Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.4.2012

Töölön kirkon osamakaa­van lausun­not ja muistutus
Olen asi­as­sa esteelli­nen vai­moni luot­ta­mus­toimien vuok­si. Suo­jel­lun kirkon viereen suun­nitel­laan nyky­istä suurem­paa seu­rakun­tasalia. Naa­pu­ri­ta­lo vas­tus­taa, mut­ta lausun­non puolta­vat. Kaavaa ei esitetä muis­tu­tuk­sen vuok­si muutettavaksi.

Kalasa­ta­man kaa­van lausunnot
Kaavas­ta ei ole tehty yhtään muis­tu­tus­ta(!) Yksi han­ket­ta arvostel­e­va kir­ja on lähetet­ty ja sekin myöhässä.
Kaavaan tehdään suuri määrä pieniä tark­istuk­sia, joil­la vaikute­taan julk­i­sivu­ma­te­ri­aalei­hin, melu­un, tuulisu­u­teen ja muuhun sellaiseen.

Tämä mas­si­ivi­nen han­ke on yhteis­su­un­nit­telua. Raken­nut­ta­ja on tehnyt suun­nitel­mat vuorovaiku­tuk­ses­sa viras­ton virkami­esten kanssa ja ne kir­joite­taan kaavak­si. Näin se pitää tehdä, mut­ta kovin köm­pelöä tämä on. Ongel­mana on, että suun­nit­teluk­il­pailun voit­ta­neen ei tarvitse toteut­taa han­ket­ta niiden piirus­tusten mukaan, joil­la kil­pailu on voitet­tu. Täy­del­lisen oharin estämisek­si kaa­va miinoite­taan yksi­tyisko­htaisil­la määräyk­sil­lä, jot­ka yrit­tävät pakot­taa esite­tyn suun­nitel­man toteut­tamiseen. Olisi paljon yksinker­taisem­paa, jos kaupun­ki voisi sopia han­kkeesta raken­nut­ta­jan kanssa siitä, että esite­tyt piirus­tuk­set oli­si­vat osa sopimus­ta. Raken­nuslu­paa ei tulisi, ellei sopimuk­ses­sa pysytä.

Mut­ta on huikea suun­nitel­ma. Jälkipol­vet joko kiroa­vat tai kiittävät.

Kalasa­ta­man liikennesuunnitelma
Liiken­nesu­un­nitel­ma meni uusik­si, kun päätet­ti­in rak­en­taa Sörnäis­ten tun­neli. Her­man­nin rantati­estä tulee 41 metriä lev­eä. Kiitos­ta voi antaa siitä, että pyöräi­lyä varten on pyöräkai­stat, eikä yhdis­tet­tyä koiran­talu­tus- ja pyöräti­etä. Ratikoiden suo­jana on ero­tuskaista, jon­ka vuok­si kapea ratikkakaista (6m) hyväksyt­täkööt, mut­ta pitääkö ero­tuskaistan olla peräti neljä metriä lev­eä? Metri riit­täisi, niin saataisi­in katu kuusi metriä kapeam­mak­si. Ero­tuskaista on kiusal­lis­es­ti autokaistan levyinen.

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.4.2012”

  1. Miten tuo Her­man­nin ranta­tien ero­tuskaista käytetään? Istute­taanko siihen pui­ta? Puut yleen­sä ovat parin vuosikymme­nen jäl­keen vaikei­ta pois­taakaan, jos pelkona on, että autokaistan levyi­nen ero­tuskaista on varaus uudelle autokaistalle.

    Google Map­sista arvioisin, että Mäkelänkadun puurivi on noin 2 metriä lev­eä. Sen ver­ran se ero­tuskaista nyt ainakin saisi olla.

    Mitä käytän­nössä tarkoit­taa “päätet­ti­in rak­en­taa Sörnäis­ten tunneli”?

    1. Viime vuon­na päätet­ti­in. Tai siis kaavaa muutet­tin niin. Enää puut­tuvat rahat. ne saa kluit­genkin hyvim tun­nelin syn­nyt­tämästä rakennusoikeudesta.

  2. Ratikoiden suo­jana on ero­tuskaista, jon­ka vuok­si kapea ratikkakaista (6m) hyväksyt­täkööt, mut­ta pitääkö ero­tuskaistan olla peräti neljä metriä leveä?

    Ainakaan tarvitse valit­taa että on liian kapeat. 🙂
    Se poikkari mis­sä on merkkit­ty 4m lev­eä ero­tus on pysäkin jatkoa, joka on sen saman 4m lev­eä. Vähän niin kuin Hakaniemessäkään se koko lai­turi ei var­maan viral­lis­es­ti ole lai­turia, mut­ta ei sitä ole mielekästä kaven­taa päis­sä. Sen saman 4m medi­aanin sisäl­lä on pohjoisem­pana ajoliuskat tunneliin.

    Todet­takoon jälleen ker­ran, kunnes tämäkin jotenkin toteuk­ses­sa rys­sit­tään, että tuo Kalasa­ta­man ratik­ka- ja bus­sipysäk­ki on jok­seenkin tarkalleen sitä mitä vai­h­topy­säkkien pitänisi olla. Siel­lä on lasikate parin ker­roksen korkeudessa, suo­raan liuku­por­taat ylös metron, kun­non omat lai­tu­rit bus­seille ja ratikoille. Saat­topaikat autoille ja lev­etä jalka­käy­tyvät. tak­si­tolp­pa, fil­larikai­stat. Reunal­la katu­ta­sos­sa Kalasa­ta­man keskus toise­lal puolel­la, eli se on taval­laan pieni katet­tu kadunpätkä.

    Mak­saa­han tuo ja se on melkein Man­ner­heim­intien levyi­nen, mut­ta kun se on hyvä.

  3. Siitä keskuk­ses­ta noin yleen­sä, Otson huomio että Cor­busierin ajoista “Edis­tys on tuonut meille väriku­vat ja ulok­keet julk­i­sivuis­sa” on kyl­lä pure­va. Kuvien kera, http://lautakunnassa.blogspot.com/2012/02/rengaslukko-ja-corbusier-ytlk-722012.html

    Mä sanois­in näin: Sinne nyt päätet­ti­in tehdä ostari ja torne­ja. Minus­ta ostar­it ja tor­nit istuu keskimäärin huonos­ti kaupunki­in, kos­ka ne tuot­taa ikävää kat­ua eli kaupunkia, mut­ta noista lähtöko­hdista tulos vaikut­taa hyvältä. Miten tämän nyt sit­ten ottaa.

    Tont­tite­hokku­us muuten 2,0, ihan nor­maalil­la umpiko­rt­telil­la 3,0. Joo, siitä menee motari ja joukkoli­iken­nekatu läpi eri tasois­sa, mut­ta silti ei nää tor­nit mikään patent­ti­ratkaisu kaavoituste­hokku­u­teen ole.

    Joka tapauk­ses­sa sinne Barad-dûrin katol­la pitäisi saa­da lieke­htivä silmä. Vieläkö kerk­iäisi huo­maut­taa tästä puutteesta?

  4. Kat­soin juuri YLE Areenas­ta A‑talkin, jos­sa Ville Niin­istö lausui sano­ja keskitet­tyjä jät­tivoimaloi­ta vas­taan ja hajaute­tun sähkön­tuotan­non puoles­ta. Vas­taavaa litur­giaa on yksi ja toinen yrit­tänyt pitää yllä kaupunkisu­un­nit­telun alal­la, mut­ta teknokra­t­ian luva­tus­sa maas­sa nähtävästi tehdään Olk­ilu­o­to kol­mo­nen ja Kalasa­ta­man keskus. Suuri on kaunista.

