Kokoomusnuoret Viroon

Kokoomus­nuoret ovat avan­neet kam­pan­jan, jol­la he kehot­ta­vat suo­ma­laisia yrit­täjiä jät­tämään Suomen ja siirtämään yri­tyk­sen­sä Viroon. Onko ken­ties esiku­vana Ital­ian eron­nut päämin­is­teri Berlus­coni, joka piti tyh­minä niitä kansalaisia, jot­ka mak­sa­vat sän­til­lis­es­ti veron­sa? Kam­pan­jan viral­lise­na tavoit­teena on veroparati­i­seil­la uhkaa­mal­la pain­os­taa pois­ta­maan yhteisövero Suomes­ta kokonaan.

Täl­lainen kam­pan­ja, jol­la yllytetään yri­tyk­siä epäisän­maal­lisu­u­teen, on asi­a­ton päämin­is­terin puolueelta tai siis sen jäsenjärjestöltä.

Seu­raavak­si on kai vuorossa ”siir­rä kir­jasi Mona­coon”, jol­la tähdätään tuloveron pois­tamiseen. Sitä seu­ran­nee kam­pan­ja ”osta tavarasi net­tikau­pas­ta Ahve­nan­maal­ta”, jol­la tähdätään arvon­lisäveron poistamiseen.

125 vastausta artikkeliin “Kokoomusnuoret Viroon”

  1. “epäisän­maal­lisu­u­teen”

    Osoi­ta min­ulle isän­maalli­nen vihreän, niin minä osoi­tan sin­ulle henkilön joka puhuu muun­nel­tua totuutta.

    kas kum­maa kun isän­maal­lisu­us ja nation­al­is­mi on niin passe, mut­ta heti jos puhutaan vero­jen laskemis­es­ta, niin kyl­lä kovim­mas­takin inter­na­tion­al­is­tista kas­vaa isän­maalli­nen vero­ja rakas­ta­va patriootti.

    PS tuo on omas­ta mielestäni tyh­mä kampanja

  2. Viro on EU-maa, Mona­co ei ole. 

    Yhteisessä euroopas­samme ei ole rajo­ja ja monien vihrei­den haaveena on pois­taa ne koko maailmasta. 

    Hal­li­tuk­semme sen­tään tun­tee vas­tu­un­sa ja tajuaa että EU:n talous on yhteinen, muiden velat ovat myös mei­dän velkojamme.

    Ja kuu­lostaa kyl­lä aika nation­al­is­tiselta impi­vaar­alaisu­udelta jos mei­dän kaikkien yhteis­ten euroop­palais­ten sään­tö­jen puit­teis­sa toim­imi­nen on “epäisän­maal­lisu­ut­ta”…

    Lop­pu­un laulamme käsi kädessä: “Osoit­teeni On Eurostom­aa” eli “Moi Adres Europeis­ki Soyuz”

    http://www.youtube.com/watch?v=7wjJbWuor_Y&feature=related

  3. Eikös nämä juok­sen­nelleet per­spos­ket pal­jaina pitkin katu­ja, kun edel­lisen ker­ran halu­si­vat huomiota?

    Olisi Suomelle parem­pi, jos kokkar­i­jun­nut keskit­ty­i­sivät jatkos­sakin vain ulkonäköön­sä ja jät­täi­sivät yhteiskun­nal­liset lin­janve­dot muille. Aika kun on sel­l­ainen, että kaiken­lainen veropako­laisu­us ja yhteiskun­nan hyväk­sikäyt­tö on johtanut aikamoi­seen kier­teeseen, johon ei enää kai­va­ta lisää nar­sis­te­ja sotkemaan.

  4. Keskustelu var­masti herää.

    Virossa kyl­lä kan­nat­taa vero­tuk­sen puoles­ta tehdä myös töitä jos tekee paljon työt ja on työanan­ta­jan arvosta­ma työ. Vero 21%

    Suomes­sa kan­nat­taa elää tukiaisilla.

    Se alkaa jo näkyä nuorten miesten asen­teis­sa. Chillaami­nen on tul­lut muotiin.

    Kuin­ka kestäväl­lä poh­jal­la on Suomen yhteiskun­ta pitem­män päällä.

  5. Halu­a­vat siis naker­taa perus­tuk­set hyv­in­voin­tiy­hteiskunnal­ta, joka on koulut­tanut hei­dän työn­tek­i­jän­sä. Usko­ma­ton­ta. En voi muu­ta sanoa.

  6. Vakail­la yhteiskun­taoloil­la, hyväl­lä ja toimi­val­la infra­struk­tu­uril­la sekä hyvin koulute­tu­il­la työn­tek­i­jöil­lä ei näytä ole­van mitään arvoa. Onko kaik­ki ollut liian kauan liian hyvin vai onko kyse vain pääo­ma­lu­okan käsit­tämät­tömästä omahyväisyy­destä ja uskos­ta omaan kaikkivoipaisu­u­teen, nyt kun maail­ma on avoimem­pi kuin koskaan?
    Ymmärtäisin, jos yri­tyk­set tai ihmiset halu­aisi­vat muut­taa pois sik­si, että “poruk­ka on niin epäys­täväl­listä, sek­toroitunut­ta ja kon­ser­vati­ivista”, että luo­vat ihmiset eivät voi toimia, mut­ta että rahan takia ne, joil­la sitä on.

  7. Kum­malliset pienet jäynät panevat miettimään.

    Esimerik­si YLE media­mak­su, yri­tyk­sille? Ihan oikeasti? Ensik­si kansalaiset mak­sa­vat. Sit­ten yri­tyk­set mak­sa­vat Teostelle, jos jotain pihinää kuu­luu edes vahin­gos­sa… ja sit­ten vielä yksi kor­va­pari kas­vaa lisää, kun siir­tyy jonkin yri­tyk­sen tiloi­hin, kuu­lui mitään tai ei.

    Kum­mallisuuk­sien kum­mallisu­us on ehdotet­tu “mah­dol­lisen lait­toman kopi­oin­nin sat­un­nainen laite ja palvelu­vero”. Jos joku jotain tuol­la alal­la tekee, eihän tänne fir­maa ole järkeä enää perustaa. 

    Yri­tysverote­tun (24%) vapaan pääo­man nos­t­a­mi­nen ilman kaksinker­taista vero­tus­ta muo­dostaa kiinnso­ta­van vähän keinotekoiseen kasvu­ra­jan ja yri­tyskikkailun kohteen.

    IKEA näyt­ti kaapin paikan Ruotsin verot­ta­jalle. Brandin imma­te­ri­aal­i­t­u­lot menevät Lichenstainiin.

    Toiv­ot­tavasti VVM tekee jokin salaisen case selvi­tyk­sen yrit­tämisen reunae­hdoista pk-yrit­täjän näkökul­mas­ta Ruot­sis­sa, Suomes­sa ja Virossa. Selvi­tys antaisi näkökul­maa edes suurimpi­en kum­mallisuuk­sien kar­simiseen ja vaikka­pa yrit­tämis­toimin­nan aloit­tamisen virtaviivaistamiseen.

    Todel­lisu­udessa yri­tyk­sen siirtämi­nen Viroon ei ole ihan niin yksioikoista. Useim­mat hyväksyvät Suomes­sa kotu­ullisen vero­tuk­sen, mut­ta rajansa siinäkin. Vielä enem­män pk-yri­tyk­sessä kai­vataan vero­ta­jal­ta selkeyt­tä, jol­loin yrit­täjän ener­gia ei mene vero- ja eläkea­sioiden setvimiseen vaan siihen yritystoimintaan.

    Valite­tavasti Yrit­täjäjär­jestöt, EK ja kaup­paka­mar­it ovat rikut­ta­neet aivan liikaa, jot­ta heil­lä olisi usko­tavu­ut­ta kommenoinnissaan.

  8. pidän ko.kampaniaa päähal­lis­tus­puolueelta harkitsemattomana.

    Suo­ma­laisen työn ja omis­tamisen kil­pailukykyä pitää kohen­taa, mut­ta suo­ma­lainen työ on tehtävä suomessa.

    Yrit­täjät osaa­vat ilman poli­it­tista ohjaus­takin vali­ta toimi­paikkansa. Ver­rat­tuna mui­hin päivän uutisi­in olisi pää­paino nyt laitet­ta­va koti­maisen kil­pailukyvyn tur­vaamiseen. Yri­tysvero­tus on siinä pieni tek­i­jä. Vero menee voitos­ta — on tehtävä kaikkem­mme, että ko. voitoista aiheutu­vaa veropo­h­jaa syntyisi.

    Ikävä kyl­lä syy tuotan­non siirtämisek­si viroon ei ole yri­tysvero­tus vaan suuri ero työvoimakus­tan­nuk­sis­sa. Sitä pitäisi pohtia.

  9. Osmo,

    mitä epäisän­maal­lisu­ut­ta on mak­set­tu­jen vero­jen määrän opti­moin­nis­sa? Eikö se ole pikem­minkin ahneut­ta ja val­lan­halua että merkit­tävän osan kansan­talouden resurs­seista halu­taan kulke­van poli­itikko­jen ja virkamieskun­nan kaut­ta.. Vielä kun usein kansalaiset sit­ten käyt­tävät täl­lä taval­la epä­suo­rasti val­it­semi­aan palveluita.

    Tietyssä mielessä markki­nat ovat demokra­ti­aa demokraat­tisem­pia, vähem­mistöön jääneillekin löy­tynee usein joku vai­h­toe­hto. Enem­mistön dik­tatu­uris­sa vähem­mistöl­lä ei vält­tämät­tä ole todel­lista mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa ellei par­la­mentin lisäk­si ole ole­mas­sa insti­tuu­tioi­ta, jot­ka aset­ta­vat sille rajat…

  10. Ei kai analo­gia nyt tismall­een noinkaan mene, kai yrit­tävät, isän­maal­liset nuoret, provota ja herätel­lä, että kun­non rysäys­muut­to havah­dut­taisi kovapäisimpiäkin poliitikkoja. 

    Ja onhan tuo toki hie­man pöl­höä kat­soa sivus­ta kun pääo­mavir­rat kul­kee hissuk­seen vika­su­un­ti­in, nythän Suo­ma­laisia fir­mo­ja esim. Virossa kai jo jotain 18000, moni tietysti paljolti muista(kin) kuin verosyistä. 

    Alku­vi­ikon Angry Birds- ja pääkont­tori Irlan­ti­in- kohu, sai kyl­lä miet­timään että olisiko mei­dän poli­itikoil­la edes hätään­tyneem­män reagoin­tikykyä jos hitaam­mat kehi­tysku­lut menee vaikeam­min perille.

    Ymmär­rän, ja har­mit­te­lenkin, että var­masti olisi kovasti mukavam­paa askar­rel­l­la taloudessa, jos val­tiot eivät kil­pail­isi ja raha ei liikkuisi. Mut­ta se juna on kadon­nut horisont­ti­in se.

  11. Ehkä kokn­uoret eivät ole epä­suo­ma­laisia, vaan myön­tävät sen, että glob­al­isaa­tiomaail­mas­sa yri­tyk­sen kil­pailukyky haetaan sieltä, mis­sä se on tar­jol­la. Eihän Noki­akaan ole “epä­suo­ma­lainen” sik­si, että matka­puhe­lin­rau­dan valmis­tus on siir­tynyt Salosta Kiinaan ja matka­puhe­lin­pehmon val­is­tus Oulus­ta Microsoftille.

    Jos yrit­täjä kat­soo Viron taloudel­lisen toim­intaym­päristön ole­van yhtä tur­valli­nen kuin Suomen, mikä siinä, yri­tys­toim­inta siir­retään Viroon. Mut­ta Viro on enti­nen Ison Punaisen Karhun maa, ehkä toim­intaym­päristö voi olla monin tavoin epä­varmem­pi kuin Suomes­sa. Yri­tyk­sen tulee osa­ta ottaa laskel­moitu­ja riske­jä, joiden laukeami­nen ei tuhoa yritystä.

    Ja koti­paikan muut­ta­mi­nen Suomes­ta Mona­coon, eikö se ole Nalle Wall­roosin muu­ta­ma kuukausi sit­ten lanseera­ma aja­tus siitä, että “rikkail­la on mah­dol­lisu­us äänestää jaloil­laan (eli muut­taa pois Suomesta)”?

    Tästäkin huoli­mat­ta, jatke­taan harjoituksia.

    Ain­oan ystäväsi terveisin
    Paida­ton juok­si­ja oulu.

  12. Nykyti­lanne val­u­ut­tau­nionis­sa on absur­di ja kestämätön — ei ole mah­dol­lista, että naa­puris­sa on maa, jos­sa vero­tus on aivan eri­lainen, ja käytän­nössä työssäkäyn­ti- ja markki­na-alue kuitenkin on suurelta osin yhteinen. Tämä on vähän samaa sar­jaa tele­op­er­aat­to­rien kanssa, jot­ka kynsin ham­pain pitävät kiin­ni van­hoista ansain­ta­muodoista, ja yrit­tävät estää esim ip-puhe­lut, mut­ta tule­vaisu­us on kuitenkin sitä, että kaik­ki tietoli­ikenne on sama­nar­voista dataa.

  13. JouniL:
    Keskustelu var­masti herää.

    Virossa kyl­lä kan­nat­taa vero­tuk­sen puoles­ta tehdä myös töitä jos tekee paljon työt ja on työanan­ta­jan arvosta­ma työ. Vero 21%

    Suomes­sa kan­nat­taa elää tukiaisilla.

    Se alkaa jo näkyä nuorten miesten asen­teis­sa. Chillaami­nen on tul­lut muotiin.

    Kuin­ka kestäväl­lä poh­jal­la on Suomen yhteiskun­ta pitem­män päällä.

    Mik­si sit­ten väkeä tulee Viros­ta Suomeen tekemään työtä? Mik­si sit­ten Suomes­ta ei lähde­tä joukol­la duu­ni­in Viroon? Eiköhän kuitenkin Viron palkkata­sol­la Suomenkin vero jääne huo­mat­tavasti alle tuon Viron lukeman?

  14. Type­rä pro­vokaa­tio, jol­laisil­la (poli­it­tiset) nuoriso­jär­jestöt sil­loin täl­löin yrit­tävät herät­tää huomio­ta. Eri­tyisen type­rä sen takia, että a) kyse on erit­täin vakavas­ta asi­as­ta ja b) ehdo­tuk­set ovat hyvin yksipuolisia ja merkit­tävältä osin käyttökelvottomia.

    Nokia-klus­terin kui­h­tu­misen myötä val­tion vero­tu­loi­hin on syn­tynyt parin mil­jardin kokoinen aukko ja sato­jen miljoonien euro­jen kul­ulisäyk­set. Samal­la myös kaup­patase on kään­tynyt 1,5 mil­jar­dia mii­nus­merkkisek­si. Olet­taisi, että näin perus­ta­van­laa­tu­isi­in ongelmi­in esitet­täisi­in uusia, älykkäitä oival­luk­sia. Niitä ei tästä kokoomus­nuorten kam­pan­jas­ta löy­dy. Vaik­ka siir­tymi­nen yri­tyk­sen jakamien tuot­to­jen verot­tamiseen on harkin­nan arvoinen aja­tus, niin aja­tus painaa Suomen työvoimakus­tan­nuk­set Viron tasolle on suo­raan san­ot­tuna idioot­ti­mainen. Siinä kil­pailus­sa löy­tyy aina maa, jos­sa kus­tan­nuk­set ovat vielä pienemmät. 

    Ongel­ma on erit­täin vaikea, mut­ta jos poli­it­tiset avauk­set on tätä luokkaa, niin ei nämä paljon herätä luot­ta­mus­ta siitä miten tästä kuopas­ta nous­taa ylös.

  15. Ja kaikkiko ovat ihan oikeasti teesken­telev­inään, että tässä kam­pan­jas­sa oikeasti on kysymys keho­tuk­ses­ta siirtää yri­tys Viroon?

    Eikä suinkaan muis­tu­tuk­ses­ta siitä, että Suomen vero­tuk­sen kan­nat­taisi olla kil­pailukykyi­nen, jot­ta meil­lä olisi yrityksiä?

    Jonkin­lainen hal­la-aho-ilmiö taitaa purra tässäkin, kun ihan älykkäi­den kir­jois­sa ole­vat ihmiset tiukasti ovat ymmärtäv­inään väärin.

    1. Minus­ta tuo hei­dän tavoit­teen­sakin on ihan tyh­mä. Pois­te­taan yhteisövero kokon­aan. Riit­tää, että osin­gon saa­ja mak­saa verot. Pienen maan ei kan­nat­ta men­nä täl­laiseen vero­jär­jestelmään, kos­ka ulko­maiset yri­tyk­set vapau­tu­isi­vat sil­loin mak­samas­ta Suomeen mitään, kosx­ka Suomeen ei tule osinko­tu­lo­ja. Esimerkik­si se ulko­maiset kaivosy­htiöt, joi­ta kokoomus haalii tänne tyh­jen­tämään Suomen maaperää sen rikkauk­sista, eivät sil­loin mak­saisi Suomeen toimin­nas­taan senttiäkään.

  16. “Keskustelu var­masti herää.
    Virossa kyl­lä kan­nat­taa vero­tuk­sen puoles­ta tehdä myös töitä jos tekee paljon työt ja on työanan­ta­jan arvosta­ma työ. Vero 21%”

    Virossa keskian­sio on 886 euroa kuus­sa (http://www.stat.ee/main-indicators)

    Suomes­sa tuol­lais­es­ta tulosta vero on kolme (3)prosenttia

    Kyl­lä Viron palkkavero­tus on mon­in­ver­roin korkeampi kuin Suomen

    Ja keski­t­u­loisen suo­ma­laisen palka­nsaa­j­na vero­pros­ent­ti on 22 % joten tuskin­pa kukaan tuon yhden pros­ent­tiyk­sikön perässä juoksee

  17. Kok-nuoret ovat vain havain­neet arbi­traasimah­dol­lisu­u­den, kun ker­ran on mah­dol­lista olla saama­puolel­la verovaroin mak­se­tun koulu­tuk­sen, neu­vola­palvelu­iden ja ter­vey­den­huol­lon suh­teen. Sit­ten kun nuo investoin­nit kan­ta­vat hedelmää, hul­luhan niistä hedelmistä vero­ja takaisin mak­saa jos kier­totiekin on olemassa.

