Kreikan tie olkoon meidänkin tiemme?

Timo Soi­ni on men­nyt sanomaan, ettei oman auton käyt­töko­r­vausten ylikom­pen­saa­tioon pidä puut­tua, kos­ka vero­jen mak­sami­nen on perin ikävää ja alen­taa halua tehdä työtä. On ihan kiva, jos ei itse tarvitse mak­saa vero­ja, mut­ta se tarkoit­taa valitet­tavasti, että ne verot jäävät jonkun muun mak­set­tavak­si. Kreikas­sa Soinin oppia on nou­datet­tu vuosia ja ne verot uhkaa­vat jäädä mei­dän maksettavaksemme.

Jos menee oma­l­la autol­laan ter­veyskeskuk­seen, kohtu­ullisi­na matkas­ta aiheutuvina kus­tan­nuksi­na kor­vataan 20 sent­tiä kilo­metriltä. Jos ajaa fir­man ajo­ja oma­l­la autol­laan, se mak­saakin yhtäkkiä 45 sent­tiä kilo­metriltä. Sel­l­aista laskel­maa ei löy­dy, että autol­la ajami­nen olisi oikeasti noin kallista, jos ajok­ilo­me­tre­jä tulee kym­meniä tuhan­sia kilo­me­tre­jä vuodessa. Nyt raja on pan­tu 15 000 kilo­metri­in. Kos­ka oma auto on myös omas­sa käytössä, on kohtu­ullista olet­taa, että noi­ta omia ajo­ja tulee vaikka­pa 10 000 kilo­metriä. Kuka tahansa voi käy­dä kat­so­mas­sa autoli­iton laskurista, paljonko autol­la ajami­nen mak­saa, jos kilo­me­tre­jä tulee yli 25 000 kilo­metriä vuodessa. Kyse on räikeästä ylikom­pen­saa­tios­ta. Autol­la aja­mal­la tien­aa vero­ton­ta palkkaa.

174 vastausta artikkeliin “Kreikan tie olkoon meidänkin tiemme?”

  1. Mites päivära­hat? Niis­sä ylikom­pen­saa­tio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkään­laisia investointeja.

  2. Täy­tyy myön­tää että ylikom­pen­saa­tio­ta on ollut. Mut­ta ajoi­tus muu­tok­selle on min­ulle henkilöko­htais­es­ti täy­delli­nen. Ajot on lop­pu ja keski­tyn aivan mui­hin hom­mi­in kuin jäte­huol­lon kier­rä­tyk­sen edis­tämiseen. Jät­teet polte­taan Suomes­sa jatkos­sa kaik­ki mas­s­apoltossa läm­mök­si ja roskakuskit tule­vat ole­maan itäeu­roop­palaisia. Kiitos eduskun­ta uud­es­ta “jäte­laista”.
    Mut­ta kyl­lä samal­la voisi puut­tua myös autoe­dun vero­tuk­seen ja matkavähen­nyk­si­in. Työ­matkavähen­nys on aika hyvä, kun tääl­lä maal­la kul­je­taan jopa 100 km matko­ja kimp­pakyy­dil­lä ja jokainen kyy­dis­sä ole­va vähen­tää matkat joka päivä vero­tuk­ses­sa, vaikkei käytäkään omaa autoaan kuin joka viides päivä. Ympäristöystävällistä?

  3. “Kyse on räikeästä ylikom­pen­saa­tios­ta. Autol­la aja­mal­la tien­aa vero­ton­ta palkkaa.”

    Se on täs­mälleen näin. Yrit­täjänä kävin van­hal­la auton­rämäl­lä pk-seudul­ta Poh­jan­maal­la ym. työa­siois­sa, ja parin päivän ajoista sain nos­taa verot­tomasti kol­man­nek­sen auton arvos­ta. Kiitos ilmais­es­ta, tai ainakin verot­tomas­ta, rahas­ta, mut­ta eihän tuos­sa nyt ole jär­jen häivää.

  4. Olisi­han tuo ihan muka­va kom­pen­saa­tio, jos mak­set­taisi­in 20 sent­tiä kilo­metriltä oma­l­la autol­la tehdys­tä ter­veyskeskuskäyn­nistä. Valitet­tavasti asi­at eivät ole ihan noin hyvin. Meil­läpäin oman auton käyt­tö näi­hin reis­sui­hin on vält­tämätön­tä, mut­ta kor­vausten saami­nen ei ole ollenkaan itses­tään selvää. Omi­in kon­trol­lireis­sui­hi­ni en ole edes kor­vauk­sia hak­enut, mut­ta hiukan häm­mästyin kor­vaus­ta isäni sairaala­matkas­ta. Vein van­han miehen lääkärin lähet­teel­lä keskus­sairaalaan ja matkaa tuli kaikki­aan noin 110 kilo­metriä. Kor­vaus kaiken maail­man omavas­tu­u­o­suuk­sien jäl­keen oli rapi­at seit­semän euroa. Ei tarvitse miet­tiä seu­raaval­la ker­ral­la kahdesti ottaako taksin.

  5. 20 sent­tiä kat­taa kyl­lä keskiver­toau­ton ben­saku­lut, ren­gasku­lut ja vuosi­huol­lon, mut­ta ei seuraavia:

    - vaku­u­tuk­set
    — parkkimaksut
    — pääomakulut
    — lisäk­ilo­me­trien aiheut­ta­ma arvonalenema

    1. Jut­ta
      Noista ain­oas­taan lisäk­ilo­me­trien aiheut­ta­ma arvonalen­e­ma on matkas­ta aiheutu­vaa lisäku­lua ja tietysti parkki­mak­sut, jos ter­veyskeskuk­ses­sa todel­la on mak­sulli­nen pysäköin­ti. Vaku­u­tuk­seen ja pääo­maku­lui­hin lisä­mat­ka ei vaiku­ta mitään.

  6. Sylt­ty: Mites päivära­hat? Niis­sä ylikom­pen­saa­tio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkään­laisia investointeja.

    Se että onko se räikeämpi on päi­vara­ho­jen kanssa aika tapausko­htaista. Ote­taan esimerk­ki A, liike­mat­ka vaikka­pa sak­saan, majoituk­sen ja matkat mak­saa tietenkin työ­nan­ta­ja ja ruoat tar­joaa isän­tä, samoin tietenkin hoituu myös tak­siku­lut. Käytän­nössä saaa sen 60 euroa päivässä vero­ton­ta palkan päälle.

    Esimerk­ki B taas on se että vaikka­pa kon­fer­enssilip­pu­un, jon­ka työ­nan­ta­ja mak­saa, sisäl­tyy lounas ja sen rehelli­nen veron­mak­sa­ja vielä muis­taa maini­ta. Muut ruoat ja menot hoide­taan itse, niin ei se 30 päivä (50% vähen­nys) nyt niin hirveän yläkant­ti­in ole.

    Pul­mallista tässä koko jutus­sa on se että kun kuluko­r­vauk­set on suurelta osin tosial­lis­es­ti palkkaa, niin kyl­lä liit­to­jen pitääkin niiden leikkauk­sia vas­tus­taa. Asian voisi hoitaa työ­sopimus­neu­vot­teluis­sa. Mut­ta kun samaan aikaan her­rat jostain syys­tä halu­a­vat naa­ma vaka­vana selit­tää että nehän ovat vain kit­sai­ta kor­vauk­sia kuluista, niin keskustelu menee vaikeaksi.

  7. Oli päätös mikä tahansa, niin toiv­ot­tavasti perus­teet ovat jatkos­sa samat suun­taan ja toiseen. 

    Jos siis ajan oma­l­la autol­la työ­nan­ta­jan ajo­ja tai ajan työ­nan­ta­jan autol­la omia ajo­ja, niin verot­ta­man edun kor­vaus­määrä on sama.

  8. Las­si Hieta­nen:
    ‘snip’
    Työ­matkavähen­nys on aika hyvä, kun tääl­lä maal­la kul­je­taan jopa 100 km matko­ja kimp­pakyy­dil­lä ja jokainen kyy­dis­sä ole­va vähen­tää matkat joka päivävero­tuk­ses­sa, vaikkei käytäkään omaa autoaan kuin joka viides päivä. Ympäristöystävällistä?

    Muuten hyvä mielipi­de, mut­ta verot­ta­japa ei hyväksy oman auton käyttöä.
    Halvim­man bus­silipun hin­nal­la en saanut edes dieselpolt­toaineen hin­taa takaisin verottajalta.
    Yhden­su­un­tainen mat­ka oli tosin vain 70 km, olisiko 100 km matkalta saanut?

  9. Mites päivära­hat? Niis­sä ylikom­pen­saa­tio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkään­laisia investointeja.

    Päivära­han on tarkoi­tus kat­taa kaik­ki sat­un­naiset elinkus­tan­nusten lisään­tymiset matkan aikana: ruokailut kohtu­u­ta­soises­sa rav­in­to­las­sa, mah­dol­liset juo­mara­hat ym. sekä matkalaukku­jen ja ‑vaat­tei­den kulu­mi­nen. Kokopäivära­ha on 34 euroa. Sil­lä syö kak­si ker­taa ja ostaa yhden kahvin sekä pullan.

  10. Autol­la aja­va tien­aa vero­ton­ta palkkaa, myöskään työ­nan­ta­jan ei tarvitse km-kor­vauk­sista mak­saa vero­ja. Olen ymmärtänyt, että yksi ongel­ma palkan mak­samises­sa kilo­metriko­r­vauksi­na on lisäk­si se, että se ei ker­ry­tä sitä vas­taan­ot­ta­van työeläkettä.

    Tot­takai km-kor­vauk­set täy­tyy kohtu­ullis­taa todel­lista tilan­net­ta vas­taaviksi. Saman tien voisi luop­ua työ­matkaku­lu­jen verovähen­nysoikeud­es­ta. Eri­tyis­es­ti jälkim­mäi­nen hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta suuril­la kaupunkiseuduil­la, sen lisäk­si, että se lisää autoilua.

  11. Virkamiehel­lä matkako­r­vaus kom­pen­soi usein sitä yli­työtä joka mat­ka-ajas­ta aiheutuu. Kor­vauk­sen pienen­tämi­nen johtaa halut­tom­muu­teen matkus­taa ja paineisi­in yli­työko­r­vauk­sista myös toimihenkilöille.

  12. On vähän epä­tarkoituk­sen­mukaista kehys­tää tämä kysymys veron­mak­sun vält­tämisek­si tai mak­samisek­si. Olisi Soinin kannal­ta paljon kiusal­lisem­paa vas­ta­ta kysymyk­seen, että mik­si sen verova­paan kor­vauk­sen saamisek­si pitäisi päris­tel­lä autol­la, että eikö nyt kuitenkin olisi parem­pi pyrk­iä siihen, että työ­nan­ta­jat mak­saisi­vat parem­man palkan työstä, jos­ta on työ­nan­ta­jalle hyö­tyä, eikä kiertäisi veroa aje­lut­ta­mal­la työn­tek­i­jöitä autoillaan? 

    Kun jos noiden matkako­r­vauk­sien verot­to­muud­es­ta vain yksinker­tais­es­ti luovut­taisi­in, niin voitaisi­in sit­ten pudot­taa niitä vero­ja muil­ta osin. Jos työ­nan­ta­ja kokee tarpeel­lisek­si mak­saa autol­la ajamis­es­ta, niin mak­saa sit­ten saman veron. Ja ostaa vaik­ka ben­sat. Älytön­tä vek­sla­ta ja vään­tää täl­lais­es­ta asiasta.

  13. Saman voisi sanoa päivära­hoista. On jotenkin hul­lua, että muuten mata­la­palkkainen tutk­i­ja saa pro­jek­teista lisäkom­pen­saa­tio­ta sil­lä, että matkus­taa kalli­iseen maa­han kon­fer­enssi­in, ja siis että tämä tosis­saan kan­nus­taa valikoimaan ne kon­fer­enssit tämän mukaan.

  14. Olet sinäkin näitä laskelmia oman auton käyt­tökus­tan­nuk­sista, varsinkin muut­tuvista, esit­tänyt. Niistä puut­tuu kuitenkin yksi han­kala ter­mi: entä jos auto tulee kolaroitua työ­matkalla? Vaku­u­tusko­r­vauk­sis­sa on omavas­tuu, bonuk­set laske­vat ja vaku­u­tus kallistuu.

    Oman auton todel­lis­ten käyt­töku­lu­jen määrit­te­ly ei ole help­po kysymys. Ylikom­pen­saa­tio on oikeutetumpi kuin alikompensaatio.

    Toki toinen ongel­ma on tuo tulo­jen muut­ta­mi­nen kilo­metriko­r­vauk­sik­si. Itsel­länikin on aina sil­loin täl­löin työ­matkaa kaupunki­in, jos­sa asu­isi anop­pi ja appi. Jos otan per­heeni autoon ja kuskaan koko porukan suku­loimaan, saan kilo­metriko­r­vauk­set, jot­ka yleen­sä mak­sa­vat reilusti koko per­heen edestakaisen matkan. Jos kul­jen junal­la, yllä­tys yllä­tys, näin ei käykään. Itse mielu­um­min tek­isin matkan junal­la, mut­ta tästä syys­tä mat­ka tulisi suh­teel­lis­es­ti aika kalliiksi.

  15. Hieno laskuri Autoli­itol­la. Ben­sa Audi A6, kulu­tus 6,5 l/100 km.

  16. Ei Soi­ni ole ain­oa, joka puo­lus­telee yliko­rkei­ta kilo­metriko­r­vauk­sia. Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Juha Sip­ilä vetosi myös blo­gis­saan yrit­täjyy­den tukemiseen ym. Lähetin hänen blogi­in­sa kom­mentin, jos­sa kysyin että mitä järkeä on siinä, että kilo­metriko­r­vauk­sil­la voi tien­ata verova­paasti? Mikä oli vas­taus: koko kom­men­toin­timah­dol­lisu­us katosi ko. blogista.

    http://www.juhasi.fi/blogi.html

  17. Mik­si pikkukaup­pa­rat­sun pitäisi saa­da ajaa Audi A 6:lla ja mik­si putkimiehen vol­vo cx:llä?

    Ratkaisu heille joil­la on paljon ajo­ja työ­nan­ta­jan lasku­un on joko vapaa autoe­tu jos­sa työ­nan­ta­ja kus­tan­taa corol­la- tai octavia- tasoisen peru­au­ton tai hiace tai ww-trans­porter tyy­li­nen keik­ka auto. 

    Eiväthän tak­siren­gitkään saa ajaa yksi­ty­isajo­ja isän­tän­sä mesellä.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Noista ain­oas­taan lisäk­ilo­me­trien aiheut­ta­ma arvonalen­e­ma on matkas­ta aiheutu­vaa lisäku­lua ja tietysti parkki­mak­sut, jos ter­veyskeskuk­ses­sa todel­la on mak­sulli­nen pysäköin­ti. Vaku­u­tuk­seen ja pääo­maku­lui­hin lisä­mat­ka ei vaiku­ta mitään. 

    Entäpä mah­dolli­nen kolaroin­ti vaik­ka ter­veyskeskuk­sen parkkipaikalla — omavas­tu­ut ja vaku­u­tus­mak­su­jen bonuk­sien menetys?

  19. Tiedemies:
    Saman voisi sanoa päivära­hoista. On jotenkin hul­lua, että muuten mata­la­palkkainen tutk­i­ja saa pro­jek­teista lisäkom­pen­saa­tio­ta sil­lä, että matkus­taa kalli­iseen maa­han kon­fer­enssi­in, ja siis että tämä tosis­saan kan­nus­taa valikoimaan ne kon­fer­enssit tämän mukaan.

    Tuskin mata­la­palkkainen tutk­i­ja saa mitään? Kor­vausten edel­ly­tyk­senä on matkamääräys — oma­l­la päätök­sel­lä toki saa matkus­taa, mut­ta kor­vauk­si­in tarvi­taan työ­nan­ta­jan päätös. Kalli­iseen kon­fer­enssin matkus­taa kallispalkkainen.

  20. Minä sain käytetylle 30 000 euroa mak­savalle 4v van­halle Audi A6:lle keskikus­tan­nuk­sek­si 45 sent­tiä / km.

    Huonom­mal­la autol­la ei kyl­lä mielel­lään pitk­iä matko­ja ajele.

  21. Kilo­metri- ja muutkin kor­vauk­set ovat oma­l­la kohdal­la muka­va jut­tu. Enkä free­lance­toimit­ta­jana pane yhtään pahak­seni, että niitä mak­se­taan. Kesäisin aje­len yhden kuvauste­htävän puit­teis­sa 1100 km, ja läh­den hom­maan mielel­läni, mikä ehkä parhait­en ker­tookin kor­vauk­sen tasos­ta. Nyt olen vielä muut­tanut van­han kär­ryni viinave­toisek­si, ja E15 on sekä hiilineu­traalia että hal­paa kuin saip­pua. Oper­aa­tio onnis­tuu muu­ta­mal­la satasel­la melkein kaikille ben­sa autoil­la, jot­ka kestävät viinal­la sekoitet­tua ben­saa, esim. 95E:tä.

    -e- : Kom­men­toin samoin tuoreeltaan Juha Sip­ilän blogi­in. Ei tun­tunut kaipaa­van kom­ment­te­jamme. Ymmär­rän jos joku val­it­see lin­jak­seen kir­joit­taa vain omia mielip­iteitään, mut­ta tuol­lainen valikoi­va mukakom­ment­timah­dol­lisu­us on jo todel­la brezhneviläistä.

  22. Osmo: eikö auton työ­matkaku­luko­r­vaus ole aina vaikea­ta laskea oikeudenmukaisesti.Kaikki laskel­mat, niin sinunkin,ovat ole­tuk­sia esimerkissäsi aina oletit että työ autol­la AINA aje­taan omia matko­ja tiedän koke­muk­ses­ta että näin ei vält­tämät­tä ole. Entä auton kulut: Skaala on todel­la laa­ja; jos pystyy oma­l­la rahal­la osta­maan, säästää . Jos taas on huono tuuri ja kär­ry aina rik­ki rahaa voi palaa usko­mat­to­mia sum­mia jne jne. Mik­si esim. Autoli­iton laskel­mat ovat nyt epälu­otet­tavia ja ” yliko­r­vaavia”. Jos näin ajat­telet että osas­ta pitää mak­saa veroa niin sit­ten pitää tarkastel­la kaikkia vas­taavia kulu­ja, päivära­ho­ja ym,ym. Tun­tuu epäoikeu­den­mukaiselta että ote­taan yksi ryh­mä tapetille ja uno­hde­taan muut.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Jutta
    Noista ain­oas­taan lisäk­ilo­me­trien aiheut­ta­ma arvonalen­e­ma on matkas­ta aiheutu­vaa lisäku­lua ja tietysti parkki­mak­sut, jos ter­veyskeskuk­ses­sa todel­la on mak­sulli­nen pysäköin­ti. Vaku­u­tuk­seen ja pääo­maku­lui­hin lisä­mat­ka ei vaiku­ta mitään. 

    Kor­vauk­sen tulisi kat­taa auton käytöstä ja omis­tamis­es­ta koitu­vat todel­liset kulut. Työa­joon käytet­tävän oman auton on olta­va vaku­utet­tu ja sil­lä tulee olla parkkipaik­ka kodin lähel­lä. Minä esimerkik­si mak­san park­keer­auk­ses­ta 180€ kuukaudessa, eli min­un ajomääril­läni 14 sent­tiä kilometriltä.

  24. Sylt­ty:
    Minä sain käytetylle 30 000 euroa mak­savalle 4v van­halle Audi A6:lle keskikus­tan­nuk­sek­si 45 sent­tiä / km.

    Huonom­mal­la autol­la ei kyl­lä mielel­lään pitk­iä matko­ja ajele. 

    Mut­ta mikä oli mar­gin­aa­likus­tan­nus kilo­metrille? Saa­han sen kilo­metriku­lun vaik­ka 3000e/kilsa jos ajaa yhden kilo­metrin vuodessa ja jyvit­tää sille vaku­u­tuk­set, autoverot ja arvonalenemat.

  25. Edel­lis­es­tä jäi pois se totea­mus, että mikä oma­l­la kohdal­la tun­tuu hyvältä, ei tässä tapauk­ses­sa ole yleis­es­ti hyvää, enkä siis kan­na­ta näin anteliai­ta kilometrikorvauksia.

  26. insinööri

    Entäpä mah­dolli­nen kolaroin­ti vaik­ka ter­veyskeskuk­sen parkkipaikalla – omavas­tu­ut ja vaku­u­tus­mak­su­jen bonuk­sien menetys? 

    Val­tion tehtävä ei ole mak­saa kor­vauk­sia siitä että sä et osaa ajaa autoa.

  27. Sepi: Mut­ta mikä oli mar­gin­aa­likus­tan­nus kilo­metrille? Saa­han sen kilo­metriku­lun vaik­ka 3000e/kilsa jos ajaa yhden kilo­metrin vuodessa ja jyvit­tää sille vaku­u­tuk­set, autoverot ja arvonalenemat.

    No ei se mar­gin­aa­likus­tan­nus kyl­lä sem­moi­se­naan käy km-kor­vauk­sen perus­teek­si, kun siihen ei las­ke­ta vaku­u­tuk­sia eikä mitään muu­takaan. Itsekin ostin ensim­mäisen autoni nimeno­mais­es­ti työn takia eli kyl­lä sille kilo­metrille kuu­luu laskea muu­takin kuin pelkkä marginaalikustannus.

  28. On jotenkin koomista, että juuri vasem­mis­toli­iton min­is­teri ehdot­taa täl­laista tulon­si­ir­toa työn­tek­i­jöiltä työ­nan­ta­jille. On nimit­täin aivan var­maa, että menetet­tyjä km-kor­vauk­sia ei kor­va­ta — ainakaan heti, ainakaan kokon­aan — palkanko­ro­tuksi­na. Kaikkein pien­i­t­u­loisim­mat työn­tek­i­jät kär­sivät uud­is­tuk­ses­ta eniten, heil­lä kun ei ole neu­vot­telu­voimaa siirtää kor­vauk­sia palkaksi.

    Toinen koomi­nen piirre on, että km-kor­vaus on vira­nomaisen määrit­telemä. Nyt Kyl­lö­nen on saanut hal­li­tuk­sen ryhtymään tais­toon tuo­ta vira­nomaista vas­taa. Haloo! Jos vira­nomainen ei ole osan­nut määritel­lä kor­vaus­ta oikein, pitää vira­nomaista ohjeis­taa sen sijaan, että ruve­taan vero­tus­ta muuttamaan.

    Ohi­men­nen san­ot­tuna uud­is­tus tuskin tuo merkit­täviä säästöjä tai lisä­tu­lo­ja val­ti­olle. Yrit­täjien vero­tus hiukan tosin nousee ja joku kor­vaam­a­ton kaup­pa­matkus­ta­ja saa ehkä siir­ret­tyä tulon mene­tyk­sen­sä palkak­si ja siten vero­tuk­sen piiri­in. Suurin osa jengistä sen sijaan vain tien­aa jatkos­sa vähem­män, mis­tä val­tio ei mil­lään lail­la hyödy.