    Suun­nitel­ma näyt­tää suun­nilleen siltä kuin raken­nusinsinööri olisi risteyt­tänyt Kampin keskuk­sen Mer­i­haan kanssa ja syöt­tänyt vas­ta­syn­tyneelle reip­paan annok­sen steroide­ja ja yhden moot­tori­tien. Ostarin hal­ki menevä raiti­otie on kyl­läkin siinä mielessä kiitet­tävästi suun­nitel­tu, että ostarin käytävä on nähdäk­seni raiti­o­tien kanssa tasos­sa ja katu jatkuu keskuk­sen molem­mil­la puo­lil­la edelleen samas­sa tasos­sa. Ihan oikean ostoskadun syn­tymi­nen on siis ainakin mah­dol­lista, tosin naa­pu­ri­talotkaan eivät tai­da olla ihan pieniä ja noiden liiketilo­jen vuokria mak­sanevat samat ketjumyymälät joi­ta on joka ostarissa.

  5. tpyy­lu­o­ma:

    Joka tapauk­ses­sa sinne Barad-dûrin katol­la pitäisi saa­da lieke­htivä silmä. Vieläkö kerk­iäisi huo­maut­taa tästä puutteesta?

    Ei kun se helikopterikent­tä kan­nelle sinne tornien ylle! Siitä vois tehdä hämähäkin muo­to­sen, jalko­jakin kun olisi sopi­vasti kahdek­san. Sit meil­lä ois Barad-dûr ja Luk­i­tarin luo­la, Kalasa­ta­man nimen vois vai­h­taa saman tein Mordoriksi.

  6. tpyy­lu­o­ma: Mä sanois­in näin: Sinne nyt päätet­ti­in tehdä ostari ja torne­ja. Minus­ta ostar­it ja tor­nit istuu keskimäärin huonos­ti kaupunki­in, kos­ka ne tuot­taa ikävää kat­ua eli kaupunkia, mut­ta noista lähtöko­hdista tulos vaikut­taa hyvältä. Miten tämän nyt sit­ten ottaa.

    Oli kyseessä sit­ten Kamp­pi, Ara­bi­an­ran­ta, Kes­ki-Pasi­la tai Kalasa­ta­ma, ain­oa mitä kek­sitään, on kaup­pakeskus. Kos­ka viimek­si on esimerkik­si raken­net­tu per­in­teinen tavarat­a­lo suo­ma­laiseen kaupunki­in? Stock­mann tekee niitä kyl­lä Venäjälle. Ja kos­ka kaup­pakeskuk­set kaavoite­taan yhteistyössä sijoit­ta­jien kanssa, ei esim. Kalasa­ta­maan saa tul­la liikaa kivi­jal­ka­li­ikkeitä, etteivät ne söisi kaup­pakeskuk­selta asi­akkai­ta; tai Espoos­sa Keilaniemeen ei tule liikaa kau­pal­lisia palvelui­ta, kos­ka asi­akkaat halu­taan Tapiolaan…

  7. Osmo, kir­joituk­sesi Kalasa­ta­mas­ta kuvaa koko ongel­man. (Maami­ina kysymys muuten tyrit­ti­in, joten se on kiel­let­tyä! 🙁 Ette voi miinoit­taa kaavaa.) Kuvaat, mihin väärä kaavoitus- ja tont­ti­jakopoli­ti­ik­ka johtaa.

    Jos Kalasa­ta­mas­ta olisi halut­tu laadukas asuinalue, joka vas­taa kaupunki­lais­ten toivei­ta, olisi koko pros­es­si hoidet­tu toisin:
    — kaupun­gin virkamies olisi kaavoit­tanut alueen
    — tiukkaan ruu­tukaavaan ja kuu­teen ker­rokseen, jon­ka jälkeen
    — ton­tit olisi myy­ty perustet­tavien yhtiöi­den lukuun.

  8. tpyy­lu­o­ma:
    Tont­tite­hokku­us muuten 2,0, ihan nor­maalil­la umpiko­rt­telil­la 3,0. Joo, siitä menee motari ja joukkoli­iken­nekatu läpi eri tasois­sa, mut­ta silti ei nää tor­nit mikään patent­ti­ratkaisu kaavoituste­hokku­u­teen ole. 

    Kyse on aluete­hokku­ud­es­ta, ja se on 2,2. Johtuu pääosin siitä, että kaava­muu­tos­alueessa on liiken­nealuet­ta 80%, siihen kun kuu­luu pitkät pätkät pelkkää kat­ua varsi­nais­es­ta keskuk­ses­ta län­teen ja pohjoiseen. Keskimääräi­nen kort­telite­hokku­us asuin- ja liikeko­rt­teleis­sa on noin 12, eli aika paljon normikaupunkia enemmän.

    Kyl­lä tuos­sa kalasa­ta­man keskuk­ses­sa on tehokku­us kohdil­laan, miltä se sit­ten jalankulk­i­jan silmin tun­tuu on vaikea sanoa.

  9. tpyy­lu­o­ma: Minus­ta ostar­it ja tor­nit istuu keskimäärin huonos­ti kaupunki­in, kos­ka ne tuot­taa ikävää kat­ua eli kaupunkia, mut­ta noista lähtöko­hdista tulos vaikut­taa hyvältä.

    Ja kun tuo lähtöko­h­ta on “eri­ta­somelu­alue hyö­tykäyt­töön” ei kovin ihmeel­listä kaupunkia ulkotiloi­hin voi odot­taakaan. Sisätiloi­hin kohdis­tuu enem­män odotuk­sia, vähän kuin Canary Wharfis­sa jos­sa pos­ke­ton­ta ulkomit­takaavaa kom­pen­soidaan ihmisen kokoisil­la sisäkaduilla.

    Kalasa­ta­man keskeisin arvo on sama kuin Pasi­lan eli että sen toimin­not eivät ole keskus­tas­sa. Ja asemien ympäristön tehokas hyö­dyn­tämi­nen on aina hyvä asia.

  10. Toiv­ot­tavasti suun­nitelmi­in laite­taan myös raken­nut­ta­jalle pakko tuot­taa tuol­laista aurinkoista säätä ympäri vuo­den. Muuten taas on puh­das­ta kusetusta.

  11. Teekkari, kiitos kor­jauk­ses­ta, mut­ta aluete­hokku­us 2 on ihan nor­maalia kan­takaupunkia. Eli kun tila menee katu­i­hin, niin korkeuskaan ei asi­aa niin kauheasti muuta.

  12. Mä tuo­ta kaavaa kat­selin ja sel­l­aista jäin miet­timään, että mitä reit­tiä tuos­sa on ajatel­tu Kulosaaren sil­lal­ta saa­pu­van jalankulk­i­jan tai pyöräil­i­jän matkan jatku­van? Esimerkik­si ostarin kiinnioloaikana. 

    Jatku­vatko pyöräkaista ja jalka­käytävä myös tuonne kan­nen alle? (Eihän se mukavaa liiken­neym­päristöä ole, mut­ta ei ainakaan tart­tis kiertää järkyt­tävää matkaa, jos on läpikulkumatkalla.)

    Sitä ehkä kan­nat­taa kysel­lä hiukan vielä ja miet­tiä voisiko tehdä nyky­istä paremmin.

  13. Mikko Särelä: Mä tuo­ta kaavaa kat­selin ja sel­l­aista jäin miet­timään, että mitä reit­tiä tuos­sa on ajatel­tu Kulosaaren sil­lal­ta saa­pu­van jalankulk­i­jan tai pyöräil­i­jän matkan jatku­van? Esimerkik­si ostarin kiin­nioloaikana. Jatku­vatko pyöräkaista ja jalka­käytävä myös tuonne kan­nen alle? (Eihän se mukavaa liiken­neym­päristöä ole, mut­ta ei ainakaan tart­tis kiertää järkyt­tävää matkaa, jos on läpikulkumatkalla.)Sitä ehkä kan­nat­taa kysel­lä hiukan vielä ja miet­tiä voisiko tehdä nyky­istä paremmin.

    Minus­ta siihen Kulosaaren sil­lan viereen pitäisi tehdä uusi mata­lampi sil­ta käveli­jöille ja pyöräiljöille, kun ei enää tarvitse iso­jen laivo­jen mah­tua ali. Ja ehkä ratikkakiskot kanssa nol­la­jok­e­ria varten.

