Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2012

 

Meri-Rasti­lan osayleiskaavaluonnos

Luulin tehneeni kotiläksyt ja tutus­tuneeni myös asukkaiden vai­h­toe­htokaavaan tajua­mat­ta, että niitä onkin kak­si. Näistä toinen, Our City, esitelti­in lau­takun­nalle, siis virkamiehet esit­te­liv­ät. Tämä vai­h­toe­hto perus­tuu Meri-Rasti­lan tiivistämiselle otta­mal­la lähivirk­istysaluei­ta ja puis­to­ja asuinkäyt­töön sekä säästämäl­lä Meri-Rasti­lan ranta­puis­to. Aja­tus vas­taa omaani. Mikä ote­taan rak­en­tamiseen, raken­netaan kun­nol­la ja tiivi­isti, ja tämän vastapain­ona jätetään kun­nol­lisia ja eheitä virk­istysaluei­ta. On ilah­dut­ta­va asia, että asukkaat ovat valmi­ita luop­umaan omista lähivirk­istysalueis­taan laa­jan yht­enäisen viher­alueen hyväk­si. Tätä pitäisi oikeas­t­aan kunnioittaa.

Meri-Rasti­laan liit­tyy kuitenkin ikävä seg­re­gaa­tio-ongel­ma. 1990-luvun laman olois­sa Erk­ki Heikkosen johta­ma kiin­teistölau­takun­ta halusi tur­va­ta raken­nus­tuotan­non jatku­misen ja muut­ti omis­tus­ton­tit sosi­aalisen asun­to­tuotan­non ton­teik­si. Tämä on johtanut täysin kaupun­gin tavoit­tei­den vas­taiseen asukas­jakau­maan. Maa­han­muut­ta­jien osu­us asu­jaimis­tos­ta on huo­mat­ta­van korkea. Meri-Rasti­lan uuden alueen on tarkoi­tus tas­apain­ot­taa tätä samaan tapaan kuin Aurinko­lah­den alue Vuosaaren toisel­la puolel­la. Helsingis­sä ei halu­ta keskit­tää maa­han­muut­ta­javäestöä samoi­hin kortteleihin.

Vai­h­toe­htokaavas­sa omis­tusasun­to­ja pitäisi rak­en­taa vuokrat­alo­jen väli­in. Kau­nis aja­tus, mut­ta pelkona on, etteivät ne menisi kau­pak­si. Lop­putu­lok­se­na voisi olla lisää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja lisää maahanmuuttajaväestöä.

Sik­si viras­to halu­aa eril­lisen asuinalueen Meri-Rasti­lan kylkeen.

En ole var­ma, toimi­iko viras­ton aja­tus. Vai­h­toe­htokaa­van kri­ti­ikissä viras­to on valitet­tavasti oike­as­sa. Nykyisen Meri-Rasti­lan alueelle ei saa omis­tusasum­ista. Mut­ta onnis­tuuko se edes nois­sa uusis­sa kort­teleis­sa? Jos onnis­tuu, helpot­taako se nykyisen alueen seg­re­gaa­tio-ongelmia, vai tuleeko siitä vain eriy­tynyt luk­susalue, jol­la ei ole kanssakäymistä tien toiselle puolelle. Koulus­sa väki tietysti sekoit­tuu, ja se on jo sinän­sä hyvä. Ja ostok­sil­la tavataan. ja metrossa.

Lau­takun­ta palaut­ti aikoinaan esi­tyk­sen vaa­tien keskit­tämään sama määrä asum­ista (2000 asukas­ta) pienem­mälle alueelle. Tont­ti­maan osu­us on nyt pienen­tynyt kol­man­nek­sel­la, joten talo­jen korkeus on kas­vanut. Komeal­la maise­mal­la varuste­tu­ista asun­noista voi tul­la hyvinkin houkut­tele­via. Uskoisin, että menevät kaupaksi.

Kansalais­palaut­teessa on epäilty mah­tuuko lisävä­ki metroon. Mah­tuu hyvinkin. Kos­ka metro haa­rautuu Itäkeskuk­ses­sa kah­teen haaraan, tarvi­taan Vuosaaren haar­alle lisää matkus­ta­jia, kun Mel­lun­mäen haar­allekin tulee eikä ole mah­dol­lista jakaa liiken­net­tä kuin kah­tia. On sitä pait­si mah­dut­ta­va. Sataa miljoon­aa ei löy­dy Kehä I:n ja Itäväylän risteyshirvi­tyk­seen ja vaik­ka löy­ty­isikin, tästä ympäristörikok­ses­ta ei päästä helpol­la yksimielisyy­teen. Metro on ain­ut tapa päästä ruuh­ka-aikana pois Vuosaaresta.

On kysyt­ty, mitä maakun­takaa­va sanoo tästä. Jos yleiskaa­va hyväksytään, se menee lausun­nolle maakun­tali­it­toon. Yleiseen elämänkoke­muk­seen viitat­en uskon, että maakun­tali­it­to puoltaa. Jos maakun­takaavas­sa ei olisi merkit­ty vih­ery­hteyt­tä tähän, viras­to olisi ehkä ehdot­tanut luon­non­ran­nan sijalle rantab­ule­var­dia, sel­l­aista, joka on Aurinkolahdessa.

Asia meni pöy­dälle kahdek­si viikok­si. Olen kolme seu­raavaa kok­ous­ta pois lau­takun­nas­ta, jotyen Mikko Särelä hoitaa puolestani tämän asian.

Olympiakylän kaa­va

Meni läpi yksimielis­es­ti. Suo­je­lu­tarkoituk­ses­sa kaavaan oli laitet­tu hissikiel­to. Sitä arvostelti­in sekä sik­si, ettei hisse­jä pidä kieltää että sik­si, mitä järkeä on kieltää hisse­jä, joi­ta on mah­do­ton rak­en­taa. Annoin men­nä, vaik­ka olisi ehkä pitänyt pois­taa se hissikiel­to sekä syr­jivänä että turhana.

Liiken­nein­vestoin­tisu­un­nitel­ma

Läpi yhdel­lä muu­tok­sel­la. Kus­taa Vaasan tien kevyen liiken­teen alikulku vai­hdet­ti­in Paciuk­senkadun alikulku­un, kos­ka jälkim­mäistä tarvi­taan ja edel­lis­es­tä on tulos­sa niin huono, ettei kukaan sitä käytä. Pyörä­tuo­lille se ei kel­paisi, kos­ka kalte­vu­us on kymme­nen pros­ent­tia. Kyselin Topeliuk­senkadun ratikas­ta. Se ei kuulem­ma ole teknis­es­ti aikaistet­tavis­sa. Munkkivuoren ratik­ka ei ole valmis päätettäväksi.

 

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2012”

  1. Ei Meri-Rasti­las­sa ongel­ma ole se, etteikö alueelle saisi omis­tusasun­to­ja, tehdään­pä sit­ten viras­ton kaaval­la tai vai­h­toe­htoisel­la taval­la. Ongel­ma on se, ettei gryn­der­it saa niistä sitä hin­taa mitä muual­ta, eivätkä halua rak­en­taa sel­l­aista. Tuol­laine­han saat­taisi laskea Helsin­gin asun­to­jen hin­tata­soa = gryn­derei­den katetta. 

    Tuos­sa olisi nyt tilaisu­us ryhtyä mur­ta­maan KSV;n ja Kiin­teistövi­ras­ton virkami­esten sekä gryn­derei­den välistä sym­bioosia hake­mal­la vai­h­toe­htisia toteu­tustapo­ja saa­da kohtu­uhin­taista omis­tusasum­ista Helsinki­in. Löy­tyykö poli­it­tista rohkeut­ta, tuskin näil­lä päättäjillä.

  2. Meri-Rasti­lan vai­h­toe­htoinen OURCi­ty ‑kaa­va nos­taa alueen vahvuuk­sia voimakkaam­min esille. Samal­la kaa­va pyrkii kehit­tämään seu­tua jo raken­netun alueen sisäl­lä. Täl­laisia suun­nitelmia tarvit­taisi­in lisää, kun uuden­laiset haas­teet ovat käsillä.

    Kaupun­ki on jo kat­sonut, että ilmas­ton­muu­tok­sen hait­to­ja tor­ju­taan parhait­en viher­aluei­den avul­la. Lähilu­on­to tukee myös ihmis­ten hyv­in­voin­tia usein eri tavoin.

    Vai­h­toe­htokaa­va linkit­tää Meri-Rasti­lan ulkoilupuis­ton tiivi­im­min myös Itä-Helsin­gin kult­tuuripuis­toon. Idässäkin tarvi­taan keskus­puis­ton kaltaisia viherkiiloja.