  29. @Jutta: Ei sen kilo­metriko­r­vauk­sen ideana ole kat­taa aivan kaikkia auton kulu­ja, ain­oas­taan työa­joi­hin käytet­ty osu­us. Auto­han on sin­un omasi ja käytät sitä muuhunkin. Jos autoa tarvit­see pelkästään työhom­mi­in, niin liis­ari tai fir­man omis­ta­ma auto on fik­sumpi jär­jeste­ly. Pait­si tietysti sil­loin jos on tarkoi­tus oikeasti tien­ata noil­la kilometrikorvauksilla.

  30. Vähän eri asi­as­ta mut­ta samaa Ode­blo­gia siteeraten.

    “On ihan kiva, jos ei itse tarvitse mak­saa vero­ja, mut­ta se tarkoit­taa valitet­tavasti, että ne verot jäävät jonkun muun maksettavaksi”

    Tämähän on se eurokri­isin suuri kysymys. Kun Espan­jan kokon­aisveroaste on 30%, se on ihan kivaa espan­jalaisille. Mut­ta se tarkoit­taa valitet­tavasti, että espan­jalais­ten vero­jen mak­sajik­si joutu­vat mm. 40% veroas­t­eessa kärvis­televät suo­ma­laiset. Ja tähän asti vas­tu­ullise­na pide­tyt talous­miehet eivät pitäneet järkevänä Espan­jan veroas­t­een nos­toa suo­ma­laiselle tasolle. Kuin­ka he pitävät järkevänä suo­ma­laisen veroas­t­een säi­lyt­tämistä täl­lä tasolla?

    Sor­ry, tämä on vähän eri asi­aa. Mut­ta Ode itse nos­ti esi­in tuon kuin­ka joku muu joutuu mak­samaan verot ensisi­jaisen mak­sa­jan luis­taes­sa vas­tu­us­ta, ja sitä point­tia tämä kom­ment­ti kyl­lä koskee.

  31. Verot­tomista päivära­hoista sanois­in itse sen, että niis­sä pitäisi jol­lain tavoin huomioi­da matkan ajalli­nen kesto. Mitä pidem­mästä matkas­ta on kyse, niin sitä alem­mas sen kulut/päivä hin­nan pystyy suht hel­posti paina­maan. Itse olen joskus aikoinaan työ­matkail­lut EU:n rahoil­la 150€/päivä, jol­la piti kat­taa kaik­ki menot, myös asum­i­nen. Se on ok, jos joutuu asumaan hotel­lis­sa à 100€/päivä, mut­ta jos on matkas­sa use­am­man kuukau­den, niin har­va­pa sitä hotel­lis­sa koko aikaa asuu ja rav­in­to­las­sa syö, vaan ennem­minkin vuokraa käm­pän, ostaa ruu­at kau­pas­ta ja kokkaa itse. Täl­löin todel­lisia meno­ja sit­ten onkin ennem­minkin 50€ kuin 150€/päivä, mikä tarkoit­taa sel­l­aista vero­ton­ta 3000€/kk palkan­lisää. Onhan tämä tietysti oma tapa kom­pen­soi­da tutk­i­joiden surkei­ta perus­palkko­ja, mut­ta aika epäreilul­ta se tun­tuu. Kaikkein epäreiluim­mal­ta se tun­tuu sil­loin, jos joku pääsee tuol­laisi­in rahoi­hin vuosikausik­si käsik­si. Täl­laisel­la tyyp­il­lähän ei sit­ten ole enää mitään tarvet­ta edes pitää asun­toa Suomes­sa, vaan säästää sit­ten kaiken päälle senkin rahan. 

    Ongel­mana kuiteil­la pelaamiseen lähtemisessä on sit­ten tietenkin se, että kyl­lä tuon 150€ saa päivässä kulumaan, vaik­ka sit­ten tosi­aan hotel­lis­sa koko ajan asuen ja rav­in­to­las­sa syö­den, jos sen rahan säästämis­es­tä ei mitään itse hyödy.

  32. Ei kai nyt kukaan, joka ajaa kym­meniä tuhan­sia kilo­me­tre­jä vuodessa, halua eikä yksinker­tais­es­ti voi ajaa jol­lain muu­ta­man ton­nin auton­rämäl­lä. Ihan jär­jetön­tä käyt­tää laskelmis­sa moisia auto­ja. Kaup­pa­rat­sul­la pitää olla hyvä keskilu­okan auto, ei rämä, mut­tei myöskään liian hieno, ettei herätä liikkues­saan kateut­ta asiakkaissa.

  33. jlbl:
    insinööri

    Val­tion tehtävä ei ole mak­saa kor­vauk­sia siitä että sä et osaa ajaa autoa. 

    Huono vit­si. Jos katkaisen jalka­ni kotoa töi­hin kävel­lessäni, on kyseessä työ­ta­p­atur­ma niin ter­vey­den­hoitoku­lu­jen kuin mah­dol­lis­ten sairaslomien kannal­ta. Jos taas ajan työ­matkalla vuokra-auton lyt­tyyn, ei sekään min­un kus­tan­nuk­sek­seni mene. Mut­ta jos ajan oma­l­la autol­la työ­matkan jon­nekin, niin parkkipaikkarut­tukin käy aika kalli­ik­si itsel­leni — vaik­ka kilo­metriko­r­vauk­set saisinkin. Mis­sä logiikka?

    1. Kuka mak­saa kolar­in työa­jos­sa on sin­un ja työ­nan­ta­jasi väli­nen asia, johon ei tarvitse sekoit­taa ulkop­uolisia, kuten val­tio­ta. Ammat­tiosas­to korkeintaan.

  34. Soi­ni tietysti kri­ti­soi, mut­ta onko kri­ti­ikissä perää?

    Mieli­v­al­tainen km-raja 15000 /kalenterivuosi kan­nus­taa min­i­moimaan rajan ylit­tävät ajot, eli tekemään vähem­män töitä. Lisäk­si se luo lisäby­rokra­ti­aa yri­tyk­si­in, työn­tek­i­jälle ja vira­nomaisille. Mik­sei ylikom­pen­saa­tio­ta voitu purkaa yksinker­tais­es­ti km-kor­vaus­ta pienen­tämäl­lä? Todel­lisu­ut­ta vas­taavak­si tätä ei saa kuitenkaan.

    Kuvitel­ma verot­tomien km-kor­vausten muut­tumis­es­ta verotet­tavak­si palkkat­u­lok­si on kyl­lä puh­das­ta fan­tasi­aa, varsinkin tässä taloustilanteessa.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    … jos ter­veyskeskuk­ses­sa todel­la on mak­sulli­nen pysäköinti. 

    Itse asi­aan puut­tumat­ta, ter­veyskeskuk­sis­sa ja sairaalois­sa mon­esti on mak­sulli­nen pysäköin­ti. Ja esimerkik­si Meilah­den sairaalan parkki­hal­lis­sa se on mak­sullista myös invapysäköintiluvalla.

  36. Samuli Saarel­ma:
    Verot­tomista päivära­hoista sanois­in itse sen, että niis­sä pitäisi jol­lain tavoin huomioi­da matkan ajalli­nen kesto. Mitä pidem­mästä matkas­ta on kyse, niin sitä alem­mas sen kulut/päivä hin­nan pystyy suht hel­posti paina­maan. Itse olen joskus aikoinaan työ­matkail­lut EU:n rahoil­la 150€/päivä, jol­la piti kat­taa kaik­ki menot, myös asum­i­nen. Se on ok, jos joutuu asumaan hotel­lis­sa à 100€/päivä, mut­ta jos on matkas­sa use­am­man kuukau­den, niin har­va­pa sitä hotel­lis­sa koko aikaa asuu ja rav­in­to­las­sa syö, vaan ennem­minkin vuokraa käm­pän, ostaa ruu­at kau­pas­ta ja kokkaa itse. Täl­löin todel­lisia meno­ja sit­ten onkin ennem­minkin 50€ kuin 150€/päivä, mikä tarkoit­taa sel­l­aista vero­ton­ta 3000€/kk palkan­lisää. Onhan tämä tietysti oma tapa kom­pen­soi­da tutk­i­joiden surkei­ta perus­palkko­ja, mut­ta aika epäreilul­ta se tun­tuu. Kaikkein epäreiluim­mal­ta se tun­tuu sil­loin, jos joku pääsee tuol­laisi­in rahoi­hin vuosikausik­si käsik­si. Täl­laisel­la tyyp­il­lähän ei sit­ten ole enää mitään tarvet­ta edes pitää asun­toa Suomes­sa, vaan säästää sit­ten kaiken päälle senkin rahan. 

    Ongel­mana kuiteil­la pelaamiseen lähtemisessä on sit­ten tietenkin se, että kyl­lä tuon 150€ saa päivässä kulumaan, vaik­ka sit­ten tosi­aan hotel­lis­sa koko ajan asuen ja rav­in­to­las­sa syö­den, jos sen rahan säästämis­es­tä ei mitään itse hyödy.

    Kaikki­in verot­tomi­in kuluko­r­vauk­si­in pätee sama peri­aate: ansioton hyö­ty kas­vaa kor­vausum­man kas­vaes­sa, mut­ta samal­la moti­ivi han­kkia tätä hyö­tyä piene­nee. 250 työ­matkapäivää vuodessa tekevä ei halua matkus­taa yhtäkään ylimääräistä päivää vain päivära­ho­ja saadak­seen. 5 päivää vuodessa matkus­ta­va tekee mielel­lään toisenkin reissun. 

    Sama pätee km-kor­vauk­si­in, ja tule­va uud­is­tus ei tätä huomioi mitenkään, päinvastoin.

    Ratkaisu: pois­te­taan verot­tomat kor­vauk­set, pait­si kuit­te­ja vas­taan. Työ­markki­na­jär­jestöt voivat sit­ten, parhaan kor­po­ratismin hengessä, kir­ja­ta tule­vi­in TES­sei­hin­sä vas­taa­vat verol­liset palkan­lisät työ­matkoista jne.

  37. En oikein ole ymmärtänyt kilo­metriko­r­vauk­sien tarkoitusta. 

    Minkä takia val­tion pitää mak­saa kor­vauk­sia työhön liit­tyvästä ajamis­es­ta? Mik­seivät yri­tyk­set mak­sa kulu­ja itse?

  38. Osmo Soin­in­vaara: Kuka mak­saa kolar­in työa­jos­sa on sin­un ja työ­nan­ta­jasi väli­nen asia, johon ei tarvitse sekoit­taa ulkop­uolisia, kuten valtiota. 

    Tarkoi­tatko, että kolariku­lut, tai osu­u­den vaku­u­tus­mak­su­ista, saisi kor­va­ta autoaan työssää tarvit­seville verot­tomasti? Sitähän se val­tion sotkeu­tu­mat­to­muus tarkoit­taisi. Entä pitäisikö myös uudet renkaat voi­da ostaa verottomasti?

    Jär­ki hoi. Tämä autoil­i­jankade­htimi­nen saa koomisia piirteitä — mikään lisäby­rokra­t­ian määrä ei tun­nu liial­liselta, kun­han sen voi sälyt­tää autoil­i­joille. Se 45 sent­tiä kilo­metriltä on las­ket­tu todel­lis­ten kus­tan­nusten poh­jal­ta juuri sik­si, että se on val­ti­olle tehokkaampi ja vähem­män säätöä aiheut­ta­va jär­jeste­ly kuin miljoona eril­listä pikkukulukorvausta.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka mak­saa kolar­in työa­jos­sa on sin­un ja työ­nan­ta­jasi väli­nen asia, johon ei tarvitse sekoit­taa ulkop­uolisia, kuten val­tio­ta. Ammat­tiosas­to korkeintaan.

    Eiköhän syylli­nen mak­sa, kuten kolareis­sa yleensä.
    Kolari ei perus­tu työ­nan­ta­jan määräyk­seen eikä ammat­tiosas­tokaan sel­l­aisia määrää.
    Syyl­lisyys taas tulee tieliikennelaista.
    Työ­nan­ta­jalle asia ei kuu­lu mitenkään (kuten ei mahd. sakotkaan).

  40. insinööri: Huono vit­si. Jos katkaisen jalka­ni kotoa töi­hin kävel­lessäni, on kyseessä työ­ta­p­atur­ma niin ter­vey­den­hoitoku­lu­jen kuin mah­dol­lis­ten sairaslomien kannal­ta. Jos taas ajan työ­matkalla vuokra-auton lyt­tyyn, ei sekään min­un kus­tan­nuk­sek­seni mene. Mut­ta jos ajan oma­l­la autol­la työ­matkan jon­nekin, niin parkkipaikkarut­tukin käy aika kalli­ik­si itsel­leni – vaik­ka kilo­metriko­r­vauk­set saisinkin. Mis­sä logiikka?

    Mitä jos ottaisit vaku­u­tuk­sen? Sel­l­ainen on vuokra-autolla.
    Ja jos jal­ka menee poik­ki, kor­vataan työ­nan­ta­jan lak­isääteis­es­tä vaku­u­tuk­ses­ta, mut­ta auton vaku­ut­ta­mi­nen on omis­ta­jan asia.
    Niin että sem­moinen on logiikka.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka mak­saa kolar­in työa­jos­sa on sin­un ja työ­nan­ta­jasi väli­nen asia, johon ei tarvitse sekoit­taa ulkop­uolisia, kuten val­tio­ta. Ammat­tiosas­to korkeintaan. 

    Kyl­lä yleinen käytän­tö on se, että auton kul­jet­ta­ja mak­saa viu­lut. Jos joku rut­taa autosi parkkipaikalla ja et saa syyl­listä kiin­ni, niin mak­sum­iehek­si joudut. Sama kos­kee autoe­t­u­au­to­ja. Omavas­tu­un veloit­taa hyvin moni fir­ma. Sal­li­iko edes verot­ta­ja, että työ­nan­ta­ja mak­saisi kolariko­r­jauk­sen? Mielestäni on verotet­tavaa tuloa.

  42. juu­pa juu:
    Ei kai nyt kukaan, joka ajaa kym­meniä tuhan­sia kilo­me­tre­jä vuodessa, halua eikä yksinker­tais­es­ti voi ajaa jol­lain muu­ta­man ton­nin auton­rämäl­lä. Ihan jär­jetön­tä käyt­tää laskelmis­sa moisia auto­ja. Kaup­pa­rat­sul­la pitää olla hyvä keskilu­okan auto, ei rämä, mut­tei myöskään liian hieno, ettei herätä liikkues­saan kateut­ta asiakkaissa. 

    Mik­si val­tion pitäisi kus­tan­taa kaup­pa­rat­suille kivem­mat työvä­li­neet? Kyl­lä pitkin poikin suomea voi ihan hyvin ajaa kymp­pi­ton­nin kore­alaisel­la (tai viisi vuot­ta van­hal­la pikku­jap­skil­la), jos halu­aa ajaa ylem­män keskilu­okan autol­la voi sen kus­tan­taa ihan itse. Ei kai veron­mak­sajien pidä mak­saa kaup­pa­rat­sun mukavuuk­sista? Voinko mä vähen­tää vero­tuk­ses­sa jotain että voin ostaa toimis­tolle parem­mat tuolit? 

    Voin kuvitel­la että on ole­mas­sa tiet­tyjä ammat­tiryh­miä joille muu­tos on oikeasti han­kala elan­non han­kkimisen kannal­ta. Ylivoimaiselle enem­mistölle muu­tos vaan han­kaloit­taa verot­tomien tien­estien hankkimista.

  43. Autoe­dun vero­tus on liian lievää. Siihen voisi ennem­min puuttua.

  44. Insinööri

    … Mut­ta jos ajan oma­l­la autol­la työ­matkan jon­nekin, niin parkkipaikkarut­tukin käy aika kalli­ik­si itsel­leni – vaik­ka kilo­metriko­r­vauk­set saisinkin. Mis­sä logiikka? 

    Se on sun autosi. Kos­ka minä tai kukaan muukaan ei sil­lä ajele poli­isin puut­tumat­ta asi­aan, niin sil­loin sen han­kkimis­es­ta, käytöstä ja luokkat­tomas­ta parkkipaik­ka autoilus­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set jäävät sin­un kannettavaksesi.

    Kilo­metriko­r­vauk­sia mak­samal­la val­tio suun­nat­tomas­sa anteliaisu­udessaan antaa sin­un käyt­tää autoa työ­matkoi­hin nol­la kus­tan­nuk­sil­la (tai siis täl­lä het­kel­lä itsea­sis­sa tien­ata rahaa omil­la työmatkoillasi).

  45. Minä kuvit­telin itseri­it­toisu­udessani että kysymyk­seni Sip­ilän blogi­in kaa­toi sen ja samal­la aiheut­ti “vir­tapi­ikin” Louhen palve­limeen, mut­ta näem­mä oli muitakin rois­to­ja asial­la. Kysyin että minkähän­laisel­la romul­la se 50 000 km vuodessa aja­va raukka­parka, Sip­ilän esimerk­ki, joutuu aja­maan, kun nyt tulee verot­to­mia kor­vauk­sia vain kak­si ton­nia kuus­sa, ja jatkos­sa nau­ret­ta­vat rapi­at 1300 jol­la ei saa edes tuulilasinpyyhkimiä.

  46. Raimo K: Eiköhän syylli­nen mak­sa, kuten kolareis­sa yleensä.Kolari ei perus­tu työ­nan­ta­jan määräyk­seen eikä ammat­tiosas­tokaan sel­l­aisia määrää.Syyllisyys taas tulee tieliikennelaista.Työnantajalle asia ei kuu­lu mitenkään (kuten ei mahd.
    sakotkaan).

    Heh, huvit­ta­va kom­ment­ti. Hirvi maksaa!

  47. Sylt­ty:
    Mites päivära­hat? Niis­sä ylikom­pen­saa­tio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkään­laisia investointeja. 

    Mil­lä ihmeel­lä päivära­han joku voi laskea ylikom­pen­saa­tiok­si? Päivära­ha on kor­vaus lisään­tyvistä kuluista, eli käytän­nössä ruokailuista. Miten joku oikein syö matkalla, jos nykyi­nen päivära­ha riit­tää siihen??? 😉 Kireästi verote­tun Suomen hin­tata­so on niin kova, ettei säädyl­listä ate­ri­aa saa mis­sään alta viiden kympin. Eli miten te oikein syötte???

    Kilo­metrikus­tan­nuk­set eivät omien lasku­jeni mukaan kata täl­lä het­kel­läkään autos­ta koitu­via kulu­ja. Työn­tek­i­jän eduk­si jää lähin­nä auton palau­tuk­sen ver­ran lyhyem­mät työ­matkat, eli enem­män vapaa aikaa. Jos kilo­metriko­r­vauk­sia alen­netaan, väitän sen näkyvän keikkatöitä teke­vien kuolleisu­udessa. Vaide­taan autoi­hin, jot­ka ovat hen­gen­vaar­al­lisia, jos työ­nan­ta­ja ei osta autoa.

    Osmo, miten selität tuon kor­vauk­sen ter­veyskeskuk­ses­sa käyn­nistä? Niis­sä mais­sa, jois­sa ei ole tätä DDR:stä kopi­oitua jär­jestelmää, huraut­taa lääkäri pihalle oma­l­la autollaan. 

    Kokon­aisu­udessaan kuluko­r­vaus­sop­pa johtuu Suomen käsit­tämät­tömän korkeas­ta veroas­t­eesta. Jos­sain Pari­isin keskus­tas­sakin saa hyvää ruokaa halvem­mal­la kuin suo­ma­laises­sa pikkukaupungis­sa. 😀 Auton käyt­töku­lut Suomes­sa ovat täysin käsit­tämät­tömiä mihin tahansa sisä­markki­nakil­pail­i­jaan näh­den. Kaik­ki sen takia, että pidämme yllä teho­ton­ta, huono­laa­tu­ista ja kallista terveydenhuoltojärjestelmää???

    Oma kan­tani on, että kilo­metriko­r­vauk­sista voidaan hyvin luop­ua samal­la, kun autoilun ylimääräi­sistä veroista luovu­taan. Samoin nyky­istä pienem­pikin päivära­ha riit­tää ihan hyvin, kun kaik­ki ruokailu­un liit­tyvä vero­tus, alka­en alko­ho­liv­eros­ta, kor­jataan kil­pail­i­ja­maid­en tasolle. Halpo­ja keino­ja ter­ve­hdyt­tää Suomen talous.

    1. ettei säädyl­listä ate­ri­aa saa mis­sään alta viiden kympin

      Tuo­ta noin? Jokin raja sil­läkin, mitä veron­m­naksajien pitää rahoittaa.

  48. Se on sun autosi. Kos­ka minä tai kukaan muukaan ei sil­lä ajele poli­isin puut­tumat­ta asi­aan, niin sil­loin sen han­kkimis­es­ta, käytöstä ja luokkat­tomas­ta parkkipaik­ka autoilus­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set jäävät sin­un kannettavaksesi. 

    Pitää muis­taa, että omaisu­u­den vas­tu­ulliseen hoitoon kuu­luu sen vaku­ut­ta­mi­nen. Hal­pakin auto on yleen­sä yksilön kallein irtain omaisu­userä, ja sen täy­del­liseen tuhou­tu­miseen ei tavalli­nen ihmi­nen voi varautua kuin vaku­ut­ta­mal­la. Tämän vuok­si auton kasko­vaku­u­tus on aivan perustel­tu meno.

    Kilo­metriko­r­vauk­sia mak­samal­la val­tio suun­nat­tomas­sa anteliaisu­udessaan antaa sin­un käyt­tää autoa työ­matkoi­hin nol­la kustannuksilla 

    Val­tio ei mak­sa kilo­metriko­r­vauk­sia. Ne ovat työ­nan­ta­jan mak­samia. Val­tio ain­oas­taan säätää ne verottomiksi.

    Yleinen peri­aate on se, että vero­tus kohdis­tuu puh­taaseen tuloon, ei niihin “tuloi­hin”, jot­ka menevät suo­raan tulon­hank­in­taan. Muu olisi ihan jär­jetön­tä. Kos­ka mon­en ihmisen on pakko ajaa oma­l­la autol­la, ja työ­nan­ta­ja edel­lyt­tää tätä työssäpysymisen tai työ­paikan saan­nin ehtona, on yksilön päästäväkin nollille.

  49. Voinko mä vähen­tää vero­tuk­ses­sa jotain että voin ostaa toimis­tolle parem­mat tuolit? 

    Voit. Jos ostat itselle­si parem­mat tuolit, ja tulon­hank­in­taku­lut ylit­tävät tulon­hank­in­tavähen­nyk­sen vakio-osan, saat vähen­net­tyä ne tuolit verotuksessa.

    Meil­lä Suomes­sa on surkea tilanne sikäli, että vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­ut­ta luo­daan anta­mal­la kaikille vero­tuk­ses­sa viran puoles­ta aika suuri tulon­hank­in­tavähen­nys, eivätkä useim­mat ihmiset pääse tämän yli. Tämä vähen­tää työn­tek­i­jöi­den halukku­ut­ta lait­taa rahaa itsen­sä kehit­tämiseen esimerkik­si ammat­tikir­jal­lisu­ut­ta ostamalla.

    Parem­pi olisi pois­taa tulon­hank­in­tavähen­nyk­sen viran puoles­ta myön­net­tävä osa ja kor­va­ta tämän pien­i­t­u­loisille aiheut­ta­ma vero­tuk­sen lisäys kas­vat­ta­mal­la kun­nal­lisvero­tuk­sen ansiotulovähennystä.

