Demokratia, hierarkia vai markkinat

(Jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina)
Björn Wahl­roos kehit­tää kir­jan­sa Mark­ki­nat ja demo­kra­tia joh­dan­nos­sa mie­len­kiin­toi­sen jän­nit­teen kol­men hal­lin­to­mal­lin, mark­ki­noi­den, hie­rar­kian ja demo­kra­tian työnjaosta.

Hie­rark­ki­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta esi­merk­ki­nä on Ste­ven Job­sin joh­ta­man Applen sisäi­nen hal­lin­to tai Kii­nan val­tion­hal­lin­to. Län­si­mai­nen val­tion­hal­lin­to on demo­kra­ti­aa ja onpa demo­kra­tia yrit­tä­nyt pus­kea myös yri­tys­ten päätöksentekoon.

Odo­tin kir­jal­ta pal­jon iha­nan epä­kor­rek­te­ja haas­tei­ta suo­ma­lai­sen jul­ki­sen sek­to­rin kehit­tä­mi­seen. Ehkä odo­tin lii­kaa, kos­ka petyin.
Yri­tyk­sen itse­val­tai­suus ei ole ongel­ma, jos kulut­ta­jil­la ja hen­ki­lö­kun­nal­la on vaih­toeh­to­ja. Kulut­ta­jien ei ole pak­ko ostaa Applen tuot­tei­ta ja työn­te­ki­jöil­lä on todel­li­nen mah­dol­li­suus hakeu­tua töi­hin muu­al­le. Onko itse­val­tai­ses­ti joh­det­tu yri­tys tehok­kaam­pi kuin demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu, rat­ke­aa aika­naan markkinoilla.

Hie­rark­ki­sen hal­lin­non ja mark­ki­noi­den yhdis­tel­mä Aasias­sa näyt­tää Wahl­roo­sin mukaan tuot­ta­van parem­man talou­del­li­sen menes­tyk­sen kuin demo­kra­tia Euroo­pas­sa. Näin­kö­hän? Tois­tai­sek­si Kii­na ottaa vain kopioi­mal­la kiin­ni län­si­mai­den tek­no­lo­gis­ta etu­mat­kaa kuten Japa­ni 50 vuot­ta aiem­min. Japa­nin nousu päät­tyi sen saa­vu­tet­tua teol­li­suus­maat. Epä­de­mo­kraat­ti­ses­ti hal­li­tut maat joh­ta­vat län­si­mai­ta myös poliit­tis­ten van­kien mää­räs­sä ja kuolemantuomioissa.

Poh­din­nan arvoi­nen on Wahl­roo­sin huo­mio, ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva.

.…

Wahl­roo­sin mukaan par­haan tuo­ton saa­vat sijoit­ta­jat, jot­ka osta­vat mark­ki­noil­ta huo­nos­ti joh­det­tu­ja yri­tyk­siä, vaih­ta­vat joh­don osaa­vam­paan ja saa­tu­aan yri­tyk­sen uuteen iskuun myy­vät sen. Tie­täi­sin monia kun­nal­li­sia orga­ni­saa­tioi­ta, joil­le ulko­puo­li­nen kaap­paus teki­si hyvää. Nii­den jämäh­tä­mi­nen pai­koil­leen var­mis­te­taan joh­don liki täy­del­li­sel­lä irti­sa­no­mis­suo­jal­la. Heik­ko kyky uudis­tua on jul­kis­ten orga­ni­saa­tioi­den pahin rasite.

Vaik­ka useam­pi pitää kah­vis­ta kuin tees­tä, pidäm­me luon­nol­li­se­na, ettei asias­ta äänes­te­tä. Wahl­roo­sin mukaan demo­kra­tias­sa enem­mis­tö päät­tää, mut­ta mark­ki­noil­la vähem­mis­töl­lä-kin on vapaus. Par­hai­ten demo­kra­tia toi­mii hänen mukaan­sa pai­kal­lis­ta­sol­la. Tämän voi näh­dä toi­sin­kin. Sen sijaan, että kan­sa luot­tai­si kun­nal­li­seen demo­kra­ti­aan, huu­de­taan val­tiol­ta van­hus­pal­ve­lu­la­ke­ja ja muu­ta nor­mi­tus­ta rajoit­ta­maan pai­kal­lis­ta pää­tös­val­taa. Sydä­mes­sään ihmi­nen tie­tää, ettei enem­mis­töl­lä ole demo­kra­tias­sa­kaan oikeus sor­taa vähemmistöä.
***
Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa läh­dem­me sii­tä, että jokai­sel­la on tulo­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta oikeus perus­kou­lu­tuk­seen, asun­toon, ter­vey­den­huol­toon ja mui­hin vält­tä­mät­tö­myyk­siin. Nämä tuo­te­taan joko ilmai­si­na tai sub­ven­toi­tui­na pal­ve­lui­na. Wahl­roos esit­tää, että sub­ven­tion sijas­ta jokai­sel­le annet­tai­siin vas­taa­va sum­ma rahaa, jol­la voi ostaa tuon pal­ve­lun täy­teen hin­taan tai käyt­tää rahat muu­hun. Täl­lä oli­si pal­jon hyviä mut­ta myös huo­no­ja puolia.

Emme luo­ta ihmi­sen jär­ke­vyy­teen. Eri­tyi­sen epä­luu­loi­ses­ti suh­tau­dum­me per­heen sisäi­seen oikeu­den­mu­kai­suu­teen. Oli­si­ko oikein, jos van­hem­mat käyt­täi­si­vät las­ten kou­lu­ra­hat omiin tar­koi­tuk­siin­sa eivät­kä lap­set pää­si­si kou­luun? Samat kou­lut ja päi­vä­ko­dit rik­kail­le ja köy­hil­le ovat hyväk­si lap­suu­des­sa; ne yhdis­tä­vät kan­sa­kun­taa pal­jon ase­vel­vol­li­suut­ta enemmän.

Van­hus­pal­ve­lut voi­si minus­ta antaa pal­ve­luse­te­lei­nä ja tuot­taa mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Pal­ve-luse­te­liä suku­lai­set eivät voi­si käyt­tää omiin tar­koi­tuk­siin­sa. Sel­viy­ty­mis­ky­kyä vas­taa­vat pal­ve­luse­te­lit, joi­den pääl­le sai­si käyt­tää omaa rahaa, toi­si­vat pal­ve­lui­hin laa­dun mark­ki­nat ilman mitään van­hus­pal­ve­lu­la­kia. Yksi­tyis­ten yri­tys­ten parem­pi uudis­tu­mis­ky­ky saa­tai­siin käyt­töön. Huo­nos­ti van­huk­sia koh­te­le­vat yri­tyk­set menet­täi­si­vät asiakkaansa.

Istut­tua­ni aikoi­naan sekä HYKS:n että HUS:n hal­li­tuk­sis­sa olen vakuut­tu­nut, että poliit­ti-nen hal­li­tus on huo­no tapa joh­taa sai­raa­laa. Sai­raa­lan ope­ra­tii­vi­nen joh­to kuu­luu hie­rark­ki­sen joh­ta­mi­sen alu­ee­seen. Sitä toi­mi­tus­joh­ta­ja alai­si­neen joh­ta­koon samoin perus­tein kuin joh­de­taan yksityissairaalaa.

Kes­kus­sai­raa­la toi­mii vero­va­roin mono­po­li­na, joten mark­ki­nois­ta ei ole sen pai­me­nek­si. Vai oli­si­ko sit­ten­kin? Kun­nat ovat kil­pai­lut­ta­neet esi­mer­kik­si sydän­leik­kauk­sia, ja yksi­tyi­set lää­kä­ria­se­mat ovat usein voit­ta­neet. Tämä voi­si olla hyvä kes­kus­sai­raa­lan kirit­tä­jä, kun­han kes­kus­sai­raa­lan eri­tyis­vel­voit­teet rahoi­te­taan erik­seen. Täs­tä huo­li­mat­ta suu­rin osa kes­kus­sai­raa­lan toi­min­nas­ta jää mark­ki­na­val­von­nan ulkopuolelle.

Ilman ulkois­ta hal­li­tus­ta ei sai­raa­laa voi jät­tää. Muu­ten pää­tök­sen­teos­sa voi­vat sekoit­tua lää­kä­rien ja sai­raa­lan edut kes­ke­nään. Polii­ti­kois­ta koot­tu hal­li­tus on har­voin täl­lai­seen teh­tä­vään paras mah­dol­li­nen, kos­ka hal­li­tuk­sen pitäi­si pereh­tyä tuo­tan­nol­li­siin eikä poliit­ti­siin ongelmiin.

Demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon pii­riin kuu­lui­si peri­aat­tees­sa yhteis­kun­nal­lis­ten rat­kai­su­jen teke­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa, siis ohjeis­ta­mi­nen voi­ma­va­ro­jen koh­den­ta­mi­ses­sa ja prio­ri­soin­nis­sa. Juu­ri näis­tä polii­ti­kot eivät halua tie­tää mitään, ja ehkä hyvä niin. Nii­den asial­li­nen käsit­te­ly ei kes­tä demo­kra­ti­aan kuu­lu­vaa jul­kis­ta ryö­pyt­tä­mis­tä. On ollut masen­ta­vaa kat­sel­la ilta­päi­vä­leh­tien uuti­soin­tia yksit­täi­sis­tä hoi­to­pää­tök­sis­tä. Tur­han ja kal­liin hoi­don evän­nyt lää­kä­ri ei voi vai­tio­lo­vel­vol­li­suu­den vuok­si puolustautua.

Jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon orga­ni­saa­tiot ovat jos­kus men­neet aivan sol­muun. Täl­löin kun­ta on usein pää­ty­nyt osta­maan pal­ve­lun yksi­tyi­sel­tä. Hal­lin­non ongel­mien tilal­le ovat tul­leet osta­mi­seen liit­ty­vät ongel­mat ja tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set, joi­ta han­kin­ta­me­net­te­ly­lain jär­jet­tö­myy­det enti­ses­tään kas­vat­ta­vat. Nämä ongel­mat ovat huo­mat­ta­via ja vinout­ta­vat toi­min­taa pahas­ti. Oli­si hyvä voi­da nyky­ai­kais­taa hal­lin­toa kun­nal­li­sis­sa organisaatioissa.

Ter­vey­den­huol­to koko­nai­suu­des­saan ei sovi mark­ki­noi­den pii­riin, kos­ka hoi­toa ei anne­ta mak­su­ky­vyn vaan tar­peen mukaan. Sur­keas­ti ovat toi­mi­neet yri­tel­mät yhdis­tää sai­raus­va-kuu­tus yksi­tyi­seen hoi­toon. Sai­raa­lan ja poti­laan kan­nal­ta kaik­ki var­muu­den vuok­si otet­ta-vat yli­mää­räi­set kokeet ovat aina kan­nat­ta­via, kos­ka vakuu­tus­han mak­saa. Yhdys­val­lois­sa tämä on joh­ta­nut jär­jet­tö­män kal­lii­seen ter­vey­den­huol­toon, jon­ka tulok­set ovat hei­kot, kos­ka hoi­to koh­den­tuu koko kan­san tasol­la aivan väärin.

Vero­ra­hoit­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä niuk­kuut­ta sää­del­lään jonot­ta­mal­la. Täs­sä on se vika, ettei tun­nus­te­ta, että aika on toi­sil­le kal­liim­paa kuin toi­sil­le. Sik­si on syn­ty­nyt työ­ter­vey­den­huol­to jonon ohit­ta­mi­seen ja sik­si vara­kas väki käyt­tää yksi­tyis­lää­kä­riä ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin sijaan ja tur­vau­tuu jul­ki­ses­ti rahoi­tet­tuun vas­ta, kun edes­sä on kal­lis toimenpide.

78 vastausta artikkeliin “Demokratia, hierarkia vai markkinat”

  1. Onhan sii­nä sekin hyvä puo­li, että osa sai­rauk­sis­ta jää hoi­ta­mat­ta. Kuo­le­ma kor­jaa ongel­man lopul­li­ses­ti. Jos ei luon­nol­li­nen, niin sit­ten kei­no­te­koi­ses­ti järjestetty.
    Suo­mes­sa on pal­jon kun­tia, jot­ka eivät käy­tä itse jär­jes­tä­mään­sä ter­vey­den­huol­toa omien työn­te­ki­jöi­den­sä hoi­ta­mi­seen sen hitau­den ja sai­rauk­sien hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­sen vuok­si. Jos menet kun­nal­li­seen ter­veys­kes­kuk­seen ja haluat apua, saat luul­ta­vas­ti vain ajan 2kk pää­hän lää­kä­ril­le, jol­ta et saa apua. Mik­si ei lope­te­ta jul­kis­ta ter­vey­den­huol­toa ja kou­lu­tus­ta, jos ne eivät toi­mi. Kor­va­taan ihmi­sil­le nii­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set hen­ki­lö­koh­tai­sen kan­to­ky­vyn mukaan… Nykyi­sin kan­nat­taa ostaa mat­ka ja mat­ka­va­kuu­tus Ees­tiin lää­kä­ris­sä käyn­tiä varten.

  2. Osmo:

    Onko itse­val­tai­ses­ti joh­det­tu yri­tys tehok­kaam­pi kuin demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu, rat­ke­aa aika­naan markkinoilla

    Demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu yri­tys” kuu­los­taa joten­kin has­sul­le. Demo­kra­tian käsit­tee­seen sisäl­tyy jon­kin­lai­nen tasa-arvoi­han­ne, jon­ka mukaan jokai­sel­la tulee olla oikeus vai­kut­taa äänes­tä­mäl­lä itse­ään kos­ke­viin asioi­hin. Sii­nä, että yri­tys­ten joh­to­por­taat jos­kus äänes­tää bis­nes­rat­kai­suis­ta, tus­kin on vas­taa­vaa ihan­net­ta taus­tal­la. Demo­kra­tias­sa pää­tök­siin osal­lis­tu­mi­seen har­vem­min myös­kään vaa­di­taan min­kään­lais­ta meri­toi­tu­mis­ta. Luu­len, että kovin­kaan mones­sa yri­tyk­ses­sä ei oo sel­las­ta demo­kra­ti­aa, mis­sä kuka tahan­sa duu­na­ri pää­see äänes­tä­mään yri­tyk­sen strategiasta.

  3. Täl­löin kun­ta on usein pää­ty­nyt osta­maan pal­ve­lun yksi­tyi­sel­tä. Hal­lin­non ongel­mien tilal­le ovat tul­leet osta­mi­seen liit­ty­vät ongel­mat ja tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set, joi­ta han­kin­ta­me­net­te­ly­lain jär­jet­tö­myy­det enti­ses­tään kasvattavat.”

    Ei han­kin­ta­me­net­te­ly­la­ki niin kau­hean huo­no ole.Nykyiset kun­nal­li­set osta­jat vain eivät ymmär­rä kuin­ka tark­ka sop­pa­rin pitää olla , jot­ta se toi­mi­si kiistatta.
    esim säh­kö­ura­kas­sa pitää mää­ri­tel­lä ja las­kea jokai­nen kyt­ket­tä­vä karvakin 

    Moni­mut­kais­ten asioit­ten ulkois­ta­mi­nen on vai­ke­aa , sii­hen sovel­tu­tu­vat par­hai­ten yksin­ker­tai­set ja volyy­mil­taan suu­ret määrät.

    Ter­veys­kes­kus ei ole paras mah­dol­li­nen ulkois­tet­ta­va kos­ka toi­men­pi­tei­tä on pal­jon ja yksit­täi­sen toi­men­pi­teen vari­aa­tioi­ta on paljon.
    Asian­tun­ti­ja­työn ulkois­ta­mi­nen on aika vai­ke­aa ja usein sii­nä mene­te­tään ammat­ti­tai­to osta­jan puo­lel­ta eikä enää osa­ta edes ostaa.
    Lisäk­si osta­mi­nen aiheut­taa kuluja,samoin sopi­muk­sen yllä­pi­to ja val­von­ta. Nyrk­ki­sään­tö­nä sääs­tö­jen pitää olla vähin­tään 5–10 % luok­kaa jot­ta osta­mi­ses­ta oli­si kustannushyötyä

    Vakuu­tus­poh­jai­nen toi­mii asia­kas­val­von­nan vuok­si laa­duk­kaas­ti, mut­ta kalliisti.Maksukatoilla on saa­tu koh­tuul­li­suut­ta siihenkin.

