Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.4. 2012

En pää­se kokouk­seen edus­kun­ta­kii­reit­te­ni vuok­si, joten pai­kal­la on vara­jä­se­ne­ni Mik­ko Säre­lä. Sik­si tämä raport­ti on vähän kursorinen.

Kala­sa­ta­man kes­kus ja sen liikennesuunnitelma

Asia pan­tiin vii­mek­si pöy­däl­le, kos­ka vasem­mis­to­lii­ton tuo­li oli tyh­jä ja asia oli mer­kit­tä­vä. Jät­ti­mäi­nen suun­ni­tel­ma, joka mul­lis­taa alu­een täy­sin. Huo­mat­kaa 140 M€ mak­sa­va tun­ne­li, jon­ka raken­nusoi­keu­den lisäys tekee kannattavaksi.


Mai­se­maa hal­lit­se­vien tor­nien koh­dal­la on vaih­toeh­toi­na jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lil­le lue­tel­tu mel­kein kaik­ki tar­jol­la ole­va. Vain yksi puut­tuu: beto­ni. Muu­al­la maa­il­mas­sa toi­mis­to­tor­nien teki­jät teke­vät niis­tä ihan vapaa­eh­toi­ses­ti näyt­tä­vän näköi­siä, kos­ka se on yri­tyk­sel­le hyvä käyn­ti­kort­ti. Tääl­lä ne pitää pakot­taa — tai aina­kin niin arvellaan.

Toi­nen lin­ja 3, suojelukaava

Lisää asu­mis­ta Kal­lioon, kun toi­mis­to­ta­lo muu­te­taan asuin­käyt­töön. Puo­let per­hea­sun­to­ja. Pal­jon tol­kut­to­man kal­lii­ta autopaikkoja.

Ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu Koirasaareen

ST1:n maal­le suun­ni­tel­laan huip­pu­hie­noa asui­na­luet­ta ark­ki­teh­ti­kil­pai­lul­la. Kau­pun­ki mak­saa pää­osan kuluista.

Lii­ken­nein­ves­toin­tien talous­ar­vio­eh­do­tus ja suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2014–17

Kovas­ti on vähän rahaa ja enem­män pitäi­si olla. Kehä I:een solah­taa taas yli 160 mil­joo­naa euroa. Jos tämä menee pöy­däl­le, ana­ly­soin ehdo­tus­ta vii­kon kulut­tua vähän tarkemmin.

Pisa­ra­ra­taan liit­ty­vä pin­ta­lii­ken­teen liikennesuunnitelma

Tie­dok­si. Näis­tä­hän päät­tää nykyi­sin HSL eikä kau­pun­ki. Tämä esi­tel­tiin jo HSL:n hal­li­tuk­sen iltakoulussa.

Kes­kus­taan tule­vaa bus­si­lii­ken­net­tä kar­si­taan. Pää­ra­dan ympä­ris­tös­tä tule­vat lin­jat pysäy­te­tään joko Käpy­län ase­mal­le, jos­ta on pal­jon nopeam­pi junayh­teys kes­kus­taan, Män­ty­mäen ken­täl­le tai kala­sa­ta­maan. Pisa­ral­la on ase­mat oop­pe­ran luo­na, kes­kus­tas­sa ja Haka­nie­mes­sä. Käpy­län ase­mal­ta pää­si­si hyvin tiheäs­ti lii­ken­nöi­väl­lä rati­kal­la kes­kus­taan. Sen nume­rok­si kaa­vail­laan ykkös­tä, mikä entei­lee, että Kal­lion läpi hidas­te­le­va ykkö­nen lopet­taa mene­mäs­tä Kal­lion läpi. Tämä on kau­kai­nen suun­ni­tel­ma, joka tulee var­maan­kin poliit­ti­ses­sa käsit­te­lys­sä koh­taa­maan mon­ta vesi­tys­tä. Toi­saal­ta bus­si 17:n nume­ro on var­maan­kin sii­hen men­nes­sä vapau­tu­nut uudel­leen käytettäväksi.

Sel­vi­tys nopeus­ra­joi­tus­ten alen­ta­mi­sen vaikutuksista

Vai­ku­tuk­sen pää­asias­sa myön­tei­siä, pait­si, että yli­no­peuk­sien mää­rä on kas­va­nut. Par­haat tulok­set on itse asias­sa saa­tu kes­kus­tan 30 kilo­met­rin nopeus­ra­joi­tuk­sis­ta. Näil­lä alueil­le ei Hel­sin­gis­sä sen parem­min kuin Tuk­hol­mas­sa­kaan ole sat­tu­nut yhtään kuo­le­maan joh­ta­nut­ta onnet­to­muut­ta täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la. Väy­lien kapa­si­teet­tia nopeus­ra­joi­tuk­set ovat parantaneet.

 

 

58 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.4. 2012”

  1. Minus­ta tuo Kala­sa­ta­man havain­ne­ku­va näyt­tää mam­mut­ti lähiöl­tä, ei niin­kään kau­pun­gil­ta. Mis­sä ovat kort­te­lit? 😀 Voin olla vää­rääs­sä­kin. Kart­taa on hel­pom­pi luea kuin noi­ta havain­ne­ku­via, jois­sa halu­taan ihmis­ten (täs­sä tapauk­ses­sa päät­tä­jien) vain osta­van jokin jut­tu. Sinän­sä en ymmär­rä kor­ke­aa raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, jos­sa ei ole pulaa maasta.

    Tun­ne­li sinän­sä kuu­los­taa jär­ke­väl­tä. Lii­ken­teen pai­na­mi­nen maa­nal­le kes­kus­tas­sa on järkevää. 😉

    Koi­ra­saa­ren­kin kaa­va on enem­män puu­has­te­lua, jos Googlel­la löy­det­ty luon­nos pitää paik­kan­sa. Ollaan­ko teke­mäs­sä kaupunkia?

    Nopeus­ra­joi­tuk­sia riko­taan, kun ihmi­set eivät enää hyväk­sy nii­tä. Sinän­sä pidän 30km/h kes­kus­tan sivu­ka­duil­la var­sin onnis­tu­nee­na. Se takaa tur­val­li­sen lii­ken­neym­pä­ris­tön kai­kil­le osa­puo­lil­le. Samal­la pää­väy­lät, kuten Mans­ku, Pork­ka­lan­ka­tu, Huo­pa­lah­den tie, Sör­näis­ten ran­ta­tie jne, pitää nos­taa vähin­tään 60km/h. Noin­han se oikeis­sa kau­pun­geis­sa toi­mii! Pää­väy­lät vetä­vät ja sivu­ka­duil­la aje­taan vas­taa­vas­ti rauhallisemmin.

    1. Kal­le
      Eikö siel­lä Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä juu­ri tapah­tu­nut paha onnet­to­muus, jos­sa auto ajoi suo­ja­tiel­lä kah­den jalan­kul­ki­jan yli? Kun Kala­sa­ta­ma raken­tuu, nopeus var­maan­kin las­ke­taan nel­jään kymppiin.

  2. Näil­lä alueil­le ei Hel­sin­gis­sä sen parem­min kuin Tuk­hol­mas­sa­kaan ole sat­tu­nut yhtään kuo­le­maan joh­ta­nut­ta onnet­to­muut­ta täl­lä vuosituhannella. 

    Pait­si rai­tio­lii­ken­tees­sä ja ase­mil­la bus­sin pari­pyö­rien alle.

    Pal­jon­ko muu­tok­seen on vai­kut­ta­nut nopeus­ra­joi­tus­ten las­ku, pal­jon­ko muut sei­kat alkaen lii­ken­neym­pä­ris­tön muu­tok­sis­ta ja jalan­kul­ki­joi­ta parem­min suo­je­le­vis­ta uusis­ta autoista?

    Tie­tys­ti muu­tos on val­ta­va, kun puhu­taan vuo­des­sa alle 10 kuo­lo­nuh­ris­ta koko pk-seu­dun lähiöliikenteessä.

    1. Kim­mo.
      Pois­tit sitee­rauk­ses­ta koh­dan, jos­sa tuo alue rajat­tiin 30 km/h:n rajoi­tuk­sel­la. Sen pii­ris­sä ei ole kuol­lut ketään, kos­ka lii­ken­ne on ray­uhal­lis­ta, eivät­kä onnet­to­muu­det joh­da kuolemaan.

  3. Onko mis­sään pisa­ra­dan suu­ni­tel­mis­sa huo­mioi­tu tule­van Kes­ki-Pasi­lan tor­ni­ta­lo­jen aiheut­ta­mia lii­ken­ne­mää­riä? Eikö pisa­raa voi­si luu­pa­ta Kes­ki-Pasi­lan kaut­ta vai aio­taan­ko koko poruk­kä käve­lyt­tää aina Pasi­lan asemalle?

  4. Kal­le: Mis­sä ovat korttelit?

    Kaa­vas­sa on kyl­lä tuon osta­ri­komplek­si­häs­sä­kän ulko­puo­lel­la aina­kin puo­lik­si umpi­nai­sia kort­te­lei­ta mel­ko pit­kä rivi, ja kadut suht lähel­lä kau­pun­ki­mais­ta ruu­tu­kaa­vaa. Tor­nit epäi­lyt­tä­vät mei­kä­läis­tä­kin. Jos nois­ta teh­dään Cir­rus-mal­li­sia pöt­ky­löi­tä, niin näky­mät pilaan­tu­vat vie­lä pidem­mäl­tä mat­kal­ta kuin Merihaassa.

  5. Kal­le:

    Sinän­sä en ymmär­rä kor­ke­aa raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, jos­sa ei ole pulaa maasta. 

    Täs­sä ja Kes­ki-Pasi­las­sa on var­mas­ti idea­na, että pan­naan mah­dol­li­sim­man pal­jon työ­paik­ko­ja ja asun­to­ja jouk­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin niin tii­viis­ti, ettei peril­lä enää tar­vit­se jat­ko­yh­teyk­siä. Radat on jo mak­set­tu, ja nyt mak­si­moi­daan niis­tä saa­ta­va hyöty.

