Kuolinisku huumemafioille!

Mek­sikon ja muiden Väli-Amerikan maid­en huume­so­das­sa on kuol­lut jo 47 000 ihmistä. Se on hirvit­tävän paljon, mut­ta tätäkin pahempaa on se, mil­laiseen kurimuk­seen huumemafioiden val­taan joutuneet maat ovat pää­tyneet. Niiden koko kehi­tys on pysähtynyt, vaik­ka Väli-Amerikan mail­la pitäisi olla eri­no­maiset edel­ly­tyk­set päästä mukaan kehit­tyvien maid­en nousuun.

Huume­so­dal­la ei näytä ole­van mainit­tavaa vaiku­tus­ta kokai­inin saatavu­u­den Yhdysvalloissa.

Olisiko Yhdys­val­to­jen aika ryhtyä viimeiseen ja murskaavaan isku­un huumemafioi­ta vas­taan – lail­lis­taa kokai­i­ni ja alkaa myy­dä sitä val­tion kokai­in­i­mo­nop­o­lin laskuun?

Mafiosot eivät var­maankaan välit­tömästi lopet­taisi rikol­lista toim­intaansa ja lähtisi joki­var­teen los­si­vahdeik­si. Ne menet­täi­sivät kuitenkin pääasial­lisen tulon­läh­teen­sä. Mitä pidem­pään huumemafia ehtii kerätä omaisu­ut­ta, sitä pysyväm­män otteen ne yhteiskun­nista saavat.

Alkon 80-vuo­tispäivän kunniaksi!

=====

Kuten arva­ta saat­taa, tämä kir­joi­tus on kerän­nyt huo­mat­ta­van määrän kom­ment­te­ja, jois­sa ihan­noidaan huumei­den käyt­töä ja vähätel­lään niiden vaaro­ja. Minä en halua main­os­taa huumei­ta enkä niitä sik­si julkaise. Olen sik­si pois­tanut myös jo julka­istu­ja kir­joituk­sia ja niihin tullei­ta vas­tauk­sia. Pidän huumei­ta pahana ongel­mana ja kokai­inia hyvin vaar­al­lise­na. Vas­tus­tan vain kokai­inikau­pan antamista oikein lain turvin mafi­an monopoliksi.

148 vastausta artikkeliin “Kuolinisku huumemafioille!”

  1. Eikös Suo­mi voisi näyt­tää esimerkkiä tässä asi­as­sa. Kiel­to­laeil­la ei saavute­ta kuin turhaa rikollisuutta.

  2. Läh­es­tulkoon kaik­ki nykyiset huumeet ovat entisiä (resep­ti­va­pai­ta) lääkkeitä. Myös monia nyky­isiä lääkkeitä käytetään huumeina. Ainei­den saatavu­us ei ole se oikea ongel­ma — pitäisi tun­nistaa oikea sairaus että sitä voisi hoitaa…

  3. Olisi mul­la toinenkin ehdo­tus asian laidan kor­jaamisek­si, mut­ta se taitaa olla Suomes­sa sakko­ran­gais­tuk­sen uhal­la kiel­let­tyä lausua ääneen. Että hur­raa vaan, viher­a­narko­vasem­mis­to­lainen val­lanku­mous Mek­sikos­sa! Viva la cocaína!

  4. Jos huumerikol­lisil­la ei ole vielä tiukkaa otet­ta (jo kor­rup­toituneesta) val­tiokoneis­tos­ta, huumerikol­lisu­u­den saisi kyl­lä tuon tapaisil­la kon­steil­la kuri­in. Ihmette­len val­tioiden halua ylläpitää huume­so­tia ja rikol­lisu­u­den kurimus­ta, kun parem­piakien keino­ja olisi saatavil­la. Tämä kos­kee myös Suomea, jos huume­on­gel­man kat­so­taan ole­van jo merkit­tävä haitta.

    Tosin ennen tuol­laisen “huumealkon” perus­tamista kokeil­isin ensin “huume­ter­veyskeskus­ta”. Sen sijaan, että ainei­ta myytäisi­in kenelle tahansa huumealkos­ta, niitä annet­taisi­in ter­veyskeskuk­ses­sa vain “huume­sairaille”. Mielu­um­min kai huumeri­ip­pu­vaiset hak­i­si­vat aineen­sa kohtu­uhin­nal­la ter­veyskeskuk­ses­ta, kuin tek­i­sivät rikok­sia ja hak­i­si­vat aineet kalli­il­la ja lait­tomasti huumerikollisilta.

  5. Tiis­taina lööpis­sä: “Vihrei­den Soin­in­vaara vaatii kovien huumei­den laillistamista”…

  6. Kokai­in­ista en tiedä, mut­ta aika paljon aut­taisi jo se, että lail­lis­taisi­vat kannabik­sen. Se siirtäisi val­taosan huumei­den käyt­täjistä ja markki­noista pois huumekaup­pi­aiden kyn­sistä “sisään­heit­to­tuot­teen” hävitessä ja “luon­nol­lisen liit­to­laisen” poistuessa.

    Valitet­tavasti siel­lä vain taitaa olla soti­las­te­ol­lises­sa kom­plek­sis­sa, tiedusteluy­hteisössä ja nopeasti kas­vavas­sa yksi­ty­is­vanki­l­abis­nek­ses­sa sen ver­ran intresse­jä olla tuo­ta tekemät­tä, ettei muu­tos­ta oikeaan suun­taan tule tapah­tu­maan ennen kuin saa­vat poli­it­tisen kor­rup­tion­sa kuriin.

  7. Kyl­lähän tuo­ta muu­ta­ma suht-vakavasti otet­ta­va taho ajaa USAs­sa, mut­ta ei lähellekään enem­mistö maan­laa­juis­es­ti. Var­maan aika sama pros­ent­ti lail­lis­tuk­sen puolel­la kuin sitä vas­taan, ja suurin piirtein samat pros­en­tit kuin Suomes­sakin. Eli pal­lo takaisin Suomeen, mitkä ovat syyt mik­si oikeis­to vas­tus­taa lail­lis­tamista ja uuden alko tyylisen sys­teemin perustamista?

  8. Mafia menet­täisi tulon­läh­teen, mut­ta kokai­inin kulu­tus lail­lise­na päi­h­teenä olisi epäilemät­tä nyky­istä suurem­paa kuin se tulisi hel­posti saatavak­si ja hyväksy­tyk­si. Alko­holin käyt­tö joko vähenisi tai sit­ten ei. Jenkit tuskin halu­a­vat uhrautua Väli-Amerikan hyväksi.

  9. Osmo: “Huume­so­dal­la ei näytä ole­van mainit­tavaa vaiku­tus­ta kokai­inin saatavu­u­den Yhdysvalloissa.”

    Kyl­lä on vaiku­tus­ta: kau­pan volyy­mi on kas­vanut moninker­taisek­si ja huumei­den hin­ta laskenut. Rikol­lisu­us on kas­vanut ja raaistunut.

    Ain­oa järkevä liike olisi lail­lis­taa joitakin vaarat­to­mia huumei­ta, esim. ekstaasil­la ei ole tun­net­tu­ja haittavaikutuksia.
    Ja kannabik­senkin merkit­tävin hait­tavaiku­tus on keuhkosyöpä, joka johtuu siitä, että sitä polte­taan. Puh­taal­la, syn­teet­tisel­lä, muul­la tavoin nau­ti­t­ul­la tetrahy­drokannabi­no­lil­la ei sitäkään hait­taa olisi.

  10. Soin­in­vaaran ratkaisu on loogi­nen, mut­ta heikkoute­na on, että se ei ota huomioon kysyn­nän kasvua. Nykyi­nen täysikiel­to ja rikosseu­raa­muk­set ovat kysyn­tää pienen­täviä tek­i­jöitä. Jos hyvin voimakas­ta riip­pu­vu­u­ut­ta aiheut­ta­vat huumeet (hero­i­i­ni, kokai­i­ni yms) tulisi laa­jaan jakelu­un lai­il­lis­es­ti, niin pelkään, että kokeil­i­joiden määrä kas­vaisi moninker­taisek­si nykyis­es­tä. Ja ei ole pelot­telua sanoa, että kovis­sa huumeis­sa jo yksi käyt­tök­er­ta voi johtaa vuosikausien riippuvuuteen.

  11. Riit­tääkö kokai­inin lail­lis­t­a­mi­nen? Eikö huume­so­ta johdu ennen kaikkea siitä, että kartel­lit tais­tel­e­vat kul­je­tus­re­it­tien hallinnas­ta, joiden kaut­ta Jenkkei­hin viedään kannabista, metam­fe­tami­inia, hero­i­inia ja kokai­inia? Pitäisikö kaik­ki edel­lä maini­tut huumeet lail­lis­taa ja mitä seu­rauk­sia täl­lä olisi?

  12. Homopoli huumekaup­paan! Val­tion­mo­nop­o­li ei ole kestävä aja­tus, kos­ka talous­lib­er­al­is­mi kuitenkin pyrkii, ja Yhdys­val­lois­sa myös pystyy, sen mur­ta­maan. Val­tion­mo­nop­o­lis­sakin huumeet oli­si­vat samal­la taval­la lail­lisia ja hel­posti han­kit­tavia kuin muutkin lail­liset tuot­teet, vaik­ka markki­noin­tia pystytään rajoittamaan. 

    Kaik­ki huumeet, kannabis mukaan lukien, ovat haitallisia jois­sakin suhteis­sa, kuten oppimiskyvyn ja muis­ti­tiedon mieleen­palaut­tamisen kannal­ta. Huumei­den käytön edis­tämi­nen ilman hait­to­ja kumoavia vas­ta­toimia ei ole eet­tis­es­ti kestävä kanta.

    Vielä vas­tu­ut­tomam­paa ja kon­trapro­duk­ti­ivisem­paa olisi viedä huumeet apteekkei­hin ja medikalisaa­tion piiri­in, mitä yllä on esitet­ty. Täl­lä tuotet­taisi­in huumeista kiin­nos­tuneille kan­nus­timia mah­dol­lisim­man heikkoon kog­ni­ti­iviseen suo­ri­u­tu­miseen. Päin­vas­toin pitää luo­da kan­nus­timia kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen säi­lyt­tämiselle huumeista huoli­mat­ta. Jos joku halu­aa polt­taa pil­veä, hänen pitää esimerkik­si opetel­la ulkoa Mauno Koivis­ton muis­tel­mat. Kos­ka ja mis­sä yhtey­dessä Mauno Koivis­to on sanonut ja mil­lä kohtaa muis­tel­ma­teok­sia lukee esimerkik­si että ”min­ua aika lail­la rasit­taa sekin, kun san­o­taan, että kat­sokaa mui­ta mai­ta ja kuin­ka me kehtaamme niiden edessä olla. Aivan kuin mei­dän his­to­ri­amme, yhteiskun­tamme tai saavu­tuk­semme oli­si­vat sel­l­aisia, että pitäisi jotenkin madel­la muiden ihmis­ten edessä”, ja niin edelleen, kaik­ki ulkoa kumpaankin suun­taan. Jos ei kiin­nos­ta, älä pol­ta, et pääse edes sisään jos et tiedä.

    Huumeet pitäisi viedä selkeästi ulos val­takult­tuurista ja sijoit­taa moninker­taiseen insti­tu­tion­aaliseen mar­gin­aali­in. Tässä metropolien mar­gin­aaliset vähem­mistönäyt­tämöt, sikäli kun niitä on ja ne ovat niin queer että sitä ei voi olla huo­maa­mat­ta, voisi­vat olla hyödyl­lisiä. Huumekau­pan monop­o­li voitaisi­in myön­tää jollekin queer-kil­lalle, kun­han se on tarpeek­si queer. Tätähän ei kukaan usko. Varsinkaan vihreille lie­nee mah­do­ton­ta edes mieltää sel­l­aista aja­tus­ta, että nor­maal­is­t­a­mi­nen ja sosi­aal­isu­us aiheut­taisi­vatkin haittoja.

    1. Ila I,
      Eivätkö havain­not mitenkään pääse häir­it­semään maail­manku­vaasi? Huumeet ovat aivan var­masti haitallisia, mut­ta eihän tämä 47000 ihmiset tap­at­ta­mi­nen ole mitenkään vähen­tänyt niiden käyt­töä. Voi jopa argu­men­toi­da, että se on lisän­nyt sitä. (Suomes­sa on huumei­ta aivan vapaasti saatavis­sa pitkin met­siä, mut­ta ei niitä käytetä, kos­ka kenellekään ei koidu voit­toa niiden käytön ediustämisestä.)

  13. Aikoinaan kokeilti­in keil­to­lakia alko­holi­in ja päädyt­ti­in samaa eli mit­tavaan salakul­je­tuk­seen ja jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den kasvuun.

    Lop­ul­ta mafiosot hal­lit­si­vat ja kor­rup­toi­vat merkit­tävää osaa yhteiskunnasta

    Huumekiel­lois­sa on päädyt­ty samaan.

    Huumekaup­pa on niin suuri busi­ness ettei sitä voi rahoit­taa enää huumerikol­lis­ten toimes­ta ja niin­pä huumekau­pan rahoi­tus tulee veroparati­i­seista ja lail­lis­es­ta rahoi­tus­toimin­nas­ta mikä edelleen kor­rup­toi yhteiskuntia.

    Vai kuviteleeko joku, että joku sos­sun luukul­ta elävä rikolli­nen saisi nor­maalia lainaa pankista sato­ja tuhansia ?

  14. Por­tu­galis­sa huumei­den dekrim­i­nal­isoin­ti on johtanut huumei­den aiheut­tamien ter­veysongelmien voimakkaaseen lasku­un. Tiedot käyvät ilmi Yhdys­val­ta­laisen Cato Insti­tuutin tutkimuksesta.
    Por­tu­galis­sa heinäku­us­sa 2001 voimaan astunut laki dekrim­i­nal­isoi kaik­ki huumeet, mukaan lukien kokai­inin ja hero­i­inin. Lain myötä huumei­den hal­lus­sapi­to ja ‑käyt­tö pysyivät kiel­let­ty­inä, mut­ta ne eivät johta­neet rikosoikeudel­lisi­in toimen­piteisi­in. Huumei­den myyn­ti ja välit­tämi­nen pysyi kuitenkin tiukasti laittomina.
    Viisi vuot­ta lain voimaan astu­misen jäl­keen vuon­na 2006 huumekuolemat puto­si­vat Por­tu­galis­sa 400 vuosit­tais­es­ta tapauk­ses­ta 290 tapauk­seen. Lisäk­si uusien HIV-tar­tun­to­jen määrät rom­ah­ti­vat 1400 tapauk­ses­ta 400 tapauk­seen. Laki siis vähen­si huo­mat­tavasti huumei­den aiheut­tamia ter­veysongelmia, eikä se lisän­nyt maan pääkaupun­gin Liss­abonin suo­sio­ta huumei­denkäyt­täjien kesku­udessa. Dekrim­i­nal­isoin­nin myötä huumei­den käyt­täjät ohjataan vanki­lan sijas­ta hoitoon.
    Tutkimuk­sen mukaan laki ei lisän­nyt huumei­den käyt­töä, joka oli jo ennestään alhaisem­paa kuin useis­sa muis­sa Euroopan mais­sa. Por­tu­galin lib­er­aali huume­poli­ti­ik­ka on lisän­nyt suo­sio­ta maas­sa, ja sen tulok­sia pide­tään kaiken kaikki­aan positiivisina.

    YLE Uutiset

    Voisko tätä samaa ajatel­la Suomes­sa??! Kos­ka ei ole mitään järkeä poli­isien käyt­tää viimosia raho­jaan huumei­den met­sästyk­seen tai kitkeä sen rikollisuutta.. ??

  15. Vara­pres­i­dent­ti Bidenin mukaan huumei­den lail­lis­tamis­es­ta on enem­män hait­taa kuin hyötyä:

    “He said he sym­pa­thized with Latin Amer­i­can lead­ers who are frus­trat­ed over vio­lence tied to the drug trade and with the con­sump­tion habits in its biggest mar­ket, the Unit­ed States. But the few poten­tial ben­e­fits from legal­iza­tion, like a small­er prison pop­u­la­tion, would be off­set by prob­lems, includ­ing a cost­ly bureau­cra­cy to reg­u­late the drugs and new addicts, Mr. Biden said.”

    http://www.nytimes.com/2012/03/06/world/americas/us-remains-against-drug-legalization-in-mexico-biden-says.html?_r=1&ref=drugtrafficking

    1. Yhdys­val­loista voi olla vaikea saa­da läpi aja­tus­ta, että mafi­al­la aikoinaan annet­tu monop­o­li kokai­inikau­pas­sa riis­tet­täisin pois ja annet­taisi­in val­ti­olle. Onhan vaali­ra­hoituk­sel­la voimakas vauiku­tus Yhdys­val­tain politiikkaan.

  16. Län­si­mainen, euroop­palainen, pähdekult­tuuri on sen ver­ran alkeelli­nen, että täm­möistä muu­tos­ta taitaa olla aika vaikea tehdä. 

    Sekä idässä että län­nessä ns. kovia huumei­ta on käytet­ty sivistyneesti tuhan­sia vuosia. Euroop­palaiset ja täältä Amerikkaan läht­e­neet, otta­vat päi­heen­sä niin raa´assa muo­dos­sa, että syn­tyy ongelmia. Luo­mu­ver­siot amfe­tami­in­ista, kokai­in­istä ja hero­i­in­istä ovat aikalail­la eri tavaraa, eivätkä vaiku­tuk­set ole yhtä ärhäköitä.

    Jos sal­lit­taisi­in esim. kokale­hdet, kokai­inin käyt­tö var­maan putoaisi radikaal­isti. Kuten Osmokin viit­taa, päi­htei­den käyt­täjän moti­vaa­tio alkaa nysvätä huume­tuotan­non paris­sa on aika rajalli­nen. Hamp­pukas­va­tus­ta toki on paljon Suomes­sakin, mut­ta se ei ole samal­la taval­la työlästä kuin hen­gen­vaar­alli­nen kokaiinituotanto.

  17. Liian van­ha:
    Aikoinaan kokeilti­in keil­to­lakia alko­holi­in ja päädyt­ti­in samaa eli mit­tavaan salakul­je­tuk­seen ja jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den kasvuun.

    Lop­ul­ta mafiosot hal­lit­si­vat ja kor­rup­toi­vat merkit­tävää osaa yhteiskunnasta

    Huumekiel­lois­sa on päädyt­ty samaan.

    Huumekaup­pa on niin suuri busi­ness ettei sitä voi rahoit­taa enää huumerikol­lis­ten toimes­ta ja niin­pä huumekau­pan rahoi­tus tulee veroparati­i­seista ja lail­lis­es­ta rahoi­tus­toimin­nas­ta mikä edelleen kor­rup­toi yhteiskuntia.

    Vai kuviteleeko joku, että joku sos­sun luukul­ta elävä rikolli­nen saisi nor­maalia lainaa pankistasato­ja tuhansia ?

    Ei pidä paikkaansa. Huumekauppa(iaat) rahoit­ta­vat toim­intansa huumekau­pan tuot­ta­mal­la kas­savir­ral­la, eikä mui­ta rahoituk­sen muo­to­ja (lainara­ha tai omis­tus­po­h­jan laa­jen­tamisel­la saatu oma pääo­ma) käytän­nössä ole. Se, että huumekaup­paa voidaan pyörit­tää vain sen tuot­ta­mal­la kas­savir­ral­la selit­tyy kahdel­la syyl­lä: 1)toiminta ei sido eri­tyisen paljon pääo­mia, sil­lä huumei­den kiertonopeus on valmis­tamis­es­ta käyt­töön on lyhyt 2) myyn­tikate on erit­täin korkea. 

    Kokon­aan toinen asia on, että huumei­den tuot­tamia voit­to­ja pestään puh­taak­si veroparati­isien kautta.

    Soin­in­vaaran vih­jailu huumei­den vaiku­tuk­ses­ta vaali­ra­hoituk­seen ei ole tästä maail­mas­ta. Olisi hyvä nähdä yksikin luotet­ta­va lähde, että huumer­a­haa on kanavoitu USA:n vaali­ra­hoituk­seen (puhutaan nyt esim. viimeis­es­tä 30 vuodesta).

    1. Kim­mo, oletko tosissasi?
      Jos kukaan ehdokas ei erik­seen main­os­ta saa­neen­sa rahaa huumemafi­al­ta, sel­l­aista ei ole voin­ut myöskään koskaan tapah­tua. Mikä logikkaa tämä on?

      Ehdokas ei toden­näköis­es­ti myöskään tiedä, että on saanut rahaa huumemafi­al­ta. Hän on voin­ut saa­da sitä huumei­ta vas­tus­taval­ta kukkatätik­er­hol­ta, joka taas on saanut rahansa nimet­tömältä lahjoit­ta­jal­ta. Yhdys­val­tain sähköy­htiöt mak­soi­vat aikanaan avus­tuk­sia ehdokkaille, jotkas vas­tus­ti­vat sähköy­htiöi­den monop­o­lin purkamista. Mik­si mafia ei mak­saisi ehdokkaille, jot­ka vas­tus­ta­vat mafi­an monop­o­lin purkamista? Kyse­hän on taloudel­lisen logi­inkan kannal­ta ihan samas­ta asiasta.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Onhan vaali­ra­hoituk­sel­la voimakas vauiku­tus Yhdys­val­tain politiikkaan. 

    Kan­nat­taa tseka­ta sel­l­ainen hep­pu kuin Lamar Smith (tek­sasi­lainen repub­likaani). Äijä sai kym­me­nien tuhan­sien avus­tuk­set Beer, Wine & Liquor Lob­by ‑nimiseltä jär­jestöltä, kun piti huolen ettei kannabik­sen lail­lis­tamis­es­ta tehty aloitet­ta viime vuonna. 

    Vielä suurem­mat avus­tuk­set (yli satatuhat­ta dol­lar­ia) hän sai sisältö­te­ol­lisu­udelta, ollessaan yksi SOPA-lain laatijoista. 

    Suomes­sa onnek­si mitään täl­laista help­po­heikki­touhua ei tapah­du, eihän?

  19. Mut­ta eihän huumei­ta voi lail­lis­taa, kos­ka se antaisi VÄÄRÄN SIGNAALIN. Ihan sama kuin­ka paljon tuhoa ja kär­simys­tä huumekiel­to­la­ki aiheut­taa, sig­naalilain­säädän­tö­dog­mi on pyhä ja rikkumaton.

    Vakavasti ottaen, huumekiel­to­la­ki ei toi­mi pätkääkään sen parem­min kuin alko­holin kiel­to­la­ki aikoinaan. Sen hai­tat ovat jopa suurem­mat, sil­lä alko­holin kiel­to­lake­ja kokeilti­in län­si­mais­sa aikana, jol­loin ei pidet­ty toteut­tamiskel­pose­na aja­tus­ta siitä, että jopa alko­holin naut­timis­es­ta tehtäisi­in rangaistavaa.

    Nykyään yksi ain­oa ere­hdys voi tuho­ta taval­lisen ihmisen koko elämän ja työu­ran. Huumei­den käytöstä kiin­ni jäämi­nen jät­tää jäl­jen rek­isterei­hin ja yhä use­am­malle alalle on mah­do­ton­ta työl­listyä ikinä jos on ollut niin huoli­ma­ton (tai epäon­ni­nen) että on jäänyt kiinni.

    En suos­tu tuomit­se­maan itse käyt­töä, kos­ka nyky-yhteiskun­nas­sa sen käytön hait­tavaiku­tuk­set ylivoimais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa tapauk­sista paljon vähäisem­mät kuin kiin­ni­jäämisen haittavaikutukset.

    Toki huumeet ovat ongel­ma, vaik­ka ne lail­lis­tet­taisi­inkin. Ne ovat kansan­ter­vey­delli­nen ongel­ma, ja niitä pitäisi käsitel­lä sel­l­aise­na. Nyt niistä tehdään keino potkia päähän niitä, jot­ka jo ennestään ovat haavoit­tuvaises­sa asemassa.

    (Kuvaavaa muuten on, että poli­isi vas­tusti aikoinaan käytön krim­i­nal­isoin­tia lisään­tyneen työmäärän vuok­si. Nykyään poli­isi vas­tus­taa käytön dekrim­i­nal­isoin­tia, kos­ka huumau­sainer­ikok­set ja huumau­saineen käyt­törikok­set ovat äärim­mäisen hel­posti selvitet­täviä rikok­sia, ja näyt­tävät hyvältä poli­isin tilastoissa.)

  20. “Vas­tus­tan vain kokai­inikau­pan antamista oikein lain turvin mafi­an monopoliksi.”

    Todel­lisu­udessa kokai­inikaup­pa on äärim­mäisen kil­pail­tu ala, luul­tavasti maail­man kil­pail­luin ainakin ruumi­il­la lask­ien. Eri­tyisen kil­pail­tua se on USA:n päässä.

