Mitä eurolle pitäisi tehdä?

Euroalueen kri­is­in­hoitoon on esitet­ty eurobon­de­ja ja yhteisiä vas­tu­ista pankkien mak­sukyvys­tä. Noi­hin toimi­in ei pidä ryhtyä ennen kuin alueelle on saatu reaal­i­taloudelli­nen tas­apaino. Muuten ne vain rahoit­ta­vat vääristymiä.

Euro­maid­en väl­itä puut­tuu val­u­ut­takurssi ero­ja tas­apain­ot­ta­mas­sa. Niin­pä tas­apaino pitää löytää käsisäädöl­lä. Euroa laa­dit­taes­sa kuvitelti­in, että käsisäädök­si riit­täisi val­tion talouden ali­jäämäkri­teeri, mut­ta väitän, ettei se olisi riit­tänyt vaik­ka sitä olisi nou­datet­tu, kos­ka se perus­tui väärään talous­te­o­reet­tiseen ajat­telu­un. Tuon ali­jäämäkri­teerin muuten rikkoi ensim­mäisenä viral­lis­es­ti Sak­sa (Kreik­ka ehkä tosi­asial­lis­es­ti) ja heti perään Sak­san esimerkkiä nou­dat­taen Ran­s­ka. Sak­san osalta yhdis­tymis­es­tä koitunei­den ongelmien hoito ali­jäämäl­lä oli aivan perustel­tua. Tämäkin osoit­taa koko ali­jäämäkri­teerin ongel­mallisek­si. Onnek­si Tsunamin kouri­in joutuneel­la Japanil­la ei sel­l­aista ollut taakkanaan viime vuonna.

Se talous­te­o­reet­ti­nen virhe oli uno­htaa vai­h­to­tase.  Nyt ymmär­retään, että vai­h­to­taseen ali­jäämä kään­tyy lop­ul­ta läh­es var­masti julkisen talouden ali­jäämäk­si ja/tai pankkikri­isik­si. Näin siinä juuri kävi. Kreikkaa luku­un otta­mat­ta kri­isi­maid­en val­tiot eivät eläneet yli varojensa.

Käsisäätö edel­lyt­täisi talous­poli­ti­ikan ja ennen kaikkea palkkata­so­jen koordi­noin­tia, mikä on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta, kos­ka se ei sovi ali­jäämä­maid­en ammat­tiy­hdis­tyk­sille (palkko­ja pitäisi alen­taa) eikä yli­jäämä­maid­en oikeistop­uolueille (palkko­ja pitäisi korottaa).

Nyt Sak­sas­sa on lop­ul­takin herät­ty ajatuk­seen, että hei­dän ehkä kan­nat­taisi korot­taa vähän palkko­ja, mut­ta aivan liian vähän. Sak­sa on vetänyt läpi rajun sisäisen deval­vaa­tion alen­ta­mal­la reaali­palkko­ja samal­la kun maan tuot­tavu­us koheni olen­nais­es­ti. Tas­apaino olisi edel­lyt­tänyt, että muut maat oli­si­vat alen­ta­neet vielä enem­män ja koko maanosa olisi ajau­tunut deflaa­tion kaut­ta lamaan. Euroalueen ulkoinen kil­pailukyky ei olisi siitä paran­tunut vaan heiken­tynyt, kos­ka tuo deflaa­tio olisi kap­i­tal­isoitunut enem­män kuin kokon­aan val­u­ut­takurssi­in. Val­u­ut­takurssis­sa ei ote­ta huomioon vain sen het­k­istä val­u­u­tan ostovoimaa vaan ennuste­taan inflaa­tio­vauhte­ja eteenpäin.

Jot­ta euroalue olisi tas­apain­os­sa, Kreikan euron pitäisi mak­saa jotain 80 sent­tiä ja Sak­san euron jotain 1,70. Tästä näkee, että Kreikas­sa palkko­ja pitäisi alen­taa yli 30 pros­ent­tia ja Sak­sas­sa korot­taa yli 30 pros­ent­tia. Täl­lainen on mah­do­ton­ta, mut­ta saman tekem­i­nen 10 vuodessa olisi ollut mah­dol­lista. Kreikan kohdal­la se olisi tarkoit­tanut, että kun palkko­ja nos­tet­ti­in 100% kymme­nessä vuodessa, olisi pitänyt nos­taa vain 30 % ja vas­taavasti Sak­sas­sa olisi pitänyt vuosit­tain olla kolme pros­ent­tia suuremmat.

Jos talous­poli­ti­ikkaa koordi­noitaisi­in, yksi keskei­sistä mittareista olisi vai­h­to­tase, ja sitä annet­taisi­in anteek­si vain siltä osin, kuin lainan­ot­to suun­tau­tu­isi tuot­tavi­in investointeihin.

Jos löy­ty­isi mekanis­mi pitämään huol­ta reaal­i­talouden tas­apain­os­ta, sil­loin voisi olla perustel­tua ottaa käyt­töön eurobon­dit vakaut­ta­jana. Mut­ta tästä jos­sain seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Seu­raavi­in postauk­si­in jää myös huo­mau­tus, että koko tämä sotku on lähtöisin pankki­maail­mas­ta – ilman holtit­tomasti rahaa levit­täviä pankke­ja ei näin jät­timäisiä ali­jäämiä olisi voin­ut syntyä.

Olen erit­täin pes­simisti­nen sen suh­teen, että täl­laista käsisäätöä saataisi­in koskaan aikaan. Vas­taan panee esimerkik­si Suo­mi. Sik­si ennus­teeni euron tule­vaisu­ud­es­ta käy yhä vain pessimistisemmäksi.

 

94 vastausta artikkeliin “Mitä eurolle pitäisi tehdä?”

  1. Soin­in­vaara­han on koh­ta soin­impi kuin Soi­ni. Vielä kun tämä näky­isi jos­sain käytännössäkin…

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    “Tästä näkee, että Kreikas­sa palkko­ja pitäisi alen­taa yli 30 pros­ent­tia ja Sak­sas­sa korot­taa yli 30 pros­ent­tia. Täl­lainen on mah­do­ton­ta, mut­ta saman tekem­i­nen 10 vuodessa olisi ollut mah­dol­lista. Kreikan kohdal­la se olisi tarkoit­tanut, että kun palkko­ja nos­tet­ti­in 100% kymme­nessä vuodessa, olisi pitänyt nos­taa vain 30 % ja vas­taavasti Sak­sas­sa olisi pitänyt vuosit­tain olla kolme pros­ent­tia suuremmat.”

    Ihanko tot­ta Euroopan onni ja autu­us olisi, että sak­salaisen (ja suo­ma­laisen?) työn kil­pailukyky maail­man­markki­noil­la olisi 30 % nyky­istä huonompi?

  3. Val­u­ut­ta­te­o­reet­tis­es­ti Eurossa on myös sel­l­ainen ongel­ma, että (riskitön) nimel­lisko­rko ei oikein voi olla eri Euro­mais­sa eri suu­ru­inen. Hin­tata­so voi, kos­ka transak­tiokus­tan­nuk­sia on jonkin ver­ran, joten jos jos­sain päin euroaluet­ta on inflaa­tio­ta enem­män, niin siel­lä on alhaisem­pi reaa­liko­rko. Tämän vuok­si nämä alueet imai­se­vat herkästi rahaa mata­lan inflaa­tion alueil­ta, mikä lisää epätasapainoa. 

    Se, mikä meni minus­ta aivan ratkai­se­val­la taval­la pieleen, oli riskin hin­ta. Sitä ei leiv­ot­tu nimel­lisko­rkoon, vaan men­ti­in eteen­päin sil­lä ole­tuk­sel­la, että riskiko­r­jatut korot ovat samat etelässä ja pohjoises­sa. Eivät ole, ja kun kaik­ki usko­vat pitkään että ovat, niin sit­ten jos­sain vai­heessa lävähtää.

    Min­un nähdäk­seni tämä ja vain tämä selit­tää myös euroalueen sisäisen epä­tas­apain­on. Jos korko olisi ollut korkeampi etelässä, niin palkat eivät olisi nousseet. 

    Tämä kuu­lostaa moral­is­mil­ta, mut­ta markki­nat toimi­vat niin, että ihmiset ja insti­tuu­tiot oppi­vat. Bailoutin vas­tus­t­a­mi­nen ja etelän “kurit­ta­mi­nen” on minus­ta perustel­tua sik­si, että jos ja kun tämä jut­tu saadaan kor­jat­tua, pitää taju­ta että etelässä pitää per­iä korkeam­paa korkoa ja että riskin pitää ottaa se, joka sen rahan lainaa. 

    Se, mihin näis­sä neu­vot­teluis­sa päädytään, ratkaisee sen, mikä ope­tus tässä on. Jos EKP painaa rahat hom­man kor­jaamiseen, niin on ris­ki että kukaan ei opi mitään. Aiem­min olen puhunut rankkaa kieltä pankki­ireista (ter­vaa ja höy­heniä, ja vähän ikävämpiäkin mieliku­via), olen­naista on siis se, että sys­tee­mi, jos­sa tois­t­en ihmis­ten rahal­la ote­taan riske­jä luot­taen että val­tio mak­saa, nyt vaan ei voi toimia. Taval­laan setelira­hoituk­sen moral haz­ard voidaan kor­ja­ta vain lait­ta­mal­la pankki­ir­it lin­naan, leikkaa­mal­la ihmis­ten säästöjä, nol­laa­mal­la velko­ja, lait­ta­mal­la velal­liset ahtaalle jne. 

    Vai­h­toe­htona on rikkoa Euro. Se voi olla vähäisem­pi riesa nyt, mut­ta pros­es­si on melko toden­näköis­es­ti melko hal­lit­se­ma­ton. Min­ul­la on koko ajan sor­mi liipasimel­la, siir­ränkö rahat kaukoitään. Riskin­sä siinäkin siir­rossa tiet­ty on, jos Euro vaik­ka kimpoaakin.

  4. Eli Osmo myön­tää, että Per­sut on täysin oike­as­sa. Olin tosin Oras Tynkky­sen kom­menteista välikysymyskeskustelus­sa jotain tän suun­taista ais­tiv­inakin. Kan­nat­taa tosi­aankin lukea se Per­su­jen välikysymys ja Talous­valiokun­nas­sa EVM:stä jät­tämä eriävä mielipi­de, sil­lä osoit­taa ettei Per­sut ole johtopäätök­siään ilman ana­lyysiä tehneet. Nyt tuhan­nen taalan kysymys onkin, että kun Euroalueen kor­jaamisen vaa­ti­ma syvem­pi talousunioni näyt­tää ainakin tarvit­taval­la aikataul­ul­la ole­van poli­it­tis­es­ti ellei myös käytän­nön­sy­istä mah­do­ton, niin eikö se sit­ten kan­nat­taisi hajoit­taa? Täl­löin sen voisi tehdä edes jotenkin hal­li­tusti, kun taas nykyisen poli­ti­ikan päässä odot­taa täysi kaaos.

    1. Min­un johtopäätök­seni ovat jok­seenkin täysin eri­laisia kuin per­su­jen. Tosin suosi­tuk­sista ei voi olla eri mieltä, kos­ka per­sut eivät ole sanoneet, mitä pitäisi tehdä.
      Per­su­jen toitot­ta­mi­nen, mitä tämä mak­saa tuki­ra­hoina Suomelle on aivan väärä. Valitet­tavasti he ovat pakot­ta­neet muutkin tähän väärään kysymyk­se­naset­telu­un. Kun kysymys on väärä, ei vas­tauskaan voi olla oikein.

  5. Mitä tuol­la pes­simis­mil­lä tarkoi­tat. Sitä ettei ole ole­mas­sa vai että joku tai jotkut lähtevät.

    Eikös Kreikan lähdön toden­näköisyyt­tä ole pidet­ty yli 50%:ssa.
    Eihän nämä vaalit mitään muu­tos­ta tuoneet. On vain hukat­tua tärkeitä viikkoja.

    Läh­teekö mui­ta jää nähtäväksi. 

    Kysynkin tois­in­päin.

    Mik­si Pohjois-Euroop­pa ei jatkaisi tiivistyvässä valuuttaunionissa?

    Onko muu­ta syytä kuin että etelä pystyy jotenkin särkemään yhteistyön?

  6. Suomen tulisi ero­ta itse eurosta eikä vaa­tia mui­ta ero­maan siitä, kos­ka vika ei ole jäsen­mais­sa, vaan koko sys­tee­mis­sä. Euroop­paintoil­i­jat luule­vat, että liit­to­val­tioke­hi­tys muut­taisi ihmis­ten asen­tei­ta antaa alue­tukia eri mai­hin. Toinen jut­tu on sit­ten vielä se, että voiko Troikan kaltaista johtoa huonom­paa johta­ju­ut­ta olla ole­mas­sa: samanaikaises­ti raa­ka, epädemokraat­ti­nen ja kor­rup­toitunut. EU-kan­nat­ta­jil­la alkaa usein olla samo­ja piirteitä kuin Sak­san tai N‑liiton fanit­ta­jil­la aikoinaan: mitkään tosi­asi­at eivät kykene muut­ta­maan aiem­min valit­tua uskoa. Elit­is­tistä paskaa kaik­ki tyynni.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un johtopäätök­seni ovat jok­seenkin täysin eri­laisia kuin persujen.

    Siltäkin osin, että oliko euro ylipäätän­sä järkevä idea?

    Valitet­tavasti he ovat pakot­ta­neet muutkin tähän väärään kysymyksenasetteluun.

    Ovatko per­sut myös ujut­tan­net tora­jyväu­utet­ta Kataisen vesi­lasi­in, kun hän vaku­ut­taa nykyisen lin­jan ole­van oikean, minkä mm. kuulem­ma näkee Irlan­nin hyvästä talouskehityksestä?

