Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.5.2012

41 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.5.2012”

1. Var­tiosaari on myös yleinen virk­istysalue, ja sinne kul­kee yhteysvene, varsin edulli­nen muuten. Ja bus­sil­la pääsee lai­turin viereen. Käy­ty vart­tuneem­mal­la porukalla muu­ta­ma vuosi sitten.

   Sil­ta ei tietenkään ole mah­do­ton ajatus.

   Vastaa

2. Käyn usein OP-keskuk­ses­sa kylässä. Pysäköin­ti­jär­jeste­lyt ovat paina­jais­maisia. Vaik­ka kaik­ki tienoon paikat ovat tietenkin mak­sullisia, vapaa­ta ruu­tua ei löy­dy edes lähikortteleista.

   Ymmär­rän siis hyvin, jos OP-keskuk­sel­la on tarvet­ta pysäköin­tipaikoille. Se on sit­ten toinen jut­tu, pitääkö ne sijoit­taa maan pinnalle.

   Vastaa

3. Kadun­var­ren pysäköin­tialueen voisi merk­itä LPA-alueek­si, joka pitää istut­taa viher­alueek­si. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että pysäköin­tipaikat pitää tehdä maan alle, jos ne halu­taan, mut­ta ne on mah­dol­lis­tet­tu. Maan­ta­soon pitää tul­la joka tapauk­ses­sa viher­alue. Kuulem­ma jyväskyläläiset kaavoit­ta­jat ovat tämän idean keksi­neet ja sitä onnis­tuneesti käyttäneet.

   Vastaa

4. Pohjois-Haa­gan kanssa pitäisi sit varmis­taa, ettei se kaa­suputken myl­läys tärvele täysin ekol­o­gista käytävää Keskus­puis­ton ja Uus­mäen välil­lä. En mä tiedä kuin­ka oleelli­nen se on, mut­ta har­vo­ja yhteyk­siä Keskus­puis­tos­ta län­teen. Maankäyt­töe­hdo­tuk­sis­sa on jätet­ty ihan mukavasti viher­ti­laa suun­nit­telu­alueen eteläre­unaan, mut­ta oma lemp­pari­ni olisi pohjoisem­pi käytävä siinä Kehän var­rel­la; eteläi­nen reit­ti on katkon­ainen ja siinä on futiskent­tiä sun muuta.

   Vastaa

5. Tossa Teol­lisu­uskadul­la voisi myös kiire­htiä Jok­eri 0:n liiken­nöin­nin aloit­tamista. Jos olen suun­nitel­maa oikein kat­sel­lut se kul­kee Teol­lisu­uskat­ua Pasi­lan ja Kalasa­ta­man välein ja vähen­tää oma­l­ta osaltaan merkit­tävästi auton tarvet­ta tuol­la välimatkalla. 

   Nykyään­hän tuon paikan saavutet­tavu­us joukkoli­iken­teel­lä on sijain­ti­in näh­den surkea esim. radan var­res­ta. Ei ihme, että ihmiset halu­a­vat kulkea omil­la autoil­laan. Nol­la-Jok­eri 4–5 min­uutin välein Pasi­lan (tai Kalasa­ta­man) ase­mal­ta suo­raan työ­paikan viereen vähen­tää tarvet­ta oman auton käytölle.

   Vastaa

6. Helikopterikent­tä on hyvä varaus. 🙂 Niitä soisi ole­van enem­män pitkin Helsinkiä, kos­ka helikopteri on tule­vaisu­u­den liiken­nemuo­to. Helikopteri on kil­pailukykyi­nen liiken­nemuo­to sil­loinkin, kun rautati­etun­neli Tallinnaan on vih­doin raken­net­tu. Se että helikopterikent­tä rajoit­taa rak­en­tamista on turhaa sään­te­lyä. Tulee­han Medi­he­likin keskelle sairaala-aluetta. 

   Var­tiosaari on ihan hyvää tont­ti­maa­ta. Jos nyt kuitenkin raken­net­taisi­in ensin tyhjät ton­tit lähempänä keskus­taa? Helsin­ki ei kykene rak­en­ta­maan kaupunki­maista keskus­taa, mikä olisi sen tehtävä, vaan hajoaa pitkin ja poikin. Kaavoituk­selta puut­tuu fokus. (Ehdotan yhä kaikkien kaavoit­ta­jien lähet­tämistä Pari­isi­in ja palu­ulip­pua vas­ta sit­ten kun ovat ymmärtäneet sanan kaupunki.)

   Osmo, joukkoli­ikenne ei ole mikään stan­dar­di autopaikoille. Joukkoli­ikenne palvelee aina huonom­min kuin henkilöau­to 😉 pois luet­tuna suurten kaupunkien keskus­ta. Lähin suuri kaupun­ki on Pietari. Ver­tauk­sesi oli heikko herja. 😀

   Autopaikat kan­nat­taa aina tehdä raken­nusten alle. Erilli­nen parkki­ta­lo ei ole tehokas­ta maankäyt­töä. Siinä olet oike­as­sa, että oikein suu­nitel­tu­un moot­tori­tieristeyk­seen voi rak­en­taa. Parkki­talon sijas­ta sinne voisi kokeil­la toimis­to tor­nia — jos­sa on riit­tävästi autopaikko­ja alla. 😀 

   Samaan hegen­ve­toon voi tode­ta, ettei parkkialue talon edessä ole kaupunki­maista rak­en­tamista. Vielä huolestuneem­pi kuin jostain OP:n kiin­teistöstä olisin radan­var­sista. Suomes­sa vain ei osa­ta kaavoit­taa. 🙁 Tääl­lä tehdään parkkipaikko­ja sinne, mis­sä Kes­ki-Euroopas­sa raken­netaan kaupun­gin keskus palveluineen.

   Laut­tasaaren osalta kan­nat­taa vilka­ista ennen kaikkea kevyen­li­iken­teen suun­nitel­ma. Miten espoolaiset pyöräil­i­jät ohjataan Laut­tasaaren läpi töi­hin Helsinki­in. Nykyi­nen jär­jeste­ly on 5-.

   Vastaa

7. Tästä nyt vaan pitää nil­lit­tää ja huu­taa niin kauan että menee jakelu­un: Sille että liiken­neväylien var­teen kaavoite­taan melu­muurik­si toimis­to­ja ei ole mitään perustei­ta. Liiken­teen hai­tat on suurim­mil­laan toimis­toaikaan, eli ihmis­ten hiukkas- ja melu­altistuk­sen kannal­ta on jopa huonom­pi vai­h­toe­hto olla töis­sä kuin asua vilkkaan liiken­nen­väylän var­rel­la. Käytän­nössä mitään melu­on­gel­maa sisätilois­sa ei ole, eikä edes sisäpi­hoille, minkä voi tode­ta ihan vaan käymäl­lä jos­sain uudem­mas­sa kehän­var­ren toim­i­ti­talos­sa. Hiukkaset voi suo­dat­taa ilman­oto­ssa, ja talot blokkaa niitäkin.