  6. Kal­le: Nopeus­ra­joi­tuk­sia riko­taan, kun ihmi­set eivät enää hyväk­sy nii­tä. Sinän­sä pidän 30km/h kes­kus­tan sivu­ka­duil­la var­sin onnis­tu­nee­na. Se takaa tur­val­li­sen lii­ken­neym­pä­ris­tön kai­kil­le osa­puo­lil­le. Samal­la pää­väy­lät, kuten Mans­ku, Pork­ka­lan­ka­tu, Huo­pa­lah­den tie, Sör­näis­ten ran­ta­tie jne, pitää nos­taa vähin­tään 60km/h. Noin­han se oikeis­sa kau­pun­geis­sa toi­mii! Pää­väy­lät vetä­vät ja sivu­ka­duil­la aje­taan vas­taa­vas­ti rauhallisemmin.

    Nime­no­maan noin se ei oikeas­sa kau­pun­gis­sa toi­mi. Tai siis noin sitä on että on yri­tet­ty mones­sa kau­pun­gis­sa, ja ei toimi.

    Nopeus­ra­joi­tus­ten nou­dat­ta­mi­sen suh­teen menee juu­ri niin kuin Kal­le kir­joit­taa, jos katu tun­tuu sil­tä että sil­lä voi ajaa esim. 60km/h, niin 30km/h rajoi­tus joh­taa yli­no­peuk­siin. Se mikä autoi­li­jas­ta tun­tuu sopi­va­nal­ta nopeu­del­ta on se mil­lä ei tör­mää toi­siin autoi­hin, se mikä on oikeas­ti sopi­va nopeus on se mil­lä ei tör­mää jalan­kul­ki­joi­hin, fil­la­rei­hin ja toi­siin autoi­hin, vaik­ka ne tört­tei­le­vät. Tun­ne ja jär­ki koh­taa täs­sä niin että teh­dään kadus­ta sel­lai­nen että sil­lä tun­tuu luon­te­val­ta oikea nopeus, eli ei esi­mer­kik­si teh­dä vii­va­suo­ria levei­tä kais­to­ja kes­kel­le kaupunkia.

    Mitä tulee taas sopi­vaan nopeus­ra­joi­tuk­seen, niin asia on pikem­min­kin päin­vas­toin kuin Kal­le kir­joit­taa, suu­rem­mat nopeus­ra­joi­tuk­set kau­pun­gis­sa hidas­ta­vat lii­ke­net­tä, myös auto­jen sel­lais­ta. Näin sik­si että isom­mil­la nopeuk­sil­la tar­vi­taan lii­ken­ne­va­lot. Nii­den suo­ja-ajat eli kier­to­no­peus vie­lä kas­vaa nopeu­den myö­tä kun nopeu­det kasvavat.

    Haa­ru­koi­daan asi­aa hypo­teet­ti­sel­la esi­mer­kil­lä, ole­te­taan yksin­ker­tai­suu­den vuok­si ihan vaan suo­ja­tie ajo­ra­dan yli. Ole­te­taan että suo­ja­tie ilman valo-ohjaus­ta tar­koit­tai­si kes­ki­mää­rin samaa kuin että jokai­nen auto pysäh­tyy ja sei­soo vii­si sekunt­tia. 30km/h nopeu­des­ta tohon kulu­nee jar­ru­tuk­si­neen ja kiih­dy­tyk­si­neen noin 10 sekunt­tia per auto. Jos ole­te­taan että auo­ja­tiel­lä on valot, ja jalan­kul­ki­ja­va­lo kes­tää 30s, niin auto sei­soo kes­ki­mää­rin 15s, pysäh­dys­ten kans­sa 15s + 5s kiihdytys/jarrutus = 20s. Jos jalan­kul­ki­joi­ta on yhtä pal­jon kuin auto­ja, yleen­sä kau­pu­gis­sa jalan­kul­ki­joi­ta on enem­män, niin jokai­nen heis­tä joko sei­soo valois­sa kes­ki­mää­rin 15s, tai pää­see lähes pysäh­ty­mät­tä yli.

    Tämä on äärim­mäi­nen yksin­ker­tais­tus, mut­ta käy­tän­nös­sä selit­tää sen mik­sei nopeus­ra­joi­tuk­sil­la ole juu­ri mitään mer­ki­tys­tä auto­jen­kaan kes­ki­no­peuk­siin kau­pun­gis­sa, kuten rap­pa­rin tulok­sis­ta­kin ilme­nee. Ris­teyk­set ja valo-ohjaus syö nopeuden.

    Ran­ta­tie on kes­ki­no­peu­deul­taan (muis­taa­ken­si jotain 30–45km/h) jopa nel­jä ker­taa nopeam­pi kuin Hämeen­tie (10–20km/h), mut­ta tämä joh­tuu ihan vaan sii­tä että Ran­ta­tiel­lä on kol­me ker­taa vähem­män ris­teyk­siä ja valo­ja, eikä nopeus­ra­joi­tus­ten pie­nis­tä erois­ta. Ran­ta­tiel­lä ei ole juu­ri­kaan käve­li­jöi­tä ajo­ra­to­jen yli, kos­ka ei sen toi­sel­la puo­lel­la ole (vie­lä) juu­ri mitään min­ne­kä kävel­lä. Mut­ta tuo ei taas ole kaupunkia.

  7. ” Mai­se­maa hal­lit­se­vien tor­nien koh­dal­la on vaih­toeh­toi­na jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lil­le lue­tel­tu mel­kein kaik­ki tar­jol­la ole­va. Vain yksi puut­tuu: beto­ni. Muu­al­la maa­il­mas­sa toi­mis­to­tor­nien teki­jät teke­vät niis­tä ihan vapaa­eh­toi­ses­ti näyt­tä­vän näköi­siä, kos­ka se on yri­tyk­sel­le hyvä käyn­ti­kort­ti. Tääl­lä ne pitää pakot­taa – tai aina­kin niin arvellaan.”

    Kek­si­vät kyl­lä kei­not men­nä siel­tä mis­sä aita on mata­lin. Pitäi­si saa­da jokin rea­lis­ti­nen kuva­luon­nos joka pitäi­si sit­ten täyt­tää. Lisäk­si seu­raa­vas­sa eräs­sä rumaa tuot­ta­neet yhtiöt voi­si­vat hävi­tä jol­le­kin kil­pai­li­jal­le. Jos kil­pai­lua ja vaih­toeh­to­ja on , vähe­ne­vät ikä­vät lieveilmiöt.

  8. Lii­ken­nein­ves­toin­nit on nyt kui­ten­kin se mis­sä ihan oikeas­ti pää­te­tään mitä teh­dään, eikö­hän tätä hie­ro­ta pai­kas­sa tai toi­ses­sa koko vuosi.

    Huo­mat­kaa 140 M€ mak­sa­va tun­ne­li, jon­ka raken­nusoi­keu­den lisäys tekee kannattavaksi.

    Niin sen piti mak­saa sata mil­liä, oli­ko­han jopa vähem­män. Tämä on se ainoa auto­tun­ne­li­han­ke jota voi kan­nat­taa, mut­ta joten­kin täs­sä­kin hir­vit­tää että mitä se koko­nais­kus­tan­nus on? Kun kaik­keen ei ole rahaa niin vas­taa­va sääs­tö­koh­tee­na Hert­to­nie­men tun­ne­li (133M€ tois­tai­sek­si) tulee eka­na mie­leen, kos­ka sii­tä ei ole vas­taa­via hyö­ty­jä. Kivi­kon tun­ne­liin (150M€) tai Itä­kes­kuk­sen sil­ta­hir­vi­öön (100M€) ei voi tätä vaih­taa, kos­ka nii­tä ei teh­dä kui­ten­kaan. Mikä se vara­suun­ni­tel­ma on jos Sör­näis­ten tun­ne­li kaa­tuu kustannuksiin?

    Munk­ki­vuo­ren ratik­kaan (var­maan jotain 20–30M€, riip­puu mitä teh­dään, Pitä­jän­mä­keen saak­ka tie­ten­kin kal­liim­pi) ei ole mitään rahaa, mik­si? Toi­nen puu­te, Mäke­län­ka­dun ratik­ka­ra­ta elää edel­leen hor­rok­ses­sa, liit­tyy sii­hen Käpy­län ter­mi­naa­liin­kin. Tuo­hon riit­täi­si ihan joku pie­ni suunnittelurahakin.

    Tope­liuk­sen­ka­dun rataa (8,5M€) pitää aikais­ta, se pik­ku­pät­kä on koko ratik­ka­ver­kon kan­nal­ta tär­keä. Yli­pään­sä se on erin­omais­ta että vaik­ka­pa Rai­de-Joke­ri (122M€ Hel­sin­gin puo­lel­la), Laa­ja­sa­lon ratik­ka (200M€) ja pie­nem­mis­tä hank­keis­ta Pasi­lan sil­lan leven­nys (13M€) ete­nee, mut­ta kyl­lä nois­sa kes­tää. Nel­jä vuot­ta suun­nit­te­lua Laa­ja­sa­los­sa, kol­me vuot­ta yhden sil­lan leven­nyk­seen? Se nykyi­nen sil­ta tuo­tiin pai­kal­le päivässä.

