Apulaiskaupunginjohtaja

Mik­si Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikat ovat niin tärkeitä? Ne eivät ole lokoisia palkkiovirko­ja, sel­l­aisia kuin vaikka­pa Veikkaus Oy:ssa jae­taan. Entisel­lä min­is­ter­il­lä tai kansli­apääl­liköl­lä ei ole vaikeuk­sia työn saan­nis­sa. Niis­sä on kyse val­lan jakamis­es­ta samaan tapaan kuin valit­taes­sa hal­li­tuk­seen min­is­tere­itä. Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa luot­ta­mus­miehet eivät pysty kaupunkia johta­maan ja sik­si kaupung­in­jo­hta­jis­to toimii vähän saman­laise­na ohjause­li­menä val­tu­us­ton ja virkamieskun­nan välis­sä kuin ovat min­is­ter­it. Työkin on varsin saman­laista. Parhait­en tehtävän tärkeyt­tä kuvaa se, että demar­it oli­vat valmi­ita luop­umaan suuren min­is­ter­iön kansli­apääl­likön paikas­ta saadak­seen pitää apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikkansa. 

Helsingis­sä on ollut tapana nou­dat­taa jonkin­laista suh­teel­lisu­ut­ta kaupun­gin johta­jis­tossa. Tämä on tärkeätä jo sik­si, ettei johta­jis­ton ja val­tu­us­ton välille tule jatku­vaa pingisot­telua, jos mielet ovat erilaisia.

Vihreät ovat olleet tässä jatku­vasti aliedustet­tuina. Mei­dän olisi suh­teel­lisu­u­den mukaan kuu­lunut saa­da paik­ka johta­jis­toon jo vuon­na 1991, mut­ta saimme ensim­mäisen ker­ran Pekka Saurin vas­ta vuon­na 2004. Siinä välis­sä selvästi pienem­pi RKP onnis­tui saa­maan oman nim­i­tyk­sen. Saurin salkku on huo­mat­ta­van kevyt.

Ennen vuo­den 2008 kun­nal­lis­vaale­ja, jois­sa oli odotet­tavis­sa vihrei­den ohit­ta­van demar­it, kak­si kaupung­in­jo­hta­jan­paikkaa pitävät demar­it onnis­tu­i­v­at vapaut­ta­maan molem­mat katkol­la ole­vat paikat ennenaikaises­ti ja saa­maan van­han val­tu­us­ton val­it­se­maan apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat. Ase­tu­in sil­loin tap­pi­on tietäen ehdolle osit­tain protestik­si demarien lui­hua menet­te­lyä vas­taan, osit­tain vaikut­taak­seni hei­dän ehdokasaset­telu­un­sa, mikä onnistuikin.

Kokoomuk­sel­la on ykköskaupung­in­jo­hta­jan paik­ka sekä paina­va sosi­aali- ja ter­veystoimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paik­ka. Vuosi sit­ten tämä jälkim­mäi­nen oli katkol­la. Kokoomus rikkoi käyt­täy­tymis­sään­töjä aset­ta­mal­la Rädyn ehdokkaak­si ja ker­toi tämän pelkkänä ilmoi­tusasiana muille. Yleen­sä ehdokkaista on neu­votel­tu etukä­teen. Vihreät protestoi­vat tätä vas­taan sil­lä, että Rätyä selvästi koke­neem­pi Min­er­va Krohn aset­tui hänen vas­tae­hdokkaak­seen. Jos Krohn olisi voit­tanut, voima­suh­teet eivät olisi silti vääristyneet, sil­lä toki ykköskaupung­in­jo­hta­ja on paljon enem­män kuin kak­si apulaiskaupunginjohtajaa.

Tätä majes­teet­tirikos­ta kokoomus on käyt­tänyt tekosyynä vihrei­den kurit­tamiseen. Tari­na olisi uskot­tavampi, jos Räty itse kan­taisi asi­as­ta kau­naa, mut­ta se on sovit­tu ajat sit­ten. Täl­lä halu­taan peit­tää häikäilemätön lehmänkauppa.

Joka tapauk­ses­sa vihre­itä Helsingis­sä selvästi pienem­pi puolue demar­it saa pitää kak­si vah­vaa apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikkaa ja vihreät saa­vat tyy­tyä yhteen köykäiseen.

Miten yhtäkkiä kansli­apääl­likkö kek­si hakeu­tua itselleen kokon­aan out­oon tehtävään ja mik­si kokoomus, joka run­sas vuosi aikaisem­min piti tätä täysin epäpätevänä, yhtäkkiä kat­soikin hänet soveliaaksi?

Ennus­taisin, että kokoomus saa Vil­jaselta vapau­tu­van kansli­apääl­likön paikan, jota kokoomus on pitkään himoinnut.

Ruma temp­pu, jol­la on pitkäaikaiset vaiku­tuk­set Helsin­gin kunnallispolitiikkaan.

36 vastausta artikkeliin “Apulaiskaupunginjohtaja”

  1. En epäile Brax­in pätevyyt­tä. Pidet­ti­in­hän hän­tä jos­sain vai­heessa sil­loisen hal­li­tuk­sen ain­oana miehenä, kun uskalsi olla tapaa­mat­ta venäläisiä vakoojia. 

    Tehty val­in­ta tulee nähdä laa­jem­min. Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja aiheut­taa kuitenkin vähem­män vahinkoa kuin kansliapäälliikö.

