Terveisiä Göteborgista (1)

HSL:n hal­li­tus on opin­to­mat­kal­la Göte­bor­gis­sa. Koh­de on kyl­lä erit­täin hyvin valit­tu. Göte­borg on jouk­ko­lii­ken­teen mal­lia­lue, ja/tai isän­nät oli­vat hyviä kehu­maan itse­ään. Täs­sä joi­tain mai­nin­to­ja ensim­mäi­sen päi­vän annis­ta.Luu­lin lopul­ta­kin saa­va­ni vas­ti­net­ta kah­dek­san vuo­den ruot­sin opin­noil­le, mut­ta isän­täm­me puhui­vat englan­tia, pait­si ne, jot­ka puhu­vat suomea.

Lii­ken­net­tä hoi­taa lää­nin­ta­soi­nen orga­ni­saa­tio, joka kat­taa 49 kun­taa. Myös lää­ni on yhtiös­sä osak­kaa­na. Meil­lä koko Uusi­maa ei kuu­lu HSL:ään, vaan vain seit­se­män kuntaa.

Val­mis­tau­du­taan tie­tul­lei­hin (ruuh­ka­mak­sui­hin) vuo­den 2013 alus­sa. Aika pie­ni on mak­su, 8 kr – 13 kr tai 18 kr ajan­koh­das­ta riip­puen ja kor­kein­taan 60 kr/vuorokausi. (euro, 1,5 euroa ja 1,1 euroa, tai 8 euroa vuorokaudessa)

Län­si-Ruot­sin liikennepaketti

Ovat teh­neet mei­dän PLJ:tä vas­taa­van lii­ken­ne­pa­ke­tin pait­si, että kun me yri­täm­me jakaa niuk­kuut­ta lyk­kää­mäl­lä vält­tä­mät­tö­miä hank­kei­ta, tääl­lä on voi­ma­kas etu­no­ja. Alu­eel­la on sopi­mus lii­ken­nein­ves­toin­neis­ta, joi­den yhteen­las­ket­tu hin­ta on noin nel­jä mil­jar­dia euroa. Tämä on tar­koi­tus toteut­taa noin 15 vuo­des­sa. Lähes puo­let tulee ruuh­ka­mak­sun tuo­tos­ta, loput veron­mak­sa­jil­ta. Mukaan on las­ket­tu ruuh­ka­mak­su­jen tuo­tot 25 vuo­del­ta, joten pan­kin ovea jou­du­taan kol­kut­ta­maan. Sopi­mus on koko­nai­suus, jon­ka yhtään osaa ei ole syy­tä kysee­na­lais­taa tai se hajoaa.

Inves­toin­ti­pa­ke­tin kal­lein koh­de on pai­kal­li­nen Pisa­ra-rata, kah­dek­san kilo­met­riä pit­kä rau­ta­tie­tun­ne­li, joka kier­tää kes­kus­taa. Kaik­ki on tääl­lä isom­paa. Hei­dän arvion­sa hin­nas­ta on 20 mil­jar­dia kruu­nua eli 2,4 mrd euroa. Mut­ta rahaa tie­tys­ti sataa tai­vaas­ta noi­den ruuh­ka­mak­su­jen ansiosta.

Tuk­hol­man ruuhkamaksut

Saim­me sel­vi­tyk­sen Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­sus­ta ja Göte­bor­gin vuo­den vaih­tees­sa käyn­nis­ty­väs­tä vas­taa­vas­ta hankkeesta.
Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­sut ovat vähen­tä­neet auto­lii­ken­net­tä noin 20 pro­sen­til­la. Minua ihme­tyt­ti, mik­si hin­ta­jous­to on niin suu­ri, kun polt­toai­neen hin­nan nous­tes­sa käyt­täy­ty­mi­nen ei muu­tu juu­ri lain­kaan? Tähän ope­raa­tioon tie­tys­ti liit­tyi jul­ki­sen lii­ken­teen tar­jon­nan sel­vä lisäys.

Ruuh­ka­mak­su­ja kan­na­tet­tiin alun perin itse Tuk­hol­mas­sa, mut­ta vas­tus­tet­tiin ympä­rys­kun­nis­sa. Se on toi­mi­nut hyvin ja nyt sitä kan­nat­ta­vat myös autoi­li­jat, kos­ka parin euron mak­sua vas­taan saa ajaa ilman ruuh­kia. Nyt koko alu­eel­la ruuh­ka­mak­su­jen kan­na­tus on 65 %.

Myös jul­ki­nen lii­ken­ne nopeu­tui, mikä näkyi pait­si sen suo­sios­sa, myös sen kustannuksissa.

Pelät­tiin, että kaup­pa kes­kus­ta-alu­eel­la kär­si­si, mut­ta mitään vai­ku­tus­ta ei ole voi­tu havaita.

Gäte­bor­giin toteu­tet­ta­van jär­jes­tel­män inves­ton­ti­kus­tan­nus on 950 mil­joo­naa kruu­nua, mikä on vain puo­let Tuk­hol­man jär­jes­tel­män kus­tan­nuk­sis­ta, kos­ka oppia on saa­tu ja omak­sut­tu. Inves­toin­ti mak­saa itsen­sä takai­sin run­saas­sa vuo­des­sa. Käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat noin vii­des­osa tuo­tos­ta. Tek­no­lo­gia perus­tuu rekis­te­ri­nu­me­roi­den digi­ku­viin ja teko­ä­lyyn. Mak­saa pitää vain Ruot­sis­sa rekis­te­röi­dyis­tä autois­ta, kos­ka teko­ä­lyn älyk­kyys on rajallista.

Olen tähän asti pitä­nyt kiin­te­ään tul­li­ra­jaan perus­tu­vaa ruuh­ka­mak­sua huo­no­na aja­tuk­se­na ja satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­vaa kilo­met­ri­mak­sua pal­jon parem­pa­na, mut­ta täy­ty­nee miet­tiä. Jos­kus paras on hyvän vihollinen.

Mark­ki­naeh­tois­ta­mis­ta

Ruot­sis­sa, niin sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen kun se onkin, hal­lit­see oikeis­to­hal­li­tus. Joi­ta­kin aika oikeis­to­lai­sia aja­tuk­sia se on kehit­tä­nyt. Esi­mer­kik­si tak­sit saa­vat hin­noi­tel­la mat­kan miten huvit­taa. Osa tak­seis­ta on omi­nut lii­ke­toi­min­ta­mal­lik­seen ymmär­tä­mät­tö­mien asiak­kai­den höy­näyt­tä­mi­sen. Hin­ta voi olla tavan­omai­seen ver­rat­tu­na yli kym­men­ker­tai­nen. Se oli­si ker­rot­tu mat­kan alus­sa, jos oli­si kysyt­ty, mut­ta jos et kysy­nyt niin oma vika. Ei tar­vit­se höy­näyt­tää kovin mon­taa asia­kas­ta, kun pää­see rehel­li­sen tak­siy­rit­tä­jän päi­vän tie­nes­til­le. Ruot­sa­lai­nen osaa jo varoa. Sik­si tämä lii­ke­toi­min­ta rehot­taa len­to­kent­tä­tak­sien paris­sa. Tämä ei vas­taa minun käsi­tys­tä­ni mark­ki­na­ta­lou­den ihannekuvasta.

Vähän samaan kate­go­ri­aan liit­tyy laki, jos­sa yksi­tyi­nen yri­tys voi haas­taa jul­ki­sen sub­ven­toi­dun jouk­ko­lii­ken­teen. Sil­loin jul­ki­sen pal­ve­lun on väis­tyt­tä­vä ja jätet­tä­vä kysei­nen yhteys mark­ki­naeh­toi­ses­ti hoi­det­ta­vak­si. Yleen­sä tämä tar­koit­taa hin­to­jen olen­nais­ta nousua ja jouk­ko­lii­ken­teen mark­ki­nao­suu­den las­kua. Mitä­hän vaik­ka­pa haa­ga­lai­set sanoi­si­vat, jos jokin yri­tys ottai­sin Haa­ga-kes­kus­ta ‑lin­jan omak­seen ja ajai­si kol­min­ker­tai­sil­la lipun­hin­noil­la. Haa­ga­lai­set mak­sai­si­vat samaa kun­nal­lis­ve­roa kuin muut­kin helsinkiläiset.

Yrit­tä­jä­nä minä val­tai­sin Suo­men­lin­nan lii­ken­teen. Mak­sa­kaa kun­nol­la tai uikaa! En tosin sai­si mono­po­lia, mutta…

Minus­ta tämän tien pääs­sä on jouk­ko­lii­ken­ne­mak­su­jen olen­nai­nen nousu ja se, että jul­ki­nen tar­jon­ta vetäy­tyy hoi­ta­maan hyvin vähä­lii­ken­tei­siä reit­te­jä.  Jouk­ko­lii­ken­teen käy­tön kan­nal­ta tämä oli­si pie­ni kata­stro­fi, pait­si jos samal­la toteu­tet­tai­siin kor­keat tie­mak­sut autoil­le. Oli­si jär­ke­vää, että jouk­ko­lii­ken­ne mak­sai­si itse kulun­sa, kun­han auto­lii­ken­ne mak­sai­si ulkoi­set kustannuksensa.

58 vastausta artikkeliin “Terveisiä Göteborgista (1)”

  1. Auto­lii­ken­ne mak­saa eri­lai­sia vero­ja (autovero+alv, ben­sa­ve­ro, vuo­sit­tai­nen käyt­tö­mak­su jne.) monin­ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na rahaan, jon­ka val­tio käyt­tää tieliikenteeseen.