  50. a_l: Kaikki­in verot­tomi­in kuluko­r­vauk­si­in pätee sama peri­aate: ansioton hyö­ty kas­vaa kor­vausum­man kas­vaes­sa, mut­ta samal­la moti­ivi han­kkia tätä hyö­tyä piene­nee. 250 työ­matkapäivää vuodessa tekevä ei halua matkus­taa yhtäkään ylimääräistä päivää vain päivära­ho­ja saadak­seen. 5 päivää vuodessa matkus­ta­va tekee mielel­lään toisenkin reis­sun. Sama pätee km-kor­vauk­si­in, ja tule­va uud­is­tus ei tätä huomioi mitenkään, päinvastoin.Ratkaisu: pois­te­taan verot­tomat kor­vauk­set, pait­si kuit­te­ja vas­taan. Työ­markki­na­jär­jestöt voivat sit­ten, parhaan kor­po­ratismin hengessä, kir­ja­ta tule­vi­in TES­sei­hin­sä vas­taa­vat verol­liset palkan­lisät työ­matkoista jne.

    Tässä oli ensim­mäistä ker­taa vähän fik­sumpi kom­ment­ti, jos­ta ei paista läpi täysi asiantuntemattomuus.

    Päivära­hat suomes­sa on var­maan jokin ruotsin val­lan aikainen hallinnolli­nen käytän­tö. Kuluko­r­vauk­set kuit­te­ja vas­taan on ihan ok. Näin­hän se yleen­sä näyt­tää maail­mal­la menevän. Päivära­ha on vielä surkean pieni. Kuluko­r­vauk­sel­la voitaisi­in käy­dä parem­mis­sa ravintoloissa.

    Itsekin sain verot­to­mia päivära­ho­ja aikoinaan n. 8000 eur/vuosi. Matkapäiviä oli reilut 200. Sit­ten tääl­lä tulee näitä heikko­ta­soisia talous­te­o­reetikko­ja, jot­ka sanovat, että vero­ton päivära­ha on “kan­nustin, joka saa sin­ut halu­a­maan matkus­taa enem­män.” Höpö, höpö

  51. Jos las­ke­taan, että yksit­täi­nen kilo­metriko­r­vaus­ta saa­va autoil­i­ja saa vaikka­pa 25c liikaa tuloa ajet­tua kilo­metriä kohden ja aje­taan vaik­ka 15000 kilo­metriä vuodessa. Tulo­ja ker­tyy 3750 euroa. Toisek­si ver­tailu­joukos­sa ote­taan Karl Kyöstilä, viime vuo­den veroti­eto­jen mukaan Suomen toisek­si parhait­en tien­aa­va. Hänen kokon­aisvero­pros­ent­tin­sa on tasan 28% ja tulot 15.3 miljoon­aa. Jos sum­ma muute­taan kokon­aisu­udessaan ansio­tu­lok­si, saadaan verko­pros­en­tik­si 47,5%. Tarkoit­taa sitä, että Kalle säästää verois­sa 2983500, jos­ta var­masti joka sent­ti tulee hyö­tykäyt­töön. Samal­la sum­mal­la 795 suo­ma­laista saa neto­ta kilo­metriko­r­vauk­sista vero­ton­ta tuloa.

    Myön­netään, kilo­metriko­r­vauk­sil­la net­toami­nen ei oo sillei reilua, mut­ta keski­tyt­täiskö olen­naiseen? Mik­si tehdä alle pros­entin jus­teer­auk­sia? Siis ymmär­rän pointin siinä, että tämä on epäko­h­ta ja pitää kor­ja­ta, mut­ta nyt ei selkeästi ole pri­or­i­teetit kohdallaan.

    1. En tunne Kari Kyöstilää, mut­ta ole­tan hänen saa­neen yrit­täjänä pääo­mat­u­lo­ja. Niiden osalta pitäisi vero­tuk­sen tas­a­puolisu­ut­ta lisätä, mut­ta jos hänen tulo­jaan verotet­taisi­in kuin palkkat­u­lo­ja, val­tio ei saisi lisä­tu­lo­ja 2,9 miljoon­aa euroa vaan paljon vähem­män. Siis jos hän on mak­sanut yri­tyk­ses­tään pääo­mat­u­lo­ja itselleen. Jos hän on rikas­tunut myyn­tivoitoil­la, asia on monimutkaisempi.
      Jos kyse on osinko­tu­loista, hänen yri­tyk­sen­sä on mak­sanut ensin veroa voitos­ta ja sen jäl­keen hän mak­saa veroa osin­go­ista. Yhteen­sä veroa menee tässä tapauk­ses­sa noin 40 %, tarkkaa lukua en nyt pysty anta­maan. Jos hän sen sijaan mak­saisi itselleen palkkaa, veroa menisi hänen palka­s­taan 47,5%, mut­ta koko palk­ka olisi yri­tyk­sen vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen, joten yri­tys ei mak­saisi lainkaan veroa tästä sum­mas­ta. Kokon­aisu­u­den osalta ero­tus on vain joitakin porosenttiyksiköitä.

  52. Ai niin, kansane­dus­ta­jien verot­toma­lle kuluko­r­vauk­selle ei ole yhtikäs mitään perustet­ta. Korot­takaa palkko­janne vas­taavasti ja pois­takaa “kuluko­r­vauk­set”.

    1. antti. Olen aivan ehdot­tomasti samaa mieltä, että kansane­dus­ta­jien kuluko­r­vaus­ta tulee vähen­tää ja siirtää se palkkaan. Varsi­nainen palk­ka vas­taa toimistopääl­likön tasoa.

  53. juha: Heh, huvit­ta­va kom­ment­ti. Hirvi maksaa!

    Huvit­ta­va kom­ment­ti 2: Hirviko­laris­sa autoil­i­ja on syylli­nen, liian suuri tilan­nenopeus. Vaku­u­tus maksaa.
    Nim­imerk­ki ‘Hirviko­lar­in ajanut’

    Ajoin myös peu­rako­lar­in työ­matkalla, eipä mak­sanut työ­nan­ta­ja sitäkään, vaku­u­tus maksoi.

  54. juha:
    ‘snip’
    Päivära­hat suomes­sa on var­maan jokin ruotsin val­lan aikainen hallinnolli­nen käytän­tö. Kuluko­r­vauk­set kuit­te­ja vas­taan on ihan ok. Näin­hän se yleen­sä näyt­tää maail­mal­la menevän.
    ‘snip’

    Ensim­mäi­nen ker­ta pitkään, pitkään aikaan kun joku vaatii lisää byrokra­ti­aa — sitähän se kuit­tien keräi­ly ja niiden tarkas­t­a­mi­nen olisi.

    Kuit­tien keräi­ly on toki nyky­isinkin mah­dol­lista, jos vero­ton kilo­metriko­r­vaus tai päivära­ha ei riitä.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­ta noin? Jokin raja sil­läkin, mitä veron­m­naksajien pitää rahoittaa.

    Oikeas­t­aan­han tämän koko peru­songel­ma on se, että meil­lä on sel­l­ainen mon­imutkainen aja­tus, että val­tion pitää kom­pen­soi­da suo­raan tulon­hankkimisku­lut. Tämä on kansan­taloudel­lis­es­ti haitallista siinä mielessä, että ihmiset eivät hakeudu töi­hin niiden kokon­ais­tuot­tavu­u­den perus­teel­la. Sen sijaan tulon­hankkimisvähen­nys on erään­lainen korkean kus­tan­nusten työ­paikko­jen työllistämistuki.

    Eikö olisi parem­pi, että tämä työl­listämis­tu­ki annet­taisi­in suo­ranatuke­na, esim. perustulossa?

  56. Jut­ta: Kor­vauk­sen tulisi kat­taa auton käytöstä ja omis­tamis­es­ta koitu­vat todel­liset kulut. 

    Onko niin, että et omis­taisi autoa lainkaan, ellet tarvit­si sitä TYÖajoihin?

  57. No aivan var­masti moni mikro-yrit­täjä mak­saa oman yri­tyk­sen­sä avul­la itselleen “ajet­tu­jen työa­jo­jen & kilo­me­trien” perus­teel­la ben­sara­haa ja päivära­haa. Sit­ten sen ver­ran työ­palkkaa, että verot­ta­ja ei ryhdy arvioverot­ta­maan mikro-yrittäjää.

    Mut­ta ryhty­isiköhän joku taho mak­samaan työt­tömälle siitä, että kun­toilee sään­nöl­lis­es­ti esimerkik­si n. 50 km vuorokaudessa kesäl­lä pyöräilemäl­lä ja talvel­l­la sauvakävelemäl­lä 1,5 tun­tia vuorokaudessa. Jos edes euron vuorokaudelta saisi em. syil­lä kohotet­tua työt­tömyysko­r­vaus­taan, niin var­masti alen­taisi kansalais­ten ter­veys­meno­ja — ainakin jos­sakin ter­veys­menon kategoriassa.

  58. No ei tässäkään ole mitään järkeä, että aikoinani Nokian leivis­sä sain ulko­maille lähetet­tynä työn­tek­i­jänä 3 ker­taa net­tona ja verot­toman käteen Suomen brut­topalka­ni ns. 6 kuukau­den sään­nöl­lä. Tosin 1/3 verot­tomas­ta palka­s­ta koos­t­ui viikon­lop­un ylitöistä, kun Kiinas­sa tehti­in 6 päiväistä työvi­ikkoa ja vapaapäiväni oli arkipäivä. Lisäk­si Nokia mak­soi matkani ja hotelli­ni. Hyvää huol­ta meistä reis­sum­iehistä Noki­as­sa pidet­ti­in kunnes 1992 kaik­ki kohdal­lani lop­pui. Nokia kun ryhtyi Ollilan johdol­la keskit­tymään kän­nyköi­den maailmaan.

  59. Avatkaa nyt min­ulle miten ihmeessä valtion 

    a) vero­tu­lot kasvavat
    tai
    b) menot pienenevät

    kun kilo­metriko­r­vaus­ta leikataan?

    Minä ajan paljon työa­joa. Viimeisen 12 kk aikana min­ulle jäi päivära­hoista ja kilo­metriko­r­vauk­sista vero­ton­ta voit­toa arvonalen­nusten jäl­keen noin 200 €/kk. Tämä kor­vasi omat ajoni (joi­ta on vähän sil­lä työ­mat­ka 2 km ja paljon työpäiviä tien pääl­lä jol­loin kont­to­rille ei tarvitse/ehdi men­nä). Mukana on siis myös päivära­hat, sil­lä pyöritän matkalasku­ja sekä mat­ka- ja autoku­lu­ja eri tilil­lä kuin palkkaani. Tämä vero­ton “voit­to” syn­tyi siitä, että autoon ei tul­lut yhtään isoa vikaa. 

    Uud­is­tus tulee tarkoit­ta­maan, että min­un henkilöko­htainen kulu­tus las­kee ensi vuon­na noin 2400 €. Mikäli autooni tulee iso vika, on kulu­tus pois muus­ta (rav­in­to­lat, har­ras­tuk­set, …). Eli 400 € alv tulot jää val­ti­ol­ta saa­mat­ta ensi vuon­na. Tämä sik­si, että nykyisessä talousti­lanteessa min­un mah­dol­lisuuteni saa­da saman suu­ru­inen palkanko­ro­tus on pieni. Myös vapaan autoe­dun saami­nen nyky­palkkani päälle lie­nee pois laskuista. Vai sääde­täänkö samal­la laki, että työ­nan­ta­jan pakko kor­va­ta paljon työa­joa aja­van ylikom­pen­saa­tio palkkana?

    Oikean yri­tyk­sen oikeaa myyn­ti­työtä tekevänä uskon Keskus­tan puheen­jo­hta­jaa, joka arveli kor­vauk­sen leikkaamisen heiken­tävän taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Mikäli käy niin, että aje­tut kilo­metrit vähe­nee, niin ben­sa- ja arvon­lisävero­tu­lot piene­nee, autovero­tu­lot pienenee, …

    Toiv­ot­tavasti kor­vauk­sen leikkaus osa­taan perustel­la oikeal­la laskel­mal­la tai leikkauk­sen syy vai­hde­taan todel­lisek­si. Todel­li­nen syy ei voi olla posi­ti­ivi­nen vaiku­tus valtiontalouteen.

    1. Tero
      MJi­hin ajat­telit sen rahan katoa­van, jota työ­nan­ta­ja ei mak­sa sin­ulle ylikompensaationa?
      Ellei tämä siir­ry osak­si verotet­tavaa palkkaa, se jää työ­nan­ta­jalle, joka mak­saa yri­tyk­senä voitos­ta veroa Nor­maalin talous­teo­ri­an puit­teis­sa se kuitenkin siir­tyy ennem­min tai myöhem­min palkkoi­hin, ja siten verotet­tavak­si tuloksi.

  60. Sylt­ty: Minä sain käytetylle 30 000 euroa mak­savalle 4v van­halle Audi A6:lle keskikus­tan­nuk­sek­si 45 sent­tiä / km.

    Huonom­mal­la autol­la ei kyl­lä mielel­lään pitk­iä matko­ja ajele.

    Minä en taas mielel­läni pidem­piä matko­ja tek­isi mil­lään muul­la kuin pri­vaat­ti­jetil­lä, joten sovi­taanko saman tien verova­paak­si kor­vauk­sek­si 5 euroa per kilo­metri kulku­vä­li­neestä riip­pumat­ta? Vai sovi­taanko, että työ­matkaa voi tait­taa suh­teel­lisen tur­val­lis­es­ti muu­ta­man vuo­den van­hal­la alem­man keskilu­okan autol­la, ja tämän auton mar­gin­aa­likus­tan­nus on se, mikä hyväksytään verova­paak­si kor­vauk­sek­si? Jos joku työ­nan­ta­ja halu­aa mak­saa kor­vauk­sia työn­tek­i­jän pri­vaat­ti­jet­tik­ilo­me­treistä, niin mikäpä siinä, mut­ta eikö olisi kohtu­ullista pitää sitä verotet­ta­vana tulona?

    insinööri: Niistä puut­tuu kuitenkin yksi han­kala ter­mi: entä jos auto tulee kolaroitua työ­matkalla? Vaku­u­tusko­r­vauk­sis­sa on omavas­tuu, bonuk­set laske­vat ja vaku­u­tus kallistuu.

    Olisi vähin­tään kohtu­ullista, että täl­laisen sosi­aali­pornon esit­täjä esit­tää lähtei­neen tai laskelm­i­neen arvion kolarei­den omavas­tu­us­ta ja menete­ty­istä bonuk­sista ajok­ilo­metriä kohden.

  61. juha: Kuluko­r­vauk­set kuit­te­ja vas­taan on ihan ok. Näin­hän se yleen­sä näyt­tää maail­mal­la menevän. Päivära­ha on vielä surkean pieni. Kuluko­r­vauk­sel­la voitaisi­in käy­dä parem­mis­sa ravintoloissa. 

    Riip­pu siitä, mil­laisel­la bud­jetil­la on liikeel­lä. Joka tapauk­sesa, päälim­mäisel­lä veikkauk­seni on, ettei tuol­la menol­la kus­tan­nuk­sia säästy — ainakaan kun mukaan las­ke­taan lisään­tyvien kuit­timäärän käsit­te­lyn ja hyväksyn­nän kustannukset. 

    Sen huole­htimisen lisäk­si, että saako joku joskus “ansio­ta etua”, päätök­sis­sä toiv­ot­tavasti myös painaa toimisiko uusit­tu jär­jestelmä myös käytän­nössä kokon­aisu­u­den kannal­ta paremmin.

  62. Ovatko ne päivära­hatkaan ulko­maan reis­sus­ta perustel­tu­ja? Kävin äsken työ­matkalla, jol­ta sain nor­maalin työpäivän mukaisen tun­tipalkan, mat­ka-ajas­ta kor­vaus­ta yms.

    Kyl­lähän koti­maas­sakin omat ruokailut ovat elan­tomeno­ja, mik­si eivät ulko­maan reis­su­jen ruokailukustannukset? 

    Eli verot­tomat etu­udet pois ja kus­tan­nusten kor­vauk­set vain todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaisesti. 

    Jostain syys­tä vero­jär­jestelmää on halut­tu käyt­tää yhteiskun­tapoli­it­tis­ten tavoit­tei­den ajamiseen fiskaal­is­ten tavoit­tei­den lisäk­si. Mut­ta vero­tuk­sen kaut­ta menevät edut eivät vält­tämät­tä kohdis­tu tarkasti…

    1. Oman koke­muk­seni perus­teel­la ulko­maan­päivära­hat ovat täysin ylim­i­toitet­tu­ja. Yleen­sä ulko­mail­la syä halvem­mal­la kuin koti­maas­sa. Niiden laskel­mas­sa on alun­perin ollut myös päivit­täi­nen soit­to koti­in, jon­ka mak­soi joskus ehkä kymme­nen euroa, nyt ei juuri mitään.

  63. Eras­totenes aleksandrialainen:


    Tämän vuok­si auton kasko­vaku­u­tus on aivan perustel­tu meno. 

    Eli kuu­luu val­tion tehtävi­in kan­taa autoil­i­jan omistajariski?

    Val­tio ei mak­sa kilo­metriko­r­vauk­sia. Ne ovat työ­nan­ta­jan mak­samia. Val­tio ain­oas­taan säätää ne verottomiksi.

    Tot­ta, mut­ta kuten Osmo tote­si: jos yksi ei mak­sa vero­ja niin sit­ten toinen maksaa.

    …ja työ­nan­ta­ja edel­lyt­tää tätä työssäpysymisen tai työ­paikan saan­nin ehtona, on yksilön päästäväkin nollille. 

    Ja tuol­la ylem­pänä Sylt­ty ilmoit­ti, että Audi 6 oli min­imi­s­tan­dar­di, mil­lä voi työn puiteis­sa ajella…

  64. Ero­tuo­mari:
    …Yrit­täjänä kävin van­hal­la auton­rämäl­lä pk-seudul­ta Pohjanmaalla … 

    Minus­ta onkin tun­tunut siltä, että kaikkien yrit­täjien kyky tehdä riski­ana­lyy­se­ja ei ole ihan sil­lä tasol­la mil­lä sen pitäisi olla.

  65. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­ta noin? Jokin raja sil­läkin, mitä veron­m­naksajien pitää rahoittaa.

    Ei, vaan on joku raja sil­lä, mil­lä veroas­t­eel­la yhteiskun­ta toimii. Suomes­sa ei tarvi­ta tämän kaltaista kuluko­r­vaus­rum­baa, kun veroast­et­ta las­ke­taan lähem­mäs kil­pail­i­ja­maid­en tasoa. Kyl­lä viidel­lä kyp­il­lä pitää pystyä syömään säädyllisesti! 😉

    1. Jos me alamme rus­ta­ta eri­laisia veronalen­nus­mall­e­ja kohden­ne­tu­ille joukoille, tarkoit­taa se, että kaikkien muiden vero­tus nousee. Jot­ta voimme pitää verokan­nat maltil­lise­na, pitää veropo­h­jan olla laa­ja, eikä siihen saa ampua täl­laisia ylikom­pen­soivia alennusmalleja.

  66. Ruot­sista päin kat­soen 45 sent­tiä kilo­metriltä on aivan liikaa. Tääl­lä verova­paan kor­vauk­sen määrä on 1,85 kr = 23 sent­tiä kilo­metriltä, eikä kukaan ole asi­as­ta valit­tanut. Onhan tääl­lä autol­la kol­man­nek­sen halvem­pi han­k­in­tahin­ta (kos­ka autovero puut­tuu), mut­ta vaku­u­tuk­set, kor­jauk­set, polt­toaine ja muut käyt­tökus­tan­nuk­set ovat osa­puilleen Suomen tasolla.

    Liekö sit­ten maltill­i­nen km-kor­vaus osasyynä sille, että tääl­lä näkee junis­sa paljon enem­män yksi­tyisen sek­torin matkus­ta­jia kuin Suomes­sa, jot­ka otta­vat juna-ase­mal­la taksin. Se on yksi ihan nimeno­mainen tarkoi­tuskin. Jos verova­paa kor­vaus ei ylitä vält­tämätömiä kulu­ja, turhat matkat jäävät pois ja tarpeel­liset tehdään mah­dol­lisuuk­sien mukaan julk­isil­la kulkuneu­voil­la tai kohtu­uhin­taisel­la autolla.

    Mui­tan toki senkin ajan, kun Suomes­sa nos­tin km-kor­vauk­sia. Ei niis­sä kor­vauk­sis­sa ollut mitään tolkkua.

  67. juha: Itsekin sain verot­to­mia päivära­ho­ja aikoinaan n. 8000 eur/vuosi. Matkapäiviä oli reilut 200. Sit­ten tääl­lä tulee näitä heikko­ta­soisia talous­te­o­reetikko­ja, jot­ka sanovat, että vero­ton päivära­ha on “kan­nustin, joka saa sin­ut halu­a­maan matkus­taa enem­män.” Höpö, höpö

    No, ainakaan itsel­läni ei yllä ollut kyse mis­tään “talous­teo­ri­as­ta”, vaan tiedän henkilöko­htais­es­ti tuol­lais­ten raho­jen ole­van aika mukavia. Mut­ta tämä tietenkin riip­puu henkilön tilanteesta. 

    Köy­hälle yksin asu­valle yliopis­to­tutk­i­jalle puolen vuo­den komen­nus­pesti johonkin kivaan maa­han ja siltä ajal­ta päivära­hat (etenkin tuol­la kuvaa­mal­lani taval­la, eli niin, että ne kat­ta­vat vielä asumisenkin, mut­ta asumisen saa itse junail­la) ei ole paha pesti. Etenkin jos saa sik­si ajak­si koti­maas­sa ole­vaan asun­toon jonkun asumaan ja vuokraa mak­samaan. Hyvässä lykyssä touhul­la kaksinker­tais­taa käteen jäävän tulota­son. Har­va sanoo: “Ei”, jos halukku­ut­ta kysytään. 

    Korkea­palkkaiselle per­heel­liselle johta­jalle maanan­taista per­jan­tai­hin jatku­va reis­saami­nen niin, että matkapäiviä ker­tyy vaik­ka tuo mainit­se­masi 200, on var­masti elämää pahasti sotke­vaa ja hän var­masti mielel­lään vähen­täisi sitä, jos voisi, vaik­ka käteen jäävä tulota­so siinä ehkä hitusen laskisikin.

  68. Hyp­pää Osmo enstal­ve­na mun perus Volvon kyyti­in, niin näät mitä se auto oikeesti kulut­taa tääl­lä PK-seudul­la. Ote­taan kylmäs­tar­tit kadun­var­relta ja men­nään istu­maan aluk­si tohon Hämeen­tiel­lätielle. käy­dään vaik­ka kahdek­sal­la asi­akkaal­la otta­mas­sa kylmäs­tar­tit. 87km / 8h. Har­mi, ettei saa­da 1/2 pv-raho­ja, ollaan liian lähel­lä työ­paikkaa tai kotia.

    Muuten­ki tää keskustelu menee vähän väärille raiteille: Työ­nan­ta­ja mak­saa työn­tek­i­jälle käyt­töko­r­vaus­ta., ja Val­tio menet­tää tulo­ja. Lähtöko­h­ta on siis että kaikesta pitäis mak­saa val­ti­olle 100%. Oltaisko sil­lon tyytyväisiä

  69. Eikö keskilu­okan vero­tus ole vielä riit­tävän kireää, kun tätä pitää ajaa? Jos pois­tet­taisi­in kilo­metriko­r­vauk­set ja keven­net­täisi­in ansio­tulovero­tus­ta vas­taaval­la sum­mal­la, mitenkäs se olisi?