  2. Tämä näyt­täy­tyy ulospäin ensin­näkin sil­lä tavoin, että Helsingis­sä val­taa pitää kok­dem-yhdis­telmäpuolue, joka val­tu­us­toen­em­mistöl­lään päät­tää käytän­nössä kaikesta yksin. Joku voisi kut­sua sitä dik­tatu­urik­sikin. No, suurin osa Suomen kun­nista taitaa olla keskustadiktatorisia.

    Ja toisek­si siten, että vihreät ovat todel­la surkei­ta neu­vot­telijoi­ta, kun menivät tämän peri­aat­teessa päivän­selvän asian tyrimään.

    Tässä val­os­sa on ihan saman­tekevää, kuin­ka mon­ta val­tu­utet­tua vihreät saa­vat kun­nal­lis­vaaleis­sa, jos kokde­mil­la kuitenkin on enem­mistö. Vaik­ka vihreät olisi Helsin­gin suurin puolue, niin sil­läkään ei ole merk­i­tys­tä, jos kok­dem yhdessä sopii kaikesta ja vie päätök­set enem­mistöl­lään läpi.

    1. kokde­mil­la ei oole Helsingis­sä enem­mistöä nytkään eikä ole ensi vaalien jäl­keenkään. Vasem­mis­toli­it­to aut­toi heitä.

  3. Täl­lä ker­taa taidet­ti­in todel­la halu­ta päästä eroon aika paho­ja sotku­ja aiheut­ta­neesta kansliapäälliköstä.
    Kris­til­liset saanevat myös paljon hyvää itselleen. 

    Pormes­tari­malli, jos­sa poli­it­tiset paikat ovat määräaikaisia ja selvästi nimet­tyä on oikein hyvä. Sumplim­ista ei tarvitse selit­tää ja sään­nöt tiede­tään etukäteen. 

    Kuin­ka edes teesken­nel­lään, että iso­ja asioi­ta ja lau­takun­tia voi johtaa “luot­ta­mus­toime­na” kukaan muu kuin jo valmi­ik­si kun­nal­la “töis­sä” ole­va ihminen.
    Avoimuus myös laa­jen­taisi rekrypohjaa.

  4. Törkeä temp­pu tosi­aan. Myös vetoami­nen siihen että Vihreät yleis­es­ti vas­tus­ta­vat poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä on vähin­tään tök­erö. Vaik­ka nykyi­nen sys­tee­mi onkin type­rä, olisi silti kohtu­ullista edes toteut­taa sitä reilusti.

    Toiv­ot­tavasti tämän tem­pun jäl­keen lop­utkin Vihreät otta­vat kylmem­män kan­nan Kokoomuk­sen Guggen­heim-pro­jek­ti­in. Tästä aiheesta onkin jo tänään ollut hyvää keskustelua täl­lä foorumilla.

  5. Helsingis­sä on ollut tapana nou­dat­taa jonkin­laista suh­teel­lisu­ut­ta kaupun­gin johta­jis­tossa. Tämä on tärkeätä jo sik­si, ettei johta­jis­ton ja val­tu­us­ton välille tule jatku­vaa pingisot­telua, jos mielet ovat erilaisia.

    Jos? Minus­ta näyt­tää useim­miten siltä että luot­ta­mus­mi­esten, ainakin niiden jot­ka eivät ole ihan pihal­la, mielestä virkamiehet on jos ei nyt ihan kor­rup­toitunei­ta niin ajaa ainakin eri poli­it­tisel­la agen­daa kuin he, ja tois­in­päin. Täl­lä lie­nee jotain tekemistä sen kanssa, että virkamieskun­ta on valit­tu poli­it­tisinkin perustein parinkymme­nen vuo­den takaisten poli­it­tis­ten val­ta­suhtei­den perusteella.

  6. Toden­näköis­es­ti kyse on val­takun­nal­lis­es­ta pelistä. Katainen — Urpi­lainen akseli ilmeis­es­ti on sopin­ut laa­jan nim­i­tys­paketin. Samal­la tuli ilmi vihrei­den tois­si­jainen ase­ma hallituksessa. 

    Se näis­sä nim­i­tysasiois­sa jurp­pii taval­lista äänestäjää, että julk­isu­u­teen ker­ro­taan toista kuin mitä tosi­asi­at ovat. Kun näin tehdään, niin sil­loin peit­el­lään tosi­a­sioi­ta hel­posti muis­sakin asiois­sa. Ja se vie poh­jaa pois koko poli­it­tiselta jär­jestelmältä. Kuka enää poli­itikko­ja uskoo.

  7. Aika väritet­ty tari­na. Olisin odot­tanut enem­män. Jos nämä ovat vihrei­den ryh­män mielestä aidosti poli­it­tisia nim­i­tyk­siä, niin käsitel­lään niitä sel­l­aisi­na. Mikä vika Rädyn esit­tämisessä oli? 

    En usko että kyse on katkeru­ud­es­ta, vaan kahdes­ta hyvästä ehdokkaas­ta joiden välil­lä val­it­sem­i­nen tapah­tui tässä tilanteessa sen mukaan kum­man urheiluseu­ra oli edel­lisel­lä ker­ral­la tosi ystävä.

    Poli­ti­ik­ka on yhteistyötä ja vihreille yhteistyön­tekemisen vaikeus osuu jatku­vasti omaan nilkkaan. Tämä kan­nat­taisi myön­tää, virheistä oppia ‑ja tule­vaisu­udessa kan­taa satoa hyvästä yhteistyöstä.