    Vai­h­toe­htokaavas­sa tur­vataan liikun­tamah­dol­lisuuk­sia niin van­hoille kuin nuo­rillekin. Niin koul­u­laiset kuin aikuiset käyt­tävät ulkoilupuis­toa. Lisäk­si Harus­puis­toon Meri-Rasti­lan sisälle suun­nitel­laan uuden­laista toim­inta­paikkaa nuorille.

    Yksi alueen ihmis­ten toiveista on toimivien yhteis­ten kokoon­tu­mi­s­paikko­jen saami­nen Meri-Rasti­laan. Tätäkin on koetet­tu ratkoa.

    Ulkoilupuis­ton säi­lyt­tämisen lisäk­si on kiin­nitet­ty huomio­ta kevyen liiken­teen ja käve­lyn viher­re­it­tei­hin alueen sisällä.

    Lisäk­si on haet­tu ratkaisu­ja helpot­ta­maan alueen hah­mot­tamista myös ulkop­uolisen silmin.

    Vai­h­toe­htokaavaan kan­nat­taa tutustua.

    T: Olli

  3. Oikeas­t­aan on erikoista, että Meri-Rasti­lan suun­nitel­mal­la syn­nytetään vas­takkainaset­telua kaupun­gin ja asukkaiden välil­lä. Kuitenkin lähtöko­htais­es­ti kaupun­gin pitäisi olla asukkaitaan varten.

    OURCi­ty-ryh­män tekemä vai­h­toe­htokaa­va antaisi mah­dol­lisu­u­den yhdis­tää sekä kaupun­gin että asukkaiden edut. Kaa­van suun­nit­telu on ollut asukkai­ta osal­lis­tavaa: OURCi­ty-arkkite­hdit ovat kuun­nelleet mielip­iteitämme ja tutus­tuneet Meri-Rasti­laan asukkaiden näkökulmasta. 

    Jos Meri-Rasti­laa lähdet­täisi­in suun­nit­tele­maan OURCi­ty-suun­nitel­man poh­jal­ta, Helsinki­in saataisi­in asukaslähtöisen kaupunkisu­un­nit­telun pilot­ti­hanke. OURCi­ty-arkkite­hdit ovat huo­man­neet sen, mikä lähiössämme on hyvää — hieno rantamet­sä ja ihmis­ten yhteisöllisyys. 

    Täl­lainen pilot­ti­hanke yhdis­täisi sekä kaupun­gin että asukkaiden edut. Helsin­ki saisi run­saasti myön­teistä huomio­ta asukaslähtöis­es­tä kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Kos­ka OURCi­ty-ryh­män arkkite­hdit ovat Suomeen muual­ta muut­tanei­ta, tulisi han­kkeelle toden­näköis­es­ti myös kan­sain­välistä huomiota.

  4. Se ei kuulem­ma ole teknis­es­ti aikaistettavissa. 

    Suom. huom.

    Emme halua sitä…

  5. Meil­lä suo­jelu­un suh­taudu­taan liian tiukkapipois­es­ti. Kyl­lä van­hat talot voi säi­lyt­tää olen­nais­es­ti ja hen­geltään saman­laisi­na, vaik­ka niitä muutet­taisi­in paljonkin. Ongel­ma on ehkä jär­jestelmässä, joka toimii niin, että mis­tään ei neu­votel­la, vaan kaik­ki tapah­tuu etukä­teen annet­tu­jen määräys­ten mukaan — joiden pitää olla mah­dol­lisim­man kat­ta­vat ja laa­ja-alaiset, ettei jää porsaanreikiä.

  6. Koos­t­uuko Meri-Rasti­lan nykyi­nen asu­jaimis­to kokon­aisu­udessaan kirves­murhaa­jista, vai mitä niin kamalaa siel­lä on, että omis­tusasun­not eivät lainkaan menisi kau­pak­si? Eikö tässä blo­gis­sa ole lop­ut­tomasti jauhet­tu asun­top­u­laa ja kohtu­uhin­tais­ten omis­tusasun­to­jen puut­tumista Helsingistä? Vai onko viras­ton lähtöko­h­ta se, että uut­ta kaavoite­taan vain ja ain­oas­taan hyvätuloisille?

    Aika omi­tu­inen kiemu­ra tuo viralli­nen kaavae­hdo­tus. Meri-Rasti­lan ysärilähiö­mallin ongelmista ei nähtävästi ole viisas­tut­tu yhtään. Minus­ta tuom­moista ei pitäisi rak­en­taan min­nekään, oli­pa paikalla luon­toar­vo­ja tai ei. Mitä pitäisi tapah­tua, että viras­to suun­nit­telisi yhden oikean kort­telin Itä-Helsinkiin?

  7. Minä en sit­ten mil­lään usko, että Helsingistä löy­tyy ain­ut­takaan sel­l­aista loukkoa, johon asun­to­ja rak­en­ta­mal­la ei saisi kui­tat­tua raken­nuskus­tan­nuk­sia ja kohtu­ullista katetta. 

    Vaik­ka ne asun­not meni­sivät kovan rahan asun­toinakin kau­pak­si pikkuisen halvem­mal­la kuin muual­la vas­taavien yhteyk­sien päässä, en nyt yhtäkkiä käsitä, mitä kaupun­ki tuos­sa häviäisi. Ei asun­top­u­lan olois­sa uusi­in kovan rahan asun­toi­hin mitään köy­hälistöä muu­ta edes vuokralle.

    Pikem­minkin on pelät­tävis­sä että alueen gen­tri­fikaa­tio aiheut­taa painet­ta sosi­aalisen asumisen vähit­täiseen pois­si­ivoamiseen alueelta.

  8. Ville:
    Meil­lä suo­jelu­un suh­taudu­taan liian tiukkapipois­es­ti. Kyl­lä van­hat talot voi säi­lyt­tää olen­nais­es­ti ja hen­geltään saman­laisi­na, vaik­ka niitä muutet­taisi­in paljonkin. Ongel­ma on ehkä jär­jestelmässä, joka toimii niin, että mis­tään ei neu­votel­la, vaan kaik­ki tapah­tuu etukä­teen annet­tu­jen määräys­ten mukaan – joiden pitää olla mah­dol­lisim­man kat­ta­vat ja laa­ja-alaiset, ettei jää porsaanreikiä.

    Tämä vähän ihme­tyt­tää. Mut­ta misä vika, ei vält­tämt­tä museovirastossa.

    Ruot­salais­syn­tyisen arkkite­hti Chiewitzin piirtämä uus­goti­ikkaa edus­ta­va Helsin­gin Ritar­i­huone on yksi sekä his­to­ri­al­l­lis­es­ti että raken­nus­taiteel­lis­es­ti kaupun­gin arvokkaimpia kohtei­ta. Raken­nuk­sen hoi­dos­ta sivu­toime­naan vas­taa­van ritar­i­huonekam­reeri Johan Groten­feltin mukaan he ovat saa­neet tehdä aina tarvit­ta­vat muu­tok­set toimisto‑,ullakko- kel­lari- ja teknisi­in tiloi­hin. Itse kok­ous­sali, johtoku­nan huone ja por­taikko on luon­nol­liet­si säi­lyte­ty ennallaan.

    Näin on saatu run­saasti nykyaaikaista vuo­rat­tavaa toimis­toti­laa, jon­ka tuloil­la arvokas­ta rak­enus­ta voidaan ylläpitää. Pitkäaikaisel­la sopimuk­sel­la vuokralainen muuten on Suo­ma­laisen kir­jal­lisu­u­den seu­ra. Groten­felt on joutunut tietenkin neu­vot­tele­maan paljon museovi­ras­ton kanssa ja suun­nit­temaan huolel­la, mihin hänel­lä sekä insinöörinä etä ekonom­i­na on hyvät edel­ly­tyk­set. “Kois­takin asioisat museovi­ras­to on nil­lit­tänyt.” Ja neu­vo­ja saatavis­sa, kun huolel­la tutkii pien­tä punaista krjaa eli Aateliskalenteria.

  9. Jos kan­net­tu vesi ei pysy kaivos­sa, tor­juuko viereen raken­net­tu ja uudel­la kut­sumanimel­lä varustet­tu alue segregaatiota?

  10. Meri-Rasti­lan vai­h­toe­htoinen kaa­va ottaa seg­re­gaa­tioon kan­taa toisen­lais­es­ta näkökul­mas­ta. Kun KSV:n kaa­van lähtöko­h­ta on, että Meri-Rasti­la on paikkana niin epämiel­lyt­tävä, että viereen tarvi­taan erilli­nen alue, läh­tee OURCi­ty-ryh­mä siitä, että nyky­istä aluet­ta kehit­tämäl­lä Meri-Rasti­las­ta on mah­dol­lista saa­da pait­si houkut­tel­e­va uusille tuli­joille, myös jatkos­sakin viihty­isä nyky­isille asukkaille. 