    Mafi­al­la ei siis ole monop­o­lia eikä mafia edes ole mikään yht­enäi­nen organ­isaa­tio, jol­la voisi edes teo­ri­as­sa olla monopoli. 

    Jos “mafia” oli tässä (epäon­nis­tunut) yleis­nim­i­tys jär­jestäy­tyneelle rikol­lisu­udelle ja “monop­o­li” jonkin­lainen ver­tausku­va, ei se sil­loinkaan pidä täysin paikkaansa, sil­lä suuri osa huumekau­pas­ta on yksit­täis­ten pikkutek­i­jöi­den hal­lus­sa. Myös poli­isit ja muut vira­nomaiset saa­vat osansa tuloista. Huumekau­pan lon­kerot ovat per­in­teis­es­ti olleet syväl­lä hallinnon syöveris­sä myös USA:n päässä.

    Juuri sik­si huumekaup­paa on vaikea lopet­taa, että se on niin hajautet­tua toim­intaa. Kun yksi kaup­pias saadaan vanki­laan tilalle on heti astu­mas­sa use­ampi uusi.

    Muuten aja­tus huumekau­pan lail­lis­tamis­es­ta USA:n asen­neilmapi­iris­sä kuu­lostaa mah­dot­toma­l­ta pait­si kannabik­sen osalta siel­lä täällä.

  21. En usko Tra­veni­ni luke­neena että Väli-Amerikan mail­la on hyviä edel­ly­tyk­siä kehi­tyk­seen. Eivät ne ole nyky-talousti­eteil­i­jöi­denkään mielestä hyvät.

    Insti­tuu­tiot ovat ekstrak­ti­ivisia, kaik­ki talous ja poli­ti­ikkaa palvelee eli­it­tiä. Raa­ka-ainei­ta voi olla ja Pohjois-Amerik­ka tekee investoin­te­ja, mut­ta kun kor­rup­tio on korkeaa ja omis­tu­soikeu­den ja fyy­sisen koske­mat­to­muu­den tur­va heikko ja val­tio tukee sen sijaan että vas­tus­taisi yksi­ty­isiä truste­ja ja monopole­ja, ei edel­ly­tyk­siä ole. 

    Län­si­mainen lehdis­tö on mon­een ker­taa esit­täyt väit­teen vuosikym­me­nien aikana, että Mek­siko on nyt nousus­sa. Mil­loin nousu on met­sä­talouden mil­loin öljyn varas­sa. Mil­loin koulu­tuk­seen on (muka) sat­sat­tu suuria sum­mia ja koulu­tuk­sen paran­tu­mi­nen on oven takana.

    Mut­ta kun raa­ka-aineen maail­man­markki­nahin­ta las­kee, kaik­ki nousun hedelmät menetetään. Koulu­tuk­seen sat­sat­ut pesot ovat men­neet virkami­esten tasku­un. Väli-Amerik­ka on kuin Venäjä.

    Välil­lä eli­it­ti vai­h­tuu ainakin osin — Guatemalas­sa tosin se on ollut sama 1500-luvul­ta asti — välil­lä sor­ron menetelmät vaihtuvat. 

    On ollut mon­en­mo­nen­laista maat­alous­tuotan­to ja kaivos­toim­intaa aiko­jen saatossa mut­ta tuotan­to on perus­tunut enem­män tai vähem­män pakko­työhön. Usein jopa vähit­täiskaup­pa on ollut ko. monop­o­listien hallussa. 

    Huume­so­ta on vain yksi episo­di pitkässä epäon­nis­tu­mis­ten sarjassa.

  22. Alko­holi on kaikkein haitallisin huume. Vaik­ka ei huomioitaisi huumeen muille aiheut­tamia hait­to­ja, vain pari muu­ta huumet­ta menisi ohi. http://www.economist.com/blogs/dailychart/2010/11/drugs_cause_most_harm?fsrc=scn/fb/wl/dc/scoringdrugs

    Por­tu­galin tutkimuk­sen perus­teel­la lail­lis­t­a­mi­nen ei edes lisäisi huumei­den käyt­töä, ja vaik­ka lisäisikin, ainakin huumei­den hai­tat käyt­täjille ja muille väheni­sivät paljon. Toiv­ot­tavasti moni vai­h­taisi alko­holin kannabik­seen, niin väki­val­ta ja las­ten per­hetrage­di­atkin väheni­sivät. Kannabiskaan ei ole vaara­ton­ta mut­tei sen­tään alkoholia.

    Vapaat markki­nat, hait­tavero, Alko ja kiel­to­la­ki ovat kaik­ki huono­ja ratkaisu­ja. Kiel­to­la­ki on selvästi huonoin ja hait­tavero + hoit­o­m­ah­dol­lisu­udet ehkä vähiten huono. Alkostakin voisi aloit­taa. Taval­liset kau­pat tosin kai joka tapauk­ses­sa kieltäy­ty­i­sivät myymästä kuin korkein­taan viine­jä kiltimpiä päihteitä.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kim­mo, oletko tosissasi?
    Jos kukaan ehdokas ei erik­seen main­os­ta saa­neen­sa rahaa huumemafi­al­ta, sel­l­aista ei ole voin­ut myöskään koskaan tapah­tua. Mikä logikkaa tämä on?

    Ehdokas ei toden­näköis­es­ti myöskään tiedä, että on saanut rahaa huumemafi­al­ta. Hän on voin­ut saa­da sitä huumei­ta vas­tus­taval­ta kukkatätik­er­hol­ta, joka taas on saanut rahansa nimet­tömältä lahjoit­ta­jal­ta. Yhdys­val­tain sähköy­htiöt mak­soi­vat aikanaan avus­tuk­sia ehdokkaille, jotkas vas­tus­ti­vat sähköy­htiöi­den monop­o­lin purkamista. Mik­si mafia ei mak­saisi ehdokkaille, jot­ka vas­tus­ta­vat mafi­an monop­o­lin purkamista? Kyse­hän on taloudel­lisen logi­inkan kannal­ta ihan samas­ta asiasta.

    Kyl­lä, olen tosis­sani. Huumei­den myyn­nin lail­lis­tamista voidaan vas­tus­taa puh­taasi kansan­ter­vey­del­lisil­lä tai moraal­isil­la syil­lä, joten ei ole tarvet­ta perustel­la USA:n huumekiel­teistä lain­säädän­töä sil­lä, että sen takana olisi huumemafi­an raha.

    Mitä tulee näyt­töön, näkymätön­tä ei pysty todis­ta­maan var­masti olemat­tomak­si. Tämä joh­dos­ta en pysty tietenkään todis­ta­maan, että huumemafia ei olisi vaikut­tanut USA:n huume­poli­ti­ikkaan. Tähän suun­taan kuitenkin voidaan kat­soa ole­van epä­suo­ria todis­tei­ta: 1) vaali­ra­hoi­tus ja lob­baus ON USA:ssa hyvin läpinäkyvää (kan­nat­taa tutus­tua aiheeseen jos on kiinos­tunut) 2) USA:lla on tarpeek­si toimi­va oikeuslaitos ja media, jot­ka oli­si­vat toden­näköis­es­ti pal­jas­ta­neet, jos USA:n huume­lain­säändön­tö olisi huumemafi­an johtamaa.

    Mielestäni todis­tus­taak­ka on yhä Soin­in­vaar­al­la, eli jos hän antaa yhdenkin läh­teen, joka osoit­taa, että huumer­a­ha on vaikut­tanut USA:n lain­säädän­töön, olisi erit­täin kiin­nos­tunut luke­maan sen.

  24. Halu­aisin huo­maut­taa, ettei ole itses­tään­selvää — vaik­ka mon­et niin väit­tävät — että huumei­den jonkin­lainen lail­lis­t­a­mi­nen lisäisi kysyn­tää, ainakaan merkit­tävästi. Esimerkik­si Alanko­maid­en kannabik­sen käyt­tö on euroop­palaista keski­ta­soa, eikä ole juuri kas­vanut lail­lis­tamisen jäl­keen. Tämä yksit­täi­nen esimerk­ki ei tietenkään osoi­ta, etteikö huumei­den kysyn­tä saat­taisi kas­vaa, mut­ta tätä en väitä — vain sitä, että päin­vas­taista väitet­tä (jos huumeet lail­lis­tuu, koh­ta kaik­ki käyt­tää niitä) ei pidä noin vain hyväksyä. 

    Mikäli huumei­den käyt­tö ei merkit­tävästi lisään­ty­isi, kaikkien huumei­den lail­lis­t­a­mi­nen olisi toden­näköis­es­ti hyvä veto — huumemafia kui­h­tu­isi kasaan, ainei­den laatu paranisi (jois­sain huumeis­sa jatkeaineet ovat vaar­al­lisem­pia kuin alku­peräi­nen päi­hde) sekä moti­vaa­tio pyrk­iä kiertämään lain­säädän­töä yhä uusil­la ei-vielä-lait­tomil­la päi­hteil­lä vähenisi.

  25. En ihan­noi huumei­den käyt­töä, mut­ta olisin itse valmis lail­lis­ta­maan huumei­den käytön ja viemään voitot mafi­abis­nek­sen käsistä. Nykyi­nen lain­säädän­tö ei ole onnis­tunut pois­ta­maan huumeongelmaa. 

    Kan­natan val­ti­ol­lista monop­o­lia myös pros­ti­tuu­tioon. Itse en käytä huumei­ta enkä pros­ti­tuoitu­jen palveluja.

  26. Kim­mo kirjoitti:
    “Soin­in­vaaran ratkaisu on loogi­nen, mut­ta heikkoute­na on, että se ei ota huomioon kysyn­nän kasvua. Nykyi­nen täysikiel­to ja rikosseu­raa­muk­set ovat kysyn­tää pienen­täviä tekijöitä.”

    Niihan sitä voisi äkkiseltään luul­la, että kieto­la­ki rajoit­taisi kysyn­tää ja käyt­töä. Mut­ta onko tuolle väit­teelle oikein mitään tukea? Entäpä jos se lisääkin niitä? Vaikut­tiko alko­holin kiel­to­la­ki Suomes­sa aikanaan kysyn­tää ja käyt­töä vähen­tävästi? Hait­to­ja se ainakin itses­tään­selvästi lisäsi, tätä ei kiel­lä kukaan.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki_%28Suomi%29#Seuraukset
    http://herkules.oulu.fi/isbn9514259734/html/x101.html

  27. näin.
    en edes viit­si alkaa selit­tämään, tois­ta­maan joutavaa “en kannata/ihannoi huumei­den käyt­töä”, mik­si tämä on tyh­mästi tois­tet­ta­va tiet­ty­jen huumei­den osalta, mut­tei alko­holin tai tupakan?

    jokainen päät­täköön mitä itseen­sä tun­kee, mut­ta tieten­tah­toisen ruumi­in­sa tuhoamisen par­simisen kus­tan­nuk­sia ei tule muil­la maksattaa.

    —> huumeisiin(kuten alkohollilla/tupakalla) vero, joka vas­taa siitä yhteiskun­nalle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia, tai käyt­täjät otta­vat päi­hde vakuutuksen.

  28. anikko:
    ´snip´
    Mikäli huumei­den käyt­tö ei merkit­tävästi lisään­ty­isi, kaikkien huumei­den lail­lis­t­a­mi­nen olisi toden­näköis­es­ti hyvä veto – huumemafia kui­h­tu­isi kasaan, ainei­den laatu paranisi (jois­sain huumeis­sa jatkeaineet ovat vaar­al­lisem­pia kuin alku­peräi­nen päi­hde) sekä moti­vaa­tio pyrk­iä kiertämään lain­säädän­töä yhä uusil­la ei-vielä-lait­tomil­la päi­hteil­lä vähenisi.

    Mielestäni kaikkia huumei­ta ei saisi mis­sään tapauk­ses­sa lail­lis­taa — vain ne, joil­la ei ole ter­veyshait­to­ja — ja niitä pitäisi kehit­tää uusia!
    Kulu­tus ohjau­tu­isi hyvi­in huumeisi­in, muiden tar­jon­ta kui­h­tu­isi — samal­la mafioso­jen voitot.

  29. Itse en usko, että täl­lä mafia ongel­maa ratko­taan, kokai­i­ni kau­pan kan­nat­ta­mat­to­muu­den jäl­keen ihmiskaup­pa nousisi var­masti suurem­paan rooliin.

  30. Huume­so­taa on his­to­ri­as­sa har­joitet­tu suur­in­pi­irtein yhtä pitkään kuin kom­mu­nis­mia, emmekä ole saa­neet verora­ho­jen käytölle mitään vastinetta.

    Kannabik­sen lisäk­si lail­lis­tamiseen sopisi loogis­es­ti koka-lehdet, tässä on kuitenkin val­taisa ero kokai­ini­in näh­den. Henkilöko­htaisen käytön rankaisem­i­nen on silti yhtä järkevää kuin alko­holis­min kieltäminen.

    Maail­ma keikkuu konkurssin par­taal­la, ja sodan lopet­ta­mi­nen hoitaa paljon. Me ihmiset olemme hyvin väsyneitä tähän vuosikym­menten täy­teen saamattomuuteen.

    Pidän toden­näköisenä, että huume­so­ta lop­puu seu­raa­van 5 vuo­den aikana, kos­ka vai­h­toe­hto on konkurssi. Suomikin voisi ruve­ta virit­telemään aja­tus­mall­e­ja tähän aikaan.

  31. Minus­ta kan­nat­taisi ainakin harki­ta nyky­istä parem­paa lail­lista ja yhteiskun­nan mak­samaa huumei­den antamista kor­vaushoitona päi­hderi­ip­puville. Sen sijaan suh­tau­tu­isin varovaisem­min siihen, että huumei­ta annet­taisi­in tai edes myytäisi­in lail­lis­es­ti vas­ta käyt­töään aloit­televille henkilöille.

    Ja minus­ta ne huumeet olisi syytä antaa ilmaisek­si tai ainakin läh­es ilmaisek­si, jot­ta niiden rahoit­tamisek­si edes val­tion myymälästä ei tarvit­sisi pyörit­tää mas­si­ivista rikol­lisu­ut­ta. Ehkä pien­tä vastik­keel­lisu­ut­ta voisi kokeil­la, mil­lä voitaisi­in yrit­tää ohja­ta päi­hdeon­gel­maisia ihmisiä päi­hdeon­gelmis­taan riip­pumat­ta ter­veel­lisem­pi­en elämän­tapo­jen pari­in — ja ehkä jopa osak­si tuot­tavaa yhteiskuntaa.

    Vaik­ka Suomes­sakin vankilo­i­hin joutu­vista on huumeet erit­täin yleis­es­ti ainakin jos­sain määrin taustal­la — ja ties mil­lä jatket­tu­jen huumei­den aiheut­ta­mat ter­veyshai­tat, huumevelko­jen väki­val­tainen per­im­i­nen — ja uute­na pelot­ta­vana ilmiönä moot­toripyörä­jengien har­ras­ta­ma suo­jelu­ra­han per­mi­nen yri­tyk­siltä, ovat varsin epämieluisia ilmiöitä, niin onnek­si Suo­mi on säästynyt esimerkik­si Mek­sikon kohtalol­ta. Siel­lä väki­val­lan määrä ja raaku­us on riistäy­tynyt täysin käsistä ja val­tion toimivu­us monin osin romahtanut.

  32. Nyt kiin­nos­taisi myös argu­men­tit sen puoles­ta mik­si huumei­ta ei pitäisi lail­lis­taa? Kaik­ki tun­tu­vat ole­van tääl­lä melko yksimielisiä sen suh­teen, että lail­lis­t­a­mi­nen olisi paikallaan. Itse olisin myös valmis näyt­tämään vihreää val­oa ainakin kannabik­selle, ehkä jopa myös koville huumeille. 

    Mielestäni ongel­mallista totaalisen vapaut­tamisen kannal­ta on se, että en tiedä yhtään minkälainen vaiku­tus kovil­la huumeil­la on. Riip­puu var­maan aineista ja käyt­täjästä, mut­ta noin niin kuin lähtöko­htais­es­ti. Kumpi on pahempi: naa­puris­sa räy­häävä alko­holisti vai hero­i­inipöllyssä lei­jail­e­va nisti?

    Vaik­ka ongel­mat­a­pauk­sien määrä ei kas­vaisikaan lail­lis­tamisen myötä, niin onko tässä ole­mas­sa laadullista vai­htelua alko­holistin ja hero­in­istin suh­teen? Kumpi aiheut­taa enem­män dam­agea ympäristölleen ja itselleen? Joidenkin mukaan huumeet ovat kiel­let­tyjä siitä syys­tä, että ne ovat vaar­al­lisia ainei­ta. Ovatko ne sitä? Vai tuleeko vaar­al­lisu­us juuri lieveilmiöistä, kuten epäpuh­taista aineista ja rikollisuudesta?

    Toinen ongel­mako­h­ta liit­tyy kovien huumei­den riip­pu­vu­u­teen. Ovatko ne tosi­aan niin addik­toivia kuin väitetään? Voiko kovia huumei­ta käyt­tää maltil­lis­es­ti? Jos riip­pu­vu­us on niin kova kuin väitetään, niin tämä voi olla kyl­lä aikamoinen hait­tatek­i­jä. Tietysti ratio­naa­li­nen käyt­täjä osaa elää tämänkin kanssa, mut­ta miten on keskiver­to­tal­laa­jan kanssa?

    Por­tu­galin tapaus on mie­lenki­in­toinen ja sitä pitää seu­ra­ta, mut­ta eikö se ole melko tuore kokeilu? Jos näin on, siitä ei vielä vält­tämät­tä voi­da johtaa trendejä.

    1. Hol­lan­nin komemuk­set ovat piudem­mältä ajal­ta. Siel­lä heroni­inin käyt­tö opn rom­ah­tanut. Hero­i­i­ni on saanut vah­van luuser­ileiman, minkä se ansaitseekin.

  33. Sam­po Smolan­der:
    Kim­mo kirjoitti:
    “Soin­in­vaaran ratkaisu on loogi­nen, mut­ta heikkoute­na on, että se ei ota huomioon kysyn­nän kasvua. Nykyi­nen täysikiel­to ja rikosseu­raa­muk­set ovat kysyn­tää pienen­täviä tekijöitä.”

    Niihan sitä voisi äkkiseltään luul­la, että kieto­la­ki rajoit­taisi kysyn­tää ja käyt­töä. Mut­ta onko tuolle väit­teelle oikein mitään tukea? Entäpä jos se lisääkin niitä? Vaikut­tiko alko­holin kiel­to­la­ki Suomes­sa aikanaan kysyn­tää ja käyt­töä vähen­tävästi? Hait­to­ja se ainakin itses­tään­selvästi lisäsi, tätä ei kiel­lä kukaan.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki_%28Suomi%29#Seuraukset
    http://herkules.oulu.fi/isbn9514259734/html/x101.html

    Valitet­tavasti kyse ei ole luon­non­ti­eteestä, joten asi­aa ei voi tes­ta­ta koe­lab­o­ra­to­rioss­sa. Mut­ta jos luote­taan, että huumekaup­pa nou­dat­taa markki­noin­nin val­tavir­ta­te­o­ri­oi­ta, niin voidaan ainakin tehdä hypo­teesi, että tar­jon­nan lisäämisel­lä ja käytön kyn­nys­ten alen­tamisel­la on kysyn­tää lisäävä vaiku­tus. Se kan­nat­taa ottaa ris­ki ja tes­ta­ta tämä käytän­nössä, on kokon­aan toinen asia. Min­un mielestä riskit ovat liian suuret, enkä tämän takia val­ti­ol­lis­taisi huumei­den myyntiä.

  34. Elämme kokai­iniä nuuskaavien itsekeskeis­ten mulkku­jen aikakaut­ta. Muis­takaa vatipäät että suurem­pi syylli­nen kuin myyjä, on käyt­täjä. VARAKAS ihmi­nen joka ei kestä todel­lisu­ut­ta ilman päi­hteitä on surulli­nen näky.

  35. Eräs ero tiet­ty on. Jos huumei­den käyt­tö on lail­lista, niitä huumei­denkäyt­täjiä näkee päivä­saikaan kaupungilla julk­isil­la paikoil­la, toisin kuin nyt suomes­sa, jos­sa ongel­ma on mukavasti piilossa.

    Sik­si niitä huumei­denkäyt­täjiä hol­lan­nis­sa näkee enem­män kuin suomes­sa. Ja sik­si suomes­sakin on juop­po­ja joka ostarilla.

    Mut­ta onkos näkyvyy­destä mitään hait­taa? Näkyvät narkkar­it ja juopot toimi­vat main­iona esimerkkinä nuorisol­lle siitä mitä käytöstä seuraa.

  36. Ei USA:n kon­ser­vati­ive­ja tai­da paljoa kiusa­ta eteläamerikkalais­ten hen­ki. Kuvit­telisi yhjteiskun­nalle sen­si­jaan tule­van erit­täin kalli­ik­si se että maas­sa istuu vankilo­is­sa noin kym­men­ke­tainen määrä ihmisiä sataatuhat­ta asukas­ta kohdin kuin Euroopan mais­sa. Löysin ihan sat­tumal­ta USA:n luvun 725 /100000 asukas­ta kun Ruot­sis­sa se oli 61 / 100000 . Voisi hyvinkin olet­taa että kun luku on 1% väestöstä niin se alkaa olla aika merkit­tävä rasite kansantaloudelle.Ei ole kovin vaikeaa olet­taa että tuos­ta luvus­ta suurin osa on huumeisi­in liit­tyvää rikol­lisu­ut­ta. Suur­ta mas­saa on käyt­täjät ja pikkudi­iler­it, sit­ten huumeitaan rikok­sil­la rahoit­tavien tekemät rikok­set jne.

    Voisi miet­tiä mikä olisi Port­tugalin mallin kus­tan­nus kansan­taloudelle suh­teessa kiel­to­laki­malli­in. Tulisiko lääketi­eteelli­nen hoito ja kor­vaushoito huumeri­ip­pu­vauisille sit­tenkin paljon edullisem­mak­si kuin huumerikollisuus ?

    Voi toki kysyä onko suuren vankimäärän ylläpi­to itse­tarkoituk­sel­lista, alim­man sosi­aalilu­okan pitämistä her­ran pelossa ?

    Suomes­sa ei ole yhtä suur­ta vankimäärää mut­ta kyl­lä meil­läkin olisi paikallaan miet­tiä olisiko poli­isin resurs­seil­la parem­paa käyt­töä ja olisiko hoidolli­nen läh­estymi­nen Port­tugalin malli­in tehokkaampi, edullisem­pi ja humaan­impi tapa.

  37. Jonkin­laise­na “järk­ilib­er­aali­na” pitämältäni Osmol­ta hyvä keskustelu­navaus, mut­ta hänen ehdot­ta­mal­laan val­tion kokai­in­i­mo­nop­o­lil­la vain päädyt­täisi­in keräämään lisää verora­ho­ja, jot­ka suun­nat­taisi­in kil­paile­vien yksi­ty­isyrit­täjien kyykyt­tämiseen. Edes vähän järkevämpi ratkaisu olisi, että val­tio myön­täisi yri­tyk­sille myyn­tilisensse­jä, joil­la asial­lisen myyn­ti­toimin­nan valvon­ta rahoitettaisiin.

    1. Jus­si Lehto
      Tarkoituk­seni ei ole edis­tää huumei­den saatavu­ut­ta ja alen­taa hin­taa vaan saa­da ne mafi­an monop­o­livoitot yhteiskun­nalle ja ehkä lait­taa jakelu­un pien­tä valvon­taa käyt­täjien tilasta.

  38. Keskustelu voisi olla rehellisem­pää ja avoimem­paa jos huume­so­dan kan­nat­ta­jat esit­telisivät ne tutkimuk­set, joiden mukaan rankaisem­i­nen aut­taa huume­on­gel­man ratkaisemises­sa. Huume­haukat eli kiel­to­lain kan­nat­ta­jat kiertävät tämän syyl­listämäl­lä kiel­to­lain kri­ti­soi­jia henkilöko­htais­es­ti. Keskustelus­sa tämä on yleen­sä merk­ki argu­ment­tien lop­pumis­es­ta mut­ta huumekeskustelu on aivan oma lajin­sa: siinä on yleen­sä vas­takkain dog­man kan­nat­ta­ja ja kerettiläi­nen. Tämä ei vaan toi­mi nykyaikana.

    Suomes­sa inkvi­s­i­tion ase­maa toimit­taa nykyään yhdis­tys­rek­isteri, joka ei sal­li kannabik­sen yhdis­tyk­sien rek­isteröimistä. Täl­lainen käytän­tö pitäisi olla jo his­to­ri­aa, luul­tavasti Valko-Venäjäl­lä on enää saman­lainen pakko­val­ta. Yhdis­tys­rek­ister­il­lä ei ole enää mitään roo­lia nykyaikaises­sa län­si­maises­sa demokra­ti­as­sa, jol­laisek­si Suomikin pyrkii

  39. Mari Heimala:
    Mites CIAn rahoi­tus sit­ten hoidetaan?

    Mitä se tähän kuuluu?
    CIA ei val­vo huumekaup­paa, se kuu­luu viras­tolle nimeltä Drug Enforce­ment Admin­is­tra­tion (DEA).

