Jutta Urpilainen ja valtionyhtiöiden lisäeläkkeet

LJT, Liik­keen­jo­hdolli­nen Tutkimus­ryh­mä (täl­laisenkin yhdis­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa istun) jär­jesti viime torstaina keskuste­lu­ti­laisu­u­den val­tion omis­ta­japoli­ti­ikas­ta. Vas­tu­umin­is­teri Hei­di Hau­ta­la piti ilman papere­i­ta todel­la hyvän alus­tuk­sen. Nopeasti on oppinut.

Min­ua koko omis­ta­japoli­ti­ikas­sa alkoi ihme­tyt­tää se, mihin sil­lä tähdätään.

Val­tion omis­tus on suurelta osin keskitet­ty Solid­i­um Oy:hyn. Tämä omis­tamiseen keskit­tymi­nen tapah­tui aikoinaan demarien vaa­timuk­ses­ta. Jotkut demareista halu­si­vat tukea val­tion omis­tus­ta van­has­ta muis­tista, toiset halu­si­vat val­tios­ta ankku­ri­omis­ta­jaa, joka ei lakkau­ta ruostevyöhyk­keen tehtai­ta. Tähän jälkim­mäiseen tarkoituk­seen val­tion omis­ta­mat pörssiy­htiöi­den osak­keet ovat huono keino, kos­ka jos yhtiö on viety pörssi­in, sen kan­nat­tavu­ut­ta ei saa vaaran­taa sil­lä, että val­tio aset­taa yhtiölle ylimääräisiä yhteiskun­nal­lisia velvoit­tei­ta. Tämä rajoi­tus kyl­lä tiedettiin.

Nyt Solid­i­um Oy ostelee osakkei­ta ole­mas­sa ole­vista pörssiy­htiöistä, joiden men­estys on tärkeä Suomen kansan­taloudelle. Mitä hyö­tyä tästä on? Eihän yhtiö saa siitä sent­tiäkään. Voisi ajatel­la, että merkit­täisi­in uusia osakkei­ta, jos yri­tyk­sel­lä on jokin tärkeä laa­jen­tu­mis­hanke. En tosin tiedä, ovatko suun­natut osakean­nit pörssiy­htiöis­sä edes mahdollisia.

Eniten julk­isu­udessa on keskustel­tu val­tiony­htiöi­den palk­it­semisjär­jestelmistä. Val­tio­varain­min­is­teri Jut­ta Urpi­lainen on vaat­in­ut, ettei johdolle ostet­taisi val­tiony­htiöis­sä lisäeläkkeitä. Vaa­timus on perustel­tu, ja lisäeläk­keet onkin pois­tet­tu lis­taa­mat­tomista val­tiony­htiöistä. Pörssiy­htiöistä niitä ei voi yhden omis­ta­jan (vaik­ka omis­taisi enem­mistön) vaa­timuk­ses­ta pois­taa, kos­ka se loukkaa muiden osak­keen­o­mis­ta­jien etua. Suomes­sa on val­tio­varain­min­is­ter­iön esi­tyk­ses­tä ja eduskun­nan myötä­vaiku­tuk­sel­la tehty taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si mak­saa palkkaa kier­toteitse auto- ja asun­toe­tu­na ja lisäeläkkeinä.  Kun täl­lainen veroe­tu on nähty yhteiskun­nal­lis­es­ti tarkoituk­sen­mukaises­ti, ei sen käyt­töä voi lain mukaan kieltää myöskään val­tiony­htiöiltä, jos niil­lä on muitakin omistajia.

Jos Jut­ta Urpi­lainen on huolestunut lisäeläkkeistä val­tio-omis­tei­sis­sa pörssiy­htiöis­sä, hänen kan­nat­taa kat­soa peili­in. Hän voi sen lopet­taa, Hei­di Hau­ta­la ei voi. Sen kun antaa eduskun­nalle esi­tyk­sen, jol­la lisäeläkkei­den vero­tu­ki pois­te­taan. Jos lisäeläk­keet ovat huono asia val­tiony­htiöis­sä, mik­si ne ovat hyvä asia yksi­ty­i­sis­sä yrityksissä?

53 vastausta artikkeliin “Jutta Urpilainen ja valtionyhtiöiden lisäeläkkeet”

  1. Suun­natut osakean­nit ovat mah­dol­lisia, vaikkakin joskus vähän bolemi­ikkia aiheut­tavia. Viimeisim­pänä esimerkkinä tämän kevään Tal­vi­vaaran osakean­ti, joka suun­nat­ti­in fir­man suurim­mille omis­ta­jille (Myös Solid­i­um osal­lis­tui huo­mat­tavasti nykykurssia korkeam­mal­la hin­nal­la, joka tosin taisi olla sil­loista kurssia alem­pi). Pien­si­joit­ta­jat keräilivät addres­si­akin antia vastustaakseen.

  2. Osakey­htiölain 7§ on sama pörssi- ja lis­taa­mat­tomille yhtiölle, joten jos lisäeläkkäi­den pois­t­a­mi­nen loukkaa muiden osak­keen­o­mis­ta­jien etua pitäisi sen olla samal­la taval­la mah­do­ton­ta lis­taa­mat­tomis­sa yhtiössä. Tietysti toden­näköis­es­ti lis­taa­mat­tomien omis­tuk­sien joukos­sa on paljon yhtiötä, jois­sa val­tio on ain­oa omistaja.

  3. Kun tulovero­pros­en­tit saadaan ylem­mis­sä tulolu­okissa lähem­män nor­maale­ja, ei tarvitse enää kikkail­la. 🙂 Haas­teena vain on, että ennen sitä pitää mm. pääo­maan kohdis­tu­via vero­ja laskea, tai koh­ta meil­lä ei ole mitään toim­intaa jos­ta voisi pien­tä tai isoa palkkaa nos­taa. Kun siihen vielä lisätään täysin kil­pailukyvytön liiken­teen ja ener­gian vero­tus, täy­tyy vain sanoa että olemme keit­täneet aikamoi­sen sopan. Emme selviä täl­lä menol­la yhteismarkkinoilla. 🙁

    Ver­rat­taes­sa kil­pail­i­joi­hin meil­lä on kak­si veroa, joi­ta on mah­dol­lista nos­taa. Toinen on kiin­teistävero ja toinen on alimpi­en tulolu­okkien tulovero. Joten tilanne ei ole täysin lohduton. 😉

  4. OS kir­joit­ti: “Min­ua koko omis­ta­japoli­ti­ikas­sa alkoi ihme­tyt­tää se, mihin sil­lä tähdätään.”

    Erit­täin hyvä kysymys!

    Olin joitakin vuosia sit­ten töis­sä Val­met Oyssä, Vuosaaren telakalla ja siel­lä tämä asia oli osa melkeim­pä jolka­päiväistä keskustelua.

    Se ainakin kävi selväk­si, että val­tion­o­mis­tus on paha händikäp­pi, kun koete­taan kehit­tää yhtiön toim­intaa kan­nat­tavak­si ja kan­sain­välis­es­ti kilpailukykyiseksi.

    Poli­itikot eivät nimit­täin pysty pitämään näppe­jän­sä irti val­tiony­htiön päivit­täis­es­tä toimin­nas­ta, vaan tunke­vat joka paikkaan sotke­maan itses­tään­selviäkin asioita.

    Poli­itikot eivät ole usein ollenkaan päte­viä ymmärtämään nykyaikaisen liike-elämän vaa­timuk­sia, jos­sa men­estymi­nen vaatii monivuo­tista pere­htymistä ja kokemusta.

    Surulli­nen esimerk­ki tästä on Wärt­silä Marine,johon Val­metin telakat päämin­is­teri Kale­vi Sor­san nerokkaas­sa poli­it­tises­sa ohjauk­ses­sa yhdis­tet­ti­in vuon­na 1986.

