Mitä euroalueella tulisi tehdä?

Seu­raa­va hah­motel­ma on kesämökin teras­sil­la kir­joitet­tu hyvin alus­ta­va hah­motel­ma, jota var­maankin joudun palaut­teen jäl­keen paljonkin muut­ta­maan. Julkaisen raak­ileen, kos­ka olen tuskas­tunut siitä, ettei euroalueen tule­vaisu­ud­es­ta käy­dä Suomes­sa mitään keskustelua, vaan kaik­ki keskustelu tyre­htyy omaan napaan tui­jot­tamiseen. Jonkun on se aloite­ta­va, vaik­ka raakileella.

1) Kreikan tulisi ero­ta euroalueesta. Se on kallis oper­aa­tio. Se mak­saa jotain myös meille, se mak­saa sak­salaisille pankeille paljon ja se pudot­taa kreikkalais­ten elin­ta­soa entis­es­tään, mut­ta se on minus­ta ain­oa tapa Kreikan päästä jaloilleen edes pitkäl­lä aikavälil­lä. Tässä ei ole mitään uut­ta, tämän olen sanonut kauan sit­ten. Rank­ka sisäi­nen deval­vaa­tio kym­me­nien pros­ent­tien palkan alen­nuksi­neen olisi toinen mah­dol­lisu­us, mut­ta pidän sitä huonom­pana vai­h­toe­htona, ellei eril­lis­lail­la leika­ta myös taval­lis­ten kreikkalais­ten velko­ja. Muuten pitäisin euroalueen koos­sa, tosin Por­tu­gal­ista en ole ihan varma.

2) Pankki­toim­intaa on ryhdyt­tävä valvo­maan ja suit­se­maan aivan toisel­la taval­la. Pohjim­mil­taan­han velka­kri­isi johtuu pait­si holtit­tomista velka­an­tu­jista, myös vas­tu­ut­tomista pankeista, jot­ka ovat lain­ot­ta­neet ylivelka­isia koti­talouk­sia, mai­ta ja maakun­tia. Kiin­teistöjä ei koskaan tulisi hyväksyä vaku­udek­si kuin arvol­la, joka niil­lä on ollut viisi vuot­ta aiem­min, jot­ta kupla ei ruokkisi kuplaa.

3) Euro­maid­en on ryhdyt­tävä koordi­noimaan finanssipoli­ti­ikkaansa – ei vain niin, että joidenkin maid­en velan­ot­toa rajoite­taan vaan myös niin, että joidenkin maid­en velvol­lisu­us on elvyt­tää, jot­ta koko maanosa ei säästäisi itseään lamaan.

4) Taloudeltaan heikko­jen maid­en tulee ryhtyä talouden rak­en­tei­ta uud­is­tavi­in toimi­in. Turhaa hallintoa on kar­sit­ta­va, säädel­tyjä elinkeino­ja on vapautet­ta­va kil­pailulle,  eläkeikää on nos­tet­ta­va, veropo­h­jaa on laa­jen­net­ta­va ja veronkier­toa tor­jut­ta­va, pääomien vuo­to veroparati­i­sei­hin on tukit­ta­va, mut­ta ei pidä toteut­taa lamaa syven­täviä säästöjä.

5) Euro­maid­en kil­pailukykyero­ja tulee voi­da tasoit­taa palkkapoli­ti­ikalla. Jos maal­la on euroalueen sisäl­lä suh­teelli­nen kil­pailukyky­heikkous, sen tulee nos­taa palkko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.

6) EKP:n toimi­val­tuuk­sia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­tavoitet­ta tulee nos­taa selvästi ja inflaa­tio­tavoit­teen rin­nalle on otet­ta­va työl­lisyys­tavoite kuten FED:lläkin on. EKP:n on poli­ti­ikallaan pyrit­tävä purka­maan euron revalvoitu­mi­nen palaut­ta­maan euron ja dol­lar­in vai­h­to­suhde tasolle, jol­la se oli vuosi­tuhan­nen vaihteessa.

7) Jos Euroop­pa pystyy sopi­maan uud­es­ta alus­ta ja parem­mista pelisään­nöistä, pitäisi samas­sa yhtey­dessä van­ho­ja velko­ja joil­takin osin mitätöidä – siis EKP:n tulisi ne ostaa pois ehkä vähän alen­net­tuun hin­taan. Tämä mak­saa meille vähän inflaa­tio­ta, mut­ta inflaa­tio on Euroopan murheista pien­impiä. Näin olisi järkevää tehdä ainakin niiden Kreikan velko­jen kanssa, sil­lä maa ei selviä velois­taan mitenkään. Ako­r­di on myös velko­jan etu.

 

169 vastausta artikkeliin “Mitä euroalueella tulisi tehdä?”

  1. Osmo Soin­in­vaara: “5) Euro­maid­en kil­pailukykyero­ja tulee voi­da tasoit­taa palkkapoli­ti­ikalla. Jos maal­la on euroalueen sisäl­lä suh­teelli­nen kil­pailukyky­heikkous, sen tulee nos­taa palkko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.”

    Euroop­pa-tason TUPO-ratkaisu on kyl­lä täysin epäre­al­isti­nen aja­tus. Ainakaan yksi­tyis­sek­torin palkko­ja ei kat­tavasti mil­lään keskushallinnol­lisil­la päätök­sil­lä voi­da markki­na­t­aloudessa päät­tää. Eikä edes julk­ishallinnos­sa niin pitkään, kuin EU:ta pienem­mil­lä hallinto-orgaaneil­la (esim. val­tiot ja kun­nat) on työ­suhteisi­in­sa jotain autono­mi­aa jäljellä.

  2. “…tai muuten…”

    Tehokkaiden sank­tioiden puute on mon­en yllä maini­tus hyvän pyrkimyk­sen toteu­tu­misen esteenä.

    Lisäk­si olisi pidet­tävä huol­ta, että euroalueen ulkop­uolisetkin lainanan­ta­ja­maat, etunenässä Bri­tan­nia, osal­lis­tu­vat kor­jaus­li­ikkeisi­in. Kuin­ka se tapah­tuu? Anta­mal­la mätien pankkien kaat­ua, ihan yksinker­tais­es­ti. Pankki­valvon­taa voidaan joka tapauk­ses­sa kohdis­taa vain rehellis­es­ti toimivi­in pankkei­hin, pimeistä lainaa­jista kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. 

    Mis­tähän mm. islanti­laiset alun perin sai­vat rahansa, jot­ka has­sas­i­vat? Ettei vaan Venäjän mafi­al­ta Kyproksen pankkien kaut­ta — Kyproksen, joka nyt vinkuu apua.

  3. 1) Kreik­ka val­itkoon itse kumpi val­u­ut­ta on sille parempi.

    2) Pääon­gel­ma ovat mielestäni euroalueen poli­itikot, jot­ka eivät ole halun­neet valvoa. Pankkien valvon­taan ja toim­intasään­töi­hin tavi­taan myös paran­nuk­sia glob­al­isoi­tu­misen tuomien suurem­pi­en riskien vuok­si, mut­ta tämä on pitkälti erilli­nen asia.

    3) Ei tai­da toimia, sil­lä maat eivät ole kovin altruistisia.

    4) Samaa mieltä, pait­si että säästöjäkin tarvi­taan, sil­lä suu on laitet­ta­va säkkiä myöten. Pelkkä kaa­supolki­men painami­nen tilanteessa, jos­sa on jo elet­ty yli varo­jen ei kan­na pitkälle.

    5) Ks. koh­ta 3.

    6) Pitäisin EKP:n virkamies­mäisenä kursse­ja tasaa­vana laitok­se­na. Poli­ti­ikkaa ja eri maid­en eri­laisia tarpei­ta ei kan­na­ta sotkea kuvioihin.

    7) Maan kan­tokyvyn ylit­tävät velat pitäisi aina leika­ta heti. Uusia pelisään­töjä ei tarvi­ta. Van­hat eurosään­nöt ovat aivan toimivia — siis jos niitä noudatetaan.

    Ilmeis­es­ti nois­sa pointeis­sa oli taustal­la myös toive euroalueen ja/tai EU:n inte­graa­tion syven­e­mis­es­tä. Minus­ta nykyisen kaltaista vas­tu­ut­to­muut­ta ja kyvyt­tömyyt­tä olisi järkevämpi hoitaa jatkos­sakin pitämäl­lä riskit maako­htaisi­na, eikä siis rak­en­taa yhtä (ehkä piankin kaatu­vaa) suur­ta vas­tuukasaa. Suomes­sa on myös pelät­tävis­sä, että menetetään kansalais­ten usko yhteiskun­nan oikeu­den­mukaisu­u­teen (ja siihen, että yhteiskun­ta ja poli­itikot ovat “me”), jos val­ta siir­tyy liikaa muualle, nyky­istä epämääräisem­pi­in sfääreihin.

  4. Oikein hyviä lin­jauk­sia, pait­si ehkä tuo viitonen. 

    Edelleen jää kysymys, pitäisikö Suomen mielestäsi jatkaa eurossa, jos sitä ei voi­da pelastaa?

  5. Kah­den kohdan ohjel­ma, jos­ta Soin­in­vaara ja muutkaan poli­itikot ei tykkää:

    1. Val­tioiden velan­ot­to kiel­letään. Bud­jet­tien olta­va aina yli­jäämäisiä vähintään
    lainan­ly­hen­nys­ten verran.

    2. Euroalueen maid­en veloille tehdään mak­suo­hjel­ma 40 ‑vuodek­si, vuosittainen
    lyhen­nys olisi siten 2.5% lähtö­sum­mas­ta per vuosi. Kaik­ki maat velat­to­mia tuon jälkeen.

    Tulisi nop­saan usko takaisin ko. maid­en talouden hoitoon eikä tarvitse muu­ta tehdäkään kun alkaa kopauttelemaan.

  6. Ker­rot usko­vasi euroalueen hajoamiseen.

    Tuos­ta lähtöko­hdas­ta pitäisi mielestäni tul­la aivan toisen­laista ana­lyysia ja toim­inta­su­osi­tus­ta kuin mitä nyt esität.

    Jos auto on syöksymässä rotkoon (oma analo­giasi) pitää kyy­dis­tä hypätä kiiru­usti pois… eikä kieltäy­tyä hyp­päämästä vedoten siihen että olisi kaikkille parem­pi että auto ei syöksy rotkoon.

    Jos uskoo euron hajoamiseen on toim­inta­su­un­nitel­ma perustet­ta­va euron hajoamiseen.

    Nyt kieltäy­dyt ker­tomas­ta miten Suomen pitäisi toimia kun euro, kuten uskot, hajoaa.

  7. Vaik­ka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saat­taisi ruokkia Por­tu­gali-pani­ikkia, joka taas ruokkisi Espan­ja-pani­ikkia. Olisiko­han pienem­pi paha tehdä Kreikas­ta Kain­uu, joka saisi tulon­si­ir­to­ja hamaan tulevaisuuteen?

  8. Voe ei, eri mieltä…

    1) kreikan kan­nat­taa vaan alen­taa palkko­ja ja pysyä eurossa. NÄin kil­pailukyky palau­tuu pikkuhil­jaa ja toisaal­ta fir­mo­jen eurokas­sat eivät tyh­jene silmäräpäyk­sessä siir­ryt­täessä omaan val­u­ut­taan mikä väistämät­tä johtaa raju­un devalvaatioon

    2) palkko­jen alen­t­a­mi­nen voi johtaa kreikkalais­ten pankkien konkurs­sei­hin kun asun­tove­lal­liset eivät pysty mak­samaan. Mut­ta tämä hin­ta on vain mak­set­ta­va. Pääa­sia on että sak­salaiset pankit pysyvät jaloil­laan. Henkilöko­htaisia konkursse­ja varten kreikas­sa voidaan säätää laki joka estää elinikäisen velkavankeuden

    3) jokin mekanis­mi pitää luo­da joka estää tämän sak­salais­ten pankkien keinon rikas­tua lainaa­mal­la holtit­tomille. Tai sit­ten ensi ker­ral­la vaan val­tiot konkkaan

    4) ei voi­da hyväksyä että epäon­nis­tu­jat aina potk­i­taan ulos eurosta. Markki­nat oppi­vat tämänkin ja koh­ta sitä sit­ten seu­raa­van kohdal­la odote­taan ja speku­laa­tiot ja epälu­ot­ta­mus taas kasvavat

    5) oletko kuul­lu Rush-yhty­een laulun “Anthem”? (…beg­ging hands and bleed­ing hearts will only cry out for more…)

  9. Turk­ka Louekari: Vaik­ka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saat­taisi ruokkia Por­tu­gali-pani­ikkia, joka taas ruokkisi Espan­ja-pani­ikkia. Olisiko­han pienem­pi paha tehdä Kreikas­ta Kain­uu, joka saisi tulon­si­ir­to­ja hamaan tulevaisuuteen?

    Asial­la on myös mui­ta kuin talous­poli­it­tisia ulot­tuvuuk­sia, Kreik­ka on sil­lä nurkalla EU:n etäisin asema­paik­ka ja sil­lä on EU:n tule­vaisu­u­den kannal­ta merkit­täviä naapureita.

  10. Luen tästä ehdo­tuk­ses­ta, että kan­natat syvää liit­to­val­tio­ta. Ainakin koh­dat 2, 3, 4 ja 5, mah­dol­lis­es­ti 6, vaa­ti­vat vero­tu­soikeudel­lista keskushallintoa.

    Kuten mon­et muutkin ovat toden­neet aiem­min, olemme tien­haaras­sa jos­sa on kak­si vai­h­toe­htoa. Joko val­it­semme syvem­män inte­groi­tu­misen tien, jos­sa demokraat­ti­nen keskushallinto peruste­taan ja sille annetaan vero­tus- ja (osittainen)lainsäädäntöoikeus, tai tun­nus­tamme että yhteis­val­u­ut­ta ei toi­mi ilman keskushallintoa ja jätämme pro­jek­tin sikseen.

    Jälkim­mäi­nen tapah­tuu itses­tään katas­torifin seu­rauksin, ensim­mäi­nen taas ainakin tois­taisek­si vaikut­taa melko epäre­al­is­tiselta, etenkin kun elämme demokra­ti­as­sa ja eri maid­en kansalaiset saat­ta­vat hyvinkin olla vas­ta­hakoisia val­lan ulkois­tamisen suhteen.

    Soin­in­vaaran pointit ovat hyviä, kyl­lä näil­lä voitaisin kor­jauk­sia saa­da aikaan. Vain EU:n dik­taat­tori puuttuu.

  11. kessu:
    Jos auto on syöksymässä rotkoon (oma analo­giasi) pitää kyy­dis­tä hypätä kiiru­usti pois… eikä kieltäy­tyä hyp­päämästä vedoten siihen että olisi kaikkille parem­pi että auto ei syöksy rotkoon.

    En tiedä sinus­ta, mut­ta minä kyl­lä jar­rut­taisin tai ohjaisin auton pois rotkon suunnal­ta, sen sijaan että hyp­päisin pani­ikissa liikku­vas­ta autos­ta ulos.

  12. Lista tulisi kar­sia muo­toon 2+3+6=hyvä, ja selkeä.

    Koh­ta 2 tarkoit­taa pankkien vakavaraisu­ut­ta. Eri­no­mainen idea, joka on vielä parem­pi heti kun pystytään määrit­tämään mitä vakavaraisu­us täs­mäl­lis­es­ti tarkoittaa.

    Koh­ta 3 tarkoit­taa val­tio­varainkomis­saaria (Euroopan val­tio­varain­min­is­ter­iön perus­tamista) . Tämä on hyvä idea, ja käsit­tääk­seni suh­teel­lisen nopeasti toteutet­tavis­sa, olkoonkin että henkilö­val­in­ta menee aikamoi­sek­si arvon­naksi lop­pu­peleis­sä. Tony Blair lienisi voit­ta­ja­su­osik­ki puoluekan­nan, ja pätevyy­den takia.

    Koh­ta 6 Mitä nopeam­paa tämä toteutetaan, sitä nopeam­min Euroopan talous saadaan hallintaan. Jos olisin poli­it­ti­nen päät­täjä, kohdis­taisin ener­giani eri­tyis­es­ti tähän.

  13. Olisin nelosko­hdan kanssa vähän varovainen.

    Ongel­ma on se että jos rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set hyv­inäkin aikoina ovat vaikei­ta, niin ne ovat vielä enem­män sitä huonoina ja ihan hyvästä syys­tä: Ihan mitä tahansa ali­työl­lis­tet­tyä tai huonon tuot­tavu­u­den työtä kan­nat­taa toki kar­sia, sen tek­i­jät sit­ten työl­listyt­tävät johonkin tuot­tavam­paan ja usein mielekkääm­päänkin, eli kaik­ki voit­ta­vat. Mut­ta tämä sisältää ole­tuk­sen että työ­paikko­ja on tar­jol­la eli kysyn­tää niiden syn­tymiseen, nor­maalis­sa talousti­lanteessa toki onkin, mut­ta syvässä lamas­sa ei vält­tämät­tä ole. 

    Esimerkik­si jos kreikkalaisen kylä­posteljoonin, täysin hatus­ta vedet­ty esimerk­ki, tuot­tavu­us on kak­si rahaa kuus­sa ja lik­sa neljä rahaa, niin se on kuitenkin parem­pi kuin että hänen tuot­tavuuten­sa työt­tömänä on kak­si rahaa. Ja sit­ten tässä on vielä sekin että odot­te­vis­sa olevil­la leikkauk­sil­la on käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia, eli ne ruokki­vat kysyntälamaa.

    Eli ensin pitää saa­da talous edes jonkin­laisel­la kasvu-ural­la ja kysyn­tä kas­va­maan, ja sit­ten voi vauhdit­taa kasvua rak­en­teel­lisil­la toimil­la. Ajoi­tus toki tun­netusti menee aina pieleen, eli sinänä tämä nyt on vähän jeesustelua.

  14. Ovathan nämä “jos olisin diktaattori”-leikit ihan viihdyt­täviä, mut­ta onko todel­lakin liikaa vaa­dit­tu, että suo­ma­lainen lain­säätäjä eläisi poli­it­tises­sa reaal­i­maail­mas­sa ja huomioisi toimin­nas­saan sen aset­ta­mat reunaehdot?

  15. Jask­abk:
    Kah­den kohdan ohjel­ma, jos­ta Soin­in­vaara ja muutkaan poli­itikot ei tykkää:

    1. Val­tioiden velan­ot­to kiel­letään. Bud­jet­tien olta­va aina yli­jäämäisiä vähintään
    lainan­ly­hen­nys­ten verran.

    Nyt ei ole taidet­tu lukea kansantaloutta?

    Tämä johtaisi tot­ta kai, siihen, että nousukaut­e­na julk­isia meno­ja kas­vatet­taisi­in, joka johtaisi talouden yliku­umen­e­misen kär­jistymiseen, ja laskukaut­e­na meno­ja supis­tet­taisi­in tai vero­ja kiris­tet­täisi­in, jol­loin mata­la­suh­danne tai taan­tu­ma vain pahenisi. 

    Suosi­tuk­sesi ei ole mitenkään uusi, vaan se hal­lit­si talouskeskustelua kym­me­nien vuosien ajan ennen Key­ne­siä ja 1930-lukua. Epäonnistuneesti.

  16. Vaik­ka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saat­taisi ruokkia Por­tu­gali-pani­ikkia, joka taas ruokkisi Espanja-paniikkia.

    Nämä taitaisi­vat ruokkia maail­mal­la myös Suo­mi-pani­ikkia, kun Suomen lähtöä eurosta on myös ennustettu.

    Muuten, “Fed” ei edelleenkään ole lyhenne, vaan ensim­mäi­nen tavu nimestä “Fed­er­al Reserve” (joka ei nimestään huoli­mat­ta ole Yhdys­val­tain liit­to­val­tion insti­tuu­tio eikä sil­lä juuri ole varantojakaan).

  17. Paljon hyviä ehdo­tuk­sia, kuten pankki­toiminnnan suit­sem­i­nen, veropo­h­jan laa­jen­t­a­mi­nen ja veronkier­ron ja veroparati­isien tor­ju­mi­nen (veroparati­i­sei­hin kuu­lu­vat myös esim. Irlan­ti ja Viro).

    Aiem­pi ver­tauk­sesi auton syöksymis­es­tä rotkoon oli kyl­läkin liioitel­tu. Ehkä eurokri­isi ja hyvin toden­näköi­nen tule­va lama voisi olla myös ekol­o­gis­es­ti kestäväm­män uuden Euroopan alku, siis mah­dol­lisu­us ennem­minkin kuin uhka. 

    Euroopan tule­vaisu­ud­es­ta käy­tyä keskustelua ohjaa­vat mielestäni aivan liiak­si taloudel­lisen kasvun ajatuk­seen tak­er­tu­mi­nen ja pyrkimys palaut­taa kansan­taloudet mah­dol­lisim­man nopeasti ja hin­nal­la mil­lä hyvän­sä “ter­veelle” taloudel­liselle kasvu-uralle. Tuo kasvu-ura voi olla tule­vien sukupolvien näkökul­mas­ta paljon pahempi vai­h­toe­hto kuin lama. Pitkäl­lä aikavälil­lä mei­dän on joka tapauk­ses­sa opit­ta­va tule­maan vähem­mäl­lä toimeen, kuitenkin niin, että myös heikoim­mista pide­tään samal­la huol­ta. Se, miten tämä tapah­tuu, tulisi olla Euroopan tule­vaisu­ud­es­ta käy­dyn keskustelun keskiössä. 

    Uus­lib­er­aali euro­pro­jek­ti ei ole edesaut­tanut tämän asian selvit­tämistä — pikem­minkin päinvastoin.

  18. Kohta­laisen hyvä analyysi!
    Yht­enäi­nen palkkapoli­ti­ikkakin onnis­tuu, jos talout­ta ja siis myös palkko­ja ei rahoite­ta velkarahalla.
    Kuka­han ääliö on nimen­nyt tilanteen euron kri­isik­si, selvä velka­kri­isi­han tämä on. Espan­jakin voisi rahoit­taa pankki­tuken­sa itse, jos velkaa ei olisi liikaa jo ennestään.

  19. 1. Kreikas­ta pitää tehdä varoit­ta­va esimerk­ki, siitä mitä tapah­tuu val­ti­olle, jos­sa yhteiskun­ta kor­rup­toituu läpiko­taisin. Se miten kreikkalaiset kykenevät ikinä uud­is­ta­maan yhteiskun­taansa kestävälle poh­jalle on kaik­il­ta näkymät­tömis­sä. Siihen saak­ka sitä tulee kohdel­la kuin kehi­tys­maa­ta, joka se kaikil­la mittareil­la mitat­tuna oikeasti onkin.

    2. Pankki­ir­it omis­ta­vat Euroopan, niin poli­itikot henkilöko­htais­es­ti kuin puolueetkin. Per­in­teinen kor­rup­tio on vain kolikon toinen puoli, toinen puoli tulee “markki­navoimien” kyvys­tä kiristää poli­itikoil­ta eriva­pauk­sia. Esimerkik­si pelot­tele­mal­la lamal­la ja suur­työt­tömyy­del­lä, jos pankki­ireille ei mak­se­ta suo­jelu­ra­haa (kts. vaik­ka Espan­ja). Mon­imutkaisten finanssi­him­melei­den kieltämi­nen ja finanssialan supis­t­a­mi­nen tyl­sään mut­ta kestävään anto­lain­auk­seen olisi ensim­mäi­nen ehto millekään uudistukselle.

    3. Euro­maat elävät jo nyt lyhytjän­teis­ten vaalien ja vielä lyhytjän­teisem­pi­en markki­navoimien puris­tuk­ses­sa. En näe, että mikään taho näi­den lisäk­si pysty­isi enää puris­ta­maan poli­itikoil­ta kestävämpiä päätök­siä. Ylikansal­liset Euro-poli­itikotkin keskit­tyvät vain oman kuolemat­to­muuten­sa varmis­tamiseen. Kaik­ki halu­a­vat saa­da nimen­sä Eurostoli­iton liit­to­val­tion perus­ta­jana historiankirjoihin.

    4. Tämä on Osmon paras osa. Valitet­tavasti se vain myös on ken­ties utopis­tisin. Euroop­palainen demokra­tia on tul­lut siihen ikään, jos­sa kansalaiset äänestävät itselleen lisää sitä ja tätä. Vuorotellen kom­mu­nis­tit paisut­ta­vat julk­ista sek­to­ria tai kap­i­tal­is­tit anta­vat rikkaille vero­helpo­tuk­sia. Ain­oas­taan total­itäris­mi tai anark­is­mi ovat tarpeek­si vahvo­ja voimia rikko­maan sta­tus quo. 

    5. Tässä on sama vika kuin 4. Poli­itikoil­la ei ole enää kykyä tehdä täl­laisia päätök­siä. Etenkin kun kaik­ki palkko­jen alen­tamisen hyödyt meni­sivät vain veroparati­i­sei­hin tai lakkoihin.

    6. EKP:stä tuli Trichet’n aikana todel­lakin vain inflaa­tio­vahti ja ko. her­ran kau­den kes­ki-inflaa­tio taisi olla 1,96%, eli hän onnis­tui omas­ta mielestään täy­del­lis­es­ti. Inflaa­tion kiihdyt­tämi­nen tosi­aan näyt­tää kätevältä keinol­ta kui­tata velko­ja, mut­ta se kuit­taa ne veron­mak­sajien ja säästäjien tap­piok­si ja raharikkaat vält­tyvät täysin mak­samiselta. Sen lisäk­si pien­tä inflaa­tio­ta on koitet­tu ennenkin ja siitä on joka ker­ta tul­lut suuri inflaatio.

    7. Tämä on Osmon ehdo­tuk­sista ain­oa, jon­ka uskon tapah­tu­van. Tosin siinä käy niin, että EKP ostaa vielä yksi­tyiset velka­kir­jat täy­teen hin­taan pois ja kun kaik­ki on veron­mak­sajien piikissä, niin sit­ten vas­ta velat nol­lataan. Tämä on tietysti samal­la myös 6. ja toden­näköis­es­ti koko inflaa­tio-vara (kiitos demarei­den lanseer­aa­man ter­min jako­vara) käytetään sijoit­ta­jien omaisu­u­den turvaamiseen.

    Itse näen vain pil­viä taivaal­la. Suurin osa mah­dol­li­sista ske­naar­i­oista kul­kee yhteiskun­ta­rauhan rikkoon­tu­misen kautta.

    Euroopan-tason eli­it­ti uhraa yksit­täisiä kansalaisia omien suu­ru­den­hul­lu­jen fan­ta­sioiden­sa edessä aivan surut­ta. Kansal­lisen tason poli­itikot ovat markki­navoimien peukaloru­u­vis­sa, jos­sa heil­lä ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin mak­saa kap­i­tal­is­teille taval­la tai toisella. 

    Kansalaisille syötetään etenkin Suomes­sa herkkusieniä ja tyhjil­lä lupauk­sil­la ja val­heil­la koite­taan pitkit­tää nyky­is­ten val­lan­pitäjien ja raharikkaiden tilan­net­ta mah­dol­lisim­man pitkään.

    Etelä-Euroop­pa on läpiko­taisin kor­rup­toitunut, eikä Suomes­sakaan enää löy­dy hirveästi yhteis­vas­tu­u­ta tai veron­mak­suhalukku­ut­ta, kun ihmiset näkevät miten ne verot käytetään.

  20. Kaiken järkevän toimin­nan voi aina ampua alas säälimäl­lä kreikkalaisia. Mik­si sol­i­daarisu­us ylet­tuu vain Euroop­paan ja valkoiseen rotu­un. Mik­sei malilaisen tai tsadi­laisen kansalaisoikeuk­si­in kuu­lu ker­rostalokolmio, tv, net­ti, ilmas­toin­ti ja auto? Kreikas­sa kuu­luu. Kreikan nykyi­nen elin­ta­so on vien­tiluku­jen ja matkailu­tu­lo­jen mukaan las­ket­tuna 5 ker­taa liian korkea! Jos ollaan sol­i­daarisia ja halu­taan mak­saa tois­t­en elin­ta­so niin tehdään sit­ten se kaikille maail­man ihmisille!

    Kreikan säästöi­hin (=vain 8% brut­tokansan­tuot­teesta lisää syömävelkaa)uskovat markki­navoimat vas­ta kun Kreikas­ta lai­vataan miljoona uudehkoa autoa Euroop­pan myytäväk­si ja miljoona asun­toa tulee myyn­ti­in loma-asun­noik­si ulko­laisille! Tämä olisi ver­rat­tavis­sa siihen mitä me teimme 90-luvulla.

  21. On se hyvä, että joku tekee konkreet­tisia ehdo­tuk­sia. Tähän saak­ka hal­li­tuk­sel­la ei ole ollut kuin yksi lin­ja — jae­taan rahaa tuli­palosta toiseen ja aina kun pyydetään.

    Nämä Osmon ehdo­tuk­set eivät vain tai­da sopia Sak­san ja Ran­skan pankeille. Ensin kun pitää put­sa­ta veronmaksajat.

  22. Hienoa, että viimeinkin hal­li­tus­puolueesta tulee real­is­tisia arvioi­ta eurokri­isin ratkaisemis­es­ta. Kohdista 2,3,6 & 7 olen samaa mieltä, sen sijaan rahau­nion­in hajot­tamista domi­noe­fek­t­inä (oikeas­t­aan koko välimeren olisi järkevää ero­ta inhimil­lisen kär­simyk­sen lopet­tamisek­si), palk­ka- ja kil­pailupoli­ti­ikas­ta olen eri mieltä. 

    Olemme eduskun­tavaaleista läh­tien esit­täneet mallia, jos­sa euroalueen julk­isvelkaa, pankkisek­to­ria ja tyre­htyneitä investoin­te­ja ale­taan hal­li­ta keskite­tysti ja koordi­noidusti, kos­ka ongel­ma­maat yksinään (eivätkä kovin pitkään vah­vatkaan maat) kykene hillit­semään velka­an­tu­mista ja selviämään työt­tömyy­den kasvus­ta ja pankkien pääo­matarpeesta. Euroalueel­la on velka­kri­isi, pankkikri­isi ja investoin­tikri­isi, mut­ta toimen­piteet keskit­tyvät ain­oas­taan ensim­mäiseen, nyt tilantei­den levitessä käsi­in myös pankkikriisiin. 

    Malli ei perus­tu perus­sopimusten tai EKP:n man­daatin muut­tamiseen, joten se voidaan ottaa käyt­töön esimerkik­si seu­raavas­sa huip­pukok­ouk­ses­sa. Malli­in voi tutus­tua tarkem­min täältä jatkokeskustelua varten: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/brysselissa-hoidetaan-vaaraa-kriisia-tassa-eurokatastrofin-ratkaisumalli

  23. Osmo:

    Rank­ka sisäi­nen deval­vaa­tio kym­me­nien pros­ent­tien palkan alen­nuksi­neen olisi toinen mah­dol­lisu­us, mut­ta pidän sitä huonom­pana vai­h­toe­htona, ellei eril­lis­lail­la leika­ta myös taval­lis­ten kreikkalais­ten velko­ja. Muuten pitäisin euroalueen koos­sa, tosin Por­tu­gal­ista en ole ihan varma

    Euro­maid­en kil­pailukykyero­ja tulee voi­da tasoit­taa palkkapoli­ti­ikalla. Jos maal­la on euroalueen sisäl­lä suh­teelli­nen kil­pailukyky­heikkous, sen tulee nos­taa palkko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.