    Vas­taavia mah­dol­lisuuk­sia on muitakin. Vaikka­pa lapset­tomak­si jät­täy­tymi­nen, jol­loin voi elel­lä vähän lev­eäm­min ja ottaa ren­nos­ti. Eläkepäivien hoivaa­jat joku muu syn­nyt­tää ja kas­vat­taa kuitenkin ( rahaa kun ei voi syödä ), jos ei Suomes­sa niin Thaimaassa.

    Tai jos­sak­in­päin voi pistää bul­vaanin otta­maan velkaa puolestaan ja välit­tämään rahat itselle. Vähän niinkuin Radio Jere­vanis­sa kuvat­tu lehmän ja kirahvin ristey­tys, joka syö naa­purin pel­lol­ta mut­ta lyp­sää oma­l­la. Jos bul­vaaniksi saa kokon­aisen val­tion, voi vaikka­pa kiertää vero­ja ja loba­ta tukia minkä pystyy, ja kun velat piikki­in­sä ottanut val­tio kaatuu, voi muut­taa sukan­varten­sa kanssa muualle.

    Sääli että eri­laiset yhteiseen vas­tu­un­tun­toon perus­tu­vat jär­jeste­lyt taita­vat olla tuhoon tuomit­tu­ja maail­mas­sa jos­sa Smithin ope­tus näkymät­tömästä kädestä uppoaa yhä use­am­paan. Kaipa sem­moinenkin maail­ma toimii, pitää vain muis­taa ottaa heti käypä hin­ta kaikesta raha­nar­vois­es­ta. Jos velak­si annetaan niin vaa­tia velka­kir­ja. Luon­tokir­jail­i­ja E.T.Setonin isä kuulem­ma löi pojalleen laskun kaik­ista hänen aihet­tamis­taan kuluista, kun poi­ka täyt­ti 21 vuot­ta. Nipus­sa oli ensim­mäisenä pojan maail­maan saat­ta­neen syn­ny­tys­lääkärin lasku.

  18. Viro piilott­taa vero­tus­taan sivuku­luhin eli veroki­ila on sen vuok­si korkea Suomen verrattuna.
    Suomes­sa ver­tailukelpoiset sivuku­lut ovat 23 %, Virossa 33 %

  19. Kokoomus­nuorten mukaan yri­tyk­siltä pitäisi pois­taa yhteisövero kokon­aan, jot­ta yri­tyk­set voisi­vat tehdä investoin­te­ja ja palkata enem­män työntekijöitä.

    Voisin kuvitel­la, että jos yri­tysvero pois­tet­taisi­in, nos­taisi­vat yri­tys­ten johta­jat säästyneil­lä rahoil­la pikem­minkin omia palkko­jaan, kuin palkkaisi lisää työn­tek­i­jöitä. Vai miten­hän lienee?

  20. En oikein tajua tuo­ta Kokoomus­nuorten ris­tiri­itaista vaa­timus­ta siitä, että hyv­in­voin­nin säi­lyt­tämisek­si hyv­in­voin­ti­jär­jestelmän rahoi­tus pitää purkaa. Viro ei ole lähel­läkään pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, ja kevyt vero­tus on yksi syistä, mik­si siitä ei nykyisel­lään voi sel­l­aista tehdäkään.

    Kokoomus­nuo­ril­la ei ole ilmeis­es­ti mitään käsi­tys­tä siitä, mil­laista on viro­lainen köy­hyys. Jos he halu­a­vat tuo­da saman mallin ja köy­hyy­den Suomeen laske­mal­la verot yhtä alas, on sil­loin aivan turha puhua mis­tään hyv­in­voin­ti­mallien säi­lyt­tämis­es­tä. Ilmeis­es­ti Kokoomus­nuorten ohjel­maan liit­tyy myös laa­jamit­tainen palkkaleikkaus kaikille, kos­ka muuten Suomen kus­tan­nuskil­pailukyky ei var­masti saavu­ta Viroa.

  21. Kokoomus­nuoret ovat paljon rehellisem­piä ja suo­raselkäisem­piä kuin kokoomuk­sen johto. Katainen keskit­tyy enem­män vain mielis­telemään äänestäjiä ja pitää rikkaiden etu­ja aja­vat tavoit­teen­sa piilossa. 

    Kokoomus­nuoret viestit­tävät, että vapaak­si pääste­tyt markki­navoimat ovat aja­mas­sa alas suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion. Niin kuin ovatkin. Tehtaat Viet­nami­in ja rikkaiden voitot veroparati­i­sei­hin, sil­loin verot­ta­jat eivät pääse väli­in, työläiset pide­tään kur­ju­udessa ja rikkaat rikastuvat.

    Samal­la kokoomus­nuoret ker­to­vat avoimesti, että he itse asi­as­sa halu­a­vatkin sel­l­aisen yhteiskun­nan, jos­sa yksi­tyisen rahan val­ta jyl­lää ja jos­sa vero­tus­ta hyväk­si käyt­tävä enem­mistön demokraat­ti­nen tyran­nia on kaikkial­la maail­mas­sa ajet­tu mah­dol­lisim­man ahtaalle.

  22. Kokoomus­nuorten kam­pan­jan tavoite voi olla tyh­mä, mut­ta sen perus­pe­ri­aate on kyl­lä ihan hyvä. 

    En ymmär­rä mik­si Osmo siitä noin her­mostuu. Kokoomuk­sen poli­ti­ikas­sa ja tavoit­teis­sa on paljon kri­ti­soitavaa, ja on ihan fik­sua että kri­ti­soidaan esimerkik­si kaivospoli­ti­ikkaa tms, jos siitä on kansakun­nalle haittaa.

    Vero­jen keräämis­es­täkin on kuitenkin aina hait­taa. Kyse on siitä, miten dead­weight los­sit väl­tetään. Kokoomus toimisi fik­susti, jos se kam­pan­joisi nimeno­maan tuon vero­tuk­sen hyv­in­voin­ti­tap­pi­on esi­in­tuomisek­si ja osoit­taisi mitkä kil­pailukykyaspek­tit ovat tärkeimpiä.

    Ongel­mana on tietenkin se, että kokoomus­nuoret eivät viit­si ajatel­la näin. Poli­it­tis­es­ti mielekäskin tavoite muut­tuu vaikeak­si kan­nat­taa, kun joutuu ole­maan samaa mieltä kokoomus­nuorten kanssa. Tämä kam­pan­ja ei minus­ta kuitenkaan ollut pahim­mas­ta päästä, paljon pahempaa mulkeroin­tia on yleen­sä nähty.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta tuo hei­dän tavoit­teen­sakin on ihan tyh­mä. Pois­te­taan yhteisövero kokon­aan. Riit­tää, että osin­gon saa­ja mak­saa verot. Pienen maan ei kan­nat­ta men­nä täl­laiseen vero­jär­jestelmään, kos­ka ulko­maiset yri­tyk­set vapau­tu­isi­vat sil­loin mak­samas­ta Suomeen mitään, kosx­ka Suomeen ei tule osinko­tu­lo­ja. Esimerkik­si se ulko­maiset kaivosy­htiöt, joi­ta kokoomus haalii tänne tyh­jen­tämään Suomen maaperää sen rikkauk­sista, eivät sil­loin mak­saisi Suomeen toimin­nas­taan senttiäkään.

    Eivätkös ne ulko­maalaiset kaivosy­htiöt mak­sa veron­sa täl­läkin het­kel­lä jon­nekin muualle kuin Suomeen?

  24. Muis­taak­seni jo 8‑vuoden päästä Viro menee ohi Suomen.

    Suun­ta tulee muut­tumaan. Älä huoli.

    Tim­oT: Mik­si sit­ten väkeä tulee Viros­ta Suomeen tekemään työtä? Mik­si sit­ten Suomes­ta ei lähde­tä joukol­la duu­ni­in Viroon? Eiköhän kuitenkin Viron palkkata­sol­la Suomenkin vero jääne huo­mat­tavasti alle tuon Viron lukeman?

  25. Se on sama 21% 100 000 tulosta. Suomes­sa kai 50% paikkeilla.

    Kum­mas­sa sinä tien­aisit 100 000€?

    Liian van­ha:
    “Keskustelu var­masti herää.
    Virossa kyl­lä kan­nat­taa vero­tuk­sen puoles­ta tehdä myös töitä jos tekee paljon työt ja on työanan­ta­jan arvosta­ma työ. Vero 21%”

    Virossa keskian­sio on 886euroa kuus­sa (http://www.stat.ee/main-indicators)

    Suomes­sa tuol­lais­es­ta tulosta vero on kolme (3)prosenttia

    Kyl­lä Viron palkkavero­tus on mon­in­ver­roin korkeampi kuin Suomen

    Ja keski­t­u­loisen suo­ma­laisen palka­nsaa­j­na vero­pros­ent­ti on 22 % joten tuskin­pa kukaan tuon yhden pros­ent­tiyk­sikön perässä juoksee

  26. Esitän teille muu­ta­man kysymyksen.

    Viron ennuste­taan menevan Suomen ohi noin 8 vuo­den päästä eli pian.

    Yri­tys ei mak­sa veroa. Jos nos­taa rahaa ulos vero on 21%. Se on sama oli tulo mikä tahansa.

    Tääl­lä yri­tys mak­saa kai n. 30% veroa.
    Palkkat­u­lo kovasti töitä tekevil­lä hel­posti 50%.

    Mitä tulee tapahtumaan?

    Mis­sä asu­vat ahk­er­at ja fiksut?

    Mis­sä asu­vat Chillaajat?

    Alas ammut­ti­in joka tuutista IPhonea joka tuli markki­noille n. 5 vuot­ta sitten.

    Mitä yhteistä on Nokial­la ja Suomella?

  27. Niin vielä.

    Kumpi maa otta jatku­vasti lisää velkaa ja nos­taa vero­ja, jot­ta chillaa­jat voivat elää mukavasti?

  28. Siitä palka­s­ta menisi todel­la iso vero.

    Riip­pumat­to:
    Kokoomus­nuorten mukaan yri­tyk­siltä pitäisi pois­taa yhteisövero kokon­aan, jot­ta yri­tyk­set voisi­vat tehdä investoin­te­ja ja palkata enem­män työntekijöitä.

    Voisin kuvitel­la, että jos yri­tysvero pois­tet­taisi­in, nos­taisi­vat yri­tys­ten johta­jat säästyneil­lä rahoil­la pikem­minkin omia palkko­jaan, kuin palkkaisi lisää työn­tek­i­jöitä. Vai miten­hän lienee?

  29. Per­im­mäistä kysymys­tä kan­nat­taisi pohtia: Mon­tako ker­taa samaa rahaa pitää verot­taa? Täl­lä hetkellä
    Suo­mi verot­taa ensin yri­tys­tä ja sit­ten omis­ta­jaa samas­ta rahas­ta. Aikaisem­min verotet­ti­in vain yri­tys­tä, ja se toi­mi hyvin. Viro taas verot­taa vain omis­ta­jaa. Se kyl­lä näyt­täisi toimi­van vielä parem­min. Itse vero­tuk­sen taso taas on asia erik­seen: sama raha voidaan kerätä monel­la tavalla.

  30. Riip­pumat­to: nos­taisi­vat yri­tys­ten johta­jat säästyneil­lä rahoil­la pikem­minkin omia palkko­jaan, kuin palkkaisi lisää työntekijöitä. 

    Val­it­se­vat sen vai­h­toe­hdon joka paran­taa yri­tyk­sen tulosta.

  31. Andy:
    Vakail­la yhteiskun­taoloil­la, hyväl­lä ja toimi­val­la infra­struk­tu­uril­la sekä hyvin koulute­tu­il­la työn­tek­i­jöil­lä ei näytä ole­van mitään arvoa.

    Onko Viro sit­ten muka epä­vakaa maa, jos­sa on huono infra ja koulut­tam­a­ton väestö? PISA-testeis­sä 2007 viro­laiset oli­vat viidensiä.

    PS poli­it­tisil­la nuoriso­jär­jestöil­lä on aina tyh­miä ja yli-ide­ol­o­gisia tavoitteita

  32. Kokoomus­nuorten ohjel­mas­ta tai tavoit­teista en tiedä mitään, kos­ka sen seu­raa kokoomuk­sen toim­intaa kovin tarkkaan. Sen­si­jaan on selvää, että vero­tuk­sen aiheut­ta­ma paine on Suomes­sa kova. 

    Jos vihreät ovat tosi­asi­as­sa ympäristön asial­la, niin minus­ta pitäisi nyt ymmärtää se, että nykyisessä globaalis­sa markki­taloudessa vero­tusjär­jestelmä voi olla sosi­aalis­es­ti redis­trib­u­ti­ivi­nen tai se voi ohja­ta ympäristöveroin, mut­ta se ei voi olla molem­pia. Siihen ei nyt vaan ole enää varaa. 

    Pääomien allokoi­tu­mi­nen tapah­tuu hitaasti, ja vero­tuk­sen ohjaa­va vaiku­tus tulee pitkäl­lä aikavälil­lä. Viroon ja mon­een muuhunkin vas­taavaan mata­lan vero­tuk­sen maa­han on tiet­ty­jen investoin­tien osalta helpom­pi ja kan­nat­tavampi investoi­da. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä tämä näkyy kansan­tuot­teen kehityksessä. 

    Liian moni syyt­tää vihreää poli­ti­ikkaa ja vihre­itä siitä, että investoin­nit val­u­vat noi­hin mai­hin. Osak­si se on tot­takin, kos­ka vihreille on tärkeäm­pää olla “sosi­aalis­es­ti vas­tu­ullisia”. Mut­ta kun tässä on valit­ta­va pidem­män päälle toinen, molem­pia ei voi saa­da. Voidaan kan­nat­taa vasem­mis­to­laista sosi­aali­val­tio­ta, tai sit­ten voidaan yrit­tää ajaa vero­tuk­sen ja vas­taavien keino­jen avul­la tapah­tu­vaa ympäristöpoli­ti­ikkaa. Jos yritetään molem­pia, niin menetetään ainakin jälkim­mäi­nen. Kumpi on tärkeämpi?

  33. Ja keski­t­u­loisen suo­ma­laisen palka­nsaa­j­na vero­pros­ent­ti on 22 % joten tuskin­pa kukaan tuon yhden pros­ent­tiyk­sikön perässä juoksee

    Keski­t­u­loisen suo­ma­laisen veroki­ila on päälle 40 pros­ent­tia. Koko talout­ta ajatellen tilanne on vielä pahempi, tosin sil­lä on spillove­ri­na posi­ti­ivisi­akin vaiku­tuk­sia, kos­ka ihmiset tekevät enem­män työtä saadak­seen jonkin tietyn palvelun. 

    Kysymys ei minus­ta ole enää nykyään edes se, mik­si ihmiset eivät investoi. Kysymys on, mik­si he ylipäätään tekevät yhtään mitään.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta tuo hei­dän tavoit­teen­sakin on ihan tyh­mä. Pois­te­taan yhteisövero kokon­aan. Riit­tää, että osin­gon saa­ja mak­saa verot. Pienen maan ei kan­nat­ta men­nä täl­laiseen vero­jär­jestelmään, kos­ka ulko­maiset yri­tyk­set vapau­tu­isi­vat sil­loin mak­samas­ta Suomeen mitään, kosx­ka Suomeen ei tule osinkotuloja. 

    Käsit­tääk­seni Viro kerää myös ulko­maalaisil­ta osinkoverot (yri­tys tilit­tää), joten veropo­h­ja ei tuo­ta kaut­ta kapene.

    Kari

  35. Viro mitään Suomen ohi mene kahdek­sas­sa vuodessa. Ihan huuhaahölö­tys­tä, kun joku kon­sult­ti (jon­ka tehtävät on houkutel­la fir­mo­ja Suomes­ta Viroon) las­kee, että tasaisen vauhdin taulukon mukaan jne. Ihan samaa hölmöi­lyä niis­sä ennusteis­sa, jois­sa Kiinan BKT/hlön ennuste­taan menevän USA:n ohi koh­ta. Kiinas­sa pitää luul­tavasti tapah­tua val­lanku­mous, jot­ta siel­lä päästäisi­in kehit­tyneen talouden olo­suhteisi­in. Dik­tatu­uris­sa se ei onnistu.

    Elikkä nyt Viron talous kirii Suomea kiin­ni samas­ta syys­tä kuin Suomen talous kiri Ruot­sia kiin­ni pari, kolme vuosikym­men­tä sotien jäl­keen, kun rajat pois­tet­ti­in ja taloudet yhdis­tet­ti­in. Mitä lähem­mäs päästi­in samaa BKT:ta, sitä vaikeam­mak­si kisa kävi. (Lop­ul­ta Suo­mi val­it­si euron ja Ruot­si ei, mikä näem­mä ratkaisi kisan, mut­ta se on eri tarina.)

    Ennus­tan, että kahdek­san vuo­den päästä Viron BKT on toki lähempänä Suomen tasoa, mut­ta niin on yhteiskun­ta­jär­jestelmäkin. Se taas tarkoit­taa, että vero­tus on Virossa korkeampi, kos­ka kansa päät­tää, että halu­aa euroop­palaista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa nyky­istä enemmän.

    Ikäväm­mässä ske­naar­ios­sa race to the bot­tom määrää maail­man kohtalon.

  36. Aina­han sana on vapaa, mut­ta täy­tyykö ottaa niin tosis­saan? Jotkut kokoomus­nuorethan halu­a­vat myös luop­ua kak­sikielisyy­destä, ja sitä he tule­vat esit­tämään myös puoluekok­ouk­ses­sa, mut­ta ei tule onnek­si saa­maan kan­na­tus­ta puolueen johdolta.

  37. Useim­miten julk­isu­udessa esitetään Mus­tanaamion vero % , siis henkilön ‚jota ei ole olemassa

    Alla TOTEUTUNEET vero % tuloluokittain

    Verotet­ta­va tulo Vero % TEL-mukana
    1————–4 999 euroa—-10,3 %
    5 000———-9 999 euroa—-12,5 %
    10 000——–14 999 euroa—-18,0 %
    15 000——–19 999 euroa—-21,4 %
    20 000——–24 999 euroa—-22,1 %
    25 000——–34 999 euroa—-25,4 %
    35 000——–54 999 euroa—-30,3 %
    55 000——–74 999 euroa—-34,5 %
    75 000——–99 999 euroa—-35,6 %
    100 000——149 999 euroa—-35,6 %
    150 000——299 999 euroa—-35,4 %
    300 000———————–31,0 %

  38. Sylt­ty:
    “epäisän­maal­lisu­u­teen”

    Osoi­ta min­ulle isän­maalli­nen vihreän, niin minä osoi­tan sin­ulle henkilön joka puhuu muun­nel­tua totuutta.