    Jos nyt oikein radikaa­lik­si heit­täy­dytään, niin sem­moinen keski­aikaishenk­i­nen silta/katu jos­sa on sil­lal­la raken­nuk­sia toisel­la puolella.

  14. Kalasa­ta­man ratikoiden suo­javyöhyk­keet.. Nykyään suuri on kau­nista. Meche­lininkadun remon­tin tavoin, tilaa on. Mik­si käyt­tää tilaa vähän, kun saman asian voi tehdä väljästi, isosti. Nelikaistainen (2+2) katu 40km/h saadaan hel­posti kas­vatet­tua moot­tori­tien mit­toi­hin, kun maa ei mak­sa mitään ja peesiä saa jostain kaa­vanormeista ja suo­jaetäisyyk­sistä. Niin on taas ikävä koh­ta tuhot­tavaa Pasi­lan Veturitietä.

  15. Mikko Särelä:
    Mä tuo­ta kaavaa kat­selin ja sel­l­aista jäin miet­timään, että mitä reit­tiä tuos­sa on ajatel­tu Kulosaaren sil­lal­ta saa­pu­van jalankulk­i­jan tai pyöräil­i­jän matkan jatku­van? Esimerkik­si ostarin kiinnioloaikana. 

    Itäväylältä pitäisi päästä mukavasti Sörnäis­ten rantatielle, Her­man­nin rantatielle, Hämeen­tielle (etelään ja pohjoiseen), Hesar­ille, Teol­lisu­uskadulle ja Mäkelänkadulle ja tietysti päin­vas­toin. Mielel­lään vielä Itäväylän molem­pi­en puolien pyöräteille, jom­mal­la kum­mal­la kun on ikävä tapa olla kiin­ni vuositolkulla. 

    Nyky­isin pyöräti­et laskeu­tu­vat mon­tun poh­jalle, jos­sa pääsee odot­ta­maan liiken­neval­oi­hin, ja sit­ten nous­taan takaisin mäen päälle, tai Hämeen­tien tasolle, jos­ta sit­ten taas voi rul­la­ta alas risteyk­seen odot­tele­maan… Kun­toil­i­jalle kiva, pait­si että kun­toil­lessa kan­nat­taa kiertää Vanhankaupunginlahti.

  16. tpyy­lu­o­ma:
    Teekkari, kiitos kor­jauk­ses­ta, mut­ta aluete­hokku­us 2 on ihan nor­maalia kan­takaupunkia. Eli kun tila menee katu­i­hin, niin korkeuskaan ei asi­aa niin kauheasti muuta.

    Tuol­lais­es­ta kaava­muu­tos­alueessa on turha laskea aluete­hokkuuk­sia, ne kun riip­puu niin täysin siitä, miten alue rajataan. Tuos­sa tapauk­ses­sa rajaus on tehty siten, että siinä on tämä keskuk­sen alue, ja sit­ten 300 metriä pelkkää moot­tori­ti­etä suikaleena län­teen ja 160m pelkkää kat­ua pohjoiseen. Eli samaan kaava­muu­tok­seen on ympät­ty mukaan katusu­un­nitel­maa pitkältä matkalta, joil­la ei ole mitään todel­lista tekemistä tämän keskuk­sen tuot­ta­man kaupunki­rak­en­teen kanssa.

    Vähän kuin lask­isi ydinkeskus­tan tehokku­ut­ta rajaa­mal­la alueen stock­man­nin kort­teli­in ja man­ner­heim­intien kat­u­alueeseen erot­ta­jal­ta kias­maan: kyl­lä siinäkin aluete­hokku­us jäisi aika mata­lak­si, mut­ta saatu luku ei ker­toisi todel­lis­es­ta kaupunki­rak­en­teesta yhtään mitään.

    Aluete­hokkuuk­sia las­ket­taes­sa pitää alueet raja­ta mielekkääl­lä taval­la, ja alueeseen liit­tymät­tömiä läpikulkuteitä tulee tarkastel­la hyvin varovaisesti.

  17. Mikko Särelä:
    Jatku­vatko pyöräkaista ja jalka­käytävä myös tuonne kan­nen alle? (Eihän se mukavaa liiken­neym­päristöä ole, mut­ta ei ainakaan tart­tis kiertää järkyt­tävää matkaa, jos on läpikulkumatkalla.) 

    Jos kat­sot myös itse raken­nuskom­pleksin poh­japi­ir­roksia ja poikkileikkaus­ta (liit­teenä kaa­van selostu­so­sios­sa), niin vas­taus kysymyk­seesi pal­jas­tuu. Kevyen liiken­teen reit­ti nousee ostoskeskuk­sen päälle ja nähdäk­seni Kulosaares­ta tul­lessa on pakko ensin nous­ta ylös viherkan­nelle ja sieltä sit­ten laskeudu­taan alas tuonne Juna­tien suuntaan.

    Pyöräil­i­jän kannal­ta keskus on iso keinotekoinen mäki. Koomi­nen piirre on, että metro ja Itäväylä pää­sevät katon alle… Jalankulk­i­ja var­maan pääsee puikah­ta­maan sisälle keskuk­seen ja laskeu­tu­maan hissil­lä maanpinnalle. 

    Pyörä­tien onneton sijain­ti on suun­nitel­man heikoin osa. Muuten noin Plan­ning-mielessä keskus on juuri oikeal­la paikalla. Design-puoleen en ota kan­taa, vaan toivon paras­ta. Voihan siitä tul­la aika hienokin, ken tietää.

  18. Ville: Kos­ka viimek­si on esimerkik­si raken­net­tu per­in­teinen tavarat­a­lo suo­ma­laiseen kaupunkiin? 

    Var­maankin Stock­mann Oulun Rotu­aar­ille kym­menisen vuot­ta sit­ten. Eipä noi­ta per­in­teisiä tavarat­alo­ja Suomes­sa tai­da enää olla juuri mui­ta kuin Stock­at ja Sokok­set ja ehkä vielä joku yksit­täi­nen paikallinen.

    Ja joo, ehdot­tomasti puuriv­it erotuskaistoille.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalasa­ta­man keskus ei ole pelkkä asuin­lähiö. Siel­lä on paljon ja ensisi­jais­es­ti työpaikkoja. 

    Koko Kalasa­ta­maan muuten suun­nitel­laan vain 8000 työ­paikkaa, kun Pasi­lan osalta puhutaan 50 000 työ­paikas­ta. Mis­tä johtu­unee näin merkit­tävä ero, kun muuten kuitenkin puhutaan saman kokoi­sista alueista ja molem­mat hyvil­lä paikoilla?

    Luvut uut­ta helsinkiä ‑sivuil­ta.

  20. Anna R: Eipä noi­ta per­in­teisiä tavarat­alo­ja Suomes­sa tai­da enää olla juuri mui­ta kuin Stock­at ja Sokok­set ja ehkä vielä joku yksit­täi­nen paikallinen.