    Jos jär­jestelmä on menos­sa kohti luhis­tu­mis­taan kuitenkin, onko yhden­tekevää kuin­ka mon­ta mil­jar­dia suo­ma­laisia varo­ja sen tukemiseen sitä ennen ehditään upottamaan?

  8. Sehän on tietysti täysin pois­sul­jet­tua, että mañana-maat tek­i­sivät itse jotain kil­palukyvylleen ja aloit­taisi­vat matkan kehi­tys­maasar­jas­ta nor­maalien län­tis­ten teol­lisu­us­maid­en tasolle?

  9. Puoluekannal­tani sitou­tu­mat­tomana on lähin­nä huvit­tavaa seu­ra­ta, miten niin Kokoomuk­sen ex-johto (pres­i­dent­ti Niin­istö) kuin vihre­it­tenkin älymys­tösi­ipi (Soin­in­vaara yllä) lähe­nee johtopäätök­sis­sään oppo­si­tion (lähin­nä per­sut, mut­ta nykyään myös kepun) kan­to­ja eurosta. 

    Suosit­telisin, että otat­te vihreis­säkin nyt vaan lusikan kau­ni­iseen käteenne ja toteat­te, että hal­li­tuk­sen nykyi­nen lin­ja johtaa katas­trofi­in: jaamme fyrkkamme bail-out­ien kaut­ta kankku­lankaivoon, velka­an­numme kri­isi­maid­en tasolle ja lopuk­si euro hajoaa. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi pistää stop bail-out:eille nyt ja tode­ta, että otamme jokin kesälauan­tai Uuden Suomen Markan käyt­töömme. Tämä val­u­ut­ta toimii aluk­si euron rin­nal­la ja sen arvo sido­taan (tan­skan kru­u­nun tavoin) euroon. Sit­ten sopi­van ajanko­hdan tullen luovumme eurosta kokonaan.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un johtopäätök­seni ovat jok­seenkin täysin eri­laisia kuin persujen. 

    Eikös Per­su­jen aja­tus­ketju mene jotenkin näin: euro vaatii liit­to­val­tion, jon­ka eivät kat­so ole­van Suomen etu­jen mukainen, joten eivät kan­na­ta euroakaan. Ainakin minä tulk­itsin tämän kir­joituk­sesi niin, että kat­sot myös euron vaa­ti­van bud­jet­ti­val­lan keskit­tämistä yksi­in käsi­in, joka taas legit­imi­teet­tisy­istä vaatisi sen liittovaltion.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tosin suosi­tuk­sista ei voi olla eri mieltä, kos­ka per­sut eivät ole sanoneet, mitä pitäisi tehdä.

    Minus­ta on oikeam­paa sanoa, että Timo Soi­ni ei ole oikein sanonut mitä Suomen pitäisi tehdä. Tätä itseasi­as­sa hiukan kum­mas­telinkin esim. välikysymyskeskutelun kohdal­la. Ilmeis­es­ti Soi­ni hiukan varoo sanomas­ta suo­raan sen mikä pais­taa läpi, kun suurin osa kansaa pitää euroa edelleen tosi kivana jut­tuna, vaik­ka vas­tus­taa veris­es­ti sen vaa­ti­maa liit­to­val­tio­ta. Mut­ta jos lukee esim. Per­su­jen evm eriävän mielip­i­teen, niin siinä kyl­lä ker­ro­taan aika selvästi se, että Suomen kan­nat­taa viimeistään siinä vai­heessa ero­ta eurosta, jos Kreik­ka läh­tee siitä.

  11. Maid­en, joil­la on ali­jäämää liikaa taloudessa pitää per­iä vero­ja enem­män. Jos ei mah­dol­lista pitää maa liit­tää toiseen maa­han tai pilkkoa ja liit­tää. Niin­hän kun­nil­lakin tehdään Suomes­sa nyt.

    Toki maid­en pakkoli­it­tämi­nen ja pilkkomi­nen syn­nyt­tää iso­ja vähem­mistöjä mut­ta syn­tyy niitä muutenki­in siir­to­laisu­u­den myötä.

  12. Kir­joitin tääl­lä vuosi sit­ten että euroalue hajoaa. Pelkään kuitenkin ettei sen anneta tapah­tua, vaan Euroopan liit­to­val­tio muo­doste­taan puo­liväk­isin. Mikä ei ole Suomelle hyvä jut­tu, mut­tei tai­da olla vaihtoehtojakaan. 

    Jos Suo­mi esim. per­su­jen johdol­la ryhty­isi kapinoimaan liit­to­val­tioke­htys­tä vas­taan, Suomen luot­tolu­ok­i­tus­ta las­ket­taisi­in, korko­ja nos­tet­taisi­in ja täältä vedet­täisi­in kan­sain­välistä pääo­maa pois niin, että olisimme äkkiä oikeasti pahas­sa kriisissä.

    Soi­ni huu­taa sut­ta, mut­ta Kokoomus ymmärtää että kan­nat­taa ulvoa susi­lau­man mukana ja nuoleskel­la alfau­rosta, ettei tule syödyk­si tai joudu yksin karhuaitaukseen.

  13. “ilman holtit­tomasti rahaa levit­täviä pankke­ja ei näin jät­timäisiä ali­jäämiä olisi voin­ut syntyä.”

    Use­asti on min­ullekin pankin tiskil­lä lainaa tyrkytet­ty, osakkei­den / auton / asun­non tai mil­loin minkin ostoon. Vas­tuu lainan oto­s­ta on kuitenkin yksin min­un, ei pankin. Mukava­han se olisi kivat hal­li­tuk­set päästää vas­tu­us­taan, eihän ne muuten olisi lainaa otta­neet mut­ta kun ne pankit tyrkytti…

  14. juhilus: Minus­ta on oikeam­paa sanoa, että Timo Soi­ni ei ole oikein sanonut mitä Suomen pitäisi tehdä. Tätä itseasi­as­sa hiukan kum­mas­telinkin esim. välikysymyskeskutelun kohdal­la. Ilmeis­es­ti Soi­ni hiukan varoo sanomas­ta suo­raan sen mikä pais­taa läpi, kun suurin osa kansaa pitää euroa edelleen tosi kivana jut­tuna, vaik­ka vas­tus­taa veris­es­ti sen vaa­ti­maa liit­to­val­tio­ta. Mut­ta jos lukee esim. Per­su­jen evm eriävän mielip­i­teen, niin siinä kyl­lä ker­ro­taan aika selvästi se, että Suomen kan­nat­taa viimeistään siinä vai­heessa ero­ta eurosta, jos Kreik­ka läh­tee siitä.

    No jos Soi­ni sanoisi ääneen että irti eurosta, niin iltapäiväle­hdet revit­telisi “Muis­tatko 12% asun­to­lainako­rot? Neljän lapsen per­he teltas­sa, kat­so kuvat!”, “Eurosta irtoami­nen mak­sa­vat sairaan­hoita­jan 25 miljoo­nan vuo­den palkan! Arkkipi­is­pa järkyttyi!!!”

    Jos taas Urpi­lainen sanoisi aja­vansa eurobon­de­ja niin iltapäiväle­hdet revit­telisi otsikoi­ta Muis­tatko 12% lainako­rot? Neljän lapsen per­he teltas­sa, kat­so kuvat!”, “Eurobon­dit mak­sa­vat sairaan­hoita­jan 25 miljoo­nan vuo­den palkan! Arkkipi­is­pa järkyttyi!!!”

    Mik­siköhän poli­itikot eivät tee oikein mitään? Ja sama yleiseu­roop­palais­es­ti, ei kreikkalaisetkaan halua eroon eurosta ja kyl­lä sekin tulisi heille kalli­ik­si. Suomes­sa, Per­sut on ihan puh­tai­ta pop­ulis­te­ja, mut­ta se mikä on jotenkin jäänyt vähem­mäl­lä huomi­olle on että tuon mene­tysstrate­gian koe­pon­nisti kokoomus jo ihan sitä edeltäneis­sa vaaleissa.

    Minä en tiedä mik­si tämä on men­nyt täm­möisek­si. Medi­an syyt­tämisessä on se ongel­ma että mas­sa­me­dia ei ole ihan tuore ilmiö. Aika kul­taa muistot?

  15. aex­is:
    Sehän on tietysti täysin pois­sul­jet­tua, että mañana-maat tek­i­sivät itse jotain kil­palukyvylleen ja aloit­taisi­vat matkan kehi­tys­maasar­jas­ta nor­maalien län­tis­ten teol­lisu­us­maid­en tasolle?

    Ei ehkä pitäisi ruokkia näin lapsel­lisia kom­ment­te­ja, mut­ta ihme­tyt­tää miten moni pitää meitä suo­ma­laisia etevyytemme ja ahkeru­utemme ansios­ta jotenkin imuuneina talouskriiseille.

    Meil­lä on val­tion­talous ja vai­h­to­tase miinuk­sel­la, per­in­teiset met­al­li- ja met­sä­te­ol­lisu­udet eivät enää oikein men­esty koti­maas­sa ja mei­dät lamas­ta nos­tanut Nokia-klus­teri hävin­nee kokon­aan parin vuo­den kulues­sa. Tilalle ei ole tul­lut juuri mitään.

    Lisäk­si on kiin­teistöku­plan merkke­jä sekä rak­en­teel­lisia kil­pailun esteitä ainakin työ­markki­noil­la, vähit­täiskau­pas­sa, raken­nusalal­la ja liiken­teessä. Vien­ti­tuot­tei­den jalostusar­vo on laskus­sa ja pörssi­in ei halua lis­tau­tua enää kukaan.

    Tarvi­taan jokin sysäys kään­tämään bondi­markki­noiden huomio tän­nepäin, val­tion­lainan korot ponkai­se­vat nousu­un ja hyvin pian ollaankin oli­ivi­maid­en kanssa samas­sa menoleikkausten ja kur­jis­tu­misen noidankehässä.

    Tois­t­en mol­laamisen sijas­ta pitäisi pitää huol­ta ettei olla vielä itsekin hake­mas­sa tukipaketteja.

  16. Euro alkaa olla vähän niin kuin jengili­ivi — hei me ollaan samaa porukkaa!

  17. a_l: Ei ehkä pitäisi ruokkia näin lapsel­lisia kom­ment­te­ja, mut­ta ihme­tyt­tää miten moni pitää meitä suo­ma­laisia etevyytemme ja ahkeru­utemme ansios­ta jotenkin imuuneina talouskriiseille. 

    Viimek­si min­ut näkee väit­tämässä, että meil­lä olisi tehty tarpeek­si kil­palukyvyn eteen.

    Kuitenkin kun kat­soo melkein mitä tahansa indek­siä (kil­pailukyky, markki­noiden avoim­muus, yri­tyk­sen perus­tamisen help­pous, kor­rup­tio, lehdis­tön­va­paus jne.), niin Suo­mi tun­tuu läh­es aina hätyyt­televän kärk­isi­jo­ja, kun taas mon­et näistä Euroopan banaani­val­tioista löy­tyvät jostain taulukon puolevälin tienoi­ta Leshoton, Burk­i­na-Fason ja Sier­ra-Leo­nen seurasta.

    Vaik­ka näitä idek­se­jä voi tietysti aina kri­ti­soi­da, niin kyl­lä ne jotain suun­tavi­it­to­ja antanevat yhteiskun­nan tilas­ta — ja siitä mitä kil­pailukyvyn ja tehokku­u­den eteen on tehty.

    Tois­t­en mol­laamisen sijas­ta pitäisi pitää huol­ta ettei olla vielä itsekin hake­mas­sa tukipaketteja. 

    Toki. Samal­la kuitenkin pitäisi huole­htia, etteivät mañana-maat pääse omi­maan uhrin roo­lia ja jatka­maan por­sastelua van­haan malli­in mei­dän rahoilla.

  18. Mikäs sen ratio­naalisem­paa kuin kan­nus­taa alaikäisiä, poli­ise­ja, opet­ta­jia, palomiehiä, siivo­jia, kel­losep­piä, tar­joil­i­joi­ta, kam­paa­jia jne. vah­ti­maan poli­itikko­ja, jot­ka oppi­vat vah­ti­maan pankki­ire­ja. Kus­tan­nus-hyödy­il­lä mitat­en var­ma tapaus. Niin, ja olen vain ana­lyyt­ti­nen ihmi­nen, joka halu­aa kaikille hyvää.

  19. kenyes esit­ti muinoin rahamekanis­mia jos­sa yli­jäämä maat joutu­vat mak­samaan veroa 25% yli­jäämästään ja se käytetään ali­jäämä maid­en hyväk­si. Mikäli näin olisi tehty, sak­sa olisi mielu­um­min korot­tanut palkko­ja kuin sallinut kreikkalais­ten juh­lia hei­dän rahoil­laan. (muinoin valit­ti­in deval­vaa­tio lin­ja. siis ali­jäämä maille sal­li­ti­in deval­vaa­tio poikkeusti­lanteis­sa. esim Suo­mi käyt­ti tätä mon­esti bren­ton woods sys­teemin aikaan jol­loin val­u­ut­takurssit oli­vat kiinteitä.)

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    “Tästä näkee, että Kreikas­sa palkko­ja pitäisi alen­taa yli 30 prosenttia..”

    Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon että viimeisen 12kk aikana euron kurssi on laskenut taalaan näh­den jo n 15%. Mis­sä on kreikkalais­ten tuot­tei­den vientibuumi?

  21. Mik­si tukea ei hoide­ta niin että ongelma­pankit myy­dään tukea antaville maille. Suo­mi voisi ostaa n‑miljardilla jonkin pienen espan­jalais­pankin osake-enem­mistön. Sak­sa paljon suurem­man. Omis­ta­jan oikeudessa Suomen val­tio voisi sit­ten har­joit­taa pidät­tyväistä per­in­teistä pannki­toim­intaa, ja potkaista keinot­teli­jat ja oman­voiton­pyyn­ti­in keskit­tyneet johta­jat pel­lolle. Mielum­min taskut tyhjänä. Ei valuisi aivan täysin kankku­lan kaivoon tukirahat.