    Kuin­ka real­is­tista on, että tule­vaisu­udessa tas­apain­oon tul­laan pääsemään palkkapoli­ti­ikan avul­la? Miten ammat­tili­itot ym. saadaan muut­ta­maan poli­ti­ikkaansa ja suos­tu­maan esim. palka­nalen­nuk­si­in tai mui­ta selvästi hitaam­paan palkkake­hi­tyk­seen, sil­loin kun sel­l­a­nen olis tarpeen? 

    Omis­sa val­u­u­tois­sa on se tun­net­tu hyvä puoli, että val­u­ut­takurssit tas­apain­ot­taa vai­h­to­ta­sei­ta automaat­tis­es­ti eikä poli­itikko­jen tartte keskusjo­htoses­ti yrit­tää säädel­lä yksit­täis­ten tuotan­non­tek­i­jöi­den hin­to­ja kil­pailukyvyn palaut­taak­seen. Yhteisessä val­u­u­tas­sa on omat hyvät puolen­sa, kuten val­u­ut­takurssiriskin aiheut­ta­man epä­var­muu­den pois­tu­mi­nen, transak­tiokus­tan­nusten pienen­tymi­nen ym.

    Näyt­tääkö nyt kuitenkin siltä, että euroalueel­la yhteis­val­u­u­tas­ta on enem­män hait­taa ku hyö­tyä? Tulon­si­ir­tounio­nia pide­tään yleis­es­ti epäre­al­is­tise­na. Samoin sitä, että palkat rupeis yhtäkkia jous­ta­maan maid­en välisiä tuot­tavu­usero­ja vas­taavasti. Noi ole­tuk­set annet­tuna, riit­tääkö yhteis­val­u­u­tan edut kom­pen­soimaan ton merkit­tävän hai­tan mitä siitä näyt­tää aiheutuvan?

  24. “6) EKP:n toimi­val­tuuk­sia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­tavoitet­ta tulee nos­taa selvästi ja inflaa­tio­tavoit­teen rin­nalle on otet­ta­va työl­lisyys­tavoite kuten FED:lläkin on.”

    Inflaa­tion lisäämi­nen nyt olisi oikea ratkaisu, mut­ta sen ratkaisem­i­nen näin perus­ta­van­laa­tuisel­la taval­la on mielestäni virhe. Työl­lisyys on turhan kaukana siitä mitä EKP tekee. 

    Nor­maal­i­ti­lanteessa työl­lisyys pitäisi ensisi­jais­es­ti hoitaa finanssipoli­ti­ikan keinoin. Rahapoli­ti­ikalla ja finanssipoli­ti­ikalla on usein päin­vas­taiset tavoit­teet. Mielestäni EKP:n perusidea on hyvä. On erotet­tu rahapoli­ti­ik­ka itsenäiseen insti­tuu­tioon joka “tais­telee” finanssipoli­ti­ikkaa vas­taan. Tästä jän­nit­teestä syn­tyy home­ostaat­ti­nen tas­apaino. EKP:n ongel­ma ei ole man­daat­ti vaan, se että euroalue ei ole opti­maa­li­nen valuutta-alue. 

    EKP:lle kyl­lä voisi antaa lisää val­tuuk­sia ja muut­taa tavoitet­ta, mut­ta para­me­trien pitäisi liit­tyä rahapoli­ti­ikkaan. Esim. juuri nyt tarvit­taisi­in inflaa­ti­olle suht. korkea alaraja.

    Yksi val­tu­us voisi olla pankki­jär­jestelmän tur­vaami­nen kaikissa tilanteis­sa. EKP:n alaisu­u­teen voisi tehdä EU vasti­neen FDIC:lle (http://www.fdic.gov/) mut­ta huo­mat­tavasti suurem­min val­tuuksin. Jos olisi selvät sään­nöt siitä miten EU-FDIC välit­tömästi ottaisi hal­tu­un isotkin kaatu­vat pankit ilman että pankki­jär­jestelmä rom­ah­taa, olisi mah­dol­lista antaa pankkien men­nä konkurssi­in. Korot nousi­si­vat automaat­tis­es­ti kos­ka pankkei­hin liit­tyvät riskit oli­si­vat isompia.

  25. Oletko Ode miet­tinyt mitä Kreikan eroami­nen tarkoit­taisi muu­toin euroalueelle? Voisi­vatko eros­ta aiheutu­vat luot­to­tap­pi­ot olla riit­täviä pitämään euron arvon riit­tävän mata­lana vai alka­isiko se vahvis­tua heti “mädän osan” pois­tamisen jäl­keen? Entä mitä tapah­tu­isi korko­maail­mas­sa? Epä­var­muu­den kas­vaes­sa var­maan mar­gin­aalit nousi­si­vat entis­es­tään, eri­tyis­es­ti yri­tys­maail­man olisi var­maan han­kalam­paa saa­da rahoi­tus­ta vai oikeastiko näin merkit­tävät luot­to­tap­pi­ot johtaisi­vat markki­noiden uskoon parem­mas­ta? Jos Kreik­ka todet­taisi­in mak­sukyvyt­tömäk­si, voisiko yksikään toinen maa pitää korkein­ta luot­tolu­ok­i­tus­ta? Ehkä joil­lain ehdoil­la kyl­lä, mut­ta onko tähän jotain aja­tus­ta. Entä vien­ti­tap­pi­ot? Kreik­ka toki on pieni maa suo­ma­laiselle, sak­salaiselle, ran­skalaiselle yms. vien­nille, mut­ta Por­tu­gali, Italia ja Espan­ja oli­si­vat yhdessä jo melko rank­ka mene­tys. Tosi­asi­a­han on se, että heitä on rahoitet­tu sik­si, että voivat ostaa tuot­teita­mme (mallia Kiina-Yhdys­val­lat suhde). Nojoo aika paljon kysymyk­siä nousee esi­in. Usein valitet­ta­van vähälle jää se pohd­in­ta, että miten koko sosi­aa­li­nen markki­na­t­alousjär­jestelmämme on verkot­tunut. Oma näke­myk­seni on, että raha­pain­oon pitäisi EKP:lle antaa oikeus, kek­siä joku tarpeek­si iso han­ke mallia Euroop­pa Mar­si­in ja sen jäl­keen saa­da ihmiset töi­hin yhä laa­jem­min täl­lä paine­tul­la rahal­la. Täl­löin olisi ostovoimaa, jolle olisi vastinet­ta myös työn­teon muo­dos­sa. Ei tämä kri­isi muu­toin korjaannu.

  26. Turk­ka Louekari: Vaik­ka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saat­taisi ruokkia Por­tu­gali-pani­ikkia, joka taas ruokkisi Espan­ja-pani­ikkia. Olisiko­han pienem­pi paha tehdä Kreikas­ta Kain­uu, joka saisi tulon­si­ir­to­ja hamaan tulevaisuuteen?

    Voisiko tästä henkilöko­htaista osu­ut­taan mak­saa sähkölaskus­sa? Kun saisi edes uusi­u­tu­vaa sähköä vasti­neek­si, joka on aika paljon enem­män kuin ei yhtään mitään.

    Eli tää Helios-pro­jek­ti, sem­moi­set 20 mil­jar­dia euroa kokon­ais­in­vestointi­na. Sak­salainen aurinkoen­er­gia on muuten oikein hyvää, pait­si että Sak­sa ei ole kovin aurinkoinen paik­ka. No, pykätään 10GW aurinkopa­neele­ja (!) Kreikkaan neljässä vuodessa (!!!) ja siir­retään se sähkö Sak­san markki­noille Adri­an­meren ali piuhaa pitkin. Ei tuo piuhan pää muuten ole kuin Sak­san ver­ran Nord­Poolista. Aut­taisi myös kivasti siihen Kreikan vai­h­to­taseeseen kun maa täl­lä het­kel­lä tuo ener­giansa, ja pidemäl­lä tähtämeil­lä jos ennus­teet pitää paikkaansa niin aurinkoen­er­gian ainakin noil­la lev­eysasteil­la pitäisi pär­jätä ilman tukiakin.

    Artikke­li esim. http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2012/04/greece-italy-see-solar-as-path-to-economic-stability
    Nör­tim­mät kalvot, http://www.slideshare.net/YPEKA/helios-project-presentation-nov2011

  27. Koh­ta 2: Pankki­toimin­nan valvom­i­nen pitäisi siirtää EKP:n työk­si, koko euroalueel­la. Mikään val­tio ei kykene suo­jele­maan pankke­jaan kri­isiltä kri­isiy­tymät­tä itse. EKP sen sijaan voi taa­ta, että pankin asi­akkaat saa­vat saman määrän *euro­ja* kuin mitä ovat pankki­in tal­let­ta­neet. Samal­la EKP tarvit­sisi laa­jat val­tu­udet pankkien pakko­hoitoi­hin etc.

    Mut­ta ehkäpä tärkein kysymys: Mis­sä on euroalueen hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottaisi­vat vas­tu­un euroalueen asioista? Olemme koko ajan ongelmis­sa kun sekin hal­li­tuk­sen tapainen mikä EU:lta löy­tyy (komis­sio tai min­is­ter­ineu­vos­to), ei ole poli­it­ti­nen (sil­lä ei ole enem­mistöä par­la­men­tis­sa eikä kun­non vas­tu­u­ta tälle) ja siihen, kuten europar­la­ment­ti­inkin, kuu­luu myös euroalueen ulkop­uolisia osa­puo­lia, mikä estää hal­li­tuk­sen luon­te­van toiminnan.

    Eli kos­ka fed­er­aa­tio ei ole ehtinyt kehit­tyä, niin olemme koko ajan ongelmis­sa niin demokra­ti­ava­jeen kuin päätök­sen­tekokyvyt­tömyy­den kanssa. Euroop­pa ei saanut aikaa kas­vaa yhteen ennen kuin kri­isi tuli — samoin kuin 1990-luvul­la EU ei kyen­nyt hal­lit­se­maan Euroopan alueel­la syt­tyneitä soti­laal­lisia kri­ise­jä vaan apu­un tarvit­ti­in USA (tarvi­taan var­maan vieläkin).

  28. 8. Euroopan kri­isi­maid­en on luovut­ta­va kehi­tysavun antamis­es­ta tilanteessa, jos­sa rahat eivät riitä edes val­tion pakol­lisi­in menoi­hin. Ei ole mitään mieltä, että Suo­mi ottaa VELKAA, jot­ta Kreik­ka voisi mak­saa kehitysapua! 

    9. EU:n on kokon­aisuute­na kat­sot­ta­va ja arvioita­va jäsen­maid­en 500 mil­jardin euron vasti­ik­keet­toman kehi­tysavun mielekkyys nykyisessä talousti­lanteessa. EU:n tulisi siir­tyä investoin­ti­tyyp­piseen avus­tamiseen ja uud­is­tet­ta­va kaup­pa­poli­ti­ikkansa kehi­tys­maid­en kanssa. Kiinas­ta voitaisi­in ottaa mallia. Kiina on aut­tanut afrikan mai­ta men­estymään kun USA ja EU ovat aut­ta­neet lähin­nä dik­taat­to­rien aseosto­ja ja ruokki­neet USA:n kehi­tys­maid­en luot­toi­hin erikois­tunei­ta rahoituslaitoksia. 

    Tätä mieltä on myös Dambisa Moyo, Dead Aid kirjassaan.

  29. Olkoon vaik­ka 500 kvan­tiljoon­aa. Mik­set vas­taa Kessun yksinker­taiseen kysymyk­seen, joka on saanut ylivoimais­es­ti eniten peuku­tuk­sia? Mikäli kysymyk­sessä ei ole järkeä, selitä asia meille jot­ka ihan vil­pit­tömästi olemme ymmällämme.

  30. 1) Samaa mieltä tuosta.
    2) Mitä se valvon­ta hyödyt­tää, kun valvo­jat eivät ole lojaale­ja toimenku­vaansa kohtaan?
    3) Eikö tuo tarkoi­ta käytän­nössä saman rallin jatku­mista? Pohjoisen varoil­la elvytetään etelää.
    4) Noin­han sitä tulisi tehdä, vaan ei tehdä. Se on jopa mah­do­ton­ta meil­lä Suomessa.
    5) Enem­mänkin näen tilanteen niin, että palkkake­hi­tyk­sen tulisi olla työ­nan­ta­jako­htainen. Ei Suomen tyy­li­nen, jos­sa alako­htais­es­ti sovi­taan palkanko­ro­tuk­sista, riip­pumat­ta työn tuottavuudesta.
    6) -
    7) Voidaan sopia pelisään­nöistä, mut­ta lop­ul­ta käy jälleen niin, että nou­dat­ta­jien joukos­sa on kolme maa­ta 17:stä. Euroopas­sa näyt­täisi val­lit­se­van krooni­nen epäre­hellisyys ja sään­tö­jen rikkomisen kult­tuuri. Sään­töjä nou­date­taan niin kauan kuin ne koetaan miellyttäväksi. 

    Hienoa kuitenkin, että lähdit hah­mot­tele­maan uusia ideoita. Ideoita kai­vataan aina. 

    Aurinkoisia päiviä sinne kesämökille!

  31. 6) EKP:n toimi­val­tuuk­sia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­tavoitet­ta tulee nos­taa selvästi ja inflaa­tio­tavoit­teen rin­nalle on otet­ta­va työl­lisyys­tavoite kuten FED:lläkin on. EKP:n on poli­ti­ikallaan pyrit­tävä purka­maan euron revalvoitu­mi­nen palaut­ta­maan euron ja dol­lar­in vai­h­to­suhde tasolle, jol­la se oli vuosi­tuhan­nen vaihteessa.

    FED on viime vuosien aikana jo use­aan ker­taan toden­nut että hei­dän kon­steil­laan ei työl­lisyyt­tä saa­da paran­net­tua. Siihen vaa­di­taan poli­itikoil­ta aivan mui­ta toimia. Ne ovat kaik­ki ikäviä toimia, joten eipä niitä ole juuri nähty.

  32. Maal­likkona sanois­in, että täysin samaa mieltä. Kiitos Ode. Pienen huomion tosin lisään kohtaan 4). Veronkier­to­tavoit­teet, niin oikeu­den­mukaiselta kun se kuu­lostaakin, voi huonos­ti kohden­net­tuna syven­tää lamaa. Tav­er­nan pitäjän veronkier­tol­la ei ole osu­ut­ta kri­isi­in, jos olete­taan, että kyseessä on todel­la “maan tapa”. Sen sijaan äkilli­nen veronko­ro­tus voi syöstä monia tav­er­no­ja vaikeuk­si­in, jopa konkurssi­in. Eletään­hän lama-aikaa. 

    Myös yksi­ty­istämi­sis­sä pitää olla tarkkana. Kehi­tys­mais­sa on paljon huono­ja koke­muk­sia väärään aikaan ja liian nopeasti tehdy­istä raken­nesopeu­tu­so­hjelmista, joil­la talous olisi pitänyt saa­da nousuun.

    1. Jos veronkier­to saataisi­in lop­pumaan ker­ral­la, vouitaisi­in ver­ous­ta lieven­tää ja pitäisikin, jot­ta se ei tuot­taisi lamaa. Täl­lainen kuitenkin kokon­aisuute­na kohen­taisi taloutta.

  33. Yksi­tyisko­hdista voidaan keskustel­la, mut­ta Osmon iso kuva on vaku­ut­ta­va. Jok­seenkin täl­lainen ske­naario antaisi Euroopalle toivoa, mikä kaik­ki hajot­ta­mal­la menee. Täy­tyy muis­taa, että nykyiset vaikeudet ovat vain oire­i­ta siitä, että ainakin tois­taisek­si Aasian kil­pailukyky on aivan ylivoimainen.

  34. Soin­in­vaara ehdot­taa oikei­ta toimen­piteitä. Muu­ta­ma täydennys:

    8. ERVV:n ja EVM:n toim­inta keskeytet­tävä. Sak­salaiset, ran­skalaiset ym. pankit pelastet­ta­va suo­ral­la pääomit­tamisel­la, eikä ERVV:n kaltaisel­la tap­pi­oiden sosialisoinnilla.

    9. Veroparati­i­sei­hin karan­nut var­al­lisu­us pitää palaut­taa koti­maa­han. Ote­taan siitä ker­taverona vaik­ka 20 % ja käytetään euro­maid­en velko­jen mak­su­un. Velka­on­gel­ma tulisi täl­lä jok­seenkin kui­tat­tua. Mui­ta van­ho­ja vero­ja ei palaute­tus­ta pääo­mas­ta per­itä. Rikol­lista alku­perää ole­via varo­ja kohdelta­va toki ankarammin.

    Toimen­piteen tehostamisek­si veroparati­isit asete­taan pysyvään mak­susaar­toon ja vaik­ka matkus­tus­saar­toon, jos ne eivät vapaae­htois­es­ti suos­tu tieto­jen luovut­tamiseen ja varo­jen palauttamiseen. 

    10. Kunkin velka­kri­isi­maan kansalaiset vas­tu­useen koti­maansa veloista. Toteutetaan niin, että koti­mai­sista pankki­tal­letuk­sista vaikka­pa 20 % ja veroparati­isi­tal­letuk­sista 40 % ote­taan pitkäaikaisek­si mata­lako­rkoisek­si pakko­lainaksi koti­maan velko­jen maksuun.

    11. Todet­ta­va, että liit­to­val­tioa­jatuk­ses­ta luovu­taan pysyvästi, kos­ka koko aja­tus on epäre­al­isti­nen utopia. 

    12. EU:n keski­tyt­tävä kor­rup­tion, veronkier­ron, kil­pailukyvyn ym. oikeasti tärkei­den asioiden kor­jaamiseen. Uno­hdet­ta­va kurkku­jen käyryys, pyöriäis­tarkkailu- ym. lil­lukan­var­sidi­rek­ti­iv­it. EU-byrokraatit lopet­takoon jär­jet­tömän tuh­laamisen esim. Stras­bourgi­in reis­saamisen osalta. Maat­alousasi­at siir­ret­tävä EU:n toimin­nan keskiöstä laidalle ja paneudut­ta­va tärkeisi­in asioihin.

    Soin­in­vaaran listal­la ja täy­den­nyk­sil­lä EU:ta ja rahali­it­toa saataisi­in toimi­vam­mak­si. Valitet­tavasti olen kuitenkin pes­simisti EU:n ja rahali­iton kor­jaamisen suh­teen. Yhteistyötä on toki jatket­ta­va Euroopan tasol­la, mut­ta Suomen pitää hakeu­tua Pohjo­is­maiseen liit­tou­tu­maan niin hom­ma voisi oikeasti toimia.

  35. Odote­tun kiis­tanalaiseen viitosko­htaan liit­tyen, Reuters julka­isi vastikään Dr. Doomin tun­nu­so­maisen terävän ja suo­rasanaisen videohaastattelun:

    http://www.reuters.com/video/2012/07/17/reuters-tv-roubinis-devastating-diagnosis-freeland?videoId=236540867&videoChannel=117853

    Klipis­sä on point­te­ja kymme­nen blogikir­joituk­sen pon­timek­si, mut­ta jäsen­val­tioiden väliseen kil­pailukykyeroon liit­tyen hyvä tohtori havain­nol­listi mie­lenki­in­tois­es­ti Yhdys­val­to­jen ja Euroopan ero­ja. Mikäli jonkin Yhdys­val­tain osaval­tion talous sakkaa, se laukaisee automaat­tis­es­ti pait­si liit­to­val­tion tuk­i­toimia, myös helpo­tuk­sia liit­to­val­tion rahoi­tusvelvoit­teista (vero­tuot­to­jen tili­tys, jne). Lop­putule­m­ana dol­lar­in talous­pu­do­tus mak­saa osaval­ti­olle vain 60 sent­tiä. Tämä tasaa luon­nol­lista kaut­ta julk­istalouden syklejä.

    Alen­nus ei tietenkään voisi olla pysyvä ilmainen lounas, mut­ta sopivil­la kon­trolleil­la (kep­piä ja porkkanoi­ta) höys­tet­tynä ken ties?

  36. Hyvää pohd­in­taa tärkeästä aiheesta.

    Mielestäni olisi kuitenkin viimeistään nyt tarkastelta­va syitä, jot­ka ovat aja­neet mm. Kreikan tämän het­kiseen kurimuksen.
    BBC:llä oli muu­ta­ma viikko sit­ten mie­lenki­in­toinen ohjel­ma, jos­sa pere­hdyt­ti­in men­nei­den vuosien menoon Kreikas­sa sama pätee myös portugaliin.

    Kreikas­sa samoin kuin muis­sa ongel­ma mais­sa on raken­net­tu val­ta­va määrä turhaa ja pröys­täilevää infra­struk­tu­uria viimme vuosien aikana. 

    Jos on käynyt Kree­tan saarel­la 15 vuot­ta sit­ten ja menee sinne nyt muu­tos on uskomaton.
    Saar­ta halkoo hienot moot­tori­ti­et. Joka ikiseen kylä­pa­haseen on raken­net­tu hienot kalasatamat.

    Hur­jin tiey­hteys on saaren pohjois­laidal­ta läh­es moot­tori­ti­etä vas­taa­va väylä pie­neen Pale­o­ho­ran kylään saaren etelälaidalla.
    Samaiseen kylään on raken­net­tu uusi laivasa­tam­maa vas­taa­va kalasa­ta­ma jos­sa kel­luu muu­ta­ma pieni kalastajavene.
    Noiden tei­den ja ja satamien käyt­tö ei tule koskaan mak­samaan edes niiden ylläpi­toa saatik­ka niihin otet­tu­jen velko­jen korkoja.

    Mik­si näin on päässyt käymään. Mis­sä ovat ne rahoit­ta­jat, jot­ka ovat sulke­neet silmän­sä todel­lisu­udelta ja lainan­neet rahaa hankkeisiin.
    Puhu­mat­takaan uud­is­te­tus­ta rautatiev­erkos­tos­ta ja Ateenan olympialaisia varten raken­ne­tu­ista ruos­tu­mas­sa ole­vista sta­dioneista ymv.

    Samaises­sa BBC doku­men­tis­sa väitet­ti­in, että Kreikan vero­tusjär­jestelmä nykyisel­lään toimii täysin man­u­aalis­es­ti. Kreikkalaisil­la ei ole ole­mas­sa minkään­laista ATK jär­jestelmää veronkan­toa varten.
    Kuin­ka on ollut mah­dol­lista, että maa on hyväksyt­ty Euro­maak­si jos noinkin perus­tavaa laat­ua ole­vat asi­at eivät ole olleet kunnossa.

  37. Kohtaan 6 eli EKP, yksi minus­ta perustel­tu ja mie­lenki­in­toinen idea, inflaa­tiomit­tarin pitäisi olla vaik­ka keskiar­vo eri maid­en inflaa­tioast­eista. Nyt käytet­ty inflaa­tioaste seu­raa pitkälti Sak­san ja Ran­skan inflaatiosta.

    Alla eri maid­en keskimääräi­nen inflaa­tio ja hajon­ta euroaikana 1999 — 2011
    Mean Sd deviation
    Ger­many 0,82 0,62
    Ire­land 1,94 3,75
    Greece 3,41 0,99
    Spain 3,37 1,65
    Por­tu­gal 2,71 0,95
    Fin­land 1,5 1,21
    Swe­den 1,62 0,75

    Lähde muutenkin lukemisen arvoinen mallinnus mitä jos olisi pidet­ty mark­ka ja ana­lyysi: “Fin­land and the EMU: costs, ben­e­fits, and the way for­ward”, http://gnseconomics.com/wp-content/uploads/2012/03/Finland-and-the-EMU-gns.pdf

    Sisältö noin lyhyesti, mark­ka olisi leikan­nut talouskasvua IT-buumin aikaan mut­ta lisän­nyt sitä nyt taan­tu­mas­ta toivut­taes­sa. Eli euro vaikut­taa myötäsyk­lis­es­ti vien­ti­in, mikä on huono hom­ma. Jos ero­taan eurosta, niin esimerk­ki vähin­tään parin vuo­den talouskasvu sakkaa, mikä on huonom­pi hom­ma. Jos jäädään Hansa-markkaan, niin se on se Kreikan tie, kos­ka siinä ker­hos­sa Suo­mi on Kreik­ka ja tämä on se kaikkein huonoin vaihtoehto.

    Tää on vähän sama kuin että kan­nat­taa tähdätä sel­l­aiselle asuinalueelle jos­sa itsel­lä on pikkaisen parem­mat tulot kuin naapureilla. 🙂

  38. Vesa Kart­tunen:
    10. Kunkin velka­kri­isi­maan kansalaiset vas­tu­useen koti­maansa veloista. Toteutetaan niin, että koti­mai­sista pankki­tal­letuk­sista vaikka­pa 20 % ja veroparati­isi­tal­letuk­sista 40 % ote­taan pitkäaikaisek­si mata­lako­rkoisek­si pakko­lainaksi koti­maan velko­jen maksuun. 

    Het­ki pieni. Eli ne, jot­ka säästävät pankki­tilille, pis­tet­täisi­in vas­tu­useen, mut­ta ne, jot­ka ovat sijoit­ta­neet säästön­sä esimerk­si osakkeisi­in, asun­toi­hin, tai vaikka­pa korko­ra­has­toi­hin, saisi­vat pitää rahansa?

  39. Nämä Osmonkin kir­joituk­set ja niiden kom­men­tit voidaan lukea turhan viisas­telun ja poli­tikoin­nin piiri­in. Eurokri­i­sis­sä on luke­mat­to­mia intres­si­ta­ho­ja (17 maan hal­li­tus- ja oppo­si­tiop­uolueet, EU, IMF, EKP, pankit, etu­jär­jestöt, ekon­o­mistit ja muut asiantun­ti­jat, sijoit­ta­jat, markki­navoimat, keinot­teli­jat jne. jne.) On täysin absur­dia ajatel­la, että täl­laisen porukan kanssa voitaisi­in sopia jostakin järkevästä tai hal­li­tus­ta ratkais­us­ta. Ratkaisu tulee täy­den kaaok­sen kaut­ta. Sit­ten kun kort­ti­ta­lo rom­ah­taa, niin kaik­ki intres­si­ta­hot alka­vat pelas­taa omia etu­jaan keinol­la mil­lä hyvän­sä. Tämä tulee ole­maan ver­rat­tavis­sa Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­seen. Tule­vaa tilan­net­ta voitaisi­in ver­ra­ta myös ihmis­ten käyt­täy­tymiseen sota­toimi­alueil­la tai luon­non katas­tro­feis­sa. Jokainen pyrkii tur­vaa­maan itsen­sä ja läheis­ten­sä selviämisen kaup­po­ja ryöstelemäl­lä ja otta­mal­la mukaansa mitä suinkin saa.

  40. Eipä tai­da Kreikan euroero riit­tää enää.

    Eurokri­isin hoito voitaisi­in nähdäk­seni tehdä myös siten, ettei pahempia vau­ri­oi­ta syntyisi.

    Tämä tapah­tu­isi siten, että euro hajote­taan kah­teen val­u­ut­ta-alueeseen, neu­roon ja seu­roon. Näille omat keskus­pankit, joiden man­daat­ti kopi­oidaan FEDiltä. Kansal­liset keskus­pankit pitää hävittää. 

    Val­tioiden tukem­i­nen pitää kieltää, kuten nytkin on tehty, mut­ta sitä pitäisi myös nou­dat­taa. Maan talousongelmista ei saa tehdä val­u­u­tan ongelmia. 

    Pankkien pääomi­tuk­sen pitäisi tapah­tua keskus­pankki­ta­sol­ta, ei mis­sään nimessä kansal­lis­es­ti, kos­ka pankki­toim­intakaan ei ole enää kansal­lista. Jos keskus­pank­ki olisi aina pääomit­ta­mas­sa pulaan joutu­vaa pankkia, tietysti omis­tus­ta ja täyt­tä hallintaa vas­taan, pankkisek­to­ril­la ei syn­ty­isi tilantei­ta jois­sa pankit eivät luo­ta toisi­in­sa. Tässä kri­i­sis­sä on kyse nimit­täin myös siitä, että pankkien väli­nen rahan tukku­markki­na ei toi­mi, ja sen seu­rauk­se­na pienet yri­tyk­set eivät saa rahoi­tus­ta mil­lään hin­nal­la. Pankkien otta­mat LOTR-rahat on park­keer­at­tu keskus­pankkei­hin, eikä ne valu reaalimaailmaan. 

    Mitään tulon­si­ir­tounio­nia on turha jahkail­la, eihän sel­l­aista tarvi­ta USAs­sakaan. Mik­si siis euroop­palainen ver­sio liit­to­val­tios­ta tarvitsisi?

    Mikä muuten sai Soin­in­vaaran pään kään­tymään? Vielä vuosi sit­ten riemuit­sit kun ERVV-päätös oli saatu Eduskun­nas­sa aikaisek­si. Eikö sil­loinkin ollut ihan yhtä selvää kuin nytkin että nykyisel­lä toim­intal­in­jal­la euro tulee hajoamaan?

  41. Ratas: Tämä johtaisi tot­ta kai, siihen, että nousukaut­e­na julk­isia meno­ja kas­vatet­taisi­in, joka johtaisi talouden yliku­umen­e­misen kär­jistymiseen, ja laskukaut­e­na meno­ja supis­tet­taisi­in tai vero­ja kiris­tet­täisi­in, jol­loin mata­la­suh­danne tai taan­tu­ma vain pahenisi. 

    Tämä ei eroa nykyti­lanteesta kuin puo­lik­si, sil­lä tähän asti­han on tehty (key­ne­siläisyy­den nimis­sä) niin, että laskukaut­e­na velka­an­nu­taan em. syistä, ja nousukaut­e­na meno­ja kas­vate­taan kun nyt menee niin hyvin. Ja juuri tämähän on pohjim­mil­taan val­tioiden velka­an­tu­misen takana: on saavutet­tu taso, jos­sa velka­an­nut­ti­in niin paljon, että velko­jat lakka­si­vat luot­ta­mas­ta siihen, että velat kyetään hoita­maan. Luot­ta­mus­ta ei poli­itikko­jen kauhuk­si saakaan syn­tymään käskemällä.

    Jotenkin pitäisi saa­da val­tiot tajua­maan, että pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä pitää elää suu säkkiä myöten. Jos ottaa lainaa investoin­tei­hin, niiden investoin­tien olisi syytä olla oikeasti tuot­tavia. Jos laskukaudel­la elvytetään, elvy­tyk­sel­lä pitäisi saa­da joku kam­miovärinästä kär­sivä heräämään henki­in, sen sijaan että jo ammoin kuollei­ta raa­to­ja kieritetään kadulla. 