    Eivät ne kau­pal­lise­na kon­septi­na ihan toim­i­mat­toma­l­ta kuitenkaan vaiku­ta, kuten eivät kivi­jalka­kau­patkaan. Noi­ta vain ei kaavoite­ta, kun kaik­ki kau­palli­nen toim­inta kerätään kaupungi­nosit­tain tai laa­jem­malti isoi­hin kaup­pakeskuk­si­in. Sieltä sit­ten löy­tyvät pikkuli­ik­keet, Stock­man­nit ja Sokok­set. Se on ymmär­ret­tävää, että kaup­pa halu­aa iso­ja yksiköitä (logis­ti­ik­ka siir­retään asi­akkaalle), mut­ta kaavoit­ta­ja voisi vähän olla skep­tisem­pi kehi­tyk­selle. Ehkä pitäisi kehua Jan Vapaavuor­ta tässä yhteydessä…

  21. Kau­pan yksiköi­den kool­la on aivan olen­nainen merk­i­tys päivit­täisen asioin­tili­iken­teen kulku­muo­toon. Jos kaup­pa on lähel­lä, sinne men­nään kävellen tai polkupyöräl­lä; jos kaup­pa on kaukana — tai kaup­pa on lähel­lä mut­ta se on raken­net­tu niin, että sinne ei järkevästi voi men­nä kuin henkilöau­tol­la — sinne men­nään henkilöautolla.
    Ostoskeskuk­sen päälle raken­net­tu­jen tornien asukkaat voivat käy­dä kau­pas­sa hissil­lä, mut­ta jotain ker­too se, että kaupunkien keskus­tois­sakin kaup­pakeskusten yhtey­teen on vält­tämätön­tä rak­en­taa sato­ja pysäköintipaikkoja…

  22. Spot­ti, minus­ta ase­man seu­tu­ja ei tule rak­en­taa tiivis­tii, vaan ihan koko kaupun­ki tulee rak­en­taa tiivi­isti ja asemia pitää olla niin tiheässä että ne palvelee koko kaupunkia. Täl­laisia asemia kut­su­taan pysäkeiksi.

    Teekkari, tot­ta kai kadut las­ke­taan aluete­hokku­u­teen mukaan, kun ne eivät ole mitään luo­jan luo­mia. Vesialuei­ta esimerkik­si ei pitäisi laskea jos tarkastel­laan kaavoituk­sen tehokku­ut­ta, tosin niitäkin voi täyttää.

    Kat­uleveys ja raken­nusko­rkeus liit­tyy toisi­in­sa, mitä lev­eämpi katu sen korkeam­mat talot. Kalasa­ta­mas­sa ole­tuk­sel­la kak­si motaria päällekkäin ratkaisu on ihan hyvä, mut­ta sitä minä nyt yritän tässä sanoa ettei tuol­lainen kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen nyt mikään yleis­tavoite tule olla. Mielu­um­min kapeampia katu­ja ja mata­lam­mat talot, kivem­pi kävel­lä, keskimäärin nätim­pää ja vielä mak­saa vähem­män. Tehokku­udessa ei ole mitään eroa, mata­lampi voi olla jopa tehokkaampaa.

  23. Anna R: Eipä noi­ta per­in­teisiä tavarat­alo­ja Suomes­sa tai­da enää olla juuri mui­ta kuin Stock­at ja Sokok­set ja ehkä vielä joku yksit­täi­nen paikallinen.

    Helsin­gin nyky­mallia voi kat­soa Viikissä: Pris­ma-automar­ketin yhtey­teen pari HOK-Elan­non val­it­se­maa pikkuli­iket­tä vuokralaisik­si saman katon alle, ja muu­ta liiketi­laa ei sit­ten seudulle kaavoite­ta, no joku Siwa ja Alepa muodon vuok­si. Hyvin toimii kaavoit­ta­jan ja osu­uskau­pan yhteistyö!

  24. Ville: Eivät ne kau­pal­lise­na kon­septi­na ihan toim­i­mat­toma­l­ta kuitenkaan vaiku­ta, kuten eivät kivi­jalka­kau­patkaan. Noi­ta vain ei kaavoite­ta, kun kaik­ki kau­palli­nen toim­inta kerätään kaupungi­nosit­tain tai laa­jem­malti isoi­hin kaup­pakeskuk­si­in. Sieltä sit­ten löy­tyvät pikkuli­ik­keet, Stock­man­nit ja Sokok­set. Se on ymmär­ret­tävää, että kaup­pa halu­aa iso­ja yksiköitä (logis­ti­ik­ka siir­retään asi­akkaalle), mut­ta kaavoit­ta­ja voisi vähän olla skep­tisem­pi kehi­tyk­selle. Ehkä pitäisi kehua Jan Vapaavuor­ta tässä yhteydessä…

    Kivi­jal­ka­li­ikkeitä ei kukaan halua nykyään rak­en­taa osin siitä syys­tä, että niitä rak­en­tavalle isketään isom­mat autopaikkavaa­timuk­set kuin asun­to­ja rak­en­tavalle (kaikkial­la muual­la pait­si keskus­tas­sa). Keskus­tan ulkop­uolel­la liiketilo­jen autopaikkavaa­timuk­set ovat 1 autopaik­ka / 50 tai 60 k‑m2 (pienen helpo­tuk­sen saa, jos liiketi­la on raidease­man vieressä). 

    Kyl­lä, jos ker­rostalon kivi­jalka­an halu­aa rak­en­taa liiketi­lan, pitää rak­en­taa vielä enem­män niitä kalli­ita autopaikko­ja. Näin käve­lyetäisyy­del­lä ole­vat lähikau­pat kätevästi estetään autopaikkavaa­timuk­sil­la, kos­ka kyl­lä kaup­paan pitää päästä autolla!

  25. tpyy­lu­o­ma:
    Teekkari, tot­ta kai kadut las­ke­taan aluete­hokku­u­teen mukaan, kun ne eivät ole mitään luo­jan luo­mia. Vesialuei­ta esimerkik­si ei pitäisi laskea jos tarkastel­laan kaavoituk­sen tehokku­ut­ta, tosin niitäkin voi täyttää. 

    Nyt et edelleenkään ymmär­rä mitä tarkoin­tan. Kat­so sitä kaava­muu­tos­alueen kart­taa, ja sano sit­ten uudelleen että se on rajat­tu aluete­hokku­u­den laskemisen kannal­ta mielekkäästi. 

    Ja kyl­lä minäkin kan­natan mielu­um­min tiivistä ja mata­laa kuin korkeaa ja har­vaa, mut­ta kyl­lä torne­ja voi rak­en­taa varsin kapei­denkin katu­jen var­sille. Esimerkik­si Chicagon ydinkeskus­ta on hyvinkin käveltävä, vaik­ka tor­nit ovatkin maail­man korkeim­mas­ta päästä. Kadut ovat siel­lä lev­ey­deltään Aleksin luokkaa, kort­telin koko aika tarkkaan sama kuin punavuoressa. 

    Kyl­lä Helsinki­inkin mah­tuu tiet­ty­i­hin liiken­teen sol­muko­hti­in (esimerkik­si juuri kalasa­ta­man keskus) torni­rak­en­tamista ilman että se mil­lään lail­la rikkoo katu­ti­laa, pikem­minkin päin­vas­toin. Ja aivan var­masti on tehokkaam­paa kuin jos itäväylän ympärille oltaisi­in samaan paikkaan pyrit­ty rak­en­ta­maan tiivismatalaa.

  26. Teekkari, usko­taan, ja olen aika lail­la samaa mieltä. Tor­nit oikeis­sa paikois­sa on ihan OK, tapausko­htaista. Min­ua vaan hirvit­tää jonkun ver­ran eräät nimeltä­mainit­se­matt­tomat tahot, joiden­ka mielestä ratkaisu on yksinker­tais­es­ti lisää ker­roksia, kun ei se ole noin yksinkertaista.

  27. Per­in­teiset tavarat­alot eivät selvästikään istu vähit­täiskau­pan K+S‑duopolin ketjukon­septei­hin. S‑ryhmällä nyt onnek­si on kaupunkien keskus­tois­sa edelleen jonkin ver­ran van­ho­ja tavarat­aloki­in­teistöjä alku­peräisessä käytössään kaiketi edelleen sel­l­aisi­na riit­tävän hyvin tuot­tavina, pienem­mil­lä paikkakun­nil­la niitäkin on kyl­lä saneer­at­tu ostoskeskuk­sik­si tai siir­ret­ty kokon­aan muuhun käyt­töön. Keskol­la samaa ongel­maa ei tai­da olla, Helsin­gin kan­takaupungis­sa­han Antti­lal­la on enää pari pien­tä kioskia Kamp­is­sa ja Makkaratalossa.
    Tavarat­aloli­ike­toimin­nan vaikeus ei kyl­lä ole mikään pelkkä suo­ma­lainen erikoisolo­suhde, oli­han Sak­san suurin tavarat­alofir­ma KarstadtQuellekin suuris­sa vaikeuk­sis­sa muu­ta­ma vuosi sitten.

