Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.4.2012

Töö­lön kir­kon osa­ma­kaa­van lausun­not ja muistutus
Olen asias­sa esteel­li­nen vai­mo­ni luot­ta­mus­toi­mien vuok­si. Suo­jel­lun kir­kon vie­reen suun­ni­tel­laan nykyis­tä suu­rem­paa seu­ra­kun­ta­sa­lia. Naa­pu­ri­ta­lo vas­tus­taa, mut­ta lausun­non puol­ta­vat. Kaa­vaa ei esi­te­tä muis­tu­tuk­sen vuok­si muutettavaksi.

Kala­sa­ta­man kaa­van lausunnot
Kaa­vas­ta ei ole teh­ty yhtään muis­tu­tus­ta(!) Yksi han­ket­ta arvos­te­le­va kir­ja on lähe­tet­ty ja sekin myöhässä.
Kaa­vaan teh­dään suu­ri mää­rä pie­niä tar­kis­tuk­sia, joil­la vai­ku­te­taan jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lei­hin, meluun, tuu­li­suu­teen ja muu­hun sellaiseen.

Tämä mas­sii­vi­nen han­ke on yhteis­suun­nit­te­lua. Raken­nut­ta­ja on teh­nyt suun­ni­tel­mat vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa viras­ton vir­ka­mies­ten kans­sa ja ne kir­joi­te­taan kaa­vak­si. Näin se pitää teh­dä, mut­ta kovin köm­pe­löä tämä on. Ongel­ma­na on, että suun­nit­te­lu­kil­pai­lun voit­ta­neen ei tar­vit­se toteut­taa han­ket­ta nii­den pii­rus­tus­ten mukaan, joil­la kil­pai­lu on voi­tet­tu. Täy­del­li­sen oha­rin estä­mi­sek­si kaa­va mii­noi­te­taan yksi­tyis­koh­tai­sil­la mää­räyk­sil­lä, jot­ka yrit­tä­vät pakot­taa esi­te­tyn suun­ni­tel­man toteut­ta­mi­seen. Oli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa, jos kau­pun­ki voi­si sopia hank­kees­ta raken­nut­ta­jan kans­sa sii­tä, että esi­te­tyt pii­rus­tuk­set oli­si­vat osa sopi­mus­ta. Raken­nus­lu­paa ei tuli­si, ellei sopi­muk­ses­sa pysytä.

Mut­ta on hui­kea suun­ni­tel­ma. Jäl­ki­pol­vet joko kiroa­vat tai kiittävät.

Kala­sa­ta­man liikennesuunnitelma
Lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma meni uusik­si, kun pää­tet­tiin raken­taa Sör­näis­ten tun­ne­li. Her­man­nin ran­ta­ties­tä tulee 41 met­riä leveä. Kii­tos­ta voi antaa sii­tä, että pyö­räi­lyä var­ten on pyö­rä­kais­tat, eikä yhdis­tet­tyä koi­ran­ta­lu­tus- ja pyö­rä­tie­tä. Rati­koi­den suo­ja­na on ero­tus­kais­ta, jon­ka vuok­si kapea ratik­ka­kais­ta (6m) hyväk­syt­tä­kööt, mut­ta pitää­kö ero­tus­kais­tan olla perä­ti nel­jä met­riä leveä? Met­ri riit­täi­si, niin saa­tai­siin katu kuusi met­riä kapeam­mak­si. Ero­tus­kais­ta on kiusal­li­ses­ti auto­kais­tan levyinen.

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.4.2012”

  1. Miten tuo Her­man­nin ran­ta­tien ero­tus­kais­ta käy­te­tään? Istu­te­taan­ko sii­hen pui­ta? Puut yleen­sä ovat parin vuo­si­kym­me­nen jäl­keen vai­kei­ta pois­taa­kaan, jos pel­ko­na on, että auto­kais­tan levyi­nen ero­tus­kais­ta on varaus uudel­le autokaistalle.

    Google Map­sis­ta arvioi­sin, että Mäke­län­ka­dun puu­ri­vi on noin 2 met­riä leveä. Sen ver­ran se ero­tus­kais­ta nyt aina­kin sai­si olla.

    Mitä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa “pää­tet­tiin raken­taa Sör­näis­ten tunneli”?

    1. Vii­me vuon­na pää­tet­tiin. Tai siis kaa­vaa muu­tet­tin niin. Enää puut­tu­vat rahat. ne saa kluit­gen­kin hyvim tun­ne­lin syn­nyt­tä­mäs­tä rakennusoikeudesta.

  2. Rati­koi­den suo­ja­na on ero­tus­kais­ta, jon­ka vuok­si kapea ratik­ka­kais­ta (6m) hyväk­syt­tä­kööt, mut­ta pitää­kö ero­tus­kais­tan olla perä­ti nel­jä met­riä leveä?

    Aina­kaan tar­vit­se valit­taa että on lii­an kapeat. 🙂
    Se poik­ka­ri mis­sä on merk­kit­ty 4m leveä ero­tus on pysä­kin jat­koa, joka on sen saman 4m leveä. Vähän niin kuin Haka­nie­mes­sä­kään se koko lai­tu­ri ei var­maan viral­li­ses­ti ole lai­tu­ria, mut­ta ei sitä ole mie­le­käs­tä kaven­taa päis­sä. Sen saman 4m medi­aa­nin sisäl­lä on poh­joi­sem­pa­na ajo­lius­kat tunneliin.

    Todet­ta­koon jäl­leen ker­ran, kun­nes tämä­kin joten­kin toteuk­ses­sa rys­sit­tään, että tuo Kala­sa­ta­man ratik­ka- ja bus­si­py­säk­ki on jok­seen­kin tar­kal­leen sitä mitä vaih­to­py­säk­kien pitä­ni­si olla. Siel­lä on lasi­ka­te parin ker­rok­sen kor­keu­des­sa, suo­raan liu­ku­por­taat ylös met­ron, kun­non omat lai­tu­rit bus­seil­le ja rati­koil­le. Saat­to­pai­kat autoil­le ja leve­tä jal­ka­käy­ty­vät. tak­si­tolp­pa, fil­la­ri­kais­tat. Reu­nal­la katu­ta­sos­sa Kala­sa­ta­man kes­kus toi­se­lal puo­lel­la, eli se on taval­laan pie­ni katet­tu kadunpätkä.

    Mak­saa­han tuo ja se on mel­kein Man­ner­hei­min­tien levyi­nen, mut­ta kun se on hyvä.

  3. Sii­tä kes­kuk­ses­ta noin yleen­sä, Otson huo­mio että Cor­busie­rin ajois­ta “Edis­tys on tuo­nut meil­le väri­ku­vat ja ulok­keet jul­ki­si­vuis­sa” on kyl­lä pure­va. Kuvien kera, http://lautakunnassa.blogspot.com/2012/02/rengaslukko-ja-corbusier-ytlk-722012.html

    Mä sanoi­sin näin: Sin­ne nyt pää­tet­tiin teh­dä osta­ri ja tor­ne­ja. Minus­ta osta­rit ja tor­nit istuu kes­ki­mää­rin huo­nos­ti kau­pun­kiin, kos­ka ne tuot­taa ikä­vää katua eli kau­pun­kia, mut­ta nois­ta läh­tö­koh­dis­ta tulos vai­kut­taa hyväl­tä. Miten tämän nyt sit­ten ottaa.

    Tont­ti­te­hok­kuus muu­ten 2,0, ihan nor­maa­lil­la umpi­kort­te­lil­la 3,0. Joo, sii­tä menee mota­ri ja jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu läpi eri tasois­sa, mut­ta sil­ti ei nää tor­nit mikään patent­ti­rat­kai­su kaa­voi­tus­te­hok­kuu­teen ole.

    Joka tapauk­ses­sa sin­ne Barad-dûrin katol­la pitäi­si saa­da lie­keh­ti­vä sil­mä. Vie­lä­kö ker­kiäi­si huo­maut­taa täs­tä puutteesta?

  4. Kat­soin juu­ri YLE Aree­nas­ta A‑talkin, jos­sa Vil­le Nii­nis­tö lausui sano­ja kes­ki­tet­ty­jä jät­ti­voi­ma­loi­ta vas­taan ja hajau­te­tun säh­kön­tuo­tan­non puo­les­ta. Vas­taa­vaa litur­gi­aa on yksi ja toi­nen yrit­tä­nyt pitää yllä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun alal­la, mut­ta tek­no­kra­tian luva­tus­sa maas­sa näh­tä­väs­ti teh­dään Olki­luo­to kol­mo­nen ja Kala­sa­ta­man kes­kus. Suu­ri on kaunista.