    Tässä suh­teessa maail­ma on muut­tunut. Vielä 1970-luvul­la voiti­in elvyt­tää rak­en­ta­mal­la infra­struk­tu­uria ja talo­ja. Nyt tuo elvy­tys tarkoit­taa vain rahan val­u­mista muualle, kos­ka sekä mate­ri­aalit että työvoima oste­taan ulkoa.

  42. ij: Het­ki pieni. Eli ne, jot­ka säästävät pankki­tilille, pis­tet­täisi­in vas­tu­useen, mut­ta ne, jot­ka ovat sijoit­ta­neet säästön­sä esimerk­si osakkeisi­in, asun­toi­hin, tai vaikka­pa korko­ra­has­toi­hin, saisi­vat pitää rahansa?

    Kreikan (ja useimpi­en muiden kri­isi­maid­en) velka­ra­hat ovat ovat edelleen ole­mas­sa, ne ovat siir­tyneet eri muodois­sa (palkkoina, eläkkeinä, investoin­teina jne) Kreikan kansalais­ten ja yri­tys­ten hal­tu­un. Fik­suim­mat kreikkalaiset ovat jo kauan sit­ten siirtäneet rahat esim. Sveit­si­in. Kreikan velat ovat siis muut­tuneet yksi­tyisek­si varallisuudeksi. 

    Kyseessä on siis pakko­laina, jon­ka val­tio mak­saa takaisin. Samaan tapaan Suomes­sa aikoinaan leikat­ti­in setelit ja puo­let otet­ti­in pakko­lainaksi. Setelei­den leikke­ly ei nyt toi­mi (yhteinen euromme), tal­letusten “leikkaami­nen” toimii ja se edes jol­lain taval­la kohdis­tuu sinne, minne Kreikan velka­ra­hat ovat menneetkin. 

    Mui­ta sijoituk­sia voidaan vaikka­pa vero­tuk­sen keinoin saa­da mukaan talkoisiin.

  43. Kysymys on koko EU:n toimin­nan demokra­ti­ava­jeesta. Meil­lä oli kevääl­lä 2010 rahali­it­to mikä Kreikan apupäätösten myötä muut­tui finanssili­itok­si. Päätös tehti­in hal­li­tusten väli­sis­sä kok­ouk­sis­sa Ran­skan ja Sak­san johdol­la muiden enem­män tai vähem­män vas­ta­hakois­es­ti suostues­sa. Päätös ei ollut par­la­men­taaris­es­ti demokraat­ti­nen kuin korkein­taan välillisesti.

    Iso-Bri­tan­nia ja Ruot­si jäivät raukka­mais­es­ti oper­aa­tion ulkop­uolelle vaik­ka kuu­lu­vatkin EU-talous­li­it­toon. Kreikkaa olisi pitänyt aut­taa EU:na eikä euroalueena mikä muut­ti täysin euroval­u­u­tan luon­teen. Vai­h­toe­htois­es­ti Kreikkaa olisi voitu aut­taa kah­den­välis­es­ti kuten Iso-Bri­tan­nia sit­ten aut­toi Irlan­tia omien pankki­vas­tu­iden­sa vuoksi.

    Itse ensisi­jais­tan par­la­men­taarisen demokra­t­ian merk­i­tyk­sen ja sik­si toivon eroa jär­jestelmistä mis­sä joudumme muiden maid­en johta­jien oman sisäpoli­it­tisen pun­tarin vaa’ankielelle. Kaulaamme sido­tus­sa köy­dessä on paina­va punnus.

  44. Vaikken hyväksy ainakaan kaikkia Pet­ja Salme­lan toimen­pide-ehdo­tuk­sia, olen pitkälti samaa mieltä ongelmiemme syistä: “Per­in­teinen kor­rup­tio on vain kolikon toinen puoli, toinen puoli tulee “markki­navoimien” kyvys­tä kiristää poli­itikoil­ta eriva­pauk­sia. Esimerkik­si pelot­tele­mal­la lamal­la ja suur­työt­tömyy­del­lä, jos pankki­ireille ei mak­se­ta suo­jelu­ra­haa” “Euro­maat elävät jo nyt lyhytjän­teis­ten vaalien ja vielä lyhytjän­teisem­pi­en markki­navoimien puris­tuk­ses­sa.” “Euroop­palainen demokra­tia on tul­lut siihen ikään, jos­sa kansalaiset äänestävät itselleen lisää sitä ja tätä.”

    On suo­ras­taan hyödytön­tä etsiä Osmon johdol­la oikei­ta toimen­piteitä, jollei niitä meikäläisen demokra­t­ian keinoin voi kuitenkaan toteut­taa. Nykyisen kaltainen euroop­palainen demokra­tia on tilanteeseen kelvo­ton. Sik­si liit­to­val­tiop­uheet voimis­tu­vat, kun jo yleis­es­ti nähdään, että vika on hallinnon voimat­to­muudessa. En kuitenkaan usko, että liit­to­val­tio ja sitä kaut­ta hallinto olisi paran­nus, jos se toimii samoil­la demokra­t­ian ehdoil­la. Nimit­täin jokainen päätök­sen­tek­i­jä on todel­lakin äänestäjien­sä ja markki­navoimien juok­supoi­ka. Jollei hän ja hänen puolueen­sa suos­tu sitä ole­maan, hän ja puolue tip­pu­vat seu­raavis­sa vaaleissa.

    ij. on oike­as­sa: “Mut­ta ehkäpä tärkein kysymys: Mis­sä on euroalueen hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottaisi­vat vas­tu­un euroalueen asioista?” Mut­ta eihän sel­l­ainen hal­li­tus ja par­la­ment­ti pysy val­las­sa, jos demokra­ti­amme pesisään­nöt säi­lytetään ja se olisi vastuullinen.

    Karmein­ta on, että teimme niin tai näin, uhkaa lama, jol­lainen ennenkin on ajanut yhteiskun­tia kaaok­seen aina maail­man­so­taan asti. Näin sik­si, kos­ka euroalueen kri­isi on luul­tavasti paljon vähem­män euroalueen itsen­sä syytä kuin luulem­mekaan. Ei euroaluet­ta ole mah­dol­lista eristää muus­ta maail­man­taloud­es­ta ja varsinkaan sen toimintatavoista.Sitä pait­si vaik­ka nyt pohdim­mekin, mitä pitäisi tehdä, eivät syyt siihen, miten tähän on joudut­tu, ole suinkaan selvitet­ty, puhu­mat­takaan että ne olisi selvitet­ty oikein.

  45. Ensin pitää saa­da aku­ut­ti kri­isi hallintaan eli EKP taatkoon val­tioiden velat, jot­ta korot aset­tuvat kohtu­ulliselle tasolle. Sen jäl­keen kysytään ihmisiltä, mitä he halu­a­vat: liit­to­val­tio vai itsenäis­ten val­tioiden liit­to. Jos kansalaiset halu­a­vat liit­to­val­tion, niin ohjel­masi ok. Jos taas halu­a­vat itsenäis­ten val­tioiden liiton, niin euro­jär­jestelmä tulee purkaa. Nykyisel­läkin lin­jal­la voidaan luon­nol­lis­es­ti kitkut­taa ja samal­la odot­taa sitä, että jonkin maan kansalaiset saa­vat tarpeek­seen. Val­in­ta on siis liit­to­val­tio vai ei-liit­to­val­tio. Soin­in­vaar­alle prop­sit siitä, että ilmaisee avoimesti kan­nat­ta­vansa liit­to­val­tio­ta. Toiv­ot­tavasti joku viisaam­mista muis­taa sel­l­aisen asian kuin demokratia.

  46. Hyvä aloi­tus. Yrit­tänyt­tä ei laiteta.
    Ei ole mah­dol­lista, että epäki­itol­lises­sa ase­mas­sa olevil­la min­is­tereil­lä olisi mah­dol­lisuuk­sia tai edes tarvet­ta rak­en­taa suun­nitel­ma B:tä. Taitaa jäädä vain paper­ille niinkuin kol­mas puo­lus­tuslin­ja kan­naksel­la 1944. Der Spiege­lis­sä oli 24.7. loogi­nen seli­tys kansan­talousti­eteen pro­fes­soirelta Kreikan tuot­tavu­u­den ongelmista, jot­ka vääjäämät­tä aiheut­ta muu­tok­sia nykyeu­roon. Soin­in­vaaran aja­tus on loogi­nen. Tuen voimakkaasti aja­tus­ta toim­inta­su­un­nitel­man muo­dostamisek­si suo­ma­laisille. En luo­ta lainkaan siihen, että Suomes­sa on “muka” tehty vara­su­un­nitl­ma. Sitä ei ainakaan ole julkises­ti toden­net­tu eikä kansalaisia ole päästet­ty tekemään sisältöe­hdo­tuk­sia, jot­ka ovat vält­tämät­tömiä avoimes­sa oikeusval­tios­sa. Olen eri mieltä Soin­in­vaaran kanssa siitä, että blogikir­joit­telu olisi jär­jestäy­tynyt­tä ja kan­tavaa toim­intaa ‑vain hyvä aloi­tus. Nyt val­tion varo­ja pitää käyt­tää mas­si­ivis­es­ti toim­inta­su­un­nitel­man laa­timisek­si. Jos min­is­ter­it pistävät men­emään 3.7 Mrd Euroa paris­sa kuukaudessa, toim­inta­su­un­ntel­man B tekemisek­si voitaisi­in käyt­tää vaikka­pa 0.1% tuos­ta sum­mas­ta. Puo­lus­tuslin­ja on sen arvoinen, mik­sei olisi?

    On ihan nor­maalia, että Soinil­la ei ole jär­jestäy­tynyt­tä toim­inta­su­un­nitel­maa, kos­ka asia on varsin mon­imutkainen. Hän tarvit­see lisävoimia. Haas­tan Soin­in­vaaran perus­ta­maan aja­tushau­tomon tai työryh­män miet­timään asi­aa organ­isoidusti. Olen melko var­ma siitä, että kansalaiset ja asiantun­ti­jat revi­sioisi­vat tek­stiä nopeasti ja pää­si­sivät yhteisym­mär­ryk­seen kokon­aisuuk­sista. Työryh­män tehtäväk­si jäisi yhteen­ve­to­jen kir­joit­ta­mi­nen ja toim­i­mat­tomien suun­nitelmien karsiminen.

    Hyvä Soin­in­vaara, nyt vaan pistämään pysy­tyyn työryh­mä ja toimis­to aja­maan asi­aa. Ennen seu­raavaa tukipaket­tia ehdo­ta eduskun­nalle, että varaat­te 3.7 MEu­roa (0.1% Espan­jan hätäavus­ta) välit­tömästi vara­su­un­nitel­man luomiseen ja työryh­mien organ­isoin­ti­in. 0.1% vähen­netään sit­ten seu­raavas­ta hätäa­pu­paketista perustellusti.

    Ei min­is­tereil­lä ole aikaa eikä halua ruve­ta aja­maan asi­aa, joheon eivät usko. Eihän Libyan johta­jakaan läht­enyt, vaik­ka asia oli ilmeinen. Kap­inal­liset tietävät, minkä puoles­ta tais­tel­e­vat. Ei dik­taat­tori (pakkoeu­ron puo­lus­ta­jat). Ei Katainen tiedä mik­si ja kenen puoles­ta on liik­keel­lä. On vaan liik­keelä lyhyen tähtäi­men ongelmien ratkaisemisek­si. Min­is­ter­it ovat menetet­tyjä resursse­ja. Ei hei­dän kuun­telemiseen kan­na­ta huka­ta aikaa ja vaivaa. Suraavak­si saat­te min­is­tereiltä kuitenkin taas mil­jardi­pa­perin “äänestet­täväk­si”. Miten kukaan voi äänestää ymmärtämät­tä seurauksia?

    Kohdan 5) peruste­lut ovat mielestäni epäselviä.

    Suosi­tus: blogikir­joit­telus­ta jär­jestäy­tyneeseen toimintaan

  47. Pet­ja Salmela:
    ‘snip’
    5. Tässä on sama vika kuin 4. Poli­itikoil­la ei ole enää kykyä tehdä täl­laisia päätök­siä. Etenkin kun kaik­ki palkko­jen alen­tamisen hyödyt meni­sivät vain veroparati­i­sei­hin tai lakkoihin.
    ‘snip’

    Markki­na­t­aloudessa poli­itikot eivät päätä palkoista.
    Palkat määräy­tyvät markki­noil­la eivätkä yri­tyk­set mak­sa enem­pää kuin mihin on varaa (eivät ainakaan kovin kauan). Kun löysä lainara­ha pois­tuu taloud­es­ta, ilma pois­tuu palkoista.

  48. Vesa Kart­tunen:
    Soin­in­vaara ehdot­taa oikei­ta toimen­piteitä. Muu­ta­ma täydennys:

    8. ERVV:n ja EVM:n toim­inta keskeytet­tävä. Sak­salaiset, ran­skalaiset ym. pankit pelastet­ta­va suo­ral­la pääomit­tamisel­la, eikä ERVV:n kaltaisel­la tap­pi­oiden sosialisoinnilla.
    ‘snip’

    Eihän näis­sä tavois­sa ole eroa sosial­isoin­nin kannalta.

  49. Jor­ma:
    ‘snip’
    Mitään tulon­si­ir­tounio­nia on turha jahkail­la, eihän sel­l­aista tarvi­ta USAs­sakaan. Mik­si siis euroop­palainen ver­sio liit­to­val­tios­ta tarvitsisi?
    ‘snip’

    Jos USAs­sa ei tarvi­ta, mik­si siel­lä sel­l­ainen on? USAs­sa toimii verontasaus suun­nilleen samal­la taval­la kuin Suomen kuntahallinnnossa.

  50. Ei ole tulon­tasaus­ta osaval­tioiden välil­lä. Flori­dalaisia ei kiin­nos­ta pätkääkään kali­forn­ian ongel­mat. Sit­ten taas liit­to­val­tio­ta­son toimia voisi ver­ra­ta nyky­isi­in EUn rakenne ym rahas­to­jen käyttöön.

    Eussa meinaan puuhataan juuri tuol­laista osaval­tioiden välistä tulon­si­ir­toa. Sem­moista ei jenkeis­sä ole ja se on tiukasti kiel­let­ty myöskin. Aivan kuten emus­sakin mut­ta sitä ei nou­date­ta ja sik­si meil­lä on nyt käsis­sä jättiongelma.

    1. Jor­ma
      Mitä eroa on sil­lä, meneekö tulon­tasaus suo­raan osaval­ti­ol­ta toiselle vai liit­to­val­tion bud­jetin kaut­ta? Olisiko tasaus ihan ok, jos se tehtäisi­in EU:n bud­jetin kaut­ta Euroopassakin?

  51. Hyviä näköko­htia. Suurin ongel­ma syn­tyy maid­en väli­sistä kil­pailukykyeroista ja vero­tuk­ses­ta. Vero­har­mon­isoin­ti olisi yksi tie, mut­ta se onnis­tuu vain taloudeltaan samankaltais­ten maid­en kesken. Euroalue on selvästi jakau­tunut kah­tia. Ehkä näemme muu­ta­man vuo­den päästä vah­van ja heikon euron maat eri leireis­sä. Lisää veroista ja kil­pailukyvys­tä omas­sa blo­gis­sani:http://taloudentulkki.com/2012/07/25/ensisijaisuus-on-toissijaista/

  52. No onhan sil­lä hir­muinen ero että kerätäänkö hyvin asiansa hoitavil­ta val­tioil­ta yli­jäämä pois ja annetaan niille val­tioille jot­ka eivät asioitaan hoi­da ver­rat­tuna siihen että liit­to­val­tio kerää vero­ja yhtälais­es­ti kaikilta. 

    Ei pitäisi olla suo­ma­lais­ten ongel­ma jos kreikkalaisil­la menee päin män­tyä, ihan samal­la taval­la kuin ei ole flori­dalais­ten ongel­ma kun Kali­for­nia tekee konkurssin.

  53. Osmo:

    3) Euro­maid­en on ryhdyt­tävä koordi­noimaan finanssipoli­ti­ikkaansa – ei vain niin, että joidenkin maid­en velan­ot­toa rajoite­taan vaan myös niin, että joidenkin maid­en velvol­lisu­us on elvyt­tää, jot­ta koko maanosa ei säästäisi itseään lamaan.

    Eiköhän se oo parem­pi, että EKP säätelee euroalueen kokon­aiskysyn­tää ja val­tiot sit tekee opti­maal­ista finanssipoli­ti­ikkaa siitä vinkke­listä, että mihin niil­lä on varaa ja mitä niiden äänestäjät halu­aa ja mitkä pro­jek­tit tuot­taa jne.

    Ei siitä tuu mitään, että finanssipoli­ti­ikalla yritetään ohja­ta kokon­aiskysyn­tää, jos EKP kuitenkin tekee viimekädessä päätök­set sen kokon­aiskysyn­nän tasosta.

  54. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/pankkien+ja+valtioiden+napanuora+eurokriisin+ydin/201207207681

    Tuos­s­apa vielä tek­stiä miten Six­ten Kork­man näkee USAn tilanteen:

    “No bail out — sään­nön toteut­ta­mi­nen Euroopas­sa on kovin vaikeaa ja uhkarohkeaa, jos val­tioiden mak­sukyvyt­tömyys johtaisi pankkikri­isi­in karkaamiseen käsistä”, Kork­man sanoi.

    Kork­manin mukaan Yhdys­val­lois­sa sään­nöstä on pidet­ty kiin­ni, eli liit­to­val­tio ei auta rahoi­tus­vaikeuk­si­in joutunut­ta osaval­tio­ta. Osaval­tio ei voi myöskään laina­ta keskupankilta.”

  55. Yleen­sä fik­su Soin­in­vaara tun­tuu jaka­van sen yleisen ja vaar­al­lisen harhakäsi­tyk­sen, että Kreikan ero/erottaminen olisi tehtävis­sä tuos­ta vain. Ei ole tehtävis­sä, kos­ka tarvit­tavia tieto­jär­jestelmiä ei ole ole­mas­sa. Niitä ei yhdessä viikon­lo­pus­sa toteuteta vaan tarvit­ta­va aika las­ke­taan kuukau­sis­sa. Vai­h­toe­hdot ovat 

    1. Kreik­ka pysyy eurossa

    2. Kreikas­sa rahat­alous lakkaa toim­i­mas­ta ja se soma­l­isoituu. Muuhun euroop­paan tulee val­ta­va pako­lais­tul­va. EUn täy­tyy löytää keinot raja­ta järjestys­val­lan rom­ah­tamisen vaiku­tuk­set Kreikan alueelle. Mis­tä ne divi­sioonat ote­taan? Kuka ne maksaa?

  56. Tilas­toti­eteil­i­jänä Ode näkee asian pikem­minkin numer­aalise­na, kam­er­aal­isi­na ja kurinpidollisena. 

    Kyse ei miel­stäni ole pelkästään eri­lai­sista byrokraat­ti­sista yms. mekanis­meista. Kyse on euromonikult­tuurisu­ures­ta ja euroon kotouttamisesta.

    Paljon suurem­pia voimia kuin “kir­jan­pidol­liset” ongel­mat ovat sosi­aaliset ja kult­tuuriset eroavaisu­udet eurokan­so­jen välillä.

    Miten kotout­taa euro-kansat yhteen ja samaan kult­turi­in, kun kan­soil­la ei ole paljon mitään yhteistä, ei edes yhteistä kieltä. 

    Yhteisenä kie­lenä käytetään englan­tia vaik­ka yhdenkään euro-val­tion kieli ei ole englanti.

    Euron ongel­ma on vain 10 pros­ent­tia fiskaa­li­nen ja 90 pros­ent­tia sosi­aa­li­nen ja poliittis-kulttuurinen.

  57. Marko Lil­ja:

    9. EU:n on kokon­aisuute­na kat­sot­ta­va ja arvioita­va jäsen­maid­en 500 mil­jardin euron vasti­ik­keet­toman kehi­tysavun mielekkyys nykyisessä taloustilanteessa. 

    Kehi­tys­a­pu on nykyisel­lään n. 80–90 mil­jar­dia, kehi­tys­maista taas ote­taan pelkästään veroparati­isikikkailuil­la ulos kym­menker­tainen sum­ma. Tässä muu­tan vuo­den takainen selvitys:

    “Jokaista kehi­tys­a­pueu­roa kohden maista katoaa lait­tomasti noin yhdek­sän euroa pääo­mia etenkin ulko­mais­ten suuryri­tys­ten vero­jär­jeste­ly­jen vuoksi.

    Kehi­tys­maista lähtevän lait­toman pääoma­paon suu­ru­udek­si arvioidaan nyky­isin 680–800 mil­jar­dia euroa, kun rikkaiden maid­en kehi­tys­maille mak­sama viralli­nen kehi­tys­a­pu oli viime vuon­na reilut 80 mil­jar­dia euroa.”

    http://www.kepa.fi/uutiset/7492

    Ei ihme, että maat eivät oikein kehi­ty, niistähän viedään rahat. Kiinan malli näyt­täisi todel­la jopa parem­mal­ta kuin Euroopan viemä malli. Kiinalais­ten kanssa on omat ongel­mansa, mutta:

    “euroop­palais­ten kanssa on kuitenkin vielä han­kalam­paa. “Kun euroop­palaiset tule­vat, he eivät sano, että halu­a­vat tämän tai tuon sopimuk­sen. He sanovat: avatkaa sosi­aali­palvelunne, avatkaa julkiset han­k­in­tanne ja avatkaa rahoi­tus­markki­nanne. Lisäk­si mei­dän yhtiöil­lämme pitää olla oikeus tul­la markki­noil­lenne ja viedä pääo­mamme takaisin. Tämä on eri asia kuin kiinalais­ten kanssa ja tätä me emme hyväksy.”

    EPA-sopimuk­set ovat vaarallisia

    Keetin mukaan Euroopan ja Afrikan, Tyy­nen­meren sekä Karib­ian väli­sis­sä, parhail­laankin käytävis­sä EPA-vapaakaup­pa­neu­vot­teluis­sa on kyse siitä, että Euroop­pa tah­too Afrikan avaa­van markki­nansa uudelleen kolonialisoitaviksi.”

    http://www.kepa.fi/uutiset/6632

  58. Mitä euroalueel­la tulisi tehdä?
    Saa­da sen talous kas­va­maan nopeam­min kuin Kiinan (9,2 %). Tämä onnis­tuu luke­mat­tomil­la eri tavoin ei ole ole­mas­sa yhtä totu­ut­ta jota Soini­vaarakin vil­jelee. Kaik­ki tavat hoitaa hom­ma mitkä ei joh­da Kiinan kasvun ylit­tämiseen on rotkoon ajamista.

  59. Ymmärtääk­seni Suomen hal­li­tus tai eduskun­ta ei voi paljon tehdä euron pelas­tamisek­si. Asioista päätetään ensi sijas­sa Sak­sas­sa, sit­ten muis­sa suuris­sa talouk­sis­sa, komis­sios­sa ja IMF:ssä. Sik­si keskustelu­un on hiukan turha panostaa.

    Euron hajot­ta­jak­sikaan Suomes­ta ei ole. Jos Suo­mi halu­aa Kreikas­ta eroon, se tapah­tuu vain jos yllä maini­tut tahot ovat samaa mieltä. 

    Peri­aat­teessa Suo­mi voisi yksinään ero­ta, mut­ta ris­ki on sen ver­ran suuri, että en usko hal­li­tuk­sen moista päätöstä tekevän.

    Pait­si jos Suo­mi eroaa Sak­san kyl­jessä ja omak­suu Sak­san uuden val­u­u­tan. Toinen vai­h­toe­hto olisi yhteinen val­u­ut­ta Ruotsin kanssa. Mut­ta nois­sakin tapauk­sis­sa muut vie ja Suo­mi vikisee. 

    Suo­mi ei kuitenkaan ole ajop­uu vaan koskivene. Suo­mi voi yrit­tää pitää puo­li­aan vaa­ti­mal­la esimerkik­si vakuuk­sia. Näyt­täisi siltä, että Suomelle sal­li­taan hiukan mui­ta enem­män vapauk­sia. Sehän olisikin vain oikein, kos­ka Suo­mi ja suo­ma­laiset ovat harv­inaisen syyt­tömiä tapahtumiin.

  60. Aika paljon kohtia ja mon­imutkaisia oper­aa­tioi­ta. Lisää sopimuk­sia ja vira­nomaisia, deja vu?
    Jos nyt vaan palat­taisi­in kansal­lisi­in val­u­ut­toi­hin, kurssit kor­jaa­vat ja sijoit­ta­vat elvyttävät.

  61. Hyvä kir­joi­tus Osmol­ta! Täl­laisia puheen­vuoro­ja suo­ma­lainen keskustelu ja koko Euroop­pa tarvit­sisi kipeästi use­am­mil­ta tahoil­ta. Tätä menoa Euroop­pa tuhoaa itse oman tule­vaisuuten­sa, vaik­ka edel­ly­tyk­set olisi vaik­ka mihin. Euroopan Union­in maid­en yhteen­las­ket­tu BKT on esimerkik­si suurem­pi kuin Yhdys­val­loil­la, Japanil­la tai Kiinal­la (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP) ). Jos vain Euroopas­sa kyet­täisi­in toim­i­maan viisaasti yhdessä ja yht­enäis­es­ti, niin kaik­ki voittaisivat.

  62. K. Uok­ka: En tiedä sinus­ta, mut­ta minä kyl­lä jar­rut­taisin tai ohjaisin auton pois rotkon suunnal­ta, sen sijaan että hyp­päisin pani­ikissa liikku­vas­ta autos­ta ulos.

    Tiedätkö ker­toa, miten se tehdään vai hurskasteletko vain?

  63.  Vielä pahem­min kuin rahapoli­ti­ikas­saan EU on epäon­nis­tunut (onko yrit­tänytkään) yhteisen euroop­palaisen ident­ti­teetin rak­en­tamises­sa. Ilman sitä ei ole mitään yhteistä EUtakaan. Ain­oa mikä nykyisessä EUssa yhdis­tää, on että se on ollut ehtymä­ton lyp­sykone mitä ihmeel­lisem­pää rahas­tamiseen. Se että euroop­palaisil­la on myos aika yhteinen arvopo­h­ja ja kult­tuurierot aika mar­gin­aal­isia, ei ole nous­sut edes kun­nol­la keskustelu­as­teelle. Itse äänestin aikoinani EUn puoles­ta kos­ka tun­sin ole­vani ident­ti­teetiltäni euroop­palainen ja sik­si liit­to­val­tioidea ei vieras­tanut min­ua yhtään. Eli ei vain yhteistä raha‑, palk­ka- ja sosi­aalipoli­ti­ikkaa, vaan yht­enä maana Lon­toon Olympialaisi­in. Eiko­hän urheiluhul­lut suo­ma­laisetkin saisi aika mon­ta mitalia 🙂

  64. Raimo K:
    Kohta­laisen hyvä analyysi!
    Yht­enäi­nen palkkapoli­ti­ikkakin onnis­tuu, jos talout­ta ja siis myös palkko­ja ei rahoite­ta velkarahalla.
    Kuka­han ääliö on nimen­nyt tilanteen euron kri­isik­si, selvä velka­kri­isi­han tämä on. Espan­jakin voisi rahoit­taa pankki­tuken­sa itse, jos velkaa ei olisi liikaa jo ennestään.

    Ai sin­ul­tako on men­nyt kokon­aan ohi, että euro on yhteis­val­u­ut­ta alueelle, jolle yhteis­val­u­ut­ta ei sovi ja jol­la sitä ei saa­da toim­i­maan? Poli­itikothan päät­tivät euroa luo­taes­sa poli­itikot jät­tää huomiotta sen, mitä talousti­eteil­i­jät sanoi­vat asi­as­ta (opti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta) ja hei­dän varoituk­sen­sa, jon­ka mukaan jos­sakin vai­heessa syn­tyy juuri täl­lainen kri­isi jos yhteis­val­u­ut­ta alueelle peruste­taan. Tätä eivät nyky­poli­itikotkaan halua myön­tää, kri­i­sistä huoli­mat­ta, minkä vuok­si kri­isi jatkuu. Kun yhteis­val­u­ut­ta estää jäsen­mai­ta käyt­tämästä ulkoista deval­vaa­tio­ta sil­loin kun maa tarvit­sisi sitä kil­pailukykyn­sä palaut­tamiseen. Miten hoi­dat velka­si, jos kil­pailukyvyt­tömyys vie työsi ja tulosi? = Velka­kri­isi seu­rauk­se­na val­u­ut­ta-alueen toimimattomuudesta.

  65. Osmon toimen­pide-ehdo­tuk­set ja moni kom­ment­ti ovat järkevän kuu­loisia. Vaan tässäpä se ongel­ma onkin, sil­lä pre­miss­inä on kuvitel­ma siitä, että kokon­aisu­u­den etu olisi yksit­täis­ten toim­i­joiden ohjen­uo­rana. Ei ole. 

    Useim­mis­sa mais­sa päätök­siä tekevät poli­itikot, joiden val­ta perus­tuu oma­lle äänestäjäkun­nalle annet­tui­hin lupauk­si­in. Ja vaikka­pa Ran­skas­sa ei suinkaan olla yleis­es­ti sitä mieltä, että sak­salainen työkult­tuuri olisi mielekäs elämän­ta­pa. Ain­oa mah­dol­lisu­us euroalueen säi­lymiselle ovat juurikin Osmon mainit­se­mat jatku­vat tulonsiirrot. 

    Tämä puolestaan herät­tää pohjoisen kansalaiset kyseenalais­ta­maan oman raadan­taeti­ikkansa ja mah­dol­listi lep­pois­ta­maan omaakin elämään­sä. Voipi olla hyväkin. Mut­ta jos muu­ra­haiset muut­tuvat heinäsirkoik­si, niin talves­ta tulee kylmä.

  66. Osmo on ryhtynyt taas haaveile­maan. Lie­nee miel­lyt­täväm­pää esitel­lä unelmia kuin käytän­nän kovia tosi­a­sioi­ta. Mielestäni mitä tyyp­il­lis­in­tä eri­toten vihrei­den kansanedustajille.

    Lähtöko­htana on tosi­a­sia, että Euroopan pitäisi toimia kuin yht­enäi­nen val­tio. Kaikil­la sama rahayk­sikkö ja yhden­m­m­mukaistet­tu poli­ti­ik­ka. Sel­l­aisille, joiden mielestä Suomen itsenäisyy­del­lä ei ole mitään arvoa, saat­ta­vat kyseiset lAHTÖKO­H­DAT OLLA HYVÄKSYTTÄVIÄ, JOPA TAVOITELTABIA.

  67. Jyr­ki Patomä­ki:
    — En kuitenkaan usko, että liit­to­val­tio ja sitä kaut­ta hallinto olisi paran­nus, jos se toimii samoil­la demokra­t­ian ehdoil­la. Nimit­täin jokainen päätök­sen­tek­i­jä on todel­lakin äänestäjien­sä ja markki­navoimien juok­supoi­ka. Jollei hän ja hänen puolueen­sa suos­tu sitä ole­maan, hän ja puolue tip­pu­vat seu­raavis­sa vaaleissa.

    ij. on oike­as­sa: “Mut­ta ehkäpä tärkein kysymys: Mis­sä on euroalueen hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottaisi­vat vas­tu­un euroalueen asioista?” Mut­ta eihän sel­l­ainen hal­li­tus ja par­la­ment­ti pysy val­las­sa, jos demokra­ti­amme pesisään­nöt säi­lytetään ja se olisi vastuullinen.