  22. TL:
    Jos Suo­mi esim. per­su­jen johdol­la ryhty­isi kapinoimaan liit­to­val­tioke­htys­tä vas­taan, Suomen luot­tolu­ok­i­tus­ta las­ket­taisi­in, korko­ja nos­tet­taisi­in ja täältä vedet­täisi­in kan­sain­välistä pääo­maa pois niin, että olisimme äkkiä oikeasti pahas­sa kriisissä. 

    En nyt kyl­lä ole ihan samaa mieltä. Jos Suo­mi nyt ilmoit­taisi, että eroamme eurosta niin mik­si ihmeessä se heiken­täisi luot­tolu­ok­i­tus­tamme? Siis lyhyel­lä aikavälil­lä saat­taisi olla negati­ivista vaiku­tus­ta, mut­ta kuten esim. VM:n rahoi­tus­markki­naosas­ton yli­jo­hta­ja Pikkarainen on toden­nut eurosta eroami­nen tuskin vaikut­taisi pitkäl­lä tähtäimel­lä luot­tolu­ok­i­tuk­seemme, sil­lä ter­ve julki­nen sek­tori ja vah­va raken­nepoli­ti­ik­ka ovat val­u­ut­takurssipoli­ti­ikkaa tärkeämpiä tekijöitä.

    tpyy­lu­o­ma: No jos Soi­ni sanoisi ääneen että irti eurosta, niin iltapäiväle­hdet revit­telisi “Muis­tatko 12% asun­to­lainako­rot? Neljän lapsen per­he teltas­sa, kat­so kuvat!”, “Eurosta irtoami­nen mak­sa­vat sairaan­hoita­jan 25 miljoo­nan vuo­den palkan! Arkkipi­is­pa järkyttyi!!!”

    Jos taas Urpi­lainen sanoisi aja­vansa eurobon­de­ja niin iltapäiväle­hdet revit­telisi otsikoi­ta Muis­tatko 12% lainako­rot? Neljän lapsen per­he teltas­sa, kat­so kuvat!”, “Eurobon­dit mak­sa­vat sairaan­hoita­jan 25 miljoo­nan vuo­den palkan! Arkkipi­is­pa järkyttyi!!”

    Harv­inaisen tot­ta. Pitää var­maan käy­dä ensi­ti­las­sa osta­mas­sa haulikko ja purkkiruokaa, sil­lä jos kansa ei hyväksy eurosta eroa eikä fiskaaliunionia/eurobondeja niin tämä tulee päät­tymään katastrofiin.

  23. a_l: Ei ehkä pitäisi ruokkia näin lapsel­lisia kom­ment­te­ja, mut­ta ihme­tyt­tää miten moni pitää meitä suo­ma­laisia etevyytemme ja ahkeru­utemme ansios­ta jotenkin imuuneina talouskriiseille.

    Ei Suo­mi ole immuu­ni, mut­ta tääl­lä on aina kuitenkin jotenkin, viimeistään selkä seinää vas­ten, otet­tu lusik­ka kau­ni­iseen käteen ja tehty niitä tarvit­tavia uud­is­tuk­sia. Olen var­ma että Suomes­sa pystytään jälleen ker­ran tekemään tarvit­tavia kor­jauk­sia kun kaik­ki on punaisella.

    (Parem­pi olisi tietenkin tehdä uud­is­tuk­set hyv­inä aikoina, mut­ta ei se onnistu.)

  24. Vih­doinkin Osmo myön­tää tosi­asi­at. Euro on raken­net­tu väärin. Eurossa on val­u­vi­ka. Pitää ymmärtää, että eri­laiset maat tarvi­se­vat eri­laisen val­u­ut­takur­si­in. Pitää ymmärtää, ettei tänään sopi­va ole sopi­va iankaikkises­ti. Kul­lakin maal­la pitää olla mah­dol­lisu­us vai­h­taa val­u­ut­takurssi­aan ajoit­tain. Tämän mah­dol­lisu­u­den puut­tumi­nen on nyky­is­ten ongelmien toinen perussyy. Toinen on se, että liki kaik­ki euro­maat kulut­ta­vat enem­män kuin tien­aa­vat, eli velkaantuvat.

    Euron arvo määräy­tyy päivit­täin markki­noil­la, hyvä niin. Yli- tai aliar­vos­tus purkaan­tuu jatku­vasti. Euron arvo mui­hin val­u­ut­toi­hin näh­den ei ole ongel­ma. Yhteinen euro on kuitenkin pois­tanut mah­dol­lisu­u­den muut­taa eril­lis­ten maid­en val­u­u­tan arvo­ja tilanteen mukaan ja tästä pitää päästä pois. 

    Sovit­takoon, että kaikil­la euro­mail­la on myös oma erilli­nen val­u­ut­tansa. Maan hin­nat, palkat, verot ja muut sisäiset arvos­tuk­set määritel­lään tässä val­u­u­tas­sa. Täl­lä val­u­u­tal­la on liki kiin­teä kurssi “euroon”. Tähän kurssi­in eivät määritä markki­nat. Tätä kurssia voi muut­taa vain euro­ryh­män yhteisel­lä päätök­sel­lä, mikäli se osoit­tau­tuu jonkun val­tion kannal­ta vält­tämät­tömäk­si, esimerkik­si nykyisen laa­tuisen kri­isin tilanteis­sa. Täten heikon tuot­tavu­u­den maat voisi­vat devalvoi­da ja vah­van talouden maat revalvoi­da tilanteen vaatiessa.

    Mak­suli­iken­teessä olisi kuitenkin käytössä sekä maan oma val­u­ut­ta, että euro. Kaik­ki hin­nat, palkat ja muut kus­tan­nuk­set määriteltäisi­in maan omas­sa val­u­u­tas­sa, mut­ta muutet­taisi­in mak­su­ti­lanteis­sa myös euroik­si. Mak­sa­ja voisi aina vali­ta mak­saako hän omas­sa val­u­u­tas­sa vai eutrois­sa. Toden­näköis­es­ti käytet­täväk­si rahak­si muo­dos­tu­isi nopeasti val­taosin “euro”.

    Kan­sain­välisessä mak­suli­iken­teessä euro olisi ain­oa hyväksyt­tävä raha.

    Etu­ina jär­jestelmässä olisi:
    — maan val­u­u­tan arvoa voisi tarvit­taes­sa muuttaa
    — rahali­iken­teen säi­lyessä pääosin euroina, rahan­vai­h­don tarve olisi minimoitu
    — muu­tok­set nykyiseen jär­jestelmään oli­si­vat pieniä
    — Kahdel­la eri­ar­voisel­la rahal­la toim­inta olisi han­kalaa, mut­ta nykyisenä tietokoneis­tet­tuna aikana ei mah­do­ton­ta. On huo­mat­tavaa, että vai­h­to­suhde euroon muut­tuisi hyvin har­voin, vain pakot­tavis­sa tilanteis­sa. Suhde opit­taisi­in sisäistämään pian. Ei yhtäaikainen toim­inta Suomes­sa markalla ja eurol­la mitenkään ylivoimaista ollut.

    Jär­jestelmä aut­taisi euron val­u­vian hait­to­jen elimonoimises­sa. Se ei kuitenkaan mitenkään pois­taisi euro­maid­en yliku­lut­tamisen aiheut­ta­maa vääristymää. Siihen aut­taa vain kulu­tuk­sen vbähen­tämi­nen tai tuotan­non lisääminen.

  25. Euro on tas­apain­os­sa kun 1 euro = 1 US dol­lari ja 100 Japanin jeniä.
    Alueon­gel­mat ovat eri asia, jokaisen alueen pitäisi myös miet­tiä oman suh­teel­lisen kil­pailukykyn­sä säi­lyt­tämistä joil­lain aloil­la. Kreikan on turha kil­pail­la Sak­san kanssa auton­va­lmis­ta­jana, mut­ta ehkä turistikohteena.

  26. antti: Use­asti on min­ullekin pankin tiskil­lä lainaa tyrkytet­ty, osakkei­den / auton / asun­non tai mil­loin minkin ostoon. Vas­tuu lainan oto­s­ta on kuitenkin yksin min­un, ei pankin. 

    Tot­takai vas­tuu on myös pankin. Tai siis pitäisi olla. Yksi pankin per­im­mäi­sistä ole­mas­saolon syistä on se, että se yrit­tää arvioi­da kuka pystyy mak­samaan velka­nsa takaisin. Lop­putu­los on täysin sietämätön, jos pankin ei tarvitse tuo­ta tehtävään­sä hoitaa.

  27. Euron kri­isi on tässä vain välikap­pale, jol­la kansalli­nen itsemääräämisoikeus viedään pois. 

    EMV mah­dol­lis­taa mm. Suomen maa-aluei­den siirtämisen pois Suomen hallinnas­ta. Tämä on räikeästi perus­tus­lain vas­tainen toimen­pide. En ymmär­rä miten täl­laista asi­aa ei ole käsitel­ty. Nyt keski­tytään vain valuuttakriisiin.

  28. “Olen erit­täin pes­simisti­nen sen suh­teen, että täl­laista käsisäätöä saataisi­in koskaan aikaan. Vas­taan panee esimerkik­si Suo­mi. Sik­si ennus­teeni euron tule­vaisu­ud­es­ta käy yhä vain pessimistisemmäksi.”

    Miten siis vihreät äänestävät EVM:n osalla?

    Jos ja kuten itse uskon — kun — nykyi­nen euro ei tule kestämään, niin minus­ta se tilanne kan­nat­taa ottaa vas­taan vähem­män velkaise­na ja vähem­män takauk­sia anta­neena, kuin kokon­aan velka­su­os­sa olevana. 

    Soinin porukoi­ta en äänestänyt, mut­ta kyl­lähän Soi­ni on tässä koko ajan oike­as­sa ollut. Nyt on viimeinen het­ki hypätä junas­ta. EVM päätök­sen jäl­keen se ei ole mahdollista.

  29. Lisään tuo­hon setelira­hoituk­seen ja Euroänkyröin­ti­in: Minus­ta näyt­tää ilmeiseltä nyt, että Euroa ei voi­da pelas­taa ilman että a) sen kurssi las­kee ~20 pros­ent­tia vielä nykyis­es­tä (suh­teessa dol­lari­in, juani­in, jeni­in ja muu­tami­in mui­hin) ja b) Sak­san palkat nou­se­vat vas­taavasti niin, että Sak­sas­sa ostovoima pysyy osa­puilleen samana. 

    Suomes­sa palkat nousi­sis­vat jonkin ver­ran, inflaa­tio söisi nousus­ta kuitenkin toden­näköis­es­ti enem­män. Ratkai­se­vana erona omaan markkaan siir­tymiseen näh­den olisi se, että volatili­teet­ti pysyy pienempänä.

    Bailout­tien hin­ta muuten putoaa, jos setelira­hoituk­seen tur­vaudu­taan. Jos taas Euro pure­taan, niin takuiden laukeami­nen voi hyvinkin tul­la kallim­mak­si, kos­ka jos suomel­la olisi FIM, niin se olisi volati­ilimpi, mikä tek­isi mah­dol­li­sista Euromääräi­sistä (tai oli­si­vatko ne sit­ten DEM vai mis­sä mitat­tu­ja) sitoumuk­sista myös riskip­i­toisem­pia. Jos Euro pure­taan, myös pankkisek­tori on vaaras­sa, kos­ka Euromääräiset sitoumuk­set mui­hi­in mai­hin pitää jotenkin selvit­tää. Euri­bori­in sidot­tu­jen asun­to­lain­o­jen kohta­lo nyt ainakin on vähän ongel­malli­nen. Jos ne mitat­taisi­in “Deu­rossa” ja Suomes­sa olisi mark­ka, niin korko muo­dos­tu­isi hyvinkin korkeak­si sopeu­tu­mis­vai­heessa. Lisäk­si omaan rahaan siir­tymi­nen kui­v­at­taisi pääo­ma­markki­noi­ta ainakin het­kel­lis­es­ti, mikä nos­taisi korko­ja, ja tämä taas painaisi asun­to­jen jne omaisu­use­rien arvo­ja alas nopeasti.

    Ei tässä sil­lä taval­la teo­ri­as­sa mitään vikaa ole, asun­not ovat paikoin vakavasti yli­hin­taisia Suomes­sa. Mut­ta sat­un­naiset ja mas­si­iviset omaisuuk­sien siir­rot eivät ole oikein hyväk­si kansalaisy­hteiskun­nalle. Jos neljännes asun­non­o­mis­ta­jista menet­tää kämp­pän­sä ja jää net­tona miinuk­selle mak­se­le­maan velko­jaan 10 vuodek­si, niin aika iso määrä yhteiskun­nal­lista luot­ta­mus­pääo­maa tuho­taan ker­ral­la. Jos tämä halu­taan estää ja silti luop­ua eurosta, niin aika radikaale­ja lake­ja saadaan kyl­lä säätää pankki­toimin­nan säätelemisek­si. Sinän­sä taas ker­ran var­maan ihan OK useim­mille, mut­ta rahal­la on oma kylmä logi­ikkansa kyl­lä sit­ten. Kestää aika kauan rak­en­taa insti­tuu­tiot ter­veelle poh­jalle sel­l­aisen myller­ryk­sen jäljiltä. 

    Eurossa pysymi­nen + EKP:n setelira­hoi­tus + pankki­ireille “lin­naa” => 3–8 pros­entin inflaa­tio seu­raa­van 5–10 vuo­den ajalle olisi toden­näköis­es­ti pien­im­män riesan tie. Sak­sa ei siitä nyt ainakaan tykkää. Siel­lä on paljon pankki­ire­ja, joil­la on tässä val­taa, ja melko oikeis­to­lainen hallitus. 

