Perussuomalaiset hankkivat itselleen vaikeuksia

Eri puo­lil­ta Suomea rapor­toidaan, että perus­suo­ma­laisia on vähän joka kadunkul­mas­sa keräämässä ihmisiä kun­nal­lis­vaaliehdokkaik­si. Tek­isi mieli varoit­taa.

Jos ottaa ehdokkaak­si kenet tahansa ennal­ta tun­tem­at­toman tietämät­tä tästä mitään, saa ihan keitä sat­tuu. Puolueel­la on minus­ta vähän kulut­ta­ja­suo­jamielessäkin velvol­lisu­us tark­istaa, että ehdokkaik­si tulee vain sel­l­aisia, joi­ta voi vil­pit­tömästi suositel­la käyt­tämään julk­ista val­taa. Iltapäiväle­hdiltä eivät tule jutu­nai­heet loppumaan. 

Puhun koke­muk­ses­ta. Vihreis­säkin on näin joskus menetel­ty, mut­ta ei menetel­lä enää. Ehdokkaat pitää haas­tatel­la ja ottaa vain hyväk­si havaitut. 

74 vastausta artikkeliin “Perussuomalaiset hankkivat itselleen vaikeuksia”

  1. Hieno kom­ment­ti. On ollut todel­la rumaa kat­sel­la, kun läpi menee ehdokkai­ta jot­ka eivät ikinä ole olleet edes yhdessäkään kokouksessa.

    Vastaa

  2. Älä varoi­ta! pitäähän meil­lä jotain sirkushu­ve­ja olla!

    Vastaa

  3. No oli­pa syr­jivä kan­nan­ot­to. Eivätkö rikos­rek­isterin omaa­vat, mieli­sairaat, alko­holis­tit, kehi­tys­vam­maiset, epilep­tikot ym. ole kansalaisia siinä kuin muutkin. Mik­sei heil­lä ole yhden­ver­tainen oikeus aset­tua ehdokkaak­si, val­tu­us­to­han on kun­ta pienkoos­sa. Eduskun­nas­sakin on istunut val­takun­nanoikeudessa tuomit­tu­ja, mallia Juhantalo.

    Vastaa

    1. Sep­po Honkanen.
      Muil­la puolueail­la ja eri­tyis­es­ti iltapäiväle­hdis­töl­lä ei ole mitään sitä vas­taan, että perus­suo­ma­laiset han­kkiv at mah­dol­lisim­man värikkäitä ehdokkaita.

      Vastaa

  4. “Ehdokkaat pitää haas­tatel­la ja ottaa vain “hyväk­si havaitut””. Sin­isilmäiset? arjalaiset? neekerit?

    Vastaa

  5. Per­sut ovat todel­la demokraat­ti­nen puolue ja val­it­se­vat jäse­nen­sä Ateenalaisen demokra­t­ian esiku­van mukaan 🙂

    Vakavasti ottaen: minus­ta Ateenalainen demokra­tia olisi kokeilemisen arvoinen idea kun­nal­lis­ta­sol­la. Idea siis on että val­i­taan sat­un­nais­es­ti joukko äänioikeutet­tu­ja ja nämä sit­ten tekevät päätök­sen tutus­tut­tuaan rauhas­sa asi­aan ja kuul­tuaan asiantun­tioi­ta ja eri osa­puo­lia asiassa. 

    David Chaum (kryp­tolo­gi) on kir­joit­tanut aiheesta hyvän julka­isun, kts: http://rs-elections.com/. Lisää linkke­jä aiheeseen tar­joaa Cen­ter for Delib­er­a­tive Democ­ra­cy at Stand­ford. Aiheeseen joh­dat­tel­e­va artikke­li Wired­ing sivuil­la: How Select­ing Vot­ers Ran­dom­ly Can Lead to Bet­ter Elec­tions.

    Vastaa

  6. Kun­nal­lis­vaalit läh­estyy, vihreät rupea­vat kir­joit­ta­maan persuista.

    EI NÄIN.

    Vastaa

  7. Ero­tuo­mari:
    Kun­nal­lis­vaalit läh­estyy, vihreät rupea­vat kir­joit­ta­maan persuista. 

    Se min­ullekin tuli ensin mieleen, loka kun usein alkaa lentää oman asian lop­pues­sa. Mut­ta, kuten viimeisessä kap­paleessa san­o­taan, tuon voi tulki­ta myös ihan viisaak­si neuvoksi. 

    Vihreät on alku­taipaleel­laan leimat­tu hasishörhöik­si, elämän­ta­painti­aaneik­si, neostal­lareik­si tai eko­fa­sis­teik­si muu­tamien näkyvien mut­ta kär­jis­tet­ty­jen esimerkkien vuok­si. Ihan samal­la taval­la hakkaraiset nos­te­taan medi­as­sa esi­in ja uusia per­su­val­tu­utet­tu­ja tul­laan tarkkaile­maan ja hei­dän taus­to­jaan penkomaan. 

    Käytän­nön kun­nal­lispoli­tikan kannal­takin olisi hyvä että yhteistyötä tehdään, kaup­paa käy­dään ja riito­ja ratko­taan kär­siväl­lis­ten ja osaavien poli­itikko­jen kesken joil­la on per­stun­tu­maa (sic!) myös perik­siantamis­es­ta ja häviöistä.

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara
    Yrität nyt kään­tää tätä morali­teet­tia ylösalaisin. Kysymys kristallisoituu siihen, ovatko “vihreät” kyp­siä otta­maan ehdokkai­ta katuo­jas­ta. Iltale­htikö tei­dän ehdokasaset­telunne määrit­telee. Sep­po Honkanen

    Vastaa

  9. Jatkoa aiem­paan. Vihrei­den kan­nat­taisi nyt vaan pitää pääosin suu supus­sa per­su­ista. Per­su­ja ei saa päästää määrit­tämään sitä, mis­tä keskustel­laan. Per­su­ista kir­joit­ta­mi­nen ylim­ieliseen tai ival­liseen sävyyn kop­sah­taa vain omaan nilkkaan. 

    Nyt pitäisi tuo­da esi­in niitä aihei­ta, jois­sa vihreil­lä on voimakas agen­da. Helsingis­sä vihreil­lä on kaupunkisu­un­nit­telu, pysäköin­tipoli­ti­ik­ka ja joukkoli­ikenne erit­täin hyvin hal­lus­sa (Osmo Soin­in­vaara, Mikko Särelä, Otso Kivekäs, vaikea päät­tää ketä tästä kolmikos­ta äänestäisi); Osmol­la on lisäk­si sosi­aalipoli­ti­ik­ka ovat hal­lus­sa. Antaa per­su­jen touhuta ihan omi­aan, älkää antako hei­dän häiritä.

    Vastaa

  10. Sep­po Honka­nen:
    No oli­pa syr­jivä kan­nan­ot­to. Eivätkö rikos­rek­isterin omaa­vat, mieli­sairaat, alko­holis­tit, kehi­tys­vam­maiset, epilep­tikot ym. ole kansalaisia siinä kuin muutkin. Mik­sei heil­lä ole yhden­ver­tainen oikeus aset­tua ehdokkaak­si, val­tu­us­to­han on kun­ta pienkoossa. 

    Val­tu­us­ton ei ole tarkoi­tus olla kun­ta pienoiskoos­sa, vaan val­tu­ute­tun pitää olla sovelias johta­maan kun­taa. Eli vaik­ka jokaisel­la on oikeus aset­tua ehdolle, pitää val­tu­utet­tu­ja ehdolle aset­ta­van puolueen aidosti uskoa, että täm­möi­nen ehdokas olisi hyvä, puolueen aatet­ta kan­nat­ta­va valtuutettu. 

    Hyvä val­tu­utet­tu on vähän niin kuin Paavalin kuvaa­ma seu­rakun­nan­palveli­ja: “– – arvokkai­ta ja vil­pit­tömiä. He eivät saa käyt­tää liikaa viiniä eivätkä tavoitel­la omaa hyö­tyään. Hei­dän tulee tun­tea uskon salaisu­us ja pitää omatun­ton­sa puh­taana.– –Seu­rakun­nan­palveli­jan on olta­va yhden vai­mon mies, ja hänen on pidet­tävä hyvää huol­ta lap­sis­taan ja perheväestään.”

    Jos tuos­sa “uskon salaisu­us” kor­vataan “puolueen aat­teel­la”, kuvaus sopii ihan täs­mälleen. Täm­möi­nen kun­nan­val­tu­utet­tu on hyödyk­si kun­nalle ja kun­ni­ak­si puolueelleen.

    Vastaa

  11. Ero­tuo­mari:
    Kun­nal­lis­vaalit läh­estyy, vihreät rupea­vat kir­joit­ta­maan persuista.

    EI NÄIN.