   Esimerkik­si joukkoli­iken­teen saavutet­tavu­u­den kannal­ta motar­in­var­si taas on surkea paik­ka. Eli lisää sitä työ­mat­ka-autoilua, joka lisää haittoja. 

   Mik­sikö näin sit­ten kuitenkin kaavoite­taan? No sik­si että EK:lla on parem­mat lob­bar­it kuin asun­torak­en­ta­jil­la. Asumisen nor­mit ovat kaupunki­olo­suhteis­sa älyt­tömän tiuko­ja, ja työ­paikkarak­en­tamisel­la taas ei ole oikein mitään normeja.

   ELY voi tulki­ta ohjei­ta niinkin että saa rak­en­taa, ja vaa­tia esim. ilman­suo­da­tus­ta, pienem­pää nopeusra­joi­tus­ta, tms. Ja minus­ta Val­takun­nal­liset aluei­denkäyt­tö­tavoit­teet velvoit­taa tähän. Onko siel­lä ELYssä enää ketään töissä?

   Vastaa

8. Joel, en nyt oikein tajun­nut. Siinä on motare­i­ta välis­sä, miten se ekologi­nen käytävä toimii?

   Ode:

   Toinen hin­taa nos­ta­va asia on pysäköin­ti. Siel­lä moot­tori­tierusetin keskel­lä olisi joutavaa tilaa vaik­ka pysäköin­ti­talolle. Mat­ka ei ole sen pitem­pi kuin Jokeripysäkeiltäkään.

   Joko sitä liit­tymää pitää pienen­tää, tai sit­ten noin, eli tehdään sen sisään parkki­hal­li. Kyseinen liit­tymä on yksi klassi­nen esimerk­ki siitä kuin­ka ei käytetä maa­ta liiken­teeseen, kuva http://4.bp.blogspot.com/_Kdypn8bF0HQ/TU5mHyxgZ7I/AAAAAAAAAFo/p1NAknZehYc/s400/risteys.JPG

   Minus­ta Hämeen­lin­nan motari pitäisi muut­taa kaduk­si Kehä I etelään. Tom­mo­nen 50 000 autoa päivässä vielä kul­kee ihan kadulakin.

   Kehä I on val­tavista liiken­nemääristä johtuen sit­ten jo pikkaisen vaikeampi asia, ehkä tuo Kan­nelmäen ja Haa­gan väli on sel­l­ainen paik­ka jos­sa ker­rankin tun­neloin­ti olisi oikea vai­h­toe­hto. Tosin jos ELY taas vaatii (kts. Keilanie­mi) että tun­nelin ruuhkau­tu­misen estämisek­si sen päi­hin pitää tehdää mega­lo­maaniset liit­tymät, niin tässä ei ole mitään järkeä kos­ka maa­ta kuluu enem­män kuin kat­tamisel­la säästyy.

   Yleis­es­ti ottaen, moot­tori­tie kaupungis­sa on ehkä huonoin idea ikinä. Aikalais­ten puo­lus­tuk­sek­si voi sanoa että sil­loin kun noi­ta tehti­in se oli vielä maaseu­tua, mut­ta mikäs mei­dän ajan puo­lus­tus on?

   Vastaa

9. Pohjois-Haa­gan asun­tolu­vut, ~1000 uut­ta asun­toa, suh­teel­lisen pieniä, mut­ta uudet toim­i­ti­lat tyh­jen­tävät toim­i­ti­laa jos­sain muual­la, mis­tä taas ainakin osa sovel­tunee asuinkäyt­töön. Ja aika paljon toim­i­tilo­ja on raken­net­tu moot­toritei­den var­sille pitkin poikin Espoo­ta ja Van­taa­ta, mik­sei sit­ten Helsin­gin puolel­la jollekin kelpaisi?

   Vastaa

10. Vallilaan keskit­tää nyt toim­intansa niin moni suury­htiö, että kum­mallista ettei alueesta halu­ta muu­ta kuin toimis­toalue, johon tul­laan autol­la ja häivytään neljältä. Autoilu­un perus­tu­va busi­ness­park­ki aivan keskel­lä kaupunkia ja kah­den kas­va­van alueen väli­in ja vielä suuret lai­tumet peltilehmille pääkadun var­teen? Ei ihan tätä päivää ja samal­la raken­netaan ja suun­nitel­laan lisää raitei­ta mil­jardeil­la. Eikö aja­tus olekaan siir­tyä raiteille? 

    Tuhan­sia asun­to­ja tulos­sa käve­ly­matkan päähän, alueen van­ho­jenkin talo­jen laatu sel­l­ainen, että remon­toimal­la varakkaampi­en kiin­nos­tus herää. Toisin sanoen, jos uno­htaisikin busi­ness­park­ki-ajat­telun ja kehit­täisi ympäristöä miel­lyt­täväk­si jalankulk­i­jan silmille, niin saat­taisi syn­tyä halu muut­taa lähelle työ­paikkaa. Nyt tuo alue on keskeltä sel­l­ainen, että kävi­jälle ei tule sel­l­aista viestiä, että muu­tam­pa pikku­las­teni kanssa tänne. Nelikaistainen kaupunki­mo­tari, jos­sa kaistapäisim­mät otta­vat jo vauh­tia Itäväylälle, ei var­maan kauheasti houku­ta perheellisiä. 

    Sit­ten kun tutus­tuu alueen van­hoi­hin alueisi­in, niin on sääli että parhai­ta aluei­ta Helsingistä hal­lit­see vilkas nelikaistaväylä. Her­man­nin uusikin alue mielestäni laatu­vaikutel­mal­taan aivan paras­ta mitä on saatu vuosikym­meni­in aikaan. Teuras­ta­monkin aluet­ta ja ideaa tuk­isi, jos autokaupun­ki lop­puisi heti Kulosaaren sil­lal­la ja siir­ryt­täisi­in käve­lykaupunki­in, jos­sa pitem­mät matkat siir­ry­tään raiteil­la. Tai ihan kaikkea muu­takin, pait­si ylisu­uria kaup­po­ja, jot­ka tarvit­se­vat ulkopaikkun­ta­laiset autoil­i­jansa. Kun­pa vain uno­htaisi­vat super- ja ainakin city-kokolu­okan ja kaupunki­in ei enää muu­ta kuin market-kokoa. 