    1. Vir­ta­nen.
      Mon­ta­ko kerr­taa pitää tois­taa, että ali­hin­noi­tel­lun auto­lii­ken­teen ongel­ma kos­kee kau­pun­ki­lii­ken­net­tä. Maa­seu­dul­la autoi­lu on yli­ve­ro­tet­tua, kau­pun­geis­sa ali­ve­ro­tet­tua. Niin­pä myös jouk­ko­lii­ken­net­tä sub­ven­toi­daan lähin­nä vain kau­pun­kien sisäi­ses­sä liikenteessä.
      On muu­ten täy­del­lis­tä vää­ris­te­lyä ver­ra­ta autoi­li­joi­den mak­sa­mia vero­ja val­tion tie­lii­ken­tee­seen uhraa­miin rahoi­hin ja jät­tää ulko­puo­lel­la kun­tien käyt­tä­mät rahat.

  2. Ruot­sin laki ei edel­ly­tä että jouk­ko­lii­ken­ne­vi­ran­omai­sen tilaa­ma jouk­ko­lii­ken­ne väis­tyy. Yksi­noi­keu­det on nykyi­sin Ruot­sis­sa kiel­let­ty — sil­loin ei myös­kään tar­vit­se väistää.
    Fak­taa: http://www.svenskkollektivtrafik.se/Fakta/Nya-kollektivtrafiklagen/
    “4 § Ensam­rätt får inte med­ges som motpres­ta­tion för full­gö­ran­de av all­män tra­fikplikt” http://www.riksdagen.se/sv/Dokument-Lagar/Lagar/Svenskforfattningssamling/Lag-20101065-om-kollektivtr_sfs-2010–1065/

  3. Mark­ki­naeh­tois­ta­mi­seen liit­tyen kan­nat­taa kui­ten­kin myös sel­vit­tää, että kuin­ka pal­jon Göte­bor­gis­sa lii­ken­nöi­si lähi­ju­nia, jos mono­po­li-SJ oli­si jätet­ty niis­tä päät­tä­mään. Ja kuin­ka pal­jon parem­paa sii­tä saa­tiin, kun Göte­borg pää­si itse tilaa­maan lii­ken­teen rataverkolle.

  4. Ode:

    Ruot­sis­sa, niin sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen kun se onkin, hal­lit­see oikeis­to­hal­li­tus. Joi­ta­kin aika oikeis­to­lai­sia aja­tuk­sia se on kehit­tä­nyt. Esi­mer­kik­si tak­sit saa­vat hin­noi­tel­la mat­kan miten huvit­taa. Osa tak­seis­ta on omi­nut lii­ke­toi­min­ta­mal­lik­seen ymmär­tä­mät­tö­mien asiak­kai­den häynäyttämisen.

    Nyt Ode hau­kut vää­rää puu­ta. Ruot­sin (IMO äly­tön) tak­sien hin­noit­te­lun täy­del­li­nen vapaut­ta­mi­nen tapah­tui dema­rei­den val­ta­kau­del­la, Ing­var Carls­so­nin hal­li­tuk­sen toi­mes­ta 1990.

  5. Haus­ka kuul­la, että tie­tul­li toi­mii. Ei kai tuo “val­taus­la­ki” ihan noin hul­lu voi olla.

  6. Vir­ta­nen:
    Auto­lii­ken­ne mak­saa eri­lai­sia vero­ja (autovero+alv, ben­sa­ve­ro, vuo­sit­tai­nen käyt­tö­mak­su jne.) monin­ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na rahaan, jon­ka val­tio käyt­tää tieliikenteeseen. 

    Entä kun las­ke­taan mukaan öljyn­tuon­nin hait­ta ulko­maan­kaup­pa­ta­seel­le? Entä kun las­ke­taan kun­tien tie­lii­ken­tee­seen käyt­tä­mä raha mukaan? Entä kun las­ke­taan, min­kä mää­rän kun­nat menet­tä­vät tulo­ja maa-alas­ta, jon­ka autoi­lu nie­lee? Entä kun las­ke­taan mukaan tehot­to­muus, jon­ka autoi­lu aiheut­taa hajaut­ta­mal­la yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta? Entä kun las­ke­taan tie­lii­ken­teen aiheut­ta­mat onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set? Entä kun las­ke­taan mukaan tie­lii­ken­teen aiheut­ta­mat melu- ja terveyshaitat?

    Sit­ten kun olet arvot­ta­nut nuo kaik­ki, voit­kin argu­men­toi­da, onko autoi­lu mak­sa­nut nuo kaik­ki kus­tan­nuk­sen­sa veroina.

    Jää­te­lös­tä­kin mak­se­taan muu­ten monin­ker­tai­nen mää­rä alvia ja makeis­ve­roa ver­rat­tu­na rahaan, jon­ka val­tio käyt­tää jää­te­lön­val­mis­tuk­sen sub­ven­tioon. Ja puhe­li­mis­ta­kin mak­se­taan alvia monin­ker­tai­nen mää­rä ver­rat­tu­na rahaan, jon­ka val­tio käyt­tää puhe­lin­ten val­mis­ta­mi­seen. Vää­ryyt­tä, vääryyttä!

  7. Vir­ta­nen:
    Auto­lii­ken­ne mak­saa eri­lai­sia vero­ja (autovero+alv, ben­sa­ve­ro, vuo­sit­tai­nen käyt­tö­mak­su jne.) monin­ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na rahaan, jon­ka val­tio käyt­tää tieliikenteeseen.

    Aihees­ta on tuo­re VAT­Tin tut­ki­mus, oli­si­ko jol­lain link­kiä? Ulko­muis­tis­ta; Kun las­ke­taan autoi­lun verot, tuet, tie­me­not ja hyvin mal­til­li­set hait­ta­kus­tan­nuk­set (tos­sa las­kel­mas­sa ei suu­rem­paa mer­ki­tys­tä), niin tulos on suu­rin piir­tein plus­mii­nus­nol­la, pik­ka­sen pak­ka­sen puolella.

  8. Ruot­sis­sa työ­nan­ta­ja mak­saa Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­sut, kun ajaa työ­suh­deau­tol­la. Ensin tar­koi­tus oli että autoi­li­ja mak­sai­si itse, mut­ta byro­kra­tia kas­voi niin val­ta­vak­si että fir­ma maksaa.

    Aina­kin siis jot­kut työnantajat.

  9. Vapaas­sa kil­pai­lus­sa on se jär­ki, että se, joka toi­mii tehok­kaim­min, voi hoi­taa kan­nat­ta­vat lin­jat. Ris­tiin­sub­ven­toin­ti kan­nat­ta­vas­ta lii­ken­tees­tä ei-kan­nat­ta­vaan tosin täl­löin mene­te­tään, eli ei-kan­nat­ta­vaa lii­ken­net­tä pitää sub­ven­toi­da enem­män. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti on jär­ke­vää, että pal­ve­lut tuo­te­taan mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Eikä sekään ehkä ole ihan huo­no asia, että se joh­taa jul­ki­sen pal­ve­lun tuot­ta­mi­sen uudel­lee­nar­vioi­mi­seen. Jos bus­si­lin­jal­la on vähän mat­kus­ta­jia, se kan­nat­taa kor­va­ta pal­ve­lu­lin­jal­la, joka tila­taan. Pal­ve­lu para­nee ja kus­tan­nus ale­nee. Pal­ve­lun tuot­ta­jal­ta toki vaa­di­taan viit­se­liäi­syyt­tä ja sopi­via ajoneuvoja.

  10. OS: “Olen tähän asti pitä­nyt kiin­te­ään tul­li­ra­jaan perus­tu­vaa ruuh­ka­mak­sua huo­no­na aja­tuk­se­na ja satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­vaa kilo­met­ri­mak­sua pal­jon parem­pa­na, mut­ta täy­ty­nee miettiä.”

    Muka­va kuul­la. Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen poh­jau­tu­va ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­mä on kuin luo­tu IT-toi­mit­ta­jan päät­ty­mät­tö­mäk­si rahastusprojektiksi.

    Jos halu­taan itsei­sar­voi­ses­ti kehit­tää ja pilo­toi­da uusia ideoi­ta niin sit­ten pie­nem­mil­lä panok­sil­la ja ris­kil­lä tyy­liin kutsujoukkoliikenne.

  11. åke:
    Ruot­sis­sa työ­nan­ta­ja mak­saa Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­sut, kun ajaa työ­suh­deau­tol­la. Ensin tar­koi­tus oli että autoi­li­ja mak­sai­si itse, mut­ta byro­kra­tia kas­voi niin val­ta­vak­si että fir­ma maksaa.

    Aina­kin siis jot­kut työnantajat. 

    Niin se mak­sai­si tääl­lä­kin, aina­kin niil­le joil­la on varaa vaa­tia väli­tön­tä pal­kan­ko­ro­tus­ta ko. sum­man edes­tä. Sori pienituloiset…

    Mis­sä­kö­hän nämä Oden tie­tul­lia­se­mat muu­ten oli­si ja mil­lä perusteella?

  12. tpyy­luo­ma: Aihees­ta on tuo­re VAT­Tin tut­ki­mus, oli­si­ko jol­lain link­kiä? Ulko­muis­tis­ta; Kun las­ke­taan autoi­lun verot, tuet, tie­me­not ja hyvin mal­til­li­set hait­ta­kus­tan­nuk­set (tos­sa las­kel­mas­sa ei suu­rem­paa mer­ki­tys­tä), niin tulos on suu­rin piir­tein plus­mii­nus­nol­la, pik­ka­sen pak­ka­sen puolella.

    Onkos kukaan las­ke­nut tar­kem­min pal­jon­ko yhden auton pitäi­si mak­saa käyt­tä­mäs­tään maa-pin­ta-alas­ta “vuo­kraa” käy­pien mark­ki­na­hin­to­jen mukaan vaik­ka­pa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa? Hyvin etäi­ses­ti muis­te­len itse ver­tail­lee­ni tupak­kias­kin kan­teen yksiön vuo­kraa, yksiön tar­vit­se­maa maa­pin­ta-alaa ja auton käyt­tä­mää pin­ta-alaa ja pää­dyin johon­kin yhden euron tun­ti­tak­san paik­keil­le hen­ki­lö­au­tol­le. Ja sii­nä ei ollut muka­na se tila min­kä pitää olla tyh­jä­nä, että autot pää­se­vät liik­ku­maan. Joka tapauk­ses­sa tai­taa olla sel­vää, että ei ole aivan pie­ni sub­ven­tio autoi­lul­le se maa-pin­ta-alan mää­rä mikä sil­le on annet­tu paraatipaikoilla.

