Kehysriihi ja painelaskelma

(Jul­kais­tu kolum­ni­na Savon Sanomissa)

Suo­men val­tio otti vii­me vuon­na lisää vel­kaa noin seit­se­män mil­jar­dia euroa. Lukua kuvaa par­hai­ten, että se on noin 200 euroa pal­kan­saa­jaa koh­den kuu­kau­des­sa, sil­lä mak­sa­vat­han pal­kan­saa­jat Suo­mes­sa lopul­ta liki kai­ken. Kehys­rii­hes­sä sovit­tiin sääs­töis­tä, jot­ka toteu­tues­saan nos­ta­vat vero­ja ja leik­kaa­vat meno­ja sum­mal­la, joka on pal­kan­saa­jaa koh­den noin 80 euroa kuus­sa. Vähän jäi siis vie­lä kurot­ta­vaa. Minus­ta pää­tös oli jok­seen­kin oikean kokoi­nen. Isom­mat veron­ko­ro­tuk­set tai meno­jen leik­kauk­set oli­si­vat nos­ta­neet työt­tö­myyt­tä, eivät­kä ehkä oli­si lopul­ta tuo­neet kas­saan mitään.

On jär­ke­vää ottaa vel­kaa las­ku­kausi­na, jol­lai­nen koko Euroop­paa yhä vai­vaa. Vas­taa­vas­ti tie­tys­ti pitää hyvi­nä aikoi­na sääs­tää. Se on kui­ten­kin demo­kra­tias­sa han­ka­laa. Jos talous kään­tyi­si jyrk­kään nousuun, tar­vit­tai­siin uusi kehys­rii­hi vero­ja korot­ta­maan ja teke­mään lisää leik­kauk­sia. Näin kerät­täi­siin pus­ku­ria seu­raa­vaan taan­tu­maan, joka var­mas­ti jos­kus tulee. Kaik­ki kui­ten­kin odot­tai­si­vat aivan muu­ta: kun rahaa on, mik­si sitä ja tätä ongel­maa ei kor­ja­ta ja eikö vero­ja voi­si alen­taa? Hyvät ajat ovat polii­ti­koil­le haastavimmat.

Suo­mes­sa on kui­ten­kin sääs­tet­ty hyvi­nä aikoi­na, eri­tyi­ses­ti vuo­sien 2000 ja 2008 välil­lä. Sik­si meil­lä on paras luot­to­luo­ki­tus ja asiat muu­ten­kin mal­lil­laan – toistaiseksi.

Suo­mel­la on iso talous­on­gel­ma. Se ei lii­ty tämän­het­ki­seen bud­jet­ti­va­jee­seen eikä edes hor­ju­vil­le euro­mail­le annet­ta­viin ris­kialt­tii­siin lai­noi­hin. Mei­dän ongel­mam­me on syn­kät näky­mät pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Tätä kut­su­taan kestävyysvajeeksi.

Kun väkeä siir­tyy eläk­keel­le nopeu­tu­vaan tah­tiin ja kun nuo­res­ta pääs­tä tulee työ­elä­mään vähem­män väkeä, pal­kan­saa­jia – jot­ka siis mak­sa­vat kai­ken – on entis­tä vähem­män. Hei­dän pitäi­si rahoit­taa yhä suu­rem­pi mää­rä väkeä työ­elä­män ulko­puo­lel­la: lap­sia, sai­rai­ta, työt­tö­miä ja elä­ke­läi­siä. Elä­ke­läi­set ovat mie­les­tään eläk­keen­sä mak­sa­neet, mut­ta tosia­sias­sa he ovat mak­sa­neet van­hem­pien­sa eläk­keet. Rahas­tois­sa on sata mil­jar­dia rahaa, mut­ta pitäi­si olla tuhat mil­jar­dia, jot­ta se riit­täi­si täyt­tä­mään elä­ke­lu­pauk­set. Työs­sä­käy­vien taak­ka on käy­mäs­sä raskaaksi.