    OURCi­ty-ryh­mästä löy­tyy seg­re­gaa­tioasiantun­te­mus­ta, sil­lä sen puheen­jo­hta­jana toimii Michail Galanakis, joka on tutk­in­ut sosi­aal­ista eriy­tymistä sekä Helsingis­sä että Ateenas­sa. Hän on kir­joit­tanut aiheesta kir­jan Space Unjust.

    KSV:n mallis­sa seg­re­gaa­tioon yritetään puut­tua van­hal­la, jo toim­i­mat­tomak­si osoit­tuneel­la keinol­la ja ole­tuk­sel­la, että keskimääräistä hyv­in­voin­tia olisi muual­lakin kuin tilas­tois­sa. Samal­la Vuosaa­res­sa varat­taisi­in jälleen ker­ran ranta-alue yksit­täiselle asukas­ryh­mälle. Kart­taa kat­so­ma­l­la voisi huo­ma­ta tietyn­laisen asu­tuk­sen muo­dosta­van kehän Vuosaaren rantavi­ivaa pitkin, muiden asukkaiden jäädessä sen keskelle. Kut­su­isin tätä segregaatioksi.

  11. Tapio Pel­to­nen:
    Minä en sit­ten mil­lään usko, että Helsingistä löy­tyy ain­ut­takaan sel­l­aista loukkoa, johon asun­to­ja rak­en­ta­mal­la ei saisi kui­tat­tua raken­nuskus­tan­nuk­sia ja kohtu­ullista katetta. 

    Sel­l­ainen ske­naario tulee mieleen, että jos (puh­taasti ‘jos’, en väitäkänä tun­te­vani aluet­ta), hin­ta menee riit­tävän alhaisek­si, niin alka­isiko tuo sit­ten kiin­nos­ta­maan yksi­ty­istä vuokra-asun­tosi­joit­ta­jaa? Lop­putu­los ei poikenne merkit­tävästi kun­nal­li­sista vuokrat­aloista asukkaiden suhteen.

  12. OS:“Vaihtoehtokaavassa omis­tusasun­to­ja pitäisi rak­en­taa vuokrat­alo­jen väli­in. Kau­nis aja­tus, mut­ta pelkona on, etteivät ne menisi kaupaksi.”

    Miten niin eivät menisi? Onko kokeil­tu? Ton­tit vaan jakoon ja ellei gryn­dere­itä kiin­nos­ta niin ATT raken­nut­taa ja myy. 

    Lep­pä­suol­la eivät omis­tusasun­not mene kau­pak­si, kos­ka hin­ta on vedätet­ty niin korkealle, ettei kel­lään ole siihen varaa. Kri­ti­soi ennem­min sitä suunnitelmaa.

    Vai onko Meri-Rasti­las­sa vaarana, että uud­is­tuotan­non hin­ta jää järkevälle tasolle? Kukas sit­ten ne 6000 eur/m2 uudet ele­ment­ti­bok­sit ostaa?

  13. Vai­h­toe­htokaa­van kri­ti­ikissä viras­to on valitet­tavasti oike­as­sa. Nykyisen Meri-Rasti­lan alueelle ei saa omistusasumista. 

    Voisiko tätä hie­man ava­ta? Ei kai Meri-Rasti­lan maine niin huono ole. Ja onhan Helsingis­sä monin paikoin vuokrat­alo­ja ja omis­tustalo­ja vieri vieren. Tämä on joka tapauk­ses­sa ydinkysymys jos pyritään purka­maan seg­re­gaa­tioke­hi­tys­tä. KSV tietysti puo­lus­taa omaa kaavaansa, mut­ta nyt tun­tuu siltä, että argu­ment­ti on liioiteltu.

  14. Mikko H:
    Aika omi­tu­inen kiemu­ra tuo viralli­nen kaavae­hdo­tus. Meri-Rasti­lan ysärilähiö­mallin ongelmista ei nähtävästi ole viisas­tut­tu yhtään. Minus­ta tuom­moista ei pitäisi rak­en­taan min­nekään, oli­pa paikalla luon­toar­vo­ja tai ei. Mitä pitäisi tapah­tua, että viras­to suun­nit­telisi yhden oikean kort­telin Itä-Helsinkiin? 

    Val­lanku­mous. Umpiko­rt­telil­la tavataan!

  15. sehta: Voisiko tätä hie­man ava­ta? Ei kai Meri-Rasti­lan maine niin huono ole. Ja onhan Helsingis­sä monin paikoin vuokrat­alo­ja ja omis­tustalo­ja vieri vieren. Tämä on joka tapauk­ses­sa ydinkysymys jos pyritään purka­maan seg­re­gaa­tioke­hi­tys­tä. KSV tietysti puo­lus­taa omaa kaavaansa, mut­ta nyt tun­tuu siltä, että argu­ment­ti on liioiteltu.

    Olen ihme­tel­lyt, mis­tä Meri-Rasti­lan huono maine on peräisin, sil­lä itse pidän sitä viihty­isänä ja tur­val­lise­na paikkana. Koen, että suurim­man syr­jäy­tymis­vaaran meille meri­rasti­lalaisille aiheut­taa seg­re­gaa­tiokeskustelu, jota käy­dään ohit­semme ja ylitsemme.

    En osaa nähdä tälle keskustelulle mitään muu­ta tarkoi­tus­ta kuin KSV:n halu puo­lus­taa kaavaansa. Muis­sa lähiöis­sä ei ole koet­tu ongel­mallisek­si sijoit­taa omis­tusasun­to­ja vuokrat­alo­jen viereen. En myöskään ole kuul­lut, etteivät asun­not Rasti­lankallios­sa menisi kau­pak­si, kos­ka vier­essä on vuokratalo.

  16. sehta: Voisiko tätä hie­man ava­ta? Ei kai Meri-Rasti­lan maine niin huono ole. Ja onhan Helsingis­sä monin paikoin vuokrat­alo­ja ja omis­tustalo­ja vieri vieren. Tämä on joka tapauk­ses­sa ydinkysymys jos pyritään purka­maan seg­re­gaa­tioke­hi­tys­tä. KSV tietysti puo­lus­taa omaa kaavaansa, mut­ta nyt tun­tuu siltä, että argu­ment­ti on liioiteltu.

    Kyse on siitä, ettei pilalle hem­motel­lut gryn­der­it halua rak­en­taa kuin satavar­mo­ja kohtei­ta huip­pu­paikoil­la, jois­sa katet­ta jää puo­let asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. KSV, Kiin­teistävi­ras­to, gryn­der­it ja Osmon kaltaiset päät­täjät elävät sel­l­aises­sa keskinäisessä sym­bioosis­sa, ettei sitä halu­ta sotkea esim. sil­lä, että han­ki­taan joku muu taho (kuin per­in­teiset gryn­der­it) toteut­ta­maan hie­man halvem­pia asun­to­ja tälle alueelle.

    Erot­ta­mal­la uusi alue van­has­ta saadaan noi­ta “mer­inäköalal­la kaukana vuokrat­aloista” tont­te­ja gryn­dereille nos­ta­maan entis­es­tään Helsin­gin hintatasoa

  17. Markku af Heurlin: Helsin­gin Ritar­i­huone on yksi sekä his­to­ri­al­l­lis­es­ti että raken­nus­taiteel­lis­es­ti kaupun­gin arvokkaimpia kohtei­ta. Raken­nuk­sen hoi­dos­ta sivu­toime­naan vas­taa­van ritar­i­huonekam­reeri Johan Groten­feltin mukaan he ovat saa­neet tehdä aina tarvit­ta­vat muu­tok­set toimisto‑,ullakko- kel­lari- ja teknisi­in tiloihin.

    Olen samaa mieltä, että suo­jelu Helsingis­sä on ollut varsin jous­tavaa: myös koko Suomen­lin­na on hyvä esimerk­ki siitä, miten arvokkaalle kaupungi­nos­alle paras­ta suo­jelua on, että mah­dol­lis­te­taan sen uud­is­t­a­mi­nen ja lisärak­en­t­a­mi­nen, jol­loin se pysyy elin­voimaise­na. Hissien rak­en­tamiskiel­to Olympiakylässä kuu­lostaa tässä kon­tek­stis­sa oudol­ta. Suo­jelun toim­inta­malli kuu­lostaa samal­ta kuin suo­ma­laisen kaavoituk­sen: tehdään esim. yksi­tyisko­htaisen tarkat määräyk­set siitä, minkä väri­nen ja mis­tä mate­ri­aal­ista ja mil­laiset ikku­na-aukot talos­sa pitää olla. Vai­h­toe­hto olisi tehdä yleispi­irteisem­mät määräyk­set (esim. koko kaupungi­nos­alle annetaan yleinen suo­jelu-merk­in­tä tai kaavoituk­ses­sa määritetään vain raken­nu­soikeus ja raken­nuk­sen korkeus) ja sit­ten neu­votel­la, kun joku halu­aa rak­en­taa tai tehdä muu­tok­sia, mitä ja miten on mah­dol­lista niitä tehdä.