    Lisäk­si pitäisi jotenkin saa­da lain­o­jen takuuksi­na ole­va omaisu­us myös liikutel­tua kuvas­ta­maan sitä että lasku­ja ei ole mak­set­tu. Eli peri­aat­teessa kyl­lä hom­mas­ta toisaal­ta pitää tul­la ulos jotain sel­l­aista, että espan­jalaiset kar­tan­ot ja lomakylät siir­tyvät sak­salais­ten pankkien hal­tu­un, ja että ne porche cayen­net joi­ta Kreikas­sa on enem­män kuin ihmisiä jot­ka tien­aa­vat tarpeek­si ne mak­saak­seen, pitäisi hakea sieltä pois. Jne. 

    Tässäkin pätee se, että ihmi­nen on apina. Kun sil­lä on kädessä banaani, se ei siitä luovu, vaik­ka se olisi velkaa jollekin. Tätä sys­teemiä voi nyt ver­ra­ta Jaavalaiseen apina-ansaan, jos­sa onton kookospähk­inän sisälle laite­taan herkku. Apina lait­taa käten­sä sisään ja puris­taa herkun nyrkki­in­sä, eikä sik­si saa kät­tään ulos. Se ei päästä siitä irti edes kun met­sästäjä tulee, vaik­ka se pelkää kuol­lak­seen. (Makua­sia sit­ten, pide­täänkö tässä lainanan­ta­jia vai velal­lisia sinä apinana. Kumpikin näkökul­ma on perusteltu)

  30. juhilus: En nyt kyl­lä ole ihan samaa mieltä. Jos Suo­mi nyt ilmoit­taisi, että eroamme eurosta niin mik­si ihmeessä se heiken­täisi luottoluokitustamme?

    Eurosta lähtem­i­nen olisi suuri shok­ki globaalille taloudelle, ja sen ensim­mäisenä toteut­ta­va saisi luo­tua paljon bad­williä. Tuon seu­rauk­se­na Suomes­ta lähtisi myös mil­jardikau­pal­la ulko­maan­va­l­ut­taa, sijoituk­sia ja yri­tyk­siä pois. Mark­ka devalvoi­tu­isi ja ulko­maan­ve­lat suh­teessa kas­vaisi­vat, korkomenot tuplaan­tu­isi­vat ja AAA-luot­tolu­ok­i­tus olisi men­nyt­tä ihan taloudel­lisil­lakin faktoilla.

    Toisaal­ta kuten Sauli Niin­istö tote­si, kol­mas maail­man­so­ta käy­dään markki­na­t­alouden asein. Ja esim. Stan­dard & Poor’sin luot­tolu­ok­i­tuk­set ovat yksi markki­na­t­alouden ase, joi­ta on ennenkin käytet­ty poli­it­tisi­in tarkoituksiin. 

    Vihreät (Cron­berg) käsit­tääk­seni tuke­vat hal­li­tuk­ses­sa liit­to­val­tioke­hi­tys­tä ja näitä newspeak ter­me­jä kuten “velan­purku­ra­has­to­ja” joil­la saadaan “enem­män Eurooppaa”.

  31. TM, mitä tulee tohon markki­napedagoki­aan, niin kauan kun on ollut markki­noi­ta on ollut kuplia joiden puh­jetes­sa sijoit­ta­jat ovat otta­neet huolel­la takki­in joskus jopa niin ettei ole enää edes takkia, eikä niistä ole tähänkään saak­ka mitään pysyviä tai edes seu­raa­van nousukau­teen kestäviä käyt­täy­tymis­muu­tok­sia seu­ran­nut. This time it is different? 🙂

    Jos neljännes asun­non­o­mis­ta­jista menet­tää kämp­pän­sä ja jää net­tona miinuk­selle mak­se­le­maan velko­jaan 10 vuodek­si, niin aika iso määrä yhteiskun­nal­lista luot­ta­mus­pääo­maa tuho­taan ker­ral­la. Jos tämä halu­taan estää ja silti luop­ua eurosta, niin aika radikaale­ja lake­ja saadaan kyl­lä säätää pankki­toimin­nan säätelemiseksi.

    Ja sääde­tään. Tämä siis poli­it­tise­na tosi­asiana. Siinä vai­heessa kun ruve­taan vai­h­toe­htona puhu­maan laa­jamit­tai­sista häädöistä ja jotain 30% kolkut­tel­ev­as­ta työt­tömyy­destä sil­lä että onko kyseinen talous­poli­ti­ik­ka jol­lain teo­reet­tisel­la tai ikuisu­us­per­spek­ti­ivil­lä oikeaa ei ole mitään väliä, kos­ka kansa ostaa ihan minkä tahansa vai­h­toe­hdon. Tuo­ta ei kan­na­ta halu­ta, kos­ka se vai­h­toe­hto voi sit­ten tosi­aankin olla ihan mitä tahansa. Uusoikeis­tomme saa jopa ihan oikean sosial­is­min näyt­tämään houkut­tel­e­val­ta, saavu­tus sinänsä.

    Se että on tehty nom­i­naal­isia sitoumuk­sia joi­ta ei voi nou­dat­taa ilman inflaa­tio­ta, eli ylivelka­an­nut­tu, taval­laan on jo rahan painamista. Alan kallis­tua sille kan­nalle että siinä mik­si tämän tun­nus­t­a­mi­nen on niin kovin vaikeaa on pohjim­mil­taan kysymys tästä, Felix Salmon kom­men­toi erästä Krug­manin kir­jan kritiikkiä:

    And then there’s the whole class-based under­tone to the dis­cus­sion, which I think if any­thing Krug­man doesn’t make force­ful­ly enough. The thing that Seri­ous lib­er­als and Seri­ous con­ser­v­a­tives have in com­mon — the thing which in large part makes them “wide­ly respect­ed” in the first place — is that they’re rich. Usu­al­ly, very rich. And rich peo­ple, as I said in my own review of Krugman’s book, don’t actu­al­ly wor­ry much about unem­ploy­ment: it doesn’t real­ly hurt them, even if they lose their jobs. What they do wor­ry about is infla­tion, since that erodes the val­ue of their dol­lars. And so when Krug­man calls for a nice dose of infla­tion to help cure the economy’s ills, what he’s real­ly call­ing for is for a sig­nif­i­cant chunk of the fixed-income port­fo­lios of the rich to be deval­ued in real terms.

    The rich don’t like that, and the aus­ter­i­ty con­sen­sus is in large part a clos­ing of ranks — one of the few areas where left and right can agree, at least at the upper end of the income spec­trum. And that’s why my own review of Krugman’s book was a pes­simistic one. When rich lib­er­als and rich con­ser­v­a­tives agree on some­thing, that thing is going to hap­pen. Espe­cial­ly when that thing is in their own self-interest.

    http://blogs.reuters.com/felix-salmon/2012/06/18/bishop-vs-krugman/

  32. Pankit tyrkyt­tävät lainaa sel­l­aisille ihmisille, jot­ka sitä eivät pyy­dä, kos­ka usein asun­to­lainaa ehkä luku­unot­ta­mat­ta se, että joku itse pyytää lainaa, on huono merk­ki takaisin­mak­sun suhteen.

    Se on sama syy, mik­si vaku­u­tusy­htiöt soit­tel­e­vat ihmisille ja tar­joa­vat vaku­u­tus­ta, ja mik­si täl­lä taval­la saa hel­posti kym­meniä pros­ent­te­ja halvem­man vaku­u­tuk­sen kuin men­emäl­lä kont­tori­in ja pyytämäl­lä tar­jous­ta vaku­u­tuk­ses­ta. (Poikkeuk­sia on tietysti, esimerkik­si liiken­nevaku­u­tus tai kotivakuutus)

  33. Vaik­ka jokaises­sa maas­sa olisi “oikea palkkata­so”, työt­tömyys olisi silti kohtu­ut­toman suur­ta, kos­ka eri ihmisil­lä ja eri tehtävis­sä on eri tuottavuus.

    Palkat kel­lumaan. Kiel­letään palkkakartel­lit tai ainakin pois­te­taan min­imi­palkkalait ja kiel­letään mata­la­palkkaisten savus­t­a­mi­nen työ­paikoil­ta. Hyvä työl­lisyys myös pakot­taisi työ­nan­ta­jat jous­ta­maan työn­tek­i­jöi­den tarpei­den mukaan.

  34. Euro on oikein hyvä asia vientitalouksille.

    Mikä ääliömäi­nen kaipuu on niihin deval­vaa­tioi­hin tai oiekas­taan deval­vaa­tio — inflaa­tio — pakkain­dek­si ‑kierteisi­in, joista on vain huono­ja ja surkei­ta kokemuksia?

    Eurosta eroami­nen ja ns kansalli­nen itsemääräämi­nen tarkoit­taa dik­tatu­uria, jos­sa ulko­maan­val­u­ut­taa saa vai­h­taa esim 1000 markkaa kansal­ista kohti vuodessa ja suuret tuon­ti­hankkeet hyväksytään Suomen Pankissa.
    Muuten­han ei hom­maa saa­da käsisäädet­tyä mitenkään.

    Toki Euro on nyt yluiar­vostet­tu, on se ollut aliar­vostet­tukin. Käytän­nössä enem­män asi­aan vaikut­taa US dol­lar­in heikko happi.

    Enkä oikein kek­si miten oike­as­sa yhteis­val­u­u­tas­sa Kreikas­ta pitäisi olle enem­män huolis­saan kuin USA:ssa ollaan Kali­forn­ian veloista ja säästö­tarpeista. USA:ssa liit­to­val­tio huole­htii vain osas­ta asioi­ta ja osaval­tioil­la ilman omaa val­u­ut­taa on oma vero­tus ja budjetti.

  35. Pir­jo Vir­ta­nen: Euron kri­isi on tässä vain välikap­pale, jol­la kansalli­nen itsemääräämisoikeus viedään pois. EMV mah­dol­lis­taa mm. Suomen maa-aluei­den siirtämisen pois Suomen hallinnas­ta. Tämä on räikeästi perus­tus­lain vas­tainen toimen­pide. En ymmär­rä miten täl­laista asi­aa ei ole käsitel­ty. Nyt keski­tytään vain valuuttakriisiin.

    Suomen maa-aluei­den siirtämisen pois Suomen hallinnas­ta? En toki väitä, että asia ei voisi olla näin, mut­ta vah­vasti epäilen ettäkö moinen suv­eren­i­teetin rajoi­tus sieltä löy­tyy. Esimerkkinä oma­l­ta hallinnon­alal­tani Puo­lus­tusvoimil­la on oikeus käyt­tää tilapäis­es­ti kiin­teistöjä, jos se on soti­laal­lisen har­joi­tus­toimin­nan tai valmi­u­den kohot­tamisen kannal­ta vält­tämätön­tä (laki puo­lus­tusvoimista 14 §). Tyyp­illi­nen suvereenin val­tion oikeus, joka on voimas­sa vähän kaikissa val­tiois­sa. Jos nyt väitetään että joku alue luovutet­taisi­in pois Suomen hallinnas­ta, jol­loin esim. tuo yllä mainit­tu oikeus lakkaa, niin näk­isin ker­naasti jonkun lähde­vi­it­teen. Asi­as­ta enem­pää tietämät­tä epäilen vah­vasti, että kyse on taas jostakin aivan muusta…

  36. USA:ssa ihmiset kiikut­ti­vat asun­non avaimet pankki­in, kun asun­non arvo putosi alle lain­o­jen arvon
    Lainan vakuute­na oli 100 % asun­to, joten henkilo­ko­htaista vas­tu­u­ta ei jaanyt.
    Sen jal­keen asun­non saat­toi ostaa pilkkahin­taan tai jos asun­to oli slum­mi­u­tu­val­la aluel­la muut­taa muualle
    Suo­ma­lainen lain­saadan­to ei tai­da olla yhta suosiollinen .…

  37. Liian van­ha:
    USA:ssa ihmiset kiikut­ti­vat asun­non avaimet pankki­in, kun asun­non arvo putosi alle lain­o­jen arvon

    Suo­ma­lainen lain­saadan­to ei tai­da olla yhta suosiollinen ….

    Tuo on hyvin myötäsyk­li­nen sys­tee­mi ja jyrken­tää asun­to­jen hin­to­jen nousua ja laskua sekä samal­la asun­toku­plia. Nousukaudel­la köy­hien kan­nat­taa ottaa niin paljon lainaa kun saa­vat, kos­ka asun­to­jen hin­to­jen noustes­sa tulee voit­to­ja ja lask­ies­sa talosta voi luop­ua. Sit­ten kun tulee laskukausi, osa porukas­ta voi luop­ua talosta ja kuitar­ta sil­lä velat, jon­ka jäl­keen asun­to­jen hin­nat laske­vat reilum­min, jon­ka takia vielä suurem­man osan kan­nat­taa tehdä sama…

    Joku järkevämpi konkurssisys­tee­mi on mielestäni fiksumpi.

  38. Maltil­la: Asi­as­ta enem­pää tietämät­tä epäilen vah­vasti, että kyse on taas jostakin aivan muusta… 

    Edel­lisel­lä ker­ral­la kyse oli siitä että kor­rup­toituneet päät­täjät yksi­ty­is­tivät Suomen poh­javedet monikansal­lisille kapitalisteille…

  39. Tiedemies asun­noista 20.6 klo 5.24:

    “Mut­ta sat­un­naiset ja mas­si­iviset omaisuuk­sien siir­rot eivät ole oikein hyväk­si kansalaisyhteiskunnalle.”