  4. Jonot­ta­mi­nen teh­dään vain tääl­lä hölmösti.

    Kaik­ki lai­te­taan jonoon. Oikeil­la sai­rauk­sil­la on tai­pu­mus kehit­tyä jonois­ta huo­li­mat­ta. On jouk­ko joka huo­no­nee tai menee onnis­tu­neen hoi­don ulko­puo­lel­la. Tulee nii­tä ennen­ai­kai­sia elä­ke­läi­siä ja mui­ta lopul­ta todel­la yhteis­kun­nal­le kalliita.

    Bri­teis­sä diag­noo­si piti saa­da nopeas­ti. Kun tie­det­tiin mis­tä on kysy­mys voi­tiin lait­ta jonoi­hin eri kate­go­rioi­den mukaan.
    Jos on kii­re hoi­taa, niin hoidetaan.
    Jos ei ole kii­re voi odottaa.

    Mik­si Suo­mes­sa ei pys­ty­tä samaan?

  5. Tuo­hon vii­mei­seen koh­taa­si sanoi­sin, että seu­raus sii­tä, että työs­sä käy­vä väki on alka­nut käyt­tää työ­ter­vey­den­huol­toa ja jul­ki­nen puo­li on jää­nyt vain köy­hil­le, on se, että demo­kraat­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa se jul­ki­nen puo­li sit­ten jää entis­tä enem­män rap­piol­le, kos­ka sen pal­ve­lu­ta­son las­ke­mi­nen ei nii­tä kes­ki­tu­loi­sia rap­paa. Niin­pä polii­ti­kot, jot­ka lupaa­vat vero­ke­ven­nyk­siä ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen leik­kauk­sia vas­taan, saa­vat hyvin täl­tä poru­kal­ta ääniä. 

    En osaa sanoa, mikä oli­si paras kei­no tämän noi­dan­ke­hän murtamiseen.

  6. Hie­rark­ki­sen hal­lin­non ja mark­ki­noi­den yhdis­tel­mä Aasias­sa näyt­tää Wahl­roo­sin mukaan tuot­ta­van parem­man talou­del­li­sen menes­tyk­sen kuin demo­kra­tia Euroo­pas­sa. Näinköhän?”

    Tätä vie­lä OS epäilee.

    Poh­din­nan arvoi­nen on Wahl­roo­sin huo­mio, ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva.”

    Mut­ta täs­sä OS:kin jo myö­täi­lee että ‘evi­dens­si on vah­va’. Vaik­ka seli­tys onkin ehkä päin­vas­tai­nen. Tulo­ta­so pysyy alhai­se­na juu­ri pak­ko­val­lan vuoksi.

    Molem­mis­ta em lai­nauk­sis­ta tulee mie­leen van­ha vit­si Tans­kan­maal­ta ja tilas­tois­ta: Tut­ki­jat huo­ma­si­vat että kun hai­ka­roi­ta oli tavan­omais­ta enem­män oli myös syn­ty­vyys tavan­omais­ta kor­keam­pi. Tai­si olla aika­moi­nen evi­dens­si, että hai­ka­rat tuo­vat muka­naan vauvoja 🙂

  7. Poh­din­nan arvoi­nen on Wahl­roo­sin huo­mio, ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva.”

    Entäs Atee­nan val­tio muu­ta­ma tuhat vuot­ta sitten?

  8. Wahl­roo­sin mukaan par­haan tuo­ton saa­vat sijoit­ta­jat, jot­ka osta­vat mark­ki­noil­ta huo­nos­ti joh­det­tu­ja yri­tyk­siä, vaih­ta­vat joh­don osaa­vam­paan ja saa­tu­aan yri­tyk­sen uuteen iskuun myy­vät sen. Tie­täi­sin monia kun­nal­li­sia orga­ni­saa­tioi­ta, joil­le ulko­puo­li­nen kaap­paus teki­si hyvää.”

    Näin se juu­ri menee. Jos kun­nal­lis­ta joh­toa ei voi irti­sa­noa, niin kan­nat­tai­si kun­nan toi­min­to­ja ulkois­taa niin pal­jon kuin mahdollista.

  9. > Van­hus­pal­ve­lut voi­si minus­ta antaa pal­ve­luse­te­lei­nä ja tuot­taa markkinaehtoisesti.

    Monil­la perus­tur­vaan liit­ty­vil­lä aloil­la takai­sin mie­lel­lä­ni myös perus­ta­son. Ehkä vie­lä­pä kon­kreet­ti­sin toi­min, eikä vain ase­tet­tui­na tavoit­tei­na ja nor­mei­na. Vahus­pal­ve­luis­sa pelk­kä pal­ve­luse­te­li voi siis olla tur­han kova malli.

    Esi­mer­kik­si Uts­joel­la voi­si olla yhteis­kun­nan toteut­ta­mat van­hus­pal­ve­lut, vaik­ka kun­ta ei kau­pal­li­sia toi­mi­joi­ta kiin­nos­tai­si­kaan. Monil­la “perus­tur­val­li­suut­ta vaa­ti­vil­la” aloil­la mark­ki­naeh­toi­nen pal­ve­lu­tuo­tan­to voi kirit­tää yhteis­kun­nan tuot­ta­mia (ehkä kan­keas­ti toi­mi­via) pal­ve­lui­ta. Mut­ta yhteis­kun­nan vas­taa­vat pal­ve­lut voi­vat kui­ten­kin olla jär­ke­vä tapa taa­ta pal­ve­lui­den poh­ja­ta­so ja ylei­nen perusturvallisuus.

    Jul­ki­set pal­ve­lut voi­vat myös “kirit­tää” kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta toi­seen (kan­sa­lais­ten kai­paa­man perus­tur­val­li­suu­den) suuntaan.

    Jaet­ta­viin aitoi­hin sete­lei­hin ver­rat­tu­na pal­ve­luse­te­li­mal­li hol­ho­aa. Mut­ta hyvä näin. Jois­sain asiois­sa sopi­van tasoi­nen hol­hous on oikea rat­kai­su (kuten vaik­ka­pa puo­li­pa­kol­li­nen koulunkäynti).

    > Kun­nat ovat kil­pai­lut­ta­neet esi­mer­kik­si sydän­leik­kauk­sia, ja yksi­tyi­set lää­kä­ria­se­mat ovat usein voit­ta­neet. Tämä voi­si olla hyvä kes­kus­sai­raa­lan kirittäjä…

    Kiri­tys­tä voi käyt­tää sekä van­hus- että terveyspalveluissa.

    > Ilman ulkois­ta hal­li­tus­ta ei sai­raa­laa voi jättää.

    Voi hyvin. Wahl­roo­sin hie­rark­ki­seen tyy­liin toi­mi­va sai­raa­la toi­mii mai­nios­ti myös hie­rak­ki­sen koneis­ton (vaik­ka­pa kau­pun­gin) yhte­nä osa­na. Hal­li­tuk­sia voi käyt­tää poliit­ti­seen tai omis­ta­jien ohjauk­seen, mut­ta sai­raa­lat toi­mi­vat pää­sään­töi­ses­ti ok myös ilman niitä.

    > Ter­vey­den­huol­to koko­nai­suu­des­saan ei sovi mark­ki­noi­den pii­riin, kos­ka hoi­toa ei anne­ta mak­su­ky­vyn vaan tar­peen mukaan.

    Aivan. Monet perus­tur­val­li­suu­teen liit­ty­vät asiat voi luon­te­vas­ti antaa yhteis­kun­nan hoi­det­ta­vak­si (polii­si, puo­lus­tus, ter­veys, vahuus, kou­lu­tus, lap­suus). Mark­ki­na­ta­lous toi­mii parem­min siel­lä, mis­sä ter­veet ja vah­vat ihmi­set järjs­te­le­vät itsel­leen lisämukavuuksia.

    Ter­vey­den­hoi­don perus­ta­voit­teet poik­kea­vat mar­ki­noi­den rahan­teon tavoit­tees­ta niin pal­jon, että jopa puh­das­ta yhteis­kun­nan toteut­ta­maa mal­lia on help­po perus­tel­la. Se aina­kin pois­tai­si “yli­mää­räis­ten kokei­den” ongel­man ja monia mui­ta vää­rin kri­tee­rein teh­ty­jä optimointeja.

    Rahal­la ostet­ta­via yli­mää­räi­siä pal­ve­lui­ta voi toki olla yhteis­kun­nan tar­joa­mien pal­ve­lui­den pääl­lä, mut­ta perus­ta­so jou­du­taan ehkä joka tapauk­ses­sa tur­vaa­maan joko yhteis­kun­nan toteut­ta­mil­la pal­ve­luil­la tai sen tiu­kal­la val­von­nal­la ja ohjauksella.

    > Vero­ra­hoit­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä niuk­kuut­ta sää­del­lään jonottamalla.

    Ei vält­tä­mät­tä. Täs­sä jo jono­tuk­seen ajau­tu­nees­sa tapauk­ses­sa hom­ma on jo levin­nyt käsiin (ehkä aja­tus A- ja B‑kansalaisista on kor­van­nut aja­tuk­sen kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le tar­jot­ta­vis­ta perus­pal­ve­luis­ta). Kyl­lä toi­mi­via­kin vero­ra­hoit­tei­sia ter­veys­pal­ve­lui­ta yhä on.

  10. juha:
    “Poh­din­nan arvoi­nen on Wahl­roo­sin huo­mio, ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva.”

    Entäs Atee­nan val­tio muu­ta­ma tuhat vuot­ta sitten?

    Siel­lä demo­kra­tia oli vain rik­kail­le miehille.

  11. Kun­nan toi­min­to­jen ulkois­ta­mi­ses­sa on pari ongel­maa, johon Turun seu­dul­la on tör­mät­ty. Läpi­nä­ky­vyys ja kont­rol­li katoa­vat. Esim. Turun kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­si hoi­det­tiin sää­tiön kaut­ta. Kun­ta­lai­sil­la ja kun­nan val­tuu­te­tuil­la ei ollut yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta mitään mah­dol­li­suut­ta val­voa rahavirtoja.
    Eräs kun­nal­li­nen jäte­huol­to­yh­ty­mä, jon­ka ei pitä­nyt tuot­taa tulos­ta, on alka­nut rön­syil­lä var­si­nai­sen tar­koi­tuk­sen­sa ulko­puo­lel­la. Tuot­taa täl­lä het­kel­lä voit­toa, mut­ta mikä osa kupa­taan kun­ta­lais­ten kuk­ka­ros­ta, mikä tulee rön­sy­jen lii­ke­toi­min­nas­ta. Kukaan ei tie­dä, eikä ker­ro­ta, kun on liikesalaisuus.

  12. Joil­la­kin on kyky aavis­taa toteu­tu­mat­to­mia asioi­ta ja varaa­kin olla vää­räs­sä aavistamisillaan.

    Mut­ta kan­san­edus­ta­jil­le soi­sin sel­lai­sen avun, että pyr­ki­si­vät ihan “aikuis­ten oikeas­ti” tie­tä­mään äänes­tä­mien­sä lakien uudis­tuk­sien käy­tän­nön mer­ki­tyk­ses­tä enti­seen lakiin näh­den — ja mitä tuli uudistettua.

    Kysyn­kin. Kenel­le työ­tä­te­ke­väl­le ja rahaa maa­han tuo­val­le on sal­lit­tu yhtä suu­ri ereh­ty­mi­sen mah­dol­li­suus työs­sään ja arvioin­neis­saan kuin kan­san­edus­ta­jil­le on suotu?

  13. Suo­sit­te­len luke­maan Francis Fuku­yaman blo­gis­sa juu­ri ilmes­ty­neen esseen The Two Euro­pes. Se tar­jo­aa yhden mel­ko uskot­ta­van meka­nis­min sil­le, mik­si demo­kra­tia ei nos­ta köy­hem­piä mai­ta köyhyydestä.

    Lyhyes­ti ja vähän vir­heel­li­ses­ti tii­vis­täen: syy­nä on se, että köy­häs­sä maas­sa demo­kra­ti­aa käy­te­tään sii­hen, että jär­jes­tel­lään sidos­ryh­mil­le mah­dol­li­sim­man pal­jon val­tion töi­tä. Tätä nimi­te­tään “clien­ti­lis­mik­si”. Poh­joi­sen Euroo­pan (Sak­sa, Hol­lan­ti, Skan­di­na­via), Rans­kan, osin Iso-Bri­tan­nian ja Irlan­nin kal­tai­sis­sa mais­sa demo­kra­ti­aa edel­si vah­va hie­rark­ki­nen ja aina­kin mer­kit­tä­vil­tä osin meri­to­kraat­ti­nen hal­lin­to­mal­li, val­tion virat oli­vat hie­rar­kian toi­meen­pa­noa, eivät poliit­ti­sia palk­kioi­ta ja äänes­tä­jä­po­pu­laa­tion kon­so­li­doin­tia var­ten. Suo­mes­sa­kin tämä pitää paik­kaan­sa sii­nä mie­les­sä, että 1800-luvul­la ei ollut demo­kra­ti­aa, se tuli vas­ta kun itse­hal­lin­to oli jo mel­ko konsolidoitunut. 

    Demo­kra­tian tul­les­sa poh­joi­sem­piin mai­hin, niis­sä oli siis vah­va hie­rar­ki­nen kan­sal­li­nen hal­lin­to­kult­tuu­ri. Krei­kas­sa ja Ita­lian “saap­paan­var­res­sa” demo­kra­tia tuli samaan aikaan kun omin­ta­keis­ta hal­lin­toa alet­tiin pys­tyt­tä­mään; Ita­lia yhdis­tyi demo­kra­tiak­si, Kreik­ka itse­näis­tyi Otto­maa­nien impe­riu­mis­ta jne. 

    Köy­his­sä mais­sa, jois­sa hal­lin­to­ko­neis­to, kuten oikeus­lai­tos, ei ole vie­lä vakiin­tu­nut, on hata­ra ja kor­rup­toi­tu­nut, demo­kra­tia mer­kit­see että hal­lin­to­ko­neis­to on paras kei­no pääs­tä eteen­päin, ja poli­tiik­ka kes­kit­tyy tämän eteen­päin­pää­syn jär­jes­te­le­mi­seen. Mut­ta kos­ka hal­lin­to yksin ei tuo­ta mitään, tämä tar­koit­taa että köy­hyy­des­tä nouse­mi­nen tapah­tuu hitaammin. 

    Demo­kra­ti­aa ei kan­na­ta vie­dä sin­ne, mis­sä se ei ole teho­kas­ta; ja siis puhun nyt yhteis­kun­nan sisäi­sis­tä pro­ses­seis­ta. Ei ole jär­ke­vää, että minul­la on äänioi­keus vaik­ka naa­pu­ri­ta­lo­yh­tiön asiois­sa. Demo­kra­tia on muu­ten­kin ymmär­ret­ty joten­kin kovin laveas­ti niin, että yhdes­sä pää­te­tään ihan mis­tä tahan­sa, kun se voi tar­koit­taa myös sitä että ei pää­te­tä muus­ta kuin ns. pelisäännöistä.

  14. Mari Hei­ma­la: Kun­nan toi­min­to­jen ulkois­ta­mi­ses­sa on pari ongel­maa, johon Turun seu­dul­la on tör­mät­ty. Läpi­nä­ky­vyys ja kont­rol­li katoavat. 