    Fil­la­ri­kais­to­ja pal­jon, erin­omais­ta eikä edes kovin pal­joa mak­sa (3M€/v). Mut­ta täs­sä on taas vähän koor­di­naa­tio-ongel­ma, esi­mer­kik­si kun Hesa­ria rem­pa­taan fil­la­rei­den vuok­si, niin eikö nyt kan­nat­tai­si teh­dä ne kasin paran­nuk­set samal­la? Ihan jo sik­si, ettei se katu ole vuo­si­kausia perä­jäl­keen rem­pas­sa. Blo­ga­sin Bra­hen­ken­tän pysä­kis­tä, täm­möi­set kan­nat­ta­vat pik­ku­jut nyt vaan pitää teh­dä märeh­ti­mät­tä sen enem­pää, http://tolkku.blogspot.com/2012/04/17-miljoonan-euron-ratikkapysakki.html

    Jos­tain pitää sii­ten tie­ten­kin tin­kiä­kin. Esi­mer­kik­si kuusi mil­joo­naa lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­koi­hin vuo­des­sa nyt vaan ei ole prio­ri­teet­ti, jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­ti­na tuo on kus­tan­nus­te­hok­kuu­del­taan umpi­sur­kea. On siel­lä kaik­kea muu­ta­kin kysee­na­lais­ta, esi­mer­kik­si ali­kul­ku Kus­taa Vaa­san tiel­le, http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2012/04/02/intiankadun-alikulku/

  9. Ymmär­rän sen hyvin kun puhu­taan jul­ki­sis­ta raken­nuk­sis­ta, mut­ta har­vem­min asun­non osta­ja poh­tii, mil­tä talo näyt­tää sadan met­rin pääs­tä” YIT:n Mik­ko Räty Raken­nus­leh­des­sä 1.9.2011

    Kun raken­nus­yh­tiöil­lä on tämä asen­ne ja ark­ki­teh­dit saa­daan ryh­mä­pai­neel­la jo kou­lu­tus­vai­hees­sa teke­mään työ­tään elin­kei­noe­lä­män kulu­jen­kar­sin­ta mie­les­sään, niin oli­sin aika varo­vai­nen. Kun ark­ki­teh­dit ovat jää­neet sodan­jäl­kei­seen nopean raken­ta­mi­sen vaa­ti­man pel­kis­tyk­sen ja fir­mo­jen kulu­jen­kar­sin­nan jal­koi­hin, niin täs­tä voi tul­la aika pahaa jälkeä.

    Kos­ka­ko­han nuo ymmär­täi­si­vät mik­si van­ho­jen talo­jen hin­nat ovat kor­keal­la ja mik­si oma­ko­ti­ta­lois­ta halu­taan pipar­kak­ku­ta­lo­ja ja lin­na­mai­sia? Oli­si­ko­han este­tiik­ka ja laa­tu­vai­ku­tel­ma vähän eri­lai­nen kuin ident­ti­sil­lä ele­ment­ti­sau­ma­ta­loil­la ja ohues­ti rapa­tuil­la kau­pun­ki­ta­lon jäl­ji­tel­mil­lä, jois­ta sade­ke­lil­lä lois­taa ele­ment­ti­sau­mat läpi? Tuli­si­pa­han tai­tei­li­joil­le­kin taas töi­tä, jos rap­pu­käy­tä­viä alet­tai­siin taas maa­la­ta muu­ten­kin kuin sai­raaa­la­hy­gie­nias­ta muis­tut­ta­vin vaih­toeh­doin ja jul­ki­si­vuun­kin voi­si teh­dä mitä tahan­sa muu­ta­kin kuin lei­jo­nan­päi­tä. Mut­ta ei, mah­dol­li­sim­man hal­val­la mah­dol­li­sim­man pel­kis­tet­tyä, ettei käsi­työ­läi­set sai­si töi­tä ja toki hin­ta niin kor­keak­si kuin keh­da­taan lait­taa, vaik­ka van­has­sa hyvin­pi­de­tys­sä talos­sa ostaa enem­män laa­tua ja estetiikkaa.

    Taju­aa­ko­han SRV mitä tapah­tuu, jos teke­vät bulk­ki­tor­nit, jot­ka pää­ty­vät nau­ru­na­lai­sik­si ja rin­nas­te­taan Meri­ha­kaan? Aina­kin heil­le tulee ongel­mia saa­da uusia pro­jek­te­ja läpi, vaik­ka Las­se Män­nis­tö antoi­kin luvan raken­taa mitä raken­ta­vat kun­han raken­ta­vat. Eikä asun­to­jen myyn­ti­kään suju, jos tor­nien mai­ne menee jo suunnitteluvaiheessa.

    Kau­pun­gil­la­kin pelis­sä aika pal­jon, vaik­ka tor­nit eivät kovin kor­kei­ta ole­kaan, niin kui­ten­kin suh­tees­sa muu­hun otta­vat sil­mään. Onhan se jotain, että har­maat säde­kaih­ti­met on saa­tu ikku­noi­den ulko­puo­lel­le, mut­ta aina­kaan Ruo­ho­lah­des­sä nuo riti­lät eivät kovin laa­du­kas­ta kuvaa anna. Itse ajat­te­lin, että näis­tä tor­neis­ta voi­si tul­la sel­lai­nen jut­tu, joka kor­vai­si oma­ko­ti­ta­lot halu­tuim­pa­na. Näkö­ala kor­vai­si oman pihan ja nuo suu­reh­kot puis­tot oli­si­vat sit­ten kor­vaa­mas­sa nii­tä. Nyt vain koko hom­mal­ta läh­tee poh­ja, jos näi­hin ei panos­te­ta ja koko komplek­sis­ta teh­dään ylis­tys rumuu­del­le. Turis­mi­kin on este­tii­kan teol­li­suut­ta ja kau­pun­ki­lai­set­kin ansait­si­vat jo vih­doin arvos­tus­ta, joten on aika outoa jos vie­lä­kin saa raken­nus­yh­tiö vapaas­ti raken­taa mitä tahan­sa hut­tua. Samal­la nousee val­ta­va vas­tus­tus koko kor­ke­aa raken­ta­mis­ta koh­taan ja kau­pun­ki jat­kaa laa­je­ne­mis­taan mata­la­na pit­kin Suo­men­lah­den ran­taa ja toi­saal­la koh­ti Hämeenlinnaa.

    Aika tor­ju­va vai­ku­tel­ma tulee nyt nois­ta havain­ne­ku­vis­ta. Har­maa­ta riti­lää ja var­maan aal­to­pel­tiä jalan­kul­ki­jan kor­keu­del­la. Verkkokauppa.comia Jät­kä­saa­res­ta yhdis­tet­ty­nä Ruo­ho­lah­den riti­lä­jul­ki­si­vui­hin. Tupla­jul­ki­si­vus­ta ei ymmär­tääk­se­ni ole hyö­tyä ener­gian sääs­tös­sä ja lin­tu­jen­kin tör­mäi­ly voi­daan estää muutenkin.

    Voi­si aina­kin katu­ker­rok­ses­sa olla pie­niä lii­ke­huo­neis­to­ja. Voi­si teh­dä jäl­ji­tel­män oikeas­ta kau­pun­gis­ta kah­teen ensim­mäi­seen ker­rok­seen kier­tä­mään koko tuon jalus­ta­mai­sen osan tyy­liin Aleksi. 

    Tai­taa vain käy­dä, niin että ulko­puo­lel­le tuo näyt­tää sul­je­tul­ta bunk­ke­ril­ta ja sisäl­lä kah­den suu­reh­kon yri­tyk­sen kaup­pa­lii­ket­tä kat­se­lee toi­si­aan ja nii­den kaup­pi­aat nokit­te­le­vat toi­si­aan ves­sa­pa­pe­rin hin­nas­sa. Muu­ten sit­ten koko Kala­sa­ta­ma onkin sit­ten hil­jais­ta nuk­ku­ma­lä­hiö­tä elä­ke­läi­sil­le, jot­ka käyt­tä­vät aikaan­sa estä­mään uuden raken­ta­mi­sen koko ete­lä-Hel­sin­gin alu­eel­la ja estä­mään työ­paik­ko­jen syn­nyn, kun ne syn­nyt­tä­vät ihmis­vir­to­ja ikku­nan alle ja Museo­vi­ras­ton­kin muu­miot on saa­tu var­mis­ta­maan kau­pun­gin leviä­mi­nen joka suun­taan. Ei mitään väliä, jos Kise­lef­fiin lai­te­taan muo­vi­mat­to­ja ja las­ten­tar­han mel­lak­ka-aito­ja, kun­han ei vain tule uut­ta ja kor­keam­paa kilo­met­rien pää­hän siitä.

  10. Väy­lien kapa­si­teet­tia nopeus­ra­joi­tuk­set ovat parantaneet”

    Ymmär­sin­kö oikein, että nopeus­ra­joi­tuk­sen alen­ta­mi­nen nos­taa tien kapa­si­teet­tia? Miten ihmees­sä tämä on mah­dol­lis­ta? Las­kee­ko auto­jen väli­nen fyy­si­nen etäi­syys niin pal­jon että ajal­li­nen etäi­syys pie­ne­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Intui­tii­vi­ses­ti luu­li­si että hitaam­pi nopeus rajoit­taa myös siir­to­ka­pa­si­teet­tia, mut­ta eivät­hän asiat tie­ten­kään aina niin yksin­ker­tai­sia ole.

  11. Kal­le:
    Noin­han se oikeis­sa kau­pun­geis­sa toi­mii! Pää­väy­lät vetä­vät ja sivu­ka­duil­la aje­taan vas­taa­vas­ti rauhallisemmin. 

    Oleel­lis­ta oli­si se että nopeu­den voi pää­tel­lä muus­ta­kin kuin kort­te­lin välein vaih­tu­vis­ta nopeus­ra­joi­tus­lii­ken­ne­mer­keis­tä (20–30-40–50-60–70-80…) ja katuun vii­si vuot­ta sit­ten maa­la­tuis­ta luke­mat­to­mien nas­ta­ren­kai­den jau­ha­mis­ta maalauksista.

    Toki aina löy­tyy kaa­ha­rei­ta joi­den mie­les­tä sata­kak­si­kymp­piä on joka paik­kaan sopi­va nopeus, mut­ta useim­mat kul­jet­ta­jat sovit­ta­vat nopeu­ten­sa auto­maat­ti­ses­ti sopi­vak­si kun­han lii­ken­neym­pä­ris­tö vaan antaa sii­hen vihjeitä. 

    Kes­kus­tas­sa aje­taan kol­mea­kymp­piä jos kadun­var­sil­la on pysä­köi­ty­jä auto­ja jois­ta kuka tahan­sa huti­lus saat­taa ava­ta leveän oven suo­raan ajoväylälle. 

    Sen sijaan leveä lähiö­ka­tu jos­sa ei ole suo­ja­tei­tä kuin lii­ken­ne­va­lo­jen koh­dal­la ja kevyen lii­ken­teen väy­lät ovat viher­vyö­hykk­keen erot­ta­mia näyt­tää minus­ta ali­ta­jui­ses­ti vii­den­kym­pin alu­eel­ta, ehkä kuudenkin. 