  18. Kun tätä asi­aa on pyöritel­lyt, tuo OurCi­ty kaa­va alkaa tun­tua entistä houkut­tel­e­vam­mal­ta. Sen ongel­mana on, miten kovan­ra­han asum­ista saadaan alueelle. Onhan Helsingillä oma raken­nut­ta­jay­htiö, joten tämäkin asia on hoidet­tavis­sa. Eräs vai­h­toe­hto voisi­vat olla kaupun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuokra-asun­not. Ne ovat parem­pia kuin yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien omis­ta­mat, kos­ka kaupun­ki voi niis­sä vaikut­taa asukas­val­in­taan alueen sosi­aal­ista monipuolisu­ut­ta vahvis­taen. Tämä voi mak­saa kaupungille jotain, mut­ta niin mak­saa se segregaatiokin.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Eräs vai­h­toe­hto voisi­vat olla kaupun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuokra-asun­not. Ne ovat parem­pia kuin yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien omis­ta­mat, kos­ka kaupun­ki voi niis­sä vaikut­taa asukas­val­in­taan alueen sosi­aal­ista monipuolisu­ut­ta vahvistaen. 

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Olisko nois­sa sit­ten jotain kään­teisiä tulo­rajo­ja vuokralaisille? Tai valikoitaisi­inko asukkai­ta etnisin perustein, että saadaan alueelle sopi­va diver­si­teet­ti? Vähän pelot­taval­ta kuulostaa.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Sen ongel­mana on, miten kovan­ra­han asum­ista saadaan alueelle.

    Ilmeis­es­ti min­un asun­tomarkki­noiden ymmär­ryk­sessäni on jotakin vial­la. Min­un tietääk­seni 2000 euroa neliö riit­tää oikein main­iosti kohtu­u­laadukkan ker­rostalon rak­en­tamiseen. Tuo tarkoit­taa, että esimerkik­si uusi 50 neliön kak­sio mak­saa 100 000 euroa. On aivan käsit­tämätön­tä jos tuol­la hin­nal­la ei tule pitkää jonoa halukkai­ta osta­jia, olkoon kuin­ka “huonol­la” seudul­la tahansa.

  21. Mitä oli­si­vat kaupun­gin omis­ta­mat kovan rahan vuokra-asun­not? Miten ne eroaisi­vat muista kaupun­gin uuden tuotan­non vuokra-asun­noista eli mikä oikeut­taisi korkeam­man vuokran? Tuskin ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan mon­ta sataa kuus­sa lisää pelkästään parem­mista pin­ta­ma­te­ri­aaleista ja kodinkoneista, vier­essä ole­vi­in halpoi­hin kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin ver­rat­tuna (jos sel­l­aisia edes tulisi).

    Itse voisin kuvitel­la edullisehko­jen (halv­in­ta mitä nyt pk-seudun raken­nuskus­tan­nuk­sil­la saatavis­sa on) omis­tusasun­to­jen menevän metro-ase­man ja merenkin lähel­lä kau­pak­si halpo­jen vuokra-asun­to­jenkin keskel­lä. Vaan mik­si kukaan mak­saisi halpo­jen vuokra-asun­to­jen keskel­lä kovaa vuokraa ja vaik­ka näin kävisi, monipuolis­taisiko se sosi­aal­ista raken­net­ta merkittävästi…

    1. Ei ketään tietenkään voi pakot­taa vuokralaisik­si niihin. Ne oli­si­vat kuitenkin halvem­pia kuin vapaan markki­nan asun­not. Niihin voisi liit­tää myös lunastusoikeuden.

  22. Voisiko tuon hoitaa niin, että kaupunk­in­raken­nut­taa ja lait­taa myyn­ti­in ja jos ei käy kau­pak­si, niin etsii sit­ten vuokralaisia joil­lakin perusteil­la? Markki­navoimi­in voisi koit­taa luot­taa sen ver­ran, että päät­täjä ei etukä­teen tykönään päätä, että ei tätä kukaan osta.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun tätä asi­aa on pyöritel­lyt, tuo OurCi­ty kaa­va alkaa tun­tua entistä houkut­tel­e­vam­mal­ta. Sen ongel­mana on, miten kovan­ra­han asum­ista saadaan alueelle. 

    Ei tuo ole ongel­ma. Ongel­ma on se, että te Helsin­gin päät­täjät suositte gry­dere­itä ja näette ain­oana ratkaisuna tavak­si tulleel­la gryn­dauk­sel­la tuote­tut kovan rahan asunnot. 

    Töölö raken­net­ti­in aikanaan ilman iso­ja gryn­dere­itä, samoin Kru­unuha­ka ja mon­et muut arvokkaat alueet. Uno­htakaa nyt tuo kapeakat­seisu­us, raken­nus­li­ikkei­den ehdoil­la elämi­nen, ja tehkää hyviä kovan rahan omis­tusasun­to­ja ilman että takaat­te gryn­dereille hir­mu­voit­to­ja. Rohkeut­ta Osmo!

  24. Sitä kol­mat­ta var­jokaavaa en ole näh­nyt. Ehkä senkin löytää jostain hel­posti. Ainakin kadun­tal­laa­jana pidän tuos­ta ourci­ty suun­nitel­mas­ta. Voisi toteut­taa joka tapauksessa.Ensisijaisesti toivoisin tuon tyyp­pistä täy­den­nys­rak­en­tamista kuin ranto­jen pilkkomista. Mut­ta tuo ourci­ty suun­nitel­ma ei vas­taa ksvn mer­i­maise­marak­en­tamista. Niitä kovan­ra­han asun­to­ja­han nyt halu­taan hienoil­la maisemilla. 

    Var­tiosaaren gryn­daamis­es­ta on puhut­tu ikuis­es­ti. Sitäkin mietitään edelleen. Vai­h­toe­htoina on Var­tiosaaren yhdis­tämi­nen Laa­jasa­loon ja Ram­sin­niem­meen. Se olisi suo­raan Meri-Rasti­lan eteläpuolel­la. Tämäkin tulee pöy­dälle jos­sain vai­heessa. Meri-Rasti­lan ranta-alueen jonk­i­nasteinen rak­en­t­a­mi­nen tulee kum­mitele­maan edelleen jos jostain kum­man syys­tä tuo var­jokaa­va toteut­taisi­in kaupun­gin kaa­van sijasta.Vartiosaaren gryn­daami­s­paineet tule­vat aiheut­ta­maan voimakas­ta vas­tus­ta ja nim­by­ilua Laa­jasa­los­sa , Var­tiosaa­res­sa, Ram­sin­niemessä , Meri-Rasti­las­sa sekä Vuosaa­res­sa. Mökkivä­ki ja asukkaat tule­vat vas­tus­ta­maan rak­en­tamista ja lisään­tynyt­tä liiken­net­tä. Ja min­unkin mielestä joku kuusikaistainen motari tuo­ta reit­tiä olisi järkyt­tävä irviku­va. Kum­minkin ennem­min tai myöhem­min on tässä tilanteessa vain pakko astua jonkun varpaille. Nyt pitäisi saa­da edes jotenkin (city)vihreätä ajat­telua koko alueen tule­vaisu­u­den huomioon ottavi­in isom­pi­in suunnitelmiin.

  25. Seg­re­gaa­tio on jous­ta­va sana. Puhu­jas­ta ja tilanteesta riip­pu­vasti se saat­taa liit­tyä use­am­man­laiseen jaotteluun.

    Yksi vai­h­toe­hto on, että uno­hde­taan “S” ‑sana kokon­aan ja mietitään, onko seudul­la hyvä elää. Meri-Rasti­las­sa on monia hyvän elämän edel­ly­tyk­siä, joi­ta voidaan entis­es­tään vahvis­taa. Lähilu­on­non lisäk­si myös monikult­tuurisu­udessa voi nähdä vahvu­ut­ta. Ongelmi­akin toki on. Niitä OURCi­ty ‑kaa­va läh­tee ratko­maan jo raken­netun alueen sisällä.

    Hyvän elämän ytimessä ei vält­tämät­tä ole sekään, asuuko ihmi­nen esimerkik­si omis­tus- vai vuokra-asun­nos­sa. Monis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa vuokral­la asumisen rooli on paljon vahvem­pi kuin Suomessa.

    Ihmiset ovat luon­nos­taan eri­laisia. Hyvä kaupungi­nosakin voi rak­en­tua use­am­mal­la tavalla.