  40. Kum­malli­nen jut­tu on se, että kun uusia design-huumei­ta kehitel­lään koko ajan, niitä kiire­hditään tekemään lait­tomik­si. Mik­si? Eihän uusien alko­holisekoi­tusten kehit­täjiäkään tehdä rikol­lisik­si. Mik­si ei?

    Tot­ta kai on ole­mas­sa vaar­al­lisia huumei­ta — kokai­i­ni ja oop­i­u­mi­in perus­tu­vat esimerkik­si — eikä niitä pidä mis­sään nimessä lail­lis­taa — ja ne ovat myös voimakkasti addiktoivia.
    Mut­ta esim. kannabik­sen addik­toivu­ud­es­ta ei ole mitään näyt­töä — eikä ekstaasin vaar­al­lisu­ud­es­ta yleensäkään.

    Huumelis­to­ja piden­täviä virkamiehiä voisi ehkä syyt­tää rikok­sen suosimisesta?

    1. Suomes­sakin on jaet­tu ilmaista hero­i­inia eikä siitä seu­ran­nut mitään laa­jem­paa ongel­maa. Hero­i­inia jaet­ti­in sodan aikana hero­i­inikoukku­un jääneille. Armei­ja jakoi hero­i­inia yskän­lääk­keenä ja jotkut miel­tyivät siihen kovin. Koukku­un saat­toi jäädä myös kolvin sun­saan kivun­lievi­tyk­sen vuoksi.

  41. Valitet­tavasti vas­taan ei ole vielä tul­lut sitä leg­en­daarista har­mi­ton­ta pössyttelyä.

    Mek­sikon tapah­tu­mat korosta­vat rule-of-law oikeusval­tio­rak­en­tei­den merk­i­tys­tä alka­en poli­isien riit­tävästä rahoituk­ses­ta oikeuslaitok­sen nopeu­teen ja van­hein­hoidon kyvykkyyk­si­in ja kor­rpution estämiseen kaikil­la tasoilla.

    Suomen lin­ja on ran­gais­tusten osalta todel­la lievä. Vanki­laan huume­hörhöjä ei saa­da jäähylle oikein mil­lään muu­ta kuin oheis­rikol­lisu­ud­es­ta, lähin­nä varkauksista.

    Miten olisi:Kauhavalle varuskun­nan tilalle huumekuntoutuk­seen keskit­tynyt vankein­hoidon yksikkö. Siis nykyisen sakko­ran­gais­tuk­sen tilalle muu­ta­man kuukau­den pakolli­nen vieroi­tus. Nykyi­nen “ehdolli­nen rag­nais­tus” on vit­si, samoin kuin sakko varastamisesta.

    Huume­hörö­jen puo­lus­ta­jat voivat hais­tel­la naa­purin kuk­in­to­ja ja vähem­män ammt­ti­maisia sähkökytken­töjä, varkai­ta, joil­la silmät pyörivät päässä…
    Lop­pu­peleis­sä useim­mat pystyvät hyvään elämään ilman tajun­nan laajentajia.

  42. Hol­lan­ti on alka­nut viimeinkin suit­si­maan kannabisturimia.

    Perus­tu­lon vas­tus­ta­jak­si tulee jokainen, joka tapaa pil­vikau­pal­la ja asum­is­toimeen­tu­loten elmän­tavak­seen valin­neen nuoren. Vanki­la sen­tään saa hörhön pois nurkista.

    Ran­gais­tuk­sten lisäk­si on list­tävä kiin­ni­jäämis­riskiä. Se on taas kiin­ni Poli­isin resursseista.

  43. Kim­mo: Huumei­den myyn­nin lail­lis­tamista voidaan vas­tus­taa puh­taasi kansan­ter­vey­del­lisil­lä tai moraal­isil­la syil­lä, joten ei ole tarvet­ta perustel­la USA:n huumekiel­teistä lain­säädän­töä sil­lä, että sen takana olisi huumemafi­an raha.

    Vaan kun ei voi­da ainakaan USA:ssa tai Euroopas­sa. Kansan­ter­vey­del­liset syyt ja empiria nyt ainakin osoit­ta­vat aivan selvästi, että huumei­den­vas­tainen lain­säädän­tö ei toi­mi. Tai kyl­lä, jos­sain päin maail­maa se toimii, mut­ta kyse on siitä, ollaanko valmi­ita toim­i­maan niin kuin vaa­di­taan. Esimerkik­si EU ei oikein hyväksy kuole­man­ran­gais­tus­ta. Sin­ga­pores­sa huume­on­gel­ma on esimerkik­si kieltämät­tä saatu kiel­to­lail­la jonkin ver­ran vähäisem­mäk­si kuin vaik­ka Suomes­sa tai Euroopas­sa yleen­sä. Mut­ta hin­ta on myös aika kova. 

    Tässä kysymyk­sessä on karkeasti kak­si tas­apain­opis­tet­tä. Toinen Hol­lan­nin tai Sveitsin malli, tai siitä jonkin ver­ran lib­er­aalimpi, jos­sa huumei­denkäyt­töä kyl­lä esi­in­tyy, mut­ta sen lieveilmiöt ovat vähäiset. Siitä sit­ten lain­säädän­töä tiuken­ta­mal­la saadaan lisää ongelmia ja jos­sain pis­teessä myös vähem­män huumei­denkäyt­töä. Lop­ul­ta päädytään tilanteeseen, jos­sa hevim­män käyt­täjän viikosatsin hal­lus­sapi­dos­ta saa kuole­man­tuomion ja vähän alhaisem­mista määristä 5–25 vuot­ta lin­naa. Siinäkin pis­teessä käyt­tö on kieltämät­tä vähäisem­pää ja itse käyt­töön liit­tyvät lieveilmiöt samaa tasoa sen toisen tas­apain­opis­teen kanssa.

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu siir­tymi­nen tähän jälkim­mäiseen pis­teeseen, kun huumei­ta on paljon. Mek­siko on hyvä esimerk­ki paikas­ta, jos­sa tiuken­nus­ta on yritet­ty, mut­ta se ei oikein onnistu.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Jus­si Lehto
    Tarkoituk­seni ei ole edis­tää huumei­den saatavu­ut­ta ja alen­taa hin­taa vaan saa­da ne mafi­an monop­o­livoitot yhteiskun­nalle ja ehkä lait­taa jakelu­un pien­tä valvon­taa käyt­täjien tilasta.

    Jos hin­ta olisi sama ja saatavu­ut­ta ei paran­net­taisi, niin miten val­ti­olli­nen huume­myymälä syr­jäyt­täisi nykyiset jakelukana­vat? Pahoin pelkään, että kävisi kuin RAY:n nettipokerille. 

    Jos uno­hte­taan kaik­ki kansan­ter­vey­del­liset yms. vaiku­tuk­set, niin ehdot­tomasti toimivin menetelmä olisi ns. shock and awe-tak­tik­ka. Val­tio ilmoit­taisi, että seu­raa­van viiden vuo­den ajan apteekeista annetaan lääkrärin antmaa resep­tiä vas­taan huumei­ta ilmaisek­si. Tämä veisi välit­tömästi markki­nat nyky­isiltä huumekaup­pi­ail­ta. Kun huumekaup­pi­aiden markki­nat olisi tuhot­tu, niin hin­taa nos­tet­taisi­in juuri sille tasolle, jos­sa laiton huumekaup­pa olisi kannattamatonta. 

    Olen flood­an­nut tähän ketju­un ja aivan liikaa, joten olkoon tämä viimeinen kir­joi­tus. Hauskaa pääsiäistä (=rentout­tavia vapaaapäiviä) kaikille!

  45. Osmo mainit­sit tuos­ta vaali­ra­hoituk­ses­ta niin näk­isin suurem­pana vaali­ra­hoit­ta­jana kuin huumeli­igat ne lail­liset tahot jot­ka hyö­tyvät suun­nat­tomasti nykyis­es­tä poli­ti­ikas­ta. Kär­jessä esimerkik­si yksi­ty­is­tet­ty vankeu­den­hoito joka kehit­tynyt valtavaksi. 

    [Quote]The Unit­ed States has less than 5 per­cent of the world’s pop­u­la­tion. But it has almost a quar­ter of the world’s prisoners.[/quote]
    ‑NY Times 2008

    Surullista kyl­lä täl­läkään ei ole mitään vaiku­tus­ta huumekaup­paan vaik­ka vankilu­vut ovat nousseet suo­ras­taan järjettömiksi. 

    Kan­nat­taa myös muis­taa että 90% huumekartel­lien aseista tulee yhdys­val­ta­laisil­ta valmistajilta.

    [Quote]More than 6,700 licensed gun deal­ers have set up shop with­in a short dri­ve of the 2,000-mile border,[/quote]

    Pankkisek­tori on myös hyö­tyjien joukos­sa kuten seu­raa­va hiuk­sianos­tat­ta­va lain­aus wikipedi­as­ta kertoo.

    [quote]In Decem­ber 2009, the Unit­ed Nations’ Drugs and Crime Tsar Anto­nio Maria Cos­ta claimed that ille­gal drug mon­ey saved the bank­ing indus­try from col­lapse. He claimed he had seen evi­dence that the pro­ceeds of organ­ised crime were “the only liq­uid invest­ment cap­i­tal” avail­able to some banks on the brink of col­lapse dur­ing 2008. He said that a major­i­ty of the $352bn (£216bn) of drugs prof­its was absorbed into the eco­nom­ic sys­tem as a result. “In many instances, the mon­ey from drugs was the only liq­uid invest­ment cap­i­tal. In the sec­ond half of 2008, liq­uid­i­ty was the bank­ing sys­tem’s main prob­lem and hence liq­uid cap­i­tal became an impor­tant factor…Inter-bank loans were fund­ed by mon­ey that orig­i­nat­ed from the drugs trade and oth­er ille­gal activ­i­ties… There were signs that some banks were res­cued that way”. Cos­ta declined to iden­ti­fy coun­tries or banks that may have received any drug mon­ey, say­ing that would be inap­pro­pri­ate because his office is sup­posed to address the prob­lem, not appor­tion blame.[/quote]

    Toki kartel­lit hyö­tyvät suun­nat­tomasti nykyis­es­tä poli­ti­ikas­ta ja var­maan siel­läkin on halua pitää Yhdys­val­to­jen poli­ti­ik­ka nykyisen kaltaise­na mut­ta näk­isin kuitenkin että lail­liset toim­i­jat ovat suurimpia nykyisen poli­ti­ikan tuk­i­joi­ta. Se miten paljon nämä ovat sit­ten suo­raan kartel­lien halus­ta asial­la on puh­taasti arvailu­jen varas­sa kun ker­ran mitään numeroi­ta ei ole esittää.

    Häm­men­tävä tilanne kaikenkaikki­aan ja numeroiden val­os­sa kyl­lä näyt­tää siltä että ehdot­ta­masi tie on Väli-Amerikan val­tioille se vähiten kivu­lias. Tutkimuk­set eivät myöskään tue kovin paljon sitä että sil­lä olisi huo­mat­tavia negati­ivisia vaiku­tuk­sia Yhdys­val­to­jen tilanteeseen. Yhdis­tet­tynä Por­tu­galin kaltaiseen kokon­ais­val­taiseen suh­tau­tu­miseen huume­poli­ti­ikas­sa jos­sa ter­vey­den­huol­lol­la ja sosi­aal­i­toimel­la on suo­ra yhteys käyt­täji­in voisin kuvitel­la tilanteen jopa paranevan.

    Kovat huumeet vain harvem­min herät­tävät päät­täväl­lä tasol­la halua lähteä keskustele­maan asi­as­ta ana­lyyt­tis­es­ti vaan yleen­sä asi­aa läh­estytään tun­nepi­toisel­la retori­ikalla jos­sa numeroil­la ja tutkimus­tu­lok­sil­la on kovin vähän sijaa. Huo­mat­ta­va on kuitenkin että asenne ilmapi­iris­sä Yhdys­val­lois­sa kannabik­sen suh­teen on jo alka­nut tapah­tua aika suuria muu­tok­sia ja keskustelu­un on otet­tu mukaan vero­tu­lot ja hait­to­jen min­i­moin­ti joten ehkä kokai­in­ion­gel­maankin voidaan tart­tua ratio­naalis­es­ti jos­sain vaiheessa.

  46. Kim­mo:

    “Kyl­lä, olen tosis­sani. Huumei­den myyn­nin lail­lis­tamista voidaan vas­tus­taa puh­taasi kansan­ter­vey­del­lisil­lä tai moraal­isil­la syil­lä, joten ei ole tarvet­ta perustel­la USA:n huumekiel­teistä lain­säädän­töä sil­lä, että sen takana olisi huumemafi­an raha.”

    Tarkoi­tatko huumei­den myyn­nin lail­lis­tamisel­la siis kaiken kat­tavaa lail­lis­tamista vai tosi­aan pelkkää myymistä? Minkälaisil­la kansan­ter­vey­del­lisil­lä ja moraal­isil­la perusteluil­la huumei­den lail­lis­tamista voi vas­tus­taa? Itse olen kahlannut läpi wikin “Argu­ments for and against drug pro­hi­bi­tion” ‑artikke­lin ja kyl­lä voit­top­uoleis­es­ti peruste­lut huumei­den lail­lis­tamiselle ovat kan­natet­tavampia. Mietin vaan että, jos sin­ul­la olisi jotain parem­pia perustelu­ja ja/tai linkkiä, niin olisin kiin­nos­tunut lukemaan. 

    Toisek­seen, mua jotenkin kum­mas­tut­taa tämä kiel­to­la­ki ja toimen­pide ‑keskustelu Suomen kohdal­la. Kos­ka meil­lä ongel­ma ei ole käsit­tääk­seni vielä siinä pis­teessä, että jonkin­lainen prag­maat­ti­nen ratkaisu olisi paikallaan, niin eikö ensin pitäisi selvit­tää aineko­htais­es­ti onko huume x “vaar­alli­nen” vai ei? Mitä hyö­tyä ja hait­taa sen lail­lis­tamis­es­ta on? Vas­ta tämän jäl­keen mietit­täisi­in niitä toimen­piteitä, joil­la tavoit­teiseen päästään. 

    Voi olla kan­natet­tavaa käyt­tää resursse­ja tietyn aineen vas­tus­tamiseen ja tiet­tyyn pis­teeseen saak­ka, mikäli hait­tavaiku­tuk­set ja siitä aiheutu­vat lieveilmiöt ovat vahin­gok­si yhteiselolle. Vält­täisin tässä vai­heessa ja mei­dän tilanteessa suo­ranaisia peri­aatepäätök­siä puoleen tai toiseen. 

    Link­ki: http://en.wikipedia.org/wiki/Arguments_for_and_against_drug_prohibition#Moral_arguments_for_prohibitive_drug_laws

  47. Rami: The Unit­ed States has less than 5 per­cent of the world’s pop­u­la­tion. But it has almost a quar­ter of the world’s prisoners.

    Puhu­mat­takaan siitä traagis­es­ta seikas­ta, että siel­lä on läh­es yhtä suuri osu­us myös maail­man lakimiehistä…

  48. Jos hin­ta olisi sama ja saatavu­ut­ta ei paran­net­taisi, niin miten val­ti­olli­nen huume­myymälä syr­jäyt­täisi nykyiset jakelukana­vat? Pahoin pelkään, että kävisi kuin RAY:n nettipokerille. 

    Tässä on huo­mat­ta­va, että huumei­den saatavu­us nykyisel­lään ei ole kovin hyvä. Esimerkik­si itse en tietäisi, mis­tä voisin ostaa huumei­ta. En tiedä tun­te­vani huumei­den käyt­täjiä, eikä min­ul­la ole myöskään tut­tu­ja diil­ere­itä. Enkä täl­lais­ten kanssa tek­isi mielel­läni myöskään kauppaa.

    Lail­lis­es­ti toimi­va liike, joka myy lail­lista, laadul­taan taat­tua huumau­sainet­ta, lisää tun­tu­vasti huumau­saineen “saatavu­ut­ta” ver­rat­tuna kotona tai kadunkul­mas­sa pimeäl­lä tavar­al­la käytävään kaup­paan. Ihan samal­la tavoin Alko on onnis­tunut syr­jäyt­tämään lestin­heit­täjät ja RAY on min­i­moin­ut lait­tomien uhkapelilu­olien markkinat.

  49. Toisek­seen, mua jotenkin kum­mas­tut­taa tämä kiel­to­la­ki ja toimen­pide ‑keskustelu Suomen kohdal­la. Kos­ka meil­lä ongel­ma ei ole käsit­tääk­seni vielä siinä pis­teessä, että jonkin­lainen prag­maat­ti­nen ratkaisu olisi paikallaan, niin eikö ensin pitäisi selvit­tää aineko­htais­es­ti onko huume x “vaar­alli­nen” vai ei? Mitä hyö­tyä ja hait­taa sen lail­lis­tamis­es­ta on? Vas­ta tämän jäl­keen mietit­täisi­in niitä toimen­piteitä, joil­la tavoit­teiseen päästään. 

    Usein­han huumei­den kiel­to­lakia perustel­laan huumei­den aiheut­tamil­la ylivoimaisil­la haitoil­la. Kuitenkin THL:n raport­tien val­os­sa tämä argu­ment­ti on se heikoin: suo­ma­lainen huumekuole­ma on alkoholi‑, vieroituslääke‑, bentso- ja amfe­tami­inikuole­ma. Näistä vain viimeisin on ns laiton huume, jolle kuitenkin on käyt­töä mm. ADHD:n hoi­dos­sa. Suurin osa kiel­to­lain täytän­töön­panon resurs­seista kuluu hamp­pu­pen­saiden rat­saamiseen, mikä syyl­listää ja syr­jäyt­tää yhteiskun­nas­ta tuhan­sia suo­ma­laisia muuten kun­non kansalaisia.
    Tämä kiel­to­lain kan­nat­ta­jien käyt­tämä ihmisiä halvek­si­va retori­ik­ka (huume­hörhöt) pitäisi tutk­i­tun tiedon val­os­sa kään­tää kokon­aan toiseen suun­taan eli viiniä omas­ta mielestään sivistyneesti lipit­tävi­in viin­in­mais­ta­ji­in. Hei­dän keinotekoinen ja itsekeskeinen hedo­nis­min­sa aiheut­taa paljon surua ja kär­simys­tä. Jokainen viin­in­mais­teli­ja on vas­tu­us­sa mie­len­ter­veysongelmista, kotiväki­val­las­ta ja suo­jateil­lä yli­a­je­tu­ista viat­tomista nuorista. Tähän mukaan tulee tietysti ottaa tupakoin­ti (port­ti­aine ja mie­len­ter­veysongel­mat) ja psyyken­lääk­keet (aiheut­ta­vat riip­pu­vu­ut­ta ja kuolemia eivätkä ole mui­ta päi­hteitä kummempia)
    Tämä keskustelu pitää nos­taa huume­hörhöre­tori­ikan rin­nalle rehellisyy­den nimis­sä kos­ka muuten puhumme silkkaa propagandaa.
    Kan­nat­taa muis­taa että aikaisem­man hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä alen­taa väk­i­juomien vero­tus­ta oli katas­tro­faaliset seu­rauk­set kansan­ter­vey­delle. Tämä hal­li­tus van­noi vaa­likeskustelus­sa rajoit­ta­van huume­poli­ti­ikan nimeen slo­ganil­la “ei enää lisätä hait­to­ja”. Tyhjät tyn­nyrit koli­se­vat eniten.

  50. anikko:
    Halu­aisin huo­maut­taa, ettei ole itses­tään­selvää – vaik­ka mon­et niin väit­tävät – että huumei­den jonkin­lainen lail­lis­t­a­mi­nen lisäisi kysyn­tää, ainakaan merkit­tävästi. Esimerkik­si Alanko­maid­en kannabik­sen käyt­tö on euroop­palaista keski­ta­soa, eikä ole juuri kas­vanut lail­lis­tamisen jäl­keen. Tämä yksit­täi­nen esimerk­ki ei tietenkään osoi­ta, etteikö huumei­den kysyn­tä saat­taisi kas­vaa, mut­ta tätä en väitä – vain sitä, että päin­vas­taista väitet­tä (jos huumeet lail­lis­tuu, koh­ta kaik­ki käyt­tää niitä) ei pidä noin vain hyväksyä. 

    Kannabis onkin vähem­män haitallista kuin esim. kokai­i­ni, eikä aiheuta yhtä herkästi riip­pu­vu­ut­ta. Kannabis ei tee kaikille sel­l­aista help­poa huo­le­ton­ta hyvänolon­tun­net­ta, mikä var­maan selit­tää myöskin sitä mik­si sen käyt­tö on hol­lan­nis­sakin suh­teel­lisen vähäistä alko­holi­in verrattuna.

  51. Kim­mo: Jos hin­ta olisi sama ja saatavu­ut­ta ei paran­net­taisi, niin miten val­ti­olli­nen huume­myymälä syr­jäyt­täisi nykyiset jakelukana­vat? Pahoin pelkään, että kävisi kuin RAY:n nettipokerille.
    ´snip´

    Ver­taa­pa alko­holin myyn­ti­in — mikähän mah­taa nykyään Suomes­sa olla lestin­heiton volyy­mi viral­liseen kaup­paan ver­rat­tuna? Ja mais­sa, jois­sa alko­holimo­nop­o­lia ei ole?

  52. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ihan samal­la tavoin Alko on onnis­tunut syr­jäyt­tämään lestin­heit­täjät ja RAY on min­i­moin­ut lait­tomien uhkapelilu­olien markkinat.

    Lailli­nen vai­h­toe­hto syr­jäyt­tänee aina lait­toman sikäli kun laatu, hin­ta ja saatavu­us on suun­nilleen samal­la tasolla. 

    RAY on ole­mas­saolol­laan var­maan vähen­tänyt kysyn­tää fyy­sisille lait­tomille peliluolille(iso vaiku­tus lait­tomien pelilu­olien vähäisyy­teen lie­nee myös sil­lä, että niiden pyörit­tämi­nen huo­maa­mat­tomasti isom­mas­sa mit­takaavas­sa on aika han­kalaa), mut­ta netis­sä tilanne on täysin toinen. RAY:n net­tipok­eri ei oikeestaan oo sama tuote ku jonkun isom­man saitin net­tipok­eri, kos­ka pelaa­jamäärät ja peli­tar­jon­ta on ihan eri luokkaa. RAY ei siis netis­sä tar­joa lähellekään täy­del­listä sub­sti­tu­ut­tia ulko­maisille vai­h­toe­hdoille. Tiet­ty tilanne netin osalta on sikä­likin vähän eri ku fyy­sis­ten luolien osalta, että ulko­maiset peli­saitit ei yleen­sä riko mitään lakia pele­jä jär­jestäessään. Ts. pelaa­jan näkökul­mas­ta netis­sä on kyse lailli­nen vai­h­toe­hto vs. lailli­nen vai­h­toe­hto ‑ske­naar­ios­ta, jol­loin luon­nol­lis­es­ti val­in­ta tehään lähin­nä palvelun laadun perusteella.

    Mut siis tiet­ty lailli­nen huume syr­jäyt­täis lait­toman sikäli kun sitä sais lail­lis­es­ti samaan hin­taan ku laiton­ta ja kyse olis samas­ta kamas­ta. Luul­tavasti huumei­den lailli­nen saatavu­us myös vähän lisäis kysyn­tää, joskin kokon­ais­vaiku­tus riip­puu monista jutu­ista. Oleel­lista on kuitenkin se, minkä ver­ran lail­lis­t­a­mi­nen toisaal­ta lisäis tai vähen­täis huumei­den aiheut­tamia suo­ria hait­to­ja ja toisaal­ta lisäis tai vähen­täis niistä val­ti­olle aiheutu­via kokon­ais­meno­ja. Ja toki huomioi­da pitäis myös se hyö­dyn lisäys, joka tulis niille viihdekäyt­täjille, joil­ta kyseinen hupi on täl­lä het­kel­lä kiel­let­ty lail­la. Ihan samal­la taval­la ku alko­holinkin kohdal­la, osa ihmi­sistä pystyy käyt­tämään tiet­tyjä huumei­ta sat­un­naisen hauskan­pidon merkeis­sä ilman kum­mem­pia haittavaikutuksia.

  53. Por­tu­galis­sa huumei­den käytön “vapaut­ta­mi­nen” vähen­si käyt­töä kohta­lais­es­ti ja poisti useim­mat hai­tat huumekuolemista alka­en. Todis­tus­taak­ka on sil­lä, joka väit­tää, että vapaut­ta­mi­nen lisäisi haittoja.