  8. Tässä val­os­sa on ihan saman­tekevää, kuin­ka mon­ta val­tu­utet­tua vihreät saa­vat kun­nal­lis­vaaleis­sa, jos kokde­mil­la kuitenkin on enem­mistö. Vaik­ka vihreät olisi Helsin­gin suurin puolue, niin sil­läkään ei ole merk­i­tys­tä, jos kok­dem yhdessä sopii kaikesta ja vie päätök­set enem­mistöl­lään läpi.

    Tämän takia se tärkein kysymys ensi syksyn vaaleis­sa on se, jääkö Kok+Dem+RKP alle 50%. Gallu­peis­sa tuo pop­poo pyörii siel­lä 49% tienoil­la. Paras­ta olisi kun saataisi­in sinne 45% tienoille tiputettua.

  9. Daniel, kun aseveli­ak­seli vasem­mis­toli­iton tuel­la pyörit­tää virkamies­val­taa, niin ei se neu­vot­tele­mal­la ratkea. Vaaleil­la ehkä. Ei val­las­ta ole kukaan ennenkään vapaae­htois­es­ti luop­unut, eikä myöskään poli­it­ti­nen virkamieskoneis­to, Sir Humphrey selit­tää tämänkin: http://www.youtube.com/watch?v=gmOvEwtDycs

    Osmo Soin­in­vaara:
    kokde­mil­la ei oole Helsingis­sä enem­mistöä nytkään eikä ole ensi vaalien jäl­keenkään. Vasem­mis­toli­it­to aut­toi heitä.

    Lisäk­si Arhin­mäen argu­ment­ti pisti taas kysymään klas­sisen kysymyk­sen, tyh­mä vai epäre­helli­nen? Kun kysymys on kuitenkin min­is­ter­istä niin olisi toiv­ot­tavaa ja toden­näköistäkin että jälkimmäinen.

    Eli siis Paa­vo val­is­taa urbi et orbi:

    Vihrei­den pitää olla joko täysin poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä vas­taan tai hyväksyä ne. Ei voi olla niin, että demokra­tia toteu­tuu vain, jos toim­i­taan vihrei­den näke­mys­ten mukaisesti.

    Niin siis jos Vihreät ovat sitä mieltä että ylimpiä virkamiehiä ei pitäisi vali­ta poli­it­tisin perustein, ja käsit­tääk­seni eivät kuitenkaan kaupung­in­jo­hta­jien kohdal­la ole mut­ta kuitenkin, niin hei­dän jonk­in­näköisen kansalais­tot­telemat­to­muu­den hengessä pitää antaa muiden puoluei­den vali­ta ne johta­jat? Ikäänkuin se syy mik­si niitä vas­tuste­taan ei olisi että se antaa poli­it­tista val­taa epädemokraat­tisi­in käsi­in, eli virkamiehille, joten jonkin­laises­sa moraalisen vähä-äly­isyy­den velvoit­ta­mana tulee pitää huol­ta siitä että sekään val­ta ei nou­da­ta äänestäjien tah­toa. Lisää klas­si­a­ia kysymyk­siä, jos moraali velvoit­taa ole­maan idioot­ti, niin olisiko moraaliss­sa ken­ties jotain vikaa?

    Ver­rataan:

    Vasem­mis­toli­it­tokin lie­nee sitä mieltä että pieni­palkkaiset pätkä­työt ovat törkeän huonos­ti palkat­tu­ja. Joten aat­teel­lli­nen vas­sari tietenkin palaut­taa työ­nan­ta­jalle palkkansa eväs­teel­lä pidä almusi.

    Oikeis­to­lainen yrit­täjä on sitä mieltä että yri­tystuet vääristävät kil­pailua, eli anta­vat niitä saaval­la epäreilun kil­pailue­dun. Joten hän ihan aat­teel­lisu­ut­taan ei hae niitä tuki eli antaa kil­pail­i­jalleen edun?

    Ei se että halu­aa muut­taa jär­jestelmää ole mikään lupa toimia siinä jär­jestelmässä väärin, ja varsinkaan ampua itseään jalkaan.

  10. Yhteiskun­nan huip­ul­la käy aina valtataistelu,ei yksi­tyisen yri­tyk­senkään johtoon ilman tais­telua päästä.

    Ja alem­mis­takin paikoista käy­dään kisaa.

    Eikä val­in­ta koskaan perus­tu mihinkään absolu­ut­tiseen parem­muu­teen vaan val­it­si­joiden tahtoon,joka perus­tuu taas hyvinkin mon­imutkaisi­in ilmiöihin.

    Yhteistä julkiselle ja yksi­tyiselle on Suomes­sa hyvä-veli-verkos­ton vaiku­tus valintoihin.Suomessa val­ta on keskittynyttä.

    Ja usein val­in­taa kri­teer­inä on tietyn­tyypisen henkilön val­in­ta esim ongelmis­sa ole­van organ­isaa­tion johtoon tarvi­taan eri­lainen johta­ja kuin kas­va­van ja menestyvän.

    Valin­nan siir­tymi­nen ns epäpoli­it­tisek­si kään­tää vain kisan entistä enem­män kabi­net­tei­hin ja harvem­pi­en val­it­si­joiden käsiin

  11. Eikä yri­tyk­sen johtoon aina tarvi­ta edes mitään johta­ju­ut­ta esim KOP ja Son­er­an johtoon pääsi aikoinaan sil­lä, että on rehellisen näköinen.