Kes­tä­vyys­va­jeel­la tar­koi­te­taan sitä, pal­jon­ko jul­ki­nen talous on ali­jää­mäi­nen, jos ole­te­taan meno­jen pysy­vän ennal­laan, ole­te­taan työi­käis­ten vähen­ty­vän ja elä­ke­läis­ten mää­rän kas­va­van väes­tö­en­nus­tei­den mukaan. Työi­käis­ten ennus­te­taan käy­vän töis­sä enti­seen tah­tiin. Näin las­ket­tu ali­jää­mä on meil­lä vii­si pro­sent­tia kan­san­tuot­tees­ta, yhtä pal­kan­saa­jaa koh­den noin 320 euroa kuus­sa. Aika pal­jon. Sik­si val­tion ei pitäi­si tör­sä­tä nousu­kausi­na, vaik­ka rahaa kas­saan virtaisikin.

Suo­men luvut ovat paho­ja, mut­ta eivät niin paho­ja kuin muil­la. Mel­kein kaik­kial­la Euroo­pas­sa menee huo­nos­ti. Se ei paran­na mei­dän ase­maam­me vaan hei­ken­tää sitä. Poik­keuk­se­na ovat vain Ruot­si ja Sak­sa. Ruot­sis­sa ei ole kes­tä­vyys­va­jet­ta, vaan kuu­den pro­sen­tin pit­kän ajan yli­jää­mä! Tasa­pai­noon pääs­täi­siin, jos Ruot­sis­sa vero­ja nos­tet­tai­siin tai meno­ja lisät­täi­siin 400 eurol­la pal­kan­saa­jaa koh­ti kuus­sa. Mitä­pä jos hyö­kät­täi­siin Ruot­siin ja antau­dut­tai­siin heti?

Mik­si Ruot­sil­la menee niin hyvin, vaik­ka siel­lä sosi­aa­li­tur­va on ante­lias ja vaik­ka sai­raa­lois­sa ja van­hain­ko­deis­sa riit­tää henkilökuntaa?

Ruot­sis­sa on nyt ja tule­vai­suu­des­sa enem­män työi­käis­tä väes­töä – siis enem­män mak­sa­jia. Vaik­ka uuti­sis­ta voi muu­ta kuvi­tel­la, Ruot­si hyö­tyy tavat­to­mas­ti siir­to­lai­suu­des­ta. Ruot­sis­sa myös aloi­te­taan työn­te­ko nuo­rem­pa­na kuin Suo­mes­sa ja ollaan ennen kaik­kea pidem­pään töis­sä ennen eläk­keel­le menoa. Edul­li­nen ikä­ja­kau­ma ja pit­kät työ­urat ovat selitys.

Ruot­sis­sa on myös teh­ty sääs­tö­la­ke­ja, mut­ta ei sel­lai­sia etu­jen leik­kauk­sia kuin Suo­mes­sa. On lei­kat­tu etu­ja, joi­den epäil­lään hou­kut­te­le­van pois töis­tä. Ensim­mäi­ses­tä sai­raus­päi­väs­tä ei saa mitään kor­vaus­ta. Pois­sao­lot ovat vähen­ty­neet sel­väs­ti. Var­maan jot­kut raa­hau­tu­vat töi­hin, vaik­ka pitäi­si jää­dä sai­ras­ta­maan, mut­ta ennen kaik­kea pois ovat kar­siu­tu­neet täy­sin aiheet­to­mat sairauspoissaolot.

Ruot­sis­sa ei nuor­ten työt­tö­myyt­tä kat­sel­la pit­kään. Muu­ta­man kuu­kau­den kulut­tua tulee kut­su töi­hin tai kou­lun pen­kil­le. Tämä on kal­lis­ta, mut­ta toimii.

Ruot­sis­sa äidit eivät jää pit­käk­si aikaa kotiin hoi­ta­maan lap­si­aan, kos­ka koti­hoi­don tukea ei mak­se­ta. Sen sijaan siel­lä on taval­lis­ta, että äidit, har­vem­min isät, jää­vät puo­li­päi­vä­töi­hin ja lap­si on puo­li­päi­vä­hoi­dos­sa. Tämä on hyvä sekä lap­sen että äidin kan­nal­ta. Lap­si sosi­aa­lis­tuu eikä äiti putoa työ­elä­män kehi­tyk­ses­tä. Kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta ruot­sa­lai­set eivät tee töi­tä sen enem­pää kuin suo­ma­lai­set. Pit­kien työ­urien ja hyvän työl­li­syys­ti­lan­teen vas­ta­pai­nok­si hei­dän todel­li­nen työ­ai­kan­sa on lyhyem­pi kuin Suo­mes­sa. Talous on kun­nos­sa ja elä­mä mukavaa!