  26. migul: Sitä kol­mat­ta var­jokaavaa en ole näh­nyt. Ehkä senkin löytää jostain helposti

    Ihan kolmea “var­jokaavaa” ei sen­tään ole. On KSV:n “viralli­nen” kaa­va ja kak­si vai­h­toe­htokaavaa. Toinen on OurCi­ty-ryh­män ehdo­tus, joka oli KS-lau­takun­nas­sa 24.4.virallisen kaa­van mukana. Toinen vai­h­toe­htokaa­va on Kaup­Su-yhdis­tyk­sen tekemä, joka näil­lä tiedoin on lau­takun­nas­sa 8.5. Se ei ole netis­sä, sen saa tilaa­mal­la osoit­teesta ram.ses@hotmail.fi. Lai­tan tähän vielä ehdo­tuk­sen tek­stiosan tiivis­telmän, joka oli jo viereisel­lä palstalla.

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Rasti­lan osayleiskaavas­sa Meri-Rasti­lan rantamet­sään on suun­nitel­tu asuinko­rt­telei­ta 2000 asukkaalle. Alue on korkea kallio­har­janne, jos­sa sijait­see mm. Litori­nameren ranta­muo­dostel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­sässä on asukkaiden ahk­erasti käyt­tämiä ulkoil­ure­it­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­nitel­mat perus­tu­vat van­hen­tuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisi­vat rantamet­sän pohjoisosan kallioi­neen ja rantoi­neen. Vuosaaren asukkaat vas­tus­ta­vat met­sän hävit­tämistä, se olisi myös täysin vas­toin ilmastopoli­ti­ikan tavoitteita. 

    Metroase­man ympäristön tiivistämi­nen on sinän­sä perustel­tua ja kestävän kehit­tämisen mukaista, se kos­kee kaikkia van­ho­ja asemia Kulosaares­ta Mel­lun­mä­keen. Rasti­las­sa sen voi kuitenkin tehdä kaata­mat­ta mon­taakaan puu­ta, suuri osa asuinko­rt­teleista on mah­dol­lista sijoit­taa nykyisen asun­to­vaunualueen paikalle. Rasti­lan kar­tano ympäristöi­neen ja rantamet­sä voidaan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vaunualue on raken­net­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Leir­in­tä on mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä metroase­man vier­essä, tehot­tomam­paa olisi ehkä vain golfkent­tä. Alueel­la on varsi­naista toim­intaa muu­ta­mana kesäkuukaut­e­na, suurim­man osan vuot­ta se palvelee asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­tys­tä. Leir­in­täalueen nykysi­jain­ti on epä­tarkoituk­sen­mukainen, alue on jäänyt korkean Rasti­lankallion kort­telin ja raskaasti liiken­nöi­dyn Vuo­tien väli­in. Vuosaaren asukkaat tai muut helsinkiläiset eivät itse hyödy aida­tus­ta leir­in­täalueesta mil­lään tavalla. 

    Sesonki­aikaan leiri­nalueen kap­a­siteet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­lisu­ut­ta ole. Sekä koti­mainen, että ulko­mainen asun­to­vaunumatkailu tulee lähivu­osi­na lisään­tymään voimakkaasti suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle. Leir­in­täalue joudu­taan joka tapauk­ses­sa joidenkin vuosien päästä siirtämään väl­jem­pi­in maisemiin.

    Liikun­tavi­ras­to saat­taa pitää nyky­istä sijain­tia hyvänä kun kesä­tur­is­tit pää­sevät metrol­la keskus­taan. Kuitenkin oleel­lisem­paa on tuhan­nen uuden asukkaan päivit­täiset työ- ja asioin­ti­matkat. Paradok­saalis­es­ti juuri metroase­man läheisyys, joka on etu leir­in­täalueen asi­akkaille, on juuri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siirtää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tävis­sä esim. Öster­sun­domin liitos­alueelta jonne ollaan suun­nit­tele­mas­sa yleiskaavaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sinne on suun­nitel­tu myös vene­sa­tamia, uimaran­to­ja ja ranta­puis­to­ja, Talosaa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­dessä on ihanteelli­nen paik­ka leir­in­täalueelle. Liityn­täli­ikenne Itäkeskuk­seen on help­po jär­jestää. Sitä pait­si kar­avaa­narit ja per­heet liikku­vat yleen­sä – autolla!

    Leir­in­täalueen nykyi­nen tont­ti on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja toim­intaa hoitaa Liikun­tavi­ras­to. Siir­to on kaupun­gin omas­sa päätös­val­las­sa. Maapo­h­jan tuo­tol­la on mah­dol­lista kat­taa uuden leir­in­täalueen perustamiskustannukset.. 

    Riip­puen ker­rosko­rkeuk­sista vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mas­sa on mah­dol­lista sijoit­taa 1800–2200 asukas­ta alle 500 m:n jalankulkuetäisyy­den päähän metroase­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m). Radan pohjois­puolelle, pääasi­as­sa asun­to­vaunualueelle mah­tuu n. 1000 asukas­ta. Metro­radan kupeeseen ehdote­taan 1–2 tor­ni­taloa (n. 16 krs) Rasti­lan maamerkik­si ja Vuosaaren ”kaupung­in­por­tik­si”. Ostoskeskuk­sen ympäristöä on tiivis­tet­ty. Meri-Rasti­lantien var­rel­la ja Harus­puis­ton yhtey­dessä on jonkin ver­ran täydennysrakentamista

    Leir­in­täalueen siirtämi­nen olisi ns. WIN-WIN-WIN — ratkaisu, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­sivät; Meri-Rasti­lan asukkaat saisi­vat pitää lähimet­sän­sä, retkeil­i­jät saisi­vat parem­man laa­jem­man merelli­nen sijain­nin ja tarvit­ta­va lisäk­er­rosala voidaan sijoit­taa metroase­man viereen .

    Kaik­ki kolme, leir­in­täalue, uusi asuinalue ja met­sä eivät saman metroase­man viereen mah­du. Jos voi vali­ta uhrataanko metroase­man ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimet­sä Meri-Rasti­las­ta, vai asun­to­vaunu­jen parkkipaik­ka ja muu­ta­ma lau­tamök­ki leir­in­täalueelta, vas­taus pitäisi olla itses­tään selvä. Leir­in­täalueen voi aina siirtää ja perus­taa muualle, ker­ran kaadet­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa koskaan takaisin. 

    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työryh­mä, VUOSAARI

    Kaup­Su on avoin yhdis­tys, jon­ka tarkoi­tus on edis­tää parem­paa ympäristö- ja kaupunkisu­un­nit­telua eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la. Yhdis­tys koos­t­uu vart­tuneem­mista insinööreistä, arkkite­hdeista ym. suun­nit­telijoista ja asiantun­ti­joista. Yhdis­tys toimii verkos­tona ja muo­dostaa eril­lisiä työryh­miä tarpeen mukaan. Rasti­la-työryh­mään ovat osal­lis­tuneet mm. Esa Enqvist (liikenne), Sep­po Honka­nen (arkkite­htu­uri, kaavoitus), Arto Peso­nen (luon­nonympäristö), Liisa Tukkimä­ki ( etnolo­gia, yhdis­tyk­sen tiedottaja). 

    Yhtey­det
    Arkkite­htu­u­ri­toimis­to Sep­po Honka­nen, Iilu­odon­tie 7A 00990, Helsin­ki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044–033-4088

  27. Vai­h­toe­htokaavas­sa omis­tusasun­to­ja pitäisi rak­en­taa vuokrat­alo­jen väli­in. Kau­nis aja­tus, mut­ta pelkona on, etteivät ne menisi kaupaksi. 

    Ainakin meil­lä Län­si-Pasi­las­sa on vieri vier­essä omis­tusaun­to­ja ja vuokrat­alo­ja; hyvin menevät kaupaksi.

  28. Tämän blo­gin etu­sivul­la ole­vaa KSV:n tekemää havain­neku­vaa kat­soes­sa tuli mieleen, että myös täl­laiseen mate­ri­aali­in tarvit­taisi­in jonkin­lainen “kulut­ta­jan­suo­ja”.

    Kuvas­sa talot ovat ilmestyneet luon­toalueen keskelle ikään kuin ne oli­si­vat kas­va­neet maas­ta tai pudotet­tu ilmas­ta. Kuvas­sa ei myöskään näy teitä tai parkkipaikko­ja. Tosielämässä rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu kuitenkin melko karul­la taval­la ja alue näyt­täisi ihan toisen­laiselta kaivinkonei­den ja kuor­ma-auto­jen jäljiltä.

    On ongel­mallista, että kaupun­gin virkamiehet omien han­kkei­den­sa markki­noi­ji­na toimies­saan käyt­tävät kau­nis­tel­e­vaa retori­ikkaa ja hämääviä havain­neku­via. Asukkaiden tulisi voi­da luot­taa virkamiehiin.