    Hel­sin­gis­sä on pal­jon näi­tä 60-luvun huu­mas­sa raken­net­tu­ja “kokoo­ja­ka­tu­ja” joi­den leveys on suu­rem­pi kuin Eläin­ta­ra­han ajo­jen radal­la. Sit­ten pys­ty­tel­lään kol­men­kym­pin merk­ke­jä ja raken­nel­laan irto­rat­kai­su­na nii­tä kai­ke­nau­tu­aak­si­te­ke­viä töys­sy­jä vaik­ka oikea rat­kai­su oli­si väy­län kaventaminen. 

    Lähe­tin tän­ne jos­kus link­ke­jä Myl­ly­pu­ron­tiel­tä mut­ta sama pätee mihin tahan­sa tuo­na aika­na kaa­voi­tet­tuun lähiö­ka­tuun. Hie­man aiem­min, ennen auto­kan­nan kas­vun räjäh­tä­mis­tä suun­ni­tel­lus­sa Munk­ki­vuo­res­sa ei sen sijaan ole yli­no­peuson­gel­maa — kos­ka siel­lä on “park­ki­paik­kaon­gel­ma” ja auto­ja ei ole juu­ri­kaan tont­tien laa­neil­la vaan pää­asias­sa kadun varressa.

  12. Ykkö­nen ei sinän­sä hidas­te­le sen enem­pää Kal­lion läpi kuin seis­ka Sör­näis­ten läpi. Molem­mil­la pää­see nimit­täin käy­tän­nös­sä täy­sin yhtä nopeas­ti Mäke­län­ka­dul­ta Haka­nie­meen. Tämä on intui­tii­vi­ses­ti vähän yllät­tä­vää, mut­ta sopii itse kokeil­la, näin on.

  13. Kal­le:
    Sinän­sä en ymmär­rä kor­ke­aa raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, jos­sa ei ole pulaa maasta.

    Hel­sin­gis­sä­kö ei pulaa maas­ta? Roh­ke­nen olla vah­vas­ti eri mieltä. 

    Mie­les­tä­ni Hel­sin­kiin pitäi­si raken­taa lisää urbaa­nia Kal­lion kal­tais­ta kes­kus­taa jot­ta jäi­si vähän tilaa vihe­ra­lueil­le­kin. Muis­tan luke­nee­ni jos­tain vuo­sia sit­ten, että koko Suo­mes­sa lähin­nä vain Kal­lion asu­kas­ti­heys vas­taa urbaa­nia kes­kus­ta-asu­mis­ta kan­sain­vä­li­sil­lä mit­ta­puil­la (voi olla että muis­tan vää­rin). Jos ei pää­kau­pun­gin kes­kus­taa raken­ne­ta tiheäk­si, kor­keak­si ja tehok­kaak­si, niin mitä sitten.

  14. Havain­ne­ku­vas­ta tulee Eliel Saa­ri­sen ja Ber­tel Jun­gin Suur-Hel­sin­ki suun­ni­tel­ma. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki oli­si pei­tet­ty Kakola-replikoilla.

  15. Kal­le:
    Tun­ne­li sinän­sä kuu­los­taa jär­ke­väl­tä. Lii­ken­teen pai­na­mi­nen maa­nal­le kes­kus­tas­sa on järkevää. 

    … Samal­la pää­väy­lät, kuten Mans­ku, Pork­ka­lan­ka­tu, Huo­pa­lah­den tie, Sör­näis­ten ran­ta­tie jne, pitää nos­taa vähin­tään 60km/h. Noin­han se oikeis­sa kau­pun­geis­sa toi­mii! Pää­väy­lät vetä­vät ja sivu­ka­duil­la aje­taan vas­taa­vas­ti rauhallisemmin. 

    Onhan se hyvä, että on rea­lis­ti­nen käsi­tys sii­tä, mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä se 60 rajoi­tus vaa­ti­si. Mut­ta onko sul­la mitään mie­li­ku­vaa sii­tä, mitä tuol­lai­nen tun­ne­liiin vedet­ty kau­pun­ki­mo­ta­ri mak­saa? Voi­si­ko samat rahat käyt­tää parem­min­kin lii­ken­teen suju­vuu­den edistämiseen?

  16. Työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä­nä (Roi­hu­vuo­ri — Ota­nie­mi) pyy­dän lau­ta­kun­nal­ta armoa. Voisitteko
    a) jär­jes­tää Kala­sa­ta­man raken­ta­mi­sen ajak­si tol­kul­li­set fil­la­riyh­tey­det Kulos­aa­res­ta Sör­näi­siin. Nyt­kin on taas poh­joi­nen fil­la­ri­tie tukos­sa ja ete­läi­sel­tä kun halu­aa Pasi­laa koh­ti, niin jou­tuu aja­maan met­roa­se­man oven edes­tä. Sii­hen on vie­lä ihan piruut­taan var­maan kai­vet­tu monttuja.
    b) pitää huol­ta, että tule­vai­suu­des­sa fil­la­ris­tit­kin voi­si­vat ajaa tasais­ta tie­tä Kulos­aa­ren sil­lal­ta Teol­li­suus­ka­dul­le. Nyt pitää pol­kea ylös alas ja vie­lä odo­tel­la valois­sa. Autot toki — kun ovat niin heik­ko­ja — pää­se­vät suo­raan ja tasais­ta eivät­kä lii­ken­ne­va­lot­kaan haittaa.

    Pyö­räi­lyn osuus mat­kois­ta ei nouse, jos suun­nit­te­lu ja toteu­tus ja käy­tän­nöt ja asen­ne ovat nykyi­sel­tä Kulos­aa­ren silal­ta ilmeneviä. 

    (nykyi­sin hel­poin­ta ja ehkä tur­val­li­sin­ta on joko ajaa Vii­kin kaut­ta fil­la­ril­la tai sit­ten met­rol­la Kulos­aa­ren ja Kala­sa­ta­man väli)

  17. VIl­le Num­me­la:
    “Väy­lien kapa­si­teet­tia nopeus­ra­joi­tuk­set ovat parantaneet”

    Ymmär­sin­kö oikein, että nopeus­ra­joi­tuk­sen alen­ta­mi­nen nos­taa tien kapa­si­teet­tia? Miten ihmees­sä tämä on mah­dol­lis­ta? Las­kee­ko auto­jen väli­nen fyy­si­nen etäi­syys niin pal­jon että ajal­li­nen etäi­syys pie­ne­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Intui­tii­vi­ses­ti luu­li­si että hitaam­pi nopeus rajoit­taa myös siir­to­ka­pa­si­teet­tia, mut­ta eivät­hän asiat tie­ten­kään aina niin yksin­ker­tai­sia ole.

    Joo, eivät ole. Tur­va­vä­leis­tä on kysy­mys, ja vaik­ka on ole­mas­sa jäs­ti­päi­tä jot­ka pus­ke­vat satas­ta toi­sen taka­pus­ku­ris­sa kiin­ni, useim­mil­la on jotain ter­vet­tä itse­suo­je­lu­vais­toa­kin ohjei­den (2 sekun­nin aika­vä­li) ohella. 

    Ihan koke­mus­pe­räi­ses­ti ajo­kais­tan väli­tys­ky­ky on suu­rim­mil­laan jos­sain nel­jän­kym­pin ja vii­den­kym­pin km/h välillä.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun Kala­sa­ta­ma raken­tuu, nopeus var­maan­kin las­ke­taan nel­jään kymppiin. 

    Rajoi­tus voi­daan toki las­kea, mut­ta toi­nen asia on, las­ke­vat­ko nopeudet.

    Ja nehän eivät las­ke niin kau­an kuin ran­ta­tie on sen ver­ran leveä, että siel­lä tekee autoi­li­jal­la mie­li ajel­la sen 60–70km/h. Autol­la­han yri­te­tään ajaa niin kovaa kuin on (autoi­li­jan mie­les­tä) tur­val­lis­ta (auto­lii­ken­teen kannalta).

    Jot­ta Sör­näis­ten ran­ta­tien saa osak­si kau­pun­kia, kais­to­ja pitää vähen­tää ja kaven­taa, muut­taa ulom­mat kais­tat park­ki­ruu­duik­si ja lii­ma­ta ensin ne, sit­ten pyö­rä­kais­tat ja lopuk­si jal­ka­käy­tä­vät kiin­ni auto­tie­hen, ris­teys­vä­le­jä lyhen­tää, ja tien­var­ret raken­taa täy­teen (ran­taan mah­tui­si aina­kin yksi kort­te­li!) siten, että psy­ko­lo­gi­ses­ti 40km/h on suu­rin mitä siel­lä uskal­taa ajaa. Vähän niin kuin nuo vähin­tään 2+2 kais­tai­set kadut ydinkeskustassa.

    1. Nopeuk­sia voi­daan alen­taa tehok­kaas­ti sää­tä­mäl­lä lii­ken­ne­va­loi­hin vih­reä aal­to, joka kul­kee vain sil­lä nopoeu­del­la, jol­la kadul­la saa ajaa.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kalle
    Eikö siel­lä Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä juu­ri tapah­tu­nut paha onnet­to­muus, jos­sa auto ajoi suo­ja­tiel­lä kah­den jalan­kul­ki­jan yli? Kun Kala­sa­ta­ma raken­tuu, nopeus var­maan­kin las­ke­taan nel­jään kymppiin. 

    Se vali­tet­ta­va ylia­jo meni aivan­suo­raan lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den piik­kiin. 🙁 Koh­dan molem­min puo­lin on usei­ta sil­to­ja, joten kysei­ses­sä pai­kas­sa ei ole mitään syy­tä ohja­ta jalan­kul­ki­joi­ta seik­kai­le­maan pit­kin ja poi­kin ajoratoja.

    Ja kuten muis­tat, onnet­to­muus tapah­tui kai­ken lisäk­si äärim­mäi­sen seka­vas­ti jär­jes­te­tyn työ­maan koh­dal­la. Jos muis­tan oikein, oli työ­maaal­la alen­net­tu nopeus­ra­joi­tus. Pri­mää­ri syy­nä oli kui­ten­kin vää­rin teh­ty kevyen lii­ken­teen ohjaus.

