Miten sorretut rikkaat vapautetaan enemmistön tyranniasta?

(Tämä on julka­istu kir­ja-arvostelu­na Suomen Kuvale­hdessä. Kos­ka rajoitet­tuun merkkimäärään mah­tui kovin vähän, jatkos­sa täl­lä blogilla tulee paljon Wahlroosin herät­tämiä keskustelu­nai­hei­ta — ei sik­si, että Wahlroos olisi Jumala, vaan kos­ka oli pakko lukea se kir­ja läpi ja se herät­ti paljon pait­si vas­taväit­teitä myös myön­teisiä ajatuksia.)

Kun pää­toimit­ta­ja pyysi min­ua arvostele­maan Björn Wahlroosin kir­jan Markki­nat ja demokra­tia ajat­telin, että min­un kuu­luisi teila­ta kir­ja täy­del­lis­es­ti. Se olisi help­poa. Wahlroos esit­tää niin epäso­vin­naisia ajatuk­sia, että sopi­vasti val­i­tu­il­la sitaateil­la olisi help­po puhua kansan­tuomiois­tu­in ris­ti­in­naulit­sem­i­nen puolelle.

Päätin lukea kir­jan toisen­lais­ten silmälasien läpi. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­ta­jan kan­nat­taa kuun­nel­la sen älykästä kri­ti­soi­jaa. Wahlroosis­sa arvostan hänen tapaansa muo­dostaa mon­imutkaises­ta asioista malli erot­ta­maan olen­naisen epäolen­nais­es­ta. Onhan tämä taito tehnyt hänestä miljonäärin.

Omis­tu­soikeu­den syn­tyä kuvaavas­sa luvus­sa on minus­ta inspiroi­va yri­tys hah­mot­taa talous­teo­ri­aa siitä, mil­lai­sis­sa olois­sa maao­maisu­us on vaki­in­tunut ja mik­si feo­dal­is­mi on kehit­tynyt jois­sain mais­sa. Ammat­ti­his­to­ri­oit­si­jat var­maankin katso­vat yritelmää nenän­vart­taan pitkin. Minus­ta Wahlroosin his­to­ri­an seli­tys on parem­pi kuin koulus­sa oppi­mani, jos­sa val­tioiden kohtalot määräsi se, kei­den kanssa kuninkaat sat­tui­v­at men­emään naimisi­in, minkälaisia sotia hei­dän päähän­sä pälkähti aloit­taa ja kuin­ka taitavia sotapääl­liköt oli­vat. Luvuis­sa yhtiöi­den, vapaan vai­h­dan­nan ja demokraat­tisen val­tion syn­nys­tä punainen lan­ka hau­tau­tuu val­ta­van detalji­tiedon alle.

Wahlroosin his­to­ri­al­lises­sa deter­min­is­mis­sä kehi­tys vie kohti markki­na­t­alouden puh­tain­ta muo­toa, jota edus­ta­vat Chicagon koulukun­ta kirkkaim­pana täht­enään Mil­ton Fried­manin. Ensim­mäiseen maail­man­so­taan asti kehi­tys eteni hyvin, mut­ta sit­ten tuli pitkä taka-askel, jol­loin taan­tu­mus val­tasi maail­man kom­mu­nis­min ja eri­tyis­es­ti key­ne­siläisyy­den muodossa.

Uskos­saan ain­oaan oikeaan talous­teo­ri­aan Wahlroos on hätkähdyt­tävä. Min­un opiskelu­aikanani key­ne­siläiset pahek­sui­v­at mon­e­taris­te­ja taan­tu­muk­sen lähet­tiläinä, mut­ta sit­tem­min nämä kak­si koulukun­taa ovat läh­estyneet toisiaan.

Wahlroosin uskoa vapaan rahat­alouden ylivoimaisu­u­teen ei kumoa edes rahamarkki­noil­ta läht­e­neet biljoonien euro­jen vahin­got tuot­ta­neet taloudel­liset katas­tro­fit. Jär­jestelmässä ei ole vikaa. Joku taita­m­a­ton type­r­ys on vain sössinyt asi­at. Mitä teemme jär­jestelmäl­lä, joka vaatii toimi­ak­seen ere­htymät­tömyyt­tä ja täydellisyyttä?

Wahlroosin keskeinen väit­tämä on, että demokra­ti­as­sa päädytään Wahlroosin mielestä aina liial­liseen tulo­jen tasauk­seen. Kos­ka medi­aan­i­t­u­lot ovat pienem­mät kuin keski­t­u­lot, tulo­ja tasat­taes­sa enem­mistö on voit­taval­la puolel­la ja demokra­ti­as­sa enem­mistö määrää.  Tähän rikkai­ta sor­tavaan enem­mistön tyran­ni­aan kir­jan alaot­sikko viit­taa. Johtopäätös poh­jaa vääristyneeseen ihmiskäsi­tyk­seen, yhtäaikaiseen uskoon homo eco­nom­icuk­seen ja yleiseen typeryyteen.

Kir­jan eräs läpi leikkaavia teemo­ja on val­lan tas­apain­o­tus. Aatelis­to ja maan­omis­ta­jat rajoit­ti­vat hal­lit­si­jan val­taa, korkein oikeus rajoit­taa Yhdys­val­lois­sa kon­gressin val­taa ja niin edelleen. Nyt tarvi­taan jotain rajoit­ta­maan enem­mistön val­taa demokratiassa.

Wahlroos löytää pelas­tuk­sen Euroopan union­in surkeas­ta toimin­nas­ta. Kun ei pystytä sopi­maan oikein mis­tään, on syn­tynyt maail­man suurin vero- ja sosi­aa­lik­il­pailu­alue. Enem­mistön sor­tamille rikkaille on tul­lut mah­dol­lisu­us aset­tua kir­joille lem­peim­min verot­tavaan maa­han. Pelkkä uhkakin riit­tää. Tätä kohtaa Wahlroosin kir­jas­sa suosi­tan kaikille, jot­ka vas­tus­ta­vat ylikansal­lista päätök­sen­tekoa EU:ssa.

Wahlroos näkee korkeat verot kaiken taloudel­lisen kehi­tyk­sen jar­runa. Pahin­ta niis­sä on, että ne suo­si­vat lyhyt­tä työaikaa. Esimerkik­si hol­lan­ti­laiset saa­vat hyvän elin­ta­son­sa aikaan perin vähäl­lä työn­te­ol­la. Onko se jotenkin paha asia? Jos korkeat verot ovat niin tuhoisia, mik­si korkean vero­tuk­sen maat sijoit­tuvat kär­keen jok­seenkin kaikissa maid­en väli­sis­sä vertailuissa?

Wahlroosil­ta myön­tää, ettei mar­gin­aaliseen tuot­tavu­u­teen perus­tu­va tulon­jako olisi oikeu­den­mukainen, vaik­ka se olisi tehokas johtaes­saan paljon parem­paan työl­lisyy­teen. Ratkaisua hän etsii markki­nae­htoi­sista palkoista ja lin­eaaris­es­ta veroast­eikos­ta, jos­sa pieniä tulo­ja täy­den­net­täisi­in negati­ivisel­la verol­la. Tästä perus­tu­lol­ta haiskah­tavas­ta mallista olen samaa mieltä, vaik­ka emme ehkä pää­sisi sop­u­un siitä, paljonko tulo­ja tasataan.

Osoituk­se­na siitä, että paikallis­ta­sol­la on ide­olo­gioista riip­pumat­ta tehtävä järke­viä ratkaisu­ja hän pitää sitä, että Lon­toon vasem­mis­to­lainen kaupung­in­jo­hta­ja Ken­neth Liv­ing­stone sai aikaan ruuhka­mak­sut, jot­ka ovat oikeis­to­laisen Chicagon koulukun­nan mielilääkkeitä keskikaupunkien liiken­neon­gelmi­in. Sitä hän ei kysy, mik­si oikeis­to­laiset eivät kan­na­ta oikeis­to­laisen talous­teo­ri­an oppe­ja, kuten perus­tu­loa ja ruuhkamaksuja?

Wahlroosin mielestä markki­nat toimi­vat tehokkaasti, kos­ka niis­sä ei enää voi tehdä voit­to­ja arbi­traasil­la eli sys­temaat­tis­ten hin­taero­jen avul­la. Kiin­nos­tavin jäi kir­jas­ta pois. Sitä ei ker­rot­tu, miten rahamarkki­noiden vapautues­sa Suomes­sa tehti­in arbi­traasil­la miljoonaomaisuuksia.

94 vastausta artikkeliin “Miten sorretut rikkaat vapautetaan enemmistön tyranniasta?”

  1. Näin siis kir­joi­tat virkamiehen poi­jas­ta jos­ta ei tul­lut demokraat­tia vaan kupongin­leikkaa­jien, koroil­laeläjien ja keinot­telijoiden asiamies;USA:n ja Kiinan sparraaja.

  2. Kun parisen päivää sit­ten kom­men­toin seu­raavasti Pekka Ervastin blo­gis­sa viikon val­opää­val­in­taa Mat­ti Putko­nen, lisäsin tarkoituk­sel­la “Nallen tal­li­in” Osmo Soin­in­vaaran nimen, tietäen miten Suomes­sa ihmisiä lop­pu­pelei­hin ylöshu­ude­taan jo maanpäällä:

    Mikä yhdis­tää lib­er­aale­ja Säätiö-Soi­ni, Sarasvuo, Soin­in­vaara, Siimes, Wahlroos, Jungn­er, Arhin­mä­ki ja Stubb?

    No yksikielisen angloamerikkalaisen kult­tuurin ihan­noin­ti. Se taas on jotakin ihan muu­ta kuin monikieli­nen euroop­palaisu­us. Jos Ital­ian tv:stä otet­taisi­in mallia, niin päivit­täin parhaaseen aikaan kisail­taisi­in paikallis­ten mur­re­sano­jen tun­te­muk­ses­ta. Ja oltaisi­in niistä ylpeitä.

    Alka­isi siinä runoil­e­van psyki­a­tri­an pun­tit tutista.

  3. “Jär­jestelmässä ei ole vikaa. Joku taita­m­a­ton type­r­ys on vain sössinyt asiat.”

    Sama jut­tu kom­mu­nis­min suh­teen — ja Wahlroos on enti­nen kom­mu­nisti. Eipä toi­mi Adam Smithin näkymätön käsikään.

    “Ratkaisua hän etsii markki­nae­htoi­sista palkoista”

    Ja miten niin palkat eivät olisi markki­nae­htoisia? Eihän niitä joku byrokraat­ti tai Wahlroos määrää.

  4. Luku­mies:
    ´snip´

    Mikä yhdis­tää lib­er­aale­ja Säätiö-Soi­ni, Sarasvuo, Soin­in­vaara, Siimes, Wahlroos, Jungn­er, Arhin­mä­ki ja Stubb?

    No yksikielisen angloamerikkalaisen kult­tuurin ihannointi.

    ´snip´

    Hyvin kek­sit­ty, täysi kymp­pi mielikuvituksesta!
    Toisaal­ta ehkä olisi hyvä, jos tot­ta olisi edes siteeksi?

  5. Arbi­tra­a­sitas­apaino on staat­ti­nen. Kun markki­na vapaute­taan, tas­apaino ei syn­ny yhdessä yössä, ei edes vuodessa aina. Sitä kohti kul­jet­taes­sa arbi­traasi on mah­dol­lista ja joku voi rikas­tua. Pienet dynaamiset poikkea­mat ovat markki­noiden stokas­tisen luon­teen vuok­si aika yleisiä. Sik­si meil­lä on ammat­ti­laisia jot­ka tien­aa­vat älyt­tömästi niitä tun­nista­mal­la. Riskitkin ovat kovat.

    Vasem­mis­to­laisen ajat­telun yksi leimallisimpia ongelmia on se, että syytetään pelaa­jia ja peliä “epäreiluk­si”. Miljoonao­maisu­udet ovat mitätön ongel­ma yhteiskun­nalle. Niitä on turha jah­da­ta. Tehot­to­muudet kuten jonot, ruuhkat, jne mak­sa­vat pien­inä puroina mil­jarde­ja vuodessa. Huono teknolo­gia vielä enem­män. Näi­den ongelmien ratko­jat ovat miljoo­nansa ansain­neet ihan hyvin.

  6. Lon­toon ruuhka­mak­su on hyvä esimerk­ki siitä, miten epä­selvää on, toimi­iko markki­nao­h­jaus vai ei. Ruuhka­mak­sun käyt­tööno­ton jäl­keen näkyi het­kelli­nen vähen­nys liiken­teessä, mut­ta vuo­den — kah­den jäl­keen olti­in palat­tu entiselle trendille ja ruuhka­mak­sun vaiku­tus oli kadon­nut. Vaik­ka ruuhka­mak­su­jär­jestelmän kus­tan­nuk­set ovat suuret, sen tärkein merk­i­tys onkin siinä, että kaupun­ki saa sen avul­la lisää tulo­ja. Esim. Bergenin tietul­lien tärkein moti­ivi oli nimeno­maan tulo­jen han­kkimi­nen kaupungille, ei liiken­nemäärien vähentäminen 😉

  7. …eli tietul­lit kas­vat­ta­vat julkisen sek­torin toim­intaa ja lisäävät veron kaltaisia mak­su­ja, jol­loin on help­po ymmärtää, että oikeis­to­laiset eivät niille lämpene.

  8. Suo­ma­lais­ten ja Venäläis­ten eroa suh­teessa omi­in­sa ja tois­t­en­sa oli­garkkei­hin voi pohtia.

  9. Kiin­nos­tavin jäi kir­jas­ta pois. Sitä ei ker­rot­tu, miten rahamarkki­noiden vapautues­sa Suomes­sa tehti­in arbi­traasil­la miljoonaomaisuuksia.

    Niin­pä. Sanon­nan mukaan jokaisen ison omaisu­u­den poh­jana oli ensin rikos, nykyään toki usein lailli­nen sellainen.

  10. Ei ole mikään ihme jos Wahlroos kan­nat­taa perustuloa/kansalaispallkkaa. Niin teki myös Mil­ton Fried­man (ja aika merkit­tävä joukko mui­ta taloustieteilijöitä)

    http://extra.kokoomus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/39825/file/sisalla_vai_ulkona05062007.pdf

    LAINAUS: 4.11. sivu 37

    “Vaik­ka vuosi 2001 oli perus­tu­lokeskustelun kannal­ta hil­jainen vuosi huoli­mat­ta Osmo Soin­in­vaaran yri­tyk­sistä, pieni aktivoitu­mi­nen tapah­tui kevääl­lä, kun pank­in­jo­hta­ja Björn Wahlroos, yksi Suomen rikkaim­mista miehistä, toi haas­tat­telus­sa jul­ki oman kansalais­palkkae­hdo­tuk­sen­sa. Haas­tat­telu tehti­in Uutispäivä Demaris­sa (30.4.2001), mikä on sinän­sä erikoista, kos­ka sosi­aalidemokraatit ovat olleet kansalaispalkan/perustulon selkeimpiä vastustajia.
    Haas­tat­telu alkoi Wahlroosin räväkäl­lä väit­teel­lä, että köy­hyys ja työt­tömyys pois­tu­isi­vat Suomes­ta yksinker­taisel­la resep­til­lä. Tuo resep­ti on kansalais­palk­ka. Hän oli laskenut kansalais­palkan suu­ru­udek­si 5000–6000 mk/kk (850‑1000 €/kk). Wahlroos esit­ti haas­tat­telus­sa, kuten Soin­in­vaarakin on useis­sa yhteyk­sis­sä esit­tänyt, että Suomen työt­tömyys on ennen kaikkea heikom­min koulutet­tu­jen työttömyyt-
    tä ja heille olisi tar­jol­la lähin­nä pätkä- ja mui­ta töitä, joista mak­set­ta­va kor­vaus ei riitä vält­tämät­tömään toimeen­tu­loon. Hän perusteli esit­tämään­sä sum­maa sil­lä, että sen alit­taville net­to­tu­loil­la hän ei näh­nyt kenenkään tule­van toimeen. Lopuk­si hän korosti mielip­i­teenään, että
    ”Perus­tur­va, joka ei saa olla koskaan uhat­tuna, kuu­luu inhimil­liseen mod­erni­in yhteiskun­taan”. Rahoituk­se­na hän esit­ti per­in­teisiä keino ja, joi­ta oli­vat sosi­aalipuolen meno­jen säästöt, jakoby­rokra­t­ian vähen­e­m­i­nen ja perus­tu­lon yli menevän tulon verot­ta­mi­nen. Vero­tu­lo­jen hän ilmeis­es­ti arveli lisään­tyvän, kun työn vas­taan­ot­ta­mi­nen aina kan­nat­taisi, eikä sil­loin menet­täisi perus­toimeen­tu­loa. Hän myös talousti­eteen tohto­ri­na väit­ti, että ”tähän kansalais­palkka­porukkaan lukeu­tu­vat myös useim­mat kansantaloustieteilijät.

  11. Lib­er­taar­it menevät met­sään. Hei­dän utopi­as­saan on sama virhe kuin puh­taas­sa sosial­is­mis­sa: Kaikkien pitää olla ere­htymät­tömiä, täy­del­lisiä ja hyvän­tah­toisia. Yhteiskun­ta joko repii itsen­sä hajalle tai heit­tää itsen­sä kielek­keeltä, mikäli näin ei ole.

    Erona sosial­is­mi­in on tietysti se, että luokka­jako on sisään­raken­net­tu ide­olo­giaan. Jos uno­hde­taan puh­das tuuri, ihmisen ase­ma tikkail­la määräy­tyy käytän­nössä vain syn­nyi­nom­i­naisuuk­sien ja kasvuym­päristön perus­teel­la eikä niille voi kukaan mitään. Täl­löin toiset syn­tyvät palveli­joik­si ja toiset kuninkaiksi.

  12. Kap­i­tal­is­mista on pakko poimia käyt­töön kysyn­nän ja tar­jon­nan laki, en ymmärä miten muutenkaan appel­si­ine­ja voisi ver­ra­ta omenoi­hin. Mah­dol­lisim­man laa­ja toim­imisen vapaus kuu­lostaa noin ylipäätään hyväl­lä, mut­ta sään­te­lyä on pakko olla jo yhteis­maan ongel­man vuok­si — eikös tuon peli­te­o­reet­ti­nen todis­tus ole vas­taes­imerk­ki joka välit­tömästi kumoaa Adam Smithin näkymät­tömän käden? Ihmette­len­pä kuin­ka mon­ta muu­ta peli­te­o­reet­tista kuvio­ta sisäl­tyy inhimil­lisen toimin­nan kir­joon, kuvio­ta jot­ka ovat vielä löytämät­tä ja joi­hin vas­taami­nen edel­lyt­tää yhteisiä sään­töjä joi­ta nou­dat­ta­maan peli­in osal­lis­tu­jat pakotetaan.

    Mut­ta varsi­nainen matop­urk­ki on se mitä kut­su­taan vai­h­don väli­neek­si, arvon mitak­si ja arvon säi­lyt­täjäk­si. Miten vai­h­don väline pitäisi rak­en­taa ja miten sitä säädel­lä, siinäkin tapauk­ses­sa että pystyssä oli­si­vat vapaat markki­nat joil­la asi­at löytävät vai­h­to­suh­teen­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaan?

  13. “Sitä ei ker­rot­tu, miten rahamarkki­noiden vapautues­sa Suomes­sa tehti­in arbi­traasil­la miljoonaomaisuuksia.”