  29. Seg­re­gaa­tio-ongel­ma on yksinker­tais­es­ti asun­non­jako-ongel­ma, jos­sa ns. yksilölähtöi­nen juristin käsi­tys oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja jonk­in­moi­ses­ta edun jakamis­es­ta on kuvitel­tu toteu­tu­van pisteyt­tämäl­lä hak­i­joiden omon­aisuuk­sia ja sit­ten “kone vaan napin painal­luk­sel­la las­kee” ja kel­lään ei ole vas­tu­u­ta ja virheitä ei satu. Kuten Vuosaaresta(kin) pitäisi oppia, huolel­lisel­la asun­non­jaol­la luo­daan poh­ja hyvään asumiseen ja tehty­jen virhei­den kor­jaami­nen on hidas­ta pienen vai­h­tu­vu­u­den vuok­si. Pitäisi varmis­taa, että asun­non­jako ei pyöritä omaa kioskia omine arvoineen vaan toimii yhdessä hyväksyt­ty­jen kaupun­gin kehit­tämis­päämäärien hyväk­si. Jos val­tion asun­non­jakosään­nök­set estävät tämän, kuten on väitet­ty, muutet­takoon niitä. Tätä varten meil­lä on kansanedustaja(t) On kuitenkin absur­dia asut­taa kokon­ainen uusi asuinalue samoil­la sään­nöil­lä kuin takahik­iän ain­oa pieni vuokrat­a­lo sanokoot juris­tit mitä tahansa. Olen muuten sitä mieltä, että hallinnos­sa toimi­vat juris­tit voisi kieltää lailla.

  30. Kaupun­gin peri­aat­teena on uusia aluei­ta raken­net­taes­sa jo pitkään ollut rak­en­taa omis­tus- ja vuokra-asun­to­ja sekaisin samalle alueelle. OURCi­ty-vai­h­toe­htokaavas­sa tätä peri­aatet­ta on johdon­mukaises­ti seu­rat­tu ja suh­teutet­tu alueen nykyiseen asuntokantaan.

    KSV:n kaa­va taas luo uuden eril­lisen Ranta-Rasti­lak­si hah­motel­lun alueen nykyisen Meri-Rasti­lan viereen ja haaveilee, että uusi alue säteil­isi kaiken­laista hyvää naapurialueelle. 

    Keskustelus­sa on myös hie­man uno­htunut, että Meri-Rasti­las­sa on jo nyt eri­lais­ten vuokra-asun­to­tyyp­pi­en lisäk­si läh­es kol­mannes asun­tokan­nas­ta HITAS-omis­tusasun­to­ja; samoin on paljon asum­isoikeusasun­to­ja. Myös vuokrat­alo­ja on eri­laisia; esimerkik­si kak­si isoa HOAS-kort­telia metroase­man lähellä.

  31. OURci­ty-kaaval­la on yksi puute ver­rat­tuna alku­peräiseen suun­nitel­maan: keskimääräi­nen neliöhin­ta jäänee mata­lam­mak­si kuin ranta­tont­te­ja rakennettaessa.

    Käytän­nössä kaik­ki puolueet puhu­vat kohtu­uhin­taisen asumisen edis­tämis­es­tä, joten asi­as­sa ei pitäisi olla mitään ongel­maa, päin­vas­toin. Varsinkin vihreille asian pitäisi olla päivän­selvä, kos­ka ranta­tont­tien alle jäisi paikallis­ten asukkaiden vaal­im­ia luontoarvoja.

    Näin vaalien alla on mie­lenki­in­toista nähdä kuin­ka tässä käy. Toiv­otan rohkeut­ta toimia oikein.

  32. Ris­to: …alka­isiko tuo sit­ten kiin­nos­ta­maan yksi­ty­istä vuokra-asun­tosi­joit­ta­jaa? Lop­putu­los ei poikenne merkit­tävästi kun­nal­li­sista vuokrat­aloista asukkaiden suhteen. 

    Yksi­tyi­nen vuokra-asum­i­nen poikkeaa oleel­lis­es­ti kun­nal­lis­es­ta. Se on yleen­sä pitkän päälle edullisem­paa ja siinä asi­akas saa juuri sen, mitä halu­aa. Tämä tietysti pitää paikkansa vain, jos (siis jos) vuokra­markki­noil­la pelaa nor­maali kil­pailu. Suomes­sa­han on poli­itikko­jen ja muu­tamien vuokra-asun­toy­htiöi­den kom­pus kyen­nyt monel­la paikkakun­nal­la rak­en­ta­maan monopole­ja, jot­ka voivat hin­noitel­la itsen­sä ihan miten haluavat. 

    Keskeiset syyt Suomen kovaan asumisen hin­ta­soon ovat:
    — asumisen tukeminen
    — asumisen sään­te­ly ja
    — kil­pailun estämi­nen asuntotuotannossa.

    Käytän­nössä Ris­ton kuvaa­maa tilan­net­ta ei päästetä Suomes­sa syn­tymään. Jos hin­tata­so saadaan alas, niin ton­tit hoidel­laan oman raken­nus­li­ik­keen kaut­ta oma­lle vuokra-asun­toy­htiölle. Kil­pailu pyritään estämään hin­nal­lal mil­lä hyvänsä.

  33. Kaupun­gin suun­nitel­ma Meri-Rasti­lan län­sir­an­taan ei suo­jelisi komeaa muinais­ran­taa kokon­aan. Muinais­ran­ta polveilee ulkoilupuis­tossa pitkän matkaa. Osa hienos­ta kokon­aisu­ud­es­ta jäisi rak­en­tamisen alle.

    Laa­ja muinais­ran­ta on Vuosaaren kult­tuuri­his­to­ri­aa parhaim­mil­laan. Sen säi­lyt­tämi­nen osana Itä-Helsin­gin kult­tuuripuis­toa olisi arvokasta.

  34. Kom­men­toin jo aiem­min, että havain­neku­va Meri-Rasti­las­ta on hämäävä, mut­ta tajusin vas­ta tänään, kuin­ka hämäävä se on, kun luin nim­imerkin Purk­ki Helsin­gin Uutisi­in kir­joit­ta­man kom­mentin aiheesta. 

    Tässä Purkin kommentti:

    “Havain­neku­va koko Meri-Rasti­lan / Ram­sin­niemen niemek­keestä vale­htelee törkeästi.

    Näyt­tä siltä kuin olisi pelkkää met­sää johon raken­netaan vähän uut­taa. Kuvaan pitää lisätä koko Verkko­tien ja Katiska­tien asun­toalueet, ranta­hotellei­neen ja uusine suun­nitel­tu­ine riv­i­taloaluei­neen Sil­loin kuva “met­säis­es­tä vihreästä saarek­keesta” muut­tuukin ja kyseessä onkin “asun­toalue jos­sa talo­jen välis­sä on vähän metsää”.

    Kuvan “vihreässä met­sässä” asuu jo nyt paljon ihmisiä!”

  35. As the co-ordi­na­tor of the project behind the OURCi­ty and PRO Meri-Rasti­la Liike; Alter­na­tive Mas­ter-Plan for Meri-Rasti­la report I would like to add my opin­ions on your dis­cus­sions and to add my com­ments on the argu­ments put for­ward by KSV.

    1. The destruc­tion of the large west­ern for­est in Meri-Rasti­la will only fur­ther reduce the rep­u­ta­tion and qual­i­ty of the area, despite what is constructed.

    2. To help solve the issues of seg­re­ga­tion in the area, and by this I mean the inequal­i­ty between the num­ber of owner/occupied and rented/supported hous­ing in Meri-Rasti­la, what is required is a care­ful­ly planned infill­ing strat­e­gy that not only adds a new high qual­i­ty lay­er of archi­tec­ture that is attrac­tive to new home buy­ers but also pulls up the qual­i­ty of the exist­ing built environment.

    3. This infill­ing strat­e­gy should be cre­at­ed in close coop­er­a­tion with both the local res­i­dents and an expe­ri­enced and under­stand­ing con­trac­tor. This will ensure that the exist­ing res­i­dents are not pushed away and that the design qual­i­ty is kept high and the costs are kept low.

    4. I agree that it is dif­fi­cult to sell prop­er­ties in a neigh­bour­hood that peo­ple believe to be a poor envi­ron­ment to live in. But I also believe that it is just as dif­fi­cult to sell prop­er­ties in an area next to that same neigh­bour­hood. To tru­ly guar­an­tee that the seg­re­ga­tion of the area is reversed what must hap­pen in Meri-Rasti­la is that the rep­u­ta­tion of the entire neigh­bour­hood must be improved.

    5. It is only the per­ceived rep­u­ta­tion of the area that is cre­at­ing the belief that new infill will not sell. The Ram­sir­an­ta area is a per­fect exam­ple of how using an entire­ly new ele­ment to pull up the rep­u­ta­tion of an exist­ing area does not work. There is no sil­ver bul­let to solve these kinds of issues. What is need­ed in Meri-Rasti­la is a care­ful­ly planned and well pub­li­cised ini­tia­tive that includes all parties.