    Karmein­ta on, että teimme niin tai näin, uhkaa lama, jol­lainen ennenkin on ajanut yhteiskun­tia kaaok­seen aina maail­man­so­taan asti. Näin sik­si, kos­ka euroalueen kri­isi on luul­tavasti paljon vähem­män euroalueen itsen­sä syytä kuin luulem­mekaan. Ei euroaluet­ta ole mah­dol­lista eristää muus­ta maail­man­taloud­es­ta ja varsinkaan sen toimintatavoista.Sitä pait­si vaik­ka nyt pohdim­mekin, mitä pitäisi tehdä, eivät syyt siihen, miten tähän on joudut­tu, ole suinkaan selvitet­ty, puhu­mat­takaan että ne olisi selvitet­ty oikein.

    Dik­tatu­uris­tako haaveilet? Mil­lais­es­ta? Kenelle val­ta kuu­luu, jos ei kansalaisille ja miten se otet­taisi­in heiltä? Ja mik­si: Mitä tässä maas­sa osaisit hoitaa parem­min? Meil­lähän olisi asi­at mitä parhaim­min ilman euro-ongelmaa. 

    Vas­ta äsket­täin päästi­in niistä haaveil­i­joista, joiden mielestä val­lanku­mous Suomen liit­tämisek­si Neu­vos­toli­it­toon oli hyvä idea. Ker­takaikkisen edis­tyk­selli­nen por­var­il­liseen demokra­ti­aan verrattuna…
    Minus­ta ker­too melkoi­sista oppimis­vaikeuk­sista, jos tämä haaveilu aloite­taan taas alus­ta — kuin pyörän keksiminen.

  68. Raimo K: Eihän näis­sä tavois­sa ole eroa sosial­isoin­nin kannalta.

    Suo­ral­la pääomit­tamisel­la tarkoi­tan tietysti sitä, että ran­skalaiset ja sak­salaiset pelas­ta­vat itse omat pankkin­sa ilman ERVV-sosial­isoin­tia. Eli ei kai Suomen pidä olla pelas­ta­mas­sa muiden maid­en pankke­ja. Lop­pua sil­lä tiel­lä ei ole, koko Suomen kansal­lis­var­al­lisu­us ei siihen riitä kun avustet­tavien joukko koko ajan kas­vaa ja mak­sajien joukko supistuu. 

    Markki­napelu­rit taput­ta­vat kar­vaisia käsiään saadessaan sysät­tyä tap­pi­ot veron­mak­sajien niskaan. Euroalueel­la pitäisi ottaa saman­lainen pers-niskaote pankeista kuin mitä USA:ssa tehti­in Lehmanin jälki­main­ingeis­sa. Pakkopääomi­tus rankoil­la ehdoil­la tep­si siel­lä ja toimisi myös täällä.

    Aika lapsel­lista pelotel­la esim. tehdyssä Espan­ja-ratkais­us­sa suo­ma­laisia sil­lä, että Suomen talous ajau­tuu perika­toon jollemme osal­lis­tu Espan­jan pankkien pelas­tamiseen. Siinäkin ratkais­us­sa olisi pitänyt suo­raan kat­soa kenel­lä oikeasti on riskipo­si­tiot niis­sä pankeis­sa ja sieltä lähteä keräämään varat pääomi­tuk­seen. Pääomi­tus olisi voitu tehdä vaik­ka velka­kon­ver­siona nol­lat­en van­ha osakeomis­tus, lik­vidi­teet­tiä tuskin pankeil­ta puut­tuu EKP:n lotrauk­sen jälkeen. 

    Teh­dyn ratkaisun perus­teel­la näyt­tää siltä, että pankeil­la on tiuk­ka ote poli­itikko­jen haarovälistä. Ettei vaan EKP:ssä, komis­sios­sa ym. olisi väärän puolen neu­vo­nan­ta­jat käytössä.

    Annan kredi­it­tiä Suomen hal­li­tuk­selle osavakuuk­sien han­k­in­nas­ta, toiv­ot­tavasti kat­ta­vat myös worst case ‑ske­naar­i­on tappiot.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Jorma
    Mitä eroa on sil­lä, meneekö tulon­tasaus suo­raan osaval­ti­ol­ta toiselle vai liit­to­val­tion bud­jetin kaut­ta? Olisiko tasaus ihan ok, jos se tehtäisi­in EU:n bud­jetin kaut­ta Euroopassakin?

    No itse asi­as­sa kyl­lä sil­lä käytän­nössä on merk­i­tys­tä, efek­ti­ivis­es­ti ihan sama asia, mut­ta alueel­lis­ten tulon­si­ir­to­jen hyväksyt­tävyys tun­tuu kor­reloivan aika hyvin sen kanssa kuin­ka vaikea niitä on sel­l­aisik­si tun­nistaa. Tämän takia niitä ris­tisub­ven­toi­ta väsätään. Esimerkik­si, en ollut tul­la ajatelleek­si mut­ta ger­ra Kosk­i­nen tuos­sa päivänä eräänä huo­maut­ti että muuten pro­gres­si­ivi­nen vero­tuskin on tulon­si­ir­to alueil­ta joil­la on korkeampi hin­tata­so, käytän­nössä kaupungeista.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    HH
    Olisiko Suo­mi opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Onpa yllät­tävää, että halu­at talousti­eteil­i­jänä viita­ta kysymyk­seen val­u­ut­ta-alueen ongel­mallisu­ud­es­ta piruillen — ihan kuin kysymyk­se­naset­telun rel­e­vanssin voisi kiistää.

  71. Tahti:
    Ymmärtääk­seni Suomen hal­li­tus tai eduskun­ta ei voi paljon tehdä euron pelas­tamisek­si. Asioista päätetään ensi sijas­sa Sak­sas­sa, sit­ten muis­sa suuris­sa talouk­sis­sa, komis­sios­sa ja IMF:ssä. Sik­si keskustelu­un on hiukan turha panostaa.

    Peri­aat­teessa Suo­mi voisi yksinään ero­ta, mut­ta ris­ki on sen ver­ran suuri, että en usko hal­li­tuk­sen moista päätöstä tekevän.

    Pait­si jos Suo­mi eroaa Sak­san kyl­jessä ja omak­suu Sak­san uuden val­u­u­tan. Toinen vai­h­toe­hto olisi yhteinen val­u­ut­ta Ruotsin kanssa. Mut­ta nois­sakin tapauk­sis­sa muut vie ja Suo­mi vikisee. 

    Suo­mi ei kuitenkaan ole ajop­uu vaan koskivene. Suo­mi voi yrit­tää pitää puo­li­aan vaa­ti­mal­la esimerkik­si vakuuk­sia. Näyt­täisi siltä, että Suomelle sal­li­taan hiukan mui­ta enem­män vapauk­sia. Sehän olisikin vain oikein, kos­ka Suo­mi ja suo­ma­laiset ovat harv­inaisen syyt­tömiä tapahtumiin.

    En ymmär­rä “peesaamis­men­tal­i­teet­tia”: Se, miten tärkeitä aloit­tei­ta maa voi tehdä, riip­puu ajat­telus­ta ja osaamis­es­ta, ei maan koos­ta. Keskustelu on ajat­telua ja kaikkea muu­ta kuin turhaa; Kai me nyt halu­amme ja kai mei­dän täy­tyy tietää ja ymmärtää, mis­sä olemme mukana, mitä halu­amme tai emme, mihin itse pyrimme ja miksi!

    Sik­si tämä Osmon avaus on niin vält­tämätön, kauan kai­vat­tu ja arvostettava.

  72. Raimo K: Eihän näis­sä tavois­sa ole eroa sosial­isoin­nin kannalta.

    Pait­si se, rajataanko pros­es­si maako­htaisek­si vai laven­netaanko “sol­i­daarisek­si” yli rajo­jen. Ere­h­dynkö, jos veikkaan, että poli­itikolle ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto on vaikeampi? Ei ole osunut eteen tir­toa, että esim. Sak­sa olisi alka­nut oikaista oli­ivi­maid­en lain­oituk­sen vuok­si hor­ju­vien Lan­des­bankkien­sa tilan­net­ta. Rahas­ta se ei ole ollut kiinni.

  73. Olli Saari­nen:
    Kysymys on koko EU:n toimin­nan demokra­ti­ava­jeesta. Meil­lä oli kevääl­lä 2010 rahali­it­to mikä Kreikan apupäätösten myötä muut­tui finanssili­itok­si. Päätös tehti­in hal­li­tusten väli­sis­sä kok­ouk­sis­sa Ran­skan ja Sak­san johdol­la muiden enem­män tai vähem­män vas­ta­hakois­es­ti suostues­sa. Päätös ei ollut par­la­men­taaris­es­ti demokraat­ti­nen kuin korkein­taan välillisesti.

    Iso-Bri­tan­nia ja Ruot­si jäivät raukka­mais­es­ti oper­aa­tion ulkop­uolelle vaik­ka kuu­lu­vatkin EU-talous­li­it­toon. Kreikkaa olisi pitänyt aut­taa EU:na eikä euroalueena mikä muut­ti täysin euroval­u­u­tan luon­teen. Vai­h­toe­htois­es­ti Kreikkaa olisi voitu aut­taa kah­den­välis­es­ti kuten Iso-Bri­tan­nia sit­ten aut­toi Irlan­tia omien pankki­vas­tu­iden­sa vuoksi.

    Itse ensisi­jais­tan par­la­men­taarisen demokra­t­ian merk­i­tyk­sen ja sik­si toivon eroa jär­jestelmistä mis­sä joudumme muiden maid­en johta­jien oman sisäpoli­it­tisen pun­tarin vaa’ankielelle. Kaulaamme sido­tus­sa köy­dessä on paina­va punnus.

    Kiitos, Olli, näistä sanoista!

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    HH
    Olisiko Suo­mi opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Ei, mut­ta meil­lä on paljon enem­män yhteistä, kuin Etelä-Euroopal­la. Sal­lan väk­iluku on sen ver­ran pieni, että se ei Suomen kokolu­okas­sa tun­nu. Ei tun­tu­isi Kreikkakaan Euroopan mit­takaavas­sa, vaik­ka tuet­taisi­in kuin­ka, mut­ta kun ei ole mitään yhteistä, niin eihän se ole poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Jos olisikin, niin mukana tulisi olla koko EU-alue.

    Ital­ias­sa olen jonkin ver­ran kiertänyt ja sen maan sisäl­lä näkyy Euron ongel­ma. Niin kauan kuin muis­tan, niin pohjoinen osa on katk­era etelän laiskureille. Edelleen on voimis­sa aja­tus Ital­ian jakamis­es­ta kah­tia — pohjoiseen ja etelään.

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=68104:pohjoisen-liitto-italia-kahtia-itsenaeisyys-padanialle&catid=4:ulkomaat&Itemid=6

    Kun veronkier­to esim. on DNA:ssa, niin ei sitä sukupolves­sa pohjoisen päätök­sil­lä muute­ta. Se on kult­tuuria ja kult­tuurien eri­laisu­us tekee Euron todel­la haas­teel­lisek­si alueek­si — sanois­inko mah­dot­tomak­si. Pelkäl­lä Kreikan erol­la tästä ei enää selvitä. Koh­ta 5 veisi asi­aa oikeaan suun­taan, mut­ta aika ei enää riitä. Ran­s­ka on sit­ten kokon­aan oma stoorinsa.

    Kiitos„ kun olet rohkeasti avan­nut asi­as­ta keskustelun. Keskustelu tulisi saa­da vielä muuallekin, kuin tänne blogiin.

  75. Evert The NeveR­est kir­joit­taa viisaasti: “Euron ongel­ma on vain 10 pros­ent­tia fiskaa­li­nen ja 90 pros­ent­tia sosi­aa­li­nen ja poliittis-kulttuurinen”

    Tästä syys­tä pienen Suomen, jol­la on oma omi­tu­inen kult­tuurin­sa, ei pidä edes yrit­tää tuput­taa sitä muille.

    Vas­tuu kuu­luu nyt Euroopan isoille kult­tuuri­maille, varsinkin Saksalle.

    Suomen ja koko Euroopan peru­songel­ma on se, että olemme kil­pailukyvyt­tömiä maailmanlaajuisesti! 

    Keskit­tymi­nen vain Euro­maid­en välisi­in kil­pailukyky-eroi­hin on nyt vaar­al­lisen väärää politiikkaa.

    Tästä syys­tä Suomen pitää, vielä kun kas­sas­sa on rahaa, kiireesti panos­taa oman talouten­sa vahvistamiseen:
    1) On pakko saa­da aikaan talouskasvua, joka tulee pääasi­as­sa kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyis­es­tä PK-sektorista.
    2) On pakko pienen­netää julk­ista sek­to­ri­amme kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle esim. kun­tau­ud­is­tuk­sel­la, yms.

    Tässä eurokri­i­sis­sä näyt­tää nyt alka­neen lop­pu­peli, jos­sa Suomen pitää pela­ta täysin itsekkäästi omaan pussiinsa.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka on pakko pela­ta vain omaan pussiinsa

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    HH
    Olisiko Suo­mi opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Opti­maalisen val­u­ut­ta-alu­ueen kriteereitä:

    1. pääo­man liikku­vu­us ja keskinäi­nen kauppa
    2. työvoiman liikku­vu­us alueen sisällä
    3. saman­laiset taloussyk­lit alueen sisällä
    4. val­tion sääte­ly­mekanis­mit, eli vero­tuk­sen kohden­t­a­mi­nen ja tulon­si­ir­rot alueen sisällä
    5. hin­ta ja palkkajousto.
    6. homogeenisuus
    7. sol­i­daarisu­us ja yhteiset preferenssit. 

    Esim. Yhdys­val­loista on löy­det­tävis­sä ainakin kahdek­san aluet­ta jot­ka toimi­si­vat hyvin itsenäis­inä valuutta-alueina. 

    Euroopan ongel­ma on kie­limuuri. Meil­lä ei tule ikinä ole­maan suur­ta työvoiman liikku­vu­ut­ta. Työt­tömät Espan­jas­ta tuskin ryn­täävät Sak­saan kuten Turkki­laiset siir­to­laiset. Taloussyk­lit ja talouk­sien eri­laisu­us etelän ja pohjoisen välil­lä on myös ongel­ma. Sol­i­daarisu­u­den puute on ilmi­selvää (kysy vaik­ka SDPn, Per­su­jen tai Kokoomuk­sen kan­taa Etelä-Euroopan tulonsiirtoihin).

    Robert Mundelin neljästä kri­teeristä EU täyt­tää vain ensim­mäisen. Me käymme kaup­paa kovasti tois­temme kanssa ja pääo­ma liikuu. Mikään muu ei sit­ten toteudukaan. Pohjo­is­maid­en kesken use­ampi kri­teeri täyt­ty­isi jos perus­taisimme union­in ja hyväksy­isimme yht­enäisen vero­tuk­sen ja tulon­si­ir­rot tarvit­taes­sa (Nor­ja ei ehkä halu­aisi mukaan). 

    Sal­la ja Espoo ovat hyvin eri­laisia, mut­ta Sal­las­ta siir­tyy työvoimaa Espooseen ja Espoo tukee Sal­laa taloudel­lis­es­ti. Suo­mi on aika hyvä val­u­ut­ta-alue. Sama kieli, sama kohta­lo, homogeenisu­us ja solidaarisuus.

  77. Kyproksen pankkikri­isin kohdal­la on kiin­nos­tavin kysymys, miten suh­taudu­taan rahan­pe­su­un ja har­maaseen pankkitoimintaan?

    Suomes­sa tämä merk­it­see osakkei­den hallintarek­isterin pikaista purkamista. 

    EKP.n val­tuuk­sien lisäämi­nen merk­it­see sitä, ettävi­imeinkin monikansal­l­liset pankit saadaan valvon­taan, jol­loin piile­viä riske­jä on vähem­män. Se ei estäne Ran­skaa ylit­tämästä raame­ja, mut­ta tuh­lailus­ta on olta­va vaka­vat seu­rauk­set nopeam­min, kuten deval­vaa­tios­ta ran­gais­taan itsenäisen val­u­u­tan omaavia valtioita.

    Eri­laiset verokan­nat ja palkkata­sot eri mais­sa eivät ole ongel­ma, kuten eivät ole liit­to­val­tiois­sa noin ylipäätään. Suomes­sa Ahve­nan­maan itse­hal­li­toalue ja kun­nal­lisvero­jen kir­jo on tästä näyt­tänyt jo esimerkkiä — yllät­täen Kain­u­un maakun­ta­hallintoon ei annet­tu itsenäistä verotusmahdollisuutta.

    Todel­li­nen eurokysymys on siitä mil­laiset asi­at ja rahavir­rat jatkos­sa annetaan hoidet­tavak­si Europar­la­mentin kaut­ta ohi kansal­lis­ten hal­li­tusten. Siihen ei liene paljoa kiinnostusta.

    Raken­ner­a­has­toil­la olisi luul­lut voita­van tehdä jotain vielä ennen bud­jet­tikau­den vaihtumista.

  78. “..pääomien vuo­to veroparati­i­sei­hin on tukittava”

    Mielestäni, suurem­mat ongel­mat ovat kor­rup­tio ja veroparati­isit, joka kulke­vat käsi kädeltä. 

    Veroparati­isit joko ovat ole­mas­sa tai ei, muuten ei löy­dy väli­maas­toa jos­sa vuodot voitaisi­in tukkia. Olisi oikein hyvää jos jotkut poli­ti­ikot ottaisi asian oikeasti ja ryhty­isi aja­maan asi­aa, veroparati­isien purkaami­nen. Mut­ta en usko että löy­tyy rohkeut­ta siihen.

    Suomes­sa se ei ole niin suuri ongel­ma (luulisin), etelässä se on pääon­gel­ma, mut­ta kukaan ei uskalla tart­tua asi­aan. Siinä finanssi ja pankkipoli­ti­ikan pilare­i­ta johon ei ole uskallus­ta puut­tua kun­nol­la, sil­loin täl­löin pieniä pro­pa­gan­da kor­jauk­sia mil­lä ei saavute­ta mitään pait­si muu­ta­ma äänestäjää.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    HH
    Olisiko Suo­mi opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Kysymys opti­maalis­es­ta val­ut­ta-alueesta on samaa luokkaa kuin kysymys opti­maalis­es­ta metrijärjestelmäalueesta.
    Esineen todel­li­nen pitu­us ei muu­tu sen mukaan, mitataanko sen­teis­sä vai tuumis­sa. Sama kos­kee val­ut­taon­gelmia — sanoi­vat­pa ns. talousti­eteil­i­jät mitä tahansa.

    1. Metrin pysyy aiko­jen saatossa saman pituise­na, mut­ta val­u­ut­to­jen arvoil­la on tapana muut­tua suh­teessa toisi­in­sa ja suh­teessa reaalihyödykkeisiin.

  80. Blo­gin aihe oli:” Mitä euroalueelle tulisi tehdä?” Ja Osmo sai, mitä halusi. Hieno­ja kuvitelmia alueen tule­vaisu­u­den varmis­tamis­es­ta. Ongel­ma on siinä, ettei meil­lä suo­ma­laisil­la ole pien­in­täkään mah­dol­lisu­ut­ta toteut­taa kyseisiä kuvitelmia. Kaikissa euroalueen mais­sa on omat tavoit­teet ja omat suun­nitel­mansa. Koko tämä ketju on vain kuvit­telua asian ratkaisemisek­si, Soin­in­vaar­alle tyyp­il­liseen tapaan puhet­ta ilman käytän­nön merkitystä.

    Toivoisin Osmon kir­joit­ta­van blo­gin ja anta­van kom­men­toin­ti­ti­laa aiheesta: “Mitä Suomen tulisi tehdä eurokri­isin ratkaisemisek­si?” Täl­läisel­lä otsikol­la saat­taisi löy­tyä joitakin toteu­tuskelpoisia käytän­nön ideoita EU:n tule­vaisu­u­den pelas­tamisek­si. Tai löy­ty­isi ainakin mielip­iteitä ja perustelu­ja minen­laisille toimenpiteille.

  81. Kovin moni tun­tuu ajat­tel­e­van, että pitää ajaa itsekkäitä etu­ja, kos­ka kaik­ki muutkin tekevät niin. Ei se nyt ihan noinkaan ole. 

    Kaik­ki ovat joskus itsekkäitä mut­ta useim­mat ovat joskus myös jalo­ja. Läh­eskään kaik­ki taloudenkaan pelit eivät ole nolla-summapelejä. 

    Pelko kri­i­seistä ja rom­ah­duk­ses­ta ajaa kuitenkin mon­et itsekkääseen siilipuo­lus­tuk­seen. Ymmär­ret­tävää ja oma­l­la taval­la järkevääkin. 

    Mut­ta ihmiskun­ta on silti mon­ta ker­taa ylit­tänyt täl­laiset loukot ja löytänyt win-win ‑ratkaisu­ja. Anti­ikin Kreikan talousop­pi­neet oli­vat sitä mieltä, että orju­u­den lopet­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Oli se. Uskon­non­va­pau­den, nais­ten äänioikeu­den, sosi­aal­i­tur­van, yleisen oppivelvol­lisu­u­den yms. piti oman aikansa “real­istien” mukaan olla mah­do­ton­ta, epäkäytän­nöl­listä hai­hat­telua. Ei ollut. Ihmi­nen on itsekäs, mut­ta ei pelkästään itsekäs. Luot­ta­mus­ta ja yhteistyötä pitää kuitenkin joidenkin rakentaa.

  82. Raimo K: Markki­na­t­aloudessa poli­itikot eivät päätä palkoista.
    Palkat määräy­tyvät markki­noil­la eivätkä yri­tyk­set mak­sa enem­pää kuin mihin on varaa (eivät ainakaan kovin kauan). Kun löysä lainara­ha pois­tuu taloud­es­ta, ilma pois­tuu palkoista.

    Ylilib­er­aalin markki­na­t­alouden ja mädän­tyneen demokra­t­ian yhteis­vaiku­tuk­sel­la syn­tynei­den ongelmien ratkais­us­sa on var­maan parem­pi olla rajoit­ta­mat­ta itseään ongel­mat aiheut­taneisi­in dog­mi­in. Jos nykyisenkaltainen markki­na­t­alous aiheut­taa näitä ongelmia, niin on lyhyt­näköistä raja­ta ratkaisu­vai­h­toe­hto­ja siihen. 

    Itse lähtisin purka­maan ongel­maa kar­si­mal­la rankasti finanssisek­to­ria. Jos suurin osa johdan­nai­sista ja muus­ta kikkailus­ta kiel­letään, niin rahaa ja ihmisiä vapau­tuu muualle talouteen, osa jopa oikeasti tuot­tavi­in hom­mi­in. Liike­toim­intaa on har­joitet­tu ilman johdan­naisil­la han­kit­tu­ja vaku­u­tuk­sia ennenkin, siihen palaami­nen ei liene niin kivu­lias­ta kuin kasinopelu­rit halu­a­vat pelotella.

    Seu­raavak­si pois­taisin setelira­hat kokon­aan. Kun jokainen transak­tio kiertää joka ker­ta verot­ta­jan kaut­ta, suurin osa sys­teemi­sistä ongelmista pois­tuu ker­ta­heitol­la. Har­maa talous, ruskeat kir­jekuoret, mafia, veronkier­to, veroparati­isit, jne. kaik­ki katoa­vat. Epäilemät­tä jonkin­lainen var­jo­talous kehitetään, oli se sit­ten vaik­ka tupak­ka-askeil­la, mut­ta pääosa kaikesta mädästä saadaan siivottua.

    Kun finanssisek­torin voimat on kas­troitu ja kieroilun mah­dol­lisuuk­sia on näin heiken­net­ty, iso osa markki­na­t­alouden ja demokra­t­ian ongelmista pois­tuu itses­tään, eikä ole tarvin­nut vielä koskea yhteenkään perustuslakiin.

  83. Yksi ja toinen tun­tuu ole­van sitä mieltä ettei Suo­mi voi tehdä mitään.

    Pup­pua. Jos Suo­mi esit­tää järkevän mallin ja läh­tee sitä aja­maan niin tot­takai sil­lä on mah­dol­lisu­udet men­estyä. Kyse­hän on vain lobbauksesta.

    Jaa niin lob­bauk­ses­ta. Hmm. Ei sit­tenkään mitään:)

  84. Pet­ja Salmela:
    Inflaa­tion kiihdyt­tämi­nen tosi­aan näyt­tää kätevältä keinol­ta kui­tata velko­ja, mut­ta se kuit­taa ne veron­mak­sajien ja säästäjien tappioksi

    Veron­mak­sajien tap­piok­si­han niitä juuri nyky­isin on siir­ret­ty. Säästäjiä ei taasen ole mitään eri­ty­istä syytä juurin nykyisessä talousti­lanteessa palki­ta. Jot­ta joku voisi kulut­taa vähem­män kuin tien­aa (= mak­saa velko­jaan), niin jonkun toisen on kulutet­ta­va enem­män kuin hän tien­aa, kos­ka sul­je­tus­sa taloudessa (joka maail­man talous on tarkalleen, ja euroalue kon­aisuute­nakin kohtu­ullisen hyvänä aproksi­maa­tiona) toisen toisen kulu­tus on toisen tuotantoa.

    Tässä tilanteessa olisi nimeno­maan yhteiskun­tien etu, jos ne, joil­la siihen on varaa, kulut­taisi­vat enem­män, eivätkä säästäisi.

    Sen lisäk­si pien­tä inflaa­tio­ta on koitet­tu ennenkin ja siitä on joka ker­ta tul­lut suuri inflaatio.

    Yhdys­val­lois­sa laman ollessa kovim­mil­laan koet­ti­in deflaa­tio, sotavu­osi­na ja välit­tömästi sen jäl­keen enim­mil­lään yli 10%:n vuosi-inflaa­tioi­ta. Jälkim­mäis­es­tä ei seu­ran­nut hyper­in­flaa­tio­ta ja Zim­bab­wea, vaan helpo­tus­ta velal­lis­ten ase­maan ja (osit­tain tästäkin syys­tä) vah­vasti ja pitkään kas­vanut talous.

    Jos talous oikeasti alka­isi yliku­umen­e­maan, keskus­pankil­la on kyl­lä keinot sen hillit­semiseen — kun nyt päästäisi­in nykyis­es­tä lamas­ta ensin ylös. Toki, se yliku­umen­e­m­i­nen tapa­hatuu luul­tavasti taas eri aikaan eri euro­mais­sa, mis­tä päästään takaisin aiheeseen euro, ja mik­si se oli alun­perinkin erit­täin huono idea…

  85. Tapio: Opti­maalisen val­u­ut­ta-alu­ueen kriteereitä:

    Sal­la ja Espoo ovat hyvin eri­laisia, mut­ta Sal­las­ta siir­tyy työvoimaa Espooseen ja Espoo tukee Sal­laa taloudellisesti.Suomi on aika hyvä val­u­ut­ta-alue. Sama kieli, sama kohta­lo, homogeenisu­us ja solidaarisuus.

    Vas­ta­han tääl­lä joku väkevästi todisti, että tun­tee sol­i­daarisu­ut­ta ym. shit­tii enem­män hol­lan­ti­laisia, tan­skalaisia ja mui­ta ulko­maalaisia kohtaan kuin itä- ja pohjois­suo­ma­laisia. Tuo asenne on yleistynyt viime vuosi­na reippaasti.

  86. “Euro­maid­en kil­pailukykyero­ja tulee voi­da tasoit­taa palkkapoli­ti­ikalla. Jos maal­la on euroalueen sisäl­lä suh­teelli­nen kil­pailukyky­heikkous, sen tulee nos­taa palkko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.”

    Nythän pyritään yri­tysko­htaisin ratkaisui­hin eli tuskin­pa onnis­tuu kun edes yhden tuot­teen kohdal­la palkkaratkaisut hajoa­vat .Rahan arvon muu­tos ratkaiseeogle­man keskimääräisesti

    “Kiin­teistöjä ei koskaan tulisi hyväksyä vaku­udek­si kuin arvol­la, joka niil­lä on ollut viisi vuot­ta aiem­min, jot­ta kupla ei ruokkisi ”

    Help­po kiertää,parempi olisi 20–30 % omara­hoi­tu­so­su­us vaa­timus Vaiku­tus­ta voisi tehostaa säästövelvoitteella.

  87. Pet­ja Salmela: Ylilib­er­aalin markki­na­t­alouden ja mädän­tyneen demokra­t­ian yhteis­vaiku­tuk­sel­la syn­tynei­den ongelmien ratkaisussa 

    Miten ihmeessä Kreikan, Espan­jan ja Ital­ian ongel­mat johtu­vat ylilib­er­aal­ista markki­na­t­aloud­es­ta? Kaik­ki huu­ta­vat suureen ääneen noi­ta mai­ta tek­meään niitä uus­lib­er­aale­ja ratkaisu­ja eli rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, niin myös Osmokin. 

    Jos Kreikas­sa on jär­jet­tömän kokoinen julki­nen sek­tori, euroon ollaan tul­tu hui­jaa­mal­la ja väären­tämäl­lä tilas­to­ja, sul­je­tut ja jäykät työ­markki­nat, paljon suo­jel­tu­ja alo­ja ja joka toinen päivä jonk­in­sort­ti­nen yleis­lakko pääl­lä sekä val­tion menot viritet­ty viimeisen 10 vuo­den aikana jär­jestelmäl­lis­es­ti korkeam­mik­si kuin vero­tu­lot, niin ei sitä kyl­lä voi hyväl­lä tah­dol­lakaan lait­taa ainakaan liian lib­er­aalin markki­na­t­alouden syyksi.

  88. Onpa yllät­tävää, että halu­at talousti­eteil­i­jänä viita­ta kysymyk­seen val­u­ut­ta-alueen ongel­mallisu­ud­es­ta piruillen – ihan kuin kysymyk­se­naset­telun rel­e­vanssin voisi kiistää.

    Tarkoituk­seni ei ollut piruil­la. Muis­telin lähin­nä Suomen Kuvale­hden kolum­ni­ani vuodelta 2000, jon­ka julka­isin täl­lä blogilla pari vuot­ta sit­ten. Sen löytää tästä.

  89. Kun tulee totaaliromahdus:

    1. Saa nähdä kuin­ka paljon leikataan Suomen heikko-osaisil­ta: köy­hien per­hei­den lap­sil­ta, van­huk­sil­ta ja vammaisilta.

    2. Voiko mah­dolli­nen syvä talouskri­isi johtaa kat­ta­van hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan totaal­isor­tu­miseen? Halu­aako kansa demokraat­tis­es­ti siir­tyä lib­er­aalimpaan talous­malli­in; heikot ja vam­maiset katuojaan.