    Riip­puu sopi­muk­ses­ta ulkois­ta­jan kans­sa. Ihan hyvin voi edel­lyt­tää sopi­mus­ta, jos­sa itsel­le tär­keät asiat pysy­vät val­von­nas­sa ja rapor­toi­tu­na. Onko nyt ollut ensi­ker­ta­lai­set neuvottelemassa?

  15. Nyky­ään ei saa teh­dä mitään. Ker­ran­kin kou­lus­sa ope sanoi, että ei saa lyö­dä. Mitä rajoit­ta­mis­ta. Yri­tet­tiin vaan pitää haus­kaa yhden luuse­rin kus­tan­nuk­sel­la, joka puhuu jotain seko­ja vapais­ta mark­ki­nois­ta — aina­han ne on vapai­ta ollut, v…un mark­ki­nat. Ruo­ka­lip­pu­ja ja rahaa kyl­lä kan­na­tan tuke­na, niil­lä voi teh­dä bisnestä.

  16. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan Ace­moglun ja Robin­so­nin kir­joi­tuk­siin: http://whynationsfail.com/
    Kii­naa on käsi­tel­ty blo­gis­sa lähin­nä sivu­lauseis­sa, mut­ta he eivät usko Kii­nan pys­ty­vän rikas­tua­man ilman, että kan­sal­le anne­taan suu­rem­pi sananvalta.

  17. Mie­len­kiin­toi­nen tämä OSn poh­din­ta sii­tä, että “Län­si­mai­nen val­tion­hal­lin­to on demo­kra­ti­aa ja onpa demo­kra­tia yrit­tä­nyt pus­kea myös yri­tys­ten päätöksentekoon.”

    Suo­mes­sa on kui­ten­kin yrit­tä­mi­sen vapaus, omai­suu­den tur­va, yms. yksi­lön perusoikeuksia.

    Onko Björn Wahl­roos sii­nä oikeas­sa, että “enem­mis­tön dik­ta­tuu­ril­la” voi­daan näi­hin oikeuk­siin puuttua?

    Näin voi­tai­siin ehkä­pä teh­dä köy­käi­sin­kin perus­tein, esi­mer­kik­si ensin popu­lis­ti­ses­ti säi­käyt­tä­mäl­lä kan­sa­la­sia joil­la­kin perus­teet­to­mil­la riskeillä?

    Mie­lenk­kiin­toi­nen heit­to sekin, että voi­ko enem­mis­tö mää­rä­tä sii­tä­kin, että pitää­kö juo­da kah­via tai teetä?

    Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten luin, että vuo­sit­tain Suo­mes­sa tulee voi­maan demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon kaut­ta yli 16 000 eri­lais­ta lakia ja sää­dös­tä. Nykyi­sin luku tai­taa olla jo pal­jon suurempi…

    Näi­tä kaik­kia lake­ja ja ase­tuk­sia var­ten täy­tyy tie­ken­kin raken­taa teho­kas seuranta‑, kont­rol­li- ja sanktiointijärjestelmä.

    Jokai­sen kan­sa­lai­sen täy­tyy tie­ten­kin olla tie­toi­nen näis­tä kai­kis­ta ja nou­dat­taa nii­tä tunnollisesti.

    Sama suun­taus näyt­tää jat­ku­van kiih­ty­vään tah­tiin, sil­lä ylei­ses­ti näy­te­tään usko­van, että ongel­mat voi­daan tehok­kaim­min rat­kais­ta sää­tä­mäl­lä enem­män ja yksi­tyis­koh­tai­sem­pia määräyksiä. 

    Oli­si­ko­han kui­ten­kin paras­ta, jos koet­tai­sim­me joten­kin rajoit­taa tätä hul­luu­ta, ja ruve­ta teke­mään tuot­ta­vaa työtä?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka tun­tee kaik­ki lait ja ase­tuk­set, sekä myös nou­dat­taa nii­tä tinkimättömästi

    PS: Yri­tyk­ses­sä­ni 90% pää­tök­sis­tä syn­tyy noin 30 sekun­nis­sa, ja ne ovat myös häm­mäs­tyt­tä­vän usein oikeita.

  18. Tie­de­mies: Suo­sit­te­len luke­maan Francis Fuku­yaman blo­gis­sa juu­ri ilmes­ty­neen esseen The Two Euro­pes. Se tar­jo­aa yhden mel­ko uskot­ta­van meka­nis­min sil­le, mik­si demo­kra­tia ei nos­ta köy­hem­piä mai­ta köyhyydestä.

    Luin tuon myös eilen ja olin sii­tä sen ver­ran eri miel­tä, että kri­ti­soin Fuku­yaman teke­mää erot­te­lua klien­te­lis­min ja kult­tuu­rin välil­lä: http://blogs.the-american-interest.com/fukuyama/2012/05/08/the-two-europes/#comment-2528

  19. Onko nyt ollut ensi­ker­ta­lai­set neuvottelemassa?”

    Näin se on, Ja vie­lä sel­lai­set, joil­la ei ole han­kin­nois­ta mitään käsitystä.
    Tör­mä­sin ammat­ti­tai­dot­to­muu­teen Hel­sin­gin kau­pun­gin koh­dal­la: Miun pitää käy­dä labo­ra­tios­sa muu­ta­man vii­kon välein ja olen käy­nyt Maunulassa.Homma toi­mi alus­sa hyvin mut­ta nyt jono­tus­ta on ollut jopa kol­me­kin tuntia.
    Niin­pä kysyin Lau­ra Rädyl­tä, mikä mättää ?
    Hän vas­ta­si, ettei­vät he tie­dä, kos­ka pal­ve­lu on ulkois­tet­tu HUS:lle ??

    Ker­roin Rädyl­le, että vaik­ka pal­ve­lu on ulkois­tet­tu niin kyl­lä kau­pun­gil­la, osta­jal­la, pitää olla ajan­ta­sai­nen tie­to miten pal­ve­lu ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja toimii.

    Sen jäl­keen sain muu­ta­man seka­van säh­kö­pos­tin ja asi­aa luvat­tii selvittää.

    Kir­joitn rekla­maa­tio­ni tam­mi­kuuus­sa ja nyt ele­tään tou­ko­kuu­ta eikä sel­vyyt­tä sii­hen, mik­si jono­ja on , ei ole tullut.

    Kun­nal­li­nen ulkois­ta­mi­nen on rois­ki­mis­ta, lähin­nä tulee mie­leen uushuutolaisuus

  20. Anu:
    Suo­sit­te­len tutus­tu­maan Ace­moglun ja Robin­so­nin kir­joi­tuk­siin: http://whynationsfail.com/
    Kii­naa on käsi­tel­ty blo­gis­sa lähin­nä sivu­lauseis­sa, mut­ta he eivät usko Kii­nan pys­ty­vän rikas­tua­man ilman, että kan­sal­le anne­taan suu­rem­pi sananvalta.

    Län­si­mai­sil­ta ihmi­sil­tä unoh­tuu usein, että kii­na­lais­ten aika­kä­si­tys on mei­dän aika­kä­sitk­ses­täm­me poik­kea­va. Sii­nä mis­sä pörs­siyh­tiön nel­jän­nes on kol­me kuu­kaut­ta, per­heyh­tiön nel­jän­nes on 25 vuot­ta, niin kii­na­lais­ten nel­jän­nes on 250 vuotta.

    Kii­na­lai­set eivät hae pel­käs­tään talou­del­lis­ta val­taa. Heil­lä on mis­sio hal­li­ta maa­il­maa. Väi­tän, että nyky­hal­lin­to tul­laan muis­ta­maan outo­na Mao-dynas­tia­na, jol­la oli nor­maa­lis­ta poik­kea­va val­lan­pe­ri­mys­jär­jes­tys. Sinän­sä mikään ei poik­kea nor­maa­lis­ta, mitä nyt kei­sa­rin tit­te­li vähän.

    Täy­tyy vain toi­voa, että $6000 pitää paik­kan­sa myös Kiinassa.

  21. Rogue “Demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu yri­tys” kuu­los­taa joten­kin has­sul­le. Demo­kra­tian käsit­tee­seen sisäl­tyy jon­kin­lai­nen tasa-arvoi­han­ne, jon­ka mukaan jokai­sel­la tulee olla oikeus vai­kut­taa äänes­tä­mäl­lä itse­ään kos­ke­viin asioi­hin. Sii­nä, että yri­tys­ten joh­to­por­taat jos­kus äänes­tää bis­nes­rat­kai­suis­ta, tus­kin on vas­taa­vaa ihan­net­ta taus­tal­la. Demo­kra­tias­sa pää­tök­siin osal­lis­tu­mi­seen har­vem­min myös­kään vaa­di­taan min­kään­lais­ta meri­toi­tu­mis­ta. Luu­len, että kovin­kaan mones­sa yri­tyk­ses­sä ei oo sel­las­ta demo­kra­ti­aa, mis­sä kuka tahan­sa duu­na­ri pää­see­ää­nes­tä­mään yri­tyk­sen strategiasta.

    Meni­sin yri­tys­joh­ta­mis­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti­kin tun­te­va­na nume­roa pidem­mäl­le tuos­sa. Hyvin joh­de­tus­sa yri­tyk­ses­sä ei ope­ra­tii­vi­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa äänes­te­tä lii­ke­toi­min­taan liit­ty­vis­tä asiois­ta mil­lään tasol­la. Jokai­sel­le pää­tök­sel­le on ole­mas­sa yksi vas­tuu­hen­ki­lö, joka tekee pää­tök­sen ja kan­taa vastuun.

    Yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa voi­daan jos­kus äänes­tää. Tosin sekin on hyvin usein merk­ki sii­tä, että yri­tyk­sen hal­li­tus ei ole enää kovin toi­min­ta­ky­kyi­nen. Toi­min­ta­ky­kyi­nen hal­li­tus hoi­taa hom­mat kon­sen­suk­sel­la, koval­la kes­kus­te­lul­la ja asian­tun­ti­joi­ta kuulemalla.

    Oikeas­taan ainoa paik­ka äänes­tä­mi­sel­le on yhtiö­ko­kous. Siel­lä omis­ta­jat muo­dos­ta­vat näke­myk­sen­sä sii­tä, kenen pitäi­si olla hal­li­tuk­ses­sa. Ja sil­loin­kin äänioi­keus jae­taan osuuk­sien perus­teel­la, ei mil­lään “hen­ki­lö ja ääni”-periaatteella.

    Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että yri­tys­maa­il­ma oli­si epä­de­mo­kraat­ti­suu­des­saan joten­kin eri­tyi­sen jul­ma paik­ka. Menes­ty­vis­sä yri­tyk­sis­sä kaik­kien ihmis­ten näke­myk­set ja ideat ote­taan huo­mioon näke­myk­si­nä ja ideoi­na, jois­ta sit­ten mää­rä­tyt hen­ki­löt valit­se­vat par­haat. Poliit­ti­se­na jär­jes­te­ly­nä tuo kai oli­si lähel­lä valis­tu­nut­ta itse­val­tiut­ta. Toi­mii hyvin vain, jos itse­val­tias osaa hommansa.

    Yri­tyk­sen joh­ta­mi­nen demo­kraat­ti­ses­ti joh­tai­si epä­mää­räi­seen lin­jaan ja huo­noon menes­ty­mi­seen, kos­ka suu­rel­la enem­mis­töl­lä ei ole rea­lis­tis­ta koko­nais­ku­vaa. Samas­ta syys­tä demo­kra­tia on kiis­tat­ta huo­no ja epä­te­ho­kas hal­lin­to­mal­li val­tioil­le. Se joh­taa ihmeel­li­seen haa­hui­luun ja vält­tä­mät­tö­mien pää­tös­ten pakoiluun.

    Val­tiol­la ja yri­tyk­sel­lä on kui­ten­kin ole­mas­sao­lon­sa tar­koi­tuk­ses­sa iso ero, jol­loin myös­kään yri­tys­mäi­nen joh­ta­mis­mal­li ei toi­mi val­tios­sa. Sanat “valis­tu­nut” ja “itse­val­tias” eivät käy­tän­nös­sä tapaa toi­si­aan, ja muu­ten­kin pitää olla meka­nis­mi, jol­la kan­sa­lais­ten arvot saa­daan mukaan. Joten kai se vain on niin, että mei­dän on tyy­dyt­tä­vä sur­ke­aan demo­kra­ti­aan, kos­ka se on kui­ten­kin vähi­ten huo­no tapa val­tiol­li­seen toimintaan.

  22. Poh­din­nan arvoi­nen on Wahl­roo­sin huo­mio, ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva.”

    Onko evi­dens­si puh­taas­ti tilas­tol­lis­ta? Demo­kra­tian ja kor­kean elin­ta­son yhtey­des­sä ei lie­ne mitään kiusal­lis­ta tai epäkorrektia.

    Demo­kraat­ti­nen hal­lin­to vaa­tii toi­miak­seen jon­kin­lais­ta yhteis­kun­ta­jär­jes­tys­tä, joka var­mas­ti ede­saut­taa myös elin­ta­son nousua. Seka­sor­toi­set maat eivät yllä kor­ke­aan elin­ta­soon. Hie­rar­ki­nen­kin hal­lin­to on parem­pi kuin ei mitään, ja pal­jon hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa kuin demo­kraat­ti­nen. Demo­kraat­ti­sel­la hal­lin­nol­la on kui­ten­kin elin­ta­soa kas­vat­ta­via omi­nai­suuk­sia ja jos yhteis­kun­ta kyke­nee sel­lai­sen luo­maan, sitä parem­pi. Demo­kra­tia mm. ede­saut­taa varal­li­suu­den tasaan­tu­mis­ta, joka puo­les­taan tukee elin­ta­son nousua. Hie­rar­ki­nen hal­lin­to on var­maan­kin (tilas­tol­li­ses­ti) kul­ke­nut käsi kädes­sä suur­ten elin­ta­soe­ro­jen kanssa.

    Pitää­kö myös paik­kan­sa, että hie­rar­ki­nen hal­lin­to­mal­li ei ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on yli 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa? Ehkä tulo­ta­son koho­tes­sa Kii­nan­kin hal­lin­toon ilmaan­tuu enem­män demo­kraat­ti­sia elementtejä…

    Ehkä Wahl­roo­sin ilmai­su on sii­nä mie­les­sä kum­mal­li­nen, että hal­lin­to­muo­to on ikään­kuin maan ja sen kan­san ulko­puo­li­nen teki­jä, joka voi­daan istut­taa sin­ne ja kat­soa kuin­ka se toi­mii. Ulko­puo­lis­ten teke­mät istu­tuk­set eivät tie­ten­kään toi­mi. Jos­sa­kin Choms­kyn kir­jas­sa on mai­nin­ta tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan demo­kra­tia oli Ete­lä- ja Väli-Ame­ri­kan mais­sa toi­mi­nut sitä huo­nom­min mitä enem­män Yhdys­val­lat oli toi­mi­nut niis­sä demo­kra­tian edis­tä­mi­sek­si. Demo­kra­tian muo­vau­tu­mi­nen on pit­kä pro­ses­si ja ne teki­jät, jot­ka edis­tä­vät sitä edis­tä­ne­vät myös elin­ta­son nousua.

    Tie­de­mie­hen suo­sit­te­le­ma Fuku­yaman artik­ke­li on erinomainen. 

    az:n kom­ment­ti sanoo, että Fuku­yama on vir­heel­li­ses­ti erot­ta­nut clien­ti­lis­min kult­tuu­ris­ta. Itse asias­sa Fuku­yama kuvai­lee kuin­ka clien­ti­lis­mi toi­mi ja toi­mii — ilman mitään arvo-arvos­tel­mia. Kult­tuu­ria ‑sanaa Fuku­yama ei käy­tä teks­tis­sä ker­taa­kaan, kos­ka sil­le ei ole tarvetta. 

    Mitä näh­däk­se­ni az oikeas­taan halu­aa sanoa on, että syy­pää Ete­lä-Euroo­pan ongel­miin ei ole clien­ti­lis­mi vaan Ete­lä-Euroop­pa­lai­ses­sa kan­san­luon­tees­sa, joka väis­tä­mät­tä ilmai­see moraa­lis­ta heik­kout­taan mm. clientismillä:

    Aren’t some socie­ties more sus­pec­tible to clien­te­lism than others on a dee­per cul­tu­ral level?” Dee­per cul­tu­ral level = kansanluonne.