    Yhtiö menikin sit­ten konkurssi­in jo 1991!

    Seurasin tätä pros­es­sia aivan vier­estä ja vieläkin aivan puistattaa!

    Nyky­isin tilanne näyt­tää ole­van vieläkin pahempi, sikäli kun Finnairin tilan­net­ta seu­raa­mal­la jotain voi päätellä.

    Nyt iltale­htien yms. medi­an jah­taa­mat pop­ulisti-poli­itikot alka­vat pani­iki­no­mais­es­ti etsiä ns. pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ja ns. bio­di­ver­si­teetin perivihollisia.

    Tämä nykyaikainen noita­jahti johtaa sit­ten siihen, että kaik­ki kiin­nisaadut noi­dat polte­taan heti julkises­ti media-rovi­o­l­la, ilman oikeu­denkäyn­tiä tietenkin.

    Tässä noita­jahdis­sa kaik­ki val­tiony­htiöt ovat tietenkin poli­itikko­jen kaikkein suosi­tu­impia kohteita.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on kokemusta

  5. “Min­ua koko omis­ta­japoli­ti­ikas­sa alkoi ihme­tyt­tää se, mihin sil­lä tähdätään.”

    Just viime, vai edel­lisvi­ikol­la pid­it virheenä että Kemi­ra oli myynyt kai­vok­sen­sa pois. Jos sit­ten ker­toisit mikä mielestäsi pitäisi olla val­tiony­htiöi­den omis­ta­japoli­ti­ikan tavoite?

  6. Erit­täin hyviä kom­ment­te­ja ja kysymyk­siä, Osmo. Nämä pörssiy­htiön eri­ty­is­vaa­timuk­set tas­a­puolis­es­ta kohtelus­ta eri omis­ta­jia kohtaan ei tun­nu aukea­van poli­itikoille. For­tum tietysti selvin esimerkki. 

    Jos For­tu­min johta­ja Tapio Kuu­la kek­sii jonkun uuden bis­nek­sen jol­la hän voisi tehdä mil­jardin rahaa For­tu­min kas­saan mut­ta tajuaa samal­la että siitä tulisi Suomen kansan­taloudelle 5 mil­jardin ylimääräiset kulut, on hänen pörssi­lain mukaan tuo mil­jar­di otet­ta­va jos toimen­pide vain on lailli­nen. Jos hän ei sitä tee, voi käräjil­lä tul­la kovat kor­vaus­vaa­timuk­set tai jopa pahempaa. Näin on eduskun­ta säätänyt.

    For­tu­min kohdal­la täy­tyy sanoa että kiitos Antti Kalliomä­ki pörssi­in vien­nistä. Oletko ylpeä asiasta?

    Näistä luon­taise­duista: Kun aikoinaan muinaises­sa nyky-Lähi-Idässä kek­sit­ti­in raha niin en ymmär­rä mik­si edelleen halu­taan mak­saa luonnossa.

  7. Hau­ta­lan omis­tu­so­h­jauk­sen kohoko­hti­in kuu­luu myös Finnar­in hal­li­tuk­sen kor­vaami­nen aiem­paa vähäisem­pää asiantun­te­mus­ta omaav­il­la jäse­nil­lä. Liike­len­to­toimin­nan har­ras­t­a­mi­nen lie­nee niin help­poa bisnestä, että sitä johta­maan ei tarvi­ta eri­tyisem­pää koke­mus­ta, kun­han esimerkik­si sukupuoli on sopiva.

    Myös Vehviläisen erot­ta­mi­nen pelkän syyt­teen perus­teel­la on tiukasti ottaen oikeusval­tion peri­aat­tei­den vas­tainen. Hesarin mukaan Hau­ta­la kuitenkin aikoo potkut antaa heti eikä odot­taa syyl­lisyy­den tai syyt­tömyy­den toteamista. No, toimarien työ­suhde­tur­va ei tun­netusti ole hääp­pöi­nen — mis­tä syys­tä heille jotain lisäeläkkeitä mielel­lään suo.

    Eduskun­ta­han pitkälti luopui omista kul­ta­pos­sueläkkeistään pari vuot­ta sit­ten. Nykyään edus­ta­jan hom­man lop­ut­tua saa pahim­mil­laan vain vuo­den ver­ran sopeu­tu­mis­ra­haa. Vielä muu­ta­ma vuosi­han sit­ten kansane­dus­ta­ja saat­toi eläköi­tyä hyvälle eläk­keelle jo alle kolmekymppisenä. 

    Tosin eläkeu­ud­is­tus ei koske esimerkik­si Hau­ta­laa, kos­ka hän on ns. van­ha edus­ta­ja. Hau­ta­la voisikin lopet­taa hom­mat huomen­na ja elää eduskun­nan ja EU-par­la­mentin oikeut­tamil­la sopeu­tu­miseläkkeil­lä eläkeikään asti. Eläk­keen määrää en viit­si selvit­tää, mut­ta se lie­nee reip­paasti yli suo­ma­laisen keskian­sion. Mik­si Hau­ta­la ei puu­tu tähän eläke-etuun?

    No, Hau­ta­la­han on sinän­sä hyvä tyyp­pi, mut­ta hänen omis­tu­so­h­jauk­sen­sa on aika rohkeaa. Se tun­tuu perus­tu­van rahan tekemisen sijaan moraalille sekä oudohkoille ihmiskuville ja yhteiskun­ta­te­o­ri­oille. Hau­ta­lan maail­mas­sa yri­tyk­set eivät ole huip­pu­un­sa viritet­tyjä kil­pailukonei­ta ja omis­ta­jien edun mak­si­moi­jia vaan enem­pi hyvien veljien har­ras­tus- ja vilunkitoimintaa. 

    Tiukasti lakia tulkiten Hau­ta­lan omis­tu­so­h­jaus on lail­lisu­u­den raja­mail­la, jos ei sit­ten pysty perustele­maan muille omis­ta­jille — ja veron­mak­sajille — että viher­vasem­mistofem­i­nis­tit tietävät miten rahaa tehdään ja muut eivät. Jos täl­lainen retori­nen kär­jistys sal­li­taan. Hau­ta­la­han halu­aa esimerkik­si naiski­in­tiöt pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in, vaik­ka siitä ei mitään hyvää omis­ta­jille seu­raakaan Nor­jan esimerk­istä päätellen.

    1. Toim­i­tusjo­hta­jan erot­ta­mi­nen pelkän syyt­teen perus­teel­la on tietysti oikeustur­van kannal­ta outoa, mut­ta toim­i­tusjo­hta­ja voidaan erot­taa, jos hän käy rasit­teek­si yri­tyk­selleen enem­pää syytä ilmoit­ta­mat­ta. Myös työnt­nta­jat erot­ti­vat Johannes Koro­man sit­tem­min kaatuneen syyt­teen perusteella.

  8. Kuu­lostaa siltä, että puolueil­la ei ole yht­enäistä käsi­tys­tä siitä, onko Solid­i­um puh­das sijoi­tusy­htiö vai poli­it­ti­nen ohjaus­mekanis­mi. Kuvit­telin että val­tion omis­tuk­set olisi jo jaet­tu kuvat­tua selvem­min strate­gisi­in ja sijoitusomistuksiin.

    > … lisäeläk­keet onkin pois­tet­tu lis­taa­mat­tomista val­tiony­htiöistä. Pörssiy­htiöistä niitä ei voi yhden omis­ta­jan (vaik­ka omis­taisi enem­mistön) vaa­timuk­ses­ta pois­taa, kos­ka se loukkaa muiden osak­keen­o­mis­ta­jien etua.