    Vihreil­lä on tämä paha tapa läh­estyä asioi­ta negaa­tion kaut­ta, ollaan aina jotain vas­taan (autoilua, ydin­voimaa, haja-asu­tus­ta jne) mut­ta ei oikein minkään puolesta

    Vastaa

  12. Ei kai vaan vihreät ole taas lankea­mas­sa siihen samaan ansaan, joka oli eduskun­tavaaleis­sa? Puolueet haukkui­v­at yhdessä medi­an kanssa toinen toisen­sa perään perus­suo­ma­laisia ja samal­la edesaut­toi­vat per­sut vaalivoit­toon. Omat vaali­teemat ja ide­olo­giat jäivät värit­töminä ja mitään­sanomat­tom­i­na taka alalle.

    Vastaa

  14. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Hyvä val­tu­utet­tu on vähän niin kuin Paavalin kuvaa­ma seu­rakun­nan­palveli­ja: “– – arvokkai­ta ja vil­pit­tömiä. He eivät saa käyt­tää liikaa viiniä eivätkä tavoitel­la omaa hyö­tyään. Hei­dän tulee tun­tea uskon salaisu­us ja pitää omatun­ton­sa puh­taana.– –Seu­rakun­nan­palveli­jan on olta­va yhden vai­mon mies, ja hänen on pidet­tävä hyvää huol­ta lap­sis­taan ja perheväestään.”

    Hoosian­naa!
    Miten tähän raa­mat­ulliseen kat­e­go­ri­aan mah­tu­vat mm.Ilkka Kan­er­va tai Ville Kom­si (yhden vai­mon mies?)Tai Vapaavuori ja Rau­ramo (liikaa viiniä, rat­ti­juop­po­tuomio). Uskon salaisu­us, raken­nusvi­ras­ton lahjuk­set? Kuka heit­tää ensim­mäisen kiv­en? Kuka tietää Hang­onkadun kundin tarpeista paremmkin kuin hän itse? Ilk­ka Taipale? Jeesus?

    Vastaa

  15. Help­po on ymmärtää tilanne siten, että Perus­suo­ma­laiset on Timo Soinin fir­ma. Lisäämäl­lä myyjiä ja liike­vai­h­toa lisään­tyy Timo Soinin pain­oar­vo ja työ­paik­ka on varmem­pi ja tuot­taa Soinille enem­män. Mil­lään muul­la ei ole merkitystä.

    Vastaa

  17. Hamilolle, eri­no­maisen terävä huomio tästä asi­as­ta. Kiitos , että huo­mau­tit. Olisin saat­tanut tääl­lä Van­taal­la ere­htyä. Min­ul­la vain 1964 asti ollut omia aatoksia,

    Vastaa

  18. Min­ul­lakin on Osmolle vih­je: ei kan­na­ta sanoa per­su­ista ja varsinkaan Jus­si Hal­la-ahos­ta yhtään mitään. Itse olin jo luvan­nut, etten eduskun­tavaalien jäl­keen äänestä enää koskaan vihre­itä. Viimeaikainen tolkulli­nen keskustelu kaupunkisu­un­nit­telus­ta oli kuitenkin saanut uno­hta­maan tuon päätök­sen; pelkästään jo tämä höpöhöpö oli ihan riit­tävä muis­tu­tus siitä, mitä saa, kun äänestää vihreää. Ja kiitos suh­teel­lisen vaal­i­ta­van myös esim. Emma Karin kaltais­ten hörhö­jen mah­dolli­nen antiper­su-kam­pan­join­ti aiheut­taa sen, etten äänestä sin­ua tai vaikka­pa Mikko Särelää.

    Vastaa

  19. Nor­maale­ja kasvukipu­ja. Vaik­ka per­sut on poli­it­tis­es­ti aivan toisel­la laidal­la poli­it­tisel­la ken­täl­lä (kon­ser­vati­ivi­nen vasem­mis­to vs. lib­er­aali oikeis­to), niin demokra­t­ian kannal­ta on erit­täin hienoa, että myös tällekin kansan­li­ik­keelle on löy­tynyt poli­it­tisen vaikut­tamisen kana­va. Kun­tak­ent­tää per­sut tulee kyl­lä melkois­es­ti heilut­ta­maan, mie­lenki­in­nol­la odotan miltä pk-seu­tu näyt­tää lokaku­un jäl­keen. Eri­tyis­es­ti Helsingis­sä on odotet­tavis­sa (taas) uusi vallanjako.

    Vastaa

  20. Aku Ank­ka menee ohi.

    Per­su-pom­mi voi osua.

    Vastaa

  21. ”Nyt pitäisi tuo­da esi­in niitä aihei­ta, jois­sa vihreil­lä on voimakas agen­da. Helsingis­sä vihreil­lä on kaupunkisu­un­nit­telu, pysäköin­tipoli­ti­ik­ka ja joukkoli­ikenne erit­täin hyvin hallussa”

    Tämä on se suurin syy mik­si en Vihreää äänestä kuu­na päivänä. Vihrei­den aja­mat liiken­ner­atkaisut ovat todel­la elämää vaikeut­tavia ja itse asi­as­sa niistä aiheutuu ylimääräistä ajamis­takin joutokäyn­nin lisäksi.

    Vastaa

  22. Mitä per­sut saa niil­lä heikoil­la ehdokkail­laan? No ääniä tietysti!! 🙂

    Todel­la mie­lenki­in­toista nähdä miten per­suille käy vaaleis­sa mut­ta luul­tavasti men­estys on parem­paa kuin vaik­ka vihreil­lä. Keskus­ta vs. per­sut tulee ole­maan mie­lenki­in­toinen kamppailu.

    Vähän huumo­ril­la vihrei­denkin kan­nat­taisi ottaa niitä kadun­miehiä ehdokkaik­si. Vihreil­lä ei oikein ole täm­möisiä joka miestä kiin­nos­tavia teemo­ja. Ennem­min kan­nat­ta­jil­ta vaa­di­taan vähin­tään mais­terin tutk­in­to ja riit­tävästi mie­lenki­in­toa mon­imutkaisi­i­in ja edis­tyk­sel­lisi­in ilmiöi­hin. Toisaal­ta osa jengistä kuitenkin äänestää tun­teel­la. Ja näi­hin per­su­jen jutut ja yksinker­taiset peri­aat­teet puree.

    Vastaa

  23. Tapio: Vakavasti ottaen: minus­ta Ateenalainen demokra­tia olisi kokeilemisen arvoinen idea kun­nal­lis­ta­sol­la. Idea siis on että val­i­taan sat­un­nais­es­ti joukko äänioikeutet­tu­ja ja nämä sit­ten tekevät päätök­sen tutus­tut­tuaan rauhas­sa asi­aan ja kuul­tuaan asiantun­tioi­ta ja eri osa­puo­lia asiassa. 

    Kun­han sitä kokeilua ei tehdä omas­sa kun­nas­sani. Keskimäärin ihmiset ovat nimit­täin aika pihal­la yhteiskun­nal­lista asioista.

    Vastaa

  24. “Saman­tekevää mitä puhutaan, kun­han puhutaan.”

    Kuu­ulin tämän Vile Revol­ta jos­sakin kri­it­tisne korkekaoulun sem­i­naaris­sa 70-luvun alus­sa. Oppin­ut ymmärtämään sen merk­i­tyk­sen — nyt tääl­lä Euroopan lööp­pi­tasaval­to­jen liitossa.

    Vastaa

  25. Jotkut Seiska lehtien otsikoi­ta ja vas­taavien suur kulut­ta­jat tun­tu­vat elävän harhois­sa, jois­sa perus­suo­ma­liset oli­si­vat tört­töilleet pahem­min tai enem­män kuin muut.Ketkäs jäänyt kiin­ni viime aikoina näistä: valehtelu,humalassa istun­tos­alis­sa, lahjon­ta, kidnappaus..
    Mitäs ne per­sut on mokannut?

    Vastaa

  26. En suosit­tele kyl­lä minäkään otta­maan Perus­suo­ma­laisia kohteek­si vaal­i­tais­telus­sa. Ei hyödytä, kos­ka ns per­su­vi­ha on kyl­lä jo saturoitunutta. 

    Mut­ta itse ilmiöstä: tässä ollaan pop­ulis­min ytimessä. Per­suthan voivat suo­raan tode­ta, että hei­dän joukois­saan on taval­lisia kansalaisia, joi­ta ei mikään munapäi­den puolueli­it­ti ja etelän metia tai lib­er­aalit homot ole päässeet valikoimaan näi­den punavi­in­i­maun ja suvait­se­vaisu­u­den perus­teel­la, “niinkuin virheis­sä”. (Iro­nista kyl­lä, tämä ei ole kaukana todellisuudesta.…) 

    Tämä antipop­ulis­mi tai siis elit­is­mi, joka tässä on vas­tas­sa, nyt vaan ei ole kovin kovas­sa huu­dos­sa. Oikeutetusti tai ei, juuri vihreät ovat täl­lä het­kel­lä pro­filoituneet suurelle osalle suo­ma­lai­sista elit­is­tisenä ja puh­da­sop­pise­na puolueena, joka suo­ras­taan vihaa taval­lista duu­nar­ia. Täl­laiset puheen­vuorot valitet­tavasti hyvästä tarkoituk­ses­taan huoli­mat­ta, vahvis­ta­vat kyseistä imagoa.