  12. Kyl­lä tässä asi­as­sa vihreät itse saa­vat kat­soa peili­in. Rädyn valin­nan yhtey­dessä nähty episo­di oli niin ala-arvoinen, että ei mikään ihme jos nyt tuli kos­to Kokoomuk­sen suunnalta. 

    Sitä saa mitä tilaa. 

    Onhan tämä kuitenkin todel­li­nen win win tilanne kaupunki­laisille. Saati­in osaa­va ja pätevä johta­ja ja pystyt­ti­in tulp­paa­maan vihreän val­lan laajeneminen.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    kokde­mil­la ei oole Helsingis­sä enem­mistöä nytkään eikä ole ensi vaalien jäl­keenkään. Vasem­mis­toli­it­to aut­toi heitä.

    Joo, näem­mä puut­tuu yksi paik­ka enem­mistöstä. Meneekö se sit­ten niin, että rkp:n tai vasurei­den kaltaisil­la pikkupuolueil­la on käytän­nössä enem­män val­taa kuin toisek­si suurim­mal­la puolueel­la, kun pikkupuoluei­ta tarvi­taan kokdemin avuk­si? Myyvät lehmän jos toisenkin.

    Mikon point­ti on hyvä. Ehkä pieleen men­neestä akj-vaal­ista tuli nyt hyvä syy äänestää vihreitä.

  14. Niin siis jos Vihreät ovat sitä mieltä että ylimpiä virkamiehiä ei pitäisi vali­ta poli­it­tisin perustein, […] niin hei­dän jonk­in­näköisen kansalais­tot­telemat­to­muu­den hengessä pitää antaa muiden puoluei­den vali­ta ne johtajat? 

    Ei, mut­ta he voisi­vat olla käyt­tämät­tä kaupung­in­jo­hta­jan virko­ja lop­pusi­joi­tu­s­paikkana poli­itikkokavereilleen. He esimerkik­si voisi­vat protesti­na esit­tää tehtävään päte­viä henkilöitä.

  15. Jokaisel­la saat­taa olla neu­vot­te­lu­taidois­sa petrat­tavaa. Saadak­seen parhaan mah­dol­lisen tulok­sen, tulisi jokaisen yrit­tää olla mah­dol­lisim­man houkut­tel­e­va neuvottelukumppani.

    Jos KOK+DEM pelaa­vat yhteen, ja RKP:n avul­la saa enem­mistön, niin pääsee aika hal­val­la muo­dosta­maan enem­mistön. Tämä on matemaat­ti­nen tilanne, ja sen takia vihrei­den tak­ti­ikkana kan­nat­taisi olla demare­i­ta houkut­tel­e­vampi vaihtoehto.

  16. Olen aina pitänyt val­tu­us­to­toveri Osmoa viisaana ja tietorikkaana miehenä. Sama käsi­tys on var­maan monil­la muil­lakin puoluekan­nas­ta riippumatta.
    Osmon tava­ton tuot­teliaisu­us esim. tämän blo­gin kir­joit­ta­jana näkyy kyl­lä siinä, että fak­tapo­h­jaa hän ei aina ehdi tark­istaa. Ymmär­rän hyvin vihrei­den pet­tymyk­sen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan vaalin tulok­sen joh­dos­ta. Mut­ta hie­man enem­män totu­ut­ta nyt tarvit­taisi­in. Sos.dem. val­tu­us­to­ryh­män työ­valiokun­nan jäse­nenä jotakin tiedän apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien valin­noista ja peruste­len nyt mei­dän ”lui­huilua”
    Osmo kir­joit­taa, että vihreille olisi kuu­lunut apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paik­ka suh­teel­lisu­u­den mukaan jo 1991. Outoa matem­ati­ikkaa! Sil­loin vihreät oli­vat val­tu­us­ton viiden­nek­si suurin puolue 7 val­tu­ustopaikalla. Suurem­pia oli­vat Kokoomus 28 paikkaa, SDP 22, Rkp, 8, Vasem­mis­toli­it­to 8.
    Sauri valit­ti­in 2003 ei 2004.
    Demar­it onnis­tu­i­v­at vapaut­ta­maan molem­mat katkol­la ole­vat apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikat ennenaikaises­ti ennen vuo­den 2008 kun­tavaale­ja, kir­joit­taa Osmo. Ei pidä paikkaansa.
    Todel­lisu­udessa Ilk­ka-Chris­t­ian Björk­lund oli viras­sa koko 7- vuo­tisen kaut­en­sa vuo­teen 2007. Hän ei aset­tunut uudelleen ehdolle ja tilalle valit­ti­in Tuu­la Haatainen. Val­in­ta oli yksimielinen.

    Pekka Kor­pinen ei ollut määräaikainen eikä siis katkol­la. Hän päät­ti jäädä eläk­keelle syksyl­lä 2007 63-vuo­ti­aana. Hän val­it­si itse tämän ajanko­hdan, jos­ta val­tu­us­to­ryh­mämme johto ei ollut etukä­teen tietoinen.