    Saman­lai­sia tar­peet­to­mia ja vaa­ral­li­sia suo­ja­tei­tä on muu­al­la­kin Hel­sin­gis­sä. Mec­he­li­nin kadun ete­lä­pään jär­jes­te­lyt ovat mal­li esi­merk­ki sii­tä, miten asioi­ta ei saa teh­dä. Raken­ne­taan mil­joo­nil­la sil­ta ja sil­lan molem­piin päi­hin teh­dään suo­ja­tiet! Tuon­kaan suun­nit­te­li­jal­la ei ole ihan kaik­ki muu­mit laaksossa.

    Sivu­ka­duil­la 30km/h on hyvä rajoi­tus. Pää­väy­lät tulee saa­da vetämään.

    1. Kal­le. Pai­kal­la ei ole yhtään yli­kul­kusil­taa, jol­la tien voi­si ylit­tää pyö­rä­tuo­lil­la tai rol­lat­to­ril­la tai las­ten­vau­nu­jen kans­sa. Sil­loin on pak­ko olla suo­ja­tie. Se seu­raa ihan lais­ta. Jos suojatie3tä ei oli­si, jalan­kul­ki­jal­la oli­si oikeus ylit­tää tie mis­tä hyvän­sä, kos­ka suo­ja­tie­tä on käy­tett­rä­vä vain, jos sel­lai­nen on koh­tuul­li­sel­la etäisyydellä.
      Kysei­nen onnet­to­muus tapah­tui autoi­li­jan ohi­tet­tua piit­taa­mat­to­mas­ti suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt auto, joka oli lii­ken­ne­sään­tö­jä nou­dat­taen pysäh­ty­nyt anta­maan tie­tä suo­ja­tie­tä ylittävälle.

  20. VIl­le Num­me­la:
    “Väy­lien kapa­si­teet­tia nopeus­ra­joi­tuk­set ovat parantaneet”

    Ymmär­sin­kö oikein, että nopeus­ra­joi­tuk­sen alen­ta­mi­nen nos­taa tien kapa­si­teet­tia? Miten ihmees­sä tämä on mah­dol­lis­ta? Las­kee­ko auto­jen väli­nen fyy­si­nen etäi­syys niin pal­jon että ajal­li­nen etäi­syys pie­ne­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Näin tosi­aan­kin on. Poh­jim­mai­nen fysi­kaa­li­nen perus­syy on sii­nä, että ajo­neu­von nopeu­den kas­vaes­sa sen lii­ke-ener­gia kas­vaa toi­ses­sa potens­sis­sa, kar­keas­ti sanoen myös ajo­neu­von vaa­ti­ma tila kas­vaa toi­ses­sa potens­sis­sa suh­tees­sa nopeu­teen. Myös ajo­neu­vo­jen nopeuse­rot syö­vät kapa­si­teet­tia ja ne myös kas­va­vat huip­pu­no­peu­den noustessa.

    Tiel­lä, jol­la kaik­ki liit­ty­mät ovat eri­ta­sos­sa, sekä empii­ri­ses­ti havait­tu että teo­reet­ti­ses­ti las­ket­tu mak­si­mi­ka­pa­si­teet­ti saa­vu­te­taan nopeu­del­la noin 60 km/h, mut­ta käy­tän­nös­sä kapa­si­teet­ti on sama välil­lä 40 — 80 km/h. Ris­teyk­set tuo­vat oman lisän­sä, enkä tie­dä, onko tilan­net­ta edes pyrit­ty teo­reet­ti­ses­ti mal­lin­ta­maan, mut­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­sa mit­tauk­sis­sa Man­ner­hei­min­tien tai Mäke­län­ka­dun tapais­ten kau­pun­ki­bu­le­var­dien mak­si­mi­ka­pa­si­teet­ti saa­vu­te­taan kes­ki­no­peu­del­la 35 km/h.

    Tämän takia muu­ten Hel­sin­kiin tule­vien moot­to­ri­tei­den nopeut­ta las­ke­taan ruuhkassa.

  21. Onko kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa kukaan las­ke­nut, kuin­ka pal­jon kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä ja kuin­ka pal­jon ihmi­sil­le hai­tal­li­sia pääs­tö­jä raken­ta­mi­ses­ta tulee raken­ta­mi­sai­ka­na ( 20 vuot­ta?). Eikö täl­lai­nen koko­nais­pääs­tö ja ‑rasi­te­las­kel­ma tuli­si edel­lyt­tää jokai­sel­ta raken­nus­hank­keel­ta. Samal­la vaa­dit­tai­siin arvio ener­gian kulu­tuk­sen kas­vus­ta raken­ne­tun tilan ja toi­min­to­jen takia. Eikö kau­pun­gin­val­tuus­to voi­si päät­tää täl­lais­ten nume­roit­ten esit­tä­mi­ses­tä ase­ma­kaa­va­se­los­tuk­sis­sa. Arvioi­daan­han niis­sä mui­ta­kin rasitteita.

  22. Jep, lähiö tuos­ta tulee. Ei olla mitään esim. Ara­bias­ta ja Ruo­ho­lah­des­ta opittu.

  23. Vil­le Num­me­la: Kapa­si­tee­tin mak­si­moi­va nopeus on tosi­aan ole­mas­sa. Olen kuul­lut sanot­ta­van, että se on 40 — 50 km/h olo­suh­teis­ta riip­puen. Asia on var­mas­ti pui­tu alan oppi­kir­jois­sa, mut­ta äkki­pää­tä mie­tit­ty­nä se men­nee joten­kin seuraavasti.
    Kapa­si­teet­ti on yhtä kuin ajo­neu­vo­jen aikayk­sik­köi­nä ilmoi­te­tun välin kään­teis­lu­ku. Siis ajo­neu­vo­ja per aikayk­sik­kö. Tämä aika­vä­li, jon­ka mini­miä hae­taan, riip­puu ajo­neu­von pituu­den ja nopeu­den osa­mää­räs­tä ynnä tur­va­vä­lis­tä ajo­neu­vo­jen välis­sä. Tuo eka ter­mi ei ole line­aa­ri­nen, vaan hyper­be­li. Tur­va­vä­lin voi­tai­siin aja­tel­la ole­van riip­pu­va rea­goin­tia­jas­ta edel­lä­aja­van jar­ru­tuk­seen, eli siis vakio. Toi­saal­ta ulkoi­sen tms. häi­riön takia voi­daan jou­tua paniik­ki­jar­rut­ta­maan, ja täl­löin jar­ru­tus­mat­ka kas­vaa nopeu­den neli­öön ja aika siis suo­ras­sa suh­tees­sa nopeu­teen. Eli lopul­ta las­ke­taan yhteen nopeu­den funk­tio­na las­ke­va käy­rä ja nouse­va suo­ra, ja näi­den sum­mal­la­han on mini­mi ja kapa­si­tee­til­la siis maksimi.

    Tämä siis suo­ral­la tiel­lä. Ris­teyk­set ovat toi­nen jut­tu, puhu­mat­ta­kaan kustannuksista.

  24. VIl­le Num­me­la:
    “Väy­lien kapa­si­teet­tia nopeus­ra­joi­tuk­set ovat parantaneet”

    Ymmär­sin­kö oikein, että nopeus­ra­joi­tuk­sen alen­ta­mi­nen nos­taa tien kapa­si­teet­tia? Miten ihmees­sä tämä on mah­dol­lis­ta? Las­kee­ko auto­jen väli­nen fyy­si­nen etäi­syys niin pal­jon että ajal­li­nen etäi­syys pie­ne­nee? Onko ole­mas­sa jokin optiminopeus?

    Intui­tii­vi­ses­ti luu­li­si että hitaam­pi nopeus rajoit­taa myös siir­to­ka­pa­si­teet­tia, mut­ta eivät­hän asiat tie­ten­kään aina niin yksin­ker­tai­sia ole.

    Ei tosi­aan­kaan ole. Suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la tulee auto­jen tur­va­vä­lin­kin olla suu­rem­pi. Nyrk­ki­sään­tö (joka sopii alle 100 km/h nopeuk­sil­le): auto­jen tur­va­vä­li met­rei­nä sama kuin nopeus kilo­met­rei­nä tunn­nis­sa. Täs­tä saa­daan puh­taas­ti teo­reet­ti­nen yhden kais­tan vetä­vyys 1800 ajo­neu­voa tun­nis­sa nopeu­des­tat riip­pu­mat­ta. Olen jos­kus kuul­lut, tar­kis­tamt­ta tie­toa mis­tään, että tien vetä­vyy­den kan­nal­ta opti­maa­li­nen nopeus oli­si 45 km/h.

    Voin muu­ten mai­ni­ta, että Mans­kul­la ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la nopeu­te­ni on ollut (pakol­li­set pysäh­dyk­set huo­mioo­not­taen) liki­mää­rin 30 km/h. . Siis Erot­ta­ja­ö­ta Mans­kun mut­kaan menee aikaa n 10 min, ja sie­lä Kona­lan suo­ran pää­hän samat 10 min.

    Tak­sit tie­ten­kin kul­ke­vat nopeammin

  25. Juk­ka Heik­ki­nen:
    Onko kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa kukaan las­ke­nut, kuin­ka pal­jon kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä ja kuin­ka pal­jon ihmi­sil­le hai­tal­li­sia pääs­tö­jä raken­ta­mi­ses­ta tulee raken­ta­mi­sai­ka­na ( 20 vuot­ta?). Eikö täl­lai­nen koko­nais­pääs­tö ja ‑rasi­te­las­kel­ma tuli­si edel­lyt­tää jokai­sel­ta raken­nus­hank­keel­ta. Samal­la vaa­dit­tai­siin arvio ener­gian kulu­tuk­sen kas­vus­ta raken­ne­tun tilan ja toi­min­to­jen takia. Eikö kau­pun­gin­val­tuus­to voi­si päät­tää täl­lais­ten nume­roit­ten esit­tä­mi­ses­tä ase­ma­kaa­va­se­los­tuk­sis­sa. Arvioi­daan­han niis­sä mui­ta­kin rasitteita. 

    En sinän­sä vas­tus­ta, sikä­li kun tähän ei haas­kau­du lii­ak­si aikaa. Mut­ta kun puhu­taan raken­ta­mi­sen ympä­ris­tö­kus­tan­nuk­sis­ta, pitää ymmär­tää että oleel­li­sia eivät ole mit­kään könt­tä­lu­ke­mat vaan ympä­ris­tö­kus­tan­nus­ten ero vaih­toeh­toi­hin näh­den (vaih­toeh­to­kus­tan­nus). Ja “ei raken­ne­ta sit­ten min­ne­kään” ei ole vaihtoehto.