    Vastaa

  27. Ei näköjään pitäisi kir­joit­taa per­su­ista todel­lakaan mitään, kos­ka kir­joit­taa mitä tahansa, se tulk­i­taan pahan­suo­vasti. Piti vil­pit­tömästi vain varoit­taa virheestä, jol­laista vihreät tekivät taipaleen­sa alkuaikoina.

    Vastaa

  28. Minä ainakin kyl­lä ymmärsin sen, mitä kir­joitit. Tarkoi­tat hyvää, ja kir­joituk­sesi on asiallinen.

    Valitet­tavasti se todel­lisu­us jos­sa mon­et ihmiset elävät siel­lä kotoises­sa Suomes­sa, ei ole asialli­nen, eikä tarkoi­ta hyvää. Siel­lä tämä tek­sti tul­laan otta­maan vas­taan “Elit­isti Soin­in­vaara halu­aa sanel­la kuka kel­paa ehdokkaak­si” ja “Soin­in­vaara halu­aa kieltää taval­lis­ten perus­suo­ma­lais­ten ehdokkuudet”.

    En minä tai var­maan kukaan muukaan jonkin­laisel­la taval­la asialli­nen luk­i­ja tätä noin tulk­itse. Mut­ta sit­ten taas… vaikken vihrei­den äänestäjä nyt olekaan, niin en viit­si sanoa sitä mikä tässä nyt tulee mieleen. 

    Asialli­nenkin kom­men­toin­ti tul­laan ymmärtämään väärin. Vaiken­e­m­i­nen on kultaa…

    Vastaa

  29. Pie­nil­lä paikkakun­nil­la kun­tavaalit ovat kaverivaalit. Olisiko siitä todel­la niin suuri hait­ta jos jos­sain Pihtiputaal­la (noteer­atkaa sarkas­mi) muu­ta­ma vihreä hörhö aset­tuisi ehdolle ja toisi­vat puolueelle kak­sikym­men­tä ään­tä kas­saan. Täl­lä ei ole merk­i­tys­tä Pihtiputaan asioi­hin, eikä val­takun­nan asioi­hin, mut­ta vihrei­den pros­ent­ti hie­man hie­man nousisi.

    Kuin­ka mon­es­sa suo­ma­laises­sa kun­nas­sa ei ole yhtään vihreää valtuutettua?

    Vastaa

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei näköjään pitäisi kir­joit­taa per­su­ista todel­lakaan mitään, kos­ka kir­joit­taa mitä tahansa, se tulk­i­taan pahan­suo­vasti. Piti vil­pit­tömästi vain varoit­taa virheestä, jol­laista vihreät tekivät taipaleen­sa alkuaikoina.

    Alkuaiko­hjen virheil­lä tarkoit­tanet 1987 vaale­ja kun Vihreistä eduskun­taan pääsi mm. Pekka Hav­is­to ja Osmo Soininvaara…

    Vastaa

  31. åke:
    Vähän huumo­ril­la vihrei­denkin kan­nat­taisi ottaa niitä kadun­miehiä ehdokkaiksi. 

    Ei ehkä vält­tämät­tä ketä tahansa kadun­miehiä mut­ta ainakin stereo­tyyppe­jä mur­tavia ehdokkai­ta joi­hin äänestäjät voivat samaistua. 

    Esimerkik­si ne brit­ti­moot­toripyöriä ja kuplavolkkare­i­ta har­ras­ta­vat vihreät ovat oma­l­ta osaltaan olleet luo­mas­sa kuvaa siitä että ei ne kaik­ki sen­tään ole henkilöau­to­ja vasaroivia hasista suoneen vetäviä puunhalaajafeministejä.

    Edes muu­ta­ma itse met­sästämään­sä lihaa syövä kal­jama­ha viestisi oikeasti siitä moni­ar­voisu­ud­es­ta ja suvait­se­vu­ud­es­ta joka monien mielestä esi­in­tyy vihreil­lä ain­oas­taan isku­lau­seis­sa ja valikoitu­jen omien arvo­jen suvaitsemisessa.

    Vastaa

  32. Jos kir­joituk­sen tarkoi­tus olikin vil­pitön, niin siitä tulee hel­posti ylim­ieli­nen vaikutel­ma ja melko suo­raan­han tuos­sa annetaan ymmärtää että perus­suo­ma­lais­ten ehdokkaat eivät olisi yhtä hyviä kuin muiden. Eli Ero­tuo­marin ana­lyysi on var­maankin oikea, kansan sym­pa­tia kään­tyy hel­posti perus­suo­ma­lais­ten puolelle. Täl­laisia kir­joituk­sia kan­nat­taisi minus­takin vält­tää, puolin ja toisin.

    Vastaa

    1. Jos ei näe vaivaa kar­si­ak­seen ns. ongel­mae­hdokkai­ta pois, ei pidä ruikut­taa, ettöä lehdis­tä kiin­nit­tää huomio­ta vain toilail­i­joi­hin eikä rapor­toi puolueen asial­lis­ten edus­ta­jien työstä. Tääl­lä eduskun­nas­sa käy suo­ras­taan sää­lik­si perus­suo­ma­lais­ten ahk­erasti puur­tavien ja asi­aan pere­htyvien edus­ta­jien puolesta.

      Vastaa

  33. Yksi, jos­ta ainakin tulee mielenkiintoista:

    Perus­suo­ma­laisil­la on riveis­sään jo ehdol­la sekä:
    — Suomen Sisu — jär­jestön jäseniä. Ko. jär­jestön jäse­nen pitää sitoutua jär­jestön fasis­tiseen peri­aa­teo­hjel­maan, joka sisältää mm. mis­ce­ge­naa­tiok­iel­lon, edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian ja val­tiosopimusten vas­tus­tuk­sen sekä erikoisen sanan­va­pauskan­nan. Suomen Sisun jäseniä ovat esimerkik­si Timo Soinin vedos­sa Espoon val­tu­us­toon nous­sut Teemu Lahti­nen sekä Helsingis­sä Jus­si Halla-aho
    — FDL:n akti­ive­ja. Kyseessä on englan­ti­laisen EDL:n päätös­val­las­sa ole­va, islami­nuskois­t­en vain­oamiseen liit­tyvä jär­jestö. Sen akti­ive­ja ovat esimerkik­si Kan­gasal­la ehdol­la ole­va Jani Viinikainen sekä Pietarsaa­res­sa ehdol­la ole­va Sari Karlström.

    Ei ole tietoa, onko PS:n lis­toil­la “Suomen vas­tar­in­tali­ik­keen” jäseniä. Taipal­saaren kun­nan­val­tu­us­toon pyrkivä Ulla Pyysa­lo ja Oulun seudul­la vaikut­ta­va Tuo­mas Okko­nen ainakin haki­vat ko. järjestöön.

    Mielestäni on perus­tee­ton­ta vai­eta siitä, että PS hyväksyy täl­laisia tyyppe­jä listoilleen.

    Vastaa

  34. Osmo on ihan oike­as­sa. Kyl­lä jokaisen ehdokkaak­si hyväksy­tyn pitää toimia ja puhua vain siten kuin puolue­jo­hj­to määrää. Mitä siitä tulisi, jos edus­ta­jat sit­ten äänew­stäi­sivät oman hark­in­tansa mukaan. Ja, varsinkin kun­nal­li­sis­sa asiois­sa, kyseinen “äänestys­pakko” lie­nee sal­lit­tukin, vaikkei sen lail­lisu­ud­es­ta paljoa kerrotakaan.

    Sen sijaan kyseinen johta­jan käskys­tä toim­imi­nen vas­toin omaa vakau­mus­ta on selkeästi Suomen perus­tus­lain vas­taista. Mut­ta eduskun­ta­han askartelee nyky­isin suurelta osin EU-asioiden kim­pus­sa ja EU:ssa eivät lait ole säädet­ty nou­datet­taviksi, joten kait puolueille voita­nee hyväksyä Suomen perus­tus­lakia rikko­va menettely.

    Astet­ta vaikeampi on kysymys edus­ta­jan oikeud­es­ta puhua vas­toin puheen­jo­hta­jan kan­taa. Tun­net­tuhan on Kataisen/Stubbin suuka­pu­la, jon­ka mukaan hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat eivät saa kom­men­toi­da myön­teis­es­ti hal­li­tuk­sen poli­ti­ikalle kri­it­tisiä tai kil­paile­via euron pelastussuunnitelmia. 

    Yhteen­ve­t­ona edel­lis­es­tä voisi sanoa: “Mikään puolue ei voi hyväksyä ehdokkaak­seen ketään itsenäis­es­ti ajat­tel­e­vaa. Kaik­ki ehdokkaat on syytä etukäteisessä puhut­telus­sa aivopestä uskol­liasik­si puolueen johta­jan “kyllä”-faniksi. Vihrei­den tilanteesta Osmo puhuu koke­muk­sen rin­ta-äänel­lä. Aluk­si Vihreäl­lä eduskun­taryh­mäl­lä ei todel­lakaan ollut ryh­mäkuria. Kukin puhui oman vakau­muk­sen­sa mukaisesti.Nyt on vihreil­läkin ryhmäkuri.