    People dif­fer on the level of their emo­tio­nal fabrics, e.g. in who and how strongly they inclu­de insi­de their ‘circles of empat­hy’, in a degree that is reflec­ted in the col­lec­ti­ve conscious­ness and lar­ger struc­tu­res of the socie­ty.” Kol­lek­tii­vi­nen tie­toi­suus = kansanluonne.

    Anot­her impor­tant trait that deri­ves from the dee­per cul­tu­ral level is that of assu­ming or reflec­ting res­pon­si­bi­li­ty. Both per­so­nal res­pon­si­bi­li­ty, and col­lec­ti­ve res­pon­si­bi­li­ty as a socie­ty. One of the key mes­sa­ges in the mass pro­tes­ta­tions at Athens and in the results of the Greek par­lia­men­ta­ry has been, and is, “The cri­sis isn’t our fault, and even if it is, then only for a small part. “They” are to blame.”” 

    Ete­lä-Euroop­pa­lai­seen luon­teen­laa­tuun siis kuu­luu vas­tuun­vält­tä­mi­nen — vali­tet­ta­vas­ti Fuku­yama ei artik­ke­lis­saan alle­vii­van­nut tätä tarpeeksi 🙂

  23. Demo­kra­tian tuput­ta­mi­nen on yleen­sä taka­pe­rois­ta. Euroop­pa­lai­sil­la oli vakiin­tu­nei­ta ins­ti­tuu­tioi­ta ja Euroop­pa oli suh­teel­li­sen rikas, kun demo­kra­ti­aa alet­tiin pys­tyt­tää, ja se pys­ty­tet­tin hitaasti.

    Mitä jär­keä on pys­tyt­tää demo­kra­ti­aa maa­han, jos­sa ei ole esi­mer­kik­si luo­tet­ta­vaa oikeus­lai­tos­ta? Kuka nii­tä demo­kraat­ti­sia pää­tök­siä pis­tää käy­tän­nös­sä toi­mi­maan, jos ei ole hal­lin­to­ko­neis­toa tai hal­lin­to­ko­neis­to on raken­net­tu sitä var­ten että bwa­na, mas­sa, baas tai sahib saa rou­dat­tua peri­fe­rian luon­non­va­rat mer­ten taakse? 

    Demo­kraat­ti­sil­la pää­tök­sil­lä on arvoa vain sii­nä mää­rin kun nii­tä voi­daan pan­na toi­meen. Täl­lai­ses­sa maas­sa nii­tä pan­nan toi­meen niin, että mul­le mul­le, vähän sul­le, ja sit­ten loput mul­le, ja sit­ten muu­te­taan sään­nöt sel­lai­sik­si, että seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa onkin vain yksi ehdo­kas. Edes Neu­vos­to­lii­tos­sa demo­kra­tian pys­tyt­tä­mi­nen ei ylei­ses­tiot­taen onnis­tu­nut. Bal­tian mais­sa on jon­kin­lai­nen roti, ja on nii­tä var­maan joi­tain mui­ta enti­siä neu­vos­to­ta­sa­val­to­ja, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti niis­sä on jon­kin­lai­nen “mana­ge­roi­tu demo­kra­tia” tai kleptokratia. 

    Jos sil­lä on nyt mitään arvoa yli­pää­tään, niin sanoi­sin, että deko­lo­ni­saa­tio hoi­det­tiin 1900-luvul­la ihan vää­rin. Ensin oli­si pitä­nyt pis­tää pys­tyyn meri­to­kraat­ti­nen ja toi­mi­va hal­lin­to­ko­neis­to, sit­ten mie­hit­tää se pik­ku hil­jaa pai­kal­li­sil­la, ja sit­ten pis­tää pys­tyyn demo­kra­tia, ja vas­ta sit­ten antaa itse­näi­syys. Se on niin­kuin kaa­ri­hol­vin tai ‑sil­lan raken­ta­mis­ta, ei tuki­ra­ken­tei­ta voi pois­taa ennen kuin se vii­mei­nen kan­nat­ta­va kivi on paikallaan.

  24. Arvos­ta­ma­ni Fuky­ama osoit­taa, kuin­ka vai­ke­aa on teh­dä suu­ria ja sil­ti uskot­ta­via yleis­tyk­siä historiasta. 

    Hän ei sel­väs­ti­kään tun­ne Ruot­sin men­nei­syyt­tä vaan luu­lee, että tääl­lä oli suur­val­ta­kau­del­la meri­to­kra­tia, jos­ta siir­ryt­tiin sit­ten suht sau­mat­ta nyky­ai­kai­seen demokratiaan. 

    Totuus ei voi­si olla pal­jon kau­em­pa­na — sinän­sä tutun jou­he­vas­ti kul­ke­vas­ta — argu­men­taa­tios­ta: Ruot­si oli suur­val­ta­kau­del­la tiuk­ka sää­ty-yhteis­kun­ta, jos­ta meri­to­kra­tia oli kau­ka­na. Par­la­men­ta­ris­min alkua­jat oli­vat pää­osin juu­ri­kin “klien­te­lis­miä” eivät­kä kovin pal­jon muu­ta. Tosin kuvio olis siten poik­kea­va, että edus­ta­jat oli­vat suur­val­to­jen myös klienttejä. 

    Ruot­sin poik­keuk­sel­li­suus oli­kin pikem­min lail­li­suus­pe­ri­aat­teen suh­teel­li­sen tin­ki­mät­tö­mäs­tä nou­dat­ta­mi­ses­ta läpi vuo­si­sa­to­jen. Kan­sa on tämän pal­kin­nut luot­ta­muk­sel­la kruu­nua ja sit­tem­min valio­ta kohtaan. 

    Mut­ta jo Tans­kas­sa asiat oli­vat maa­or­juuk­si­neen toi­sin jos­tain itäi­ses­tä Sak­sas­ta puhu­mat­ta. Hol­lan­ti taas oli ihan oma tapauk­sen­sa kapi­ta­lis­min airueena.

    Meta­his­to­ria on vaikeaa.

  25. Tie­de­mies: Edes Neu­vos­to­lii­tos­sa demo­kra­tian pys­tyt­tä­mi­nen ei ylei­ses­tiot­taen onnis­tu­nut. Bal­tian mais­sa on jon­kin­lai­nen roti, ja on nii­tä var­maan joi­tain mui­ta enti­siä neu­vos­to­ta­sa­val­to­ja, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti niis­sä on jon­kin­lai­nen “mana­ge­roi­tu demo­kra­tia” tai kleptokratia.

    Demo­kra­tia on muu­ta­kin kuin vaa­lit, eli ins­ti­tuu­tioi­ta jot­ka pitä­vät jär­jes­tel­män toi­min­nas­sa. On oikeas­taan aika loo­gis­ta, että vaa­di­taan riit­tä­vä tulo­ta­so näi­den ylläpitämiseksi.

    Ei itäi­sen Kes­ki-Euroo­pan demo­kra­ti­soi­tu­mi­nen­kaan mikään itses­tään­sel­vä pro­ses­si ollut. Ilman EU:n avus­tuk­sel­la ja EU:n ja NATOn jäse­nyys­pork­ka­noi­den hou­kut­ta­mi­na luo­tu­ja elin­tär­kei­tä ins­ti­tuu­tioi­ta, van­ha itä­blok­ki muis­tut­tai­si enem­män nykyis­tä V‑Venäjää tai Ukrai­naa kuin Viroa tai Tsekkiä. 

    Nykyi­set menes­tys­val­tiot­kin kävi­vät kui­lun reu­nal­la, kuten sotaa käy­nyt Kroa­tia tai Mecia­rin Slo­va­kia. Ainoat kun­nol­la demo­kra­ti­soi­tu­neet neu­vos­to­ta­sa­val­lat ovat EU:n jäse­niä. Täs­sä mie­les­sä EU:n laa­jen­tu­mis­pro­ses­si on ollut hui­kea menestys.

    P‑Afrikasta puut­tu­vat sekä ins­ti­tuu­tiot että tuki nii­den luo­mi­sek­si, eivät­kä ara­bi­ke­vään tulok­set aina­kaan vie­lä näy­tä kovin lupaa­vil­ta. Venä­jäl­lä­kin on har­joi­tel­tu pari­kym­men­tä vuot­ta ilman kun­non tuloksia.

  26. Hans Her­man Hop­pen mukaan paras val­tio­muo­to oli­si jon­kin­lai­nen monar­kin ja aate­lis­ton hal­lit­se­man tasa­val­lan sekamuoto.

    Kos­ka kaik­ki val­taa pitä­vät oli­si­vat myös omis­ta­jia, oli­si joh­ta­jil­la int­res­si huo­leh­tia varal­li­suu­des­ta myös pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä eikä joh­dos­sa tar­vit­si­si imar­rel­la ros­ka­jouk­koa niin­kuin nykyi­sis­sä demo­kra­tiois­sa. Paras argu­ment­ti­han demo­kra­ti­aa vas­taan on kes­kus­te­lu taval­li­sen kan­sa­lai­sen kanssa… 🙂

    Vali­tet­ta­vas­ti on ollut run­saas­ti sel­lai­sia monark­ke­ja joi­den aikapre­fe­rens­si on ollut ääret­tö­män kor­kea eli heil­lä on ollut halu kulut­taa kaik­ki aikai­sem­pien suku­pol­vien luo­ma vau­raus oma­na elin­ai­ka­naan ja pel­käs­tään itsen­sä hyväksi.

    Täl­lai­nen jäl­kim­mäi­nen esi­merk­ki sotii jon­kin ver­ran Hop­pen esit­tä­män omis­ta­ja-val­ti­aan ide­aa­lia vastaan.

    Ehkä Hop­pel­le Itä­val­ta-Unka­rin kak­sois­mo­nar­kia oli­si täl­lai­sen val­tion esikuva?

  27. ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva”

    Tämä on tie­tys­ti päin­vas­toin; yli 6k$ tulo­ta­so ei menes­ty mais­sa jois­ta puut­tuu demokratia.

  28. Demo­kra­tia on sama asia kuin vaa­lit. Jos yhteis­kun­nas­sa on kaik­ki muu mut­ta ei vaa­le­ja, se ei ole demo­kra­tia. Jos sii­nä ei ole tiet­ty­jä toi­min­nan var­mis­ta­via ins­ti­tuu­tioi­ta, se ei toi­mi, mut­ta sil­loin se on vain toi­mi­ma­ton demokratia.

    Ei ole mie­le­käs­tä käyt­tää sanaa “demo­kra­tia” kai­kes­ta posi­tii­vi­ses­ta ja raja­ta kaik­ki nega­tii­vi­nen ulkopuolelle.

  29. Hans Her­man Hop­pen mukaan paras val­tio­muo­to oli­si jon­kin­lai­nen monar­kin ja aate­lis­ton hal­lit­se­man tasa­val­lan seka­muo­to.’ (Austrian)
    Puo­lan tasa­val­ta (vaa­leil­la eli­niäk­si valit­tu kunin­gas ja kan­sa­lai­soi­keuk­sia naut­ti­va aate­lis­to) oli aika lähel­lä tuo­ta. Naa­pu­rin abso­luut­ti­set monar­kit tuli­vat ja pilkkoivat.

  30. Puo­la-Liet­tuan Kan­sai­nyh­tei­sö tai­si tosi­aan hävi­tä sen vuok­si että val­tio ei ollut teho­kas enää 1700-luvul­la puo­lus­ta­maan alu­een yhtenäisyyttä.

    Mut­ta toi­saal­ta se kes­ti aina 1400-luvul­ta 1700-luvul­le ja oli Itä-Euroo­pan voi­mak­kain valtio.

    Ei vält­tä­mät­tä ihan huo­no suoritus.

  31. Eivät polii­ti­kot rei­lu­ja oli. Teke­vät ikä­viä pää­tök­siä ja jät­tä­vät ryö­py­tyk­sen lää­kä­rien kannettavaksi.

  32. Aate­li­set ovat ros­vo­ja, pure and simple. Aris­to­kra­tia on vain klep­to­kra­tia eri nimel­lä. Poh­jois-Korea taas on monar­kia muu­ten pait­si nimellisesti.

  33. Epä­kor­rek­tia on Suo­mes­sa sanoa että yli 6 000 dol­la­ria tie­naa­vat ovat fiksumpia. 

    Timo H:
    “ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva”

    Tämä on tie­tys­ti päin­vas­toin; yli 6k$ tulo­ta­so ei menes­ty mais­sa jois­ta puut­tuu demokratia.

  34. Timo H:
    “ettei demo­kra­tia ole menes­ty­nyt mais­sa, jois­sa tulo­ta­so on alle 6 000 dol­la­ria hen­gel­tä vuo­des­sa. Epä­kor­rek­ti väi­te, mut­ta evi­dens­si on kiusal­li­sen vahva”

    Tämä on tie­tys­ti päin­vas­toin; yli 6k$ tulo­ta­so ei menes­ty mais­sa jois­ta puut­tuu demokratia. 

    Ostovoima/inflaatiokorjattuna (mikä lie­nee jär­ke­vä tapa tuo kri­tee­ri tul­ki­ta) niin Kii­na ylit­ti tuon rajan muu­ta­ma vuo­si sit­ten, Hong Kong ja Sin­ga­po­re vuo­si­kausia sit­ten ja Ete­lä-Kore­aa­kin kuu­ti­sen vuot­ta ennen demo­kra­ti­soi­tu­mis­taan. Näkö­jään tuon talou­del­li­sen rajan parem­mal­la puo­lel­la oli myös suu­ri osa Itä-blo­kis­ta 1980-luvl­la (mukaan lukien Venä­jä) — ja luul­ta­vas­ti tun­tu­van aikaa tuo­ta ennen­kin, kun en oikein usko talouskas­vun olleen tuol­loin heil­lä huippuluokkaa. 

    (link­ki graafiin)

  35. Van­haa kli­set­tä mukael­len, demo­kra­tia on huo­no pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mä, mut­ta kaik­ki muut ovat vie­lä­kin huonompia.

    Toi­saal­ta krii­si­ti­lan­tees­sa, var­sin­kin sodan­luon­tei­ses­sa, jos­sa hen­gis­sä­säi­ly­mi­nen edel­lyt­tää nope­aa rea­goin­tia, demo­kraat­ti­nen pää­tök­sen­te­ko lie­nee se huonoin? 

    Kan­nat­taa muis­taa se tosia­sia, että nykyi­sin sotaa käy­dään suu­rek­si osak­si talou­del­li­sis­ta arvois­ta, ei nii­kään maa-alas­ta kuten aikaisemmin.

    Tais­te­lua käy­dään 24/7 mark­ki­nao­suuk­sis­ta, know-nows­ta ja luonnonresursseista.

    Tämän tais­te­lun voit­ta­jat saa­vat pal­kin­nok­si talous­kas­vua, työl­li­syyt­tä ja sitä kaut­ta hyvin­voin­tia, sekä hyvän mah­dol­li­suu­den voit­taa myös tulevaisuudessa.

    Euroop­pa, ja sen muka­na Suo­mi, ovat nyt häviä­mäs­sä tämän tais­te­lun vää­rän, “demo­kraa­ti­seen pää­tök­sen­te­koon” perus­tu­van poli­tii­kan takia, joka ei ollen­kaan sovi tähän tais­te­lu­ti­lan­tee­seen, ja joka on aja­nut talou­tem­me kilpailukyvyttömyyteen.

    Nokia ajet­tiin joh­don yli­mie­li­syy­den joh­dos­ta kivil­le, uusien Nokioi­den kas­vat­ta­mi­nen lai­min­lyö­tiin, Tal­vi­vaa­ran ympä­ris­tön­suo­je­lu-munausia teh­nyt­tä ja mee­dia­so­dan hävin­nyt­tä kai­vos­yri­tys­tä ollaan aja­mas­sa aktii­vi­sin toi­min kon­kurs­siin, Rovio ja muut vas­ta­vaat hakeu­tu­vat pois maas­ta, jne.