    Suun­ni­tel­ma näyt­tää suun­nil­leen sil­tä kuin raken­nusin­si­nöö­ri oli­si ris­teyt­tä­nyt Kam­pin kes­kuk­sen Meri­haan kans­sa ja syöt­tä­nyt vas­ta­syn­ty­neel­le reip­paan annok­sen ste­roi­de­ja ja yhden moot­to­ri­tien. Osta­rin hal­ki mene­vä rai­tio­tie on kyl­lä­kin sii­nä mie­les­sä kii­tet­tä­väs­ti suun­ni­tel­tu, että osta­rin käy­tä­vä on näh­däk­se­ni rai­tio­tien kans­sa tasos­sa ja katu jat­kuu kes­kuk­sen molem­mil­la puo­lil­la edel­leen samas­sa tasos­sa. Ihan oikean ostos­ka­dun syn­ty­mi­nen on siis aina­kin mah­dol­lis­ta, tosin naa­pu­ri­ta­lot­kaan eivät tai­da olla ihan pie­niä ja noi­den lii­ke­ti­lo­jen vuo­kria mak­sa­ne­vat samat ket­ju­myy­mä­lät joi­ta on joka ostarissa.

  5. tpyy­luo­ma:

    Joka tapauk­ses­sa sin­ne Barad-dûrin katol­la pitäi­si saa­da lie­keh­ti­vä sil­mä. Vie­lä­kö ker­kiäi­si huo­maut­taa täs­tä puutteesta?

    Ei kun se heli­kop­te­ri­kent­tä kan­nel­le sin­ne tor­nien ylle! Sii­tä vois teh­dä hämä­hä­kin muo­to­sen, jal­ko­ja­kin kun oli­si sopi­vas­ti kah­dek­san. Sit meil­lä ois Barad-dûr ja Luki­ta­rin luo­la, Kala­sa­ta­man nimen vois vaih­taa saman tein Mordoriksi.

  6. tpyy­luo­ma: Mä sanoi­sin näin: Sin­ne nyt pää­tet­tiin teh­dä osta­ri ja tor­ne­ja. Minus­ta osta­rit ja tor­nit istuu kes­ki­mää­rin huo­nos­ti kau­pun­kiin, kos­ka ne tuot­taa ikä­vää katua eli kau­pun­kia, mut­ta nois­ta läh­tö­koh­dis­ta tulos vai­kut­taa hyväl­tä. Miten tämän nyt sit­ten ottaa.

    Oli kysees­sä sit­ten Kamp­pi, Ara­bian­ran­ta, Kes­ki-Pasi­la tai Kala­sa­ta­ma, ainoa mitä kek­si­tään, on kaup­pa­kes­kus. Kos­ka vii­mek­si on esi­mer­kik­si raken­net­tu perin­tei­nen tava­ra­ta­lo suo­ma­lai­seen kau­pun­kiin? Stock­mann tekee nii­tä kyl­lä Venä­jäl­le. Ja kos­ka kaup­pa­kes­kuk­set kaa­voi­te­taan yhteis­työs­sä sijoit­ta­jien kans­sa, ei esim. Kala­sa­ta­maan saa tul­la lii­kaa kivi­jal­ka­liik­kei­tä, ettei­vät ne söi­si kaup­pa­kes­kuk­sel­ta asiak­kai­ta; tai Espoos­sa Kei­la­nie­meen ei tule lii­kaa kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta, kos­ka asiak­kaat halu­taan Tapiolaan…

  7. Osmo, kir­joi­tuk­se­si Kala­sa­ta­mas­ta kuvaa koko ongel­man. (Maa­mii­na kysy­mys muu­ten tyrit­tiin, joten se on kiel­let­tyä! 🙁 Ette voi mii­noit­taa kaa­vaa.) Kuvaat, mihin vää­rä kaa­voi­tus- ja tont­ti­ja­ko­po­li­tiik­ka johtaa.

    Jos Kala­sa­ta­mas­ta oli­si halut­tu laa­du­kas asui­na­lue, joka vas­taa kau­pun­ki­lais­ten toi­vei­ta, oli­si koko pro­ses­si hoi­det­tu toisin:
    — kau­pun­gin vir­ka­mies oli­si kaa­voit­ta­nut alueen
    — tiuk­kaan ruu­tu­kaa­vaan ja kuu­teen ker­rok­seen, jon­ka jälkeen
    — ton­tit oli­si myy­ty perus­tet­ta­vien yhtiöi­den lukuun.

  8. tpyy­luo­ma:
    Tont­ti­te­hok­kuus muu­ten 2,0, ihan nor­maa­lil­la umpi­kort­te­lil­la 3,0. Joo, sii­tä menee mota­ri ja jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu läpi eri tasois­sa, mut­ta sil­ti ei nää tor­nit mikään patent­ti­rat­kai­su kaa­voi­tus­te­hok­kuu­teen ole. 

    Kyse on alue­te­hok­kuu­des­ta, ja se on 2,2. Joh­tuu pää­osin sii­tä, että kaa­va­muu­to­sa­lu­ees­sa on lii­ken­nea­luet­ta 80%, sii­hen kun kuu­luu pit­kät pät­kät pelk­kää katua var­si­nai­ses­ta kes­kuk­ses­ta län­teen ja poh­joi­seen. Kes­ki­mää­räi­nen kort­te­li­te­hok­kuus asuin- ja lii­ke­kort­te­leis­sa on noin 12, eli aika pal­jon nor­mi­kau­pun­kia enemmän.

    Kyl­lä tuos­sa kala­sa­ta­man kes­kuk­ses­sa on tehok­kuus koh­dil­laan, mil­tä se sit­ten jalan­kul­ki­jan sil­min tun­tuu on vai­kea sanoa.

  9. tpyy­luo­ma: Minus­ta osta­rit ja tor­nit istuu kes­ki­mää­rin huo­nos­ti kau­pun­kiin, kos­ka ne tuot­taa ikä­vää katua eli kau­pun­kia, mut­ta nois­ta läh­tö­koh­dis­ta tulos vai­kut­taa hyvältä.

    Ja kun tuo läh­tö­koh­ta on “eri­ta­so­me­lua­lue hyö­ty­käyt­töön” ei kovin ihmeel­lis­tä kau­pun­kia ulko­ti­loi­hin voi odot­taa­kaan. Sisä­ti­loi­hin koh­dis­tuu enem­män odo­tuk­sia, vähän kuin Cana­ry Whar­fis­sa jos­sa pos­ke­ton­ta ulko­mit­ta­kaa­vaa kom­pen­soi­daan ihmi­sen kokoi­sil­la sisäkaduilla.

    Kala­sa­ta­man kes­kei­sin arvo on sama kuin Pasi­lan eli että sen toi­min­not eivät ole kes­kus­tas­sa. Ja ase­mien ympä­ris­tön teho­kas hyö­dyn­tä­mi­nen on aina hyvä asia.

  10. Toi­vot­ta­vas­ti suun­ni­tel­miin lai­te­taan myös raken­nut­ta­jal­le pak­ko tuot­taa tuol­lais­ta aurin­kois­ta sää­tä ympä­ri vuo­den. Muu­ten taas on puh­das­ta kusetusta.

  11. Teek­ka­ri, kii­tos kor­jauk­ses­ta, mut­ta alue­te­hok­kuus 2 on ihan nor­maa­lia kan­ta­kau­pun­kia. Eli kun tila menee katui­hin, niin kor­keus­kaan ei asi­aa niin kau­heas­ti muuta.

  12. Mä tuo­ta kaa­vaa kat­se­lin ja sel­lais­ta jäin miet­ti­mään, että mitä reit­tiä tuos­sa on aja­tel­tu Kulos­aa­ren sil­lal­ta saa­pu­van jalan­kul­ki­jan tai pyö­räi­li­jän mat­kan jat­ku­van? Esi­mer­kik­si osta­rin kiinnioloaikana. 

    Jat­ku­vat­ko pyö­rä­kais­ta ja jal­ka­käy­tä­vä myös tuon­ne kan­nen alle? (Eihän se muka­vaa lii­ken­neym­pä­ris­töä ole, mut­ta ei aina­kaan tart­tis kier­tää jär­kyt­tä­vää mat­kaa, jos on läpikulkumatkalla.)

    Sitä ehkä kan­nat­taa kysel­lä hiu­kan vie­lä ja miet­tiä voi­si­ko teh­dä nykyis­tä paremmin.

  13. Mik­ko Säre­lä: Mä tuo­ta kaa­vaa kat­se­lin ja sel­lais­ta jäin miet­ti­mään, että mitä reit­tiä tuos­sa on aja­tel­tu Kulos­aa­ren sil­lal­ta saa­pu­van jalan­kul­ki­jan tai pyö­räi­li­jän mat­kan jat­ku­van? Esi­mer­kik­si osta­rin kiin­nio­loai­ka­na. Jat­ku­vat­ko pyö­rä­kais­ta ja jal­ka­käy­tä­vä myös tuon­ne kan­nen alle? (Eihän se muka­vaa lii­ken­neym­pä­ris­töä ole, mut­ta ei aina­kaan tart­tis kier­tää jär­kyt­tä­vää mat­kaa, jos on läpikulkumatkalla.)Sitä ehkä kan­nat­taa kysel­lä hiu­kan vie­lä ja miet­tiä voi­si­ko teh­dä nykyis­tä paremmin.