    Kuka väit­tää, että alko­ho­likiel­to­la­ki vähen­täisi alko­holin hait­to­ja niin paljon, että sen tuot­ta­ma rikol­lisu­us kan­nat­taisi sietää?

  54. Kan­natan lämpimästi tätä läh­estymistapaa, eli rahat pois jär­jestäy­tyneeltä rikol­lisu­udelta ja päi­h­teet val­tion kon­trol­li­in. Kyse on ennen kaikkea sosi­aali- ja ter­veysongel­mas­ta, eikä rikoslain mukaan otta­mi­nen tuo tähän asetel­maan muu­ta kuin lisää haittoja.

    Kiel­to­lain huonoik­si puo­lik­si voita­neen hel­posti laskea käyt­täjien syr­jäy­tymi­nen, mafi­an lihot­ta­mi­nen, tur­vat­to­muu­den lisään­tymi­nen yhteiskun­nas­sa (ainei­den korkeat hin­nat -> omaisu­us­rikok­set), val­ta­va määrä menetet­tyjä verovaro­ja (mil­jardilu­okkaa vuosit­tain jopa Suomen mit­takaavas­sa) sekä yleisen lainku­u­li­aisu­u­den vähen­e­m­i­nen (40% nuorten miesten ikälu­okas­ta “rikol­lisia”). Tiivis­tet­tynä: Hait­to­jen maksimointia.

    Hyviä puo­lia on kiel­to­laille han­kala kek­siä. Joidenkin mielestä vaakakupis­sa olisi käyt­täjämäärät, mut­ta Por­tu­galin esimerk­ki puhuu sitä teo­ri­aa vas­taan. Toki asiana­ja­jat saa­vat lisä­tu­lo­ja turhista huumeoikeu­denkäyn­neistä, huumeval­is­tusjär­jestöt vas­taan­ot­ta­vat tasaista kas­savir­taa sekä jotkut poli­itikot käärivät taa­tusti mielel­lään har­maa­ta vaali­ra­haa taskui­hin­sa. Joillekin nämä saat­ta­vat olla posi­ti­ivisia asioi­ta, mut­ta veikkaisin että enem­mistöä tämä ei hyödytä mil­lään tavoin.

    Olisi aika lopet­taa hul­lu­us. Alkusysäys tuskin läh­tee poli­itikko­jen aloit­teesta, mut­ta rohkai­se­vaa on lukea täl­lä tavoin että ainakin jotkut poli­itikot uskalta­vat puhua aiheesta. Toi­vokaamme parasta!

  55. Alko-tyyp­pinen huumei­den myyn­ti vois jopa pitkäl­lä tähtäimel­lä vähen­tää niiden käyt­töä, kos­ka sil­loin käyt­töä ylläpitävät “piir­it” hajoaisi­vat ja houkut­telu / pain­os­tus niiden käyt­töön mafi­an pain­os­ta­mana loppuisi.

    Ennen kaikkea Mek­sikon pitäisi siir­tyä Alko-tyyp­piseen tuotan­toon, siirtää huume­bis­nek­sen diiler­it “alkon myyjik­si” ja kerätä voitot yhteiskun­nan kehit­tämiseen, kuten koulutukseen.

  56. Guatemalan pres­i­dent­ti Otto Perez Moli­na on samoil­la lin­joil­la kuin Ode.

    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/apr/07/latin-america-drugs-nightmare

    ” We can­not erad­i­cate glob­al drug mar­kets, but we can cer­tain­ly reg­u­late them as we have done with alco­hol and tobac­co mar­kets. Drug abuse, alco­holism and tobac­co should be treat­ed as pub­lic health prob­lems, not crim­i­nal jus­tice issues. Our chil­dren and grand­chil­dren demand from us a more effec­tive drug pol­i­cy, not a more ide­o­log­i­cal response.”

  57. Kun­nal­lis­vaaleis­sa Vihreät joutu­vat val­it­se­maan lin­jansa ehdokkaiden­sa suh­teen — kuin­ka huume­myön­teisiä pössyt­telijöitä voi puolue sietää ehdokkaana.

    Kan­nata­jakun­nan laa­jetes­sa ja van­hetes­sa yhä use­am­mal­la on myös tei­ni-ikäisiä nuo­ria, jol­loin nol­la­tol­er­anssi huumemarkki­noin­ti­in lisään­tyy roimasti. Puolueena tämä lie­nee Vihreille jopa isom­pi asia kuin ydinvoima.

    1. JTS
      Siinä, että toteaa huume­so­dan hävi­tyk­si ja val­ti­ol­lisen jakelukana­van parem­mak­si kuin rikol­lis­ten hal­lit­se­man, ei ole mitää huumemyönteistä.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    JTS
    Siinä, että toteaa huume­so­dan hävi­tyk­si ja val­ti­ol­lisen jakelukana­van parem­mak­si kuin rikol­lis­ten hal­lit­se­man, ei ole mitää huumemyönteistä. 

    Onko huume­myön­teistä, jos val­it­see vapaan jakelun sen sijaan, että val­it­sisi jakelun vain huumeriippuvaisille?

  59. Ris­to Mikko­nen:
    Usein­han huumei­den kiel­to­lakia perustel­laan huumei­den aiheut­tamil­la ylivoimaisil­la haitoil­la. Kuitenkin THL:n raport­tien val­os­sa tämä argu­ment­ti on se heikoin: suo­ma­lainen huumekuole­ma on alkoholi‑, vieroituslääke‑, bentso- ja amfe­tami­inikuole­ma. Näistä vain viimeisin on ns laiton huume, jolle kuitenkin on käyt­töä mm. ADHD:n hoi­dos­sa. Suurin osa kiel­to­lain täytän­töön­panon resurs­seista kuluu hamp­pu­pen­saiden rat­saamiseen, mikä syyl­listää ja syr­jäyt­tää yhteiskun­nas­ta tuhan­sia suo­ma­laisia muuten kun­non kansalaisia.
    Tämä kiel­to­lain kan­nat­ta­jien käyt­tämä ihmisiä halvek­si­va retori­ik­ka (huume­hörhöt) pitäisi tutk­i­tun tiedon val­os­sa kään­tää kokon­aan toiseen suun­taan eli viiniä omas­ta mielestään sivistyneesti lipit­tävi­in viin­in­mais­ta­ji­in. Hei­dän keinotekoinen ja itsekeskeinen hedo­nis­min­sa aiheut­taa paljon surua ja kär­simys­tä. Jokainen viin­in­mais­teli­ja on vas­tu­us­sa mie­len­ter­veysongelmista, kotiväki­val­las­ta ja suo­jateil­lä yli­a­je­tu­ista viat­tomista nuorista. Tähän mukaan tulee tietysti ottaa tupakoin­ti (port­ti­aine ja mie­len­ter­veysongel­mat) ja psyyken­lääk­keet (aiheut­ta­vat riip­pu­vu­ut­ta ja kuolemia eivätkä ole mui­ta päi­hteitä kummempia)
    Tämä keskustelu pitää nos­taa huume­hörhöre­tori­ikan rin­nalle rehellisyy­den nimis­sä kos­ka muuten puhumme silkkaa propagandaa.
    Kan­nat­taa muis­taa että aikaisem­man hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä alen­taa väk­i­juomien vero­tus­ta oli katas­tro­faaliset seu­rauk­set kansan­ter­vey­delle. Tämä hal­li­tus van­noi vaa­likeskustelus­sa rajoit­ta­van huume­poli­ti­ikan nimeen slo­ganil­la “ei enää lisätä hait­to­ja”. Tyhjät tyn­nyrit koli­se­vat eniten. 

    Niin, lail­liset huumeet ja väärä lääkkei­den käyt­tö aiheut­ta­vat kaikenkaikki­aan paljon enem­män hait­to­ja (ainakin suurim­mas­sa osas­sa maail­maa) kuin lait­tomat huumeet. Suurelta osin sik­si että niitä käytetään niin paljon. Niiden haitallisu­us onkin peruste sille, mik­si val­tion EI pitäisi alkaa myy­dä kovia huumei­ta kuin Alko viinaa.

    Jos joku väit­tää että eivät ne huumeet kansaa kiin­nos­taisi lail­lise­na niin pidän sitä aika naiivina.

  60. Puhutaan huumeista, vede­tään yhdel­lä kam­mal­la kaik­ki mar­i­hua­nas­ta, kokai­inin ja hero­i­ini­in, mut­ta samal­la jätetään alko­holi ja lääk­keet pois keskustelus­ta. Mis­tä oikein puhutaan, yksilön huume­on­gel­mas­ta, val­tion­talouden lainalaisuuk­sista, mistä?

  61. Kiel­to­la­ki ei onnis­tunut vähen­tämään alko­holin hait­to­ja eikä sen jäl­keen julis­tet­tua huumei­den kiel­to­lakia ole kukaan pystynyt perustele­maan. Nykyisen huumei­den kiel­to­lain aikana kaikkien kiel­letyik­si julis­tet­tu­jen ainei­den käyt­tö on vain kas­vanut. Eli miten rankaisem­i­nen vähen­tää haittoja?

    rfarm: Niin, lail­liset huumeet ja väärä lääkkei­den käyt­tö aiheut­ta­vat kaikenkaikki­aan paljon enem­män hait­to­ja (ainakin suurim­mas­sa osas­sa maail­maa) kuin lait­tomat huumeet. Suurelta osin sik­si että niitä käytetään niin paljon. Niiden haitallisu­us onkin peruste sille, mik­si val­tion EI pitäisi alkaa myy­dä kovia huumei­ta kuin Alko viinaa.

    Jos joku väit­tää että eivät ne huumeet kansaa kiin­nos­taisi lail­lise­na niin pidän sitä aika naiivina.

  62. “Tässä on huo­mat­ta­va, että huumei­den saatavu­us nykyisel­lään ei ole kovin hyvä. Esimerkik­si itse en tietäisi, mis­tä voisin ostaa huumeita.”

    Etsin ker­ran nuoru­udessa riihimäen keskus­tas­ta alkoa. En löytänyt. Alko­holin saatavu­us vaikut­ti todel­la huonol­ta. Piti ihan kysyä paikalliselta mis­sä alko on. Tiesi ker­toa, että se oli siir­ret­ty prismaan.

  63. Andy:
    Alko-tyyp­pinen huumei­den myyn­ti vois jopa pitkäl­lä tähtäimel­lä vähen­tää niiden käyt­töä, kos­ka sil­loin käyt­töä ylläpitävät “piir­it” hajoaisi­vat ja houkut­telu / pain­os­tus niiden käyt­töön mafi­an pain­os­ta­mana loppuisi.

    Joo ja nuuskan myymisen sal­lim­i­nen vähen­täisi käyttöä.

    Saatavu­udeen olen­nainen paran­t­a­mi­nen johtaisi aivan var­masti käytön kas­vamiseen. Rikok­sia ei tarvisi käytön rahoit­tamisek­si juurikaan tehdä eli se krim­i­naal­i­hom­ma yllä var­maan aika lail­la jäisi meneneisyy­teen. Tilalle tuli­si­vat alko­holin tapaiset hai­tat, eihän senkään aineen pääasial­lisethai­tat syn­ny enää välit­täjä­por­taan toimista tai käyt­täjien käytön rahoit­tamisek­si tehtävistä rikok­si­ta, vaan ihan puh­taasti liial­lis­es­ta käytöstä.

    Se on sit­ten eri jut­tu oli­si­vatko lail­lis­es­ta käytöstä enem­män hyötä kuin hait­taa, mut­ta melko lapsel­lista olet­taa että saatavu­u­den paran­t­a­mi­nen vähen­täisi käyttöä.

    B.J:Etsin ker­ran nuoru­udessa riihimäen keskus­tas­ta alkoa. En löytänyt. Alko­holin saatavu­us vaikut­ti todel­la huonol­ta. Piti ihan kysyä paikalliselta mis­sä alko on. Tiesi ker­toa, että se oli siir­ret­ty prismaan.

    Jos olisit kysynyt samal­ta paikalliselta, mis­tä löy­tyy lähin huumedi­ileri? Olisko tul­lut vas­taus­ta? Kyl­lä se kuulkaa on niin ettei niitä ainei­ta tuos­ta vain löy­dä ilman sopivia kon­tak­te­ja ja taval­lisel­la ihmisel­lä ei täl­laisia ole, eikä vält­tämät­tä ole kovinkaan järkevää men­nä niitä tuik­i­tun­tem­at­tomil­ta kyse­lemään (toden­näköisem­min tulee osta­neek­si vain pus­sil­lisen perunajauhoja).

  64. Yht­enä ongel­mana päi­hde­poli­ti­ikan kehit­tämisessä on kan­sain­vä­li­nen oikeus. Suo­mi on sitoutunut kan­sain­välisi­in huumei­den vas­taisi­in yleis­sopimuk­si­in, jot­ka edel­lyt­tävät tiet­ty­jen nimeltä mainit­tu­jen huumau­sainei­den (mm. kannabis) maa­han­tuon­nin, myyn­nin ja valmis­tuk­sen krim­i­nal­isoin­tia. Näistä sopimuk­sista irti­sanou­tu­mi­nen johtaisi aika vakavi­in ulko- ja kaup­pa­poli­it­tisi­in seurauksiin.

    Pelkkä huumei­den käytön lail­lis­tus ei ole järkevää. Sil­lä ain­oas­taan lisätään yhteiskun­nalle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ja huumei­den käyt­töä. Jot­ta huumau­sainei­den käytöstä aiheutu­vaa rikol­lisu­ut­ta voitaisi­i­in vähen­tää, on myös valmis­tus, maa­han­tuon­ti ja kaup­pa saata­va val­tion valvon­taan ja lain piiri­in. Tämä ei ole nyky­lain piiris­sä mah­dol­lista muu­toin kuin käsit­telemäl­lä huumau­sainei­ta lääkkeinä.

  65. Pop­ulis­tisen otsikon toinen puoli on, että tuskin liivi­jen­git tai mafi­at lupu­vat val­las­taan vaik­ka hum­met lail­lis­tet­taisi­in, muitakin tuot­tei­ta on. Tup­pa ylipäätään on tuot­toisaa väären­net­tävää ja salakul­jetet­tavaa, ihmiskau­pas­ta puhumattakaan.

    Mek­sikos­sa on kyse val­tion osit­tais­es­ta rom­ah­tamis­es­ta. Euroopas­sa Koso­vo on hor­ju­mas­sa rom­ah­duk­sen reunal­la. Rikol­lisu­uskeskit­tymiä on lisäk­si Espan­jas­sa, Hol­lan­nis­sa, Bel­gias­sa ja Balt­t­ian maissa. 

    Vihreään poli­ti­ikkaan tämä on vähän vaikea rasti, mut­ta kiin­ni­jäämis­rik­si ja ran­gais­tuk­set yhdessä ovat tärkein ennal­taehkäi­sevä tekijä. 

    Ongel­mana on myös estää maid­en luisum­ista rikol­lisalueek­si estää kor­rp­tion tor­ju­mi­nen ja toimi­va oikeus- ja poli­isi­laitos. Tämä vaati­nee kan­sain­väölistä yhteistyötä myös Euroopas­sa ennen kuin tän­neksin saadaan aikaa Mek­sikon kaltainen sotatanner.

  66. Pössyt­te­lyn puo­lus­telu on ihan samaa ala-arvoista tuubaa kuin tupakka­te­ol­lisu­u­den ja Vapon selit­te­lyt. “X” ei ole ongel­ma kos­ka “Z” myös aiheut­taa sitä ja “Y” on vaarallisempaa.

    Tupakoin­nin puo­lutelemista pide­tään sen­tään useim­mis­sa piireis­sä vähän kum­mallise­na. Miten onään pössyt­te­lyn laita?

  67. Ein­sten: Mielestäni ongel­mallista totaalisen vapaut­tamisen kannal­ta on se, että en tiedä yhtään minkälainen vaiku­tus kovil­la huumeil­la on. Riip­puu var­maan aineista ja käyt­täjästä, mut­ta noin niin kuin lähtöko­htais­es­ti. Kumpi on pahempi: naa­puris­sa räy­häävä alko­holisti vai hero­i­inipöllyssä lei­jail­e­va nisti?

    Mun käsit­tääk­seni piris­teet, esim. amfe­tami­i­ni on pahimpia, tosin vas­taavia vaiku­tuk­sia on ihan lääkkeilläkin.

    Mut­ta yleisem­min. Päi­htei­den aiheut­ta­man häirökäyt­täymiseen puut­tumi­nen päi­hteitä rajoit­ta­mal­la on teho­ton­ta. Helsingis­sä on joka viikon­lop­pu jos­sain aineis­sa var­maan sato­ja tuhan­sia ihmisiä, esimerkik­si väki­val­lanteko­ja tulee poli­isin tietoon joitain kymmeniä. 

    Point­ti­na että jos yksi tuhannes­ta kän­niläis­es­tä häiriköi, niin on huo­mat­tavasti paljon tehokkaam­paa viedä hänet putkaan kuin puut­tua tuhan­nen ihmisen päi­htei­den käyt­töön. Ja toimii muuten pelot­ti­me­nakin, kat­sokaa vaik­ka joskus mietin muka edesvas­tu­ut­tomas­sa tilas­sa riehu­va kän­ni­ur­po rauhoit­tuu het­kessä kun jos­sain näkyy maija.

  68. Ode, mis­sä menee Vihrei­den sietora­ja kun­nal­is­vaaliehdokkaiden ja huumei­den välillä?

    Kor­vaushoito­jen sallmi­nen räjäyt­ti suo­nen­sisäis­ten hoito­jen käytön — kun min­is­ter­iö ei tuol­loin poht­in­ut, että hun­nol­lisen kor­vaushoidon sijaan ihmiset tykit­tävät Sub­utek­sia suo­raan rän­ni­in ja myyvät resep­tilääk­keen­sä katukaup­paan. Sil­loin taisi hyvistä aikeista huoli­mat­ta riski­ana­lyysi jäädä väliin.

    Pienenä sivuhuo­mau­tuk­se­na, USA:n nais­li­ik­keen aja­ma kiel­to­lak­i­lain­säädän­tö oli alun alka­en seka­va ja epä­su­osit­tu. Sil­loinkin kiel­to­lain päät­tymisen jäl­keen rikol­liset jatkoi­vat rol­lik­sia bisneksiään.

    1. Kor­baushoitolääkkeitä ei pan­na suoneen. Sub­u­tex­in suo­nen sisäi­nen käyt­tö on salakul­jetet­tua huumet­ta. Mis­tä se tulee. Sitä pitäisi kysyä lääketehtaalta.

  69. Sylt­ty: Joo ja nuuskan myymisen sal­lim­i­nen vähen­täisi käyttöä.

    Saatavu­udeen olen­nainen paran­t­a­mi­nen johtaisi aivan var­masti käytön kasvamiseen. 

    Samaa mieltä siitä, ettei huumei­den lail­lis­t­a­mi­nen ole niin help­po jut­tu kuin mil­laise­na se on totut­tu viime vuosikym­meninä edis­tyk­sel­li­sis­sä piireis­sä esittämään.

    Mut­ta nuus­ka kan­nat­taisi lail­lis­taa juuri sik­si että sen käyt­tö lisään­ty­isi — ja kor­vaisi tupakan­polt­toa. Sil­lä olisi merkit­tävät terveyshyödyt.

    Sähkösavukkei­den lail­lis­t­a­mi­nen ja ruti­ini­no­mainen suosit­telu lääkäril­lä käy­dessä olisi tietysti vielä parem­pi. Nykyi­nen poli­ti­ik­ka on melko kum­mallista. Folio­hatut esi­in, mut­ta tun­tuu kuin tupakkay­htiöt oli­si­vat sen takana.

  70. Tun­nen jonkin ver­ran (lähin­nä) mieto­jen huumei­den sat­un­naiskäyt­täjiä. Pidän aivan uskot­ta­vana, että myyn­nin lail­lis­t­a­mi­nen taval­la tai toisel­la kas­vat­taisi Suomes­sa kysyn­tää etenkin juh­lin­ta- ja muus­sa sat­un­naiskäytössä suosit­tu­jen huumei­den (kannabis, kokai­i­ni, ekstaasi, amfe­tami­i­ni) osalta. 

    Huumei­den han­kkimi­nen ei ole Suomes­sa lainkaan help­poa sat­un­naiskäyt­täjälle (tyrkyt­tävä kaup­pias on täysin totu­u­den­vas­tainen myyt­ti), mikä johtunee tehokkaan vira­nomaiskon­trol­lin lisäk­si mm. osin syr­jäisem­mästä ase­mas­ta suh­teessa väl­i­tysverkos­toi­hin (etenkin kokai­inin osalta). Tässä suh­teessa ero esimerkik­si Por­tu­gali­in tai Espan­jaan on val­ta­va, minkä voi tode­ta vaikka­pa jut­tele­mal­la ver­tail­ev­asti ihan taval­lis­ten nuorten kanssa. Uskoisin, että Suomen ja Ruotsin kaltai­sis­sa mais­sa vira­nomaiskon­trol­lil­la on ihan merkit­tävä vaiku­tus sekä kysyn­nän että tar­jon­nan suitsimisessa. 

    Eri asia on tietysti, onko tämä kus­tan­nuste­hokas­ta. Viihdekäyt­tö kun ei vält­tämät­tä aiheuta niin kovia hait­to­ja, etenkin jos tavaran laadus­ta pystytään pitämään huol­ta. Huumei­denkäyt­töä glo­ri­fioi­vat asen­teet ja muodit tun­tu­isi­vat ole­van myös laskus­sa läpi Euroopan.

  71. Päi­htei­den aiheut­ta­man häirökäyt­täymiseen puut­tumi­nen päi­hteitä rajoit­ta­mal­la on tehotonta.

    “Päi­htei­den rajoit­ta­mi­nen” on moni­por­tainen asteikko. Sen toises­sa päässä on lievä hait­tavero muu­toin vapaasti käytet­tävälle, kau­pat­tavalle ja main­os­tet­tavalle tavar­alle ja toises­sa päässä automaat­ti­nen kuole­man­tuomio aineen sat­un­naiskäyt­täjälle. Kysymys on puh­taasti siitä, minkä tasoinen rajoi­tus­poli­ti­ik­ka val­i­taan. Kukaan tuskin ehdot­taa, että 5‑vuotiaan olisi saata­va ostaa päiväkoti­in sijoite­tus­ta automaatista LSD:tä ja gam­maa, joil­la olisi elin­tarvikkeen alen­net­tu alv-kan­ta. (Tätähän olisi täysin rajoit­tam­a­ton huumepolitiikka.)

    Käytän­nössä päi­h­teeseen liit­tyvää häir­iökäyt­täy­tymistä on mah­dol­lista raja­ta erit­täin tehokkaasti vähen­tämäl­lä päi­h­teen käyt­töä. Tässä saatavu­u­den heiken­tämi­nen on olen­nainen asia. Esimerkik­si olu­en kulu­tus kasvoi aivan uusi­in mit­ta­suhteisi­in, kun keski­o­lut tuoti­in maitokaup­poi­hin. Olu­en tuon­ti kioskei­hin kas­vat­ti kulu­tus­ta – ja häir­iöitä – entis­es­tään. Aivan samal­la lail­la huumeen lail­lis­t­a­mi­nen paran­taa sen saatavu­ut­ta ja lisää käyttöä.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Kor­baushoitolääkkeitä ei pan­na suoneen.

    Kyl­lä laite­taan. Kor­vaushoi­dos­sa saadaan jos­sain vai­heessa aineet koti­in, jol­loin niitä voi käyt­tää siten kuin haluaa. 

    Ain­oas­taan valvo­tuis­sa olois­sa nau­tit­tavaa nestemäistä meta­do­nia on käytän­nössä täysin mah­do­ton lait­taa suoneen kos­ka nestemäisenä sitä ei voi säi­lyt­tää suus­sa ja sylkeä myöhem­min pois. Edes valvo­tuis­sa olois­sa nau­tit­tu­ja pillere­itä ei ole pakko niel­lä, vaan ne voi jät­tää nielemät­tä ja myöhem­min piikit­tää, ellei valvo­ja tarkas­ta suu­ta (en tiedä miten hom­ma toimii kos­ka en käytä aineita).

    http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=291883

    “Nyt olen jo pari vuot­ta ollut tilanteessa, jos­sa saan pienen annok­sen sub­ox­onea jol­la en mitenkään muu­ta­maa päivää pidem­pään pär­jää. Olen jopa sitä joutunut välil­lä piikit­tämään, mikä on sikäli mie­lenki­in­toista, että sitä ei pitänyt pystyä piikittää.”

    “Meinasikko että oot lop­puelämäs Sub­u­tex kor­vaushoi­dos­sa jota voi piikit­tää joka tarkoit­taa et oot taas nor­maali narkkari..? ”

  73. Sub­u­tex­ia taitaa saa­da monista maista ter­veyskeskus­lääkärin resep­til­lä. En yllät­ty­isi jos jostain saisi ilmankin.