    3. Miten käy globaalin altru­is­min? Jatke­taanko mit­tavaa sosi­aal­ista maa­han­muut­toa, vaik­ka emme voisi tar­jo­ta näille ihmisille Suomes­sakaan hyviä edel­ly­tyk­siä elämään.

    4. Miten käy kehi­tysavun, jos päätämme toisaal­la luop­ua omien heikko­jemme elättämisestä? 

    Kohti­in 3 ja 4 ehdo­tuk­seni on, että laite­taan sosi­aa­li­nen maa­han­muut­to kaikkine kus­tan­nuksi­neen saman momentin alle kehi­tysavun kanssa. Näin viher­vasem­mis­to pakotet­taisi­in miet­timään globaalia hätää kus­tan­nuste­hokkaam­min (allokoimaan). Kehi­tys­a­pu on heikkote­hoise­nakin tehokkaampi tapa aut­taa kehi­tys­mai­ta kuin sosi­aal­i­tur­vamme roikku­ma­tolle lep­pois­t­a­mi­nen koskaan. Toki sosi­aalisen maa­han­muu­ton pitkäaikaisetkin kus­tan­nuk­set tulisi tilas­toi­da. (kas kum­maa, nykyään ei tilastoida)

    Arvioiden mukaan seu­raa­van vuosikymme­nen aikana sos. maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­set tuplau­tu­vat, nämä rahat soisin mielu­um­min ohjau­tu­van kehi­tys­a­pu­un. Pekka Haav­is­to on puhunut paikallisen aut­tamisen puoles­ta. Kan­natan sil­lä ehdol­la, että Suo­mi vähen­tää houkut­telu­vu­ut­taan tur­va­paikka­parati­isi­na. (hyv­in­voin­ti­val­tion lopet­ta­mi­nen tyre­hdyt­täisi tehokkaasti, mut­ta kat­ta­van sosi­aal­i­tur­van muut­ta­mi­nen kansalaisu­us­pe­rusteisek­si olisi ter­veem­pi ratkaisu)

    P.S. Pekka Haav­is­ton ja Oden aikaisem­pia kan­nan­ot­to­ja paikallisen aut­tamisen puoles­ta (vai­h­toe­htona sos. maa­han­muu­tolle) pide­tään viher­vasem­mis­to­lai­sis­sa piireis­sä raskaan sar­jan hom­malaisi­na vihatek­steinä. Olen kokeil­lut ker­tomat­ta kirjoittajia.

  90. Ongel­man juuri:
    Jos elää yli varo­jen­sa on tuh­laus lopetet­ta­va, vaik­ka kovaa se on. Tämä kos­kee ihmisä ja val­tioi­ta. Mitkää siir­tymäa­jat eivät sovi.

  91. H.H:lle
    En haaveile dik­tatu­urista, vaan markki­noiden dik­tatu­urin alta pois pääsys­tä. Demokra­tia ei saa olla niin pyhä, ettei suos­tu­ta näkemään sen niitä puut­tei­ta, joiden kor­jaami­nen on nykyti­lanteessa ratkai­se­van tärkeää.
    Käytin tarkoituk­sel­la sanon­taa (demokra­ti­amme) pelisään­nöt. Sil­lä halu­an ilmaista, että mei­dän demokra­ti­amme pelisään­nöistämme johtuen ei ole aitoa demokra­ti­aa. Val­ta pitäisi kuu­lua kansalle, mut­ta val­ta onkin markki­noil­la. En ole ain­oa, jol­la on tunne, että markki­nat keinotekois­es­ti kikkaile­mal­la vedät­tävät kri­isi­maid­en lainako­rko­ja ylöspäin, jot­ta olisi taas annet­ta­va lisää lainaa kri­isi­maille. Markki­nat ohjaa­vat vaa­likäyt­täy­tymistämme rahan voimal­la, osaamisel­laan ja lob­baa­mal­la, jot­ta markki­nat hyö­tyvät. Se ei automaat­tis­es­ti joh­da maan ja ihmis­ten parhaak­si. Markki­nat panevat mei­dät kulut­ta­maan lisätäk­seen markki­noiden etua ja val­taa. Ei väliä, vaik­ka sil­loin moni ihmi­nen ja moni maa kulut­taa yli varojensa.

  92. Pankkien sääte­ly kuu­lostaa hyvältä ide­al­ta, eri­tyis­es­ti jos se tehdään pääsään­töis­es­ti kor­vaa­mal­la nykyi­nen sääte­lyjär­jestelmä jol­lain oleel­lis­es­ti yksinker­taisem­mal­la (vrt. Junan ves­sa). Joskus yritin esimerkik­si ymmärtää Basel II ‑sopimuk­sen luot­toriskiko­re­ja siinä onnis­tu­mat­ta. Kaik­ki oleel­liset para­metrit tun­tu­vat palau­tu­van reit­tauk­seen eli jär­jestelmä joko pysyy pystyssä tai kaatuu sen mukaan miten luot­tolu­ok­i­tus­laitok­set onnis­tu­vat ja/tai halu­a­vat onnis­tua tehtävässään. Maal­likko kut­su­isi tuo­ta garbage in — garbage out ‑jär­jestelmäk­si. Takaisinkytken­nänkin kanssa on var­masti ongelmia jos kuplan paisut­ta­mat vaku­udet arvoste­taan liki markkina-arvoon.

    Ylipäätään aja­tus siitä että yltiö­mon­imutkaisel­la riskin­hallinta­mallil­la saadaan ohjauk­seen kel­paavaa tietoa todel­lisu­ud­es­ta muis­tut­taa IT-alal­la joitain kym­meniä vuosia sit­ten muodis­sa olleesta ohjelmien kom­plek­sisu­u­den käytöstä ohjel­moi­jan tuot­tavu­u­den arvioin­ti­in. Karkeasti: koodari on sitä tuot­tavampi mitä kryp­tisem­pää kood­ia hän pystyy vään­tämään. Intu­iti­ivis­es­ti aja­tus on pähkähul­lu, mut­ta aiheesta tehtyjä julka­isu­ja löy­tyy googlaa­mal­la edelleenkin pil­vin pimein.

    Selväpäisem­mät IT-ihmiset tykkäävät pois­taa kom­plek­sisu­ut­ta abstrak­tio­ta­so ker­ral­laan joka tietysti johtaa use­am­paan abstrak­tio­ta­soon mut­ta on yleen­sä helpom­pi ymmärtää. Minus­ta täl­lä peri­aat­teel­la (nor­su syödään pala ker­ral­laan) olisi käyt­töä myös finanssisek­torin sääte­lyjär­jestelmiä suunniteltaessa.

  93. Osmo, voitko tarken­taa, mitä ovat

    1) lamaa syven­tävät säästöt
    2) säästöt, jot­ka eivät syven­nä lamaa

    Voitko antaa molem­mista myös konkreet­tisia esimerkkejä?

    1. Eläkeiän nos­to ei syven­nä lamaa.
      val­tion taloudebn tas­apain­o­tus syven­tää peri­aat­teessa lamaa aina, mut­ta jos täysin tarpeet­to­mia viras­to­ja lakkaute­taan ja lah­jakkaat ja hyvin koulute­tut ifkemiehet vapau­tu­vat tuot­tavaan työhön, tämän pitkän ajan vaiku­tuk­set ovat positiivisia.
      Lamaa syven­tää, jos kuop­paiset tiet jätetään kor­jaa­mat­ta, annetaan raken­nusten korh­jausve­lan kas­vaa ja niin edelleen.
      Eläkkei­den alen­t­a­mi­nen syvän­tää lamaa enem­män kuin turhien töi­den lopettaminen.

  94. Koh­ta 2, pankki­toimin­nan valvon­ta, on kau­nis aja­tus, mut­ta en usko sen ole­van paljon nyky­istä parem­min toteutettavissa. 

    Valvon­ta sinän­sä on toimin­ut koko ajan. Kiin­teistö­markki­noiden kuplista on varoitel­tu meil­lä ja muual­la, mut­ta pankki­valvo­ja ei voi kuplalle tehdä mitään. Poli­itikko voi, mut­tei halua. Pankkien hukut­ta­mi­nen vielä nyky­istäkin mon­imutkaisem­paan rapor­toin­ti­in ei tuo­ta suur­takaan arvoa, jos tuote­tu­ista raporteista pal­jas­tu­vat tiedot eivät joh­da mihinkään kor­jaavi­in toimenpiteisiin. 

    Kiin­teistö­jen ja asun­to­jen arvo­jen arvot­ta­mi­nen viiden vuo­den taakse ei poista kuplaa, vain hidas­taa sen syn­tyä ja syk­liä. Samat­en se luo luokkay­hteiskun­nan kun köy­hien per­hei­den lap­sil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta omis­tusasun­toon, ain­oas­taan van­hempi­en takaus omaa vela­ton­ta asun­toa vas­taan mah­dol­lis­taa nuorelle ensi­a­sun­non han­k­in­nan. Tai muus­sa tapauk­ses­sa säästöil­lään asun­tomarkki­noille halu­a­vat ovat 45-vuo­ti­ai­ta nuorukaisia. 

    Pankki­toimin­nas­sa näyt­tää siltä, että tekee pank­ki mitä vain, touhu sisältää sys­teemiriskin, jota pank­ki ei voi oma­l­la riskin­hallinnal­la hoitaa mitenkään vaik­ka hoitaisi bis­nek­set hyvinkin. 

    Jos talous rom­ah­taa ympäriltä tai kiin­teistö­jen arvo sys­temaat­tis­es­ti las­kee, kaik­ki ovat ongelmis­sa joko kas­savir­ran tai vakavaraisu­us­vaa­timuk­sen suh­teen, tai molem­pi­en. Valvon­ta ja sään­te­ly vaikut­taa lähin­nä pankkien riskinot­to­halu­un ja ‑kykyyn, mut­ta täl­lä tavoin hal­lit­ta­vat riskit ovat sys­teemiriskiä pienempiä. 

    Täysin sama asia kuin vaku­u­tus­toimin­nas­sa. Siel­lä hyväksytään, että luon­nonkatas­tro­fit ja ydi­non­net­to­muudet mitätöivät vaku­u­tuk­set, sil­lä vaku­u­tusy­htiö ei voi varus­tau­tua täl­laiseen mitenkään järkevästi vaan se jakaa riskiä, joka on vaku­u­tus­matem­ati­ikalla hal­lit­tavis­sa. Samat­en pankki­toimin­nas­sa matem­ati­ikalla voi hin­noitel­la han­keko­htaisen riskin han­kkeen korkoi­hin ja ylipäätään siihen, että asun­tove­lal­li­sista keskimäärin X% jät­tää laina-aikana lainansa mak­samat­ta jne. 

    Jos pankit ja vaku­u­tusy­htiöt pakote­taan huole­hti­maan siitä, että täy­delli­nen talous­rom­ah­dus tai kuuman kiv­en tip­pumi­nen use­am­man suurkaupun­gin päälle pystytään hoita­maan, asun­to­lain­o­ja ei enää myön­netä kenellekään ja koti­vaku­u­tus­ta ei ole mah­dol­lista palka­nsaa­jan tuloil­la ottaa. 

    Näis­sä asiois­sa val­tio­ta käytetään suurim­pana vaku­u­tus­laitok­se­na, mikä voi hyvin olla taloudel­lis­es­ti järkevää. Väärin on sen sijaan se, että val­tion puut­tumi­nen antaa pankeille ja niiden omis­ta­jille silti mah­dol­lisu­u­den pitää omis­tuk­sen­sa ja tule­vat voittonsa.

    Eri­tyis­es­ti taloudessa kun nähdään, että yhden mität­tömän maan kehnoista finans­seista alka­va lumi­pal­loe­fek­ti voi tosi­asi­as­sa kaataa melkein kaikkien län­si­maid­en taloudet. 

    En tiedä mikä on täy­delli­nen ja parem­pi maail­ma, mut­ta olen melko var­ma, ettei pankki­toimin­nan virit­tämi­nen sel­l­aiseen tilaan, jos­sa se ei ikinä voi ajau­tua ongelmi­in, ole oika tie.

  95. Kreikas­sa san­o­taan ole­van paljon rikkai­ta ihmisiä ja yhtiöitä. Onhan Kreikan kaup­palaivas­tokin maail­man suurimpia. Mut­ta näi­den varo­jen san­o­taan ole­van ulko­mail­la, ja että tästä suurli­ike­toimin­nas­ta ei mak­se­taan Kreikkaan vero­ja ollenkaan. Jonkun muis­tan sanoneen, että Kreikan rikkaat voisi­vat mak­saa val­tion­sa velat kokon­aan pois, jos haluaisivat.
    Paljonko tässä on perää, ja eikö mitään todel­la ole tehtävis­sä täl­lä suun­nal­la? Liika­nenkin sanoi tv:ssä, että Kreikas­sa varakkaat eivät mak­sa veroa lainkaan. Sikäläistä moraa­lika­toa taitaa olla tääl­lä mah­do­ton ymmärtää.

  96. Entä mitä mieltä olet Osmo mie­len­ter­veyspalvelu­jen ja ter­veyspalvelu­jen leikkaami­sista? Ja eikö ole todel­la absur­dia, että narko­maan­it joutu­vat täl­läkin het­kel­lä jonot­ta­maan, että pää­si­sivät hoitoon?

  97. Sylt­ty: Miten ihmeessä Kreikan, Espan­jan ja Ital­ian ongel­mat johtu­vat ylilib­er­aal­ista markki­na­t­aloud­es­ta? Kaik­ki huu­ta­vat suureen ääneen noi­ta mai­ta tek­meään niitä uus­lib­er­aale­ja ratkaisu­ja eli rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, niin myös Osmokin. 

    Kätevästi uno­h­dat tuos­ta lis­tas­ta sen toisen puolen Kreikan taloud­es­ta, eli täysin verova­paan laivan­varus­tamisen ja rikkaiden surut­toman veronkier­ron. Kreik­ka on surulli­nen yhdis­telmä kom­mu­nistien paisut­ta­maa julk­ista sek­to­ria ja kap­i­tal­istien verova­paa­ta porsastelua. 

    Minä en kuitenkaan rajan­nut Euron ongel­maa luet­telemi­isi kolmeen maa­han vaan tarkoi­tan kyl­lä koko län­si­maista jär­jestelmää. Mainit­se­mani ratkaisut eivät toimisi yksin Euro-alueel­la ja hädin tuskin län­si­maat kat­tavas­sa mit­takaavas­sa. Epäilemät­tä Venäjä, Kiina, Intia, jne. oli­si­vat liit­tymät­tä setelira­hat­tomaan ja kieroilus­ta vapaaseen talousalueeseen.

    Sinäl­lään on täysin utopis­tista kuvitel­la, että finanssi­maail­ma sal­lisi pien­in­täkään rajoi­tus­ta toim­intaansa. Aivan yhtä utopis­tista on haaveil­la poli­itikoista ja virkamiehistä, jot­ka suos­tu­isi­vat setelit­tömään maailmaan. 

    Se, mitä tulee tapah­tu­maan, on Euroopan liit­to­val­tion asteit­tainen “vahvis­t­a­mi­nen”, eli val­lan siirtämi­nen yhä kauem­mas kansas­ta. Rahaeli­itin rikas­tu­mi­nen jatkuu ja keskilu­okan kur­jis­tu­mi­nen kiihtyy, jos­ta seu­raa kansalaisoikeuk­sien kar­simi­nen kuten nyt jo Venäjäl­lä tapahtuu. 

    Pidem­mäl­lä aikavälil­lä väestönkasvu johtaa ener­gian, vesi­varo­jen ja muiden kri­it­tis­ten luon­non­va­ro­jen ympäril­lä käytävi­in soti­in ja sit­ten ollaan taas kivikaudella.

    Kestävä kehi­tys ja teknolo­gian harp­pauk­set oli­si­vat todel­la tärkeitä, mut­ta ne jäävät kulu­tushys­ter­ian ja rahan­ham­straa­jien uhreik­si, eivätkä nekään riitä kom­pen­soimaan väestönkasvul­la masi­noitu­ja suurvaltapelejä.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitenkähän laivan­varus­tus­toimen vero­tus sujuu Suomessa?

    Viking Line Abp:n vuo­den 2011 vuosik­er­to­muk­ses­ta kaivet­tua: Suo­ma­lais­ten yhtiöi­den lasken­nal­lisia vero­ja las­ket­taes­sa per 31.12.2011
    on käytet­ty vuo­den 2012 verokan­taa 24,5 %.

    http://www.vikingline.fi/download/vuosikertomus2011.pdf

    Kaipa se sujuu, kos­ka kon­ser­niveloil­la kaik­ki tulot ohjataan muualle kuin Suomeen, tietenkin. Vero­ja Viking Line mak­soi n. 300 000e tuon vuosik­er­to­muk­sen mukaan.

  99. Pet­ja Salmela: Kätevästi uno­h­dat tuos­ta lis­tas­ta sen toisen puolen Kreikan taloud­es­ta, eli täysin verova­paan laivan­varus­tamisen ja rikkaiden surut­toman veronkierron.

    Kun ei siel­läpäin KUKAAN mak­sa veroja.

    On se Kreikan talouskin kum­malli­nen. Kun ne kaik­ki rahat ei kuulem­ma mene kansan hyväk­si ollenkaan, vaan pankki­ireille ja muille raharikkaille.

    Vois kuvitel­la että jos ker­ran Kreikan ylisu­uri bud­jet­ti hump­sah­taa pankki­ireille ja raharikkaille, niin minkähän hel­vetin takia ihan tavalli­nen kansa marssii kaduil­la, kun sitä bud­jet­tia sit­ten leikataan?!?!?!?!?!

  100. Kei­jo Perälä:
    Kreikas­sa san­o­taan ole­van paljon rikkai­ta ihmisiä ja yhtiöitä. Onhan Kreikan kaup­palaivas­tokin maail­man suurimpia. Mut­ta näi­den varo­jen san­o­taan ole­van ulko­mail­la, ja että tästä suurli­ike­toimin­nas­ta ei mak­se­taan Kreikkaan vero­ja ollenkaan. Jonkun muis­tan sanoneen, että Kreikan rikkaat voisi­vat mak­saa val­tion­sa velat kokon­aan pois, jos haluaisivat.
    Paljonko tässä on perää, ja eikö mitään todel­la ole tehtävis­sä täl­lä suun­nal­la? Liika­nenkin sanoi tv:ssä, että Kreikas­sa varakkaat eivät mak­sa veroa lainkaan. Sikäläistä­moraa­lika­toa taitaa olla tääl­lä mah­do­ton ymmärtää.

    Suomes­sa on myös paljon varakkai­ta ihmisiä ja yri­tyk­siä, jot­ka pyrkivät aivan samaan ja ovat saa­neet tääl­lä aikaan “tulok­si­akin”, lob­baa­mal­la: Hallintarek­ister­it ulko­maisille /sekä “ulko­maisille”) sijoit­ta­jille, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vero­tuk­sen vält­tämisen salaa­mal­la henkilöl­lisyy­den, on saatu jo ja lobat­tu samaa mah­dol­lisu­ut­ta koti­maisille. Voima- lehti pal­jasti han­kkeen. Muis­te­taan myös vuodot viime hal­li­tus­neu­vot­teluista, jois­sa ainakin RKP ajoi näitä asioita.
    Koko maail­man yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien mal­li­na toimii USA:n rikkaiden oli­garkien rälssi, joka lob­baa itselleen sel­l­aista ase­maa yhteiskun­nas­sa, jos­sa sil­lä on kaik­ki oikeudet, mut­ta ei mitään velvollisuuksia.
    Vaa­timusten­sa oikeut­tamisek­si se ylläpitää val­tavaa lob­baus- ja pro­pa­gan­dakoneis­toa äänestäji­in ja poli­itikkoi­hin vaikut­tamista varten ja nimit­tää itseään pro­pa­gan­das­saan “työl­listäjik­si” , vaik­ka isot rahat han­ki­taan finanssikeinot­telul­la, eikä työl­listävään reaal­i­talouteen sijoittamalla.

  101. Jyr­ki Patomä­ki:
    H.H:lle
    En haaveile dik­tatu­urista, vaan markki­noiden dik­tatu­urin alta pois pääsys­tä. Demokra­tia ei saa olla niin pyhä, ettei suos­tu­ta näkemään sen niitä puut­tei­ta, joiden kor­jaami­nen on nykyti­lanteessa ratkai­se­van tärkeää.
    Käytin tarkoituk­sel­la sanon­taa (demokra­ti­amme) pelisään­nöt. Sil­lähalu­an ilmaista, että mei­dän demokra­ti­amme pelisään­nöistämme johtuen ei ole aitoa demokra­ti­aa. Val­ta pitäisi kuu­lua kansalle, mut­ta val­ta onkin markki­noil­la. En ole ain­oa, jol­la on tunne, että markki­nat keinotekois­es­ti kikkaile­mal­la vedät­tävät kri­isi­maid­en lainako­rko­ja ylöspäin, jot­ta olisi taas annet­ta­va lisää lainaa kri­isi­maille. Markki­nat ohjaa­vat­vaa­likäyt­täy­tymistämme rahan voimal­la, osaamisel­laan ja lob­baa­mal­la, jot­ta markki­nat hyö­tyvät. Se ei automaat­tis­es­ti joh­da maan ja ihmis­ten parhaak­si. Markki­nat panevat mei­dät kulut­ta­maan lisätäk­seen markki­noiden etua ja val­taa. Ei väliä, vaik­ka sil­loin moni ihmi­nen ja moni maa kulut­taa yli varojensa.

    Mil­lä tavoin se on demokraat­tis­ten pelisään­tö­jen vika, että markki­noiden val­ta on se, mikä on?

    Siitä olen samaa mieltä, että tämä on ongel­man ydin nyt, kun talous ei euro­hankkeen vuok­si tot­tele ohjaus­ta, vaan aju­tuu lain­oit­ta­jien armoille.

    Tuomio­ja kir­joit­taa blo­gis­saan muuten tästä myös, mut­ta vain yhden postauk­sen päät­tävän lauseen pituise­na hurskaana toivo­muk­se­na, että asi­as­ta keskusteltaisiin!
    Poli­itikko­jen asia on tehdä asiois­sa aloit­tei­ta toimen­piteik­si, eikä pelkkiä keskustelualoitteita.

  102. Osmo: Aloit­teesi ottaa tulta! 

    Muu­ta­ma min­u­ut­ti sit­ten Hesari uuti­soi, että mm. Peller­vo ja Palka­nsaa­jat lait­ta­vat ekon­o­mistin­sa kir­joit­ta­maan kat­sauk­sen siitä, mitä euron suh­teen olisi tehtävissä!

  103. H.H,:
    Osmo: Aloit­teesi ottaa tulta! 

    Muu­ta­ma min­u­ut­ti sit­ten Hesari uuti­soi, että mm. Peller­vo ja Palka­nsaa­jat lait­ta­vat ekon­o­mistin­sa kir­joit­ta­maan kat­sauk­sen siitä, mitä euron suh­teen olisi tehtävissä!

    Tästähän tämä demokra­t­ian edis­tämi­nen sit­ten läh­tee 🙂 Toiv­ot­tavasti Suomen euro­jäsenyy­destä ja eurovai­h­toe­hdoista tehtäisi­in aidosti puoluee­ton selvi­tys. Selvi­tyk­ses­tä tehtäisi­in tiedo­nan­to eduskun­taan ja seu­raavien vaalien yhtey­dessä toteutet­taisi­in neu­voa anta­va kansanäänestys vaihtoehdosta. 

    Kansanäänestys mah­dol­lis­taisi kaikille poli­itikoille aidon man­daatin. Kun tiedätte mitä me Suo­ma­laiset halu­amme euroalueelta teil­lä on val­takir­ja euroopan unioni­in eurokri­i­sis­sä! Tietysti ennen tätä tei­dän on “spar­rat­ta­va” Suomen kansaa, jot­ta se äänestäisi sin­un kaltais­ten vas­tu­ullis­ten poli­itikko­jen mielestä oikein, eikä eksy­isi Timo Soinin aja­tus­maail­maan, vaik­ka Tim­oS onkin ollut tämän kri­isin eten­e­misessä oikeassa.

    En halua lähteä “illakoimaan” eurokri­isil­lä ja euron vaikeuk­sil­la. Eurokri­isiä on kestänyt jo neljät­tä vuot­ta ja olen itse kurkkuani myöten täyn­nä tätä sotkua, jota Kataisen hal­li­tus nyt viimeisenä siivoaa.

    Euro on ja tulee ole­maan mei­dän mak­su­vä­li­neemme tavaroille ja palaveluille. Euro­jär­jestelmän kaa­tu­mi­nen olisi kauhis­tut­tavaa, sil­lä siinä tapauk­ses­sa poli­it­tiset päät­täjät oli­si­vat tehneet niin suuren virheen(Suomeksi munan­neet) ja aja­neet euro­maat täy­del­liseen kaaok­seen, ottaes­sa euron käyt­töön niin eri tasois­t­en euro­maid­en yhteis­val­u­u­tak­si. En usko, että europäät­täjät pystyvät tekemään niin suuria virheitä ja riskejä.

    Jälkivi­isaus on aina paras­ta viisaut­ta ja nyt jos päät­täjämme oli­si­vat tien­neet tule­vista haasteista he oli­si­vat tehneet toisin.

  104. Jyr­ki Patomä­ki:
    Vaikken hyväksy ainakaan kaikkia Pet­ja Salme­lan toimen­pide-ehdo­tuk­sia, olen pitkälti samaa mieltä ongelmiemme syistä: “Per­in­teinen kor­rup­tio on vain kolikon toinen puoli, toinen puoli tulee “markki­navoimien” kyvys­tä kiristää poli­itikoil­ta eriva­pauk­sia. Esimerkik­si pelot­tele­mal­la lamal­la ja suur­työt­tömyy­del­lä, jos pankki­ireille ei mak­se­ta suo­jelu­ra­haa” “Euro­maat elävät jo nyt lyhytjän­teis­ten vaalien ja vielä lyhytjän­teisem­pi­en markki­navoimien puris­tuk­ses­sa.” “Euroop­palainen demokra­tia on tul­lut siihen ikään, jos­sa kansalaiset äänestävät itselleen lisää sitä ja tätä.”

    On suo­ras­taan hyödytön­tä etsiä Osmon johdol­la oikei­ta toimen­piteitä, jollei niitä meikäläisen demokra­t­ian keinoin voi kuitenkaan toteut­taa. Nykyisen kaltainen euroop­palainen demokra­tia on tilanteeseen kelvo­ton. Sik­si liit­to­val­tiop­uheet voimis­tu­vat, kun jo yleis­es­ti nähdään, että vika on hallinnon voimat­to­muudessa. En kuitenkaan usko, että liit­to­val­tio ja sitä kaut­ta hallinto olisi paran­nus, jos se toimii samoil­la demokra­t­ian ehdoil­la. Nimit­täin jokainen päätök­sen­tek­i­jä on todel­lakin äänestäjien­sä ja markki­navoimien juok­supoi­ka. Jollei hän ja hänen puolueen­sa suos­tu sitä ole­maan, hän ja puolue tip­pu­vat seu­raavis­sa vaaleissa.

    ij. on oike­as­sa: “Mut­ta ehkäpä tärkein kysymys: Mis­sä on euroalueen hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottaisi­vat vas­tu­un euroalueen asioista?” Mut­ta eihän sel­l­ainen hal­li­tus ja par­la­ment­ti pysy val­las­sa, jos demokra­ti­amme pesisään­nöt säi­lytetään ja se olisi vastuullinen.

    Kysymys ei min­un mielestäni ole lainkaan siitä, että hallinnol­la ei olisi edes peri­aat­teessa olisi muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin voimat­to­muusvoimat­to­muus, demokra­t­ian per­im­mäis­es­tä kelvot­to­muud­es­ta nyt puhumattakaan. 

    Päin vas­toin.

    EU on syvästi epädemokraat­ti­nen — omas­ta mielestäni demokra­t­ian vas­tainen: niin peri­aat­teet, ajat­te­lu­ta­pa kuin toimintakin. 

    Minus­ta tämänkin kri­isin taus­tatek­i­jänä on EU:n pyrkimys demokraat­tisen kon­trol­lin jär­jestelmäl­liseen heiken­tämiseen (muis­te­taan vain uudelleen-äänestyt­tämi­nen, kunnes jokin maa äänesti “oikein” ym.). 

    Demokra­tia oikaisee virheen­sä — se on itseään kor­jaa­va ja kehit­tyävä jär­jestelmä, jos se saa toimia esteet­tä. (Pohjo­is­maat ovat his­to­ri­alli­nen mallies­imerk­ki siitä, miten toimi­va se on.)

    EU on menetelmä kansal­lisen suv­eren­i­teet­tin elim­i­noimisek­si heiken­tämäl­lä sitä vähitellen. 

    Tilalle tulee (on tul­lut): Mitä?

    Autoritääri­nen ja omaval­tainen byrokra­tia, joka on kan­sain­välis­ten finanssialan yksi­ty­is­in­tressien ohjauk­ses­sa mut­ta demokraat­tis­es­ta ohjauk­ses­ta riip­puma­ton, täysin sen ulottumattomissa?

    Liisa Jaakon­saari kir­joit­taa vieraskynä- pal­stal­la tämän päivän Hesaris­sa kor­rup­tios­ta Euroopas­sa, jos­ta on juuri julka­istu tutkimus.

    Euroop­pa pitää palaut­taa demokratiaan.

  105. Kak­si ongel­maa, mitä ei ole tässä vielä euron tule­vaisu­ut­ta pohdit­taes­sa käsitel­ty olis ainakin mun mielestä tärkeä huomata.Ensinnäkin moraalin rapau­tu­mi­nen pikkuhil­jaa eu.n alueella.Syynä lähin­nä demokraat­tisen avoimen päätök­sen­teon puute.Päätökset tehdään hätiköi­den pani­ikissa yön het­k­inä, minkä seu­rauk­se­na ne on täyt­tä hepreaa.Jos sopimus on selkeä, sitä riko­taan välit­tömästi ilman seuraumuksia.Kaikki tärkeim­mät päätök­set euron kohdal­la on rikottu.Toinen ongel­ma on demokra­tia jäsenmaissa.Nyt val­taa on pikkuhil­jaa saatu hilat­tua eu.n hämärään kri­isin var­jol­la pikkuhil­jaa kohti liittovaltiota.Jos yhteis­va­su­u­ta ja yhteiskon­trol­lia yritetään lisätä hal­i­tusti tästä seu­raa vaatimuksia,että ihmiset saa­vat jäsen­val­tiois­sa äänestää kyseis­es­tä kehityksestä.Hyväksytkö kansanäänestyk­sen liittovaltiokehityksestä,vai pidätkö parem­pana poli­it­tisen eli­itin valtaa??