    Minus­ta sii­hen Kulos­aa­ren sil­lan vie­reen pitäi­si teh­dä uusi mata­lam­pi sil­ta käve­li­jöil­le ja pyö­räil­jöil­le, kun ei enää tar­vit­se iso­jen lai­vo­jen mah­tua ali. Ja ehkä ratik­ka­kis­kot kans­sa nol­la­jo­ke­ria varten.

    Jos nyt oikein radi­kaa­lik­si heit­täy­dy­tään, niin sem­moi­nen kes­kiai­kais­hen­ki­nen silta/katu jos­sa on sil­lal­la raken­nuk­sia toi­sel­la puolella.

  14. Kala­sa­ta­man rati­koi­den suo­ja­vyö­hyk­keet.. Nyky­ään suu­ri on kau­nis­ta. Mec­he­li­nin­ka­dun remon­tin tavoin, tilaa on. Mik­si käyt­tää tilaa vähän, kun saman asian voi teh­dä väl­jäs­ti, isos­ti. Neli­kais­tai­nen (2+2) katu 40km/h saa­daan hel­pos­ti kas­va­tet­tua moot­to­ri­tien mit­toi­hin, kun maa ei mak­sa mitään ja pee­siä saa jos­tain kaa­va­nor­meis­ta ja suo­jae­täi­syyk­sis­tä. Niin on taas ikä­vä koh­ta tuhot­ta­vaa Pasi­lan Veturitietä.

  15. Mik­ko Säre­lä:
    Mä tuo­ta kaa­vaa kat­se­lin ja sel­lais­ta jäin miet­ti­mään, että mitä reit­tiä tuos­sa on aja­tel­tu Kulos­aa­ren sil­lal­ta saa­pu­van jalan­kul­ki­jan tai pyö­räi­li­jän mat­kan jat­ku­van? Esi­mer­kik­si osta­rin kiinnioloaikana. 

    Itä­väy­läl­tä pitäi­si pääs­tä muka­vas­ti Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le, Her­man­nin ran­ta­tiel­le, Hämeen­tiel­le (ete­lään ja poh­joi­seen), Hesa­ril­le, Teol­li­suus­ka­dul­le ja Mäke­län­ka­dul­le ja tie­tys­ti päin­vas­toin. Mie­lel­lään vie­lä Itä­väy­län molem­pien puo­lien pyö­rä­teil­le, jom­mal­la kum­mal­la kun on ikä­vä tapa olla kiin­ni vuositolkulla. 

    Nykyi­sin pyö­rä­tiet las­keu­tu­vat mon­tun poh­jal­le, jos­sa pää­see odot­ta­maan lii­ken­ne­va­loi­hin, ja sit­ten nous­taan takai­sin mäen pääl­le, tai Hämeen­tien tasol­le, jos­ta sit­ten taas voi rul­la­ta alas ris­teyk­seen odot­te­le­maan… Kun­toi­li­jal­le kiva, pait­si että kun­toil­les­sa kan­nat­taa kier­tää Vanhankaupunginlahti.

  16. tpyy­luo­ma:
    Teek­ka­ri, kii­tos kor­jauk­ses­ta, mut­ta alue­te­hok­kuus 2 on ihan nor­maa­lia kan­ta­kau­pun­kia. Eli kun tila menee katui­hin, niin kor­keus­kaan ei asi­aa niin kau­heas­ti muuta.

    Tuol­lai­ses­ta kaa­va­muu­to­sa­lu­ees­sa on tur­ha las­kea alue­te­hok­kuuk­sia, ne kun riip­puu niin täy­sin sii­tä, miten alue raja­taan. Tuos­sa tapauk­ses­sa rajaus on teh­ty siten, että sii­nä on tämä kes­kuk­sen alue, ja sit­ten 300 met­riä pelk­kää moot­to­ri­tie­tä sui­ka­lee­na län­teen ja 160m pelk­kää katua poh­joi­seen. Eli samaan kaa­va­muu­tok­seen on ympät­ty mukaan katusuun­ni­tel­maa pit­käl­tä mat­kal­ta, joil­la ei ole mitään todel­lis­ta teke­mis­tä tämän kes­kuk­sen tuot­ta­man kau­pun­ki­ra­ken­teen kanssa.

    Vähän kuin las­ki­si ydin­kes­kus­tan tehok­kuut­ta rajaa­mal­la alu­een stock­man­nin kort­te­liin ja man­ner­hei­min­tien katua­lu­ee­seen erot­ta­jal­ta kias­maan: kyl­lä sii­nä­kin alue­te­hok­kuus jäi­si aika mata­lak­si, mut­ta saa­tu luku ei ker­toi­si todel­li­ses­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta yhtään mitään.

    Alue­te­hok­kuuk­sia las­ket­taes­sa pitää alu­eet raja­ta mie­lek­kääl­lä taval­la, ja alu­ee­seen liit­ty­mät­tö­miä läpi­kul­ku­tei­tä tulee tar­kas­tel­la hyvin varovaisesti.

  17. Mik­ko Säre­lä:
    Jat­ku­vat­ko pyö­rä­kais­ta ja jal­ka­käy­tä­vä myös tuon­ne kan­nen alle? (Eihän se muka­vaa lii­ken­neym­pä­ris­töä ole, mut­ta ei aina­kaan tart­tis kier­tää jär­kyt­tä­vää mat­kaa, jos on läpikulkumatkalla.) 

    Jos kat­sot myös itse raken­nus­komplek­sin poh­ja­piir­rok­sia ja poik­ki­leik­kaus­ta (liit­tee­nä kaa­van selos­tuso­sios­sa), niin vas­taus kysy­myk­see­si pal­jas­tuu. Kevyen lii­ken­teen reit­ti nousee ostos­kes­kuk­sen pääl­le ja näh­däk­se­ni Kulos­aa­res­ta tul­les­sa on pak­ko ensin nous­ta ylös viher­kan­nel­le ja siel­tä sit­ten las­keu­du­taan alas tuon­ne Juna­tien suuntaan.

    Pyö­räi­li­jän kan­nal­ta kes­kus on iso kei­no­te­koi­nen mäki. Koo­mi­nen piir­re on, että met­ro ja Itä­väy­lä pää­se­vät katon alle… Jalan­kul­ki­ja var­maan pää­see pui­kah­ta­maan sisäl­le kes­kuk­seen ja las­keu­tu­maan his­sil­lä maanpinnalle. 

    Pyö­rä­tien onne­ton sijain­ti on suun­ni­tel­man hei­koin osa. Muu­ten noin Plan­ning-mie­les­sä kes­kus on juu­ri oikeal­la pai­kal­la. Design-puo­leen en ota kan­taa, vaan toi­von paras­ta. Voi­han sii­tä tul­la aika hie­no­kin, ken tietää.

  18. Vil­le: Kos­ka vii­mek­si on esi­mer­kik­si raken­net­tu perin­tei­nen tava­ra­ta­lo suo­ma­lai­seen kaupunkiin? 

    Var­maan­kin Stock­mann Oulun Rotu­aa­ril­le kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Eipä noi­ta perin­tei­siä tava­ra­ta­lo­ja Suo­mes­sa tai­da enää olla juu­ri mui­ta kuin Stoc­kat ja Sokok­set ja ehkä vie­lä joku yksit­täi­nen paikallinen.

    Ja joo, ehdot­to­mas­ti puu­ri­vit erotuskaistoille.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kala­sa­ta­man kes­kus ei ole pelk­kä asuin­lä­hiö. Siel­lä on pal­jon ja ensi­si­jai­ses­ti työpaikkoja. 

    Koko Kala­sa­ta­maan muu­ten suun­ni­tel­laan vain 8000 työ­paik­kaa, kun Pasi­lan osal­ta puhu­taan 50 000 työ­pai­kas­ta. Mis­tä joh­tuu­nee näin mer­kit­tä­vä ero, kun muu­ten kui­ten­kin puhu­taan saman kokoi­sis­ta alueis­ta ja molem­mat hyvil­lä paikoilla?

    Luvut uut­ta hel­sin­kiä ‑sivuil­ta.

  20. Anna R: Eipä noi­ta perin­tei­siä tava­ra­ta­lo­ja Suo­mes­sa tai­da enää olla juu­ri mui­ta kuin Stoc­kat ja Sokok­set ja ehkä vie­lä joku yksit­täi­nen paikallinen.