    Beto­ni­ra­ken­ta­mi­nen on muu­ten aika hii­li- ja ener­giain­ten­sii­vis­tä vaih­toeh­toi­hin­sa näh­den. Ener­gia ja hii­li­pääs­töt ovat vain niin hal­po­ja että mui­ta mate­ri­aa­le­ja ei oikeas­taan käy­te­tä muu­al­la kuin suo­jel­tu­ja raken­nuk­sia remontoitaessa.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sen nume­rok­si kaa­vail­laan ykkös­tä, mikä entei­lee, että Kal­lion läpi hidas­te­le­va ykkö­nen lopet­taa mene­mäs­tä Kal­lion läpi.

    Mil­tä kuu­los­tai­si niin radi­kaa­li aja­tus, ettei enää pidet­täi­si rati­koi­den hidas­te­lua luon­non­va­kio­na, vaan teh­täi­siin jotain niil­le asioil­le, jot­ka rati­koi­ta hidastavat.

  27. Asia pan­tiin vii­mek­si pöy­däl­le, kos­ka vasem­mis­to­lii­ton tuo­li oli tyh­jä ja asia oli merkittävä.

    Kuu­los­taa todel­la kyp­säl­tä käytökseltä.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kimmo.
    Pois­tit sitee­rauk­ses­ta koh­dan, jos­sa tuo alue rajat­tiin 30 km/h:n rajoi­tuk­sel­la. Sen pii­ris­sä ei ole kuol­lut ketään, kos­ka lii­ken­ne on ray­uhal­lis­ta, eivät­kä onnet­to­muu­det joh­da kuolemaan. 

    Minul­le ei 30km/h rajoi­tus ole ongel­ma, kun ympä­ris­tö sitä vaa­tii tai puol­taa. On itse asias­sa ihan sama mikä rajoi­tus on ahtais­sa kort­te­leis­sa, kun kes­ki­mää­rin jär­ke­vä nopeus ei kui­ten­kaan nouse tästä. 

    Var­si­nai­nen kom­ment­tii­ni kos­ki täy­sin epä­tie­teel­lis­tä väi­tet­tä nopeus­ra­joi­tus­ten muu­tok­sien ja kuo­le­man­ta­paus­ten väli­ses­tä suh­tees­ta. Näi­tä on toki kiva vil­jel­lä, mut­ta ei kau­heas­ti lisää uskot­ta­vuut­ta vil­pit­tö­mään pyr­ki­myk­seen ylei­sen lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den puolesta.

    Väit­täi­sin Suo­men lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den suu­rim­mat ongel­mat ole­van jär­jes­tyk­ses­sä seuraavat:

    1. mie­len­ter­vey­son­gel­ma (itse­mur­hat ja itsetuhoisuus)
    2. päih­deon­gel­mat (alko­ho­lis­tien ja nar­ko­maa­nien tör­keät rattijuoppoudet)
    3. väes­tön ikään­ty­mi­nen (sai­ras­koh­tauk­set, sen­so­ri­set puutteet).
    4. lii­ken­neym­pä­ris­tön puut­teet (suu­ret koh­taa­mis­no­peu­det, suu­ret nopeus- tai mas­sae­rot samoil­la väy­lil­lä vrt ratik­ka vs jalan­kul­ki­ja vs pyöräilijä).

    Haluam­me­ko las­kea myös met­ron ja pai­kal­lis­ju­na­lii­ken­teen rajoi­tuk­set 30km/h tasol­le, jot­tei itse­mur­hia hau­to­vat enää hyp­päi­si junien alle?

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pai­kal­la ei ole yhtään ylikulkusiltaa. 

    Minul­le jäi epä­sel­väk­si tämä onnet­to­muus ja sen tapahtumapaikka. 

    Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä ei ole yhtään suo­ja­tie­tä jos­sa ei oli­si lii­ken­ne­va­lo­ja (pait­si Haka­nie­men toril­le joh­ta­val­la pät­käl­lä, joka on oikeas­taan ihan eri katu ja jos­sa on nel­jän­kym­pin rajoi­tus jo nyt.)

    1. Onnet­to­muus sat­tui tie­töi­den aikaan, jol­loin valot oli­vat pois­sa ja pai­kal­la tila­päi­nen nopeus­ra­joi­tus 30 km/h. Sel­ke­ää yli­no­peut­ta aja­nut auto ajoi pysäh­ty­mät­tä suo­ja­tien eteen pys­täh­ty­neen auton ohi. Paik­ka oli muis­taak­se­ni ensim­mäi­nen ris­teys Kulos­aa­ren sil­lal­ta sii­nä Suvi­lah­den enti­sen voi­ma­lan kohdalla.

  30. Okei, eli kysees­sä oli poik­keus­jär­jes­te­ly — jon­ka vuok­si syn­ty­nei­den ongel­mien kans­sa ei pysy­väl­lä kol­men­kym­pin rajoi­tuk­sel­la tai­tai­si olla mitään tekemistä. 

    Suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen ohi ei tie­ten­kään saa kos­kaan ajaa mut­ta se mitä sanoin aikai­sem­min lii­ken­neym­pä­ris­tön vih­jaa­vuu­des­ta pitää täs­sä­kin paik­kan­sa. En puo­lus­te­le huo­li­ma­ton­ta tur­ma­kus­kia mil­lään taval­la, mut­ta yksit­täi­nen nopeus­ra­joi­tus­kylt­ti saat­taa oikeas­ti jää­dä huo­maa­mat­ta esi­mer­kik­si kais­tan­vaih­don yhtey­des­sä tapah­tu­neen pään­kään­nön vuok­si. Har­vem­min on kau­pun­kia­lu­een työ­mail­la mitään muu­ta annak­ko­va­roi­tus­ta poik­keus­jär­jes­te­lyis­tä kuin pari kylt­tiä jot­ka apu­mies on vie­nyt muo­don vuok­si asemiin. 

    Tila­päis­ten työ­mai­den jär­jes­te­lyt ja mer­kin­nät ovat todel­la mer­kit­tä­vä ris­ki­paik­ka. Usein näi­tä on nime­no­maan kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä jois­sa saat­taa yhtäk­kiä huo­ma­ta fil­la­roi­van­sa ympä­ri pyö­ri­vän kau­ha­kuor­maa­jan työs­ken­te­ly­alu­eel­la ilman min­kään­lais­ta ennakkovaroitusta.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nopeuk­sia voi­daan alen­taa tehok­kaas­ti sää­tä­mäl­lä lii­ken­ne­va­loi­hin vih­reä aal­to, joka kul­kee vain sil­lä nopoeu­del­la, jol­la kadul­la saa ajaa.

    Joo, mut­ta kun se tavoi­te pitäi­si olla saa­da lii­ken­neym­pä­ris­tö sel­lai­sek­si ettei lii­ken­ne­va­lo­ja tarvita.

  32. Kal­le: Se vali­tet­ta­va ylia­jo meni aivan­suo­raan lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den piikkiin.

    Ei vaan lii­ken­net­tä val­vo­van viran­omai­sen piik­kiin. Suo­ja­tie­tä lähes­ty­vän auton tulee antaa tie­tä jalan­kul­ki­joil­le. Jos polii­si jos­kus edes huo­maut­tai­si täs­tä, niin ehkä se alkai­si men­nä jakeluun.

    Niis­sä har­vi­nai­sis­sa tilan­teis­sa kun tie­tä anne­taan, on auto lähes poik­keuk­set­ta Viron rekis­te­ris­sä. Jos­kus kesä­kau­del­la saat­taa olla ruotsalainenkin.

    Saman­lai­sia tar­peet­to­mia ja vaa­ral­li­sia suo­ja­tei­tä on muu­al­la­kin Hel­sin­gis­sä. Mec­he­li­nin kadun ete­lä­pään jär­jes­te­lyt ovat mal­li esi­merk­ki sii­tä, miten asioi­ta ei saa teh­dä. Raken­ne­taan mil­joo­nil­la sil­ta ja sil­lan molem­piin päi­hin teh­dään suo­ja­tiet! Tuon­kaan suun­nit­te­li­jal­la ei ole ihan kaik­ki muu­mit laaksossa.

    Itä­me­ren­ka­dun ris­teys on valo-ohjat­tu. Pois­te­taan suo­ja­tiet, niin autot pää­se­vät sei­so­maan punai­siin valoi­hin 2 met­riä lähem­pä­nä risteystä. 

    Täs­tä “hyö­dys­tä” mak­sa­vat jalan­kul­ki­jat 5–10 min yli­mää­räi­sel­lä käve­lyl­lä. Mitä jos lai­te­taan autoi­li­jat kier­tä­mään vii­den min­san yli­mää­räi­nen lenkki?

  33. a_l: …Itä­me­ren­ka­dun ris­teys on valo-ohjat­tu. Pois­te­taan suo­ja­tiet, niin autot pää­se­vät sei­so­maan punai­siin valoi­hin 2 met­riä lähem­pä­nä risteystä… 

    Ei vaan pois­te­taan ne tar­peet­to­mat valot sen jäl­keen ja teh­dään sil­lan molem­piin päi­hin isot ympy­rät. Niin­hän ne kau­pun­ki­bu­le­var­dit muu­al­la toimivat.

  34. a_l: Ei vaan lii­ken­net­tä val­vo­van viran­omai­sen piik­kiin. Suo­ja­tie­tä lähes­ty­vän auton tulee antaa tie­tä jalankulkijoille. 

    Entä­pä jos autoi­li­ja ei täl­lä ker­taa huo­man­nut suo­ja­tie­tä? Kun pai­kal­la on 364 päi­vää vuo­des­ta lii­ken­ne­va­lot ja vasen kais­ta ajaa viit­tä­kymp­piä ohit­se, suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen auton voi epä­huo­mios­sa kuvi­tel­la pysäh­ty­neen sik­si että jonos­sa edel­lä ole­va oikeal­le kään­ty­jä väis­tää kevyen­lii­ken­teen väy­län liikennettä.