    Vaikeavam­maisu­ud­estani johtuen tai huoli­mat­ta — olen havain­nut usei­den viher­vasem­mis­to­lais­ten nais­ten osoit­ta­van syvää halvek­sun­taa ja toiseu­tus­ta min­ua kohtaan. (sub­jek­ti­ivi­nen koke­muk­seni) Se siitä viher­vasem­mis­ton raivoa­mas­ta suvait­se­vaisu­ud­es­ta… Äänestin Pekka Haav­is­toa, sil­lä Pekka tun­tui välit­tävän myös heikoista kan­taväestömme miehistä. 

    Tum­mem­pana ihmisenä saisin osak­seni enem­män rakkaut­ta… Toisaal­ta tum­mem­mat naiset tun­tu­vat pitävän minus­ta aika paljon sel­l­aise­na kur­jana kuin olen. Halu­an 100 000 etnistä sinkku­naista hoivaa­maan ja rakas­ta­maan diskrim­i­noitu­jamme. Siinä isän­maalli­nen ehdo­tus jollekin puolueelle.

  39. “Muis­taak­seni jo 8‑vuoden päästä Viro menee ohi Suomen.
    Suun­ta tulee muut­tumaan. Älä huoli.”

    Viron keskipalk­ka on 886 euroa kuus­sa. Nykyisel­lä kasvuerol­la n 5 % ero kuroutuu kiin­ni kym­menis­sä vuo­sis­sa. Arvio­ta voi helpot­taa 7 % kasvuerol­la, sil­loin eron kuromi­nen kestää 20 vuotta

    Mut­ta sitä ennen Viron asukas­määrä on nolla. 

    Viro­laiset ovat otta­neet Wahlroosin neu­voista vaarin ja äänestävät jaloillaan

  40. Joo, tuskin nol­laan tiput­ta­mi­nen ollenkaan tarpeel­lista. Onhan Irlan­nis­sakin 12,5% ja pääkont­tor­e­i­ta tulee joka suun­nas­ta. (Mut­ta ei kai Osmo sano että vain verot liikevoitos­ta tuo sijain­ti­maalle sitä maal­lista hyvää?.. )

    Point­ti kuitenkin on huoli vetovoi­matek­i­jöistä. Niitä, järeäm­mästä päästä, pitää kuitenkin olla kun mon­es­sa asi­as­sa joudu­taan taka­matkalta lähtemään, maan koos­ta, kielestä, kus­tan­nus­ta­sos­ta ja maanti­eteestä lähtien.

    Hyvä olisi myös tuumia mik­si Ruot­si­in vir­taa huo­mat­tavasti ulko­maisia sijoituk­sia, pörssi­in tul­lut uusia fir­mo­ja vaik­ka kuin­ka ja pääo­mat yleen­säkin kul­kee sinne päin. 

    Elinkeino- ja työvoimapoli­ti­ik­ka vaan ollut heikäläisil­lä paljon fik­sumpaa. Siel­lä köy­hem­mänkin kel­paa köl­liä, vielä tule­vaisu­udessakin, uskon, vaik­ka lukuisat refor­mit mitä tehty, olleet selkeästi ns. oikeistolaisia.

  41. JouniL:
    Muis­taak­seni jo 8‑vuoden päästä Viro menee ohi Suomen. 

    Tule­vaisu­u­teen kohdis­tu­va muis­t­a­mi­nen on aina kiehto­va ilmiö.

    Muis­taak­seni Neu­vos­toli­it­to meni Yhdys­val­loista elin­ta­sos­sa ohi noin vuon­na 1980, Niki­ta Hruštšovin jo parikym­men­tä vuot­ta etukä­teen ker­tomien muis­tiku­vien mukaan.

  42. Vähävelkaiseen Viroon haki vuon­na 2011 70 tur­va­paikan­hak­i­jaa. Samana vuon­na Suomeen haki 3090 tur­va­paikan­hak­i­jaa, vaik­ka Suo­mi etääm­mäl­lä maail­man kri­isipesäkkeistä. Luulisi, että tule­vaisu­udessa super­dy­naamiseen Viroon olisi enem­män tunkua kuin köy­htyvään Suomeen. Virossa sosi­aal­i­tur­va on yleis­maail­mallista tasoa, eikä nälkään siel­läkään kuole. Oletet­tavasti nuo 70 hak­i­jaa oli­si­vat olleet oikeutet­tu­ja Suomes­sakin tur­va­paikkaan — jok’iki­nen. Nyt Suomes­sa vain pieni osa hak­i­joista saa YK:n määritelmän mukaisen pako­lais­statuk­sen — henkilöko­htaisen; poli­it­tisen tai etnisen vain­on perusteella.

    http://www.unhcr.se/fi/tietopankki/tilastot/alueelliset-tilastot.html

  43. Kam­pan­jas­sa ei esitetä muut­tamista Viroon eikä tuloveron laskua nol­laan. Ne ovat ilmi­selviä kär­jistyk­siä, joil­la yritetään saa­da ihmiset tun­nus­ta­maan maastapakoilmiö ja tekemään vih­doun jotain sen syille.
    Eiköhän suuri osa halu­aisi mielu­um­min jäädä Suomeen, mut­ta jos annetaan pelkkää vit­saa pitkään niin jos­sain vai­heessa järkevä lopet­taa selkään ottamisen.
    Esimerkik­si veronko­ro­tuk­set ovat olleet viime aikoina aivan liian automaat­ti­nen vai­h­toe­hto. Vähän on halut­tu pohtia leikkausten mah­dol­lisu­ut­ta, esimerkik­si sub­jek­ti­ivisia oikeuk­sia pois­ta­mal­la arvioimal­la uudelleen niiden todel­li­nen hinta/hyötysuhde.

  44. JouniL: Mis­sä ja kuka ennus­taa Viron menevän Suomen ohi 8 vuodessa? Mitä käytetään mit­ta­ri­na? Ainakaan taval­lisen ihmisen elin­ta­sos­sa tämä ei näytä kovinkaan toden­näköiseltä. Kat­so­taan­pa vähän lukuja. 

    Viro­laisen keskipalk­ka 2011 oli noin 830 euroa, ja suo­ma­laisen 3130 euroa. Viron BKT:n sukel­lus 2008-09 oli paljon suurem­pi kuin Suomen, ja työt­tömyysaste on 11,7 %, kun Suomes­sa se on 7,5 %. Näi­den luku­jen val­os­sa ei näytä siltä, että taval­lisen viro­laisen elämä olisi jotenkin eri­tyisen ruusuista.

    En nyt tiedä, mitä tarko­tat ahk­er­il­la ja fik­suil­la, mut­ta jos he halu­a­vat tulon­sa mak­si­moi­da, Viro on siihen aika var­masti väärä paik­ka, kos­ka yleinen palkkata­so on varsin mata­la. En tiedä sitäkään, mihin viit­taat chillaa­jil­la, mut­ta jos se tarkoit­taa työha­lut­to­mia työt­tömiä, niin heitä ei ole kyl­lä kovinkaan paljon. 

    Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va on kyl­lä parem­pi kuin viro­lainen, mut­ta ei se mikään ratkai­se­va rahareikä ole val­tion bud­jetis­sa. Eikä sil­lä suo­ma­laisel­lakaan nyt kukaan mitenkään lev­eästi elä.

  45. Itseäni ainakin ihme­tyt­tää, että mik­si Kokoomus­nuoret halu­a­vat naa­puri­maista mallik­si juuri Viron, jos­sa on paljon enem­män köy­hyyt­tä kuin Suomes­sa, väki vähe­nee (akti­iviväestöä muut­taa muualle ja syn­tyvyys on alhainen), BKT per hen­ki on Suomea alhaisem­pi ja mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa yhteiskun­ta on Suomen kehi­tyk­ses­tä jäl­jessä lukuisil­la hyv­in­voin­nin mittareil­la. (Talouskasvu voi olla Virossa nopeam­paa, mut­ta tätä selit­tää paljon nimeno­maan alhaisem­pi lähtötaso.)

    Voisi myös kysyä, että mik­seivät Kokoomus­nuoret suun­nista kat­set­taan länsi­naa­puri­in? Paljon var­teenotet­tavampia ja Suomeen sopi­vampia keino­ja löy­ty­isi sikäläisen por­var­i­hal­li­tuk­sen toimista. Siel­lä esimerkik­si paikallisen por­varipuolueen val­tion­va­rain­min­is­teri Borg on tarmokkaasti tilkin­nyt vero­lain­säädän­nön por­saan­reik­iä, joiden kaut­ta kan­sain­väliset kon­ser­nit ovat kiertäneet Ruotsin vero­ja kon­sernin sisäisen vero­su­un­nit­telun keinoin. Samaa tapah­tuu Suomes­sakin, mut­ta onko mitään tehty tälle ongelmalle? 

    Vaikea vält­tyä vaikutel­ma­ta, että Kokoomus­nuorten ajat­telua ohjaa ennem­män ide­olo­gia kuin fak­tat ja kyp­sä ymmär­rys. Nähdäk­seni tämä pätee jos­sain määrin myös “aikuis­ten” Kokoomuk­seen puolueena. Ei olisi pahit­teek­si, jos ottaisi­vat edes vähän mallia länsi­naa­purin veljespuolueesta.

  46. Yleis­ra­dion ajanko­htaiso­hjel­mas­sa oli Chillaa­ja, Kokoomus­nuori ja mui­ta samas­sa keskustelus­sa Sen perus­teel­la ymmär­rä pointtia.

    Tässä blo­gi aiheesta:

    http://pjarvinen.blogspot.fi/2012/06/chillaus-ei-rakenna-tulevaisuutta.html

    Riku Merikos­ki:
    JouniL: Mis­sä ja kuka ennus­taa Viron menevän Suomen ohi 8 vuodessa? Mitä käytetään mit­ta­ri­na? Ainakaan taval­lisen ihmisen elin­ta­sos­sa tämä ei näytä kovinkaan toden­näköiseltä. Kat­so­taan­pa vähän lukuja. 

    Viro­laisen keskipalk­ka 2011 oli noin 830 euroa, ja suo­ma­laisen 3130 euroa. Viron BKT:n sukel­lus 2008-09 oli paljon suurem­pi kuin Suomen, ja työt­tömyysaste on 11,7 %, kun Suomes­sa se on 7,5 %. Näi­den luku­jen val­os­sa ei näytä siltä, että taval­lisen viro­laisen elämä olisi jotenkin eri­tyisen ruusuista.

    En nyt tiedä, mitä tarko­tat ahk­er­il­la ja fik­suil­la, mut­ta jos he halu­a­vat tulon­sa mak­si­moi­da, Viro on siihen aika var­masti väärä paik­ka, kos­ka yleinen palkkata­so on varsin mata­la. En tiedä sitäkään, mihin viit­taat chillaa­jil­la, mut­ta jos se tarkoit­taa työha­lut­to­mia työt­tömiä, niin heitä ei ole kyl­lä kovinkaan paljon. 

    Suo­ma­lainen työt­tömyys­tur­va on kyl­lä parem­pi kuin viro­lainen, mut­ta ei se mikään ratkai­se­va rahareikä ole val­tion bud­jetis­sa. Eikä sil­lä suo­ma­laisel­lakaan nyt kukaan mitenkään lev­eästi elä.

  47. Aina­han asial­la voi jeesustel­la, mut­ta valitet­ta­va tosi­a­sia on että suo­ma­lainen yrit­täjyys on räjähtävässä kasvus­sa. Se ei vaan tapah­du Suomes­sa vaan Virossa. Main­os­ta mukaillen: Viro, sinne ne yri­tyk­set men­neet on. No mik­si ne on men­neet sinne? Sik­si että siel­lä yri­tyk­sil­lä on mah­dol­lisu­udet men­estyä ja elää. Suomes­sa yri­tyk­set, nuo rikol­lis­ten riis­tokap­i­tal­istien pesäk­keet, vain imetään kuivi­in ja mielu­um­min tapetaan. Täy­tyy­hän sitä saa­da rahaa mas­si­iviselle julkiselle sek­to­rille ja Nokian yri­tys­tuki­in. Suomes­sakin pitäisi olla joku kohtu­us siitä mitä kaikkia vero­ja ja mak­su­ja kan­nat­taa yri­tyk­sille lait­taa. Nyt vain asia on men­nyt överik­si ja on aika julkises­ti myön­tää että vain viro­lainen suo­ma­lainen yrit­täjyys kan­nat­taa. Niin, tai vaikka­pa hol­lan­ti­lainen yrit­täjyys, kuten Rovi­o­l­la, tuol­la suo­ma­laisel­la uudel­la toivolla.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta tuo hei­dän tavoit­teen­sakin on ihan tyh­mä. Pois­te­taan yhteisövero kokon­aan. Riit­tää, että osin­gon saa­ja mak­saa verot. Pienen maan ei kan­nat­ta men­nä täl­laiseen vero­jär­jestelmään, kos­ka ulko­maiset yri­tyk­set vapau­tu­isi­vat sil­loin mak­samas­ta Suomeen mitään, kosx­ka Suomeen ei tule osinko­tu­lo­ja. Esimerkik­si se ulko­maiset kaivosy­htiöt, joi­ta kokoomus haalii tänne tyh­jen­tämään Suomen maaperää sen rikkauk­sista, eivät sil­loin mak­saisi Suomeen toimin­nas­taan senttiäkään.

    Tuon kam­pan­jan sanoma näyt­tää ole­van, että vält­tääk­semme kaikkien yri­tys­ten lähdön halvem­pi­in mai­hin, Suomes­sa pitäisi helpot­taa yri­tys­ten verotusta. 

    Eikös ole parem­pi, että yri­tys toimii Suomes­sa ilman yri­tysveroa kuin se, että yri­tys läh­tee kokon­aan. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa yri­tysvero menetetään, mut­ta jälkim­mäisessä menetetään lisäk­si työn­tek­i­jöi­den palkkaverot. 

    Mikä on Vihrei­den vai­h­toe­hto pitää yri­tyk­set ja työ­paikat Suomessa?

  49. Täy­den­nyk­senä edel­liseen kom­ment­ti­i­ni todet­takoon, että juuri löytämäni tiedon mukaan myös Suomes­sa val­tio­varain­min­is­ter­iössä kaavail­laan puut­tumista kan­sain­välis­ten kon­sernien lainako­rko­jen verovähen­nysoikeu­teen, jon­ka avul­la Suomes­sa tehty­jen voit­to­jen vero­tus­ta on voitu pienen­tää kan­sain­välisel­lä vero­su­un­nit­telul­la. (Esim. viime vuon­na julk­isu­udessa ollut sairaala Mehiläisen tapaus.) Esi­tys tästä on ilmeis­es­ti jo lausuntokierroksella.

    Mie­lenki­in­toista onkin nähdä, että päädytäänkö Suomes­sa ja Ruot­sis­sa nyt saman­laisi­in kor­jauskeinoi­hin, kun samaa ongel­maa ratko­taan yhtä aikaa. Mie­lenki­in­toista olisi myös tietää por­varipuoluei­den (Kokoomus & Mod­er­a­ter­na) suh­tau­tu­mi­nen muu­tosten yksi­tyisko­hti­in kum­mas­sakin maas­sa. Pää­tyykö Suomen Kokoomus myötäilemään Elinkei­noelämän etu­jär­jestö­jen mielip­iteitä vai uskaltaako se vetää itsenäistä ja jämäkkää lin­jaa kuten Ruotsin vel­je­spuolueen valtionvarainministeri?

  50. Juuri näin.

    On helpom­pi pitää tääl­lä kuin houkutel­la takaisin. Jos ovat tääl­lä on raha Suomen taloudessa. Jos Virossa niin Viron taloudessa.

    Mitä on vihrei­den ja koko Suomen hal­li­tuk­sen strate­gia asian suhteen.

    Yritetään pitää vai aje­taan pois.

    Siihen olisi hyvä saa­da ihan kun­non kom­men­tit. Avoimuus olisi paikallaan.

    KariS: Tuon kam­pan­jan sanoma näyt­tää ole­van, että vält­tääk­semme kaikkien yri­tys­ten lähdön halvem­pi­in mai­hin, Suomes­sa pitäisi helpot­taa yri­tys­ten verotusta. 

    Eikös ole parem­pi, että yri­tys toimii Suomes­sa ilman yri­tysveroa kuin se, että yri­tys läh­tee kokon­aan. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa yri­tysvero menetetään, mut­ta jälkim­mäisessä menetetään lisäk­si työn­tek­i­jöi­den palkkaverot. 

    Mikä on Vihrei­den vai­h­toe­hto pitää yri­tyk­set ja työ­paikat Suomessa?

  51. Eikös juuri ollut suuri teema ahneus ja sen huo­nous. Joh­dos­sa vasemmisto.

    Ei val­tionkaan ahneus ole hyvästä.

    space:
    Aina­han asial­la voi jeesustel­la, mut­ta valitet­ta­va tosi­a­sia on että suo­ma­lainen yrit­täjyys on räjähtävässä kasvus­sa. Se ei vaan tapah­du Suomes­sa vaan Virossa. Main­os­ta mukaillen: Viro, sinne ne yri­tyk­set men­neet on. No mik­si ne on men­neet sinne? Sik­si että siel­lä yri­tyk­sil­lä on mah­dol­lisu­udet men­estyä ja elää. Suomes­sa yri­tyk­set, nuo rikol­lis­ten riis­tokap­i­tal­istien pesäk­keet, vain imetään kuivi­in ja mielu­um­min tapetaan. Täy­tyy­hän sitä saa­da rahaa mas­si­iviselle julkiselle sek­to­rille ja Nokian yri­tys­tuki­in. Suomes­sakin pitäisi olla joku kohtu­us siitä mitä kaikkia vero­ja ja mak­su­ja kan­nat­taa yri­tyk­sille lait­taa. Nyt vain asia on men­nyt överik­si ja on aika julkises­ti myön­tää että vain viro­lainen suo­ma­lainen yrit­täjyys kan­nat­taa. Niin, tai vaikka­pa hol­lan­ti­lainen yrit­täjyys, kuten Rovi­o­l­la, tuol­la suo­ma­laisel­la uudel­la toivolla.

