 metrin päässä ja alueen etelästä kiertävä jokeri 2 ehkä joskus.
Onpa harvinaisen formalistinen suunnitelma, harpilla piirretty simpukka. Saattaahan se näyttää hauskalta lentokoneen ikkunasta. Mikään ympäröivässä kaupunkirakenteessa ei kuitenkaan perustele valittua muotoa, se on silkkaa matematiikkaa.Kovin moni asukas tuskin kuitenkaan ymmärtää motiivia,Pythagoraan teoreemaa.
Kaarevat muodot ovat ongelmallisia pienilmaston kannalta, tuuli kiihtyy kuperilla sivuilla (venturi-ilmiö).
Alueen sisällä on pienipiirteisyyttä, kuitenkin pitkät kaarevat lamellit ovat aika massiivisia.
Toiminnot on sijoitettu hierarkisesti väärin. Fokuksena on muuta rakennetta korkeampi pyöreä umpimassa, asuintalo, joka lisäksi tukkii alueen sisäosan atmosfäärin. Kylätalo ja piazza on sen sijaan sijoitettu alueen reunalle, pitäisi olla juuri päinvastoin. Asukkaita kokoava julkinen rakennus ja sinänsä sympaattisen kokoinen pikku aukio tulisi sijoittaa keskelle kylää.
Uuteen valmisteluun vaan, kyllä Sini parempaankin pystyy!
Mikä tuo iso harmaa laatikko luoteessa on? Ei näytä kauhean ihmismittakaavaiselta…
Varmaan totta, että jos aukio välttämättä pitää tehdä, niin toiminnan ytimessä sen pitäisi olla. Mielestäni varoittavasta esimerkistä näpersin peräti blogi-artikkelin: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/10/aukiot-nuo-kaupunkielaman-sykkivat-sydamet/
Komppaan ylläolevia, tää on liian pieni kaupunginosa tarjotakseen itsenäisesti palveluita. Mihin liittyen, kun se tunneli/kate kerrankin olisi äkkiseltään oikea liikenneratkaisu, niin onko sitä edes harkittu? Tarkoitan että tehdään toi liittymä kartan vasemmassa alakulmassa niin että Hämeenlinnan motari on ihan kunnolla maan alla. Siihen saisi lisää asutusta päälle ja jatkuvaa kaupunkirakennetta Malminkartanoon ja etelään päin.
Kuninkaantammi tulee olemaan pitkälti palveluriippuvainen Myyrmäestä, joka on rajan väärällä puolella eli sinne joutuu maksamaan seutulipun jos menee sinne Jokeri kakkosella. Toinen vaihtoehto olisi Kannelmäki, jonne ilmeisesti sentään entisen Perhekunnan tien jatkeesta vedetään bussi, sekin tosin silpoo Keskuspuistoa. Kolmantena vaihtoehtona on Malminkartano, jonne tuolta ei ole mitään yhteyttä. Ellei sitten mennä hakemaan kauppakasseja Itäkeskuksesta asti…
Ei tämmöisiä histoja Helsinkiin pidä tuoda.
Kun kuninkaantammeen muuttavat ensimmäiset asukkaat, seutulippu on poistunut käytöstä.
Viranomaisten välinen asiakirjanvaihto. 🙂 Tää ELYn suunnitelma KSV:n listalla on skannattu paperiversio, pirullisen näppärää esim. etsiä jotain. Haloo? 2012? http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-09-11_Kslk_24_El/D981F0BE-A1A9-4C16-AA6F-250FDAE38B7D/Liite.pdf
Oma
Ai, se on nähtävästi Editan vanha teollisuuskiinteistö. Luulin ensin että siihen ollaan tuomassa jotain markettia.
Tuo simpukkamuoto kuvaa sitä ongelmaa joka on jo useissa kommenteissa täällä todettu – tuo alue ei millään tavalla sulaudu ympäröivään kaupunkiin vaan on oma erillinen ja eristetty kokonaisuutensa. Kuten kaikki asumiskonelähiöt modernismin keksimisestä alkaen. Sillä erutuksella että niistä yritettiin omana aikanaan tehdä itsenäisiä palveluiden ja liikenteen suhteen.
Moitiskelin erehdyksessä Siniä kyseisestä Kuninkaantammen taideteoksesta. Spiraalista menee pää pyörälle keneltä tahansa. Kaavan laatija taitaa kuitenkin olla Suvi. Olen nolona.