    Nyt pää-idea­na näyt­tää­kin ole­van velak­si elä­mi­nen ja traa­gi­sen panii­kin­omai­nen tar­rau­tu­mi­nen van­hoi­hin, savu­piip­pu­teol­li­suu­teen perus­tu­viin rakenteisiin. 

    Täs­tä kuvaa­va­na esi­merk­ki­nä ovat nyky­hal­li­tuk­sen nuor­ten syr­jäy­ty­mi­sen estoon ja työt­tö­myy­teen suun­na­tut toi­met, jot­ka ovat jumis­sa aikan­sa elä­neen kol­mi­kan­ta-sys­tee­min mädän­ty­neis­sä syövereissä.

    Toi­saal­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä ei juu­ri ollen­kaan sti­mu­loi­da PK-tason yrit­tä­mis­tä, joka kui­ten­kin pidem­mäl­lä täh­täyk­sel­lä tar­jo­aa ainoan voi­ton­mah­dol­li­suu­den täs­sä sodassa.

    PK-yri­tyk­set voi­si­vat myös var­sin hel­pos­ti rat­kais­ta nuo­ri­so­työt­tö­myy­den, jos sii­hen kol­mi­kan­ta-jää­rät ja pel­ku­ri­po­lii­ti­kot antai­si­vat mahdollisuuden.

    Sep­po Korppoo
    Huo­les­tu­nut yrittäjä

  36. Eräs Wahl­roosn kir­jas­sa käsi­tel­ty vähem­mäl­le huo­miol­le jää­nyt asia on resurs­sien allo­koin­ti. Ter­vey­den­huol­los­sa­kin se näyt­tää onnis­tu­van mark­ki­noil­ta parem­min kuin suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa. Sai­raus­va­kuu­tuk­sel­la pelo­tel­laan ihmi­siä aivan tur­haan. On suo­ras­taan epä-älyl­lis­tä ja nat­si­kort­tiin ver­rat­ta­vaa vetää aina USA-kort­ti esi­mer­kik­si ja lopet­taa kes­kus­te­lu sii­hen. Euroo­pas­sa on hyvin toi­mi­via sai­raus­va­kuu­tus­jär­jes­tel­miä, eikä Osmon mai­nit­se­ma tur­hien kokei­den teke­mi­nen tun­nu aina­kaan siel­lä huo­let­ta­van. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mikä Suo­men ter­vey­den­huol­lon hin­ta oli­si, jos jonot puret­tai­siin pysy­väs­ti ja ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­tön palk­ka­ta­so nos­tet­tai­siin kes­ki­mää­räi­sel­le euroop­pa­lai­sel­le tasolle.
    Mik­sei otet­tai­si par­hai­ta palo­ja jär­jes­tel­mis­tä, joi­ta on käy­tet­ty jo kym­me­niä vuo­sia? Muu­ten tulem­me näke­mään jul­ki­sen avo­ter­vey­den­huol­lon lopul­li­sen romah­duk­sen. Vasem­mis­to ehkä vii­mei­se­nä oljen­kor­te­naan lak­kaut­taa kela-kor­vauk­set/­hei­ken­tää työ­ter­veys­huol­toa, mut­ta tuos­sa vai­hees­sa koneis­to jo sit­ten hoi­taa enem­män itse­ään kuin potilaita.

  37. Sin­ga­po­ren jär­jes­tel­mä on maa­il­man halvin.

  38. Yri­tyk­sen joh­ta­mi­nen demo­kraat­ti­ses­ti joh­tai­si epä­mää­räi­seen lin­jaan ja huo­noon menes­ty­mi­seen, kos­ka suu­rel­la enem­mis­töl­lä ei ole rea­lis­tis­ta kokonaiskuvaa.”

    Ja nyky­ään pyri­tään­kin siihen,että hen­ki­lös­töl­lä ei ole koko­nais­ku­vaa yrityksestä.Tietojärjestelmien avul­la on estet­ty pää­sy mui­hin kuin työs­sä vält­tä­mät­tö­miin tietoihin.
    Ainoas­taan joh­dol­la on koko­nais­ku­va yrityksestä.

    Tie­toa rajoi­te­taan kai­kin tavoin esim orga­ni­saa­tio­kin ulkais­tan vain ylei­sel­lä tasol­la eikä ulko­puo­li­sel­la tai hen­ki­lös­töl­lä ole tark­kaa kuvaa organisaatiosta.
    Se on joh­ta­nut orga­ni­saa­tioi­den tyh­mis­ty­mi­seen ja pal­ve­lu tök­kii kun hen­ki­lös­tö ei osaa kor­ja­ta palveluvirheitä.

  39. Rans­kan ja Sak­san ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät ovat tol­kut­to­man kalliita.”

    Sak­sa ja Rans­ka käyt­tä­vät n 25 % enem­män rahaa,mutta näis­sä mais­sa hoi­de­taan kaik­ki tulois­ta riip­pu­mat­ta ja kaik­ki saa­vat pal­ve­lua hyväl­lä palvelutasolla.
    Suo­mes­sa ter­vey­den­hoi­don erot ovat OECD mai­den suurimpia .

  40. Rans­kan jär­jes­tel­mää pide­tään maa­il­man par­haan, mut­ta ei ole kallein.

    Bri­teis­tä voi­si ottaa mal­lia. Siel­lä on kor­jat­tu jär­jes­tel­mää ja se alkaa olla var­sin hyvä, mut­ta kus­tan­nuk­set ei koh­tuut­to­mia yhteiskunnalla.
    Niin ja se on poti­laal­le ilmai­nen. Ei esi­mer­kik­si sairaalamaksuja.
    Oikeas­ti sai­raal­la on tulo-ongel­mia ja sen vuok­si ei sai­si olla yli­mää­räi­siä maksuja.

    Sen sijaan esi­mer­kik­si työ­ter­vey­des­sä käy­vät saa­vat Suo­mes­sa ilmai­sen hoi­don vaik­ka tulo­puo­li on kunnossa.

    Sai­raat taas jou­tu­vat maksamaan.

    Täs­sä esi­merk­ki Suo­mai­lai­ses­ta käsi­tyk­ses­tä oikeudenmukaisuudesta. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rans­kan ja Sak­san ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät ovat tol­kut­to­man kalliita.

  41. Rans­kan jär­jes­tel­mää pide­tään mail­man par­haan, mut­ta ei ole kallein.

    Bri­teis­tä voi­si ottaa mal­lia. Siel­lä on kor­jat­tu jär­jes­tel­mää ja se alkaa olla var­sin hyvä, mut­ta kus­tan­nuk­set ei koh­tuut­to­mia yhteiskunnalla.
    Niin ja se on poti­laal­le ilmai­nen. Ei esi­mer­kik­si sairaalamaksuja.
    Oikeas­ti sai­raal­la on tulo-ongel­mia ja sen vuok­si ei sai­si olla yli­mää­räi­siä maksuja.

    Sen sijaan esi­mer­kik­si työ­ter­vey­des­sä käy­vät saa­vat Suo­mes­sa ilmai­sen hoi­don vaik­ka tulo­puo­li on kunnossa.

    Sai­raat taas jou­tu­vat maksamaan.

    Täs­sä esi­merk­ki Suo­ma­lai­ses­ta käsi­tyk­ses­tä oikeudenmukaisuudesta. 

    Muis­tut­taa koulu‑, tyopaik­ka­kiusaa­mis­ta. Hei­kom­paa lyödään.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rans­kan ja Sak­san ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät ovat tol­kut­to­man kalliita.

    En kiis­tä tätä. 

    Se mitä ihmet­te­len jos­kus kes­kus­te­lus­sa on seu­raa­va: Suo­men alhais­ta panos­tus­ta ter­vey­den­huol­toon käy­te­tään välil­lä osoi­tuk­se­na sii­tä että tääl­lä hoi­de­taan hom­mat lois­ta­vas­ti vs muut sys­tee­mit mut­ta bud­je­tis­ta kes­kus­tel­taes­sa sama hen­ki­lö voi edel­li­sen vedo­ten vaa­tia ter­vey­den­huol­toon hel­ve­tis­ti lisää jul­kis­ta rahaa.

    (en viit­taa täl­lä sinuun, olen­pa­han vain pan­nut merkille)

  43. Rans­kan ja Sak­san ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät ovat tol­kut­to­man kalliita.”

    Eivät ne ole kuin rajal­li­sen mää­rän kalliimpia

    http://www.vatt.fi/file/talouden%20rakenteet/2011/osio_1‑9.pdf

    Suo­men ter­vey­den­hoi­to­ku­lut 9 % bkt:ta, Sak­san ja Rans­kan n 11 % .

    Mut­ta Rans­kan ja Sak­san jär­jes­tel­män etui­na on, että lää­kä­ril­le pää­se­vät kaikki 

    YLE: Lää­kä­rin puheil­le pää­sy pit­kit­tyi keväällä”

    http://yle.fi/uutiset/laakarin_puheille_paasy_pitkittyi_kevaalla/6096322

    Hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­le pää­sy hankaloitunut”

    Enää ei siis pää­se hoi­ta­jal­le­kaan kii­reel­li­syy­sar­vio­ta varten

    Suo­men ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä on hal­pa ja huono

    Eikä Hel­sin­ki ole mui­ta parem­pi sain ajan terk­ka­riin kuu­den (6) vii­kon päähän

  44. En minä aina­kaan oli­si ylpeä näin huo­nos­ta ter­vey­den­huol­los­ta, jos oli­sin päät­tä­väs­sä ase­mas­sa. Eikä se edes ole hir­veän halpa.

    On vain ajan kysy­mys kos­ka kan­sa herää tajua­maan mikä on todel­li­nen tilan­ne mui­hin verrattuna. 

    Ehkä­pä pik­ku­hil­jaa kun taju­taan mitä nuo suu­ret eli­ni­käe­rot tar­koit­ta­vat ja mitä sil­le aja­tel­laan tehdä.

  45. J Lau­ri­la:
    Sen sijaan esi­mer­kik­si työ­ter­vey­des­sä käy­vät saa­vat Suo­mes­sa ilmai­sen hoi­don vaik­ka tulo­puo­li on kunnossa.

    Pitäi­si­kö työ­nan­ta­jia esi­mer­kik­si kiel­tää mak­sa­mas­ta työn­te­ki­jöi­den­sä sairaskuluja?

  46. Sin­ga­po­ren jär­jes­tel­mäs­sä yhdis­te­tään kak­si erit­täin hyvää periaatetta:

    -vapaa­mat­kus­ta­mi­sen estäminen
    ‑kata­stro­faa­lis­ten kulu­jen vakuut­ta­mi­nen niin että koko väes­tö muo­dos­taa vakuutuspoolin

    Jos Suo­mes­sa oli­si ter­veys­ti­lit, joi­hin pak­ko­sääs­tet­täi­siin tiet­tyyn rajaan asti ja kil­pai­lu­tet­tu oma­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mä niin pää­si­sim­me nykyis­tä parem­paan tulokseen.

    Val­tio voi­si jakaa pie­ni­tu­loi­sil­le sub­ven­tioi­ta jos ter­vey­sääs­tö­ti­lil­le pakol­la kerät­tä­vä kiin­teä sum­ma on lii­an suu­ri suh­tees­sa tuloihin.

    Lisäk­si tar­vi­taan eril­li­nen kata­stro­faa­lis­ten eli usean vuo­den työ­tu­lot ker­ral­la kulut­ta­vien sai­rauk­sien hoitojärjestelmä.

    Jos sys­tee­mi oli­si täl­lai­nen niin pää­si­sim­me täs­tä ter­veys­kes­kus vs työ­ter­veys­huol­to vastakkainasettelusta.

  47. Sylt­ty,

    työ­nan­ta­jan tar­joa­mia ter­veys­pal­ve­lui­ta pitäi­si toki verot­taa ansio­tu­lo­na jos jokai­sel­la oli­si ter­veys­ti­li muu­ten­kin ja mak­sut sin­ne muus­sa vero­tuk­ses­sa vähennyskelvottomia.

  48. Uuni­tuo­re tänään ilmes­ty­nyt tut­ki­mus. Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät Euroo­pas­sa käyt­tä­jän kan­nal­ta. Arvioin­nis­sa mm. poti­laan oikeu­det, hoi­don saa­ta­vuus, tulok­set, hoi­toon pää­syn nopeus, jär­jes­tel­män tasa-arvoi­suus, hin­ta/­laa­tu-suh­de yms.
    Suo­mi sijal­la 10. Suo­mi alkaa olla ainoi­ta Euroo­pan mai­ta, jois­sa rahoi­tus­ta ei ole eriy­tet­ty pal­ve­lu­jen tuottamisesta.

    http://www.healthpowerhouse.com/index.php

  49. Austrian: Val­tio voi­si jakaa pie­ni­tu­loi­sil­le sub­ven­tioi­ta jos ter­vey­sääs­tö­ti­lil­le pakol­la kerät­tä­vä kiin­teä sum­ma on lii­an suu­ri suh­tees­sa tuloihin.

    Lisäk­si tar­vi­taan eril­li­nen kata­stro­faa­lis­ten eli usean vuo­den työ­tu­lot ker­ral­la kulut­ta­vien sai­rauk­sien hoitojärjestelmä.

    Jos sys­tee­mi oli­si täl­lai­nen niin pää­si­sim­me täs­tä ter­veys­kes­kus vs työ­ter­veys­huol­to vastakkainasettelusta.

    Eikö­hän se pakol­li­nen mak­su voi­si olla suo­raan pro­sent­te­ja pal­kas­ta, niin ei tar­vit­tai­si taas yhden­lai­sia tar­ve­har­kin­tai­sia subventioita. 

    Noin muu­ten en osaa olla häm­mäs­te­le­mät­tä, että miten täl­lai­nen ter­veys­ti­lia­ja­tus ei ole mis­sään vai­hees­sa pääs­syt vaka­vam­man (aina­kaan jul­ki­sen) kes­kus­te­lun koh­teek­si. Kun en kek­si ketään kel­lä oli­si mitään muu­ta syy­tä vas­tus­taa tätä kuin se taval­li­nen muutosvastarinta.

  50. Sin­ga­po­ren jär­jes­tel­mä on maa­il­man halvin.”

    Se on niin hal­pa, että häly­tys­kel­lo­jen pitä­si soida.

    Sin­ga­po­res­sa pal­kas­ta mak­se­taan kor­keat sosi­aa­li­tur­va­mak­sut, työ­nan­ta­ja 20 % ja työn­te­ki­jä 13 % eli pal­jon kor­keam­mat kuin Suomessa.

    Sosi­aa­li­tur­vaa hoi­taa pai­kal­li­nen Kela Cent­ral Pro­vi­dent Fund (CPF)

    http://mycpf.cpf.gov.sg/Members/Gen-Info/mbr-Gen-info.htm

    Las­ku­ri osoit­ti, että vii­den päi­vän sai­raa­la­hoi­dos­ta voi veloi­taa Medi­sa­ve tilil­tä 250 Sin­ga­po­ren dol­la­ria eli n 155 euroa.
    Suo­mes­sa sai­raa­la­päi­vä mak­saa 200–300 euroa eli vii­si päi­vää 1000–1500 euroa.

    Sin­ga­po­re­kin on kor­kean palk­ka­ta­son maa ja kiin­teis­tö­jen hin­nat korkeat,jäähdytyskulut vas­taa­vat Suo­men läm­mi­tys­ku­lu­ja joten ei hin­ta­ta­so voi poi­ke­ta Suomesta .

    Ero­tus tulee jos­ta­kin eli asiak­kaan tas­kus­ta eli asia­kas mak­saa itse suu­rim­man osan.