  28. tpyy­lu­o­ma: Min­ua vaan hirvit­tää jonkun ver­ran eräät nimeltä­mainit­se­matt­tomat tahot, joiden­ka mielestä ratkaisu on yksinker­tais­es­ti lisää ker­roksia, kun ei se ole noin yksinkertaista.

    Kyl­lä se aika mon­es­sa paikas­sa on, lop­putu­lok­se­na infor­maa­tio­te­ol­lisu­usalue, joka ei mitenkään kovin merkit­tävästi poikkea per­in­teis­es­tä teol­lisu­usalueesta, pait­si että duu­nit ovat fyy­sis­es­ti kevyempiä. 

    Infor­maa­tio­te­ol­lisu­us tuot­taa huonoa kaupunkia kos­ka siltä puut­tuu intres­si investoi­da seini­in, toisin kuin asumises­sa. Parem­pi pitää toimis­toghetot kasois­sa jos­sain kaupunkikaupun­gin ulkopuolella.

    B2B-tuotan­toalueelta pitää päästä nopeasti töi­den jäl­keen pois, riip­pumat­ta siitä kuin­ka korkei­ta raken­nuk­set ovat. Samal­la voi rak­en­taa vähän tiivi­im­pää ja korkeam­paa jot­ta oikeaa kaupunkia eli asum­ista ja B2C-palvelu­ja voi jos­sain muual­la olla vas­taavasti enemmän.

  29. Anna R: Keskol­la samaa ongel­maa ei tai­da olla, Helsin­gin kan­takaupungis­sa­han Antti­lal­la on enää pari pien­tä kioskia Kamp­is­sa ja Makkaratalossa.

    Kyl­lä keskus­ta-Anttiloitakin vielä on, esmes Turus­sa ja Seinäjoel­la, tosin jälkim­mäisel­lä on aika iso parkkikenttä.

  30. spot­tu: Kyl­lä se aika mon­es­sa paikas­sa on, lop­putu­lok­se­na infor­maa­tio­te­ol­lisu­usalue, joka ei mitenkään kovin merkit­tävästi poikkea per­in­teis­es­tä teol­lisu­usalueesta, pait­si että duu­nit ovat fyy­sis­es­ti kevyempiä.

    No on siinä nyt aivan keskeisiä ero­ja. Teol­lisu­ushal­li­in pitää esimerkik­si päästä aja­maan rekalla sisään, tai sinne pitää olla jopa pis­toraide. Teolli­nen toim­inta on hel­posti hyvin meluisaa ja tuot­taa esim. hajuhait­to­ja. Ja ennen kaikkea se vie paljon tilaa. Täl­lainen toim­inta nimeno­maan kuu­luu jon­nekin kehäteille.

    Toimistofir­mo­jen tilankäyt­tö taas on erit­tän tehokas­ta. Neliöitä on per työn­tek­i­jä jopa alle kymme­nen. Tuol­laisel­la tilankäytöl­lä tilaku­lut on 30€/m2 eri­no­maisel­la ja 10€/m2 huonol­la sijain­nil­la, ero 200€ per työn­tek­i­jä jon­ka takia ei kan­na­ta sijoit­tua huonos­ti, kun niistä työn­tek­i­jiöistä kil­pail­laan. Sen mikä on hyvä sijain­ti näkee tässäkin hinnoissa.

    Niis­sä KSV:n mitoituk­sis­sa on muuten yleen­sä 20 m²/työntekijä. Yksi parkkipaikkanor­mi joka minus­ta on jopa alakant­ti­in on toimis­toil­la, ja se on mak­si­mi kos­ka Helsingis­sä säädel­lään liiken­net­tä työ­paikkapysäköinil­lä, jos­ta sit­ten seu­raa kaikkea vähän tyh­määkin. Esim. 3 000 toimis­to­talos­sa on työn­tek­i­jöitä noin 300, ja paikko­ja saa rak­en­taa enin­tään 10 vaik­ka halut­taisi­in enem­män. Vas­taavasti saman kokoises­sa asuin­talos­sa asuu noin 80 ihmistä, ja paikko­ja on pakko rak­en­taa 30 kap­palet­ta, vaik­ka halut­taisi­in vähemmän.

  31. tpyy­lu­o­ma: Toimistofir­mo­jen tilankäyt­tö taas on erit­tän tehokas­ta. Neliöitä on per työn­tek­i­jä jopa alle kymmenen.

    Joo, eli toises­sa tarvi­taan vähän enem­män tavara- ja toises­sa henkilöl­o­gis­ti­ikkaa. Kum­mankin teol­lisu­usalan organ­isoin­ti on luon­teeltaan sel­l­aista että tilain­vestoin­neil­la ei ole minkään­laista esteet­tistä itse­tarkoi­tus­ta ver­rat­tuna asumiseen johon ollaan valmi­ita tekemään tulota­soon ver­rat­tuna kohtu­ut­to­mia investoin­te­ja. Asuinalueeseen muo­dos­tuu tun­neside, työ­paikan seini­in harvemmin.

    Toimis­toghet­to­jen tusi­naruokalat ja ankea ympäristö ovat teol­lisen mind­setin seu­raus, “ratio­naal­ista” eli syy-seu­raus­suhtei­den ymmärtämisen osalta rajoit­tunut­ta suun­nit­telua. Teolli­nen mind­set on per­im­mäi­nen syy joka tuo kivi­jalka­an S‑ryhmän stan­dard­ikup­pi­lan ja Alepan, 41 metrin kadut, tukkoon kivetyt puis­tot ja ylipäätään kaiken sen mitä kut­su­taan huonok­si kaupungiksi.

    Kun­non kaupunkikult­tuurin kehit­tymi­nen edel­lyt­tää akti­ivista luop­umista teol­lis­es­ta mind­setistä, joka käytän­nössä tarkoit­taa että busi­ness­maail­man puuhamaid­en paik­ka on jos­sain muual­la kuin alueil­la joista olisi tarkoi­tus luo­da asut­tavaa miljöötä.

  32. Spot­tu: uno­h­dat nyt sen, että kaupunkiym­päristön palve­lut toimi­vat parhait­en, kun niitä on päiväl­lä käyt­tämässä työn­tek­i­jät ja iltaisin ja viikon­lop­puisin asukkaat. 

    Val­tio valitet­tavasti tukee sitä, että fir­mat pyörit­tävät omas­sa talos­sa sul­jet­tua kup­pi­laa kaikille avoimien rav­in­to­la­palvelu­iden sijasta.

  33. Mikko: Spot­tu: uno­h­dat nyt sen, että kaupunkiym­päristön palve­lut toimi­vat parhait­en, kun niitä on päiväl­lä käyt­tämässä työn­tek­i­jät ja iltaisin ja viikon­lop­puisin asukkaat. 

    Vuodessa on 8670 tun­tia, jos­ta palka­nsaa­ja työsken­telee suun­nilleen 1700. Palka­nsaa­jia on väestöstä noin puo­let. Luku­jen val­os­sa pitäisi olla selvää mihin tarpeisi­in ja ehdoil­la kaupunkiym­päristöä tulee suunnitella.

    Ei yksi lounas päivässä elätä kuin yhden eine­shau­tomon, oli toimis­to­ta­lo jos­sain ghetossa tai keskus­tas­sa. Tuotan­nolli­nen toim­inta edel­lyt­tää B2B-palvelui­ta, jot­ka ovat kaupunkiku­van ja vapaa-ajan kannal­ta hyödyttömiä.

    Jos B2B-työ­paik­ka on käytössä 37,5 tun­tia viikos­sa, ja lop­ut 130 tun­tia tyhjänä, ei sille kan­na­ta vara­ta tilaa kaupunkikaupungista, vaan käyt­tää se B2C-palvelui­hin, jot­ka luon­nos­taan aset­tuvat sinne mis­sä ihmiset halu­a­vat liikkua.