    Meren­ran­takaupun­ki saat­taisi nähdä uusia erikoiskaup­po­ja ja tur­is­te­jakin kiin­nos­tavaa monipuolisu­ut­ta ympäri kaupunkia nyky­is­ten nukku­malähiöi­den sijaan. Jäisi lisää rahaa kaupunki­in, eikä vain tur­is­tikatiskaan Espan liepeil­lä ja bus­sikier­rokses­ta. Mik­si lähteä kat­so­maan muu­ta, jos vas­tas­sa on vain tyhjiä nukku­malähiöitä ja ump­i­seinää. Ara­bi­an­ran­taankin olisi voin­ut tehdä sen­tään enem­män teras­sia ja kahvi­laa, kun väkeä kuitenkin liikkuu luon­non ja koulu­jen perässä meiltä ja vierail­ta mail­ta. Nyt ei oikein tul­lut edes kaavoitet­tua liiketi­laa, kun ostari riit­ti. Yhteisöl­lisyys ja työ­paikat kaupungis­sa syn­tynevät, jos sitä kahvia ei keitä aina itse ja antaa tar­joil­i­jan kaataa siitä pul­losta, eikä aina mene sinne puis­toon pul­lon­sa kanssa. Vaikeaa vain, jos ei kaavoite­ta muu­ta liiketi­laa kuin se, jos­ta ihmiset hake­vat kahvipaket­tin­sa ja olutlaatikkonsa.

    Lon­tooseen valmis­tu­vaan 300 metriseen pil­ven­pi­irtäjään tulee 47 parkkipaikkaa lähin­nä vam­maisia varten. Meil­lä ter­vei­den ihmis­ten pitää saa­da auton­sa toimis­ton eteen, vaik­ka julk­ista liiken­net­tä tulee Vallilaankin joka suun­nas­ta. Jos jotain pitää apinoi­da anglosak­seil­ta, niin mieluiten sit­ten tätä ajat­telua. Helsingis­sä tavalli­nen ker­rostaloko­rt­teli siis vaatii enem­män autopaikko­ja kuin Lon­toon korkein pil­ven­pi­irtäjä. Kumpikin keskel­lä kaupunkia, joten ver­tailu on reilua. Ker­tonee siitä, että autopaikkavaa­timus Helsingis­sä johtuu jostain muus­ta kuin liiken­nevä­li­neen tarpeesta. 

    Ketut­taa mak­saa lisää vero­ja siitä, että joidenkin iden­ti­teet­ti vaatii auton tun­teak­seen itsen­sä aikuisek­si ja samal­la menee vielä raken­nus­maa ja elävä kaupun­ki liike­toim­intamah­dol­lisuuksi­neen. Kum­mallista, että kokoomus­ta pide­tään taloudel­lis­ten nero­jen puolueena, mut­ta oikeasti hei­dän suo­jele­ma elämän­tyyli tulee aivan hirveän kalli­ik­si julkiselle taloudelle ja samal­la liian suuret automar­ketit tukki­vat markki­nat pienyrit­täjiltä. Kun­nal­lis­vaaleis­sa voisi lait­taa ihan hyvin las­ten­sairaalat ja autopaikat vas­takkain ja kat­soa kumpaa elämän­tyyliä ihmiset halu­a­vat kan­nat­taa ja ovatko ihmiset valmi­ita siir­tymään autoilus­ta raitei­den käyt­täjik­si kun­han pro­jek­tit valmistuvat.

    Vastaa

11. Toinen käsi halu­aa kan­takaupun­gin alueelle lisää toimis­to­ja ja vielä niin että liikenne tapah­tuu henkilöautolla. 

    Toinen käsi puolestaan halu­aa tietulle­ja ja henkilöau­toilun suo­ranaista kieltämistä. 

    Kaupunkisu­un­nit­telu vaikut­taa tältä poh­jal­ta kyl­lä erit­täin skit­sofreeniseltä. Kan­nat­taisiko oikeasti päät­tää mil­laista kaupunkia Helsinki­in halu­taan rakentaa? 

    Jos Van­taal­la on parem­mat edel­ly­tyk­set henkilöau­tol­la saavutet­tavien toimis­to­tont­tien kaavoit­tamiseen, mik­sei niitä voi antaa sinne ihan suosiolla?

    Vastaa

12. tpyy­lu­o­ma:
    Joel, en nyt oikein tajun­nut. Siinä on motare­i­ta välis­sä, miten se ekologi­nen käytävä toimii?

    Huonos­ti, mut­ta parem­paakaan ei oikein ole. Lin­nut, hyön­teiset, siemenet ja itiöt kyl­lä useim­min on lentokyky­isiä, joskin tol­la­nen motarin­leveys alkaa olla ylära­joil­la. Kyl­lä mä silti uskon, että tota pitkin joku olio liikkuu.

    Ei toi Pohjois-Haa­ga ole todel­lakaan mikään luon­toko­hde, mut­ta yksi ton käytävän parhaimpia osia.

    Vastaa

13. tpyy­lu­o­ma: Minus­ta Hämeen­lin­nan motari pitäisi muut­taa kaduk­si Kehä I etelään. Tom­mo­nen 50 000 autoa päivässä vielä kul­kee ihan kadulakin.Kehä I on val­tavista liiken­nemääristä johtuen sit­ten jo pikkaisen vaikeampi asia, ehkä tuo Kan­nelmäen ja Haa­gan väli on sel­l­ainen paik­ka jos­sa ker­rankin tun­neloin­ti olisi oikea vaihtoehto. ?

    Kaik­ki Kehä I:n sisäpuoliset motar­it tulisi muut­taa kaduik­si. Jos liiken­teen suju­vu­us huo­let­taa, niin Kehä I voisikin sit­ten olla vaik­ka kuusikaistainen moot­tori­tie. Kun­han saadaan moot­tori­ti­et pois kaupungista.

    Vrt. esim Ams­ter­damin kehätie A10 ja sen sisäpuoliset alueet.

    Vastaa

14. tpyy­lu­o­ma: Esimerkik­si joukkoli­iken­teen saavutet­tavu­u­den kannal­ta motar­in­var­si taas on surkea paik­ka. Eli lisää sitä työ­mat­ka-autoilua, joka lisää haittoja.