  51. Kuten var­maan aiem­mas­ta teks­tis­tä voi lukea on vas­taus ei.

    Sen sijaan en oiken tie­dä mitä mei­dän päät­tä­jät ajattelee.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/336649/Terveyserojen+syysta+monta+tulkintaa

    ” Ter­vey­se­ro­jen syys­tä mon­ta tulkintaa
    Vih­rei­den kan­san­edus­ta­ja Outi Alan­ko-Kahi­luo­to pitää isoim­pa­na syy­nä sitä, että kan­sa­lai­set jakau­tu­vat kah­teen ryh­mään sen mukaan, onko heil­lä käy­tös­sään laa­du­kas työ­ter­veys­huol­to vai pel­kät jul­ki­set palvelut.
    Hal­li­tus­puo­luei­den välil­lä on yhä kiis­taa sii­tä, mitä yksi­tyi­sen ter­vey­den­hoi­don Kela-kor­vauk­sel­le pitäi­si teh­dä. Vih­reät, Sdp ja vasem­mis­to­liit­to ovat olleet val­mii­ta leik­kaa­maan kor­vauk­sia rajus­ti­kin, kun taas kokoo­mus on varovaisempi.”

    Mitä täs­tä poh­din­nas­ta pitäi­si ajatella.

    Onko niin että ter­vey­se­ro­ja halu­taan vähen­tää huo­non­ta­mal­la hyvien ter­veyt­tä, eli elinikää.

    Onko kysees­sä polii­tik­ko­jen aktii­vi­nen eutanasia?

    Onko todel­la tie­dos­tet­tu mitä suunnitellaan?

    Tulee­ko tämä mene­mään todel­la läpi?

    Sylt­ty: Pitäi­si­kö työ­nan­ta­jia esi­mer­kik­si kiel­tää mak­sa­mas­ta työn­te­ki­jöi­den­sä sairaskuluja?

  52. Odo­tus ajat ovat akil­leen­kan­ta­pää, sjoit­tuu Bur­ga­rian kans­sa samal­le tasolle.

    Kuten edel­li­ses­sä vies­tis­sä kir­joit­tin näyt­tää sil­tä että mää­rä­tie­toi­ses­ti halut­tai­siin odo­tusai­ko­ja piden­tää ja näin las­kea sijoitusta.

    Aiem­min mai­nit­si Bri­tit ja heil­lä sijoi­tus on edel­leen nousus­sa, kos­ka aktii­vi­ses­ti on Blai­rin val­taan­tu­lon alus­ta halut­tu tilan­net­ta paran­taa. Tulok­set näky­vät, mut­ta onko Suo­mi vai­pu­mas­sa vuo­ros­taan alaspäin.

    JV:
    Uuni­tuo­re tänään ilmes­ty­nyt tut­ki­mus. Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät Euroo­pas­sa käyt­tä­jän kan­nal­ta. Arvioin­nis­sa mm. poti­laan oikeu­det, hoi­don saa­ta­vuus, tulok­set, hoi­toon pää­syn nopeus, jär­jes­tel­män tasa-arvoi­suus, hin­ta/­laa­tu-suh­de yms.
    Suo­mi sijal­la 10. Suo­mi alkaa olla ainoi­ta Euroo­pan mai­ta, jois­sa rahoi­tus­ta ei ole eriy­tet­ty pal­ve­lu­jen tuottamisesta.

    http://www.healthpowerhouse.com/index.php

  53. Austrian:

    työ­nan­ta­jan tar­joa­mia ter­veys­pal­ve­lui­ta pitäi­si toki verot­taa ansiotulona

    Mie­les­tä­ni työ­nan­ta­jan tar­joa­mat ter­veys­pal­ve­lut ovat saman­lai­sia meno­ja kuin vaik­ka­pa tur­va­ken­gät. Ei nii­tä työ­vaat­tei­ta tai tur­va­ken­kiä­kään kyl­lä palk­ka­na vero­te­ta, vaik­ka ovat­han ne tosi käte­viä esi­mer­kik­si omis­sa remonteissa.

    Sitä­pait­si voi helv… sitä byro­kra­tian mää­rää kun jokai­nen lää­kä­ril­lä­käyn­ti vie­täi­siin pal­kan­las­kuun ja lopul­ta myös veroil­moi­tuk­seen saakka.

  54. tie­de­mies: Demo­kra­tia on sama asia kuin vaa­lit. Jos yhteis­kun­nas­sa on kaik­ki muu mut­ta ei vaa­le­ja, se ei ole demo­kra­tia. Jos sii­nä ei ole tiet­ty­jä toi­min­nan var­mis­ta­via ins­ti­tuu­tioi­ta, se ei toi­mi, mut­ta sil­loin se on vain toi­mi­ma­ton demokratia.Ei ole mie­le­käs­tä käyt­tää sanaa “demo­kra­tia” kai­kes­ta posi­tii­vi­ses­ta ja raja­ta kaik­ki nega­tii­vi­nen ulkopuolelle.

    Tar­ken­ne­taan: säi­lyäk­seen toi­min­ta­ky­kyi­se­nä ja demo­kra­tia­na, demo­kraat­ti­nen val­tio tar­vit­see sitä tuke­vat instituutiot.

    Venä­jäl­lä­kin jär­jes­te­tään vaa­le­ja, mut­ta ei se sil­ti demo­kra­tia ole.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rans­kan ja Sak­san ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mät ovat tol­kut­to­man kalliita.

    Tus­kin ne hin­ta-laa­tusuh­teel­taan ovat suo­ma­lais­ta huonompia.

  56. JV: Suo­mi sijal­la 10. Suo­mi alkaa olla ainoi­ta Euroo­pan mai­ta, jois­sa rahoi­tus­ta ei ole eriy­tet­ty pal­ve­lu­jen tuottamisesta.

    Sija 10 ei ole miten­kään eri­tyi­sen huo­no. HCP-indek­si ei mit­taa ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män abso­luut­tis­ta hyvyyt­tä, vaan jär­jes­tel­män kuluttajaystävällisyyttä. 

    Kär­jes­sä on Hol­lan­ti, jos­sa on onnis­tut­tu luo­maan jär­jes­tel­mä, jol­la ei ole suu­rem­pia heik­kouk­sia, jos­kin HCP kyl­lä mai­nit­see pit­kät odo­tusa­jat siel­lä­kin. Lisäk­si Hol­lan­nil­la on kal­lein ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä per hen­ki­lö (lukuu­not­ta­mat­ta toi­sen­lai­sel­la raha­nar­vol­la pelaa­via Nor­jaa, Luxem­bur­gia ja Sveitsiä).

    Hol­lan­nin jäl­keen tulee Tans­ka, sit­ten iso liu­ta mai­ta. Suo­mi on samas­sa naa­pu­rus­tos­sa esi­mer­kik­si Nor­jan ja Rans­kan kans­sa. Mie­len­kiin­tois­ta on se, että jos kat­so­taan hoi­to­tu­lok­sia, joh­dos­sa on tasa­pis­teil­lä Ruot­si, Nor­ja (300), sit­ten Hol­lan­ti ja Islan­ti (263), sen jäl­keen Suo­mi, Tans­ka ja Luxem­burg (250).

    Ennal­taeh­käi­se­väs­sä ter­vey­den­hoi­dos­sa kol­men kär­ki on Hol­lan­ti (163), Ruot­si (158) ja Suo­mi (152). Lääk­kei­den osal­ta kär­ki on Tans­ka (90) ja Suo­mi, Rans­ka, Irlan­ti ja Sveit­si (86).

    Näis­sä siis meni hyvin. Sen sijaan saa­vu­tet­ta­vuu­des­sa ei men­nyt hyvin, Suo­mi on jos­sain puo­li­vä­lin ala­puo­lel­la (onnek­si sen­tään Ruot­sia parem­pi). Poti­laan oikeuk­sis­sa ja infor­moin­nis­sa Suo­mi on puo­li­vä­lin nur­kil­la. Ja jos spe­ku­loi­daan, niin mikä­li Suo­mes­sa oli­si bel­gia­lai­nen saa­vu­tet­ta­vuus, oli­sim­me Hol­lan­nin tasoa kärjessä.

    Hin­nan suh­teen Suo­mi on kes­ki­kas­tia, län­ti­sen Euroo­pan alin­ta tasoa osto­voi­ma­pa­ri­tee­til­la kor­jat­tu­na. Yhtään mei­tä vähem­män kulut­ta­vaa maa­ta ei ole mei­dän edel­läm­me täs­sä­kään mittarissa.

    Tämä on tie­tys­ti vain yksi mit­ta­ris­to, monen­lais­ta on teh­ty. Kui­ten­kin ylei­stren­di näyt­täi­si ole­van se, että suo­ma­lai­sen ter­vey­den­hoi­don koet­tu pal­ve­lu on heik­koa mut­ta sai­rau­det hoi­de­taan hyvin ja vähäl­lä rahalla.

    Ei suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä miten­kään abso­luut­ti­sen hyvä ole, mut­ta tämän tut­ki­muk­sen mukaan meil­lä ei ole aina­kaan kopioi­ta­vis­sa mitään help­poa tapaa saa­da parem­paa koet­tua pal­ve­lua samal­la rahal­la. Muil­la­kin on vas­taa­via ongel­mia. Ja jos mit­ta­ri on todel­li­nen (kan­san­ter­vey­del­li­nen) sai­rauk­sien hoi­to, niin tus­kas­tut­ta­vis­ta odo­tus­ajois­ta huo­li­mat­ta olem­me niis­sä hyvää tasoa.

  57. Sylt­ty: Mie­les­tä­ni työ­nan­ta­jan tar­joa­mat ter­veys­pal­ve­lut ovat saman­lai­sia meno­ja kuin vaik­ka­pa tur­va­ken­gät. Ei nii­tä työ­vaat­tei­ta tai tur­va­ken­kiä­kään kyl­lä palk­ka­na vero­te­ta, vaik­ka ovat­han ne tosi käte­viä esi­mer­kik­si omis­sa remonteissa.

    Ehkä vie­lä enem­män niin, että kyl­lä työ­nan­ta­ja mak­saa koneil­leen­kin huol­to­ja, tar­kas­tuk­sia, kor­jauk­sia ja vakuu­tuk­sia. Sama se on työ­nan­ta­jan kan­nal­ta työn­te­ki­jän ter­vey­den­hoi­don koh­dal­la. Työ­nan­ta­jal­la on hyvä­kin moti­vaa­tio mak­saa työn­te­ki­jä parem­man hoi­van piiriin.

    Ei tai­da tämä sol­mu sil­lä aue­ta, että huo­non­ne­taan työ­ter­veys­pal­ve­lui­ta. Ter­veys­kui­lun kuro­mi­nen kan­nat­tai­si ehkä mie­luum­min alkaa nos­ta­mal­la kui­lun poh­jaa ylem­mäs kuin kai­va­mal­la reu­no­ja koh­ti pohjaa.

    Jos otam­me ver­tai­lu­ryh­mik­si työl­li­set ja työn ulko­puo­lel­la ole­vat, työn ulko­puo­lel­la ole­vat voi­vat pal­jon huo­nom­min. Mut­ta onko täl­lä kovin­kaan pal­jon teke­mis­tä työ­ter­veys­huol­lon kans­sa? Ter­vey­se­rot joh­tu­vat pää­osin vii­nas­ta, tupa­kas­ta, muis­ta elä­män­ta­pa­te­ki­jöis­tä ja ter­veys­tie­tä­myk­ses­tä sekä asen­teis­ta. Lää­kä­ril­le pää­syn vai­keu­del­la on ole­tat­ta­vas­ti jokin vai­ku­tus, mut­ta se hel­pos­ti huk­kuu noi­den mui­den alle.

    Täs­tä taas tul­laan sii­hen joh­to­pää­tök­seen, että ter­vey­se­ro­jen umpeen­ku­ro­mi­ses­sa suu­rin haas­te on valis­tuk­sen saa­mi­nen peril­le. Lää­kä­rin puheil­le pää­se­mi­nen paran­taa koet­tua pal­ve­lua, mut­ta sen vai­ku­tus todel­li­seen sai­ras­tu­vuu­teen tai kuol­lei­suu­teen on pal­jon vähäi­sem­pi kuin elä­män­ta­pa­va­lin­to­jen vaikutus.

  58. Sin­ga­po­ren sys­tee­mi avau­tui osittain:

    Sairaala.ja lää­kä­ri­pal­ve­lut ovat tuet­tu­ja eli asia­kas ei mak­sa täyt­tä kulua
    Mak­su on sidot­tu tuloi­hin ja valit­tuun palveluluokkaan
    Esim 2880 sai­raa­las­kus­ta 80 % tuen jäl­keen jää asiak­kaan mak­set­ta­vak­si 4167 dol­la­rin tuloil­la 576 dol­la­ria, jon­ka hän voi mak­saa Medi­sa­ve tililtään.
    Tai mak­saa itse tai mak­sat­taa vakuutusyhtiöllä.
    Useim­mil­la sin­ga­po­re­lai­sel­la on oma tai työ­nan­ta­jan sairasvakuutuskin.

    Pal­ve­lun hin­taan vai­kut­taa myös valit­tu pal­ve­lu­ta­so esim umpi­suo­len leik­kaus mak­saa suu­rim­mil­laan 17000 taa­lan luok­kaa ja hal­vim­mil­laan 1000 taa­lan luokkaa !!

    Mil­lä taval­la leik­kauk­set eroa­vat eri luo­kis­sa ei selvinnyt.

    Hin­to­jen hal­puu­teen vai­kut­taa var­maan, että suu­rin osa toi­men­pi­teis­tä vas­taa­vat 7 sairaalaa

  59. Kuka sen valis­tuk­seen antaa niin että menee myös niin sano­tus­ti jakeluun.

    Tai­taa men­nä par­hai­ten kun lää­kä­ri antaa var­sin­kin kun jotain sopi­vaa kremp­paa. Toki myös joku muu ammat­ti­lai­nen sil­loin tilan­ne on joten­kin ns päällä.

    Toi­sen­lais­ta infor­maa­tioi­ta tulee tuu­tin täy­del­tä. Kan­nat­ta kat­soa mitä on tele­vi­sios­sa elo­ku­vis­sa ja musii­kis­sa. Ihan­noi­daan epä­ter­vei­tä elä­män­ta­po­ja ja mai­nos­tus tukee.

    Se on hyvää bis­nes­tä monelle.

    Vihe­rins­si: Ehkä vie­lä enem­män niin, että kyl­lä työ­nan­ta­ja mak­saa koneil­leen­kin huol­to­ja, tar­kas­tuk­sia, kor­jauk­sia ja vakuu­tuk­sia. Sama se on työ­nan­ta­jan kan­nal­ta työn­te­ki­jän ter­vey­den­hoi­don koh­dal­la. Työ­nan­ta­jal­la on hyvä­kin moti­vaa­tio mak­saa työn­te­ki­jä parem­man hoi­van piiriin.

    Ei tai­da tämä sol­mu sil­lä aue­ta, että huo­non­ne­taan työ­ter­veys­pal­ve­lui­ta. Ter­veys­kui­lun kuro­mi­nen kan­nat­tai­si ehkä mie­luum­min alkaa nos­ta­mal­la kui­lun poh­jaa ylem­mäs kuin kai­va­mal­la reu­no­ja koh­ti pohjaa.

    Jos otam­me ver­tai­lu­ryh­mik­si työl­li­set ja työn ulko­puo­lel­la ole­vat, työn ulko­puo­lel­la ole­vat voi­vat pal­jon huo­nom­min. Mut­ta onko täl­lä kovin­kaan pal­jon teke­mis­tä työ­ter­veys­huol­lon kans­sa? Ter­vey­se­rot joh­tu­vat pää­osin vii­nas­ta, tupa­kas­ta, muis­ta elä­män­ta­pa­te­ki­jöis­tä ja ter­veys­tie­tä­myk­ses­tä sekä asen­teis­ta. Lää­kä­ril­le pää­syn vai­keu­del­la on ole­tat­ta­vas­ti jokin vai­ku­tus, mut­ta se hel­pos­ti huk­kuu noi­den mui­den alle.