    Eivät ne kau­pal­li­se­na kon­sep­ti­na ihan toi­mi­mat­to­mal­ta kui­ten­kaan vai­ku­ta, kuten eivät kivi­jal­ka­kau­pat­kaan. Noi­ta vain ei kaa­voi­te­ta, kun kaik­ki kau­pal­li­nen toi­min­ta kerä­tään kau­pun­gi­no­sit­tain tai laa­jem­mal­ti isoi­hin kaup­pa­kes­kuk­siin. Siel­tä sit­ten löy­ty­vät pik­ku­liik­keet, Stock­man­nit ja Sokok­set. Se on ymmär­ret­tä­vää, että kaup­pa halu­aa iso­ja yksi­köi­tä (logis­tiik­ka siir­re­tään asiak­kaal­le), mut­ta kaa­voit­ta­ja voi­si vähän olla skep­ti­sem­pi kehi­tyk­sel­le. Ehkä pitäi­si kehua Jan Vapaa­vuor­ta täs­sä yhteydessä…

  21. Kau­pan yksi­köi­den kool­la on aivan olen­nai­nen mer­ki­tys päi­vit­täi­sen asioin­ti­lii­ken­teen kul­ku­muo­toon. Jos kaup­pa on lähel­lä, sin­ne men­nään kävel­len tai pol­ku­pyö­räl­lä; jos kaup­pa on kau­ka­na — tai kaup­pa on lähel­lä mut­ta se on raken­net­tu niin, että sin­ne ei jär­ke­väs­ti voi men­nä kuin hen­ki­lö­au­tol­la — sin­ne men­nään henkilöautolla.
    Ostos­kes­kuk­sen pääl­le raken­net­tu­jen tor­nien asuk­kaat voi­vat käy­dä kau­pas­sa his­sil­lä, mut­ta jotain ker­too se, että kau­pun­kien kes­kus­tois­sa­kin kaup­pa­kes­kus­ten yhtey­teen on vält­tä­mä­tön­tä raken­taa sato­ja pysäköintipaikkoja…

  22. Spot­ti, minus­ta ase­man seu­tu­ja ei tule raken­taa tii­vis­tii, vaan ihan koko kau­pun­ki tulee raken­taa tii­viis­ti ja ase­mia pitää olla niin tiheäs­sä että ne pal­ve­lee koko kau­pun­kia. Täl­lai­sia ase­mia kut­su­taan pysäkeiksi.

    Teek­ka­ri, tot­ta kai kadut las­ke­taan alue­te­hok­kuu­teen mukaan, kun ne eivät ole mitään luo­jan luo­mia. Vesia­luei­ta esi­mer­kik­si ei pitäi­si las­kea jos tar­kas­tel­laan kaa­voi­tuk­sen tehok­kuut­ta, tosin nii­tä­kin voi täyttää.

    Katu­le­veys ja raken­nus­kor­keus liit­tyy toi­siin­sa, mitä leveäm­pi katu sen kor­keam­mat talot. Kala­sa­ta­mas­sa ole­tuk­sel­la kak­si mota­ria pääl­lek­käin rat­kai­su on ihan hyvä, mut­ta sitä minä nyt yri­tän täs­sä sanoa ettei tuol­lai­nen kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen nyt mikään yleis­ta­voi­te tule olla. Mie­luum­min kapeam­pia katu­ja ja mata­lam­mat talot, kivem­pi kävel­lä, kes­ki­mää­rin nätim­pää ja vie­lä mak­saa vähem­män. Tehok­kuu­des­sa ei ole mitään eroa, mata­lam­pi voi olla jopa tehokkaampaa.

  23. Anna R: Eipä noi­ta perin­tei­siä tava­ra­ta­lo­ja Suo­mes­sa tai­da enää olla juu­ri mui­ta kuin Stoc­kat ja Sokok­set ja ehkä vie­lä joku yksit­täi­nen paikallinen.

    Hel­sin­gin nyky­mal­lia voi kat­soa Vii­kis­sä: Pris­ma-auto­mar­ke­tin yhtey­teen pari HOK-Elan­non valit­se­maa pik­ku­lii­ket­tä vuo­kra­lai­sik­si saman katon alle, ja muu­ta lii­ke­ti­laa ei sit­ten seu­dul­le kaa­voi­te­ta, no joku Siwa ja Ale­pa muo­don vuok­si. Hyvin toi­mii kaa­voit­ta­jan ja osuus­kau­pan yhteistyö!

  24. Vil­le: Eivät ne kau­pal­li­se­na kon­sep­ti­na ihan toi­mi­mat­to­mal­ta kui­ten­kaan vai­ku­ta, kuten eivät kivi­jal­ka­kau­pat­kaan. Noi­ta vain ei kaa­voi­te­ta, kun kaik­ki kau­pal­li­nen toi­min­ta kerä­tään kau­pun­gi­no­sit­tain tai laa­jem­mal­ti isoi­hin kaup­pa­kes­kuk­siin. Siel­tä sit­ten löy­ty­vät pik­ku­liik­keet, Stock­man­nit ja Sokok­set. Se on ymmär­ret­tä­vää, että kaup­pa halu­aa iso­ja yksi­köi­tä (logis­tiik­ka siir­re­tään asiak­kaal­le), mut­ta kaa­voit­ta­ja voi­si vähän olla skep­ti­sem­pi kehi­tyk­sel­le. Ehkä pitäi­si kehua Jan Vapaa­vuor­ta täs­sä yhteydessä…

    Kivi­jal­ka­liik­kei­tä ei kukaan halua nyky­ään raken­taa osin sii­tä syys­tä, että nii­tä raken­ta­val­le iske­tään isom­mat auto­paik­ka­vaa­ti­muk­set kuin asun­to­ja raken­ta­val­le (kaik­kial­la muu­al­la pait­si kes­kus­tas­sa). Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la lii­ke­ti­lo­jen auto­paik­ka­vaa­ti­muk­set ovat 1 auto­paik­ka / 50 tai 60 k‑m2 (pie­nen hel­po­tuk­sen saa, jos lii­ke­ti­la on rai­dea­se­man vieressä). 

    Kyl­lä, jos ker­ros­ta­lon kivi­jal­kaan halu­aa raken­taa lii­ke­ti­lan, pitää raken­taa vie­lä enem­män nii­tä kal­lii­ta auto­paik­ko­ja. Näin käve­lye­täi­syy­del­lä ole­vat lähi­kau­pat käte­väs­ti este­tään auto­paik­ka­vaa­ti­muk­sil­la, kos­ka kyl­lä kaup­paan pitää pääs­tä autolla!

  25. tpyy­luo­ma:
    Teek­ka­ri, tot­ta kai kadut las­ke­taan alue­te­hok­kuu­teen mukaan, kun ne eivät ole mitään luo­jan luo­mia. Vesia­luei­ta esi­mer­kik­si ei pitäi­si las­kea jos tar­kas­tel­laan kaa­voi­tuk­sen tehok­kuut­ta, tosin nii­tä­kin voi täyttää. 

    Nyt et edel­leen­kään ymmär­rä mitä tar­koin­tan. Kat­so sitä kaa­va­muu­to­sa­lu­een kart­taa, ja sano sit­ten uudel­leen että se on rajat­tu alue­te­hok­kuu­den las­ke­mi­sen kan­nal­ta mielekkäästi. 

    Ja kyl­lä minä­kin kan­na­tan mie­luum­min tii­vis­tä ja mata­laa kuin kor­ke­aa ja har­vaa, mut­ta kyl­lä tor­ne­ja voi raken­taa var­sin kapei­den­kin katu­jen var­sil­le. Esi­mer­kik­si Chica­gon ydin­kes­kus­ta on hyvin­kin kävel­tä­vä, vaik­ka tor­nit ovat­kin maa­il­man kor­keim­mas­ta pääs­tä. Kadut ovat siel­lä levey­del­tään Alek­sin luok­kaa, kort­te­lin koko aika tark­kaan sama kuin punavuoressa. 

    Kyl­lä Hel­sin­kiin­kin mah­tuu tiet­tyi­hin lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin (esi­mer­kik­si juu­ri kala­sa­ta­man kes­kus) tor­ni­ra­ken­ta­mis­ta ilman että se mil­lään lail­la rik­koo katu­ti­laa, pikem­min­kin päin­vas­toin. Ja aivan var­mas­ti on tehok­kaam­paa kuin jos itä­väy­län ympä­ril­le oltai­siin samaan paik­kaan pyrit­ty raken­ta­maan tiivismatalaa.

  26. Teek­ka­ri, usko­taan, ja olen aika lail­la samaa miel­tä. Tor­nit oikeis­sa pai­kois­sa on ihan OK, tapaus­koh­tais­ta. Minua vaan hir­vit­tää jon­kun ver­ran eräät nimel­tä­mai­nit­se­matt­to­mat tahot, joi­den­ka mie­les­tä rat­kai­su on yksin­ker­tai­ses­ti lisää ker­rok­sia, kun ei se ole noin yksinkertaista.

  27. Perin­tei­set tava­ra­ta­lot eivät sel­väs­ti­kään istu vähit­täis­kau­pan K+S‑duopolin ket­ju­kon­sep­tei­hin. S‑ryhmällä nyt onnek­si on kau­pun­kien kes­kus­tois­sa edel­leen jon­kin ver­ran van­ho­ja tava­ra­ta­lo­kiin­teis­tö­jä alku­pe­räi­ses­sä käy­tös­sään kai­ke­ti edel­leen sel­lai­si­na riit­tä­vän hyvin tuot­ta­vi­na, pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la nii­tä­kin on kyl­lä sanee­rat­tu ostos­kes­kuk­sik­si tai siir­ret­ty koko­naan muu­hun käyt­töön. Kes­kol­la samaa ongel­maa ei tai­da olla, Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa­han Ant­ti­lal­la on enää pari pien­tä kios­kia Kam­pis­sa ja Makkaratalossa.
    Tava­ra­ta­lo­lii­ke­toi­min­nan vai­keus ei kyl­lä ole mikään pelk­kä suo­ma­lai­nen eri­koi­so­lo­suh­de, oli­han Sak­san suu­rin tava­ra­ta­lo­fir­ma Kars­tadtQuel­le­kin suu­ris­sa vai­keuk­sis­sa muu­ta­ma vuo­si sitten.