    Ajal­lis­es­ti, eri­tyis­es­ti elin­iän yli ajatel­tuna työ on hyvässä kaupunkiym­päristössä mar­gin­aal­i­toim­intaa, sitä ei todel­lakaan pidä kaupunkisu­u­nit­telus­sa yliko­rostaa kuten nyt tun­tuu vajaakäyt­töasteista päätellen tapahtuvan.

  34. spot­tu: Vuodessa on 8670 tun­tia, jos­ta palka­nsaa­ja työsken­telee suun­nilleen 1700. 

    Ihmi­nen nukkuu vuo­den tun­neista noin kol­ma­sosan. Kaupunkiku­van kannal­ta hyödytön­tä hom­maa sekin. Lopuista kahdes­ta kol­ma­sosas­ta nuo työ­tun­nit ovat noin kolmannes.

  35. antti: Helsin­gin nyky­mallia voi kat­soa Viikissä: Pris­ma-automar­ketin yhtey­teen pari pikkuli­iket­tä ja muu­ta liiketi­laa ei sit­ten seudulle kaavoiteta 

    On tragikoomista että juuri tuol­la alueel­la on nyt oikeasti sekä asi­akaskysyn­tää että tuot­tavas­ta liike­toim­i­nas­ta kiin­nos­tunei­ta yrit­täjiä mut­ta ei tarpeek­si liiketilaa. 

    Edis­tyk­sel­lisek­si tarkoite­tun — mut­ta keinotekoisen — design-ekolähiön asukkaat asioi­vat siis henkilöau­toil­lan naa­purilähiöis­sä. Kore­aa kuor­ru­tus­ta paper­il­la mut­ta käytän­nössä vain tut­tua 60-luvun autokaavoitusta.

  36. Vihrei­den pitäisi muis­taa kaupunkisu­un­nit­telus­sa, että rak­en­t­a­mi­nen ja raken­nuk­set aiheut­ta­vat suurim­man osan ener­gian kulu­tuk­ses­tamme. Tätä ongel­maa ei pidä kään­tää ylösalaisin sil­lä veruk­keel­la, että vähen­netään rak­en­tamisen hait­to­ja keskit­tämäl­lä tms eli ikään kuin alis­tu­taan sille, että rak­en­t­a­mi­nen olisi­jol­lain taval­la vält­tämätön­tä tai että asun­to­ja tulee koko ajan rak­en­taa lisää. Helsingis­sä on riit­tävästi asun­to­ja ja Suomes­sakin niitä on riit­tävästi. Helsin­ki tosi­asial­lis­es­ti rak­en­taa täl­lä het­kel­lä vain lisätäk­seen asukkait­ten­sa asum­isväljyyt­tä. Tämä on eko­rikol­lisu­ut­ta. Voin kos­ka tahansa väitel­lä tästä asi­as­ta ja esit­tää kaupunki­taloudel­liset ja demografiset fak­tat siitä, kuin­ka paljon todel­lisu­udessa asun­torak­en­tamista tarvitaan.

  37. Juk­ka Heikki­nen: Helsingis­sä on riit­tävästi asun­to­ja ja Suomes­sakin niitä on riittävästi.

    Jep, ote­taan taas käyt­töön 50-luvun alivuokralais­pakko, niin saamme koko Suomen kansan nyky­isi­in asun­toi­hin kehä ykkösen sisäpuolelle.

  38. Juk­ka Heikki­nen: Helsingis­sä on riit­tävästi asuntoja — - 

    Asun­to­jen hin­tata­so Helsingis­sä antaisi ymmärtää ihan muu­ta. Ker­ropa, mik­si ne asun­not ovat Helsingis­sä niin kalli­ita, jolleivät sik­si, että niitä on liian vähän.

    Helsin­gin seudun väk­iluku kas­vaa joka tapauk­ses­sa lähivu­osikym­meninä vähin­tään yhden tam­pereel­lisen ver­ran. Jos asun­to­ja ei kaavoite­ta ja raken­neta Helsinki­in, ne raken­netaan ympäryskun­ti­in. Nämä ovat vaihtoehdot.

    Muuten, kun Helsingis­sä uudet asun­not joka tapauk­ses­sa mak­sa­vat tolkut­to­mia sum­mia, mik­sei niihin raken­nuskus­tan­nuk­si­in voisi kaataa vähän enem­män rahaa. Esimerkik­si pain­ovoimainen ilman­vai­h­to ja kun­nol­lisen vahvuiset seinät ovat per­in­teisiä ratkaisu­ja, joista on luovut­tu lähin­nä kus­tan­nussäästö­jen vuok­si, ja jot­ka paran­taisi­vat asum­isvi­ihtyvyyt­tä (sisäil­ma on koneel­lis­es­ti ilman­vai­hde­tus­sa talos­sa läh­es väk­isinkin huonom­pi). Jos asun­noista joutuu mak­samaan yli 4000 euroa neliöltä, voisi kuvitel­la että osan rahas­ta voisi kaataa siihen että taloista tehtäisi­in oikeasti laadukkaampia.

    (Joo joo, tiedän, kus­tan­nussäästö nois­sa syn­tyy siitä että koneelli­nen ilman­vai­h­to ja ohuet seinät vapaut­ta­vat ker­rosalas­ta “hyö­tykäyt­töön” suurem­man osan. Mut­ta silti vähän har­mit­taa että oikeasti hyviä ker­rostaloa­sun­to­ja ei ole enää mon­een vuosikymme­neen tehty uusia.)

  39. Tapio Pel­to­nen: Asun­to­jen hin­tata­so Helsingis­sä antaisi ymmärtää ihan muu­ta. Ker­ropa, mik­si ne asun­not ovat Helsingis­sä niin kalli­ita, jolleivät sik­si, että niitä on liian vähän.

    Asun­to­jen määrän kasvu on Helsingis­sä ollut viime vuosikym­meninä kak­si ker­taa nopeam­paa kuin asukaslu­vun kasvu. Kysyn­tää onkin hallinnut luot­tokan­nan kasvu pikem­min kuin epä­suh­ta tar­jon­nan ja kysyn­nän osalta ostoko­htei­den määrässä. Luot­tokan­ta on kas­vanut yli kolminker­tais­es­ti 2000-luvul­la. Kun myyjil­lä on tieto siitä, että osta­jil­la on mah­dol­lisu­us saa­da lainaa entistä enem­män, syn­tyy feed­back, joka nos­taa hin­to­ja sel­l­aise­naan. Rahoi­tus­markki­nat ovat myös tietois­es­ti pyrki­neet lainakan­nan nostoon.

    Oleel­lista onkin asun­to­lain­o­jen rajoit­ta­mi­nen lainaverol­la, lainara­joit­teil­la tai, kuten pro­fes­sori Steve Keen on ehdot­tanut, myön­net­ty­jen asun­to­lain­o­jen sit­o­mi­nen asun­non vuokratuot­toon esim. 10 vuo­den ajalta.

    Vihreän aat­teen tulee aset­taa rak­en­t­a­mi­nen eko­haitallisek­si teok­si, jota tulee verot­taa tai muuten ran­gaista. Pohjoisil­la lev­eysasteil­lamme rak­en­tamisen tuo­mat läm­mite­tyt lisäkuu­tiot ovat globaal­isti ajatellen eri­tyisen rangaistavia.

    Edel­lä kri­ti­soiti­in tätä sil­lä, että palaisimme näin ahtaaseen alivuokralaisas­umiseen. Näin ei suinkaan ole. Helsin­gin seudul­la asukaslu­vun kasvu edel­lyt­tää vain noin 4000 uuden asun­non rak­en­tamista. Min­ua eri­tyis­es­ti har­mit­taa, että vihreät ovat kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nis­sa sys­temaat­tis­es­ti olleet hyväksymässä asun­tokaavoitus­ta ilman mitään kon­trol­lia sen kokon­ais­tarpeelle tai ener­gian ja päästö­jen hal­li­nalle, vaik­ka kaavoitus­ta on vas­tustet­tu mielip­iteis­sä ja muis­tu­tuk­sis­sa. Eikö nimeno­maan vihreän liik­keen tulisi voimakkaim­min vas­tus­taa rakentamista.