    Täs­tä taas tul­laan sii­hen joh­to­pää­tök­seen, että ter­vey­se­ro­jen umpeen­ku­ro­mi­ses­sa suu­rin haas­te on valis­tuk­sen saa­mi­nen peril­le. Lää­kä­rin puheil­le pää­se­mi­nen paran­taa koet­tua pal­ve­lua, mut­ta sen vai­ku­tus todel­li­seen sai­ras­tu­vuu­teen tai kuol­lei­suu­teen on pal­jon vähäi­sem­pi kuin elä­män­ta­pa­va­lin­to­jen vaikutus.

  60. Suo­men jär­jes­tel­män heik­kous on mie­les­tä­ni epä­ta­sa-arvoi­suus. Pal­ve­lu­ja on kyl­lä saa­ta­vil­la, mut­ta köy­hä jonot­taa, työs­sä­käy­vä kes­ki­tu­loi­nen voi ohit­taa jonot työ­ter­veys­huol­toon tai yksi­tyis­lää­kä­ril­le. Vasem­mis­ton lää­ke on tasa-arvo: Kaik­ki jonot­ta­vat. Entä jos kaik­ki pää­si­si­vät lähim­pään vapaa­seen hoi­to­paik­kaan? Jul­ki­sel­le tai yksi­tyi­sel­le. Yksi­tyi­nen sek­to­ri voi tut­ki­mus­ten mukaan tuot­taa pal­ve­lu­ja samaan hin­taan kuin jul­ki­nen. MIs­sä siis mät­tää? Sii­nä, että pal­ve­lut on on tuo­tet­ta­va ideo­lo­gi­ses­ti oikein jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, kan­sa jonottakoon.

  61. Sin­ga­po­ren sys­tee­min hal­puus perus­tuu kol­meen asiaan. 

    Ensim­mäi­nen ja ilmei­nen on se, että tämä on niin tihe­ään asut­tu, että lähin sai­raa­la on yleen­sä jos nyt ei käve­lye­täi­syy­del­lä, niin ei aina­kaan kau­ka­na. Lää­kä­ria­se­ma on käy­tän­nös­sä aina käve­lye­täi­syy­del­lä. Tääl­lä on kui­ten­kin yli 7000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä jo kes­ki­mää­rin, mikä tar­koit­taa että pal­ve­lu­ra­ken­ne voi olla tii­viy­del­tään jotain ihan tois­ta luok­kaa kuin Suo­mes­sa, var­sin­kin kun ottaa huo­mioon että sade­met­sää on ihan koh­tuul­li­nen pro­sent­ti pin­ta-alas­ta. Tätä ei voi imi­toi­da kuin kor­kein­taan Hel­sin­gin kantakaupungissa. 

    Toi­nen on mak­susys­tee­mi. Sub­ven­tio on mit­ta­va, mut­ta mak­sus­ta sil­ti isoh­ko osa tulee asiak­kaal­ta itsel­tään. Kuten yllä todet­tiin, kata­stro­faa­li­set tilan­teet on katet­tu, mut­ta mikään ei sinän­sä ole ilmais­ta. Jos ei ole ollen­kaan varaa, se hoi­de­taan joten­kin, en tun­ne sen yksi­tyis­koh­tia. Ham­mas­lää­kä­ri (vakuu­tuk­se­ni kor­vaa sen vas­ta jäl­ki­kä­teen, jos kor­vaa, pape­ri on epä­sel­vä) oli hal­vem­pi itse mak­set­tu­na kuin Kela­kor­vauk­sen jäl­keen Suo­mes­sa, vaik­ka otti­vat rönt­gen­ku­vat jne, mut­ta ei sel­lai­nen että sin­ne huvik­seen meni­si. Käy­tin lap­sen ensia­vus­sa, las­kus­sa oli hin­ta ja sub­ven­tio eri­tel­ty, perus­tak­sa ensia­pu­käyn­nis­tä on 200sgd, sii­tä puo­let mak­saa val­tio. Jäl­leen, ei hal­paa, mut­ta kan­sa­lai­sil­le täs­sä oli­si joku systeemi. 

    Kol­mas, vähem­män ilmei­nen syy, on että tääl­lä panos­te­taan ennal­taeh­käi­syyn, jotain mitä Suo­mes­sa pide­tään jon­kin­lai­se­na nat­si­fa­sis­mi­ra­sis­mi­na. Vakuu­tus­yh­tiöil­lä on pis­te­jär­jes­tel­mä, jol­la voi mak­saa lää­kä­rin­tar­kas­tuk­sia, lii­kun­ta­har­ras­tus­ta, jne, ja saa­da bonus­ta kai­ken­lai­sis­ta ter­veyt­tä epä­suo­ras­ti mit­taa­vis­ta asiois­ta. Tupa­koi­mi­nen, liho­mi­nen, jne nos­ta­vat hin­taa, ja jos tupa­koit salaa se on vakuu­tus­pe­tos. Suo­ma­lai­set nos­ta­vat älä­mö­lön jos joku vih­jaa että vaik­ka yli­pai­non tai edes tupa­koin­nin voi­si ottaa huo­mioon vakuu­tus­mak­suis­sa. Lisäk­si tääl­lä on aivan tol­ku­ton ter­veys­pro­pa­gan­dan toi­to­tus jat­ku­vas­ti: ihmi­siä keho­te­taan liik­ku­maan ja syö­mään ter­veel­li­ses­ti ihan joka pai­kas­sa. Puis­tot ovat täyn­nä lenk­kei­li­jöi­tä ja elä­ke­läi­siä teke­mäs­sä jotain tai chi- lii­ke­sar­jo­ja, uima­lat ovat täyn­nä väkeä vii­kon­lop­pui­sin. Ihmi­set yksin­ker­tai­ses­ti sai­ras­ta­vat vähem­män. Eikä sään­nöl­li­nen valo aina­kaan hait­taa asiaa. 

    On vie­lä nel­jäs asia joka ehkä vai­kut­taa. Tääl­lä on isot tuloe­rot. Lää­kä­ri var­maan tie­naa pal­jon, mut­ta hoi­ta­jis­ta en tie­dä. Aina­kin joka pai­kas­sa on pal­jon työn­te­ki­jöi­tä. Suo­mes­sa kun menet ensia­puun, paik­ka on täyn­nä kyl­lä, mut­ta poti­lai­ta, hen­ki­lö­kun­taa ei näy yhtään mis­sään. Tääl­lä on toi­sin. Ovel­la on ensim­mäi­se­nä kave­ri vas­tas­sa, mit­taa ruu­miin­läm­mön infra­pu­na­pis­too­lil­la, ottaa nimen ja nume­ron ylös, kysyy vai­van luon­net­ta. Ei-kii­rei­set ilmoit­tau­tu­vat ja sit­ten jutel­laan hoi­ta­jan kans­sa, hoi­ta­ja ottaa val­miik­si jotain hal­po­ja tes­te­jä jois­ta epäi­lee lää­kä­rin ole­van kiin­nos­tu­nut jne. Tuot­ta­vuus on sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­den sel­väs­ti kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa, joten tämä näky­nee hin­nas­sa. Suo­ma­lai­nen sys­tee­mi on tähän ver­rat­tu­na kau­hean lääkärikeskeinen.

  62. Vakuu­tus­yh­tiöil­lä on pis­te­jär­jes­tel­mä, jol­la voi mak­saa lää­kä­rin­tar­kas­tuk­sia, lii­kun­ta­har­ras­tus­ta, jne, ja saa­da bonus­ta kai­ken­lai­sis­ta ter­veyt­tä epä­suo­ras­ti mit­taa­vis­ta asioista.”

    Val­tio tar­jo­aa usei­ta kor­vaus­vaih­toeh­to­ja, riip­puen sai­rau­den laa­dus­ta ja hoi­don kal­leu­des­ta Medi­sa­ve kat­taa perustarpeita,Medishield kal­lim­pia hoitoja,Medifund mak­saa nii­den kulut, joil­la ei ole varaa ter­vey­den­hoi­toon eikä Medi­sa­ve sääs­tö­jä eikä sukulaisia,joidne tilil­tä rahaa voi­si periä.
    Elders­hield kat­taa van­hus­ten terveydenhoitoa

    Sai­raa­la­hoi­to on keskitettyä,lähteestä riip­puen eri­ta­soi­sia sai­raa­loi­ta on alle 30,mutta vuo­de­pai­kois­ta 75 % on muu­ta­mas­sa jul­ki­sen sek­to­rin sai­raa­las­sa .Suo­mes­sa ter­vey­den­hoi­to on hajaan­tu­nut­ta ja eri­ta­soi­sia kli­ni­koi­ta on satoja

    Lai­naus Sin­ga­po­ren hal­li­tuk­sen sivuilta.Perusterveydenhoito perus­tuu yksi­tyi­siin vas­taan­ot­toi­hin, ras­kaam­pi hoi­to on kes­ki­tet­ty val­tion sairaaloihin

    http://www.moh.gov.sg/content/moh_web/home/our_healthcare_system.html

    Pri­ma­ry health care inclu­des pre­ven­ti­ve healthca­re and health educa­tion. Pri­va­te prac­ti­tio­ners pro­vi­de 80% of pri­ma­ry healthca­re ser­vices whi­le govern­ment polycli­nics pro­vi­de the remai­ning 20%. Howe­ver, public hos­pi­tals pro­vi­de 80% of the more cost­ly hos­pi­tal care with the remai­ning 20% by pri­va­te hos­pi­tal care.”

    Val­tio tar­jo­aa usei­ta kor­vaus­vaih­toeh­to­ja, riip­puen sai­rau­den laa­dus­ta ja hoi­don kal­leu­des­ta : Medi­sa­ve kat­taa perus­tar­pei­ta, Medis­hield kal­lim­pia hoi­to­ja, Medi­fund mak­saa nii­den kulut, joil­la ei ole varaa ter­vey­den­hoi­toon eikä Medi­sa­ve säästöjä
    Elders­hield kat­taa van­hus­ten terveydenhoitoa
    Ja viit­tei­tä löy­tyi vii­den­teen­kin rahoi­tus­läh­tee­seen vai­keas­ti sai­rail­le esim vaa­ti­vat syöpöhoidot.

    Medi­sa­ve tileil­lä on kes­ki­mää­rin 16900 S$ ja se riit­tää n 10 sairaalakäyntiin

    Huo­li­mat­ta kat­ta­vas­ta val­tion tur­vas­ta useim­mil­la on oma tai työ­nan­ta­jan mak­sa­ma vakuu­tus, joka on vaih­toeh­to noil­le val­tion systeemeille.

    Mut­ta sivuil­ta etsi­mäl­lä ei selviä,miksi tuo työ­nat­ki­jän sosi­aa­li­tur­va­mak­su on noin kor­kea 20/13 % ?

    Cent­ral Pro­vi­dent Fund kat­taa mak­sul­la ter­vey­den­hoi­to- ja eläkekulut,mutta jos ter­vey­den­hoi­to on hal­paa , ihmis­ten ter­vys hyvä ja elä­ke­jär­jes­tel­mä rahas­toin­tias­teel­taan kor­kea niin mik­si mak­su on noin korkea ?

  63. Sin­ga­po­ren ter­vey­den­hoi­to on joh­det­tu hyvin kes­ki­te­tys­ti eikä Suo­men kal­tais­ta alue­hal­lin­to näen­näis­de­mo­kra­tia-leik­kiä sallita.

    Myös yksi­tyi­nen sek­to­ri kuu­luu ylei­sen sään­te­lyn pii­riin vaik­ka asia­kas voi vali­ta vaih­toeh­to­jen välillä.
    Yksi­tyis­ten vakuu­tus­ten pii­ris­sä ole­vil­la on saman­tyyp­pi­nen tuki val­tiol­ta kuin Suo­men Kela-korvaus
    Mut­ta sitä­kin sään­nös­tel­lään cher­ry-pic­king-ilmiön estämiseksi

    Sin­ga­po­ren mal­lin edul­li­suus näyt­tää tule­van kah­des­ta syys­tä: Alue on hyvin kom­pak­ti ja toi­mi­joi­ta vähän ja heil­lä on siten suu­ret asiakasvolyymit.

    Toi­min­ta on hyvin kes­kus­joh­tois­ta ja yksi­tyi­nen sek­to­ri on integroi­tu osak­si systeemiä.
    Kil­pai­lua käy­dään ja se pitää kulu­ja kuris­sa ja pal­ve­lu­ta­son kor­kea­na .Mut­ta kil­pai­lua on vain sen ver­ran ettei koko­nai­suus kärsi .

    Kes­ki­te­tyn hal­lin­non kulut ovat tie­tys­ti vain mur­to-osa Suo­men haja­nai­sen ter­vey­den­hoi­to­hal­lin­non kuluista.

    Ei Suo­men kun­ta­uu­dis­tus mitään ongel­maa­pal­ve­luis­sa ratkaise,kunnat pitäi­si lopet­taa nykyi­ses­sä muodossa.
    Ne voi­si kor­va­ta hiek­ka­laa­ti­kol­la ja/tai pää­tös­val­ta voi­tai­siin rajoit­taa katu­ni­mis­tä päättämiseen

  64. Mik­si työ­nan­ta­jan mak­sa­mat ter­veys­pal­ve­lut ovat yri­tys­ve­ro­tuk­sen kan­nal­ta vero­tet­ta­vaa tuloa mut­ta kan­sa­lai­sen itse mak­sa­mat ter­vey­den­huol­toon liit­ty­vät kulut eivät vähen­nä vero­tet­ta­vaa tuloa?

    Yhden­ver­tai­suus saa­tai­siin sil­lä että työ­nan­ta­jien mak­sa­mia ter­veys­pal­ve­lui­ta vero­tet­tai­siin tai itse mak­se­tut menot oli­si­vat vähennyskelpoisia.

  65. Onhan tuom­moi­ses­ta puhut­tu, mut­ta päät­tä­jil­le ei mene jakeluun.

    Suo­meen on luo­tu jär­jes­tel­mä joka on täyn­nä pik­ku­po­mo­ja jot­ka vyö­ryt­tä­vät kulu­ja tosil­leen. On pai­kal­lis­ta demo­kra­ti­aa jne.

    Todel­li­suu­des­sa poti­las kul­kee esi­mer­kik­si: tk-lää­kä­ri (kun­ta), sai­ras­lo­ma (KELA työ­an­ta­ja), sai­raa­lan polikli­nik­ka (sai­raan­hoi­to­pii­ri), sai­ras­lo­ma (KELA, työ­nan­ta­ja), hoi­to­jak­so (sai­raa­la), sai­ras­lo­ma (KELA, työ­nan­ta­ja) ja ehkä elä­ke (elä­ke­lai­tos)

    Kun­nan ja sai­raa­lan sisäl­lä on vie­lä omia pie­niä yksiköitä. 

    Jot­ta yksik­kö näyt­tää toi­mi­van tehok­kaas­ti mini­moi­daan väki ja piden­ne­tään mah­dol­li­sim­man pit­kiä jono­ja. Jono­jen kulut mak­saa (KELA, työ­nan­ta­ja). Kun jono­tel­laan kovin pit­kään ete­ne­vät sai­rau­det sem­moi­seen kun­toon ettei ole enään työ­hön paluuta.

    Suu­ren kulut tule­vat sai­ras­lo­mis­ta (tuhan­sia euro­ja) ja eläk­kees­tä (sato­ja tuhan­sia euro­ja), kun vaik­ka vas­taan­ot­toa­pu­lai­sen pal­kas­sa sääs­te­tään polil­la (poti­las­ta koh­ti muu­ta­ma euro).

    Työ­an­ta­jat usein ymmär­tä­vät oma suu­ret kus­tan­nuk­set sai­ras­lo­mis­ta ja mak­sa­vat usein kil­tis­ti työ­ter­vey­des­tä, mut­ta eivät voi kaik­kea tur­haan jono­tus­ta poistaa.