  74. Sub­uteksin rän­ni­in piikit­tämi­nen alkoi, kun kamaa tuli tar­jolle ihan koti­maisil­la resepteil­lä oikeil­la ja väärennetyillä.

    eRs­esep­ti joskus aikanaan voi hie­man estää lääkkei­den tarpee­ton­ta lev­iämistä ja reseptiväärennöksiä.

    Meta­donin valvot­tu annos­telu päivit­täin vaatii toki resursse­ja yhteiskunnal­ta. Kus­tan­nus­ket oli­si­vat silti olleet pienem­mät kuin pienen hero­nis­ti­porukan vai­h­t­a­mi­nen kymme­nen ker­taa suurem­paan sub­u­tex­in piikit­täjien joukkoon.
    (Sub­u­tex­in vaiku­tus piikitet­tynä on ihan muu­ta kuin nieltynä.)

    Suomes­ta matkaa Latvi­aan sään­nöl­lis­es­ti noin 600 huumekäyt­täjää, mihin he mah­ta­vat käyt­tää Suomes­ta riip­pu­vu­ushoitona saa­mansa pillerit?

    Tari­nan ope­tus: hyvää tarkoit­tavista ideoista voi syn­tyä merkit­täviä haittoja.

  75. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Käytän­nössä päi­h­teeseen liit­tyvää häir­iökäyt­täy­tymistä on mah­dol­lista raja­ta erit­täin tehokkaasti vähen­tämäl­lä päi­h­teen käyttöä.

    Sul taitaa nyt olla vähän eri­lainen määritelmä tehokku­ud­es­ta ku mitä tpyy­lu­o­ma meinas(ja mihin tehokku­udel­la yleen­sä viitataan). Se, että jotain negati­ivista lieveilmiötä pystytään vähen­tämään mak­sikovil­la ran­gais­tuk­sil­la ei tarko­ta, että kyseisen­lainen vähen­tämi­nen olis tehokas­ta hyvinvointimielessä.

    Moni­por­tainen asteikko ‑argu­ment­ti oli ok.

  76. Doku­men­tis­sa Rein­deer spot­ting päähenkilöt kävivät osta­mas­sa suuret määrät sub­u­tex­ia Pari­isin katukau­pas­ta, jonne ne oli­vat kyseisen filkan mukaan pää­tyneet kor­vaushoidon kautta. 

    Kan­nat­taa kat­soa, mikäli narko­maanin päivit­täi­nen elämä kiinnostaa.

  77. Ottaen huomioon minkä hin­nan niistä napeista saa, niin väit­täisin että se reis­saami­nen saat­taa jopa kannattaa.

  78. Käytän­nössä päi­h­teeseen liit­tyvää häir­iökäyt­täy­tymistä on mah­dol­lista raja­ta erit­täin tehokkaasti vähen­tämäl­lä päi­h­teen käyttöä.

    Meil­lä on kai neljä ongel­maa, joi­hin yritetään löytää ratkaisu:

    1. Huumei­den väl­i­tyk­seen ja ostamiseen liit­tyvä rikollisuus
    2. Huumei­den käytön aiheut­ta­mat onnet­to­muudet, rikol­lisu­us ja häiriöt
    3. Huumei­den käytön kansan­ter­vey­del­liset ongel­mat (hoitokus­tan­nuk­set, menetet­ty työai­ka, jne.)
    4. Huumei­den käytön moraa­li­nen puoli

    Jos tuo viimeinen jätetään kukka­ha­tu­ille mure­hdit­tavak­si, niin on tuos­sa kolme ihan oikeaa ongel­maa. Etano­lin kohdal­la ykkö­nen on ratkaistu monop­o­lil­la ja hait­taveroil­la, mikä on kohtu­ullisen hyvin juur­in­ut rikol­lisu­ut­ta. Hin­tana on sit­ten koh­tien 2 ja 3 käsi­in räjähtäneet ongelmat.

    Tupakas­sa on sama ratkaisumalli, mut­ta koh­ta 2 on pysynyt parem­min han­skas­sa, vaik­ka häir­iö ympäristölle voi olla paikallis­es­ti erit­täin merkit­tävä. Eri huumeil­la on eri­laisia vaikutuksia.

    Aika ihmeelli­nen malli pitää kehit­tää, että saa sekä lail­lis­tet­tua aineen että vähen­net­tyä sen käyt­töä. Kiel­to­lakia on haukut­tu tääl­lä mon­een otteeseen — syys­täkin — mut­ta alko­holin käyt­tö sil­loin oli pieni mur­to-osa nykyis­es­tä. Ja ennen keski­olu­en tuloa ruokakaup­poi­hin suo­ma­laisen keskimääräi­nen alko­holinku­lu­tus oli noin kol­mannes nykyisestä.

    Kiel­to­lain yksi ongel­ma oli se, että oikeasti sen kan­nal­la ei ollut kovin isoa porukkaa. Nuori val­tio ei myöskään pystynyt kovin hyvin valvo­maan kiel­to­lakia, joskin itse asi­as­sa kiel­to­lain lop­ul­la viinan hin­ta oli Helsingis­sä nous­sut jo melkoisen korkealle. Käytän­nössä myös oli niin, että laki kos­ki vain alem­pia yhteiskun­talu­okkia. Ver­tailupo­h­jaa nykypäivän koti­maiseen huumeti­lanteeseen ei juuri ole.

    En minäkään näe kovin mielekkäänä lait­tomien ainei­den käyt­täjien jah­taamista. Sairaat pitää toimit­taa hoitoon, ei vanki­laan. Saatavu­u­den paran­tamisen osalta pitäisi ainakin mei­dän olois­samme olla hyvin varovainen. Se nimit­täin ihan var­masti lisää käyttöä.

    Väli-Amerikan tilanne on vielä kokon­aan oma jut­tun­sa. Istuske­lin jokin aika takaperin seu­rueessa, jos­sa oli väkeä alueen maista. Kolumbialainen kehui, että nykyään alkaa olla rauhal­lista. Guatemalalainen sanoi, että aikanaan oli rauhal­lista, mut­ta viimeinen vuosikym­men on ollut ikävä. Nyt kuitenkin tilanne tun­tuu paranevan. Oli­vat samaa mieltä siitä, että kun Kolum­bia pääsi oikeasti häätämään huume­joukko­ja mail­taan, ongel­maa työn­net­ti­in pohjoiseen. Nyt se sit­ten on Meksikossa.

    Ja tuskin­pa tuokaan se koko totu­us on. Kysymys on rauhat­tomas­ta maankolka­s­ta, jos­sa demokraat­ti­nen läpinäkyvä hallinto­ta­pa ei ole ollut tapana.

  79. Jos google pitää paikkaansa niin ran­skas­ta 2000 euroa sub­u­texi­in poikii vähit­täiskau­pas­sa 30 000 — 75 000 euroa. Eikä tai­da tul­lia olla välissä. 

    Onko kenel­läkään todel­lista arvio­ta siitä, miten huumei­den hin­tata­so Venäjäl­lä vaikut­taa Suomen tilanteeseen? 

    Kaik­ki huumeet ovat idässä paljon kalli­impia ja Suo­mi on ainakin takavarikko­jen perus­teel­la merkit­tävä kaut­takulku­maa. Hin­taeron perus­teel­la luulisi, että jokainen gram­ma kan­nat­taa viedä itära­jan yli pois suomesta

  80. Opin­toi­hin liit­tyen pere­hdyin aiheeseen alku­vuodes­ta. Aiheesta kiin­nos­tunei­den kan­nat­taa vilka­ista Lancet ‑lehdessä tam­miku­us­sa julka­istu kol­men artikke­lin addik­tio ‑sar­ja. Sar­jas­ta saa aika hyvän kuvan aiheeseen liit­tyvästä ongelmista ja mah­dol­lisuuk­sista (ehkä käyt­täjän näkökul­maa luku­un ottamatta). 

    Kokon­aisuute­na en osaa oikein muu­ta sanoa kuin, että tiuk­ka maail­man­laa­juinen kiel­to­lakipoli­ti­ik­ka on kyl­lä melkoista väki­val­taa. Eri­tyis­es­ti kun se vielä usein yhdis­tyy riit­tämät­tömi­in vieroitus‑, sosi­aali- ja kor­vaushoitopalvelui­hin, joil­la voidaan vähen­tää sekä huumei­den ter­veyshait­to­ja että rikollisuutta. 

    Toisaal­ta kuten Osmo tote­si, liki 50 000 huume­sodis­sa kuol­lut­ta ker­too myös oma­l­la karul­la taval­laan, että ongel­malle pitäisi tehdä jotain. Mitä tämä jotain sit­ten on — en tiedä. Suomes­sa voisi ehkä aloit­taa siitä, että korvaus/vieroitushoidon saami­nen taat­taisi­in kaikille halukkaille. Seu­raa­va askel voisi olla huumeet­to­muu­den, kor­vaushoidon ja/tai vieroituk­sen otta­mi­nen kaikkien huumau­sainei­den käyt­törikok­sien ran­gais­tuk­sien vaihtoehdoksi. 

    (Sar­jan ensim­mäisen ja kol­man­nen osan lukem­i­nen vaatii ilmaisen kirjautumisen.)

    Degen­hardt & Hall 2012. Addic­tion I: Extent of illic­it drug use and depen­dence, and their con­tri­bu­tion to the glob­al bur­den of disease

    Strang ym. 2012. Addic­tion II: Drug pol­i­cy and the pub­lic good: evi­dence for effec­tive interventions(pdf)

    Room & Reuter 2012. Addic­tion III: How well do inter­na­tion­al drug con­ven­tions pro­tect pub­lic health?

  81. Ainakin Sub­u­tex­in osalta tulee ottaa huomioon, että suun kaut­ta nau­tit­tavak­si tarkoite­tus­ta annok­ses­ta saa use­am­man annok­sen nuuskat­tuun ja etenkin suo­nen­sisäiseen käyt­töön. Liuotet­tu­jen sub­utablet­tien piikit­tämi­nen ei kai kovin ter­veel­listä ole, varsinkaan jos sido­sainei­ta ei jak­sa filt­teröidä pois, mut­ta sil­lä säästää ainet­ta moninker­tais­es­ti. En nyt muista, mil­lä ker­toimel­la (olisiko­han n. 3–5?).

    Opi­aat­tien käyt­täjien tol­er­anssierot ovat myös suuret, jol­loin tosiri­ip­pu­vaisille tarkoitet­tu ker­ta-annos riit­tää harvem­min käyt­tävälle use­aan satsiin.

  82. JTS: Meta­donin valvot­tu annos­telu päivit­täin vaatii toki resursse­ja yhteiskunnal­ta. Kus­tan­nus­ket oli­si­vat silti olleet pienem­mät kuin pienen hero­nis­ti­porukan vai­h­t­a­mi­nen kymme­nen ker­taa suurem­paan sub­u­tex­in piikit­täjien joukkoon.

    Väität­tekö siis tosis­sanne, että Sub­u­tex­in väärinkäytön lisään­tymi­nen johtuu suo­ma­lais­es­ta korvaushoitopolitiikasta? 

    Suo­ma­laiset narko­maan­it matkustel­e­vat Euroop­paan hake­maan pillere­itä. Osa niistäkin, jot­ka ovat kor­vaushoi­dos­sa, kos­ka niistä saa niin hyvän hin­nan tääl­lä. Saatavu­us on parem­pi ulko­mail­la, ja väit­täisin että val­taosa suo­ma­laisen katukau­pan Sub­u­tex­eistä tulee kyl­lä sieltä ulko­mail­ta, ei niinkään suo­ma­lais­es­ta korvaushoidosta. 

    En kiistä kyl­lä sitä, etteikö avoihoi­dos­sa jae­tun lääk­keen pää­tymi­nen katukaup­paan olisi ongel­ma, ihan taku­ul­la on. Mut­ta min­un on hyvin vaikea uskoa, että se olisi käytön lisään­tymisen primääri­nen syy. Kyl­lä se syy on viimekädessä sama kuin kaikessa päi­htei­denkäytön lisääntymisessä.

  83. Viherinssi: Ja ennen keski­olu­en tuloa ruokakaup­poi­hin suo­ma­laisen keskimääräi­nen alko­holinku­lu­tus oli noin kol­mannes nykyisestä.

    Et ole oikeasti noin tietämätön? Suo­ma­lais­ten alko­holinku­lu­tuk­sen nousu johtuu todel­la suurelta osin siitä, että pon­tikankeit­to on vähentynyt. 

    Suvun miehet muis­tel­e­vat nyt, eläkeläis­inä ja van­huksi­na, aikaa, jol­loin häis­sä aina jol­lain oli auton takaluukus­sa pari pul­loa “kotikutvos­ta”, ja päivit­telee miten nuori polvi ei enää hal­litse pon­tikankeiton jaloa taitoa, kun viina on niin halpaa.

  84. Tiedemies: Väität­tekö siis tosis­sanne, että Sub­u­tex­in väärinkäytön lisään­tymi­nen johtuu suo­ma­lais­es­ta korvaushoitopolitiikasta? 

    Niin kävi, empiirisesti.
    Sosi­olog­it voivat pohtia asi­aa. Luul­tavasti saatavu­u­den (resep­til­lä katukaup­paan) ohes­sa kiin­nos­tus kokeil­la “vaara­ton­ta” lääket­tä innos­ti. Hero­i­in varaal­lisu­us tiedet­ti­in ja sen saatavusu vai­hteli enemmän.

    Väite on, että kor­vaushoitopoli­ti­ikas­sa ei tehty riski­ana­lyysia ja siitä asian­mukaisia johtopäätök­siä, jol­loin tulos oli surkea.

    Suo­ma­lainen huume­poli­ti­ik­ka on jo todel­la lib­er­aalia. Yhteisön ja uhrien näkökul­maa paljoa noteer­a­ta, täälläkään.

  85. Viherinssi:

    2. Huumei­den käytön aiheut­ta­mat onnet­to­muudet, rikol­lisu­us ja häiriöt
    3. Huumei­den käytön kansan­ter­vey­del­liset ongelmat 

    Hin­tana on sit­ten koh­tien 2 ja 3 käsi­in räjähtäneet ongelmat

    Mis­säköhän rin­nakkaistodel­lisu­udessa noi ongel­mat on Suomes­sa räjähtäny käsi­in? Viimeks kun oon kuul­lu poli­isin mainit­se­van aiheesta jotain, niin point­ti oli että huumeil­la on edelleen mitätön rooli rikosten ja häir­iökäyt­täy­tymisen kokon­aisu­udessa. Toisin kuin alko­ho­lil­la, joka tun­tu ole­van jos­sain roolis­sa val­tavas­sa osas­sa tapauksia.

    Kansan­ter­veysti­las­toista en tiiä, mut en usko että huumeet nousee siel­läkään esille merkit­tävänä ongel­mana suh­teessa viinaan, tupakkaan tai vaik­ka lihavuuteen.

  86. JTS: Tämä vaati­nee kan­sain­väölistä yhteistyötä myös Euroopas­sa ennen kuin tän­neksin saadaan aikaa Mek­sikon kaltainen sotatanner.

    Bri­tan­nia yksi­ty­istää poli­isin tehtäviä:
    http://www.guardian.co.uk/uk/2012/mar/02/police-privatisation-security-firms-crime

    Kreikas­sa poli­isi­palvelui­ta saa vuokrat­tua 30€/h hintaan:
    http://rt.com/news/greece-police-for-hire-689/

    Ja käsit­tääk­seni esim. Etelä-Ital­ias­sa mafia hoitaa joitakin yhteiskun­nan tehtäviä. Tai “hoitaa”:
    http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,681469,00.html

    Jotenkin vaikea uskoa EU:n liit­to­val­tion toimivu­u­teen, ilman “soti­lasjunt­tia” joil­lakin alueil­la. Vapaasti kansal­lis­ra­jo­jen yli toimi­va kasvo­ton EU:n liit­to­val­tion poli­isi voisi johtaa äkkiä paikallisi­in aseel­lisi­in konflikteihin.

  87. Tiedemies: Et ole oikeasti noin tietämätön? Suo­ma­lais­ten alko­holinku­lu­tuk­sen nousu johtuu todel­la suurelta osin siitä, että pon­tikankeit­to on vähentynyt. 

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten paljon kotipolt­toisen tekem­i­nen on vähen­tynyt. 90-luvun opiske­li­japi­ireis­sä ja van­hem­mis­sakin oli muo­tia pan­na itse olu­en­sa ja siiderin­sä ja tehdä kotivi­iniä. Muis­tan­pa Tapi­o­las­sa kau­pan, joka oli erikois­tunut kotivi­i­ni- ja tietokone­tarvikkeisi­in — asi­aan saat­toi vaikut­taa naa­purikaupungi­nosas­sa sijait­se­va korkeakoulu.

    90-luvul­la oman yliopis­toni (koti)bileissä pon­tik­ka oli varsin yleinen juo­ma, sitä oli mukana ekskur­sioil­lakin. Koti­o­lut­ta teki samas­sa asun­tolan rap­pukäytävässä use­ampi, kotivi­iniäkin joku. Parhaim­mil­laan rapus­sa oli kak­si tis­laamoa toimin­nas­sa samaan aikaan — kuten myös kak­si kaap­pi­in hien­o­varais­es­ti sijoitet­tua kasvimaatakin.

    90-luvun lop­pua kohti Viros­ta tuo­tu olut syr­jäyt­ti tut­tava­pi­iris­säni kotona pan­nun kokon­aan, samoin viinan­polt­to ja pon­tikan tehtailu rom­ahti. Itse en ostanut Suo­ma­lais­es­ta kau­pas­ta olut­ta tai väke­viä 90-luvul­la kuin pari has­sua ker­taa, Virossa sään­nöl­lis­es­ti käymäl­lä hoi­tui nuo tarpeet halvem­mal­la. Viinit hain suurim­mak­si osak­si kuitenkin Alkos­ta — pl. jotkut erikoisu­udet, joi­ta ei Alkos­ta saanut (kuten kreikkalaiset laatuviinit).

  88. Huumei­den kor­vaushoito­jen suh­teen meil­lä alkaa olla keino­ja rajoit­taa väärinkäyt­töä (varsinkin jälleen­myyn­tiä). Toki jos huumeen saa resep­til­lä edullis­es­ti apteek­ista, pienen­tää se merkit­tävästi koti­maista jälleenmyyntiä.

    Huumeet voi myy­dä pillere­inä äly­pakkauk­sis­sa, jol­lainen palaute­taan apteekkiin/hoitohenkikökunnalle ennen uuden saamista. Äly­pakkauk­sen voi lukea NFC-luk­i­jal­la, jol­loin selviää tarkalleen mil­loin mikäkin pil­leri on pakkauk­ses­ta puris­tet­tu. Jälleen­myyn­tiar­vo rom­ah­taa, kun pil­ler­it joutuu myymään eteen­päin ilman aitouden todis­tavaa paket­tia, ja vaikeaa voi muutenkin olla pistää tal­teen pil­leri 12 tun­nin välein ilman että vetää sen itse (jos riip­pu­vu­us on ole­mas­sa. (link­ki)

    1. On ikävää, että sub­u­tex­ia on alet­tu käyt­tää huumeeno­mais­es­ti. Kuten san­ot­tu, se ei juuri ole kotoisin ktomaisil­ta lail­lisil­ta markki­noil­ta vaan salakul­jetet­tua siinä mis­sä heroiinikin.
      Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että tämä sub­u­tex­in väärikäyt­tö on syr­jäyt­tänyt markki­noil­ta kokon­aan hero­i­inin, joka 12 vuot­ta sit­ten oli oikea ongel­ma lukui­sine huumekuolemineen.
      Miten muuten sen hero­i­inin olisi saanut pois?

  89. Suo­ma­lais­ten alko­holinku­lu­tuk­sen nousu johtuu todel­la suurelta osin siitä, että pon­tikankeit­to on vähentynyt. 

    Tämä väite on virheelli­nen. Kuten näis­sä keskusteluis­sa yleen­sä, samas­te­taan val­lit­se­va laiton käyt­tö ja poten­ti­aa­li­nen lailli­nen käyt­tö toisi­in­sa. Tämä johtaa lait­toman käytön tun­tu­vaan yliarviointiin.

    On var­masti tot­ta, että aikaisem­min pon­tikkaa keit­et­ti­in, toisin kuin nyt. Sil­loinkaan pon­tikkaa ei keit­et­ty edes syr­jäisim­mis­sä kor­pip­itäjis­sä joka talos­sa, vaan pon­tikkaa keit­tivät tähän puuhaan tykästyneet taparikol­liset. Maaseu­tu oli 1930-luvul­la ihan oikeasti niin kuiv­aa, että läh­es kaik­ki naiset oli­vat raivo­rait­ti­ita ja miehistäkin noin puo­let. Niistäkin, jot­ka joi­vat, suurin osa joi har­voin. Häi­hin otet­ti­in pon­tikka­pul­lo, mut­ta ei arkiseen lauantaisaunaan.

    Mikä tahansa päi­h­teen saatavu­u­den paran­t­a­mi­nen lisää sen käyt­töä. Ja saatavu­ut­ta paran­taa ennen kaikkea lail­lis­ten myyn­tip­is­tei­den määrän lisään­tymi­nen ja päi­h­teen käyt­töön sisäl­tyvä sosi­aa­li­nen leima.

    Yksi hyvä keino päi­htei­den lail­lis­tamiseen, mut­ta sosi­aalisen leiman säi­lyt­tämiseen, voisi olla kannabik­sen lail­lis­t­a­mi­nen ja vien­ti Alkoi­hin, mut­ta sil­lä ehdol­la, että osta­jien tulee rek­isteröi­tyä julkises­ti netis­sä ole­vaan henkilörek­isteri­in, jos­ta hei­dän päi­hdeostok­si­aan voisi kuka hyvän­sä seu­ra­ta esim. viimeisen viiden vuo­den ajal­ta. (Olisin valmis kan­nat­ta­maan samaa jär­jeste­lyä myös tupakan ja alko­holin suhteen.)

  90. Osmo Soin­in­vaara: Miten muuten sen hero­i­inin olisi saanut pois? 

    Osaako joku ker­toa, mik­si hero­i­ni pitää kor­va­ta sub­u­tex­il­la? Eikö laiton­ta hero­i­inia voi kor­va­ta myös lail­lisel­la lääk­keek­si määrätyl­lä hero­i­inil­la? Onko mui­ta ongelmia, kuin ehkä tarve riit­tävän hal­lit­tuun ja tur­val­liseen piikittämiseen?

    Täl­läkin kon­stil­la siis laiton hero­i­i­ni ja ehkä ylian­nos­tuk­setkin oli­si­vat jääneet pois.

  91. ex-opiske­li­ja: Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten paljon kotipolt­toisen tekem­i­nen on vähentynyt.

    Kotivi­iniä ja ‑olut­ta tehdään melko yleis­es­ti, ainakin maaseudul­la asu­vat (työt­tömät) tut­tuni tekevät sään­nöl­lis­es­ti. He juo­vat sen ver­ran tasais­es­ti etteivät halua kan­taa alkoon paria kym­men­tä euroa viikos­sa. Pon­tikan keitos­ta en ole kuul­lut puhut­ta­van, ilmeis­es­ti se on liian vaival­loista saatu­un hyö­tyyn näh­den. Viro­lainen pir­tu on ilmeis­es­ti syr­jäyt­tänyt per­in­teisen pon­tikan niiden paris­sa joi­ta nuo kiinnostavat.

  92. Tiedemies: Et ole oikeasti noin tietämätön? Suo­ma­lais­ten alko­holinku­lu­tuk­sen nousu johtuu todel­la suurelta osin siitä, että pon­tikankeit­to on vähentynyt. 

    Kotipolt­toisel­la on kyl­lä ollut merk­i­tys­tä, mut­tei mitään ihan ihmeel­lisen huimaa. His­to­ri­oit­si­joiden mukaan vuo­den 1866 viinan­polt­tok­iel­to kui­v­at­ti maaseudun aika lail­la kokon­aan — ja siel­lä sen­tään oli tätä ennen han­kit­tu paljon rahaakin viinaa polt­ta­mal­la, joten väli­neet ja hom­ma oli tuttua.

    Mitään tarkkaa tilas­toa kotipolt­toisen polt­tamis­es­ta ei ole ole­mas­sa, arvioi­ta kuitenkin. Vuo­den 1970 nurkil­la Nor­jas­sa kotipolt­toista tehti­in noin litra etano­lia per nup­pi, mut­ta arvioiden mukaan Nor­jan tuotan­to oli sama kuin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa yhteen­sä. Tämä tarkoit­taisi Suomes­sa esimerkik­si puolen litran lukemia, mikä on aika vähän ver­rat­tuna nykyiseen 12,5 litran lukemaan.

    Alko­holinkäytöstä on tehty tutkimuk­sia. Vuon­na 1946 tehty ensim­mäi­nen haas­tat­te­lu­tutkimus (n=3000) tuot­ti tulok­sek­si suun­nilleen saman viinankäyt­tömäärän kuin Alkon tilas­tot (pari litraa henkeä kohden vuodessa).