  13. Auto­ve­ro­tuk­sen tasos­ta voi olla mon­ta miel­tä, riip­puu mitä kaik­kea las­kee hai­toik­si ja kuluik­si, mut­ta olen­nai­sem­paa on miten sitä kerä­tään, eli vai­ku­tus. Kau­pun­kia­lueil­la auto­jen hai­tat ovat suu­ret ja eril­lai­set, pitäi­si koh­dis­taa parem­min. Sii­hen että suo­ma­lai­nen auto­ve­ro­tus koh­dis­tuu huo­nos­ti on his­to­rial­li­set syyt, alun­pe­rin kyse on ihan puh­taas­ta tuon­ti­tul­lis­ta eikä haittaverosta.

    Auto­ve­ro­uu­dis­tus oli erin­omai­nen, pääs­töt ja sitä kaut­ta myös kau­pun­geis­sa rele­van­tit hiuk­kas­pääs­töt ovat las­ke­neet uudes­sa auto­kan­nas­sa huo­mat­ta­vas­ti ja pal­jon enem­män kuin pelk­kä vero­pork­ka­na las­ken­nal­li­ses­ti aiheut­tai­si. Ihmi­set teke­vät mie­lel­lään oikein kun sii­hen vie­lä veroil­la kannustetaan.

    (Ainoa mikä sii­nä meni pie­leen: Tör­mä­sin yhteen auto­kaup­pi­aa­seen jol­la oli vie­no ja koh­tuul­li­nen toi­ve, seu­raa­van ker­ran kun val­tio muut­taa auton myyn­ti­ve­ro­tus­ta niin että jot­kut autot hal­pe­ne­vat, niin oli­si­ko mil­lään mah­dol­lis­ta teh­dä se saman tien? Pyö­rit­te­li­vät auto­kau­pas­sa puo­li vuot­ta peu­ka­loi­taan ennen kuin vero­uu­dis­tus tuli voi­maan, kos­ka osta­jat odot­ti­vat veromuutosta.)

    Minul­le on mys­tee­ri miten ruuh­ka­mak­sut empii­ri­ses­ti vähen­tä­vät niin pal­jon auto­lii­ken­net­tä. Teo­rias­sa tämä menee niin että tie­pin­nan hin­noit­te­lu lisää tien kapa­si­teet­tia, ruuh­kau­tu­nut katu­verk­ko vetää vähem­män auto­ja eli jos se hin­noi­tel­laan täy­teen niin auto­ja on cete­ris pari­bus jopa enem­män, vaik­ka mah­dol­li­nen aja­mi­sen hin­nan nouse vetää toi­seen suuntaan.

    Kyse on var­mas­ti sii­tä­kin että kun samal­la paran­ne­taan jouk­ko­lii­ken­net­tä niin se hou­kut­tel­lee enem­män mat­kus­ta­jia, kuten Ode kir­joit­taa. Jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii mat­kus­ta­ja­mää­rän kas­vun suh­teen päin­vas­toin kuin auto­lii­ken­ne, kun auto­ja tulee lisää niin tie­lii­ken­ne hidas­tuu eli alkaa huo­non­tu­mi­sen kier­re, kun mat­kus­ta­jia tulee lisää voi­daan tar­jo­ta enem­män ja parem­paa jouk­ko­lii­ken­net­tä eli se para­nee, mikä tuot­taa lisää matkustajia…

    Mut­ta on täs­sä­kin var­maan sitä­kin että ihmi­set yli­rea­goi mak­sui­hin. Esi­mer­kik­si kun Hel­sin­gis­sä asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­pien hin­taa nos­tet­tiin noin 5€/kk, jon­ka jäl­keen ne eivät edel­leen­kään mak­sa juu­ri mitään, niin lupien mää­rä tip­pui jotain 15%.

  14. Mik­si ben­san hin­ta ei näy­tä vai­kut­ta­van juu­ri lain­kaan autoi­lun mää­rään, on tosi­aan mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys. Luu­li­sin että se palaa osto­ta­pah­tu­man luon­tee­seen, eli sii­hen että mak­su menee tan­ka­tes­sa eikä sil­loin kun ben­saa kulutetaan. 

    Tan­ka­tes­sa ei oikein ole vaih­toeh­to­ja sen suh­teen pal­jon­ko ben­saa kulu­tat (pie­nem­pi tank­kaus­mää­rä kun ei vai­ku­ta suo­ra­nai­ses­ti koko­nais­ku­lu­tuk­seen). Sen sijaan sil­loin kun var­si­nai­set pää­tök­set teh­dään (eli ajan­ko vaik­ka kes­kus­taan vai en), aja­tus ben­san hin­nas­ta har­vem­min tulee edes mie­leen ja jos tulee­kin, har­va osaa teh­dä las­kel­man oikein. Ja ben­sa­han on jo mak­set­tu kun se on tan­kat­tu, joten psy­ko­lo­gi­nen hin­ta kulu­tus­pää­tös­tä teh­des­sä tun­tuu pieneltä.

    Hin­ta­jous­to toi­mi­si parem­min jos tank­kaus oli­si ilmais­ta, mut­ta kulu­tuk­ses­ta pitäi­si aina mak­saa erik­seen (tie­tul­lin tasoi­sil­la mak­suil­la, esim. luot­to­kor­til­la tai koli­koil­la). Kun hin­ta nousi­si, 2 eurol­la pää­si­si lyhyem­män matkan.

  15. tpyy­luo­ma: Minul­le on mys­tee­ri miten ruuh­ka­mak­sut empii­ri­ses­ti vähen­tä­vät niin pal­jon autoliikennettä.

    Eikö se nyt ole ollut ikiai­kai­nen totuus, että ihmi­set teke­vät mitä tahan­sa vält­tääk­seen vero­jen mak­sa­mis­ta. Oli sii­nä jär­keä tai ei. 

    Tie­tul­lit tän­ne ja heti. Mak­san mie­lel­lä­ni kym­pin tai vaik­ka kak­si sii­tä ilos­ta että sil­loin kun oikeas­ti tar­vit­see liik­kua autol­la kes­kus­tas­sa, siel­lä myös pys­tyy liik­ku­maan autol­la. (Ehdot­tai­sin, että samal­la mak­sul­la voi käyt­tää joko jul­kis­ta lii­ken­net­tä tai autoa, oman valin­tan­sa mukaan)

  16. Gäte­bor­giin toteu­tet­ta­van jär­jes­tel­män inves­ton­ti­kus­tan­nus on 950 mil­joo­naa kruu­nua, mikä on vain puo­let Tuk­hol­man jär­jes­tel­män kustannuksista”

    Har­ras toi­ve on, että oste­taan tuol­ta sit­ten toi­mi­va jär­jes­tel­mä edul­li­ses­ti. Mut­ta eikö­hän täs­sä käy taas niin että tar­jous­kil­pai­lun voit­taa joku suo­ma­lai­nen viri­tys joka on pape­ril­la hal­pa — mut­ta myö­häs­tyy kol­me vuot­ta ja hin­ta­lap­pu kak­sin­ker­tais­tuu eikä toi­mi sen­kään jäl­keen kunnolla.

  17. Uskon, että polt­to­nes­teet kal­lis­tu­vat roi­mas­ti, jos täs­tä lamas­ta sel­vi­tään. Tämä kyl­lä rokot­taa jul­kis­ta lii­ken­net­tä­kin. Aina­kaan mitään moni­mut­kais­ta mak­su­jär­jes­tel­mää ei kan­na­ta käyt­tää, Suo­mes­sa tie­to­tek­niik­ka­pro­jek­tit ovat men­neet huo­nos­ti. Voi­si­ko lii­ken­tee­seen vai­kut­taa park­ki­mak­su­ja korottamalla.

  18. No vähe­ni aina­kin yhdel­lä ruuh­ka­mak­sunn­vas­tus­ta­jien argumentit.

  19. Göte­bor­gis­sa on koh­tuul­li­sen pal­jon har­ras­tet­tu ylei­seu­roop­pa­lai­ses­ta poik­kea­vaa käy­tän­töä, jos­sa bus­sit kul­ke­vat ratik­ka­kais­toil­la. Tai pitäi­si kai puhua yhtei­sis­tä joukkoliikennekaistoista.

    Kun nyt olet­te siel­lä pää­kal­lon­pai­kal­la ja kes­kus­te­lu­yh­tey­des­sä, niin voi­sit­ko kysyä Göte­bor­gin koke­muk­sia tästä.

    1. Onko yhteis­kais­toil­la vil­kas ratik­ka­lii­ken­ne ja vil­kas bus­si­lii­ken­ne vai onko peri­aa­te niin, että yhteis­kais­ta sal­li­taan vain, jos joko jom­pi­kum­pi tai molem­mat lii­ken­ne­muo­dot kul­ke­vat vain harvoin?

    2. Onko ratik­ka­kais­taa kul­ke­vil­la bus­seil­la avo­ra­has­tus eli sisään kai­kis­ta ovis­ta ja nopeat pysäkkiajat?

    3. Miten kun­nos­sa­pi­toon ja kis­ko­jen uusi­mis­tar­pee­seen vai­kut­taa se, että kis­koil­la aje­taan sää­nöl­lis­tä bus­si­lii­ken­net­tä? Kuin­ka suu­ri kus­tan­nus­mer­ki­tys täl­lä on?

    Tämä oli­si tär­keä tie­to ja vies­ti sekä HSL:lle että eten­kin KSV:lle.