    Vastaa

  35. Joen­su­us­sa valit­ti­in perus­suo­ma­lais­ten listal­ta surullisenku­u­luista tapaus Jouko Kärnä. Tästä val­tu­ute­tus­ta sai­vat tarpeek­seen jopa perus­suo­ma­laiset ja antoi­vat kenkää. Vapaus­puolueen nimis­sä toimi­va Kärnä ei ole saanut yhtään esi­tys­tään läpi, mut­ta jokaises­sa kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa vaatii lip­puäänestys­tä jopa pöytäkir­jo­jen tarkas­ta­jista. Ilmeis­es­ti tosis­saan ollut Kärnä ehdot­ti itseään kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jak­si. Jälleen lip­puäänestyk­sen jäl­keen äänet julis­tet­ti­in. Kärnä sai yhden äänen.

    Vastaa

  36. Kun kat­soo vihrei­den ehdokkai­ta ja niiden kan­nan­ot­to­ja, niin eipä ole kehu­mista. Tosin suo­jan tar­joaa viher­vasem­mis­to­lainen uus­maalainen paikallisprav­da, HS. 

    Vihrei­den älyt­tömyyk­sistä mm. Vesa Peipisen huoli soma­lien asun­to­huolista on jäänyt eri­tyis­es­ti mieleeni.

    Vastaa

  37. Mikko Laak­sosel­la on aika paljon ongelmia luku­taidon kanssa. Jus­si Hal­la-aho ei ole mis­sään vai­heessa puhunut edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian kieltämis­es­tä tai val­tiosopimuk­sia vastaan.

    Sen sijaan hänen toimes­taa on (onnek­si) käy­ty keskustelua meille kalli­ik­si tulev­as­ta human­itääris­es­tä maa­han­muu­tos­ta, jota vihreät halu­a­vat lisää. Tosi­a­sia on, että Tan­s­ka ja Viro ovat allekir­joit­ta­neet tismall­een samat Laak­sosen mainit­se­mat val­tiosopimuk­set kuin Suo­mi. Kysymys onkin siitä, miten val­tio sisäis­es­ti asiansa jär­jestää. Erot näkyvät: Hum. maa­han­muut­ta­jia ei Viro kiinnosta.

    Vastaa

  38. Puolueil­la on yhteinen ongel­ma — ehdokkai­ta ei löy­dy ja uusis­sa löy­tyneis­sä laatu on heikko.

    kansane­dus­ta­jat eivät ole ehdokkaana kiin­nos­tuk­ses­ta ruo­hon­ju­u­ri­ta­son konkre­taan, vaan sik­si, että ilman hei­dän ehdokkut­taan rik­si ment­tää ääniä on aivan liian suuri.

    Esimerkik­si SDP:lle kun­nia-asia ovat täy­det lis­tat. Ehdokkaik­si patis­te­taan suun­nile­len kaik­ki kun­nal­la töis­sä ole­vat jäsenkir­jasankar­it. Idea on, että kaik­isymem­n­tä ään­tä on parem­pi kuin nol­la ään­tä — täyte-ehdokkaiden ei ole tarkoi­tuskaan päästä läpi.

    Vähäkään emdi­as­ta tut­tu — vähän hölmökin — tuo mille tahansa puoleelle jokusen äänen, joka voi tuo­da sen lisä­paikan. Ajatuk­sista ei ole väliä kun­han vain on ehdokas.

    Juurisyy on puoluieden jäsenistön kapeu­tu­mi­nen ja ikään­tymi­nen. Jäsenistä ei tuo­ta tarpeek­si edes ehdokkai­ta. Puolue­jär­jestelmäbn legit­i­maa­ti­olle tämä alkaa olla aika paha ongelma.

    Vastaa

  39. Viime vaaleis­sa vihrei­den per­su-ongel­ma oli juuri seu­raus­ta Mikko Laak­sosen kaltais­ten vaah­toa­jien ään­ten kalastelus­ta; ongel­mana on vain se, että aika moni näkee, ettei vaah­don takaa oikein löy­dy mitään ja että Laak­sosen (ja ilmeis­es­ti myös monien vihrei­den akti­ivien) näke­mys total­i­taris­ti­sista perus­suo­ma­lai­sista ei perus­tu todel­lisu­u­teen. Höyryämäl­lä olemat­tomista tekee vain itses­tään naurettavan.

    Vastaa

  40. Hamilolle, eri­no­maisen terävä huomio tästä asi­as­ta. Kiitos , että huo­mau­tit. Olisin saat­tanut tääl­lä Van­taal­la ere­htyä. Min­ul­la vain 1964 asti ollut omia aatoksia,
    MIVa: ehdokkaana

    No, se oli sarkas­mia. Että siitä tietää vaa­likam­pan­joiden käyn­nistyneen, kun tämä Soinia voi äänestää vain Soinin vaalipi­iris­sä / kun­nas­sa ‑läl­lä­tys alkaa hal­li­ta pääkir­joi­tus­sivu­ja. Tämähän on tois­tunut vas­ta 2007, 2008 ja 2011.

    Vastaa

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Tääl­lä eduskun­nas­sa käy suo­ras­taan sää­lik­si perus­suo­ma­lais­ten ahk­erasti puur­tavien ja asi­aan pere­htyvien edus­ta­jien puolesta.

    Tääl­lä medi­an puolel­la on paikoitellen huo­mat­tu sama. Mon­et lapset ovat men­neet pesu­vesien mukana, kun esi­in­nytään sopi­van mölöpösilöl­lä asenteella.

    Vastaa

  42. Jus­si Ahto­la:
    Jus­si Hal­la-aho ei ole mis­sään vai­heessa puhunut edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian kieltämis­es­tä tai val­tiosopimuk­sia vastaan.

    Jus­si Hal­la-aho on sekä liit­tyessään Suomen Sisun jäsenek­si hyväksynyt jär­jestön peri­aa­teo­hjel­man, joka sisältää nuo pointit. Lisäk­si hän on ollut uud­is­ta­mas­sa ko. ohjel­maa eikä sil­loin pois­tanut ko. kohtia.

    Ihmette­len kyl­lä kaikkien niiden luku­taitoa, jot­ka tosis­saan väit­tävät esimerkik­si, että Suomen Sisu ei olisi fasisti­nen jär­jestö ja sen jäsenet fasisteja.

    Vähän samaa tasoa kuin ne, jot­ka väit­tävät, että Jus­si Hal­la-aho ei olisi rasisti.

    Vastaa

  43. Jus­si Ahto­la: Jus­si Hal­la-aho on Suomen Sisun jäsenek­si liit­tyessään hyväksynyt peri­aa­teo­hjel­man, kos­ka sen hyväksymistä “ainakin otsikko­ta­sol­la” edel­lytetään jäsenek­si liit­tyviltä. Lisäk­si Hal­la-aho on osal­lis­tunut ohjel­man tark­istustyöhön eikä ole pois­tanut siitä edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian ja val­tiosopimusten vas­taisia kohtia.

    Ihmette­len niiden luku­taitoa, jot­ka väit­tävät esimerkik­si, että Suomen Sisu ei olisi fasisti­nen jär­jestö ja sen jäsenet eivät olisi fasis­te­ja. Var­maan hei­dän luku­taiton­sa on saman luon­teinen kuin niil­lä, jot­ka väit­tävät, että Jus­si Hal­la-aho ei ole rasisti. Jo pelkät wik­isi­taatit Hal­la-ahon osalta osoit­ta­vat hänen ole­van läpeen­sä rasisti.

    Vastaa

  44. Mikko Laak­so­nen:
    Var­maan hei­dän luku­taiton­sa on saman luon­teinen kuin niil­lä, jot­ka väit­tävät, että Jus­si Hal­la-aho ei ole rasisti. Jo pelkät wik­isi­taatit Hal­la-ahon osalta osoit­ta­vat hänen ole­van läpeen­sä rasisti.

    Mitäpä tuo­hon voi sit­ten enää sanoa.

    No, vihreille sen ver­ran, että tähän miekkaan tart­tumisen seu­rauk­set taidet­ti­in nähdä puoli­toista vuot­ta sit­ten aika selkeästi.

    Vastaa

  45. Mikko Laak­so­nen:
    Jus­si Ahto­la: Jus­si Hal­la-aho on Suomen Sisun jäsenek­si liit­tyessään hyväksynyt peri­aa­teo­hjel­man, kos­ka sen hyväksymistä “ainakin otsikko­ta­sol­la” edel­lytetään jäsenek­si liit­tyviltä. Lisäk­si Hal­la-aho on osal­lis­tunut ohjel­man tark­istustyöhön eikä ole pois­tanut siitä edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian ja val­tiosopimusten vas­taisia kohtia.