  70. Jos ajelee työk­seen, on auto kai työvä­line. Mikä kum­ma siinä on, että työ pitää sil­loin tehdä oma­l­la työvä­li­neel­lä eikä työ­nan­ta­jan kalus­tol­la? Ei kai bus­sikuskikaan osta itse aja­maansa bus­sia tai lääkäri mag­neet­tiku­vaus­lait­teis­toa, pait­si jos ryhtyy yrit­täjäk­si, mikä onkin sit­ten toinen tarina.
    Km-kor­vaus sopii kor­vaa­maan sat­un­naiset työ­nan­ta­jan ajot, mut­ta siihen riit­täisi 5000 km rajakin.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    antti. Olen aivan ehdot­tomasti samaa mieltä, että kansane­dus­ta­jien kuluko­r­vaus­ta tulee vähen­tää ja siirtää se palkkaan. Varsi­nainen palk­ka vas­taa toimistopääl­likön tasoa. 

    Melkoisen hyvät palkat on toimistopääl­liköil­lä. Palkkaver­tailus­sa pääkaupunkiseudun keskiar­vo on 4611 EUR/kk. Suurin osa tuon alle.

    En ole sanomas­sa, että kansane­dus­ta­jien palk­ka on liian suuri, vaan totea­mas­sa, että ehkä tun­tu­ma arkielämään on katoamassa.

  72. Joka tapauk­ses­sa tässäkin tapauk­ses­sa nos­te­taan Suomen talout­ta kor­jaa­mal­la pieniä vääryyk­siä, kun pro­gres­sion yläpäässä tapah­tuvil­la kor­jaus­li­ikkeil­lä saataisi­in paljon suurem­pia muu­tok­sia aikaan. Valitet­tavasti viekkaudel­la ja vääryy­del­lä saadut kilo­metriko­r­vauk­set kuitenkin vaikut­ta­vat posi­ti­ivis­es­ti mon­enkin lap­siper­heen leikkel­e­va­likoimi­in, mut­ta kuka tahansa yli miljoo­nan tien­aa­va toden­näköis­es­ti saa perus­tarpeen­sa tyy­dytet­tyä, vaik­ka vero­tus­ta vähän kiristäisi. Toki yri­tyk­set uhkaa­vat muut­taa Suomes­ta jon­nekin muualle, mut­ta työvä­ki jää tänne ja yrit­täjän tilalle aikanaan nousee mui­ta. Yrit­tämi­nen ei lop­punut Nokian alamä­keen, joten eikö olisi aikaa tehdä kaik­ki ne muu­tok­set, joiden tekemistä vas­taan Nokia Ollilan aikaan älähteli?

  73. Eikös tuos­sa käy niin, että paljon aja­vat ajel­e­vat sit­ten van­hem­mil­la romuil­la ja uusista autoista saata­vat verot hupenevat minimiin?

    Autokaup­pa ei jostain syys­tä ole EU:n peri­aat­tei­den mukainen, eli lisäveroa pukkaa aivan tolkut­tomasti, vaik­ka Osmo itsekin myön­tää että väli­matkat ovat pitkät eivätkä bus­sit maaseudul­la kulje.

    Kreik­ka-tukikaan ei ole EU:n peri­aat­tei­den mukainen.

    Voisiko joku EU-fani ker­toa mis­tä me aikanaan äänes­timme? Ja miten asi­at ovat oikeasti toteu­tuneet Suomen poli­itikko­jen ja virkamies-lau­man käsittelyssä?

  74. miten tämä km-kor­vaus liit­tyy Kreikkaan ja veronkiertoon???

    -työ­nan­ta­ja­han ne km-kor­vauk­set mak­saa aje­tu­ista työajoista(siis ei val­tio tai veronmaksajat).

    -vero­jen mak­sami­nen on san­gen ikävää var­maan mon­en mielestä,mutta verova­paa km-kor­vaus ei liity vero­jen kier­toon kai mil­lään tavoin??

    ymmärtäisin jos blo­gin aiheena olisi yksi­ty­isautoilun vähen­tämi­nen ja ilmas­ton pelas­tu­mi­nen mut­ta että veronkier­to ja Soini,
    aikamoinen aasinsilta.

    1. uusi kas­vo
      Onko vaikea hah­mot­taa, että kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio on veronkier­toa. Jos sitä on vaikea hah­mot­taa, kuvit­tele, mitä tapah­tu­isi, jos kor­vaus olisi sata euroa kilo­metriltä, ja kilo­me­tre­jä saa tul­la vain niin paljon, että kor­vaus vas­taa sovittgua kuukausipalkkaa.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleen­sä ulko­mail­la syä halvem­mal­la kuin kotimaassa. 

    Ainakin kuvit­telin ver­tailun ole­van kotiruo­ka kotona vs. rav­in­to­laruo­ka ulkomailla. 

    Onhan se kor­vaus­ta­so monille sel­l­ainen, että siitä tulee muka­va vero­ton palkan­lisä (vaik­ka se nuori, per­heetön, tutk­i­ja); toisaal­ta elämän­ti­lanteet vai­htel­e­vat ja tarkoi­tus lie­nee varmis­taa, että kovin mon­elle, joil­ta matkus­tamis­es­ta on jo aikaa sit­ten hävin­nyt kaik­ki hohto, ei yleisen potu­tuk­sen lisäk­si tulisi suo­ranais­es­ti taloudel­lis­es­ti takki­in matkasta.

  76. Aus­tri­an:
    Ovatko ne päivära­hatkaan ulko­maan reis­sus­ta perustel­tu­ja? Kävin äsken työ­matkalla, jol­ta sain nor­maalin työpäivän mukaisen tun­tipalkan, mat­ka-ajas­ta kor­vaus­ta yms.

    Sop­par­it vai­htel­e­vat. Itsel­leni mat­ka-ajas­ta (Illat, yöt, varhaiset aamut tai viikon­lop­ut) sinän­sä ei saa kom­pen­saa­tio­ta. Joo, voi kai ehdot­taa, että tuon pitäisi sit­ten olla verol­lista tuloa.

    Kyl­lähän koti­maas­sakin omat ruokailut ovat elan­tomeno­ja, mik­si eivät ulko­maan reis­su­jen ruokailukustannukset?

    Koti­maas­sa syön pääosin omia halpo­ja keitok­sia, ulko­mail­la tuo­hon ei oikein ole mahdollisuuksia. 

    kus­tan­nusten kor­vauk­set vain todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaisesti.

    Ne, jot­ka täl­lä het­kel­lä säästävät päivära­hois­taan, siir­tynevät enem­män (ja/tai parem­pi­en) rav­in­toloiden asi­akkaik­si säilöen kuit­tin­sa. Päivära­hat pois­tu­vat, kuiteil­la kor­vat­ta­vat määrät kas­va­vat, hallinnon pyörit­tämi­nen mak­saa taas entistäkin enem­män ja rahaa kulute­taan enem­män ulko­mail­la ja oletet­tavasti ainakin jonkin ver­ran vähem­män kotimaassa. 

    “Ansio­ta” tai vero­ton­ta etua voi syn­tyä vähem­män, mut­ta hyö­tyykö tuos­ta kansantalous?

  77. Yhdyn täysin Soin­in­vaaran kan­taan kilo­metriko­r­vausten leikkaamis­es­ta todel­lisu­ut­ta vastaaviksi.

    Tietysti olisi mah­dol­lista säi­lyt­tää verov­elvol­liselle mah­dol­lisu­us myös suurem­paan kilo­metriko­r­vauk­seen, mikäli tämä kyke­nee perustele­maan poikkeuk­sel­lisen kalli­in auton tarpeen ja/tai kuiteil­la osoit­ta­maan kulu­jen­sa todel­lisu­udessa ylit­täneen lasken­nal­lisen korvausrajan.

    Peri­aat­teessa mielestäni KAIKKI tulot pitäisi olla veronalaista tuloa. Kor­vauk­set jostakin erikois­es­ta työhön liit­tyvästä menos­ta pitäisi verov­elvol­lisen kyetä osoit­ta­maan kuiteil­la oikeik­si. Yleis­es­ti syn­tyvät kor­vauk­set voisi verot­ta­ja tule­vaisu­udessakin määritel­lä oikeik­si. Suurem­mis­sa kus­tan­nuk­sis­sa olisi verov­elvol­lisen tehtävänä todis­taa verot­ta­jan laskel­mat hänen tapauk­ses­saan liian mataliksi.

    En ymmär­rä, mik­si tämä kilo­metriko­r­vausten muu­tos vaikut­taisi jotain työe­htosopimuk­si­in. Kyse­hän on vain työn teossä syn­tynei­den kus­tan­nusten kor­vauk­sista. Jos taas kor­vauk­set ovat ylit­täneet syn­tyneet kus­tan­nuk­set, niin kyse­hän on selkeästi tulosta, jos­ta kuu­luu mak­saa tuloveroa.

  78. Jaakko Särelä: meil­lä on sel­l­ainen mon­imutkainen aja­tus, että val­tion pitää kom­pen­soi­da suo­raan tulonhankkimiskulut.

    Eikä ole. Meil­lä on aja­tus, että tulon­hankkimisku­lut vähen­tävät verotet­tavaa tuloa.

  79. Osmo Soin­in­vaara: Jot­ta voimme pitää verokan­nat maltillisena

    Onko Suomen verokan­nat muka maltillisia? 

    Kyl­lä meil­lä alkaa olla vähän sem­moista tilan­net­ta, että nimelli­nen verokan­ta on kova ja sit­ten kaiken­laiset vähen­nyk­set pienen­tävät todel­lista vero­tus­ta. Esimerkik­si juuri ansiovero­tuk­ses­sa. Yri­tyspuolel­la taas toim­i­taan siten, että val­tio kerää toisel­la kädel­lä paljon vero­ja ja sit­ten toisel­la kädel­lä jakaa niitä samo­ja vero­ja kohden­netusti takaisin Tekesin ja muiden tukien kautta.

    Ja kun hal­li­tus sit­ten halu­aa keven­tää vero­tus­ta, se ei tyyp­il­lis­es­ti koskekaan nimel­lisi­in verokan­toi­hin vaan lisää vähennyksiä.

    Ymmär­rän kyl­lä että on helpom­pi tehdä silmänkään­tötemp­pu­ja, mut­ta kyl­lä poli­itikko­jen pitäisi pystyä kansalaisille selit­tämään, mik­si on helpom­paa laskea nimel­lisiä verokan­to­ja kuin kikkail­la vähennyksillä.

  80. jlbl: Eli kuu­luu val­tion tehtävi­in kan­taa autoil­i­jan omistajariski?

    Ei, vaan val­tion ei kuu­lu verot­taa siitä, että työa­joa ajavalle ker­tyy kus­tan­nuk­sia työn tekemiseen liit­tyvästä omistajariskistä.

  81. “Jos me alamme rus­ta­ta eri­laisia veronalen­nus­mall­e­ja kohden­ne­tu­ille joukoille, tarkoit­taa se, että kaikkien muiden vero­tus nousee.”

    Onhan meil­lä paljon muitakin etu­ja jois­sa keplotel­laan verotuksella,mutta kun ne ovat eli­itin etu­ja niin niihin ei puututa

    Lain­aus Suomen Kuvalehdestä

    “Helsin­gin Sanomien mukaan Finnair mak­saa Vehviläisen asun­nos­ta vuokraa 6.800 euroa kuus­sa. Verot­ta­ja kuitenkin kat­soo Vehviläisen hyö­tyvän ilmaisas­un­nos­taan 2.300, eikä suinkaan 6.800 euroa kuus­sa. Tämä 2.300 euroa lisätään vero­tuk­ses­sa Finnairin johta­jan kuukausi­palkkaan, käytän­nössä kuukau­sivuokral­taan läh­es 7.000 euron asun­to rasit­taa toim­i­tusjo­hta­ja Vehviläisen talout­ta noin 1.200 eurol­la kuukaudessa.”

  82. Yrit­täjä:
    @Jutta: Ei sen kilo­metriko­r­vauk­sen ideana ole kat­taa aivan kaikkia auton kulu­ja, ain­oas­taan työa­joi­hin käytet­ty osu­us. Auto­han on sin­un omasi ja käytät sitä muuhunkin. 

    Nimeno­maan. Auton käytön juok­se­vat kus­tan­nuk­set voi jyvit­tää kilo­me­treille ja kiin­teät kus­tan­nuk­set päiville. Niin päiv­inä kun olen pakotet­tu käyt­tämään henkilöko­htaista kulkuneu­voani työa­joi­hin olisi kohtu­ullista että ko. päivän kiin­teät kus­tan­nuk­set mak­saa työ­nan­ta­ja. Näitä kus­tan­nuk­sia ovat siis käyt­tö­mak­sut, vaku­u­tuk­set ja parkkeeraus. 

    Jos autoa tarvit­see pelkästään työhom­mi­in, niin liis­ari tai fir­man omis­ta­ma auto on fik­sumpi jär­jeste­ly. Pait­si tietysti sil­loin jos on tarkoi­tus oikeasti tien­ata noil­la kilometrikorvauksilla.

    Fir­ma jär­jestelköön autoasi­at vaik­ka vuokraa­mal­la käyt­tööni auton, mak­soi mitä mak­soi. On jär­jetön­tä vaa­tia min­ua käyt­tämään henkilöko­htaista ajoneu­voani ilman että auton todel­liset kulut korvataan.

  83. tcrown: Vai sovi­taanko, että työ­matkaa voi tait­taa suh­teel­lisen tur­val­lis­es­ti muu­ta­man vuo­den van­hal­la alem­man keskilu­okan autol­la, ja tämän auton mar­gin­aa­likus­tan­nus on se, mikä hyväksytään verova­paak­si korvaukseksi? 

    Pitäskö sopia samal­la mikä on kont­torikäytössä läp­pärin järkevä mak­simite­ho, jon­ka jäl­keen liiku­taan puh­taasti ylimukavu­usalueel­la? Ei taval­liset käyt­täjät tarvitse SSD-levyä tai 16 GB muis­tia eli työase­man verot­tomak­si hin­naksi asetet­takoot 700 euroa, tätä korkeam­paa kulua ei pitäisi yri­tyk­sen voi­da verovähen­tää, kos­ka se on turhaa toimis­to­työn­tek­i­jän työ­mukavu­u­den lisäämistä. Esimerkik­si 1500 euron läp­päristä menisi sit­ten 700 euroa työn­tek­i­jän palkkaverotukseen.

    Puhe­li­men mak­sim­i­hank­in­tahin­ta voitaisi­in tänäpäivänä laskea 30 euroon.

  84. Osmo Soin­in­vaara:

    ‘snip’
    Nor­maalin talous­teo­ri­an puit­teis­sa se kuitenkin siir­tyy ennem­min tai myöhem­min palkkoi­hin, ja siten verotet­tavak­si tuloksi.

    No sel­l­aista talous­teo­ri­aa ei kyl­lä ole, että yri­tyk­sen voitot siir­ty­i­sivät palkkoi­hin, ei enne­min eikä myöhemmin.
    Kehi­tyshän on täs­mälleen päin­vas­tainen, pääo­mat­u­lo­jen osu­us kasvaa.

    1. Kyl­lä sel­l­ainen talous­teo­ria on. Palkoille muo­dos­tuu tas­apain­oti­la. Jos kaik­ki yri­tyk­set tuot­ta­vat paljn voittgoa, palkkata­so pyrkii nousemaan.

  85. Jut­ta:
    ‘snip’
    Fir­ma jär­jestelköön autoasi­at vaik­ka vuokraa­mal­la käyt­tööni auton, mak­soi mitä mak­soi. On jär­jetön­tä vaa­tia min­ua käyt­tämään henkilöko­htaista ajoneu­voani ilman että auton todel­liset kulut korvataan.

    Eri­no­mainen asia, jos pystyt fir­mal­ta moista vaatimaan.
    Ikävän yleinen käytän­tö rekry­toitaes­sa on, että kysytään onko ajoko­rt­ti ja auto — jos ei ole, val­i­taan sel­l­ainen, jol­la on.
    Jär­jetön­tä? Kenen kannalta?

  86. Min­ul­ta ei ole koskaan kysyt­ty työhönot­toti­lanteessa että onko min­ul­la ajoko­rt­ti ja auto.

  87. Osmo Soin­in­vaara: Onko vaikea hah­mot­taa, että kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio on veronkiertoa. 

    ?

    Veronkier­to on määritelmän mukaan lain­vas­taista toim­intaa, jos­sa harhaute­taan, pimitetään, toim­i­taan lain vas­tais­es­ti — ei vain lain hen­gen, vaan lain kir­jaimen. Jos kilo­metriko­r­vauk­sis­sa olisi ylikom­pen­saa­tio­ta — mikä on kyl­lä kiis­tanalaista, se olisi silti määritelmän mukaises­ti lain mukaista, avoin­ta, lain­säätäjän tarkoituk­sen mukaista toim­intaa. Ei vain lain kir­jaimen vaan myös lain hen­gen mukaista toim­intaa. Se ei ole veronkiertoa.

    Maail­mal­la käy­dään paljon keskustelua veronkier­rosta, veron vält­tämis­es­tä, vero­su­un­nit­telus­ta. Mon­et, eri­tyis­es­ti vasem­mis­to­me­dia, pitävät lail­lista vero­su­un­nit­telua tuomit­ta­vana ja häpeäl­lisenä. Vaik­ka se sama vasem­mis­to­me­dia (esim. Guardian Media Group Bri­tan­ni­as­sa) itse har­joit­taa ihan samaa verosuuunnittelua.

  88. Yrit­täjä:
    @Jutta: Ei sen kilo­metriko­r­vauk­sen ideana ole kat­taa aivan kaikkia auton kulu­ja, ain­oas­taan työa­joi­hin käytet­ty osu­us. Auto­han on sin­un omasi ja käytät sitä muuhunkin. Jos autoa tarvit­see pelkästään työhom­mi­in, niin liis­ari tai fir­man omis­ta­ma auto on fik­sumpi jär­jeste­ly. Pait­si tietysti sil­loin jos on tarkoi­tus oikeasti tien­ata noil­la kilometrikorvauksilla

    @Osmo
    Olisiko oikein, että tuo olisi myös tois­in­päin. Jos yri­tyk­sel­lä yri­tyk­sen logoil­la varustet­tu auto ja käytän sitä yksi­tyiskäytössä, niin mak­saisin siitä saman kilo­metriko­r­vauk­sen kuin yri­tys mak­saisi min­ulle oman auton käytöstä. Nykyisel­lään se ei ole mah­dol­lista, vaan auto on määritet­tävä autoe­duk­si ja pie­nil­lä kilo­me­treil­lä henkilön kuluk­si tulee hel­posti 0,70 EUR/km.

    Voin koke­muk­ses­ta sanoa, että yri­tyk­sen omien keik­ka-auto­jen halli­noin­ti on melkoinen lisäkus­tan­nus yri­tyk­selle. Sik­si yri­tyk­set suo­si­vat henkilöi­den omia auto­ja tai työ­suhdeau­to­ja. Pie­nil­lä kilo­me­treil­lä työ­suhdeau­to tulee kalli­ik­si, joten lop­putu­lok­se­na on yhden auton sijaan kak­si autoa ja sen päälle hallinnoin­tiku­lut yri­tyk­selle. Ympäristönäkökul­man kannal­ta kak­si autoa yhden sijaan ei myöskään kuu­losta järkevältä.

    1. Ei tule 70 sent­tiä. Autoe­dun vero­tus perus­tuu ole­tuk­seen, että autol­la aje­taan 18 000 kilo­metri’. Jos ajaa vähem­män, sen voi ilmoit­taa ajopäiväkir­jan nojautuen. Jostain syys­tä jhu­uri kukaan ei ilmoi­ta aja­neen­sa enem­män, vaik­ka pitäisi ilmoit­taa siitäkin.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko vaikea hah­mot­taa, että kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio on veronkiertoa. 

    Oletko sanomas­sa, että verot­ta­ja on syyl­listynyt veronkier­toon? En syyl­listäisi yri­tys­tä tai työn­tek­i­jää, jos he nou­dat­ta­vat verot­ta­jan vuosikym­meniä voimas­sa ollei­ta ohjeita. 

    Kyse on nyt oikeas­ta kor­vaus­ta­sos­ta, ei veronkier­rosta. Oikeaa yksinker­taista tasoa ei ole. Henkilö, joka ajaa maaseudul­la ja osin maas­tossa raskaal­la neliv­e­toisel­la paket­ti­au­tol­la, ei selviä 0,45 EUR/km kilo­metriko­r­vauk­sel­la. Ei myöskään henkilö, joka käyt­tää työssään 70.000 EUR:n autoa. Fiat Pun­tolle kor­vaus riit­tää moninker­roin. Nuo ensin­maini­tut ei jatkos­sa käytä omaa autoaan työajoihin.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos me alamme rus­ta­ta eri­laisia veronalen­nus­mall­e­ja kohden­ne­tu­ille joukoille, tarkoit­taa se, että kaikkien muiden vero­tus nousee. 

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista ajatel­la sel­l­aista vai­h­toe­htoa, että val­ti­olle jäisi vähem­män rahaa turat­tavak­si ympäri­in­sä? Vai onko tämä yksinker­tais­es­ti mah­do­ton ajatus?

    Sitä pait­si, köy­hät eivät nytkään mak­sa vero­ja kun ei ole mis­tä mak­saa ja rikkail­la on var­masti varaa hoitaa vero­taakkansa vaikkei keven­net­täisi. Mik­sei keski­t­u­loisia voisi sääliä edes täl­lä yhden ain­okaisel­la kohden­netul­la veroalella?

  91. R. Sil­fver­berg:
    Min­ul­ta ei ole koskaan kysyt­ty työhönot­toti­lanteessa että onko min­ul­la ajoko­rt­ti ja auto.

    Ei min­ul­takaan, mut­ta luepa jonkin lehden ‘paikko­ja tar­jol­la’ ilmoituk­set — tai vaikka­pa mol.fi.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tule 70 sent­tiä. Autoe­dun vero­tus perus­tuu ole­tuk­seen, että autol­la aje­taan 18 000 kilo­metri’. Jos ajaa vähem­män, sen voi ilmoit­taa ajopäiväkir­jan nojautuen.

    Hal­li­tuk­sel­la on ilmeis­es­ti eri laskuop­pi kuin verot­ta­jal­la. Verot­ta­jan laskuopin mukaan.

    Vapaa autoe­tu.
    Auton suosi­tush­in­ta (€): 35.000 EUR
    Lisä­varustei­den arvo (€): 0 EUR

    Autoe­dun kilo­metripe­rusteinen verotet­ta­va arvo:

    Yksi­ty­isajot (km): 7.000 km
    Arvo vuodessa 6 610,00 € = 0,94 EUR/km

    Yksi­ty­isajot (km): 10.000 km
    Arvo vuodessa 7 180,00 € = 0,72 EUR/km

    Yksi­ty­isajot (km): 18.000 km
    Arvo vuodessa 8 700 € = 0,48 EUR/km

    http://prosentti.vero.fi/Autoetulaskuri/Erittely.aspx?language=FIN

    Tämä epäko­h­ta tulisi korjata.