Ehkä erehdykseni tekee ymmärrettäväksi se, että näitä Tyynilän tyttäriä on niin monta, kaksi jopa samalta arkkitehtikurssilta. Ja tämä tarina ei ole satua eikä tarua. Terveisiä. Seppo
Se aukio on varmaan siinä missä on siksi että Jokeri 2 pysäkki on vieressä, eli ilmeisesti ajateltu että tuo on keskeinen kulkuväylä. Selviää liikennesuunnitelmasta, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-09-11_Kslk_24_El/220F37C1-74ED-403B-86F3-7AD4B848C22B/Liite.pdf
Se on sitten eri juttu onko pysäkit oikeissa paikoissa.
Hienoa että hanke etenee samanlaisia lämpäreitä on pilvin pimein PKS alueella.
80-90-luvun taitteen tonttipulassa Ilaskivi otti kartan käteensä ja piirsi virkamiehille muutaman tyhjän länti kaavoitettavaksi.
Monikohan niistä on edennyt valmiiksi, siis sellaisia jotka eivät silloin olleet prosessissa.
Kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi lautakunta voisi pyytää esittelijältä selvityksen alueen luvuista.
Siis asuntojakauma jota on aikuisten oikeasti toteutettavissa, ilman että mikään talon kaavassa sidottu runkosyvyys tms. estää hyvän suunnitelman.
Onnistuuko matalaenergiarakentaminen, rakennusten muoto ja autokotukset onko selvitetty kaavavaiheessa, ylilämpö on vakava ongelma ja johtaa helposti jäähdytykseen. Varmaa on että viranomaismääräykset ja ihmisten vaatimustaso kasvavat tämän suhteen rakennuksen elinkaaren aikana, ikkunoiden suuntaus on tärkeä seikka.
Ja tärkein kysymys alustavat kustannustasot hankkeista. kaavan pohjalta pystyy massoittelemaan laskentayksikkö Euroa / bruttoneliö. Jos kaava syö bruttoja nettoneliöiden kustannuksella tulee kallista, samoin kallistavat tekijät helppo arvioida viitesuunnitelmasta.
Juuri tänään (11.9.2012) saimme lukea Hesarista (A10), että kovan rahan vuokra-asuntoja ei juuri PK-seudulle rakennetta. Tätä ei ongelmaa ei helpota tämän päivän kaavamääräykset.
Tässä Kuninkaantammen kaavan määräyksissä todetaan mm. seuraavaa: ”Tulee tontin asemakaavan mukaisesta asuntokerrosalasta vähintään 50 % toteuttaa asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. äiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 h-m2. Määräys ei koske kaupungin vuokratuotantoa.”
Vielä toinen kohta: ”Jos tontilla on kaupungin vuokra-asuntoja, voidaan autopaikkojen määrää niiden osalta vähentään 20 %:lla”.
Näillä kahdella määräyksellä tehdään käytännössä mahdottomaksi muiden kuin kaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen alueelle. Miksiköhän näin?
Alue rakentuisi nopeammin eli kaupunki saisi investointinsa takaisin nopeammin sekä asunto- ja asukaskanta olisi monipuolisempi, jos myös muu kuin kaupungin vuokra-asunnot ja vapaarahoitteiset asunnot olisivat mahdollisia.
Näitä asioita voi säännellä myös maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa. Kaavamääräyksilllä ohjaaminen jäykistää alueen rakentamista.
Vielä on mahdollisuus vaikuttaa.
Nuo määräykset ovat kaavassa, koska maa on yksityisessä omistuksessa. Jos kaupunki omistaisi maan, ne laitettaisiin tontinluovutusehtoihin. Tuolle alueelle syntyy perheasuntoja kyllä ilman kaavan nimenomaista vaatimustakin. Parkkipaikkavaatimus kaupungin vuokrataloilta on tämän jälkeenkin liian kova. Paikat ovat maan alla ja siksi aika kalliita.
IMHO oikeaan osunut sijainti on aukioille ensiarvoisen tärkeää, ja sinällään tuo liikenneaspekti on osaltaan ihan relevantti. En ole kyllä ihan vakuuttunut, riittääkö tuolla kuitenkaan potentiaali toimivaan piazzaan. Aiemmassa viestissäni linkkasin mielestäni varoittavaan esimerkkiin aukiosta, joten linkataan nyt tasapuolisuuden vuoksi mielestäni onnistuneeseenkin: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/10/aukiot-nuo-kaupunkielaman-sykkivat-sydamet-osa-ii/
Uskooko joku oikeasti että kauppamatkat hoituisi bussilla tai sporalla? Oikeasti Kuninkaantammesta tullaan ajamaan autolla Kantsun Prismaan, osuuskaupan markkinaosuuksien varmistamiseksi kaavoitetaan tontti pari alepalle ja siwalle.
antti
Meidän viisihenkinen perhe on aina tehnyt kauppamatkat sporalla. Tekisimme, vaikka meillä olisi auto. Ratikkapysäkki on Stockkalla lähempänä kuin autohalli, ratikka kulkee autoa nopeammin eikä tarvitse metsästää pysäköintipaikkaa.