    Ihmette­len niiden luku­taitoa, jot­ka väit­tävät esimerkik­si, että Suomen Sisu ei olisi fasisti­nen jär­jestö ja sen jäsenet eivät olisi fasis­te­ja. Var­maan hei­dän luku­taiton­sa on saman luon­teinen kuin niil­lä, jot­ka väit­tävät, että Jus­si Hal­la-aho ei ole rasisti. Jo pelkät wik­isi­taatit Hal­la-ahon osalta osoit­ta­vat hänen ole­van läpeen­sä rasisti.

    Ihmettelet, mik­si joil­lakin meistä on poli­it­ti­nen luku­taito, vaik­ka sin­ul­la ei ole. No, minä voin ker­toa sin­ulle, mis­tä on kyse, niin ei tarvitse lop­puelämää ihme­tel­lä. Kun on näh­nyt miten 1970-luvul­la raz­izteik­si, vask­isteik­si ja nat­seik­si syyte­tyt “ääri­oikeis­to­laiset” 1990-luvun alus­sa pal­jas­tu­i­v­atkin ain­oik­si, jot­ka puo­lus­ti­vat 1970-luvul­la län­si­maisia ihmisoikeuk­sia ja Suomen perus­tus­lakia, siinä saat­toi kehit­tyä elinikäi­nen immu­ni­teet­ti kaikkea fascis­tik­si leimaamista kohtaan.

    Olen syn­tynyt 1968, joten min­ul­la tuo osui ns. maail­mankat­so­muk­sel­lis­es­ti for­mati­ivisi­in vuosi­in 20+. Ymmär­rän että nuorem­mat pol­vet, varsinkin Halosen kaudel­la for­mati­ivisia vuosia eläneet, ovat taas helpom­min kusetettavia.

    Vastaa

  46. sehta:
    Pie­nil­lä paikkakun­nil­la kun­tavaalit ovat kaverivaalit. Olisiko siitä todel­la niin suuri hait­ta jos jos­sain Pihtiputaal­la (noteer­atkaa sarkas­mi) muu­ta­ma vihreä hörhö aset­tuisi ehdolle ja toisi­vat puolueelle kak­sikym­men­tä ään­tä kas­saan. Täl­lä ei ole merk­i­tys­tä Pihtiputaan asioi­hin, eikä val­takun­nan asioi­hin, mut­ta vihrei­den pros­ent­ti hie­man hie­man nousisi.

    Kuin­ka mon­es­sa suo­ma­laises­sa kun­nas­sa ei ole yhtään vihreää valtuutettua?

    No Timo Soinin mukaan kun­tavaa­likär­ki on kyl­lä euron kri­isi ja kan­sain­vä­li­nen luot­to­jär­jestelmä. Aika iso­ja asioi­ta Pihtiputaan kun­nan­val­tu­us­to saa käsiteltäväk­seen, ei se ole sama keitä siel­lä istuu.

    Vastaa

  47. PS:llä on edelleen pääl­lä se nopeaan kasvu­un liit­tyvä vauhti­sokeus, jos­sa mikä tahansa puolueen ulkop­uolelta tule­va kri­ti­ik­ki — kos­ki se sit­ten puoluet­ta itseään tai asi­akysymyk­siä — on automaat­tis­es­ti mus­ta­maalaus­ta ja ajo­jah­tia. Tästä aja­tus­maail­mas­ta hei­dän on ihan itse kasvet­ta­va ulos, folio­hat­tu­ja ei kukaan ulkop­uo­li­nen pysty riisumaan.

    Kär­siväl­lisyyt­tä se vaatii, mut­ta ei medi­akaan pelkkää pahu­ut­taan jak­sa ikuis­es­ti pitää PS:ää tikun­nokas­sa, ellei puolue itse anna siihen aihetta.

    Vastaa

  49. Marko Hami­lo

    Kun on näh­nyt miten 1970-luvul­la raz­izteik­si, vask­isteik­si ja nat­seik­si syyte­tyt “ääri­oikeis­to­laiset” 1990-luvun alus­sa pal­jas­tu­i­v­atkin ain­oik­si, jot­ka puo­lus­ti­vat 1970-luvul­la län­si­maisia ihmisoikeuk­sia ja Suomen perus­tus­lakia, siinä saat­toi kehit­tyä elinikäi­nen immu­ni­teet­ti kaikkea fascis­tik­si leimaamista kohtaan. 

    Olen syn­tynyt 1968 

    Jep­jep. Minäkin olen syn­tynyt 1983 ja muis­tan kuin­ka Kekkosen kuole­ma muut­ti poli­it­tisen näke­myk­seni perus­ta­van­laa­tuis­es­ti. Voi sitä vapaan maail­man tuu­lah­dus­ta joka viimein nuor­ta sydän­täni elähdyt­ti Koivis­ton muodossa.

    </blockquo

    Vastaa

  50. Perus­suo­ma­lais­ten hölmöi­ly­jen lisäk­si toinen aihe, jos­ta (vihrei­den kan­nat­ta­jana) toivoisin vihrei­den ole­van hil­jaa kun­nal­lis­vaalien läh­estyessä on romaniker­jäläis­ten ase­ma. Aiheesta puhu­misen vält­telem­i­nen on pienem­pi paha kuin sen taval­liselle ihmiselle täysin lapsel­liselta vaikut­ta­van “peruste­taan leiri” ‑kan­nan esi­in­tuon­ti. Naivi maail­man­syleily ei ole sympaattista.

    Toinen ärsyt­tävä kun­nal­lispoli­ti­ikan koh­ta lähi­his­to­ri­as­sa oli apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan postien surkea lop­putu­los (jos­sa mielestäni vihreät eivät pelan­neet kort­te­jaan täysin oikein, vaik­ka vääryy­den kohteek­si kan­na­tus­lukemien val­os­sa toki joutuivatkin).

    Sen sijaan tärkeis­sä kysymyk­sis­sä kuten kaupun­gin­su­un­nit­telus­sa vihreät ovat pär­jän­neet viime aikoina varsin hyvin mui­hin puolueisi­in näh­den. Näitä asioi­ta on hyvä nos­taa esille, kuten Osmo on ansiokkaasti tehnytkin.

    Vastaa

  51. Oli­han tuo ihan asialli­nen, tai ainakin isällinen.

    70-luvul­la SKDL:n Kain­u­un piirin kok­ouk­ses­sa valit­ti­in kansane­dus­ta­jae­hokkai­ta ja käyti­in seu­raa­va tover­i­li­nen keskustelu:

    - Kuka­han hul­lu sin­u­akin ääänestää?

    - Tätyy­hän hul­luil­lakin olla oma edustajansa.

    Vastaa

  52. ”

    Mikko Laaksonen:
    Var­maan hei­dän luku­taiton­sa on saman luon­teinen kuin niil­lä, jot­ka väit­tävät, että Jus­si Hal­la-aho ei ole rasisti. Jo pelkät wik­isi­taatit Hal­la-ahon osalta osoit­ta­vat hänen ole­van läpeen­sä rasisti.

    Mitäpä tuo­hon voi sit­ten enää sanoa.

    No, vihreille sen ver­ran, että tähän miekkaan tart­tumisen seu­rauk­set taidet­ti­in nähdä puoli­toista vuot­ta sit­ten aika selkeästi.”

    Hal­la-aho­han kir­joit­taa älykkäästi, älykääm­minkuin esim.- ein gewiss­er Osmo Soin­in­vara enkä sanoisi hän­tä rasis­tik­si. Olisi siitä tuomion saa­neesta tek­stistään tode­ta, että olisi voin­ut jät­tää kir­joit­ta­mat­ta, ja asia olisi unohdettu.

    Sopi­vasti asi­ay­htey­des­ta ote­tu­il­la sitaateil­la voi osoit­taa mitä tahansa. Onhan Raa­ma­tus­sakin san­ot­tu ihan selvästi: tapa, varas­ta, tee huorin.

    Vastaa

  53. Kun olen tässä tämän vuo­den ajan vihreää ehdokashank­in­taa Helsingis­sä hoi­tanut, niin täy­tyy sanoa, että ei se ihan pieni urak­ka ole. Se vaatii koko puolue­or­gan­isaa­ti­ol­ta osaamista ja koke­mus­ta. Ja van­han poh­jalle on paljon helpom­pi rakentaa. 

    Vihrei­den osalta tilanne on sikäli posi­ti­ivi­nen että mukaan oli selvästi enem­män halukkai­ta, kuin mitä listalle mah­tuu. Olemme pitäneet lähem­mäs 200 ehdokashaas­tat­telua emmekä edes haas­tatelleet val­tu­utet­tu­ja tai varavaltuutettuja.

    (Helsingis­sä ns. täy­del­lä listal­la, jota uskon Perus­suo­ma­lais­tenkin täl­lä ker­taa tavoit­tel­e­van, on 127 ehdokasta.)

    Vastaa

  54. Markku af Heurlin:
    Viit­tasin Wik­isi­taat­tei­hin sik­si, että sieltä löy­tyy ihan hyvä kokoel­ma Hal­la-ahon törkeimpiä. Kon­tek­stis­sa ne ovat usein vielä rasistisempia.