  93. Kaino Kivi: Hal­li­tuk­sel­la on ilmeis­es­ti eri laskuop­pi kuin verot­ta­jal­la. Verot­ta­jan laskuopin mukaan.

    Vapaa autoe­tu.
    Auton suosi­tush­in­ta (€): 35.000 EUR
    Lisä­varustei­den arvo (€): 0 EUR

    Autoe­dun kilo­metripe­rusteinen verotet­ta­va arvo:
    Yksi­ty­isajot (km): 30.000 km
    Arvo vuodessa 10 980,00 € = 0,37 EUR/km

  94. R. Sil­fver­berg: Min­ul­ta ei ole koskaan kysyt­ty työhönot­toti­lanteessa että onko min­ul­la ajoko­rt­ti ja auto.

    Ja kaiken tämän autoilu- ja joukkoli­iken­nekeskustelun keskeinen sisältö tosi­aan onkin MINÄ. Kos­ka MINÄ elän näin, se on hyvä, ja mui­ta tapo­ja ei tarvitse ottaa huomioon.

    Mon­es­sa työssä auto ja ajoko­rt­ti eivät tosi­aan ole mil­lään taval­la rel­e­vant­te­ja. Jois­sain töis­sä ne taas ovat elinehto.

  95. Joku sanoi, että siir­tymi­nen päivära­hoista kuit­tisys­teemi­in lisää merkit­tävästi byrokra­ti­aan mut­ta en usko sitä. Toki kuit­te­ja tulee lisää mut­ta jos nyt tulee päivää kohti yksi hotel­likuit­ti niin sit­ten tulisi yksi hotel­likuit­ti ja 2 ate­ri­akuit­tia (lounas ja illalli­nen). Ei tämä ole niin merkit­tävä lisäys sih­tee­rien työhön, että se jotain suur­ta merkitsisi.

    Hyvä puoli olisi se, että voitaisi­in syödä parem­mis­sa rav­in­tolois­sa. Ote­taan esimerk­ki: lounas 15 € + illalli­nen 40 € = 55 € vrt. koti­maan päivära­ha 36 €. Kuit­tisys­tee­mi siis olisi luul­tavasti työn­tek­i­jälle posi­ti­ivista kehitystä.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    uusi kasvo
    Onko vaikea hah­mot­taa, että kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio on veronkier­toa. Jos sitä on vaikea hah­mot­taa, kuvit­tele, mitä tapah­tu­isi, jos kor­vaus olisi sata euroa kilo­metriltä, ja kilo­me­tre­jä saa tul­la vain niin paljon, että kor­vaus vas­taa sovittgua kuukausipalkkaa.

    Onko tämä nyt se sama Osmo Soin­in­vaara, joka toisaal­la blo­gis­saan ker­too tehneen­sä työ­matkan edullisel­la vuokra- autol­la, mut­ta laskut­ta­neen­sa työ­nan­ta­jal­ta suurem­man sum­man, eli kilo­metrit oman auton käytöstä? Ja kehtaa sit­ten puhua veronkierrosta?
    Tuom­moi­ses­ta tem­pus­ta minä saisin välit­tömästi kalossinku­van taka­puoleen ilman irtisanomisaikaa.

    Jos se työreis­su tehdään tak­sil­la, bus­sil­la, junal­la, vuokra- autol­la tai vaik­ka lentokoneel­la, niin matkalasku­un laite­taan asian­mukainen kuitti.

    Tuos­sa on suur­in­pi­irtein totu­u­den­mukainen valmis laskel­ma corol­las­ta, jol­la aje­taan 20tkm/a. Kulut 40c/km. Jos ei tuo­ta laskel­maa osaa osoit­taa vääräk­si, niin puheet km- kor­vauk­sen ylikom­pen­saa­tios­ta sopii unohtaa.

    Itse asi­as­sa vähän aja­vat (2tkm?) voivat ylikom­pen­saa­tio­ta saadakin, kos­ka tuo ajomäärä ei vielä käytän­nössä mitenkään vaiku­ta huolto‑, tai ren­gasku­lui­hin tai arvonalen­e­maan. Ain­oak­si lisäku­luk­si jää polt­toaine ja las­in­pe­suneste, joista 950,- on yläkanttiin.

    Mut­ta kun totu­us on se, että ihan jokainen ajet­tu kilo­metri on las­ket­ta­va sen 40c arvoisek­si, niin mik­si ihmeessä tuo pitäisi tulki­ta tulok­si? Tai mik­si ihmeessä työ­nan­ta­jan pitäisi saa­da se auto käyt­töön­sä halvemmalla?

    Ja edelleen, kyseessä on kor­vaus oman auton käytöstä työ­nan­ta­jan asioi­hin. Laskelmis­sa ei ole cen­til­läkään huomioitu sitä, että auto on tuon ajan pois siitä käytöstä, mihin se on han­kit­tu. Eli omas­ta käytöstä. Jos puoliso vaikka­pa joutuu viemään lapsen ter­veyskeskuk­seen tms tak­sil­la sen vuok­si, että talouden auto on tänään työ­nan­ta­jan käytössä, niin siitä syn­tyy kulu. Ihan siitä syys­tä, että auto ei ole kotip­i­hal­la puoli­son käytet­tävis­sä, vaan työ­nan­ta­jal­la edullises­sa lainassa.

    Jos ongel­ma oikeasti on km-kor­vauskikkailus­sa, eli kynäa­jelus­sa tai palkko­jen mak­samises­sa km-kor­vauksi­na, niin ongel­ma ei ratkea siirtämäl­lä työ­nan­ta­jalle kuu­lu­via kulu­ja työn­tek­i­jälle. Mut­ta muu­ta­ma henkilö­työvu­osi lisää talous­rikos­tutk­in­taan ja vero­tarkas­ta­ji­in voisi tien­ata satak­er­tais­es­ti palkkaku­lu­jen­sa määrän helpostikin.

    1. Peksi
      Laitoin matkalaskun liit­teek­si tiedon siitä, mitä mat­ka oikeasti mak­soi, mut­ta käytän­tö ei tunne muu­ta kuin kiin­teän kilo­metriko­r­vauk­sen. Jos buokra-.auto tulee usein todel­lakin halvem­mak­si kuin oman auton kilo­metriko­r­vaus. Sik­si mon­et työ­nan­ta­jat edel­lyt­tävät pitkil­lä keikoil­la auton vuokraamista. Ihme­tyt­tää vain se, miten vuokray­htiöt voivat toimia, jos oman auton kor­baus on muka kohdal­laan mut­ta vuokraami­nen on kuitenkin tätä halvem­paa ja vielä pitäisi sen vuokrafir­man henkilökun­nan palk­ka maksaa.

  97. Sylt­ty: Pitäskö sopia samal­la mikä on kont­torikäytössä läp­pärin järkevä mak­simite­ho, jon­ka jäl­keen liiku­taan puh­taasti ylimukavu­usalueel­la? Ei taval­liset käyt­täjät tarvitse SSD-levyä tai 16 GB muis­tia eli työase­man verot­tomak­si hin­naksi asetet­takoot 700 euroa, tätä korkeam­paa kulua ei pitäisi yri­tyk­sen voi­da verovähentää, 

    Jos nyt Sylt­ty kuitenkin pysytään aiheessa, eli kuin­ka paljon työ­nan­ta­jal­la on oikeus kor­va­ta verova­paasti työn­tek­i­jän omis­tamien työkalu­jen käytöstä. Tietokonei­den tapauk­ses­sa tämä kilo­metriko­r­vaus toimisi siis niin, että jos työn­tek­i­jä käyt­tää omaa tietokonet­ta, työ­nan­ta­jal­la on oikeus kor­va­ta verot­ta työn­tek­i­jälle super­ti­etokoneen aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set, riip­pumat­ta siitä mil­laisel­la koneel­la työn­tek­i­jä työn­sä tekee tai mil­laisen tietokoneen tarvit­see. Ja voisi tätä laa­jen­taakin. Naistyön­tek­i­jöi­den työkenkäko­r­vaus manolo blah­nikien mukaan, kos­ka eihän nyt kaikissa töis­sä pär­jää birken­stock-kopi­oil­la. Ja niin edelleen. 

    Kuu­lostaa kovin kokoomus­laiselta vas­tus­taa kaiken maail­man verovähen­nyk­siä täs­mälleen niin kauan kun ne eivät osu omaan nilkkaan.

  98. R. Sil­fver­berg:
    Min­ul­ta ei ole koskaan kysyt­ty työhönot­toti­lanteessa että onko min­ul­la ajoko­rt­ti ja auto.

    Riip­puu työstä mihin hakee. Aikanaan 80-luvul­la, kun valmis­tu­miseni jäl­keen menin töi­hin, työ­paikan ehtona oli, että on oma auto ja suos­tuu aja­maan sil­lä työa­jo­ja. Nykyään kun palkkaan fir­maani uuden työn­tek­i­jän, työ­paikan saan­nin ehtona on oma auto ja suos­tu­mi­nen sen käyt­tämiseen työa­jois­sa. Esimerkik­si juuri ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneelle 18-vuo­ti­aalle ennestään autot­toma­lle Kalli­o­laiselle ehto on aika kova, sil­lä ainakin koea­jan työ­paik­ka on liipasimel­la ja auton ost­a­mi­nen sik­si ris­ki. Henkilökun­tamme ajomäärät vai­htel­e­vat välil­lä 2.000–10.000km/vuosi, eli kilo­metriko­r­vausten määrä vai­htelee 900 ja 4.500 euron välil­lä. Jos auto on han­kit­tu pelkästään työa­joon, mis­tään tien­aamis­es­ta ei voi puhua.

  99. “Onko vaikea hah­mot­taa, että kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio on veronkiertoa.”

    Ei vaan kyse on lail­lis­es­ta vero­su­un­nit­telus­ta, kuten yri­tyk­setkin vaku­ut­ta­vat ja yleis­es­ti vero­su­un­nit­telu hyväksytään rehellisek­si liiketoiminnaksi

  100. Kaik­ki lutvi­in­tuu kohdalleen.

    1) Fir­mat kek­sivät kyl­lä, miten kilo­metriko­r­vauk­set korvataan. 

    2) Häviäjiä ovat ne, jot­ka ovat muut­ta­neet kor­peen ja rokot­ta­neet yhteiskun­taa työmatkakuluista.

    P.s. Juhana Var­ti­ainen ehdot­ti, että eläkeikä nos­te­taan 78 vuoteen. 

    Mitä tekevät sen jäl­keen van­hus­ten­hoita­jat, jos heiltä katoaa asiakkaat? 

    Pääseeköhän sen jäl­keen alle 78-vuo­tias van­hainkoti­in. Vai onko niin että van­huk­set työl­listyvät hoita­mal­la toinen toisi­aan vanhainkodeissa.

    Juhana Var­ti­ainen on ollut töis­sä Ruot­sis­sa ja ihan­noi, miten Ruotsin talous saati­in kun­toon eläkeikää nostamalla. 

    Ruot­sis­sa nos­tet­ti­in ensin tuot­tavu­ut­ta, minkä jäl­keen tuli työvoimatarve ja vas­ta sen jäl­keen tuoti­in uut­ta väkeä sosi­aal­i­tur­van piiristä työmarkkinoille.

    Miten Suomes­sa voitaisi­in tuo­da uut­ta työvoimaa työ­markki­noille eläkkei­den ja sosi­aal­i­tur­van piiristä, kun talous ja työvoiman tarve on supis­tunut ja supistuu?

  101. Sylt­ty: Pitäskö sopia samal­la mikä on kont­torikäytössä läp­pärin järkevä mak­simite­ho, jon­ka jäl­keen liiku­taan puh­taasti ylimukavu­usalueel­la? Ei taval­liset käyt­täjät tarvitse SSD-levyä tai 16 GB muis­tia eli työase­man verot­tomak­si hin­naksi asetet­takoot 700 euroa, tätä korkeam­paa kulua ei pitäisi yri­tyk­sen voi­da verovähen­tää, kos­ka se on turhaa toimis­to­työn­tek­i­jän työ­mukavu­u­den lisäämistä. Esimerkik­si 1500 euron läp­päristä menisi sit­ten 700 euroa työn­tek­i­jän palkkaverotukseen.
    Puhe­li­men maksimihank

    Olet aivan oike­as­sa. Näin pitäisikin tehdä. 99% läp­pärin käyt­täjistä pär­jäisi aivan yhtä hyvin peruskoneel­la. Ei ole val­tion tehtävä osal­lis­tua ihmis­ten mac­book pro:n rahoit­tamiseen. Sama pätee puhelimiin.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Oman koke­muk­seni perus­teel­la ulko­maan­päivära­hat ovat täysin ylim­i­toitet­tu­ja. Yleen­sä ulko­mail­la syä halvem­mal­la kuin koti­maas­sa. Niiden laskel­mas­sa on alun­perin ollut myös päivit­täi­nen soit­to koti­in, jon­ka mak­soi joskus ehkä kymme­nen euroa, nyt ei juuri mitään. 

    Ovat, mut­ta toisaal­ta ne ehkäi­sevät veropakolaisuutta.

    Jos ulko­maankomen­nuk­sil­ta ei mak­set­taisi päivära­ho­ja, niin ulko­maille lähteävä poruk­ka liput­taisi aina itsen­sä sinne kohde­maa­han keikkatöi­den ajak­si ja tuloverot karkaisi­vat 100%:sesti verotet­taviksi (vähän verosopimuk­sista ja oleskelupäivistä riippuen).

  103. Raimo K: Kor­vausten edel­ly­tyk­senä on matkamääräys – oma­l­la päätök­sel­lä toki saa matkus­taa, mut­ta kor­vauk­si­in tarvi­taan työ­nan­ta­jan päätös. Kalli­iseen kon­fer­enssin matkus­taa kallispalkkainen.

    Työ­suh­teessa ole­va tutk­i­ja, jol­la on yliopis­to suori­tu­s­paikkana myön­net­ty rahoi­tus, ei voi lähteä matkalle pro­jek­ti­ra­hal­la ilman työ­nan­ta­jan määräys­tä. Muuten se täy­tyy mak­saa itse henkilöko­htai­sista apu­ra­hoista. Esimerkik­si tutk­i­jak­oulus­sa ole­va jatko-opiske­li­ja ei voi tutk­i­jak­oulun rahoituk­ses­ta mak­saa itse matko­jaan vaik­ka rahoituk­seen sikäli kuu­luisi tällainen.

  104. Tois­tan sen aiem­man argu­ment­ti­ni vähän selkeäm­min. Soin­in­vaara kehys­tää minus­ta ongel­man ihan väärin jonkin­laisek­si “kuka mak­saa vero­ja” kysymyk­sek­si. Paljon parem­min Soinin höpöpuheet tule­vat esille kun asia ote­taan ihan sellaisenaan.

    Jos ongel­mana on se että verot ovat liian korkeat, niin eikö sil­loin pitäisi Soininkin vaa­tia vero­jen alen­tamista, sen­si­jaan että hän halu­aa että työ­nan­ta­jat voivat mak­saa verova­paa­ta palkan­lisää pistämäl­lä työn­tek­i­jän ajele­maan huvikseen? 

    Jos ongel­mana taas on se, että ihmiset eivät aja huvikseen, niin eikö parem­pi olisi sit­ten se, että työ­nan­ta­ja tar­joaa työvä­li­neet, kuten auton? Ja jos ongel­ma on se, että työ­nan­ta­ja ei tar­joa työvä­lineitä, niin sil­loin­han se työn­tek­i­jä joka oma­l­la autol­laan ajaa, on itseasi­as­sa myös itse yrit­täjä. Hänen yri­tyk­sessään vaan sit­ten on työvä­li­neenä auto, ja hän tar­joaa työ­nan­ta­jalle palvelu­na työn­tek­i­jän kul­jet­tamista työn suori­tu­s­paikkaan. Tästähän kuu­luu mak­saa arvon­lisävero, jos­ta sit­ten saa vähen­tää ne todel­liset kustannukset.

  105. Jouko Ollila: Riip­puu työstä mihin hakee. Aikanaan 80-luvul­la, kun valmis­tu­miseni jäl­keen menin töi­hin, työ­paikan ehtona oli, että on oma auto ja suos­tuu aja­maan sil­lä työa­jo­ja. Nykyään kun palkkaan fir­maani uuden työn­tek­i­jän, työ­paikan saan­nin ehtona on oma auto ja suos­tu­mi­nen sen käyt­tämiseen työa­jois­sa. Esimerkik­si juuri ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneelle 18-vuo­ti­aalle ennestään autot­toma­lle Kalli­o­laiselle ehto on aika kova, sil­lä ainakin koea­jan työ­paik­ka on liipasimel­la ja auton ost­a­mi­nen sik­si riski.

    En tiedä mil­lä alal­la fir­masi toimii ja mikä on työn­tek­i­jöitte­si työnku­va mut­ta aika oudol­ta kuu­lostaa että juuri ajoko­rtin saa­neel­la ja vas­ta ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneel­la on olta­va oma auto jol­la hän tekee työkeikat ilmeis­es­ti yksin. Eikö nuoret ja koke­mat­tomat työn­tek­i­jät yleen­sä liiku kimp­pakyy­deil­lä koke­neem­pi­en keikkami­esten kanssa ja vas­ta kun ollaan opit­tu työt kun­nol­la pis­tetään tekemään keikko­ja itsenäis­es­ti, ja sil­loinkin aluk­si vain lyhyem­piä ja lähempänä ole­via. Ja siihen men­nessä on ehdit­ty tien­ata rahaa auton han­kkimista varten. Ja ensi­au­tok­si ei kukaan tarvitse mitän bemaria tai pas­sat­tia vaan yaris tai fabia saa luvan kelvata.

  106. Vuokrafir­man autoil­la aje­taan lähin­nä ensim­mäiset huolto­va­paat kilo­metrit ja ne laite­taan eteen­päin ennen kuin ensim­mäiset kalli­it kulu­tu­sosat ovat kuluneet lop­pu­un. Lisäk­si käyt­täjä mak­saa kaik­ki auton kol­hut, jot­ka omaa autoa työssään käyt­tävä mak­saa omas­ta pus­sista tai vaku­u­tus­bonuk­sis­taan. Lisäk­si vuokrafir­man palkat syn­tyvät päivässä vuokrat­tavien auto­jen volyymistä. Bis­nes­mall­in voitol­lisu­u­den arvioin­ti ei kuitenkaan liity kilo­metriko­r­vauk­si­in varsi­nais­es­ti. Sadal­la autol­la samaan aikaan ajamisen laskut­ta­mi­nen on aivan selkeästi laitointa.

    Kilo­metriko­r­vaus kat­taa auton vuokrahin­nan lähin­nä Fiat Pun­ton kokoisil­la autoil­la ja run­sail­la kilo­me­treil­lä. Val­tion puoles­ta tuskin ollaan pakot­ta­mas­sa viisi­henkisiä per­heitä kak­sio­visi­in autoi­hin, joten siinäkään mielessä esimerk­ki ei ole vertailukelpoinen.

    1. Vuokrafir­man autoil­la aje­taan lähin­nä ensim­mäiset huolto­va­paat kilo­metrit ja ne laite­taan eteen­päin ennen kuin ensim­mäiset kalli­it kulu­tu­sosat ovat kuluneet loppuun.

      Onko se nyt niin­päin, että ne ensim­mäiset kilo­metrit ovat autol­la halvem­pia ja auton arvon alen­tu­mi­nen alkaa vas­ta parin vuo­den päästä? Muu­takin on väitetty.

  107. ‘Mik­sei keski­t­u­loisia voisi sääliä edes täl­lä yhden ain­okaisel­la kohden­netul­la veroalel­la?’ (jrn)
    Minä olen keski­t­u­loinen, enkä saa sent­tiäkään tästä nimeno­mais­es­ta vero­a­les­ta. Päin­vas­toin, kun toiset saa­vat alen, minä saan mak­saa enem­män. Että puhu ihan omas­ta puolestasi vain.

  108. Kuten olen toden­nut, niin kilo­metriko­r­vauk­selle on vaikea määrit­tää oikeaa tasoa. Nykyisel­lä mallil­la syn­tyy yli- ja alikom­pen­saa­tio­ta tietyis­sä tilanteissa.

    Erikoinen yhtälö syn­tyy jatkos­sa siitä, että yli 15.000 km ajavien työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat jatkos­sa henkilöä tule­maan oma­l­la autol­la Turus­ta Helsinki­in, kos­ka juna on kalli­impi kuin oma auto. Sen päälle tulee siir­tymäku­lut Helsin­gin päässä.

    Turku-Helsin­ki-Turku
    * Inter­ci­ty 2(flex): 2 * 54,98 EUR = 109,96 EUR
    * Auto: 2 * 168km * 0,25 EUR/km = 84,00 EUR

    Kestävää kehi­tys­tä ja vihre­itä arvoja?

    PS. Nyky­isin osa tulee junal­la, mut­ta laskut­taa autosta 🙂
    * Inter­ci­ty 2(perus): 2 * 30,76 EUR = 61,52 EUR
    * Auto: 2 * 168km * 0,45 EUR/km = 151,20 EUR
    Kestävää kehi­tys­tä, arvoista en tiedä.

    1. Kun olin neljä vuot­ta sap­at­ti­va­paal­la eduskun­nas­ta ja elätin itseni puhu­mal­la, parikin ker­taa ehdotet­ti­in, että laskut­taisin osan keikas­ta kilo­metriko­r­vauk­se­na siitä riip­pumat­ta, mil­lä pelil­lä tulen.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Peksi
    Laitoin matkalaskun liit­teek­si tiedon siitä, mitä mat­ka oikeasti mak­soi, mut­ta käytän­tö ei tunne muu­ta kuin kiin­teän kilometrikorvauksen.

    Tämä nyt ei pidä alkuuk­naan paikkaansa. Usko­mat­toman kuu­loinen selitys. 

    Kulut voidaan aina kor­va­ta kuit­tia vas­taan. Näin­hän tehdään esim. kun vuokraat auton ulko­mail­ta. Lai­tat kuitin matkalasku­un ja saat sen mukaan kor­vauk­sen. Ei siinä kilo­metriko­r­vauk­sista puhuta.

  110. Komp­paan tcrow­n­ia. Käsit­tääk­seni kyl­lä fir­ma saa ostaa minkälaiset pelit ja vehkeet työn­tek­i­jälle käyt­töön työ­paikalla, eikä tästä nyt mitään veroa tarvitse mak­saa. Siis, voi ostaa työasemik­si vaik­ka super­ti­etokonei­ta jos halu­aa, ja pitää niitä ihan fir­man kuluina. Tätä ei kukaan ole vas­tus­tanutkaan, jos fir­ma halu­aa toimia epä­tarkoituk­sen­mukaises­ti, kaikin mokomin.

    Tää ei ole vaikeaa: jos rahaa, tavaraa tai palvelu­ja liikuu työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jälle, se on verotet­tavaa tuloa. Palvelua ei ole se, että työn­tek­i­jä siir­retään sinne, mis­sä työ pitää tehdä, mut­ta on jos siir­retään jon­nekin muualle. 