  20. Suo­men ja Ruot­sin rat­kai­se­va ero on se, että Ruot­sis­sa inves­toi­daan, Suo­mes­sa sääs­te­tään. Ruot­sin inves­toin­nit koh­dis­tu­vat niin tie- kuin rataverkkoon.
    Inves­toin­neis­ta on odo­tet­ta­vis­sa hyö­ty­jä tule­vai­suu­des­sa, sääs­töis­tä vain infra­struk­tuu­rin rapautumista.

  21. tcrown: Onkos kukaan las­ke­nut tar­kem­min pal­jon­ko yhden auton pitäi­si mak­saa käyt­tä­mäs­tään maa-pin­ta-alas­ta “vuo­kraa” käy­pien mark­ki­na­hin­to­jen mukaan vaik­ka­pa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa? Hyvin etäi­ses­ti muis­te­len itse ver­tail­lee­ni tupak­kias­kin kan­teen yksiön vuo­kraa, yksiön tar­vit­se­maa maa­pin­ta-alaa ja auton käyt­tä­mää pin­ta-alaa ja pää­dyin johon­kin yhden euron tun­ti­tak­san paik­keil­le hen­ki­lö­au­tol­le. Ja sii­nä ei ollut muka­na se tila min­kä pitää olla tyh­jä­nä, että autot pää­se­vät liik­ku­maan. Joka tapauk­ses­sa tai­taa olla sel­vää, että ei ole aivan pie­ni sub­ven­tio autoi­lul­le se maa-pin­ta-alan mää­rä mikä sil­le on annet­tu paraatipaikoilla.

    Luki­ja huo­man­nee, että kupun­gin kes­kus­tas­sa osyä­köin­ti mak­saa 4 e/ tun­ti ari­sin päi­vä­sai­kaan. Mile­käs­tä, kos­ka sil­loin park­ki­paik­kaa käyt­tä­vät vai ne, jot­ka todel­la sitä tar­vit­se­vat. Mitä sit­ten teh­dään yöpark­kee­ruak­sen suh­teen, onkin toi­nen kysymys. — 

    Huo­mat­ta­koon, että luon­no­va­lon saa­mi­sen, palo­tur­val­li­su­duen yms. vuok­si katu­jen on joka tapauk­ses­sa olta­va riit­tä­vän leveitä

  22. Esi­mer­kik­si tak­sit saa­vat hin­noi­tel­la mat­kan miten huvit­taa. Osa tak­seis­ta on omi­nut lii­ke­toi­min­ta­mal­lik­seen ymmär­tä­mät­tö­mien asiak­kai­den häynäyttämisen. ”

    Kyl­lä tuo­kin kuvio sopii mark­ki­na­ta­lou­teen. Suu­rin osa ihmi­sis­tä osaa ottaa ns nor­maa­li­hin­tai­sen taksin.
    Mut­ta kun ne lop­pu­vat niin sit­ten tur­vau­du­taan huip­pu­hin­noi­tel­tui­hin tak­sei­hin ja nii­den on teh­tä­vä­kin tulok­sen­sa muu­ta­mal­la har­vall kyydillä

    Kysy­mys on vain hup­pu­kuor­man tasauk­ses­ta ja hinnoittelusta.Kaikessa busi­nek­ses­sa mene­tel­lään näin.

    Mut­ta ihmi­sil­tä, asiak­kail­ta se vaa­tii, että he ovat kaik­kien alo­jen jon­kin­lai­sia asiantuntijoita.
    Ellei ole, niin on hyväksikäytetty

  23. Ben­san hin­ta vai­kut­taa yllät­tä­vän vähän autoi­luun. Täs­tä ei seru­aa, että ruuh­ka­mak­suis­ta ei oli­si hyötyä.

    Ole­tan että aika tyy­pil­li­nen autol­la suo­ri­tet­ta­va (työ)matka* oli­si 12 km suun­taan­sa. Sii­hen palaa päi­väs­sä 2 lit­raa ben­saa, joka mak­saa 3,40 euroa. Vuon­na 2004 sama tai­si kus­tan­taa 2,40 euroa. Lisäys­tä siis tul­lut yksdiegu.

    Kaik­ki rea­lis­ti­set ruuh­ka­mak­sut ovat 4–6 euroa päi­väs­sä. Itse pidän par­haim­pa­na jär­jes­tel­mää, jos­sa se perit­tä­siin Suo­mes­sa rekis­te­röi­syis­tä autois­ta Hel­sin­gin seu­dun (mah­dol­li­set­si myös Tam­pe­reen ja Turun) sisään­tu­lo­teil­tä ja kehä­väy­lil­tä kak­sii­por­tai­se­na arki­aa­mui­sin, sano­kaam­me 6.30 — 9.00. Tämä riit­tää tar­peet­to­man työ­mat­ka­lii­ken­te­nee liminointiin.

    Tämä käsit­tääk­se­ni on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta ja jär­ke­vin­tä teh­dä kame­ra­ku­vil­la rek­ka­ris­ta. Monis­ta­kaan syis­tä en pidä satel­lii­ti­pai­kan­nus­ta mielekkäänä.

    * Mat­ka jon­ka voi­si suo­riot­taa jul­ki­sil­la liikennevällineillä

  24. Daniel Feder­ley:
    Göte­bor­gis­sa on koh­tuul­li­sen pal­jon har­ras­tet­tu ylei­seu­roop­pa­lai­ses­ta poik­kea­vaa käy­tän­töä, jos­sa bus­sit kul­ke­vat ratik­ka­kais­toil­la. Tai pitäi­si kai puhua yhtei­sis­tä joukkoliikennekaistoista.

    Göte­bor­gin sys­tee­miä on jos­kus ehdo­tet­tu meil­le­kin. Asias­sa vain saat­taa olla se mut­ta, että siel­lä rati­koil­la on ylei­seu­roop­pa­lai­nen junien rai­de­le­veys eli 43,5 cm leveäm­pi kuin Hel­sin­gin yksi met­ri. Sik­si Göte­bor­gin rati­kat­kin ovat jon­kin ver­ran leveäm­piä kuin meil­lä. Ja pysäk­kien mitoi­tuk­set, esim. vas­ta­päis­ten korok­kei­den etäi­syy­det toi­sis­taan ovat siten myös avokätisempiä. 

    Aina­kin esim. Man­ner­hei­min­tiel­lä tms. tilan­teis­sa voi­si siis tul­la ongel­mia, pysäk­kien leven­tä­mi­nen­kin kun oli­si hankalaa?

  25. tpyy­luo­ma:
    Auto­ve­ro­uu­dis­tus oli erin­omai­nen, pääs­töt ja sitä kaut­ta myös kau­pun­geis­sa rele­van­tit hiuk­kas­pääs­töt ovat las­ke­neet uudes­sa auto­kan­nas­sa huo­mat­ta­vas­ti ja pal­jon enem­män kuin pelk­kä vero­pork­ka­na las­ken­nal­li­ses­ti aiheuttaisi. 

    Auto­ve­ro­tus­kes­kus­te­lus­sa minua on aina ihme­tyt­tä­nyt se, ettei mis­sään oikein huo­mioi­da, että rajam­me ovat auki. Auto­ve­ro­tuk­sen pitäi­si olla neut­raa­li maa­han- ja maas­ta­muu­ton suh­teen, ottaa huo­mioon ulko­maa­lai­set Suo­mes­sa työs­ken­te­le­vät, ulko­mail­la asu­vien suo­ma­lais­ten Suo­men-lomat jne. Sama pätee myös eri­lai­siin tiemaksujärjestelmiin.

    Jos­tain kum­man syys­tä naa­pu­ri­ta­lon raken­nus­työ­maal­la Pik­ku-Huo­pa­lah­des­sa oli­vat useim­mat työ­mies­ten pysä­köi­dyt autot Viron rekis­te­ris­sä. Oli­vat­ko kaik­kien näi­den auto­jen aja­jat viro­lai­sia, en tie­dä. Joka tapauk­ses­sa Hel­sin­gis­sä ja Ete­lä-Suo­mes­sa yleen­sä­kin alkaa olla aika pal­jon Viron ja Venä­jän rekis­te­reis­sä ole­via auto­ja. Mikä lie­nee tilan­ne Pohjois-Suomessa? 

    Rat­kai­su ei ole enää teh­dä kuten Suo­mes­sa ennen EU-aikaa teh­tiin: vakoil­tiin suo­ma­lais­tyt­tö­jen kans­sa seu­rus­te­le­via ruot­sa­lais­poi­kia ja kun tar­peek­si mon­ta yötä oli Suo­men puo­lel­la tul­lut vie­tet­tyä, taka­va­ri­koi­tiin auto rajal­la. Ei käy enää.

    Rat­kai­su ei oikein voi olla mikään muu kuin siir­ty­mi­nen pois auto­nos­to- ja omis­tus­ve­ros­ta käyt­tö­ve­roon, eli tie­mak­sui­hin ja polt­toai­ne­ve­roon. Ja tie­mak­su­jen on kos­ket­ta­va myös ulko­maa­lai­ses­sa rekis­te­ris­sä ole­via auto­ja, kuten on asian lai­ta useim­mis­sa tie­mak­su­ja kerää­vis­sä mais­sa (aina­kin Rans­ka, Ita­lia ja Sveitsi).

  26. Daniel Feder­ley:
    Göte­bor­gis­sa on koh­tuul­li­sen pal­jon har­ras­tet­tu ylei­seu­roop­pa­lai­ses­ta poik­kea­vaa käy­tän­töä, jos­sa bus­sit kul­ke­vat ratik­ka­kais­toil­la. Tai pitäi­si kai puhua yhtei­sis­tä joukkoliikennekaistoista.

    Kun nyt olet­te siel­lä pää­kal­lon­pai­kal­la ja kes­kus­te­lu­yh­tey­des­sä, niin voi­sit­ko kysyä Göte­bor­gin koke­muk­sia tästä.

    Tämä oli­si tär­keä tie­to ja vies­ti sekä HSL:lle että eten­kin KSV:lle.