    Huh? Etelä-Espoos­ta suun­nilleen kaik­ki bus­sit menevät Län­siväylää pitkin Helsinki­in. Esim. siis motarin vier­essä ole­vaan Keilaniemeen pääsee suun­nilleen kaik­ista Etelä-Espoon lähiöistä parem­min kuin jon­nekin toisaalle Espoos­sa, jonne joutuu nytkyt­tämään ruuhkaisen kaupunkili­iken­teen mukana, 40:n nopeusra­joituk­sia nou­dat­taen ja har­vaan sisäisen liiken­teen vuoroväli­in turvautuen. 

    Toisaal­ta motarin var­res­ta pääsee Helsin­gin keskus­taan ja keskus­tas­ta sinne sel­l­aisel­la vuorovälil­lä, johon tuskin edes metro pystyy, kos­ka tosi­aan ne kaik­ki mah­dol­liset bus­sit pyy­hältävät siitä ohi. Ruuh­ka-aikaan vuoroväli on var­maan alle minuutti.

    Vastaa

15. Hämeen­lin­nantien var­teen on turha yrit­tää mitään järkevää ennen kuin siitä saadaan tavalli­nen kaupunkibule­var­di (ratikoi­neen), joka voisi hyvin jatkua Kai­vok­se­laan saakka.

    Onnekkaat taloy­htiöt välil­lä Hakamäen­tie-Vask­ivuoren­tie otta­vat var­maan mielel­lään lot­tovoit­to­ja vas­taan jos ja kun kadun­vart­ta voitaisi­in näin tiivistää.

    Vastaa

16. Itse tuos­sa OP-Pohjolan kort­telis­sa työsken­televänä voin ilah­dut­taa Odea sil­lä tiedol­la, että kort­teli­in on tulos­sa myös 900 pyörä­paikkaa. 1800 omin kulkuneu­voin töi­hin tule­van lisäk­si jää vielä par­ituhat­ta julk­isin neu­voin töi­hin tule­vaa. Onko 900 autopaikkaa siihen näh­den hirveän paljon ?
    Omaa lehmää min­ul­la ei tässä ole ojas­sa, asun Hakaniemessä ja kul­jen sieltä jalkaisin.

    Vastaa

17. a_l: Kaik­ki Kehä I:n sisäpuoliset motar­it tulisi muut­taa kaduiksi.Jos liiken­teen suju­vu­us huo­let­taa, niin Kehä I voisikin sit­ten olla vaik­ka kuusikaistainen moot­tori­tie. Kun­han saadaan moot­tori­ti­et pois kaupungista.

    Betoni­ta­so toimii näköjään varsin hyvänä psykol­o­gise­na muu­ri­na kun kaupun­ki näköjään lop­puu kehään.

    Vastaa

18. Samuli Saarel­ma: Huh? Etelä-Espoos­ta suun­nilleen kaik­ki bus­sit menevät Län­siväylää pitkin Helsinki­in. Esim. siis motarin vier­essä ole­vaan Keilaniemeen pääsee suun­nilleen kaik­ista Etelä-Espoon lähiöistä parem­min kuin jon­nekin toisaalle Espoos­sa, jonne joutuu nytkyt­tämään ruuhkaisen kaupunkili­iken­teen mukana, 40:n nopeusra­joituk­sia nou­dat­taen ja har­vaan sisäisen liiken­teen vuoroväli­in turvautuen.

    Tämä on tot­ta, mut­ta vain osatotuus.

    Ensin­näkin, motarin var­res­sa voi pysäkkiväli pahim­mil­laan olla usei­ta kilo­me­tre­jä, kos­ka niiden luon­te­va sijoit­ta­mi­nen muualle kuin liit­tymien yhtey­teen on vaikeaa, ja motarin ylit­tämistä varten pitää rak­en­taa asioi­ta. Mainit­se­mal­lasi Län­siväyläl­lä esimerkik­si Tapi­olan ja Hauk­i­lah­den pysäkkien väli on noin kak­si kilo­metriä. Mitä jos byroo sat­tuu sijait­se­maan näi­den puolivälissä?

    Toisek­seen, vaik­ka työ­paik­ka olisikin pysäkin vier­essä, voi saavutet­tavu­u­songel­ma silti olla todel­li­nen. Oma työ­paikkani esimerkik­si on moot­tori­tien var­res­sa, kiven­heiton päässä pysäk­iltä: kun hyp­pään bus­sista ulos, kont­to­rille on 150 metriä käveltävää. Mut­ta tämä on asian­lai­ta vain toiseen suun­taan. Kont­to­ril­ta bus­sipysäkille mat­ka asian­mukaisia kulku­väyliä pitkin on min­imis­sään yli 700 metriä, kos­ka yli­tyk­seen pitää käyt­tää sil­taa ja kaiken­laisia ramppeja.

    Ei tämä nyt mikään vält­tämätön asianti­la ole, mut­ta minus­ta nyt näyt­tää siltä, että moot­toritei­den var­rel­la tun­tuu ole­van taipumus­ta pidem­män­puoleisi­in pysäk­in­välei­hin ja väylän yli­tys on tehty usein perin mutkikkaak­si. Jos täl­laisen hässäkän vai­h­toe­htona on läm­mitet­ty fir­man parkki­hal­li jos­ta pääsee hissil­lä suo­raan työpis­teen viereen, en yhtään ihmettele jos joku val­it­see mielu­um­min jälkimmäisen.

    Vastaa

19. Samuli Saarel­ma: Huh? Etelä-Espoos­ta suun­nilleen kaik­ki bus­sit menevät Län­siväylää pitkin Helsinki­in. Esim. siis motarin vier­essä ole­vaan Keilaniemeen.

    Ongel­ma on se motarin yli käve­ly. Olen harrastanut.

    Vastaa

20. “Toinen ongel­malli­nen koh­ta kos­kee Var­tiosaar­ta, johon Helsin­ki halu­aa lausun­non mukaan mah­dol­lisu­u­den asuin­rak­en­tamiseen . Minus­ta se olisi parem­pi yleisenä virk­istysalueena, johon johtaa kävelysilta.”

    KOP aikanaan vai­h­toi Var­tiosaaren maaomis­tuk­sen­sa Grani­it­ti­talon tont­ti­in, kun huo­masi luot­ta­neen­sa kaupun­gin yleiskaaval­u­on­nok­si­in turhan sinisilmäisesti. 

    Saaren hyö­tykäyt­tö virk­istysalueena on ollut aika höpelöä, vaik­ka sen asun­tokäytöstä aikanaan luovut­ti­in jo ker­taalleen. Jos nyt ratik­ka kään­tyy lähi­t­ule­vaisu­udessa liki­main saaren vas­taran­nal­la, voisi sen ratikkasil­lan hujaut­taa salmen yli ja uhra­ta vajaa puo­let saaren pin­ta-alas­ta tiivi­iseen asuntokäyttöön. 