    Ei tässä ole taustal­la se, että “kaikkea halu­taan verot­taa” ja olla ilon­pilaa­jia, vaan se, että verot­ta­jan tehtävänä nyt vaan ei pitäisi olla sen sanelem­i­nen tai kyt­täämi­nen mikä on hyväksyt­tävä kor­vaus ja mikä ei.

  111. Työ­nan­ta­jat osaa­vat tun­nistaa kulut.

    Jos km-kor­vauk­sia ker­tyy paljon, niil­lä osa­taan kor­va­ta muu­ta palkkaa. reis­su-reiska ajelee _vanhalla_ diese­lau­tol­la, aika usein mer­su­tyyp­pisel­lä reilut kymme­nen vuot­ta van­hal­la, kos­ka hänkin osaa laskea hal­vat kilometrit.

    Palkkaa mak­sa­va työ­nan­ta­ja taas ker­too, että “fir­man brändin” vuok­si meil­lä käytetään työ­suhdeau­toa, joka sit­ten on tur­valli­nen ja uusi. Työ­suhde­hait­taau­ton verovaiku­tus on sitetn työn­tek­i­jän murhe — jotkut anta­vat työ­suhde­menopelin vaimolle, joka voi saa­da km-korvauksi.

    Omis­ta­jayrit­täjälle taas mak­se­taan pienem­pi km-kor­vaus, mut­ta se ei tun­nu ketään ihmetyttävän.

    Jonkin­lainen km-kor­vauk­sen leikkaus on moraalis­es­ti täysin oikein, jos vaik­ka palk­ka mak­set­taisi­in palkkana.

    veron­mak­sajien kan­taa on täysin mah­do­ton ymmärtää. Luon­nol­lis­es­ti se lasken­tapeuste, johon km kor­vaus perus­tuu on pystyt­tävä kertomaan.

  112. R. Sil­fver­berg:
    Min­ul­ta ei ole koskaan kysyt­ty työhönot­toti­lanteessa että onko min­ul­la ajoko­rt­ti ja auto. 

    Min­ua ei ole koskaan hakat­tu etnisen taus­tani vuoksi.

    Min­un ei ole koskaan tarvin­nut käyt­tää pyörätuolia.

    Min­un ei ole koskaan tarvin­nut tur­vau­tua toimeentulotukeen.

    Joten…

  113. Pekka Taipale: ?

    Veronkier­to on määritelmän mukaan lain­vas­taista toim­intaa, jos­sa harhaute­taan, pimitetään, toim­i­taan lain vas­tais­es­ti – ei vain lain hen­gen, vaan lain kir­jaimen. Jos kilo­metriko­r­vauk­sis­sa olisi ylikom­pen­saa­tio­ta – mikä on kyl­lä kiis­tanalaista, se olisi silti määritelmän mukaises­ti lain mukaista, avoin­ta, lain­säätäjän tarkoituk­sen mukaista toim­intaa. Ei vain lain kir­jaimen vaan myös lain hen­gen mukaista toim­intaa. Se ei ole veronkiertoa. 

    Ensin­näkin, ihme sanapelleilyä. Tot­ta, kilo­metriko­r­vauk­set ovat nyky­is­ten lakien kir­jaimen mukaisia ja siinä mielessä lail­lisia. Jos ne ovat ylikom­pen­saa­tio­ta, eli niitä saavalle jää käteen kaikkien kulu­jen jäl­keen puh­das­ta rahaa, ne ovat kyl­lä lain hen­gen vas­taisia. Lain hen­keen ei suinkaan kuu­lu se, että työ­nan­ta­ja voi siirtää rahaa työn­tek­i­jän tasku­un niin, ettei siitä mak­se­ta vero­ja. Se, käytetäänkö tästä sanaa veronkier­to vai veron vält­tämi­nen, on nyt yhdentekevää. 

    Maail­mal­la käy­dään paljon keskustelua veronkier­rosta, veron vält­tämis­es­tä, vero­su­un­nit­telus­ta. Mon­et, eri­tyis­es­ti vasem­mis­to­me­dia, pitävät lail­lista vero­su­un­nit­telua tuomit­ta­vana ja häpeäl­lisenä. Vaik­ka se sama vasem­mis­to­me­dia (esim. Guardian Media Group Bri­tan­ni­as­sa) itse har­joit­taa ihan samaa verosuuunnittelua. 

    Niin? Onko tuos­sa sinus­ta jotain ris­tiri­itaa? Nuo vasem­mistopi­ir­it toivo­vat juuri sitä, että kyseinen touhu tehdään lait­tomak­si ja sitä jatka­vat heit­etään lin­naan. Se, että he itse nyt, kun se ei ole laiton­ta, sitä har­ras­ta­vat, ei mitenkään tarkoi­ta, etteivätkö he toivoisi sen lop­pu­van lakia muuttamalla.

    Itse kir­joitin yllä verot­tomista päivära­hoista. Itse olen niistä naut­tin­ut. Minus­ta ne ovat kuitenkin ylim­i­toitet­tu­ja ja niitä voisi kutis­taa ja ennem­minkin siirtää sen saman rahan palkkoi­hin, joista mak­se­taan rehellis­es­ti veroa. Olenko mielestäsi ris­tiri­itainen, jos nos­tan verot­to­mia päivära­ho­ja, mut­ta samaan aikaan toivon kyseisen touhun kiristämistä?

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Peksi
    Laitoin matkalaskun liit­teek­si tiedon siitä, mitä mat­ka oikeasti mak­soi, mut­ta käytän­tö ei tunne muu­ta kuin kiin­teän kilo­metriko­r­vauk­sen. Jos vuokra-auto tulee usein todel­lakin halvem­mak­si kuin oman auton kilo­metriko­r­vaus. Sik­si mon­et työ­nan­ta­jat edel­lyt­tävät pitkil­lä keikoil­la auton vuokraamista.
    ‘snip’

    Käytän­töjä on mon­en­laisia, myös vääriä.
    Vir­ka- ja työe­htosopimuk­sis­sa on vero­hal­li­tuk­sen ohjeen mukainen määräys, että virka­mat­ka on suoritet­ta­va halvim­mal­la taval­la — se ei yleen­sä ole oma auto.

  115. Kaino Kivi:
    ‘snip’
    PS. Nyky­isin osa tulee junal­la, mut­ta laskut­taa autosta
    * Inter­ci­ty 2(perus): 2 * 30,76 EUR = 61,52 EUR
    * Auto: 2 * 168km * 0,45 EUR/km = 151,20 EUR
    Kestävää kehi­tys­tä, arvoista en tiedä. 

    Kum­mallista, jos työ­nan­ta­ja tuon mak­saa, ei meil­lä ainakaan.
    Ja kuten jo totesin, vir­ka- ja työe­htosopimuk­sis­sa on määräys, että virka­mat­ka on suoritet­ta­va halvim­mal­la taval­la — niin kuin yllä ilme­nee, se ei yleen­sä ole oma auto.

  116. Ostin pari viikkoa sit­ten käyte­tyn auton RUOTSISTA!

    Kävin Suomen autoli­ikkeis­sä potki­mas­sa renkai­ta. Tar­jol­la oli uudehko­ja auto­ja, joil­la ajet­tu tyyp­il­lis­es­ti yli 100 000 kilo­metriä. Hin­ta oli kuitenkin suurem­pi kuin auton hin­ta uute­na ilman autoveroa!

    Ote­taan esimerkik­si Audi A4 Avant vm. 2011, ajet­tu 52000 km. Hin­ta 37 500 €. Uuden vas­taa­van Audi Avan­tin lis­tahin­ta on vajaa 40.000 euroa!

    Suomes­sa on autois­tuneen Euroopan van­hin ja yksi­tyi­nen ”romuau­tokan­ta” mut­ta hienoim­mat työ­suhdeau­tot ja taksit.

    Suomen autovero on johtanut vero­su­un­nit­telu­un, jon­ka osa myös kilo­metriko­r­vauk­set ovat. 

    Mak­soi­han eräs kiin­teistöväl­i­tys­fir­ma palkatkin kilometrikorvauksina.

    Vero­su­un­nit­telu tarkoit­taa siihen, että ne jot­ka vain pystyvät, mit­taa­vat autoverot toista kaut­ta takaisin korko­jen kera. Vai­h­ta­mal­la uudenkarhean auton tuliterään saa autoveronkin mak­satet­tua vai­h­toau­ton ostajalla.

    Helsingis­sä eräs suuri ja pääo­maköy­hä siivous­fir­ma pakot­ti työn­jo­hta­jat käyt­tämään fir­man auto­ja – saati­in tehtyä tilin­päätöshank­in­to­ja. Auto onkin suosi­tu­in tilinpäätöhankinta.

    Minä siis menin ja ostin auton Ruot­sista. Tornion tullil­la alkoi paperiso­ta. Nyt autolle mietitään tullin organ­isaa­tios­sa autoveroa. 

    Autovero ei määräy­dy siitä hin­nas­ta, jol­la auton ostin, vaan tullin fik­ti­ivis­es­tä vas­taavas­ta Suo­mi-autos­ta, jon­ka myyn­ti­o­let­ta­ma hin­nas­ta vero määräytyy.

    Toden­näköis­es­ti joudun mak­samaan 50 % veroa siitä hin­nas­ta, jon­ka autos­ta tosi­asi­as­sa maksoin. 

    Suo­ma­lais­es­ta autoveros­ta on vero­su­un­nit­telun kaut­ta enem­män kus­tan­nuk­sia kuin tulo­ja val­ti­olle, puhu­mat­takaan siitä hin­nas­ta mikä seu­raa, kun aje­taan hen­gen­vaar­al­lisel­la ja saas­tut­taval­la kalustolla. 

    Ja vielä ker­ran. Kilo­metriko­r­vauk­set ovat OSA tätä verosuunnittelua.

    Ruot­salaiseen käyt­töko­r­vauskäytän­töön kan­nat­taa tutus­tua vaikka­pa tästä:
    http://www.personalekonomi.se/artikel/milersattning-bilersattning.aspx

  117. R. Sil­fver­berg: En tiedä mil­lä alal­la fir­masi toimii ja mikä on työn­tek­i­jöitte­si työnku­va mut­ta aika oudol­ta kuu­lostaa että juuri ajoko­rtin saa­neel­la ja vas­ta ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneel­la on olta­va oma auto jol­la hän tekee työkeikat ilmeis­es­ti yksin. Eikö nuoret ja koke­mat­tomat työn­tek­i­jät yleen­sä liiku kimp­pakyy­deil­lä koke­neem­pi­en keikkami­esten kanssa ja vas­ta kun ollaan opit­tu työt kun­nol­la pis­tetään tekemään keikko­ja itsenäis­es­ti, ja sil­loinkin aluk­si vain lyhyem­piä ja lähempänä ole­via. Ja siihen men­nessä on ehdit­ty tien­ata rahaa auton han­kkimista varten. Ja ensi­au­tok­si ei kukaan tarvitse mitän bemaria tai pas­sat­tia vaan yaris tai fabia saa luvan kelvata.

    Toim­imme rak­en­tamiseen liit­tyväl­lä toimi­alal­la. Juuri ammat­tik­oulus­ta valmis­tunut­ta kave­ria ei laite­ta yksin työ­maalle. Samal­la työ­maal­la on aina vähin­tään yksi kokenut työn­tek­i­jä. Työ­maat ovat pitkin pääkaupunkiseu­tua ja usein mukana pitää kul­jet­taa henkilöko­htaiset työka­lut, koneet sekä työ- ja tur­vavarus­teet, joskus asen­nus­tarvikkeitakin. Yleen­sä kaver­it ovat pidem­pään samal­la työ­maal­la, mut­ta välil­lä voi tul­la äkkilähtö tukku­un tai toiselle työ­maalle. Edel­lä ker­ro­tu­ista syistä johtuen julkiset eivät tule kysymyk­seen kuin aivan poikkeustapauk­sis­sa. Samat syyt pätevät kimp­pakyy­tien toim­i­mat­to­muu­teen plus se, että työn­tek­i­jöil­lämme on tuskin koskaan samat tai edes läh­es samat osoit­teet molem­mis­sa päissä. 

    Toimi­alamme poikkeaa monista muista siinä mielessä, että työn­tek­i­jöille mak­se­taan kilo­metriko­r­vauk­set palkkaamispis­teen ulkop­uolel­la ole­valle työ­maalle kulkemis­es­ta aamuin illoin kodista tai palkkaamispis­teestä sen mukaises­ti, kum­mas­ta mat­ka on lyhyem­pi. Luon­nol­lis­es­ti matkavähen­nys­tä ei voi tehdä enää vero­tuk­ses­sa. Työ­matkalta mak­set­tavien km-kor­vauk­sien lisäk­si pitää työn­tek­i­jälle mak­saa mat­ka-ajas­ta jos päivit­täi­nen edestakainen työ­mat­ka-aika ylit­tää tun­nin. Tämä on siinä mielessä fik­su sys­tee­mi, että työ­matkaku­lut mak­saa tilaa­ja ei yhteiskun­ta ja tar­jouskil­pailuis­sa työ­maan lähel­lä olevil­la yri­tyk­sil­lä on kil­pailue­tu, joka vähen­tää turhaa liiken­net­tä. Käytän­nössä Malmi­laisen fir­man järkevä toimi­alue on Helsin­ki, Espoo, Kau­ni­ainen ja Vantaa.

  118. Osmo Soin­in­vaara: Ihme­tyt­tää vain se, miten vuokray­htiöt voivat toimia, jos oman auton kor­baus on muka kohdal­laan mut­ta vuokraami­nen on kuitenkin tätä halvem­paa ja vielä pitäisi sen vuokrafir­man henkilökun­nan palk­ka maksaa.

    Vuokra vai­htelee kovasti sen mukaan, mil­loin vuokrataan ja miten pitkäk­si aikaa. Vuokra-auton hal­pahin­noit­telus­sa on kysymys samas­ta kuin kol­men euron bus­sili­pus­ta Turku-Helsin­ki, tai kympin Ryanair-lennos­ta: ei-sesonki­a­jan ylika­p­a­siteet­ti myy­dään hal­val­la, mut­ta jon­ain muu­na aikana hin­ta voi olla huo­mat­tavasti kalliimpi.

    Mut­ta töitäpä joudu­taankin joskus tekemään myös kalli­in sesongin aikana!

    Toinen tek­i­jä on sit­ten se, että autoille on vain yksi kilo­metri­hin­ta, vaik­ka auto­ja on kovin eri­laisia ja erikokoisia. (Lisä­matkus­ta­jista mak­se­taan jotain hyvin pien­tä lisähin­taa.) Tässä on kyse keskiar­von käyt­tämis­es­tä, jot­ta jär­jestelmästä saadaan yksinker­tainen ja väl­tytään byrokra­tial­ta. Kus­tan­nusten tarkem­pi syynäämi­nen ja kohden­t­a­mi­nen vaatisi lisää paperiso­taa, mikä ei ole kenellekään kovin mielekästä. Edes verottajalle.

  119. Osmo Soin­in­vaara:
    Peksi
    Laitoin matkalaskun liit­teek­si tiedon siitä, mitä mat­ka oikeasti mak­soi, mut­ta käytän­tö ei tunne muu­ta kuin kiin­teän kilo­metriko­r­vauk­sen. Jos buokra-.auto tulee usein todel­lakin halvem­mak­si kuin oman auton kilo­metriko­r­vaus. Sik­si mon­et työ­nan­ta­jat edel­lyt­tävät pitkil­lä keikoil­la auton vuokraamista. Ihme­tyt­tää vain se, miten vuokray­htiöt voivat toimia, jos oman auton kor­baus on muka kohdal­laan mut­ta vuokraami­nen on kuitenkin tätä halvem­paa ja vielä pitäisi sen vuokrafir­man henkilökun­nan palk­ka maksaa.

    Osmo, esimerkkisi on aika raflaafa — niin kuin var­masti oli tarkoituk­sesikin. On ihan eri asia vuokra­ta auto yhtä pitkää matkaa varten kuin jatku­vaan käyt­töön, jol­loin kilo­metriko­htaiset kulut nou­se­vat radikaal­isti vähän ajoa sisältävien päivien vuok­si, puhu­mat­takaan päivistä, jol­loin autol­la ei aje­ta lainkaan.

  120. Tiedemies: Käsit­tääk­seni kyl­lä fir­ma saa ostaa minkälaiset pelit ja vehkeet työn­tek­i­jälle käyt­töön työ­paikalla, eikä tästä nyt mitään veroa tarvitse maksaa.

    Kalli­impi­en puhe­lin­ten ja läp­pärien osalta nuo saat­ta­vat käytän­nössä hyvinkin olla palkan­lisään ver­rat­tavia lelu­ja. Puhe­limes­ta mak­se­taan veroa vero­tusar­von, ei todel­lisen hyö­dyn (mitä se onkaan) mukaan, vaik­ka vehje olisi uusin ja hienoin jeesus­lu­uri. Läp­päristä ei mitään.

    Muis­te­lenko oikein, että dot­com-huuman aikana työn­tek­i­jöille tar­jot­ta­vat peli­huoneet, ilmaiset lim­sat jne muo­dos­tu­i­v­at verotet­tavak­si tulok­si, vaik­ka nautin­ta tapah­tuikin työ­paikan seinien sisällä?

  121. Turus­sa, muuten, poli­it­tiset puolueet ovat mak­sa­neet palkko­ja km-kor­vauksi­na jopa sel­l­ai­sis­sa tapauk­sis­sa, jois­sa työn­tek­i­jät eivät käyt­täneet auto­ja lainkaan.

  122. Olen laskut­tanut verova­pai­ta km-kor­vauk­sia ja päivära­ho­ja useis­sa mais­sa (ja mak­sanutkin Ruot­sis­sa) ja havain­toni ovat seuraavat.

    - Suo­ma­lainen km-kor­vaus 45 sent­tiä on kaksinker­tainen taval­lisen auton kului­hin ver­rat­tuna. Tämän tietää jokainen, joka on matkalasku­ja tehnyt. Tarkoi­tushan ei ole se, että työ­nan­ta­ja mak­saa kokon­aisu­udessaan auton, vaan sen työhön käyt­tämis­es­tä aiheutuneet sum­maariset kulut. Jos siis auton kilo­me­treistä kol­mannes on työa­joa, km-kor­vauk­sil­la kate­taan kol­mannes pääo­maku­luista ja käyt­töku­luista, ei kaikkia kuluja.

    - 20–25 sent­tiä riit­täisi niin kuin riit­tää muun muas­sa Ruot­sis­sa. Sil­loin ei tule kysyt­tyä itseltään, menenkö autol­la vai junal­la kaupungista kaupunki­in. Menen junal­la ja otan taksin määrän­päässä jos tarpeen. Työvire pysyy parem­pana, työ­nan­ta­jal­ta säästyy rahaa ja ympäristö kiit­tää. Ja ennen kaikkea, omaa autoa käytän työa­jos­sa vain kun se on tarpeen.

    - Mitä ulko­maan päivära­hoi­hin tulee, monis­sa mais­sa on käytössä km-kor­vauk­sia muis­tut­ta­va jär­jestelmä, jos­sa verot­ta mak­se­taan “matkara­haa” noin 150 € + lentolipun hin­ta. Saat sit­ten itse päät­tää, mil­laises­sa hotel­lis­sa asut. Joskus voit ottaa per­heen mukaan ja piden­tää reis­sua par­il­la lomapäiväl­lä. Se on yksinker­taista, kos­ka sinä saat sen noin 150 € euron normiko­r­vauk­sen työpäiviltä. Ihan samal­la taval­la, kuin saat kul­jet­taa per­het­tä ja kave­ria työ­matkalla autossasi.

    - Minus­ta täl­lainen matkara­ha olisi harkin­nan arvoinen. Joskus tun­tuu siltä, kuin suo­ma­laiset asu­isi­vat poikkeuk­sel­lisen laadukkaissa hotelleis­sa esim. Brys­selis­sä sen vuok­si, että hotellilasku menee sel­l­aise­naan matkalaskun osak­si. Työ­mat­ka onkin osin palk­in­tomat­ka hyvin tehdys­tä työstä. Hotel­li on liian kallis, jos asukas tuumii, että “en minä omis­tani täl­laista hin­taa maksaisi”.

  123. Osmo Soin­in­vaara: Käyt­tämäl­läni auton­vuokray­htiöl­lä tak­sa on kiin­teä ajanko­hdas­ta riippumatta.

    Mut­ta ei sisäl­lä taku­u­ta siitä, että todel­la saat auton tuo­hon hin­taan aina kun tarvitset.

    Voi myös kysyä, sisältääkö se esim. nol­la-omavas­tuisen kaskovakuutuksen.

  124. Samuli Saarel­ma: Ensin­näkin, ihme sanapelleilyä. 

    Ei, minus­ta tämä ei ole mitään sanapelleilyä. Eri­tyis­es­ti poli­it­tises­sa vasem­mis­tossa tosin halu­taan usein sekoit­taa käsit­teitä, mut­ta vaki­in­tunei­ta määritelmiä ovat:

    veropetos: rikos, jos­sa harhaute­taan verot­ta­jaa, toim­i­taan lain­vas­tais­es­ti; tästä voidaan tuomi­ta sakko­ja tai linnaa

    veronkier­to: toim­inta, jos­sa väl­tetään veron­mak­sua sovelta­mal­la lakia sen tarkoituk­sen vas­tais­es­ti; verot­ta­ja voi yleen­sä puut­tua tähän hallinnol­lisel­la menet­te­lyl­lä ja per­iä verot

    vero­su­un­nit­telu, veron vält­tämi­nen: lail­lista toim­intaa jos­sa jär­jestetään asioi­ta niin että mak­se­taan vähem­män vero­ja kuin jol­lain muul­la taval­la toimien maksettaisiin

    Esimerkik­si — ilmiönä paljon liioitel­tu, mut­ta kuitenkin todel­li­nen — ansio­tu­lo­jen siirtämi­nen pääo­mat­u­loik­si ei ole veronkier­toa, vaan lail­lista vero­su­un­nit­telua sil­loin, kun asia tehdään pykälien mukaan ja avoimesti ja verot­ta­ja sen hyväksyy.

    Kilo­metriko­r­vauk­sien mak­sami­nen verot­tomana ei ole veronkier­toa, kos­ka kyse on nimeno­mais­es­ti lain ja verot­ta­jan ohjei­den mukaises­ta ja niiden tarkoit­ta­mas­ta toiminnasta.

    Vero­jen vält­tämisenä pide­tään usein myös sitä, että ei tehdä jotain, jon­ka takia jou­tu­isi mak­samaan paljon vero­ja. Viimeisim­pänä esimerkkinä se, että ammat­ti­laisjuok­si­ja Usain Bolt ei suos­tu kil­paile­maan Bri­tan­ni­as­sa, kos­ka jou­tu­isi mak­samaan vero­ja enem­män kuin saa palkkiota.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos buokra-.auto tulee usein todel­lakin halvem­mak­si kuin oman auton kilo­metriko­r­vaus. Sik­si mon­et työ­nan­ta­jat edel­lyt­tävät pitkil­lä keikoil­la auton vuokraamista. Ihme­tyt­tää vain se, miten vuokray­htiöt voivat toimia, jos oman auton kor­baus on muka kohdal­laan mut­ta vuokraami­nen on kuitenkin tätä halvem­paa ja vielä pitäisi sen vuokrafir­man henkilökun­nan palk­ka maksaa.