    Kai enem­mistöomis­ta­ja voi ne tah­toes­saan pois­taa. Taloudel­lis­es­ti tyh­mät päätök­set, kuten esimerkik­si poli­it­tisin perustein tehdyt päätök­set, eivät ehkä olisi muiden, enem­män sijoi­tus­mielessä mukana ole­vien sijoit­ta­jien mieleen, mut­ta ei kai laki kiel­lä tyh­myyk­siä tai ide­ol­o­gisia päätök­siä, vaan vaatii vain, että eri osak­keen­o­mis­ta­jia kohdel­laan samal­la tavalla.

    > Kun täl­lainen veroe­tu on nähty yhteiskun­nal­lis­es­ti tarkoituk­sen­mukaises­ti, ei sen käyt­töä voi lain mukaan kieltää myöskään val­tiony­htiöiltä, jos niil­lä on muitakin omistajia.

    Ei ole kiel­let­ty, mut­ta tämä ei tarkoi­ta, että pitäisi käyt­tää. On osak­keen­o­mis­ta­jien etu vaa­tia, että yhtiötä hoide­taan taloudel­lis­sti hyvin. Perustel­lut työn­tek­i­jöitä kan­nus­ta­vat lisäe­dut ja vero­jen opti­moin­ti fir­man ja työn­tk­i­jöi­den kannal­ta voivat tul­la kyseeseen. Mut­ta hyväveli­jär­jestelmän kulut­ta­mat rahat (esim. fir­man kannal­ta kan­nat­ta­mat­tomat eläke- ja asun­toe­dut) ovat suo­raan pois osak­keen­o­mis­ta­jien kassasta.

    Ehdotan että vihreät kan­nat­ta­vat kaikkien turhien, jär­jestelmää mon­imutkaistavien ja turhaan verokeinot­telu­un kan­nus­tavien lisäe­tu­usjär­jestelmien purkamista.

    Hei­di Hau­ta­la voi myös kan­nat­taa noiden etu­jen käytöstä luop­umista yri­tyk­sis­sä, jois­sa val­tio on merkit­tävä omis­ta­ja, ellei niiden käytöstä ole osoitet­tavis­sa yhtiöille selvää etua.

    Myös Jut­ta Urpi­lainen voisi tehdä samoin, mut­ta suosit­te­len, että vihreät lähtevät liik­keelle ja otta­vat kan­taa siitä riip­pumat­ta, mitä SDP ja Jut­ta Urpi­lainen tekevät.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Toim­i­tusjo­hta­jan erot­ta­mi­nen pelkän syyt­teen perus­teel­la on tietysti oikeustur­van kannal­ta outoa…

    Kysyä voi, joutuuko Suomes­sa liian hel­posti syyt­teeseen? Asi­as­sa­han ei olisi ongel­maa, jos kevein perustein syyt­teen nos­tanut osa­puoli mak­saisi täy­det kor­vauk­set. Tässä Finnairin tapauk­ses­sa reilun kymme­nen vuo­den palkat Vehviläiselle ja var­maan jotain Finnair­illekkin. Ongel­ma muo­dos­tuukin siitä, ettei val­tio mak­sa Suomes­sa minkään­laisia kor­vauk­sia, teki se sit­ten ihan mitä tahansa.

  10. tomp­peli: Eduskun­ta­han pitkälti luopui omista kul­ta­pos­sueläkkeistään pari vuot­ta sit­ten. Nykyään edus­ta­jan hom­man lop­ut­tua saa pahim­mil­laan vain vuo­den ver­ran sopeu­tu­mis­ra­haa. Vielä muu­ta­ma vuosi­han sit­ten kansane­dus­ta­ja saat­toi eläköi­tyä hyvälle eläk­keelle jo alle kolmekymppisenä. 

    Sopeu­tu­miseläket­tä van­has­sa jär­jestelmässä saadak­seen täy­tyi olla ollut kansane­dus­ta­jana seit­semän vuot­ta, käytän­nössä kak­si neljän vuo­den vaa­likaut­ta. Ja jos aikoo olla “alle kolmikymp­pisenä” (ts. enin­tään 29-vuo­ti­aana) kak­si kaut­ta istunut ex-kansane­dus­ta­ja, niin täy­tyy olla tul­lut ensi ker­taa val­i­tuk­si eduskun­taan 21-vuo­ti­aana. Ainakaan itsel­leni ei tule mieleen koko Suomen his­to­ri­as­ta mui­ta näin nuo­ria kansane­dus­ta­jia kuin Erk­ki Liika­nen, joka oli eduskun­nas­sa vuon­na 1972 aloit­taes­saan 21 vuot­ta 4 kuukautta.

    Nuorin kak­si kaut­ta istunut ex-kansane­dus­ta­ja taitaa olla täl­lä het­kel­lä Petri Neit­taan­mä­ki, joka oli 32-vuo­tias pudotes­saan eduskun­nas­ta vuo­den 2007 vaaleis­sa. Hänkään ei ole ollut kansane­dus­ta­jau­ransa jäl­keen työt­tömänä. Nuorin kah­den kau­den kansane­dus­ta­ja viime vaa­likau­den lopus­sa oli 33-vuo­tias Oras Tynkky­nen, joka tuli val­i­tuk­si uudelleen. Tämän vaa­likau­den lopus­sa nuorin on luul­tavasti Tuo­mo Puumala, hänkin tuol­loin jo 33-vuotias.

  11. Toim­i­tusjo­hta­ja voidaan aina potkia pihalle ihan vain sik­si kun naa­ma ei miellyttänyt. 

    Se on taas ihan eri asia oliko Hau­ta­lan mitään järkeä men­nä moinen kuningasidea töräyt­tämään julk­isu­u­teen, var­maan Vehviläisel­lä on nyt moti­vaa­tio aivan hui­pus­saan ja auk­tori­teet­ti­ase­makin on vähän niin ja näin, kun mies roikkuu löysässä hirressä. 

    Jos on tuo­ta mieltä niin olisi pitänyt omana tiet­on­aan ja antanut sit­ten kenkää jos tulee syyte. 

    Jos olisin Vehviläi­nen niin löisin kyl­lä han­skat naulaan samantien.

  12. Jos syyte lahjuk­sen vas­taan­ot­tamis­es­ta nos­te­taan, niin minus­ta Hei­di Hau­ta­lal­la on paljon parem­pi syy potkia Finnairin TJ pois kuin hänel­lä oli antaa potkut Finnairin hal­li­tuk­selle. Lahjussyyt­teen ongel­ma on, että 1) oikeu­denkäyn­ti tod.näk. hait­taisi TJ:n tehtävien suorit­tamista ja 2) kestäisi pitkään. Tämä olisi pitkäkestoinen hait­ta yritykselle.

    Kuvit­telisin myös, että siinä tilanteessa Vehviläi­nen itsekin eroaisi. Tämä Hau­ta­lan ennakkoil­moi­tus oli mus­ta vähän turha. Itse tulk­it­sen, että ilmoi­tus oli suun­nat­tu enem­mänkin medi­alle kuin Finnairin hal­li­tuk­selle ja sijoittajille.

    Sen sijaan se Hau­ta­lan tekemä Finnairin hal­li­tus­vai­h­to oli minus­ta erit­täin huonoa omis­ta­japoli­ti­ikkaa. Val­tion omis­ta­jao­h­jaus­poli­ti­ikas­sa on ymmärtääk­seni lähdet­ty siitä että pörssiy­htiöis­sä tulisi päätök­set tehdä liike­taloudel­lisin perustein — ei poli­it­tisin perustein. Tax­ellin ja muiden hal­li­tuk­sen jäse­nien julk­isu­udessa esit­tämien väit­tei­den perus­teel­la Finnairin hal­li­tus oli toimin­ut juuri niin kuin hei­dän tulisikin taval­lises­sa yri­tyk­sessä toimia. Vaike­as­sa kri­isi­ti­lanteessa he oli­vat käyt­täneet koko käytössä ole­vaa työkalu­pakkia ratkaisten ongel­man taval­la jol­la he kat­soi­vat parhait­en edis­tävän yhtiön ja samal­la sen omis­ta­jien etua. Ongel­ma vain oli että ratkaisu näyt­ti medi­an rum­mut­ta­mana erit­täin rumal­ta, joka teki siitä poli­it­tisen ongel­man. Täl­lä ker­taa pääsi käymään niin, että poli­tikoin­ti ajoi liike­taloudel­lis­ten syi­den ohi, ja Finnairin hal­li­tus meni vaihtoon.