    1. Juk­ka Leskinen.
      Kun noi­ta läm­mitet­täviä neliötä asukas­ta kohden on Helsin­gin ulkop­uolel­la paljon enem­män, eikä sil­loin sin­un lähtöäko­hdis­tasi kat­soan ole suo­ranainen ekoteko muut­taa asumaan ahtaasti Helsinkiin?

  40. Mikäli Juk­ka Heikki­nen on aidosti huolis­saan lisärak­en­tamis­es­ta tääl­lä kylmässä pohjo­las­sa, niin suurin eko­rikos ole lisääntyä? 

    Eikö ihmisiä pitäisi kan­nus­taa muut­ta­maan Helsinki­in ahtaisi­in neliöi­hin? Laite­taan vaik­ka sitä enem­män veroa mitä pohjoisem­mas­sa asuu…

    Ps. Oletkos Heik­ki se sama henkilö joka jät­ti tämän Kalasa­ta­man kiusaamis­mielessä teh­dyn kaavavalituksen?

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Juk­ka Leskinen.
    Kun noi­ta läm­mitet­täviä neliötä asukas­ta kohden on Helsin­gin ulkop­uolel­la paljon enem­män, eikä sil­loin sin­un lähtöäko­hdis­tasi kat­soan ole suo­ranainen ekoteko muut­taa asumaan ahtaasti Helsinkiin?

    Asukas­ta kohti käytet­ty läm­mi­ty­sen­er­gia ei suuresti eroa Helsin­gin tai sen ulkop­uolis­ten aluei­den välil­lä (kokon­aisen­er­gian kulu­tuk­sen osalta tilanne on jopa suo­tu­isampi Helsin­gin seudun ulkop­uolel­la). Oleel­lista on rajoit­taa rak­en­tamista ja raken­nus­neliöi­den määrän lisäämistä yli sen minkä väestön määrä kas­vaa. Nimeno­maan Helsin­gin seudul­la jälkim­mäistä sään­töä riko­taan kaavako­r­vausten ja maan myyn­ti­t­u­lo­jen kas­vat­tamisek­si. En ymmär­rä, mik­si Vihreät eivät ole vas­tus­ta­neet rak­en­tamisen lisäämistä, mikä on suurin syypää ener­gian kulu­tuk­sen ja kasvi­huonepäästö­jen kasvu­un Helsingissä.

    1. Juk­ka Heikkinen
      Helsin­gin ja muun Suomen läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­lu­vut riip­pu­vat täysin siitä, miten arvioidaan kaukolän­m­mön (sähkön­tuotan­non jäteläm­pöä) merk­i­tys ja miten arevotamme sähköläm­mi­tys­tä. Itse suos­inh mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta (myös hin­tamekanis­mi ajat­telee nän) Jos helsinkiläiset sulk­i­si­vat voimalaitok­sen­sa ja käyt­täi­sivät ener­giaa samal­la taval­la kuiun muu Suo­mi, pri­maariener­gian kulu­tus nousisi huo­mat­tavasti samoin kuin kasvihuonepäästöt.

      Aja­tus, että kaupun­ki voisi estää kaavoituk­sel­la asum­isväljyy­den kasvun, sisältää väärinkäsi­tyk­sen. Ei kau­poun­ki voi päät­tää, mon­tako ihmistä mis­säkin asun­nos­sa asuu.

  42. Ode:

    Jos helsinkiläiset sulk­i­si­vat voimalaitok­sen­sa ja käyt­täi­sivät ener­giaa samal­la taval­la kuiun muu Suo­mi, pri­maariener­gian kulu­tus nousisi huo­mat­tavasti samoin kuin kasvihuonepäästöt.

    Ode, kyl­lä me maal­lakin olemme ymmärtäneet kaukoläm­mön ja eri­tyis­es­ti yhteis­tuotan­non edullisu­u­den. Min­ul­la ei heti tule mieleen 50000 asukkaan kaupunkia, jos­sa ei olisi CHP-laitos­ta tuot­ta­mas­sa val­taosan kaukoläm­nöstä. Pienem­mis­sä taa­jamis­sa (entiset kirkonkylät) on myös yleen­sä kaukoläm­pöjär­jestelmä (usein hakelämpölaitos).

    Ei Helsin­gin kaukoläm­pöjär­jestelmä poikkea merkit­tävästi keskimääräi­sistä Suomen taa­jamista pait­si tuotan­non CO2-päästöil­lä jot­ka ovat Helsingis­sä muu­ta maa­ta korkeam­mat. Sor­ry hal­pa heit­to, mut­ta en voin­ut vastustaa 🙂
    Helsin­gin ulkop­uolel­la on enem­män met­sähaket­ta ja mustal­ipeää yhteis­tuotan­to­laitok­sis­sa poltet­tavak­si, eikä sitä toki kan­na­ta lähteä Helsinki­in rah­taa­maan rekoil­la vain luku­jen kaunistamiseksi.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Juk­ka Heikkinen
    Helsin­gin ja muun Suomen läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­lu­vut riip­pu­vat täysin siitä, miten arvioidaan kaukolän­m­mön (sähkön­tuotan­non jäteläm­pöä) merk­i­tys ja miten arevotamme sähköläm­mi­tys­tä. Itse suos­inh mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta (myös hin­tamekanis­mi ajat­telee nän) Jos helsinkiläiset sulk­i­si­vat voimalaitok­sen­sa ja käyt­täi­sivät ener­giaa samal­la taval­la kuiun muu Suo­mi, pri­maariener­gian kulu­tus nousisi huo­mat­tavasti samoin kuin kasvihuonepäästöt.

    Aja­tus, että kaupun­ki voisi estää kaavoituk­sel­la asum­isväljyy­den kasvun, sisältää väärinkäsi­tyk­sen. Ei kau­poun­ki voi päät­tää, mon­tako ihmistä mis­säkin asun­nos­sa asuu.

    Raken­nuskan­nan 1–2 % vuo­tu­inen kasvu selit­tää 40 % Suomen ener­gianku­lu­tuk­sen kasvus­ta vuosien 1990 ja 2012 välil­lä. Itse rak­en­t­a­mi­nen kulut­taa raken­nuk­sen 7–15 vuo­den käytön ver­ran ener­giaa. Luop­umal­la asun­to­jen, varas­to­jen ja liike- ja toim­i­tilo­jen nykyis­es­tä uud­is­rak­en­tamis­es­ta (johon kaupung­in­val­tu­ute­tu­il­la on täy­det val­tu­udet) Helsin­ki vähen­täisi rak­en­tamis­es­ta koitu­via päästöjä vajaal­la ton­nil­la (CO2-ekv) asukas­taan kohden, saman ver­ran kuin Helsin­gin koko tie- ja kat­uli­iken­teen lopet­ta­mi­nen vähen­täisi päästöjä.

    Kaukoläm­pöä on vaikea tuot­taa pienipäästöis­es­ti asu­tusalueille. Pien­talois­sa (haja-asu­tusalue tai pienet taa­ja­mat) läm­mi­ty­sen­er­gian päästö­jen alen­tamiselle on suurem­pi poten­ti­aali (läm­pöpumput, uusi­u­tu­vat, etc) kuin kaukoläm­pöpo­h­jaisil­la tiivi­il­lä ker­rostaloalueil­la. Kaukoläm­mölle omi­nais­päästöt 10000 kWh läm­mi­tys­tarpeelle ovat 2,2 ton­nia hiilid­iok­sidia kun esimerkik­si läm­pöpumpuil­la 0.7–1.3 tonnia. 

    On tietysti tot­ta, että läm­mi­tys­tarveluku­jen kun­tak­er­toimet suo­si­vat Helsinkiä, mut­ta ei se ole peruste yli­rak­en­taa Helsinkiä, jot­ta muual­la asu­vat saadaan siir­ret­tyä Helsinkiin.