    Kan­nat­taa myös kysel­lä sii­tä, min­kä­lai­set lii­ken­ne­va­loe­tuu­det Göte­bor­gis­sa on jär­jes­tet­ty rai­de­lii­ken­teel­le ja bus­si­lii­ken­teel­le. Vas­tauk­sia kuun­nel­les­sa kan­nat­taa var­mis­taa, mitä vas­taa­ja tar­koit­taa 0‑vii­ve-etuu­del­la.

    Hel­sin­gis­sä sil­lä tar­koi­te­taan sitä, että pysäh­dys on kor­kein­taan 5 sekun­tia, kun taas man­ne­reu­roop­pa­lai­nen tapa on käsit­tääk­se­ni se, että 0‑viive tar­koit­taa sitä, ettei rati­kan tar­vit­se pysäh­tyä lainkaan

  27. tcrown: Eikö se nyt ole ollut ikiai­kai­nen totuus, että ihmi­set teke­vät mitä tahan­sa vält­tääk­seen vero­jen mak­sa­mis­ta. Oli sii­nä jär­keä tai ei. 

    Voi­si­ko­han tyh­myyt­tä verottaa? 🙂

    Tie­tul­lit tän­ne ja heti. Mak­san mie­lel­lä­ni kym­pin tai vaik­ka kak­si sii­tä ilos­ta että sil­loin kun oikeas­ti tar­vit­see liik­kua autol­la kes­kus­tas­sa, siel­lä myös pys­tyy liik­ku­maan autol­la. (Ehdot­tai­sin, että samal­la mak­sul­la voi käyt­tää joko jul­kis­ta lii­ken­net­tä tai autoa, oman valin­tan­sa mukaan)

    Miet­ti­nyt jos­kus samaa. Sel­keys on räi­keän aliar­vos­tet­tu hyve, ja oli­si kii­tet­tä­vän sel­ke­ää että on yksi, sano­taan nyt vaik­ka lii­ken­ne­mak­su, jol­la saa ajaa autol­la, kul­kea jul­ki­sil­la ja pysä­köi­dä. Ton ohjaa­vuus ja tason mää­rit­te­ly on vaan sit­ten vähän niin ja näin, auton liit­ty­vien mak­su­jen pitäi­si muut­tua kysyn­nän mukaan ja jouk­ko­lii­ken­tees­sä tuol­le ei ole niin tar­vet­ta kun sitä yli­ky­syn­tää on aika vähän.

    Mut­ta mah­dol­lis­ten mak­su­jen koh­dal­la nyt aina­kin voi­si käyt­tää samaa infraa. Eli esim. park­ki­au­to­maa­tis­ta voi­si ostaa jouk­ko­lii­ken­ne­li­pun ja mat­ka­kor­til­la voi park­kee­ra­ta, jne.

  28. Tak­sien hin­noit­te­lu­käy­tän­töön on ole­mas­sa hyvin yksin­ker­tai­sia rat­kai­su­ja: vaa­ti­mus että kai­kis­sa tak­seis­sa on hin­nas­to joko auton kyl­jis­sä tai tak­sin sisä­puo­lel­la näky­väs­sä paikassa. 

    Ei tuol­lai­sen yksit­täi­sen ja hel­pos­ti rat­kais­tun ongel­man takia pidä men­nä suo­ma­lai­seen lupa- ja hin­ta­sään­nös­te­lyyn. Ihan kreik­ka­lais­ta tou­hua koko tak­si­hom­ma Suomessa.

  29. Lii­an van­ha: Kyl­lä tuo­kin kuvio sopii mark­ki­na­ta­lou­teen. Suu­rin osa ihmi­sis­tä osaa ottaa ns nor­maa­li­hin­tai­sen taksin.

    Jos men­nään osas­toon “kulut­ta­jan­suo­ja”, niin yleen­sä tör­keät hui­jauk­set tuon koh­dan “osaa” perus­teel­la on kiel­let­ty. Täs­sä se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että tak­sit voi­tai­siin vel­voit­taa riit­tä­vän sel­keäs­ti ker­to­maan mat­kan hin­ta etu­kä­teen jol­la­kin sopi­val­la tavalla.

    Ei ole hyvä edes mark­ki­na­ta­lou­den kan­nal­ta, jos joku valit­see kym­men­ker­tai­sel­la hin­nal­la liik­ku­van tak­sin tie­tä­mät­tään. Ja tämä­hän on näi­den hämä­räy­rit­tä­jien tar­koi­tus. Jos sen sijaan joku valit­see sen kym­men­ker­tai­sel­la hin­nal­la kul­ke­van tak­sin, kos­ka se on ainoa saa­ta­va, ja kos­ka kyy­ti on sen arvoi­nen, niin se pitää kyl­lä sallia.

    Ongel­ma ei siis ole hin­noit­te­lu, vaan hin­noit­te­lu­tie­toi­suu­den saat­ta­mi­nen asiak­kail­le. Täs­sä koh­das­sa kulut­ta­ja­kau­pas­sa vas­tuu­ta voi siir­tää yrit­tä­jien suun­taan, eikä sen pitäi­si olla yrit­tä­jil­le mikään ongel­ma. Ruot­sa­lai­sil­le se jos­tain syys­tä tun­tuu ole­van ongelma.

  30. tpyy­luo­ma: Aihees­ta on tuo­re VAT­Tin tut­ki­mus, oli­si­ko jol­lain link­kiä? Ulko­muis­tis­ta; Kun las­ke­taan autoi­lun verot, tuet, tie­me­not ja hyvin mal­til­li­set hait­ta­kus­tan­nuk­set (tos­sa las­kel­mas­sa ei suu­rem­paa mer­ki­tys­tä), niin tulos on suu­rin piir­tein plus­mii­nus­nol­la, pik­ka­sen pak­ka­sen puolella.

    Oli­si­ko­han se ollut Lii­ken­ne­vi­ras­ton alku­ke­säs­tä jul­kai­se­ma “Lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tuet”? Pape­ris­ta saa hyviä nume­roi­ta, mut­ta se ei esi­mer­kik­si vas­taa kysy­myk­seen yksi­tyi­sau­toi­lus­ta oikein miten­kään jär­ke­väs­ti. Se koh­te­lee lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää koko­nai­suu­te­na, jol­loin yhteen­las­kus­sa rau­ta­tei­den meno­ja kate­taan mopoi­li­joi­den bensalaskuista.

    Kun ote­taan tien­pi­don kus­tan­nuk­set, pääs­tö­kus­tan­nuk­set, ajo­neu­vo­ve­ro, auto­ve­ro, polt­toai­ne­ve­ro ja polt­toai­ne­ve­ron alv sekä onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set huo­mioon, vii­van alla on noin kak­si mil­jar­dia euroa. Täs­tä yksi­tyi­sau­toi­lu mak­saa toden­nä­köi­ses­ti vie­lä suu­rem­man osan kuin mitä tuot­taa kustannuksia.

    Täl­lä ei kui­ten­kaan pääs­tä oikein puus­ta pit­kään, kos­ka sel­väs­ti val­tio net­to­aa yksi­tyi­sau­toi­lus­ta roi­mas­ti. Kau­pun­geil­la taas tilan­ne on eri, eikä tuos­sa ollut esi­mer­kik­si ruuh­ka­kus­tan­nuk­sia mukana.

    Koko­nai­suu­del­le ei muu­ten­kaan ole ase­tet­ta­vis­sa hin­ta­lap­pua, kos­ka liik­ku­mi­nen on yksi yhteis­kun­nan toi­min­nan perus­e­del­ly­tyk­sis­tä. Sil­le voi lait­taa hin­ta­la­pun vain ver­rat­tu­na johon­kin vaihtoehtoon.

    Kau­pun­gis­sa kriit­ti­nen kysy­mys on tilan ja ajan hin­ta. Kum­mal­le­kin voi­daan ihan perus­tel­lus­ti lait­taa hyvin eri­lai­sia hin­ta­lap­pu­ja, joil­la saa­daan hyvin eri­lai­sia tulok­sia. Esi­mer­kik­si park­ki­ti­la katu­var­res­sa voi­daan arvioi­da erit­täin kal­liik­si, mut­ta jos katu­var­rel­le ei ole vaih­toeh­to­käyt­töä, tila onkin ilmais­ta. Tai miten arvo­te­taan se, että hen­ki­löl­lä A menee enem­män aikaa mut­ta hen­ki­löl­lä B on miel­lyt­tä­väm­pi ympäristö?

    Ruuh­ka­mak­su­jen osal­ta tilan­ne on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi, kos­ka kysy­mys on pal­jon rajoitetumpi.

    Mie­li­pi­de­ky­sy­myk­se­nä taas sii­tä: Minus­ta evi­dens­si on ihan riit­tä­vää. Kame­ra­pe­rus­tai­set ruuh­ka­mak­sut (hyvin kokeil­tua tek­no­lo­gi­aa vaik­ka­pa USA:ssa) käyt­töön, tulot kun­nal­le. Kun­ta saa vapaas­ti omil­la kaduil­laan päät­tää mak­suis­ta, kun­han yhden­ver­tai­suut­ta ei riko­ta (ts. esi­mer­kik­si val­taa­pi­tä­vä RKP ei saa lait­taa sata­sen ruuh­ka­mak­sua PS:n puo­lue­toi­mis­ton edes­sä mene­väl­le kadulle).

  31. tpyy­luo­ma: Voi­si­ko­han tyh­myyt­tä verottaa? 