    6. In the OURCi­ty design the build­ings have been clus­tered in a way that means that a con­trac­tor could build more then one at the same time and they have been posi­tioned in a way that means that no alter­ations to exist­ing build­ings would be need­ed. When peo­ple nor­mal­ly talk about infill­ing they are talk­ing about con­struct­ing between two exist­ing blocks which involves alter­ations and inter­ven­tions to the exist­ing build­ings and the con­struc­tion of one off unites. In Meri-Rasti­la this is not the situation.

    7. The con­struc­tion form of the KSV pro­pos­al is almost cer­tain to reduce the qual­i­ty of the envi­ron­ment in Meri-Rasti­la as a whole. It will increase the hard sur­faces as well as air and light pol­lu­tion. The form sur­rounds the unique rock for­ma­tions (muinais­ran­takiviko) that are anoth­er dis­tinct ele­ment of Meri-Rasti­la and turns them into a land­scap­ing fea­ture in a restrict­ed and semi pri­vate court yard.

    In addi­tion to this I would like to say
    8. Build­ing on the camp­ing area in Rasti­la will remove the one key thing that makes Rasti­la and Meri-Rasti­la unique from all the oth­er sub­urbs in Helsin­ki. The camp­ing site is one of the key iden­ti­fy­ing ele­ments of the area, and if any­thing the camp­ing area should be improved and its access and pro­mo­tion developed.

    For those who have not seen the whole doc­u­ment you can down­load it here:
    http://meidankaupunki.wordpress.com/alternative-master-plan/

    Tris­tan Hugh­es- Architect
    Coor­di­na­tor of the OURCi­ty Alter­na­tive Master-Plan
    ourcity2012(a)gmail.com

  36. Pitää muis­taa, että mon­et Meri-Rasti­lan asukkaista kan­nat­ta­vat nyky­istä parem­paa kaavae­hdo­tus­ta ja vas­tus­ta­vat pitkälti varjokaavaa.

  37. Leir­in­täalueen kaavoitus on paljon parem­pi kuin suuret var­jokaavas­ta. Jos täy­tyy vali­ta, niin ensin Sep­po Honkasen ehdot­toma kaa­va, sit­ten met­sään liit­tyvä kaa­va ja vas­ta sit­ten var­jokaa­va. Var­jokaa­van avul­la luo­taisi­in val­ta­va slummisto.
    Paras kaa­va olisi sel­l­ainen, jos­ta ote­taan leir­in­täalue, kaupun­gin kaavas­ta reuna-alueet ja toki Meri-Rasti­lan keskus­tan kehittäminen.

  38. Olli Ven­to: Laa­ja muinais­ran­ta on Vuosaaren kult­tuuri­his­to­ri­aa parhaim­mil­laan. Sen säi­lyt­tämi­nen osana Itä-Helsin­gin kult­tuuripuis­toa olisi arvokasta.

    Muinais­ran­ta ei ole kult­tuuri­his­to­ri­aa, mikäli kult­tuuril­la tarkoite­taan ihmiskun­nan aikaansaan­nok­sia. Pirun­pel­to on jäänne jääkaudelta, jol­loin Vuosaa­res­sa ei vaikut­tanut kukaan kehit­tynyt olio. Vas­taavia muo­dostelmia on Suomen­niemel­lä satamäärin, mikä tekee Meri-Rasti­lan kivikasas­ta niin merkit­tävän, ettei sen ympärille voisi rak­en­taa. Kivethän voi kär­rätä vaik­ka Meri-Rasti­lan torille ja tehdä niistä ympäristötaideteoksen.

  39. Tris­tan Hugh­es: 5. It is only the per­ceived rep­u­ta­tion of the area that is cre­at­ing the belief that new infill will not sell. The Ram­sir­an­ta area is a per­fect exam­ple of how using an entire­ly new ele­ment to pull up the rep­u­ta­tion of an exist­ing area does not work. There is no sil­ver bul­let to solve these kinds of issues. What is need­ed in Meri-Rasti­la is a care­ful­ly planned and well pub­li­cised ini­tia­tive that includes all parties.

    Mielestäni tämä on aivan tot­ta. Helsin­gin kaavoit­ta­jien pääase aluei­den statuk­sen nos­tamiseen on ollut sijoit­taa lähi­maille alueen entiseen ilmeeseen sopi­mat­to­mia pien­talo­ja tai parhaimpi­en virk­isty­s­paikko­jen muut­ta­mi­nen jonkun epävi­ral­lisek­si takapi­hak­si. Useim­miten van­han ja uuden yhteenso­vit­tamisen lop­putu­los on ollut räikeä. Vähän kuin helikopter­ista pudote­tut paket­ti­talot. Olen sitä mieltä , että riv­i­talotkin tuonne sopii. Mut­ta mieluiten jotenkin tyylil­lä ja van­haa kun­nioit­taen. Ehkä jopa Helsin­gin ksv on ajanut näke­mys­tä , ettei ker­rostaloa­sum­i­nen sovi keskilu­okkaisille per­heille. Mer­i­maise­mak­er­rostalot ovat edes jotain uutta. 

    Tosin totu­us , on että tule­vaisu­us huomioon ottaen on pakko rak­en­taa lisää tuonne kuin mitä on nyt näis­sä kaavois­sa. Asun­top­u­la ja kaavoitu­songel­ma on oikea ongel­ma. Itse ehdot­taisin tuon var­jokaa­van rak­en­tamista (sitä Honkasen kaavaa en ole vielä ehtinyt lukea). Ja lisäk­si Ksv:n lähet­tämistä uudelleen piir­rus­tus­pöy­dälle jos­sa alueen luon­to ja virk­istysar­vot ote­taan parem­min huomioon tule­vaisu­ut­ta ajatellen.

  40. Ymmär­rys siitä, miten Suomen maaperä on muotoutunut, on kult­tuurisidon­nainen asia. Jääkau­den merk­i­tys on suuri. Aihe on vaikka­pa koulu­opetuk­sen ydin­tä. Mieliku­va jääkau­den työstämästä maas­ta on vahva.

    Meri-Rasti­lan ulkoilupuis­tossa voi tarkkail­la hie­man laa­jem­mal­la alueel­la, mitä on tapah­tunut, kun maa on nous­sut ensin vähän ja sit­ten yhä enem­män esi­in mer­estä. Ulkoilupuis­toa voisi kehit­tää niin, että reit­tien var­teen sijoitet­taisi­in opas­taulu­ja ker­tomaan, mitä eri­laiset kivimuo­dostel­mat vies­tivät meille nyky­ih­misille van­hoista tapahtumista.

    Koulut käyt­tävät met­sää paljon. Met­sän arvo on suuri niin koul­uli­ikun­nalle kuin opetuksellekin.

    Met­sän luon­toar­vot täy­den­tävät kokon­aisu­ut­ta. Kivimuo­dostelmien päälle ja ympärille on kas­vanut nykyvinkke­listä mon­imuo­toinen luonto.

  41. migul:
    Tosin totu­us , on että tule­vaisu­us huomioon ottaen on pakko rak­en­taa lisää tuonne kuin mitä on nyt näis­sä kaavois­sa. Asun­top­u­la ja kaavoitu­songel­ma on oikea ongel­ma. Itse ehdot­taisin tuon var­jokaa­van rak­en­tamista (sitä Honkasen kaavaa en ole vielä ehtinyt lukea). Ja lisäk­si Ksv:n lähet­tämistä uudelleen piir­rus­tus­pöy­dälle jos­sa alueen luon­to ja virk­istysar­vot ote­taan parem­min huomioon tule­vaisu­ut­ta ajatellen.

    Moni asia on täl­lä het­kel­lä muu­tok­ses­sa ja sik­si on keskeistä, että rak­en­t­a­mi­nen aloitet­taisi­in OURCi­ty-kaa­van mukaises­ti jo raken­netun alueen täy­den­tämis­es­tä. Näin väl­tytään kor­jaa­mat­toman virheen tekemiseltä 

    Helsin­gin kaupun­gin selvi­tyk­sis­sä on todet­tu, että ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­tamien tul­variskien takia tarvi­taan lisää viher­aluei­ta hulevesien imeyt­tämiseen. Jos näi­den selvi­tys­ten tieto olisi alka­nut vaikut­taa suun­nit­telu­un, Meri-Rasti­lan met­säalueelle rak­en­tamista ei olisi edes harkittu. 

    Toden­näköis­es­ti jo joidenkin vuosien kulut­tua tiedämme, mitä äärim­mäis­ten sääilmiöi­den vaiku­tuk­set käytän­nössä tarkoit­ta­vat. Asun­top­u­la ei ehkä siinä vai­heessa tun­nu ongelmista suurimmalta. 