  106. 1. Uno­hde­taan Kreik­ka, kos­ka peli on eden­nyt ja pal­lo on nyt Espan­jal­la. Kreikkaa voidaan pitää EKP:n letku­ruokin­nas­sa tai potkaista ulos, jol­loin saamme ennakko­ta­pauk­sen eurosta eroamis­es­ta. Kreikan merk­i­tys on siinä, että muut kri­isiy­tyvät eurokonkkapesät tule­vat mah­dol­lis­es­ti seu­raa­maan Kreikan esimerkkiä. Euron kohta­lo ratkaistaan Espan­jas­sa, Ital­ias­sa ja Ran­skas­sa. Espan­jan kri­isiy­tymi­nen tulisi saa­da nopeasti hallintaan ja samal­la estää Ital­ian ja Ran­skan kri­isiy­tymi­nen. Tärkein­tä on saa­da Espan­jan mah­do­ton työl­lisyys­ti­lanne kään­tymään hyvin pikaises­ti selvästi parem­paan suun­taan. Mielestäni tämä ei ole mah­dol­lista demokra­ti­as­sa ja eurossa, joten Espan­ja joutuu pian luop­umaan jom­mas­ta kummasta.

    2. Pankeil­la on kansal­liset valvo­jansa, jot­ka vain sat­tui­v­at nukku­maan vah­tivuorol­laan johtuen mm. kor­rup­tios­ta, laisku­ud­es­ta, huonos­ta moti­vaa­tios­ta ja osaamisen puut­teesta. Pankki­u­nion­in kaut­ta EU:n saadaan vain uusi iso, kallis ja läpeen­sä kor­rup­toitunut virasto.

    3. Tämäkin kuu­lostaa tutul­ta, EU:n perus­sopimushan rajoit­ti velan­ot­toa, mut­ta sopimuk­ses­ta ei vain pidet­ty kiin­ni. Mitä hyö­tyä on tehdä uusia sopimuk­sia kun nyt käsil­lä ole­vat ongel­mat johtu­vat pelkästään siitä, että jo tehtyjä sopimuk­sia ei ole noudatettu?

    4. Tätä rak­en­tei­den uud­is­tamista on nyt har­joitet­tu Kreikas­sa jo yli kak­si vuot­ta ja tulok­set ovat kaikkien nähtävil­lä! Charles Bider­manin sanoin: “Kreik­ka ottaa niin paljon uut­ta rahaa kuin heille annetaan. Kun sitä ei enää anneta, hei­dän on jätet­tävä euro ja kek­sit­tävä jotain muu­ta. Sama pätee Espan­jaan ja Italiaan!”

    5. Eli käytän­nössä sak­salais­ten tulisi nos­taa palkko­jaan hyper­in­fla­toris­es­ti rapaut­taak­seen kil­pailukykyn­sä tasaver­taisek­si Espan­jan kanssa. En usko, että Merkel suostuu.

    6. FED ei ole rahaa paina­mal­la kyen­nyt mitenkään estämään työt­tömyy­den kasvua Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kas­va­va joukko kansas­ta elää ruokakuponkien varas­sa. Todel­li­nen työt­tömyysaste on selvästi korkeampi kuin viral­liset tilas­tot vale­htel­e­vat. EKP:n ei tarvitse purkaa euron revalvoitu­mista, sil­lä FED tulee jatkos­sakin paina­maan niin paljon taalo­ja, että EKP:lla ei ole sak­salaiskomen­nos­sa mah­dol­lisuuk­sia pysyä perässä. USD on nyt vain tilapäis­es­ti hyö­tynyt Euroopan ongelmista. Jos ei val­u­ut­to­jen epä­ta­sainen val­u­mi­nen viemäri­in häir­it­see, on syytä pala­ta kiin­teisi­in valuuttakursseihin.

    7. EU on hieno aja­tus, mut­ta valitet­tavasti poli­itikot ovat ryssi­neet sen pahasti. Tehdy­istä sopimuk­sista ei pide­tä kiin­ni, jol­loin ole­mas­sa ollut vähäi­nenkin luot­ta­mus menetetään. Paho­jen virhei­den kor­jaami­nen voi olla mah­do­ton­ta sen jäl­keen kun luot­ta­mus on menetet­ty. Yhteis­es­tä ide­al­is­tis­es­ta pro­jek­sista on tul­lut raadolli­nen kup­pauskil­pailu, jos­sa suo­ma­laisille on varat­tu pelkkä mak­sa­jan osa. EKP:n setelira­hoituk­ses­ta kaikkien maid­en, myös Suomen, tulisi saa­da osuuten­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa kyse on puh­taasti tulon­si­ir­rosta ja yhteis­vas­tu­us­ta, joiden vuok­si ongel­mat­alouk­sil­la ei ole todel­lisia kan­nus­timia kor­ja­ta toimintaansa.

    http://eurotieto.net/2012/07/27/soininvaaran-ehdotukset/

  107. Kom­men­toin näitä yksi kerrallaan. 

    1) Kreikan tulisi ero­ta euroalueesta.

    Kreik­ka ei selviä velois­taan ja ilman palkko­jen ja tulon­si­ir­to­jen reaalisen tason merkit­tävää laskemista, se ei selviä mis­tään muus­takaan. Euro­jär­jestelmästä eroami­nen näyt­täisi ole­van sille ehkä nyt kivut­tomin tie, kos­ka EU:n ja IMF:n pain­os­tus toimii nyt poli­it­tis­es­ti päin­vas­taiseen suun­taan kuin mikä on tarkoituksenmukaista. 

    2) Pankki­toim­intaa on ryhdyt­tävä valvo­maan ja suit­se­maan aivan toisel­la tavalla.

    Olen samaa mieltä, kun se ilmais­taa näin: toisel­la taval­la. Pankkien toimin­nan pitää muut­tua, mut­ta ei sitä tarvitse “suit­sia” sen kum­mem­min: Isom­mat reser­vivaa­timuk­set ja säädök­set että val­tioiden velka­kir­jat ovat velkaa siinä mis­sä asun­tovelka­kin. Ei mitään eri­tyisko­htelua val­tion velka­kir­joille ja tiukem­mat rajat yksi­tyiselle rahanpainamiselle. 

    3) Euro­maid­en on ryhdyt­tävä koordi­noimaan finanssipolitiikkaansa

    Ain’t gonna hap­pen. Ensin­näkin Euro­maid­en val­tioiden pitäisi kutis­tua ja rajusti. Key­ne­siläi­nen ana­lyysi ei oikein toi­mi, jos val­tion osu­us BKT:sta on 45% hyv­inä aikoina ja 60% laman aikoina. IS-LM- mallin paikkansapitävyyt­tä en kiistä sinän­sä, mut­ta kyl­lä sen infor­mati­ivi­su­us vähe­nee kun julki­nen sek­tori pyörit­tää puol­ta taloud­es­ta. Euroopas­sa val­tiot nyt vaan ovat liian suuria. Toki on tot­ta että on kur­jaa että ongel­man kor­jaami­nen täy­tyy aloit­taa kun lama uhkaa (ja Etelä on jo lamassa). 

    4) Taloudeltaan heikko­jen maid­en tulee ryhtyä talouden rak­en­tei­ta uud­is­tavi­in toimiin. 

    Ei rajoitu heikkoi­hin mai­hin. Rak­en­teel­liset ongel­mat vaivaa­vat koko Euroop­paa, eivät vain heikom­pia maita. 

    5) Euro­maid­en kil­pailukykyero­ja tulee voi­da tasoit­taa palkkapolitiikalla.

    Tämä on tasoa “Jos tädil­lä olisi…”, kos­ka tätä ei tule tapah­tu­maan. Kom­men­toin tämän seu­raa­van kohdan yhteydessä: 

    6) EKP:n toimi­val­tuuk­sia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­tavoitet­ta tulee nos­taa selvästi ja inflaa­tio­tavoit­teen rin­nalle on otet­ta­va työl­lisyys­tavoite kuten FED:lläkin on.

    EKP:n pitäisi laskea inflaa­tioon mukaan asun­to­jen hin­nat. Itseasi­as­sa raken­nuskus­tan­nusin­deksin ylit­tävä asun­to­jen keski­hin­to­jen nousu pitäisi laskea mukaan inflaa­tioon korkeam­mal­la pain­oar­vol­la kuin mitä sen todel­li­nen kus­tan­nus­vaiku­tus on, kos­ka se jos mikä ker­too liian alhai­sista koroista. 

    7) Jos Euroop­pa pystyy sopi­maan uud­es­ta alus­ta ja parem­mista pelisään­nöistä, pitäisi samas­sa yhtey­dessä van­ho­ja velko­ja joil­takin osin mitätöidä – siis EKP:n tulisi ne ostaa pois ehkä vähän alen­net­tuun hintaan.

    Jos EKP ostaa velko­ja, niin sen pitää ostaa kaikkien maid­en velko­ja, ei pelkästään vaikeuk­sis­sa ole­vien maid­en velko­ja. Tulon­si­ir­tounio­nia EU:sta ei pidä tehdä, ei ainakaan post hoc sel­l­aisel­la peri­aat­teel­la, että asiansa mokan­neet saa­vat ilmaista rahaa. 

    Palkkapoli­ti­ikkaa ei tarvitse koordi­noi­da, jos reaali­palkat saadaan ensin sopeu­tu­maan ja sit­ten hom­ma toim­i­maan niin, että korko vas­taa riskiä ja moral haz­ard siiv­ot­tua pois. Reaa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on kivut­tom­inta hoitaa inflaa­ti­ol­la, mut­ta sitä pitää edeltää bud­jet­tien tas­apain­ot­ta­mi­nen. Kestävyys­va­jeet pitää saa­da alas, eli bud­jet­ti pitää olla sään­nöl­lis­ten meno­jen osalta (ml. kohtu­ulliset mut­teivät kohtu­ut­tomat lainaku­lut) yli­jäämäi­nen jokaises­sa Euro­maas­sa ja tämä on kivu­lias­ta. Mut­ta jos tätä ei saa­da aikaan, ei EKP voi lähteä orke­stroimaan reaal­ista sopeu­tu­mista. Muuten EKP:n inflaa­tio-oper­aa­tio ei auta mitään. 

    Inflaa­tio­tar­getin voisi säätää vaik­ka nyt 4 pros­entin tun­tu­maan kolmek­si seu­raavak­si vuodek­si. Ja uusia asei­ta käyt­töön. Vaik­ka niin, että EKP voi ostaa pörssistä osakkei­ta tai vas­taavaa. Ei mitään armo­lahjo­ja pankeille.

    1. Tiedemie4s
      Eikö väitet­täsi suuren julkisen sek­torin haitallisu­ud­es­ta mitenkään häir­itse havain­to, että parhaas­sa kun­nos­sa Euroopas­sa ovat ne maat, joil­la julki­nen sek­tori on suuri, Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti ja Saksa.

  108. Suuri julki­nen sek­tori on vain suuri. Talouden kannal­ta olen­naisem­paa on se, kuin­ka tehokas se on, mut­ta yleen­sä ceteris paribus isom­pi on tehot­tomampi. Pohjo­is­maid­en, Hol­lan­nin ja Sak­san hallintokult­tuu­rit ovat eri­laiset kuin oikein mis­sään muual­la, joten niis­sä iso julki­nen sek­tori on toimin­ut aika hyvin. Sitä en edes yritä kiistää.

    Olen­naisem­paa minus­ta on se, että kun tulee kri­isi, julki­nen sek­tori tup­paa tur­poa­maan enem­män kuin se ns. hyv­inä vuosi­na kutis­tuu. Lisäk­si vero­ker­tymää käytetään kep­pi­hevose­na ja perustelu­na sille, että pohjoisen pitää aut­taa Etelää. Jos ne kykeni­sivät keräämään saman­laisen osu­u­den taloud­estaan veroina kuin pohjoisem­mat maat, niil­lä olisi yli­jäämä eikä kri­isiä olisi. 

    Vaan kun eivät pysty. On selvää, että joku Laf­ferin käyrä on eri mais­sa eri muo­toinen. Minus­ta on aika iso moraa­li­nen ongel­ma, jos kansalais­ten halukku­us mak­saa kiltisti vero­ja (con­tra oikeasti tien­ata rahaa; Italia, eri­tyis­es­ti Pohjois-Italia esimerkik­si on hyvin rikas) määrää sen paljonko he joutu­vat tulon­si­ir­to­ja pulittamaan.

    Pienem­pi julki­nen sek­tori on ennenkaikkea vaku­u­tus sitä vas­taan, että julki­nen sek­tori ei aiheuta mas­si­ivista crowd­ing-out­ia. OK, myön­nän että Krug­man on var­maan ollut oike­as­sa, crowd­ing out ei ole täl­lä het­kel­lä ris­ki kos­ka kap­a­siteet­ti on niin vajaassä käytössä ja säästämisha­lut paina­vat korkoa alas entis­es­tään. Ja var­maan ollaan läh­estymässä likviditeettiansaa. 

    Mut­ta jos kat­soo mitä etelässä on tehty sil­lä rahal­la johon julki­nen sek­tori on päässyt käsik­si, niin aika surkeaa se lupaa. Espan­jas­sa on pari vuot­ta van­ho­ja mil­jarde­ja mak­sanei­ta lento­kent­tiä tyhjil­lään, jne. Ei ole pelkästään val­tio tietenkään, joka näitä pro­jek­te­ja on has­sail­lut, mut­ta tosi­a­sia on, että kun rahaa on, sitä polte­taan turhaan. Tämä on ison julkisen sek­torin isoin ongel­ma. Min­ul­la ei ole niin suur­ta peri­aat­teel­lista ongel­maa huono­jen aiko­jen julk­isten meno­jen suh­teen, eikä ali­jäämien suh­teen. Itseasi­as­sa ihmette­len sitä kuin­ka “oikeis­to­laiset” ja etenkin peri­aate­ta­sol­la pienem­pää julk­ista sek­to­ria vaa­ti­vat keskit­tyvät aina kri­ti­soimaan lama-ajan julk­ista kulu­tus­ta. Ei se ole se todel­li­nen ongel­ma, vaan se todel­li­nen ongel­ma on se hyvien aiko­jen rahan­polt­ta­mi­nen ja jostain syys­tä suurem­pi osa porukas­ta on sil­loin hiljaa. 

    Kan­natan julkisen sek­torin koon suit­simista sitä varten, että sil­lä on sit­ten seu­raa­van kri­isin tul­lessa enem­män peli­v­araa. Kun julki­nen sek­tori pyörit­tää puol­ta taloud­es­ta, niin min­un on vaikea nähdä miten ekspan­si­ivi­nen poli­ti­ik­ka voisi olla kovin tehokas­ta. Kai se *jos­sain* on, kuten nyt vaik­ka näyt­täisi Suomes­sa olleen 2008–2010, mut­ta pelkään että Suo­mi, Ruot­si, Hol­lan­ti ja var­maan Sak­sakin, ovat out­liere­itä (Sak­sa elvyt­ti häpeilemät­tä auto­te­ol­lisu­ut­taan pari vuot­ta sitten)

  109. Edel­lisen voi var­maan vetää yhteen niin, että EU:n val­tio­den sään­nöt pitäisi mitoit­taa huono­ta­paisimpi­en ja tehot­tomimpi­en julk­isten sek­to­rien mukaan, kos­ka muuten pohjoinen mak­saa etelän eläk­keet ja moot­tori­ti­et. Jos taas se on uhkana, niin kansalaiset eivät oikein tule tykkäämään.

  110. Real­is­tis­es­ti ottaen Kreik­ka ei voi ero­ta Eurosta. Ei täl­laisel­la maal­la ole voimia tai edel­ly­tyk­siä ottaa käyt­töön omaa val­u­ut­taa ilman jotain hyper­in­flaa­tion ja rahat­alouden rom­ah­tamisen riskiä.

    Kreik­ka siis pysyy eurossa. Sak­salaiset tuke­vat minkä jaksavat/viitsivät ja sit­ten kun tuki lop­puu niin Kreik­ka vaan rim­puilee mukana kuten parhait­en taitaa.

    Muut Soin­in­vaaran ehdo­tuk­set vievät EU:ta mon­ta askelta lähem­mäk­si euroopan yhdys­val­to­ja. Inte­graa­tion voimakas­ta syven­tämistä siis. Vain hie­man kär­jistäen nämä ovat Sak­san ja Ran­skan sisäpoli­it­tisia kysymyksiä.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedemie4s
    Eikö väitet­täsi suuren julkisen sek­torin haitallisu­ud­es­ta mitenkään häir­itse havain­to, että parhaas­sa kun­nos­sa Euroopas­sa ovat ne maat, joil­la julki­nen sek­tori on suuri, Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti ja Saksa.

    Tai ehkäpä laa­jaa julk­ista sek­to­ria pystyvät ylläpitämään vain ne val­tiot, joil­la menee hyvin? Ts. val­tiot jois­sa voidaan tehdä järke­viä päätök­siä, jois­sa kansalaisy­hteiskun­ta toimii eikä esi­in­ny laa­jaa korruptiota. 

    Kokeilep­pa huviksesi viedä Kreikkaan tai Roma­ni­aan suo­ma­lainen veroaste ja hyv­in­voin­tipalve­lut ja kat­so mitä tapah­tuu. Lop­putu­los ei ehkä olisi ihan sem­moinen kuin pohjoismaissa.

  112. Voi epäon­nen päivää! Thi­lo Sar­razinin teos “Europa braucht den Euro nicht” putosi virhe­suorituk­sen vuok­si niin syvään jätesäil­iöön, ettei sitä saa sieltä mil­lään ongi­tuk­si. Tämä voidaan tietysti tulki­ta rasistin vas­taisek­si teok­si, kos­ka Sar­razin on hyvin huono­maineinen islamia koske­vien aikaisem­pi­en kir­joi­tusten­sa vuok­si. Keskustelua voinee kuitenkin kom­men­toi­da poli­ti­ikan näkökul­mas­ta ilmankin Thilon taulukoita.

    Soin­in­vaaran postaus tekee alkeel­lisen kielel­lisen trikin. Otsikos­sa on ”euroalue”, ja lopussa”Eurooppa” (pystyy sopi­maan uud­es­ta alus­ta…). ”Euro­maid­en on ryhdyt­tävä koordi­noimaan finanssipoli­ti­ikkaansa.” Miten niin euromaiden?

    Hah­motel­mal­la pyritään siirtämään Euroopan Union­in (vank­ka) poli­it­ti­nen legit­imi­teet­ti euroalueelle, joka on jotakin muu­ta. Suomen EU-jäsenyy­del­lä ja Maas­trichtin sopimuk­sel­la on harv­inaisen vank­ka demokraat­ti­nen legit­imi­teet­ti: Koivis­to päät­ti hakea jäsenyyt­tä, kansa äänesti, eduskun­ta päät­ti. Tähän EU-yhteisöön kuu­lu­vat oleel­lis­es­ti Ruot­si ja Tan­s­ka, ja tämä oli oleelli­nen päätöspe­ruste (Paa­vo Väyry­nen tosin näkee asian niin päin, että hän aiheut­ti Ruotsin EU-jäsenyyden).

    Maas­trichtin sopimuk­ses­sa tavoit­teek­si asete­taan alati tiivistyvä poli­it­ti­nen unioni Euroopan kan­so­jen kesken. Ruot­salaiset ja tan­skalaiset kuu­lu­vat Euroopan kan­so­jen piiri­in. Jos euroaluet­ta nyt tiivis­tetään poli­it­tisek­si unioniksi ero­tuk­sek­si ei-euro­maista, siitä ei syn­ny tiivistyvää unio­nia vaan päin­vas­toin syvenevä jakolin­ja Euroopan kan­so­jen kesken. 

    Rel­e­vant­tiudel­la on merk­i­tys­tä. Pankki­u­nioni tai –valvo­ja ei ole rel­e­vant­ti, jolleivät pankit, kuten Sam­po ja Nordea, ja Ruot­si ja Tan­s­ka kuu­lu sen piiriin.

    Soin­in­vaara halu­aa, että euron arvoa las­ke­taan (”euron revalvoitu­mi­nen pure­taan”) ja Sak­sa vas­taavasti nos­taa palkko­ja ja ”elvyt­tää”. Kohdis­sa 3 ja 5 esitetään jär­jestelmää, jos­sa Välimeren maat voisi­vat euroalueen äänienem­mistöl­lään pakot­taa Sak­san nos­ta­maan palkko­ja ja elvyt­tämään samaan aikaan kun Sak­san pitäisi mak­saa pysyvi­in kri­isir­a­has­toi­hin, joista vaikeuk­si­in joutuneet maat voivat ”jous­tavasti” nos­taa tukea. Ei sak­salaiset täl­laiseen suos­tu. Euroalue on tarkoituk­sel­lis­es­ti raken­net­tu siten, että Sak­sa on vähem­mistössä sil­loin, kun Ran­s­ka aset­tuu Välimeren maid­en rintamaan.

    Palkoista sovi­taan työ­nan­ta­ja- ja työn­tek­i­jäjär­jestö­jen väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa. Työläiset voivat men­nä lakkoon vaa­ti­ak­seen lisää lik­saa, mut­ta ulkop­uolisen ei pidä tul­la vaa­ti­maan palkanko­ro­tuk­sia työt­tömyy­den ja kodit­to­muu­den lisäämisen tarkoituk­ses­sa. Kenen palkko­ja Soin­in­vaara tarkoit­taa? Kaikkien vaiko pelkästään vien­ti­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jöi­den? Ensin mainit­tu lisäisi työt­tömyyt­tä, viime mainit­tu eri­ar­voisu­ut­ta ja epäsolidaarisuutta.

    Tarkoit­taako finanssipoli­ti­ikan koordi­noin­ti ja koh­ta 7 myös velko­jen yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta? Jos näin on, tämä on pois­sul­jet­tu vai­h­toe­hto. Merkel tietääk­seni elää.

    Kir­joi­tus osoit­taa sen, kuin­ka Kreikan ennakoidus­ta eros­ta alkaa epä­var­muus ja purkau­tu­mi­nen: ”Por­tu­gal­ista en ole ihan var­ma”. Jos yksi läh­tee, sil­loin euro ei ole enää peru­ut­tam­a­ton pro­jek­ti ja yksisu­un­tainen tie tule­vaisu­u­teen. Eroepäi­lyt ja speku­laa­tiot elävät sil­loin jatku­vasti, ja ne elävät jo nyt. Tilanne on muut­tunut. Muut­tuneessa tilanteessa pitäisi miet­tiä uusi ratkaisu. On aika ihmeel­listä, että nyt kaik­ki ovat nyt kovin huolis­saan siitä, että pohjoises­sa eurossa yhdessä Sak­san kanssa Suomen vien­ti­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyky kär­sisi. Tämä on iki­van­ha argu­ment­ti, jon­ka mukaan met­sä­te­ol­lisu­us tarvit­see devalvoin­timah­dol­lisu­ut­ta. Argu­mentin uskot­tavu­us on heiken­tynyt met­sä­te­ol­lisu­u­den omien toimen vuok­si. Val­u­u­tan arvon lasku sen sijaan lisäisi julkisen sek­torin dol­lari- tai jen­imääräistä velkaa kestämät­tömästi, kun kaik­ki tulot ovat omas­sa val­u­u­tas­sa. Kun­nat tuot­ta­vat palve­lut, ja niiden velkataakkaa ei voi lisätä ”euroalueen aat­teen” vuok­si, varsinkaan kun sel­l­aista aatet­ta ei ole koskaan edes ollut olemassa.

  113. Tiedemies:

    EKP:n pitäisi laskea inflaa­tioon mukaan asun­to­jen hin­nat. Itseasi­as­sa raken­nuskus­tan­nusin­deksin ylit­tävä asun­to­jen keski­hin­to­jen nousu pitäisi laskea mukaan inflaa­tioon korkeam­mal­la pain­oar­vol­la kuin mitä sen todel­li­nen kus­tan­nus­vaiku­tus on, kos­ka se jos mikä ker­too liian alhai­sista koroista. 

    Tässä on muuten vin­ha perä. Nykyi­nen rahapoli­ti­ik­ka tun­tuu ole­van nimeno­mais­es­ti viritet­ty tuot­ta­maan kiinteistökuplia.

  114. Tiedemies:

    Reaa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on kivut­tom­inta hoitaa inflaatiolla,

    Tiedemie­skin yhtyy tämän blo­gin val­lit­se­vaan mantraan inflaatio-parannuksesta.

    Valitet­tavasti inflaa­tio on siitä ilkeä kap­ine, että sen aikaansaami­nen (hal­li­tusti) ei ole help­poa. Japani on hyvä esimerk­ki tästä. Siel­lä keskus­pankin mas­si­ivi­sista toimista huoli­mat­ta inflaa­tio on jäänyt reip­paasti alle tavoit­tei­den ja maas­sa on elet­ty jo kak­si vuosikym­men­tä deflaa­tio-ongelmien kanssa.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedemie4s
    Eikö väitet­täsi suuren julkisen sek­torin haitallisu­ud­es­ta mitenkään häir­itse havain­to, että parhaas­sa kun­nos­sa Euroopas­sa ovat ne maat, joil­la julki­nen sek­tori on suuri, Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti ja Saksa. 

    Julkisen sek­torin koko on argu­ment­ti­na jok­seenkin saman­lainen kuin tulo­ero­jen suuruus. 

    Meil­lä on “julk­isia sek­tor­e­i­ta” ja “julk­isia sek­tor­e­i­ta”, samoin “tulo­ero­ja” ja “tulo­ero­ja”.

    Suuri julki­nen sek­tori voi olla vahin­golli­nen ja kehi­tyk­sen jar­ru, jos se tuot­taa palve­lut tehot­tomasti ja jäh­mettää yhteiskun­nan. Julk­isten sek­to­rien palve­lu­tuotan­non tehokku­udessa on suuria ero­ja, ja valitet­tavsti julkisen sek­torin tuot­tamil­la palveluil­la on ikävä taipumus jäädä tehot­tomasti tuote­tuik­si. Tätä pain­o­las­ti­a­han Suomes­sakin on puret­tu jo vuosia eri­lai­sista val­tion yhtiöistä ja yksiköistä.

    Tulo­erotkin voivat olla hyvä tai huono asia. Huono asia ne ovat, mikäli ne aiheutu­vat yhteiskun­nan jäh­mettymis­es­tä ja mah­dol­lisuuk­sien rajau­tu­mis­es­ta. Hyvä asia ne ovat, mikäli ne ovat seu­raus­ta ihmis­ten oman toimin­nan hedelmäl­lisyy­destä jon­ka dynaami­nen yhteiskun­ta mahdollistaa.

    Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti ja Sak­sa ovat vähän kor­rup­toitunei­ta ja kaikkein dynaamisimpia EU:n mai­ta. Tämän vuok­si julkisen sek­tori jar­ru­vaiku­tus on pienem­pi kuin vaikka­pa Kreikassa.

    Yleistämi­nen on vaar­al­lista, tilastotieteilijällekin.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedemie4s
    Eikö väitet­täsi suuren julkisen sek­torin haitallisu­ud­es­ta mitenkään häir­itse havain­to, että parhaas­sa kun­nos­sa Euroopas­sa ovat ne maat, joil­la julki­nen sek­tori on suuri, Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti ja Saksa.

    Ei se koko vaan tehokku­us. Suomes­sa tai muis­sa pohjo­is­mais­sa ei mak­se­ta eläkkeitä tai palkko­ja kuolleille ihmisille kuten Kreikas­sa. Suomes­sa ei vero­tarkas­ta­ja ota yri­tyk­seltä lahjuk­sia vas­taan. Soi­ni on ollut koko ajan oike­as­sa vaaties­saan nopeaa selvi­tys­ti­laan aset­tamista Kreikalle. Mais­ter­isjätkä on vaan melkoinen visionääri.

  117. Inflaa­tio ei itsessään kor­jaa mitään. Jos EKP aloit­taa inflaa­tion hinaamisen ennen kuin vajeet saadaan kuri­in, siitä on seu­rauk­se­na vain vaikeuk­sia. Kun vajeet on saatu kuri­in, korkeampi inflaa­tio helpot­taa sopeu­tu­mista sitä kaut­ta, että nimel­lispalkat voivat nous­ta siel­lä mis­sä ne nytkin vas­taa­vat tuot­tavu­ut­ta, mut­ta niiden ei tarvitse nous­ta siel­lä mis­sä ne ovat liian suuret. Riit­tää että ne eivät nouse. Ihmis­ten on helpom­pi suos­tua nol­lako­ro­tuk­si­in ja 4% inflaa­tioon kuin 4% palkan leikkauk­si­in, vaik­ka ne kuin­ka oli­si­vatkin sama asia.

    Itse en inflaa­tios­ta tykkää. Mut­ta 15–20% inflaa­tio seu­raa­van 4–5 vuo­den aikana (siis yhteen­sä) ei olisi mikään katas­trofi. Taloudessa on meneil­lään jonk­i­nasteista delever­agea, siis poruk­ka mak­saa lain­o­jaan pois. EKP ei voi inflaa­tio­ta tuot­taa laske­mal­la korkoa, joten sen keinot ovat aika vähissä. Ehkä se voisi yrit­tää deval­vaa­tio­ta, siis ostaa dol­lare­i­ta ja jene­jä. Tosin nämäkin rahat var­maan sit­ten sul­lot­taisi­in Kiinankeskus­pankin holvei­hin. Vai­h­toe­hto voisi olla myös vaik­ka muu­ta­man sadan euron joul­u­lah­jara­ha euroalueen kansalaisille. Tai pankki­tal­letus valtioille.

  118. Petri:

    FED ei ole rahaa paina­mal­la kyen­nyt mitenkään estämään työt­tömyy­den kasvua Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kas­va­va joukko kansas­ta elää ruokakuponkien varas­sa. Todel­li­nen työt­tömyysaste on selvästi korkeampi kuin viral­liset tilas­tot vale­htel­e­vat. EKP:n ei tarvitse purkaa euron revalvoitu­mista, sil­lä FED tulee jatkos­sakin paina­maan niin paljon taalo­ja, että EKP:lla ei ole sak­salaiskomen­nos­sa mah­dol­lisuuk­sia pysyä perässä. USD on nyt vain tilapäis­es­ti hyö­tynyt Euroopan ongelmista. Jos ei val­u­ut­to­jen epä­ta­sainen val­u­mi­nen viemäri­in häir­it­see, on syytä pala­ta kiin­teisi­in valuuttakursseihin.

    - EKP on painanut kri­isin aikana enem­män rahaa, kuin Fed. EKP:n tase on tämän myötä kas­vanut selkeästi Fedin taset­ta suurem­m­mak­si (suh­teessa BKT:hen)

    - Mis­tä kum­mas­ta tulee harhalu­u­lo, että EKP on sak­salaiskomen­nos­sa? Johtokun­nas­sa ital­ialainen pääjo­hta­ja ja vain 1 jäsen kuud­es­ta on sak­salainen. Rahapoli­ti­ikas­ta päät­tävässä neu­vos­tossa sak­sal­la on 2 ään­tä 23:sta. Sak­salaiset ovat tois­tu­vasti hävin­neet päätök­sis­sä kri­is­in­hoi­dos­ta, esim bon­di­en jälki­markki­nanos­toista (SMP) ja pankkien 3‑vuoden rahoituk­ses­ta (LTRO)

    - Kiin­teä val­u­ut­takurssi euroalueen kokoiselle jät­tiläiselle ei ole nykypäivänä real­isti­nen vaihtoehto.