    His­to­ri­oit­si­joiden mukaan viinan todel­li­nen käyt­tö viime vuo­sisadan alus­sa oli suu­ru­us­lu­okkaa 1–3 litraa per nup­pi. Tarkkaa luke­maa ei ole, sik­si haaruk­ka on laa­ja. Kotipolt­toista tehti­in, mut­ta ei se mikään koko kansan hupi kuitenkaan ollut.

    Ongel­makäyt­täjät ovat aina ongel­makäyt­täjiä, ja kos­ka etano­lin valmis­t­a­mi­nen on äärim­mäisen help­poa, kyl­lä he etano­lin­sa otta­vat. Kuitenkin kiel­to­lain aika oli oikeastikin melkoisen kuiv­aa aikaa. Viinaa kit­tasi vain hyvin pieni osa väestöstä.

    Tämä ei ole puheen­vuoro kiel­to­lain puoles­ta mis­sään mielessä, mut­ta kotipolt­toisen vähen­tymi­nen ei selitä viidessäkymme­nessä vuodessa tapah­tuneesta viinanku­lu­tuk­sen kahdek­sanker­tais­tu­mis­es­ta kuin pienen osan. Saatavu­us on kokon­aiskäytön kannal­ta hyvinkin olen­nainen tekijä.

  93. Rogue: Mis­säköhän rin­nakkaistodel­lisu­udessa noi ongel­mat on Suomes­sa räjähtäny käsi­in? Viimeks kun oon kuul­lu poli­isin mainit­se­van aiheesta jotain, niin point­ti oli että huumeil­la on edelleen mitätön rooli rikosten ja häir­iökäyt­täy­tymisen kokon­aisu­udessa. Toisin kuin alko­ho­lil­la, joka tun­tu ole­van jos­sain roolis­sa val­tavas­sa osas­sa tapauksia.

    Siteer­a­sit vahin­gos­sa vähän liian vähän. Tässä täy­del­lisem­pi siteer­aus samas­ta kohdas­ta: “Etano­lin kohdal­la ykkö­nen on ratkaistu monop­o­lil­la ja hait­taveroil­la, mikä on kohtu­ullisen hyvin juur­in­ut rikol­lisu­ut­ta. Hin­tana on sit­ten koh­tien 2 ja 3 käsi­in räjähtäneet ongelmat.”

    Ja mikäli ter­mi­nolo­gia hämää, niin etano­li eli etyylialko­holi on se aine, jota yleen­sä viinaksi tai kemi­al­lis­es­ti virheel­lis­es­ti alko­ho­lik­si kut­su­taan. Puhuin tuos­sa aika paljon nimeno­maan viinas­ta ja sit­ten myös röökistä.

  94. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

    Yksi hyvä keino päi­htei­den lail­lis­tamiseen, mut­ta sosi­aalisen leiman säi­lyt­tämiseen, voisi olla kannabik­sen lail­lis­t­a­mi­nen ja vien­ti Alkoi­hin, mut­ta sil­lä ehdol­la, että osta­jien tulee rek­isteröi­tyä julkises­ti netis­sä ole­vaan henkilörek­isteri­in, jos­ta hei­dän päi­hdeostok­si­aan voisi kuka hyvän­sä seu­ra­ta esim. viimeisen viiden vuo­den ajal­ta. (Olisin valmis kan­nat­ta­maan samaa jär­jeste­lyä myös tupakan ja alko­holin suhteen.)

    Tol­la sys­teemil­lä petaisit narkeille ja muille syr­jäy­tyneille hyvän bis­nek­sen, sikäli kun ei olis mitään henkilöko­htaisia ostokattoja.

  95. Kansan­ter­veysti­las­toista en tiiä, mut en usko että huumeet nousee siel­läkään esille merkit­tävänä ongel­mana suh­teessa viinaan, tupakkaan tai vaik­ka lihavuuteen.

    Eivät nouse noin yleis­es­ti, kos­ka käyt­täjämäärät ovat pieniä. Päi­htei­den ongel­makäyt­täjil­lä on taipumus käyt­tää mon­en­laisia ainei­ta, ja ongel­mat tietysti ker­tyvät tälle ryh­mälle. Mut­ta jos vetää viinaa, röök­iä, hais­telee liimaa ja piikit­tää jotain roinaa suoneen­sa, niin mis­tä näistä ne ter­veysongel­mat johtuvat?

    Olen­naista lail­lis­tamiskeskustelus­sa ei kansan­ter­vey­del­lis­es­ti ole se, mikä on tilanne nyt. Sen tun­nemme. Kysymys on se, mikä tilanne olisi, jos huumeen X saatavu­us olisi sama kuin etano­lin saatavu­us nykyään.

    Jot­ta huumeen X lail­lis­tamisel­la olisi suo­tu­isia kansan­ter­vey­del­lisiä vaiku­tuk­sia, pitäisi:

    1. Huumeen X olla sinän­sä ter­veyt­tä edistävää.
    2. Huumeen X käyt­tö syr­jäyt­tää jotain muu­ta epäter­veel­listä ainet­ta tai tapaa.

    Kos­ka ykkö­nen ei tai­da olla ihan real­is­tista (vrt. etano­li, jolle välil­lä löy­de­tään jokin mar­gin­aa­li­nen hyö­ty, mut­ta hai­tat ovat ilmeisiä), lail­lis­tamisen kansan­ter­vey­del­liset edut pitäisi löytää kakkoskohdasta.

    Pil­ven lail­lis­t­a­mi­nen olisi kansan­ter­vey­del­lis­es­ti perustel­tua esimerkik­si siinä tapauk­ses­sa, että sen polt­ta­mi­nen syr­jäyt­täisi viinan­juon­tia siten, että viinan­juon­nin hai­tat väheni­sivät enem­män kuin mitä tilalle tule­vat hai­tat oli­si­vat. Tämä on ihan mah­dolli­nen ske­naario, mut­ta voi käy­dä niinkin, että pil­vi tulee viinan rin­nalle — ei kor­vaa­maan sitä.

    Jos viinan­juon­nin voisi kor­va­ta pil­ven­poltol­la, niin hyvin toden­näköis­es­ti kokon­ais­vaiku­tus kansan­ter­vey­del­lis­es­ti olisi posi­ti­ivi­nen. Har­mi vain, että tätä kort­tia meil­lä ei ole käytet­tävis­sämme, kos­ka se edel­lyt­täisi viinan­juon­nin lopettamista…

    Etano­lil­la on tiet­ty eri­ty­isas­e­ma huumei­den joukos­sa. Se on mon­elta vaiku­tuk­seltaan ja addik­toivu­udeltaan inhot­ta­va, mut­ta sitä on myös äärim­mäisen help­po valmis­taa. Vaiku­tusten­sa puoles­ta viina tietysti kuu­luu kiel­let­ty­jen ainei­den listalle, siitä ei ole pien­in­täkään kysymystä.

    Jotenkin tun­tuu, että kansan­ter­veys ei ole oikea argu­ment­ti lail­lis­tamisen puoles­ta. Lail­lis­t­a­mi­nen lisää saatavu­ut­ta ja sal­lit­tavu­ut­ta, ja nämä lisäävät käyt­töä ja sitä kaut­ta ongelmia. Nyky­is­ten ongel­makäyt­täjien tehokkaampi hoit­a­mi­nen voidaan tehdä ihan ilman myyn­nin lail­lis­tamis­takin, jos siihen tah­toa löytyy.

  96. Viherinssi, jeps taisin tulki­ta sen kohdan väärin.

    Kysymys on se, mikä tilanne olisi, jos huumeen X saatavu­us olisi sama kuin etano­lin saatavu­us nykyään

    Joo toi on nimeno­maan se oleelli­nen kysymys. Parem­pi saatavu­us mitä toden­näkösim­min lisäis käyt­töä jonkin ver­ran, ellei jotain kum­mallista tapah­du tai jokin ylimäärä­nen seik­ka vaiku­ta samaan aikaan toiseen suun­taan. Mä en kuitenkaan usko, että päi­htei­den ongel­makäyt­tö kokon­aisuute­na tai huumei­den aiheut­ta­mat hai­tat lisään­tyis eri­tyisen voimakkaasti jos saatavu­ut­ta paran­net­tais. Ja nyt pitää huomioi­da, että se muun kuin ongel­makäytön lisään­tymi­nen on oikeestaan argu­ment­ti saatavu­u­den paran­tamisen puoles­ta eikä vastaan. 

    Jotenkin tun­tuu, että kansan­ter­veys ei ole oikea argu­ment­ti lail­lis­tamisen puolesta

    Eipä var­maan oo joo, mut tuskin kovin moni kansan­ter­vey­den poh­jal­ta argu­men­toikaan lail­lis­tamisen puoles­ta. Siis silleen et väit­täis lail­lis­tamisen paran­ta­van kansan­ter­veyt­tä ja pitäis tätä pääar­gu­ment­ti­naan lail­lis­tamisen puolesta.

    Lail­lis­t­a­mi­nen lisää saatavu­ut­ta ja sal­lit­tavu­ut­ta, ja nämä lisäävät käyt­töä ja sitä kaut­ta ongelmia

    Toi on luul­tavasti tot­ta, mut oleel­lista on edelleen se, kuin­ka paljon ongel­mat lisään­tyy suh­teessä hyö­ty­i­hin. Mun on vaikee kuvitel­la et kauheen paljon useem­pi ihmi­nen ku nykyään ryhtyis syr­jäy­tyneeks vaan siks et huumeet olis lail­lisia. Viina on ihan riit­tävän koukut­tavaa ja rappeut­tavaa kamaa edesaut­taak­seen niiden tyyp­pi­en syr­jäy­tymistä, jot­ka sel­l­aselle on geneet­ti­sistä tai sosi­aal­i­sista syistä alttiita.

    1. Lail­lis­tamisen vaiku­tuk­sia on kokeil­tu Hol­lan­nis­sa ja Por­tu­galis­sa. Käyt­tö ei ole lisään­tynyt. Hol­lan­nis­sa tur­is­tit käyt­tävät enem­män, mut­ta eivät paikalliset. Kokai­inin osalta myös Yhdysvalloissa.
      Nyt kun kokani­i­ni on kiel­let­tyä, sitä käytetään enem­män kuin sil­loin, kun se oli sal­lit­tua. Sama pätee amfetamii9niin ja Suomeen. Tämä ei tietenkään tyoi­mi todis­teena, kos­ka siinä välis­sä on maail­ma muut­tunut paljon. Vapaa­ta saatavu­ut­ta kokeil­laan Suomes­sa eräil­lä kaikkien ulot­tuvil­la olevil­la sienillä.

  97. Osmo Soin­in­vaara:

    Lail­lis­tamisen vaiku­tuk­sia on kokeil­tu Hol­lan­nis­sa ja Por­tu­galis­sa. Käyt­tö ei ole lisään­tynyt. Hol­lan­nis­sa tur­is­tit käyt­tävät enem­män, mut­ta eivät paikalliset. Kokai­inin osalta myös Yhdysvalloissa.
    Nyt kun kokani­i­ni on kiel­let­tyä, sitä käytetään enem­män kuin sil­loin, kun se oli sal­lit­tua. Sama pätee amfetamii9niin ja Suomeen. Tämä ei tietenkään tyoi­mi todis­teena, kos­ka siinä välis­sä on maail­ma muut­tunut paljon. Vapaa­ta saatavu­ut­ta kokeil­laan Suomes­sa eräil­lä kaikkien ulot­tuvil­la olevil­la sienillä.

    Mut siis eiks Por­tu­galis­sa lähin­nä lail­lis­tet­tu hal­lus­sapi­to omaan käyt­töön? Ei kai siel­lä sel­l­as­ta kokeil­tu, että val­tio olis paran­tanu saatavu­ut­ta alka­mal­la ite kaup­paa­maan jos­sain Alkon tyyp­pi­sis­sä puti­ikeis­sa? Mun on vaikee uskoa, ettei käyt­tö lisään­tyis yhtään jos piris­teitä, kannabista ja jotain eksta­a­sitabu­ja sais Alkos­ta samaan hin­taan tai halvem­mal­la ku kadulta.

    Tää on arvailua, mut veikkaisin että Hol­lan­nis­sa paikallis­ten käyt­tö oli jo ennen lail­lis­tamista ihan eri tasol­la ku Suomes­sa. Lail­lis­t­a­mi­nen ehkä siis vaan legit­i­moi sen kult­tuurin, joka siel­lä oli main­streamia jo muutenkin.

    Mut kuten sanoin, vaik­ka uskon et lail­lis­t­a­mi­nen ja saatavu­u­den paran­t­a­mi­nen lisäis käyt­töä jonkin ver­ran, niin en usko että se lisäis merkit­tävästi ongel­makäyt­töä. Ja luon­nol­lis­es­ti lail­lis­t­a­mi­nen vähen­täis val­tavasti erinäisiä negati­ivisia lieveilmiöitä ja lisäis ei-ongel­makäyt­täjien hyvinvointia.

  98. Osmo Soin­in­vaara: Lail­lis­tamisen vaiku­tuk­sia on kokeil­tu Hol­lan­nis­sa ja Por­tu­galis­sa. Käyt­tö ei ole lisääntynyt.

    Ainakin Hol­lan­nin käyt­tämi­nen esimerkkinä lail­lis­tamis­es­ta on vähän turhan suo­ravi­ivaista. Hol­lan­nis­sakaan huumei­den myymi­nen tai käyt­tö ei ole lail­lista. Joidenkin ainei­den kohdal­la kuitenkin rankaisemis­es­ta on tietyssä tapauk­sis­sa luovut­tu. Itse asi­as­sa esimerkik­si kokai­inin salakul­je­tuk­ses­ta saa Hol­lan­nis­sa pidem­män siivun vanki­laa kuin Suomessa.

    Hol­lan­nis­sakin nykyi­nen poli­ti­ik­ka on osoit­tau­tunut osin vähän haas­tavak­si. Käytön ja vähit­täiskau­pan jät­tämi­nen rankaise­mat­ta mut­ta tukkukau­pan ja tuot­tamisen pitämi­nen ran­gais­ta­vana on mutkallista. Lisäk­si pelkän kannabik­sen sal­lim­i­nen on tehnyt selvää liuku­maa kohti vahvem­paa kannabista kau­pal­li­sista syistä. (Cof­fee Shopit halu­a­vat vähen­tää huumei­denkäyt­töä ihan yhtä paljon kuin yök­er­hot viinankäyttöä.)

    Hol­lan­nin huume­poli­ti­ikas­ta voi oppia paljonkin. Esimerkik­si jos kovien huumei­den tilanne on läht­enyt käsistä, kan­nat­taa mielu­um­min miet­tiä hoita­mista kuin ran­gaisemista. Täl­lä taval­la hero­in­istien määrä on saatu pienen­emään huo­mat­tavasti. Toinen oppi on se, että jos poruk­ka yleis­es­ti polt­taa pil­veä, rankaisemisen lopet­ta­mi­nen ei vält­tämät­tä aiheuta katas­trofia. Lisäk­si sil­lä saa turismia.

    Toisaal­ta samoista opeista voidaan oppia se, että osit­tainen sal­lim­i­nen on aina ongel­mallista, vede­tään se raja mihin hyvän­sä. Kun kannabista saa olla myyn­nis­sä tietyis­sä rajois­sa, kaup­pi­aat yrit­tävät parhaansa mukaan kiertää ja rikkoa rajo­ja, ja myytävän tavaran vahvu­udel­la kilpaillaan.

    Todel­li­nen sal­lim­i­nen olisi mie­lenki­in­toinen kokeilu — sal­li­taan valmis­tus, markki­noin­ti, maa­han­tuon­ti, jakelu, vähit­täis­myyn­ti ja käyt­tö. Samaan syssyyn voidaan lääkkei­den resep­ti­jär­jestelmästä luop­ua läh­es kokon­aan. Tämä on kuitenkin sel­l­ainen Pan­do­ran lipas, jota ei sit­ten enää saa kiin­ni, jos se osoit­tau­tuukin huonok­si ajatukseksi.

    Tätä ei tulkit­tako kri­ti­ikik­si Hol­lan­nin huume­poli­ti­ik­ka vas­taan sinän­sä, kos­ka siel­lä huume­poli­ti­ikalla on hyvin selkeät ja järkevät lähtöko­h­dat, joista kyl­lä voi ottaa oppia.

    Vapaa­ta saatavu­ut­ta kokeil­laan Suomes­sa eräil­lä kaikkien ulot­tuvil­la olevil­la sienillä.

    Tähän voisi kyl­lä tar­joil­la tääl­lä jo käytet­tyä argu­ment­tia: Jos juuri nyt sat­tuisin halu­a­maan viinaa tai tupakkaa, löytäisin niitä hel­posti. Jos täl­lä het­kel­lä halu­aisin saa­da jotain madon­lak­ista kotoisin ole­vaa her­momyrkkyä, min­ul­la ei olisi har­main­ta hajuakaan, mis­tä sitä saisi.

  99. Rogue:
    Mä en kuitenkaan usko, että päi­htei­den ongel­makäyt­tö kokon­aisuute­na tai huumei­den aiheut­ta­mat hai­tat lisään­tyis eri­tyisen voimakkaasti jos saatavu­ut­ta parannettais.

    En ole kovin innos­tunut täl­laises­sa asi­as­sa liikku­maan uskon tai ide­olo­gian perus­teel­la. Ide­ol­o­gis­es­ti min­ul­la on hyvin selvä kan­ta asi­aan, kos­ka lib­er­aali­na luon­nol­lis­es­ti vas­tus­tan ihmis­ten vapau­den rajoit­tamista. Parhaan toim­intata­van löytämi­nen kuitenkin vaatisi vähän muu­takin kuin fiiliksiä.

    Toinen jut­tu on se, että ongel­makäyt­töäkin on vaikea määritel­lä. Mikä esimerkik­si on viinan ongel­makäyt­töä? Onko se ongel­ma, että työssäkäyvä kansalainen vetää muu­ta­man olusen joka ilta, mut­tei silti hakkaa kans­saih­misiään tai ördää kadul­la? Kansan­ter­vey­del­lis­es­ti se on ongel­ma, mut­ta tekeekö se siitä ongelmakäyttöä?

    Ja nyt pitää huomioi­da, että se muun kuin ongel­makäytön lisään­tymi­nen on oikeestaan argu­ment­ti saatavu­u­den paran­tamisen puoles­ta eikä vastaan.

    Mie­lenki­in­toinen argu­ment­ti. Mik­si olisi hyvä, että ihmiset viet­täi­sivät nyky­istä isom­man osan ajas­taan tajustei­den val­las­sa? Tosin tässä kohdas­sa oma suh­tau­tu­miseni on prag­maat­ti­nen. Ei kuu­lu min­ulle, mil­lä muut ihmiset pilaa­vat ajat­telun­sa, kun­han siitä ei seu­raa min­ulle suo­raan tai epä­suo­rasti haittaa.

    Viina on ihan riit­tävän koukut­tavaa ja rappeut­tavaa kamaa edesaut­taak­seen niiden tyyp­pi­en syr­jäy­tymistä, jot­ka sel­l­aselle on geneet­ti­sistä tai sosi­aal­i­sista syistä alttiita.

    Teet yllä yhden suuren ole­tuk­sen, jon­ka poh­jalle kaipaisin ihan tutkimusti­etoakin. Nimit­täin jot­ta ylläol­e­va pitäisi paikkansa, geneet­tisen alt­tiu­den huumeisi­in pitäisi olla yhdel­lä yksilöl­lä sama kaikkien huumei­den osalta.

    Alko­holin osalta tutkimusti­etoa on paljon, ja tiede­tään että tietyl­lä väestönos­al­la on geneet­ti­nen alt­tius jäädä koukku­un viinaan. Mut­ta onko muil­la aineil­la eri­laisia alttiusryhmiä?

    Point­ti tässä on se, että jos ongel­makäyt­täjiä on viinal­la 10 % pop­u­laa­tios­ta ja aineel­la X 5 % pop­u­laa­tios­ta, näi­den yhdis­tet­ty vaiku­tus on 10–15 % riip­puen päällekkäisyy­destä. Jos luke­ma on 10 % eivätkä ainei­den vaiku­tuk­set vahvista toisi­aan, aineen X yleinen saatavu­us ei aiheuta ihmeem­piä ongelmia isos­sa mitas­sa. Jos taas luke­ma on 15 %, aineen X yleinen saatavu­us aiheut­taa todel­la suuria ongelmia niin kansan­ter­vey­delle kuin ‑taloudellekin.

    Siitä ei ole vähäis­in­täkään epäilystä, etteikö viina olisi paha huume. Mut­ta ei siitäkän tun­nu ole­van evi­denssiä, että miedom­mat aineet syr­jäyt­täi­sivät sitä.

  100. Viherinssi:

    En ole kovin innos­tunut täl­laises­sa asi­as­sa liikku­maan uskon tai ide­olo­gian perus­teel­la. Ide­ol­o­gis­es­ti min­ul­la on hyvin selvä kan­ta asi­aan, kos­ka lib­er­aali­na luon­nol­lis­es­ti vas­tus­tan ihmis­ten vapau­den rajoit­tamista. Parhaan toim­intata­van löytämi­nen kuitenkin vaatisi vähän muu­takin kuin fiiliksiä

    No meil­lä ei tai­da tässä kel­lään olla aiheesta oikeen muu­ta ku fiilik­siä, joten niiden tasol­la joudu­taan liikku­maan. On ihan mah­do­ton­ta ennus­taa tarkasti, mil­laset kokon­ais­vaiku­tuk­set minkäkin asteisel­la lail­lis­tamisel­la olis Suomen tapauk­ses­sa. Meil on täl het­kel­lä jotain melko rajat­tua dataa parista has­sus­ta maas­ta, jois­sa on hyvin eri­laiset olo­suh­teet ku Suomes­sa. Oikeestaan mua ihme­tyt­tää, et lib­er­aali­na vaa­dit “muu­takin kuin fiilik­siä” nimeno­maan vapaut­tamisen tueks, kun ei sen täyskiel­lon tuek­skaan oikeen oo muu­ta ku fiilik­siä. Aidon lib­er­aalin lähtöko­htana var­maan olis se, että kiel­lot ja rajo­tuk­set täy­tyy perustel­la vaku­ut­tavasti eikä toisin päin. Ite tosin voisin hyväksyy jonkin­laisen kon­ser­vati­iviselta kalskah­ta­van varovaisu­us­pe­ri­aat­teen tässä asi­as­sa, vaik­ka kut­su­isinkin itteäni lib­er­aa­liks. Ts. kun tilanne nyt on kohtuu hyvin hallinnas­sa eikä tiede­tä kun­nol­la mitä lail­lis­tamis­es­ta seu­raa, niin en pidä täysin tolkut­tomana jos nyt mitään val­tavia muu­tok­sia ei lähetä suin päin tekemään.

    Toinen jut­tu on se, että ongel­makäyt­töäkin on vaikea määritellä

    Joo todel­lakin. Mä hain nyt tossa sel­l­as­ta teo­reet­tista määritelmää, jos­sa ongel­makäyt­tönä voitais pitää kaikkea sel­l­as­ta, jos­ta koituu muille ihmisille tai käyt­täjälle itselleen oleel­lista hait­taa enem­män ku siitä on iloo(toki pitäisin ongel­makäyt­tönä myös sel­l­as­ta, joka olis käyt­täjän näkökul­mas­ta ratkiriemukas­ta mut tekis muiden elämästä hel­vettii). Käytän­nöl­lisem­min jotain sel­l­as­ta, joka on käyt­täjän oman edun vas­tas­ta in the long run, on rikol­lista, häir­it­see oleel­lis­es­ti mui­ta ihmisiä tai oleel­lis­es­ti las­kee ihmisen tuot­tavu­ut­ta. Mut joo, tosi vaikee arvioi­da noi­ta hyö­tyjä ja hait­to­ja kokon­aisu­u­den tasol­la. Jos nyt kelataan vaik­ka sitä viinaa, ni siitähän aiheutuu ihan val­tavasti hait­taa. Mut silti on toden­näköstä, et kokon­aishyv­in­voin­ti on kor­keem­pi nyt kun viina on lail­lista ku jos se olis laitonta. 

    Mik­si olisi hyvä, että ihmiset viet­täi­sivät nyky­istä isom­man osan ajas­taan tajustei­den vallassa? 