  52. Nukku­Mat­ti:
    Itseäni ainakin ihme­tyt­tää, että mik­si Kokoomus­nuoret halu­a­vat naa­puri­maista mallik­si juuri Viron, jos­sa on paljon enem­män köy­hyyt­tä kuin Suomessa

    Kun köy­hille jae­taan vähem­män, rikkaille riit­tää enem­män. Ja vaik­ka siloin ehkä absolu­ut­tis­es­ti saisikin vähem­män niin ainakin suh­teel­lis­es­ti on selvästi rikkaampi, mikä hivelee sitä lom­pakon ohel­la tärkein­tä, egoa.

    Voisiko har­maa­ta talout­ta ja veronkier­toa saa­da vähen­net­tyä pakot­ta­mal­la ulko­maalaisetkin verot kulke­maan Vero­hallinnon kaut­ta? Vero­hallinto sit­ten mak­saisi nämä tarvit­taes­sa ulko­maille tai palaut­taisi ylimääräiset/virheellisesti per­i­tyt hake­mus­ta vastaan.

  53. “Ne ovat ilmi­selviä kär­jistyk­siä, joil­la yritetään saa­da ihmiset tun­nus­ta­maan maastapakoilmiö ja tekemään vih­doun jotain sen syille.”

    Suomes­ta pak­enevat lähin­nä duu­nar­it, maastamuuttajia
    esim vuon­na 2010 maas­ta muut­ti 11700 ja maa­han muut­ti 24600.

    Aka­van selvi­tyk­sen mukaan maa­han­muut­ta­jista vain 2000 oli aka­teemisia ja suurin piirtein saman ver­ran muut­ti maahan.

    Viros­ta sen sijaan maas­ta­muut­toon suurempaa.
    Viro yrit­ti houkutel­la koulutet­tu­ja takaisin rahalla,mutta vuo­den kokeilun tulok­se­na vain yksi lunas­ti paluupalkkion

  54. Tämä on kat­sokaas sitä Jyr­ki Kataisen peräänku­u­lut­ta­maa “vas­tu­ullisu­ut­ta”. Kokoomus, joka on yrit­tänyt kon­fiskoi­da po. ter­min käytön yksi­ty­isoikeudek­seen, on vih­doinkin määritel­lyt, minkä sisältöisenä se omis­taa vas­tu­ullisu­us-käsit­teen tekijänoikeudet. 

    Jatkos­sa muil­la puolueil­la lie­nee myös oikeus olla vas­tu­ullisia, kun­han eivät vain yritä olla vas­tu­ullisia kokoomuk­sen tarkoit­ta­mas­sa merkityksessä.

  55. space: Aina­han asial­la voi jeesustel­la, mut­ta valitet­ta­va tosi­a­sia on että suo­ma­lainen yrit­täjyys on räjähtävässä kasvus­sa. Se ei vaan tapah­du Suomes­sa vaan Virossa. 

    Mitä nyt tarkkaan ottaen tarkoit­taa “yrit­täjyy­den olem­i­nen kasvus­sa”? Yri­tys­ten määrän lisään­tymistä, yrit­täjinä työsken­tele­vien osu­u­den työl­li­sistä lisään­tymistä vai mitä?

    Jos esimerkik­si kumpaakaan yllä maini­tu­ista, niin se on talouden kannal­ta nimeno­maan huono merk­ki. Yrit­täjyy­den poikkeuk­sel­lisen suuri määrä käy kan­sain­välisessä ver­tailus­sa selvästi yhdessä taloudel­lisen alike­hit­tyneisyy­den kanssa. Jos meil­lä on kak­si muuten samankaltaista maa­ta, mut­ta toises­sa on yrit­täjiä enem­män kuin toises­sa, niin vähempiyrit­täjäi­nen maa on taloudeltaan yleen­sä vahvem­pi. Korkea yrit­täjyysaste yhdis­tyy johdon­mukaises­ti esimerkik­si sel­l­aisi­in tilas­tol­lisi­in muut­tu­ji­in kuin mata­laan tulota­soon, mata­laan työl­lisyysas­teeseen, vähäiseen työ­markki­noille osal­lis­tu­miseen ja työn heikkoon tuottavuuteen.

    Niin­pä esimerkik­si Euroopas­sa yrit­täjien osu­us työl­li­sistä on korkein Kreikas­sa, Ital­ias­sa, Por­tu­galis­sa ja Espan­jas­sa. Täs­mälleen samoissa mais­sa, joi­ta Suomes­sa hauku­taan talouden kovista laeista mitään ymmärtämät­tömäk­si laiskot­tel­e­vak­si rupusakik­si – haukku­ji­na täs­mälleen samat tahot, jot­ka seu­raavas­sa hen­genve­dos­sa siir­tyvät ylistämään autu­aak­sitekeväk­si sekä yrit­täjyyt­tä sinän­sä että yrit­täjyy­den lisäämistä entis­es­tään. Ykkösenä kaik­ista Euroopan maista väk­iluku­un suh­teutetus­sa yrit­täjien määrässä on Kreik­ka, tuo tun­net­tu talous­parati­isi, jos­sa kadutkin ovat kuulem­ma kul­taa. Siel­lä on yrit­täjiä kak­si ja puoli ker­taa enem­män kuin Suomessa.

    Suosit­te­len tutus­tu­mista esimerkik­si Jaakko Kian­derin vuon­na 2004 laa­ti­maan selkeään ja tiivi­iseen selvi­tyk­seen Onko Suomes­sa liian vähän yrit­täjiä? (Kian­der, ellette sitä tiedä, on työeläkey­htiö Ilmarisen talousjo­hta­ja. Tästä on pääteltävis­sä, miten epä­toivoista olisi yrit­tää hänen maalaamis­taan jotenkin “yri­tysvi­hamielisek­si”, jos joku siihen olisi ryhtymässä.)

  56. Ennen Viron EU-jäsenyyt­tä yri­tys­paol­la pelotelti­in enem­mänkin EK:n (tai mikä lie TT tuol­loin olikaan) johtoa myöden.

    Jokunen fir­ma on var­maan jäänyt siir­tymät­tä, kos­ka Viro on ollut EU-jäsen yli kahdek­san vuot­ta ja täl­laista lapsel­lista kam­pan­jaa järjestetään.

    Jos kok-nuo­ria oikeasti kiin­nos­taisi vah­val­la poh­jal­la toimi­va kansan­talous, he kohdis­taisi­vat kat­seen­sa länsinaapuriin.

  57. Tom­mi Uschanov: Tule­vaisu­u­teen kohdis­tu­va muis­t­a­mi­nen on aina kiehto­va ilmiö.
    Muis­taak­seni Neu­vos­toli­it­to meni Yhdys­val­loista elin­ta­sos­sa ohi noin vuon­na 1980, Niki­ta Hruštšovin jo parikym­men­tä vuot­ta etukä­teen ker­tomien muis­tiku­vien mukaan. 

    Niin, ja Suomes­sa kun­tien palve­lut paranevat ja euro­maid­en rahoit­ta­mi­nen tuot­taa meille voittoja. 🙂

  58. Tota, mis­tä se aja­tus tulee että vero­ja las­ke­taan pois­ta­mal­la joku yksitt­täi­nen vero? Jos yhteisövero pois­te­taan niin sen tuot­to paikataan nos­ta­mal­la jotain mui­ta vero­ja, käytän­nössä ekana tulee mieleen kiinteistövero.

    Jos halu­aa pienem­män julkisen sek­torin, niin ker­too sit­ten ihan tarkalleen mitä sieltä leikataan, ja puo­lus­taa sitä. Kyl­lä mä keksin leikat­tavaa sil­lä suurin piirtein neljäl­lä-viidel­lä mil­jardil­la lähin­nä eril­lai­sista sub­ven­tioista, mut­ta vähän epäilen ettei kokoomus tai kovin moni muukaan puolue allekir­jot­taisi leikkauslistaani. 🙂

  59. Osmo, ikävä tosi­a­sia, mut­ta Suo­mi on täysin kil­pailukyvytön täl­lä het­kel­lä. Kaik­ki jotain numeroista ja taloud­es­ta tietävät ymmärtävät, ettemme voi jatkaa täl­lä veroas­t­eel­la. Suomes­sa tasa-arvoisu­us on men­nyt överik­si, joka tuhoaa hyvinvointiyhteiskuntamme. 🙁

  60. Tom­mi Uschanov: Yrit­täjyy­den poikkeuk­sel­lisen suuri määrä käy kan­sain­välisessä ver­tailus­sa selvästi yhdessä taloudel­lisen alike­hit­tyneisyy­den kanssa. Jos meil­lä on kak­si muuten samankaltaista maa­ta, mut­ta toises­sa on yrit­täjiä enem­män kuin toises­sa, niin vähempiyrit­täjäi­nen maa on taloudeltaan yleen­sä vahvem­pi. Korkea yrit­täjyysaste yhdis­tyy johdon­mukaises­ti esimerkik­si sel­l­aisi­in tilas­tol­lisi­in muut­tu­ji­in kuin mata­laan tulota­soon, mata­laan työl­lisyysas­teeseen, vähäiseen työ­markki­noille osal­lis­tu­miseen ja työn heikkoon tuottavuuteen. 

    Jos jälleen ker­ran lähdemme seu­raa­maan auko­ton­ta tom­miuschanov-logi­ikkaa, niin paras resep­ti men­estyk­seen olisi ilman muu­ta yrit­täjyy­den poiskitkem­i­nen tekemäl­lä se byrokra­tial­la ja vero­tuk­sel­la yksinker­tais­es­ti täysin mah­dot­tomak­si (ellei sit­ten val­lan lähde­tä lain­säädän­töteitse julis­ta­maan yrit­täjät tuhoeläimik­si). Itsea­sis­sa kaikkein paras tulos saavutet­taisi­in var­maakin sosial­isoim­mal­la kaik­ki yri­tyk­set ja muo­dosta­mal­la niistä val­ta­van fuu­sion kaut­ta Wal­takun­nan-Wer­stas Tom­mi Uschanov.

    Vai olisiko­han niin, että kor­re­laa­tio ei aina tarkoitakaan kausali­teet­tiä ja että kasvuyri­tyk­siä syn­nyt­tävä yrit­täjyys voisikin olla ihan tavoit­telemisen arvoinen asia toisin kuin alike­hit­tynei­den maid­en pakkoyrittäjyys?

  61. Tom­mi Uschanov: (Kian­der, ellette sitä tiedä, on työeläkey­htiö Ilmarisen talousjo­hta­ja. Tästä on pääteltävis­sä, miten epä­toivoista olisi yrit­tää hänen maalaamis­taan jotenkin “yri­tysvi­hamielisek­si”, jos joku siihen olisi ryhtymässä.) 

    Tätä nyt ei mal­ta jät­tää kommentoimata…

    Se, että työsken­telee suo­ma­laisen kor­po­ratismin syvim­mässä ytimessä ja korskeim­mas­sa kukas­sa, on näin nor­maal­i­jär­jel­lä ajatel­tuna himp­pasen huono todiste henkilön puolueet­to­muud­es­ta saati­ka “yri­tys­mielisyy­destä”. Ja tässä ei edes vielä pohdi­ta mitä ko. henkilön työhis­to­ria mm. kor­po­ratistien pyörit­tämässä nk. tutkimus­laitok­ses­sa voisi vaikut­taa asiaan…

  62. Eipä tuo viesti yllätä!

    Outoa että sdp vasemm­si­toli­it­to ja vihreät vel­jeilee kokoomuk­sen ja RKP kanssa täy­tyy vain tode­ta että ei jär­ki päätä pako­ta sdp:tä vasem­mis­toli­it­toa eikä vihreitä!

    Tavalli­nen duu­nari on kauan tien­nyt että

    Kokoomus ja RKP ovat Suomen epäisänmaallisimmat

    puolueet. Näille ei mikään muu kuin Raha ole tärkeää. (Ver­rat­tavis­sa pelihimoon)

    Luon­to, työl­lisyys, ihmiset yms. eivät näille RAHAUSKOVAISILLE
    merk­itse mitään.

    Mis­tä ne on oppin­sa sit­ten otta­neet no: kouluista, tele­vi­sios­ta, iltapäiväle­hdis­tä, Van­hem­mil­taan jot­ka pää kol­man­te­na jalka­na kiire­htivät rahan perässä.

    Pitää kuitenkin muis­taa että viimeisessä puvus­sa ei ole taskuja.

    ilpo.isopeura@gmail.com

  63. Eikö kokoomus­nuo­rille olisi helpom­paa muut­taa itse Viroon, kun yllyt­tää yrit­täjiä sinne. Ilmeis­es­ti kokoomus­nuoris­sa ei ole yrit­täjiä, kos­ka eihän yrit­täjä kil­pail­i­joille halua antaa hyvää ideaa. Aamulääke, muista aamulääke, niin isi ostaa sulle uuden mopoauton.

  64. Tom­mi Uschanov: Yrit­täjyy­den poikkeuk­sel­lisen suuri määrä käy kan­sain­välisessä ver­tailus­sa selvästi yhdessä taloudel­lisen alike­hit­tyneisyy­den kanssa. 

    Mil­lä taval­la tämä havain­to on rel­e­vant­ti käsiteltävän asian kanssa? Var­maan myös ihmis­ten lihavu­us käy selvästi yhdesä taloudel­lisen kehit­tyneisyy­den kanssa, samal­la taval­la kuten iänikuinen jäätelön­syön­ti ja hukkus­mikuolemat käyvät käsi kädessä.

    Suomes­ta voidaan hel­posti pois­taa puo­let yrit­täjistä rukkaaal­la sosi­aal­i­tur­vaa ja palvelu­iden vero­tus­ta siten, että saadaan par­turi-kam­paa­jat lait­ta­maan pil­lit pus­si­in. En usko että tämä olisi edes kovin vaikea­ta, enkä myöskään usko että Suomen talos lähtisi näil­lä yri­tyk­siä vähen­tävil­lä toimil­la, eli toimen­piteil­lä joil­la päästään kauem­mas alike­hit­tynei­den maid­en tun­nus­lu­vuista, minkään­laiseen nousuun.

    Jot­ta huomiosi olisi rel­e­vant­ti, pitäisi ensin tutkia saisiko joku men­estyvä yrit­täjä _vielä_ enem­män aikaisek­si palkkatöissä

    Vaik­ka yrit­täjiä on paljon alike­hit­tyneis­sä mais­sa, niin eihän se tarkoi­ta että yrit­täjyys johtaa alikehittymiseen.

  65. Tom­mi,

    Tuos­sa paperis­sa esitetään, että puut­teet taloudel­lises­sa toim­intaym­päristössä lisää yrit­täjien määrää. Siinä ei väitetä, että yrit­täjien määrän vähen­tämi­nen (tai yrit­täjyy­den kan­nus­timien vähen­tämi­nen) vaikut­taisi posi­ti­ivis­es­ti valit­tui­hin mittareihin. 

    Yrit­täjien määrän mak­si­moin­ti tuskin on kenenkään tavoite, palka­nsaa­jien ja yrit­täjien yht­enäi­nen veroko­htelu voi olla.

    (Kam­pan­ja on vähän type­rä. Kun­non oikeistopoli­itikko ajaisi yhteisöveroast­et­ta alaspäin esim. eri­lais­ten vähen­nys­ten pois­toa vas­taan. Lisää yri­tyk­siä, joiden ansain­ta­logi­ikan piinko­va ydin ei ole verokikkailua ym. mit­takaavae­duil­taan huo­mat­tavaa byrokraat­tista nollasummapeliä)

  66. Kokoomus ei ole koskaan ollut isän­maalli­nen, his­to­ri­as­sa on mon­ta esimerkkiä siitä mm. Kuningas­seikkailu, vel­jeily nat­sien kanssa jne.….

    Nykyi­nen Kokoomuk­sen poli­ti­ik­ka Suomssa perus­tuu rusi­noiden nyppimiseen pul­las­ta ja ns. kansan pakot­ta­mi­nen mak­samaan yri­tys­ten kulut.

    Suo­mi on yri­tys­ten taivas: Ilmaista työvoimaa ( ns oppisopimusk­oulu­tus, työharhjoit­telu, yri­tys­tukia on val­tavasti, vero­tus on kevyt­tä (kevyt pääo­mavero, kevyt osinkovero ja osinko­tu­lo­ja voi nos­taa verot­tomana 90 000€).

    Liäk­si yhteiskun­ta mak­saa työvoiman koulu­tuk­sen ja kaik­ki irti­sanomisku­lut jne.…

  67. Alike­hit­tyneis­sä talouk­sis­sa yrit­täjyy­den tai pikem­minkin itsen­sä työl­listämisen suuri suh­teelli­nen osu­us on ilmen­tymä joidenkin markki­noiden epäonnistumisesta.

    Se markki­noiden epäon­nis­tu­mi­nen on joko vaa­dit­tavien insti­tuu­tioiden puutet­ta tai talout­ta hait­taavien insti­tuu­tioiden ole­mas­saolosta johtuvaa… 🙂

    Tom­mi Uschanov voisi tes­ta­ta omaa hypo­teesi­aan ensin muo­dosta­mal­la ekonometrisen aikasar­ja- ja raken­ney­htälö­mallin ja esti­moimal­la sen jäl­keen para­metrit datas­ta full infor­ma­tion max­i­mum like­li­hood least gen­er­al­ized resid­ual vari­ance — menetelmäl­lä. Mon­et ohjel­mat mah­dol­lis­ta­vat eri­lais­ten rajoit­tei­den tes­tauk­sen samal­la, esim. vaik­ka Bas­man­in testiä käyttäen.

    Tuo ylläku­vat­tu menetelmä on muuten nyky­isin sosi­olo­gias­sakin suosi­tuk­si tulleen polku­a­na­lyysin ekonome­tri­an paris­sa kehitet­ty edeltäjä ja oikeas­t­aan myös kehit­tyneem­pi versio.