    Hal­la-aho­lais­ten vakiop­uo­lus­tus Hal­la-ahon rasis­tisille tai muuten törkeim­mille kom­menteille on se, että ne on irroitet­tu kon­tek­stista. Harmil­lista, että Hal­la-aho poisti avoimen face­book-sivun­sa, kos­ka siltä sai hyvää vas­taan­ot­toaineis­toa siitä, miten Hal­la-ahon heitot vas­taan­otet­ti­in kohdeyleisössä. Ne vas­taan­otet­ti­in Hal­la-ahon fanien kesku­udessa täs­mälleen niin rasis­tisi­na tai törkeinä kuin ne on muutenkin esitet­ty. Harmil­lista, että emme enää voi tutus­tua esimerkik­si sen “tankit Kreikkaan” — heiton vas­taan­ot­toon. Nykyi­nen Hal­la-ahon face­book-profi­ili kyl­lä ker­too hyvin hänen luottoverkostonsa.

    Hal­la-aho toki on hyvä kir­joit­ta­ja ja osaa muoka­ta rasis­tisen ja fasis­tisen sanomansa niin, että sitä voidaan puo­lus­tel­la esit­tämääsi tapaan. Vas­taan­ot­to hal­la-aho­lais­ten kesku­udessa kuitenkin pal­jas­taa, että Hal­la-ahon riv­ien välit ja viit­tauk­set osa­taan lukea oikein. 

    Näin­hän teki myös ehkä kan­sain­välis­es­ti tun­ne­tu­in Hal­la-ahon siteer­aa­ja, blo­gisti Fjord­man eli Ped­er Are Nöstvold Jensen. Hän siteerasi Hal­la-ahoa jopa niin tarkasti, että viesti välit­tyi läh­es koske­mat­tomana jopa erään kaverin poli­isiku­u­lus­telu­un. Kun ko. kaveri pidätet­ti­in raskaas­ta rikok­ses­ta, hänen moti­ive­jaan siteer­at­ti­in kymme­nen riv­iä käräjäoikeu­den tutk­in­ta­van­git­semisoikeu­denkäyn­nis­sä. Niistä viisi riv­iä oli mil­tei suo­raa refer­oin­tia eräästä Hal­la-ahon artikkelista.

    Hal­la-ahon vas­taan­oton tutkimus olisi tärkeää. Olisi myös perustel­tua, että poli­isi ja val­takun­nan­syyt­täjä soveltaisi­vat hänen toim­intaansa tutkies­saan laa­jem­min tek­stin ja vas­taan­oton tutkimuk­sen menetelmiä.

    Vastaa

  55. Jari V: Kär­siväl­lisyyt­tä se vaatii, mut­ta ei medi­akaan pelkkää pahu­ut­taan jak­sa ikuis­es­ti pitää PS:ää tikun­nokas­sa, ellei puolue itse

    tai muut puolueet

    anna siihen aihetta.

    Suomen ja maail­man lehdis­tö huononee silmis­sä: keltaisek­si men­nään vaik­ka väk­isin, kos­ka inter­netin uhkaan vas­tataan alka­mal­la tuot­taa sen­saa­tion­hakuista roskaa. (Sitähän ei ilmeis­es­ti inter­netistä ilmaisek­si löy­dy.) Tun­tuu, etteivät “laat­ule­hde­tkään” tarvitse enää juuri muu­ta kuin tekosyyn.

    Vastaa

  56. Sep­po Honka­nen:
    No oli­pa syr­jivä kan­nan­ot­to. Eivätkö rikos­rek­isterin omaa­vat, mieli­sairaat, alko­holis­tit, kehi­tys­vam­maiset, epilep­tikot ym. ole kansalaisia siinä kuin muutkin. Mik­sei heil­lä ole yhden­ver­tainen oikeus aset­tua ehdokkaak­si, val­tu­us­to­han on kun­ta pienkoos­sa. Eduskun­nas­sakin on istunut val­takun­nanoikeudessa tuomit­tu­ja, mallia Juhantalo. 

    Tuol­laisi­ako sit­ten muka Per­Sut vain hake­vat? Eikö se ole syr­jivä olet­ta­mus, varsinkin jos ei pidä paikkaansa.

    Vastaa

  57. Aiem­min lähin­nä Vihre­itä äänestäneenä, mut­ta viime eduskun­tavaaleis­sa Perus­suo­ma­laista ehdokas­ta äänestäneenä, minus­ta Soin­in­vaaran varoi­tus on aivan paikallaan. Olen itsekin miet­tinyt, että yllä­tyk­siä voi tul­la Perus­suo­ma­laisille kunnallisvaaliehdokkaissa.

    En ole vielä tarkastel­lut eri puoluei­den ehdokasaset­telua, mut­ta arve­len pää­tyväni äänestämään Perus­suo­ma­laista ehdokas­ta. Helsinkiläisenä en halu­aisi ainakaan Kokoomus­ta tai Vihre­itä äänestää, kos­ka kum­mas­takin ryh­mästä kuu­lui pian Guggen­heim-päätök­sen jäl­keen, että olisi halu­ja ottaa vielä uudelleen asia käsit­te­lyyn. Ei se toki ain­oa val­in­ta­pe­rus­teeni ole, mut­ta ei liene sopi­vaa main­os­taa tämän enempää.

    Vastaa

  58. Tuo­mas S.:
    Jep­jep. Minäkin olen syn­tynyt 1983 ja muis­tan kuin­ka Kekkosen kuole­ma muut­ti poli­it­tisen näke­myk­seni perus­ta­van­laa­tuis­es­ti. Voi sitä vapaan maail­man tuu­lah­dus­ta joka viimein nuor­ta sydän­täni elähdyt­ti Koivis­ton muodossa.

    </blockquo

    Sin­un for­mati­iviset vuote­si ovat siis olleet joskus 2002–2005. Mitä sil­loin tapahtui?

    Min­ulle tärkeinä vuosi­na, kun olin 21–23-vuotias, ensin kaa­tui Berli­inin muuri ja sit­ten Neu­vos­toli­it­to hajosi. Oli hieno kävel­lä muurin pääl­lä vuo­den­vai­h­teessa 1989–1990. Sil­loin alet­ti­in arvioi­da uudelleen 1970-luvun poli­it­tisia leimo­ja. Eiköhän sama tapah­du myös parin vuosikymme­nen päästä. Jotkut nyt arvoste­tut ihmiset näyt­täy­tyvät sil­loin hyvin kyseenalaises­sa val­os­sa, ja jotkut nyt fasis­teik­si leimatut saa­vat kunnianpalautuksen.

    Vastaa

  59. Minkälainen on ihmi­nen, joka ei ole kelvolli­nen ehdokkaak­si? Lain mukaan kaikkien suo­ma­lais­ten tulisi olla tässä tasaver­taises­sa ase­mas­sa. Mikäli ehdokkaak­si ote­taan ihan perushem­mo­ja, niin tot­ta­han jutut ja kieli on kansanomaisem­paa, jos­ta media voi repiä jut­tu­jaan. Vaalien alla kansalaiset näyt­tävät ovatko ehdokkaat edus­ta­neet sitä, mitä äänestäjä on olettanut.

    Helsingis­säkin näemme pian kei­hin ollaan oltu tyy­tyväisiä. Aiem­min ääneni on men­nyt tois­sak­er­ral­la Vihreille ja viimek­si Vasem­mis­toli­itolle. Nyt sen saa PS. Se tulee palk­in­tona siitä, ettei hal­li­tuk­seen men­ty puolueen sielua myymäl­lä sekä sanan­va­paud­es­ta. Vihrei­den ja Kokoomuk­sen rahankäyt­tö esimerkik­si korkeakult­tuuri­in on ollut täysin vas­tu­u­ton­ta eli­it­tinä itseään pitävien tätien miel­lyt­tämisek­si. Gugge­gin olisi taa­tusti tul­lut ilman vihrei­den kuntavaalipersupelkoa.

    Vastaa

    1. Tuo­mas
      Guggen­heim kaa­tui aivan muista syistä.
      Oletko sitä mieltä, että ehdokkaik­si kan­nat­taa ottaa esimerkik­si rankan rikostaus­tan omaavia henkilöitä? 

      Vastaa

  60. Marko Hami­lo: Eiköhän sama tapah­du myös parin vuosikymme­nen päästä. Jotkut nyt arvoste­tut ihmiset näyt­täy­tyvät sil­loin hyvin kyseenalaises­sa val­os­sa, ja jotkut nyt fasis­teik­si leimatut saa­vat kunnianpalautuksen.

    Tai sit­ten tämä nykyi­nen muo­tivil­li­tys jää saman­laisek­si surullisek­si harhapoluk­si his­to­ri­ankir­joi­hin kuin se edelli­nen vai­he, jol­loin kansalaisia jaotelti­in pienen äärili­ik­keen toimes­ta isän­maal­lisi­in ja maan­pet­turei­hin. Toiv­ot­tavasti täl­lä ker­taa ei vaan men­nä yhtä pitkälle.