    Eikös tätä tapah­du joka tapauk­ses­sa nytkin? Muut­to­tap­piokun­nista kasvukeskuk­si­in muut­ta­vat kär­sivät siitä, että hei­dän asun­nois­sa ja ton­teis­sa kiin­ni ole­va (perintö)omaisuutensa arvo on sulanut kuin lumi kevääl­lä, kun taas onneikkaim­mil­la vas­taa­va omaisu­u­den arvo saat­taa moninker­tais­tua vaik­ka sohval­la maaten.

    Ei tämäkään ole hyväk­si kansalaisy­hteiskun­nalle, mut­ta se ei herätä poli­itikois­sa tai tiedo­tusvä­lineis­sä juuri minkään­laista keskustelua.

  40. Koy­hien vaiku­tus­ta USA:n asun­toku­plaan on liioiteltu.Silmiin sat­u­ui artikkellin, jon­ka mukaan 60 % koy­hille tarkoitet­tu­jen lain­o­jen asi­akkaista oli sel­l­aisia, etta he oli­si­vat saa­neet lainaa normaaliehdoillakin

    Poh­ja pet­ti kun tyot­to­myys kasvoi ja palkat eivat enáa kas­va­neetkaan odote­tusti keskiluokallakaan

    Lainae­hdot oli taas mitoitet­tu siten, etta korko ja lyhen­nysku­lut kasvoivat ajan myota

  41. Mielestäni olisi syytä pyrk­iä suo­jele­maan euroa, niin paljon on hyö­tyä yhteis­es­tä valuutasta.
    Lomaileville oli­ivikan­soille syn­nin­päästö, ei ole tarkoituk­sen­mukaista hukut­taa maail­maa tekemäl­lä tehtyyn krääsään.
    Menot ja tulot täy­tyy vaan laskea sen mukaan tiukasti ja tehdä vain sel­l­aisia töitä mitä todel­la tarvi­taan. Muut lomailkoon rauhas­sa. Töi­den tek­i­jöitä voidaan toki vai­h­taa välillä!

  42. Vaku­udet saat­ta­vat kismit­tää, mut­ta euron ansios­ta maas­samme korot ovat myrsky­istä huoli­mat­ta pysyneet kohtu­udessa.- Ehkä tämän seikan arvoa on syytä todel­la arvostaa.

  43. Liian van­ha:
    Lainae­hdot oli taas mitoitet­tu siten, etta korko ja lyhen­nysku­lut kasvoivat ajan myota 

    Eihän niitä kovia lyhen­nyk­siä ja korko­ja ollut edes suun­nitel­tu mak­set­tavak­si. Rulet­ti­han pyöri asun­to­lain­o­jen uusimisen varas­sa — kun kulut alkoi­vat nous­ta, niin asun­non hin­ta oli nous­sut siinä sivus­sa sen ver­ran, että sitä vas­taan sat­toi ottaa uuden entistä suurem­man lainan, jol­la pystyi mak­samaan pois van­han lainan, osta­maan uuden katu­maas­turin ja viemään per­heen luksusristeilylle.

    Kaikkein köy­him­mät tekivät jopa niin, että mak­soi­vat mata­latkin asun­to­lainaerät luot­toko­rteil­la ja kun lim­i­tit oli­vat tapis­sa eikä enää kahdek­sat­ta uut­ta luot­toko­rt­tia saanut, niin se suurem­pi uusi asun­to­laina pelasti ja nol­lasi tilanteen.

    Samal­la lainakaup­pi­aat ja laina­pa­peri­pankki­ir­it sai­vat omat pro­vi­sion­sa — poli­itikot vaalirahansa.

    …pait­si sit­ten eräänä päivänä asun­to­jen hin­nat eivät jatka­neetkaan enää nuo­suansa vaan päin­vas­toin romahtivat.

  44. Maltil­la: Suomen maa-aluei­den siirtämisen pois Suomen hallinnas­ta? En toki väitä, että asia ei voisi olla näin, mut­ta vah­vasti epäilen ettäkö moinen suv­eren­i­teetin rajoi­tus sieltä löy­tyy. Esimerkkinä oma­l­ta hallinnon­alal­tani Puo­lus­tusvoimil­la on oikeus käyt­tää tilapäis­es­ti kiin­teistöjä, jos se on soti­laal­lisen har­joi­tus­toimin­nan tai valmi­u­den kohot­tamisen kannal­ta vält­tämätön­tä (laki puo­lus­tusvoimista 14 §). Tyyp­illi­nen suvereenin val­tion oikeus, joka on voimas­sa vähän kaikissa val­tiois­sa. Jos nyt väitetään että joku alue luovutet­taisi­in pois Suomen hallinnas­ta, jol­loin esim. tuo yllä mainit­tu oikeus lakkaa, niin näk­isin ker­naasti jonkun lähde­vi­it­teen. Asi­as­ta enem­pää tietämät­tä epäilen vah­vasti, että kyse on taas jostakin aivan muusta…

    Lähde­vi­it­taus on hal­li­tuk­sen esitys.
    http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+34/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

    “32 ARTIKLA
    Oikeudelli­nen ase­ma sekä eri­oikeudet ja ‑vapaudet

    2. EVM on täysimääräi­nen oikeushenkilö; sil­lä on täysi oikeuskelpoisuus
    a) han­kkia ja luovut­taa irtain­ta ja kiin­teää omaisuutta,

    3. EVM sekä sen omaisu­us, rahoi­tus ja varat, oli­vat­pa ne mis­sä tahansa ja kenen hal­lus­sa tahansa, naut­ti­vat oikeudel­lista koske­mat­to­muut­ta kaiken­lais­ten oikeudenkäyntienosalta

    4. EVM:n omaisu­us, rahoi­tus ja varat, oli­vat­pa ne mis­sä tahansa ja kenen hal­lus­sa tahansa, on vapautet­tu etsin­nästä, takavarikos­ta, pakkolu­ovu­tuk­ses­ta ja menete­tyk­si julis­tamis­es­ta sekä kaiken­lais­es­ta muus­ta täytäntöönpano‑, oikeus‑, hallinto- tai lain­säädän­tö­toimel­la toteutet­tavas­ta takavarikos­ta, hal­tu­uno­to­s­ta tai ulosotosta.

    Muitakin kohtia löy­tyy. Perus­tus­lain mukainen yhden­ver­taisu­us myöskään ainakaan toteudu. Pakkol­u­nas­tuk­sia ei tarvitse edes pohtia. Parem­pi myös Puo­lus­tushallinnon pysyä pois alueilta.

    1. No voi her­ra­nen aika. Tämä euro­fo­bi­ais­ten vain­o­harhaisu­us on aivan patologista.
      Kenel­la tahansa on oikeus ostaa irtain­ta ja kiin­teää omaisu­ut­ta. Jos vaikka­pa Sajk­san val­tio ostaa huvi­la­ton­tin Suomes­ta, sxe ei muu­tu osak­si Sak­san valtiota.

  45. Lisäys Artik­lan 32 kohtaan. Pitää lukea se englan­ninkieli­nen tek­sti, niin selviää tarkemmin.

  46. aex­is: aex­is kir­joit­ti 19.6.2012 kel­lo 12:25
    Sehän on tietysti täysin pois­sul­jet­tua, että mañana-maat tek­i­sivät itse jotain kil­palukyvylleen ja aloit­taisi­vat matkan kehi­tys­maasar­jas­ta nor­maalien län­tis­ten teol­lisu­us­maid­en tasolle?

    Kaik­ki eivät voi olla keskiar­von yläpuolel­la. Aloi­tus­postauk­ses­sa käsitel­lään rak­en­teel­lista vikaa, ei sitä mitä mis­tä tuot­tavu­userot johtu­vat. Toki erot voisi­vat olla pienem­mät, mut­ta ne voisi­vat myös olla suuremmat.

  47. juhilus:
    Minus­ta on oikeam­paa sanoa, että Timo Soi­ni ei ole oikein sanonut mitä Suomen pitäisi tehdä. Tätä itseasi­as­sa hiukan kum­mas­telinkin esim. välikysymyskeskutelun kohdalla. 

    Tiis­tain EVM keskustelus­sa Soi­ni sanoi minus­ta selvästi, että tulisi tehdä Slo­va­ki­at. Ei osal­lis­tua rahoituk­seen. Olen ymmärtänyt, että tuo on ollut koko ajan Soinin kan­ta. Voi olla että olen ymmärtänyt väärin, kun en ole pahem­min Per­su­jen kan­to­ja seurannut.

  48. Minus­ta on ihan OK, jos etelässä ote­taan ren­nos­ti, kun­han ren­nos­tiot­ta­mi­nen tarkoit­taa, että eletään sen mukaises­ti. Kreikas­sa on luk­susauto­ja ja huvipur­sia moninker­tais­es­ti enem­män per capi­ta kuin Suomes­sa. Ei tämä kaikkea ker­ro, tietenkään. Mut­ta eläkeikä on alhaisem­pi, eläk­keet ovat suh­teessa BKT:hen kovem­pia jne, joten jol­lain se lomailu pitää maksaa. 

    Eli minus­ta näyt­tää kyl­lä aika taval­la siltä, että siel­lä lomail­laan ja hukute­taan maail­maa krääsään, mut­ta vaan olete­taan että muut tekevät sen krääsän niille velak­si. Tämä on se mon­en vihreän talouskasvun vas­tus­ta­jan puupäisin argu­ment­ti pal­jaana: ikäänkuin se, että jos minä en tee duu­nia ja lennän goalle talvek­si ja kesät juon pus­sikal­jaa Koskipuis­tossa, on ympäristöys­täväl­listä touhua, kun­han en tee töitä. Joku sen kuitenkin tekee.

  49. Sekä väli­aikainen ja pysyvä vakau­tus­mekanis­mi ovat euron perus­sopimuk­sen vas­taisia eli siis laittomia. 

    Lait­tomaan menet­te­lyyn on tur­vaudut­tu kri­isi­olois­sa ajan ostamisek­si lail­lisen menet­te­lyn rak­en­tamista varten.

    Sak­san olisi hyvä olla tässä aloit­teelli­nen, että mil­lä lail­lisel­la taval­la se halu­aisi Euroopan vai­h­to­ta­sei­den epä­tas­apain­ot purkaa. 

    Jos kaik­ki laite­taan yhtäaikaa säästämään suh­teessa saman ver­ran, epä­tas­apaino ei muu­tu mik­sikään ja pelas­tus­paket­te­ja joudu­taan tekemään maail­man tap­pi­in asti.

    Jos olisin Suomen päämin­is­teri, en lähtisi mukaan enää yhteenkään lait­tomaan hätäratkaisu­un, ennen kuin olisin kuul­lut Sak­san ehdo­tuk­sen tämän peru­songel­man ratkaisemiseksi.

  50. Markku af Heurlin: Vaku­udet saat­ta­vat kismit­tää, mut­ta euron ansios­ta maas­samme korot ovat myrsky­istä huoli­mat­ta pysyneet kohtu­udessa.- Ehkä tämän seikan arvoa on syytä todel­la arvostaa.

    Kuin­ka paljon sitä pitää arvostaa? Ei ole lainkaan selvää, että noista lain­oista saisi vakuuk­sista huoli­mat­ta mitään koskaan takaisin. Onko se NNN mil­jardin arvoista?
    Voisiko oma­l­la val­u­u­tal­la oikeasti men­nä tätä pahem­min miinukselle?
    Ennen 90-luvun lamaa­han val­tion­vel­ka olisi voitu mak­saa pois kos­ka tahansa. Velkaa käsit­tääk­seni otet­ti­in vain luot­tolu­ok­i­tuk­sen ylläpitämiseksi.

    Aika hur­jil­ta nuo Pir­jo Vir­tasen lainaa­mat koh­dat näyt­tävät. Ei tuo min­ulle ainakaan kelpaa.

  51. Osmo, Olisi kiva, jos kir­joit­taisit siitä mik­si äänestit Euroopan vakaus­mekanis­min puolesta.

  52. Niko H: Miten siis vihreät äänestävät EVM:n osalla?

    Hal­li­tuk­sen esi­tys eduskun­nalle Euroopan vakaus­mekanis­min (EVM) perus­tamis­es­ta teh­dyn sopimuk­sen hyväksymis­es­tä ja laik­si sen lain­säädän­nön alaan kuu­lu­vien määräys­ten voimaansaat­tamis­es­ta

    Soin­in­vaara Osmo /vihr: Jaa

    Jaa: 104
    Ei: 71

    Kaik­ki vihreät Jaa, pait­si Sin­nemä­ki ja Niin­istö poissa.

  53. Hei Osmo, käske nyt sitä EKP:tä pistämään pain­okoneet käyntiin!

    Siirsin käteis­varat Nor­jan ja Ruotsin kru­unui­hin ja työsken­te­len vien­tisek­to­ril­la, joka vie pääasi­as­sa EU:n ulkop­uolelle. Joten kun­non deval­vaa­tio olisi poikaa. Val­u­ut­tatili pien­si­joit­ta­jien suosi­mas­sa Nord­netis­sä ei muuten mak­sa mitään ja val­u­u­tan­vai­h­tokin on halpaa.

    (lainaa ei kyl­lä ole)

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    No voi her­ra­nen aika. Tämä euro­fo­bi­ais­ten vain­o­harhaisu­us on aivan patologista.
    Kenel­la tahansa on oikeus ostaa irtain­ta ja kiin­teää omaisu­ut­ta. Jos vaikka­pa Sajk­san val­tio ostaa huvi­la­ton­tin Suomes­ta, sxe ei muu­tu osak­si Sak­san valtiota. 