    Tehtävänäni ei ole puo­lus­tel­la kokoomuk­sen menet­te­lyjä asi­as­sa. Sen vain totean, että Lau­ra Rädyn aset­ta­mi­nen ehdolle tapah­tui siten kuin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan valin­nois­sa yleen­säkin on tapah­tunut. Tietääk­seni kokoomus oli yrit­tänyt han­kkia muitakin ehdokkai­ta. Heitä ei kuitenkaan ilmaan­tunut. Kokoomuk­sen ehdokas tiedotet­ti­in muille ryh­mille. Ryh­mien sisäl­lä asi­as­ta keskustelti­in. Demar­it haas­tat­te­liv­at sekä Rätyä että Min­er­va Kroh­nia ja pää­tyivät kan­nat­ta­maan Rätyä.

    Miten yhtäkkiä kansli­apääl­likkö kek­si hakeu­tua itselleen kokon­aan out­oon tehtävään, kysyy Soini­vaara vielä. Vas­taus: Rit­va Vil­ja­nen otti yhteyt­tä val­tu­us­to­ryh­mämme johtoon ja ilmoit­tau­tui kiin­nos­tuneek­si. Hän perusteli halukku­ut­taan sil­lä, että apu­laiskaupung­in­jo­hta­jana hän pää­sisi lähem­mäs ihmisiä ja hei­dän palve­lu­tarpeitaan. Val­tion­hallinto­han on ylä­ta­son toimintaa.

  17. Heik­ki: Jos KOK+DEM pelaa­vat yhteen, ja RKP:n avul­la saa enem­mistön, niin pääsee aika hal­val­la muo­dosta­maan enem­mistön. Tämä on matemaat­ti­nen tilanne, ja sen takia vihrei­den tak­ti­ikkana kan­nat­taisi olla demare­i­ta houkut­tel­e­vampi vaihtoehto.

    Ja näin sik­si että kaupunkimme poli­ti­ikas­sa on tyhjiö joka odot­taa neljät­tä (viidet­tä?) sosi­aa­likokoomus­demokraat­tista puoluet­ta toisel­lakin koti­maisel­la, ja muutenkin tää Helsin­ki-vene seilaa aal­lokos­sa niin hienos­ti ettei kan­na­ta keinuttaa?

  18. Onko Helsin­gin vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mä oikeasti niin naivi että kuviteli ettei siitä Krohn ‑episodista tulisi mitään ongelmia tule­vaisu­u­den viran­täytöis­sä? Sori, mut­ta en voi uskoa tätä. Tei­dän ryh­mässä on niin mon­ta kokenut­ta poli­itikkoa että kyl­lä te tajusitte mitä teitte. Kuul­lostaa vaan siltä että nyt kadut­taa mitä tuli tehtyä, ja sen syys­tä kaikil­la foo­rumeil­lä yritel­lään etsiä syyl­lisä jostain muual­ta kuin itses­tä. Ja jos tää ajal­lis­es­ti pikaises­ti seu­ran­nut Guggen­heimin vas­tus­tu johtuu siitä että Vihreät halu­a­vat heti kostaa kokoomus­laisille — niin ei voi muu­ta kuin sanoa että hyvää päivää!

  19. KariS:
    Onhan tämä kuitenkin todel­li­nen win win tilanne kaupunki­laisille. Saati­in osaa­va ja pätevä johta­ja ja pystyt­ti­in tulp­paa­maan vihreän val­lan laajeneminen. 

    Osaa­va ja pätevä? Onhan siinä meri­it­tiä, kun perus­tus­laki­in tarvit­ti­in eri­tyi­nen Lex Vil­ja­nen pykälä, että enää pres­i­dent­ti ei voisi yhtä toiv­o­ton­ta puolue­tove­ri­aan nimit­tää virkaan vas­toin hal­li­tuk­sen yksimielistä kantaa.

    Kansli­apää­likkyyt­tän ennen Vil­ja­nen­han pätevöi­tyi Väestörtek­isterikeskuk­sen joh­dos­sa arkite­htur­oiden kansalais­var­menne-nimisen taloudel­lisen ja teknisen fiaskon.

  20. Antti Lehtoran­ta:

    Ja jos tää ajal­lis­es­ti pikaises­ti seu­ran­nut Guggen­heimin vas­tus­tu johtuu siitä että Vihreät halu­a­vat heti kostaa kokoomus­laisille — niin ei voi muu­ta kuin sanoa että hyvää päivää! 

    nyt mä en oikein ymmär­rä- ensin syytetään että vihreät ei osaa pela­ta poli­it­tisia pele­jä ja sit­ten kun vihreät pelaa­vat niitä, niin ei voi sanoa kuin että hyvää päivää? 

    Kai sen nyt pitäisi olla kokkareillekin selvää että jos selkeästi poli­it­tiseen päätök­seen halu­taan muiden poli­it­tis­ten ryh­mien tuki, niin se nyt ei ainakaan tule hiero­ma­l­la kakkaa naa­maan muu­ta­maa päivää aiemmin?

  21. Ris­to: Osaa­va ja pätevä? Onhan siinä meri­it­tiä, kun perus­tus­laki­in tarvit­ti­in eri­tyi­nen Lex Vil­ja­nen pykälä, että enää pres­i­dent­ti ei voisi yhtä toiv­o­ton­ta puolue­tove­ri­aan nimit­tää virkaan vas­toin hal­li­tuk­sen yksimielistä kantaa.

    Kansli­apää­likkyyt­tän ennen Vil­ja­nen­han pätevöi­tyi Väestörtek­isterikeskuk­sen joh­dos­sa arkite­htur­oiden kansalais­var­menne-nimisen taloudel­lisen ja teknisen fiaskon.

    Ver­tailu tässä tapauk­ses­sa tietysti tämänker­taiseen vastaehdokkaaseen.