    Sil­loin toisen puolen virk­istyskäyt­tökin toteu­tu­isi kaupunki­lais­ten hyväk­si. Saataisi­in myös vih­doin auto­ton asun­toalue Suomen­lin­nalle ja mah­dol­lis­es­ti Val­lisaarelle kaveriksi.

    Vastaa

21. tpyy­lu­o­ma: Minus­ta Hämeen­lin­nan motari pitäisi muut­taa kaduk­si Kehä I etelään. Tom­mo­nen 50 000 autoa päivässä vielä kul­kee ihan kadulakin.
    Kehä I on val­tavista liiken­nemääristä johtuen sit­ten jo pikkaisen vaikeampi asia, ehkä tuo Kan­nelmäen ja Haa­gan väli on sel­l­ainen paik­ka jos­sa ker­rankin tun­neloin­ti olisi oikea vaihtoehto. 

    Samaa mieltä. Tuos­ta kaupunkibule­vardista voisi tehdä vaik­ka kil­pailun kaut­ta vai­h­toe­hto­ja keskustelun siivit­tämisek­si. Maankäyt­töä tiivis­tet­täessä asumisen ja työ­paikko­jen sekoit­tumista tulisi saa­da lisää ja tässä on taas saumaa.

    Kehä ykkö­nen voitaisi­in kat­taa Vihd­in­tien ja Hämeen­lin­nan­väylän väliseltä osalta sovel­tuvin osin ja rak­en­taan kannelle.

    Vastaa

22. Jaakko Kaup­pi:
    1800 omin kulkuneu­voin töi­hin tule­van lisäk­si jää vielä par­ituhat­ta julk­isin neu­voin töi­hin tule­vaa. Onko 900 autopaikkaa siihen näh­den hirveän paljon ?

    On se, kos­ka joukkoli­iken­teen osu­us moot­toroiduista matkoista aamu­ru­uhkas­sa on nyt jo Vallilas­sa yli 70 %. Sitä pitäisi pystyä vielä entis­es­tään kas­vat­ta­maan, ei laske­maan. Kun ei niitä auto­ja keskus­tan sisään­tuloväylille lisää edes mah­du, niin kasvun pitäisi olla vielä paljon voimakkaam­min joukkoli­iken­net­tä. Lisäk­si tuo alue on joukkoli­iken­teen kat­tavu­u­den huip­pualueel­la, jos­sa pitäisi päästä alueen keskiar­voakin parem­pi­in osuuk­si­in, jot­ta se henkilöau­toilu voidaan vara­ta kan­takaupun­gin katvealueisiin.

    Vastaa

23. Marko V: Betoni­ta­so toimii näköjään varsin hyvänä psykol­o­gise­na muu­ri­na kun kaupun­ki näköjään lop­puu kehään. 

    Nykyään oikeas­t­aan kaupun­ki lop­puu hyvin tarkkaan moot­toritei­den päi­hin. Niitä päitä vain voisi siirtää sinne kehälle asti ja samal­la jatkaa sitä kaupunki­akin. Kehän yli taas sen kaupun­gin jatkami­nen on huo­mat­tavasti vaikeam­paa, kos­ka Kehä I:n saami­nen ei-moot­tori­tiek­si on paljon haas­tavam­paa monin tavoin.

    Vastaa

24. tpyy­lu­o­ma: Ongel­ma on se motarin yli käve­ly. Olen harrastanut.

    Tosi­aan. Nokian pääkont­torin edestä on 700 metrin käve­ly­mat­ka Helsin­gin keskus­tan suun­taan meneväl­lä bus­sipysäkille, joka on val­ta­va mat­ka, kun ottaa huomioon, että se “katu” on ihan pääkont­torin vieressä. 

    Yhtä pitkä mat­ka on Lasi­palatsin edestä Erot­ta­jalle, Dianan­puis­tikkoon. Hyväl­lä mieliku­vi­tuk­sel­la voisi kuvitel­la, miltä tun­tu­isi, jos vas­taa­va mat­ka pitäisi men­nä, jot­ta pää­sisi Sokok­selta Lasipalatsille.

    Vastaa

25. Sep­po Vep­säläi­nen: Samaa mieltä. Tuos­ta kaupunkibule­vardista voisi tehdä vaik­ka kil­pailun kaut­ta vai­h­toe­hto­ja keskustelun siivit­tämisek­si. Maankäyt­töä tiivis­tet­täessä asumisen ja työ­paikko­jen sekoit­tumista tulisi saa­da lisää ja tässä on taas saumaa.

    Joo, ylipään­sä raken­nus­maa­ta pitää saa­da lisää, mietitään sit­ten mitä sil­lä tehdään. Per­in­teinen bule­vardi­ratkaisu on että nopea liikenne kul­kee keskel­lä puuriv­in välis­sä, ja hidas reunoil­la. Esimerkik­si Huopalah­den­tie. Hämeen­lin­nan moot­tori­tien kohdal­la lähtisin kuitenkin siitä että itäpuolelle ei juuri raken­neta, se on Keskus­puis­toa ja irti kaupunki­rak­en­teesta. Eli niin että itäpuolel­la on 50km/h 3–4 kaistainen pääväylä ihan katu­mi­toituk­sel­la, sit­ten puukaista ja ehkä ratikkakiskot tai edes bus­siväylä, ja sit­ten pihakatu. Tiealu­ue­na jotain 30 metriä, eli ehkä jopa nyky­istä lev­eämpi, mut­ta hait­ta-alueeltaan kapeampi asu­tuk­seen päin.

    Asi­aa on viral­lis­es­tikin joskus pohdit­tu, KSV ja Tiehallinto yhdessä luet­te­liv­at toisilleen ongelmia. Esimerkik­si rampit on liian lyhyet motarin suju­vu­u­den kannal­ta ja liian pitkät maankäytön kannalta. 🙂 

    Yht­enä nykyti­lan haasteista todet­ti­in melusuo­jarak­en­tei­den estävän näkymiä väylälle ja väylältä ympäristöön. Melusuo­jaus on asukkaiden tarpeeseen ver­rat­tuna silti edelleen puut­teel­lista; ris­tiri­ita on ilmeinen. Väylän var­ren saavutet­tavu­us eri liiken­nemuodoil­la tukee palvelu­iden sijoit­tumista väylän läheisyy­teen, vaik­ka alueel­la toisaal­ta altistu­taan liiken­teen melulle ja päästöille. Eniten melu- ja päästöaltistuk­set hait­taa­vat asuinympäristöä, koulu­ja ja päiväkoteja.