    Heti palaa mieleen miten osu­us­li­ikket oli jär­jestään syyt­teis­sä yliko­rko­tal­letuk­sista. Mites kuvio menikään, poli­itikot päät­tivät perusko­ros­ta, sil­lä lainaa pankista ja tal­letus osu­uskaup­paan mikä mak­soi huo­mat­tavasti korkeam­paa korkoa. Mis­tä sen helpommalla.

  14. Täy­tyy muis­taa että Suomes­sa emme tiedä anti-val­tio ide­olo­gioiden pitkäaikaises­ta ja kun­ni­akkaas­ta his­to­ri­as­ta, mei­dän per­in­teemme ovat enem­män sak­salaiselta alueelta tullei­ta mikä on sääli…

    Wahlroos edus­taa tässä saman­laista ajat­telua kuin muu­ta­ma alla luet­tele­mani herra:

    -C.F Bas­ti­at: val­tio on suuri fik­tio jos­sa jokainen kuvit­telee pystyvän­sä elämään muiden varo­jen varas­sa. Val­tio on siis rajoit­ta­mat­tomas­sa muo­dos­sa val­ta­va tulon­si­ir­tomekanis­mi niille jot­ka pystyvät näitä vir­to­ja ohjaamaan.

    -H.L Menck­en: vaalit ovat varastet­tu­jen tavaroiden etukäteishu­u­tokaup­pa. Vaaleis­sa luvataan etuuk­sia joillekin ja niiden etuuk­sien lupaa­jat eivät toden­näköis­es­ti itse tuo­ta näitä etuuk­sia muille. 

    -V. Pare­to: eli­it­ti syn­tyy yhteiskun­nas­sa endo­geenis­es­ti, sisäiset lev­ot­to­muudet johtu­vat I ja II tyypin eli­it­tien välis­es­tä kamppailusta.

    -W.G Sum­n­er: D on se uno­hdet­tu henkilö jos A ja B päät­tävät tehdä demokraat­tis­es­ti tulon­si­ir­to­ja C:lle D:n varoilla. 

    -F. Oppen­heimer: val­tio syn­tyy kun rosvo­joukko aset­tuu tietylle alueelle ja ryhtyy käyt­tämään sen alueen varas­to­ja omak­si hyödyk­seen, alis­taen alueen maa­ta vil­jelevät talonpojat. 

    -H. Hoppe: demokra­tia on jumala joka epäonnistui.

  15. Whal­roos on itse omaisuuten­sa ansain­nut, mikä kan­nata­ta muistaa.

    Hie­man upai­sista sitaateista huoli­mat­ta vapaus vali­ta ja oikeusval­tio eivät ole minus­ta huono­ja kan­natet­tavia asioita.

    Demokra­ti­asakaan enem­mistö ei saa sor­taa tai tapa­pa vähem­mistöjä. Vero­tuk­ses­sa joku kohtu­us on säi­lytet­tävä, vaik­ka muiden tai ainakin Whal­roosin mak­set­tavak­si kohdist­tavia vero­ja on kiva nostaa.

    Yri­tys­ten ehdoil­la toimi­va yhteiskun­ta olisi var­masti aika ikävä paik­ka, mut­ta niin myöskin tas­apäistävä­ja men­estymis­es­tä rankai­se­va yhteiskunta.

    Suomes­sa on per­in­teiesti ollut suur­te­ol­lisu­us luo­mas­sa työ­paikko­ja ja samal­la aikoinaan aika pieni joukko Wahlroosin kaltaisia yri­tysjo­hta­jia oli vaikut­ta­mas­sa. Uusien star­tup­pi­en myötä Suomes­sa on myös opi­ty­ta­va, että tois­t­en men­estys­tä ei kan­na­ta kade­htia vaan pikem­minkin iloi­ta ja kan­nus­taa. Tämä tulee lisäämään enis­es­tään Suomen Euroopan pien­impiä tuloeroja.

    Edelleenkin odotan Whal­roosin kir­jas­ta arvio­ta, jos­sa se kir­ja olisi myös luet­tu ajatuksella.

  16. Ville: Ruuhka­mak­sun käyt­tööno­ton jäl­keen näkyi het­kelli­nen vähen­nys liiken­teessä, mut­ta vuo­den – kah­den jäl­keen olti­in palat­tu entiselle trendille ja ruuhka­mak­sun vaiku­tus oli kadonnut.

    Tämä ei tai­da pitää paikkaansa, tai korkeitaan tren­di saat­taa olla kasvus­sa. Autoli­iken­teen kokon­ais­määrä on käsit­tääk­seni Lon­toon mak­su­alueel­la edelleenkin pienem­pi kuin ennen mak­sua. Mak­sun hin­nanko­ro­tusten yhtey­dessä liiken­teessä on vis­si­in yleen­sä ollut notkah­dus ja sit­ten on tapah­tunut palau­tu­mista, kun autoil­i­jat ovat tot­tuneet ajatuk­seen kalli­im­mas­ta hin­nas­ta. Ver­tailua vaikeut­taa se, että mak­su­aluet­ta laa­jen­net­ti­in ker­taalleen ja sit­ten laa­jen­nu­sosa jätet­ti­in uudelleen mak­sun piiristä pois. Laa­jen­nusalueel­la oli asun­to­ja suh­teessa enem­män kuin alku­peräisel­lä mak­su­alueel­la, ja vaiku­tuk­set liiken­nemääri­inkin oli­vat eri­laiset. Lisäk­si koko alueel­la on pyöräi­ly lisään­tynyt tun­tu­vasti mak­sun toteut­tamisen jälkeen.

    Ruuhka­mak­su sinän­sä ei ole kovin kätevä tapa kaupungille han­kkia lisä­tu­lo­ja, jos pelkästään se olisi tarkoituk­se­na. Tuo­toista menee luem­ma Lon­toos­sakin yli puo­let sys­teemin pyörit­tämiseen. Helpom­paa olisi var­maan ollut korot­taa jotakin veroa tms.

  17. tiedemies:
    Näi­den ongelmien ratko­jat ovat miljoo­nansa ansain­neet ihan hyvin. 

    Ei se ole näin yksinker­taisia. Markki­noi­hin on sisään­raken­net­tuna mekanis­mi joka vääristää riskienhallinnan. 

    Finanssi­ammat­ti­lais­ten tavoit­teet ja riskit eroa­vat sijoit­ta­jien tavoit­teista. Inno­vaa­tiot finanssi­maail­mas­sa tähtäävät keskiar­voa parem­paan tuot­toon rajoite­tul­la aikavälil­lä (rahas­ton­hoita­jien ura). Tämä pistää rahas­ton­hoita­jat pelaa­maan mar­tin­gale strate­giaa toisi­aan vas­taan. Kas­vate­taan tuot­to­ja lyhyem­mäl­lä ajan­jak­sol­la lisäämäl­lä riskiä pidem­mäl­lä aikavälillä. 

    Enke­lisi­joit­ta­ja, teknolo­giayrit­täjä ja leg­en­daarisen MIT black­jack teamin pres­i­dent­ti Semy­on Dukach selit­tää ongel­man hyvin:

    Semy­on Dukach: The real cause of the finan­cial crisis
    — An MIT Black­jack Team perspective

  18. Wahlroos löytää pelas­tuk­sen Euroopan union­in surkeas­ta toimin­nas­ta. Kun ei pystytä sopi­maan oikein mis­tään, on syn­tynyt maail­man suurin vero- ja sosi­aa­lik­il­pailu­alue. Enem­mistön sor­tamille rikkaille on tul­lut mah­dol­lisu­us aset­tua kir­joille lem­peim­min verot­tavaan maa­han. Pelkkä uhkakin riittää. 

    Nalle on nyt ihan päiväunilla. 

    Jokaises­ta maas­ta löy­tyy taloudel­lisen toimin­nan kehit­tyneisyy­destä riip­puen tiet­ty määrä peli­paikko­ja hyvä­tu­loisille. Liiken­neyrit­täjät, lääkärit, b‑to‑b ohjelmistöyrit­täjät tms. joutu­vat toim­i­maan siel­lä mis­sä asi­akkaat ovat. Cay­mansaar­ille ei kovin mon­taa lääkäriä mah­du. Hyvät työ­paikat ja bis­nes­mah­dol­lisu­udet ovat vah­vasti turpeeseen sidottuja.

    Globaaleil­la markki­noil­la toimi­vat voivat toki peri­aat­teessa sijoit­taa toim­intansa minne halu­a­vat, mut­ta ei Wahlrooskaan voi muut­taa investoiti­pankki­iaan Eesti­in, kos­ka työtek­i­jöil­lä on tääl­lä Suomes­sa jotain mitä elämäk­si sanotaan.

    Pelkkä uhka ei riitä yhtään mihinkään. Jos B.W. halu­aa lähteä lätkimään, niin tervemenoa.

    Laa­jem­mankaan rikkaiden exo­duk­sen pysäyt­tämi­nen hyv­in­voin­ti­val­tio­ta purka­mal­la olisi turhaa, kos­ka kuten usein on todet­tu: niitä rikkai­ta on aika vähän ja niiden osu­us val­tion vero­tuo­toista on vähäinen.

    Siitä his­to­ri­al­lis­es­ta deter­min­is­mistä vielä: WTO neu­vot­te­lut vapaakau­pan laa­jen­tamisek­si ovat olleet jumis­sa about 10 vuot­ta, eikä uusia sopimuk­sia ole näköpi­iris­sä. Taitaa olla vapaakaup­pa aika mak­simis­saan nyt, ja jos jotain muu­tok­sia tulee niin sit­ten lisään­tyvän pro­tek­tion­is­min suuntaan.

  19. JTS: Demokra­ti­asakaan enem­mistö ei saa sor­taa tai tapa­pa vähemmistöjä. 

    Ei tuol­laista sään­töä ole. Onnek­semme har­vas­sa toimi­vas­sa demokra­ti­as­sa enem­mistö kuitenkaan moista halu­aa tehdä. Demokra­tia on enem­mistön dik­tatu­uria, piti siitä tai ei. Tämän vuok­si Wahlroosin ei kovin akti­ivis­es­ti kan­na­ta ajaa kansan enem­mistön vas­tus­tamia asioi­ta. Jos nimit­täin rahal­la ja vaiku­tus­val­lal­la saa läpi riit­tävän suuren enem­mistön vas­tus­ta­man mallin, saat­taa nenästä yllät­täen alkaa vuo­ta­maan verta. 

    (Sisäluku­ra­joit­teisille tiedok­si, ylläol­e­va ei sisäl­lä uhkailua tai kiristys­tä Wahlroosia kohtaan)

    Noin muuten min­ua kyl­lä hie­man ihme­tyt­tää nämä demokra­t­ian vääristä päätök­sistä valit­ta­jat. Vaikut­taa siltä, että nämä eivät ymmär­rä, että mikään muu yhteiskun­ta­muo­to ei ole kyen­nyt ratkaise­maan sel­l­aisia ongelmia kuin nälän­hädät ja sodat (no, edes toisia demokra­tioi­ta vas­taan) Sen sijaan demokra­tiois­sa on ollut huo­mat­ta­van vaikeaa ylläpitää vähem­mistöjä (tai enem­mistöjä) sor­tavia käytän­töjä. Rikkaiden “liian kireä” vero­tus tai kreikkalais­ten velka­kri­isi on min­un mielestäni aika pieni hin­ta siitä, että tääl­lä ei tarvitse pelätä sen enem­pää nälän­hätää kuin ruotsin hyökkäys­tä. Tai sit­ten pelot­tavampi vai­h­toe­hto on, että nämä wahlroosit ja hal­la-ahot nimeno­maan ymmärtävät tuon.

  20. “Kir­jan eräs läpi leikkaavia teemo­ja on val­lan tas­apain­o­tus. Aatelis­to ja maan­omis­ta­jat rajoit­ti­vat hal­lit­si­jan val­taa, korkein oikeus rajoit­taa Yhdys­val­lois­sa kon­gressin val­taa ja niin edelleen. Nyt tarvi­taan jotain rajoit­ta­maan enem­mistön val­taa demokratiassa.”

    Demokra­tia ei ole enem­mistön dik­datu­uri. Demokra­tia on har­voin suo­raa, useim­miten se on edustuksellista,joten sekin rajoit­taa pop­ulis­tisia virtauksia.Hyvä esimerk­ki per­su­jen kohtalo.

    Edus­tuk­selli­nen demokra­ti­akin on jakaan­tunut­ta ja monipuolue­jär­jestelmässä ei edes yhdel­lä puolueel­la ole enemmsitöä

    Val­ta on siis jakaan­tunut­ta aivan ilman rajoitteitakin.

    Wahlroos tarkoit­taa rajoit­teil­la val­lan mon­imukaisel­la jaol­la tehtyä heikkoa hallintoa , jota EU edus­taa ja toisaal­ta myös USA:n hallintoa.
    Eli aidot demokra­ti­at ovat hyviä, jos ne ovat heikko­ja ja päätök­sen­teko halvaantunutta

    Wahlroos taas ihailee Venäjän, Singaporen,Kiinan hallintoa, jois­sa julki­nen val­ta on suurten yri­tys­ten ja mil­jardöörien talu­tus­nuo­ras­sa ja val­lan keskeisin tehtävä on pitää kansa kuris­sa. Näin suuryri­tyk­set, pankit,miljardöörit etec voivat huseer­a­ta miten tah­to­vat kansan sitä estämättä.

    Wahlroosin näkökul­mas­ta demokra­tia, joka toteut­taa hallintoa tehokkaasti suurten joukko­jen eduk­si , on pahin painajainen

  21. “Wahlroosin uskoa vapaan rahat­alouden ylivoimaisu­u­teen ei kumoa edes rahamarkki­noil­ta läht­e­neet biljoonien euro­jen vahin­got tuot­ta­neet taloudel­liset katastrofit. ”

    Wahlroos läh­teekin siitä, että hän on niin korkeal­la hier­arki­as­sa, että hän saa tehdä katas­tro­faal­isia virheitä .

    Dik­datu­ureis­sa ja hallinnos­sa yleen­sä alim­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa ran­gais­taan pien­estäkin virheestä,ylintä ei edes täy­del­li­sistä katastrofeista

  22. JTS: Whal­roos on itse omaisuuten­sa ansain­nut, mikä kan­nata­ta muistaa.

    No, tämä riip­puu vähän siitä, miten “itse ansait­tu” halu­taan määritel­lä. Wahlroos on rikas­tunut tekemäl­lä arbi­traa­sia muiden rahal­la, tosin tietysti luvan kanssa. En väheksy tätä tietenkään, mut­ta taustal­la on nimeno­maan sään­te­lyn purku­un ja yksi­ty­istämisi­in (posti­pank­ki jne) liit­tyvä arbi­traasimah­dol­lisu­us. Lisäk­si hän on ollut taita­va tekemään sopimuk­sia, sitä ei voi kiistää.

    Toisin kuin yleen­sä vasem­mis­to­laisil­la on tapana, en väheksy täl­laisen toimin­nan posi­ti­ivista merk­i­tys­tä, saati sit­ten pidä rikas­tu­mista sil­lä “moraalit­tomana”, mut­ta Wahlroos saisi ehkä näke­myk­sen­sä parem­min esille tuo­ma­l­la selkeäm­min esi­in sen, että hänen rikas­tu­misen­sa on pitkälti seu­raus­ta sys­teemin ongelmista ja niiden hyväksikäytöstä. 

    Toisaal­ta, oli markkin­talous minkälainen tahansa, taitavia sopimuk­sen­tek­i­jöitä ja arbi­traas­in­hais­telijoi­ta tarvi­taan jot­ta markki­nat toimi­si­vat. Jos täl­laiseen toim­intaan suh­taudu­taan liian negati­ivis­es­ti — niinkuin Suomes­sa on ollut tapana — joko mas­si­ivi­nen tehot­to­muus syö yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia, tai sit­ten joku lain ulkop­uolel­la toimi­va taho hyö­dyn­tää arbi­traasimah­dol­lisu­u­den. On siis parem­pi, että Wahlroos ja muut “kvar­taa­likap­i­tal­is­tit” saa­vat muu­tamia miljoo­nia ajaes­saan markki­naa tas­apain­oon, kun vai­h­toe­htona on että yhteiskun­ta menet­tää pikem­minkin mil­jarde­ja tehot­to­muudelle tai että mafia käärii ne rahat.

  23. Tapio: Inno­vaa­tiot finanssi­maail­mas­sa tähtäävät keskiar­voa parem­paan tuot­toon rajoite­tul­la aikavälil­lä (rahas­ton­hoita­jien ura). Tämä pistää rahas­ton­hoita­jat pelaa­maan mar­tin­gale strate­giaa toisi­aan vastaan. 

    (Muille: Tässä siis “mar­tin­gale” viit­taa toden­näköisyys­teo­ri­an kum­mallisu­u­teen, jos­sa var­ma voit­to saadaan pelaa­mal­la aina kaik­ki punaiselle ja tuplaa­mal­la aina jos häviää; lop­ul­ta tulee voit­to ja sit­ten voi aloit­taa pelin alusta)

    Inno­vaa­tioil­la finanssi­maail­mas­sa on karkeas­t­iot­taen kolme roo­lia. Primääri­nen on kek­siä keino myy­dä riskiä niille, jot­ka sitä halu­a­vat ottaa. Esimerkik­si vaik­ka optio on (karkea) täl­lainen instru­ment­ti. Useim­mat johdan­naiset on kek­sit­ty tätä varten. Tämä on täysin elin­tärkeä rahoi­tus­markki­noiden toimin­nan kannal­ta, kos­ka se siivoaa tehot­to­muut­ta. Ilman näitä johdan­naisia kuten futu­ure­ja, ei voitaisi esimerkik­si siiv­ota val­u­ut­tariskiä isoista yri­tys­ten­väli­sistä kaupoista tai varautua raa­ka-ainei­den hin­nan­vai­htelui­hin pidem­mis­sä toim­i­tus­sopimuk­sis­sa jne. 

    Rahoi­tus­markki­noi­ta hauku­taan siitä että ne ovat “irronneet reaal­i­taloud­es­ta”, mut­ta juuri tämä on niiden posi­ti­ivi­nen vaiku­tus: Jos tälle riskille ei ole markki­noi­ta, niin riskipreemiot jäävät paina­maan reaal­i­talouden puolelle. Joskus ris­ki tietysti vuo­taa takaisin­päinkin, kuten rahoi­tuskri­i­sis­sä kävi, mut­ta tässä uno­hde­taan hyödyt: maail­ma on tänään rikkaampi kuin se oli 2002. Ja ero on suurem­pi kuin se olisi ollut jos ei näitä instru­ment­te­ja olisi ollut.

    Mut­ta: sit­ten on ne kak­si muu­ta inno­vaa­tioi­ta ajavaa mekanis­mia, jot­ka ovat vahin­gol­lisia. Ensim­mäi­nen on se, että niil­lä yritetään saa­da rahamarkki­nat toim­i­maan myös sään­te­lyn olois­sa. Kun meil­lä on joku hallinnolli­nen ukaasi, vaik­ka että “köy­hille pitää laina­ta enem­män”, niin täl­laiset täy­tyy jotenkin leipoa sisään sys­teemi­in. Kos­ka riskipreemiot tekevät lainas­ta kalli­im­paa vähä­varaisille, niin täy­tyy kek­siä joku keino miten voidaan painaa niitä alaspäin. Asun­to­lain­o­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myymi­nen oli­vat yksi silmille räjähtänyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä olisi paran­tunut, kun ongel­ma oli se, että sys­teemi­in tunget­ti­in väk­isin riskiä sisään, ja se oli pakko myy­dä jollekin. Sään­te­ly taval­laan syn­nyt­ti sys­teemi­in erään­laisen hajaute­tun mustapekka-pelin, ja sen kanssa yritet­ti­in elää. 