  22. Demar­it kaa­toi­vat jo koko val­takun­nan tasol­la edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian ja nime­sivät sen jäl­keen itsen­sä leht­en­sä kaut­ta Demokraateik­si. Syyk­si ker­rot­ti­in, että olisi ollut vaikea laskea tulosta. Helmi­tauluko siel­lä on käytössä? Tähän ver­rat­tuna joku johta­japaik­ka on pikkuhom­ma, vaik­ka viekin taas luot­ta­mus­ta demarei­hin. Jotenkin toivoisi, että täl­lais­es­ta asi­as­ta jou­tu­isi poli­itikot vas­taa­maan medi­as­sa, eikä hampurilaishihanauhoista.

    Kysymys on kuitenkin siitä, kan­nat­taako ihmisen ylipäätään men­nä äänestämään. Suurem­paa demokra­ti­aa hor­jut­tavaa kysymys­tä ei tule ihan heti mieleen ja demar­it päästet­ti­in tästä tem­pus­ta kuin koirat veräjästä. Vakavasti otet­ta­va poli­it­ti­nen jour­nal­is­mi on aika lail­la henkitoreissaan. 

    Kum­ma vaan, että demar­ileiristä on varaa huudel­la puis­to-osas­toista, mut­ta sit­ten vedel­lään itse koko sys­tee­mi kölin alta, kun pitää pitää vaal­i­t­u­lok­seen näh­den ansait­se­mat­tomista eduista kiin­ni, vaik­ka samal­la menee ihmisiltä vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet. Ihan kivaa hiekkalaatikkoleikkiä, mut­ta aikuisil­ta ihmisiltä aikamoista pelleilyä. Vai tämäkö on nyt sitä Demokraat­tien demokratiaa?

  23. Jyr­ki Lohi:
    Ymmär­rän hyvin vihrei­den pet­tymyk­sen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan vaalin tulok­sen joh­dos­ta. Mut­ta hie­man enem­män totu­ut­ta nyt tarvit­taisi­in. Sos.dem. val­tu­us­to­ryh­män työ­valiokun­nan jäse­nenä jotakin tiedän apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien valin­noista ja peruste­len nyt mei­dän ”lui­huilua”

    Minä puolestani olen pitänyt Jyrk­iä sanomisen­sa hyvin hark­it­se­vana, mut­ta nyt hän kyl­lä sor­tuu saivartele­maan aidan seipäistä. Tapah­tu­mien kulun voi nähdä kat­so­jas­ta riip­puen hie­man eri taval­la, mut­ta lop­putu­los on yksiselit­teinen. Vihreät ovat Helsingis­sä liki kol­man­nek­sen demare­i­ta suurem­pi ryh­mä. Siitä huoli­mat­ta demareil­la on kak­si merkit­tävää apu­laiskaupung­in­jo­hta­ju­ut­ta, joista kum­mankin tehtävien pain­oar­vo on vihrei­den ain­oa apu­laiskaupung­in­jo­hta­ju­ut­ta suurem­pi. Kun huomioidaan se, että apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat käyt­tävät merkit­tävää julk­ista val­taa ja paikat täytetään poli­it­tis­es­ti, niin tuos­sa ei toteu­tunut asukkaiden tahto.

    Rehellisem­pää olisi demareil­ta myön­tää, että otti­vat sen mikä oli tar­jol­la. Ja rehellisyy­den nimis­sä Helsin­gin vihreil­lä on myös peili­in kat­somisen paikka.

  24. Kaupung­in­jo­hta­jis­tos­ta ja eri­lai­sista super­virkamiehistä, kuten kansli­apääl­likkö, pitäisi voi­da äänestää.

  25. Pet­teri Niska­nen: Rehellisem­pää olisi demareil­ta myön­tää, että otti­vat sen mikä oli tar­jol­la. Ja rehellisyy­den nimis­sä Helsin­gin vihreil­lä on myös peili­in kat­somisen paikka.

    Tot­ta kai tämän myön­nän. Ase­timme oman ehdokkaan. Emmekö olisi sitä saa­neet tehdä?
    Meil­lä on vain 16 val­tu­utet­tua. Yritimme saa­da ehdokkaallemme kan­na­tus­ta muista ryh­mistä ja saimme ehdokkaamme taakse 48 val­tu­utet­tua. Mis­tähän se ker­too? Kun vihreil­lä oli 16 val­tu­utet­tua 2007, he aset­ti­vat oman ehdokkaan ja yrit­tivät toisek­si suurem­mal­ta puolueelta eli demareil­ta viedä toisen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikan.Se ei onnis­tunut. Viime kesänä vihreät yrit­tivät viedä suurim­mal­ta puolueelta eli kokoomuk­selta toisen johta­japaikan. Ei onnistunut.
    Kun Osmo kir­joit­ti että 1991, joka sit­ten olikin 1992 vaalin jäl­keen, vihreät oli­si­vat suh­teel­lisu­u­den perus­teel­la ansain­neet apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikan, niin me demar­it olimme samaa mieltä. 1996 sos­dem-vihreät tekivät kau­pat: Pekka Kor­pinen val­i­taan kaupung­in­jo­hta­jak­si ja Kor­pisen vapau­tu­valle paikalle val­i­taan Osmo Soin­in­vaara. Ei onnis­tunut, kun jotkut vihreät naiset äänes­tivät Eva-Riit­ta Siitosta.Hilkulla oli,mutta ei aivan onnistunut.
    Edel­lisessä kir­joituk­ses­sani oikaisin joitakin Soin­in­vaaran kir­joituk­sen selviä virheitä. Niitä oli. Yritin sen tehdä asial­lis­es­ti, mut­ta Pet­teri Niskasen mielestä en onnistunut.

    Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa on kolme suurehkoa puoluet­ta. Ei ole mitään kok­dem akselia eikä muitakaan pysyviä rin­tamia. SDP ja vihreät ovat vas­toin kokoomus­ta hoi­ta­neet yhte­ityössä merkit­täviäkin asioi­ta. Toivon sen jatkuvan.

    1. Jyr­ki, eikö sin­ulle ole kukaan ker­tonut, mitä tapah­tui vuon­na 1996. Kaik­ki muut äänet oli las­ket­tu tarkkaan, mut­ta ei sitä, että vasem­mis­toli­it­to äänesti Siitosta.
      Kuten olen sanonut, ase­tu­in vuon­na 2008 ehdokkaak­si vain vaikut­taak­seni demarien ehdokas­val­in­taan ja onnis­tu­in. Peri­aat­teessa näin pitäisi jonkun uhrautua tekemään aina, kos­ka näin taataan, ettei mikään puolue voi amn­daat­tin­sa turvin aset­taa ehdolle ketä vain.

  26. Eikös täl­lais­ten apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien palkkaami­nen olisi pitänyt lait­taa jäi­hin, jos ollaan tosis­saan PK-seudun kun­tien liitosten kanssa ja olisi halut­tu oikeasti ja rehellis­es­ti saa­da hallinnol­lisia säästöjä.

    On kri­ti­soitu, että kin­tali­itokse takaa­vat viiden vuo­den työ­suhde­tur­van. Käytän­nössä kun­ta­hallinnon viran­halti­joil­la ei ole mitään viiden vuo­den työ­suhde­tur­vaa. Heil­lä on ikuinen työsuhdeturva.

    Kun­tali­itok­ses­sa viran­halti­joiden palkat har­mon­isoidaan korkeim­man vas­taa­van palkan mukaan. Kun­tali­itos on viran­halti­joille lottovoitto.

    Mon­tako­han palkanko­ro­tus­ta on PK-seudul­la tekeil­lä, jot­ta saadaan kaikille hyvä olo mah­dol­lisen liitok­sen sattuessa?

  27. Näin lievästi vihreään kallel­laan ole­van ulkop­uolisen seu­raa­jan näkökul­mas­ta tässä nyt pata ja kat­ti­la kiivaasti väit­televät siitä kum­man kyl­ki on mustem­pi. Kyl­lä, kokoomuk­sen manööveri oli häkäilemätön lehmänkaup­pa. Mut­ta vihrei­den liike Rädyn valin­nan aikaan oli ihan yhtä häikäilemätön yri­tys. Kenenkään tässä sopas­sa on aika turha väit­tää ole­vansa jotenkin “sor­ret­tuna”. Vaatii joko hyvin puolueel­lista kat­san­tokan­taa tai huo­mat­tavaa nai­ivi­ut­ta kieltää se — vihreät itse rikkoi­vat Rädyn kohdal­la sitä peri­aatet­ta, johon veto­si­vat nyt.

    Jos vihreät eivät suos­tu myön­tämään omia toimi­aan, jot­ka osaltaan johti­vat tähän, niin var­masti sil­lä on seu­rauk­sia tule­vaisu­udessa kun­tapoli­ti­ikas­sa. Ja sama toiselle puolelle. Mut­ta molem­mat ovat tietenkin sitä mieltä, että vika on täysin toisessa.

  28. Sit­ten voidaan tietysti jät­tää sivu­un poli­it­ti­nen tarkastelu ja kat­soa ihan vaan ehdokkai­ta. En ole koskaan tavan­nut Vil­jas­ta enkä Brax­ia, mut­ta val­tu­us­to­ryh­mät haas­tat­te­liv­at kum­mankin. Entä jos aidosti onkin niin, että ryh­mät arvioi­vat Vil­jasen omi­naisu­udet tähän tehtävään parem­mik­si, siis val­in­ta tehti­inkin henkilöko­htaista pätevyyt­tä arvioimal­la? Kat­soin val­tu­us­tokeskustelun, jos­sa esim. keskus­tan ryh­mäpuheen­vuorossa korostet­ti­in apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan tehtävän poli­it­tisu­ut­ta ja siltä poh­jal­ta kan­natet­ti­in Brax­ia; taas vasem­mis­toli­iton puheis­sa otet­ti­in poli­ti­ikkaan etäisyyt­tä ja puo­lus­tet­ti­in Vil­jas­ta. Oliko tämä vain tak­ti­ikkaa vai halut­ti­inko tosi­aan vali­ta paras?

  29. Keskustelu pal­jas­taa täs­mälleen mikä on pielessä pääkaupunkiseudun kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Asioi­ta kytketään, koplataan ja kaivel­laan. Samaan aikaan, ja läh­es poikkeuk­set­ta, mis­sään merkit­tävässä asi­as­sa ei ole saavutet­tu kun­nol­lisia tuloksia. 

    Kun­tau­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä merkit­tävä osa asioista on päätet­tävä kansanäänestyk­sel­lä. Tämä nykyi­nen hali­in­torakenne ei kykene tekemään kestäviä ja tarpeek­si rohkei­ta päätök­siä, jot­ka oli­si­vat kansalais­ten kannal­ta hyviä.