    Minus­ta val­tio-omis­ta­jan pitää selkeästi päät­tää halu­aako se että sen enem­mistöomis­ta­mat yhtiöt ovat liike­taloudel­lisil­la perusteil­la vai poli­it­tisil­la perusteil­la toimivia yri­tyk­siä. Taval­laan val­tion omis­ta­japoli­ti­ik­ka yrit­tää väit­tää että yri­tys­ten tulisi toimia liike­taloudel­lisil­la perusteil­la — käytän­tö sanoo muu­ta. Jos halu­taan poli­it­tista kon­trol­lia, niin reiluin­ta olisi ostaa yhtiöt pörssistä pois. Tämä on han­kalaa toteut­taa, kos­ka kuten Hei­di Hau­ta­la on selkeästi ilmoit­tanut, val­tio ei halua investoi­da suuria sum­mia omis­tami­in­sa yhtiöihin.

    Nykyi­nen epä­selvä tilanne val­tion­o­mis­tuk­sen suh­teen on han­kalaa val­tionyri­tys­ten johdolle. Johdon pitää pela­ta ikään kuin kak­sil­la sään­nöil­lä yhtä aikaa. Val­tio-omis­ta­ja ‑ris­ki näkyy myös yhtiön arvos­tuk­ses­sa. Esim. uskon että toteu­tunut ja poten­ti­aa­li­nen poli­it­ti­nen ohjaus on yksi syy Finnairin osak­keen alamäelle (Finnairin val­tioris­ki kas­vanut). Itsel­läni ei ole tarpeek­si riskin­si­etokykyä kan­taa tätä val­tioriskiä, joten omia raho­jani en sijoi­ta val­tion enem­mistöomis­tami­in yhtiöi­hin. Itse asi­as­sa toivoisin ettei eläk­er­a­ho­janikaan näi­hin yri­tyk­si­in sijoitettaisi.

  13. Osmo: “lisäeläk­keet onkin pois­tet­tu lis­taa­mat­tomista val­tiony­htiöistä. Pörssiy­htiöistä niitä ei voi yhden omis­ta­jan (vaik­ka omis­taisi enem­mistön) vaa­timuk­ses­ta pois­taa, kos­ka se loukkaa muiden osak­keen­o­mis­ta­jien etua.”

    Eipä se nyt mitenkään implisi­itis­es­ti ole selvää, että se loukkaisi joidenkin osak­keen­o­mis­ta­jien etua — päin­vas­toin, sehän lisää jaet­tavis­sa ole­van osin­gon määrää. 🙂
    Ko. edun pois­t­a­mi­nen loukkaa vain niiden etua, joil­la se on. Jos taas ajatel­laan tule­vaisu­udessa rekry­toitavia johta­jia, näille ei syn­ny mitään oikeut­ta, kun sitä ei palkat­taes­sa luvata.

  14. tomp­peli:
    ‘snip’
    No, Hau­ta­la­han on sinän­sä hyvä tyyp­pi, mut­ta hänen omis­tu­so­h­jauk­sen­sa on aika rohkeaa. Se tun­tuu perus­tu­van rahan tekemisen sijaan moraalille sekä oudohkoille ihmiskuville ja yhteiskun­ta­te­o­ri­oille. Hau­ta­lan maail­mas­sa yri­tyk­set eivät ole huip­pu­un­sa viritet­tyjä kil­pailukonei­ta ja omis­ta­jien edun mak­si­moi­jia vaan enem­pi hyvien veljien har­ras­tus- ja vilunkitoimintaa.
    ‘snip’

    Vai vilunkia? No eipä Finnairin aikaisem­paa “taitavaa” hal­li­tus­ta tai johtoa voi ainakaan rahan tekemis­es­tä syyt­tää. Ikävä kyllä. 😉

  15. Las­si Hieta­nen:

    ‘snip’
    Jos For­tu­min johta­ja Tapio Kuu­la kek­sii jonkun uuden bis­nek­sen jol­la hän voisi tehdä mil­jardin rahaa For­tu­min kas­saan mut­ta tajuaa samal­la että siitä tulisi Suomen kansan­taloudelle 5 mil­jardin ylimääräiset kulut, on hänen pörssi­lain mukaan tuo mil­jar­di otet­ta­va jos toimen­pide vain on lailli­nen. Jos hän ei sitä tee, voi käräjil­lä tul­la kovat kor­vaus­vaa­timuk­set tai jopa pahempaa. Näin on eduskun­ta säätänyt.
    ‘snip’

    Tämä on täyt­tä pup­pua. Kor­vaus­vaa­timuk­sen voi toki osak­keen­o­mis­ta­ja esit­tää, mut­ta eipä niitä Jenkeis­säkään juuri läpi ole mennyt.

  16. Las­si Hieta­nen:

    Jos For­tu­min johta­ja Tapio Kuu­la kek­sii jonkun uuden bis­nek­sen jol­la hän voisi tehdä mil­jardin rahaa For­tu­min kas­saan mut­ta tajuaa samal­la että siitä tulisi Suomen kansan­taloudelle 5 mil­jardin ylimääräiset kulut, on hänen pörssi­lain mukaan tuo mil­jar­di otet­ta­va jos toimen­pide vain on lailli­nen. Jos hän ei sitä tee, voi käräjil­lä tul­la kovat kor­vaus­vaa­timuk­set tai jopa pahempaa. Näin on eduskun­ta säätänyt.

    Las­si Hietanen

    Jos For­tu­min johta­ja Tapio Kuu­la kek­sii jonkun uuden bis­nek­sen jol­la hän voisi tehdä mil­jardin rahaa For­tu­min kas­saan mut­ta tajuaa samal­la että siitä tulisi Suomen kansan­taloudelle 5 mil­jardin ylimääräiset kulut, on hänen pörssi­lain mukaan tuo mil­jar­di otet­ta­va jos toimen­pide vain on lailli­nen. Jos hän ei sitä tee, voi käräjil­lä tul­la kovat kor­vaus­vaa­timuk­set tai jopa pahempaa. 

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn että mikä laki tuo­hon velvoit­taaa? Eikö pörssiy­htiöt saa lain mukaan tehdä huonoa bisnestä? Eikö julkises­ti vai­hdet­tukin fir­ma saa tehdä vaik­ka yleishyödyl­listä tauhkaa joka tuot­taa vaan tap­pi­o­ta, jos johto niin päät­tää. Tod näk johto saisi yhtiökok­ouk­ses­sa moi­ses­ta kenkää, mut­ta ei kai siitä rikossyytet­tä tulisi?

    1. Kun yhtiö on viety pörtssi­in, sen hal­li­tuk­sen tulee ajaa tas­a­puolis­es­ti osak­keen­o­mis­ta­jien etua eikä yhden omis­ta­jan pyrkimyk­siä. Sik­si ythtiötä ei pidä viedä pörssi­in, jos sen halu­taan käyt­täy­tyvän kovin yhteiskuntavastuullisesti.

  17. Huvit­tavin­ta omis­ta­japoli­ti­ikas­sa on ollut Son­er­an tari­na: Niin­istön oper­aa­tio syöstä Ven­namo ja Aura ulos ja nos­taa O‑P Heinonen kas­va­maan korkoa Son­er­an nos­teeseen johti lop­ul­ta Son­er­an konkurssiin

    Lop­ul­ta se myyti­in pani­ikissa Telialle ja nyt Ven­na­mon aloit­ta­mat pro­jek­tit tuot­ta­vat vuodessa enem­män kuin Son­eras­ta saatu myyntihinta .