    Laa­jat liiken­nealueet ja liit­tymät pitkine ramppei­neen vahvis­ta­vat väylän eril­lisyyt­tä ympäröivästä maankäytöstä. Laa­joista liit­tymistä aiheutuu pitk­iä kier­to­ja jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille. Ympäröivät raken­nuk­set jäävät kauas ja ne ovat vaikeasti saavutet­tavis­sa väylältä. Saavutet­tavu­us edel­lyt­täisi myös parem­pia opastei­ta lähialueen palvelui­hin ja kohteisiin.

    Pääväylän este­vaiku­tus jalanku­l­ulle ja pyöräi­lylle on ris­tiri­idas­sa autoilun vähen­tämis­tavoit­teen ja kevyen liiken­teen tukemisen kanssa. Samoin joukkoli­iken­teen pysäkeille käveltäessä on kier­reltävä pitkähköjä matko­ja. (Kuva 32). Pysäkkiym­päristöt koetaan epävi­ihty­isik­si mm. kovan melu­ta­son ja tur­vat­to­muu­den tun­teen takia. Lin­ja-auto­jen liit­tymi­nen pysäk­iltä takaisin liiken­nevir­taan on ruuh­ka-aikoina han­kalaa väylän niil­lä osil­la, joil­ta eril­liset bus­sikai­stat puuttuvat. 

    Sivul­ta 70 alka­en, Kaupunkien pääväylien
    tule­vaisu­u­den haastei­ta, http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201155-v-kaupunkien_paavaylien_tulev.pdf

    Sep­po Vep­säläi­nen:Kehä ykkö­nen voitaisi­in kat­taa Vihd­in­tien ja Hämeen­lin­nan­väylän väliseltä osalta sovel­tuvin osin ja rak­en­taan kannelle.

    Miet­tisin mielu­um­min aika lyhyt­tä tun­nelia tavoit­teena pois­taa este­vaiku­tus val­i­tun väylän kohdal­la, kos­ka kus­tan­nuk­set. Sanois­in että Pris­mal­ta etelään sem­moinen parin­sadan metrin kate tai put­ki. Sit­ten siinä var­rela on vielä maakaa­su­voimala joka var­maanki­in vaatii jonkin­laisen suo­javyöhykkseen, jos­sa nyt saman tien voi olla autoja.

    Vastaa

26. Pohjois-Haa­gan ruuhk­ista, lisärak­en­tamis­es­ta ym. lisää täällä:
    http://haaganliikenneryhma.blogspot.com/2012/03/mita-tehda-lapiajoliikenteelle-ja.html

    Mis­tä löy­ty­isi edes yksi ren­deroitu kuva tulev­as­ta alueesta? Ilman sitä (ja sitä miten met­sää on lohkot­tu) on vaikea muo­dostaa mielipidettä.

    Vastaa

27. Elmo Allén: Nykyään oikeas­t­aan kaupun­ki lop­puu hyvin tarkkaan moot­toritei­den päi­hin. Niitä päitä vain voisi siirtää sinne kehälle asti ja samal­la jatkaa sitä kaupunki­akin. Kehän yli taas sen kaupun­gin jatkami­nen on huo­mat­tavasti vaikeam­paa, kos­ka Kehä I:n saami­nen ei-moot­tori­tiek­si on paljon haas­tavam­paa monin tavoin.

    Kan­takaupunki­laisen mielis­sä ollaan tietysti huitsin nevadas­sa, mut­ta kart­taa kun tarkastelee, niin pääkaupunkiseu­tua ajatellen tämä keskustelun aiheena ole­va alue on varsin keskeisel­lä sijain­nil­la. Itä, län­si, pohjoinen, etelä ovat kaik­ki hyvin tavoitet­tavis­sa. Lento­ken­tällekin on vain 15 min mat­ka. On valitet­tavaa että tuol­laiselle sijain­nille halu­taan kaavoit­taa lähiötä ja automarkettia.

    Vastaa

28. Elmo Allén: Nykyään oikeas­t­aan kaupun­ki lop­puu hyvin tarkkaan moot­toritei­den päi­hin. Niitä päitä vain voisi siirtää sinne kehälle asti ja samal­la jatkaa sitä kaupunkiakin. 

    Ja lisäk­si raiti­olin­jo­ja voisi samal­la jatkaa sinne kehälle kun ne nyt lop­pu­vat kaikissa suun­nis­sa kesken.

    Vastaa

29. Elmo Allén: On se, kos­ka joukkoli­iken­teen osu­us moot­toroiduista matkoista aamu­ru­uhkas­sa on nyt jo Vallilas­sa yli 70 %. Sitä pitäisi pystyä vielä entis­es­tään kas­vat­ta­maan, ei laske­maan. Kun ei niitä auto­ja keskus­tan sisään­tuloväylille lisää edes mah­du, niin kasvun pitäisi olla vielä paljon voimakkaam­min joukkoli­iken­net­tä. Lisäk­si tuo alue on joukkoli­iken­teen kat­tavu­u­den huip­pualueel­la, jos­sa pitäisi päästä alueen keskiar­voakin parem­pi­in osuuk­si­in, jot­ta se henkilöau­toilu voidaan vara­ta kan­takaupun­gin katvealueisiin.

    Kovin virkamies­mäi­nen näkökul­ma… Kat­so­taan­pa asi­aa toiselta kannal­ta : mik­si tänne tul­laan nytkin autol­la vaik­ka kadun­var­si­paikan saan­ti edel­lyt­tää töi­hin tuloa ennen liuku­man alkua ja talon omia paikko­ja riit­tää vain ani­har­valle ? HSL:n reit­ti­laskuria pyörit­telemäl­lä selviää, että vaik­ka tääl­lä ollaan ‘joukkoli­iken­teen kat­tavu­u­den huip­pualueel­la’, ollaan kuitenkin ainakin luoteisen Helsin­gin (Pitäjän­mä­ki, Haa­ga, Kon­ala) osalta katveessa. Täl­lä etäisyy­del­lä pienehkön henkilöau­ton muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat varsin kil­pailukykyiset Helsin­gin sisäiseenkin kuukausilip­pu­un ver­rat­tuna (paradok­saal­ista sinän­sä — mitä lyhyem­pi mat­ka, sitä kan­nat­tavam­paa on autoilu). Kun lisäk­si mat­ka-aika on julk­isil­la puo­let pitem­pi, on autoilu kulk­i­jan kannal­ta erit­täin ratio­naa­li­nen valinta.
    Noil­la alueil­la asuu mm paljon entisiä Pohjo­lalaisia, jot­ka on OP-fuu­sion myötä siir­ret­ty Munkkivuores­ta Vallilaan ja samal­la auton käyttäjiksi.