  68. Liian van­ha: “Muis­taak­seni jo 8‑vuoden päästä Viro menee ohi Suomen.Suunta tulee muut­tumaan. Älä huoli.”Viron keskipalk­ka on 886 euroa kuus­sa. Nykyisel­lä kasvuerol­la n 5 % ero kuroutuu kiin­ni kym­menis­sä vuo­sis­sa. Arvio­ta voi helpot­taa 7 % kasvuerol­la, sil­loin eron kuromi­nen kestää 20 vuot­ta­Mut­ta sitä ennen Viron asukas­määrä on nol­la. Viro­laiset ovat otta­neet Wahlroosin neu­voista vaarin ja äänestävät jaloillaan

    Ole­tat tuos­sa var­maan että Suo­mi jatkaa kasvua. Mut­ta kun kuun­telee uutisia elinkei­noelämästä niin ei tule­vaa kasvua suinkaan voi vielä lait­taa takataskuun

    - nokia lopet­ti tuotan­non salos­sa, siinä meni taas vientiä
    — suo­ma­laiset fir­mat eivät kykene hyö­dyn­tämään maaperän malme­ja, ollaan ulko­maalais­ten varassa
    — paperin reaal­i­hin­ta las­kee 2%/vuosi mikä syö vien­ti­t­u­lot ja itämeren rikkidi­rek­ti­ivi tap­paa taas pari pienem­pää paperitehdasta
    — uusia fir­mo­ja ei lis­taudu pörssi­in, kasvuyri­tyk­siä ei juuri ole

    jne jne

    Joten: ehkä viro­lais­ten ei tarvitse odot­taa kovinkaan kauaa päästäk­seen ohi. Voihan kehi­tys tiet­ty men­nä pos­i­tivi­isem­paankin suun­taan, mut­ta ei oikein näytä hyvältä.…

  69. tomp­peli:
    Viro mitään Suomen ohi mene kahdek­sas­sa vuodessa. Ihan huuhaahölö­tys­tä, kun joku kon­sult­ti (jon­ka tehtävät on houkutel­la fir­mo­ja Suomes­ta Viroon) las­kee, että tasaisen vauhdin taulukon mukaan jne. Ihan samaa hölmöi­lyä niis­sä ennusteis­sa, jois­sa Kiinan BKT/hlön ennuste­taan menevän USA:n ohi koh­ta. Kiinas­sa pitää luul­tavasti tapah­tua val­lanku­mous, jot­ta siel­lä päästäisi­in kehit­tyneen talouden olo­suhteisi­in. Dik­tatu­uris­sa se ei onnistu. 

    En minäkään usko Viron painel­e­van kovin äkkiä Suomen ohi, mut­ta Kiinan kohdal­la ainakin perus­teet ovat huonot tuos­sa ylhäällä.

    Demokra­tia nimeno­maan aiheut­taa erit­täin paljon han­kaus­ta ja hait­taa mon­elle asialle. Pahim­mil­laan demokra­tia on yhdys­val­ta­laistyyp­pistä, jos­sa muu­ta­ma pros­ent­ti kansas­ta (ne, jot­ka sekä äänestävät että voivat vai­h­taa puoluekan­taansa) voi kään­tää maan poli­ti­ikan kurssia rajusti neljän vuo­den välein. Lisäk­si mukana tule­vat kaiken­laiset val­i­tus­menet­te­lyt eri­lai­sista asioista. Niihin menee aikaa ja rahaa.

    Vasem­mis­todik­tatu­u­rit eivät yleen­sä ole olleet hyviä alus­to­ja talouskasvu­un aika ilmei­sistä syistä. Oikeis­todik­tatu­u­rit taas ovat säh­län­neet asian sisään­päinkäper­tyneel­lä nation­al­is­mil­la. Henkilökult­ti­in perus­tuneet dik­tatu­u­rit taas ovat kaatuneet kulttiinsa.

    Mut­ta jos dik­tatu­uri alkaa pyörit­tää val­tio­ta kuin suur­ta fir­maa, talouskasvulle voi olla melkoiset edel­ly­tyk­set. Täl­lainen talouden edel­ly­tyk­sil­lä toimi­va dik­tatu­uri ei vält­tämät­tä ole mikään ideaali­paik­ka kansalais­ten tasa-arvon tai hyv­in­voin­nin suh­teen, joten ei se täkäläisit­täin kat­sot­tuna ole mikään ideaal­i­ti­la. On kuitenkin aika vaikea kek­siä perustei­ta sille, mik­sei sel­l­ainen voisi olla erit­täinkin vah­va toim­i­ja maailmassa.

    Mitä taas edel­lis­es­tä riip­pumat­ta tulee Kiinaan, niin itsekin hiukan kiinalaiseen byrokra­ti­aan ja paikalliseen liike-elämään sotkeu­tuneena voin sanoa, ettei maan talouden kehit­tymi­nen ole kiin­ni hallinnon demokraat­tisu­u­den asteesta. Kehit­tymisen hidas­teet ja esteet ovat hallinnon rak­en­teessa ja byrokraat­tisu­udessa. Lisäk­si vuosi­tuhan­sien aikana muotoutuneet kaup­pata­vat ovat osin eri­laisia kuin län­nessä ja tun­tu­vat vähem­män tehokkailta.

    Kiinalaiset itsekin ovat herän­neet näi­hin haasteisi­in samoin kuin pidem­män aikavälin toim­intaym­päristökysymyk­si­in. Nykyisessä viisivuo­tis­su­un­nitel­mas­sa puhutaan esimerkik­si ympäristöa­sioista, ja koke­musteni mukaan se on alka­nut myös jalka­u­tua käytäntöön. 

    Kiinaa ei kan­na­ta aliarvioi­da. Maas­sa on erit­täin koulute­tut ja fik­sut johta­jat, vaikkei län­si­mainen demokra­tia olekaan juur­tunut sinne.

  70. Yrit­täjän per­stun­tu­mal­la näyt­täisi ole­van kak­si eri­laista ja luul­tavasti toisen­sa pois­sulke­vaa tapaa kan­nus­taa yrit­täjyy­teen (ver­rat­tuna nykytilanteeseen):

    1. Palki­ta onnis­tuneesta yrit­täriskin oto­s­ta kevyem­min verote­tul­la voitol­la. Tämä lie­nee Kokoomus­nuorten tavoite.

    2. Lieven­tää yrit­täjäriskiä esim. perus­tu­lol­la ja sen rahoit­tamisek­si kiristää onnis­tunei­den yrit­täjien verotusta.
    Tämä puolestaan lie­nee lähempänä Vihrei­den kantaa?

  71. Ei Viron tilanne hääp­pöiseltä vaiku­ta, vaik­ka maan mah­tavas­ta tule­vaisu­ud­es­ta jak­se­taan vauhko­ta. Virossa nähdään ihan oikeasti nälkää. 

    “Liki viidennes alle 18-vuo­ti­aista, eli yli 45 000 las­ta, elää absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä, käy ilmi Viron oikeuskans­lerin ja lap­si­asi­amiehen täl­lä viikol­la julkaise­mas­ta raportista. 

    Viro­laisvi­ra­nomais­ten mukaan ihmi­nen elää absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä sil­loin, kun hänel­lä on ongelmia jonkin perus­tarpeen tyy­dyt­tämisessä, kuten ruuan, vaat­tei­den tai läm­mön saannissa.”

    http://www.hs.fi/ulkomaat/L%C3%A4hes+joka+viides+virolaislapsi+el%C3%A4%C3%A4+k%C3%B6yhyydess%C3%A4/a1305555667262

    Virossa palkat ovat surkei­ta, eikä työt­tömiä elätetä.

    “Vain 22 pros­ent­tia Viron työt­tömistä saa työttömyyspäivärahaa.

    Työt­tömän perus­päivära­ha on Virossa 60 euroa kuukaudessa ja sitä mak­se­taan enin­tään yhdek­sän kuukau­den ajan.

    Viron hal­li­tuk­sen määräämä min­imi­palk­ka täy­destä työa­jas­ta on 290 euroa kuukaudessa, eli alle kak­si euroa työtunnilta.

    Min­imi­palkkaa ja jopa sitäkin vähem­män ansait­se­via on Virossa melkein 100 000.”

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2813752/%E2%80%9Dvirosta-kaynnissa-historian-suurin-muuttoaalto%E2%80%9D

    Viron nuoriso­työt­tömyys on suurem­pi kuin Suomessa:

    http://www.hs.fi/talous/Grafiikka+n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+nuorisoty%C3%B6tt%C3%B6myyden+pahenemisen+EUssa/a1305560213094

  72. nos:
    Eikö kokoomus­nuo­rille olisi helpom­paa muut­taa itse Viroon, kun yllyt­tää yrit­täjiä sinne. Ilmeis­es­ti kokoomus­nuoris­sa ei ole yrit­täjiä, kos­ka eihän yrit­täjä kil­pail­i­joille halua antaa hyvää ideaa. Aamulääke, muista aamulääke, niin isi ostaa sulle uuden mopoauton.

    Jostain syys­tä tuos­ta kokn­uorten ihan­neval­tios­ta muuttavat/joutuvat muut­ta­maan jopa virolaiset.

  73. Viso Suomes­ta 2030 (jol­loin eläköi­tyniden määrä on huipussa)

    - eläke­mak­sut palkka­sumam­s­ta 30%
    — eläk­keelle siir­tyvän eläk­keen taso aiem­mas­ta palkkata­sos­ta 35%
    — eläkeikä alara­ja 70 vuot­ta, pakolli­nen 80 v
    — ennen vuot­ta 57 syn­tyneil­lä eläke­ta­so 55–60% aiemam­s­ta palkkata­sos­ta (indek­sisidot­tu)

    - poli­it­ti­nen ohjaus puoluei­den eläkeläisjär­jestö­jen hal­lus­sa, leikkauk­sia ei suvai­ta ja ylipäätään vero­ja ohjataan ikäih­mis­ten tarpeisiin

    - kansalaiset säästävät n 10% tulois­taan pakol­lis­ten mak­su­jen lisäk­si vapaae­htoiseen eläketurvaan.

    - kansalais­palk­ka taso (2012 rahas­sa) 600 e/kk + asumisku­lut (vuor­ka-asum­i­nen yleistyy vahvasti)

    Täl­laisil­la ole­tuk­sil­la nuoren val­in­ta on kohtu­ullisen selkeä. Joko chillail­laan ja lep­pois­te­taan elämää tai lähde­tään maailmalle.
    Työs­solemisen reunae­hdot ovat aika kireät.

    Yrit­täjän näkökul­mas­ta tilanne on vieläökin kehnom­pi. Tuotan­nolli­nen toim­inta ja etä­palve­lut siir­tyvät muualle aivan varmasti.

    Ske­naario ei ole mitenekään radikaali, lähin­nä ihan val­tavir­taa lähel­lä. Sikäli ihan tosis­saan on syytä miet­tiä yrit­tämisen ja työl­listämisen edellytyksiä.

    Kaik­ki eivät voi olla vatu­ion tai kun­nan hom­mis­sa, myöskään kaikki­in asioi­hin ei pidä men­nä mukaan verora­hoil­la ja lainsäädännöllä.

  74. Yrit­täjyyt­tä on kolmea lajia (keksin kir­joit­taes­sani, kato­taan mitä seuraa):
    1) Vaki­in­tunut­ta eli pörssiy­htiöt ja vuosikym­meniä toim­i­neet perheyritykset
    2) Pienyrit­täjyyt­tä eli esim. par­turikam­paa­jia ja rihkamakauppiaita
    3) Kasvuyri­tyk­siä eli esim. Rovio tai Facebook.

    Suomes­sa ei ole paljoa pienyrit­täjyyt­tä, minkä Tom­mi (käsit­tääk­seni) tote­si. Syytä en käy arvaa­maan, mut­ta var­maa korkea elin­ta­so selit­tä jotain.

    Vahvo­ja “iki­aikaisia” yri­tyk­siä Suomes­sa on paljon BKT-osu­udel­la mitat­tuna. Näin on muis­sakin pohjo­is­mais­sa ja vaikka­pa Saksassa.

    Kasvuyri­tyk­siä on euroop­palaisit­tain kohtu­ullisen hyvin mut­ta globaal­isti liian vähän. Riskipääo­mat kai­h­ta­vat ihmeesti Suomea, kun ver­taa vaik­ka Ruot­si­in, jos­sa veroaste on _oikeasti_ korkea, liki 50 prossaa.

    Mis­tä siis puhutaan kun puhutaan Suomen yrit­täjyysvi­hamielisyy­destä? Pörssiy­htiöistä, per­heyri­tyk­sistä, pienyri­tyk­sistä vai mistä?

  75. Varmis­tan, kun asia tun­tuu epäselvältä.

    On ok, että maail­man köy­hät raa­hataan Suomeen yrit­täjien elätet­täväk­si. Ei ole ok, että yri­tyk­set lähtevät maail­malle elät­tämään köyhiä. 

    Menikö asia näin?

  76. JTS:
    — poli­it­ti­nen ohjaus puoluei­den eläkeläisjär­jestö­jen hal­lus­sa, leikkauk­sia ei suvai­ta ja ylipäätään vero­ja ohjataan ikäih­mis­ten tarpeisiin

    Tässä kohdas­sa epädemokraat­tiset kor­po­raa­tiot saat­ta­vat oikeasti pelas­taa talouden. Kun SAK ja EK lait­ta­vat kum­matkin perseet penkki­in, niin eläkeläishal­li­tuk­sel­la ei ole mitään san­omista vaik­ka sil­lä olisi kuin­ka vah­va eduskun­nan enem­mistö takanaan. 

    Johan kor­po­raa­tio­val­ta on mon­ta ker­taa nähty ja kor­po­raa­tiot ovat aina työikäis­ten käsissä.

  77. Tismall­een samoil­la lin­joil­la Osmon kanssa. Nuoret kokkar­it eivät sen­tään yritä edes esit­tää isän­maal­lista, toisin kuin van­hempi sukupolvi.

  78. “Suomes­ta voidaan hel­posti pois­taa puo­let yrit­täjistä rukkaaal­la sosi­aal­i­tur­vaa ja palvelu­iden vero­tus­ta siten, että saadaan par­turi-kam­paa­jat lait­ta­maan pil­lit pussiin. ”

    Suurim­malle osalle yrit­täjistä yrit­täjyys on vain palkkatyön toinen muoto.

    Suurin osa yrit­täjistä kuit­taa ansiot fir­mas­ta palkkatulona.

    Ja kun asi­akas on suuri yri­tys niin yrit­täjä­va­paut­takaan ei ole .

    Yrit­täjien määrä kor­reloi kehit­tyneisyy­den kanssa sil­lä kehit­tyneet yhteiskun­nat edel­lyt­tävät kapea-alais­takin asiantun­ti­ju­ut­ta ja sitä ei yhden miehen fir­ma kykene tarjoamaan.
    Myöskin tuotan­to­volyymit ovat niin suuria ettei yleis­miesor­gan­isaa­tioil­la tuote­ta tehokkaasti

  79. Kait kokoomus­nuo­ril­la tässä on joku point­ti mut­ta kokon­aisu­udessa ollaan vääril­lä jäljil­lä. Kokoomus­lais­ten idis on että teetetään työtä hal­val­la, ei mak­se­ta vero­ja ja siten rikastutaan.

    Parem­pi idea olisi alkaa sijoit­taa raho­jaan jo ole­mas­sa ole­vi­in rahasam­poi­hin. Suo­ma­lais­ten verora­ho­ja ei siis kan­nat­taisi heit­tää espan­jaan sak­salais­ten pankkien pelas­tamisek­si vaan kan­nat­taisi alkaa pikkuhil­jaa ostaa sta­toilin, total­in, chevronin ja exxonin osakkei­ta. Siel­lä sitä rahaa on.

  80. Viherinssi:
    Mut­ta jos dik­tatu­uri alkaa pyörit­tää val­tio­ta kuin suur­ta fir­maa, talouskasvulle voi olla melkoiset edel­ly­tyk­set. Täl­lainen talouden edel­ly­tyk­sil­lä toimi­va dik­tatu­uri ei vält­tämät­tä ole mikään ideaali­paik­ka kansalais­ten tasa-arvon tai hyv­in­voin­nin suh­teen, joten ei se täkäläisit­täin kat­sot­tuna ole mikään ideaal­i­ti­la. On kuitenkin aika vaikea kek­siä perustei­ta sille, mik­sei sel­l­ainen voisi olla erit­täinkin vah­va toim­i­ja maailmassa. 

    Ei dik­tatu­urien teknokraateil­lakaan ole tiedos­sa mitään talouskasvun takaavaa viisas­tenkiveä. Ei taku­u­var­maa men­estys­re­sep­tiä tiede­tä suuryri­tyk­sis­säkään. Joskus tarvit­ta­vat muu­tok­set ovat päivän­selviä, mut­ta usein on eri suun­ti­in vetäviä ryh­mit­tymiä ja intresse­jä joiden väli­nen vaiku­tus saat­taa olla kokon­aisu­u­den kannal­ta nollasummapeliä. 

    Dik­tatu­ureista puut­tuu kuitenkin demokra­tialle luon­tainen itsestäänkorjaavuus.

  81. “Ole­tat tuos­sa var­maan että Suo­mi jatkaa kasvua. Mut­ta kun kuun­telee uutisia elinkei­noelämästä niin ei tule­vaa kasvua suinkaan voi vielä lait­taa takataskuun”

    Tuot­tavu­u­den nousu ja elinkeino­rak­en­teen muu­tos syö Suomes­sa työ­paikko­ja n 200000–250000 vuodessa, joten esit­tämäsi luvut ovat vain jäävuoren huip­pu nor­maal­ista kehityksestä.

    Onnek­si uusia työ­paikko­ja syn­tyy sam­na ver­ran tilalle.

    Viro ei ole ongel­ma­ton kasvun suhteen
    1.Kuolleisuus on suurem­pi kuin syn­tyvyys ja työvoimaa on vain­vähän yli 600000 henkeä.
    Maas­ta­muut­to vie väkeä Euroopan ytimiin

    2.Koulutustaso on mata­la ja koulu­tuk­sen kalleu­den vuok­si pysyykin sellaisena.Paitoja ompele­mal­la ei korkeaa elin­ta­soa saavuteta.

    3. Kan­sain­väliset kri­isit kohtel­e­vat Viroa vielä kovem­min kuin Suomea,sillä Viron verokil­pailun tuo­mat finanssiyri­tyk­set ovat suh­dan­neherkkiä ja bkt vai­htelee suuresti

    Eikä vero­ton finanssiala tuo­ta mitään Viron kansalle, se on vain veronkier­topaik­ka ja työ­paikat syn­tyvät muuaalle

  82. “Suomes­sa ei ole paljoa pienyrit­täjyyt­tä, minkä Tom­mi (käsit­tääk­seni) tote­si. Syytä en käy arvaa­maan, mut­ta var­maa korkea elin­ta­so selit­tä jotain.”