    Edel­lyt­täen että emme ole liit­to­val­tio, jos­sa olisimme vain pieni osa.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un johtopäätök­seni ovat jok­seenkin täysin eri­laisia kuin per­su­jen. Tosin suosi­tuk­sista ei voi olla eri mieltä, kos­ka per­sut eivät ole sanoneet, mitä pitäisi tehdä.
    Per­su­jen toitot­ta­mi­nen, mitä tämä mak­saa tuki­ra­hoina Suomelle on aivan väärä. Valitet­tavasti he ovat pakot­ta­neet muutkin tähän väärään kysymyk­se­naset­telu­un. Kun kysymys on väärä, ei vas­tauskaan voi olla oikein.

    Vaikken per­sui­hin kuu­lukaan niin mielestäni Soi­ni on sanonut varsin selvästi vai­h­toe­hdon. Jokainen pääomit­taa omat pankkin­sa ilman Suomen tukea. Tarvit­semme nyt kulu­van laina ja takuu pääo­man oman taan­tu­man elvyt­tämisek­si. Suomel­la ei ole juuri vien­tiä etelään, joten ne peruste­lut ovat harhaisia, ellei joku sit­ten usko, että Sak­sa kaatuu ilman suo­ma­laista subventiota.

    Vihreil­lä on kova erot­tau­tu­misen halu PS:sta, sil­loinkin, kun ne ovat täysin oike­as­sa. Seu­raa­va ääneni menee varsin poikkeuk­sel­lis­es­ti PS:lle järkevän talous­poli­ti­ikan vuok­si, vaikken pidäkään niiden nation­al­is­teista, usko­vai­sista tahi parista yksinkertaistajasta. 

    Kansan­talousti­eteil­i­jänä poli­ti­ikan tärkeim­pänä arvona pidän kansan­talouden hoitoa ja voin luop­ua parik­sikin kaudek­si muu­ta­mas­ta henkilöko­htais­es­ta arvo­valin­nas­ta maan edun niin vaatiessa.

    1. Soi­ni ei ole sanomut, mitä tehdään sit­ten, kun Kreik­ka ei pystykään pääomit­ta­maan omia pankke­jaan eivätkä nämä pankit pysty vas­taa­maan omista velois­taan muiden maid­en pankeille. Annetaanko dominopalas­ten lähteä kaa­tu­maan. Siinä ryt­inässä voi men­nä nurin myuös suo­ma­laisia pankkeja.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    No voi her­ra­nen aika. Tämä euro­fo­bi­ais­ten vain­o­harhaisu­us on aivan patologista.
    Kenel­la tahansa on oikeus ostaa irtain­ta ja kiin­teää omaisu­ut­ta. Jos vaikka­pa Sajk­san val­tio ostaa huvi­la­ton­tin Suomes­ta, sxe ei muu­tu osak­si Sak­san valtiota. 

    Kyl­lä ja siinä ei ole mitään pahaa, että esim. Sak­san val­tio voi ostaa maa-alueen Suomes­ta. Sak­san val­tion osta­ma alue ei kuitenkaan saa täy­del­listä koske­mat­to­muut­ta ja “itsemääräämisoikeut­ta”, kuten EVM:n omis­ta­ma alue. Siinä on todel­la merkit­tävä ero.

    1. Pir­jo Virtanen
      Luitko ollenkaan sitä tek­stiä, jon­ka lähetit? Se maa­pala ei saa mitään its­demääräämisoikeut­ta siihen tapaan kuin saa­vat suurlähetys­tö­jen alueet. Sen alueel­la val­lit­se­vat Suomen lait. Olen­naista on, ettei tuo­ta omaisu­ut­ta saa Suomes­sa ulosmitata.

  57. BR>Muitakin kohtia löy­tyy. Perus­tus­lain mukainen yhden­ver­taisu­us myöskään ainakaan toteudu. Pakkol­u­nas­tuk­sia ei tarvitse edes pohtia. Parem­pi myös Puo­lus­tushallinnon pysyä pois alueilta.

    Se, että KV-toimielin voi omis­taa Suomes­sa maa­ta tai muu­takin omaisu­ut­ta, ja että nämä alueet naut­ti­vat tiet­tyjä eriva­pauk­sia on kyl­lä vuo­sisa­tainen tra­di­tio. Ei Suo­mi ole sen vähem­män suvereeni maa sik­si, että jos Ruotsin lähetys­tö omis­taa tääl­lä talon, niin taloon ei voi­da tehdä koti­etsin­tää. Tai kun esimerkik­si Joen­su­us­sa on Euroopan met­säin­sti­tu­ut­ti, johon suo­ma­laisel­la virkamiehel­lä on oikeus tul­la vain kut­sut­tuna, niin ei tämä EVM eroa siitä yhtään mitenkään (ohes­sa vielä link­ki kyisen byroon ase­maa koske­vaan lainsäädäntöön). 

    http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+199/2006&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

    EVM voi tul­la kalli­ik­si taloudelle, mut­ta aja­tus siitä että sen omis­tuk­set vähen­täisi Suomen suv­eren­i­teet­tia jotenkin enem­män kuin esim. jäsenyys Kan­sain­välisessä atom­iener­gia­jär­jestössä ovat yksiselit­teis­es­ti vääriä. Ei kai voi­da ajatel­la että diplo­maat­tisuhtei­den ylläpi­to ja eri­laisi­in KV-organ­isaa­tioi­hin kuu­lu­mi­nen sinän­sä olisi merk­ki siitä että val­tio ei ole suvereeni? Tosi­asi­as­sa­han asia on täysin päin­vas­toin, juuri suvereen­it val­tiot muo­dosta­vat näi­den KV-organ­isaa­tioiden jäsenkun­nan, ja minus­ta on kovin kaukaa haet­tua, että Suo­mi olisi suvereen­impi maa jos se vaik­ka eroaisi YK:sta…

  58. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­mas

    Mikäli Kreik­ka, ei pysty pääomit­ta­maan pankke­jaan eikä saa Suomelta tukea on ainakin kak­si vaihtoehtoa:
    1. Sak­sa aut­taa tuke­maan niitä, jot­ta saa mahtipon­tisen vientin­sä etelään säi­lytet­tyä. Se on käytän­nössä Sak­san sisäistä tulon­si­ir­toa veron­mak­sajil­ta vien­ti­te­ol­lisu­u­teen ja rahoitukseen.
    2. Markki­na­t­aloudessa huonos­ti hoide­tut pankit kär­sivät ja niiden paikan otta­vat hyvin työn­sä tehneet pankki­ir­it. Käy kuten kap­i­tal­is­mis­sa kuu­luukin käy­dä. Seu­raa omaisu­u­den mer­i­tokraat­tista uus­jakoa. Se on tervehdyttävää.

    EVM:n avul­la Suomelta pumpataan hil­jalleen mit­ta­va omaisu­us Sak­san hyväk­si. Euroop­palainen lama on väistämätön ja parin viime hal­li­tuk­sen vuok­si meil­lä ei ole kap­a­siteet­tia elvyt­tää, kun sen aika tulee. Seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa rahoi­tan niitä ehdokkai­ta, jot­ka lupa­vat lait­taa maan­petok­seen syyl­listyneet tiilen­päitä lukemaan.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Pir­jo Virtanen
    Luitko ollenkaan sitä tek­stiä, jon­ka lähetit? Se maa­pala ei saa mitään its­demääräämisoikeut­ta siihen tapaan kuin saa­vat suurlähetys­tö­jen alueet. Sen alueel­la val­lit­se­vat Suomen lait. Olen­naista on, ettei tuo­ta omaisu­ut­ta saa Suomes­sa ulosmitata. 

    Luin. Mik­sei tuos­sa lue sit­ten vain että “ei voi ulos­mi­ta­ta”. Mik­si pitää vapaut­taa esim. etsinnästä?

  60. Domi­noketjuista puhumi­nen on tarkoituk­sel­lista pelot­telua eli tyyp­il­listä kansalais­ten harhaan­jo­htamista. Vaik­ka koko sys­teemiä ei pystytä tietenkään täysin hal­lit­se­maan, niin nyt puheena ole­via ketju­ja voi laukaista monel­la taval­la ja niitä voi katkaista mon­es­sa kohdas­sa. Joten koko jär­jestelmä ei rom­ah­da kuten dominoketju.

    Etelä-Euroopan val­tioista ja pankeista lähtevät domi­noketjut tietenkin pääosin katkaistaisi­in Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa. Näin kri­isin kus­tan­nuk­set osu­isi­vat parem­min oikeille tahoille. 

    Tietenkin domi­noketjut vaikut­taisi­vat jos­sakin määrin myös suo­ma­laisi­in pankkei­hin. Mut­ta mei­dän pankke­ja­han on main­os­tet­tu vakavaraisik­si ja suo­ma­lais­ten pankkien osak­keen­o­mis­ta­jat ovat oikeampi mak­sa­jaryh­mä kuin suo­ma­laiset veronmaksajat.

    Ja parem­pi pääomit­taa osakkei­ta vas­taan suo­ma­laisia pankke­ja kuin heit­tää rahaa ja takauk­sia Euroopan pelastusrahastoihin.

    Joten annetaan tap­pi­oiden lähteä kierämään hal­li­tusti niille tahoille, joille ne kuu­lu­vatkin mennä.

  61. Eikö Soi­ni jos­sain vai­heessa peräänku­u­lut­tanut kansal­lista pankkitukea? 

    Sylt­ty, alan olla samaa mieltä. Olen kyl­lä kaikkine velkoineni aika short­ti­na euroon joten pain­okon­er­atkaisu on ihan ok.

  62. Espan­jan suurim­mal­la pankil­la Banko San­tander­il­la on markki­noil­la noin 8,9 mil­jar­dia osaket­ta. Yhden osak­keen arvo on nyt vajaat 5 euroa. Eli pankin omis­ta­jil­la on var­al­lisu­ut­ta pankin osakkeis­sa yli 40 mil­jar­dia euroa. 

    Eikö olisi oikein, että Espan­jan kri­isin tap­pi­oi­ta kaadet­taisi­in tap­pioketju­jen kaut­ta nyky­istä enem­män kyseisen pankin omis­ta­jien niskaan eikä suo­ma­laisille veronmaksajille?

  63. EKP:n on taat­ta­va jäsen­maid­en mak­sukyky, jot­ta korot aset­tuvat mak­sukyvyn tasolle. Seu­raa­va vai­he on saa­da talous käyn­ti­in; löysää rahaa siis liik­keelle ja ei enää vero­jen kiristyk­siä ja julk­isten meno­jen leikkauk­sia. Tämän jäl­keen päätök­set siitä, mil­lainen EU/EMU halu­taan. Nyt kaik­ki tun­tuu tapah­tu­van kään­teisessä järjestyk­sessä, kos­ka kri­isil­lä tehdään poli­ti­ikkaa. EU:n ongel­mana on, että se on epädemokraat­ti­nen: jokainen vuorol­laan pyrkii kiertämään demokra­t­ian han­kalu­ut­ta EU:n kaut­ta, oli­pa sit­ten kyse esim. julkisen sek­torin alasa­jamis­es­ta tai ympäristön­suo­jelus­ta. Ympäristön­suo­jeli­joiden ei pitäisi hyväksyä “tarkoi­tus pyhit­tää keinot” ‑ajat­telua, kos­ka se johtaa siihen, että pahik­set ovat voittaneet.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Soi­ni ei ole sanomut, mitä tehdään sit­ten, kun Kreik­ka ei pystykään pääomit­ta­maan omia pankke­jaan eivätkä nämä pankit pysty vas­taa­maan omista velois­taan muiden maid­en pankeille. Annetaanko dominopalas­ten lähteä kaa­tu­maan. Siinä ryt­inässä voi men­nä nurin myös suo­ma­laisia pankkeja.

    Eipä ole Soin­in­vaarakaan sanonut, mitä siinä tilanteessa tehdään — ja se näyt­tää ole­van edessä, kun tuk­i­joiden usko ja rahat loppuvat.
    Käsit­tääk­seni todel­lisu­udessa yritetään pehmeää laskua, mut­ta lasku on edessä väistämättömästi.

  65. Mielestäni etelä-euroopan kri­isi on liian syvä, jot­ta täl­laisil­la tukipaketeil­la tai pankkien pääomit­tamisel­la selvit­täisi­in yli kriisistä.

    Oma näke­myk­seni:

    1- rahat ei riitä pankki­tuki­in lop­ut­tomasti jol­loin tuki lakkaa
    2- pankit kaatu­vat eri maissa
    3- maille jäävät vaihtoehdoiksi
    3.1 Palkko­jen tun­tu­va alentaminen
    3.2 Irtoami­nen eurosta ja oman val­u­u­tan devalvaatio

    Itse näk­isin, että vai­h­toe­hto 3.1 on suositeltava.

  66. Jos palkat laske­vat, pankit tule­vat kaa­tu­maan. Jos maa irtoaa eurosta ja devalvoi val­u­ut­tansa, tulee pankke­ja kaa­tu­maan. Ero sisäisen deval­vaa­tion ja deval­vaa­tion välil­lä on se, että edelli­nen pahen­taa, jälkim­mäi­nen paran­taa poti­las­ta. Euro­hem­mo­jen täy­tyy nyt vain päästä maan pin­nalle, ja sys­tem­a­ti­soi­da itselleen mis­tä on kyse. Ensin pitää antaa ensi­a­pu eli taataan kri­isi­maid­en val­tioiden velat, jol­loin korot aset­tuvat mak­sukykyä vas­taavalle tasolle. Tämä on EKP:n tehtävä, joka on sössinyt pahem­man ker­ran mon­en vuo­den ajan. Sit­ten hoide­taan velka­an­tu­misongel­ma eli inflaa­tio­ta kiitos ja rahoi­tussek­torin uudelleen jär­jeste­lyä. Tämän jäl­keen kat­so­taan niitä rak­en­teel­lisiä uud­is­tuk­sia eli onko järkeä maal­la ylipäätään olla eurossa mukana. Liit­to­val­tiokeskuste­lut ovat osa rak­en­tei­den uud­is­tamista, jos ihmiset niin halu­a­vat. Kaiken vai­h­toe­hto on nykyisenkaltainen meno, jos­sa mai­ta vuoron­perään aje­taan kri­isi­in Euroopan talouden ollessa ihmisiän pituises­sa taantumassa.