    Vastaa

30. Jaakko Särelä: Tosi­aan. Nokian pääkont­torin edestä on 700 metrin käve­ly­mat­ka Helsin­gin keskus­tan suun­taan meneväl­lä bus­sipysäkille, joka on val­ta­va mat­ka, kun ottaa huomioon, että se “katu” on ihan pääkont­torin vier­essä. Yhtä pitkä mat­ka on Lasi­palatsin edestä Erot­ta­jalle, Dianan­puis­tikkoon. Hyväl­lä mieliku­vi­tuk­sel­la voisi kuvitel­la, miltä tun­tu­isi, jos vas­taa­va mat­ka pitäisi men­nä, jot­ta pää­sisi Sokok­selta Lasipalatsille.

    Ennenkaikkea kyse on joukkoli­iken­teen kilpailukyvystä.

    Moot­tori­tien var­ren toimis­toalueen pysäkille pysähtyvä bus­si kil­pailee ensisi­jais­es­ti samaa moot­tori­ti­etä kulke­van henkilöau­ton kanssa. 

    700:n metrin matkan esimerkkisi pysäkille kävelee vajaat 10 min. Samas­sa ajas­sa autol­la ajaa 80 km/h län­siväylää (ilman ruuhkaa) n. 13 km. Jos­sain kymme­nen km:n päässä asu­va autoil­e­va kol­le­gasi on kotip­i­hal­laan samaan aikaan kun olet itse päässyt pysäkille bus­sia odot­ta­maan. Ei näil­lä lähtöase­tuk­sil­la joukkoli­iken­teen osu­ut­ta pysty kovin korkeak­si kasvattamaan.

    Vastaa

31. OS: “Ongel­mana on, että talon eteen tulee kol­men tuhan­nen neliön pysäköintikenttä.”

    Tuos­sa kohtaa Teol­lisu­uskat­ua ongel­mana on pikem­minkin koko alueen kent­tämäisyys joka hel­posti tuot­taa idean ottaa joutomaa edes jonkin­laiseen hyö­tykäyt­töön eli parkkipaikoiksi.

    Kan­takaupun­gin katkaisu tässä kohtaa on aivan turhaa, Teol­lisu­uskatu reuna-aluei­neen on sadan metrin rai­lo jon­ka laidoil­la ei ole mitään tekemistä tois­t­en­sa kanssa. Kaupunki­jatku­mon kannal­ta ihan motarin veroinen ratkaisu.

    Kor­jaan­tu­isi rak­en­ta­mal­la talorivi ruumishuoneen ja Teol­lisu­uskadun väli­in Sturenkadul­ta Vääksynkadun tasalle. Vielä kun inte­groisi kiin­teistön Sörnäis­ten metroase­maan Har­jun alit­taval­la jalankulku­tun­nelil­la niin ei tarvit­sisi mure­htia liikenneruuhkistakaan.

    Vastaa

32. Elmo Allén: kos­ka Kehä I:n saami­nen ei-moot­tori­tiek­si on paljon haas­tavam­paa monin tavoin. 

    Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta käsit­tääk­seni Kehä I ei täl­lä het­kel­lä ole miltään osu­udelta moottoritie.

    Vastaa

33. Jaakko Särelä: Yhtä pitkä mat­ka on Lasi­palatsin edestä Erot­ta­jalle, Dianan­puis­tikkoon. Hyväl­lä mieliku­vi­tuk­sel­la voisi kuvitel­la, miltä tun­tu­isi, jos vas­taa­va mat­ka pitäisi men­nä, jot­ta pää­sisi Sokok­selta Lasipalatsille.

    Tämän simu­loin­ti on help­poa. Tekee vain sakkok­ier­roksen esim kävelemäl­lä Pos­ti­talon ympäri ennen Man­skun yli­tys­tä, jon­ka senkin voi tehdä vähän kauem­pana, esim Pikku­par­la­mentin kohdalla.

    Vastaa

34. Elmo Allén: On se, kos­ka joukkoli­iken­teen osu­us moot­toroiduista matkoista aamu­ru­uhkas­sa on nyt jo Vallilas­sa yli 70 %. Sitä pitäisi pystyä vielä entis­es­tään kas­vat­ta­maan, ei laske­maan. Kun ei niitä auto­ja keskus­tan sisään­tuloväylille lisää edes mah­du, niin kasvun pitäisi olla vielä paljon voimakkaam­min joukkoli­iken­net­tä. Lisäk­si tuo alue on joukkoli­iken­teen kat­tavu­u­den huip­pualueel­la, jos­sa pitäisi päästä alueen keskiar­voakin parem­pi­in osuuk­si­in, jot­ta se henkilöau­toilu voidaan vara­ta kan­takaupun­gin katvealueisiin.

    Minus­ta 900 autopaikan hal­li Vallilaan ei sinän­sä ole ongel­ma. Se mikä tässä on tyh­mää on se että se on yhden yri­tyk­sen käytössä.

    Minus­ta tuo työ­paikkapysäköin­nin rajoit­ta­mi­nen ei muutenkaan oikein toi­mi. Ihan sama ohjaus­vaiku­tus on ruuhkalla, jos Teol­lisu­uskadul­la ajaa enem­män auto­ja jot­ka myös jäävät sinne niin se hidas­tuu, jol­loin harvem­pi ajaa sen kaut­ta läpi län­sipuolelle tai use­ampi vai­h­taa joukkoli­iken­teeseen. Ja sit­ten näistä eril­listä sääte­ly­istä, mak­si­mi työ­paikoille ja min­i­mi asukkaille, seu­raa että yhteiskäyt­töä ei saa­da toim­i­maan. Minus­ta niin että on vain parkkipaikko­ja, ei asukas‑, työ‑, vieras- ja asioin­tipaikko­ja, ja säädel­lään niiden kokon­ais­määrää jos on tarvis.

    Vastaa

35. Ris­to Koivunen: Kehä I ei täl­lä het­kel­lä ole miltään osu­udelta moottoritie.

    Juu ei muodol­lis­es­ti, mut­ta Lep­pä­vaaran ja Kivikon välil­lä se on 4–6‑kaistainen moot­torikatu jos­sa on eri­ta­soli­it­tymät ramppei­neen ja kahdek­sankympin rajoitus. 