    Mark­ki­na­ta­lous yleen­sä hoi­taa sen itse, joten yhteis­kun­ta ei pää­se väliin. Tyh­mil­lä har­voin on kovin pal­jon mitä verot­taa, vaik­ka tyh­myy­des­tä ei tun­nu ole­van pulaa…

  32. tpyy­luo­ma: Minul­le on mys­tee­ri miten ruuh­ka­mak­sut empii­ri­ses­ti vähen­tä­vät niin pal­jon auto­lii­ken­net­tä. Teo­rias­sa tämä menee niin että tie­pin­nan hin­noit­te­lu lisää tien kapa­si­teet­tia, ruuh­kau­tu­nut katu­verk­ko vetää vähem­män auto­ja eli jos se hin­noi­tel­laan täy­teen niin auto­ja on cete­ris pari­bus jopa enem­män, vaik­ka mah­dol­li­nen aja­mi­sen hin­nan nouse vetää toi­seen suuntaan.
    Kyse on var­mas­ti sii­tä­kin että kun samal­la paran­ne­taan jouk­ko­lii­ken­net­tä niin se hou­kut­tel­lee enem­män mat­kus­ta­jia, kuten Ode kirjoittaa. 

    Ei, vaan kyse on ensi­si­jai­ses­ti sii­tä, että fik­sut­kaan ihmi­set eivät sekä osaa että halua suh­tau­tua kus­tan­nuk­siin ratio­naa­li­ses­ti. Sik­si näi­tä asioi­ta ei tule teo­re­ti­soi­da lii­kaa. Kaup­pi­aat tie­tä­vät tämän, ja kes­kel­lä kor­pea sijait­se­van ostos­hel­ve­tin paras veto­nau­la onkin ilmai­nen pysäköinti.

    Ihmi­set voi­vat ajaa tar­jouk­sen peräs­sä kilo­met­ri­tol­kul­la ostaak­seen sen­tin hal­vem­paa ben­saa, jon­ka jäl­keen he aja­vat aina kun tar­vet­ta tai halua on. He voi­vat kier­tää 20 min kort­te­lia sääs­tääk­seen euron parkkimaksuissa. 

    Asun­toa ostaes­saan he eivät osaa hin­noi­tel­la tule­vaa put­ki­re­mont­tia eivät­kä var­sin­kaan vuo­kra­ton­tin kus­tan­nus­ta. Meil­lä on aika pal­jon poruk­kaa joka las­kee kaik­ki hin­nat mum­mon­mark­koi­na käyt­tä­mäl­lä ker­roin­ta kuusi.

  33. Mark­ku af Heur­lin:
    Itse pidän par­haim­pa­na jär­jes­tel­mää, jos­sa se perit­täi­siin Hel­sin­gin seu­dun sisään­tu­lo­teil­tä ja kehä­väy­lil­tä kak­si­por­tai­se­na arki­aa­mui­sin, sano­kaam­me 6.30 – 9.00. Tämä riit­tää tar­peet­to­man työ­mat­ka­lii­ken­teen eliminointiin. 

    Mut­ta ensin pitäi­si päät­tää onko pää­mää­rä­nä juu­ri tuo tar­peet­to­man lii­ken­teen ja sen hait­to­jen eli­mi­noin­ti vai silk­ka rahas­tus tai tur­han hal­lin­non lisää­mi­nen (ja lisä­puu­has­te­lun kek­si­mi­nen niil­le muu­ta­mal­le tietojärjestelmätoimittajalle).

    Jos­tain syy­tä media ja kom­men­to­jat käyt­tä­vät usein nimi­tys­tä “ruuh­ka­mak­su” sel­lai­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä jos­sa rahaa peri­tään kai­kes­ta lii­ken­tees­tä klo 06–21. Vaik­ka ne oikeat ruuh­kat ajoit­tu­vat yleen­sä vain työmatka-aikoihin.

  34. Toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä Ruot­sin malliin

    1) Ruuh­ka­mak­sut ohjaa­maan lii­ken­net­tä ja tuot­ta­maan rahaa. Ei tar­vi­ta ihmeel­li­siä high-tech satel­liit­ti­häs­sä­köi­tä vaan yksin­ker­tai­nen on täs­sä­kin kaunista.

    2) Riit­tä­vät inves­toin­nit jo teh­ty­jen suun­ni­tel­mien toteu­tuk­seen. Etu­pai­not­tei­ses­ti käy­te­tyt ruuh­ka­mak­sun tuo­tot aut­ta­vat ohjel­man liik­keel­le ja pitä­vät sen käynnissä.

    3) Kil­pai­lu pitää kus­tan­nuk­set kuris­sa ja pal­ve­lun hyvä­nä, myös raiteilla.

    Tulok­se­na ruuh­kat­to­mat tiet ja toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Eikä ollut edes vaikeaa!

  35. Ongel­ma ei siis ole hin­noit­te­lu, vaan hin­noit­te­lu­tie­toi­suu­den saat­ta­mi­nen asiakkaille. ”

    Ongel­ma on ihmi­sen rajallisuus,yksittäinen ihmi­nen ei voi voi tie­tää kai­kes­ta kaikkea.

    Ehkä­pä hubo­tit ‚gybor­git ym rat­kai­se­vat ongelman

  36. Kom­ment­ti a_l:lle 23.8.2012 kel­lo 12:48:

    Täs­sä on viral­lis­ta (posi­tii­vis­ta) tie­toa kil­pai­lus­ta kiskoilla:
    http://banportalen.banverket.se/Banportalen/pages/8117/Avregleringslut.pdf
    http://www.vti.se/sv/publikationer/pdf/uppfoljning-av-avregleringen-av-godstrafiken-pa-jarnvag.pdf

    Meil­lä puo­les­taan val­tio­val­ta seu­raa sivus­ta, kun VR tekee tois­ten ope­raat­to­rei­den aloit­ta­mi­ses­ta mah­dol­li­sim­man vaikeaa.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110855-%E2%80%9Dhyv%C3%A4t-veljet%E2%80%9D-rautatiekaluston-tuhoamisen-takana

    On se niin vai­ke­aa, kun meil­lä on ne (kor­vien­vä­li­set) erityisolosuhteet!

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

  37. Arkip­sy­ko­lo­gial­la totea­si­si että suur­kau­pun­kio­lois­sa ihmi­sil­lä on kor­keam­pi ris­kin­ot­to­ha­lu ja autol­la men­nään juu­ri siitä
    mis­sä aita on matalin. 

    Jos ei ole ruuh­ka­mak­sua vaan ainoas­taan päi­väs­tä toi­seen heit­te­le­viä ben­san hin­to­ja ja pysä­köin­ti­mak­su­ja jot­ka voi vält­tää etsi­mäl­lä ilmai­sen pai­kan, tai pysä­köi­mäl­lä luvat­to­mal­le pai­kal­le tai jät­tä­mä­lä mak­sa­mat­ta pysä­köin­ti­mak­su, niin on enem­män kau­pun­kiin autol­la pyr­ki­viä kuin tilan­tees­sa jos­sa koko kau­pun­kiin pää­see autol­la vain mak­sa­mal­la ruuh­ka­mak­su jon­ka hin­ta on ennak­koon tiedossa.

  38. Juk­ka Siren:Asias­sa vain saat­taa olla se mut­ta, että siel­lä rati­koil­la on ylei­seu­roop­pa­lai­nen junien rai­de­le­veys eli 43,5 cm leveäm­pi kuin Hel­sin­gin yksi met­ri. Sik­si Göte­bor­gin rati­kat­kin ovat jon­kin ver­ran leveäm­piä kuin meillä.

    Täm­möis­tä syy-seu­raus­suh­det­ta ei ole. Maa­il­mal­la on 1000 mm rai­de­le­vey­den vau­nu­ja, joi­den leveys on bus­sien tapaan 2,6 m tai enem­män (esim. Trond­heim, Bil­bao) ja myös 1435 mm rai­de­le­vey­del­lä kapei­ta vau­nu­ja. Hel­sin­gis­sä rai­tio­tie­verk­ko tie­tys­ti muu­ten rajoit­taa vau­nu­jen leveyt­tä, kos­ka rai­de­vä­li ja katu­ym­pä­ris­tö muu­ten on raken­net­tu kapeil­le vaunuille.

  39. Hei, Osmo & muu HSL-poruk­ka siel­lä Göteborgissa,

    Kiin­nit­tä­kää­hän huo­mio­ta seu­raa­vaan asi­aan Västt­rä­fik-lii­ken­tees­sä: oli lii­ke­ne­vä­lin mikä hyvän­sä, estee­tön sisään­käyn­ti (esim. bus­sin tai rati­kan ensim­mäi­nen pois­tu­mi­so­vi, kes­kio­vi tai junas­sa inva­luis­kal­la varus­tet­tu ovi) on aina mer­kit­ty näky­vin kel­tai­sin reu­nuk­sin. Sama­ten bus­sien ja rati­koi­den oikea sivu­pei­li, joka saat­taa jos­sain tilan­tees­sa olla vaa­rak­si esim. pysä­kil­lä oles­ke­li­joil­le, on mer­kit­ty hei­jas­ta­val­la, “L”-kirjaimen näköi­sel­lä kel­tai­sel­la tar­ral­la. Minus­ta pie­niä, mut­ta toi­mi­via ja tur­val­li­suut­ta lisää­viä yksi­tyis­koh­tia. Lisäk­si tuon esteet­tö­män sisään­käyn­nin sel­keä mer­kit­se­mi­nen vies­tit­tää, minus­ta, että kai­ken­lai­set mat­kus­ta­ja­ryh­mät, myös vam­mai­set ja muu lii­kun­ta­ra­joit­tei­set sekä lap­si­per­heet, ovat tervetulleita.

  40. Täs­men­nys vie­lä äskei­seen: jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neen ovi, jos­sa on inva­lius­ka tms. on mer­kit­ty tuol­la orans­sin­kel­tai­sel­la reu­nuk­sel­la. Toki muut­kin ovet ovat yleen­sä mata­la­lat­tiai­sia, mut­ta tuo mää­rät­ty ovi mah­dol­lis­taa siis pyö­rä­tuo­lin otta­mi­sen kyytiin.