  67. Ei kri­isi­maid­en val­tioiden velko­jen takaami­nen vielä auta. Mail­la ei nimit­täin ole poli­it­tista kykyäs tarvit­tavi­in rak­en­teel­li­in uud­is­tuk­sei­in, kun ne näkevät, että ne tul­laan pelas­ta­maan. Sama meno jatkuu. Ja koh­ta tarvi­taan taas uut­ta tukea. Eli sisäi­nen deval­vaa­tio on ain­oa vai­h­toe­hto. Palkko­jen pitää laskea.

  68. FED:in enti­nen pääjo­hta­ja Alan Greenspan antoi Bloomberg radi­olle haas­tat­telun viime viikol­la, jos­sa hän maalaili euron hajoamista. Greenspanin visios­sa euroon jäisi kult­tuuril­taan saman­laiset ydin­maat: Sak­sa, Hol­lan­ti, Suo­mi, Lux­em­burg mah­dol­lis­es­ti Ran­s­ka (mut­ta Greenspan epäili Ran­skan kult­tuurin eri­laisu­ut­ta). Greenspan lisäsi lis­taan myöhem­min uno­hta­mansa Itä­val­lan ja korosti vielä jäl­jelle jäävän ydin­joukon kult­tuurien saman­laisu­u­ta, “ger­maanisu­ut­ta”.
    Mie­lenki­in­toinen haastattelu.
    Link­ki: http://media.bloomberg.com/bb/avfile/vqdpd03lwCAE.mp3

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Soi­ni ei ole sanomut, mitä tehdään sit­ten, kun Kreik­ka ei pystykään pääomit­ta­maan omia pankke­jaan eivätkä nämä pankit pysty vas­taa­maan omista velois­taan muiden maid­en pankeille. Annetaanko dominopalas­ten lähteä kaa­tu­maan. Siinä ryt­inässä voi men­nä nurin myuös suo­ma­laisia pankkeja. 

    Niin­pä, mut­ta samaa pitäisi kysyä näi­den nyky­is­ten kri­isi­paket­tien tek­i­jöiltä. Esimerkik­si Kreikan tilanne on men­nyt vain koko ajan huonom­mak­si. Val­ti­ol­la menee entistä suurem­pi pros­ent­ti bud­jet­ti lainan­hoitoku­lui­hin, bud­jet­ti on yhä pahasti ali­jäämäi­nen, koko talous luisuu jatku­vasti huonom­mak­si, pankit ovat entistä huonom­mas­sa kun­nos­sa, jne. Tilanne on siis kaikin puolin huonom­pi, siitä huoli­mat­ta, että pelas­tus­ra­haa on sinne heit­et­ty paljon. Syykin on selvä: kun peru­songel­ma on liikaa velkaa, pelas­tus­paketit, jot­ka ovat poh­jal­taan laina­paket­te­ja, ovat kuin alko­holistin viero­tu­soirei­den kor­jaamista viina­pul­lol­la. Se kreikkalais­ten pankkien kaa­tu­mi­nen on edessä täl­läkin taval­la ihan samoin kuin Soinin ehdo­tuk­sien kaut­ta. Jos ei muuhun, niin talletuspakoon.

    Tätä koko asian ratkaisua hait­taa, että kyseessä on itse asi­as­sa kak­si päällekkäistä ongel­maa. Ensim­mäi­nen on koko euro­jär­jestelmässä ole­va krooni­nen ongel­ma, jon­ka Osmokin alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa nos­ti esille. Toinen on aku­ut­ti ylivelka­an­tu­mi­nen mon­es­sa Euro­maas­sa, joka johtuu tämän ensim­mäisen ongel­man pitkästä vaiku­tuk­ses­ta. Vain toisen näistä kor­jaami­nen on totaalisen hyödytön­tä ja pahim­mil­laan tuhoista, molem­mat pitää kor­ja­ta, jos Euro halu­taan pelas­taa — ja ne tarvit­se­vat ihan eri keinoja.

    Tähän men­nessä vain tehdyt päätök­set eivät ole kor­jan­neet mitään, ne ovat parhaim­mil­lan vain osta­neet lisäaikaa samal­la kun päät­täjät ovat toivoneet, että nuo kak­si ongel­maa jotenkin itses­tään kor­jau­tu­isi­vat, jos vain rom­ah­dus­ta saadaan siir­ret­tyä eteen­päin riit­tävästi. Jos nyky­taval­la jatke­taan, niin lop­ul­ta ei enää pelas­ta­jien muske­lit riitä seu­raavaan lykkäämiseen ja se rom­ah­dus on edessä.

    Jos siis asi­at halu­taan kor­ja­ta, ensim­mäisenä pitäisi hoitaa aku­ut­ti kri­isi. Sen voisi aloit­taa sil­lä, että rehellis­es­ti kat­so­taan Kreikan val­tion meno­jen ja tulo­jen kehi­tys­tä ja myön­netään, että se on jo liian syväl­lä velka­spi­raalis­sa — vaik­ka se sulk­isi kaik­ki muut val­tion toimin­not pait­si velan takaisin­mak­sun, se ei kykene lyhen­tämään velka­ansa. Kreikan kri­isi ei vain voi lop­pua ennen kuin se menee velka­jär­jeste­lyyn. Myös Por­tu­gali on toden­näköis­es­ti samas­sa tilas­sa. Ja on hyvin mah­dol­lista, että se käy Ital­iallekin. Val­tioiden velka­jär­jeste­lyä kam­mo­taan täl­lä het­kel­lä aivan jär­jet­tömästi. Niistä on koke­muk­sia vuo­sisato­jen ajal­ta — ja myös siitä, että se on ain­oa toimi­va reit­ti ulos syvästä ylivelka­an­tu­mis­es­ta, jos­sa Kreik­ka on jo.

    Osmon käsit­telemät tai jotkut muut vas­taa­vat muu­tok­set Euroli­iton perus­lu­on­teenseen ovat kyl­lä tarvit­tavia, mut­ta ne eivät auta nykyiseen kri­isi­in. Niil­lä pystyt­täisi­in ehkä estämään seu­raa­va kri­isi, mut­ta sil­lä ei ole mitään väliä, jos nyky­istä ei taltuteta.

  70. Kun palkat laske­vat, kri­isi pahe­nee, eikä maa tule sukupolvi­in pääsemään jaloilleen. Tämä teo­ria väestön rankaisemis­es­ta on älyl­lis­es­ti yhtä järkevää kuin piek­sää naa­purin koiraa siitä hyvästä, että oma koira on purrut. Kan­nustin ei toi­mi, jos se kan­nus­taa väärää kohdet­ta. Kun on kuun­nel­lut niitä, joil­la on tosi­asial­lis­es­ti vaiku­tus­val­taa, alkaa tul­la siihen lop­putu­lok­seen, että euro hajoaa. Eli­it­il­lä ei ole mitään käsi­tys­tä todel­lisu­ud­es­ta — taaskaan.

  71. Osmo, Kreik­ka pitää pan­na velka­jär­jeste­lyyn toisen kerran.

    Esimerkik­si Vesa Vihriälä tote­si kevääl­lä Suomen Kuvale­hdessä, että kaik­ki Kreikan yksi­tyiset velat ulko­maisille tahoille olisi pitänyt leika­ta, eli antaa anteek­si, mut­ta leikat­ti­in vain osa.

  72. Osmo Soin­in­vaara: Kreik­ka on kyl­lä ja pan­tu velka­jär­jeste­lyyn. Pitäääkö pan­na toisen kerran?

    Kyl­lä, riit­tävän suureen. Ongel­mat tässä ensim­mäisessä “velka­jär­jestelyssä” oli, että se halut­ti­in pakot­taa läpi “vapaae­htoise­na” ja että poli­it­ti­sista syistä sil­lä ei halut­tu leika­ta velkaa niin, että sen velka­suhde pienisi alle Ital­ian velka­suh­teen. Käytän­nössä tulok­se­na Kreikan velko­jen määrä heti sen jär­jeste­lyn jäl­keen oli noin 120–130% BKT:sta, joka on yhä noin kak­si ker­taa liian suuri, jot­ta velka­jär­jeste­ly olisi riit­tävä. Lisäk­si käytän­nössä kaikissa onnis­tuneis­sa val­tioiden velka­jär­jestelyssä siihen on liit­tynyt myös muu­ta­man vuo­den mak­sukeskey­tys, joka antaa saa­da talouden hie­man parem­paan kun­toon ennen kuin jäl­jelle jääneitä velko­ja ale­taan jälleen mak­saa. Tätäkään ei Kreikan kohdal­la ollut. Rein­hartin ja Rogof­fin ‘This Time Is Dif­fer­ent’ sisältää paljon dataa tästäkin asiasta.

    On täysin harhalu­u­lo, että noil­la vapaae­htoisil­la velka­jär­jeste­ly­il­lä saataisi­in mitään helpo­tus­ta Kreikalle. Velko­jien intres­seis­sä on saa­da mah­dol­lisim­man suuri osu­us rahois­taan takaisin. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että velko­jat eivät koskaan suos­tu sen tasoisi­in vapaae­htoisi­in helpo­tuk­si­in, jot­ka kor­jaisi­vat tilanteen. Ja se on ihan ymmär­ret­tävää, kos­ka se aiheut­taa heille selvästi isom­mat tap­pi­ot kuin nykyti­la. Ain­oa tie, jol­la Kreik­ka pääsee ulos kurimuk­ses­taan sisältää velko­jen leikkauk­sen noin puoleen nykyis­es­tä plus use­am­man vuo­den mak­sukeskey­tyk­sen — joko deval­vaa­tion, suun­nitel­mallisen velka­jär­jeste­lyn tai kaoot­tisen velka­jär­jeste­lyn kaut­ta. Ja näi­den pelas­tus­paket­tien jäl­keen se tarkoit­taa että joko jäl­jel­lä ole­vat yksi­tyiset velko­jat menet­tävät kaiken tai sit­ten EKP ja Euro­maat myös menet­tävät 50% omistaan.

    Ylläol­e­valle on yksi vai­h­toe­hto: velko­jen efek­ti­ivi­nen yhteis­vas­tu­ullis­t­a­mi­nen eli “piilovelka­jär­jeste­ly”. Eli siis muut Euro­maat mak­saisi­vat tuon puo­let Kreikan veloista. Toiv­ot­tavasti siihen ei koskaan jouduta.

  73. Tuore Krug­manin blogikir­joi­tus sivuaa taas euron tilan­net­ta mie­lenki­in­toisel­la tavalla:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/22/the-euro-is-flat/

    Minus­ta voidaankin myös kysyä, että onko Euroopas­sa kykyä ja halua rak­en­taa riit­tävän yht­enäi­nen kokon­aisu­us, jol­la olisi globaal­isti vaiku­tus­val­taa. Mielestäni tähän voisi olla edel­ly­tyk­siä, sil­lä kokon­aisuute­na EU on mah­ta­va talousalue, jon­ka ostovoimako­r­jat­tu BKT ylit­tää sekä Yhdys­val­lat että Kiinan ( http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP) ).

    Yht­enäisen Euroopan raken­nustyöhön tarvit­taisi­in kuitenkin poli­itikko­jen, talousih­mis­ten ja hallintoti­eteil­i­jöi­den lisäk­si muutkin yhteiskun­nal­lisen toimin­nan alat. Eri­tyis­es­ti tiedonväl­i­tys olisi tärkeä. Voisiko EU:n bud­jetis­sa vara­ta määrära­han “Euroop­pa-lehdelle”, joka jaet­taisi­in saman­sisältöisenä kaikki­in EU:n koti­talouk­si­in, kus­sakin maas­sa sen oma­lle kielelle kään­net­tynä? Siinä voisi olla artikkelei­ta eri maid­en ajanko­htai­sista asioista ja arkipäivän elämästä. EU voisi osoit­taa riit­tävät resurssit tehdä niin hyvä ja kiin­nos­ta­va lehti, että ihmiset luk­i­si­vat sitä. Lehden pitäisi toki olla riit­tävän riip­puma­ton komis­sios­ta, vähän samaan tapaan kuin YLE on eduskunnasta.

  74. Edel­lä linkit­tämäni Krug­manin kir­joi­tus liit­tyy mielestäni samaan asi­aan kuin seu­raa­vat HS:n Vieraskynä­pal­stan kirjoitukset:

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/EU+tarvitsee+valtion+rajat+ylitt%C3%A4v%C3%A4n+median/a1305556983015

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/EU+ei+voi+pitk%C3%A4%C3%A4n+pakoilla+demokratiaa/a1305560290504

    Ehkä oleelli­nen asia onkin se, että pitkäl­lä tähtäimel­lä EU:n ja euroalueen tule­vaisu­us määrit­tyy muiden kuin tiukasti taloudel­lis­ten seikko­jen kautta.

    Toiv­ot­tavasti johta­jil­la on riit­tävästi kaukonäköisyyt­tä rak­en­taa kestävää yht­enäisyyt­tä myös pitkäl­lä tähtäimel­lä. Itse panen toivoni nuori­in Inter­netin yhdis­tämi­in sukupolvi­in, jot­ka ajat­tel­e­vat usein van­haa sukupolvea kansainvälisemmin.

  75. Antero:

    On täysin harhalu­u­lo, että noil­la vapaae­htoisil­la velka­jär­jeste­ly­il­lä saataisi­in mitään helpo­tus­ta Kreikalle. Velko­jien intres­seis­sä on saa­da mah­dol­lisim­man suuri osu­us rahois­taan takaisin. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että velko­jat eivät koskaan suos­tu sen tasoisi­in vapaae­htoisi­in helpo­tuk­si­in, jot­ka kor­jaisi­vat tilanteen.