    Ja kau­pan päälle Ruot­si sai hal­tu­un­sa verkon­hallinnan ‚jon­ka kaut­ta voidaan seu­ra­ta Suomen liikennettä

    Kun Suomen hal­li­tuk­selle viimein selvisi tämäni­in nyt pis­tetään mil­jarde­ja tial­nteen korjaamiseen.

    Piti perus­taa Eril­lisverkot oy joka hoitaa val­tion ja vira­nomais­ten liikennettä .

    Son­er­an verkkoa on ostel­tu takaisin vaivihkaa mm val­okaapelei­ta, maanalaiset laitelu­o­lat etc

    Ja myös Elisan omis­tus piti ostaa suo­ma­laisi­in käsiin,kun islanti­laiset oli­vat val­taa­mas­sa sitä.

    Suomen poli­itikot ja vaira­nomaiset eivät ole olleet oikein ajan­tasal­la myy­dessään tietoli­iken­teen hallinnan pois.Sen jäl­keen val­tios­alaisuuk­sia ei ole

  18. Eikös val­tio-omis­ta­ja voisi näyt­tää mallia ja tukea tätä syyt­tömyyso­let­ta­maa lain­voimaiseen syyl­lisyy­den toteavaan tuomioon asti?

    Minus­ta Vehviläisen ja kump­panei­den asia pitäisi ehdot­tomasti arvioi­da rikosoikeudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta tuomiois­tu­imes­sa tule­vien pelisään­tö­jen luomiseksi.

    1. Hau­ta­la ei voi toimia takau­tu­vasti aikana, jol­loin hän ei ollut min­is­teri. Häkämiehen tekemi­sistä hän ei voi olla vastuussa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun yhtiö on viety pörtssi­in, sen hal­li­tuk­sen tulee ajaa tas­a­puolis­es­ti osak­keen­o­mis­ta­jien etua eikä yhden omis­ta­jan pyrkimyk­siä. Sik­si ythtiötä ei pidä viedä pörssi­in, jos sen halu­taan käyt­täy­tyvän kovin yhteiskuntavastuullisesti.

    Toki, mut­ta hal­li­tus on vas­tu­us­sa vain yhtiökok­ouk­selle, jos­sa enem­mistö päät­tää tili- ja vas­tu­u­va­paud­es­ta. Niin että se siitä tasapuolisuudesta.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Kun yhtiö on viety pörtssi­in, sen hal­li­tuk­sen tulee ajaa tas­a­puolis­es­ti osak­keen­o­mis­ta­jien etua eikä yhden omis­ta­jan pyrkimyk­siä. Sik­si ythtiötä ei pidä viedä pörssi­in, jos sen halu­taan käyt­täy­tyvän kovin yhteiskuntavastuullisesti. 

    Tuo on kai kan­nan­ot­to sen puoles­ta, että val­tion tulisi kohdel­la kaikkia pörssi­in viemiään yhtiöitä sijoi­tu­somis­tuksi­na. Ihan järkevä linjaus.

    Tosin hyväksy­isin myös vaikka­pa sel­l­aiset muillekin selväk­si tehdyt peri­aat­teet, että Finnairis­sa val­tio on mukana myös tuke­mas­sa koti­maisen lentoli­iken­teen jatku­vu­ut­ta (vrt. rautati­et, maanti­et, vesiväylät), tai vaikka­pa Out­okum­mus­sa hoita­mas­sa kansal­lisia min­er­aali­varo­ja (tosin tuo poli­ti­ikka­han meni jo).

    Joka tapauk­ses­sa omis­ta­jien taloudel­lisen edun ja fir­man maineen vas­taiset lisäe­dut voi johta­jil­ta pois­taa oitis. Ja lait muut­taa niin, että turhat kier­toti­et ja por­saan­reiät poistuvat.

  21. Val­tio­han kohtelee kaikkia pörssi­in viemiään yhtiöitä omis­ta­jana tas­a­puolis­es­ti — val­tio ei voi rikkoa omia lake­jaan. Enem­mistöomis­te­tun ja vähem­mistöomis­te­tun pörssiy­htiön osalta ero on vain siinä, että hal­li­tuk­sen kokoon­panoon voidaan vaikut­taa enem­män. Ja jos Finnairia kat­soo, uudel­la hal­li­tuk­sel­la on toimi­alal­ta enem­män koke­mus­ta kuin van­hal­la. Mitä tulee Vehviläiseen, niin päivän­selvää on että syyt­teessä mah­dol­lis­es­ti vuosia ole­va toim­i­tusjo­hta­ja on mah­do­ton yhtälö. Mik­sei sitä voi sanoa ääneen?

    Solid­i­u­min osalta — tavoite on yksinker­tais­es­ti pitää ankkuri näis­sä yhtiöis­sä Suomes­sa ja saa­da osinko­ja. Solid­i­um on omis­tusy­htiö, jon­ka kaut­ta esimerkik­si yri­tysjär­jeste­lyt onnis­tu­vat parem­min kuin poli­it­tisen organ­isaa­tion — voi vain kuvitel­la olisiko Out­okum­mun Inox­um-kaup­pa onnis­tunut talous­poli­it­tisen min­is­terivaliokun­nan ja asi­aan liit­tyvän poli­tikoin­nin kaut­ta. En usko.

  22. Antti Lehtoran­ta: Vaike­as­sa kri­isi­ti­lanteessa he oli­vat käyt­täneet koko käytössä ole­vaa työkalu­pakkia ratkaisten ongel­man taval­la jol­la he kat­soi­vat parhait­en edis­tävän yhtiön ja samal­la sen omis­ta­jien etua. Ongel­ma vain oli että ratkaisu näyt­ti medi­an rum­mut­ta­mana erit­täin rumal­ta, joka teki siitä poli­it­tisen ongel­man. Täl­lä ker­taa pääsi käymään niin, että poli­tikoin­ti ajoi liike­taloudel­lis­ten syi­den ohi, ja Finnairin hal­li­tus meni vaihtoon.

    Miten Finnairin hal­li­tuk­sen ja oper­ati­ivisen johdon liike­taloudelli­nen etevyys ilme­nee? Fir­ma on kroonis­es­ti tap­pi­olli­nen ja onnis­tunut tule­hdut­ta­maan suh­teet kaikki­in tärkeisi­in sidosryhmiin.

    Henkilöstöä yritetään saa­da osal­lis­tu­maan palkka­jous­toi­hin samal­la kun johto­ryh­mälle on myön­net­ty vähin­täänkin arve­lut­tavia etuuksia. 

    Kyynikko minus­sa epäilee, että juuri Finnairin (ja Out­okum­mun) johdolle on pitänyt myön­tää työssäkäymis­bonuk­sia, kun tap­pi­ol­lisek­si tiede­tys­tä yri­tyk­ses­tä ei tulospe­rusteisia palkkioitakaan saa nostettua. 

    Esim. uskon että toteu­tunut ja poten­ti­aa­li­nen poli­it­ti­nen ohjaus on yksi syy Finnairin osak­keen alamäelle (Finnairin val­tioris­ki kasvanut). 

    Voisiko­han tap­pi­ol­lisu­udel­la olla mitään tekemistä kurssike­hi­tyk­sen kanssa?

  23. Niin­pä, Jut­ta Urpi­laiselle tulikin äkkisalainen­lähtö Bilder­berg-kok­ouk­seen yhdessä Evan Mat­ti Apusen ja Shellin Jor­ma Ollilan kanssa. 

    Peruuko­han puheensa?

  24. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 1.6.2012 kel­lo 9:52

    Jää auki, kenelle vas­taus on osoitet­tu. Jos se on tarkoitet­tu min­ulle, avoimek­si jää ainakin kysymys min­is­terin vas­tu­us­ta paikkansapitävien tieto­jen suhteen. 