    Osmo, minus­ta annat kyl­lä vuokra-auton käytöstä liian auvoisan kuvan. Itse kun olen käyt­tänyt vuokra-autoa oman auton ollessa huol­los­sa, kilo­metrikus­tan­nuk­set ovat olleet pikem­minkin euro­ja kuin kym­meniä sent­te­jä vähäisen ajok­ilo­metrimäärän vuoksi. 

    Kuu­lostaa työ­nan­ta­jan tahol­ta aikamoi­selta pelleilyä lait­taa työn­tek­i­jä aja­maan yksit­täi­nen pitkä mat­ka vuokra-autol­la oman auton sijaan. Vaik­ka kuluis­sa näen­näis­es­ti voit­taisi, kokon­aisku­luis­sa tuskin, sil­lä tehokas­ta työaikaa kuluu matkaan enem­män vuokra-auton noutoine ja palau­tuk­sine ver­rat­tuna siihen, että oma­l­la autol­la voisi ajaa pihas­ta pihaan ilman turhia kiemuroita.

  126. Eikö verova­paista kor­vauk­sista voitaisi luop­ua kokon­aan? Kaik­ki tulot verolle ja niihin kohdis­tu­vat vähen­nyk­set sit­ten kuit­tien ja ajopäiväkir­jan mukaan.

  127. Jouko Ollila: Toimi­alamme poikkeaa monista muista siinä mielessä, että työn­tek­i­jöille mak­se­taan kilo­metriko­r­vauk­set palkkaamispis­teen ulkop­uolel­la ole­valle työ­maalle kulkemis­es­ta aamuin illoin kodista tai palkkaamispis­teestä sen mukaises­ti, kum­mas­ta mat­ka on lyhyempi.

    No en enää ihmettele mik­si vas­tu­s­tat hen­keen ja vereen kilo­metriko­r­vauk­sien pienen­tämistä jos niitä mak­se­taan matkoista työ­paikallekin. Sen sijaan ihmette­len kovasti, mik­si palkkaamispiste on Malmil­la. Perus­takaa sivukont­tori jon­nekin piek­sämäelle ja vuokratkaa joku mök­ki mihin siir­rätte työväkenne osoit­teet. Ei tarvitse mak­saa enää palkkaa ollenkaan vaan kilo­metriko­r­vauk­set riit­tävät mainiosti.

    Jouko Ollila: Esimerkik­si juuri ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneelle 18-vuo­ti­aalle ennestään autot­toma­lle Kalliolaiselle 

    Ker­rataan­pa nyt vielä mik­si tuolle parin ton­nin escor­tilla ajavalle nuorelle pitää mak­saa kilo­metriko­r­vauk­sia ison audin kulu­jen mukaan?

    Eikä tuo muutenkaan ole mikään argu­ment­ti. Jos nuorten työl­listymiselle on esteitä kun pitää ostaa auto­ja, vaat­tei­ta tai muu­ta vas­taavaa, niin sit­ten keven­netään vero­tus­ta ensim­mäiselle työsken­te­lyvuodelle. Ei mak­se­ta vero­ton­ta palkkaa kaiken maail­man kiin­teistön­välit­täjille jot­ka sat­tuvat tarvit­se­maan autoa työssään.

  128. Vuokra-auton halvem­mis­sa kilo­me­treis­sä ei ole mitään kum­mallista. Esimerkik­si Autoli­iton laskuril­la voi hel­posti tode­ta, kuin­ka merkit­tävästi kilo­metrikus­tan­nus las­kee, kun auton vuo­tuiset ajok­ilo­metrit nou­se­vat vaikka­pa 18 tuhannes­ta 40 tuhanteen kilo­metri­in vuodessa.
    Se, että vuokraa­mon autoil­la aje­taan vuosit­tain keskimäärin enem­män kuin palka­nsaa­jien autoil­la keskimäärin, ei ole peruste mak­saa palka­nsaa­jalle pienem­pää kilometrikorvausta.

  129. mert­si:
    Virkamiehel­lä matkako­r­vaus kom­pen­soi usein sitä yli­työtä joka mat­ka-ajas­ta aiheutuu. Kor­vauk­sen pienen­tämi­nen johtaa halut­tom­muu­teen matkus­taa ja paineisi­in yli­työko­r­vauk­sista myös toimihenkilöille.

    Mat­ka-aika yli­työtä? Nor­mi duu­nar­il­la joka menee autol­la asi­akkaalle vaik­ka tekemään put­ki tai sähkötöitä työai­ka ja palk­ka alkaa juok­se­maan kun ollaan asi­akkaan pihas­sa ja hom­mat aloi­tus­valmi­ina. Sama pätee myyn­ti ym henkilöi­hin jot­ka matkus­ta­vat ilman eril­listä kor­vaus­ta ihan nor­mi kk palkkaa vas­taan. Se että ei halua tehdä duu­ni­aan jos ei saa kun­non kilo­metriko­r­vaus­ta voi miet­tiä omia moti­ive­jaan kan­nat­taako kyseisessä duu­nis­sa enään olla. Nämä yli-innokkaat auton käyt­täjät ovat nykypäivän loisia, vaik­ka vaikut­ta­vat niin ahk­er­il­ta kun tulee keikkapäiviä, todel­lisu­udessa tuot­tavu­u­den ollessa läh­es muut­tuma­ton suun­taan tai toiseen.

  130. Från Öre­sund: Minus­ta täl­lainen matkara­ha olisi harkin­nan arvoinen. Joskus tun­tuu siltä, kuin suo­ma­laiset asu­isi­vat poikkeuk­sel­lisen laadukkaissa hotelleis­sa esim. Brys­selis­sä sen vuok­si, että hotellilasku menee sel­l­aise­naan matkalaskun osak­si. Työ­mat­ka onkin osin palk­in­tomat­ka hyvin tehdys­tä työstä. Hotel­li on liian kallis, jos asukas tuumii, että “en minä omis­tani täl­laista hin­taa maksaisi”.

    Näitä asen­tei­ta tulee vas­taan yllät­tävän usein. Jos olet myyn­nis­sä töis­sä niin ulko­maan­mat­ka on vain työtä. Ensim­mäisen 6:kkn jäl­keen on jo hohto kadon­nut ja vuosien mit­taan yrität vain hoitaa matkus­tamisen niin suju­vasti kuin voit. Eli toi­s­tat lop­ut­ta­masti kaavaa lento­kent­tä, vuokra-auto, asi­akas ja hotel­li. Ei siis ole mikään palkintomatka. 

    Työ­nan­ta­jan palkkaa­ma matka­toimis­to kuitenkin hoitaa matko­jen jär­jeste­lyt työ­nan­ta­jan ohjei­den mukaisesti.

    MIelestäni työ­nan­ta­jat, jot­ka pistävät jen­gin aja­maan omil­la autoil­la työa­joa ovat jonkin­laista riis­tokap­i­tal­is­ti­porukkaa. Ja tääl­lä on yllät­tävän paljon kom­men­toi­jia, joiden mielestä se on ihan oikein. Jos työssä tarvit­see autoa, niin kyl­lä fir­man pitäisi han­kkia työsuhdeauto.

    Tois­tan aikaisem­man: päivära­hoista voidaan luop­uakin ja mak­sat­taa kaik­ki kulut työ­nan­ta­jal­la kuit­te­ja vas­taan. KÄytän­nössä kysymys on siitä, että miten lounas ja illalli­nen mak­se­taan ja kui­tataan matkalaskus­sa. Työ­nan­ta­ja var­maan kyl­lä vas­tus­taa aja­tus­ta kuiteista.

  131. JJ:
    Se, että vuokraa­mon autoil­la aje­taan vuosit­tain keskimäärin enem­män kuin palka­nsaa­jien autoil­la keskimäärin, ei ole peruste mak­saa palka­nsaa­jalle pienem­pää kilometrikorvausta 

    Tietenkin se on. Mik­si ihmeessä se, miten vähän tai paljon palka­nsaa­ja autol­laan ajaa vaikut­taisi asi­aan? Meinaatko että jos palka­nsaa­ja ajaisi vain 100 kilo­metriä vuodessa, ja tästä puo­let työa­joa, niin kohtu­ulli­nen kus­tan­nus olisi puo­let pääo­ma jne kustannuksista?

  132. tcrown: No en enää ihmettele mik­si vas­tu­s­tat hen­keen ja vereen kilo­metriko­r­vauk­sien pienen­tämistä jos niitä mak­se­taan matkoista työ­paikallekin. Sen sijaan ihmette­len kovasti, mik­si palkkaamispiste on Malmil­la. Perus­takaa sivukont­tori jon­nekin piek­sämäelle ja vuokratkaa joku mök­ki mihin siir­rätte työväkenne osoit­teet. Ei tarvitse mak­saa enää palkkaa ollenkaan vaan kilo­metriko­r­vauk­set riit­tävät mainiosti.

    Ker­rataan­pa nyt vielä mik­si tuolle parin ton­nin escor­tilla ajavalle nuorelle pitää mak­saa kilo­metriko­r­vauk­sia ison audin kulu­jen mukaan?

    Eikä tuo muutenkaan ole mikään argu­ment­ti. Jos nuorten työl­listymiselle on esteitä kun pitää ostaa auto­ja, vaat­tei­ta tai muu­ta vas­taavaa, niin sit­ten keven­netään vero­tus­ta ensim­mäisel­letyösken­te­lyvuodelle. Ei mak­se­ta vero­ton­ta palkkaa kaiken maail­man kiin­teistön­välit­täjille jot­ka sat­tuvat tarvit­se­maan autoa työssään.

    Luin kom­ment­ti­ni uudelleen läpi ja minus­ta niistä ei käy ilmi, että ”vas­tus­tan hen­keen ja vereen kilo­metriko­r­vauk­sien pienen­tämistä”. Ker­roin vain, miten sys­tee­mi toimii alal­lamme. Täs­men­netään hie­man. Jos käy töis­sä palkkaamispis­teessä, kilo­metriko­r­vauk­sia ei mak­se­ta. Jos työ­nan­ta­ja määrää men­emään palkkaamispis­teen ulkop­uolelle, matkat sinne mak­se­taan ker­tomieni ehto­jen mukaises­ti. Tavalli­nen tal­laa­ja saa vähen­tää työ­matkaku­lut vero­tuk­ses­sa, työn­tek­i­jämme eivät, sil­lä ne on jo hänelle kor­vat­tu. Minus­ta tämä on veron­mak­sajien kannal­ta hyvä asia, kun yhteiskun­ta ei osal­lis­tu matkakuluihin. 

    Mal­mi oli vain esimerk­ki toimip­is­teen ihanteel­lis­es­ta sijain­nista pääkaupunkiseudul­la. Ehdot­ta­masi sys­tee­mi on jär­jetön ja sen lail­lisu­u­denkin kanssa on vähän niin ja näin. Luon­nol­lis­es­ti voimme perus­taa sivukont­torin minne halu­amme, mut­ta sivukont­torin pitää olla aito. Sivukont­tori toimii sinne palkat­tu­jen tukiko­htana. Kilo­metriko­r­vauk­set heille mak­se­taan vain aito­jen toteu­tunei­den matko­jen mukaan, ei mis­tään vapaa-ajan asun­nos­ta. Alal­lamme on yleis­si­to­va työe­htosopimus ja palkat on mak­set­ta­va vähin­tään se mukaises­ti. Mitkään puliveivaamiset verot­tomien kor­vausten kanssa eivät pienen­nä palkkaa vaan mak­se­taan sen päälle. Vaik­ka työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä sopi­si­vat keskenään yhteisym­mär­ryk­sessä mitä, tiukan paikan tullen (=työn­tek­i­jä muut­taa mie­len­sä) työ­nan­ta­ja mak­saa vähin­tään työe­htosopimuk­sen mukaisen palkan. Työn­tek­i­jälle saa kyl­lä mak­saa vaik­ka euron aje­tul­ta kilo­metriltä, mut­ta 45 sentin yli menevä osu­us on hänelle veronalaista tuloa. Jos mak­se­taan verot­to­mia kilo­metriko­r­vauk­sia kuvit­teel­li­sista ajoista, kyseessä on var­maankin jonk­in­moinen rikos.

  133. Raimo K:

    Ja kuten jo totesin, vir­ka- ja työe­htosopimuk­sis­sa on määräys, että virka­mat­ka on suoritet­ta­va halvim­mal­la taval­la – niin kuin yllä ilme­nee, se ei yleen­sä ole oma auto.

    Jos pro­jek­til­ta mak­se­taan myös mat­ka-ajan palk­ka ja matkan suun­nit­telu­un ynnä valmis­telu­un kuluneet työ­tun­nit tai ‑min­uu­tit, oma auto on hyvin usein (ei aina) pro­jek­tibud­jetin näkökul­mas­ta halvin tapa.

    Jos iltoi­hin ja öihin osu­val­ta mat­ka-ajal­ta ei mak­se­ta palkkaa, niinkuin asiantun­ti­ja-alal­la usein käy (esim TEK on pitänyt asi­aa esil­lä työ­sopimus­neu­vot­teluis­sa), työ­nan­ta­jan intres­seis­sä olisi tietenkin ohjeis­taa tekemään mat­ka vaik­ka sit­ten lif­taa­mal­la yöaikaan.

    Käytän­nössä julkisel­la sek­to­ril­lakin tun­tuu saa­van käyt­tää pro­jek­tin kokon­aistalouden kannal­ta halv­in­ta matkus­tustapaa, oli se sit­ten oma auto tai vaikka­pa suo­ra lento kohteeseen (vaik­ka lennon kahdel­la vai­h­dol­la saisikin halvem­mal­la). Asiantun­ti­jan hin­ta yleiskus­tan­nuksi­neen, sos­suineen ja tossuineen on tyyp­il­lis­es­ti eurosta kah­teen per minuutti.

  134. Onko sit­ten niin, että jos ei olisi työ­matkalla, niin ei söisi mitään eikä käyt­täisi vaat­tei­ta? Sama­han se on näis­sä km-kor­vauk­sis­sa: vaa­di­taan, että kaik­ki kulut tulee kat­taa (esim. vaku­u­tuk­set) jol­loin samal­la kate­taan verot­tomasti myös henkilöko­htaisen käytön kulut. Taval­lisel­la autol­la jo 10 000 km työa­jol­la tulee kate­tuk­si suurin osa niistä kuluista, jot­ka muutenkin mak­saisi oman auton­sa käytöstä vuodessa. Siis verottomasti. 

    Kor­jat­tavaa olisi toki myös verol­li­sis­sa (varsinkin vapais­sa) autoe­duis­sa, jot­ka kan­nus­ta­vat aja­maan loma­lle Ran­skaan oma­l­la autol­la, kun se ei “mak­sa mitään”. “Mitä enem­män ajat, sitä enem­män tienaat”-politiikkaa siis.

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Päivära­han on tarkoi­tus kat­taa kaik­ki sat­un­naiset elinkus­tan­nusten lisään­tymiset matkan aikana: ruokailut kohtu­u­ta­soises­sa rav­in­to­las­sa, mah­dol­liset juo­mara­hat ym. sekä matkalaukku­jen ja ‑vaat­tei­den kulu­mi­nen. Kokopäivära­ha on 34 euroa. Sil­lä syö kak­si ker­taa ja ostaa yhden kahvin sekä pullan.

  135. pekka:
    MIelestäni työ­nan­ta­jat, jot­ka pistävät jen­gin aja­maan omil­la autoil­la työa­joa ovat jonkin­laista riis­tokap­i­tal­is­ti­porukkaa. Ja tääl­lä on yllät­tävän paljon kom­men­toi­jia, joiden mielestä se on ihan oikein. Jos työssä tarvit­see autoa, niin kyl­lä fir­man pitäisi han­kkia työsuhdeauto. 

    No sit­ten alkaa se ikuinen val­i­tus työsuhdeautoista…täällähän on siitäkin saanut kuul­la ihan kyl­lästymiseen asti.

    Työn­tek­i­jän oma auto nyt vain on yleen­sä se kaikkein kätevin tapa hoitaa asia, etenkin jos ajo­ja on vähän­lais­es­ti. Vuor­ka-auton kanssa tulee aina sit­ten ne byrokra­ti­akus­tan­nuk­set ja oma säh­läämi­nen, etenkin jos sitä tarvit­see vain ker­ran vuodessa. 

    Jos km-kor­vauk­ses­ta niis­tetään se pari sent­tiä niin aivan sama min­ulle, ei juurikaan tuol­la ole merk­i­tys­tä. En vain kan­na­ta turhan byrokra­t­ian lisäämistä suht pienen asian takia. Kyl­lähän jokaiselle automerkille voitaisi­in laskeskel­la eri kus­tan­nuk­set, joi­ta sit­ten voitaisi­in käyt­tää km-kor­vauk­sen nyky­istä yksi luku sopii kaikille-kor­vauk­sen sijasta. 

    Mut­ta mitä oikeu­den­mukaisem­paa vero­tus on, sitä mon­imutkaisem­mak­si se menee. Kovasti tun­tuu ole­van yleinen mielipi­de sitä mieltä, että byrokra­ti­aa pitäis purkaa. Siitä huoli­mat­ta tun­tuu että “kansan syvien riv­ien” mieli­har­ras­tus­ta on kek­siä erinäköisiä oikeu­den­mukaisia verovähen­nyk­siä, por­ras­tuk­sia, porkkanoi­ta ja keppejä. 

    Kaikkein paras­ta on kun jonkun mielestä työt­tömien tuk­iby­rokra­ti­aa on syytä purkaa mah­dol­lisim­man paljon siten, että max tuet saa mah­dol­lisim­man vähäl­lä vaival­la ja samaan aikaan työssäkäyvien tuk­iby­rorka­tia taas pitää mak­si­moi­da kaikil­la mah­dol­lisil­la tulo/auto/asunto/whateversidonnaisilla por­ras­tuk­sil­la jokikisessä verossa, mak­sus­sa tai vähennyksessä.

    Tois­tan aikaisem­man: päivära­hoista voidaan luop­uakin ja mak­sat­taa kaik­ki kulut työ­nan­ta­jal­la kuit­te­ja vas­taan. KÄytän­nössä kysymys on siitä, että miten lounas ja illalli­nen mak­se­taan ja kui­tataan matkalaskus­sa. Työ­nan­ta­ja var­maan kyl­lä vas­tus­taa aja­tus­ta kuiteista.

    Kyl­lä min­un ymmärtääk­seni päivära­ho­jen sijas­ta voidaan jo nyt mak­saa kulun­git kuit­te­ja vas­taan, mut­ta kun ei ole mitään hallinnol­lista järkeä kan­niskel­la niitä kah­den euron kahvikuit­te­ja ja kahdek­san euron lounaskuit­te­ja kir­jan­pitoon ja palkanlaskentaan.

    Työ­matkan suo­rat kus­tan­nuk­set kuit­te­ja vas­taan, mikäli kälytetään tavanomaisia lounaskahviloi­ta, ovat halvem­mat kuin päivära­hat mut­ta hallinnol­liset kus­tan­nuk­set tekevät siitä kalli­im­man vaihtoehdon.

  136. Sylt­ty:

    Kyl­lä min­un ymmärtääk­seni päivära­ho­jen sijas­ta voidaan jo nyt mak­saa kulun­git kuit­te­ja vas­taan, mut­ta kun ei ole mitään hallinnol­lista järkeä kan­niskel­la niitä kah­den euron kahvikuit­te­ja ja kahdek­san euron lounaskuit­te­ja kir­jan­pitoon ja palkanlaskentaan.

    Kulu­jen kor­vaamista kuit­te­ja vas­taan (ja ei päivära­haa) on tehty (ja tehdään edelleen) kan­sain­välis­ten yri­tys­ten suo­ma­lai­sis­sa tytäry­htiöis­sä, kos­ka se on val­lit­se­va käytän­tö val­taosas­sa maail­maa (päivära­ha on lähin­nä pohjo­is­mainen ilmiö).

    Karkeasti oman koke­muk­seni perus­teel­la kuit­tipeli tulee työ­nan­ta­jalle keskimäärin ulko­maan päivära­haa halvem­mak­si (vaik­ka kuit­tien perus­teel­la kor­vataan myös juomat).

    p.s. olen eri “pekka”, kuin syl­tyn yllä lainaa­ma kaimani.
    Onko Odel­la mitään kantaa/ohjetta, kuin­ka blogilla saataisi­in väl­tet­tyä tilanne, jos­sa use­ampi henkilö kir­joit­taa samal­la nimimerkillä?

  137. Kat­soin muuten tämän päivän Hesarin laskel­man km-kor­vauk­sista. Siitä näkee aika hyvin, mis­sä pul­ma on.

    Kun ote­taan tuliterä iso pre­mi­um-auto, niin sen kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat HS:n laskel­man mukaan noin 7300 e/v + 21 snt/km.

    Sama laskel­ma tehtynä kymme­nen vuot­ta van­halle Corol­lalle: 710 e/v + 24 snt/km.

    Hesari tuli tästä siihen tulok­seen, ettei kilo­metriko­r­vauk­sil­la tien­aa kuin hal­val­la autol­la aja­va. Minus­ta ylläol­e­va taas ker­too, että liki jokainen auton joka tapauk­ses­sa omis­ta­va tien­aa kilo­metriko­r­vauk­sil­la — jokainen työ­nan­ta­jan mak­sama kilo­metri tuo net­to­tu­loa taskuun.

    Uusikaan kilo­metriko­r­vausjär­jestelmä ei tuo­ta mii­nus­ta kuin siinä tapauk­ses­sa, että auton joutuu osta­maan vain työa­joa varten, tai että työa­jon vuok­si joutuu osta­maan eri­tyisen kalli­in auton. Nämä ovat sen ver­ran harv­inaisia tilantei­ta, että niitä voi hei­jas­taa Veron­mak­sa­jain keskus­li­iton kommenttiin:

    “La­ki­asiain joh­ta­ja Ve­sa Kor­pe­la to­teaa, et­tä kor­vaus täy­tyy mää­ri­tel­lä niin, et­tä suu­rim­mas­sa osas­sa ta­pauk­sia kom­pen­saa­tio on riit­tä­vä. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa, et­tä vä­hin­tään puo­let noin 800 000:s­ta kor­vauk­sien saa­jas­ta pi­täi­si saa­da ta­kai­sin to­del­li­set kulut.”

    Kos­ka oletet­tavasti ainakin puo­let omis­taisi jonkin auton, niin tämä tarkoit­taa tuol­la 20–25 snt/km suu­ru­us­lu­okas­sa ole­vaa kor­vaus­ta kaik­ista kilometreista.

  138. Sami: Kor­jat­tavaa olisi toki myös verol­li­sis­sa (varsinkin vapais­sa) autoe­duis­sa, jot­ka kan­nus­ta­vat aja­maan loma­lle Ran­skaan oma­l­la autol­la, kun se ei “mak­sa mitään”. “Mitä enem­män ajat, sitä enem­män tienaat”-politiikkaa siis.

    Tässä kohdas­sa kor­jat­tavaa on lähin­nä siinä, että yksi­ty­isajo­jen todel­lista määrää ei valvota. Toinen kor­jat­ta­va on siinä, että vapaa autoe­tu on edullis­m­mil­laan, kun han­kkii hal­van ja paljon kulut­ta­van auton.