    Kol­mas on sit­ten se, jos­sa punaisem­pi näkökul­ma ehkä on oike­as­sa, eli osa inno­vaa­tioista on sit­ten ihan raken­net­tu sumut­tamisek­si. Ris­ki leiv­otaan sisään johonkin paperi­in ja se myy­dään sel­l­aisil­la graafeil­la ja puheil­la, jot­ka perus­tu­vat tahal­liseen väärin­mallinnok­seen, ja luote­taan ettei osta­ja kehtaa myön­tää ettei ymmär­rä sitä. Ehkä innovoi­ja ei itsekään aina ymmär­rä. Tähän siis yllä viitataan. Ja on tot­ta, että täl­laiset syn­nyt­tävät kuplia: 80-luvun junkbon­dit, vuosi­tuhan­nen vai­h­teen IT-kupla, ja asun­tolu­ot­tokri­isi. Ja nyt ollaan rak­en­ta­mas­sa Euron vakaus­mekanis­mia, ja kaik­ki varoi­tus­val­ot vilkku­vat jo, sen puuhamiehet ovat jo väläytelleet “finanssi-inno­vaa­tioi­ta” joil­la riskiä voitaisi­in dumpa­ta markkinoille. 

    Mut­ta, mis­sä on vai­h­toe­hto? Jokainen yri­tys säädel­lä markki­noi­ta poikkeut­taa tas­apain­os­ta ja siten syn­nyt­tää arbi­traasimah­dol­lisuuk­sia. Voidaan haukkoa henkeä “moraalit­to­muu­den” edessä, mut­ta maail­man­taloudessa pyörii tuhan­sia ja taas tuhan­sia mil­jarde­ja. Kun joku siirtelee tuol­laisia raho­ja, niin vaik­ka hävikit oli­si­vat pros­entin sada­sosia, niin siirtelijä pääsee tun­tipalkoille vaik­ka pysty­isi hyö­dyn­tämään mur­to-osan arbi­traasimah­dol­lisu­ud­es­ta. Ja juuri tämä takaa, että ne mah­dol­lisu­udet ovat vähäiset. Jos ne ovat suuret, niin syn­tyy dead­weight­losse­ja, jot­ka ovat vähin­tään yhtä iso­ja kuin mak­si­maaliset arbi­traa­sivoitot. Jotenkin en tajua, mik­si 10^10-luokan hävikin sietämi­nen olisi moraalis­es­ti enem­män “oikein” kuin 10^6‑luokan voiton tekem­i­nen tämän hävikin estämisel­lä. En vaan tajua.

  24. Liian van­ha:
    Wahlroos taas ihailee Venäjän, Singaporen,Kiinan hallintoa, jois­sa julki­nen val­ta on suurten yri­tys­ten ja mil­jardöörien talu­tus­nuo­ras­sa ja val­lan keskeisin tehtävä on pitää kansa kurissa.

    Venäjän ja Kiinan hallinnos­ta ei kan­na­ta puhua samana päivänä Sin­ga­poren kanssa. Sin­ga­poren hallinto ei todel­lakaan ole talu­tus­nuo­ras­sa. Se on toki päät­tänyt pitää näp­pin­sä kuris­sa, kos­ka mil­jadöörit ja yri­tyk­set tuo­vat mil­jarde­ja ja työ­paikko­ja Singaporeen. 

    Sin­ga­poren ostovoimako­r­jat­tu BKT per capi­ta on 40% korkeampi kuin Suomen. Omis­tusasun­nos­sa asuu 88.5 pros­ent­tia väestöstä. Kaupun­ki on vähän Helsinkiä isom­pi ja tääl­lä on asukkai­ta saman ver­ran kuin Suomes­sa (tosin kol­mannes on mui­ta kansal­lisuuk­sia), lap­sikuolleisu­us on vähäisem­pi kuin pohjo­is­mais­sa ja elin­iän odote on korkeampi. Työt­tömyyspros­ent­ti on vähän yli 2. Perusk­oulu­tus on kansalaisille ilmaista, ulko­maalaisillekin hal­paa (mak­san noin 30 euroa kuus­sa koulumak­su­ja). Koul­u­laiset pär­jäävät PISA-ver­tailus­sa suun­nilleen yhtä hyvin kuin suomalaiset. 

    Tulo­erot ovat suuret, mut­ta per­he, jon­ka tulot ovat luokkaa 1000 euroa kuus­sa, kyke­nee silti han­kki­maan ja mak­samaan omis­tusasun­non. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to tähtää omis­tusasumiseen, ja se näkyy: kaupun­ki on äärim­mäisen siisti. 

    Mak­san korkeam­paa veroa kuin paikalliset kos­ka olen ulko­maalainen, vero­pros­ent­ti­ni on ehkä 8. ALV on 7%. 

    On Sin­ga­poren poli­it­tises­sa jär­jestelmässä var­masti puut­tei­ta ja paran­tamisen varaa, mut­ta niistä en puhu, kos­ka olen allekir­joit­tanut sopimuk­sen jon­ka mukaan en osal­lis­tu mihinkään paikalliseen poli­ti­ikkaan ja aion sitä nou­dat­taa. Suo­ma­lais­ten olisi kuitenkin syytä ihan oikeasti ottaa oppia monista täkäläi­sistä poli­it­ti­sista valinnoista.

  25. Lisään vielä edel­liseen: Suomes­sa parhait­en tien­aa­va 10% mak­saa veroista ehkä puo­let. Tääl­lä se mak­saa käytän­nössä kaiken. Kumpi yhteiskun­ta nojaa enem­män rikkaiden “riistämiseen”? Makuasia.

  26. Tiedemies:

    Toisin kuin yleen­sä vasem­mis­to­laisil­la on tapana, en väheksy täl­laisen toimin­nan posi­ti­ivista merk­i­tys­tä, saati sit­ten pidä rikas­tu­mista sil­lä “moraalit­tomana”, mut­ta Wahlroos saisi ehkä näke­myk­sen­sä parem­min esille tuo­ma­l­la selkeäm­min esi­in sen, että hänen rikas­tu­misen­sa on pitkälti seu­raus­ta sys­teemin ongelmista ja niiden hyväksikäytöstä.

    Pitänee vähän kehaista puhemies Heinälu­o­maa rehellisyy­destä hänen todet­tua että ruotsinkielel­lä voit­taa Suomes­sa aina.

  27. Tiedemies:Ensim­mäi­nen on se, että niil­lä yritetään saa­da rahamarkki­nat toim­i­maan myös sään­te­lyn olois­sa. Kun meil­lä on joku hallinnolli­nen ukaasi, vaik­ka että “köy­hille pitää laina­ta enem­män”, niin täl­laiset täy­tyy jotenkin leipoa sisään systeemiin.

    Ei nyt tätä pro­pa­gan­daa enää, tää on niin sata ker­taa alas ammut­tu. Sikäli kun sääte­lyä edes oli, niin se oli mallia että jos lainaat yhden väriselle köy­häl­lä merk­i­tyk­sessä tulot x, luot­to­his­to­ria y, jne. eli samoin ehdoin otat saman­laisen riskin, niin et voi jät­tää lainaa­mat­ta toisen väriselle köy­hälle toisel­la alueel­la, kos­ka tuo on syr­jin­tää. Ja noiden tyyp­pis­ten lain­o­jen osu­us kuplas­ta oli marginaalinen.

    Se mikä tässä ärsyt­tää, on se että sys­teemin bugaami­nen selitetään sivu­lause­pos­tu­loimal­la sääte­ly, logi­ikalla täy­tyy­hän sen johtua säätelystä, ja tämä osoite­taan toteen viit­taa­mal­la ko. pos­tu­loitu­un sääte­lyyn ilman mitään evi­denssiä tai sen kum­mem­paa ana­lyysiä. Kuten esimerkik­si edes jotain hiha-arvio­ta ko. sääte­lyn vaiku­tuk­sen rahal­lis­es­ta suu­ru­ud­es­ta. Tau­tol­o­gista pup­pua, vähän niin kuin pop­pamies selit­tää kyseessä olleen jumalan ran­gais­tus jälkikä­teen kek­si­tys­tä synnistä.

    Kol­mas on sit­ten se, jos­sa punaisem­pi näkökul­ma ehkä on oike­as­sa, eli osa inno­vaa­tioista on sit­ten ihan raken­net­tu sumut­tamisek­si. Ris­ki leiv­otaan sisään johonkin paperi­in ja se myy­dään sel­l­aisil­la graafeil­la ja puheil­la, jot­ka perus­tu­vat tahal­liseen väärin­mallinnok­seen, ja luote­taan ettei osta­ja kehtaa myön­tää ettei ymmär­rä sitä. Ehkä innovoi­ja ei itsekään aina ymmär­rä. Tähän siis yllä viitataan.

    Ei tämä ole sen kum­mem­pi asia kuin että joku rak­en­taa lait­teen joka ei toi­mi ja myy sen. Jos laite on riit­tävän mon­imutkainen niin tätä on vaikea osta­jan taju­ta, tyh­mem­pi insinööri sekoaa itsekin. Eri aikoina moi­seen syyl­listyneitä on mes­tat­tu, laitet­tu vanki­laan tai sakotet­tu puoskaroin­nistaan, nyt­temin myös palkit­tu innovativiisuudestaan.

    Mut­ta, mis­sä on vai­h­toe­hto? Jokainen yri­tys säädel­lä markki­noi­ta poikkeut­taa tas­apain­os­ta ja siten syn­nyt­tää arbitraasimahdollisuuksia.

    Liike­toim­intaan sisäl­tyy kaiken­laisia riske­jä joiden­ka otta­mi­nen, vaku­ut­ta­mi­nen tai eteen­päin myymimi­nen on yksinker­tais­es­ti kiel­let­ty lail­la. Esimerkik­si se että valmis­taa ja myy lääket­tä joka tap­paa ihmisiä. Yhteiskun­ta myös rajoit­taa sitä että tiet­tyjä riske­jä ei nyt vaan ote­ta, tämän takia esimerkik­si on eril­l­laisia tuote­tur­val­lisu­us­määräyk­siä ja hyväksymis­pros­es­sa­ja. Täl­lä kaikel­la on tietenkin kus­tan­nus, mut­ta kokon­aisu­udessaan kyse on kuitenkin tehokku­us­paran­nuk­ses­ta, mm. sik­si että osta­ja voi luot­taa siihen että esimerkik­si osta­mas­taaan autos­ta ei toden­näköis­es­ti tipu renkaat kesken ajon kokeilemat­ta, kos­ka joku riip­puma­ton vira­nomais­ta­ho valvoo. (Esimerkik­si autole­hti joka saa rahansa automain­ok­sista on vähem­män riip­puma­ton.) Luot­ta­muk­sel­la on arvo ja sitä tuote­taan säätelyllä.

    Täl­lainen sääte­ly jos­sa säädel­lään mitä riske­jä saa ottaa, mitä vaku­ut­taa, tietenkin tuot­taa arbitaasimah­dol­lisuuk­sia. Ne tun­netaan rikol­lisuute­na. Sen tor­ju­miseen taas on liu­ta mui­ta keino­ja, pääl­lim­mäisenä se että lait­to­muus pakot­taa piilot­ta­maan toimin­nan, mikä taas mak­saa eli keskimäärin rikol­lisu­us tuot­taa aika huonos­ti. Tai se kan­nat­taa lähin­nä pyra­mi­idi­hui­jauk­se­na jos­sa suorit­ta­va taso ottaa riskit huonol­la pal­ka­lla, ja rahat käärii muu­ta­ma mafiooso, mihin taas aut­taa se että suorit­tavalle tasolle on jotain ihan nor­maalia palkkatyötä vaihtoehtona.

    Voidaan haukkoa henkeä “moraalit­to­muu­den” edessä, mut­ta maail­man­taloudessa pyörii tuhan­sia ja taas tuhan­sia mil­jarde­ja. Kun joku siirtelee tuol­laisia raho­ja, niin vaik­ka hävikit oli­si­vat pros­entin sada­sosia, niin siirtelijä pääsee tun­tipalkoille vaik­ka pysty­isi hyö­dyn­tämään mur­to-osan arbitraasimahdollisuudesta.

    Niin­pä. Onko pakko pyöriä? Ei maail­man­talous edel­lytä astronomisi­in mit­ta­suhteisi­in kas­vanut­ta johdan­nais­li­ike­toim­intaa, siitä on vaan joitain hyö­tyjä. Ovatko nuo hyödyt suurem­mat kuin jär­jestelmän tuot­ta­mat tap­pi­ot? Jos eivät ole, niin vai­hde­taan järjestelmää.

    Yksinker­taisem­min, jos vaikka­pa palo­vaku­u­tusala tuot­taisi tap­pi­oi­ta veron­mak­sajille joka ylit­tää tuli­palo­jen kus­tan­nuskset, niin paran­nus ceteris paribus on kieltää palo­vaku­u­tuk­set. Etäis­es­ti muis­tan jonkun esit­täneen saman argu­mentin imma­te­ri­aalioikeuk­sia vas­taan, vaik­ka niistä on hyö­tyjäkin, niin kokon­ais­vahin­got ovat niin suuret että niiden pois­t­a­mi­nen on tehokkuusparannus. 🙂

    Aka­teemin talous­blo­gi kirjoittaa:

    Englan­nin keskus­pankissa Hal­dane ym. ovat arvioi­neet tukien vuosien 2007–2010 olleen 22 suurim­malle pankille jopa yli keskimäärin biljoona dol­lar­ia vuot­ta kohden, alem­pikin arvio on 240 mil­jar­dia dol­lar­ia. Pankkien keskimääräiset voitot ennen kri­isiä (jol­loin pankeil­la siis meni todel­la lujaa) oli­vat 170 mil­jar­dia dollaria.

    Pankit, yleisem­min rahoi­tus­laitok­set, ovat siis eläneet ja elävät puh­taasti yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Itse asi­as­sa tukien määrä on joinakin vuosi­na ylit­tänyt pankkien mitatun osu­u­den maail­man bruttokansantuotteesta.

    http://blog.hse-econ.fi/?p=4505

  28. “Kos­ka riskipreemiot tekevät lainas­ta kalli­im­paa vähä­varaisille, niin täy­tyy kek­siä joku keino miten voidaan painaa niitä alaspäin. Asun­to­lain­o­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myymi­nen oli­vat yksi silmille räjähtänyt innovaatio.”

    Lain­o­jen eteen­päin­myn­nti on aivan normaalia

    Eikä pake­toin­tikaan ollut se pääon­gel­ma: Pääon­gelmia oli itse asi­as­sa kaksi

    Luo­ton myön­täjän ris­ki oli nolla,koska lainat myyti­in oitis eteen­päin. Näin lainan myön­täjän ris­ki oli nolla,ja sen ei tarvin­nut tark­istaa maksukykyä.Sen vuok­si lainae­hdotkin muokat­ti­in niin, että mak­sukyky­on­gel­ma tuli esi­in vas­ta vuosien kuluttua.Vapaavuodet,alun alhainen korko etc Niin kauan kuin laina­paket­tien osta­jat oli­vat per­il­lä sys­teemin heikkouk­sista niin löysiä lain­o­ja ei uskallet­tu myön­tää kuin rajalli­nen määrä.
    Luo­to­nan­toa ei halut­tu säädellä,koska ajatelti­in markki­noiden hoita­van asian ja niin kauan kuin sijoit­ta­jil­la oli käsi­tys riskeistä niin tämä toimi 

    Ja ongel­malu­ot­to­jen määrä oli aika vähäinen
    http://www.uusisuomi.fi/raha/6733-kalliita-subprime-lainoja-myonnettiinkin-keskiluokalle

    “Tutkimuk­ses­sa selvitet­ti­in vuodes­ta 2000 läh­tien yhteen­sä 2,5 biljoon­aa dol­lar­ia lainan­nei­den asi­akkaiden luot­totiedot. Tulok­set oli­vat yllät­tävät: 55 pros­ent­tia näi­den riskialt­ti­iden lain­o­jen otta­jista omasikin niin san­otun prime-luot­tolu­ok­i­tuk­sen vuon­na 2005, ja viime vuo­den lop­pu­un men­nessä hei­dän osuuten­sa nousi 61 prosenttiin.”

    Eli tämäkin osoit­taa kuin­ka pie­neen maail­man talous voi kaatua.

    Toinen ongel­ma oli lain­o­jen pake­toin­nis­sa käytet­ty luokit­telu joka antoi suuria riske­jäkin sisältäville luot­topaketeille korkean luok­i­tuk­sen ts ris­ki saati­in näyt­tämään pienem­mältä kuin se todel­lisu­udessa oli.
    Ja kun paket­tien osta­jakun­ta laa­jeni maail­man­laa­juisek­si niin osta­jil­la ei ollut mitään tietoa USA:n velal­lis­ten todel­lisu­ud­es­ta ja mon­imutkaisen pake­toin­nin vuok­si ei ollut edes mah­dol­lisu­ut­ta selvit­tää todel­lista riskiä

    Pankki­tukea oli yksin EU:ssa jaet­tu erään Talous­sanomien artikke­lin mukaan jo 3800 mil­jar­dia euroa ja kun ote­tan koko maail­ma mukaan niin sum­ma lie­nee 10 % luokkaa maail­man bkt:ta. Tuskin­pa sum­maa kukaan kykenee/haluaa selvittää

  29. Tiedemies: mikä ansio ja omaisu­us sinus­ta on sit­ten ansait­tu siten, että tulo­erot ylipäätään ovat hyväksyttävät? 

    Suomes­sa eniten ansait­se­van ja vähiten ansait­se­van kym­menyk­sen tulo­ero on n 2000 euroa. Siinäkin on onge­lamn­sa, kun rikkai­ta ei vain ole kuin se Whal­roos ja Ollila ja muu­ta­ma Her­lin ja jokunen muu.

    Käsit­tääk­seni Suomes­sa on porukoi­ta, jot­ka aja­vat jonkin­laista enem­mistödemkra­tiadik­tatu­uria, jos­sa juuri pol­je­taan muiden oikeuk­sia, ennen muu­ta ruot­sia äidinkie­lenään puhuvien.

    Demokra­tia toimii vain kun eläkeläiset eivät ohjaa kaikkia resursse­ja pois lapis­per­heiltä, vähem­mistöt huomioidaan eri­tys­tarpei­neen ja muutenkaan kaikkea ei yritetä ohja­ta lainsäädännöllä.

    Minus­ta demokra­tia ja oikeusval­tio (rule-of-law) kulke­vat yhdessä. Sil­loin myös enem­mistön val­lankäytöl­lä on olta­va rajansa. Yleen­sä enem­mistö sen myös ymmärtää, mut­ta jotenkin Whal­roosin nimen mainit­sem­i­nen saa ihan fik­sutkin ihmiset sen unohtamaan.

  30. jlbl:
    Siitä his­to­ri­al­lis­es­ta deter­min­is­mistä vielä: WTO neu­vot­te­lut vapaakau­pan laa­jen­tamisek­si ovat olleet jumis­sa about 10 vuot­ta, eikä uusia sopimuk­sia ole näköpi­iris­sä. Taitaa olla vapaakaup­pa aika mak­simis­saan nyt, ja jos jotain muu­tok­sia tulee niin sit­ten lisään­tyvän pro­tek­tion­is­min suuntaan.