Ei se ole uskon asia, vaan hyvin yksinkertainen ja vaivaton toimenpide. Harva sieltä kaupasta viikottain raahaa mitään jääkaappipakastimia.
Ihmeen paljon on aikaa ihmisillä: ensin kävellä autolle, sitten ajaa Kannelmäkeen, sitten kävellä kilometritolkulla Prismassa ympäriinsä ja sitten autolle ja ajaa ja autolta kotiin. Huh!
Minulla ei olisi ikinä moiseen aikaan. Paljon parempi ostaa ruoka lähikaupasta, johon on lyhyempi matka kuin Primassa ulko-ovelta maitokaapille.
Täytyy olla tosi persaukinen, jotta on varaa käydä Kuninkaantammesta (tai jostain yhtä) kaukaa autolla Kannelmäen Prismassa ostoksilla.
Mitä tulee olemassa oleviin palveluihin tuossa Kuninkaantammen lähistöllä, niin kunnanrajan toisella puolella Kaivokselassa on tällä hetkellä kaksi ruokakauppaa (S-market ja Lidl). Kartan mukaan matkaa noihin tulee Kuninkaantammesta noin kilometrin verran.
Kaivokselan muista kaupallisista palveluista voidaan myös mainita laaja valikoima autokauppoja Hämeenlinnanväylän molemmin varsin.
Kukin tyylillään. Itse olen tyytyväinen on kohtuullisen kokoisen kaupan maitohylly on suunilleen yhtä kaukana kuin se olisi hypermarketin ulko-ovelta. Sielä tulee käytyä lähes päivittäin. Jos matkaan pitäisi käyttää bussia – poislukien luontuvasti työstäpaluumatkan yhteydessä tehtävät ostokset, ostoksilla luultavasti haluaisi käydä harvemmin, jolloin lapsiperheellisellä kertaostoksen paino ja tilavuus kasvaisi kuitenkin sellaiseksi, että voisi hyvinkin alkaa houkutella käydä vielä vähän harvemmin – ja tehdä se autolla.
Jos unohdetaan Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa ja DDR:ssä 60-luvulla rakennetut kerrostalolähiöt, joiden elinkaari alkaa olla tiensä päässä, on muualla tehty asiat fiksummin. Lähiöt on rakennettu pien- ja rivitaloista, jolloin suomalaisten lähiöiden käsittämättömän isoja taloudellisia riskejä, jotka tulevat realisoitumaan kohta, on hajautettu terveesti. Se joka ostaa asunnon 60-luvulla rakennetusta elementtikerrostalolähiöstä, on joko rikas tai ottaa kohtuullisen kovan riskin.
Länsi-Euroopassa lähiö rakennetaan olemassa olevan raskaan ratainfran varteen. Lähiöön kaavoitetaan 10 000 asukasta kävelyetäisyydelle asemasta pientaloihin ja/tai rivareihin. Yleensä se vielä erotetaan heti omaksi kunnakseen, jotta palvelut voidaan taata. Suomessa ei vain osata. Ajakaa junalla vaikka Pasilasta Kirkkonummelle. Matkalla on vain kaksi edes jotenkin terveesti kaavoitettua aluetta: Leppävaara ja Grani.
Tosin näissä maissa kunta ei vastaa palveluista. Siis terveydenhuollosta, tai opetuksesta. Paikallispoliisista ehkä.
Kyllä ”commieblock” -elementtilähiöitä ongelmineen löytyy ihan kaikkialta.
– Ranskasta (kuka muistaa Pariisin mellakat muutaman vuoden takaa)
– Englannista (näitä näkee joskus jopa tv:n poliisisarjoissa eli luulisi olevan suomalaisillekin tuttuja)
– Länsi-Saksasta (missäs Christiane F. asuikaan)
– jopa sieltä tiiviistä ja matalasta Hollannista:
http://binged.it/PCgJlG
Itse asiassa kunnat vastaavat yleensä opetuksesta. Se on totta, ettei DDR:stä lainattuja terveyskeskuksia ole normaaleissa länsimaisissa yhteiskunnissa kuntien riesana.
Kunnat vastaavat yleensä alakouluista, mutta eivät yleensä lukioista, ammazttikouluista tai ammattikorkeakouluista, kuten Suomessa.