    No sikäli kuin “muu kuin ongel­makäyt­tö” kas­vaa saatavu­u­den parantues­sa ja “ongel­makäyt­tö” on määritel­ty kuten edel­lä, niin saatavu­u­den paran­tu­mi­nen johtais ton kasvun osalta hyv­in­voin­nin kasvu­un tai pysymiseen ennal­laan. Jos ihmiset ker­ran haluis viet­tää suurem­man osan ajas­taan “tajustei­den” val­las­sa eikä siitä olis oleel­lista hait­taa niille itelleen eikä muille, niin oletet­tavasti niiden hyv­in­voin­ti kas­vais lisään­tyneen käytön myötä. Mon­elle vois esim. viihdemielessä olla siistim­pää ja vähem­män haitallista vetää jotain muu­ta ku viinaa. Yhtä hyvin voisit kysyä, että “mik­si olisi hyvä, että ihmiset viet­täi­sivät isom­man osan vapaa-ajas­taan curlin­gia pelates­sa tai vil­lamyssyjä kutoes­sa”. Mun vas­taus olis, että jos ne ilmasee nyky­istä enem­män intoa curlin­gia tai vil­lamyssyjä kohtaan, niin oletet­tavasti niiden hyv­in­voin­ti kas­vais jos ne sais tehä kyseisiä asioi­ta enemmän.

    Nimit­täin jot­ta ylläol­e­va pitäisi paikkansa, geneet­tisen alt­tiu­den huumeisi­in pitäisi olla yhdel­lä yksilöl­lä sama kaikkien huumei­den osalta.

    Joo tot­ta, olin vähän laiska tos kohas­sa. Luul­tavasti olis jonkin ver­ran tyyppe­jä, joil­la sat­tuis ole­maan alt­tiut­ta vaik­ka piri­in mut­ta ei viinaan. Veikkaan kuitenkin et tos men­nään aika lail­la päällekkäin silleen, et riip­pu­vaisuuk­sille ylipäätään alt­ti­it tyyp­it on yleen­sä alt­ti­ita useem­malle ku yhelle sub­stanssille. Ja toisaal­ta ne jot­ka on tosi epäalt­ti­ita on epäalt­ti­ita mille tahansa kamalle. Lisäks veikkaan sosi­aal­isil­la seikoil­la ole­van huo­mat­tavasti vaikutusta.

  101. JTS: Suo­ma­lainen huume­poli­ti­ik­ka on jo todel­la lib­er­aalia. Yhteisön ja uhrien näkökul­maa paljoa noteer­a­ta, täälläkään.

    Ketä ne uhrit ovat? 

    Minus­ta huume­poli­ti­ikan suurim­mat uhrit ovat nuoret käyt­täjät, ja vahin­goit­tavia mekanis­me­ja on kaksi. 

    Ensim­mäi­nen on ilmeinen, eli ajau­tu­mi­nen päi­hdekier­teeseen, riip­pu­vu­us jne. Olen näh­nyt ihan riit­tävän mon­ta sel­l­aista tapaus­ta, että voin sanoa tietäväni mis­tä puhun. Nuo­ril­la ei ole sel­l­aisia sosi­aal­isia muure­ja ympäril­lä, jot­ka estäi­sivät jou­tu­mas­ta tekemisi­in huumei­den kanssa, toisin kuin aikuisil­la. Minä en esimerkik­si enää nykypäivänä tietäisi mis­tä huumei­ta han­kkisin, mut­ta ihan satavar­masti suun­nilleen jokainen 16-vuo­tias tietää jonkun joka tietää jonkun tms, ja nämä saatavu­us­ra­joituk­set ovat sil­loin yhtä tyhjän kanssa. Argu­ment­ti tässä: Nuorten kohdal­la kiel­to­la­ki ei ainakaan vähen­nä saatavu­ut­ta ihan kauhean paljoa. Kiristämisen vaiku­tus on mar­gin­aa­li­nen, jos ran­gais­tuk­sia koven­netaan, ellei men­nä johonkin Sin­ga­poren malli­in, jos­sa todis­tus­vas­tuu huumeet­to­muud­es­ta siir­tyy epäil­lylle, jos naa­puri tai suku­lainen narah­taa, ja viikkoan­nok­sen hal­lus­sapi­dos­ta tulee kuole­man­tuomio, käyt­törikok­ses­ta joudut vanki­laan ja menetät lop­un iäk­sesi mah­dol­lisu­u­den päästä mihinkään muuhun työhön kuin siivoo­jak­si tms. 

    Mis­tä päästään siihen toiseen tapaan joutua huumei­den uhrik­si. Eli kun jäät kiin­ni, niin menetät työ­paikan, koulu­tu­s­paikan, jne, vaik­ka kyse olisi vaan kannabik­ses­ta tms. OK, jollekin yli kolmekymp­piselle suh­teel­lisen päi­h­teet­tömälle koulute­tulle ihmiselle tämä ei ole ongel­ma, kos­ka huumei­ta ei tarvi käyt­tää. Nuori tai edes opiske­li­ja ei aina osaa arvioi­da tämän­tyyp­pisiä riske­jä. Tässä syöksykierre toimii samal­la lail­la kuin tämä kaiken­nielevä sosi­aali­val­tio yleen­sä: ei siitä vanki­laan joudu, mut­ta elinikäisek­si sosi­aal­i­ta­pauk­sek­si, ja siitä nousem­i­nen on harv­inaista ja epä­to­den­näköistä. Tun­nen minä sel­l­aisi­akin tapauk­sia kyl­lä, jot­ka siitä ovat nousseet. JA mitä poli­ti­ik­ka tässä voi tehdä: No ei se kiristämi­nen nyt ainakaan tähän mekanis­mi­in auta. Tai perun vähän: se voi aut­taa, jos vaik­ka kiin­ni­jäämis­es­tä ei tule merk­in­tää, mut­ta joutuu vaik­ka töi­hin. Kaikenkaikki­aan se, että joku parikymp­pinen sat­tuu polt­ta­maan (ja ehkä kas­vat­ta­maan) kannabista, on aika hiton huono syy altistaa ihmi­nen sosi­aa­likoneis­ton kaiken­nielevälle halaukselle.

  102. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    On var­masti tot­ta, että aikaisem­min pon­tikkaa keit­et­ti­in, toisin kuin nyt. Sil­loinkaan pon­tikkaa ei keit­et­ty edes syr­jäisim­mis­sä kor­pip­itäjis­sä joka talos­sa, vaan pon­tikkaa keit­tivät tähän puuhaan tykästyneet taparikolliset.

    Joko tämä on täyt­tä huuhaa­ta, tai sit­ten kaik­ki suku­lais­ten puolisoidenkin suvut ovat täyn­nä näitä taparikol­lisia. Vielä 80-luvul­la pon­tikankeit­to oli todel­la yleistä pirkan­maal­la. Olen juonut itse pon­tikkaa vielä 90-luvun puo­livälin tienoil­la, ja sil­loin se oli kyl­lä tosin jo katoavaa kansanperinnettä. 

    Siis pon­tikkaa keit­et­ti­in ihan taval­lis­ten omakoti­talo­jen auto­talleis­sa. Väitän että työväen­lu­okkaisem­mil­la alueil­la ei sel­l­aista naa­pu­rus­toa löy­tynyt, jos­sa ei pon­tikka­pan­nua ollut. Var­maan joskus 90-luvulle tul­taes­sa se oli jo aika pitkälle kadonnut. 

    Mut­ta siis, en kiistä etteikö kulu­tus olisi kas­vanut, var­maan on kas­vanut rajustikin, mut­ta väitän että tilas­toi­hin kir­jaam­a­ton kulu­tus on kyl­lä ollut suurem­paa kuin mitä annat ymmärtää. 

    Lisäk­si en oikein tajua sitä, että 80-luvul­la ns. pult­sare­i­ta oli moninker­tais­es­ti enem­män kuin nykypäivänä. Miten tämä(kään) on mah­dol­lista, jos kokon­aisku­lu­tus­teo­ria ker­ran pitää paikkansa ja jakau­man muo­to säi­lyy? Kaiken jär­jen mukaan katu­jen pitäisi nykypäiv­inä olla täyn­nän­sä puliukko­ja, kun ker­ran kulu­tus on kas­vanut niin paljon. Vai onko sit­tenkin niin, että a) kulu­tus ei oikeasti ole kas­vanut ihan niin paljon ja b) sen jakau­ma on sit­tenkin muut­tunut, eli ns. kokon­aisku­lu­tus­teo­ria onkin ihan väärä.

  103. Viherinssi: Tähän voisi kyl­lä tar­joil­la tääl­lä jo käytet­tyä argu­ment­tia: Jos juuri nyt sat­tuisin halu­a­maan viinaa tai tupakkaa, löytäisin niitä hel­posti. Jos täl­lä het­kel­lä halu­aisin saa­da jotain madon­lak­ista kotoisin ole­vaa her­momyrkkyä, min­ul­la ei olisi har­main­ta hajuakaan, mis­tä sitä saisi.

    Et osaa käyt­tää wikipedi­aa? Yksi näistä on ubi­ik­ki sieni Suomes­sakin ja kas­vaa suun­nilleen jokaisel­la nur­mikol­la. Sen poim­imi­nen ja syömi­nen on kuitenkin laiton­ta. En tiedä mitä laki sanoo, mut­ta jos se sanoo, että sen “kas­vat­ta­mi­nen” on laiton­ta, niin peri­aat­teessa joku 75% suo­ma­lai­sista omakoti- ja riv­i­taloa­su­jista on huumerikkollisia.

  104. Kuitenkin kiel­to­lain aika oli oikeastikin melkoisen kuiv­aa aikaa. Viinaa kit­tasi vain hyvin pieni osa väestöstä.

    Tämä on nimeno­maan seik­ka, joka usein uno­hde­taan. His­to­ri­alli­nen muis­tiku­va kiel­to­lain ajas­ta vääristyy pitkälti sik­si, että alko­holin juon­ti oli sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tyä niis­sä piireis­sä, jot­ka his­to­ri­aa kir­joit­ta­vat. Viinaa joi­vat upseer­it, poli­itikot (eri­tyis­es­ti oikeis­to­laiset), yliop­pi­laat, taiteil­i­jat ja yhteiskun­nan yläk­er­ros. Näis­sä piireis­sä kiel­to­lain nou­dat­tamiseen suh­taudut­ti­in vähän niin kuin nykyään 10 km/h ruti­ini­no­maiseen ylinopeu­den ajamiseen: kyse oli oman­tun­nonkysymyk­ses­tä, johon tois­t­en ei ollut sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävää puut­tua. Se, että Ståhlber­gin pres­i­dent­tikaudel­laan jär­jestämis­sä tilaisuuk­sis­sa nou­datet­ti­in kiel­to­lakia, oli aikalai­sista lähin­nä pikant­ti yksi­tyisko­h­ta, joka selit­tyi hänen laillisuusmiestaustallaan

    Rait­tiut­ta aja­neet yhteiskun­tapi­ir­it oli­vat kyl­lä vaiku­tus­val­taisia, mut­ta he eivät olleet mukana kir­joit­ta­mas­sa ajanku­vaa piirtäneitä romaane­ja, eloku­via ja historiateoksia.

  105. Tiedemies:
    väitän että tilas­toi­hin kir­jaam­a­ton kulu­tus on kyl­lä ollut suurem­paa kuin mitä annat ymmärtää. 

    http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus.htm

    Tuol­la aiheesta yksi käp­pyrä, joka ei tue teo­ri­aasi siitä että lähikau­pan kep­pana olisi vain kor­van­nut pon­tikankeit­toa. Pikem­minkin tul­lut rin­nalle. Lisäk­si sit­ten EU-aikana tuon­ti lisääntynyt.

    Lisäk­si en oikein tajua sitä, että 80-luvul­la ns. pult­sare­i­ta oli moninker­tais­es­ti enem­män kuin nykypäivänä. Miten tämä(kään) on mah­dol­lista, jos kokon­aisku­lu­tus­teo­ria ker­ran pitää paikkansa ja jakau­man muo­to säi­lyy? Kaiken jär­jen mukaan katu­jen pitäisi nykypäiv­inä olla täyn­nän­sä puliukko­ja, kun ker­ran kulu­tus on kas­vanut niin paljon. Vai onko sit­tenkin niin, että a) kulu­tus ei oikeasti ole kas­vanut ihan niin paljon ja b) sen jakau­ma on sit­tenkin muut­tunut, eli ns. kokon­aisku­lu­tus­teo­ria onkin ihan väärä. 

    Itse luulisin että jakau­ma on nimeno­maaan muut­tunut. Tämä liit­tyy Viherinssin ja Roguen pohti­maan ongel­makäyt­täjän määritelmään. Aamuysiltä Alkon/lähikapakan/kaljakaupan edessä odot­tel­e­vat ranto­jen miehet ovat ikävä ilmiö mut­tei ehkä se suurin kansan­ter­vey­delli­nen ongel­ma kuitenkaan. Täysin työkykyi­nen nainen joka juo puoli viinip­ul­loa illas­sa eikä tule kovin kovaan humalaan eikä riehu kän­nis­sä ei toden­näköis­es­ti pidä itseään ongel­makäyt­täjänä. Kunnes sit­ten mak­sa sanoo kymme­nen vuo­den päästä poks, tätä puol­ta asi­as­ta näkee käsit­tääk­seni nykyään sairaalois­sa ihan eri malli­in kuin Ennen Vanhaan.

  106. Eero:

    Täysin työkykyi­nen nainen joka juo puoli viinip­ul­loa illas­sa eikä tule kovin kovaan humalaan eikä riehu kän­nis­sä ei toden­näköis­es­ti pidä itseään ongel­makäyt­täjänä. Kunnes sit­ten mak­sa sanoo kymme­nen vuo­den päästä poks, tätä puol­ta asi­as­ta näkee käsit­tääk­seni nykyään sairaalois­sa ihan eri malli­in kuin Ennen Vanhaan.

    Sanooko mak­sa oikeesti poks pitkäl­lä tähtäimel­lä jos juo puo­likkaan viinip­ul­lon illas­sa? Eiks Etelä-Euroopas­sa vede­tä stan­dar­d­i­na pari lasia viiniä päivässä ainakin stereo­tyypin mukaan?

  107. Rogue: Sanooko mak­sa oikeesti poks pitkäl­lä tähtäimel­lä jos juo puo­likkaan viinip­ul­lon illas­sa? Eiks Etelä-Euroopas­sa vede­tä stan­dar­d­i­na pari lasia viiniä päivässä ainakin stereo­tyypin mukaan?

    En ole asiantun­ti­ja, mut­ta lääkärien mukaan kyl­lä. Suomes­sa mak­sa­sairauk­sia tulee jostakin syys­tä kulu­tus­ta­soon näh­den enem­män kuin muual­la. Annos tai kolme annos­ta alko­ho­lia päivässä (naisel­la) saat­taa olla ratkai­sev­astikin eri asia. Miehel­lä riski­ra­jat on hiukan korkeam­mal­la, jota tuo pari lasia päivässä ei vielä täytä.

  108. Eero:

    En ole asiantun­ti­ja, mut­ta lääkärien mukaan kyl­lä. Suomes­sa mak­sa­sairauk­sia tulee jostakin syys­tä kulu­tus­ta­soon näh­den enem­män kuin muualla. 

    Jos mak­sa­sairauk­sia tulee Suomes­sa kulu­tus­ta­soon näh­den enem­män ku muual­la, ni mun nähdäk­seni se viit­tais joko siihen, että suo­ma­laisil­la on geeniper­imässä joku mak­sa­sairauk­sille altista­va tek­i­jä tai sit­ten siihen, että suo­ma­lais­ten alko­holinkäyt­tö on jakau­tunu eri taval­la ku ver­tailumais­sa. Muut mahol­lis­es­ti vaikut­ta­vat seikat vakioitu­na tietty.

    Kun tiede­tään, että Suomes­sa jakau­ma poik­kee muista euroopan maista nimeno­maan silleen, että rapa­juop­po­ja on enem­män ja päivit­täisiä kohtu­u­vi­inin­nautiske­li­joi­ta vähem­män ku muual­la, niin johtopäätös tun­tu­is ole­van just päin­vas­ta­nen ku mitä tar­josit. Ts. mak­sa­sairaudet vaikut­tais johtu­vat oleel­lis­es­ti suurku­lu­tuk­ses­ta eikä päivit­täis­es­tä kohtuukulutuksesta.

  109. Tiedemies: Et osaa käyt­tää wikipedi­aa? Yksi näistä onu­bi­ik­ki sieni Suomes­sakin ja kas­vaa suun­nilleen jokaisel­la nur­mikol­la. Sen poim­imi­nen ja syömi­nen on kuitenkin laiton­ta. En tiedä mitä laki sanoo, mut­ta jos se sanoo, että sen “kas­vat­ta­mi­nen” on laiton­ta, niin peri­aat­teessa joku 75% suo­ma­lai­sista omakoti- ja riv­i­taloa­su­jista on huumerikkollisia.

    Jos kyse on kär­pässien­estä, niin ehkä näin. Psilosybiiniä/psilosiinia sisältäviä sieniä on oikeasti aika paljon vaikeampi tunnistaa/löytää. Kumpikin sie­ni­laatu myös edus­taa sel­l­aista huumau­sainei­den ryh­mää, jon­ka suo­sio on läh­es aina ollut hyvin mar­gin­aa­li­nen, eikä niiden käytön houkut­tele­vu­ut­ta tai addik­tiopo­ten­ti­aalia ole järkeä ver­ra­ta yleisem­pi­in viihdeaineisi­in. Hal­lusino­geenei­hin on aika vaikea jäädä koukku­un, eikä niiden käyt­tämi­nen ole viih­teel­listä tai rentout­tavaa siinä mielessä kuin suurin osa ihmi­sistä nämä adjek­ti­iv­it käsittävät.

  110. Tiedemies: Et osaa käyt­tää wikipedi­aa? Yksi näistä onu­bi­ik­ki sieni Suomes­sakin ja kas­vaa suun­nilleen jokaisel­la nur­mikol­la. Sen poim­imi­nen ja syömi­nen on kuitenkin laiton­ta. En tiedä mitä laki sanoo, mut­ta jos se sanoo, että sen “kas­vat­ta­mi­nen” on laiton­ta, niin peri­aat­teessa joku 75% suo­ma­lai­sista omakoti- ja riv­i­taloa­su­jista on huumerikkollisia.

    Olen ihan satavar­ma, että sitä sien­tä ei min­un asun­toni pihal­la täl­lä het­kel­lä ole. Tai en ihan satavar­ma, mut­ta ei lumen pääl­lä ainakaan ole. Joten ei, en sil­lä wikil­läkään sitä alka­loidia tähän hätään löydä.

    Plus että ymmärtääk­seni hal­lusino­geenisil­lä, piristävil­lä ja rauhoit­tavil­la aineil­la on kovasti ero­ja. Eli jos halu­aisin jotain kovasti piristävää vaikka­pa pirin tapaan, niin ei, en tiedä mis­tä sitä saisi.

    Toisaal­ta olen ihan satavar­ma siitä, että viinaa löy­dän kah­den kilo­metrin säteeltä ihan hel­posti juuri nyt.

    Minus­ta tuos­sa on edelleen erit­täin suuri saatavuusero.

  111. Rogue: Sanooko mak­sa oikeesti poks pitkäl­lä tähtäimel­lä jos juo puo­likkaan viinip­ul­lon illas­sa? Eiks Etelä-Euroopas­sa vede­tä stan­dar­d­i­na pari lasia viiniä päivässä ainakin stereo­tyypin mukaan?

    Pari lasia viiniä päivässä on sil­lä rajal­la naisil­la. Aikaisem­min se oli ter­vey­delle hai­tat­toman käytön ylära­ja, mut­ta nyt­tem­min rajo­ja ollaan tutkimus­tu­losten perus­teel­la ruu­vat­tu jopa alaspäin.

    Mak­sa­sairauk­sien esi­in­tyvyys menee varsin lin­eaaris­es­ti alko­holinkäytön kanssa, ja tämä kos­kee myös viin­i­mai­ta. Vaik­ka siel­lä osa­taan olla ördäämät­tä kän­nis­sä kohtu­ut­tomasti, mak­sa­sairauk­sien esi­in­tyvyys on kuitenkin korkea. Vai miltä kuu­lostaa se, että esimerkik­si vuo­den 2000 ympäril­lä mak­sakir­roosikuolleisu­udessa EU:n kär­jessä on Itä­val­ta? Ran­s­ka, Italia ja Por­tu­gali ovat samoil­la nurkil­la, samoin kyl­lä kotoisa Suomemmekin.

    Viinaan liit­tyy ongelmia siis sekä kän­nikäytössä että ei-kän­nikäytössä. Ongel­mat ovat kuitenkin eri­laisia. Sosi­aalis­es­ti asiansa hoita­va suurku­lut­ta­ja voi selvitä oikein hyvinkin ympäristön­sä kannal­ta, mut­ta kansan­ter­vey­den kannal­ta tilanne on eri.

  112. Rogue
    Ts. mak­sa­sairaudet vaikut­tais johtu­vat oleel­lis­es­ti suurku­lu­tuk­ses­ta eikä päivit­täis­es­tä kohtuukulutuksesta. 

    Joo, juuri noin, mut­ta alku­peräi­nen point­ti­ni oli lähin­nä se että tun­tu­mani mukaan osa suo­ma­lai­sista ei tuom­moista tis­sut­telu-suurku­lu­tus­ta laske lainkaan ongel­makäytök­si. Eli siis just hiukan riski­ra­jat ylit­tävä jatku­va käyt­tö, mut­ta niin että aamuisin päästään töi­hin, per­he pysyy kasas­sa eikä poli­isinkaan kanssa tule ongelmia. Viherinssi tiivisti asian hyvin.

  113. Eero: Täysin työkykyi­nen nainen joka juo puoli viinip­ul­loa illas­sa eikä tule kovin kovaan humalaan eikä riehu kän­nis­sä ei toden­näköis­es­ti pidä itseään ongel­makäyt­täjänä. Kunnes sit­ten mak­sa sanoo kymme­nen vuo­den päästä poks, tätä puol­ta asi­as­ta näkee käsit­tääk­seni nykyään sairaalois­sa ihan eri malli­in kuin Ennen Vanhaan.

    Tot­ta. Kun tuol­lainen käytänössä läh­es täysin alkolisoitunut suurku­lut­ta­ja tulee eläkeikään, se voi juo­da itsen­sä henkgiltä paris­sa vuodessa. Omas­sa lähipi­iris­sä on pari täm­möistä tapausta.

    Se että voi hoitaa päivä­työn­sä, ei tarkoi­ta etteikö olisi alko­holisti. JOs joka ilta juo puoli pul­loa viiniä, on toden­näköis­es­ti alkoholisti.

  114. Olen saanut ilok­seni huo­ma­ta huumekeskustelun tilan kohen­tuneen viime vuosi­na huo­mat­tavasti. Vielä vuosi­tuhan­nan vai­h­teessa­han ei saanut edes keskustel­la siitä, että mitä jos huume­poli­ti­ikkaa lib­er­al­isoitaisi­in. Nykyään onnek­si ihmisil­lä on help­po pääsy ihan oikeaan tieteel­liseen tietoon inter­netin kautta.
    Tuskin kukaan enää tosis­saan väit­tää, että huumei­den kiel­to­la­ki toimisi mil­lään tasol­la. Huumeet(kuten kaik­ki päi­h­teet) ovat väärinkäytet­tynä haitallisia, sitä ei voi kieltää.
    Tosi­a­sia on kuitenkin, että lait­tomat päi­h­teet ovat vielä monin ver­roin enem­män haitallisia kuin lail­lis­te­tut päi­h­teet. Nykyään­hän mm. kannabik­sen suurimpia hait­tavaku­tuk­sia ovat sen lait­to­muud­es­ta johtu­vat sosi­aaliset haitat.
    Kiteytet­tynä väit­täisin, että huumei­den kiel­to­la­ki on kumot­ta­va kah­den per­im­mäisen syyn takia:

    1. Yksilön vapaus. Ei ole eet­tis­es­ti oikein rankaista ihmistä niistä teoista, jot­ka eivät aiheuta suo­ria hait­to­ja muille. Joku tulee nyt var­maa sanomaan, että eet­tistä onge­laa ei ole, kos­ka yhteiskun­ta kus­tan­taa päi­htei­den käytön kus­tan­nuk­set. Se on mielestäni kuitenkin kestämätön perustelu. Samaa perustelua voitaisi­in käyt­tää minkä tahansa toimin­nan kieltämiseen.

    2. Yhteiskun­nal­liset seikat. Lib­er­aalin huume­poli­ti­ikan ei tiede­tä lisäävän käyt­tömääriä. Viit­teitä on jopa päin­vas­tais­es­ta kehi­tyk­ses­tä. Toisaal­ta kiel­to­lain kumoami­nen vähen­tää mui­ta huumeista aiheutu­via hait­to­ja, kuten syr­jäy­tymistä, rikol­lisu­ut­ta ja har­maa­ta taloutta.

    Sananakin jo huume on suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa sel­l­ainen peikko, jota ei halu­ta käsitel­lä mil­lään loogisil­la argu­menteil­la. Huumeet käsitetään pelkästään pahana asiana. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinker­tainen. Toivoisin kiel­to­lak­i­henkisten tutki­maan het­ken päi­htei­den käytön his­to­ri­aa ja kiel­to­lain syn­tyä. Kiel­to­la­ki on peräisin 1900-luvun alun Yhdys­val­tain sisäpoli­it­tis­es­ta agen­das­ta. Ei siinä sen jalon­paa syn­ty­tari­naa ole.