    Tuo on ihan järkevää. Maid­en välil­lä on niin suuria ero­ja, että vapaakaup­pa tarkoit­taa samanaikaises­ti kehit­tynei­den maid­en yhteiskun­tien alasajoa ja kehit­tyvien maid­en heikkouden hyväksikäyttöä.

    Järkevä pro­tek­tion­is­mi, jon­ka aste määräy­ty­isi vaikka­pa luon­non­suo­jelun ja työn­tek­i­jöi­den (ja kansalais­ten) oikeuk­sien, jne. eli eet­tisil­lä perusteil­la, samanaikaises­ti vähen­täisi hait­to­ja kehit­tyneis­sä mais­sa ja pakot­taisi sekä kehit­tyviä mai­ta että niis­sä toimivia yri­tyk­siä paran­ta­maan näitä epäkohtia.

    Vapaakau­pan hienoushan lop­ul­takin perus­tuu ajatuk­seen, etteivät suuryri­tyk­set voi lop­ut­tomi­in hyö­dyn­tää kehit­tyviä mai­ta hal­patuotan­nos­sa ja myy­dä lop­putu­losta kalli­il­la rikkaisi­in mai­hin. Olete­taan ero­jen tasautu­van. Mielu­um­min jät­täisin kokeilemat­ta. Var­masti kuitenkin yrit­tävät. Hait­to­ja kan­nat­taa yrit­tää vähen­tää ja hyväk­sikäyt­töaikaa lyhentää.

  31. Kuka on tämä Nalle Wahlroos ja mikä hänen tuot­teen­sa on? Hän on var­maankin hyödylli­nen tyyp­pi, kun kaik­ki hänestä niin puhu­vat. OS:n kir­joituk­sen perus­teel­la tämä Nalle on pon­nistanut ryysy­istä rikkauk­si­in kehit­tämäl­lä jonkin niin hyödyl­lisen tuot­teen, että kaik­ki siitä ovat olleet valmi­ita mal­tai­ta mak­samaan. Ilmeis­es­ti hänen aikaansaan­nok­sen­sa ei ole saanut mitää tukea julkiselta sek­to­ril­ta, kun niin tun­tuu vero­ja inhoa­van. Vaikut­taa myös umpire­helliseltä tyyp­iltä tämä Nalle, kun inhoaa sään­tö­jen manipuloijia.

  32. Homo eco­nom­i­cus on siinä mielessä mie­lenki­in­toinen teo­reet­ti­nen kon­struk­tio, että jostain syys­tä se löy­tyy yllät­tävän usein kaikkien ihan hul­lu­jen argu­ment­tien keskeltä.

    Jos Wahlroos on todel­la esit­tänyt (olen köy­hä ja luen kir­jat yleen­sä vas­ta 2–3 vuot­ta van­hoina), että köy­hät ja kup­paiset ovat niin taitavia ryh­mäin­tressin­sä edis­täjiä, että rikkaat ovat täysin hei­dän armoil­laan, niin on kyl­lä kovin erikoista mik­si tämä ei juuri mitenkään näy ark­i­todel­lisu­udessa. Ehkä köy­hät vain ryyp­päävät rikkail­ta kiristämän­sä rahat niin nopeasti, että sitä ei ehdi silmä nähdä. Vai keskilu­okkako se rois­to tässä on, tuo hilpeä itsen­sä verot­ta­jien sekajoukkio?

    Jos Wahlroosin argu­ment­ti on tämä, niin on huvit­tavaa miten täysi pei­liku­va se on höpö­vasem­mis­ton homo eco­nom­i­cus ‑kom­plek­sista. Höpö­vasem­mis­to tykkää esit­tää, että homo eco­nom­icuk­sen malli on uus­lib­er­aali juoni, joka ikään kuin pakot­taa ihmiset itsekkäik­si kurkun­leikkaa­jik­si. Ei ymmär­retä, että utili­teet­ti-itsekkyy­del­lä voidaan tarkoit­taa myös viral­lis­ten hyvien asioiden kuten vapaa-ajan ja per­he-elämän määrän ja laadun maksimointia.

    Väit­täisin silti, että Hel­la W:n symp­paa­jien käsi­tys asi­as­ta on vielä pahem­min kujal­la kuin Nalle W:n symp­paa­jien. Hel­la W ‑tyyp­it nimit­täin jak­sa­vat homo eco­nom­icuk­ses­ta rutisemisen­sa jäl­keen aina valit­taa sitä, miten köy­hät eivät ollenkaan ymmär­rä ryh­mäe­t­u­aan, vaan äänestävät ihan tois­si­jais­ten asioiden täh­den jos ollenkaan. Homo eco­nom­i­cus on siis väärä ja turmi­olli­nen malli, mut­ta köy­hät eivät tarpeek­si homo eco­nom­icuk­sen mukaisia. Ja mielel­lään­hän sitä duu­ni­inkin menis jos sais sosi­aalietuuten­sa samal­la pitää, mut­ta ei tässä kyl­lä mitään homo eco­nom­icuk­sia ainakaan olla!

    Wahlroosin EU-näke­mys on tosi­aan mie­lenki­in­toinen ja ratkaisut vaikei­ta (fed­er­al­is­mi­ako tässä syötetään pala palal­ta?). Haus­ka on myös hänen hävyt­tömän röyhkeä suh­tau­tu­misen­sa maat­alous­tuki­in: Nau­raen nos­taa kaiken minkä saa kesan­topel­lois­taan ja toteaa päälle, että muut­takaa sys­teemiä jos peli ei miel­lytä. Kyl­lä tämä maail­ma on sik­si lop­ul­ta mukavampi paik­ka yhdel­lä Nal­lel­la kuin aivan Nalletta.

  33. “Jär­jestelmässä ei ole vikaa. Joku taita­m­a­ton type­r­ys on vain sössinyt asi­at. Mitä teemme jär­jestelmäl­lä, joka vaatii toimi­ak­seen ere­htymät­tömyyt­tä ja täydellisyyttä?”

    Samal­la peri­aat­teel­la toimii myös tieli­ikenne. Jos ihmi­nen olisi ere­htymätön ja toimisi aina täy­del­lis­es­ti niin onnet­to­muuk­sia ei tapah­tu­isi. Mut­ta kos­ka ihmi­nen ei ole ere­htymätön niin kolmisen sataa suo­ma­laista kuolee vuosit­tain. Sys­teemi­in sisään­raken­netun virheen seurauksena. 

    Jos Mar­sista tulisi vihreä spaghet­ti­hirviö ja ehdot­taisi vai­h­tokaup­paa: saamme tehokkaan tavan siirtää ihmisiä ja tavaraa paikas­ta toiseen ja vasta­lah­jak­si spaghet­timön­steri saa uhra­ta yhden arval­la val­i­tun suo­ma­laisen joka arkipäivä. En usko että kovin moni poli­itikko lähtisi kan­nat­ta­maan tätä ehdo­tus­ta, mut­ta olemme kuitenkin valmi­it hyväksymään vas­taa­van hin­nan sys­teemivirheen muodossa. 

    Sys­teemivirhei­den ole­mas­sao­lo on help­po kieltää sil­lä että niitä ei teo­ri­as­sa tapah­du ellei joku toi­mi jär­jestelmän vas­tais­es­ti. Käytän­nössä joku kuitenkin mokaa aina kun­han pros­es­sia vain tois­te­taan tarpeek­si mon­ta ker­taa. Joko vahin­gos­sa tai tahallaan.

  34. Homo eco­nom­i­cus on kiin­nos­ta­va lähin­nä kah­den­laiselle porukalle Suomes­sa: 1)rikkaille ja sel­l­aisek­si pyrkiville sekä 2) köyhille. 

    Ykkös­ryh­mälle käsite on tietysti elämän sisältö, sil­lä ei voi tul­la tai pyrk­iä rikkaak­si, jos ei ole kiin­nos­tunut rikkaak­si tulemis­es­ta eli homo eco­nom­icuk­se­na olemisesta 

    Köy­hät taas joutu­vat tietysti miet­timään mui­ta enem­män talout­ta ja taloudel­lisu­ut­ta, kos­ka muuten rahat loppuvat.

    Muille koko homo eco­nom­i­cus ‑keskustelu on sivu­seik­ka. Suomes­sa­han pystyy melkein jokainen jär­jestämään itselleen aika pienel­lä vaival­la muka­van elämän. Jos ei pysty, kuu­luu toden­näköis­es­ti jom­paankumpaan yllä maini­tu­ista ryhmistä.

    Jos­sain USA:ssa elämä lipuu samo­ja uria, mut­ta jotenkin repub­likaan­it (ja lib­er­taar­it) ovat onnis­tuneet luo­maan porukan, joka ei tätä usko vaan luulee, että homo eco­nom­i­cus on elämää suurem­pi kysymys. 

    Björn “Karhu” Wahlros ja muu­ta­ma muu on selvästi yrit­tämässä samaa Suomessa.

    Mik­si? Jotain­han siinä täy­tyy olla takana, että mon­im­iljonäärimme kir­joit­telee kir­jo­ja sen sijaan, että met­sästäisi vaik­ka mesikäm­meniä Ruotsin kuninkaan kanssa.

    Tot­ta kai on luon­te­vaa ajatel­la, että kon­tiomme vain halu­aa julis­taa oikeak­si koke­maansa ilosanomaansa. Mut­ta yhtä luon­te­vaa­han täy­tyy olla, että hän ajat­telee omaa etu­aan eli on homo eco­nom­i­cus. Onhan hän kir­joit­tanut kir­jan aiheesta.

    Tämä oma etu voi olla melkein mitä vain, sil­lä homo econom­cuk­sen käsite­hän on tun­netusti hyvin hämäräperäi­nen: vain se, joka osaa ennus­taa tule­vaisu­u­den täy­del­lis­es­ti, osaa olla täysil­lä homo eco­nom­i­cus. Sik­si teko, joka meistä kuol­e­vai­sista näyt­tää itse­tuhoiselta tai vaik­ka moraaliselta, voi kaikki­ti­etävän homo eco­nom­icuk­sen mielestä olla oman edun ajamista.

    Sik­si voin arpoa Wahlrosin moti­ivin sen perus­teel­la, mikä ekak­si mieleen tulee. Hmmm, luulen, että otsomme on tehnyt miljoo­nansa hyö­dyn­tämäl­lä val­tioiden ja kv-jär­jestö­jen sääte­lyn purkamis­es­ta johtu­via epä­tas­apain­otilo­ja. Nyt tren­di on finanssikri­isin takia kään­tynyt sääte­lyn lisäämisek­si. Samal­la on nokke­lan pankki­irin keinot käyneet vähi­in. ja rahan­tu­lo uhkaa hyytyä.

    Niin tai näin, toiv­otan repub­likanis­min ter­ve­tulleek­si Suomeen. Kun elämä menee asun­to­lainan mak­samiseen ja autoilun kulu­jen kat­tamiseen, kyl­lä pitää val­tio­ta saa­da vähän arvostel­la homo eco­nom­icuk­se­na, kun­han siitä ei tule poli­ti­ikan keskeisimpiä käsitteitä.

  35. Seu­raa­va ei liity mil­lään lail­la aiheeseen ja sik­si ymmär­rän, jos se jää sen­su­urin kyn­si­in. Ehdotan nimit­täin blogikir­joituk­sen aihetta. 

    EU:n par­la­men­tis­sa hyväksyt­täneen ensi viikol­la päätös­lausel­ma, joka perus­tuu Naiset ja ilmas­to­muu­tos ‑miet­intöön. Päätös­lausel­man perusteluis­sa on kuitenkin täysin mielet­tömiä väit­teitä. Suo­ria lainauksia: 

    -Kuitenkin kaikkial­la maail­mas­sa naiset kohtaa­vat syr­jin­tää, kos­ka he ovat naisia, ja hei­dän tarpeen­sa, pyrkimyk­sen­sä ja mah­dol­lisuuten­sa ovat rajal­lisem­pia kuin miesten eikä niitä ote­ta samal­la tavoin huomioon. Sukupuolen mukaan eritel­lyt tilas­tot osoit­ta­vat, että tämä on todel­lisu­ut­ta kaikil­la elämän aloil­la ja kaikissa yhteisöissä.

    -naiset omis­ta­vat vähem­män kuin yhden pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta ja alle yhdel­lä dol­lar­il­la päivässä elävistä köy­histä 70 pros­ent­tia on naisia

    -Naiset ovat jär­jestelmäl­lis­es­ti aliedustet­tuina tehtäessä poli­it­tisia ja taloudel­lisia päätöksiä

    -naiset tekevät kak­si kol­ma­sosaa koko maail­man työ­tun­neista ja ansait­se­vat vain 10 pros­ent­tia tuloista

    -naiset ovat heikom­mas­sa ase­mas­sa kaikil­la aloil­la (talous, poli­ti­ik­ka, yhteiskun­ta jne.)

    En ymmär­rä, miten joku voi esimerkik­si uskoa, että naiset omis­ta­vat alle pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta. Sen­hän täy­ty­isi tarkoit­taa, että Suomen kaltai­sis­sa mais­sa naiset eivät omis­taisi liki lainkaan asun­to­ja tai eläkesäästöjä. Muutenkin väit­teet ovat sitä luokkaa, että niitä odot­taisi näkevän­sä ehkä Tul­vas­sa mut­ta ei EU:n päätöslauselmaehdotuksessa.

    Luulisi, että näin tärkeässä asi­as­sa pyrit­täisi­in totu­u­teen eikä ide­ol­o­gisi­in kär­jistyk­si­in. Miten EU voi toimia järkevästi, jos toimin­nan pitää perus­tua paikkansa pitämät­tömi­in premisseihin?

    Miten tässä voi säi­lyt­tää uskon­sa EU:hun?

  36. Tiedemies: Asun­to­lain­o­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myymi­nen oli­vat yksi silmille räjähtänyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä olisi parantunut

    Yhdys­val­ta­lais­pankeis­sa pake­toin­ti­in liit­tyi mm. suurten laina­pa­per­imäärien automaat­tiallekir­joit­tamista tilanteis­sa, jois­sa sään­tö­jen mukaan jonkun olisi pitänyt lukea paper­it ja arvioi­da riskit. Johdannais“innovaatiot” vieti­in niin pitkälle ja doku­men­taa­tios­ta huole­hdit­ti­in niin heikosti, että mon­es­sa tapauk­ses­sa pank­ki ei pysty esit­tämään asun­nos­ta hääde­ty­ille ihmisille todis­tet­ta siitä, että se on oikea velko­ja. Aika mon­et ehdit­ti­in häätää ilman todisteita.

    Tilanne ei ehkä olisi enem­mäl­lä “sään­te­lyl­lä paran­tunut”, mut­ta jos nyt edes ole­mas­sa ollei­ta sään­töjä nou­dat­ta­mal­la. Yhdys­val­lois­sa on sit­tem­min tul­lut joitakin tuomioi­ta petok­sista ja pankit ovat luvan­neet kor­va­ta mene­tyk­siä, mut­ta nämä ovat varsin pien­tä aiheutet­tuun tuhoon verrattuna.

  37. Met­sästyskult­tuuri on hyvä esimerk­ki miten talous toimii niin, että kaik­ki hyötyvät,
    Hir­ven­metsästyk­sessä jahti­in osal­lis­tuu paljon ihmisiä,koska naaki­mal­la pyytämi­nen on tehotonta

    Jos saalis jaet­taisi­in niin, että met­sästyk­sen­jo­hta­ja ja saalin kaata­ja saisi­vat läh­es kaiken ja muille jäisi suo­let niin se merk­it­sisi yhteis­met­sästyk­sen loppua.

    Mut­ta nyt saalis jae­taan tasan ja kaata­ja saa sarvet niin hom­ma toimii ja jatkuu.Eikä jaos­sa tarkastel­la yhden yksilön tuottavuutta.
    Kyseessä on ehkä sato­ja tuhan­sia vuosia toimin­ut malli.

  38. Tiedemies:
    ´snip´

    Asun­to­lain­o­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myymi­nen oli­vat yksi silmille räjähtänyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä olisi paran­tunut, kun ongel­ma oli se, että sys­teemi­in tunget­ti­in väk­isin riskiä sisään, ja se oli pakko myy­dä jollekin.
    ´snip´

    Ehkä ei olisi sään­te­lyl­lä paran­tunut, mut­ta olen kuul­lut, että olisi sel­l­aisia kuin luot­tolu­ok­i­tus­laitok­sia, joiden funk­tiona olisi luot­toriskien arviointi.
    Ehkä niitä todel­la on?
    Julk­isu­udessa kuitenkin esi­in­tyy vain sel­l­aisia, jot­ka laske­vat luot­tokelpoisu­ut­ta jäl­keen­päin, sit­ten, kun ko. luo­tot erään­tyvät ja kaik­ki tietävät, että mak­sukykyä ei ole ollut pitki­in aikoihin.
    Eri­tyis­es­ti tarvit­taisi­in (ja olisi tarvit­tu) johdan­nais­ten riskien arvioin­ti­in kykeneviä toimijoita.

  39. tomp­peli:
    En ymmär­rä, miten joku voi esimerkik­si uskoa, että naiset omis­ta­vat alle pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta. Sen­hän täy­ty­isi tarkoit­taa, että Suomen kaltai­sis­sa mais­sa naiset eivät omis­taisi liki lainkaan asun­to­ja tai eläkesäästöjä. 

    Mitä ihmeen merk­i­tys­tä suo­ma­lais­ten nais­ten omis­tuk­sil­la mielestäsi on koko maail­man tilanteessa? 

    Suomen väestö on promille maail­man väestöstä joten kokon­ais­ti­lan­net­ta ei paljoa kor­jaisi vaik­ka meil­lä naiset omis­taisi­vat kaiken var­al­lisu­u­den. Tai vaik­ka sitä olisi meil­lä kaksin ver­roin nykyiseen verrattuna.

    Esimerkik­si Kiinas­sa ja Inti­as­sa on kyl­lä paljon väestöä mut­ta ei niin paljoa omaisu­ut­ta per pää.

    Ja jos­sain Sau­di-Ara­bi­as­sa on kyl­lä taas rutkasti var­al­lisu­ut­ta mut­ta naisil­la ei juurikaan taloushallinnol­lista itsenäisyyttä. 

    Eli ei mitenkään vaikeaa “uskoa” tuo­ta päätös­lausel­maa, tai ainakaan olla sitä mitenkään eri­tyis­es­ti epäilemättä…

  40. “Enem­mistön tyran­nia” on vähän saman­laista ylidra­mati­ikkaa kuin mil­lä tei­ni-ikäiset tytöt huu­ta­vat laskuhu­malas­sa että “kukaan ei oikeesti rakas­ta mua.”

    Jokainen meistä kuu­luu aika mon­een enem­mistöön tai vähem­mistöön, riip­puen poli­it­tis­es­ta kysymyk­ses­tä tai että mis­tä äänestetään. Edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian koko ideana onkin, että kos­ka ihmiset eivät voi olla kaikesta samaa mieltä, niin äänestetään tiet­ty joukko ihmisiä päät­tämään kom­pro­mis­si, joka aiheut­taa vähiten harmia kaikille. 

    Joskus tämä tuot­taa vähän ongel­mallisia tilantei­ta kun enem­mistön pieni har­mi on tärkeäm­pää kuin vähem­mistön suuri har­mi (homo­jen oikeudet vaik­ka esimerkkinä). Mut­ta (edus­tuk­sel­lisen) demokra­t­ian ei ole tarkoi­tus tuot­taa mitään kos­misen objek­ti­ivisil­la mittareil­la täy­del­lisiä päätök­siä, vaan yhteiskun­ta­rauhaa ja tyy­tyväisyyt­tä hallintoon. Tässä demokra­tia onnis­tuukin aika hyvin.