    Suomes­saon yrit­täjiä työvoimas­ta n 7 %esim Tan­skas­sa 5 % .Itä­val­ta 6 %, Ran­s­ka 7 %, Sak­sa 9 %.Por­tu­gali, Italia 24 % , Kreik­ka liki 30 %
    Iso-Bri­tan­nia 12 %

    http://www.etla.fi/files/1098_SUH_04_2_yrittajien_maara_ja_taloudellinen_menestys.pdf

    Yrit­täjäys­täväl­lisimpiä ovat Ugan­da ja Somalia,peräti 60 % on yrittäjiä

  83. Yrit­täjyy­destä puhumi­nen on sikäli harhaan­jo­htavaa, että yri­tys­ten lukumäärä on epärel­e­vant­tia. Ratkai­se­vaa on, kuin­ka paljon korkea tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja Suomes­sa on. Se ovatko ne 50.000 pienyri­tyk­sessä tai 1.000 suures­sa yri­tyk­sessä, ei merk­itse mitään.

    Sen mikä on olen­naista, on, että Suomeeen saadaan luo­tua mah­dol­lisim­man paljon korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja. En tunne asi­aa sen tarkem­min, mut­ta voisi olet­taa, että näitä on syn­tynyt pääosin korkean teknolo­gian yri­tyk­si­in ja niiden tuk­i­funk­t­tioi­hin (rahoi­tus, markki­noin­ti ja muu kon­sun­toin­ti). Peri­aat­teessa korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja voisi syn­tyä myös raskaaseen teol­lisu­u­teen, mut­ta ne edel­lyt­tävät erit­täin paljon pääo­mia per työ­paik­ka. Ja itse en ainakaan usko, että Suomel­la olisi jotain eri­ty­isiä kil­pailu­valt­te­ja houkutel­la poikkeuk­sel­lisen paljon pääo­maval­taisia investointeja.

    Jos korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja on tarpeek­si, on liki­main väistämätön­tä, että niiden seu­rauk­se­na syn­tyy myös ns. “yhteistä kakkua”, eli Suomek­si san­ot­tuna tämän luokan ulkop­uolel­la ole­vien elan­to voidaan taa­ta joko tulon­si­ir­roil­la tai alhaisen tuot­tavu­u­den työ­paikoil­la, riip­puen poli­it­ti­sista päätöksistä.

  84. Liian van­ha: Suomes­saon yrit­täjiä työvoimas­ta n 7 %esim Tan­skas­sa 5 % .Itä­val­ta 6 %, Ran­s­ka 7 %, Sak­sa 9 %.Por­tu­gali, Italia 24 % , Kreik­ka liki 30 %, Iso-Bri­tan­nia 12 %

    Entä paljonko ko. mais­sa on yrit­täjiä, jot­ka työl­listävät itsen­sä ja mah­dol­lis­teti per­heen­jäsen­ten­sä lisäk­si jonkun?

    Elinkeinon­har­joit­ta­jien lukumäärä riip­puu paikalli­sista talousoloista. Suomes­sakin on val­ta­va määrä free­lancere­i­ta, jot­ka voidaan laskea yrit­täjik­si yrit­täjäriskin perus­teel­la tai sit­ten olla laske­mat­ta muil­la perusteilla.

    Usein pk-yri­tyk­sek­si las­ke­taan vas­ta 10 hen­gen yri­tys, sen ala­puolel­la ole­vat ovat mikroyri­tyk­siä. Sil­lä lasku­taval­la nuo numerot ovat kovin erilaisia.

    Lisäk­si kansan­talouden kannal­ta yri­tyk­siä on kovin eri­laisia. Sil­lä ei vält­tämät­tä ole isoakaan merk­i­tys­tä, onko putk­i­fir­mo­ja kolme vai viisi, jos niiden putkimiehet tekevät saman työ­panok­sen. Tehokku­userot jäävät kovin pieniksi. Sama pätee part­nerei­den lak­i­toimis­toon. Sen sijaan kan­sain­välisil­lä markki­noil­la tuot­teil­laan, brändil­lään tai tehokku­u­den tuo­ma­l­la hin­taedul­la kil­pail­e­val­la yri­tyk­sel­lä on suuri merkitys.

    Kokon­aisku­vaa sumen­taa vielä se, että hyvin merkit­tävä osa yri­tys­tu­ista on todel­lisu­udessa jotain muu­ta kuin varsi­naisen yrit­täjyy­den tukemista. Tukea annetaan alue- ja elinkei­nop­o­li­it­tisin perustein, ja osin kyse voi olla jopa työvoimapolitiikasta.

    Ongel­ma Suomes­sa ei ole yri­tys­ten määrässä. Ongel­ma on kasvuhaluis­ten ja ‑kyky­is­ten pk-yri­tys­ten määrässä. Suo­mi on yksi­ty­i­sistä pääomista kui­va maa (päin­vas­toin kuin vaikka­pa Ruot­si, siinä on hyvin suuri ero), joten esimerkik­si bis­nisenkeleitä lentelee tääl­lä hyvinkin vähän.

    Toinen jut­tu on se, että kansan­talouden kannal­ta opti­maa­li­nen riski­ta­so on huo­mat­tavasti korkeampi kuin yrit­täjien halu­a­ma mata­lampi riski­ta­so. Jos fir­ma tar­joaa yrit­täjälle muka­van elin­ta­son, halua suurem­paan riski­in harvem­min löy­tyy. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti hidastem­poisem­pia alo­ja. Tässäkin tarvit­taisi­in sijoit­ta­jia apuna.

  85. a_l: Ei dik­tatu­urien teknokraateil­lakaan ole tiedos­sa mitään talouskasvun takaavaa viisastenkiveä.

    Ei ole. Mut­ta ne eivät juu­tu sel­l­aisi­in tilanteisi­in, jois­sa ymmär­retään toimen­piteet mut­tei kek­sitä, kuin­ka vaalit voite­taan niiden tekemisen jäl­keen. (“Arvon­lisäveroa ei var­masti nosteta.”)

    Ei taku­u­var­maa men­estys­re­sep­tiä tiede­tä suuryrityksissäkään.

    Ei tiede­tä. Mut­ta men­estyneitä yri­tyk­siä ei myöskään johde­ta sel­l­aisel­la mallil­la, jos­sa pääosin täysin pihal­la yri­tyk­sen päätök­sen­teosta ole­va joukkio äänestäisi asioista.

    Dik­tatu­ureista puut­tuu kuitenkin demokra­tialle luon­tainen itsestäänkorjaavuus.

    Mikä puut­tuu myös demokra­ti­as­ta talousasioista. Demokra­tia on eri­no­mainen tapa mita­ta arvo­ja. Parhaim­mil­laan demokra­ti­as­sa äänestetään nimeno­maan arvoista. Sen sijaan asiantun­te­mus­ta vaa­tivis­sa mon­imutkai­sis­sa asiois­sa — kuten talous, ener­gia tai ympäristö — äänestys tehdään pärstäkertoimella.

    Joten jos meil­lä on dik­tatu­uri, jos­sa ei määritelmän mukaan ole arvori­s­tiri­itaa, asi­at tehdään puh­taan teknokraat­tis­es­ti parhaal­la saatavil­la ole­val­la asiantun­te­muk­sel­la. Tulos voi silti olla väärä, mut­ta asiantun­ti­jat yleen­sä ovat kuitenkin keskimäärin vähän parem­min oike­as­sa kuin keskimääräi­nen kansalainen. Eikä taloudel­liseen men­estyk­seen tähtäävän dik­tatu­urin tarvitse välit­tää sen kanssa kon­flik­tis­sa ole­vista arvoista (heikom­mista huole­htimi­nen, jne.)

    Jos meil­lä olisi Euroopas­sa dik­tatu­uri, olisiko meil­lä nyky­istä kri­isiä? Ei, kos­ka joko a) kreikkalaiset olisi jätet­ty rutiköy­hinä syömään omia oli­ive­jaan tai b) Sak­sas­ta olisi viety riit­tävän mon­ta laival­lista euro­ja Kreikkaan. Ja sit­ten vielä c) kreikkalaiset mak­saisi­vat veronsa.

    Suun­nitel­mat­alous voi tun­tua ajatuk­se­na täysin mah­dot­toma­l­ta, mut­ta lop­ul­ta viisivuo­tis­su­un­nitel­ma muis­tut­taa tietyl­lä taval­la yri­tyk­sen strate­giaa. Neukuis­sa pjatilet­ka sisäl­si ide­ol­o­gi­sista syistä hölmöjä ja väärän­laisia asioi­ta, mut­ta se ei vält­tämät­tä tee jonk­i­nasteis­es­ta suun­nitel­mat­aloud­es­ta heikkoa.

    En ole vai­h­ta­mas­sa demokra­ti­aa pois, vaik­ka joskus tun­tuukin siltä, että sen demok­sen voisikin vai­h­taa fik­sumpaan. On kuitenkin sokeaa ajatel­la, ettei mikään muu yhteiskun­ta­jär­jestelmä voisi pär­jätä maail­man­taloudessa, kun demokra­ti­as­sa on aivan ilmi­selviä tehot­to­muu­den aineksia.

  86. P>Tuottavuuden nousu ja elinkeino­rak­en­teen muu­tos syö Suomes­sa työ­paikko­ja n 200000–250000 vuodessa, joten esit­tämäsi luvut ovat vain jäävuoren huip­pu nor­maal­ista kehityksestä.Onneksi uusia työ­paikko­ja syn­tyy sam­na ver­ran tilalle.

    Ei tai­da kuitenkaan suomes­sa ne uudet työ­paikat syn­tyä vien­tialoille? Tämähän se suomen ongel­ma näyt­tä tule­vaisu­udessa olevan.

  87. Kokoomuk­sen ide­olo­gia on liiketalous.

    Vero­tus on liike­taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä — Kokoomuk­ses­sa käytetään markki­na­t­alous-sanaa viit­ta­maan liiketalouteen.
    Kun kokoomus­lainen lukee sanan “markki­na­t­alous” niin hän ajat­telee “ahaa tässä on kyse liiketaloudesta”.
    Kun kokoomus­lainen tutkii talousti­eteen alkei­ta, jos­sa annetaan ymmärtää että markki­na­t­alous on tehokas­ta, niin kokoomus­lainen ymmärtää sen että liike­talous on tehokas­ta. Sit­ten kokoomus­lainen ihmettelee että “mik­sei liike­talous kel­paa vasem­mis­tolle vaik­ka kaik­ki maail­man talousti­eteen alkeiskir­jat ker­to­vat liike­talouden ole­van tehokasta”.

    Liike­talous vs. markki­na­t­alous jäsen­tyvät toisi­in­sa kuten jalka­pal­lo­joukkueen val­men­t­a­mi­nen & voitolli­nen joukkueen pelu­ut­ta­mi­nen vs. jalka­pal­lopeli kokon­aisuute­na jos­sa on mukana jalka­pal­loli­it­to ja erotuomaritoiminta.

    Kokoomuk­sen net­ti­sivuil­lakin oli pari kuukaut­ta ennen 2011 vaale­ja väite, jos­sa toim­i­tusjo­hta­jien väitet­ti­in ole­van markki­na­t­alouden asiantun­ti­joi­ta — jos toim­i­tusjo­hta­jat oli­si­vat kansan­taloustiede-koulutet­tu­ja sil­loin he oli­si­vat markki­na­t­alouden asiantuntijoita.

    Kataisen/Vanhasen 2007–2011 hal­li­tus­ta syytet­ti­in liike­taloudel­lis­es­ti järke­vien vero­lakien tekemis­es­tä, ja arvelti­in että ko. hal­li­tus olisi ollut Elinkei­noelämän Keskus­li­iton ohjaile­ma. Ehei! Tilanne on paljon pahempi: Kataisen/Vanhasen jär­jen­juok­su perus­tuu liike­talousoppei­hin. Sik­si hei­dän hal­li­tuk­sen­sa teki liike­taloudel­lis­es­ti järke­viä lake­ja, Katainen-Van­hanen tekivät Elinkei­noelämän Keskus­li­itos­ta riip­pumat­tomasti liike­taloudel­lis­es­ti järkevää lainsäädäntöä!

  88. Viherinssi: Ei ole. Mut­ta ne eivät juu­tu sel­l­aisi­in tilanteisi­in, jois­sa ymmär­retään toimen­piteet mut­tei kek­sitä, kuin­ka vaalit voite­taan niiden tekemisen jäl­keen. (“Arvon­lisäveroa ei var­masti nosteta.”)

    Ei tiede­tä. Mut­ta men­estyneitä yri­tyk­siä ei myöskään johde­ta sel­l­aisel­la mallil­la, jos­sa pääosin täysin pihal­la yri­tyk­sen päätök­sen­teosta ole­va joukkio äänestäisi asioista.

    Mikä puut­tuu myös demokra­ti­as­ta talousasioista. Demokra­tia on eri­no­mainen tapa mita­ta arvo­ja. Parhaim­mil­laan demokra­ti­as­sa äänestetään nimeno­maan arvoista. Sen sijaan asiantun­te­mus­ta vaa­tivis­sa mon­imutkai­sis­sa asiois­sa – kuten talous, ener­gia tai ympäristö – äänestys tehdään pärstäkertoimella.

    Joten jos meil­lä on dik­tatu­uri, jos­sa ei määritelmän mukaan ole arvori­s­tiri­itaa, asi­at tehdään puh­taan teknokraat­tis­es­ti parhaal­la saatavil­la ole­val­la asiantun­te­muk­sel­la. Tulos voi silti olla väärä, mut­ta asiantun­ti­jat yleen­sä ovat kuitenkin keskimäärin vähän parem­min oike­as­sa kuin keskimääräi­nen kansalainen. Eikä taloudel­liseen men­estyk­seen tähtäävän dik­tatu­urin tarvitse välit­tää sen kanssa kon­flik­tis­sa ole­vista arvoista (heikom­mista huole­htimi­nen, jne.)

    Ei dik­tatu­urikaan arvo­va­paa ole. Kiinan johto on täysin kyvytön tekemään päätök­siä jot­ka naker­ta­vat sen omaa valta-asemaa,ovat ne taloudelle hyödyl­lisiä tai eivät. Toimi­va ja riip­puma­ton oikeuslaitos?

    Enkä allekir­joi­ta väitet­täsi jon­ka mukaan demokra­tia ei talousasiois­sa voisi kor­ja­ta itseään. Eiköhän hyväl­lä talouske­hi­tyk­sel­lä val­lan­pitäjä men­esty vaaleis­sakin keskimääräistä parem­min. “It’s the econ­o­my, stupid”

    Jos meil­lä olisi Euroopas­sa dik­tatu­uri, olisiko meil­lä nyky­istä kri­isiä? Ei, kos­ka joko a) kreikkalaiset olisi jätet­ty rutiköy­hinä syömään omia oli­ive­jaan tai b) Sak­sas­ta olisi viety riit­tävän mon­ta laival­lista euro­ja Kreikkaan. Ja sit­ten vielä c) kreikkalaiset mak­saisi­vat veronsa. 

    Mut­ta kumpiko on parem­pi ratkaisu, a vai b? Onko moraa­lika­to pitkäl­lä tähtäimel­lä velka­kri­isiä vakavampi uhka? Tästä eivät edes parhaat asiantun­ti­jat pääse yksimielisyy­teen. Sitä­pait­si dik­tatu­ureis­sa vas­ta kor­rup­tio rehot­taakin. Mik­seivät Kiinan teknokraatit hävitä asiantun­tevil­la päätök­sil­lä maas­taan korruptiota?

    Pitkälti samat voimat jot­ka nos­ti­vat Nokian maail­man ykkösek­si, ovat aja­neet yhtiön täy­teen kriisiin.

    Moni­in asioi­hin ei vain ole yksinker­taisia ratkaisu­ja ole­mas­sa. Maail­ma ei ole kone jon­ka voi korjata.

    Suun­nitel­mat­alous voi tun­tua ajatuk­se­na täysin mah­dot­toma­l­ta, mut­ta lop­ul­ta viisivuo­tis­su­un­nitel­ma muis­tut­taa tietyl­lä taval­la yri­tyk­sen strate­giaa. Neukuis­sa pjatilet­ka sisäl­si ide­ol­o­gi­sista syistä hölmöjä ja väärän­laisia asioi­ta, mut­ta se ei vält­tämät­tä tee jonk­i­nasteis­es­ta suun­nitel­mat­aloud­es­ta heikkoa.

    En ole vai­h­ta­mas­sa demokra­ti­aa pois, vaik­ka joskus tun­tuukin siltä, että sen demok­sen voisikin vai­h­taa fik­sumpaan. On kuitenkin sokeaa ajatel­la, ettei mikään muu yhteiskun­ta­jär­jestelmä voisi pär­jätä maail­man­taloudessa, kun demokra­ti­as­sa on aivan ilmi­selviä tehot­to­muu­den aineksia.

    Toki voi pär­jätä ja tulee pär­jäämäänkin, mut­ta demokra­tioiden track record on täysin ylivertainen.

  89. Liian van­ha:
    Suomes­saon yrit­täjiä työvoimasta…

    Ongel­ma ei ole yritäjien mmäärä vaan laatu. Tuo esit­tämäsi talukko johtaa (tahal­laan) harhaan.

    Kun ver­rataan raken­net­ta mui­hin mai­hin, ennen kaikkea Sak­saan, näkyy ongel­ma. Suomes­sa yrit­täjät joko työl­listävät vain itsen­sä tai korkein­taan muu­ta­man muun henkilön. Suomes­ta puut­tuu läh­es kokon­aan keskisu­uri yityssek­tori, joka esimerkik­si Sak­sas­sa on merkit­tävä työl­listäjä. Yksi­ty­isyri­tyk­sen kvar­taali on 25 vuot­ta, joten se ei irti­sano yhtä herkästi kuin pörssiyri­tys. Yrit­täjä miet­tii aina suvun toimeen­tu­loa pidem­mäl­lä aikavälillä.

    Suomen pääo­mavero­tus on karseaa. 🙁 Kaik­ki fik­sut myyvät men­estyvät keskisu­uret yri­tyk­sen­sä pois ennen sukupol­ven­vai­h­dos­ta. Tämän jäl­keen varat siir­retään muualle EU-alueelle, mikä onnek­si on nykyään mah­dol­lista lail­lis­es­ti. Jos yri­tys­ten siirtämi­nen Viroon pelas­taa edes jonkun fir­man suo­ma­laiseen omis­tuk­seen, on se tule­vaisu­u­den kannal­ta erit­täin hyvä asia! 😉

    1. Yrit­täjien suuri määrä voi ker­toa kahdes­ta päin­vas­tais­es­ta asiasta
      1) Tehot­tomas­ta kaupustelutaloudesta
      2) Uut­ta luo­vas­ta yrikttäjähengestä.
      Pitäisi laskea vain ne yri­tyk­set, jois­sa on muitakin työn­tek­i­jöitä kuin yrit­täjän perheenjäseniä.