    Vastaa

  61. Jari V: Tai sit­ten tämä nykyi­nen muo­tivil­li­tys jää saman­laisek­si surullisek­si harhapoluk­si his­to­ri­ankir­joi­hin kuin se edelli­nen vai­he, jol­loin kansalaisia jaotelti­in pienen äärili­ik­keen toimes­ta isän­maal­lisi­in ja maan­pet­turei­hin. Toiv­ot­tavasti täl­lä ker­taa ei vaan men­nä yhtä pitkälle.

    On toki sel­l­ainenkin mah­dol­lisu­us, että meil­lä on muu­ta­man vuosikymme­nen päästä 15 pros­entin mus­lim­io­su­us äänestäjäkun­nas­sa ja heil­lä oma uskon­top­uolue, joka on onnis­tunut lob­baa­maan sharia-zone­ja isoimpi­in kaupunkei­hin, ja merkit­täviä muu­tok­sia koko yhteiskun­nas­sa näi­den aluei­den ulkop­uolel­la. Täl­lainen tule­vaisu­u­denku­va on tietysti ihan mah­dolli­nen, kiitos kun muis­tu­tit, ja voit­ta­jan his­to­ri­ankir­joi­tushan johtaisi sit­ten myös siihen, että maa­han­muut­tokri­it­tis­es­tä liik­keestä nyt käyte­tyt fasis­tileimat kor­vat­taisi­in paljon kovem­mil­la stigmoilla.

    Vastaa

  62. Marko Hami­lo: Sin­un for­mati­iviset vuote­si ovat siis olleet joskus 2002–2005. Mitä sil­loin tapahtui? 

    Kiihtelysvaara ja Tuupo­vaara liit­tyivät Joen­su­uhun, Kampin ter­mi­naali avat­ti­in, Suomen Big Broth­erin ensim­mäi­nen tuotan­tokausi tele­vi­sioiti­in. Kuten huo­maat niin min­un sukupol­veni on huo­mat­ta­van pul­lamössöä ver­rat­tuna niihin, jot­ka käve­liv­ät parikymp­pis­inä Berli­inin muurin pääl­lä uuden­vuo­denöinä tai teki jotain muu­ta poli­it­tis­es­ti merkit­tävää. Tämän takia ymmär­rän että poli­it­ti­nen näke­myk­sesi on yliv­er­tainen esimerkik­si min­u­un ver­rat­tuna, mut­ta ei anneta sen haitata. 

    Sil­loin alet­ti­in arvioi­da uudelleen 1970-luvun poli­it­tisia leimo­ja. Eiköhän sama tapah­du myös parin vuosikymme­nen päästä. Jotkut nyt arvoste­tut ihmiset näyt­täy­tyvät sil­loin hyvin kyseenalaises­sa val­os­sa, ja jotkut nyt fasis­teik­si leimatut saa­vat kunnianpalautuksen. 

    En oikein tiedä minkälainen tover­ituomiois­tu­in jakoi lop­ullista kun­ni­aa, oikeut­ta ja maineen­palau­tus­ta 90-luvun alus­sa, enkä tiedä kenen maine sit­ten lop­ullis­es­ti riis­tet­ti­in, kuka glo­ri­fioiti­in ja kenen toimes­ta. En tiedä minkälainen maineen­palau­tus­toimikun­ta tule­vaisu­udessa asete­taan ja minkälaista toimi­val­taa sille annetaan. 

    Jos 90-luvun alus­sa palautet­ti­in 1970-luvul­la poli­ti­ikas­sa toiminei­den ihmis­ten mainet­ta, niin var­masti 2000- luvul­la näin toimit­ti­in sit­ten 1980-luvun suh­teen. En muista lop­putu­losta. Toinen vai­h­toe­hto on, että his­to­ri­an suures­sa kulus­sa 1970-luku oli taiteko­h­ta, saman­lainen kuin mil­lainen 2012 on ole­va. Ja sit­ten 2032 tuomitaan. 

    Kol­mas vai­h­toe­hto on, että 70-luvun kähinät on pikkuhil­jaa päälu­okas­sa “ketään ei kiin­nos­ta”. Kyseessähän oli vähem­mistökom­mu­nistien keskinäiset kahi­nat jot­ka sai­vat toki suh­teet­tomasti huomio­ta, mut­ta joiden poli­it­ti­nen merk­i­tys oli melko pieni. 

    Hamilon suh­teen epäilen että kyse on niin­san­otus­ta stal­lar­i­larpista. Ilmiö esi­in­tyy myös kes­ki-ikäi­sis­sä vet­er­aani­jär­jestö­jen akti­iveis­sa, jot­ka käyvät omaa jatkoso­taansa ja ker­to­vat mielip­i­teen­sä vet­er­aanien mielipiteinä. 

    Toimikaamme tässä päivässä tolkullis­es­ti, niin ehkä tover­ituomiois­tu­in 2032 armah­taa meidät.

    Vastaa

  63. Marko Hami­lo: On toki sel­l­ainenkin mah­dol­lisu­us, että meil­lä on muu­ta­man vuosikymme­nen päästä 15 pros­entin mus­lim­io­su­us äänestäjäkun­nas­sa ja heil­lä oma uskon­top­uolue, joka on onnis­tunut lob­baa­maan sharia-zone­ja isoimpi­in kaupunkei­hin, ja merkit­täviä muu­tok­sia koko yhteiskun­nas­sa näi­den aluei­den ulkopuolella.

    Äärili­ik­keet ja ‑ilmiöt on ennenkin pystyt­ty tor­ju­maan tur­vau­tu­mat­ta vas­takkaisi­in äärivoimi­in, eikä mikään puhu sen puoles­ta, että just täl­lä ker­taa pitäisi tehdä ratkai­se­va val­in­ta radikaalin islamin tai maa­han­muut­to­hys­teerisen maail­man­lop­unkultin väliltä.

    Vastaa

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas
    Guggen­heim kaa­tui aivan muista syistä.
    Oletko sitä mieltä, että ehdokkaik­si kan­nat­taa ottaa esimerkik­si rankan rikostaus­tan omaavia henkilöitä? 

    Epäilen että Guggen­heim olisi tul­lut kuten muutkin turhat kult­tuuripytin­git verovaroin niiden har­voille käyt­täjille, jos vaalit oli­si­vat olleet juuri takana. Eikös Vihreät pääasial­lis­es­ti ole kan­nat­ta­neet muitakin vas­taavia turhakkei­ta samaan aikaan kun kouluis­sa nau­ti­taan home­il­mas­ta ja ne jätetään hoitamatta.

    Rikostaus­tas­ta: Edus­ta­ju­u­den aikana tehdyt törkeät vankeu­teen johta­vat rikok­set tulisi palki­ta erot­tamisel­la. Jos teot ovat sovitet­tu, niin mikä ettei jäsenek­si. Akti­ivisia kovien huumei­den käyt­täjiä ja psyki­a­trises­sa hoi­dos­sa ole­via en ottaisi. Kysymys on myös, mikä on niin rank­ka rikos his­to­ri­as­sa, ettei kel­paisi. Aika asen­teel­lista. Toiv­ot­tavasti PS (tai muutkaan puolueet) eivät lähde säikkymään medi­an parkua ja tehtyjä kohu­ja vaan edus­ta­jien puheet saa­vat pysyä maskuli­in­isi­na. Pidän mm. Hirvisaaren retori­ikas­ta, vaik­ka olenkin vas­takkaista mieltä 70% asioista. Artiku­loin­nin pitää saa­da olla vah­vaa ja jyrkkää, eikä mitään Rkp-tyylistä kaksi­nais­moraal­ista lässy­tys­tä tai nykyään esi­in­tyvää okset­tavaa ammattiloukkaantumista.

    Vastaa

  65. Tuo­mas S.:

    Kol­mas vai­h­toe­hto on, että 70-luvun kähinät on pikkuhil­jaa päälu­okas­sa “ketään ei kiin­nos­ta”. Kyseessähän oli vähem­mistökom­mu­nistien keskinäiset kahi­nat jot­ka sai­vat toki suh­teet­tomasti huomio­ta, mut­ta joiden poli­it­ti­nen merk­i­tys oli melko pieni. 

    Puhe oli ääri­oikeis­toleimo­jen lyömis­es­tä. Ääri­oikeis­to­laisik­si leimat­ti­in perus­tus­lail­lisen oikeistop­uolueen edus­ta­jia sekä kokoomuk­sen ja ruot­salaisen kansan­puolueen oikeis­tosi­ipeä. 1990-luvun alus­sa esimerkik­si Timo Vihavaisen kir­jan Kansakun­ta räh­mäl­lään luke­neet ihmette­liv­ät, miten päälael­laan poli­it­ti­nen maail­manku­va 1970-luvul­la oli. Ei vain kom­mu­nistien vähem­mistö vaan käytän­nössä kaik­ki puolueet kokoomuk­seen asti oli­vat valmi­ita jous­ta­maan demokra­t­ian peri­aat­teista ja samal­la niitä har­vo­ja, jot­ka demokra­ti­as­ta ja perus­tus­laista pitivät kiin­ni, dis­sat­ti­in fas­cis­teina ja äärioikeistolaisina.