    Näin lausuu min­is­teri Hau­tale itse 5.3.2012:
    ”Kan­nustin­jär­jestelmät tuot­ta­vat palkkioi­ta vain, jos asetet­tui­hin tavoit­teisi­in päästään. Jo nyt tiede­tään var­muudel­la, että pitkän aikavälin jär­jestelmän liikevoit­to­tavoitet­ta ei saavute­ta vuosian 2010–2012. Tämä johtuu siitä, että VR-Yhtymä on investoin­ut suun­nitel­tua enem­män talvili­iken­teen suju­miseen ja täs­mäl­lisyy­den paran­tamiseen. Yhtiön oper­ati­ivisia päätök­siä on ohjan­nut keskeis­es­ti asi­akastyy­tyväisyy­den parantaminen.”
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_50_2012_p.shtml

    Näin taas tode­taan Helsin­gin Sanomis­sa 26.5.2012:
    ”Mon­en­lai­sis­sa vaikeuk­sis­sa painiskel­lut henkilöli­iken­teen kul­je­tus­mo­nop­o­li antoi Arolle kymme­nen pros­entin perus­palkan koro­tuk­sen 2011. Lisäk­si hän sai 98 pros­entin koro­tuk­sen bonukseensa.”
    http://www.hs.fi/talous/Valtio+maksoi+VRn+johtajalle+eniten/a1305571183381

    Hienoista ris­tiri­itaa olen siteer­auk­sis­sa havait­sev­inani. Tosin saat­taa­han olla meikäläisen poli­it­tisen “kult­tuurin” mukaista, että min­is­ter­it vas­tail­e­vat kansane­dus­ta­jille vähän niitä ja näitä.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  25. Antti Lehtoran­ta: Nykyi­nen epä­selvä tilanne val­tion­o­mis­tuk­sen suh­teen on han­kalaa val­tionyri­tys­ten johdolle. Johdon pitää pela­ta ikään kuin kak­sil­la sään­nöil­lä yhtä aikaa. Val­tio-omis­ta­ja ‑ris­ki näkyy myös yhtiön arvostuksessa. 

    Joka vaalien jäl­keen on riskinä, että val­tion omis­ta­japoli­ti­ik­ka muut­tuu. Pahim­pan riskinä on aina, että joku Vasem­mis­toli­iton tai Vihrei­den edus­ta­ja pääsee häärimään. Kokoomuk­sen päästessä liian vapaasti säätämään tapah­tuu yleen­sä joku pilkkahin­nal­la myymi­nen. Ilmeis­es­ti siinä on taka-ajatuk­se­na, että ei se niin väliä vaik­ka val­ti­olle ja veron­mak­sa­jalle tulee oikein kun­nol­la takki­in, kun­han varmis­te­taan ide­al­isti­nen politiikka.
    Yllät­täen pidän demare­i­ta parhaina val­tion omaisu­u­den hoita­ji­na. Se on toki toinen jut­tu, että olenko oike­as­sa luulossani.

  26. Evert The NeveR­est:
    Niin­pä, Jut­ta Urpi­laiselle tulikin äkkisalainen­lähtö Bilder­berg-kok­ouk­seen yhdessä Evan Mat­ti Apusen ja Shellin Jor­ma Ollilan kanssa. 

    Peruuko­han puheensa?

    Salainen lähtö salaseu­ran kok­ouk­seen — voihan olla, että löy­tyy tiedo­tusvä­line, joka ei ole tästä ker­tonut — niin että salainen­han se.

  27. val­tioris­ki:
    Yllät­täen pidän demare­i­ta parhaina val­tion omaisu­u­den hoita­ji­na. Se on toki toinen jut­tu, että olenko oike­as­sa luulossani. 

    Se Tuomio­jan järkkäämää Son­er­an myymät­tä jät­tämi­nen­hän oli ihan mah­ta­va veto, ei men­ty myymään kruununjalokiviä.

  28. YLE uuti­soi Jut­ta Urpi­laisen Bilder­berg syr­jähypyn varsin kiusal­lis­es­ti. Hän on vas­tan­nut eduskun­nas­sa kyse­lyyn että en ovat ykstyismatkoja.

    Onko Jut­ta Urpi­lainen ensim­mäi­nen demari ja vasem­mis­to­lainen, joka osal­lis­tuu tähän salaiseen pääomapi­irien kokoukseen?

    Mak­saako hän itse yksi­ty­ishenkilönä seminaarikulunsa?

    Onko verot­ta­ja miten kiin­nos­tunut näistä tehtävi­in liit­tymät­tömistä seminaariamatkoista?

    Mik­si Jut­ta Urpi­lainen salasi tämän sielunkäätöreis­sun ja antau­tui vapaak­si riis­tak­si kapitalisteille?

    p.s. onko vihre­itä ollut Bilderbergissä?

  29. Kun jotain lehdis­tön sivuil­la aamul­la tapah­tuu, niin oitis var­maankin kansane­dus­ta­jat aamupu­uroltaan havah­tu­vat ja leikkaan­tu­vat aamun uutiseen. Ovat sit­ten skarp­pina, että tietävät, mis­tä tänä aamu­na tulisi tietää ja viisaana keskustel­la — kol­le­gioon­alis­es­ti ja kollegaallisesti.

    Ja jos nyt on niin, että kukaan uusista yliop­pi­laista ei ole käyt­täy­tun­yt huonos­ti, niin kaiketi voidaan edelleen pahoitel­la mitä aiem­min oli tapah­tunut Hämeen­lin­nas­sa yliop­pi­laiden lähistössä.

  30. Mut­ta tämä Urpi­laisen kut­su Bilder­bergi­in on kyl­lä omi­aan häl­ven­tämään näitä päät­tömiä Bilder­berg-huhu­ja. Ei siel­lä mitään mitään salali­it­to­ja hau­do­ta, vaan puhutaan poli­ti­ikkaa. Vai mitä Osmo?

  31. Vihreät ainakin Sak­sas­sa ja USA:ssa vaa­ti­vat Bilder­berg-tapaamista julkiseksi.

    Perustelu­na on, että siel­lä tehdään kuulem­ma kaiken­laisia suuri­akin suurem­pia poli­it­tisia linjauksia.

    Onko sopi­vaa, että val­tio­varain­min­is­teri on yksi­ty­is­lu­on­teisel­la matkalla salaises­sa sem­i­naaris­sa ja että tämä kus­tan­netaan verovaroista?

    Voiko hän enää hyväl­lä oma­l­latun­nol­la ja uskot­tavasti arvostel­la lisäeläkkeitä?

  32. Kyl­lä tässä val­tiony­htiö-keskustelus­sa kan­nat­taisi nos­taa rimaa.

    Avainkysymys on se, että mitä varten val­tiony­htiöitä pitäisi ylipäätään olla.

    Val­tiony­htiöitä on aikaisem­min perustel­tu yhtäältä sil­lä, että niitä tarvi­taan takaa­maan maan tur­val­lisu­u­den (mukaan lukien maan huo­to­var­muus) kannal­ta tärkeitä toimintoja.

    Toisaal­ta niitä on perustel­tu sil­lä, että val­tion tulee osal­lis­tua riskisi­joit­ta­jana sel­l­aisi­in maan kehi­tyk­sen kannal­ta tärkeisi­in investoin­ti­hankkeisi­in, joi­hin yksi­ty­istä riski­ra­haa ei ole saatavissa.

    Jos jokin val­tiony­htiö ei täytä näitä kri­teere­itä, ja on vieläpä jämähtänyt kan­nat­tam­atomaan tilaan, on yhtiöstä pyrit­tävä pääsemään eri keinoin eroon.

    Näin vapau­tuu voimavaro­ja uuteen kehitykseen.