  90. Tuo kuul­losta ihan per­in­teiseltä Neu­vos­totiedot­tamiselta. Sitä on vielä näköjään Suomes­sa jäljellä.

    Tom­mi Uschanov: Tule­vaisu­u­teen kohdis­tu­va muis­t­a­mi­nen on aina kiehto­va ilmiö.

    Muis­taak­seni Neu­vos­toli­it­to meni Yhdys­val­loista elin­ta­sos­sa ohi noin vuon­na 1980, Niki­ta Hruštšovin jo parikym­men­tä vuot­ta etukä­teen ker­tomien muis­tiku­vien mukaan.

  91. Viherinssi:
    ‘snip’
    Sen sijaan asiantun­te­mus­ta vaa­tivis­sa mon­imutkai­sis­sa asiois­sa – kuten talous, ener­gia tai ympäristö – äänestys tehdään pärstäkertoimella.

    Joten jos meil­lä on dik­tatu­uri, jos­sa ei määritelmän mukaan ole arvori­s­tiri­itaa, asi­at tehdään puh­taan teknokraat­tis­es­ti parhaal­la saatavil­la ole­val­la asiantun­te­muk­sel­la. ‘snip’

    Onpa aika naivi luulo.
    Pärstäk­er­toimel­la ne asi­at ratkaistaan dikratu­uris­sakin, ain­oa merk­it­sevä pärstä vaan on dik­taat­to­ril­la. Ja esimerk­it osoit­ta­vat, että se “teknokraat­tis­es­ti paras saatavis­sa ole­va asiantun­te­mus” koos­t­uu dik­taat­torin jees-miehistä.

  92. Viherinssi:>Ongel­ma Suomes­sa ei ole yri­tys­ten määrässä. Ongel­ma on kasvuhaluis­ten ja ‑kyky­is­ten pk-yri­tys­ten määrässä. Suo­mi on yksi­ty­i­sistä pääomista kui­va maa (päin­vas­toin kuin vaikka­pa Ruot­si, siinä on hyvin suuri ero), joten esimerkik­si bis­nisenkeleitä lentelee tääl­lä hyvinkin vähän.

    Juuri näin.

    Sit­ten kun tähän sekoite­tan vielä tulo­erokekustelu ja kansalais­palkkakeskustelu, niin lop­putu­los on, että jokainen nos­ta niitä ver­ja, joi­ta ei itse aio maksaa.

    Suomes­sa kasvu­ri­tyk­set ovat usein vien­tiyri­tyk­siä, joko suo­raan tai asi­akkaiden­sa kaut­ta. Sik­si yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­siä on katost­ta­va hie­man laa­jem­malti kuin vero­tu­lo­jen kannalta.

  93. Raimo K: Onpa aika naivi luulo.
    Pärstäk­er­toimel­la ne asi­at ratkaistaan dikratu­uris­sakin, ain­oa merk­it­sevä pärstä vaan on dik­taat­to­ril­la. Ja esimerk­it osoit­ta­vat, että se “teknokraat­tis­es­ti paras saatavis­sa ole­va asiantun­te­mus” koos­t­uu dik­taat­torin jees-miehistä.

    Totesin jos­sain aiem­min (tai ainakin yritin tode­ta), että henkilökeskeiset dik­tatu­u­rit kaatu­vat juuri tähän.

    Mut­ta nyt täy­tyy olla siinä varovainen, että sana “dik­tatu­uri” voi tuo­da tähän vähän väärän vivah­teen. Minä puhun nimeno­maan val­tioista, jot­ka eivät ole län­si­maisen demokra­t­ian tapaan hallittuja.

  94. a_l: Ei dik­tatu­urikaan arvo­va­paa ole. Kiinan johto on täysin kyvytön tekemään päätök­siä jot­ka naker­ta­vat sen omaa valta-asemaa,ovat ne taloudelle hyödyl­lisiä tai eivät. Toimi­va ja riip­puma­ton oikeuslaitos?

    On ihan mah­dol­lista, että Kiinan oikeuslaitos on sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että se heiken­tää talouden toim­intaedel­ly­tyk­siä. Täy­tyy kuitenkin huo­ma­ta, että talouden toim­intaedel­ly­tys­ten kannal­ta oikeuslaitok­sen tapa huomioi­da vaikka­pa ihmisoikeusasioi­ta ei ole kovin olen­nainen. Talous tarvit­see selvät sään­nöt ja niitä vah­ti­vat tahot.

    Sel­ven­nyk­sek­si vielä se, että en kir­joi­ta eri­tyis­es­ti Kiinas­ta, vaan yleisem­min. Tar­tun kuitenkin siihen argu­ment­ti­in, että “maa X ei voi pär­jätä, kos­ka siel­lä ei ole län­si­maista demokra­ti­aa”. Minus­ta tuo väite vaatii aika paljon hieno­jakoisem­paa perustelua kunkin maan kohdalta.

    Enkä allekir­joi­ta väitet­täsi jon­ka mukaan demokra­tia ei talousasiois­sa voisi kor­ja­ta itseään. Eiköhän hyväl­lä talouske­hi­tyk­sel­lä val­lan­pitäjä men­esty vaaleis­sakin keskimääräistä parem­min. “It’s the econ­o­my, stupid”

    En ihan jaa opti­mis­mi­asi. Jos vaikka­pa mei­dän nykyi­nen hal­li­tuk­semme tyrii jonkin talousasian, niin tekeekö se oppo­si­tios­ta talousasiantun­ti­joi­ta? Tai jos jokin onnis­tuu oikein hyvin, niin minkä puolueen ansio­ta se on? Neljän vuo­den aika­jän­teel­lä talouden kehi­tys­tä selit­tää eniten maail­man­talous. Lisäk­si talouden pitkäjän­teisen kehi­tyk­sen tukem­i­nen voi vaa­tia kansalais­ten kannal­ta lyhyel­lä aikavälil­lä ikäviä päätöksiä. 

    Eikä muuten ole ihan tun­tem­aton­ta sekään, että kansa on äänestänyt pop­ulis­tit val­taan, ja sen jäl­keen talous on rom­ah­tanut. Etelä-Amerikas­ta voisi etsiä esimerkke­jä näistä.

    Mut­ta kumpiko on parem­pi ratkaisu, a vai b? Onko moraa­lika­to pitkäl­lä tähtäimel­lä velka­kri­isiä vakavampi uhka? Tästä eivät edes parhaat asiantun­ti­jat pääse yksimielisyyteen.

    En halua ottaa siihen kan­taa, kumpi olisi parem­pi ratkaisu. Olen­naista on se, että demokra­ti­as­sa täl­lai­sis­sa asiois­sa päätök­sen­teko hal­vaan­tuu. Siitä on usein vielä enem­män hait­taa kuin vääristä päätöksistä.

    Toki voi pär­jätä ja tulee pär­jäämäänkin, mut­ta demokra­tioiden track record on täysin ylivertainen.

    On ihan mah­dol­lista, että tule­vaisu­udessakin demokraat­tiset maat pitävät taloudel­lista val­taa. En kuitenkaan näe mitään hallinto­jär­jestelmään liit­tyvää estet­tä siinäkään, etteikö jokin län­si­maalaisit­tain kat­sot­tuna epädemokraat­ti­nen val­tio voisi tule­vaisu­udessa pär­jätä hyvin.

  95. Viherinssi: Sen sijaan asiantun­te­mus­ta vaa­tivis­sa mon­imutkai­sis­sa asiois­sa – kuten talous, ener­gia tai ympäristö – äänestys tehdään pärstäkertoimella.

    Asi­aa kuitenkin aut­taa, jos se osa­taan perustel­la. Yleen­sä ei osa­ta riit­täväl­lä tarkku­udel­la. Osa­taan vain papukaijatarkkuudella.
    Perustelun uskot­tavu­ut­ta aut­taisi myös se, ettei aiem­min yhtäläisel­lä tai suurem­mal­la vakau­muk­sel­la oltaisi perustel­tu sit­tem­min jo alku­jaankin hölmöik­si osoit­tau­tunei­ta päätöksiä.
    Yleen­sä kom­pas­tu­taan ykkösko­htaan mut­ta viimeistään kakkosko­h­ta nap­sah­taa. Tämä lie­neekin se ain­oa tapa, jol­la poli­it­ti­nen vas­tuu oikeasti toimii.

    Pärstäk­er­toimen merk­i­tyk­sen pienen­tämiseen aut­taisi media, joka olisi kiin­nos­tunut tiedonväl­i­tyk­ses­tä eikä pärstäk­er­toimista. Hesarikin muut­ti paperikoon vas­taa­maan sisältöä, vaik­ka kehi­tys olisi mielu­um­min saanut kään­tyä päin­vas­taisek­si. Kuka saisi asianti­lan korjattua?

  96. Tässä on nyt sotket­tu aita ja seipäät.
    1)Onko se epäisän­maal­lista, että ottaa keskustelu­un yhteisöveron? Onko myös Elo­ran­nan miet­intö epäisän­maalli­nen, kun siinä ehdote­taan tämän veron laskua? Pois­tokin olisi ollut ehdo­tuk­se­na, mut­ta sitä pidet­ti­in poli­it­tis­es­ti liian vaikeana.
    Mona­cos­ta ja Ahve­nan­maas­ta puhumi­nen on tietysti aika lail­la harhaan­jo­htavaa. Vaik­ka kuin­ka olisit Mona­cos­sa kir­joil­la, mak­sat silti Suomeen vero­ja, jos olet tääl­lä hom­mis­sa yli puoli vuot­ta. Ahve­nan­maal­ta voit tila­ta ilman alvia vain alle 45 euon lähetyksiä.
    Voihan sitä tila­ta myös EU-maista, jois­sa on alem­pi verokanta.
    2)Veron laskemisen tai pois­tamisen edut vs. hai­tat tulisi olla keskustelussa.
    Vero­tu­lo­ja jäisi tulemat­ta, mut­ta kom­pen­soisiko lisään­tyneet työ­paikat sen. Kan­nat­taa myös ottaa huomioon, että työ­paikko­jen lisään­tymi­nen myös pienen­tää val­tion meno­ja samal­la kun tulot kasvavat.
    Vero­tu­lot eivät ole mikään itse­tarkoi­tus. Kaikil­la veroil­la on myös negati­ivisia vaikutuksia.
    3)Virossa veron pois­toon oli hyvä syy ja se on kyl­lä osoit­tau­tunut onnis­tuneek­si. Neu­vos­tomeiningin jäl­keen piti yri­tyk­si­in sada köy­hässä maas­sa pääo­mia. Tämä on tehnyt ne vahvem­mik­si kestämään huono­ja aikoja
    4)Viron ja Suomen talouk­sia ver­rat­taes­sa kan­nat­taa muis­taa, että 30-luvul­la olti­in aika tasois­sa. Kom­mu­nis­mi on ollut tehokas köy­hyys­gen­er­aat­tori, jon­ka vaiku­tuk­sista kär­sitään vielä pitkään.
    5)Kun yri­tyk­set eivät mak­sa voitos­ta veroa, ne joutu­vat tarkem­min miet­timään, mihin oikein rahaa pan­naan. Sil­loin ei verot­ta­ja enää ota osaa kus­tan­nuk­si­in. Aikoinaan, kun vero oli korkea, han­ki­ti­in ns. tilin­päätös­mer­su­ja. Mielu­um­min autokaup­pi­aalle kuin verot­ta­jalle. Yri­tyk­sen tulok­sen­tekokykyä nämä autot aika har­voin paransivat.
    6)Yrittäjien osu­u­teen tui­jot­ta­mi­nen sel­l­aise­naan voi olla harhaan­jo­htavaa, vaik­ka las­ket­taisi­in per­heet pois. Kuitenkin use­at per­heyri­tyk­set ovat kas­va­neet myöhem­min ja esim. maa­han­muut­ta­jat han­kki­vat itselleen näin työ­paikan. Kai se on parem­pi, että pide­tään rav­in­to­laa kuin, että ollaan sos­sun tuen varassa.
    Jos taas kat­so­taan paikko­ja, jois­sa yrit­täjien osu­us (viral­lis­es­ti) on 0%, niin ei kovin houkut­tele­via mai­ta ole listassa.

  97. Kiinal­la on omat kreikkansa, kun rahaa on syy­det­ty huonos­ti men­estyville maakun­nille. Miten dik­tatu­uri aikoo asian hoitaa? Yksi tapa on ollut yrit­täjien rankaisem­i­nen ja kom­mu­nis­tisen talousjärjestyk­sen vahvis­t­a­mi­nen, toisin sanoen mielivalta. 

    Juu, näil­lä eväil­lä var­maan men­nään ihan koh­ta USA:n ohi vau­raudessa, kuten dik­tatu­urien ihail­i­jat ennustelevat.

  98. Rolling Heurlin: Vero­tu­lo­ja jäisi tulemat­ta, mut­ta kom­pen­soisiko lisään­tyneet työ­paikat sen. 

    Yksikään tutkimus ei tue tätä teo­ri­aa, jos­sa val­tion veronalen­nuk­set ovat val­ti­olle var­ma ja tuot­toisa sijoi­tus vero­tu­lo­jen kannal­ta: vero­pros­entin lasku nos­taa veroeu­ro­jen määrää ikuisesti. 

    Vero­jen vihaami­nen on osoi­tus liike­taloudel­lis­es­ta ajat­telus­ta, kaup­pako­rkeak­oulus­sa opete­taan vero­jen vält­te­lyä. Poli­ti­ikas­sa on kyse yhteiskun­nan johtamis­es­ta, eikä eduskun­nas­sa voi­da toimia vero­ja vihaav­il­la yri­tysjo­htamisopeil­la. Kaup­pako­rkeak­oulun opit ja näke­myk­set toimi­vat yri­tysjo­htamis­te­htävis­sä, eduskun­ta ei ole Suo­mi-yri­tyk­sen johto.

    Vero­tus voidaan nähdä yri­tys­toimin­nan yläpuolel­la toimi­vana pros­essi­na jol­la yli­hin­noil­la ja ali­palkoil­la rikas­tuneil­ta ihmisiltä ote­taan ja tas­apain­ote­taan kokonaissysteemiä.
    Vero­tuk­selle on vai­h­toe­hto: toimi­vat markki­nat eli sel­l­aiset jois­sa ei ole yli­hin­to­ja ja alipalkkoja.
    Vero­tus las­kee kun esimerkik­si ruoka­markki­nat ter­ve­htyvät: toimeen­tu­lo­tu­keen ja asum­is­tu­keen tarvi­taan vähem­män rahaa, tulon­si­ir­roille ei ole enää tarvet­ta jos tulot eivät jakaudu epätasaisesti.
    Korkea vero­tus on huonos­ti toimivien markki­noiden & hyv­in­voin­ti­val­tion syytä. Huonos­ti toimi­vat markki­nat ovat väline ryöstämiseen, ja hyv­in­voin­ti­val­tios­sa ryöstäjien heikom­mil­taan ahkeroimat rahat eivät jää ryöstäjien­sä haltuun.

  99. Pasi: Yksikään tutkimus ei tue tätä teo­ri­aa, jos­sa val­tion veronalen­nuk­set ovat val­ti­olle var­ma ja tuot­toisa sijoi­tus vero­tu­lo­jen kannalta

    Nyt meni ilmeis­es­ti tuloveron puolelle. Tässä oli kyse yhteisöveros­ta eli yri­tys­ten voitostaan mak­samas­ta veros­ta ja alku­peräis­es­tä ehdo­tuk­ses­ta, että se olisi 0% kuten Virossa. Tämän veron tuot­to olisi siis 0 euroa. Kom­pen­soin­ti tulisi muual­ta, esim. parem­min huono­ja aiko­ja kestävistä yri­tyk­sistä, työl­lisyy­den kasvus­ta jne. Jos puhutaan tuloverosat, niin sil­lä on ole­mas­sa jos­sain opti­mi, Jos veroaste on 0, niin val­tion tulot ovat 0. Samaan tulok­seen päästään myös 100% veroas­t­eel­la. Jol­lain täl­lä välil­lä on opti­mi, joka var­maankin on eri­lainen eri paikois­sa, eri aikoina ja eri maksajilla.

  100. Eikös suur­in­pi­irtein kus­tan­nus­neu­traali ratkaisu olisi lopet­taa samal­la ker­taa sekä yhteisövero että yritystuet?

    Tietysti täl­lainen ei tule men­emään läpi kepulei­den ja maakun­tien min­is­te­rien vas­tus­taes­sa moista “alueel­lista epä­tasa-arvoa” kuin rut­toa ja raho­jako­laitok­sis­sa uuraa luovien byrokraat­tien kuris­taes­sa koko idean kehtoonsa.

  101. aex­is:
    Eikös suur­in­pi­irtein kus­tan­nus­neu­traali ratkaisu olisi lopet­taa samal­la ker­taa sekä yhteisövero että yritystuet? 

    Olisi, mut­ta kepu­lais­ten lisäk­si tuo olisi täysin mah­do­ton pala vasem­mis­tolle. Suomes­sa kun on tapana aina välil­lä nos­tel­la nimel­lisvero­pros­ent­te­ja ja sit­ten kek­siä kaiken­laisia vähen­nyk­siä niiden alen­tamisek­si. On poli­it­tis­es­ti helpom­paa laskea vero­ja vaivihkaa, sil­loin vasem­mis­tostakaan ei kuu­lu kovin paha itku ja mölä.ä

  102. aex­is: Eikös suur­in­pi­irtein kus­tan­nus­neu­traali ratkaisu olisi lopet­taa samal­la ker­taa sekä yhteisövero että yritystuet?

    Yhteiskun­tamme on skit­sofreeni­nen. Samanaikaises­ti usko­taan vapaiden markki­noiden kykyyn allokoi­da resurssit ja tuot­taa inno­vaa­tioi­ta parem­min kuin keskusjo­htoinen jär­jestelmä, ja kuitenkin nähdään tarpeel­lisek­si kerätä vero­ja sitä varten, että asiantun­ti­jaby­rokraatit ohjaa­vat rahaa valikoi­tu­ina tuk­i­na yri­tyk­sille takaisin.
    Luulisin, että kaik­ki yhteiskun­nan tuet ovat viime kädessä karhun­palvelus saa­jalle ja aiheut­ta­vat markki­noi­hin vääristymiä. Luul­tavasti pelkkä yri­tys­tukien lopet­ta­mi­nen paran­taisi Suomen kil­pailukykyä, vai­ka yhteisöverolle ei tehtäisi mitään.