  41. Raimo K:Ehkä ei olisi sään­te­lyl­lä paran­tunut, mut­ta olen kuul­lut, että olisi sel­l­aisia kuin luot­tolu­ok­i­tus­laitok­sia, joiden funk­tiona olisi luot­toriskien arviointi.
    Ehkä niitä todel­la on?

    Koko pake­toin­nin inno­vaa­tio oli nimeno­maan siinä, että asun­to­lainat viipaloiti­in ja jälleen­myyti­in niin mon­een ker­taan, että viidakkoa ei pystynyt kukaan selvit­tämään, mis­tä syys­tä riskiäkään ei voi arvioi­da. Eipä sil­lä, että nykyiset luot­tolu­okit­ta­jat oli­si­vat edes yrittäneet.

  42. Keskiver­to suo­ma­laiselle suurem­pi onegel­ma on, että täl­lä vauhdil­la Suo­mi vapaute­taan rikkaista. Kuka sit­ten mak­saa keskilu­okan, puhu­mat­takaan alalu­okan elämisen? 😉

  43. Raimo K: Ehkä ei olisi sään­te­lyl­lä paran­tunut, mut­ta olen kuul­lut, että olisi sel­l­aisia kuin luot­tolu­ok­i­tus­laitok­sia, joiden funk­tiona olisi luot­toriskien arviointi.

    Ongel­ma on näi­den laitosten liike­malli: Heille mak­saa sama taho, jon­ka tuo­tok­sia he arvioivat.
    Lisäk­si palkkio saat­taa riip­pua arvioin­nin tuloksesta.

  44. “Asun­to­lain­o­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myymi­nen oli­vat yksi silmille räjähtänyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä olisi paran­tunut, kun ongel­ma oli se, että sys­teemi­in tunget­ti­in väk­isin riskiä sisään, ja se oli pakko myy­dä jollekin.”

    Alla olev­as­ta linkistä pääsee artikkeliin,joka ker­too nykyis­es­tä arvopa­perei­den kau­pankäyn­nistä ja eri­tyis­es­ti sub­prime-lain­o­jen riskilu­ok­i­tuk­seen liit­tyvistä ongelmista.

    Nykyaikana arvopa­perikau­pas­ta 70 % käy­dään konei­den välil­lä ja kaup­po­ja ohjataan algo­rit­meil­la ‚joi­ta har­vat asiantun­ti­jat kehittelevät.

    Se on johtanut siihen,että algo­rit­mien sisältöön on har­va pere­htynyt ja niin­pä virheet ehtivät aiheut­taa mega­lu­okan tap­pi­oi­ta ennen kuin ne huomataan.

    Mut­ta pistää tuo artikke­li myös miettimään,miksi sijoi­tusalal­la mak­se­taan suuria palkkioi­ta jos meklar­it ovat vain tallentajia ?

    http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/16/talouskriisi-tama-kaava-tuhosi-wall-streetin/201113138/294

  45. tpyy­lu­o­ma:
    Ei nyt tätä pro­pa­gan­daa enää, tää on niin sata ker­taa alas ammuttu.

    Hohhoi­jaa. Jos meil­lä on hallinnolli­nen ukaasi, joka iskee kiilaa riskipreemioi­hin, niin tämän kiertämisek­si innovoidaan. Väitätkö ihan vakavis­sasi vastaan? 

    Jos edes luit mitä kir­joitin, en mis­sään kohtaa edes väit­tänyt että “lainatkaa enem­män köy­hille” olisi sinän­sä ollut luot­tokri­isin syynä. Sen­si­jaan se, että tämän ukaasin toteut­tamisek­si pidet­ti­in huoli että jälki­markki­nat ovat lik­vid­it ja näin riskin offload­ing tehti­in helpom­mak­si, ja että ne instru­men­tit oli kehitet­ty, oli yhdis­telmä, joka sai riskin siir­tymään ja vääristymään. Oletko tästä muka jotenkin eri mieltä?

    Min­ua häm­mästyt­tää näis­sä kaikissa “pahat kap­i­tal­is­tit” seli­tyk­sis­sä se, että kuvitel­laan että vika oli, san­o­taan nyt vaik­ka, ahneudessa ja laisku­udessa. Joo: oli, vika oli ahneudessa ja laisku­udessa, mut­ta nimeno­maan sään­te­ly on se, joka antoi tähän mah­dol­lisu­u­den. Voidaan tietenkin aina selit­tää, että olisi pitänyt lisätä sään­te­lyä. Mut­ta tässä suh­teessa rahoi­tus­markki­nat on jo nyt jonkin­lainen futur­ologi­nen kon­gres­si. Intu­iti­ivis­es­ti “ilmeiset” sään­te­lyt ja vip­paskon­stit kuten joku tal­letus­vaku­u­tus tms, joil­la luo­daan stabi­il­i­ut­ta, syn­nyt­tävät kuitenkin mas­si­ivista moraa­lika­toa, jota sit­ten paikataan kieltämäl­lä tämä ja tuo, jne. 

    Onko pakko pyöriä? Ei maail­man­talous edel­lytä astronomisi­in mit­ta­suhteisi­in kas­vanut­ta johdan­nais­li­ike­toim­intaa, siitä on vaan joitain hyö­tyjä. Ovatko nuo hyödyt suurem­mat kuin jär­jestelmän tuot­ta­mat tappiot? 

    Ei ole mitään kovin vah­vaa evi­denssiä suun­taan tai toiseen. Epästabi­il­iuskin on oikeas­t­aan paljon vähäisem­pää nykypäivänä. Edes se kauhean kauhea luot­tokri­isi ei ole purkau­tunut ihan niin pahana kuin mitä annetaan ymmärtää muual­la kuin siel­lä mis­sä rahaa on poltet­tu jo muutenkin holtit­tomasti. Ja johdan­nais­markki­noiden syyt­tämi­nen? Pli­is, tämä on aivan absurdia. 

    Tot­takai ne luvut ovat mas­si­ivisia, mut­ta niiden kauhis­telu perus­tuu ihan totaaliseen väärinymmärtämiseen. En tiedä onko se tahal­lista vai ei, luulen että iso osa on itse­tarkoituk­sel­lista tietämät­tömyyt­tä: ollaan mielu­um­min ymmärtämät­tä mis­tä puhutaan että voidaan kauhis­tel­la. Suurem­pi ongel­ma on kuitenkin se, että ihmiset piit­taa­vat kuin se, mitä siel­lä tapah­tuu. Siis, nois­sa liikutel­laan mil­jarde­ja ja biljoo­nia lähin­nä sik­si että näi­den jut­tu­jen hyödyt ja arbi­traa­sivoitot mitataan ppm-mittakaavassa. 

    Ja muutenkin, iso osa näistä markki­noista on ole­mas­sa kos­ka ne on luo­tu keinotekois­es­ti — niin juuri — sään­te­lyl­lä. Ongel­ma tässä on, että se on peliä, jos­sa pyritään tien­aa­maan, ihan niinkuin mikä tahansa muukin. Tämä kauhis­telu moraalit­to­muud­es­ta tms on vaan ihan hurskastelua ja täysin ohi maal­is­taan. Mikä pakko sitä pankki­tukea ylipäätään on mak­saa? En ole lainkaan eri mieltä siitä, että pankkisek­tori kup­paa veron­mak­sa­jaa ja suun­nilleen kaikkia muitakin, mut­ta on se nyt kum­ma, että ratkaisuk­si tar­jo­taan joka välis­sä lisää samaa. Siis, sään­te­ly syn­nyt­tää täl­laisen behe­motin joka on too big to fall, sit­ten sitä syötetään veron­mak­sajien rahal­la, ja halu­taan säädel­lä lisää, että var­masti kas­vaisi vielä isom­mak­si? WTF?

  46. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mitä ihmeen merk­i­tys­tä suo­ma­lais­ten nais­ten omis­tuk­sil­la mielestäsi on koko maail­man tilanteessa? 

    Suomen väestö on promille maail­man väestöstä joten kokon­ais­ti­lan­net­ta ei paljoa kor­jaisi vaik­ka meil­lä naiset omis­taisi­vat kaiken var­al­lisu­u­den. Tai vaik­ka sitä olisi meil­lä kaksin ver­roin nykyiseen verrattuna. 

    Ihan var­masti kiin­teistöt, liike­toim­inta ja jopa maa on Suomes­sa keskimääris­es­ti arvokkaam­paa kuin kehi­tys­mais­sa. Tuskin luulet, että suo­ma­lais­ten osu­us maa­pal­lon var­al­lisu­ud­es­ta jää promilleen? 

    Suo­ma­laisia on siis 5 miljoon­aa, esimerkik­si sak­salaisia 80 miljoonaa.

  47. Tiedemies: Hohhoi­jaa. Jos meil­lä on hallinnolli­nen ukaasi, joka iskee kiilaa riskipreemioi­hin, niin tämän kiertämisek­si innovoidaan. Väitätkö ihan vakavis­sasi vastaan?

    No väitän. Eril­laisia pyra­midi­hui­jauk­sia, luo­vaa kir­jan­pitoa, ja muu­ta finanss­inört­tien kuse­tus­ta mil­lä voi myy­dä seu­raaval­la hölmölle pape­ria oli jo ennen kuin kukaan oli kuul­lutkaan esimerkik­si keskus­pankeista tai val­tioista sel­l­aisi­na kuin me ne nykyään ymmär­rämme. Miten tämä nyt sit­ten nykyään johtuu aina ole­tusar­vois­es­ti val­tion säätelystä? Olisiko se sama ole­tusar­vo jon­ka mukaan nimeno­maan inflaa­tio joka syö kerä­tyn var­al­lisu­u­den on kaik­ista maail­man talousvit­sauk­sista ehdot­ta­masti ykkösprioriteetti?

    Voidaan tietenkin tode­ta että se on hölmölle ihan oikein kun on hölmö, tai sit­ten lähde­tään siitä että ihmiset on vähän hölmöjä kun eivät ymmär­rä finanssi­matem­ati­ikkaa, ja tehdään jär­jestelmät tämän mukaan ihan niin kuin mis­sä tahansa muus­sakin suun­nit­telus­sa. Lähtöti­et­ona muis­taak­seni noin kol­mannes väestöstä ei osaa yksinker­tais­takaan prosenttilaskua.

    Sivu­men­nen, en ole ihan var­ma mitä tarkalleen ottaen tarkoi­tat, mut­ta viimek­si kun aiheesta puhut­ti­in sinä kan­natit omisas­umisen suosimista posi­ti­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten vuok­si. Mis­tä val­tion­takauk­sis­sa on kyse.

    Min­ua häm­mästyt­tää näis­sä kaikissa “pahat kap­i­tal­is­tit” seli­tyk­sis­sä se, että kuvitel­laan että vika oli, san­o­taan nyt vaik­ka, ahneudessa ja laisku­udessa. Joo: oli, vika oli ahneudessa ja laisku­udessa, mut­ta nimeno­maan sään­te­ly on se, joka antoi tähän mah­dol­lisu­u­den. Voidaan tietenkin aina selit­tää, että olisi pitänyt lisätä sään­te­lyä. Mut­ta tässä suh­teessa rahoi­tus­markki­nat on jo nyt jonkin­lainen futur­ologi­nen kon­gres­si. Intu­iti­ivis­es­ti “ilmeiset” sään­te­lyt ja vip­paskon­stit kuten joku tal­letus­vaku­u­tus tms, joil­la luo­daan stabi­il­i­ut­ta, syn­nyt­tävät kuitenkin mas­si­ivista moraa­lika­toa, jota sit­ten paikataan kieltämäl­lä tämä ja tuo, jne.

    Ja mitäköhän lain­säädän­töä täl­lä argu­men­til­la ei voi vas­tus­taa? Se että jotain säädel­lään, suomek­si se kiel­letään, imp­likoi että joku halu­aisi muuten niin tehdä. Ekon­o­mistin ole­tuk­sel­la sik­si että hän siitä taval­la tai toisel­la hyö­tyy. Eli joo, on kan­nustin kiertää kiel­to­ja. Tuo­hon voidaan puut­tua ihan nor­maalin valvon­nan tai sank­tioiden kautta.

    Ei ole mitään kovin vah­vaa evi­denssiä suun­taan tai toiseen. Epästabi­il­iuskin on oikeas­t­aan paljon vähäisem­pää nykypäivänä. Edes se kauhean kauhea luot­tokri­isi ei ole purkau­tunut ihan niin pahana kuin mitä annetaan ymmärtää muual­la kuin siel­lä mis­sä rahaa on poltet­tu jo muutenkin holtittomasti.

    Saaks mä nyt sanoa tähän sit­ten että pli­is? Eli talousjär­jestelmä toimii ihan kivasti, pait­si siel­lä mis­sä ihmiset toimii väärin eli polt­taa rahaa holtittomasti.

    Finanssi­jär­jestelmän hyvyys tai huo­nous ei ole sen ihmeel­lisem­pi asia kuin vaik­ka viemäriverkon, se nyt vaan toimii tai ei toi­mi, pas­ka val­uu putkesta tai tulee lat­tialle. Ihan riip­pumat­ta siitä mitä viemäri­teo­ria sanoo. Viemäriverkon tavoin sem­moista optio­ta ettei finanssi­jär­jestelmää ole, ei nyt vaan käytän­nössä ole ole­mas­sa, ja sen takia ne pankit nyt vaan pelaste­taan. Voidaan sopia että tämä on poli­it­ti­nen reali­teet­ti kun poli­ti­ikot on vaan tyh­miä jos halu­at, ihan sama kos­ka tämä on epäolen­naista, nimeno­maan sik­si että se nyt vaan on reali­teet­ti. Finanssi­jär­jestelmäkin sään­te­lyi­neen tehdään tosi­a­sioiden pohjalta.

    Mitä vikaa siinä ihan tarkalleen ottaen oli että pankit nyt vaan ihan tyl­sästi kier­rät­ti säästöjä investoin­teik­si tiukan sääte­lyn puut­teis­sa? Kan­natan elinkeino­va­paut­ta, inno­vaa­tioi­ta ja silleen, mut­ta minus­ta perus­in­fra voisi nyt vaan olla vähän tylsempää.

    Ja muutenkin, iso osa näistä markki­noista on ole­mas­sa kos­ka ne on luo­tu keinotekois­es­ti – niin juuri – sääntelyllä.

    Niin mil­lä sääte­lyl­lä? Onko se että on esimerkik­si ole­mas­sa eril­laisia val­u­ut­to­ja säätelyä.

    Tämä kauhis­telu moraalit­to­muud­es­ta tms on vaan ihan hurskastelua ja täysin ohi maalistaan.

    Ja se että kun on vaan toimit­tu holtit­tomasti niin voi voi, ei ole moralisointia?

    Pitäisi ehkä rela­ta vähän, voi olla että puolin toisin tulk­i­taan vähän liikaa.

  48. tpyy­lu­o­ma: No väitän. Eril­laisia pyra­midi­hui­jauk­sia, luo­vaa kir­jan­pitoa, ja muu­ta finanss­inört­tien kuse­tus­ta mil­lä voi myy­dä seu­raaval­la hölmölle pape­ria oli jo ennen kuin kukaan oli kuul­lutkaan esimerkik­si keskus­pankeista tai val­tioista sel­l­aisi­na kuin me ne nykyään ymmär­rämme. Miten tämä nyt sit­ten nykyään johtuu aina ole­tusar­vois­es­ti val­tion säätelystä?

    Kysyt ilmeis­es­ti ihan vakavis­saan? Et näe noin niinkuin mitään eroa sil­lä, että help­po­heik­ki fiilaa linssi­in jotain muu­ta­maa sataa tai max tuhat­ta ihmistä, ja sil­lä, että luo­daan sään­te­lyverkko, jon­ka piiris­sä on bout­silleen mil­jardin ihmisen rahat?

    Oletko ihan näin aikuise­na täy­si­val­taise­na ihmisenä sitä mieltä, että pankkisys­teemin sys­teemiris­ki ei ole seu­raus­ta siitä, että se on sään­te­lyl­lä, keskus­pankkisys­teemeil­lä, jne, naitet­tu yhdek­si isok­si behe­motik­si niin, että kun yhdestä lan­gas­ta vetää niin hups koko sys­tee­mi uhkaa purkau­tua? Että se sys­teemiris­ki johtuu siis vaan siitä, että pankki­ir­it on moraalit­to­mia veren­im­i­jöitä, eikä yhtään siitä, että hyvää tarkoit­ta­vat säädök­set nyt vaan eivät ole toim­i­neet niin kuin piti? 

    Siis min­un point­ti­ni ei ole mikään sen kum­mallisem­pi, kuin että ei vika ole sään­te­lyn puut­teessa vaan pikem­minkin siitä, että sään­te­ly on raken­net­tu pienistä pala­sista jot­ka eivät toi­mi yhdessä, ja kaik­ki evi­denssi viit­taa siihen, että jos sään­te­lyä lisätään, ongel­ma vaan pahe­nee. Jos on ker­ran pakko typ­istää tämä kysymyk­sek­si “lisää” vai “vähem­män”, niin mar­gin­aalil­la sään­te­lyä on liikaa, eli se vähem­män on parem­pi. Mut­ta tietenkään asia ei ole näin yksinkertainen. 

    Sinä vetoat ilmeisi­in lait­to­muuk­si­in, minä väitän, että kun sään­te­lyä lisätään niin ilmeiset lait­to­muudet muut­tuvat vähem­män ilmeisik­si. Ja toinen mekanis­mi on sit­ten se, että niistä pienistä rako­sista kyl­lä pääsee joku Mad­off läpi, ja mitä säädel­lympi se sys­tee­mi on, sitä enem­män sel­l­ainen voi saa­da aikaan. Toinen ongel­ma on just se, mis­tä itsekin ipi­tit: Kos­ka sys­tee­mi on sään­te­lyn luo­ma, niin tämä taval­laan tekee pankki­irien itkus­ta legi­t­i­imin, eli sit­ten pitää olla niitä biljoo­nia kaivele­mas­sa veron­mak­sa­jan taskusta. 

    Eli talousjär­jestelmä toimii ihan kivasti, pait­si siel­lä mis­sä ihmiset toimii väärin eli polt­taa rahaa holtittomasti.

    No ei, vaan talousjär­jestelmä toimii ihan kivasti isol­ta osin, kos­ka markki­na­t­alous on niin robusti että sitä on vaikea saa­da tuhot­tua. Vaik­ka kova yri­tys on pääl­lä. Sen­si­jaan kun on keino­ja offloa­d­a­ta riske­jä ja kun rahan hin­taa paine­taan alas, niin jostain prop­paa. Tämä on saanut jotkut polt­ta­maan rahaa holtit­tomasti. Se on huono jut­tu, ja se on iso ongel­ma, suh­teessa tähän holtit­tomasti polte­tun rahan määrään, mut­ta ainakin nyt näyt­tää että sys­tee­mi edelleen pysyy kuten miten kasassa. 