    Maan tur­val­lisu­u­teen ja talouden kehi­tyk­seen vaikut­ta­vat seikat muut­tuvat kuitenkin kiihtyvään tahti­in koko ajan.

    Tästä syys­tä val­tiony­htiöi­den tarpeel­lisu­ut­ta ja toim­intaprofi­ile­ja pitää tarkastel­la jatku­vasti ja tehdä tarpeel­lisia muu­tok­sia heti kun siihen on syytä.

    Tähän asti kaik­ki näyt­tää selvältä, kunnes ote­taan poli­ti­ik­ka mukaan.

    Poli­ti­ikko­jen aiheut­tamista talouskatas­tro­feista johtuen (Val­co, Wärt­silä Marine, Son­era, yms.) ja val­tion vähien riski­ra­ho­jen seu­rauk­se­na val­tiony­htiöitä on viety pörssiin.

    Täl­lä on yritet­ty saa­da val­tiony­htiöi­hin päte­viä ammat­ti­jo­hta­jia ja riskirahaa.

    Val­lan­haluiset pop­ulisti-pelkuri-poli­itikot eivät kuitenkaan pysty pitämään näppe­jään irti näistä osit­tain val­tion omis­tamista yhtiöistä.

    Sen sijaan he pyrkivät jopa lait­tomin keinoin ja ammat­ti­taidot­tomasti sekaan­tu­maan niiden toimintaan.

    Tässä tilanteessa näi­hin yhtiöi­hin ei voi saa­da pätevää hal­li­tus­ta ja johtoa, ja sijoit­ta­jatkin alka­vat kart­taa niitä kuin ruttoa.

    Sep­po Korppoo
    Isän­maalli­nen yrit­täjä, jon­ka käy sää­lik­si valtionyhtiöitä

  33. Evert The NeveR­est:
    Onko sopi­vaa, että val­tio­varain­min­is­teri on yksi­ty­is­lu­on­teisel­la matkalla salaises­sa sem­i­naaris­sa ja että tämä kus­tan­netaan verovaroista?

    Mik­sei olisi? Epävi­ralli­nen mat­ka, jos­ta on työ­nan­ta­jalle eli suo­ma­laisille aivan var­masti hyötyä. 

    Pitäisikö näistä keikoista sit­ten kieltäytyä?

    Koko keskustelu asian ympäril­lä on täysin absurdia.

  34. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Voiko hän enää hyväl­lä oma­l­latun­nol­la ja uskot­tavasti arvostel­la lisäeläkkeitä? 

    Ja mitähän tekemistä lisäeläkkei­den kanssa täl­lä on (ja omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa Hautala)?
    Bilder­ber­gistä ei ole eläket­tä tulos­sa, päin­vas­toin: otta­vat maksun.
    Luulisin kyl­lä, että min­is­terin pal­ka­lla osal­lis­tu­mis­mak­sun voisi itsekin maksaa.

  35. Kaup­pale­hden keskustelu­pal­stal­la jo varoitelti­in että val­tion­va­rain­min­is­ter­ille pitäisi lait­taa tina­hat­tupäähän, jot­ta Bilder­berg-ryh­män suo­jis­sa ole­vat liskot eivät pääse har­joit­ta­maan mielenmuokkausta… 🙂

    Muis­tamme että Jyr­ki Katainenkin oli heti avaa­mas­sa kukkaron­nyöre­jä tois­t­en maid­en tukemisen nimis­sä, oikeasti tietysti pankki­tuke­na, kun hän oli palanut tuon ryh­män kok­ouk­ses­ta… Emme­hän voi tietää mitä siel­lä on tapah­tunut kun min­is­ter­it ovat siel­lä val­tion varoil­la yksityishenkilöitä… 🙂

  36. Sylt­ty: Se Tuomio­jan järkkäämää Son­er­an myymät­tä jät­tämi­nen­hän oli ihan mah­ta­va veto, ei men­ty myymään kruununjalokiviä.

    Tuskin demar­it yksin sen myymisen pystyivät estämään, vaan mukana oli muitakin hölmöjä. Täl­lais­ten munausten jäl­keen kaipaisin kyl­lä, että edes joku poli­itikko joskus myön­täisi, että kyl­läpä tuli tehtyä iso virhe.

  37. Evert The NeveRest:

    Onko Jut­ta Urpi­lainen ensim­mäi­nen demari ja vasem­mis­to­lainen, joka osal­lis­tuu tähän salaiseen pääomapi­irien kokoukseen?

    Ei tietenkään. Bilder­berg-kok­ouk­si­in on osal­lis­tunut ainakin Ahti­saari, Heinälu­o­ma, Liika­nen, Lip­po­nen, Sundqvist.
    Sään­nöl­lisim­min osal­lis­tunei­ta suo­ma­laisia ovat olleet pää- ja val­tio­varain­min­is­ter­it, Suomen Pankin pääjo­hta­jat ja johtokun­nan jäsenet sekä Hesarin edus­ta­jat (Erkos­ta alka­en, myöhem­min pää­toimit­ta­jat ja pääkirjoitustoimittajat).

    Olisi aivan päätön­tä, jos Suomen val­tio­varain­min­is­teri ei kut­sun saat­u­aan osal­lis­tu­isi. Ja tietysti kyseessä on virkamatka.

  38. “Se Tuomio­jan järkkäämää Son­er­an myymät­tä jät­tämi­nen­hän oli ihan mah­ta­va veto, ei men­ty myymään kruununjalokiviä.”

    Suurien osake-erien myyn­ti ei ole noin yksinker­taista. Suurin osa osak­keen arvos­ta perus­tuu kysyn­täin­flaa­tioon eli osakkei­ta on myyn­nis­sä markki­noil­la vain rajoitet­tu määrä.

    Ja markki­noille tuon­tia myös rajoite­taan eli val­tio jou­tui anta­maan suurille sijoit­ta­jille sitoumuksen,että ei muu­ta­maan vuo­teen tuo uusia erä markkinoille.

    Liäsksi kukan ei olisi kyen­nyt mak­samaan hin­taa rahal­la vaan suurin osaoli­is tul­lut osakkeina

    Keskustelu Son­er­an myyn­nistä oli/on siis vain populimismia.

    Hyvä esimerk­ki myyn­ti­ra­joi­tusten vaiku­tuk­ses­ta oli kun Son­era myi USA:n sijoituk­sen : Hin­taa myyn­nistä sati­in 25 mil­jar­dia markkaa eli saman ver­ran kuin mak­set­ti­in Sak­san ilmatilasta.

    Mut­ta se ei pelas­tanut Soneraa

    Syynä oli se,että mak­su saati­in Deutsche Telekomin osakkeina ja niis­sä oli em myyn­nti­ra­joi­tus ja osak­keet voiti­in myy­däpikku erissä .
    Osak­keen arvo suli ja lop­ul­ta niistä saati­in myytäessä alle 10 mil­jar­dia ja se ei enää riit­tänyt pelas­ta­maan Soneraa

    Ja nythän val­tio ostele eSon­er­aa takaisin pala palalta

  39. Liian van­ha:
    Ja markki­noille tuon­tia myös rajoite­taan eli val­tio jou­tui anta­maan suurille sijoit­ta­jille sitoumuksen,että ei muu­ta­maan vuo­teen tuo uusia erä markkinoille.

    Min­un muis­tiku­vani noista on kyl­lä täysin eri­lainen. Myyn­ti­val­tuuk­sia kärtet­ti­in, kärtäjinä kokkari­m­in­is­teri, mut­ta niitä ei vasem­mis­ton vas­tus­tuk­sen takia saatu.

    Sijoit­ta­jat tyyp­il­lis­es­ti halu­a­vat val­tio-omis­ta­jas­ta eroon ja val­tion irtaan­tu­mi­nen yleen­sä nos­taa kurssia.

    “Keskustelu Son­er­an myyn­nistä oli/on siis vain populimismia.”