  119. Pieni kom­ment­ti julkisen sek­torin tehot­to­muud­es­ta. Julkisen sek­torin työn­tek­i­jät valit­ta­vat usein, kuin­ka tiukoille hei­dät on vedet­ty. Tek­isi mieli uskoa, että se on joskus, jos­sain ihan todellista. 

    Mut­ta tun­teeko kukaan ihmistä, joka olisi työsken­nel­lyt sekä yri­tyspuolel­la että julkisel­la sek­to­ril­la, ja olisi vielä sitä mieltä, että julkisen sek­torin työ­paikois­sa asioi­ta tehtäisi­i­in tehokkaasti? Toki kiiret­tä saadaan tehdyk­si, mut­ta syyt ovat yleen­sä masentavia.

    Nyt kun pitkästä aikaa tuli tul­tua töi­hin taas julkisel­la rahoituk­sel­la toimi­vaan paikkaan, itku meinaa tul­la, kun näkee, mil­laiseen pelleilyyn onkaan varaa, kun rahaa val­uu bud­jetista niin paljon kuin kek­sitään pyytää.

  120. Sun Tzu: FED on viime vuosien aikana jo use­aan ker­taan toden­nut että hei­dän kon­steil­laan ei työl­lisyyt­tä saa­da paran­net­tua. Siihen vaa­di­taan poli­itikoil­ta aivan mui­ta toimia. Ne ovat kaik­ki ikäviä toimia, joten eipä niitä ole juuri nähty.

    Ne eivät kaik­ki ole ikäviä. Yhdys­val­to­jen kan­nat­taisi nyt pan­na paljon paukku­ja infran kor­jaamiseen, kos­ka se on oikeasti heikos­sa kun­nos­sa. Samal­la lask­isi työt­tömyys ja kulu­tus nos­taisi maan pois lamasta.
    Ongel­ma on repub­likaan­it, jot­ka a) ovat rikkaiden ja yri­tys­ten taskus­sa ja b) halu­a­vat huonoa talout­ta, kos­ka se estää tai ainakin vaikeut­taa Oba­man uudelleenvalintaa.

    Ja kyl­lä Fed­kin voisi asialle tehdä jotain. Siel­lä voitaisi­in lait­taa pankke­ja kuri­in ja keskus­pankkiko­ron nos­t­a­mi­nen saat­taisi siirtää pankeis­sa lep­äävää rahaa investoin­tei­hin. Nythän sille ei kan­na­ta tehdä mitään, kos­ka Fedis­tä saa käytän­nössä ilmaista rahaa.

  121. tpyy­lu­o­ma: Sisältö noin lyhyesti, mark­ka olisi leikan­nut talouskasvua IT-buumin aikaan mut­ta lisän­nyt sitä nyt taan­tu­mas­ta toivuttaessa.

    Eikös tämäkin olisi ollut hyvä asia, sil­lä tuon buumin hyödythän pää­tyivät har­voille rikkaille ja lähin­nä kas­vat­ti­vat tuloeroja?
    Samal­la ammat­tili­itot hillit­sivät palkanko­ro­tus­vaa­timuk­si­aan, jot­ta investoin­tei­hin jäisi enem­män rahaa. (Tähän­hän ei sit­ten kuitenkaan panostettu.)

  122. Eläjälle: Olen työsken­nel­lyt sekä kun­nal­la että tehnyt töitä eräässä pörssiy­htiössä. Tehokku­useroa en juuri ole huo­man­nut, ellen sit­ten kun­nan hyväk­si. Työn­tek­i­jöi­den tiuk­ka kohtelem­i­nen ja kiire ovat kovasti eri asioi­ta kuin tehokku­us. Olen näh­nyt tois­tu­vaa, ilmeistä ja pesunkestävää sös­simistä pörssiy­htiön arjes­sa, kun työn­tek­i­jät ja aikataulut on vedet­ty kireälle.

  123. Espan­jas­sa julkisen sek­torin työläiset, eli val­ti­ol­la tai kun­nis­sa töis­sä ovat suorit­ta­neet kir­jal­lisen koe­sar­jan (yleen­sä 3) saadak­seen työ­paikan. Edel­ly­tyk­set riip­puu työn vaa­timuk­ses­ta, mut­ta sitä korkeampi tutk­in­to enem­män lisäpisteitä. 

    Julkisessä sek­toris­sa ole­vat siten koulute­tut mut­ta vääris­sä työte­htävis­sä ja virois­sa, epäpäte­viä työjo­hta­jia ja esimiehiä. Ei ole otet­tu parhaat kyvyt kyseiseen tehtävään, vaan kuka sinne vaan pääsee, ystävä, per­heen tai tutun avulla. 

    Virkail­i­ja työ on var­ma työ lop­puiäk­si, lot­tovoit­to, joten ei ole intoa eikä syytä hyvään työn­tekoon, tehokku­u­teen. Tästä syys­tä julki­nen sek­tori on ylisu­uri ja ylite­ho­ton. Suuri tuhlaus. 

    Jos tähän lisätään poli­it­ti­nen peli, omat inter­es­sit, kor­rup­tio, ei voi olla kesta­va poh­ja. Kun­nat tais­tel­e­vat toisi­in­sa vas­taan riip­puu onko oikeis­to tai vasemis­to hal­li­tuk­ses­sa — kun­nas­sa. Rahaa tuh­lataan ilman kro­n­tol­lia tai visiota. 

    Julkiset sek­torit ei ole ver­rat­tavis­sa keskenään pohjoises­sa ja etelässä, ne on raken­net­tu aivan eri tarkoituk­si­in, vaik­ka luone olisi jotenkin vastaava. 

    “Kaveri kysyi val­tion­virkail­ial­ta Espan­jas­sa; te virkail­i­jat ette työsken­tele iltapäivälla?

    Ei, iltapäiväl­la emme mene töi­hin, aamul­la on kun emme työskentele.”

  124. Minä olen viime aikoina alka­nut leikit­telemään ajatuk­sel­la kahdes­ta rinnnakkaises­ta val­u­u­tas­ta. Ensim­mäi­nen olisi val­u­ut­ta, mil­lä käy­dään mm kan­sain­välistä kaup­paa (kut­sut­takoon nyt vaik­ka euroksi), ja toinen olisi val­u­ut­ta (kor­pi­taa­leri), jol­la olisi tarkoi­tus käy­dä paikallista kaup­paa (kor­pi­taa­leri).

    Euro olisi ain­oa lailli­nen mak­su­vä­line osakey­htiöi­den kanssa, sil­lä mak­set­taisi­in verot ja val­tion palkkalis­toil­la ole­vien henkilöi­den palkat. 

    Kor­pi­taa­ler­il­la käy­ty kaup­pa taas olisi vero- ja byrokra­ti­ava­paa­ta. (Joitain toimi­alo­ja voisi olla tarpeen raja­ta kor­pi­taa­lerikau­pan ulkopuolelle) 

    Meil­lä olisi sekä vakaa, arvon­sa säi­lyt­tävä val­u­ut­ta, että kel­lu­va val­u­ut­ta, joka sopeu­tu­isi suh­teel­lisen hyvin jopa maan sisäisi­in eri­laisi­in olo­suhteisi­in. Euron eri­lai­sis­sa kri­i­seis­sä tärkeä osa taloud­es­ta olisi läh­es täysin eris­tet­ty ongelmista.

    Kos­ka aika merkit­tävä osa veropo­h­jas­ta häviäisi, joudut­taisi­in vas­taavasti laa­jen­ta­maan kiin­teistö- ym. varallisuusveroja.

    Täysin epä­selvä kysymys on, miten tuo kor­pi­taa­leri pitäisi luo­da. Pitäisikö perus­taa keskus­pank­ki ja kopi­oi­da “oikea” raha­jär­jestelmä, vai voisiko tuon jotenkin tehdä niin, että jokaiselle vain annetaan sata taa­le­ria kouraan ja kat­so­taan mitä tapah­tuu vapaan markki­na­t­alouden hengessä. Tai jotenkin aivan muuten.

  125. Viit­si­ikö tähän edes enää osallistua.

    Uutiset ker­to­vat jälleen, että val­tio on salan­nut Espan­jan vaku­us­sopimuk­sen oleel­liset osat.

    Piti olla sub­sidiari­teet­tiperi­aatet­ta ja läpinäkyvyyttä.

    Helsin­s­ki on Suomen ja EU:n Mosko­va — tätähän se Venäjän tsaari tavoit­teli, kun siir­si pääkaupun­gin Helsin­gin kylään.

    Suo­mi on ain­oana Pohjolan maana toteut­tanut tsaar­in­val­lan aikaista hallintoa ellei peräti kivikautista sellaista.

    Olemme tämän takia käyneet kak­si sotaa ja saa­neet kum­mal­lakin ker­ral­la turpi­imme. Nyt saamme kol­man­nen ker­ran turpiimme.

  126. Eläjä:
    Pieni kom­ment­ti julkisen sek­torin tehot­to­muud­es­ta. Julkisen sek­torin työn­tek­i­jät valit­ta­vat usein, kuin­ka tiukoille hei­dät on vedet­ty. Tek­isi mieli uskoa, että se on joskus, jos­sain ihan todellista. 

    Mut­ta tun­teeko kukaan ihmistä, joka olisi työsken­nel­lyt sekä yri­tyspuolel­la että julkisel­la sek­to­ril­la, ja olisi vielä sitä mieltä, että julkisen sek­torin työ­paikois­sa asioi­ta tehtäisi­i­in tehokkaasti? Toki kiiret­tä saadaan tehdyk­si, mut­ta syyt ovat yleen­sä masentavia.

    Itsel­läni on ollut ilo ja kun­nia työsken­nel­lä sekä yksi­tyisel­lä, että julkisel­la sek­to­ril­la. Kiire ja tehokku­us vai­htel­e­vat var­maan paljon yksit­täis­es­tä työ­paikas­ta riip­puen, mut­ta tältä poh­jal­ta voin vaku­ut­taa, että myös julk­ishallinnos­ta löy­tyy työ­paikko­ja, jois­sa töitä tehdään rankasti ja tehokku­ut­ta tavoitellen — jopa tehokkaasti.

  127. Euroalueen pitäisi riitaut­taa WTO:ssa Kiinan har­ras­ta­ma työvoiman hin­nan dump­paami­nen, ja saa­da ran­gais­tus­tulle­ja kunnes dump­paami­nen lop­puu, tai Kiinan val­u­ut­ta rem­bin revalvoidaan 20% tai jotain.

    Lisäk­si voitaisi­in alkaa kyse­lemään että mik­si kiinalainen hal­patuotan­to ei näy län­si­maid­en hin­tata­sos­sa. Ja sit­ten kun tode­taan että län­si­maid­en rikkaat ovat rikkaim­mil­laan ikinä hal­patuotan­non takia, niin ale­taan verot­ta­maan rikkaita.

    Suomea ja mui­ta EU:n val­tioi­ta, niitä ollaan yksi­ty­istämässä kokon­aisu­udessaan: rikkaat on vapautettu/vapautetaan veron­mak­sus­ta ja val­tiot velka­an­tu­vat heille kos­ka rikkaat omis­ta­vat pankit. Verot kerätään pieni- ja keski­t­u­loisil­ta ja puo­let veroista jae­taan rikkaille velko­jen korkoina. 

    Val­tioista ollaan tekemässä liike­taloudel­lis­es­ti järkevää toim­intaa. EU:n/EU-maiden poli­itikot ne var­maan 90 pros­ent­tis­es­ti toimi­vat liike­talousopeil­la, eli epäpätevyyt­tään anta­vat asioiden luisua kohti val­tioiden yksityistymistä. 

    Pohjo­is­mais­sa on onnek­si päte­viä poli­itikko­ja jot­ka osaa­vat toimia yhteiskun­ta­jo­h­dos­sa järkevästi, kuten mm. Osmo Soin­in­vaara ja Timo Soini.

    Pakko saa­da-hyödyk­keet pitää tuot­taa julkises­ti, muut voidaan tuot­taa markki­noil­la. Mitä vapaae­htoisem­pi hyödyke, sitä enem­män sil­lä on sub­sti­tu­ut­te­ja. Toisil­la viihde­hyödykkeil­lä voidaan kor­va­ta mui­ta viihdehyödykkeitä.

    Kat­sas­tus­ta on pakko ostaa, sen kysyn­nän hin­ta­jous­to on 0,00001. Sen takia kat­sas­tus­markki­nat eivä toi­mi. Kau­pankäyn­ti on vapaae­htoista vai­h­dan­taa. Kat­sas­tuk­sen ost­a­mi­nen ei ole vapaaehtoista.

    Lisäk­si Vapaa markki­na­t­alous-ide­olo­gia on usko­mus, että kun markki­nat vapaute­taan häir­it­se­vistä ulkop­uoli­sista tek­i­jöistä, muut­tuu markki­noiden rakenne Täy­del­lis­es­ti kil­pail­luik­si. Vapaa markki­na­t­alous ei toi­mi, eikä tule toim­i­maan kos­ka häir­iö ei tule ulkop­uolelta vaan sisäpuolelta: monop­o­li­maisil­ta markki­noil­ta saadaan eniten voit­toa, eli huonos­ti toimi­vat markki­nat ovat seu­raus­ta voiton mak­si­moin­nista ja huonos­ti toimi­vat markki­nat ovat voiton­mak­si­moi­jien tavoite. 

    Jalka­pallo­val­men­ta­jien tavoite on voit­taa vastapuoli (eli mak­si­moi­da voitot) eikä edis­tää tasa-arvoista jalka­pal­lon pelaamista: jalka­pal­lopelis­sä tarvi­taan ero­tuo­maria ja jalka­pal­loli­it­toa. Ero­tuo­mari­ton jalka­pal­lo ei toi­mi, siel­lä ei ole sään­töjä vaan siel­lä val­lit­see Vahvem­man oikeus.

    Demokra­tia on ero­tuo­mari jota tarvi­taan markki­noiden valvom­iseen ja säätelemiseen. Meil­lä on vaarana demokra­tioiden lakkauttaminen/liiketaloudellistaminen, ellei jotain tehdä. Suomen Perus­tus­lais­sa lukee että “val­ta on kansalla”.

    1. Kiinan val­u­ut­ta kel­luu suh­teessa euroon. Tosin se on kuviokel­lun­taa yhdessä dol­lar­in kanssa. Joka tapauk­ses­sa euro­maid­en vai­h­to­taswe on yhteen­las­ket­tuna suun­nilleen tas­apain­os­sa vai­ik­ka euro on revalvoitunut huo­mat­tavasti kymme­nessä vuodessa.

  128. Kuulkaas nyt, näin­hän tämä hoituu: EKP:n a) avoimuut­ta ja b) toimi­val­taa lisätään. Niin että EKP voi täysin avoimen kaikkien maid­en edus­ta­jista koos­t­u­van hal­li­tuk­sen­sa luval­la painaa rahaa omis­tamien­sa pankkien pyörit­tämiseen. Tässä juju. Kaa­tu­mas­sa ole­vat pankit “eurol­lis­te­taan” (kansal­lis­te­taan) EKP:n syli­in. Tyh­mään lainanan­toon yllyt­täneet pankin entiset osak­keen­o­mis­ta­jat ja johta­jat häviävät, mut­ta tal­let­ta­jille ja yri­tysasi­akkaille pankki­toim­inta jatkuu normaalisti.
    EKP pyörit­tää pankke­ja kunnes yksi­tyi­nen taho esit­tää avoimen tar­jouskil­pailun kaut­ta aidon tar­jouk­sen sen ostamiseksi.
    On nimit­täin ihan selvää että tilanne ei koskaan kor­jaudu jos pankkibis­nek­sen avain­henkilöt saa­vat aina omansa pois.

  129. Jouni Mar­tikainen: Eläj

    Voi tietysti olla, että jos­sakin on tehokkaasti toimi­va julkisen sek­torin työ­paik­ka. Voi kuitenkin myös olla niin, että ns. lat­ti­ata­son työn­tek­i­jän ja johdon tai johtoa lähel­lä ole­van väen näke­mys on aika eri­lainen. Meil­läkin var­maan johto luulee, että toim­inta on tehokas­ta, kun kym­meniä vuosia samas­sa työ­paikas­sa maleksi­neet ihmiset väit­tävät otsa hiessä puur­ta­vansa. Erilai

  130. Julk­ista sek­to­ria ei voi­da mita­ta yksi­tyisen sek­torin mittareil­la. Liike­taloudel­lisil­la mittareil­la julki­nen sek­tori on aina katas­tro­faa­li­nen. Myöskin esim. jos kotona tiskaa asti­at (tiskaa käsin) ja mit­taa tiskaamista liike­talous­mittareil­la, niin huo­maa että tiskaami­nen on aivan jär­jetön­tä touhua: kukaan ei saa voit­toa eikä sijoit­ta­jille ole sijoi­tus­mah­dol­lisuuk­sia — mut­ta kuitenkin on tehty arvokas­ta työtä vaik­ka liike­talous­mit­tar­it sanovat toisin.
    Jos naa­purin rou­va tulee tiskaa­maan mun omat tiskit, niin tässä on jo liike­taloudel­lis­es­ti järkeä vai voisiko puhua että kap­i­tal­is­tis­es­ti järkevää toim­inta. Kap­i­tal­is­mi on ainakin pohjim­mil­taan sitä että halu­taan itse hoitaa kulut­ta­mi­nen ja muut hoita­vat tuot­tamisen. Kaikki­han me halu­amme tehdä vain mukavia asioi­ta (=kulut­taa paljon vapaa-ajal­la) ja väl­tel­lä tekemästä ikäviä asioi­ta (=mah­dol­lisim­man vähän töitä), jol­loin ikävät asi­at joudu­taan teet­tämään (tuot­ta­maan) muil­la jot­ta min­ul­la olisi mukavaa tekemistä (kulu­tus­ta).

    Mut­ta miten voidaan pakot­taa naa­purin rou­va tiskaa­maan min­un asti­at? Vaik­ka pikavip­paa­mal­la rou­valle 500% vuosiko­rol­la 50€ kahdek­si viikok­si ja kah­den viikon päästä lainaa­maan 100€ edel­lis­ten velko­jen mak­samisek­si ja jne. Eli rou­va pakote­taan neu­vot­telupyödän epä­ta­sais­ten neu­vot­telu­jen tulok­se­na tekemään jotain.
    Ennen van­haan viidakos­sa pako­tus hoidet­ti­in fyy­sisel­lä voimal­la, nyky­isin pako­tus hoide­taan neuvotteluvoimalla. 

    Kau­pankäyn­ti on neu­vot­telua ja kau­pankäyn­nin tulos on oikea kun neu­vot­teli­jat ovat tasa-arvoisia. Neu­vot­telu­jen lop­putu­lok­ses­ta ei voi­da päätel­lä että neu­vot­teli­jat ovat tasavahvo­ja, kuten oikeis­toih­miset tekevät kun väit­tävät että hin­nas­sa ei ole koskaan mitään vikaa eli hin­nat eivät ole koskaan yli­hin­to­ja tai ali­palkko­ja; sit­ten nämä oikeis­toih­miset jaka­vat epäpätevyyt­tään verovaro­ja rikkaille (=alen­ta­vat vain heiltä vero­ja) ahkeru­u­den palkkiona. 

    Mitä parem­min markki­nat toimi­vat (eli tasavah­vat osa­puo­let), sitä vähem­män tarvi­taan vero­ja (kor­jaa­maan epä­ta­sais­ten neu­vot­telu­jen vääriä tulok­sia). Mut­ta hyvin toimi­vat markki­nat eivät ole korkea­tuot­toisia markki­noi­ta, jol­loin voiton­mak­si­moi­jat estävät hyvin toimi­vat markki­nat ja mak­sa­vat paljon vero­ja: omaa oksaa sahataan pitkässä juoksussa.

  131. “Kaikki­han meistä halu­a­vat kulut­taa mah­dol­lisim­man paljon vapaa-ajal­la ja tehdä mah­dol­lisim­man vähän työtä.”

    Höp­sis. Suurin osa meistä halu­aa tehdä jotakin järkevää työtä. Melkein kaik­ki tosin haaveil­e­vat lomas­ta sil­loin, kun työssä on raskas­ta tai vaikeaa. Todel­la mon­et kuitenkin ovat myös ylpeitä työstään ja ammat­ti­tai­dostaan. JOtkut suo­ras­taan haali­vat paljon töitä, vaik­ka se ei olisi heille taloudel­lis­es­ti mil­lään taval­la vält­tämätön­tä. Työ ei voi olla aina hauskaa, mut­ta useim­mat työt voivat olla pääsään­töis­es­ti muu­takin, kun pelkkää rahantekoa.

  132. Markkin­talous on nim­i­tys sille, että niitä asioi­ta, joi­ta ihmiset tekevät toisilleen (tavaraa, palvelui­ta jne), voi vai­h­taa vapaasti, eikä esimerkik­si niin että kuningas määrää kuka saa ostaa ja myidä. 

    Tiede­tään ihan noin perus­pi­irteit­täin, että jos ihmiset saa­vat vapaasti vai­h­taa asioi­ta keskenään, jokainen vai­h­tokaup­pa on ns. Pare­to-paran­nus, eli jät­tää vai­h­don osa­puo­let parem­paan tilanteeseen kuin ennen kaupantekoa. 

    Tämän lisäk­si tiede­tään, että jos ihmiset eivät kulu­ta kaikkea mitä he tuot­ta­vat, niin on hyvä idea olla jotain, mil­lä tämä yli­jäämä voidaan siirtää ajan yli. Tähän tarkoituk­seen kätevää on esimerkik­si raha. Lisäk­si joskus tarve kulut­taa saat­taa peräti edeltää tuot­tamista, ja sitä varten on kek­sit­ty vel­ka. Velankin kohdal­la markki­nat ovat ihan hyvä idea ja toimii peri­aat­teessa ihan hyvin. Siinä siis vai­hde­taan kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia ajan yli. 

    Jos ja kun val­tio määrää tekemään jotain, siis pakot­taa, niin ei tästä nyt oikein mitenkään seu­raa se, että val­tion pitäisi tuot­taa tämä jokin. Tätä voi ver­ra­ta syömiseen. Kaikkien pitää syödä, mut­tei tästä mitenkään seu­raa että val­tion pitäisi tuot­taa ruokaa kaikille. Maat­alous­tukea nyt tietysti perustel­laan täl­lä, mut­tei se siitä yhtään sen fik­sumpaa tee. 

    Ei markki­naratkaisun aset­tamises­sa ensisi­jaisek­si ole mitään “uskon­nol­lista”. Oikeis­to­laiset kyl­lä aivo­vam­mail­e­vat kaiken­lai­sista asioista, mut­ta niin aivo­vam­mail­e­vat vasem­mis­to­laisetkin. Markki­nan tai siis oikeas­t­aan vapau­den korostamises­sa on lähtöko­htana se, että ihmiset itse osaa­vat tehdä päätök­siä omista asiois­taan — esimerkik­si siitä, mis­sä kat­sas­ta­vat auton­sa — ja jos tai kun nämä päätök­set joskus ovatkin ehkä huono­ja tai epä­tarkoituk­sen­mukaisia, tämän kor­jaami­nen sil­lä että joku virkamies tekee päätök­sen, ei joh­da mitenkään yleisel­lä tasol­la ainakaan parem­paan ratkaisuun. 

    On toki päätök­siä joille ei ole markki­noi­ta. Eri­laiset koor­di­naa­tio-ongel­mat ovat täl­laisia. Ei oikein ole markki­noi­ta vasem­man- ja oikeankä­tiselle liiken­teelle, vaan kus­sakin maas­sa nyt vaan on helpom­pi säätää laki että kum­mal­la puolel­la aje­taan. Jalka­pal­lon sään­töjä ei oikein voi määritel­lä markki­noil­la. Sit­ten on kaiken­laista vaku­u­tus­te­o­reet­tisia jut­tu­ja siitä, miten riske­jä voi myy­dä ja ostaa, asym­metristä infor­maa­tio­ta jne, joiden kanssa täy­tyy joskus koordinoida. 

    Ei tämä kaik­ki tarkoi­ta sitä, ettei pitäisi olla sään­töjä, vaan sitä että sään­tö­jen pitäisi olla selvät ja kaikille samat. Kun näis­sä tule apu­un val­tio- jutuis­sa ja sään­te­ly­vaa­timuk­sis­sa jne on kaikissa sel­l­ainen kuvitel­ma taustal­la että ongel­mat on jotain mitä voidaan kor­ja­ta vaan pelkäl­lä “poli­it­tisel­la tah­dol­la”, ja kun ei kor­jaan­nu niin vika on vaan siinä että erim­ieliset on jonkun lahjo­mia tai usko­vaisia tai muuten vaan paho­ja ja tyhmiä. 

    Maail­ma nyt vaan on mon­imutkainen, ja sen tekem­i­nen mon­imutkaisem­mak­si sään­te­lyl­lä, kaiken­laisel­la sosial­is­mil­la jne, on pri­ma fascie huono idea. Kyl­lä joskus voidaan ja on syytäkin kor­jail­la eri­lais­ten koor­di­naa­tio- ja yhteis­maaon­gelmien hait­to­ja tai jotain intertem­po­raal­ista ratio­naal­isu­u­den puutet­ta rankallakin kädel­lä, mut­ta todis­tus­taakan on aina olta­va raskaasti sil­lä, joka sääte­lyä vaatii. Ei se hom­ma nyt niin vaan mene että kaik­ki kiel­letään kun joku nyt kek­sii syyt­tää “vapaa­ta markki­na­t­alout­ta” tai “markkin­ausko­vaisu­ut­ta”.

  133. Ei markki­naratkaisun aset­tamises­sa ensisi­jaisek­si ole mitään “uskon­nol­lista”.

    On sil­loin, kun sen parem­muu­teen tai toim­intaan liit­tyvät implisi­it­tiset pre­mis­sit jäävät toteu­tu­mat­ta tai kun ratkaisul­la haet­tu tarkoi­tus eroaa siitä, mikä yleen­säkään on markki­nae­htois­es­ti mah­dol­lista toteut­taa. Molem­pia aja­tusvirheitä näkee yllät­tävän usein myös ns. järkioikeis­to­lais­ten taholta.

    Kyse lie­nee jonkin­lais­es­ta vais­tom­ais­es­ta halut­to­muud­es­ta kyseenalais­taa markki­na­t­alouden oletet­tua parem­muut­ta, jol­loin läh­estymis­ta­van mah­dol­lisia ongelmia ei halu­ta tai edes huo­ma­ta ottaa tarkasteluun.

  134. Pasi: Myöskin esim. jos kotona tiskaa asti­at (tiskaa käsin) ja mit­taa tiskaamista liike­talous­mittareil­la, niin huo­maa että tiskaami­nen on aivan jär­jetön­tä touhua:

    Sul­la on var­maan men­nyt liike­talous ja kansan­talous sekaisin. Liike­taloudel­lisia mittare­i­ta käyt­täen tiskit kan­nat­taa tiska­ta itse, mikäli kus­tan­nus­laskel­ma osoit­taa sen ole­van tehokkaam­paa vai­h­toe­htoi­hin näh­den kos­ka liike­taloudessa pelk­läl­lä liike­vai­h­dol­la, varsinkaan jos se vielä tuloutuu naa­purin fir­malle ja läh­tee omas­ta kas­sas­ta, ei tee yhtään mitään.

  135. Vira­nomais­ten har­joit­ta­ma rahamarkki­noiden sään­te­ly on jok­seenkin epä­toivoista. Näin vaikka­pa kir­jas­sa Kri­isi­taloustiede (Nouriel Roubi­ni): “Rahoi­tus­fir­mo­jen tapoi­hin kuu­luu har­joit­taa sään­te­lykeinot­telua. Ne siirtävät aina toim­into­jaan tiukasti sään­nel­lyltä alueelta muualle hallinnon ulottumattomiin.”
    Suuret luok­i­tus­laitok­set osaa­vat myös liike­toimin­nan suurten hyvien asi­akkaiden kanssa. Rahal­la kuulem­ma saa hyvän luokituksen.

  136. Eläjä:
    Pieni kom­ment­ti julkisen sek­torin tehot­to­muud­es­ta. Julkisen sek­torin työn­tek­i­jät valit­ta­vat usein, kuin­ka tiukoille hei­dät on vedet­ty. Tek­isi mieli uskoa, että se on joskus, jos­sain ihan todellista. 

    Mut­ta tun­teeko kukaan ihmistä, joka olisi työsken­nel­lyt sekä yri­tyspuolel­la että julkisel­la sek­to­ril­la, ja olisi vielä sitä mieltä, että julkisen sek­torin työ­paikois­sa asioi­ta tehtäisi­i­in tehokkaasti? Toki kiiret­tä saadaan tehdyk­si, mut­ta syyt ovat yleen­sä masentavia.

    Nyt kun pitkästä aikaa tuli tul­tua töi­hin taas julkisel­la rahoituk­sel­la toimi­vaan paikkaan, itku meinaa tul­la, kun näkee, mil­laiseen pelleilyyn onkaan varaa, kun rahaa val­uu bud­jetista niin paljon kuin kek­sitään pyytää.

    Olen työsken­nel­lyt sekä yksi­tyisel­lä että julkisel­la sek­to­ril­la. Julkisen sek­torin palkkata­so näyt­ti ole­van selkeästi alle yksi­tyisen, mut­ta työmäärä vielä enem­män alle yksityisen.

    Suh­teet noin: työmäärä 2/3, palk­ka 4/5.

    En ole yksin havain­toineni, tosin ne koske­vat vain omaa sek­to­ri­ani, eivät koko julk­ista sektoria.

  137. Miten tei­dän asiantun­ti­joiden markki­na­t­alous ilme­nee esim. Daim­lerin toimin­nas­sa, jos­sa a) tehdään itseis­ar­vois­es­ti Mer­su­ja Sak­sas­sa (maas­ture­i­ta nyt ei muutenkaan las­ke­ta), b) sijoite­taan rahat sak­salaisi­in kiin­teistöi­hin ilman mitään liike­taloudel­lista järkevyyt­tä tai tulostavoitet­ta? Tämä nyt on kuitenkin se euroop­palaisen teol­lisu­u­den ydin, joka ylläpitää euroa ja kan­sain­välistä kilpailukykyä. 

    Esim. Suomes­sa Kar­jaal­la tehdään taas sivi­ili-Sisua ja täl­lä ker­taa Mer­su-poh­jais­es­ti, ja Uudessakaupungis­sa ale­taan rak­en­taa A‑sarjan Mer­sua. Asiantun­ti­jan mielestä tämä on täysin mah­do­ton­ta, väärin ja epäpätevää – että ei ole vielä niin kuin ollenkaan ymmär­ret­ty makro­taloudel­lis­ten ohjauskeino­jen, val­u­ut­takurssien ja palkkata­so­jen merk­i­tys­tä. Kyl­lä nämä argu­men­tit on var­masti kuul­tu on vuosikym­meniä, mut­ta niil­lä ei vaan ole niin suur­ta väliä oikeasti.