    En minä vas­tus­ta kat­e­goris­es­ti sään­te­lyä sinän­sä, vaan sitä, että oikeasti omil­la tai vapaae­htois­es­ti toisen pelimerkeik­si annetul­la rahoil­la tehdään riskikaup­paa demon­isoidaan. Speku­laa­tiot, arbi­traasin etsimi­nen, jne, niil­lä on kaikil­la huono kaiku ja aivan epäoikeu­den­mukaises­ti. Kun puhutaan sään­te­lyn tarpeesta, niin useim­mat ihmiset kuulee, että jos vaik­ka nyt saataisi­in öljyn hin­ta alas tai jos vaik­ka nyt estet­täisi­in asun­toku­plat tms, eli halu­taan kajo­ta markki­nahin­toi­hin kos­ka ajatel­laan jotenkin maagis­es­ti että tääl­lä ja tuol­la on nil­jakkaat ros­vokap­i­tal­is­tit köy­hdyt­tämässä speku­loin­nil­laan mei­dät muut.

    Ros­vokap­i­tal­is­te­ja kyl­lä on, mut­ta ei ne trei­daa­mal­la tien­aa, vaan kyl­lä ne tien­aa käymäl­lä veron­mak­sa­jan taskul­la, ja toisaal­ta lob­baa­mal­la eli osta­mal­la itselleen säädök­siä joil­la saadaan taas joku muu otta­maan riskit itseltä pois. 

    Wahlroos ei ole tässä mielessä ros­vokap­i­tal­isti. Tai voi ollakin, mis­tä minä tiedän minkälaisia lake­ja ja säädök­siä hän siel­lä kabi­neteis­sa tosi­asi­as­sa tilaa kavereil­taan puoluei­den johdossa.

  49. Ris­to:Tuskin luulet, että suo­ma­lais­ten osu­us maa­pal­lon var­al­lisu­ud­es­ta jää promilleen? 

    Ei paljoa merk­i­tys­tä vaik­ka olisi edes pros­entin jos maail­mas­sa on pari mil­jar­dia naista jot­ka eivät omista yhtään mitään edes paperilla.

    Tuol­la lis­tat­tuna oikeasti jotain omis­tavia, muu­ta­ma nainenkin toki on: http://www.forbes.com/lists/2011/10/billionaires_2011.html

  50. Tiedemies:
    Sin­ga­poren ostovoimako­r­jat­tu BKT per capi­ta on 40% korkeampi kuin Suomen. Omis­tusasun­nos­sa asuu 88.5 pros­ent­tia väestöstä. Kaupun­ki on vähän Helsinkiä isom­pi ja tääl­lä on asukkai­ta saman ver­ran kuin Suomes­sa (tosin kol­mannes on mui­ta kansal­lisuuk­sia), lap­sikuolleisu­us on vähäisem­pi kuin pohjo­is­mais­sa ja elin­iän odote on korkeampi.

    Ihanko tosis­sasi ver­taat hal­patuotan­tomaid­en keskel­lä toimi­vaa kaupunki­val­tio­ta Suomeen?
    Ostovoimako­r­jaus selit­tynee juurikin sijain­nil­la, joka määrit­telee hin­tata­son. Enem­män resursse­ja vievän haja-asu­tusalueen pois­t­a­mi­nenkaan tuos­sa tilanteessa tuskin haittaa.

  51. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Eli ei mitenkään vaikeaa “uskoa” tuo­ta päätös­lausel­maa, tai ainakaan olla sitä mitenkään eri­tyis­es­ti epäilemättä…

    Väit­teet ovat ihan puu­ta heinää, sik­si niitä on syytä epäillä. 

    On esimerkik­si mah­do­ton­ta, että naiset omis­taisi­vat vain alle pros­entin maail­man varallisuudesta. 

    Selostan hiukan hitaam­min: Maail­man var­al­lisu­us on keskit­tynyt Suomen kaltaisi­in rikkaisi­in mai­hin. Niis­sä taas yksi­ty­ishenkilöi­den omaisu­us on keskit­tynyt asun­toi­hin ja eläkesäätiöi­den tapaisi­in viritelmi­in (jot­ka puolestaan omis­ta­vat fir­mo­ja). Jot­ta väite olisi tot­ta, Suomen kaltaises­sa maas­sa naiset eivät omis­taisi liki lainkaan asun­to­ja tai eläkesäätöjä. (Googlaa­mal­la ei hel­posti luotet­ta­van oloista arvio­ta, paljonko naiset oikeasti omis­ta­vat: yhden arvion mukaan kol­man­nek­sen miesten omis­tuk­ses­ta, toisen mukaan tämän vuosikymme­nen kulues­sa jo enem­män kuin miehet mon­es­sa vau­raas­sa maas­sa kuten USA:ssa.)

    Jokaisen täy­tyy taju­ta, että tämä nais­ten täy­delli­nen omis­tuk­sen puute ei pidä lainkaan paikkaansa: Silti väite laite­taan mukaan miet­intöön, jon­ka par­la­ment­ti ensi viikol­la hyväksynee ja joka sen jäl­keen alkaa ohja­ta EU:n toimintaa. 

    Välähdys EU:n toim­intatavoista? Toiv­ot­tavasti ei sen­tään, mut­ta vähän kyl­lä pelot­taa, että näin meitä hal­li­taan siel­lä jos­sain medi­an horison­tin takana. Veikkaan nimit­täin, että Suomen eduskun­taan täl­laista sop­paa ei olisi kehdat­tu tuoda.

    Mietinnön muista väit­teistä osa on yhtä mielet­tömiä. On kuin olisi tilat­tu tais­to­laiselta miet­intö työläis­ten ase­mas­ta, ja sit­ten kohdel­tu sitä aivan kuin se olisi objek­ti­ivi­nen totu­us, jon­ka perus­teel­la pitää alkaa toimia. Tosin tais­to­laiset runoili­vat paremmin.

  52. tpyy­lu­o­ma:
    Ja mitäköhän lain­säädän­töä täl­lä argu­men­til­la ei voi vas­tus­taa? Se että jotain säädel­lään, suomek­si se kiel­letään, imp­likoi että joku halu­aisi muuten niin tehdä. 

    Puu­tun tähän erik­seen: et oikein tai­da nähdä sen argu­mentin muo­toa. Se, että säädel­lään vääristää hin­to­ja jne, ja täl­lä on kus­tan­nuk­sia. Eri­tyis­es­ti, se syn­nyt­tää arbi­traasille tarvet­ta. Tämä syn­nyt­tää finanssi-innovaatioita. 

    Jos et usko, niin kat­so vaik­ka jotain islami­laiseen laki­in perus­tu­vaa rahoi­tusalaa. Kun koron otta­mi­nen on kiel­let­ty, niin siinä vas­ta sit­ten innovoidaan. 

    Point­ti on tämä: Joskus vähem­män on enem­män. Jos kiel­letään vaan yksinker­tais­es­ti hui­jaami­nen eli petok­set jne, ja san­o­taan suo­raan mikä on petos, niin päästään helpom­mal­la. Finanssi-inno­vaa­tio­ta ei tarvitse kieltää tai säädel­lä, riit­tää että siinä lukee isol­la että caveat emp­tor. Jos tätä ei tajua, niin kyl­lä, viimekädessä kuu­luukin menet­tää rahansa. 

    Tääl­läkin on aika ajoin heit­el­ty kaikkea että “eikö futu­urispeku­loi­jia saa­da kuri­in” tms, kun öljyn hin­ta on heilahdel­lut. Tai että “pörssipelu­rit pilaa­vat talouden” kun pörssikurssit laskevat.

  53. Pyy­dän uud­estaan anteek­si OT-kir­joit­telu­ani, mut­ta kun on alku­un päästy ja niin edelleen. Eli mis­tä sit­ten on tul­lut tuo mieletön väite, jon­ka mukaan naiset omis­taisi­vat vain alla prosentin? 

    Luku tosi­aan esi­in­tyy kaiken­lais­ten asiantun­ti­joiden ja jär­jestö­jen blo­geis­sa ja muis­sa kir­joituk­sis­sa. Sen san­o­taan ole­van peräisin YK:n sukupuoli­ra­porteista tai tilas­toista, mikä ei kuitenkaan ole tot­ta täs­mä­googlauk­sen perusteella.

    Näyt­tääkin siltä, että kukaan ei var­masti tiedä, mis­tä väite on peräisin. Kyse taitaakin erään­lais­es­ta meemistä, joka lev­iää ajat­telemat­tomien — vai moraalit­tomien? — pöl­hö­jen toimesta.

    Sosi­olo­gi Philip N. Cohen pyrkii blogikir­joituk­ses­saan selvit­tämään meemin alku­perää ja uskoo sen saa­neen alkun­sa erään vuo­den 1978 fem­i­ni­s­ti­ra­portin perustelemat­tomas­ta alaviitteestä.
    http://familyinequality.wordpress.com/2011/03/15/stop-that-feminist-viral-statistic-meme/

    Että näin EU:n parlamentissa …

    PS. Boston Con­sult­ing Groupin arvion mukaan naiset kon­trol­loi­vat 27 pros­ent­tia maail­man vau­raud­es­ta. Tosin tutkimuk­sen data perus­tuu yli $250 000 omis­tavi­in naisi­in, enkä osaa arvioi­da lask­isiko vai nousisiko osu­us, jos mukana olisi kaik­ki naiset. Mie­lenki­in­toista kuitenkin on, että näin mitat­en nais­ten omis­tu­so­su­us on samaa luokkaa Euroopas­sa ja Lähi-Idässä (tosin Län­si- ja Itä-Euroopan välil­lä on suurehko ero).

  54. Liian van­ha:
    Nykyaikana arvopa­perikau­pas­ta 70 % käy­dään konei­den välil­lä ja kaup­po­ja ohjataan algo­rit­meil­la ‚joi­ta har­vat asiantun­ti­jat kehittelevät.

    Kenenkään, ja korostan kenenkään ei ole pakko raho­jaan johonkin quan­tum-rahas­toi­hin lait­taa. Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sistä transak­tioista tuo osu­us var­maan pitää paikkaansa ja jo ihan siitä syys­tä että ne koneet puske­vat hel­posti tuhan­sia transak­tioi­ta sekunnissa. 

    Mut­ta tämäkin on vain sitä kauhis­telua: kun ei ymmär­retä mitä tapah­tuu, niin var­maan se on jotain kauheaa. Näi­hin kom­ment­tei­hin voisi lait­taa vielä sopi­van melo­dra­maat­tisen jän­närimusi­ikin soimaan taustalle. “tadaa.…”

  55. tomp­peli: Maail­man var­al­lisu­us on keskit­tynyt Suomen kaltaisi­in rikkaisi­in maihin.

    Ei ole, vaan ihan pelkästään rikkaisi­in mai­hin. Ja niistä kovinkaan mon­et eivät ole “Suomen kaltaisia” tasa-arvon, lain­säädän­nön tai omaisu­u­den kasautu­misen suhteen.

  56. Yksi sääte­lyä puo­lus­ta argu­ment­ti menee niin (Ha-Joon Changia lainat­en), että finanssisek­tori on liian tehokas. 

    Elikkä kun rahamarkki­noi­ta on vapautet­tu ja glob­al­isoitu, on tul­lut liian houkut­tel­e­vak­si sijoit­taa rahat “keinot­telu­un”. Se taas on tarkoit­tanut, että fir­mo­jen tarvit­se­ma kär­sivälli­nen raha on lisään­tynyt liian hitaasti ja sik­si talouskasvu on hidas­tunut rahamarkki­noiden vapau­tuk­sen myötä 1970-luvul­ta läh­tien. Samal­la talouden vakaus ei suinkaan ole paran­tunut vaan heikentynyt.

    Minus­ta aja­tus on viehät­tävä vaik­ka luul­tavasti enem­pi väärä kuin oikea. Olen nimit­täin tykästynyt sel­l­aiseen ajatuk­seen, että luot­ta­muk­seen ja vakau­teen perus­tu­va velka­vivu­tus on Suomen kaltais­ten maid­en suh­teelli­nen etu. Jos sitä ei olisi, kaiken maail­man kiinalais­ten talous menisi koh­ta mei­dän ohi. Kiinalaisil­la on käteistä, mut­ta ei luot­ta­mus­ta ainakaan maan sisäl­lä, mis­sä byrokra­tia ja kor­rup­tio rehottavat.

  57. Tiedemies: Hohhoi­jaa. Jos meil­lä on hallinnolli­nen ukaasi, joka iskee kiilaa riskipreemioi­hin, niin tämän kiertämisek­si innovoidaan. Väitätkö ihan vakavis­sasi vastaan? 

    Brasil­ia on kuulem­ma selvin­nyt finanssikri­i­sistä läh­es sen­saa­tiomaisen hyvin, kos­ka siel­lä on isket­ty eräs ihan pienen­pieni hallinnolli­nen kiila riskipreemioi­hin: sekä pankkien hal­li­tuk­sen jäsenet että niiden osak­keen­o­mis­ta­jat vas­taa­vat pankin vas­tu­ista tarvit­taes­sa henkilöko­htaisel­la omaisu­udel­laan. Talous­sanomat kir­joit­ti tästä jo kolme vuot­ta sit­ten, mut­ta en ole huo­man­nut sen herät­täneen sen suurem­paa keskustelua.

    Ehkä tämä sen­tään vetoaisi Tiedemieheenkin, joka on toisaal­la useis­sakin puheen­vuorois­sa kan­nat­tanut negati­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten kohtaan­non siirtämistä niiden aiheut­ta­jien suuntaan?

  58. tomp­peli: Väit­teet ovat ihan puu­ta heinää, sik­si niitä on syytä epäillä.

    Voisitko nyt kuitenkin lait­taa linkin siihen päätös­lausel­maan, mitä ollaan hyväksymässä, niin voimme aloit­taa siitä, että tarkastelemme, mitä oikein on väitetty?

  59. Jankut­tamisen uhal­lakin tois­tan jo aikaisem­min esit­tämäni kolme teesiä miten pankkien reg­u­laa­tio­ta tulisi kehittää:

    1. Velan kysyn­tä pitää saa­da alas. Suurin osa velas­ta on yksi­ty­is­ten asun­to­lainaa ja yri­tys­ten lainaa. Kumpaakin lainan käyt­töä tue­taan vero­tuk­sel­la mas­si­ivis­es­ti. Ensim­mäi­nen askel oikeam­paan suun­taan lopet­taa tuo tuki, eli pois­taa asun­to­lainan verovähen­nyk­set ja yri­tyk­sen vier­aalle pääo­ma­lle voiton­jaon vero­tuk­selli­nen suosiminen

    2. Reg­u­laa­ti­ol­la pitäisi ohja­ta pankke­ja toim­i­maan taval­la, joka on help­po reg­u­loi­da, eikä edes pyrk­iä objek­ti­iviseen riskien mit­taamiseen. Innovoin­nin pitää olla sal­lit­tua, mut­ta lähtöko­htais­es­ti kalli­im­paa kuin yksinker­tainen pankkitoiminta.

    3. Edelli­nen innovoin­ti saa olla sal­lit­tua vain kom­mandi­it­tiy­htiö­muo­toisille pankeille, jois­sa yhtiömiehet vas­taa­vat toimin­nas­ta koko var­al­lisu­udel­laan. Osakey­htiö­muo­toiset pankit (jos niitä ylipäätään sal­li­taan) saa­vat käyt­tää vain hyvin yksinker­taisia instru­ment­te­ja, ja ovat muutenkin hyvin tiukasti reguloituja.

    Näi­den lisäk­si eri­tyis­es­ti tähän rahoi­tusin­no­vaa­tiokeskustelu­un liit­tyen olen ajatel­lut, että rahoi­tusalan inno­vaa­tiot pitäisi saa­da patent­ti­jär­jestelmän piiri­in. Sehän on yksi niitä har­vo­ja alo­ja, jois­sa paten­teil­la ei juuri tais­tel­la. Stan­dard­i­teo­ri­an väit­teistä huoli­mat­ta tuo ei nyt ainakaan ole johtanut kovin paljoa liian pie­neen innovoin­nin määrään. Jos pankki­ire­ja ei saa­da tekemään mitän hyödyl­listä, niin ainakin niistä olisi vähem­män hait­taa jos innovoin­nin sijaan keskit­ty­i­sivät käymään patenttioikeudenkäyntejä.

  60. “Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sistä transak­tioista tuo osu­us var­maan pitää paikkaansa ja jo ihan siitä syys­tä että ne koneet puske­vat hel­posti tuhan­sia transak­tioi­ta sekunnissa.”

    Näistä tieto­jär­jestelmien tekemistä kaupoista ja niihin liit­tyvistä ongelmista löy­tyy kyl­lä tietoa esim Tietovi­ikos­ta poimit­tu uutinen,joka kos­ki aivan taval­lista pörssikauppaa.
    Koneet tekevät todel­lakin osto-myyntipäätöksiä

    http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/tietokoneet+aiheuttivat+historian+nopeimman+porssiromahduksen/a781056

    “Tietokoneet aiheut­ti­vat his­to­ri­an nopeim­man pörssiromahduksen

    Muis­tatko Yhdys­val­tain pörssin his­to­ri­an syvim­män notkah­duk­sen 6. toukoku­u­ta 2010?

    Ei muista moni muukaan, mut­ta sil­loin kau­pankäyn­tiä kuvaa­va Dow Jones ‑indek­si rom­ahti his­to­ri­al­liset 600 pis­tet­tä. Sen aiheut­ti pörssikau­pan automa­ti­soitu, noin 3,1 mil­jardin euron osakemyynti.

    Koko notkah­dus kesti noin 25 min­u­ut­tia, mut­ta se on herät­tänyt sit­tem­min paljon mie­lenki­in­toa ja keskustelua. Automa­ti­soitu­jen jär­jestelmien mah­dol­liset vaiku­tuk­set ovat arve­lut­ta­neet usei­ta ekon­o­mis­te­ja, ker­too Wired-lehti.

    Kaikesta pörssikau­pankäyn­nistä noin 70 pros­ent­tia tehdään jo automaattisesti.”

  61. tiedemies: Kenenkään, ja korostan kenenkään ei ole pakko raho­jaan johonkin quan­tum-rahas­toi­hin lait­taa. Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sistä transak­tioista tuo osu­us var­maan pitää paikkaansa ja jo ihan siitä syys­tä että ne koneet puske­vat hel­posti tuhan­sia transak­tioi­ta sekunnissa. 

    Mut­ta tämäkin on vain sitä kauhis­telua: kun ei ymmär­retä mitä tapah­tuu, niin var­maan se on jotain kauheaa. Näi­hin kom­ment­tei­hin voisi lait­taa vielä sopi­van melo­dra­maat­tisen jän­närimusi­ikin soimaan taustalle. “tadaa….”

    Menee vähän ohi keskustelun, mut­ta sitäkin jostain syys­tä kauhis­tel­laan, jos sat­tuu ymmärtämään kau­pankäyn­tiro­bot­te­ja. Nor­jalaiset Svend Egil Larsen ja Ped­er Vei­by tuomit­ti­in kurssi­ma­nip­u­laa­tios­ta Nor­jan alem­mis­sa oikeusasteis­sa, kun oppi­vat ymmärtämään kau­pankäyn­tiro­botin toim­intaa ja tätä tietoa hyö­dyn­tämäl­lä tien­asi­vat päiväkaupoil­la melko pieniä sum­mia rahaa. Asian­omis­ta­jan ase­mas­sa olleen Oslon pörssin mukaan kysymys on pörssin uskottavuudesta. 