    Vas­taa­vaa tapah­tuu vaik­ka kuin­ka pal­jon ja niin saa­daan huo­no saa­ta­vuus, lii­an aikai­nen eläk­keel­le jään­ti ja ehkä hitusen pie­nem­mät kulut kun­taan ja kuntainlittoon. 

    Mah­taa­ko­han kos­kaan hal­li­tuk­seen asti tul­la vii­saut­ta lait­ta asia kun­toon. Ei täs­sä ole kysy­mys kuin ihan joh­ta­mi­sen peri­aat­tei­den osaa­mi­ses­ta. Monel­la­ko­han päät­tä­jäl­lä on yhtään kou­lu­tus­ta tämmöiseen.

    Aiem­min aina­kin on ollut tär­keä tur­va­ta hyvil­le ystä­vil­le tur­vat­tu vir­ka jul­ki­sel­ta puo­lel­ta. Se vuok­si tar­vi­taan pal­jon yksi­köi­tä ja sin­ne eri­lai­sia joh­ta­jia. Ei onnek­si kui­ten­kaan niin pahas­ti kuin Kreikassa.

    Vai oli­si­ko aika muut­tu­mas­sa, kun vaa­li­ra­hat on jo saa­tu jul­ki­ses­ti ja läpi­nä­ky­vyys on para­ne­mas­sa. Kun­ta­hal­lin­toa­kin uudistetaan.

    Lii­an van­ha:
    Sin­ga­po­ren ter­vey­den­hoi­to on joh­det­tu hyvin kes­ki­te­tys­ti eikä Suo­men kal­tais­ta alue­hal­lin­to näen­näis­de­mo­kra­tia-leik­kiä sallita.

    Myös yksi­tyi­nen sek­to­ri kuu­luu ylei­sen sään­te­lyn pii­riin vaik­ka asia­kas voi vali­ta vaih­toeh­to­jen välillä.
    Yksi­tyis­ten vakuu­tus­ten pii­ris­sä ole­vil­la on saman­tyyp­pi­nen tuki val­tiol­ta kuin SuomenKela-korvaus
    Mut­ta sitä­kin sään­nös­tel­lään cher­ry-pic­king-ilmiön estämiseksi

    Sin­ga­po­ren mal­lin edul­li­suus näyt­tää tule­van kah­des­ta syys­tä: Alue on hyvin kom­pak­ti ja toi­mi­joi­ta vähän ja heil­lä on siten suu­ret asiakasvolyymit.

    Toi­min­ta on hyvin kes­kus­joh­tois­ta ja yksi­tyi­nen sek­to­ri on integroi­tu osak­si systeemiä.
    Kil­pai­lua käy­dään ja se pitää kulu­ja kuris­sa ja pal­ve­lu­ta­son kor­kea­na .Mut­ta­kil­pai­lua on vain sen ver­ran ettei koko­nai­suus kärsi .

    Kes­ki­te­tyn hal­lin­non kulut ovat tie­tys­ti vain mur­to-osa Suo­men haja­nai­sen ter­vey­den­hoi­to­hal­lin­non kuluista.

    Ei Suo­men kun­ta­uu­dis­tus mitään ongel­maa­pal­ve­luis­sa ratkaise,kunnat pitäi­si lopet­taa nykyi­ses­sä muodossa.
    Ne voi­si kor­va­ta hiek­ka­laa­ti­kol­la ja/tai pää­tös­val­ta voi­tai­siin rajoit­taa katu­ni­mis­tä päättämiseen

  66. Austrian: poik­keus­kel­li­sen suu­ret sai­ras­ku­lut ovat vero­tuk­ses­sa vähennettävissä(Tulonhakkimiskyvyn vähe­ne­mi­nen tms.. Sinän­sä hyvä, että enää lip­pu­lap­pu­ja ei tar­vit­se esi­tel­lä ja lähe­tel­lä vaan vain oleel­li­nen vai­kut­taa verotukseen.

    Jos n 5 mil­joi­o­nan asuk­kaan kau­pun­gil­la oli­si näin kir­ja­vat ict-sys­tee­mit kuin Suo­mes­sa (ja moneen ker­tan myy­dyt) sitä pidet­täi­siin kum­mal­li­se­na. Suop­mes­sa taas osoi­tuk­se­na kun­nal­li­ses­ta itse­mää­rä­mi­soi­keu­des­ta ja kun­nal­li­ses­ta demo­kra­tias­ta. Luon­nol­li­ses­ti sof­ta- ja lai­te­toi­mit­ta­jat tuke­vat reip­pas­ti Suo­men nykyis­tä tuh­laa­mis­ta, ja kuka­pa kun­ta­päät­tä­jä luo­pui­si mis­tään edustaan.

  67. JTS:

    poik­keus­kel­li­sen suu­ret sai­ras­ku­lut ovat vero­tuk­ses­sa vähen­net­tä­vis­sä(Tulon­hak­ki­mis­ky­vyn vähe­ne­mi­nen tms..

    Veron­mak­su­ky­vyn alen­tu­mis­vä­hen­nys (max 1400 eur) kos­kee vain kaik­kein pie­ni­tu­loi­sim­pia. Täy­si­mää­räi­sen vähen­nyk­sen saa­mi­sek­si tulo­jen on olta­va alle 16500 ja vähen­nys­tä ei saa ollen­kaan jos tulot ovat yli 25000 euroa vuodessa.

  68. Sylt­ty: Mie­les­tä­ni työ­nan­ta­jan tar­joa­mat ter­veys­pal­ve­lut ovat saman­lai­sia meno­ja kuin vaik­ka­pa turvakengät.

    Samoin kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mat lou­naat, lea­sin­gau­tot ja luot­to­kor­tit. Mitä­pä niis­tä vero­ja maksamaan?

    Lii­an van­ha: Mut­ta sivuil­ta etsi­mäl­lä ei selviä,miksi tuo työ­nat­ki­jän sosi­aa­li­tur­va­mak­su on noin kor­kea 20/13 % ?

    Minä olen kuul­lut Sin­ga­po­ren sys­tee­mis­tä vain ylei­sel­lä tasol­la, joten käsi­tyk­se­ni saat­ta­vat olla erit­täin­kin pie­les­sä, mut­ta minun ymmär­tääk­se­ni tuo raha menee tilil­le, jos­ta sitä saa jos­kus myö­hem­min nos­taa omaan vapaa­seen käyt­töön joi­den­kin ehto­jen täyt­tyes­sä. Mikä­li siis kaik­ki raha tilil­tä ei ole men­nyt terveyspalveluihin.

  69. tcrown:
    Samoin kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mat lou­naat, lea­sin­gau­tot ja luot­to­kor­tit. Mitä­pä niis­tä vero­ja maksamaan?

    Siis ver­taat ter­vey­den­huol­toa työ­nan­ta­jan tar­joa­maan luot­to­kort­tiin? Lou­naan ja lea­sin­gau­ton vie­lä voi­kin ehkä las­kea samaan kate­go­ri­aan. Eikö­hän point­ti ole, että työn­te­ki­jä on resurs­si, jota pitää yllä­pi­tää. Palk­ka on vuo­kraa, ja sii­tä mak­se­taan veroa. Sen­si­jaan työ­ter­vey­den­huol­toa voi ver­ra­ta vaik­ka pape­ri­ko­nei­den huol­toon tms. Kyl­lä nämä ihan ver­rat­ta­via kulu­ja minus­ta ovat.

  70. tcrown: Samoin kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mat lou­naat, lea­sin­gau­tot ja luot­to­kor­tit. Mitä­pä niis­tä vero­ja maksamaan?

    No eipä niis­tä työ­mat­ko­jen päi­vä­ra­hois­ta, km-kor­vauk­sis­ta tai lou­nais­ta vero­ja maksellakaan!

    Tai mik­si ihmees­sä kynät ja kumit ovat verot­to­mas­ti työn­te­ki­jöi­denj käy­tös­sä? Aivan var­mas­ti on niil­lä omia ostos­muis­ti­lis­to­ja kir­joi­tel­tu. Lisäk­si työn­te­ki­jät käyt­tä­vät työ­pai­kan net­tiyh­teyt­tä mm. ruo­ka­tun­nil­la net­ti­surf­fai­luun joten kyl­lä­hän täm­möi­nen sel­vä ilmais­hyö­ty­mi­nen pitäi­si saa­da työn­te­ki­jöil­tä vero­tet­tua sel­vä­nä tulo­na. Esi­mer­kik­si jos työ­pai­kal­la on mah­dol­li­suus käyt­tää net­tiä, niin 20 euron suu­rui­nen kän­nyk­käe­tua vas­taa­va net­ti­ve­ro oli­si var­mas­ti perusteltu. 

    Sama kos­kee työ­na­ta­jan työ­pai­kan puo­les­ta tar­joa­maa ilmais­ta kah­via tai mui­ta virvoikkeita.

  71. Minä olen kuul­lut Sin­ga­po­ren sys­tee­mis­tä vain ylei­sel­lä tasol­la, joten käsi­tyk­se­ni saat­ta­vat olla erit­täin­kin pie­les­sä, mut­ta minun ymmär­tääk­se­ni tuo raha menee tilille”

    Ei tuo Sin­ga­po­ren sys­tee­mi­kään ihan yksin­ker­tai­nen ole.Valtio tukee suo­raan ter­vey­den­hoi­toa ja lääkäri/sairaalalaskua sub­ven­toi­daan suo­raan noin 50–80 % riipp­puen hen­ki­lön tuloista.

    Pie­net las­kut voi mak­saa tuol­ta omal­ta Medi­sa­ve-tilil­tä, se riit­tää n 10 toimenpiteeseen.

    Kal­liim­mat hoi­dot mak­se­teen sit­ten osit­tain toi­ses­ta rahas­tos­ta, joka ei ole henkilökökohtainen
    Ja jos sai­raus on pitkäaikainen/vanhuuteen liit­ty­vä niin taas rahoi­tus tulee uudes­ta läh­tee­sä , Eldershieldistä

    Lisäk­si on vie­lä yksi­tyi­siä vakuutuksia

    Se mikä jäi ihme­tyt­tä­mään oli se, että ter­vey­den­hoi­to­me­not ovat vain 3,9 % bkt . 

    Tuol­la sosi­aa­li­tur­va­mak­sul­la rahoi­te­taan eläkkeetkin,mutta eläk­kees­sä on kat­to ja elä­ke vaa­ti­ma­ton, joten mak­sun pitäi­si olla alempi ???
    Tosin Sin­ga­po­res­sa voi elä­ke­ti­liä alkaa tyh­jen­tää jo 55-vuo­ti­aa­na, joten ehkä­pä se juon­tuu sieltä?

  72. Tie­de­mies,

    mik­si työn­te­ki­jää pitäi­si käsi­tel­lä resurs­si­na sil­loin kun työ­nan­ta­ja mak­saa ter­vey­den­huol­to­me­no­ja ja toi­saal­ta näi­tä samo­ja pal­ve­lui­ta itse mak­sa­van kan­sa­lai­sen menot oli­si­vat elantomenoja?

    Sym­met­rian vuok­si kaik­ki menot pitää olla joko vähen­nys­kel­vot­to­mia tai vähennyskelpoisia…

    Ei kai edun verol­li­suus tai verot­to­muus saa olla kiin­ni sii­tä min­kä oikeu­del­li­sen muo­don alla sel­lai­sen edun saa…

  73. Austrian:
    Tiedemies,

    mik­si työn­te­ki­jää pitäi­si käsi­tel­lä resurs­si­na sil­loin kun työ­nan­ta­ja mak­saa ter­vey­den­huol­to­me­no­ja ja toi­saal­ta näi­tä samo­ja pal­ve­lui­ta itse mak­sa­van kan­sa­lai­sen menot oli­si­vat elantomenoja?

    Mik­si koto­na syö­ty lou­nas on elan­to­me­no mut­ta työ­mat­kal­la syö­ty lou­nas onkin vero­ton etu? Mik­si töi­hin aja­mi­nen menee omaan piik­kiin, työ­mat­kal­la olos­ta saa km-korvaukset? 

    Sik­si kun ne liit­ty­vät työhön.

    Sym­met­rian vuok­si kaik­ki menot pitää olla joko vähen­nys­kel­vot­to­mia tai vähennyskelpoisia…

    MItä ihmet­tä oikein höpi­set? Kun työn­te­ki­jä ostaa itsel­leen tur­va­ken­gät koti­rak­saa var­ten niin kyl­lä se on päi­vän­sel­väs­ti oma kulu, kun työ­nan­ta­ja ostaa tur­va­ken­gät töi­tä var­ten ja työn­te­ki­jä käyt­tää nii­tä koto­na, niin eihän sii­tä voi läh­teä verottamaan.

  74. Tie­de­mies: Siis ver­taat ter­vey­den­huol­toa työ­nan­ta­jan tar­joa­maan luot­to­kort­tiin? Lou­naan ja lea­sin­gau­ton vie­lä voi­kin ehkä las­kea samaan kate­go­ri­aan. Eikö­hän point­ti ole, että työn­te­ki­jä on resurs­si, jota pitää yllä­pi­tää. Palk­ka on vuo­kraa, ja sii­tä mak­se­taan veroa. Sen­si­jaan työ­ter­vey­den­huol­toa voi ver­ra­ta vaik­ka pape­ri­ko­nei­den huol­toon tms. Kyl­lä nämä ihan ver­rat­ta­via kulu­ja minus­ta ovat.

    Mik­si loma­mat­kat ym viih­dyk­keet, suo­ja yök­si pään pääl­le ja ravin­to eivät ole ver­rat­ta­vis­sa pape­ri­ko­neen huol­toon? Lie­nee kui­ten­kin aika sel­vää, että yön­sä omas­sa sän­gys­sä katon alla nuk­ku­nut ja aamu­pa­lan syö­nyt työn­te­ki­jä on tuottavampi?

    Minun mie­les­tä­ni vero­tuk­sen läh­tö­koh­ta pitää olla se, että työn­te­ki­jä myy työ­suo­ri­tet­taan ja on työn­te­ki­jän ongel­ma pitää itsen­sä sel­lai­ses­sa kun­nos­sa, että pys­tyy työ­suo­rit­teen­sa myy­mään. Sel­lai­nen läh­tö­koh­ta, että työn­te­ki­jä on resurs­si, jon­ka yllä­pi­dos­ta työ­nan­ta­ja vas­taa joh­taa (vero­tuk­ses­sa) täy­siin mielettömyyksiin.

    Sylt­ty: Tai mik­si ihmees­sä kynät ja kumit ovat verot­to­mas­ti työn­te­ki­jöi­denj käytössä?

    Onko jos­sain työ­so­pi­muk­sis­sa tyy­pil­lis­tä, että työ­nan­ta­ja antaa luvan käyt­tää työ­nan­ta­jan työ­ka­lu­ja vapaa-ajal­la, ensin­nä­kin yleen­sä, ja toi­sek­si niin, että verot­ta­ja ei asi­aan puu­tu? Kuu­los­taa hie­man yllät­tä­väl­tä jos näin on. 

    En vain ymmär­rä mik­si minun fyy­si­sen ter­vey­te­ni huo­len­pi­to kuu­luu yhtään sen enem­pää työ­nan­ta­jan verot­to­mas­ti mak­set­ta­vak­si kuin mie­len­vir­key­te­ni yllä­pi­to vapaa-aikana.

  75. Nyt kai­va­kaa Marxin Pää­oma naf­ta­lii­nis­ta. Työn­te­ki­jän pal­kan pitää olla sel­lai­nen, että hän pys­tyy perus­toi­meen­tu­lon lisäk­si uusin­ta­maan työ­pa­nok­sen­sa (vir­kis­tys, har­ras­tuk­set, mat­kat yms.). Ei sii­hen mitään eril­li­siä vähen­ny­soi­keuk­sia enää tarvita…

Vastaa käyttäjälle az Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.