  28. tpyy­luo­ma: Minua vaan hir­vit­tää jon­kun ver­ran eräät nimel­tä­mai­nit­se­matt­to­mat tahot, joi­den­ka mie­les­tä rat­kai­su on yksin­ker­tai­ses­ti lisää ker­rok­sia, kun ei se ole noin yksinkertaista.

    Kyl­lä se aika mones­sa pai­kas­sa on, lop­pu­tu­lok­se­na infor­maa­tio­teol­li­suusa­lue, joka ei miten­kään kovin mer­kit­tä­väs­ti poik­kea perin­tei­ses­tä teol­li­suusa­lu­ees­ta, pait­si että duu­nit ovat fyy­si­ses­ti kevyempiä. 

    Infor­maa­tio­teol­li­suus tuot­taa huo­noa kau­pun­kia kos­ka sil­tä puut­tuu int­res­si inves­toi­da sei­niin, toi­sin kuin asu­mi­ses­sa. Parem­pi pitää toi­mis­tog­he­tot kasois­sa jos­sain kau­pun­ki­kau­pun­gin ulkopuolella.

    B2B-tuo­tan­toa­lu­eel­ta pitää pääs­tä nopeas­ti töi­den jäl­keen pois, riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka kor­kei­ta raken­nuk­set ovat. Samal­la voi raken­taa vähän tii­viim­pää ja kor­keam­paa jot­ta oike­aa kau­pun­kia eli asu­mis­ta ja B2C-pal­ve­lu­ja voi jos­sain muu­al­la olla vas­taa­vas­ti enemmän.

  29. Anna R: Kes­kol­la samaa ongel­maa ei tai­da olla, Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa­han Ant­ti­lal­la on enää pari pien­tä kios­kia Kam­pis­sa ja Makkaratalossa.

    Kyl­lä kes­kus­ta-Ant­ti­loi­ta­kin vie­lä on, esmes Turus­sa ja Sei­nä­joel­la, tosin jäl­kim­mäi­sel­lä on aika iso parkkikenttä.

  30. spot­tu: Kyl­lä se aika mones­sa pai­kas­sa on, lop­pu­tu­lok­se­na infor­maa­tio­teol­li­suusa­lue, joka ei miten­kään kovin mer­kit­tä­väs­ti poik­kea perin­tei­ses­tä teol­li­suusa­lu­ees­ta, pait­si että duu­nit ovat fyy­si­ses­ti kevyempiä.

    No on sii­nä nyt aivan kes­kei­siä ero­ja. Teol­li­suus­hal­liin pitää esi­mer­kik­si pääs­tä aja­maan rekal­la sisään, tai sin­ne pitää olla jopa pis­to­rai­de. Teol­li­nen toi­min­ta on hel­pos­ti hyvin melui­saa ja tuot­taa esim. haju­hait­to­ja. Ja ennen kaik­kea se vie pal­jon tilaa. Täl­lai­nen toi­min­ta nime­no­maan kuu­luu jon­ne­kin kehäteille.

    Toi­mis­to­fir­mo­jen tilan­käyt­tö taas on erit­tän teho­kas­ta. Neliöi­tä on per työn­te­ki­jä jopa alle kym­me­nen. Tuol­lai­sel­la tilan­käy­töl­lä tila­ku­lut on 30€/m2 erin­omai­sel­la ja 10€/m2 huo­nol­la sijain­nil­la, ero 200€ per työn­te­ki­jä jon­ka takia ei kan­na­ta sijoit­tua huo­nos­ti, kun niis­tä työn­te­ki­jiöis­tä kil­pail­laan. Sen mikä on hyvä sijain­ti näkee täs­sä­kin hinnoissa.

    Niis­sä KSV:n mitoi­tuk­sis­sa on muu­ten yleen­sä 20 m²/työntekijä. Yksi park­ki­paik­ka­nor­mi joka minus­ta on jopa ala­kant­tiin on toi­mis­toil­la, ja se on mak­si­mi kos­ka Hel­sin­gis­sä sää­del­lään lii­ken­net­tä työ­paik­ka­py­sä­köi­nil­lä, jos­ta sit­ten seu­raa kaik­kea vähän tyh­mää­kin. Esim. 3 000 toi­mis­to­ta­los­sa on työn­te­ki­jöi­tä noin 300, ja paik­ko­ja saa raken­taa enin­tään 10 vaik­ka halut­tai­siin enem­män. Vas­taa­vas­ti saman kokoi­ses­sa asuin­ta­los­sa asuu noin 80 ihmis­tä, ja paik­ko­ja on pak­ko raken­taa 30 kap­pa­let­ta, vaik­ka halut­tai­siin vähemmän.

  31. tpyy­luo­ma: Toi­mis­to­fir­mo­jen tilan­käyt­tö taas on erit­tän teho­kas­ta. Neliöi­tä on per työn­te­ki­jä jopa alle kymmenen.

    Joo, eli toi­ses­sa tar­vi­taan vähän enem­män tava­ra- ja toi­ses­sa hen­ki­lö­lo­gis­tiik­kaa. Kum­man­kin teol­li­suusa­lan orga­ni­soin­ti on luon­teel­taan sel­lais­ta että tilain­ves­toin­neil­la ei ole min­kään­lais­ta esteet­tis­tä itse­tar­koi­tus­ta ver­rat­tu­na asu­mi­seen johon ollaan val­mii­ta teke­mään tulo­ta­soon ver­rat­tu­na koh­tuut­to­mia inves­toin­te­ja. Asui­na­lu­ee­seen muo­dos­tuu tun­ne­si­de, työ­pai­kan sei­niin harvemmin.

    Toi­mis­tog­het­to­jen tusi­na­ruo­ka­lat ja ankea ympä­ris­tö ovat teol­li­sen mind­se­tin seu­raus, “ratio­naa­lis­ta” eli syy-seu­raus­suh­tei­den ymmär­tä­mi­sen osal­ta rajoit­tu­nut­ta suun­nit­te­lua. Teol­li­nen mind­set on perim­mäi­nen syy joka tuo kivi­jal­kaan S‑ryhmän stan­dar­di­kup­pi­lan ja Ale­pan, 41 met­rin kadut, tuk­koon kive­tyt puis­tot ja yli­pää­tään kai­ken sen mitä kut­su­taan huo­nok­si kaupungiksi.

    Kun­non kau­pun­ki­kult­tuu­rin kehit­ty­mi­nen edel­lyt­tää aktii­vis­ta luo­pu­mis­ta teol­li­ses­ta mind­se­tis­tä, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa että busi­ness­maa­il­man puu­ha­mai­den paik­ka on jos­sain muu­al­la kuin alueil­la jois­ta oli­si tar­koi­tus luo­da asut­ta­vaa miljöötä.

  32. Spot­tu: unoh­dat nyt sen, että kau­pun­kiym­pä­ris­tön pal­ve­lut toi­mi­vat par­hai­ten, kun nii­tä on päi­väl­lä käyt­tä­mäs­sä työn­te­ki­jät ja iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin asukkaat. 

    Val­tio vali­tet­ta­vas­ti tukee sitä, että fir­mat pyö­rit­tä­vät omas­sa talos­sa sul­jet­tua kup­pi­laa kai­kil­le avoi­mien ravin­to­la­pal­ve­lui­den sijasta.

  33. Mik­ko: Spot­tu: unoh­dat nyt sen, että kau­pun­kiym­pä­ris­tön pal­ve­lut toi­mi­vat par­hai­ten, kun nii­tä on päi­väl­lä käyt­tä­mäs­sä työn­te­ki­jät ja iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin asukkaat. 

    Vuo­des­sa on 8670 tun­tia, jos­ta pal­kan­saa­ja työs­ken­te­lee suun­nil­leen 1700. Pal­kan­saa­jia on väes­tös­tä noin puo­let. Luku­jen valos­sa pitäi­si olla sel­vää mihin tar­pei­siin ja ehdoil­la kau­pun­kiym­pä­ris­töä tulee suunnitella.

    Ei yksi lou­nas päi­väs­sä elä­tä kuin yhden eines­hau­to­mon, oli toi­mis­to­ta­lo jos­sain ghe­tos­sa tai kes­kus­tas­sa. Tuo­tan­nol­li­nen toi­min­ta edel­lyt­tää B2B-pal­ve­lui­ta, jot­ka ovat kau­pun­ki­ku­van ja vapaa-ajan kan­nal­ta hyödyttömiä.

    Jos B2B-työ­paik­ka on käy­tös­sä 37,5 tun­tia vii­kos­sa, ja loput 130 tun­tia tyh­jä­nä, ei sil­le kan­na­ta vara­ta tilaa kau­pun­ki­kau­pun­gis­ta, vaan käyt­tää se B2C-pal­ve­lui­hin, jot­ka luon­nos­taan aset­tu­vat sin­ne mis­sä ihmi­set halua­vat liikkua.