    Kiitos Helsin­gin Vihreille kan­nan­oto­s­ta OURCi­ty-suun­nitel­man puolesta.

  42. Var­jokaa­va ei ole mis­sään tapauk­ses­sa mikään asukkaiden suun­nit­tele­ma kaa­va. Törkeää, että sitä markki­noidaan sellaisena.

  43. Han­na-Leena Yli­nen: Moni asia on täl­lä het­kel­lä muu­tok­ses­sa ja sik­si on keskeistä, että rak­en­t­a­mi­nen aloitet­taisi­in OURCi­ty-kaa­van mukaises­ti jo raken­netun alueen täy­den­tämis­es­tä. Näin väl­tytään kor­jaa­mat­toman virheen tekemiseltä 

    Myös asun­to­vaunualue on jo raken­net­tua asfal­toitua aluet­ta, täy­den­nys­rak­en­tamisen voisi aloit­taa myös sieltä. Alueelle voi luon­tev­asti rak­en­taa kort­telei­ta jois­sa on eri hallinta­muo­to­ja, ja tas­apain­ot­taa näin pien­imuo­toisem­min asukas­raken­net­ta kuin rak­en­ta­mal­la kokon­ainen rikkaiden reser­vaat­ti rantamet­sään. Sen­si­jaan Meri-Rasti­lantien var­teen tai Harus­puis­ton viereen keskelle vuokrakasarme­ja on vaikeam­paa saa­da toteutet­tua korkeata­soista omis­tus- tai osaomistusrakentamista.

  44. Tris­tan Hugh­es: In addi­tion to this I would like to say
    8. Build­ing on the camp­ing area in Rasti­la will remove the one key thing that makes Rasti­la and Meri-Rasti­la unique from all the oth­er sub­urbs in Helsin­ki. The camp­ing site is one of the key iden­ti­fy­ing ele­ments of the area, and if any­thing the camp­ing area should be improved and its access and pro­mo­tion developed.

    Arkkite­hti Tris­tan Hugh­es puo­lusti voimakkaasti Rasti­lan leir­in­täaluet­ta, hänen mielestään se on merkit­tävä Meri-Rasti­lan iden­ti­teet­tiä muo­dosta­va tek­i­jä (key iden­ti­fy­ing ele­ment). Onko­han näin? Itse tois­takym­men­tä vuot­ta Vuosaa­res­sa asuneena olen kuvitel­lut, että Vuosaaren valtit ovat meri, met­sät ja metro. Näin myös Rasti­las­sa. Sen taki­a­han Meri-Rasti­lan met­sää ja ranto­ja puo­lus­te­taan. Asukkaiden iden­ti­teet­ti olisi todel­la lyhyt ja ohut, jos se perus­tu­isi aidat­tuun ja asfal­toitu­un asuntovaunualueeseen.

    Asi­aa tulee tarkastel­la myös Rasti­lan kar­tanon näkökul­mas­ta. Kar­tanon his­to­ria periy­tyy 1600-luvulle. Nykyi­nen raken­nus on 1800-luvun alkupuolelta, sitä on laa­jen­net­tu viime vuo­sisadan alus­sa torn­i­maisel­la lisäos­al­la. Vaikkei torni kovin onnis­tunut olekaan, kar­tano edus­taa kuitenkin aikansa tyyp­il­listä puista eklektismiä.

    Asun­to­vaunualue ilmestyi Kar­tanon pihapi­iri­in 1970-luvul­la, se on hyvin epähis­to­ri­alli­nen ele­ment­ti. Miljööseen ei oikein istu Solif­erin ”myyntinäyt­te­ly”, sinne sopi­si­vat mielu­um­min hevoskiesit .

    Asun­to­vaunualue on kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti ja toimin­nal­lis­es­ti joutomaa­ta. Aidan takaa sil­la ei ole kon­tak­tia ympäröivään asu­tuk­seen, mitä nyt kar­avaa­narit käyvät joskus hake­mas­sa makkara­paketin Meri-Rasti­lan ostoskeskuksesta. 

    Retkeil­i­jät pää­sevät tietysti suju­vasti metrol­la keskus­taan. Ei kuitenkaan pidä olla liian vierasko­rea, joutu­uhan suuri osa Vuosaaren vak­i­tu­i­sista asukkaistakin käyt­tämään liityn­täbus­sia päivit­täisil­lä työ­matkoil­laan. Öster­sun­domista on aivan help­po jär­jestää bus­si Itäkeskuk­sen ihmemaa­han, jos­ta tur­is­tit voivat jatkaa metrol­la nähtävyyk­siä kat­so­maan. Toisaal­ta kar­avaa­narit liikku­vat yleen­sä – autolla! 

    Kiteytet­tynä Rasti­las­sa on kysymys siitä, halu­taanko puo­lus­taa rantamet­sää vai asun­to­vaunu­jen parkkipaikkaa. Asun­to­vaunualueelle rak­en­t­a­mi­nen on ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto sijoit­taa KSL:n tavoit­telemat 2000 uut­ta asukas­ta käve­lyetäisyy­den päähän metroase­mas­ta. Vuotien/metroradan kan­nen päälle rak­en­t­a­mi­nen on hai­hat­telua, se on seu­raa­van sukupol­ven asia, kenties.

    Sep­po Honkanen

  45. OS:

    Vai­h­toe­htokaavas­sa omis­tusasun­to­ja pitäisi rak­en­taa vuokrat­alo­jen väli­in. Kau­nis aja­tus, mut­ta pelkona on, etteivät ne menisi kaupaksi. 

    Pistän­pä nyt minäkin lusikkani tähän sop­paan. Helsingistä ei var­masti löy­dy yhtä ain­ut­ta asun­toa joka olisi jäänyt koskaan ikinä tässä maail­mas­sa myymät­tä. Saat­taa todel­lakin olla että Rasti­lan kohdal­la gryn­derei­den mon­en sadan pros­entin kat­teet jäävät saa­mat­ta, mut­ta tämän ei pitäisi olla kaupun­gin ongel­ma. Minä lupaan ostaa järkevän hin­taisen asun­non Rasti­las­ta, jos sinne sel­l­aisia saattte. Uskon että moni muukin ajat­telee näin.

  46. Tämä hie­man viipyi. Kir­joi­tus katosi oikolukiessa.

    Sep­po Honka­nen kirjoitti:

    ”Leir­in­tä on mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä metroase­man vier­essä, tehot­tomam­paa olisi ehkä vain golfkent­tä. Alueel­la on varsi­naista toim­intaa muu­ta­mana kesäkuukaut­e­na, suurim­man osan vuot­ta se palvelee asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­tys­tä. Leir­in­täalueen nykysi­jain­ti on epä­tarkoituk­sen­mukainen, alue on jäänyt korkean Rasti­lankallion kort­telin ja raskaasti liiken­nöi­dyn Vuo­tien väli­in. Vuosaaren asukkaat tai muut helsinkiläiset eivät itse hyödy aida­tus­ta leir­in­täalueesta mil­lään tavalla.
    Sesonki­aikaan leiri­nalueen kap­a­siteet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­lisu­ut­ta ole. Sekä koti­mainen, että ulko­mainen asun­to­vaunumatkailu tulee lähivu­osi­na lisään­tymään voimakkaasti suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle. Leir­in­täalue joudu­taan joka tapauk­ses­sa joidenkin vuosien päästä siirtämään väl­jem­pi­in maisemiin.”

    En ota sin­sän­sä kan­taa asiaan.

    Asukkaat hyö­tyvät leir­in­täaluee­ta siten, että hei­dän matkail­lessan maail­mal­la kaupungkien keskus­to­jen lähetöä löy­tyy hyvin var­iuset­tu, edulli­nen, var­tioitu kun­nal­lien leir­in­täalue. Pari­i­sisa on edelleen edelleen hyvin metropo­lialueen sisäl­lä Boulog­nen met­sän leir­in­täalue, n. 6 km matkan päässä Riemukaares­ta ja 10 km päässä Notre Damen katedraalista..
    Toisel­la taval­la asukkat hyö­tyvät siten, että kohtu­uhi­nal­la on muka­va sauna ja saunaran­toi­neen hei­dän käytet­tävis­sään – vuo­den läpi. Samoin myös lomamök­it ovta myös kaupun­gin asukkaiden vuokrattavissa.

    Mui­ta leir­in­täaluei­ta pääkaupunkiseudul­la ovat mm. Oit­taa Pohjois-Espoos­sa, Anakkalampi Pohjois-Van­taal­la ja Van­hakyläne­mi Jär­ven­päässä. Rasti­lan leir­in­räalueel­la on 165 sähköis­tet­tyä asuntovaunu/autopaikkaa.

Vastaa käyttäjälle a_l Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.