    Höpöhöpö sen­tään.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/erkki-tuomioja-torjui-soneran-myynnin-1999/art-1288335454020.html

    “Kaup­pa- ja teol­lisu­us­min­is­ter­inä toimin­ut Erk­ki Tuomio­ja (sd) tor­jui val­tioneu­vos­ton talous­poli­it­tisen min­is­terivaliokun­nan kolmes­sa kok­ouk­ses­sa kesäl­lä ja syksyl­lä 1999 Son­er­an ns. nollaval­tu­udet eli käytän­nössä fuusion. ”

    http://www.ts.fi/uutiset/talous/1074001342/Heinonen+yritti+myyda+Soneran+jo+1999

    “Teley­htiö Son­er­an taloudel­lisen katas­trofin vuok­si hal­li­tuk­ses­ta eron­nut sil­loinen liikenne- ja viestin­tämin­is­teri Olli-Pekka Heinonen (kok) yrit­ti myy­dä val­tion koko osu­u­den Son­eras­ta jo syksyl­lä 1999.”


    “Talous­poli­it­ti­nen min­is­terivaliokun­ta torp­pasi Heinosen yri­tyk­sen 14.9. Min­is­teri esit­ti, että eduskunnal­ta haetaan ”alkusyksys­tä val­tu­ut­ta luop­ua Son­er­an omis­tuk­ses­ta pitkäl­lä aikavälil­lä kokonaan”.”

    ————–

    http://valtioneuvosto.fi/tietoarkisto/aiemmat-hallitukset/lipponenII/ministerivaliokunnat/fi.jsp

    Talous­poli­it­ti­nen ministerivaliokunta

    Päämin­is­teri Paa­vo Lip­po­nen, puheenjohtaja
    Sisäasi­ain­min­is­teri Ville Itälä
    Val­tio­varain­min­is­teri Sauli Niinistö
    Min­is­teri Suvi-Anne Siimes
    Puo­lus­tus­min­is­teri Jan-Erik Enestam
    Kaup­pa- ja teol­lisu­us­min­is­teri Sinikka Mönkäre (Son­er­an kaup­po­jen aikoi­hin syksyl­lä ‑99 kaup­pa- ja teol­lisu­us­min­is­ter­inä oli Erk­ki Tuomioja)
    Työmin­is­teri Tar­ja Filatov
    Ympäristömin­is­teri Jouni Backman
    Maa- ja met­sä­talous­min­is­teri Jari Koskinen

    Eli hal­li­tuk­sen vasem­mistop­uolueet torp­pa­si­vat O‑P Heinosen esi­tyk­sen ja sil­lä selvä. Kaiken­laisia meriseli­tyk­siä voi aina kek­siä, mut­ta tuos­sa se on. 

    ————–

    “Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö seurasi muu­ta­man kuukau­den Son­er­an toim­intaa ja UMTS-kaup­po­ja. Pölyt pani­ikki­nap­pu­las­ta pyy­hit­ti­in kevät­talvel­la 2000. Talous­poli­it­tiseen min­is­terivaliokun­taan tuoti­in 7. maalisku­u­ta esi­tys, että ”eduskunnal­ta haetaan välit­tömästi val­tu­ut­ta luop­ua Son­er­an omis­tuk­ses­ta kokonaan”.

    Heinosen esi­tys ei kel­van­nut. Ker­toman mukaan eri­tyis­es­ti sosi­aalidemokraatit ja vasem­mis­toli­it­to oli­vat vas­taan. Päätök­ses­tä pois­tet­ti­in sana ”välit­tömästi”.

    Eduskun­nan lupa kaup­poi­hin tuli aikana, jol­loin Son­er­an tila oli UMTS-kaup­po­jen vuok­si heikentynyt.”

  40. Val­tio sai luvan enisan­na sijoit­ta­jil­ta myy­dä pienen osu­u­den ja se myös myytiin

  41. Ja kuten sanoin, myyn­nin vastik­keek­si olisi saatu esim Deutche Telekomin osakkei­ta, joiden arvo hiipui samoin kaikkien tele ‑ja IT-yhtiöi­den hypen men­tyä ohi, jote rahaa olisi tul­lut vain mur­to-osa tuos­ta propagoidus­ta kuten tuos­sa USA osu­u­den­myyn­nistä saatiin.

  42. Liian van­ha:
    Val­tio sai luvan enisan­na sijoit­ta­jil­ta myy­dä pienen osu­u­den ja se myös myytiin

    Älä nyt viit­si taas höpistä omi­asi. Sijoit­ta­jat EIVÄT tyyp­il­lis­es­ti KOSKAAN kiel­lä val­tio­ta myymästä keskel­lä nousukaut­ta lisää osakketi­ta, etenkin kun kyse on edelleen val­tion enem­mistöomis­teis­es­ta fir­mas­ta joka on niin kuuminta hot­tia kuin olla ja voi. Toisin sanoen puhut tapasi mukaan puu­ta­heinää selit­tääk­sesi maail­manku­vasi kannal­ta hyvin ikävän asian parhain päin. 

    Ja kuten sanoin, myyn­nin vastik­keek­si olisi saatu esim Deutche Telekomin osakkeita

    DT:n osakkei­ta voi myy­dä vaikka­pa pörssis­sä. Ottaen huomioon fir­man suuren koon ja sen, että DT oli lis­tat­tu Son­er­aa pari vuot­ta aiem­min jo ‑96, niitä olisi var­masti ollut paljon helpom­paa myy­dä kuin Son­er­aa. Ja var­masti niistä olisi parem­pi hin­ta saatu kuin konkurssikyp­sästä suo­ma­lais­es­ta ex-kruununjalokiviestä.

  43. Itse asi­as­sa jo Ven­na­mon aikaan käyti­in fuu­sioneu­vot­telu­ja Telian ja Son­er­an fuu­sios­ta. Ven­namo ja Berg tuli­vat hyvin jut­tuun ja neu­vot­te­lut etenivät siihen saak­ka hyvin kunnes Berg ja Ven­namo sai­vat kenkää.

    Fuu­sio olisi ollut tosi­aan mah­dolli­nen ilman sijoit­ta­jien lupaa.

    Mut­ta Relanderin aikaan vakavia neu­vot­telu­ja ei käy­ty eivätkä fuu­siot syn­ny muutenkaan käden käänteessä.Harva ostaa sikaa säkissä kuten Relander teki

    Fuu­sios­sa mak­su olisi tul­lut uuden yhtiön osakkeina joten rahaa ei siinäkään olisi liikkunut ja uusien osakkei­den myymi­nen olisi ollut pitkäaikainen projekti.

  44. Liian van­ha:
    Mut­ta Relanderin aikaan vakavia neu­vot­telu­ja ei käyty 

    Huo­maa kyl­lä kuin­ka hyvin sul­la on taas fak­tat hallussa.

    Relander oli toim­i­tusjo­hta­jana 6kk vuo­den 2001 aikaan. Täl­löin Son­er­an pörssikurssi oli jo rom­ah­tanut ja myyn­nistä saata­vat val­tion jät­ti­t­u­lot muis­to vain.

    Fuu­sios­sa mak­su olisi tul­lut uuden yhtiön osakkeina

    Sil­loin kun val­tiot myyvät nousukaudel­la merkit­täviä osuuk­sia kuplafir­moista (=yri­tyk­sistä jot­ka ovat niin kuumaa hot­tia ettei mikään jär­ki sitä selitä), osta­ja löy­tyy aina. Ihan turha sin­un on selit­tää etteikö ennen dot­com-kuplan puhkeamista olisi löy­tynyt osta­jia ja etteikö vastik­keek­si saatu­ja osakkei­ta olisi saanut myy­tyä pörssis­sä. Ei tietenkään super­huip­puku­plahin­taan, mut­ta silti niistä saa hyvät rahat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.