    Ajal­li­ses­ti, eri­tyi­ses­ti eli­niän yli aja­tel­tu­na työ on hyväs­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä mar­gi­naa­li­toi­min­taa, sitä ei todel­la­kaan pidä kau­pun­ki­suu­nit­te­lus­sa yli­ko­ros­taa kuten nyt tun­tuu vajaa­käyt­tö­as­teis­ta pää­tel­len tapahtuvan.

  34. spot­tu: Vuo­des­sa on 8670 tun­tia, jos­ta pal­kan­saa­ja työs­ken­te­lee suun­nil­leen 1700. 

    Ihmi­nen nuk­kuu vuo­den tun­neis­ta noin kol­mas­osan. Kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta hyö­dy­tön­tä hom­maa sekin. Lopuis­ta kah­des­ta kol­mas­osas­ta nuo työ­tun­nit ovat noin kolmannes.

  35. ant­ti: Hel­sin­gin nyky­mal­lia voi kat­soa Vii­kis­sä: Pris­ma-auto­mar­ke­tin yhtey­teen pari pik­ku­lii­ket­tä ja muu­ta lii­ke­ti­laa ei sit­ten seu­dul­le kaavoiteta 

    On tra­gi­koo­mis­ta että juu­ri tuol­la alu­eel­la on nyt oikeas­ti sekä asia­kas­ky­syn­tää että tuot­ta­vas­ta lii­ke­toi­mi­nas­ta kiin­nos­tu­nei­ta yrit­tä­jiä mut­ta ei tar­peek­si liiketilaa. 

    Edis­tyk­sel­li­sek­si tar­koi­te­tun — mut­ta kei­no­te­koi­sen — design-eko­lä­hiön asuk­kaat asioi­vat siis hen­ki­lö­au­toil­lan naa­pu­ri­lä­hiöis­sä. Kore­aa kuor­ru­tus­ta pape­ril­la mut­ta käy­tän­nös­sä vain tut­tua 60-luvun autokaavoitusta.

  36. Vih­rei­den pitäi­si muis­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa, että raken­ta­mi­nen ja raken­nuk­set aiheut­ta­vat suu­rim­man osan ener­gian kulu­tuk­ses­tam­me. Tätä ongel­maa ei pidä kään­tää ylö­sa­lai­sin sil­lä veruk­keel­la, että vähen­ne­tään raken­ta­mi­sen hait­to­ja kes­kit­tä­mäl­lä tms eli ikään kuin alis­tu­taan sil­le, että raken­ta­mi­nen oli­si­jol­lain taval­la vält­tä­mä­tön­tä tai että asun­to­ja tulee koko ajan raken­taa lisää. Hel­sin­gis­sä on riit­tä­väs­ti asun­to­ja ja Suo­mes­sa­kin nii­tä on riit­tä­väs­ti. Hel­sin­ki tosia­sial­li­ses­ti raken­taa täl­lä het­kel­lä vain lisä­täk­seen asuk­kait­ten­sa asu­mis­väl­jyyt­tä. Tämä on eko­ri­kol­li­suut­ta. Voin kos­ka tahan­sa väi­tel­lä täs­tä asias­ta ja esit­tää kau­pun­ki­ta­lou­del­li­set ja demo­gra­fi­set fak­tat sii­tä, kuin­ka pal­jon todel­li­suu­des­sa asun­to­ra­ken­ta­mis­ta tarvitaan.

  37. Juk­ka Heik­ki­nen: Hel­sin­gis­sä on riit­tä­väs­ti asun­to­ja ja Suo­mes­sa­kin nii­tä on riittävästi.

    Jep, ote­taan taas käyt­töön 50-luvun ali­vuo­kra­lais­pak­ko, niin saam­me koko Suo­men kan­san nykyi­siin asun­toi­hin kehä ykkö­sen sisäpuolelle.

  38. Juk­ka Heik­ki­nen: Hel­sin­gis­sä on riit­tä­väs­ti asuntoja — - 

    Asun­to­jen hin­ta­ta­so Hel­sin­gis­sä antai­si ymmär­tää ihan muu­ta. Ker­ro­pa, mik­si ne asun­not ovat Hel­sin­gis­sä niin kal­lii­ta, jol­lei­vät sik­si, että nii­tä on lii­an vähän.

    Hel­sin­gin seu­dun väki­lu­ku kas­vaa joka tapauk­ses­sa lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä vähin­tään yhden tam­pe­reel­li­sen ver­ran. Jos asun­to­ja ei kaa­voi­te­ta ja raken­ne­ta Hel­sin­kiin, ne raken­ne­taan ympä­rys­kun­tiin. Nämä ovat vaihtoehdot.

    Muu­ten, kun Hel­sin­gis­sä uudet asun­not joka tapauk­ses­sa mak­sa­vat tol­kut­to­mia sum­mia, mik­sei nii­hin raken­nus­kus­tan­nuk­siin voi­si kaa­taa vähän enem­män rahaa. Esi­mer­kik­si pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to ja kun­nol­li­sen vah­vui­set sei­nät ovat perin­tei­siä rat­kai­su­ja, jois­ta on luo­vut­tu lähin­nä kus­tan­nus­sääs­tö­jen vuok­si, ja jot­ka paran­tai­si­vat asu­mis­viih­ty­vyyt­tä (sisäil­ma on koneel­li­ses­ti ilman­vaih­de­tus­sa talos­sa lähes väki­sin­kin huo­nom­pi). Jos asun­nois­ta jou­tuu mak­sa­maan yli 4000 euroa neliöl­tä, voi­si kuvi­tel­la että osan rahas­ta voi­si kaa­taa sii­hen että talois­ta teh­täi­siin oikeas­ti laadukkaampia.

    (Joo joo, tie­dän, kus­tan­nus­sääs­tö nois­sa syn­tyy sii­tä että koneel­li­nen ilman­vaih­to ja ohuet sei­nät vapaut­ta­vat ker­ro­sa­las­ta “hyö­ty­käyt­töön” suu­rem­man osan. Mut­ta sil­ti vähän har­mit­taa että oikeas­ti hyviä ker­ros­ta­loa­sun­to­ja ei ole enää moneen vuo­si­kym­me­neen teh­ty uusia.)

  39. Tapio Pel­to­nen: Asun­to­jen hin­ta­ta­so Hel­sin­gis­sä antai­si ymmär­tää ihan muu­ta. Ker­ro­pa, mik­si ne asun­not ovat Hel­sin­gis­sä niin kal­lii­ta, jol­lei­vät sik­si, että nii­tä on lii­an vähän.

    Asun­to­jen mää­rän kas­vu on Hel­sin­gis­sä ollut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kak­si ker­taa nopeam­paa kuin asu­kas­lu­vun kas­vu. Kysyn­tää onkin hal­lin­nut luot­to­kan­nan kas­vu pikem­min kuin epä­suh­ta tar­jon­nan ja kysyn­nän osal­ta osto­koh­tei­den mää­räs­sä. Luot­to­kan­ta on kas­va­nut yli kol­min­ker­tai­ses­ti 2000-luvul­la. Kun myy­jil­lä on tie­to sii­tä, että osta­jil­la on mah­dol­li­suus saa­da lai­naa entis­tä enem­män, syn­tyy feed­back, joka nos­taa hin­to­ja sel­lai­se­naan. Rahoi­tus­mark­ki­nat ovat myös tie­toi­ses­ti pyr­ki­neet lai­na­kan­nan nostoon.

    Oleel­lis­ta onkin asun­to­lai­no­jen rajoit­ta­mi­nen lai­na­ve­rol­la, lai­na­ra­joit­teil­la tai, kuten pro­fes­so­ri Ste­ve Keen on ehdot­ta­nut, myön­net­ty­jen asun­to­lai­no­jen sito­mi­nen asun­non vuo­kra­tuot­toon esim. 10 vuo­den ajalta.

    Vih­reän aat­teen tulee aset­taa raken­ta­mi­nen eko­hai­tal­li­sek­si teok­si, jota tulee verot­taa tai muu­ten ran­gais­ta. Poh­joi­sil­la levey­sas­teil­lam­me raken­ta­mi­sen tuo­mat läm­mi­te­tyt lisä­kuu­tiot ovat glo­baa­lis­ti aja­tel­len eri­tyi­sen rangaistavia.

    Edel­lä kri­ti­soi­tiin tätä sil­lä, että palai­sim­me näin ahtaa­seen ali­vuo­kra­lai­sa­su­mi­seen. Näin ei suin­kaan ole. Hel­sin­gin seu­dul­la asu­kas­lu­vun kas­vu edel­lyt­tää vain noin 4000 uuden asun­non raken­ta­mis­ta. Minua eri­tyi­ses­ti har­mit­taa, että vih­reät ovat kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nis­sa sys­te­maat­ti­ses­ti olleet hyväk­sy­mäs­sä asun­to­kaa­voi­tus­ta ilman mitään kont­rol­lia sen koko­nais­tar­peel­le tai ener­gian ja pääs­tö­jen hal­li­nal­le, vaik­ka kaa­voi­tus­ta on vas­tus­tet­tu mie­li­pi­teis­sä ja muis­tu­tuk­sis­sa. Eikö nime­no­maan vih­reän liik­keen tuli­si voi­mak­kaim­min vas­tus­taa rakentamista.