  139. Jut­ta:
    20 sent­tiä kat­taa kyl­lä keskiver­toau­ton ben­saku­lut, ren­gasku­lut ja vuosi­huol­lon, mut­ta ei seuraavia:

    - vaku­u­tuk­set
    — parkkimaksut
    — pääomakulut
    — lisäk­ilo­me­trien aiheut­ta­ma arvonalenema
    /blockquote>
    Riip­puu autos­ta, ajo­tavas­ta ja ajet­tavista kilometreistä.

    Vaku­u­tus­mak­sut ovat kiin­teitä kulu­ja, eli jos ajaa paljon, niiden osu­us on pieni kilo­metriä kohti. Jos esim. vaku­u­tusku­lut ovat 500 euroa kuus­sa ja ajaa 100 000 km vuodessa, niistä tulee kulu­ja 0,5 sent­tiä kilo­metrille ja jos ajaa vaik­ka vain 1000 km vuodessa, jo pelk­istä vaku­u­tusku­luista voi tul­la kulu­ja 50 sent­tiä kilometrille.

    Parkki­mak­sut kor­vataan täysimääräis­es­ti kyl­lä yleen­sä kuit­te­ja vas­taan. Eli ne eivät liity kilometrikorvausasiaan.

    Pääo­maku­lut riip­pu­vat korko­ta­sos­ta, ajoneu­von osto­hin­nas­ta ja pitkäl­lä tähtäimel­lä myös ajomääristä (kos­ka ne vaikut­ta­vat auton jäl­jel­lä ole­vaan arvoon). Esim. 50 000 euron auton tai 1500 euron auton pääo­maku­lut ovat tosi erilaiset.

    Lisäk­ilo­metrit aiheut­ta­vat tosi­aan arvonalen­e­maa, mut­ta alen­ta­vat samal­la myös tule­vaisu­u­den pääo­maku­lu­ja. Auton ikä vaikut­taa kuitenkin yleen­sä auton arvoon enem­män kuin kilo­metrit. Vähänkin ajet­tu auto menet­tää aika nopeasti arvoaan, mut­ta erit­täin paljon ajet­tu autokaan ei silti suh­teessa menetä arvoaan hirveän paljon nopeam­min. 40 000 uute­na mak­sanut auto mak­saa alle 3000 euroa 15 vuo­den päästä, on sil­lä ajet­tu sit­ten 400 000 tai tai 40 000 km.

    Itse kan­natan sitä, että aje­tut kilo­metrimäärät vaikut­ta­vat kilo­metriko­r­vausten suu­ru­u­teen, juurikin ylikom­pen­saa­tion vähen­tämisek­si. Mut­ta ehkä yksit­täi­nen 15 000 km raja on liian vähän. Rajo­ja voisi olla kak­si. Toise­na rajana voisi olla esim. 50 000 km. 

    Jos nyt esim. ajaa 100 000 km vuodessa työa­joa, saa 45 000 euroa kilo­metriko­r­vaus­ta. Auto on noil­la kilo­me­treil­lä yleen­sä keskimääräistä parem­pi, jot­ta sel­l­aises­sa jak­saa pitkään istua, mut­ta km-kulut lienevät silti jos­sain 20 sentin paikkeil­la per kilo­metri. Tuloista tulee noil­la kilo­me­treil­lä herkästi 25 000 euroa verot­tomien matkako­r­vausten kaut­ta… osa ajoista on suh­teel­lisen turhaakin. Esim. videoneu­vot­telu­jen yleistymisen suuri este on se, että työ­matkailu on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa. Siitä saa vielä päivärahatkin.

  140. Viherinssi:
    Uusikaan kilo­metriko­r­vausjär­jestelmä ei tuo­ta mii­nus­ta kuin siinä tapauk­ses­sa, että auton joutuu osta­maan vain työa­joa varten, tai että työa­jon vuok­si joutuu osta­maan eri­tyisen kalli­in auton. Nämä ovat sen ver­ran harv­inaisia tilantei­ta, että niitä voi hei­jas­taa Veron­mak­sa­jain keskus­li­iton kommenttiin: 

    Mik­si työkäyt­töön han­ki­tun auton kulu­ja ei saa näis­sä tapauk­sis­sa vähen­tää kuit­tien mukaan? Siis ihan samal­la taval­la kuin kirvesmies saa vähen­tää vasaran. Omista ajoista mei­dän per­he voisi mak­saa tuon jäl­keen vaik­ka 0,70 EUR/km. Per­heel­lämme on toinen auto nimeno­maan työkäytön joh­dos­ta. Vaikea ymmärtää tätä hal­li­tuk­sen logiikkaa.

  141. Tuli mieleeni, että entä jos kilo­me­tre­jä aje­taankin kahdel­la eri autol­la? Onko vähen­nys henkilöko­htainen vai autokohtainen?

  142. Viherinssi: vapaa autoe­tu on edullis­m­mil­laan, kun han­kkii hal­van ja paljon kulut­ta­van auton.

    Täh? Tässä taitaa nyt uno­htua nyt joitain asioita.

  143. Sään­nöt vois olla yksinker­tais­es­tä tällaiset:

    1) Työn­tek­i­jä tarvit­see auton työssään usein ja ajo­ja tulee paljon: -> työ­nan­ta­ja jär­jestää työ­suhdeau­ton joko vapaal­la autoedul­la tai käyt­töedul­la ja siinä tapauk­ses­sa työ­nan­ta­ja kor­vaa käyt­töe­t­u­au­ton km-kor­vauskäytän­nön mukaan. Työn­tek­i­jä mak­saa työ­suhdeau­ton verot joka määräy­tyy auton hin­nan, iäsn ja luon­taise­dun laa­ju­u­den mukaan. Autoa saa käyt­tää yksityisajoiin. 

    2) työn­tek­i­jä tarvit­see autoa työssään vain sat­un­nais­es­ti: -> Työ­nan­ta­ja mak­saa km-kor­vauk­sia oman auton käytöstä. Jos vuodessa alle 15 tkm täysimääräisenä, jos yli, uusien sään­tö­jen mukaan ja ottaa puheek­si työsuhdeauton 

    3) Autol­la ajami­nen on osa työn­tek­i­jän työtä: -> työ­nan­ta­ja jär­jestää sen mallisen auton jon­ka työn­tek­i­jä tarvit­see. Esim tak­sikuskille taksin, putki­asen­ta­jalle tai rak­enus­miehelle paket­ti­au­ton, ruumisau­tonkul­jet­ta­jalle ruumisau­ton jne. Sil­loin työn­tek­i­jä ei mak­sa veroa autos­ta mut­ta yksi­ty­isajot kyseisel­lä autol­la ovat kielletty. 

    Väit­tääkö joku että joku jäisi väli­in­putoa­jak­si jos on tar­jol­la nuo 3 vaihtoehtoa?
    Jos työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä ovat sama henkilö voidaan mitä tah­nansa em vai­h­toe­hdoista toteut­taa, eli auto joko fir­man tai äijän nimeen. Jos on fir­man nimis­sä niin kulu­ja saa joka tapauk­ses­sa vähen­tää tulok­ses­ta jne.

  144. Pekka Taipale: Täh? Tässä taitaa nyt uno­htua nyt joitain asioita.

    Ker­ro minullekin!

    Tässä kak­si eri­laista autoa:

    1. Auto, joka on edulli­nen han­k­in­tahinnal­taan mut­ta kallis polttoainekustannuksiltaan.

    2. Auto, joka on kallis han­k­in­tahinnal­taan mut­ta edulli­nen polttoainekustannuksiltaan.

    Tyyp­il­lis­es­ti tämä pari voisi tul­la vaikka­pa teknolo­giaeros­ta (ahtam­a­ton van­hanaikainen moot­tori vs. hybri­di). Auto­jen elinkaarikus­tan­nuk­sis­sa ei vält­tämät­tä ole eroa, kos­ka kalli­im­man auton korkeampia pääo­makus­tan­nuk­sia kom­pen­soi­vat alem­mat käyttökustannukset.

    Autoe­dun kohdal­la kuitenkin vain ja ain­oas­taan auton osto­hin­nal­la on mitään merk­i­tys­tä. Ykköstapauk­sen autossa halvem­pi osto­hin­ta tuo pienem­män vero­tusar­von, eikä korkeil­la polt­toainekus­tan­nuk­sil­la ole mitään merk­i­tys­tä. Päin­vas­toin, jos halu­aa paljon juo­van auton, vapaa autoe­tu on koko ajan houkuttelevampi.

    Ain­oa tätä kehi­tys­tä estävä asia on autoveron hiilid­iok­si­disipäästösi­don­naisu­us, mut­ta ilmiö lai­men­tuu melkois­es­ti autoe­dun vero­tusar­von lasken­nas­sa. Esimerkik­si hybridi­au­ton otta­mi­nen autoe­t­u­au­tok­si olisi suo­ras­taan tyhmää.

    Mon­et yri­tyk­set ovat otta­neet autoe­tusään­töjä, jot­ka aset­ta­vat vaa­timuk­sia tai porkkanoi­ta vähäpäästöisyy­delle. Olisi kuitenkin huo­mat­tavasti parem­pi lait­taa kaik­ki samalle viivalle ja määrit­tää autoe­dun vero­tusar­vo voimakkaam­min päästöpo­h­jais­es­ti. Samaan kan­nus­taisi vapaan autoe­dun pois­t­a­mi­nen ja pelkän käyt­töe­dun jättäminen.

  145. tiedemies: Tietenkin se on. Mik­si ihmeessä se, miten vähän tai paljon palka­nsaa­ja autol­laan ajaa vaikut­taisi asi­aan? Meinaatko että jos palka­nsaa­ja ajaisi vain 100 kilo­metriä vuodessa, ja tästä puo­let työa­joa, niin kohtu­ulli­nen kus­tan­nus olisi puo­let pääo­ma jne kustannuksista?

    En meinaa semmoista.
    Meinaan, että palka­nsaa­jille mak­set­ta­van kilo­metriko­r­vausten lasken­ta­pe­rus­teen tulee perus­tua pikem­minkin palka­nsaa­jien keskimäärin autoil­laan ajami­in kilo­metrimääri­in, kuin vuokraamo­jen autoi­hin keskimäärin ker­tyvi­in kilometrimääriin.

  146. Viherinssi: Ker­ro minullekin!Päinvastoin, jos halu­aa paljon juo­van auton, vapaa autoe­tu on koko ajan houkuttelevampi..

    Tämä ajat­telu menee nyt met­sää siinä, että eihän paljon kulut­ta­va auto ole kenellekään mikään itseis­ar­vo. Pitäisi vedo­ta johonkin autoil­i­jalle tärkeään asiaan.

  147. Viherinssi: Ker­ro minullekin!
    Tässä kak­si eri­laista autoa:

    1. Auto, joka on edulli­nen han­k­in­tahinnal­taan mut­ta kallis polttoainekustannuksiltaan.

    2. Auto, joka on kallis han­k­in­tahinnal­taan mut­ta edulli­nen polttoainekustannuksiltaan. 

    Tässä uno­htuu se, että on myös 3. auto, joka on edullinen/edullinen, ja 4. auto, joka on kallis/kallis.

    Lisäk­si uno­htuu se, että työ­suhdeau­toa ei kaikesta par­ran­pärinästä huoli­mat­ta mak­sa val­tio, vaan työ­nan­ta­ja, jon­ka intres­sis­sä on pitää kus­tan­nuk­set kohtu­ullisi­na. Täl­löin työ­nan­ta­jan kan­nat­taa mielu­um­min tar­jo­ta mallia 3, kuin mallia 1 tai 2, tai varsinkaan 4.

  148. åke: Tämä ajat­telu menee nyt met­sää siinä, että eihän paljon kulut­ta­va auto ole kenellekään mikään itseis­ar­vo. Pitäisi vedo­ta johonkin autoil­i­jalle tärkeään asiaan.

    No, vaikka­pa korkea (ja siis aero­dy­nami­ikaltaan heikko) neliv­e­toau­to. Tun­nen­taan myös katu­maas­tu­ri­na. Olen­naista on se, että työn­tek­i­jän kannal­ta auton kulu­tus ei kiin­nos­ta yhtään.

    Eikä tuo ilmiö ihan tun­tem­aton ole muis­sakaan autois­sa. Yleisin työ­suhdeau­to lie­nee Sko­da Octavia. Siinä halvin ben­si­in­i­moot­tori­nen mak­saa 20 600 euroa, päästöt ovat 134 g/km. Pienipäästöisin malli on vas­taa­va diesel (1.6 TDI Green­Line), päästöt 99 g/km. Hin­ta 24 100 euroa.

    Jos työn­tek­i­jä saa vali­ta, hän ottaa ben­sakoneisen, kos­ka sen vero­tusar­vo on pienem­pi. Työ­nan­ta­jaa asia kiin­nos­taa noiden kah­den välil­lä aika vähän, ellei työn­tek­i­jälle tule eri­tyisen paljon työ­nan­ta­jan ajoa. Hin­taeroa voi tul­la, mut­ta fir­mas­ta riip­puen pain­ote­taan eri asioita.

    Kalli­is­sa autois­sa erot tasaan­tu­vat, kos­ka päästöpo­h­jainen vero­tus tasot­taa auto­jen hin­taeron. Iso osa työ­suhdeau­to­ja on kuitenkin ihan taval­lisia perheautoja.

    Eri­tyisen huono tilanne on vähäpäästöi­sis­sä mut­ta kalli­is­sa autois­sa. Vaikka­pa hybri­di voi olla auton omis­ta­jalle vain mieto taloudelli­nen tap­pio, mut­ta autoe­t­u­au­tona se on sulaa hölmöyttä.

    Mut­ta kysytään toisin päin: Kuka häviäisi, jos autoe­dun vero­tusar­vos­sa pain­otet­taisi­in päästöjä nyky­istä enem­män? Tämä vään­täisi työ­suhdeau­tomarkki­noi­ta vähäpäästöisem­pään suun­taan, jol­loin maa­han tulisi vähäpäästöisiä uusia auto­ja. Muu­tos olisi teknis­es­ti yksinkertainen.

  149. Pekka Taipale: Lisäk­si uno­htuu se, että työ­suhdeau­toa ei kaikesta par­ran­pärinästä huoli­mat­ta mak­sa val­tio, vaan työ­nan­ta­ja, jon­ka intres­sis­sä on pitää kus­tan­nuk­set kohtuullisina.

    Työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän etu on toki ris­tis­sä siinä kohdas­sa, että työ­nan­ta­ja halu­aa min­i­moi­da auton kokon­aiskus­tan­nuk­set. Tätä työn­tek­i­jä ei halua; hän halu­aa min­i­moi­da vain hinnastohinnan.

    Mut­ta tässä yhtälössä sat­tuu kuitenkin ole­maan koh­ta, jos­sa työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän etu osuu yksi­in. Se tulee siitä val­tion sub­ven­tios­ta. Auton todel­lis­ten kus­tan­nusten ja vero­tusar­von väli on vero­ton­ta tuloa, jos­ta jää se noin 50 % veroa maksamatta.

    Tyyp­il­lisel­lä keskilu­okan työ­suhdeau­tol­la etu on noin 200 e/kk, joten val­tio siis sub­ven­toi autoilua satasel­la. Kuitenkin ero­tuk­sen määrä riip­puu olen­nais­es­ti auton han­k­in­tahin­nan ja käyt­tökus­tan­nusten suh­teesta. Paljon kulut­tavas­sa autossa val­tion anta­ma etu kas­vaa, ja ääri­ta­pauk­ses­sa se saat­taa men­nä lähelle nol­laa toises­sa päässä.

    Lisä­vahinko­ja tulee siitä, että palka­nsaa­jan moti­vaa­tio ottaa työ­suhdeau­to riip­puu myös siitä, mikä on vero­tusar­von ja todel­lis­ten kus­tan­nusten ero. (Tässä on iso­ja ero­ja riip­puen siitä, tuleeko auto palkan päälle vai osak­si, mut­ta derivaatan suun­ta säilyy.)

    Veroe­tu on siis tasan väärin päin. Tuki on sitä suurem­pi, mitä enem­män autoil­i­ja hiilid­iok­sidia ilmake­hään päästelee. Tälle on vähän vaikea kek­siä hyviä perusteluja.

    Mik­sei siis voisi sitoa työ­suhdeau­ton vero­tusar­voa nyky­istä enem­män CO2-päästöi­hin? Mitä hait­taa siitä olisi? Kenelle? Jos jär­jestelmä kuitenkin pide­tään vero­tuk­sen kannal­ta neutraalina.

  150. Viherinssi: Mik­sei siis voisi sitoa työ­suhdeau­ton vero­tusar­voa nyky­istä enem­män CO2-päästöi­hin? Mitä hait­taa siitä olisi? Kenelle? Jos jär­jestelmä kuitenkin pide­tään vero­tuk­sen kannal­ta neutraalina.

    Tietääk­seni CO2 päästöt menevät läh­es täysin kulute­tun polt­toaineen mukaan, jol­loin sil­lä että CO2-hait­tavero ote­taan polt­toain­everossa on 2 etua:
    1: Toisin kuin vero­tusar­vo, se ottaa huomioon ajomäärän, mitä enem­män autol­la ajaa sitä enem­män väliä päästöil­lä on.
    2: Se pitää vero­tuk­sen samana riip­pumat­ta siitä, tuot­taako päästöjä itse mak­samal­la vai työ­suhdeau­tol­la. Veron täy­tyy olla tarpeek­si kova jot­ta se kat­taa päästöistä aiheutu­vat hai­tat, jol­loin yhteiskun­nalle on peri­aat­teessa ihan sama vaik­ka työ­nan­ta­ja ostaisi työn­tek­i­jälle 1000l/km kulut­ta­van auton. Oma­pa on tappionsa.

  151. JJ:
    Meinaan, että palka­nsaa­jille mak­set­ta­van kilo­metriko­r­vausten lasken­ta­pe­rus­teen tulee perus­tua pikem­minkin palka­nsaa­jien keskimäärin autoil­laan ajami­in kilo­metrimääri­in, kuin vuokraamo­jen autoi­hin keskimäärin ker­tyvi­in kilometrimääriin.

    Mitä tekemistä keskimääräisel­lä ajol­la oikein on asian kanssa? Peri­aat­teess­sa kor­vauk­sen pitäisi perus­tua ole­tuk­seen, että autol­la aje­taan ääret­tömän paljon, jol­loin keskimääräiset kilo­metrikus­tan­nuk­set vuokra-autois­sakin ovat liian korkeat. Kos­ka täl­lainen jär­jeste­ly on mitä ilmeisim­min absur­di, niin paljon fik­sumpi olisi vaan luop­ua koko kor­vauk­sen verottomuudesta.

  152. Viherinssi: No, vaikka­pa korkea (ja siis aero­dy­nami­ikaltaan heikko) neliv­e­toau­to. Tun­nen­taan myös katu­maas­tu­ri­na. Olen­naista on se, että työn­tek­i­jän kannal­ta auton kulu­tus ei kiin­nos­ta yhtään.….
    Kuka häviäisi, jos autoe­dun vero­tusar­vos­sa pain­otet­taisi­in päästöjä nyky­istä enem­män? Tämä vään­täisi työ­suhdeau­tomarkki­noi­ta vähäpäästöisem­pään suun­taan, jol­loin maa­han tulisi vähäpäästöisiä uusia autoja..

    Ei tämäkään vielä men­nyt ihan oikein, kos­ka joku voi halu­ta katu­maas­turin esim. sik­si että on kolme poikaa joi­ta pitää kuska­ta jääkiekko­har­ras­tuk­seen. Point­ti siis on, että eivät ihmiset ilkeyt­tään ota niitä iso­ja työ­suhdeau­to­ja. Ja lisäk­si kyl­lä auton ben­sanku­lu­tuk­sen ja vaik­ka vero­tusar­von välil­lä on jo nyt yhteys, kos­ka kalli­im­mas­sa autossa on usein isom­pi moot­tori ja siten korkemapi verotusarvo.

    Toki voidaan pakot­taa yllä mainit­tu kol­men pojan isä aja­maan työa­jot vaik­ka kuin­ka pienel­lä ja vähäku­lu­tuk­sisel­la autol­la, mut­ta se tarkoit­taa sitä, että sit­ten per­heen pitää han­kkia kakkosauto. Ja kalli­ik­si taas tulee perheelle.

    Eli: ei co2-päästö voi olla ain­oa ohjaa­va tek­i­jä. Myös ihmis­ten tarpeille pitää antaa tilaa.

    1. Voi olla, että joku han­kkii katu­maas­turin jääkiekko­har­ras­tuk­sen kanssa. Mik­si tämän pitäisi vaikut­taa veropvähen­nyk­sen suuruuteen?

  153. åke: Ei tämäkään vielä men­nyt ihan oikein, kos­ka joku voi halu­ta katu­maas­turin esim. sik­si että on kolme poikaa joi­ta pitää kuska­ta jääkiekko­har­ras­tuk­seen. Point­ti siis on, että eivät ihmiset ilkeyt­tään ota niitä iso­ja työ­suhdeau­to­ja. Ja lisäk­si kyl­lä auton ben­sanku­lu­tuk­sen ja vaik­ka vero­tusar­von välil­lä on jo nyt yhteys, kos­ka kalli­im­mas­sa autossa on usein isom­pi moot­tori ja siten korkemapi verotusarvo.Toki voidaan pakot­taa yllä mainit­tu kol­men pojan isä aja­maan työa­jot vaik­ka kuin­ka pienel­lä ja vähäku­lu­tuk­sisel­la autol­la, mut­ta se tarkoit­taa sitä, että sit­ten per­heen pitää han­kkia kakkosauto. Ja kalli­ik­si taas tulee perheelle.Eli: ei co2-päästö voi olla ain­oa ohjaa­va tek­i­jä. Myös ihmis­ten tarpeille pitää antaa tilaa.

    Ei sen kuu­lu olla työ­nan­ta­jan asia tukea työn­tek­i­jän poikien jääkiekko­har­ras­tus­ta. Itse asi­as­sa kak­si pienem­pää autoa /perhe on järkevämpi ratkaisu kuin yksi iso. Jos on valin­nut per­heelleen kalli­it har­ratuk­set niin pitää olla varaa oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan myös hoitaa liikku­miset niihin.

  154. R. Sil­fver­berg: Itse asi­as­sa kak­si pienem­pää autoa /perhe on järkevämpi ratkaisu kuin yksi iso. 

    Varsinkin kun autopaikko­ja on pääkaupunkiseudul­la reilusti tar­jol­la hal­paan hin­taan ja niitä tehdään koko ajan lisää…

    1. Jos per­heeen on ostet­ta­va har­ras­tusten takia isom­pi auto, pitääkö myös työa­jos­ta mak­saa enemmän?
      Joku voi kehit­tää teo­ri­an, jon­ka mukaan suurem­pi­in ben­salaskui­hin tulee osal­lis­tua, mut­ta jär­jel­listä seli­tys­tä ei voi kehit­tää siihen, että työan­ta­jan tai verot­ta­jan tulisi osal­lis­tua kohon­neisi­in pääomakustnnuksiin.

  155. Ensi vuon­na työ­nan­ta­jal­leni on entistä halvem­paa lait­taa min­ut auton rat­ti­in. Ajot lisään­tyvät, työaikani pite­nee ratin takana, mut­ta autoni arvo las­kee. En voi käsit­tää, kuin­ka tässä voit­taa kukaan muu kuin työnantajani.

Vastaa käyttäjälle Kaino Kivi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.