  115. Etten vahin­gos­sa yllytä tai syyl­listy avu­nan­toon, en sano sen sienen nimeä enkä kuvaile sitä. Eräästä tun­netus­ta verkkosanakir­jas­ta kyl­lä löy­tyy tiedot. Enkä siis puhu kär­pässien­estä. Punainen kär­pässieni on toki suun­nilleen yhtä yleinen, mut­ta käsit­tääk­seni se on aika huono päihdekäytössä. 

    Ai niin, sem­moi­senkin uno­hdin, että (hiha-arvio) var­maan liki puolel­la hoide­tu­ista piha-alueista kas­vaa eräs hyvin tun­net­tu koris­tekasvi, jon­ka dime­tyyl­it­ryptami­inip­i­toisu­udet ovat riit­tävän korkeat jatko­jalostuk­seen. Jatko­jalostus on triv­i­aalia taval­lis­es­ta super­mar­ketista saatavil­la “kemikaaleil­la”. Se on sukua eräälle ener­giakasville, jos­sa pitoisu­udet ovat niin korkeat, että ihan vakavis­saan tätä on pidet­ty esteenä ko. ener­giakasvin kas­vat­tamisek­si polttoaineeksi. 

    Olen itseasi­as­sa melkein var­ma, että läh­es jokaises­sa kotip­i­has­sa on use­ampia kasve­ja, joiden jalost­a­mi­nen huumek­si (lain­opil­lises­sa mieleis­sä) onnis­tuu. Tämä johtuu siitä, että dime­tyyl­it­ryptami­i­ni, ja sen sukuiset aineet, kuten psilosi­i­ni ja psilosy­bi­i­ni esi­in­tyvät vähäi­sis­sä määris­sä kaikissa kasveis­sa ja jois­sakin suurem­mis­sa pitoisuuk­sis­sa. Tämän vuok­si ihmisel­lä ja eläimil­lä on ns. veri-aivoeste ja tämän vuok­si myös eläimil­lä on run­saasti ensyymejä, jot­ka hajot­ta­vat näitä ainei­ta. Nämä aineet ovat osa nor­maalia biolo­giaa, mut­ta jatko­jalostuk­sel­la niiden pitoisuuk­sia vain nos­te­taan sen ver­ran korkeik­si, että ne pää­tyvät aivoihin häir­it­semään niiden nor­maalia toimintaa. 

    Saatavu­us ei hal­lusino­gee­nien kohdal­la ole oikeasti ongel­ma. Niiden “vaar­al­lisu­us” kek­sit­ti­in vas­ta 1960-luvul­la, kun syn­tyi teo­ri­oi­ta, joiden mukaan esimerkik­si hip­it ja muut vaar­al­lisia ideoita saa­neet ihmiset oli­vat tulleet hul­luik­si hal­lusino­gee­nien vuok­si. Teo­ria menee jotenkin niin, että ne saa­vat ihmiset kyseenalais­ta­maan val­lit­se­vat nor­mit (tämä tuskin on oikeasti edes tot­ta; toden­näköisem­min vas­takult­tuureis­sa käytetään näitä ainei­ta sik­si että ne ovat pahek­sut­tu­ja) ja hylkäämään yhteiskun­nan. Tälle ei tietenkään ole mitään oikeasti tukea, mut­ta kun tämä kek­sit­ti­in amerikkalais­ten kon­ser­vati­ivien poli­it­tisek­si aseek­si 60-luvun lop­ul­la, niin se onnis­tut­ti­in myymään ympäri maail­man aika tehokkaasti. Oikeas­t­aan tätä todel­lisu­u­den uudelleen­määrit­te­lyä täy­tyy todel­la ihail­la. En tiedä onko mis­sään höpöju­tus­sa onnis­tut­tu koskaan yhtä hyvin ja pitkää aikaa.

  116. Ilmeis­es­ti sekä huumeet että ryn­näkkökiväärit ovat sel­l­aisia hyödykkeitä, joiden käyt­tö ei liity mitenkään saatavuuteen. 

    Sitä en vaan mitenkään ymmär­rä, miten voi yhtäaikaa olla vakaasti sitä mieltä että tulia­sei­den saatavu­udel­la ei ole mitään merk­i­tys­tä ja huumei­den saatavu­udel­la on tai vai­h­toe­htoiseti jos huumei­ta saatavu­udel­la ei ole merk­i­tys­tä, niin ryn­näkkökivääre­jä pitäisi säädellä. 

    Kumpaankin tavaraan sopii täysin samat argu­men­tit, yksilön vapaus, rikol­lisu­us niiden han­k­in­nas­sa ja niin edelleen, mut­ta jostain kum­man syys­tä asei­den vapaut­ta kan­nat­ta­vat tup­paa­vat vas­tus­ta­maan huumei­den vapaut­ta ja huumei­den vapaut­ta vas­tus­ta­vat vas­tus­ta­vat asei­den vapautta. 

    TM
    Jatko­jalostus on triviaalia 

    Niin on pon­tikankeit­tokin, mut­ta se oli silti yllät­tävän harv­inaista vielä sil­loinkin kun se kan­nat­ti (olen omis­tanut kak­si pon­tikka­pan­nua ja se herät­ti suur­ta ihme­tys­tä opiske­li­japi­ireis­sä ja jos jonkin kan­nat­taa keit­tää itse viinansa niin opiskelijan).

  117. Edelleen tätä keskustelua vaivaa eriy­tymät­tömys. Mis­tä tääl­lä oikein puhutaan?

    1. Pois­te­taan reg­u­loin­ti ihmiselle huumaavia vaiku­tuk­sia aikaansaav­il­ta aineil­ta kokon­aan. Saa ostaa, myy­dä, valmis­taa ja välit­tää, kun­han elin­tarvike­tur­val­lisu­ut­ta noudatetaan.

    2. Sama mut­ta niin, että val­tio myy monop­o­lin­sa kaut­ta (à la Alko).

    3. Vapaute­taan joko mallin 1 tai 2 taval­la joitakin huumei­ta, vaikka­pa halusino­geen­it ja kannabi­noid­it. (Tai vaikka­pa kokaiini.)

    4. Ei vapaute­ta mitään, mut­ta ei rankaista joidenkin huumei­den käytöstä tai pien­imuo­tois­es­ta kaupasta.

    5. Ei rankaista käytöstä, ohjataan hoitoon.

    6. Jatke­taan nykylin­jal­la, jos­sa kaik­ki on kiel­let­tyä ja sanktioitua.

    Vai­h­toe­hto 6 on se tut­tu koti­mainen, viitoses­ta on kan­sain­välis­es­ti hyviä koke­muk­sia (vaikka­pa Hol­lan­nin hero­in­is­tit). Nelo­nen tun­tu­isi ole­van aika neu­traali ainakin tilanteessa, jos­sa käyt­tö on joka tapauk­ses­sa laa­jalle levin­nyt­tä. Toim­intatavoista 1–3 mod­erni koke­mus­po­h­jainen tieto puut­tuu kokon­aan, joten niitä voi perustel­la vain tutkimustiedol­la ja ole­tuk­sil­la, ei kokemuksilla.

    Jotenkin tämä argu­men­toin­tikin on men­nyt kirves­var­si-lin­jalle. Tun­tuuko tutulta:

    A: “Kokai­i­ni pitäisi tuo­da Alko-tyyp­pis­es­ti saataville, kos­ka Etelä-Amerikan huume­so­ta on hävitty.”

    B: “Huumei­den vapaut­ta­mi­nen lisäisi saatavu­ut­ta mei­dän olois­samme, mis­tä seu­raisi käytön lisääntyminen.”

    C: “Jokaisen kotip­i­has­ta löy­tyy kasve­ja ja sieniä, joista saa yleis­es­ti saatavil­la olevil­la kemikaaleil­la jalostet­tua hallusinogeeneja.”

    Tässähän kaik­ki voivat olla oike­as­sa samaan aikaan…

    Oma kan­tani on se, että huumei­denkäyt­täjät ovat keskimäärin säälit­täviä rep­panoi­ta, ml. etano­lin ja nikoti­inin käyt­täjät. Mut­ta rep­panu­us ei ole rikos, ja sik­si kaikkia vai­h­toe­hto­ja pitäisi tarkastel­la mah­dol­lisim­man real­is­tisil­la silmäla­seil­la ilman ide­ol­o­gisia painotuksia. 

    Ide­olo­gian paik­ka on vas­ta sit­ten, kun eri vai­h­toe­hto­jen vaiku­tuk­set on mah­dol­lisim­man hyvin selvitet­ty. Sen jäl­keen pääsee tas­apain­ot­tele­maan eri­lais­ten arvo­jen välillä.

  118. Uhreista:

    Naa­pu­rit, jot­ka joutu­vat hais­tele­maan kyp­syvää kotikas­va­tus­satoa (siihen ei tarvi­ta todel­lakaan huumekoiraa, pon­tikankeit­tokin on nyky­isin hajut­tomam­paa) ja pelkäämään pöyst­telijöi­den vesivil­je­ly-sähköasen­nussys­teemin aiheuttmisa tuhoja.

    Lähiym­päristö, jos­ta pössyt­telijät pöl­livät jok­seen kaiken mikä irtoaa, ihan koti­maisin voimin. Ylipäätään “har­ras­tamisen” rahoit­ta­mi­nen ei onnis­tu edes ns viihedekäyttäjiltä.

    Per­he ja suku­laiset, jot­ka sekä rahoit­ta­vat tapaa että ihmettelevät kiin­nos­tuk­sen kohtei­ta ja vähän lähimuistin pätkimistä (sekä hajun peit­te­lyä vaik­ka tupakoin­nil­la). Syr­jäy­tymi­nenkään ei ole yhteiskkun­nan anta­man rikol­lisleiman vika, vaan yksinker­tais­es­ti arki­aska­reet eivät pössyt­telijää kiin­nos­ta, kaup­pa ja toimeen­tu­lo­tuk­si ovat ihan ok ja jah man. 

    Ylipäätään keskustelus­sa ei paljoa piita­ta meistä sivullisista.

    “Bro­ken win­dows” ‑mallis­sa idea on, että kun yhteisön suis­tu­mi­nen alkaa pienem­mistä ongelmista ja se myös pysäytetään puut­tumal­la elämän­laatu­un liit­tyvi­in asioi­hin, kuten töhry­i­hin, hajoitet­tui­hin paikkoi­hin, julk­i­juopot­telu­un ja ylipäätään pum­meilu­un. Jos edes pieniä asioi­ta ei saa­da kun­toon, menee myös usko isom­mista muutoksista.

    Huume­so­das­sa huomio­ta kan­nat­taisi suun­na­ta juuri ruo­hon­ju­u­ri­ta­son kotikas­vat­ta­ji­in. Ihan vain elämän laadun parantamiseksi.

    Sub­utekx­in lail­lis­t­a­mi­nen aiheut­ta­ma kier­ro löy­tyi tästä ketjus­ta. Hero­i­inikuolemat oli­si­vat ehkä muutenkin vähen­tyneet. Saatavu­u­den mukana tuli mah­dol­lis­usu rahoit­taa har­ras­tus hel­posti katukau­pal­la ja han­kki­mal­la uut­ta asi­akaskun­taa, joka muuten olisi älyn­nyt pysyä erossa hero­i­in­ista. Tulos — käyt­täjien roima lisäys.

    Käytön osit­tainen lail­lis­t­a­mi­nen ja nykyi­nen käyt­töran­gais­tuk­sen olemat­to­muus myös nos­ti kyn­nys­tä puut­tua väärinkäyt­töön, joka samal­la lisäsi suvait­se­vaisu­ut­ta huumekul­tu­uria kohtaan.

    Ikävä kierre.
    Kan­nat­taa myös muis­taa, että suo­nen­sisäsiten huumei­den käyt­täjä tuo­ta­ta veron­mak­sajille miljoon­alaskun ja käytän­nössä on pois­sa työelämästä.

  119. JTS sul­la selvästi asenne peit­toaa tietämys­tä. Ihmis­ten hol­hoami­nen on ihan hert­taista, ja joskus tarpeel­lis­takin, mut­ta siltä osin kuin se ei ole mah­dol­lista, se on yksistään haitallista. Toi kotikas­va­tusilmianto­hys­te­ria on mm. saanut chili-har­ras­ta­jien kesku­udessa v‑käyrän nouse­maan häly­tys­lukemi­in, kun koti­etsin­töjä on tehty arve­lut­ta­van kasvi­har­ras­tuk­sen vuok­si. Töt­syt­telijöistä suurin osa myös nimeno­maan har­ras­taa touhua samal­la tavoin kuin kaljottelua. 

    Huume­hom­mis­sa vas­ten­mielistä on sen kytkey­tymi­nen jär­jestäy­tyneeseen rikol­lisu­u­teen, ja kos­ka noi möm­möt on nopein tapa rikas­tua, niiden myyn­ti tuo resursse­ja kaikkein arvel­lut­tavim­malle väestönos­alle. Ton bro­ken win­dows ‑mallin hait­ta­puole­na onkin se, että liian hol­hoa­va men­tal­i­teet­ti syn­nyt­tää ennen pitkää mafian.

  120. Asi­aa kan­nat­taa tarkastel­la mar­gin­aalil­la. Kos­ka hal­lusino­gee­nien han­kkimi­nen on triv­i­aalia, kiristämi­nen ei ainakaan voi niihin juuri vaikut­taa. Teol­liseen lab­o­ra­to­rioka­maan var­maan voi, ja on onnis­tut­tukin. Esimerkik­si lsdtä ei var­maan saa han­kit­tua juuri mis­tään, en ainakaan ole kuullut. 

    Jos­sain kohtaa lakien valvom­i­nen ja toimeen­pano tulee kalli­im­mak­si ja aiheut­taa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Hal­lusino­gee­nien osalta on toden­näköisim­min näin.

  121. Kokakaup­pa kul­kee käsikädessä asekau­pan kanssa. USA tais­telee kokakaup­paa vas­taan ja se tuot­taa kär­simys­tä, ja samal­la se ei tee yhtään mitään ehtääk­seen asekaup­paa USA:ta väliamerikkaan ja sen aiheut­ta­ma kär­simys on vielä suurem­pi. Mis­tä muual­ta mafia saa­vat asei­ta? Väli ja etelä Amerik­ka ovat täynä asei­ta, Venezue­las­sa voit hel­posti ostaa pis­tooli, revolveri 50 — 100 eurol­la aivan kotiovelta. Tämä liit­tyy suo­raan huumekauppaan.

  122. @JTS
    Luet­telemis­tasi uhreista: jos sen kannabik­sen voisi ostaa lail­lis­es­ti, sitä harvem­pi viit­sisi kotikas­vat­taa naa­purien kiusak­si, eikä sen takia tarvit­sisi varastel­la, ja per­heen ja suku­lais­ten raho­ja menisi vähemmän.
    Te huume­so­dan kan­nat­ta­jat ihan sään­nön­mukaises­ti perustelette huume­so­dan niil­lä ikävil­lä asioil­la, jot­ka saadaan juurikin huume­so­dal­la aikaan. Eikö parem­pia argu­ment­te­ja löydy?

  123. Eero: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus.htmTuol­la aiheesta yksi käp­pyrä, joka ei tue teo­ri­aasi siitä että lähikau­pan kep­pana olisi vain kor­van­nut pon­tikankeit­toa. Pikem­minkin tul­lut rin­nalle. Lisäk­si sit­ten EU-aikana tuon­ti lisääntynyt.

    Tuo tilas­to ei voi pitää paikkaansa.

    Mitenköhän tilas­toima­ton kulu­tus tilas­toidaan? Jos se perus­tuu kyse­ly­i­hin niin luotet­tavu­us lie­nee samaa luokkaa kuin sek­sikump­panei­ta laskettaessa. 

    Käp­pyrän mukaan sekä tilas­toima­ton että tilas­toitu kulu­tus on ollut kasvus­sa. Arkikoke­mus taas väit­tää, että tilas­toitu on nous­sut ja tilas­toima­ton laskenut. Toki tämä on sub­jek­ti­ivi­nen näkökan­ta johon oma ikä myös vaikut­taa, mut­ta silti.

    80-luvul­la oli suh­teel­lisen yleistä keit­tää pon­tikkaa. 90-luvun alkupuolel­la siir­ryt­ti­in kotivi­ini­in ja pir­tua ja vod­kaa salakul­jetet­ti­in Venäjältä. Edes spurgut eivät enää juo Laso­lia tai köl­nin­vet­tä ja epäilen matkus­ta­jatuon­ninkin kään­tyneen lasku­un veronalen­nusten myötä. Näitä ovat kor­van­neet mar­ketin hal­pakal­jat eli tilas­toitu kulutus. 

    Mis­sä muo­dos­sa kas­vanut tilas­toima­ton kulu­tus muka juodaan?

  124. lurk­ki:
    Luet­telemis­tasi uhreista: jos sen kannabik­sen voisi ostaa lail­lis­es­ti, sitä harvem­pi viit­sisi kotikas­vat­taa naa­purien kiusak­si, eikä sen takia tarvit­sisi varastella

    Höpön­löpön sen­tään. Alkos­sa myytävä kannabis olisi aivan var­masti nyky­istä kan­naa kalli­im­paa. Kyl­läjän se ham­pun polt­telu oli ainakin omi­na yliopis­to-aikoina jopa halvem­paa kuin ryyp­päämi­nen ja nopean googlauk­sen perus­teel­la nykyi­nenkin lop­pukäyt­täjän gram­man hin­ta on kympin tai alle. Gram­mal­la kyl­lä lei­juu tovin omis­sa maailmoissaan.

    Sitä­pait­si halpu­u­den ja kas­vatuk­sen mah­dol­lisu­u­den takia harvem­man tarvitse varastel­la rahoit­taak­seen käyt­töän­sä. Varastelun­tarve ei vähenisi kalli­im­man alko-kan­nan takia.

    Eli argu­ment­ti lail­lis­tamis­es­ta käytön kalleu­den takia nyt vaan ei päde, kos­ka aine on jo nyt halpaa.

  125. Sylt­ty:
    Kumpaankin tavaraan sopii täysin samat argu­men­tit, yksilön vapaus, rikol­lisu­us niiden han­k­in­nas­sa ja niin edelleen, mut­ta jostain kum­man syys­tä asei­den vapaut­ta kan­nat­ta­vat tup­paa­vat vas­tus­ta­maan huumei­den vapaut­ta ja huumei­den vapaut­ta vas­tus­ta­vat vas­tus­ta­vat asei­den vapautta. 

    Huo­masin tämän nyt vasta.

    Mis­sä kohtaa olen kan­nat­tanut asei­den nyky­istä tiukem­paa kon­trol­lia? Ja toisaal­ta, jos ne vede­tään samalle viivalle (sic!) niin eikö sit­ten ole niin, että nykyisel­lään aseet ovat selvästi vähem­män lait­to­mia kuin huumeet, vai kuinka?

  126. Tiedemies:Mis­sä kohtaa olen kan­nat­tanut asei­den nyky­istä tiukem­paa kon­trol­lia? Ja toisaal­ta, jos ne vede­tään samalle viivalle (sic!) niin eikö sit­ten ole niin, että nykyisel­lään aseet ovat selvästi vähem­män lait­to­mia kuin huumeet, vai kuinka?

    En viitan­nut eri­tyis­es­ti sinuun. 

    Huumau­saineet ovat määritelmän mukaan lait­to­mia päihteitä.

  127. Tehokkain ratkaisu olisi jonki­lainen ihonalle asen­net­ta­va siru, joka mit­taisi ihmis­ten ver­estä jatku­vasti arvo­ja ja lähet­täisi datan poli­isille. Poli­isi saisi heti tietoon jos ihmisen ver­essä olisi kiel­let­tyjä ainei­ta. Rikol­lisu­u­den seu­ran­ta pää­sisi aivan uudelle tasolle. Tähän men­nessä mitkään keinot 50 vuot­ta kestäneessä huume­so­das­sa eivät ole toimineet

  128. http://www.emcdda.europa.eu/userfiles/image/ar2011/ar2011Figure19.gif
    Suo­mi on edelleen huumekuole­miss­sa kär­jen tun­tu­mas­sa. Por­tu­gali oli suomen rin­nal­la jokunen vuosi sit­ten, nyt ero maid­emme välil­lä on helvetillinen.

    http://www.stm.fi…nt_library/get_file?folderId=5197397&name=DLFE-21604.pdf
    Tämä link­ki ei ole vit­si eikä se ole huumo­ria. Se ker­too, että seu­raa­vat 4 vuot­ta mietitään sitä, että olisiko aika alkaa miet­timään sitä että pitäisi miet­tiä että pitäisi tehdä jotain.

    http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194758327118/artikkeli/subutex+ei+ole+kadonnut.html
    Ja lop­ul­ta real­is­mia suomes­ta. Poli­isi keskit­tyy kannabik­seen ja jät­tää kovat kamat sivulle tutkin­nas­sa kos­ka on resurssipula.

  129. CIA ei val­vo huumekaup­paa, se kuu­luu viras­tolle nimeltä Drug Enforce­ment Admin­is­tra­tion (DEA).*

    CIA ei val­vo huumekaup­paa, se kuu­luu viras­tolle nimeltä Drug Enforce­ment Admin­is­tra­tion (DEA).*

    Noh mum­mielest se kuu­luu aika paljon­ki jos CIA:n lentokonei­ta tip­puu alas täyn­nä kokai­inia. Jenkit pain­os­ti mex­i­con pres­i­dentin huume­so­taan. Tämän sodan ain­ut moti­ivi on se että huumepa­ronit pitää pysäyt­tää että jenkit saa itse sen monop­o­liase­man huumei­den myyn­nis­sä ja että tule­vaisu­udessa mex­i­co voitaisi­in liit­tää jenkkei­hin. Jenkit nämä maail­man “hyvikset” kohot­ta­vat imagoaan ja sepit­tää kaik­kee soopaa oikeut­taak­seen sodat joil­la tavoitel­laan vaan lisää mam­mon­aa. Esim. Afgan­istan ennen ja jäl­keen­päin. Nyt siel­lä kas­vaa taas papaver som­nifer­u­mia. Vaik­ka sekin oli vain kasvo­jenko­ho­tus kun media virheel­lis­es­ti uuti­soi että jenkit polt­ti oop­i­um pel­lot ja paha on nyt pois­sa. Vaik­ka totu­us on se että sen jäl­keen jenkit käärii ite her­s­ka mas­set. Totu­us ei lue iltapäiväle­hdessä totu­us on piilotet­tu meiltä ammat­ti­mais­ten vale­htelijoiden toimesta.

  130. Järkevä kir­joi­tus Osmol­ta. On hyvä myös muis­taa, että huume­on­gel­ma on kiel­to­laista huoli­mat­ta edelleen varsin mitätön ongel­ma globaalil­la tasol­la. Maail­mas­sa on 30–35 miljoon­aa huumei­den ongel­makäyt­täjää. Joten alko­holin ja tupakan aiheut­tami­in hait­toi­hin ver­rat­tuna huume­on­gel­ma olisi järkeväl­lä huume­poli­ti­ikalla san­gen hel­posti hoidettavissa. 

    Toisaal­ta huumau­sainer­ikol­lisu­us on val­ta­va ongel­ma, jon­ka kiel­to­lakipoli­ti­ik­ka on syn­nyt­tänyt. Nämä kak­si ongel­maa sekoite­taan keskenään, mikä on taas oma ongel­mansa. Vai mitä Osmo?

  131. Mil­loinko­han tulee aika, että alko­holi kaikissa muodois­saan tode­taan huumeek­si, kuten kaik­ki keskush­er­mostoon vaikut­ta­vat aineet ? Nimit­täin juridis­es­ti on aika has­sua, että yhteiskun­ta voi päät­tää ilman logi­ikkaa- mikä aine on mitäkin(sallittua tai kiel­let­tyä) — ilman että se pitää paikkaansa itse tuon logi­ikan kanssa. Lail­lista siis toinen, mut­ta toinen ei.
    Eli, mil­lä perus­teel­la jokin x‑aine on huume, mut­ta alko­holi taas ei ole huume. ? 

    Onhan monia ainei­ta, mitkä ovat myrkkyjä sekä lääkkeitä — kyse on annok­ses­ta. Tupak­ka on nykytiedon mukaan vaar­al­lisem­paa kuin cannabis. Kaik­ki tämän melko tietävät, mut­ta myön­tämi­nen on yhtä usko­vaisen tiukas­sa. Sop­pa siis on saman­laista ruususen unta vuosikymmen­estä toiseen — eli vaik­ka tieto muut­tuu, niin mielip­i­teet ja totu­us eivät muutu.

Vastaa käyttäjälle nimettä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.