    1. Juk­ka Leskinen.
      Kun noi­ta läm­mi­tet­tä­viä neliö­tä asu­kas­ta koh­den on Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la pal­jon enem­män, eikä sil­loin sinun läh­töä­koh­dis­ta­si kat­soan ole suo­ra­nai­nen eko­te­ko muut­taa asu­maan ahtaas­ti Helsinkiin?

  40. Mikä­li Juk­ka Heik­ki­nen on aidos­ti huo­lis­saan lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta tääl­lä kyl­mäs­sä poh­jo­las­sa, niin suu­rin eko­ri­kos ole lisääntyä? 

    Eikö ihmi­siä pitäi­si kan­nus­taa muut­ta­maan Hel­sin­kiin ahtai­siin neliöi­hin? Lai­te­taan vaik­ka sitä enem­män veroa mitä poh­joi­sem­mas­sa asuu…

    Ps. Olet­kos Heik­ki se sama hen­ki­lö joka jät­ti tämän Kala­sa­ta­man kiusaa­mis­mie­les­sä teh­dyn kaavavalituksen?

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juk­ka Leskinen.
    Kun noi­ta läm­mi­tet­tä­viä neliö­tä asu­kas­ta koh­den on Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la pal­jon enem­män, eikä sil­loin sinun läh­töä­koh­dis­ta­si kat­soan ole suo­ra­nai­nen eko­te­ko muut­taa asu­maan ahtaas­ti Helsinkiin?

    Asu­kas­ta koh­ti käy­tet­ty läm­mi­ty­se­ner­gia ei suu­res­ti eroa Hel­sin­gin tai sen ulko­puo­lis­ten aluei­den välil­lä (koko­nai­se­ner­gian kulu­tuk­sen osal­ta tilan­ne on jopa suo­tui­sam­pi Hel­sin­gin seu­dun ulko­puo­lel­la). Oleel­lis­ta on rajoit­taa raken­ta­mis­ta ja raken­nus­ne­liöi­den mää­rän lisää­mis­tä yli sen min­kä väes­tön mää­rä kas­vaa. Nime­no­maan Hel­sin­gin seu­dul­la jäl­kim­mäis­tä sään­töä riko­taan kaa­va­kor­vaus­ten ja maan myyn­ti­tu­lo­jen kas­vat­ta­mi­sek­si. En ymmär­rä, mik­si Vih­reät eivät ole vas­tus­ta­neet raken­ta­mi­sen lisää­mis­tä, mikä on suu­rin syy­pää ener­gian kulu­tuk­sen ja kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen kas­vuun Helsingissä.

    1. Juk­ka Heikkinen
      Hel­sin­gin ja muun Suo­men läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­lu­vut riip­pu­vat täy­sin sii­tä, miten arvioi­daan kau­ko­länm­mön (säh­kön­tuo­tan­non jäte­läm­pöä) mer­ki­tys ja miten are­vo­tam­me säh­kö­läm­mi­tys­tä. Itse suo­sinh mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ta (myös hin­ta­me­ka­nis­mi ajat­te­lee nän) Jos hel­sin­ki­läi­set sul­ki­si­vat voi­ma­lai­tok­sen­sa ja käyt­täi­si­vät ener­gi­aa samal­la taval­la kuiun muu Suo­mi, pri­maa­rie­ner­gian kulu­tus nousi­si huo­mat­ta­vas­ti samoin kuin kasvihuonepäästöt.

      Aja­tus, että kau­pun­ki voi­si estää kaa­voi­tuk­sel­la asu­mis­väl­jyy­den kas­vun, sisäl­tää vää­rin­kä­si­tyk­sen. Ei kau­poun­ki voi päät­tää, mon­ta­ko ihmis­tä mis­sä­kin asun­nos­sa asuu.

  42. Ode:

    Jos hel­sin­ki­läi­set sul­ki­si­vat voi­ma­lai­tok­sen­sa ja käyt­täi­si­vät ener­gi­aa samal­la taval­la kuiun muu Suo­mi, pri­maa­rie­ner­gian kulu­tus nousi­si huo­mat­ta­vas­ti samoin kuin kasvihuonepäästöt.

    Ode, kyl­lä me maal­la­kin olem­me ymmär­tä­neet kau­ko­läm­mön ja eri­tyi­ses­ti yhteis­tuo­tan­non edul­li­suu­den. Minul­la ei heti tule mie­leen 50000 asuk­kaan kau­pun­kia, jos­sa ei oli­si CHP-lai­tos­ta tuot­ta­mas­sa val­tao­san kau­ko­läm­nös­tä. Pie­nem­mis­sä taa­ja­mis­sa (enti­set kir­kon­ky­lät) on myös yleen­sä kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mä (usein hakelämpölaitos).

    Ei Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mä poik­kea mer­kit­tä­väs­ti kes­ki­mää­räi­sis­tä Suo­men taa­ja­mis­ta pait­si tuo­tan­non CO2-pääs­töil­lä jot­ka ovat Hel­sin­gis­sä muu­ta maa­ta kor­keam­mat. Sor­ry hal­pa heit­to, mut­ta en voi­nut vastustaa 🙂
    Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la on enem­män met­sä­ha­ket­ta ja mus­ta­li­pe­ää yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­sis­sa pol­tet­ta­vak­si, eikä sitä toki kan­na­ta läh­teä Hel­sin­kiin rah­taa­maan rekoil­la vain luku­jen kaunistamiseksi.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juk­ka Heikkinen
    Hel­sin­gin ja muun Suo­men läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­lu­vut riip­pu­vat täy­sin sii­tä, miten arvioi­daan kau­ko­länm­mön (säh­kön­tuo­tan­non jäte­läm­pöä) mer­ki­tys ja miten are­vo­tam­me säh­kö­läm­mi­tys­tä. Itse suo­sinh mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ta (myös hin­ta­me­ka­nis­mi ajat­te­lee nän) Jos hel­sin­ki­läi­set sul­ki­si­vat voi­ma­lai­tok­sen­sa ja käyt­täi­si­vät ener­gi­aa samal­la taval­la kuiun muu Suo­mi, pri­maa­rie­ner­gian kulu­tus nousi­si huo­mat­ta­vas­ti samoin kuin kasvihuonepäästöt.

    Aja­tus, että kau­pun­ki voi­si estää kaa­voi­tuk­sel­la asu­mis­väl­jyy­den kas­vun, sisäl­tää vää­rin­kä­si­tyk­sen. Ei kau­poun­ki voi päät­tää, mon­ta­ko ihmis­tä mis­sä­kin asun­nos­sa asuu.

    Raken­nus­kan­nan 1–2 % vuo­tui­nen kas­vu selit­tää 40 % Suo­men ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vus­ta vuo­sien 1990 ja 2012 välil­lä. Itse raken­ta­mi­nen kulut­taa raken­nuk­sen 7–15 vuo­den käy­tön ver­ran ener­gi­aa. Luo­pu­mal­la asun­to­jen, varas­to­jen ja lii­ke- ja toi­mi­ti­lo­jen nykyi­ses­tä uudis­ra­ken­ta­mi­ses­ta (johon kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­la on täy­det val­tuu­det) Hel­sin­ki vähen­täi­si raken­ta­mi­ses­ta koi­tu­via pääs­tö­jä vajaal­la ton­nil­la (CO2-ekv) asu­kas­taan koh­den, saman ver­ran kuin Hel­sin­gin koko tie- ja katu­lii­ken­teen lopet­ta­mi­nen vähen­täi­si päästöjä.

    Kau­ko­läm­pöä on vai­kea tuot­taa pie­ni­pääs­töi­ses­ti asu­tusa­lueil­le. Pien­ta­lois­sa (haja-asu­tusa­lue tai pie­net taa­ja­mat) läm­mi­ty­se­ner­gian pääs­tö­jen alen­ta­mi­sel­le on suu­rem­pi poten­ti­aa­li (läm­pö­pum­put, uusiu­tu­vat, etc) kuin kau­ko­läm­pö­poh­jai­sil­la tii­viil­lä ker­ros­ta­loa­lueil­la. Kau­ko­läm­möl­le omi­nais­pääs­töt 10000 kWh läm­mi­tys­tar­peel­le ovat 2,2 ton­nia hii­li­diok­si­dia kun esi­mer­kik­si läm­pö­pum­puil­la 0.7–1.3 tonnia. 

    On tie­tys­ti tot­ta, että läm­mi­tys­tar­ve­lu­ku­jen kun­ta­ker­toi­met suo­si­vat Hel­sin­kiä, mut­ta ei se ole perus­te yli­ra­ken­taa Hel­sin­kiä, jot­ta muu­al­la asu­vat saa­daan siir­ret­tyä Helsinkiin.