    Eli ei ole kauheasti eroa oikeaan moot­tori­tiehen varsinkaan puhekielessä. Nopeusra­joi­tus on hie­man viral­lista motaria pienem­pi ja vasem­mal­la kaistal­la saa ajaa muutenkin kuin ohittaessa.

    Vastaa

36. Ris­to Koivunen: Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta käsit­tääk­seni Kehä I ei täl­lä het­kel­lä ole miltään osu­udelta moottoritie. 

    Tämän keskustelun kannal­ta ei ole mitään merk­i­tys­tä sil­lä, ovatko ne vihreät merk­it siel­lä vai eivät. Tässä keskustelus­sa on kyse vain diko­to­mi­as­ta “katu” ver­sus “moot­tori­tie”. “Moot­tori­tie” on sel­l­ainen, jos­sa on vain eri­ta­soli­it­tymiä. “Katu” on sel­l­ainen, jos­sa on vain tasoli­it­tymiä ja jon­ka voi ylit­tää kävellen. Kaupunki­rak­en­teen kannal­ta se vihrei­den merkkien väylä on vain tuon toisen tyypin kaikkein korkein standardi.

    Myös nim­i­tys­tä kaupunki­moot­tori­tie käyt­tävät tietääk­seni ihan viral­lisetkin tahot sel­l­ai­sista väylistä, jot­ka eivät ole ihan vihrei­den merkkien stan­dard­in mukaisia, mut­ta silti käytän­nössä moot­toriteitä. Kehä I voidaan laskea sellaiseksi.

    Tämä keskustelu täy­tyy näköjään käy­dä aina, kun ere­htyy sanomaan sanan “moot­tori­tie” tiestä, jol­la on kaik­ki moot­tori­tien omi­naisu­udet keskustelun kon­tek­stis­sa, mut­ta joka ei ole saanut Val­tion Wiral­lista Moot­tori­tieleimaa. Kon­tek­stista luulisi ole­van selvä, mis­tä nyt puhutaan. Nimen “moot­tori­tie” käyt­tö on silti hyödyl­listä, kos­ka jokainen tietää, miltä moot­tori­tie näyt­tää ja tun­tuu maas­tossa ja kaupungis­sa. Jos puhutaan moot­toriväylästä, sit­ten täy­tyy taas ruve­ta erik­seen määrit­tämään, mis­tä oikein puhutaan.

    Vastaa

37. Jaakko Kaup­pi: Kat­so­taan­pa asi­aa toiselta kannal­ta : mik­si tänne tul­laan nytkin autol­la vaik­ka kadun­var­si­paikan saan­ti edel­lyt­tää töi­hin tuloa ennen liuku­man alkua ja talon omia paikko­ja riit­tää vain aniharvalle ?

    Joo, ja mitä joukkoli­iken­teen koe­tus­ta laadus­ta ker­too se että kan­takaupunkialueel­la yri­tys edel­lyt­tää mah­dol­lisu­ut­ta saa­da investoi­da miljoo­nia pysäköin­tipaikkoi­hin että ylipäätään suos­tuu rak­en­ta­maan toimistoja.

    Kuvas­sa uudehkoa finanssialan toimis­torak­en­tamista Lon­toos­ta Heron Quaysin DLR-ase­mal­ta. Tätä on joukkoli­iken­teen inte­groin­ti (eikä tätä).

    Vastaa

38. Ei tämä Teol­lisu­uskadun liiken­neon­gel­ma ratkea kieltämäl­lä se. Jos yri­tys ei saa rak­en­taa omia parkkipaikko­ja (yhteiskäyt­töiset oli­si­vat luon­nol­lis­es­ti vielä parem­pia), autoil­e­vat työn­tek­i­jät pysäköivät asun­tokaduille. Myöskään liiken­teen tukkimista ei voine pitää varsi­naise­na ratkaisuna. Tarvi­taan enem­män ja suju­vampia julk­isia poikit­taisy­hteyk­siä, mieluiten raiteil­la. Nythän Teol­lisu­uskat­ua län­teen päin ajaa käytän­nössä vain 59. Se on hidas mut­ta muuten kätevä, jos olet matkalla Pajamä­keen, muuten ei. Ei tänne kukaan huvikseen autoile.

    Vastaa

39. Olen tulosa van­hak­si. Kat­selin havain­neku­vaa raken­nuk­ses­ta. Ei innos­tanut: selkeys puut­tui. Vireis­es­tä talosta pidän arkkitehtonisesti.

    Vastaa

40. Mik­si Var­tiosaaren sul­jet­tu käyt­tö olisi huonoin ratkaisu. Asuin­rak­en­t­a­mi­nen tuhoaa saaren pit­tore­skin kult­tuuri­maise­man täysin. Sil­ta taas tuo ördeli­jen­gin itäpään kallioille rikko­maan pul­lo­ja. Luu­len­pa, että sul­jet­tu käyt­tö on Var­tiosaaren osalta paras ratkaisu. Var­tiosaare­laiset tuskin ovat sen enem­pää öky-porukkaa kuin Ullan­lin­nalaiset tai Kata­janokkalaiset. On mukavaa, että on ole­mas­sa myös paikko­ja, joi­hin ei pääse kuin veneel­lä. Var­tiosaa­reen pääsee toki myös uimal­la. Mik­si kaiken pitäisi olla kaikille avoin­ta? Varsinkin kun suuri osa ihmi­sistä käyt­täy­tyy joka puolel­la Helsinkiä aivan sika­mais­es­ti visko­ma­l­la jät­teitään minne sat­tuu. Kat­sokaa vaik­ka Espan puis­toa tai uut­ta musi­ikki­talon viherkattoa.

    Vastaa

41. pohjois-haa­galaise­na sitä on tietysti hie­man huolis­saan virk­istysväylien kohtalosta, mut­ta ainakin jos­sain aiem­min näke­mis­säni kaavoitus­su­un­nitelmis­sa raken­nusten sijoit­telu ei ollut tök­eröim­mästä päästä. hämeen­lin­nan­väylän yli menee sil­ta pirkkolan ulkoilu­lalueelle ja ainakin tois­taisek­si haa­gan puolel­la on vas­taavasti ollut met­sää, jon­ka suo­jas­sa on päässyt vaikka­pa hiihtämäään radan var­relle ja sieltä las­si­laan. (no näyt­telijän tie kyl­lä katkaisee tämän viher­re­itin ker­ran) ken­ties aikaisem­pi kom­ment­ti kos­ki tätä yhteyt­tä ja sen säilyttämistä.

    Vastaa