    Caveat emp­tor. Olen uute­na ehdol­la vihrei­den lis­toil­la Helsingistä.

  30. Tämä mak­soi sit­ten Guggen­heimin, jota Vihreät eivät enää kannata.

  31. Simona:
    Tämä mak­soi sit­ten Guggen­heimin, jota Vihreät eivät enää kannata.

    Käsit­tääk­snei vihreil­lä ei ole ollut mitään in cor­pore ‑mielipi­det­tä Guggen­heimista. Päin­vas­toin, täl­lä samal­la pal­stal­la esitet­tin aika painavia perustei­ta han­ket­ta vas­tan. Ja OS itse tote­si, ettei asi­as­ta ollut vielä mielipi­det­tään muo­dostanut. (Its en kuu­lu vihreisiin.)

  32. Har­ri Jun­tunen: Keskustelu pal­jas­taa täs­mälleen mikä on pielessä pääkaupunkiseudun kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Asioi­ta kytketään, koplataan ja kaivel­laan. Samaan aikaan, ja läh­es poikkeuk­set­ta, mis­sään merkit­tävässä asi­as­sa ei ole saavutet­tu kun­nol­lisia tulok­sia. Kun­tau­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä merkit­tävä osa asioista on päätet­tävä kansanäänestyk­sel­lä. Tämä nykyi­nen hali­in­torakenne ei kykene tekemään kestäviä ja tarpeek­si rohkei­ta päätök­siä, jot­ka oli­si­vat kansalais­ten kannal­ta hyviä.Caveat emp­tor. Olen uute­na ehdol­la vihrei­den lis­toil­la Helsingistä.

    Hark­itse vielä tuo­ta ehdolle aset­tau­tu­mista tai poli­it­tista uraasi, minus­ta et ole ihan oival­tanut että asi­at eivät esi­in­ny poli­ti­ikas­sa toi­sis­taan riip­pumat­ta eivätkä etene irral­lisi­na, kos­ka kenel­läkään ei (onnek­si) ole määräen­em­mistöä, vaan asi­at on pakko sopia pitkässä siimas­sa ryh­mien kesken. Tosin juuri Vihreis­sä esi­in­tyy paljon ns. ryh­mäkurin vas­tus­tamista, mikä johtaa siihen, että Vihreisi­in ei luote­ta sopimuskump­pan­i­na. Sikäli olet valin­nut loogis­es­ti oikein. Hienoa että osaat myös ryh­mässäsi ker­toa, miten merkit­tävis­sä kun­nal­li­sis­sa asiois­sa saavute­taan vih­doinkin kun­nol­lisia tulok­sia. Alka­jaisik­si olisi kiva kuul­la, kuka muo­toilee kysymyk­set kansanäänestyksiin?

  33. Kun­nal­lisil­la johta­jil­la, mut­ta myös toim­i­henkilöil­lä on väliä. mitä korkeam­mal­la on hier­arki­as­sa, sitä enem­män sil­lä on väliä. Tämä täältä näin ruohonjuuritasolta.

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paik­ka on aidosti poli­i­itisen virkamiehen — tai ‑naisen mes­ta, jos­sa pystyy, tulee ja täy­tyy viedä arvo­ja käytän­nön teok­si. Sen lisäk­si hier­arkises­sa organ­isaa­tios­sa on ihan oikeasti merk­i­tys­tä sil­lä mil­laisia arvo­ja viran­halti­jat “suos­tu­vat” ja kykenevät viemään eteen­päin. Paljon on ole­mas­sa ns. kuollei­ta kir­jauk­sia ja kir­jaimia, joista ei tule mitään käytän­nön toim­intaa ilman niitä toteut­tavia vir­ka- ja toim­i­henkilöitä. Siis sel­l­aisia jot­ka otta­vat asian toteuttaakseen. 

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilän henkilöl­lä on ollut merk­i­tys­tä aivan selvästi käytän­nön asioi­hin ja niiden sisältöi­hin ver­rat­tuna Kor­pisen aikaan. Samat­en Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Sauri on selvästi saanut kaupun­gin orga­ni­aa­tios­sa pain­oar­voa, joko tekemien­sä omien teko­jen­sa ansios­ta tai sit­ten siitä syys­tä että virkamieskun­ta välitellen vai­h­tuu ja itse viran­halti­joiden arvo­maail­ma on nykyään erilainen.

    Kun­nal­lis­vaal­i­t­u­lok­sil­la on myös tun­tunut ole­van merk­i­tys­tä näi­hin ole­mas­sa ole­vien viran­halti­joiden toimi­in, ihan kuin hallinnos­sa ihan oikeasti pyrit­täisi­in palvele­maan kansan mielipi­det­tä. Itsel­leni ainakin tuli välil­lä täysin yllä­tyk­senä kun oli tot­tunut saa­maan mm. ympäristöa­siois­sa näpeilleen ja yhtäkkiä kart­takep­pi jät­tikin viuhah­ta­mat­ta. Ker­ran ja ehkä toisenkin on näin käynyt, toisin paikoin sival­luk­set tule­vat yhä kuin Man­ulle illalli­nen. Väit­täisin että erit­täin demarip­i­toinen virkamieskun­ta osaa ja kyke­nee viemään koko hallintoa yhtä mil­tei miten mieliv­ät. Onnek­si nykyään halu­a­vat viksu­jakin asioita.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.