    Kuten san­ot­tu, sen roko­tuk­sen saanei­ta on merkit­tävästi mui­ta vaikeampi saa­da kuo­laa­maan kuin Pavlovin koira vain sil­lä että lausuu sanan rasisti tai ääri­oikeis­to­lainen. Ikävä että rokote lop­pui, kos­ka se on antanut pitkä­vaikut­teisen suo­jan ilman merkit­täviä haittavaikutuksia.

    Vastaa

  66. “Jos 90-luvun alus­sa palautet­ti­in 1970-luvul­la poli­ti­ikas­sa toiminei­den ihmis­ten mainet­ta, niin var­masti 2000- luvul­la näin toimit­ti­in sit­ten 1980-luvun suh­teen. En muista lop­putu­losta. Toinen vai­h­toe­hto on, että his­to­ri­an suures­sa kulus­sa 1970-luku oli taiteko­h­ta, saman­lainen kuin mil­lainen 2012 on ole­va. Ja sit­ten 2032 tuomitaan.”

    1980-luvul­la mikään poli­it­ti­nen ryh­mä ei saanut osak­seen mitään kovin perus­teet­to­mia leimo­ja otsaansa. Puun­halaa­jia ehkä pilkat­ti­in puun­halaa­jik­si ja ultra­ma­te­ri­al­is­tisia jup­pe­ja ultra­ma­te­ri­al­is­tisik­si jupeik­si, mut­ta jopa vihrei­den nykyiset kri­itikot voivat muis­tel­la hyväl­lä vai­h­toe­htoli­ikkei­den alkuaiko­ja. Esimerkik­si kansalais­tot­telemat­to­muu­teen ja mie­lenosoituk­si­in liit­tyi sil­loin erit­täin voimakkaasti avoimuu­den ja väki­val­lat­to­muu­den nor­mi, mis­tä toim­intara­joit­teesta kaiken­laiset ket­tutytöt ja anarko­markot sit­ten 1990-luvun mit­taan luopuivat.

    Vastaa

  67. Marko Hami­lo:

    Jari V:“Tai sit­ten tämä nykyi­nen muo­tivil­li­tys jää saman­laisek­si surullisek­si harhapoluk­si his­to­ri­ankir­joi­hin kuin se edelli­nen vai­he, jol­loin kansalaisia jaotelti­in pienen äärili­ik­keen toimes­ta isän­maal­lisi­in ja maanpettureihin.”

    On toki sel­l­ainenkin mah­dol­lisu­us, että meil­lä on muu­ta­man vuosikymme­nen päästä 15 pros­entin mus­lim­io­su­us äänestäjäkun­nas­sa ja heil­lä oma uskon­top­uolue, joka on onnis­tunut lob­baa­maan sharia-zone­ja isoimpi­in kaupunkei­hin, ja merkit­täviä muu­tok­sia koko yhteiskun­nas­sa näi­den aluei­den ulkopuolella.

    Meil­lähän oli, muu­ta­ma vuosikym­men sen jäl­keen kun isän­maal­lisia ja maan­pet­ture­i­ta jaotelti­in, jopa 23 pros­entin osu­us ‘punaisia’ äänestäjäkun­nas­ta ja heil­lä oma SKDL joka oli onnis­tunut lob­baa­maan yhtä ja toista isoimpi­in kaupunkei­hin ja merkit­täviä muu­tok­sia koko yhteiskuntaan.

    Se mitä johtopäätök­siä tästä analo­gias­ta pitäisi vetää onkin kinkkisem­pi juttu. 

    Jari V:n viit­taa­mat “kansalaisen­jaot­teli­jat” kat­soi­vat aikoinaan että punainen vaara oli riit­tävän vaka­va syy edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian ohit­tamisek­si. Jälkivi­isaasti tiedämme että Suomen SNT jäi syn­tymät­tä, mut­ta sil­loin asia ei ollut itses­tään­selvä ja olisiko kak­siteräisen miekan toinen puoli — edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian ohit­ta­mi­nen ja Sak­san tie — sit­ten ollut parem­pi? Onnek­si pystyt­ti­in sil­lä ker­taa pujot­tele­maan kol­mat­ta kaitaa polkua.

    Huoli­mat­ta siitä että nim­im. “Hart­sa” piti Laak­sosen kir­joituk­sia vaah­toamise­na jon­ka takaa ei löy­dy mitään, piti käy­dä ihan itse kat­so­mas­sa mitä se Suomen Sisu oikein meinaa, ilman Heurlin­in pelkäämää kon­tek­stin kadot­tamista. Ei siis mitä PS meinaa, vaan SS.

    Mikko Laaksonen:

    ..jär­jestön jäse­nen pitää sitoutua … edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian ja val­tiosopimusten vastustuksen..

    Ja kyl­lähän siel­lä seisoo: “Suomen Sisun ihan­ney­hteiskun­nas­sa toteutetaan aitoa kansan­val­taa, jos­sa kansan tah­to on ylin auk­tori­teet­ti. Val­tion ain­oana tehtävänä on kansan edun toteuttaminen.

    Täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa eivät kansan tah­toa sido muu­ta­man henkilön solmi­mat vapaut­ta rajoit­ta­vat sopimuk­set, pienen eli­itin säätämät lait tai hal­lit­se­van pro­pa­gan­dakoneis­ton tah­to. Ain­oas­taan edus­tuk­sel­lisu­u­teen perus­tu­va demokra­tia on kansan­val­taisu­u­den irvikuva. ”

    En tiedä miten aiko­vat mita­ta sen “kansan tah­don”. Sehän vas­ta olisi äärim­mäistä edus­tuk­sel­lisu­ut­ta jos vaik­ka huu­dat­ta­vat yhden tyypin Johtajaksi.

    Ja tästä saakin aasin­sil­lan blo­gistin kysymyk­seen: minkähän­laista seu­laa PS aikoo pitää vaalilis­to­ja kootessaan?

    Vastaa

  68. Ja tästä saakin aasin­sil­lan blo­gistin kysymyk­seen: minkähän­laista seu­laa PS aikoo pitää vaalilis­to­ja kootessaan?

    Jäi vielä sanomat­ta että en siis yrit­tänyt yllä ottaa mitään kan­taa häneen-jon­ka-nimeä-ei-saa-maini­ta vaan ihan vaan häm­mästelin SS:n ohjel­maan sisäl­tynyt­tä demokratiakirjausta.

    Vastaa

  69. “Ain­oas­taan edus­tuk­sel­lisu­u­teen perus­tu­va demokra­tia on kansan­val­taisu­u­den irvikuva. “

    En tiedä mitä tämän ohjel­man kir­joit­ta­ja on ajatel­lut, mut­ta kuu­lostaa suo­rak­si demokra­ti­ak­si kut­su­tul­ta pop­ulis­mil­ta. Sitä kan­nat­taa ennem­minkin Muu­tos 2011 kuin PS. Muis­taak­seni oli myös tärkeä osa vihreän liik­keen alkuaiko­ja. Jokainen pikkuli­ike aloit­taa tuol­la retori­ikalla mut­ta uno­htaa sen kun alkaa pär­jätä edus­tuk­sel­li­sis­sa instituutioissa.

    Vastaa

  70. Marko Hami­lo:
    “Ain­oas­taan edus­tuk­sel­lisu­u­teen perus­tu­va demokra­tia on kansan­val­taisu­u­den irvikuva. “

    En tiedä mitä tämän ohjel­man kir­joit­ta­ja on ajatel­lut, mut­ta kuu­lostaa suo­rak­si demokra­ti­ak­si kut­su­tul­ta pop­ulis­mil­ta. Sitä kan­nat­taa ennem­minkin Muu­tos 2011 kuin PS. Muis­taak­seni oli myös tärkeä osa vihreän liik­keen alkuaiko­ja. Jokainen pikkuli­ike aloit­taa tuol­la retori­ikalla mut­ta uno­htaa sen kun alkaa pär­jätä edus­tuk­sel­li­sis­sa instituutioissa.

    Mitäs vikaa pop­ulis­mis­sa on? Sehän on elit­ismin vas­tako­h­ta ja viime vaal­i­t­u­lok­sen perus­teel­la kansalaisil­la alkaa mal­ja täyt­tymään siitä. Pop­ulisti ajaa kansan asi­aa eikä pienen valiojoukon.

    Suo­raa demokra­ti­aa vas­tus­ta­vat ainakin val­taan päässyt eli­it­ti. Edus­tuk­selli­nen demokra­tia ei toimin­ut viime vaaleis­sa. Kansa äänesti euro­tukia vas­taan, mut­ta se juonit­ti­in läpi Sdp:n takin kään­nök­sen avul­la. Irviku­va se tosi­aan oli viime vaaleis­sa, mut­ta kyl­lä se joskus toimi­ikin. Edus­tuk­selli­nen demokra­tia ei ole kansan­val­taa, joten demokra­t­ian kan­nat­ta­ja vas­tus­taa luon­nol­lis­es­ti sitä enem­män kuin suo­raa demokratiaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.