  41. Autoi­lul­la on mui­ta­kin kulu­ja kuin tien­ra­ken­nus ja yllä­pi­to. Mut­ta eihän Auto­liit­to tai auton­val­mis­ta­jat niis­tä mitään puhu. Val­tion bud­je­tis­ta sel­vi­ää, että tie­ku­lu­jen lisäk­si autoi­lun kus­tan­nuk­sia veron­mak­sa­jil­le ovat mm. työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set ja onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set, jois­ta muu­ten jäl­kim­mäi­set perä­ti noin kol­me mil­jar­dia euroa / vuosi!

    1. Tosin onnet­to­muus­kus­tan­nuk­sis­ta osan kat­taa autoi­li­joi­den vakuu­tus. Suu­rin las­kel­mien ulko­puo­li­nen kus­tan­nus on las­ken­nal­li­nen vuo­kra ties­tön alle jää­väs­tä tilas­ta. Hel­sin­gin alu­ees­ta 25 % haas­kau­tuu lii­ken­tee­seen. Mikä oli­si vuo­kra tuos­ta pinta-alasta?

  42. Hyvä, että eksyit­te sin­ne Göte­bor­giin. Siel­tä on usein löy­ty­nyt opit­ta­vaa. 70-luvul­la käy­tiin kat­so­mas­sa katu­ver­kon vyö­hy­ke­jär­jes­te­ly­jä. Kes­kus­tas­sa läpi­kul­ke­va lii­ken­ne tor­pat­tiin jaka­mal­la sen kadut ulko­syöt­töi­sik­si tas­kuik­si. Hel­sin­kiin sitä ei saa­tu, kun lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­li­kön mie­les­tä ensin tar­vit­tiin kes­kus­tan kehäväylä. 

    Toi­vot­ta­vas­ti väy­lä­mak­su nit­kah­taa eteen­päin tääl­lä Hel­sin­gis­sä, kun siel­lä suu­rel­la jou­kol­la vakuu­tut­te jär­jes­tel­män hyö­dyl­li­syy­des­tä. Ruot­sa­lai­set saa­vat ihme kyl­lä pal­jon aikaan, vaik­ka val­mis­te­lu­vai­hei­den ylen­palt­ti­nen asioi­den jau­ha­mi­nen jos­kus pitkästyttää.

  43. Mark­ku af Heur­lin: Luki­ja huo­man­nee, että kupun­gin kes­kus­tas­sa osyä­köin­ti mak­saa 4 e/ tun­ti ari­sin päiväsaikaan. 

    Ei kai­kil­le. Joil­le­kin se mak­saa 100 eur/vuosi, eli rei­lun sen­tin tun­ti. Ja lii­ken­tees­sä ei muu­ta kuin polttoaineverot.

    Huo­mat­ta­koon, että luon­no­va­lon saa­mi­sen, palo­tur­val­li­su­duen yms. vuok­si katu­jen on joka tapauk­ses­sa olta­va riit­tä­vän leveitä

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­ren paikkeilla?

    tpyy­luo­ma: oli­si kii­tet­tä­vän sel­ke­ää että on yksi, sano­taan nyt vaik­ka lii­ken­ne­mak­su, jol­la saa ajaa autol­la, kul­kea jul­ki­sil­la ja pysä­köi­dä. Ton ohjaa­vuus ja tason mää­rit­te­ly on vaan sit­ten vähän niin ja näin, auton liit­ty­vien mak­su­jen pitäi­si muut­tua kysyn­nän mukaan ja jouk­ko­lii­ken­tees­sä tuol­le ei ole niin tar­vet­ta kun sitä yli­ky­syn­tää on aika vähän.

    Jos Mars­siin on saa­tu radio-ohjat­ta­va auto, niin ei tuon nyt aivan teke­mä­tön jut­tu luu­li­si ole­van. Jos tar­vi­taan kovem­pi auto­mak­su kuin bus­si­mak­su, niin auto­mak­sul­la pää­see bus­siin, mut­ta ei toi­sin­päin. Tai sit­ten päin­vas­toin, kal­liil­la bus­si­li­pul­la saa ajel­la myös autol­la, mut­ta hal­vem­mal­la tie­tul­lil­la ei pää­se bus­siin. Eikä yöl­lä kol­mel­ta tar­vi­ta mitään mak­sua autol­la ajamiseen.

  44. Mik­ko Säre­läl­le nol­la­vii­ve-etuu­den käsitteestä

    Jouk­ko­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­loe­tuut­ta, jos­sa ajoa­jan medi­aa­nin ja 10%:n per­sen­tii­lin (ajoai­ka, jon­ka 10% vau­nuis­ta alit­taa) ero­tus on enin­tään 5 sekun­tia, pide­tään nollaviive-etuutena.

    Jos etuu­des­ta huo­li­mat­ta vau­nu jou­tuu pysäh­ty­mään valoi­hin — edes sekun­nik­si, niin sel­lai­nen etuus ei kos­kaan voi olla nol­la­vii­ve-etuus — aiheu­tuu­han vau­nun pel­käs­tä pysäh­dyk­ses­tä ja uudel­leen liik­keel­le­läh­dös­tä vähin­tään­kin 15 sekun­nin lisä­vii­ve eli sel­lai­sen vii­vy­tyk­sen aiheut­ta­va etuus on hyvin kau­ka­na nollaviive-etuudesta.

    Nol­la­vii­veen aja­tus on ottaa huo­mioon kul­jet­ta­jien eri­lai­set ajo­ta­vat lii­ken­ne­va­lois­sa. Jos kul­jet­ta­ja A ajaa välin 20 sekun­nis­sa ja kul­jet­ta­ja B saman välin 23 sekun­nis­sa, niin eihän sil­loin kul­jet­ta­jan B vau­nul­le ole aiheu­tu­nut 3 sekun­nin lisä­vii­vy­tys­tä lii­ken­ne­va­lo­jen takia.

    Käy­tän­nös­sä onkin todet­tu, että nol­la­vii­ve-etuus­va­lois­sa vau­nu yleen­sä pää­see valo­jen läpi pysäh­ty­mät­tä tai vain hie­man vauh­ti­aan hidastaen.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tosin onnet­to­muus­kus­tan­nuk­sis­ta osan kat­taa autoi­li­joi­den vakuu­tus. Suu­rin las­kel­mien ulko­puo­li­nen kus­tan­nus on las­ken­nal­li­nen vuo­kra ties­tön alle jää­väs­tä tilas­ta. Hel­sin­gin alu­ees­ta 25 % haas­kau­tuu lii­ken­tee­seen. Mikä oli­si vuo­kra tuos­ta pinta-alasta?

    Tuol­la ylem­pä­nä sitee­raa­ma­ni tase (noin 2,5 mrd/vuosi) val­tion kan­nal­ta kat­taa tie­lii­ken­teen. Sii­nä ovat jo val­tion kan­net­ta­vak­si tule­vat onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set (noin 0,5 mrd/vuosi) ja jokin las­ken­nal­li­nen arvo (noin 1 mrd/vuosi) lii­ken­teen pääs­tö­jen haitoille.

    Mut­ta tuo Osmon mai­nit­se­ma tila­ky­sy­mys on pal­jon olen­nai­sem­pi. Vas­taan kui­ten­kin tuo­hon Osmon pro­vo­soi­vaan kysy­myk­seen toi­sel­la: Jos vetäi­sim­me koko tuon 25 % pin­ta-alas­ta met­säk­si, miten kävi­si maan arvon?

    Maan arvoa ei voi käsi­tel­lä yksit­täi­se­nä kysy­myk­se­nä, kos­ka maan arvon­muo­dos­tus riip­puu kaa­voi­tuk­ses­ta, maan saa­ta­vuu­des­ta ja ihmis­ten mak­su­ky­vys­tä. Lisäk­si maan sijain­ti ja lii­ken­neyh­tey­det vai­kut­ta­vat arvoon. Rau­ta­tie tai moot­to­ri­tie alen­taa lähel­lä ole­vien asun­to­jen arvoa, mut­ta hie­man kau­em­pa­na ase­mas­ta tai liit­ty­mäs­tä ole­vien kiin­teis­tö­jen arvoa ne nostavat.

    Kuten täs­tä toi­vot­ta­vas­ti käy ilmi, yksi­tyi­sau­toi­lun vie­män maan arvo sinän­sä on eri­koi­nen irroi­tet­ta­va asiayh­tey­des­tä. Maal­la ei ole mitään kiin­te­ää neliö­hin­taa mis­sään. Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mis­sä ver­tai­lu pitää aina teh­dä kah­den vaih­toeh­toi­sen tilan­teen välil­lä ja etsiä siel­tä vai­ku­tuk­set eri ryhmille.

    Kau­pun­gis­sa liik­ku­mi­sel­la on kui­ten­kin kak­si muu­ta sel­vää hait­taa aiheut­ta­vaa omi­nai­suut­ta, joi­hin ehkä pää­see hel­pom­min käsik­si: aika ja viihtyvyys.

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti jokai­nen ruuh­kas­sa nököt­tä­jä (oli sit­ten kul­ku­neu­vo mikä hyvän­sä) hidas­taa mui­den mat­kan­te­koa. Täs­tä voi syn­tyä erit­täin huo­mat­ta­via kus­tan­nuk­sia, eri­tyi­ses­ti mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat hui­kei­ta. Näi­tä voi­daan arvioi­da jo pal­jon tar­kem­min, kos­ka ajal­le on mää­ri­tel­tä­vis­sä jokin hin­ta. (Ruuh­ka­mak­su­jen osal­ta ihmi­set saa­vat mää­rit­tää sen ihan itse, jos mak­su ase­te­taan siten, että lii­ken­ne pysyy sujuvana.)

    Lisäk­si lii­ken­ne hei­ken­tää yleen­sä viih­ty­vyyt­tä. Vaik­ka sii­nä­kin on sub­jek­tii­vi­sia ero­ja, yleen­sä ihmi­set kat­so­vat taka­pi­hal­laan mie­luum­min puis­toa kuin moot­to­ri­tie­tä, rata­pi­haa tahi bussivarikkoa.