    1. Kau­ko­läm­pöä on vai­kea tuot­taa pie­ni­pääs­töi­ses­ti asu­tusa­lueil­le. Pien­ta­lois­sa (haja-asu­tusa­lue tai pie­net taa­ja­mat) läm­mi­ty­se­ner­gian pääs­tö­jen alen­ta­mi­sel­le on suu­rem­pi poten­ti­aa­li (läm­pö­pum­put, uusiu­tu­vat, etc) kuin kau­ko­läm­pö­poh­jai­sil­la tii­viil­lä ker­ros­ta­loa­lueil­la. Kau­ko­läm­möl­le omi­nais­pääs­töt 10000 kWh läm­mi­tys­tar­peel­le ovat 2,2 ton­nia hii­li­diok­si­dia kun esi­mer­kik­si läm­pö­pum­puil­la 0.7–1.3 tonnia. 

      Tämä on ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­rin las­ket­tu. Sii­nä on käy­tet­ty säh­kön tuo­tan­non pääs­töi­nä kes­kiar­voa ja unoh­det­tu, että jokai­nen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä VIIMEISTÄ voi­ma­lai­tos­ta. Jos säh­kö­läm­mi­tyk­sel­le las­ke­taan osa jopa van­han vesi­voi­man säh­kös­tä, jou­du­taan olet­ta­maan, että tuo van­ha vesi­voi­ma jäi­si käyt­tä­mät­tä ilman sähkölämmitystä.
      Edel­leen yhteis­tuo­tan­nos­sa on läm­mön osal­le pan­tu osuus voi­ma­lai­tok­sen koko­nais­polt­toai­neen kulu­tuk­ses­ta jol­lain hatus­ta vede­tyl­lä ker­toi­mel­la. Oikea ker­roin saa­daan sii­tä, että voi­ma­lai­tos kor­vaa sitä vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta (tai siis sul­je­tuis­ta voi­ma­lai­tok­sis­ta ensim­mäis­tä käyn­nis­ty­vää) eli käy­tän­nös­sä lauh­de­voi­ma­lai­tos­ta. Vas­ta­pai­ne­voi­ma­lan säh­kö­hyö­ty­suh­de on vähän hei­kom­pi kuin hyvän lauh­de­voi­ma­lan. Täs­tä aiheu­tu­va polt­toai­neen tar­ve tulee las­kea kau­ko­läm­mön taakaksi.
      Koko maa­ta aja­tel­len kau­ko­läm­mön tuo­tan­to­ta­po­ja on eri­lai­sia, mut­ta Hel­sin­gin osal­ta tulee käyt­tää Hel­sin­gin luku­ja. Kau­ko­kyl­män tuot­ta­mi­nen lisää osal­taan myös kau­ko­läm­mön edul­li­suut­ta ja vähäpäästöisyyttä.
      Myön­nän, että lisään­ty­väl­lä säh­kön­käy­töl­lä on osuut­ta ydin­voi­man tuo­tan­toon. Niin­pä las­kel­ma muut­tuu vähän, jos Olki­luo­to 3 jos­kus valmistuu.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä on ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­rin las­ket­tu. Sii­nä on käy­tet­ty säh­kön tuo­tan­non pääs­töi­nä kes­kiar­voa ja unoh­det­tu, että jokai­nen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä VIIMEISTÄ voi­ma­lai­tos­ta. Jos säh­kö­läm­mi­tyk­sel­le las­ke­taan osa jopa van­han vesi­voi­man säh­kös­tä, jou­du­taan olet­ta­maan, että tuo van­ha vesi­voi­ma jäi­si käyt­tä­mät­tä ilman sähkölämmitystä.
    Edel­leen yhteis­tuo­tan­nos­sa on läm­mön osal­le pan­tu osuus voi­ma­lai­tok­sen koko­nais­polt­toai­neen kulu­tuk­ses­ta jol­lain hatus­ta vede­tyl­lä ker­toi­mel­la. Oikea ker­roin saa­daan sii­tä, että voi­ma­lai­tos kor­vaa sitä vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta (tai siis sul­je­tuis­ta voi­ma­lai­tok­sis­ta ensim­mäis­tä käyn­nis­ty­vää) eli käy­tän­nös­sä lauhdevoimalaitosta. 

    Pääs­tö­las­ken­nas­sa (ns. alloi­koin­nis­sa) ei tuli­si käyt­tää exer­gia­suh­tei­ta eikä ame­rik­ka­lai­seen tyy­liin hyö­dyn­ja­ko­me­ne­tel­miä eikä sen koom­min reser­vi­voi­ma­la­pe­ri­aat­tei­ta. Ts. jos Hel­sin­gin yhteis­tuo­tan­to­voi­ma­lai­tok­set tuot­ta­vat 50 % läm­pöä, 40 % säh­köä, ja 10 % hara­koil­le on kau­ko­läm­mön pääs­tö­osuus n. 56 % lai­tos­ten pääs­töis­tä noin kar­keas­ti. Lai­tok­set itse pys­ty­vät las­ke­maan tar­kem­min kun­kin ener­gia­la­jin todel­li­sen päästöosuuden.

    Hel­sin­gin CO2-vuo­si­ra­por­teis­sa käy­te­tään hyö­dyn­ja­ko­me­ne­tel­mää, jon­ka ansios­ta kau­ko­läm­mön pääs­tö­osuus yhteis­tuo­tan­non pääs­töis­tä on rei­lus­ti alle puo­let. Sil­ti rapor­tin tulos­ten mukaan Hel­sin­gin kau­ko­läm­mi­tyk­sen pääs­töt häviä­vät (ovat mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mat kuin) pie­nem­pien kun­tien eril­lis­läm­mi­tys­ten pääs­töil­le. Kun tulok­set vie­lä kor­ja­taan kun­ta­koh­tai­sil­la läm­mi­tys­tar­ve­lu­vuil­la, Hel­sin­ki on hän­nän huip­pu ja var­si­nai­nen mus­ta savut­ta­ja. Ja palaa­mal­la ener­gia­pe­rus­tei­seen allo­koin­tiin, tilan­ne Hel­sin­gin osal­ta on jo todel­la ikävä.

    Hake on “pääs­tö­tön­tä” ja maa­läm­mön säh­kön­tar­ve on vain kol­mas­osa nor­maa­lin säh­kö­läm­mi­tyk­sen tar­pees­ta. Hel­sin­gin voi­ma­lat käyt­tä­vät kivi­hiil­tä ja maa­kaa­sua. Niis­sä tus­kin kos­kaan voi­daan käyt­tää bio­mas­so­ja tai muu­ta uusiutuvaa.

    Kos­ka kes­kus­te­lem­me sii­tä, onko jär­ke­vää lisä­tä Hel­sin­gin raken­nus­vo­lyy­mia suur­kau­pun­gis­tu­mal­la ja kes­kit­tä­mäl­lä asu­tus­ta raken­nus­ten ener­gian kulu­tuk­sen ja pääs­tö­jen kan­nal­ta, on ongel­maa edel­lis­ten fak­to­jen poh­jal­ta tar­kas­tel­ta­va glo­baa­li­na opti­moin­tion­gel­ma­na, jos­sa muun muas­sa kau­ko­läm­mön, säh­kö­läm­mön, muun läm­pö­tuo­tan­non ja säh­kön tuo­tan­to on jaet­ta­va eri­lais­ten asu­mis­muo­to­jen ja kulu­tus­ten (mukaan lukien teol­li­suus ja pal­ve­lut) välil­le rajoit­teel­la, että koko ener­gian tuo­tan­non hyö­ty­suh­de on vaik­ka 90 %. Havai­taan, että niin kau­an kun yhteis­tuo­tan­nol­li­nen kau­ko­läm­pö on suur­kau­pun­gis­tu­mi­ses­sa ainoa vaih­toeh­to ja niin kau­an kun yhteis­tuo­tan­to käyt­tää pääs­töi­sim­piä polt­toai­nei­ta, ei kes­kit­tä­mi­sel­le ole perusteita.

    Toi­saal­ta esim. pelk­kään maa­läm­pöön perus­tu­vai­nen eril­lis­tuo­tan­toi­nen hajau­tet­tu asun­to­ra­ken­ne on opti­moin­nis­sa vai­kea toteut­taa, kos­ka säh­kön­tuo­tan­nos­sa syn­ty­vä läm­pö tuli­si käyt­tää jos­sain. Kos­ka eril­lis­läm­mit­tei­nen maa­läm­pö kui­ten­kin kol­min­ker­tais­taa käy­te­tyn säh­kö­ener­gian, säh­kön tuo­tan­nos­sa käy­tet­ty polt­toai­ne todel­li­suu­des­sa käy­te­tään koko­naan hyväk­si, joten se vas­taa yhteistuotantoa.

    Tar­kem­pi ana­lyy­si edel­lyt­tää teol­li­suu­den ja pal­ve­lui­den läm­pö- ja säh­kö­tar­pei­den huomioinnin. 

    Ts. ana­lyy­si on teh­tä­vä glo­baa­lis­ti ei ener­gia­tuo­tan­non mar­gi­naa­le­ja tarkastellen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.