    Melko mie­lenki­in­toinen kan­ta Oslon pörssiltä ja alioikeudelta. Pörssin uskot­tavu­ut­ta ei siis mil­lään tavoin häir­itse robot­tien muista kau­pankäyn­nin osa­puolista tekemät tulkin­nat? Sen sijaan ihmi­nen ei saa yrit­tää oppia robo­t­ista, joka on myös kau­pankäyn­nin osa­puoli? Oslon alioikeu­den tuomion peruste­lut kiin­nos­taisi­vat kovasti. Jos robot­tikaup­pa on sal­lit­tua, pitää kaikkien osa­puolien olla mah­dol­lista hui­ja­ta näitä robot­te­ja juuri niin paljon kuin huvit­taa. Robot­ti ei ole oikeustoimikelpoinen kau­pankäyn­nin osa­puoli, joten sen toimista vas­taa joku iso osakevälit­täjä. Jos päämies (osakevälit­täjä) halu­aa uskoa kau­pankäyntin­sä asi­amiehenään toimi­valle robot­ille, jon­ka filosofia on hyö­dyn­tää muiden kau­pankäyn­ni­nos­a­puolien heikkouk­sia, pitää päämiehen kär­siä myös oman robot­tin­sa heikkoudet.

    Nor­jalaiset ovat onnek­si ihan älykästä porukkaa ja Nor­jan ylin oikeusaste tote­si eilen Lars­enin ja veibyn syyt­tömik­si kurssimanipulaatioon:

    http://www.dn.no/forsiden/borsMarked/article2371166.ece

  62. Elmo Allén: Voisitko nyt kuitenkin lait­taa linkin siihen päätös­lausel­maan, mitä ollaan hyväksymässä, niin voimme aloit­taa siitä, että tarkastelemme, mitä oikein on väitetty?

    Googlaami­nen on nykyään niin help­poa, että linkkien lait­ta­mi­nen unohtuu.

  63. Tom­mi U ja tcrown: eiköhän noil­la eväil­lä saataisi aikaan sään­te­ly joka olisi huo­mat­tavasti yksinker­taisem­pi kuin nykyisin?

  64. tiedemies:
    Tom­mi U ja tcrown: eiköhän noil­la eväil­lä saataisi aikaan sään­te­ly joka olisi huo­mat­tavasti yksinker­taisem­pi kuin nykyisin?

    Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että reg­u­laa­tion “kiristämi­nen” (eli käytän­nössä mon­imutkaist­a­mi­nen) on parhaim­mil­laankin hyödytön­tä. Rahoi­tussek­to­ril­la on kyl­lä rahaa ja moti­vaa­tio­ta palkata tarpeek­si älyä löytämään ja kiertämään por­saan­reiät mitä noi­hin jär­jestelmi­in väk­isin jää.

  65. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ei ole, vaan ihan pelkästään rikkaisi­in mai­hin. Ja niistä kovinkaan mon­et eivät ole “Suomen kaltaisia” tasa-arvon, lain­säädän­nön tai omaisu­u­den kasautu­misen suhteen.

    Joo, näkyy ole­van niin, että esimerkik­si USA:ssa naiset omis­ta­vat enem­män, suurem­man osu­u­den kuin Suomes­sa. Eli ei ole kaik­ki rikkaat maat tois­t­en­sa kaltaisia. Mis­tähän johtuu? Olisiko Suomes­sa tuo avio­ero­lain­säädän­tö epäreilumpi?

    Niin tai näin, on mieletön­tä väit­tää, että naiset omis­taisi­vat vain alle pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta. Sen kai jo uskot?

  66. ‘Kyse taitaakin erään­lais­es­ta meemistä, joka lev­iää ajat­telemat­tomien – vai moraalit­tomien? – pöl­hö­jen toimes­ta.’ (Tomp­peli)
    Ihmisil­lä ei ole tapana suh­tau­tua lähdekri­it­tis­es­ti väit­teisi­in, jot­ka sopi­vat hei­dän aja­tus­maail­maansa. Eri­tyis­es­ti kun ollaan hyväl­lä asial­la, kri­itikko tulk­i­taan pahak­si ihmisek­si, joka vas­tus­taa tasa-arvoa.

  67. Tiedemies:
    “Sin­ga­poren ostovoimako­r­jat­tu BKT per capi­ta on 40% korkeampi kuin Suomen. Omis­tusasun­nos­sa asuu 88.5 pros­ent­tia väestöstä.”

    Pääkaupunkiseudun BKT per capi­ta on muis­taak­seni myös 40% korkeampi kuin Suomen. Näin siitä huoli­mat­ta, että Hesa ei demokra­t­ian takia pysty keskit­tymään ker­mankuor­in­taan vaan joutuu luovut­ta­maan vuosit­tain mil­jarde­ja maat­alouden kaltaisi­in alue­poli­it­tisi­in har­ras­tuk­si­in. Joka tapauk­ses­sa kaupunki­val­tio Sin­ga­pore ver­tau­tuu parem­min kaupunki­in kuin maahan.

  68. anonyy­mi:
    Ihanko tosis­sasi ver­taat hal­patuotan­tomaid­en keskel­lä toimi­vaa kaupunki­val­tio­ta Suomeen?

    Joku muu sen ver­tauk­sen teki, osoitin vain että jos nyt täy­tyy ver­ra­ta, niin ei Sin­ga­pore ver­taude mitenkään huonos­ti. Sitä ver­rat­ti­in hallinnon osalta Kiinaan ja Venäjään; näi­hin ver­taami­nen on vielä enem­män kaukaa haettua.

    Jos tääl­lä olisi saman­lainen hallinto kuin nois­sa mais­sa, niin olet­taisi vara­maan että jotkin sosi­aaliset mit­tar­it osoit­taisi­vat punaista. Ain­oa joka näyt­tää, on tulo­erot. Rikol­lisu­us, ter­veys, elinikä, työl­lisyys, koulu­tus, kaik­ki nämä ovat vähin­tään yhtä hyväl­lä tasol­la kuin Suomes­sa tai mis­sä tahansa Euroopan maassa.

  69. tomp­peli: on mieletön­tä väit­tää, että naiset omis­taisi­vat vain alle pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta. Sen kai jo uskot? 

    No en usko kun en ole näh­nyt tarkem­min väit­teen taustoja. 

    Varsinkaan en ryhdy usko­maan mitään sil­lä perustel­la että kun itse omis­tan asun­toni puo­lik­si vai­moni kanssa, niin täy­tyy olla myös muual­la maailmassa.

  70. tomp­peli: Joo, näkyy ole­van niin, että esimerkik­si USA:ssa naiset omis­ta­vat enem­män, suurem­man osu­u­den kuin Suomes­sa. Eli ei ole kaik­ki rikkaat maat tois­t­en­sa kaltaisia. Mis­tähän johtuu? Olisiko Suomes­sa tuo avio­ero­lain­säädän­tö epäreilumpi? 

    Tuokin voi vaikut­taa (reilu­us on kat­so­jan silmässä), mut­ta ihan veikkaisin suurem­mak­si tek­i­jäk­si yksi­ty­istä eläkepäivien var­alle kerät­tyä sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta (naiset elävät siel­läkin pitempään).

    Suo­ma­laiset Var­mat, Ilmariset ym. var­maan tuol­lai­sis­sa jätetään laskelmien ulkop­uolelle kokon­aan (ellei sit­ten tehdä niin has­susti, että las­ke­taan nais­ten yksi­tyi­nen var­al­lisu­us ja sit­ten olete­taan tai annetaan ymmärtää, että lop­pu on miesten.)

  71. tomp­peli: Joo, näkyy ole­van niin, että esimerkik­si USA:ssa naiset omis­ta­vat enem­män, suurem­man osu­u­den kuin Suomes­sa. Eli ei ole kaik­ki rikkaat maat tois­t­en­sa kaltaisia. Mis­tähän johtuu? Olisiko Suomes­sa tuo avio­ero­lain­säädän­tö epäreilumpi? 

    Taitaa olla niin, että Suomes­sa avi­o­li­it­to­lain­säädän­tö on nimeno­maan reilumpi.

  72. Ris­to: Tuokin voi vaikut­taa (reilu­us on kat­so­jan silmässä), mut­ta ihan veikkaisin suurem­mak­si tek­i­jäk­si yksi­ty­istä eläkepäivien var­alle kerät­tyä sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta (naiset elävät siel­läkin pitempään).

    Suo­ma­laiset Var­mat, Ilmariset ym. var­maan tuol­lai­sis­sa jätetään laskelmien ulkop­uolelle kokon­aan (ellei sit­ten tehdä niin has­susti, että las­ke­taan nais­ten yksi­tyi­nen var­al­lisu­us ja sit­ten olete­taan tai annetaan ymmärtää, että lop­pu on miesten.)

    Näin se pitkälti menee. Kun­han kiusasin erästä nimimerkkiä.

  73. Tomp­pelin aiheeseen liittyen:

    Mietinnössä on kolme main­in­taa nais­ten omaisu­ud­es­ta, joista yhden epäil­isin ole­van totu­u­den­mukainen ja kak­si muu­ta ovat todis­tuk­sia mietinnön­tek­i­jöi­den huolimattomuudesta.

    Totu­u­den­mukainen:
    “[K]orostaa, että 70 pros­ent­tia maail­man köy­him­mistä on naisia, jot­ka tekevät kak­si kol­ma­sosaa kaikesta tehdys­tä työstä mut­ta jot­ka omis­ta­vat alle yhden pros­entin kaikesta varallisuudesta”.

    Väite siis on, että nimeno­maan ne naiset, jot­ka kuu­lu­vat “maail­man köy­himpi­en” joukkoon, omis­ta­vat alle yhden pros­entin kaikesta var­al­lisu­ud­es­ta. Tämä nais­ten ryh­mä ryh­mä myös tekee kak­si kol­ma­sosaa kaikesta työstä.

    Tämä maail­man köy­himpiä naisia koske­va väite on yleis­tet­ty virheel­lis­es­ti seu­raavis­sa kohdissa:

    “Naisil­la on vähem­män mah­dol­lisuuk­sia taloudel­liseen var­al­lisu­u­teen ja omis­tu­soikeuk­si­in (naiset omis­ta­vat vähem­män kuin yhden pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta ja alle yhdel­lä dol­lar­il­la päivässä elävistä köy­histä 70 pros­ent­tia on naisia)”.

    “[T]oteaa, että alle yhdel­lä dol­lar­il­la päivässä elävistä köy­histä 70 pros­ent­tia on naisia, mut­ta naiset omis­ta­vat vähem­män kuin yhden pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta; ottaa huomioon, että kehi­tys­mais­sa naiset käyt­tävät miehi­in ver­rat­tuna huo­mat­tavasti suurem­man osan tulois­taan per­hei­den­sä hyväksi”.

  74. Lep­oti­la zZ:
    Tomp­pelin aiheeseen liittyen:

    Mietinnössä on kolme main­in­taa nais­ten omaisu­ud­es­ta, joista yhden epäil­isin ole­van totu­u­den­mukainen ja kak­si muu­ta ovat todis­tuk­sia mietinnön­tek­i­jöi­den huolimattomuudesta.

    Joo, täl­lainen tulk­in­ta tulee mieleen, kun myön­teis­es­ti ajat­telee. Kun kuitenkin kaik­ki hölmöy­det ynnää (ks. yllä), on uskot­ta­va type­r­yy­teen tai valehteluun.

  75. Yhteiskun­ta­järjestyk­siä koskevas­sa keskustelus­sa huo­mataan har­voin että Kiina on jo palan­nut takaisin van­haan kon­fut­se­laiseen per­in­teeseen­sä. Toki eräin muun­noksin joil­la yritetään ratkoa van­han mallin ilmeisiä ongelmia.

    Palau­tuk­sen aloit­ti Mao, jon­ka hallinto käytän­nössä oli van­ho­jen keis­ar­il­lis­ten per­in­tei­den jatkoa. Sitä pide­tään Kiinas­sa hänen suure­na ansion­aan. Hän­hän lopet­ti viime vuo­sisadan alkupuoliskon hallinnol­lisen kaaok­sen sisäl­lis­soti­neen, ulko­mai­sine miehi­tyksi­neen ja nälän­häti­neen. Kiina ydi­na­sei­neen palasi myös merkit­täväk­si maail­man­poli­ti­ikan vaikuttajaksi.

    Maon hallinnol­la oli kallis hin­ta. Seu­raa­va vai­he kon­fut­se­laisu­u­den palau­tuk­ses­sa tehti­in Den­gin johdol­la. Nykyi­nen Kiinan strate­gia löy­tyy suo­raan Kon­fut­sen “Keskusteluista”:

    “Mes­tari virkkoi: “Onpa tääl­lä paljon kansaa”.
    Ran Iu vas­tasi: “Kun kansa on tul­lut lukuisak­si, mitä sille vielä voisi tehdä?”
    “Saat­taa se varakkaak­si”, kuu­lui vastaus.
    “Kun se on saatet­tu varakkaak­si, mitä sille vielä voi tehdä?”, jatkoi Ran Iu.
    “Se on sivis­tet­tävä”, kuu­lui jälleen vastaus.”

    Shang­hain lista parhaista yliopis­toista on kiinalaisille tarpeelli­nen. 2,5 miljoon­aa kiinalaista on jo opiskel­lut ulko­mail­la ja he miehit­tävät läh­es koko hallinnon. He tule­vat miehit­tämään myös Puolueen — ja mitä siitä seu­raa onkin toinen jut­tu. Tosin ulko­mail­la ei opiskel­la poli­ti­ik­ka, siel­lä opiskel­laan ns. kovia tieteitä.

    On olen­nainen ero län­si­maisen ja kiinalaisen ide­olo­gian välil­lä. Meil­lä lähtöko­h­ta on jalo (vil­li) kansa ja hallintoa pide­tään lähtöko­htais­es­ti epäi­lyt­tävänä. Kon­fut­se­laisu­u­den perus­tavoite puolestaan on jalo hal­lit­si­ja, kansa tode­taan raakalais­maisek­si ja sen sivistämi­nen läh­es utopis­tisek­si tavoitteeksi.

    Yhteiskun­ta­mallien välil­lä on nyt kova kil­pailu. Kumpi niistä parem­min hal­lit­see käyn­nis­sä ole­van mon­imur­ros­ti­lanteen jos­sa resurssien rajat kohtaa­vat uuden tietote­knolo­gian val­lanku­mouk­sen? Ainakin reak­tionopeus idässä on parempi.

    http://www.sandbag.org.uk/site_media/pdfs/reports/Sandbag_Turning_the_Tanker_Final.pdf

  76. “Meil­lä lähtöko­h­ta on jalo (vil­li) kansa ja hallintoa pide­tään lähtöko­htais­es­ti epäilyttävänä. ”

    Suomes­sa hallintoon on uskot­tu melkein kuin kallioon. Jos­sain kor­rup­toituneessa Kiinas­sa taas hallinto on lähtöko­htais­es­ti epäilyttävä.

  77. “Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sistä transak­tioista tuo osu­us var­maan pitää paikkaansa ja jo ihan siitä syys­tä että ne koneet puske­vat hel­posti tuhan­sia transak­tioi­ta sekunnissa.”

    Alun perin koneelline kaup­pa kehitet­ti­in käyt­tämään hyvösi arbitraasimahdollisuutta.
    Eri kaup­pa­paikois­sa osak­keen hin­nal­la on ero­ja ja per­in­teisen kau­pankäyn­nin mentelmin sitä oli vaikea/hidasta hyödyntää .
    Koneel­lises­sa kau­pankäyn­nis­sä tietoe kul­kee mil­lisekun­neis­sa ja mah­dol­lis­taa hin­taero­jen hyödyntämisen.
    Kun kaik­ki käyt­tävät samaa menetelmää niin hyö­ty on suuri vain käymäl­lä kaup­paa suuril­la volyymeilla.

    Tämä sul­kee pien­si­joit­ta­jan ulos pelistä korkei­den kulujen/välineiden kalleu­den vuoksi

    Koneel­lista kau­paa käyt­tään juuri suurien erien kaup­paamises­sa. Osak­keen hin­ta on kysyntä/tarjonta ‑herkkä ja suurten erien tuomi­nen markki­noille alen­taa sen hintaa.Jakamalla myyn­ti use­aan kaup­pa­paikkaan hin­ta ale­nee vähem­män. Ellei jonkun muun kone huo­maa jujua.

    Tätä varten on kehite­ty dark-poolit eli kaup­pa­paikat , jot­ka on julk­isten kaup­pa­paikko­jen ulkop­uolisia eikä finanssi­valvon­nat juurikaan kykene valvo­maan näitä.

    Finanssi­valvon­ta ei muutenkaan toimi,sillä ne ovat kansal­lisia eikä toimi­val­taa omien rajo­jen ulkop­uolel­la ole eikä pankkisalaisu­u­den vuok­si tietoakaan saa muualta.
    Laa­jin valvon­taoikeus on USA, joka poli­it­tisel­la vaiku­tus­val­lal­laan kyke­nee valvo­maan esim Suomes­sa tapah­tu­via toimia.Mutta heitä kiin­nos­taa vain USA:n etu­jen valvominen

    Konel­liseen kaup­paan sisäl­tyy usei­ta riskejä,jotka voivat tuot­taa veron­mak­sjille suuria tap­pi­oi­ta pankkien pelastamiskuluina.

    1.Tietoliikennevika

    Vaik­ka verkot on varmis­tet­tu monel­la taval­la ja liikenne on etuoikeutet­ua niin monivikati­lanteis­sa liikenne voi estyä tai hidastua.Liian pitkät viiveet paket­tien kulus­sa ampu­vat ne bit­ti­taivaaseen ja oleel­lista tietoa hukkuu.
    Konei­dne selviy­tymi­nen tilateista ei ole täy­del­listä ja tilanne voi johtaa mit­tavi­in tappioihin

    2.Ohjelmointivirheet

    Metodit elävät koko ajan ja uusia sovel­luk­sia tuo­daan vajaasti tes­tat­tuina käyttöön.
    Metodit eivät myöskään kykene bvas­taa­man kaikki­in haasteisi­in ja syn­tyy jatku­vasti pieniä romahduksia,jotka eivät näy käyttäjille.

    Ja kun suurem­pi rom­ah­dus havaitaan niin kaup­paa on käy­ty vauhdil­la, joka paisut­taa tap­pi­on valtavaksi

    3.Kaupan käyn­nin siir­tymi­nen dark poolei­hin ja yleis­ten valvot­tu­jen kaup­pa­paikko­jen ulkopuolelle

    Tämä lisää sisäpi­irikaup­po­ja ja häviäjiä ovat pien sijoittajat,pienten maid­en eläk­er­a­has­tot etc

    4.Finassaivalvonta kuolee

    Finanssi­valvon­ta on kansal­lista ja val­tioiden finanssialan kil­pailun vuok­si se on merkityksetöntä.Valvonta ei ole kat­tavaa ja ykist­täi­nen valvo­ja saa vain sirpaletietoa.

    Finan­si­valvon­nal­la on lähin­nä poli­it­tisen pro­pa­gan­dan arvo.

    Todel­lisu­udessa mitään kaikkia kaup­pa­paikko­ja kat­tavaa toimi­vaa finas­si­valvon­taa ei ole

  78. Liian van­ha: höp­sistä pus­si­in. Määrät ja transak­tiot ovat suuria, mut­ta vain kos­ka niitä tehdään niin paljon ja nopeasti. On tot­ta että automaa­tion vuok­si joku mar­gin-call lumi­pal­lo voi teo­ri­as­sa rom­ah­dut­taa pörssin, mut­ta sil­loin syn­tyy arbi­traasimah­dol­lisuuk­sia jois­sa häviävät ne quant­sei­hin sijoit­ta­neet. Eli oma­l­la riskil­lä siinä mennään.

    Jos pank­ki joutuu pörssirom­ah­duk­sen vuok­si vaikeuk­si­in, sen johto joutuu linnaan.