    Toki lii­ken­ne­va­lo­ja ja lii­ken­ne­merk­ke­jä kuu­luu kat­soa ja nopeus sovit­taa sen mukaan että ehtii taju­ta. Suun­nit­te­li­joi­den olet­tai­si kui­ten­kin teke­vän tila­päis­rat­kai­suis­sa­kin sel­lais­ta ympä­ris­töä jos­sa on help­po toi­mia oikein (eikä sel­lais­ta jos­sa mah­dol­li­sim­man moni tekee vir­hei­tä jol­loin niis­tä saa­daan tehok­kaal­la val­von­nal­la tulo­ja yhteiskunnalle).

    Lii­ken­tees­sä tilan­tei­den ja tois­ten kul­ki­joi­den käyt­täy­ty­mi­sen ja liik­kei­den tuli­si olla enna­koi­ta­vis­sa. Huo­nos­ti mer­ki­tyt poik­keus­ti­lan­teet mene­vät “ei-kenen­kään” piik­kiin kos­ka onnet­to­muu­den sat­tues­sa vika on aina kui­ten­kin autoilijan.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nopeuk­sia voi­daan alen­taa tehok­kaas­ti sää­tä­mäl­lä lii­ken­ne­va­loi­hin vih­reä aal­to, joka kul­kee vain sil­lä nopoeu­del­la, jol­la kadul­la saa ajaa.

    Ja jos vih­reä aal­to halu­taan molem­piin suun­tiin, niin jalan­kul­ki­ja jous­taa yli­tyk­sen eriai­kai­sil­la valoilla.

    Toi­mii vain, jos jokai­sen suo­ja­tien etäi­syys on sama ja sykli ote­taan siitä.

    Mie­lum­min tpyy­luo­man tavoin valot pois, tai sit­ten nap­pi­va­lot ja jalan­kul­ki­ja saa vih­reän heti. Autoi­lua jalan­ku­lun ehdoilla.

    1. Mie­lum­min tpyy­luo­man tavoin valot pois, tai sit­ten nap­pi­va­lot ja jalan­kul­ki­ja saa vih­reän heti. Autoi­lua jalan­ku­lun ehdoilla.

      Entä jos valo oli­si aina punai­nen autol­la. Autoi­li­ja pysäh­tyi­si suo­ja­tien eteen, nousi­si autos­ta ja pai­nai­si nap­pia ja jäi­si autoon­sa odot­ta­maan vihreää?
      Jokai­nen ymmär­tää, ettei tämä toi­mi, mut­ta fil­la­rei­ta koh­del­laan monis­sa valois­sa juu­ri näin.

  36. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Entä­pä jos autoi­li­ja ei täl­lä ker­taa huo­man­nut suo­ja­tie­tä? Kun pai­kal­la on 364 päi­vää vuo­des­ta lii­ken­ne­va­lot ja vasen kais­ta ajaa viit­tä­kymp­piä ohit­se, suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen auton voi epä­huo­mios­sa kuvi­tel­la pysäh­ty­neen sik­si että jonos­sa edel­lä ole­va oikeal­le kään­ty­jä väis­tää kevyen­lii­ken­teen väy­län liikennettä.

    Älä viit­si. Helsingissä/Suomessa kor­kein­taan yksi auto kym­me­nes­tä antaa tie­tä suo­ja­tien pääs­sä odot­ta­val­le jalankulkijalle. 

    Autoi­li­ja on suo­ja­tien koh­dal­la väis­tä­mis­vel­vol­li­nen, aivan kuten tul­les­saan kol­mion takaa tai vasem­mal­ta. Jos­tain syys­tä suo­ja­tie­sään­töä ei edes yri­te­tä valvoa.

  37. Kai tuon Kala­sa­ta­man kaup­pa­kes­kuk­sen osal­ta huo­leh­di­taan sit­ten myös sii­tä, että raken­nuk­sen ulko­syr­jäl­le tulee myös liik­kei­tä, tai vähin­tään sisään­käyn­nit moniin liik­kei­siin onnis­tui­si myös kadun puo­lel­ta. Ettei kes­kuk­sen ulko­puo­les­ta ja sen lähi­ka­duis­ta vain luo­da epä­ja­lan­kul­ki­jays­tä­väl­lis­tä auto­jen val­taa­maa lähiö­os­ta­rien kal­tais­ta seutua.

  38. a_l: Älä viit­si. Helsingissä/Suomessa kor­kein­taan yksi auto kym­me­nes­tä antaa tie­tä suo­ja­tien pääs­sä odot­ta­val­le jalankulkijalle. 

    Viit­sin. Se, että suo­ja­teil­lä ei nou­da­te­ta väis­tä­mis­sään­tö­jä ei pois­ta tien­pi­tä­jän ja työ­mies­ten vel­vol­li­suut­ta mer­ki­tä poik­keus­jär­jes­te­lyt kunnolla.

    1. Onko sinul­la tie­to, että työ­maa oli­si mer­kit­ty puut­teel­li­ses­ti? Mis­tä tuo tie­to on peräi­sin? Sii­nä on sel­keä suo­ja­tien merk­ki eikä sitä ollut tie­tääk­se­ni pois­tet­tu tai pei­tet­ty. Lisäk­si oli nopeusw­ra­joi­tus­ta osoit­ta­va merk­ki, joka oli varf­mas­ti näh­tä­vis­sä selkeästi.

    2. Onko sinul­la tie­to, että työ­maa oli­si mer­kit­ty puut­teel­li­ses­ti? Mis­tä tuo tie­to on peräi­sin? Sii­nä on sel­keä suo­ja­tien merk­ki eikä sitä ollut tie­tääk­se­ni pois­tet­tu tai pei­tet­ty. Lisäk­si oli nopeus­ra­joi­tus­ta osoit­ta­va merk­ki, joka oli var­mas­ti näh­tä­vis­sä selkeästi.

  39. Ei ole tie­toa sii­tä että juu­ri tämä oli­si mer­kit­ty huo­nos­ti, tus­kin asi­aa on eri­tyi­ses­ti edes tut­kit­tu kos­ka autoi­li­ja joka tapauk­ses­sa kan­taa täy­den vas­tuun. Taval­li­set nor­min­mu­kai­set mer­ki­nät­kin saat­ta­vat olla riittämättömiä. 

    Suo­ja­tien merk­ki sii­nä tosi­aan­kin on joka päi­vä — mut­ta taval­li­se­na päi­vä­nä sii­hen nime­no­maan ei tar­vit­se kiin­nit­tää mitään huo­mio­ta kos­ka toi­mi­va lii­ken­ne­va­lo on tär­keäm­pi! Nopeus­ra­joi­tus pai­kal­la on myös joka päi­vä — kun kuusi­kymp­piä hil­je­nee vii­dek­si­kym­pik­si. Autoi­li­jan pitäi­si­kin muis­taa tar­kis­taa joka aamu mikä luku tau­lus­sa on. Har­va tekee niin.

    Poik­keus­mer­kin­nät jää­vät moni­kais­tai­sel­la tiel­lä hel­pos­ti huo­maa­mat­ta kun huo­mio kiin­nit­tyy kais­tan­vaih­toon tms. Ainas­taan moot­to­ri­teil­lä on val­ta­via vilk­ku­va­lo­pat­te­ris­to­ja sil­loin kun yksi kais­ta on jou­dut­tu sulkemaan.

    Mer­kin­nät ovat yleen­sä täy­sin riit­tä­mät­tö­miä — ja mones­ti nime­no­maan kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä. Läh­tö­koh­ta­na ilmei­ses­ti on että “kai nuo osaa isoa kai­vin­ko­net­ta väis­tää ellei ihan sokei­ta ole”. 

    Pie­niä­kin len­to-onnet­to­muuk­sia tut­ki­taan nii­den poten­ti­aa­li­sen vaka­vuu­den vuok­si hyvin tark­kaan. Onnet­to­muus­tut­kin­ta­ra­por­teis­ta käy usein ilmi että yksi vir­he ei juu­ri kos­kaan aiheu­ta kuin vaa­ra­ti­lan­teen — onnet­to­muu­teen vaa­di­taan usei­ta saman­ai­kai­sia virheitä. 

    Kun tie­lii­ken­tees­sä yhdis­te­tään poik­keus­ti­lan­ne jos­ta vies­ti ei mene sata­pro­sent­ti­ses­ti kai­kil­le lii­ken­teen osa­puo­lil­le peril­le yhden­mu­kai­ses­ti ja ne kul­ki­jat jot­ka rik­ko­vat joi­tain sään­tö­jä joka päi­vä tois­tu­vas­ti oman piit­taa­mat­to­muu­ten­sa vuok­si, saa­daan yhdis­tel­mä jos­sa tilas­tol­li­ses­ti­kin jos­sain vai­hees­sa rysähtää.

  40. Tapio Pel­to­nen: En sinän­sä vas­tus­ta, sikä­li kun tähän ei haas­kau­du lii­ak­si aikaa. Mut­ta kun puhu­taan raken­ta­mi­sen ympä­ris­tö­kus­tan­nuk­sis­ta, pitää ymmär­tää että oleel­li­sia eivät ole mit­kään könt­tä­lu­ke­mat vaan ympä­ris­tö­kus­tan­nus­ten ero vaih­toeh­toi­hin näh­den (vaih­toeh­to­kus­tan­nus). Ja “ei raken­ne­ta sit­ten min­ne­kään” ei ole vaihtoehto.

    Minus­ta “ei raken­ne­ta” on aivan oleel­li­nen vaih­toeh­to. Jos raken­ta­mi­nen (ja sen seu­rauk­se­na kas­va­va läm­mi­tet­ty­jen raken­nus­kuu­tioi­den mää­rä) aiheut­taa kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen ja ener­gian kulu­tuk­sen kas­vua niin pal­jon, että emme pysy pääs­tö­ta­voit­teis­sa, niin sil­loin kaa­voi­tus­ta ei vie­dä kaupunginhallitukselle. 

    Val­tuus­to voi­si sää­tää vuo­sit­tai­set kiin­tiöt pääs­töil­le. Esim. raken­ta­mi­nen ei sai­si aiheut­taa pääs­tö­jä enem­pää kuin 10 % lii­ken­teen pääs­töis­tä. Arvat­kaa­pa, mon­ta­ko asun­toa sil­loin raken­net­tai­siin Hel­sin­gis­sä vuodessa.