  138. tiedemies: Markkin­talous on nim­i­tys sille, että niitä asioi­ta, joi­ta ihmiset tekevät toisilleen (tavaraa, palvelui­ta jne), voi vai­h­taa vapaasti, eikä esimerkik­si niin että kuningas määrää kuka saa ostaa ja myidä.

    Tiede­tään ihan noin perus­pi­irteit­täin, että jos ihmiset saa­vat vapaasti vai­h­taa asioi­ta keskenään, jokainen vai­h­tokaup­pa on ns. Pare­to-paran­nus, eli jät­tää vai­h­don osa­puo­let parem­paan tilanteeseen kuin ennen kaupantekoa.

    Viihde­hyödyk­keet ovat vapaae­htoista ja muil­la viihde­hyödykkeil­lä voi kor­va­ta toisia viihde­hyödykkeitä. Viihde­hyödykkeil­lä on iso kysyn­nän hin­ta­jous­to ja sub­sti­tu­ut­te­ja. Eli kyl­lä, empi­iriset todis­teet osoit­ta­vat että vapaae­htoinen vai­h­t­a­mi­nen aiheut­taa tyy­tyväisiä kau­pan osa­puo­lia. Empi­iriset todis­teet osoit­ta­vat että viih­teessä markki­nat toimi­vat hyvin. 

    Kun duu­nari ja 1000 ihmisen fir­ma neu­vot­tel­e­vat työlle hin­nan, niin fir­man henkilöstöpääl­likkö voi sanoa että “oven takana on pitkä jono ja työt­tömyysko­rtis­tossa on lisää ihmisiä. Jos esit­tämäni ehdot eivät kel­paa niin tuos­sa on ovi.” Tätä vai­h­toa ei tehdä vapaasti. Vielä jos oltaisi­in jos­sain 1850-luvul­la Bri­tan­ni­as­sa, niin työn­tek­i­jä kuolisi nälkään jos ei hyväksy­isi sanel­tu­ja työe­hto­ja. Tätä vai­h­toa ei tehdä vapaasti ja pakot­tei­ta ei ase­ta val­tio, vaan mm. henkilöstöpääl­likkö (ja fir­maa rahoit­ta­va pääomasijoittaja). 

    Rak­en­teel­lis­es­ti ehjässä markki­na­t­aloudessa ihmiset vai­h­ta­vat vapaae­htois­es­ti ilman pakot­tei­ta hyödyket­tä ja rahaa. Eo. työn­tek­i­jä/­työ­nan­ta­ja-esimerk­ki oli kuvaus rak­en­teel­lis­es­ti rikkinäisen markki­nan toimin­nas­ta. Eo. markki­noiden rakenne para­nee ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen, ja demokraat­tisen val­tion tekemän lain­säädän­nön, avul­la, se ei parane sil­lä että val­tio­ta ale­taan lakkaut­ta­maan pois. Eo. markki­nasys­teemin ongel­mat aiheutu­vat sys­teemin sisältä, eikä ko. sys­teemin ongelmia ei kor­ja­ta markki­nasys­teemin ulkop­uolisia sys­teeme­jä lakkauttamalla.

    Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ja demokraat­ti­nen val­tio edis­tävät markki­na­t­alout­ta kor­jaa­mal­la markki­noiden raken­net­ta! Vero­tus on työkalu jol­la kor­jataan rak­en­teel­lis­es­ti rikkinäis­ten markki­noiden aiheut­tamia ongelmia!

    Kein­u­lau­dal­la kein­u­ja näkee sys­teemin toisin kuin kein­u­lau­taa kein­u­lau­dan vier­estä kat­se­l­e­va havain­noit­si­ja. Jalka­pallo­val­men­ta­ja näkee jalka­pal­lopelin toisin kuin ero­tuo­mar­it ja jalkapalloliitto. 

    “Ei markki­naratkaisun aset­tamises­sa ensisi­jaisek­si ole mitään “uskon­nol­lista”” Ei olekaan vaan ymmär­ryk­sen puute aset­taa markki­naratkaisun ensisi­jaisek­si. Fanaat­tisu­us on sitä ettei nähdä virheitä fanaat­tisu­u­den kohteessa: fanaatikon pro et con­tra-lis­tas­sa on pelkkiä plus­sia ja ei yhtään miinuksia. 

    Minä kan­natan markki­na­t­alout­ta, rak­en­teel­lis­es­ti ehjää markki­na­t­alout­ta. Ja jos joku sys­tee­mi ei toi­mi, sen mah­dol­lisia viko­ja pitää tutkia sekä sys­teemin ulkop­uolelta että *sisäpuolelta*.

  139. anonyy­mi: Kyse lie­nee jonkin­lais­es­ta vais­tom­ais­es­ta halut­to­muud­es­ta kyseenalais­taa markki­na­t­alouden oletet­tua parem­muut­ta, jol­loin läh­estymis­ta­van mah­dol­lisia ongelmia ei halu­ta tai edes huo­ma­ta ottaa tarkasteluun.

    Kyl­lä! Min­ul­la on tähän mah­ta­va teoria:

    Oikeis­to toimii liike­talousopeil­la eduskun­nas­sa. Ilk­ka Kan­er­va juh­li synt­täre­itään 2000 toim­i­tusjo­hta­jan kanssa. Hyvät ystävät ovat riidat­to­mia eli he ymmärtävät toisi­aan eli he ajat­tel­e­vat samal­la tavalla. 

    Kansane­dus­ta­ja Ilk­ka Kan­er­va ja 2000 toim­i­tusjo­hta­jaa, nämä kaik­ki toimi­vat liike­talousopeil­la. Ilk­ka vaan toimii liike­talousopeil­la väärässä paikas­sa. Toim­i­tusjo­hta­jat, jot­ka ovat 99% hieno­ja ihmisiä, toimi­vat liike­talousopeil­la yri­tysjo­htamis­te­htävis­sä. Kan­er­va ei ole yri­tysjo­htamis­te­htävis­sä, hän on yhteiskuntajohtamistehtävissä!

  140. Euro on edeleenkin liian korkealla.
    Val­u­ut­to­jen kell­tus toimii peri­aat­teessa automaat­tise­na vien­nin tasaa­jana eri val­u­ut­to­jen välil­lä — jos niiden annet­taisi­in kellua.’

    USA yrit­tää paina­mal­la rahaa epä­toivis­es­ti amk­sat­taa paria sotaansa euroop­palaisil­la, Viet­namin osadan kohdal­la se onnis­tui, toiv­ot­tavasti ei nyt. Tämä on tuonut USA:n vie­nille keinotekoista hyötyä.

    Kiinan keskusjo­hto myöskin pitää val­u­ut­taansa alhaal­la, jot­ta maas­sa säi­ly­isi työl­lisyys ja yhteiskun­ta­rauha. Reipas talouskasvu ei ole tarpeek­si hei­jas­tunut valuuttaan.

    Ns pohjoisen Hansa-Euro jos mikä olisi totaalisen tuhuoisaa mille tahansa maalle. Ruot­sis­sa val­u­ut­ta on nous­sut jo kipu­ra­jalle. Jos Euroop­paan syn­tyy alen­nus­myyn­nis­säole­via hal­pa­mai­ta, teoll­si­u­us tekee juuri oikeat johtopäöätökset.

    Enem­män kuin Euron arvos­ta pitäisi olla huolisaan, että tänne lähistölle ei syn­ny lisää romhatanei­ta ja mafi­an ostet­tavis­sa ole­via val­tioi­ta. Me kaik­ki toivomme aivan var­masti, että ainakin kreikkalaisille rajavar­ti­joille mak­se­taan tarpeek­si palkkaa.

  141. Kir­joitin tääl­lä aiko­ja sit­ten, että mil­loinka­han euroalueel­la tulee esi­in val­tiovelko­jen lisäk­si alue- ja paikallis­ta­son velat. Nyt ne ovat sit­ten Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa putkah­ta­neet “yllä­tyk­senä” esiin. 

    Suurin ongel­ma on euro-johta­jien, komis­sion ja EKP:n sulkeu­tunut sisäpiiri.

    “Euroa” johde­taan, huonom­min kuin suo­ma­laista kun­taa. Ei ole selkeää oppo­si­tio­ta, ei kritiikkiä. 

    Suomikin on alis­tunut tähän salailu­un. Val­tion­va­rain­min­is­teri käy salaises­sa Bilder­berg-kok­ouk­ses­sa ja perustelee, että on hyvä että on salaista, jot­ta voidaan puhua salais­es­ti. Mil­jardilu­okan sopimuk­set salataan. Eduskun­taa onko harhautet­tu. Koplan päätök­set ovat arvailu­jen varas­sa jne.

    Sidon­naisuuk­sia tuet­tavi­in rahoi­tus­pi­irei­hin ja avustet­tavi­in mai­hin on sitäkin enem­män. Espan­ja on jopa sanelee lainanan­ta­jille ehto­ja! Minkä rahoi­tus­laitok­sen velka­kir­jo­ja jälki­markki­noil­ta oste­taan — tuskin Ilmarisen. 

    Kukaan ei edes val­vo euro-koplan toim­intaa. Ei ole sel­l­aista elin­tä tai komis­saaria. Vai onko?

  142. Pasi kir­joit­ti ettei julk­ista sek­to­ria voi mita­ta yksi­tyisen sek­torin mittareil­la. Näin on. Tulee mieleen 20 vuo­den takaa kun Helsin­gin sosi­aal­i­jo­hta­ja ker­toi valai­se­van esimerkin. Heil­lä oli tiet­ty määrä henkilökun­taa hoita­mas­sa Helsin­gin sil­loista 1000 hen­gen rap­pioalko­holis­ti­porukkaa. Kaveri kysyi: Jos 10 vuo­den päästä hoidamme samal­la henkilöstöl­lä 10 000 rap­pioalko­holis­tia niin olem­meko tehneet työn hyvin ja saamme tulospalkkion? 

    Kun nim­i­tys ei ole enää rap­pioalko­holisti vaan jotain muu­ta niin kysyn silti onko määrä nyt 10 000 vai enemmän? 

    Olen muuten sitä mieltä että kun­tien pitää tehdä kaik­ki tarpeel­lisek­si kat­sot­tu itse, ei ulkois­taa. Tai antaa vain rahaa tai mak­suseteleitä ja jät­tää hom­ma markki­noille. Kun­tien man­ageer­aus ei toi­mi ikinä. Nähty mon­es­sa paikas­sa mut­ta selvim­min jätehuollossa.

  143. 7) Pois­taa demokra­ti­ava­je EU:sta. Tämän pitäisi olla kaikkein kiireel­lisin asia.

    Jot­ta euro voidaan pelas­taa, täy­tyy EU:n inte­groitua. Jot­ta EU voi inte­groitua, täy­tyy demokra­ti­ava­je poistaa. 

    Jos Suomes­sa talous­poli­ti­ikkaa hoidet­taisi­in siten, että Helsin­gin, Espoon, Tam­pereen ja Van­taan kaupung­in­jo­hta­jat kokoon­tu­isi­vat neu­von­pitoon ja esit­telisivät uuden talouso­hjel­man hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle viime tin­gas­sa ilman vai­h­toe­hto­ja, en usko että Suo­mi pysy­isi kauan kasassa.

  144. Uusia yllä­tyk­siä tulos­sa. Nyt jopa Sak­sa alkaa olla agendalla.

    Sak­sas­sa tämän päivän uutiset ker­to­vat, että Deutche Bank on ongelmis­sa ja Sak­san työt­tömyys on kasvanut. 

    Tuore Standard&Poorsin raport­ti nimit­täin ker­too seu­raavaa, että Län­si-Euroopan maista Sak­san alueet ovat erit­täin velka­an­tunei­ta yhdessä Sveitsin, Ran­skan, Bri­tann­ian ja Espan­jan kanssa. 

    “The report notes that bor­row­ing in the region is still high­ly con­cen­trat­ed in five coun­tries. We esti­mate that Ger­man LRGs (LRG=aluehallinto) will con­tin­ue to account for the largest pro­por­tion (34%) of total gross bor­row­ings in 2012. Nev­er­the­less, we expect that Ger­man LRGs’ rel­a­tive share of the region’s LRG bor­row­ing will 

    decline sig­nif­i­cant­ly from 44% in 2011, while the share of bor­row­ing in Spain and the U.K. will rise from 17% to 27% and from 5% to 9%, respec­tive­ly, in 2012. The region’s fourth and fifth largest bor­row­ers, at some dis­tance, are Switzer­land, and France (both with a 6% share).

  145. Suuri julki­nen talous toimii mais­sa mis­sä on korkea vero­tus ja vähän har­maa­ta talout­ta. Vähän kuin ottaisi rahaa tois­es­ta taskus­ta pöy­dälle ja het­ken päästä takaisin toiseen tasku­un. Rahankiertonopeus on avain­tek­i­jä ja tähän vaikut­taa myös pienet tulo­erot. Rikkaat tup­paa­vat haal­i­maan var­al­lisu­ut­ta vrt USA.

    Inflaa­tion nos­t­a­mi­nen ei ole niin hel­posti san­ot­tu kuin tehty. USA:ssa tar­get repo korko on alle 0.25% ja kuitenkin inflaa­tion pysynyt alle 2% tar­getin? Erona EU on että FED säätelee markki­noille annet­ta­van rahan määrää. EU:ssa korko on 0.75% kiin­tä, mut­ta pankit ovat vuo­den 2008 jäl­keen saa­neet rajat­tomasti rahaa! Tietysti siten että heil­lä on siihen mak­sukykyä, mut­ta ketä tätä oikeasti on valvonut..

    EKP kon­trol­limekanis­mit ovat EU alueen luon­teeseen näh­den min­i­maaliset. Esimerkik­si Espan­jan inflaa­tio kävi mak­simis­saan 3.5% vuosi sit­ten ja on nyt laskenut 2% tasolle, mut­ta ottaen huomioon suuren työt­tömyy­den ja val­ta­van raken­nuskul­pan taso on vieläkin suurehko. Toisaal­ta inflaa­tioon tuo­ta asun­toku­plaa ei var­maan laskettu.

    Suomes­sa inflaa­tio läh­estyy kri­it­tistä 3.5% ja yksi­ty­is­ten velan­otolle ei näytä tule­van jar­rua (lisää läh­es suo­raan myös val­tion velanottoa).

    Inflaa­tio­ta laske­vana toimen­piteenä EU pankit ovat kas­vat­ta­neet pääomiaan.

    Eli pitäisikö EKP laskea edelleen korkoa FED 0 — 0.25 % tasolle ilman että he pystyvät kon­trol­loimaan lainatun rahan määrää? Entäpä mihin raha menee, Suomeenko? Lop­putu­los on että luul­tavasti pankit eivät kaadu kos­ka raha on ilmaista ja välil­lis­es­ti öljyn, ruan etc hinan­nousu EU:ssa vaikut­taa suo­raan myös Suomen kulut­ta­jahin­toi­hin ilman että palkat nousee ja tulee lisää investointeja.

    EKP puheet euron pelas­tamis­es­ta lähin­nä ovat tarkoit­ta­neet, että joko korkoa las­ke­taan edelleen tai sit­ten jatke­taan bon­di­en ostamista. Itse rav­is­taisin pankke­ja ja nos­taisin korkoa takaisin 1% että nähdään kuin­ka heikol­la poh­jal­la lainat ovat olleet. Toisek­si kuitenkin EKP pitäisi ostaa val­tioiden bon­de­ja ja painaa EUR vs USD alaspäin.

  146. Yksi asia jota en ole tajun­nut tässä on, että mik­si EKP:n pitäisi oikeas­t­aan ostaa val­tioiden bon­de­ja, ja täl­lä taval­la painaa korkoa alas. 

    Tämähän on lahjoi­tus EKP:lta niille, jot­ka ovat osta­neet val­tioiden velka­kir­jo­ja isol­la yield­il­lä ja nyt myyvät ne pienel­lä. Jos sijoit­ta­ja ostaa 10 vuo­den velka­kir­jan 5 pros­entin yield­il­lä, ja EKP painaa yield­in oper­aa­tioil­laan kolmeen pros­ent­ti­in, niin sijoit­ta­ja tekee tässä 13% voiton. Jos tämä tapah­tuu vaik­ka niin, että pankit osta­vat näitä velka­kir­jo­ja val­ti­ol­ta ja EKP sit­ten ostaa ne pankeil­ta, niin tämä ei ole mitään muu­ta kuin setelira­hoi­tus­ta, jos­sa pank­ki saa reilu 10 pros­entin siivun ilmaista, riihikuiv­aa ja pain­o­tuoret­ta käteistä.

    Ei tämä nyt näin voi men­nä. Pankit pitävät muutenkin talousjär­jestelmää pant­ti­vankeinaan. Sään­te­lyt hiiteen, hor­ju­vat pankin EKP:n roska­pankki­in ja lopete­taan se rahan painami­nen pankki­irien tasku­un. Ei markkin­talous tätä tarkoi­ta. (Tässä kohtaa pitäisi olla joku Mr. T tms selit­tämässä asiaa)

  147. “Har­maa talous vas­taa jo arvi­ol­ta liki neljännestä Espan­jan kansan­taloud­es­ta ja vie val­tion kas­sas­ta kym­meniä mil­jarde­ja. Yle Uutis­ten haas­tat­telemista barcelon­ais­nuorista jokainen ker­too työsken­televän­sä ilman sopimus­ta, vero­ja ja sosi­aal­i­mak­su­ja.” Lähde: http://yle.fi/uutiset/pimea_tyo_rehottaa_espanjalaisnuorten_keskuudessa/6237157

    Ei nyt vaan ker­takaikki­aan sovi meikäläisen moraali­in, että kun omaan tulovir­taansa suh­teen noin lev­äperäi­nen val­tio ei pysty huole­hti­maan pankeis­taan, niin me otamme niiden vas­tu­ut taataksemme.

  148. Ode:

    Yhdys­val­lat ei sodi enää Euroopan vaan Kiinan rahoilla.

    Ei nyt sen­tään, USAn julki­nen vel­ka on n. 15000 mil­jar­dia USD jos­ta Kiinan osu­us on 1169 mil­jar­dia (toukokuu 2012).
    Japani on USAn ulko­mai­sista rahoit­ta­jista yhtä suuri kuin Kiina, molem­pi­en osu­us USAn ulko­mais­es­ta velas­ta n. 20%.

  149. Tiedemies:
    Yksi asia jota en ole tajun­nut tässä on, että mik­si EKP:n pitäisi oikeas­t­aan ostaa val­tioiden bon­de­ja, ja täl­lä taval­la painaa korkoa alas. 

    Tämähän on lahjoi­tus EKP:lta niille, jot­ka ovat osta­neet val­tioiden velka­kir­jo­ja isol­la yield­il­lä ja nyt myyvät ne pienel­lä. Jos sijoit­ta­ja ostaa 10 vuo­den velka­kir­jan 5 pros­entin yield­il­lä, ja EKP painaa yield­in oper­aa­tioil­laan kolmeen pros­ent­ti­in, niin sijoit­ta­ja tekee tässä 13% voiton. Jos tämä tapah­tuu vaik­ka niin, että pankit osta­vat näitä velka­kir­jo­ja val­ti­ol­ta ja EKP sit­ten ostaa ne pankeil­ta, niin tämä ei ole mitään muu­ta kuin setelira­hoi­tus­ta, jos­sa pank­ki saa reilu 10 pros­entin siivun ilmaista, riihikuiv­aa ja pain­o­tuoret­ta käteistä.

    Ei tämä nyt näin voi men­nä. Pankit pitävät muutenkin talousjär­jestelmää pant­ti­vankeinaan. Sään­te­lyt hiiteen, hor­ju­vat pankin EKP:n roska­pankki­in ja lopete­taan se rahan painami­nen pankki­irien tasku­un. Ei markkin­talous tätä tarkoi­ta. (Tässä kohtaa pitäisi olla joku Mr. T tms selit­tämässä asiaa)

    Jos olen ymmärtänyt oikein niin viimek­si EKP suorit­ti rahoi­tus­ta sekä ensisi­jais ja jälki­markki­noil­ta 60 mil­jardil­la EUR 2010 ja 40 mil­jardil­la 2011. Tämä hoi­tui nor­maal­isti eli rahoi­tus hoidet­ti­in pankke­jen kautta. 

    Jos kuitenkin EKP saisi suo­raan ostaa val­tioiden velka­kir­jo­ja ja painaisi näin val­tioiden korot alas, niin pankit eivät pysty­isi jatkaa val­lal­la ole­vaa kier­ret­tä mis­sä EKP on antanut läh­es ilmaista rahaa ja ne on sijoitet­tu kalli­isi­in val­tion velka­kir­joi­hin. Toisek­si kos­ka EKP poten­ti­aali on “raja­ton” niin val­tiot saa­vat tarvit­ta­van tuen ja halvem­man koron sekä rauhoit­taisi markki­nat mah­dol­lis­taen sijoit­ta­jien palu­un esim Espan­jan velka­kir­jo­jen ostoon.

    Kun val­tio on vakaavarainen ja saa rahoi­tus­ta niin se pystyy sit­ten itse kansal­lis­ta­maan tai aja­maan tarvit­taes­sa pankke­ja alas. On hyvä muis­taa että jopa USA:ssa kansal­lis­tet­ti­in 2008 pankke­ja!! Mik­si ei EU:ssa?

    Sitä en tiedä onko oheises­sa mitään järkeä tai edes mah­dol­lista, mut­ta joku var­maan tietää.. Sen vaan tiedän että EVM ei tule riit­tämään alkuukaan ja tämä EVVM pelleily saa jo pikkuhil­jaa riit­tämään. Àinoa huono puoli vaan on että kaik­ki EKP vas­tu­us ovat myös Suomen pankin vas­tui­ta ja täten Suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan vas­tu­ul­la lop­pu­peleis­sä, tämä on vaan vähem­män huomio­ta saanut asia..

  150. Ode:

    Puhutko velas­ta vai lisäve­lan rahoituk­ses­ta. Sotaa ei käy­dä van­hal­la velal­la vaan uudella.

    Puhuin velas­ta (lähde us Trea­suryn sivut, link­ki alla). Kiina on laskenut hie­man dol­larimääräistä lainakan­taansa, joten hei­dän osuuten­sa USAn uus­lainakan­nas­ta lie­nee vielä alem­pi, kuin tuo mainit­se­mani 20% osu­us kokonaispotista.
    Myös Euroopan (maanti­eteelli­nen Euroop­pa, ei EU) osu­us USAn velas­ta on samas­sa n. 1000 mil­jardin suuruusluokassa.

    http://www.treasury.gov/resource-center/data-chart-center/tic/Documents/mfh.txt

  151. Inflaa­tio? 15 vuot­ta on tuotan­toa siir­tynyt Kiinaan ja itä-Euroop­paan, ja meil­lä on kum­minkin inflaa­tio­ta. Meil­lä pitäisi olla deflaa­tio-ongel­ma, kos­ka Kiinas­sa yms. tehdään tavarat 60%-95% halvem­mil­la palkoil­la. Myös euroop­palais­ten tehtaiden koneis­sa on myös paljon kiinalais/itä-Euroop­pa-osu­ut­ta.

  152. Osmo Soin­in­vaara:
    pekka.
    Puhutko velas­ta vai lisäve­lan rahoituk­ses­ta. Sotaa ei käy­dä van­hal­la velal­la vaan uudella. 

    Viime vuon­na Fed­er­al Resreve osti 61% Yhdys­val­tain val­tion velas­ta. Tänä vuon­na ulko­maalaiset ovat taas alka­neet ostaa Yhdys­val­tain val­tion­velkaa, kiina mukaan­lukien, mut­ta kiinan omis­tus on edelleen selvästi alle viime vuo­den heinäku­un ennätystason. 

    Jos 10 vuo­den velka­pa­perin korko on 1.7% se on käytän­nössä ilmaista rahaa. Reaa­liko­rko taitaa olla negati­ivi­nen. Toisaal­ta taitaa olla niin,että velas­ta yhä suurem­pi osu­us on siir­tynyt lyhy­taikaisem­paan velka­an. Jos muis­tan oikein, 70% yhdys­val­tain val­tion­ve­las­ta on alle viiden vuo­den papereis­sa (en tosin ole aivan varma).

    http://buzz.money.cnn.com/2012/06/15/foreigners-race-into-u-s-debt/

  153. En todel­lakaan tiedä, mitä EU-alueelle pitää tehdä. Eikä suo­ma­lais­ten ole syytäkään pohtia täl­läisiä kysymyk­siä. Siinä ei SUomen mieltä kysytä, eikä ole kysyt­ty aiem­minkaan. EU:n ytimessä olomme on tarkoit­tanut sitä, että edus­ta­jamme on sanonut ensim­mäis­ten joukossa:“Kyllä” suurten kaikki­in ehdotuksiin.

    Aivan toinen kysymys on: “Mitä Suomen pitää tehdä ?”. Suo­mi voi täysin yksipuolis­es­ti ker­toa EU:n muille jäse­nille Suomen käsit­te­ly­tavas­ta koskien EU-asioi­ta. Suomen päämin­is­teri voi ker­toa mik­si ja paljonko käsit­te­lyjärjestyk­semme vaatii aikaa? Mik­si ennen neu­vot­telu­ja tarvi­taan aina lop­ulli­nen sito­va agen­da? Mik­si neu­vot­telun pitää olla asial­lis­es­ti johdet­tu? Mik­si neu­vot­te­lu­tu­losten pitää ilmetä yksiselit­teis­es­ti neu­vot­telupöytäkir­jas­ta? Eli mik­si “illal­lis­neu­vot­telu­jen” viini­tar­joilun pitää ainakin suo­ma­laisille neu­vot­telijoille olla hyvin kohtuullista?

    Päämin­is­teri voidaan myös eduskun­nas­sa ohjeis­taa vas­taa­maan kaikki­in esi­in­tule­vi­in ennakoimat­tomi­in asioi­hin yksikan­taisel­la kiel­lol­la ottaa kan­taa asi­aan ennen eduskun­tamme käsit­te­lyä. Mah­dol­li­sis­sa päätök­sis­sä kan­nas­ta kieltäymi­nen tulee kat­soa muu­tok­sen vas­tus­tamisek­si. Täl­läi­nen ohjeis­t­a­mi­nen vaatii vain eduskun­nan suuren valiokun­nan enem­mistön päätök­sen. Joten on täysin eduskun­tamme val­las­sa järkeistää EU-neu­vot­telu­jen käytän­tö. Ihmette­len, etteivät suo­ma­laiset neu­vot­teli­jat eivätkä eduskun­nan silmäätekevät ole ryhtyneet asi­aan jo aiko­ja sitten.

    Näin yksinker­tainen SUOMEN KÄYTÄNTÖÄ MUKAILEVA TOIMINTA PALAUTTAISI EU:N TOIMIIN SUOMEN KANNALTA LAILLISUUDEN.

  154. Kreikan var­maankin tulisi ero­ta Euro-alueesta, mut­ta jos eurosta eroami­nen osoit­tau­tuu mah­dol­lisek­si, käyn­nistyy muista vaikeuk­sis­sa ole­vista maista sel­l­ainen val­u­ut­ta­pako, että sitä ei pysäytä muu, kuin kaikkien lop­pu­jen euro­maid­en velko­jen yhteis­vas­tu­ullis­t­a­mi­nen. Ja kun tämä pyörä läh­tee pyörimään, tip­pu­vat maat pois yksitellen, kunnes jäl­jel­lä ovat enää Sak­san kanssa yhtä kil­pailukykyiset maat, sil­lä heikom­pi­en tip­pumi­nen ja siitä seu­raa­va euron ulkoisen arvon vahvis­tu­mi­nen aiheut­taa aina vai­h­to­taseen vajeen seu­raavak­si heikom­paan talouteen. 

    Jos siis Euro halu­taan säi­lyt­tää ilman velka­u­nio­nia, tulee Sak­san ja Suomen elvyt­tää ja nos­taa palkko­jaan, kunnes vai­h­to­taseet ovat selvästi miinuk­sel­la, sil­lä vain se tarkoit­taa sitä, että espan­jalaiset mak­sa­vat velko­jaan. Samat­en tulee hyväksyä se, että Kreikalle sor­vail­laan uusia pelas­tus­paket­ta­ja seu­raa­vat 10 vuot­ta, kunnes (toiv­ot­tavasti) muiden maid­en tilanne on helpot­tanut ja yksit­täi­nen maa voi irro­ta eurosta kaata­mat­ta koko roskaa. Tosin sil­loin ei ole enää selvää, näkeekö kukaan Kreikan eroa enää tarpeel­lise­na. Kreikalle sor­vat­tavil­la pelas­tus­paketeil­la ei kuitenkaan ole juuri väliä. Hin­ta­lap­pu on mitätön ver­rat­tuna siihen, paljonko koko val­u­ut­tau­nionis­sa on pelissä…

  155. Mä vain:
    Kreikan var­maankin tulisi ero­ta Euro-alueesta, mut­ta jos eurosta eroami­nen osoit­tau­tuu mah­dol­lisek­si, käyn­nistyy muista vaikeuk­sis­sa ole­vista maista sel­l­ainen val­u­ut­ta­pako, että sitä ei pysäytä muu, kuin kaikkien lop­pu­jen euro­maid­en velko­jen yhteisvastuullistaminen. 

    EKP:ltä löy­tyy niin suuri sinko, että se kykenisi pysäyt­tämään tuon kehi­tyk­sen. Tämä tietenkin vaatii sen, että ongel­ma­maid­en äänestäjät ottaisi­vat kreikkalais­ten kohtalosta onkeensa.

  156. On ehkä hyvä huomioi­da, mitä esim. Espan­jas­sa tapah­tui. Paikall­ishallinnon ja paikallispankkien joh­dos­sa oli­vat samat poli­itikot, jot­ka päät­tivät suun­nitel­la ja rahoit­taa niin julk­isia kuin yksi­ty­isiä ifra­hankkei­ta (esim. haa­mu­len­to­ken­tät ym.) Kun han­kkeet osoit­tau­tu­i­v­at kan­nat­ta­mat­tomik­si (mikä osit­tain oli jo tiedos­sa etukä­teen, tarkoi­tus oli vain puhal­taa rahat), pankeille kävi kehnos­ti. Kun tämä tapah­tui ympäri maan, Madridis­sa ei ollut rahaa hoitaa ongel­maa, joten piti pyytää apua ulko­mail­ta. Tarpeet­to­mia infra­hankkei­ta on suun­nilleen avuk­si pyy­de­tyn 100 mil­jardin edestä. Lisäk­si eri­laisin kir­jan­pidol­lisin keinoin ja julkisen ja yksi­tyisen sek­torin yhteistyö­sopimuksin tehtyjä bud­jetis­sa näkymät­tömiä investoin­te­ja saat­taa olla tulos­sa mak­su­un vielä moninker­tais­es­ti. Sama kos­kee läh­es koko Etelä-Euroop­paa. Merkit­tävänä katalysaat­to­ri­na ovat olleet EU-rahas­tot, jot­ka ovat rahoit­ta­neet keskimäärin suu­ru­us­lu­okkaa kol­man­nek­sen hankkeista.

Vastaa käyttäjälle H.H. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.