  103. Rolling Heurlin: Kom­pen­soin­ti tulisi muual­ta, esim. parem­min huono­ja aiko­ja kestävistä yri­tyk­sistä, työl­lisyy­den kasvus­ta jne.

    No mik­si ei fir­ma vaan tuo­ta isom­mil­la tuloil­laan samal­la hin­nal­la samaa määrää samaa tavaraa? Mikä logi­ik­ka on työl­lisyy­den kasvun takana, ja mikä logi­ik­ka on sen takana että pääo­masi­joit­ta­ja ei otakaan kaikkia raho­ja joi­ta hän pysty­isi ottamaan?

    Veronalen­nusten siir­tymi­nen muualle kuin pääo­masi­joit­ta­jien tasku­un, sille täy­tyy olla joku loogi­nen päät­te­lyketju. Joku firmaa/pääomasijoittajaa pakot­ta­va voima täy­tyy olla vaikut­ta­mas­sa että veronalen­nuk­set eivät siir­ry fir­man tulo­ja kasvattamaan.

  104. Ville: Samanaikaises­ti usko­taan vapaiden markki­noiden kykyyn allokoi­da resurssit 

    Vapaa markki­na­t­alous *ei* aiheuta hyvin toimivia monop­o­li­va­pai­ta markki­noi­ta, kos­ka pääo­masi­joit­ta­jaa ei kiin­nos­ta toimi­vat markki­nat vaan huonos­ti toimi­vat isovoit­toiset monopolimarkkinat. 

    Ihmiset ovat vaan tottuneet/totutettu ajat­tele­maan että markki­noiden häir­iöt tule­vat markki­noiden ulkop­uolelta — markki­noiden häir­iöt eivät tule ulkop­uolelta, vaan markki­noiden *sisäpuolelta* voit­toa mak­si­moivan pääo­masi­joit­ta­jan muodossa.

  105. Pasi: No mik­si ei fir­ma vaan tuo­ta isom­mil­la tuloil­laan samal­la hin­nal­la samaa määrää samaa tavaraa? 

    Puhum­meko nyt monop­o­lista? Sel­l­aiselle tuo olisi hyvinkin mahdollista…

  106. Pasi: Veronalen­nusten siir­tymi­nen muualle kuin pääo­masi­joit­ta­jien tasku­un, sille täy­tyy olla joku loogi­nen päät­te­lyketju. Joku firmaa/pääomasijoittajaa pakot­ta­va voima täy­tyy olla vaikut­ta­mas­sa että veronalen­nuk­set eivät siir­ry fir­man tulo­ja kasvattamaan.

    Kyse­hän on nimeno­maan siitä, että vero­tushetken siirtämi­nen kas­vat­taa fir­man tulo­ja. Fir­mat ovat sen jäl­keen vahvem­pia ja kykenevät parem­min kestämään huonot ajat. Kun omis­ta­jat saa­vat fir­mas­ta rahaa, verote­taan vas­ta siinä vaiheessa.
    Näin juuri tehdään Virossa eikä siel­lä ole painet­ta muut­taa hyvin toimin­ut­ta käytäntöä.
    Vahvem­man yri­tyk­sen on helpom­pi kas­vaa ja palkata uut­ta henkilökuntaa.
    Pääo­masi­joit­ta­ja eival­itse sijoi­tusko­hdet­ta vain kas­sas­sa ole­van rahan perus­teel­la. Sehän van nos­taa osto­hin­taa vas­taavasti. Ei käteistä saa alennuksella.
    Ei pidä tässä sotkea yri­tyk­sen ja omis­ta­jan raho­ja. Ei niitä muutenkaan pidä sotkea.

    1. Minäkin olen esit­tänyt, että voitaisi­in ede­tä suun­taan, jos­sa YRITYS mak­saa vero­ja vain jae­tus­ta voitos­ta. Kokoomus­nuoret esit­tivät, ainakin omien verkko­sivu­jen­sa mukaan aivan tosi­ta ratkaisua, joka ei ymmärtääk­seni vas­taa edes Viron vero­tus­ta: yri­tysveros­ta luovut­taisi­in kokon­aan myös jae­tun voiton osalta ja vero jäisi osak­keen­o­mis­ta­jan henkilöko­htaisek­si veroksi. Ulko­maid­en omis­ta­mat yri­tyk­set oli­si­vat siis kokon­aan verottomia.

  107. Osmo Soin­in­vaara: Kokoomus­nuoret esit­tivät, ainakin omien verkko­sivu­jen­sa mukaan aivan tosi­ta ratkaisua, joka ei ymmärtääk­seni vas­taa edes Viron vero­tus­ta: yri­tysveros­ta luovut­taisi­in kokon­aan myös jae­tun voiton osalta ja vero jäisi osak­keen­o­mis­ta­jan henkilöko­htaisek­si veroksi. Ulko­maid­en omis­ta­mat yri­tyk­set oli­si­vat siis kokon­aan verot­to­mia. Kuu­lostaa erit­täin liike­taloudel­lis­es­ti järkevältä, kaup­pako­rkeak­oulun opit on hyvin omak­sut­tu Kokoomus­nuoris­sa — Kokoomus­nuoret eivät tajua että Kokoomus on yhteiskun­ta­jo­h­dos­sa eikä yri­tysjo­h­dos­sa. Hyvää yri­tysjo­hta­ja-aines­ta selvästi Kokoomus­nuoris­sa, poli­itikko-aines­ta ei kyl­lä ole yhtään.

    Mut­ta jos Suomen sisään peruste­taan lain­säädän­nöl­lä verova­paa “vyöhyke”, niin eiköhän koh­ta kaik­ki rahat ole siel­lä ja pysy siellä.

  108. Ville: Yhteiskun­tamme on skit­sofreeni­nen. Samanaikaises­ti usko­taan vapaiden markki­noiden kykyyn allokoi­da resurssit ja tuot­taa inno­vaa­tioi­ta parem­min kuin keskusjo­htoinen jär­jestelmä, ja kuitenkin nähdään tarpeel­lisek­si kerätä vero­ja sitä varten, että asiantun­ti­jaby­rokraatit ohjaa­vat rahaa valikoi­tu­ina tuk­i­na yri­tyk­sille takaisin.
    Luulisin, että kaik­ki yhteiskun­nan tuet ovat viime kädessä karhun­palvelus saa­jalle ja aiheut­ta­vat markki­noi­hin vääristymiä. Luul­tavasti pelkkä yri­tys­tukien lopet­ta­mi­nen paran­taisi Suomen kil­pailukykyä, vai­ka yhteisöverolle ei tehtäisi mitään.

    Ei tuos­sa mitään epälo­ogisu­ut­ta ole. Markki­na­t­alous ei opti­moi kokon­aisu­ut­ta vaan kokon­aisu­u­den osia. Lisäk­si tämä osaop­ti­moin­ti ei vält­tämät­tä niinkään perus­tu tehokku­u­teen kuin neu­vot­telu­voimaan tai infor­maa­tioepä­tas­apain­oon. Ei kan­na­ta myöskään uno­htaa, että osaop­ti­moin­tia tekevät tahot eivät oikeasti pyri toimis­saan optimoitiin.

    Ja kun nyt puhutaan opti­moin­nista ja tehokku­ud­es­ta, pitää muis­taa että talous on jär­jestelmä. Taloustiede puhuu vain jär­jestelmän tehokku­ud­es­ta tai opti­moin­nista. Se jät­tää täysin huomiotta jär­jestelmän tarkoituksen.
    Jos jär­jestelmälle ei voi­da osoit­taa tarkoi­tus­ta tai oikeu­tus­ta tai jos tämä jätetään huomiotta jär­jestelmän toim­intaa pohdit­taes­sa, eikö opti­moin­ti ole täl­löin hölmön hommaa?

  109. Har­voin kuulee näin suo­raa puhetta.
    Täm­möi­nen kan­nat­taa pitää mielessä. Maat kil­pail­e­vat hyvistä veronmaksajista.

    “When France sets a 75 per cent top income tax rate we will roll out the red car­pet and we will wel­come more French busi­ness­es which will pay their tax­es in Britain. That will pay for our pub­lic ser­vices and our schools,” he said.

    http://www.theage.com.au/business/world-business/france-and-britain-fall-out-over-cameron-tax-jest-20120620–20ms6.html

  110. Ver­taami­nen Englan­nin ja Ran­skan välil­lä on sikäli hyvä että siel­läkin välis­sä on vesi ja parin tun­nin laiva­mat­ka. Junal­la Lon­toon ja Pari­isin väli myös pari tun­tia. Helsin­gin ja Tallinnan väli­in menee myös pari tuntia.

    Ihan vielä asian sel­ven­tämisek­si voi ajatel­la seu­raavaa esimerkkiä.
    Tulot 1 miljoona € vuodessa.
    Vero Ran­skas­sa 750 000 ja Briteis­sä 400 000.
    Veron­mak­sa­ja saa käteen Ran­skas­sa 250 000 ja Briteis­sä 600 000. Veron­mak­sa­jalle jää käteen yli kak­si ker­taa enemmän. 

    Menot esimerkik­si Suomes­sa ovat yhteiskun­nalle sosi­aali ja ter­vey­den­huol­losta 9 820€ vuon­na 2009. Mui­ta kulu­ja en äkkiä löytänyt, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka näkyy kuitenkin.

    Val­tio siis voit­ta yhden täm­möisen kohdal­la Briteis­sä n. 390 000€ ja Ran­s­ka häviää n. 740 000€

    Keskimääräi­nen palka­nsaa­ja mak­saa Suomes­sa vero­ja keskimäärin 2 500€/kk= 30 000 €

    Brit­tien veroil­la lisään­tyy vero­tu­lot 13 taval­lisen veron­mak­sa­jan ver­ran yhdestä muut­ta­jas­ta ja mene­tys Ran­skan tyyli­in olisi 25 taval­lisen veron­mak­sa­jan verran.

    Cameronil­la on hyvä koulu­tus var­masti hyvä laskupää.
    Hol­lan­dista en tiedä. 

    Luvut tietysti ovat karkei­ta mut­ta ero­jen suu­ru­us­lu­ok­ka näkyy.

    Mitä mieltä olette: Mitenkä maa­ta pitäisi hoitaa?

    JouniL:
    Har­voin kuulee näin suo­raa puhetta.
    Täm­möi­nen kan­nat­taa pitää mielessä. Maat kil­pail­e­vat hyvistä veronmaksajista.

    “When France sets a 75 per cent top income tax rate we will roll out the red car­pet and we will wel­come more French busi­ness­es which will pay their tax­es in Britain. That will pay for our pub­lic ser­vices and our schools,” he said.

    http://www.theage.com.au/business/world-business/france-and-britain-fall-out-over-cameron-tax-jest-20120620–20ms6.html

  111. JouniL:

    Tulot 1 miljoona € vuodessa.
    Vero Ran­skas­sa 750 000 ja Briteis­sä 400 000.

    Ei Hol­lan­den pop­ulisti­nen veroe­hdo­tus sen­tään ihan noin paha ollut, hänen vaal­itäkyn­sä oli 75% veroaste miljoo­nan ylit­tävistä tuloista. (joka toki on Ran­skan val­tion talouden kannal­ta aivan älytön, vaik­ka tietysti vetoaakin äänestäjiin).

  112. JouniL: Tulot 1 miljoona € vuodessa.
    Vero Ran­skas­sa 750 000 ja Briteis­sä 400 000.
    Veron­mak­sa­ja saa käteen Ran­skas­sa 250 000 ja Briteis­sä 600 000. Veron­mak­sa­jalle jää käteen yli kak­si ker­taa enemmän. 

    Ran­skas­sa 250 000€ puh­taana käteen ja Briteis­sä 600 000 € puh­taana käteen. Eiköhän kum­mal­lakin tulota­sol­la ole jo enem­män rahaa kuin jak­saa kulut­taa, joten Englan­ti­in muu­ton kan­nuste on joku muu kuin raha, esim. vero­tuk­sen fanaat­ti­nen vihaami­nen tai Englan­nin sateinen ilma tai Englan­nin kuu­luisa ruoka.

    Usko­ma­ton­ta jos ihmiset luule­vat että he ovat todel­lakin tuot­ta­neet tavaroi­ta ja palvelu­ja miljoon­al­la € vuodessa! Eli muut­takoon näin tyh­mät yliyliyli­palkatut ihmiset vaan ulko­maille. Heitä ei ole niin paljon, että maan talous siitä kaatuisi.

    Eduskun­nas­sa yhdel­lä kansane­dus­ta­jal­la on rahaa käytössä 250 miljoon­aa euroa vuodessa. Eli siel­lä on neljän­nesmil­jardööre­ja 200 kappaletta.

  113. Köy­hä köy­häk­si jää. Tulee mieleen.

    Niin onhan se huo­mat­tu nyt Suomes­sakin kun ilmainen koulu ei paran­na edes asemaa.

    Pasi: Ran­skas­sa 250 000€ puh­taana käteen ja Briteis­sä 600 000 € puh­taana käteen. Eiköhän kum­mal­lakin tulota­sol­la ole jo enem­män rahaa kuin jak­saa kulut­taa, joten Englan­ti­in muu­ton kan­nuste on joku muu kuin raha, esim. vero­tuk­sen fanaat­ti­nen vihaami­nen tai Englan­nin sateinen ilma tai Englan­nin kuu­luisa ruoka.

    Usko­ma­ton­ta jos ihmiset luule­vat että he ovat todel­lakin tuot­ta­neet tavaroi­ta ja palvelu­ja miljoon­al­la €vuodessa! Eli muut­takoon näin tyh­mät yliyliyli­palkatut ihmiset vaan ulko­maille. Heitä ei ole niin paljon, että maan talous siitä kaatuisi.

    Eduskun­nas­sa yhdel­lä kansane­dus­ta­jal­la on rahaa käytössä 250 miljoon­aa euroa vuodessa. Eli siel­lä on neljän­nesmil­jardööre­ja 200 kappaletta.

  114. Mitenkä mah­taa olla käyt­tää Suo­mi tilaisu­ut­ta hyväk­si ja kerää tänne iso­ja fir­mo­ja, jot­ka tuo­vat mukanaan suu­rit­u­loista väkeä jot­ka mak­sa­vat paljon Euro­ja veroina eikä vain prosentteja??

    Lainais eräästä tun­netus­ta Brittilehdestä:

    David Cameron may soon be rolling out the red car­pet not just for French tax-exiles but also for traders from Frank­furt, Milan and Madrid.
    The lead­ers of the “Big Four” economies in the euro­zone agreed yes­ter­day to push ahead with a finan­cial trans­ac­tion tax — with­out Britain, which remains res­olute­ly opposed. The tax will make it more expen­sive for finance hous­es to do busi­ness in main­land Europe and could lead to a flight of busi­ness to the City.
    The deci­sion was tak­en at a mini-sum­mit of the Ger­man, French, Ital­ian and Span­ish lead­ers at a vil­la on the out­skirts of Rome as they pre­pare for the fate­ful Euro­pean Union sum­mit in Brus­sels on Thurs­day and Fri­day. It amounts to an acknowl­edge­ment by Ger­many and its allies that it will not get an EU-wide agree­ment on the tax.
    Britain is joined in its oppo­si­tion by the Nether­lands, Lux­em­bourg and Fin­land. Fierce oppo­si­tion from Britain, the Unit­ed States and oth­er big nations derailed attempts to win world­wide approval at the G20 sum­mit last year.

  115. Hyv­in­hän tuo pyöröovi on toimin­ut yhteen suun­taan ilman sekoomusnuoriakin:

    http://www.kauppalehti.fi/omayritys/yle+viroon+siirtyy+600–800+suomalaisyritysta/201207206955

    Virossa toimii täl­lä het­kel­lä akti­ivis­es­ti noin 4000 suo­ma­lais­taus­taista yri­tys­tä, ker­too Yle.

    Elinkei­noelämän keskus­li­iton yrit­täjyysasiantun­ti­ja Kim­mo Hyrsky arvioi, että suo­ma­laisyri­tys­ten siir­tymi­nen Viroon tulee jatku­maan täl­lä vuosikymmenellä.

    ”Arve­len, että 600 — 800 uut­ta suo­ma­laista yri­tys­tä siir­tyy Viroon”, Hyrsky sanoo Ylen haastattelussa.

    Aiem­min Viroon siir­tyi eri­tyis­es­ti met­al­li- ja konepa­jo­ja. Nyt Viroon on alka­nut siir­tyä esimerkik­si suun­nit­teluyri­tyk­siä, arkkite­hti­toimis­to­ja sekä it-alan yri­tyk­siä.

    Olisiko­han jo koh­ta aika tehdä jotakin?

  116. aex­is: ”Arve­len, että 600 – 800 uut­ta suo­ma­laista yri­tys­tä siir­tyy Viroon”, Hyrsky sanoo Ylen haastattelussa.

    Jos tuo tarkoit­taa että 700 /vuosi niin Suomes­sa ei ole yri­tyk­siä enää 400 vuo­den päästä noin vuon­na 2412, jos yri­tys­ten määräk­si arvioi karkeasti 300 tuhatta. 

    “uut­ta suo­ma­laista yri­tys­tä” Ei se ole suo­ma­lainen yri­tys jos se syn­tyy Virossa, se on viro­lainen yritys.

    1. Pasi.
      Jos suo­ma­lainen yrit­täjä perus­taa yri­tyk­sen Viroon vero­su­un­nit­telun takia, se on “suo­ma­lainen” yritys.
      Ongel­ma tässä ei ole se, että >Virossa verotet­taisi­ni vähem­män, vaan se, että Virossa ja Suomes­sa verote­taan eri taval­la. Kun kon­serni toimii molem­mis­sa mais­sa, vält­tyy vero­tuk­selta läh­es kokon­aan. Ihan kokon­aan, jos toim­into­ja on lisäk­si Hol­lan­nis­sa ja Ruotsissa.
      Virossa muuten palkan sivuku­lut ovat kovin korkei­ta. Jään odot­ta­maan kokoomus­nuorten kan­nan­ot­to­ja Viron seu­raamiseen tässäkin.

Vastaa käyttäjälle juha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.