    Sin­un mielestäsi Kreikan yksi­ty­is­ten velko­jen leikkaus 75% ei ollut merkit­tävä? (yksi­ty­isiä velko­ja leikat­ti­in alku­vuodes­ta 53,5% nimel­lis­ar­vos­ta ja korko­ja las­ket­ti­in ja mak­suaiko­ja piden­net­ti­in siten, että yksi­ty­is­ten lain­o­jen net present val­ue leikkaus oli 75%).

    Julkiset velko­jat (ECB, Euroval­tiot) eivät sen sijaan leikan­neet nimel­lis­ar­vo­ja ollenkaan, korko­ja las­ket­ti­in kyllä.

    Sit­ten vielä ihme­tel­lään kun yksi­tyiset luo­tot­ta­jat eivät enää ole halukkai­ta laina­maan etelän euro­mail­la ilman kun­non korkoa.

  76. Kun mietitään €:n ongelmia, joil­takin tun­tuu uno­htu­van se toinen vai­h­toe­hto: SMK. Mark­ka on ihan hyvä val­u­ut­ta, kun­han se on DM. Suomen mark­ka oli pelkkä banaani­val­u­ut­ta, jota kukaan ei kaipaa. 😀

    Euro vaatii toimi­ak­seen tiukem­man talous­in­te­graa­tion. Inte­graa­tio on pitkän päälle hyvä suo­ma­laisille, kos­ka se tarkoit­taa mm. vero­tuk­sen yht­enäistämistä. Yht­enäistämi­nen taas Suomes­sa tarkoit­taa veroas­t­een roimaa laskua, kun se esimerkik­si Kreikas­sa tarkoit­taa veroas­t­een nousua.

    Veroas­t­een lasku aut­taa myös Suomen ain­oaan merkit­tävään yhteiskun­nal­liseen ongel­maan, pääo­maköy­hyy­teen. Pääo­mavero­tus­ta, joka on täysin kil­pailukyvytön­tä täl­lä het­kel­lä, joudu­taan vih­doin järkeistämään. Suomel­lakin on tulevaisuutta! 😉

    1. Jos Sak­sa eroaisi eurosta ja tar­joaisi omaa markkaansa Suomenkin käytet­täväk­si, tar­jouk­seen ei kan­nat­taisi suos­tua mis­sään tapauk­ses­sa. Tuo mark­ka revalvoi­tu­isi niin vah­vak­si, että se tuhyoaisi Suoen teol­lisu­u­den kil­pailukyvyn. Sen lisäk­si tietys­tiu kaik­ki keskus­pankki­t­u­lot tuli­si­vat Sak­salle kuten nyt tule­vat euro­maille tulot siitä, että Make­do­nias­sa käytetään euroa vasal­li­maan valuuttana.

  77. Kiina pitäisi haas­taa WTO:n kaut­ta vas­tu­useen työvoiman hin­nan polkumyyn­nistä, ja saa­da WTO:n päätök­sel­lä ran­gais­tus­tulle­ja kunnes työvoiman polkumyyn­ti lakkaa tai vähe­nee riit­tävästi. Ja Kiina pitää val­u­ut­taansa keinotekois­es­ti liian alhaise­na, val­u­u­tan vahvis­tu­mi­nen olisi sama asia ran­gais­tus­tul­lien kanssa.
    EU:n ongel­ma on Kiina, Kiina ja Kiina.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Sak­sa eroaisi eurosta ja tar­joaisi omaa markkaansa Suomenkin käytet­täväk­si, tar­jouk­seen ei kan­nat­taisi suos­tua mis­sään tapauksessa. 

    Entä jos Kreik­ka palautet­taisi­in takaisin ERM II jär­jestelmään ensin pienem­mäl­lä, ja sit­ten tuol­la ±15 % vai­htelu­välil­lä. Tuol­la taval­la saisi jos­sain määrin hal­li­tun deval­vaa­tion, mikä ei rom­ah­dut­taisi val­u­ut­taa välittömästi. 

    http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/eurojarjestelma/pages/erm.aspx

    Suomikin voisi minus­ta harki­ta tuo­ta Tan­skan vai­h­toe­htoa. Eurobon­de­ja ja liit­to­val­tio­ta en voi hyväksyä.

  79. Osmo

    “Jos Sak­sa eroaisi eurosta ja tar­joaisi omaa markkaansa Suomenkin käytet­täväk­si, tar­jouk­seen ei kan­nat­taisi suos­tua mis­sään tapauk­ses­sa. Tuo mark­ka revalvoi­tu­isi niin vah­vak­si, että se tuhyoaisi Suoen teol­lisu­u­den kil­pailukyvyn. Sen lisäk­si tietys­tiu kaik­ki keskus­pankki­t­u­lot tuli­si­vat Sak­salle kuten nyt tule­vat euro­maille tulot siitä, että Make­do­nias­sa käytetään euroa vasal­li­maan valuuttana.”

    Entä, jos muo­dostet­taisi­in hansamark­ka, jos­sa Suomel­lakin olisi päätös­val­taa, se sidot­taisi­in euroon sopimuk­sel­la, että se vahvis­tuu enin­tään hansamarkan ja oli­ivieu­ron 10v korko­eron ver­ran vuodessa ja hansamarkan keskus­pank­ki olisi valmis osta­maan Suomen vai­h­to­taseen ali­jäämän ver­ran Suomen val­tion­lain­o­ja vuodessa? Lisäk­si Suo­mi saisi osu­u­den keskus­pankin voitosta?

    1. Ton­ny käteen,
      Sor­ry, mut­ta val­u­u­tan kel­lues­sa ei voi­da sopia mitään sen kurssista. Yhtä hyvin voitaisi­in sopia joulu­aa­ton säästä.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Sak­sa eroaisi eurosta ja tar­joaisi omaa markkaansa Suomenkin käytet­täväk­si, tar­jouk­seen ei kan­nat­taisi suos­tua mis­sään tapauksessa…

    Ehkä on liian jyrkästi san­ot­tu, ettei mis­sään tapauk­ses­sa. Toki ehdoista tulisi neu­votel­la hyvin tarkasti. Euro ongelm­i­neenkin on siis paras vai­h­toe­hto suo­ma­laisille. Suomen markkaa ei kukaan kaipaa. Sen takia Suomen kan­nat­taa tukea talous­in­te­graa­tion syventämistä.

    Samal­la siitä on etua suo­ma­laisille. 😉 Kaik­ki kehi­tys­tren­dit joil­la voidaan tukea suo­ma­laista pääo­maa ovat nykyti­lanteessa ter­ve­tullei­ta. Olemme verot­ta­mas­sa itsemme hengiltä.

  81. Osmo
    “Sor­ry, mut­ta val­u­u­tan kel­lues­sa ei voi­da sopia mitään sen kurssista. Yhtä hyvin voitaisi­in sopia joulu­aa­ton säästä.”

    Sveit­si on pysäyt­tänyt val­u­ut­tansa vahvis­tu­misen 1,2 frangi­in eurol­ta, vaik­ka Sveitsin fran­gi oli sitä ennen kel­lu­va. Myös Kiina on hillinnyt val­u­ut­tansa vahvis­tu­mista. Tuos­ta on kyl­lä tul­lut san­omista Kiinalle. 

    Voi olla, että käytän­nössä kel­lu­va val­u­ut­takurssi ja oma mark­ka olisi paras eli vai­h­to­taset­ta sta­biloi­va vai­h­toe­hto, jos euro hajoaa.

    1. Val­u­u­tan arvon kohoamisen voi pysäyt­tää sil­lä, etrtä kjeskus­pank­ki las­kee sitä liik­keelle rajat­tomasti ja vai­h­taa vaik­ka koko maail­mal­la liikku­van dol­lar­i­varan­non siihen täl­lä hin­nal­la. Koeta keskustel­la täl­lais­es­ta rahapoli­ti­ikas­ta sak­salais­ten talousortodok­sien kanssa.

  82. Ennus­tan että seu­raa­vat 10 vuot­ta Suomes­sakin puhutaan vai­h­to­taseesta. Öljyn hin­nan kehi­tys (ei saa antaa viime viikko­jen hin­take­hi­tyk­sen hämätä, ollaan edelle 10 ker­taa korkeamm­l­la bar­reli­hin­nas­sa kuin 1999)vie myös Suomen tilanteeseen jos­sa öljyn tuon­tia on pakko rajoit­taa. Emme kestä yhä kas­vavaa tuon­tipolt­toainelaskua. Emme löy­dä mis­tään niin paljon lisää vien­tiä. Suuri kysymys on se tehdäänkö kor­jaus käyt­töra­joituk­sil­la vai ain­oas­taan litrahin­taa nostamalla. 

    Poli­itikko­jen mukaan mitään ei voi kieltää. Olen ehdot­tanut että kiel­letään vaik­ka aluk­si yli 1000 hv:n moot­torive­neet, kun mitään ei olla kiel­let­ty. Ei käy poli­itikoille. Teemun ja Kimin oikeuk­sia ei voi louka­ta. Sik­si jää jäl­jelle vain litrahin­nan nos­to veroil­la. Tulee aiheut­ta­maan sosi­aal­ista katkeru­ut­ta. Pitää hylätä kaukana työ­paikas­ta ole­va koti kun ei ole varaa autoil­la töi­hin ja naa­puri pör­rää moot­torikelkoil­laan, mönki­jöil­lään ja veneil­lään vapaasti. 

    Meil­lä alkaa olla kas­va­va määrä sakkia joka käyt­tää läh­es 100% tulon­sa tuon­ti­tavaran han­kkimiseen. Ei se vaan toi­mi kansan­talouden kannalta.

  83. pekka:
    Antero:

    Sin­un mielestäsi Kreikan yksi­ty­is­ten velko­jen leikkaus 75% ei ollut merkit­tävä? (yksi­ty­isiä velko­ja leikat­ti­in alku­vuodes­ta 53,5% nimel­lis­ar­vos­ta ja korko­ja las­ket­ti­in ja mak­suaiko­ja piden­net­ti­in siten, että yksi­ty­is­ten lain­o­jen net present val­ue leikkaus oli 75%). 

    Ei ollut, kos­ka se jät­ti Kreikalle vielä niin ison velka­määrän, että se ei sitä kykene mak­samaan takaisin. Käytän­nössä sil­lä on yhä ainakin kak­si ker­taa liikaa velkaa. Mikään maa ei ole selvin­nyt velka­jär­jeste­lyn jäl­keen täl­lais­es­ta velkataakas­ta vaan on joutunut aina pian uuteen. Kreikalla on vain ker­takaikki­aan liikaa velkaa.

    Ja niin­hän asian pitäisikin men­nä, että jos lain­oit­ta­jat anta­vat liikaa lainaa maalle, joka ei kykene sitä mak­samaan takaisin, niiden kuu­luu menet­tää rahansa. Sen takia niistä sijoituk­sista sitä korkoa mak­se­taan. Ja tosi­aan, sen riskin pitäisikin sit­ten näkyä mail­ta vaa­di­tu­ista koroista. Juuri tämän mekanis­min toim­i­mat­to­muus osaltaan aiheut­ti tämän nykyisen kriisin.

    1. Antero
      Kreikan ongel­ma on, ettei se sit­si val­tion­talout­taan taswa­pain­oon, vaik­ka kaik­ki velat pyy­hit­täisi­in pois. Maal­la on iso perusal­i­jäämä. Minä en näe muu­ta vai­h­toe­htoa kuin hyvin iso sisäi­nen tai ulkoinen devalvaatio.

  84. Kreikan ja mon­en muun on saata­va vai­h­to­taseen­sa kun­toon. Jos euro halu­taan säi­lyt­tää, ei ole muu­ta keinoa kuin nyky­istä suurem­pi inflaa­tio euroalueel­la, jol­loin kri­isi­mail­ta ei mene kym­meniä vuosia kil­pailukykyn­sä palaut­tamiseen. Vaikea uskoa, että 20 %:n työt­tömyys 10+ vuot­ta on real­isti­nen vai­h­toe­hto, joten eurosta saat­taa hyvinkin luop­ua muu­ta­ma maa, kun EKP on ilmeis­es­ti jonkun uskon­lahkon miehit­tämä. Tosin aina­han tämä voi mielipuolisem­mak­si men­nä — ei yllätä enää.

  85. En usko, että Kreik­ka tulee palaa­maan omaan val­u­ut­taan, kos­ka mak­sukyvyt­tömäl­lä maal­la voi olla edessään hyper­in­flaa­tio. Rikkaat ja vaiku­tus­val­taiset halu­vat kuitenkin pitää kiin­ni eurosta, joka tur­vaa parem­min oman varallisuuden.

    Kreik­ka samoin kuin muutkin euro­maat tule­vat siis pysymään mukana eurossa ja laske­vat keskilu­okan palkko­ja ham­pai­ta kiris­tellen. Mut­ta ei pelkästään huono­ja uutisia: sitä mukaa kun palkat pikkuhil­jaa alenevat, alkaa taas työtäkin löy­tyä ja yhteiskun­ta läh­tee nousu­un. Parem­pi näille maille olisikin alen­taa palkko­ja ker­ral­la kuin kitu­ut­taa vuosia ja toivoa ihmettä.

    Näille ide­al­is­teille, jot­ka ajat­tel­e­vat, että etelä-europaan voi pelas­taa tukipaketeil­la huo­mau­tan, että tässä ajat­telus­sa on skaalavirhe. Kri­isi on niin syvä, että mitkään rahat eivät riitä. Yli­varo­jen on elet­ty liian pitkään.

Vastaa käyttäjälle R. Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.