  79. “Jos pank­ki joutuu pörssirom­ah­duk­sen vuok­si vaikeuk­si­in, sen johto joutuu linnaan.”

    Hyvä vit­si, eipä pank­in­jo­hta­jia ole juuri tuomit­tu sös­simisen vuoksi.

    Ja olet näköjään uno­htanut ‚että pankki­tukia on Suomikin mak­sanut 60 mil­jardin euron luokkaa,että kyl­lä ne vas­tu­ut tah­to­vat kaat­ua veronmaksajille

    Ja nykyisessä kri­i­sis­sä EU-maat lienevät käyt­täneet jo tuhan­sia mil­jarde­ja pankkitukeen

  80. Tiedemies:Jotenkin en tajua, mik­si 10^10-luokan hävikin sietämi­nen olisi moraalis­es­ti enem­män “oikein” kuin 10^6‑luokan voiton tekem­i­nen tämän hävikin estämisel­lä. En vaan tajua. 

    Väärä diko­to­mia. Ain­oat vai­h­toe­hdot eivät ole mas­si­ivi­nen taloudelli­nen tehot­to­muus ja yksi­ty­is­ten rötösh­er­ro­jen sietäminen.

  81. Liian van­ha, pankkien omavaraisu­ut­ta, vakuuk­sia jne säädel­lään. Jos ne kiertävät näitä sään­töjä, ne rikko­vat lakia. 

    Pörssirom­ah­dus ei vie pankkia alas suo­raan. Se voi tietysti rom­ah­dut­taa jonkun sen lain­oit­ta­man tahon mak­sukyvyn tms, mut­ta tässäkin nähdäk­seni on ongel­mana se, että riskiä on offloa­d­at­tu ja “innovoitu”.

    Suur­in­ta osaa näistä kom­menteista vaivaa minus­ta kyvyt­tömyys ja ennenkaikkea halut­to­muus nähdä todel­lisia ongelmia. Tcrown ja Tom­mi U. ovat minus­ta lähin­nä tun­nista­neet ne ongel­mat joi­ta rahoi­tus­markki­noil­la eniten esi­in­tyy, eli se, että riskiä voidaan ja kan­nat­taa ottaa jonkun muun rahoil­la niin, että tämä joku muu ei tiedä, tai mikä pahempaa, tämän ei tarvitse välit­tää. Useim­mat sään­te­ly­vaa­timuk­set joi­ta tääl­läkin esitetään tai on esitet­ty, kuten automaat­tisen kau­pankäyn­nin rajoit­ta­mi­nen, arbi­traasin hyö­dyn­tämisen kieltämi­nen, jne, puut­tuvat aina vain johonkin tiet­tyyn oireeseen, ja kuten tcrown sanoi, rahaa liikkuu niin paljon ja sään­te­ly on aina niin epätäs­mäl­listä, että syyt ja keinot kiertää niitä lail­lis­es­ti löy­tyvät aina.

    Olen­naisem­paa olisi pitää huoli siitä, että ris­ki ote­taan oma­l­la rahal­la ja tietoise­na siitä, että se on oma ris­ki. Riskin myymistä ei pidä yrit­tääkään estää tai kieltää, vaan pitää huoli että kun sitä myy­dään, niin se osta­ja voi ostaa sen vain omil­la rahoil­laan ja itse kantaakseen. 

    Niinkin kivan ja intu­iti­ivis­es­ti reilun diilin kuin tal­letus­tur­van voi ajatel­la kaikessa hyvässä tarkoituk­ses­saan ole­van pelkkä val­takir­ja pank­in­jo­hta­jille ottaa riskiä tal­let­ta­jien rahoil­la niin että näi­den ei tarvitse piita­ta tästä. Kuin­ka moni tavalli­nen pankki­tal­let­ta­ja ymmärtää mitä kaikkea sil­lä rahal­la voidaan tehdä? Kuin­ka moni välit­tää sen jäl­keen kun kuulee, että val­tio mak­saa ne määrään X asti jos pank­ki menee nurin? OK, tämä on sikäli huono esimerk­ki, että bank-run on ikävä ja usein täysin turha ja tarpee­ton ilmiö. Tom­min mainit­se­ma Brasil­ia on hyvä esimerk­ki, siel­lä pank­in­jo­hto on vas­tu­us­sa pait­si työ­paikkansa säi­lyvyy­del­lä, myös kaiken pankista koskaan nos­ta­mansa palkan ja bonusten ja koko omaisuuten­sa osalta. 

    Niinkin yksinker­tainen raken­nel­ma kuin osakey­htiö, “lim­it­ed lia­bil­i­ty”, on toki ihan nerokas keksin­tö. Se mah­dol­lis­taa sen että sijoit­ta­jat poolaa­vat pääo­mansa ja tästä muo­vataan toim­i­ja joka on “vas­tu­us­sa” ilman että sijoit­ta­jat joutu­vat vas­taa­maan hom­mas­ta. Mut­ta kun tämä sys­tee­mi ote­taan annet­tuna ja raken­netaan päälle kaiken­laisia säädök­siä jne, jot­ka eivät ota huomioon tähän liit­tyvää moral haz­ardia, niin siinäkin syn­tyy vuo­toko­htia, jot­ka pitäisi paika­ta pikem­minkin sieltä juures­ta kuin lataa­mal­la tähän mas­si­ivisen säädösten baa­belin tornin päälle lisää sääntöjä. 

    Yksinker­tainen mut­ta jotenkin pinnal­ta joil­tain pie­niltä osin “epäreilu” sys­tee­mi on taku­ul­la parem­pi ja todel­lisu­udessa oikeu­den­mukaisem­pi kuin vim­maisel­la sään­te­lyl­lä “reiluk­si” tilkit­ty sys­tee­mi, jon­ka rako­sista pääsee kyl­lä rahas­ta­maan riit­tävän isoil­la rahamääril­lä ja lakiteknisel­lä kikkailul­la. Esimerkik­si sisäpi­irikaup­pa on täl­laista. Pelkkä hyö­ty nähdään intu­iti­ivis­es­ti niin “epäreilu­na” että kaik­ki julkises­ti halu­a­vat sen kieltää. Osaa­vat tyyp­it kyl­lä pystyvät sitä kiertämään, kiin­ni jääneet ovat yleen­sä toim­i­neet joko huoli­mat­tomasti tai jopa tietämät­tä syyl­listyvän­sä rikoksiin. 

    Puhu­mat­takaan alku­peräis­es­tä kir­joituk­sen aiheesta, eli demokra­ti­as­ta, jos­sa isol­la rahal­la tai pain­os­tusvoimal­la (Työ­paikat menee! Vien­ti kär­sii! Epäreilua!) saa kyl­lä oikeasti säädök­si­in ujutet­tua sel­l­aisia vipu­sia ja nip­peleitä, joiden ansios­ta asiansa osaa­vat pää­sevät kyl­lä tekemään niitä transak­tioi­ta joi­ta julkises­ti kaik­ki “pahek­su­vat”.

  82. Tiedemies: …ongel­mat joi­ta rahoi­tus­markki­noil­la eniten esi­in­tyy, eli se, että riskiä voidaan ja kan­nat­taa ottaa jonkun muun rahoil­la niin, että tämä joku muu ei tiedä, tai mikä pahempaa, tämän ei tarvitse välittää.

    Tätä on ehkä aiheel­lista tarken­taa. Se, että pankke­ja säädel­lään ja ylläpi­de­tään jonkin­laisia tal­letus­vaku­usjär­jestelmiä sik­si, että pert­ti perus­suo­ma­laisen ei tarvitse tehdä pankeista luot­toriski­ana­lyysiä, aiheut­taa tietysti jonkin­laisia kan­nusti­non­gelmia, mut­ta samanaikaises­ti pitää ymmärtää, että tuo on aivan ehdo­ton edel­ly­tys mitenkään toimiville tal­letus­markki­noille. Merkit­tävä osa ihmi­sistä kun ei osaa pienel­lä yrit­tämisel­läkään vas­ta­ta oikein edes kysymyk­seen “jos tuot­teen hin­ta nousee ensin 10% ja las­kee sit­ten 10%, paljonko tuot­teen hin­ta on muut­tunut alku­peräiseen näh­den?”, ja eri­tyis­es­ti kun ote­taan huomioon pankkien toimin­nan mon­imutkaisu­us, ei ole mitenkään real­is­tista olet­taa, että kovin moni osaisi tehdä mitenkään järke­viä luot­toriskipäätök­siä, vaan eri­laiset ponzi-viritelmät val­taisi­vat markkinat.

  83. tcrown: Se, että pankke­ja säädel­lään ja ylläpi­de­tään jonkin­laisia tal­letus­vaku­usjär­jestelmiä sik­si, että pert­ti perus­suo­ma­laisen ei tarvitse tehdä pankeista luot­toriski­ana­lyysiä, aiheut­taa tietysti jonkin­laisia kan­nusti­non­gelmia, mut­ta samanaikaises­ti pitää ymmärtää, että tuo on aivan ehdo­ton edel­ly­tys mitenkään toimiville talletusmarkkinoille. 

    En minä ole eri mieltä tästä. Ongel­mana on se, että pankit voivat pela­ta sil­lä rahal­la muutenkin kuin anta­mal­la tyyli­in asun­tolu­ot­to­ja jois­sa on 30% omara­hoi­tu­so­su­us tms, niinkuin joskus ennen. 

    Jos meil­lä on tal­letus­takuu, niin ei pitäisi samaan aikaan olla oikeut­ta esimerkik­si laina­ta yri­tyk­sille sitä samaa rahaa. Nykyi­nen sys­tee­mi on sel­l­ainen että pankit ovat rahantekokonei­ta, jois­sa ris­ki on jol­lain muul­la; voitot on yksi­ty­is­tet­ty ja tap­pi­ot sosial­isoitu. Tässä suh­teessa vasem­mi­to­laisem­mat sään­te­lypeikot ovat ihan oike­as­sa, mut­ta lääke vain on minus­ta väärä. 

    En nimit­täin usko siihen, että kar­valakki­tal­let­ta­jien raho­ja tarvit­taisi­in oikeasti rahoi­tus­markki­noil­la niin paljon että se riit­täisi perusteluk­si tälle systeemille. 

    Tähän liit­tyvä jut­tu on se, että tavalli­nen kar­valakkikäyt­täjä ei juuri saa korko­tu­lo­ja pankki­tal­letuk­sis­taan. Eivät pankit varsi­nais­es­ti kil­paile näistä tal­letuk­sista. Ei sitä korkoa tarvit­sekaan saa­da, kun ei ole riskiä, mut­ta se, että riskin hän­tä on sosial­isoitu mut­ta tuot­to yksi­ty­is­tet­ty, ei istu min­un käsi­tyk­seeni ns reilus­ta pelistä ja markkinataloudesta. 

    Riskil­lä on hin­ta siinä mis­sä mil­lä tahansa muul­lakin. Jos sen markki­naa vääris­tel­lään sään­te­lyl­lä, niin hom­ma prop­paa. Kun riskin hin­taa paine­taan yhdelle taholle alas, niin riskiä saadaan enem­män kuin on sosi­aalis­es­ti optimaalista.

  84. ‘Jos meil­lä on tal­letus­takuu, niin ei pitäisi samaan aikaan olla oikeut­ta esimerkik­si laina­ta yri­tyk­sille sitä samaa rahaa.’ (Tiedemies)
    Tämä on niin ilmeistä, että olisi kiva kuul­la joku syy sille, mik­sei tätä ole jo toteutettu.

  85. Tiedemies: En nimit­täin usko siihen, että kar­valakki­tal­let­ta­jien raho­ja tarvit­taisi­in oikeasti rahoi­tus­markki­noil­la niin paljon että se riit­täisi perusteluk­si tälle systeemille.

    Tämä on aika hyvä point­ti. Ne innovoivat nerot, jot­ka nyky­isin tekevät työtä pankkien palkkalis­toil­la ja jot­ka kek­sivät nämä CDO:t ym. “finanssi­maail­man joukko­tuhoaseet”, osaisi­vat var­masti vään­tää kokoon sel­l­aisen tal­letus­suo­jasys­teemin, jol­la toisaal­ta estet­täisi­in bank runit, ja toisaal­ta saataisi­in riskin mak­sajik­si ne, jot­ka riskiä otta­mal­la saa­vat hyö­tyäkin ja siten estet­tyä se “yksi­tyiset voitot, yhteiset tappiot”.

  86. His­to­ri­al­lis­es­ti pankit eivät tar­jon­neet pitkäaikaista lain­oi­tus­ta vaan korkein­taan har­ras­ti­vat lyhy­taikaisia kaup­palu­ot­to­ja, jos­sa luo­ton vaku­u­tus oli kaup­pi­aan omis­ta­mat tavarat ja juok­suai­ka joitain kym­meniä päiviä.

    Val­tioille rahoi­tus­ta jär­jes­tivät isom­mat investoin­tipankkien kaltaiset organ­isaa­tiot kuten jonkun suvun kaup­pahuone (Fug­ger­it). Kos­ka täl­laisen investoin­tipankin vas­tu­ut ovat omaa pääo­maa tai joukkovelka­kir­joil­la han­kkia, ei niiden mah­dol­lista ja joskus toden­näköi­sistä tap­pi­oista tul­lut systeemiriskiä.

    Ensim­mäiset pankit har­ras­ti­vat mak­suli­iken­nepalvelu­iden tar­joamista, ei suurim­it­taista anto- tai ottolainausta.

    Adam Smith toteaa kir­jas­sa Wealth of Nations että pitkäaikaiset investoin­nit on yksiselit­teis­es­ti rahoitet­ta­va oman pääo­man ehtois­es­ti tai joukkovelkakirjoilla.

    Jos nyt toimit­taisi­in kuin ennen 1800-lukua, niin meil­lä ei olisi kovin suuria asun­tolu­ot­tomarkki­noi­ta. Jonkun ver­ran hypo­teekkipankki­toim­intaa olisi, mut­ta niiden rahoi­tus olisi hoidet­tu joukkovelka­kir­jo­jen liik­keel­le­laskemisil­la tai oman pääo­man ehtoisil­la sijoituksilla.

  87. Tässä van­ha suo­ma­lainen sanan­lasku, joka ker­too mitä pankit ovat tehneet:

    “Tispont­tiko­rko nousi sanoi kaup­pias kun tavaroitaan tyyristi”

  88. Tiedemies: En minä ole eri mieltä tästä. Ongel­mana on se, että pankit voivat pela­ta sil­lä rahal­la muutenkin kuin anta­mal­la tyyli­in asun­tolu­ot­to­ja jois­sa on 30% omara­hoi­tu­so­su­us tms, niinkuin joskus ennen.

    Jos meil­lä on tal­letus­takuu, niin ei pitäisi samaan aikaan olla oikeut­ta esimerkik­si laina­ta yri­tyk­sille sitä samaa rahaa. 

    En varsi­nais­es­ti olet­tanutkaan, että olisit eri mieltä, tuos­ta lauseestasi saat­toi vain saa­da vaikutel­man, että tal­letus­suo­ja on paha asia ja pitäisi pois­taa. Mut­ta ei tuo kor­vamerk­it­semät­tömyys kyl­lä mikään ongel­ma ole. Tai siis ainakaan kor­vamerk­in­tä ei aut­taisi yhtään mitään, pankit vain myi­sivät hiukan akti­ivisem­min tal­let­ta­jille rahas­to­ja jot­ka his­to­ri­al­lis­es­ti ovat tuot­ta­neet 0.02 %-yksikköä enem­män kuin säästötili. Enkä oikein tiedä mihin nuo rahat sit­ten sijoit­taisit. Koti­talouk­sien tal­letuskan­ta on yli 80 mrd, asun­to­lainakan­ta vähän alle 80 mrd ja val­tion vel­ka myös vähän alle 80 mrd. Ei tietysti mah­do­ton­ta, mut­ta kyl­lä vähän ahdas­ta tulee, kun val­tion velalle on muu­takin kysyn­tää. Ja kyl­lä min­ua pank­in­jo­hta­jana hiukan jän­nit­täisi men­nä illal­la nukku­maan, jos olisin rahoit­tanut 30-vuo­tiset asun­to­lainat pelkästään asi­akkaiden yönylitalletuksilla.

    Samuli Saarel­ma: Tämä on aika hyvä point­ti. Ne innovoivat nerot, jot­ka nyky­isin tekevät työtä pankkien palkkalis­toil­la ja jot­ka kek­sivät nämä CDO:t ym. “finanssi­maail­man joukko­tuhoaseet”, osaisi­vat var­masti vään­tää kokoon sel­l­aisen tal­letus­suo­jasys­teemin, jol­la toisaal­ta estet­täisi­in bank runit, ja toisaal­ta saataisi­in riskin mak­sajik­si ne, jot­ka riskiä otta­mal­la saa­vat hyö­tyäkin ja siten estet­tyä se “yksi­tyiset voitot, yhteiset tappiot”.

    Aivan var­masti. Mut­ta “yksi­tyiset voitot, yhteiset tap­pi­ot” on paljon parem­pi bisnes.

  89. tcrown, min­un point­ti­ni oli, että tal­letus­takuu syn­nyt­tää tilanteen, jos­sa pankki­tal­let­ta­ja on tietämät­tään ja mikä pahin­ta, piit­taa­mat­taan sijoit­ta­mas­sa riskip­i­toisem­min kuin olisi, jos riskiä ei olisi otet­tu pois.

    tcrown: Tai siis ainakaan kor­vamerk­in­tä ei aut­taisi yhtään mitään, pankit vain myi­sivät hiukan akti­ivisem­min tal­let­ta­jille rahas­to­ja jot­ka his­to­ri­al­lis­es­ti ovat tuot­ta­neet 0.02 %-yksikköä enem­män kuin säästötili.

    Minus­ta on ilmeistä, että jos rahas­tosi­joit­ta­ja menet­tää rahansa, niin se on hänen oman riskinot­ton­sa tulosta ja sille ei sit­ten voi mitään. Siis, en ole huolis­sani siitä, että ihmiset menet­tävät säästön­sä, jos tavoit­tel­e­vat tuot­toa ja jos tuo­ton tavoit­telus­sa ris­ki on tiedossa. 

    Olen huono sanomaan, kos­ka en itse niin tee, mut­ta en oikein ymmär­rä mik­si ihmiset eivät enem­män sijoi­ta johonkin indeksi-ETF:iin tai jotain sel­l­aista. Riskikin on ikäänkuin koko ajan tiedos­sa ja kaikille sama.

  90. Olen ilmeis­es­ti harv­inaisu­us, sil­lä olen lukenut tuon kir­jan. Nallen osaamises­sa täy­tyy arvostaa hänen historianymmärrystään.

    Se mikä Nallen ajat­te­lu­tavas­ta puut­tuu täysin, on riskinot­to tule­vaisu­u­den sijoituk­sista. Olisi läh­es mah­do­ton­ta nähdä Wahlroosia sijoit­ta­mas­sa miljoo­nia sähköau­to-tehtaaseen, joka on vahinko sil­lä hänen taitoaan kaivattaisiin.

    Kum­mallisin koh­ta kir­jas­ta liit­tyy George Sorosi­in. Itse olen käyt­tänyt suh­teel­lisen paljon aikaa päätel­läk­seni miten Soros ajat­telee, ja vaikut­taa kuin Nalle ei ymmärtäisi Soroksen ana­lyysiä ihmis­ten mas­sareagoin­neista ollenkaan.

Vastaa käyttäjälle Austrian Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.