  41. Tämä on vähän off topic.

    Kat­se­lin tuo­ta Kala­sa­ta­man havain­ne­ku­vaa ja olen kat­sel­lut uusin­ta suo­ma­lais­ta ark­ki­teh­tuu­ria, mm. Kirk­ko­num­men uut­ta kun­nan­ta­loa. Niin ja Itä­kes­kuk­seen pari vuot­ta sit­ten nous­sut­ta uut­ta har­maa­ta Pris­maa. Paras­ta mitä sii­tä voi sanoa on, että raken­nus sel­väs­ti nos­ti Itä­kes­kuk­sen kaup­pa­kek­suk­sen ark­ki­teh­to­nis­ta arvoa. Ja tänään kemis­tiys­tä­vä­ni kans­sa päi­vit­te­lin Vii­kin uusia rakennuksia

    Olen­ko tul­lut kon­ser­va­tii­vik­si tai ker­ras­saan taan­tu­muk­sel­li­sek­si*. Joten­kin vain tun­tuu siltä,että täl­lä het­kel­lä suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri on hakusessa.

    * Edes Gug­gen­heim-suun­ni­tel­ma ei herä­tä minus­sa mitään syväl­li­sem­piä posi­tii­vi­sia tunteita.

  42. Juk­ka Heik­ki­nen: Minus­ta “ei raken­ne­ta” on aivan oleel­li­nen vaih­toeh­to. Jos raken­ta­mi­nen (ja sen seu­rauk­se­na kas­va­va läm­mi­tet­ty­jen raken­nus­kuu­tioi­den mää­rä) aiheut­taa kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen ja ener­gian kulu­tuk­sen kas­vua niin pal­jon, että emme pysy pääs­tö­ta­voit­teis­sa, niin sil­loin kaa­voi­tus­ta ei vie­dä kaupunginhallitukselle. 

    Kuten jo sanoin, kat­so vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia. Otso Kive­käs kuvaa tilan­net­ta hyvin uudes­sa blo­gauk­ses­saan: http://vesirajassa.blogspot.com/2012/04/seuraavat-400–000-helsinkilaista.html

    Mis­sään täs­sä val­ta­kun­nas­sa ei ole sel­lais­ta auk­to­ri­teet­tia joka voi­si estää asun­to­jen raken­ta­mi­sen hevon kuuseen hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen varaan. Ne asun­not raken­ne­taan sin­ne Vih­tiin ja Mänt­sä­lään jos nii­tä ei raken­ne­ta Hel­sin­kiin. Ja jos Hel­sin­kiin ei raken­ne­ta, Hel­sin­gin asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat nousu­aan koh­ti stra­tosfää­riä ja ennen pit­kää kaik­ki tii­viin kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen hyö­dyt valu­vat asun­to­jen rahoi­tus­ku­lui­hin, eli vii­me kädes­sä pank­kien poh­jat­to­miin tas­kui­hin. Sen sijaan jos nii­tä asun­to­ja raken­ne­taan kau­pun­kia­lu­eel­le lisää, ensin­nä­kin ne tii­viy­den hyö­dyt kas­va­vat (aina­kin tiet­tyyn rajaan saak­ka, jota Suo­mes­sa ei tul­la iki­nä saa­vut­ta­maan), ja toi­sek­seen asun­to­mark­ki­nat pysy­vät terveempinä.

  43. Mark­ku af Heur­lin:
    Tämä on vähän off topic.

    Kat­se­lin tuo­ta Kala­sa­ta­man havain­ne­ku­vaa ja olen kat­sel­lut uusin­ta suo­ma­lais­ta ark­ki­teh­tuu­ria, mm. Kirk­ko­num­men uut­ta kun­nan­ta­loa. Niin ja Itä­kes­kuk­seen pari vuot­ta sit­ten nous­sut­ta uut­ta har­maa­ta Pris­maa. Paras­ta mitä sii­tä voi sanoa on, että raken­nus sel­väs­ti nos­ti Itä­kes­kuk­sen kaup­pa­kek­suk­sen ark­ki­teh­to­nis­ta arvoa. Ja tänään kemis­tiys­tä­vä­ni kans­sa päi­vit­te­lin Vii­kin uusia rakennuksia

    Olen­ko tul­lut kon­ser­va­tii­vik­si tai ker­ras­saan taan­tu­muk­sel­li­sek­si*. Joten­kin vain tun­tuu siltä,että täl­lä het­kel­lä suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri on hakusessa.

    * Edes Gug­gen­heim-suun­ni­tel­ma ei herä­tä minus­sa mitään syväl­li­sem­piä posi­tii­vi­sia tunteita.

    Täy­sin samaa miel­tä! Nyky­ark­ki­teh­tuu­ri ei enää pit­kään ole ollut kau­nis­ta, par­haim­mil­laan­kin se vain vält­tää rumuuden.

    Miten­pä saa­da ark­ki­teh­dit opis­ke­le­maan taas estetiikkaa?

  44. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Tai­taa vain käy­dä, niin että ulko­puo­lel­le tuo näyt­tää sul­je­tul­ta bunk­ke­ril­ta ja sisäl­lä kah­den suu­reh­kon yri­tyk­sen kaup­pa­lii­ket­tä kat­se­lee toi­si­aan ja nii­den kaup­pi­aat nokit­te­le­vat toi­si­aan ves­sa­pa­pe­rin hin­nas­sa. Muu­ten sit­ten koko Kala­sa­ta­ma onkin sit­ten hil­jais­ta nuk­ku­ma­lä­hiö­tä elä­ke­läi­sil­le, jot­ka käyt­tä­vät aikaan­sa estä­mään uuden raken­ta­mi­sen koko ete­lä-Hel­sin­gin alu­eel­la ja estä­mään työ­paik­ko­jen syn­nyn, kun ne syn­nyt­tä­vät ihmis­vir­to­ja ikku­nan alle ja Museo­vi­ras­ton­kin muu­miot on saa­tu var­mis­ta­maan kau­pun­gin leviä­mi­nen joka suun­taan. Ei mitään väliä, jos Kise­lef­fiin lai­te­taan muo­vi­mat­to­ja ja las­ten­tar­han mel­lak­ka-aito­ja, kun­han ei vain tule­uut­ta ja kor­keam­paa kilo­met­rien pää­hän siitä.

    Tämä pät­kä on ihan pak­ko lai­na­ta. Erin­omai­nen kuvaus niis­tä ongel­ma-asen­teis­ta/-käy­tän­nöis­tä, joi­den ohjaa­mi­na Hel­sin­kiä pila­taan niin pie­nes­sä kuin suu­res­sa­kin mittakaavassa.

    Suren Kise­lef­fiä. En voi ker­ta kaik­ki­aan ymmär­tää, että sen kai­ken­kat­ta­vat pilaa­mi­nen on voi­tu men­nä sal­li­maan! Vas­taa­via koh­tei­ta on Hel­sin­gis­sä niin vähän, että nii­tä pitäi­si suo­jel­la ham­paat irves­sä. Kise­lef­fis­sä oli­si ollut puit­teet sanee­ra­ta jotain saman­hen­kis­tä kuin vaik­ka­pa Lon­toon Liber­ty-tava­ra­ta­lo. Ja mitä pää­te­tään teh­dä? Kaik­ki ajan pati­noi­mat pin­nat ja yksi­tyis­koh­dat on huo­lel­li­ses­ti pin­noi­tet­tu mah­dol­li­sim­man eleet­tö­mik­si ja mitään­sa­no­mat­to­mik­si, yleis­vai­ku­tel­ma muis­tut­taa lää­kä­ri­kes­kuk­sen odo­tus­huo­net­ta ja lat­tia­ma­te­ri­aa­lik­si on tosi­aan valit­tu muo­vi­mat­to! Sitä kau­nis­ta pati­naa ei saa takai­sin edes suu­rel­la rahal­la. Miten on mah­dol­lis­ta, että vie­lä 2000-luvun Hel­sin­gis­sä täl­lai­nen suun­ni­tel­ma voi­daan hyväksyä?

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko sinul­la tie­to, että työ­maa oli­si mer­kit­ty puutteellisesti… 

    Minus­ta tuos­ta oli jo sil­loin jotain jut­tua leh­dis­tös­sä. Eli perus hel­sin­ki­läi­seen tyy­liin oli­si toi­mit­tu. Se ei pois­ta pri­mää­ri syy­tä. Tuos­ta ei saa olla jalan­kul­kua katu­ta­sos­sa, oli tilan­ne mikä tahan­sa. Molem­mil­la puo­lil­la on (kal­liit) sillat.

    1. Kol­man­nen kerran.
      Kos­ka sil­loil­la ei ole his­siä eikä luis­kaa, nii­tä ei voi vaa­tia käyt­tä­mään. Tuos­ta kul­kee myös pyö­rä­tie, jol­ta on voi­ta­va pääs­tä Kal­lioon. Joten­kin se tie on voi­ta­va fil­la­ril­la­kin ylit­tää. Kal­len aja­tus, että pyö­rä­tuo­lil­la oli­si kier­ret­tä­vä kilo­met­ri, on aivan tolkuton.

  46. Saa­raKaik­ki ajan pati­noi­mat pin­nat ja yksityiskohdat… 

    Vuo­den ‑84 pati­naa on sen­tään vie­lä jäl­jel­lä muu­al­la­kin Hel­sin­gis­sä (sil­loin taloon teh­tiin edel­li­nen iso remont­ti). Ja onko lat­tia muu­ten ihan oikeas­ti muo­vi­mat­toa vai­ko lino­leu­mia, ne näyt­tä­vät mones­ti samalta.

  47. Kal­len aja­tus, että pyö­rä­tuo­lil­la oli­si kier­ret­tä­vä kilo­met­ri, on aivan tol­ku­ton.’ (OS)
    No kun jalan­kul­ki­joi­den ja mui­den vam­mais­ten ajal­la ei ole mitään arvoa. Vain autoi­li­ja on menos­sa jon­ne­kin, vain hänel­lä on kiire.

Vastaa käyttäjälle Evert The NeveRest Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.