    1. Kaukoläm­pöä on vaikea tuot­taa pienipäästöis­es­ti asu­tusalueille. Pien­talois­sa (haja-asu­tusalue tai pienet taa­ja­mat) läm­mi­ty­sen­er­gian päästö­jen alen­tamiselle on suurem­pi poten­ti­aali (läm­pöpumput, uusi­u­tu­vat, etc) kuin kaukoläm­pöpo­h­jaisil­la tiivi­il­lä ker­rostaloalueil­la. Kaukoläm­mölle omi­nais­päästöt 10000 kWh läm­mi­tys­tarpeelle ovat 2,2 ton­nia hiilid­iok­sidia kun esimerkik­si läm­pöpumpuil­la 0.7–1.3 tonnia. 

      Tämä on ker­takaikkises­ti väärin las­ket­tu. Siinä on käytet­ty sähkön tuotan­non päästöinä keskiar­voa ja uno­hdet­tu, että jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä VIIMEISTÄ voimalaitos­ta. Jos sähköläm­mi­tyk­selle las­ke­taan osa jopa van­han vesivoiman sähköstä, joudu­taan olet­ta­maan, että tuo van­ha vesivoima jäisi käyt­tämät­tä ilman sähkölämmitystä.
      Edelleen yhteis­tuotan­nos­sa on läm­mön osalle pan­tu osu­us voimalaitok­sen kokon­ais­polt­toaineen kulu­tuk­ses­ta jol­lain hatus­ta vedetyl­lä ker­toimel­la. Oikea ker­roin saadaan siitä, että voimalaitos kor­vaa sitä viimeistä voimalaitos­ta (tai siis sul­je­tu­ista voimalaitok­sista ensim­mäistä käyn­nistyvää) eli käytän­nössä lauhde­voimalaitos­ta. Vastapainevoimalan sähköhyö­ty­suhde on vähän heikom­pi kuin hyvän lauhde­voimalan. Tästä aiheutu­va polt­toaineen tarve tulee laskea kaukoläm­mön taakaksi.
      Koko maa­ta ajatellen kaukoläm­mön tuotan­to­tapo­ja on eri­laisia, mut­ta Helsin­gin osalta tulee käyt­tää Helsin­gin luku­ja. Kaukokylmän tuot­ta­mi­nen lisää osaltaan myös kaukoläm­mön edullisu­ut­ta ja vähäpäästöisyyttä.
      Myön­nän, että lisään­tyväl­lä sähkönkäytöl­lä on osu­ut­ta ydin­voiman tuotan­toon. Niin­pä laskel­ma muut­tuu vähän, jos Olk­ilu­o­to 3 joskus valmistuu.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on ker­takaikkises­ti väärin las­ket­tu. Siinä on käytet­ty sähkön tuotan­non päästöinä keskiar­voa ja uno­hdet­tu, että jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä VIIMEISTÄ voimalaitos­ta. Jos sähköläm­mi­tyk­selle las­ke­taan osa jopa van­han vesivoiman sähköstä, joudu­taan olet­ta­maan, että tuo van­ha vesivoima jäisi käyt­tämät­tä ilman sähkölämmitystä.
    Edelleen yhteis­tuotan­nos­sa on läm­mön osalle pan­tu osu­us voimalaitok­sen kokon­ais­polt­toaineen kulu­tuk­ses­ta jol­lain hatus­ta vedetyl­lä ker­toimel­la. Oikea ker­roin saadaan siitä, että voimalaitos kor­vaa sitä viimeistä voimalaitos­ta (tai siis sul­je­tu­ista voimalaitok­sista ensim­mäistä käyn­nistyvää) eli käytän­nössä lauhdevoimalaitosta. 

    Päästölasken­nas­sa (ns. alloikoin­nis­sa) ei tulisi käyt­tää exer­gia­suhtei­ta eikä amerikkalaiseen tyyli­in hyö­dyn­jakomenetelmiä eikä sen koom­min reser­vivoima­la­pe­ri­aat­tei­ta. Ts. jos Helsin­gin yhteis­tuotan­tovoimalaitok­set tuot­ta­vat 50 % läm­pöä, 40 % sähköä, ja 10 % harakoille on kaukoläm­mön päästöo­su­us n. 56 % laitosten päästöistä noin karkeasti. Laitok­set itse pystyvät laske­maan tarkem­min kunkin ener­giala­jin todel­lisen päästöosuuden.

    Helsin­gin CO2-vuosir­a­porteis­sa käytetään hyö­dyn­jakomenetelmää, jon­ka ansios­ta kaukoläm­mön päästöo­su­us yhteis­tuotan­non päästöistä on reilusti alle puo­let. Silti raportin tulosten mukaan Helsin­gin kaukoläm­mi­tyk­sen päästöt häviävät (ovat merkit­tävästi suurem­mat kuin) pienem­pi­en kun­tien eril­lis­läm­mi­tys­ten päästöille. Kun tulok­set vielä kor­jataan kun­tako­htaisil­la läm­mi­tys­tarvelu­vuil­la, Helsin­ki on hän­nän huip­pu ja varsi­nainen mus­ta savut­ta­ja. Ja palaa­mal­la ener­gia­pe­rusteiseen allokoin­ti­in, tilanne Helsin­gin osalta on jo todel­la ikävä.

    Hake on “päästötön­tä” ja maaläm­mön sähkön­tarve on vain kol­ma­sosa nor­maalin sähköläm­mi­tyk­sen tarpeesta. Helsin­gin voimalat käyt­tävät kivi­hi­iltä ja maakaa­sua. Niis­sä tuskin koskaan voidaan käyt­tää bio­mas­so­ja tai muu­ta uusiutuvaa.

    Kos­ka keskustelemme siitä, onko järkevää lisätä Helsin­gin raken­nusvolyymia suurkaupungis­tu­mal­la ja keskit­tämäl­lä asu­tus­ta raken­nusten ener­gian kulu­tuk­sen ja päästö­jen kannal­ta, on ongel­maa edel­lis­ten fak­to­jen poh­jal­ta tarkastelta­va globaali­na opti­moin­tion­gel­mana, jos­sa muun muas­sa kaukoläm­mön, sähköläm­mön, muun läm­pö­tuotan­non ja sähkön tuotan­to on jaet­ta­va eri­lais­ten asum­is­muo­to­jen ja kulu­tusten (mukaan lukien teol­lisu­us ja palve­lut) välille rajoit­teel­la, että koko ener­gian tuotan­non hyö­ty­suhde on vaik­ka 90 %. Havaitaan, että niin kauan kun yhteis­tuotan­nolli­nen kaukoläm­pö on suurkaupungis­tu­mises­sa ain­oa vai­h­toe­hto ja niin kauan kun yhteis­tuotan­to käyt­tää päästöisimpiä polt­toainei­ta, ei keskit­tämiselle ole perusteita.

    Toisaal­ta esim. pelkkään maaläm­pöön perus­tu­vainen eril­lis­tuotan­toinen hajautet­tu asun­torakenne on opti­moin­nis­sa vaikea toteut­taa, kos­ka sähkön­tuotan­nos­sa syn­tyvä läm­pö tulisi käyt­tää jos­sain. Kos­ka eril­lis­läm­mit­teinen maaläm­pö kuitenkin kolminker­tais­taa käyte­tyn sähköen­er­gian, sähkön tuotan­nos­sa käytet­ty polt­toaine todel­lisu­udessa käytetään kokon­aan hyväk­si, joten se vas­taa yhteistuotantoa.

    Tarkem­pi ana­lyysi edel­lyt­tää teol­lisu­u­den ja palvelu­iden läm­pö- ja sähkö­tarpei­den huomioinnin. 

    Ts. ana­lyysi on tehtävä globaal­isti ei ener­giatuotan­non mar­gin­aale­ja tarkastellen.

Vastaa käyttäjälle Mikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.