    Aika­kus­tan­nus on kai­kis­ta hel­poin arvioi­da ja kai­kis­ta hai­tal­li­sin yhteis­kun­nal­le. Sen takia nime­no­maan sen verot­ta­mi­seen pitää kes­kit­tyä. Liik­ku­mi­sen ruuh­ka­mak­su­jen pitää olla sel­lai­set, että niil­lä ehkäis­tään ruuhkautuminen.

    1. Jos halu­taan las­kea lii­ken­teen hin­taa resurs­sien käy­tön kaut­ta, pitäi­si las­kea jokin kus­tan­nus lii­ke­teen varaa­mal­le maa­pin­ta-alal­le. Se lie­nee noin 40 neliö­ki­lo­met­riä eli 40 mil­jon­naa neliö­met­riä. Jos tuol­le auto­jen alle jää­väl­le maal­le pan­tai­siin hin­nak­si vain 10 euroa/vuosi/m2 maan arvok­si vuot­ta koh­den tuli­si 400 mil­joo­naa euroa.
      Itse en pidä täs­tä las­ku­ta­vas­ta, vaan suo­si­sin mar­gi­naa­li­tar­kas­te­lua. Liin­teesfä onsuu­rin hai­taa, SIIPÄ RUUUHKAA. Llienee

  46. Auto­mies itse­kin:
    Autoi­lul­la on mui­ta­kin kulu­ja kuin tien­ra­ken­nus ja yllä­pi­to. Mut­ta eihän Auto­liit­to tai auton­val­mis­ta­jat niis­tä mitään puhu. Val­tion bud­je­tis­ta sel­vi­ää, että tie­ku­lu­jen lisäk­si autoi­lun kus­tan­nuk­sia veron­mak­sa­jil­le ovat mm. työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set ja onnet­to­muus­kus­tan­nuk­set, jois­ta muu­ten jäl­kim­mäi­set perä­ti noin kol­me mil­jar­dia euroa / vuosi!

    Kyl­lä tämä tei­dän ideo­lo­gian­ne jos­sa val­tio saa varas­taa työ­mie­hel­tä kai­ken on vas­ten­mie­li­nen. Kysyi­sin mil­lä taval­la työ­mat­ka­vä­hen­nys on kulu­ja veron­mak­sa­jil­le? Siis rau­ta­lan­gas­ta: Miten vero jota ei peri­tä on kulu? Eikö­hän tei­den kun­nos­sa pitoon saa­da tai tuli­si saa­da suu­rin osa tör­keis­tä ben­sa- ja auto­ve­rois­ta. Autoi­li­jat mak­sa­vat myös pyö­rä­tei­den kunnossapidon.

    1. Jani Nie­me­lä
      Miten suh­tau­tui­sit sii­hen, että kai­kil­ta muil­ta, pait­si niil­tä, joi­den suku­ni­mi alkaa N:llä. annet­tai­si anteek­si kaik­ki verot? Eihän vero, jota eiu peri­tä, ole kulu. Jos se on sinun mie­les­täi­si ihan OK. mik­si emme teki­si niin?

  47. Olin kevääl­lä Göte­bor­gis­sa. 60-luvun lopun mota­rit ol aika futuristisia.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jani Niemelä
    Miten suh­tau­tui­sit sii­hen, että kai­kil­ta muil­ta, pait­si niil­tä, joi­den suku­ni­mi alkaa N:llä. annet­tai­si anteek­si kaik­ki verot? Eihän vero, jota eiu peri­tä, ole kulu. Jos se on sinun mie­les­täi­si ihan OK. mik­si emme teki­si niin?

    Minä en nyt kyen­nyt ymmär­tä­mään sitä aja­tus­ket­jua, jol­la pääs­tiin työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sis­tä tie­tyn ryh­män sor­ta­mi­seen. Se siis ei ole ok. 

    Jos aihees­ta hie­man sivum­mal­le men­nään niin saa­han vero­vä­hen­nyk­siä monis­ta muis­ta­kin kuluis­ta ja hyvä niin. Pyr­ki­kää pois­ta­maan yrit­tä­jil­tä­kin oikeu­det vähen­nyk­siin niin saa­daan loput­kin niis­tä Inti­aan ja Kii­naan. Tämä tun­tuu ole­van agen­da lis­tal­lan­ne aika kor­keal­la. Sit­ten kun ei ole enää työ­paik­ko­ja niin ei ole myös­kään saas­tut­ta­via työmatkalaisiakaan. 

    Anteek­si menee sivuun aihees­ta, mut­ta tei­dän tota­li­taa­ri­nen työläisen/yrittäjän mak­si­maa­li­nen vero­tus, sään­te­ly, ja hal­lin­ta agen­dan­ne puistattaa.

  49. Jani Nie­me­lä:

    Autoi­li­jat mak­sa­vat myös pyö­rä­tei­den kunnossapidon.”

    Ajo­ra­to­jen ja pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to mak­se­taan kun­nal­lis­ve­rois­ta, jota mak­sa­vat myös autottomat.

  50. Kävi­kös muu­ten ilmi, kuin­ka perus­teel­li­siin sel­vi­tyk­siin pai­kal­li­nen Pisa­ra-rata perus­tuu? Mei­kä­läi­nen Pisa­ra­han on perus­teil­taan osit­tain mys­ti­nen, mikä ei häm­mäs­tyt­tä­vää kyl­lä tun­nu kovin ketään kiinnostavan.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/108216-eduskunta-ja-salatieto
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111377-valtiontalouden-tarkastusvirasto-selvittelee-pisara-radan-taustoja

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

  51. Vai­kut­taa­ko­han ben­san hin­ta­jous­toon lisäk­si auto­jen kes­ki­ku­lu­tuk­sen var­sin mer­kit­tä­vä las­ku? Vaik­ka ben­san hin­ta nous­sut kol­man­nek­sen, pää­see uudel­la autol­la kui­ten­kin tan­kil­li­sel­la todel­la pal­jon pidemmälle.

    Yhdys­val­lois­sa, jos­sa löpöä ei juu­ri vero­te­ta, siir­tyy maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan muu­tok­set todel­la pal­jon suo­rem­min hin­toi­hin ja siel­lä on kyl­lä näh­tä­vis­sä 2008 sel­keä las­ku aje­tuis­sa kilo­met­reis­sä. Toki syy­nä voi olla myös työt­tö­myy­den kas­vu. (Mut­ta toi­saal­ta yksi laman perus­syis­tä oli öljyn hin­nan raju nousu.)

    Auto­ja­han vero­te­taan pal­jon kos­ka nii­tä voi­daan verot­taa pal­jon — vero on hel­pos­ti val­vot­ta­vis­sa ja mel­ko han­ka­las­ti kier­ret­tä­vis­sä. Voi kai tän­kin tun­nus­taa? Joten­kin­han ne verot täy­tyy kerä­tä ja auto­ve­ro nyt aina­kin mua mie­lyt­tää mel­ko kat­ta­va­na ja jos­sain mää­rin progres­sii­vi­se­na. (Vero kor­kein iso­moot­to­ri­ses­sa turhakeautossa.)

  52. a_l:
    Toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä Ruot­sin malliin

    1) Ruuh­ka­mak­sut ohjaa­maan lii­ken­net­tä ja tuot­ta­maan rahaa. Ei tar­vi­ta ihmeel­li­siä high-tech satel­liit­ti­häs­sä­köi­tä vaan yksin­ker­tai­nen on täs­sä­kin kaunista.

    2) Riit­tä­vät inves­toin­nit jo teh­ty­jen suun­ni­tel­mien toteu­tuk­seen. Etu­pai­not­tei­ses­ti käy­te­tyt ruuh­ka­mak­sun tuo­tot aut­ta­vat ohjel­man liik­keel­le ja pitä­vät sen käynnissä.

    3) Kil­pai­lu pitää kus­tan­nuk­set kuris­sa ja pal­ve­lun hyvä­nä, myös raiteilla.

    Tulok­se­na ruuh­kat­to­mat tiet ja toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Eikä ollut edes vaikeaa!

    Tulin Göte­bor­giin jos­kus itla­päi­väl­lä n klo 17, en mui­sat enää tar­kem­min-. Olin havait­se­vi­na­ni tiet­tyä ruuh­kaa vaik­ka Ulle­vin jääs­ta­dio­nil­le ehdion­kin ajois­sa, kat­so­maan muu­ten muos­tel­ma­luis­te­lun MM-kisoja.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tek­no­lo­gia perus­tuu rekis­te­ri­nu­me­roi­den digi­ku­viin ja teko­ä­lyyn. Mak­saa pitää vain Ruot­sis­sa rekis­te­röi­dyis­tä autois­ta, kos­ka teko­ä­lyn älyk­kyys on rajallista. 

    Toi­voin aika­naan, että Trond­hei­min ympä­ris­tön tie­tul­li­jär­jes­tel­mä oli­si vas­taa­vas­ti rajoi­te­tun äly­käs. Tur­ha toi­vo, jär­jes­tel­mä kerä­si tie­to­ja aje­luis­ta­ni muu­ta­man kuu­kau­den ja lähet­ti sit­ten las­kun kotio­soit­tee­see­ni :). Siis aina­kin joi­den­kin ulko­mai­den suh­teen riit­tä­vä älyk­kyys on ole­mas­sa ja ollut käy­tös­sä jo toissavuonna.

    Las­kus­sa lukee “Trön­de­lag Boms­vei­sels­kap as” ja “Euro Par­king Col­lec­tion plc”. Las­kun voi mak­saa joko IBAN-nume­rol­la tai luot­to­kor­til­la http://www.epcplc.com. Las­ku on suo­men­kie­li­nen ja mel­ko selkeä.

    Jos teh­dään tyh­mä sys­tee­mi, kyse on siis valinnasta.

Vastaa käyttäjälle Mikko Särelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.