Sak­sas­sa on teh­ty hyvin saman­su­kui­sia uudis­tuk­sia. Ruot­sis­sa tämän teki­vät por­va­rit, Sak­sas­sa dema­rit. Uudis­tuk­set kyl­lä myös satut­ti­vat, mut­ta kan­nat­ti­vat ehdot­to­mas­ti. Pelas­ti­vat­han ne koko hyvin­voin­ti­val­tion jat­kon. Meil­lä pitäi­si olla roh­keus samaan.

Tär­keä askel tähän suun­taan otet­tiin­kin. Pal­jon rahaa siir­ret­tiin nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuuseen, mikä oli iso askel Ruot­sin suuntaan.

Yksi kes­tä­vyyt­tä paik­kaa­va teko on elä­keiän nos­to lii­tet­ty­nä suu­reen mää­rään toi­mia, joil­la edis­te­tään työs­sä jak­sa­mis­ta. Vaik­ka työ­mark­ki­na­jär­jes­töt tuki­vat kehys­rii­hen pon­nis­tuk­sia suu­rel­la mää­räl­lä arvok­kai­ta toi­mia, sopi­mus elä­keiän nos­tos­ta jäi täs­sä vai­hees­sa teke­mät­tä. Asi­aan luvat­tiin pala­ta uudes­taan. Olen aika var­ma, että kol­men vuo­den pääs­tä meil­lä on elä­kei­kää nos­tet­tu, sekä alin­ta elä­kei­kää, että työ­nan­ta­jien har­mik­si myös ylintä.

Suo­mes­sa ollaan hyviä teke­mään jär­ke­viä pää­tök­siä ennen kuin on myöhäistä.

 

55 vastausta artikkeliin “Kehysriihi ja painelaskelma”

  1. Hyvä kir­joi­tus. Yhtä asi­aa jäin kui­ten­kin kai­paa­maan. Eikö elä­keiän korot­ta­mi­sen lisäk­si oli­si tar­peen, ja myös vii­sas­ta ja koh­tuul­lis­ta, että kaik­kein kor­keim­pien eläk­kei­den euro­mää­räis­tä tasoa las­ket­tai­siin. Totuus­han nimit­täin on, että näi­tä suu­ria eläk­kei­tä eivät ole nii­tä naut­ti­vat mak­sa­neet etu­kä­teen työ­uran­sa aika­na, vaan asia lie­nee niin, että mitä pitem­pään suur­ta elä­ket­tä naut­ti­va enti­nen joh­ta­ja elää, sitä suu­rem­mak­si las­ku tule­vil­le suku­pol­vil­le muo­dos­tuu. Yli­pään­sä haluai­sin kysee­na­lais­taa moraa­li­sen oikeu­tuk­sen suu­ril­le tuloe­roil­le eläk­keis­sä. Pal­kan osal­ta tuloe­rot kyl­lä ymmär­rän ja nii­den pitää­kin hei­jas­taa työ­teh­tä­vien vaa­ti­vuut­ta. Mut­ta mil­lai­seen käsi­tyk­seen oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta poh­jau­tu­vat näin­kin suu­ret erot eläk­kei­den tasos­sa kuin ne nyky­ään Suo­mes­sa ovat? Käsit­tääk­se­ni Ruot­sis­sa on suu­ril­le eläk­keil­le kat­to. Aina­kin ohei­nen uuti­sar­tik­ke­li antaa näin ymmärtää:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/kl+ruotsin+malli+elakkeen+kertyminen+pysahtyy+3800+euron+kkpalkkaan/a2087181

  2. Mikä ihmeen kestävyysvaje?

    Vuo­den 2007 edus­kun­ta­vaa­leis­sa vas­tuun­kan­ta­ja­puo­lue Kokoo­mus puhui jako­va­ras­ta ja lupa­si ummet ja lam­met Sari Sai­raan­hoi­ta­jal­le ja…

    Ai niin, van­ho­jen muis­te­lu on Suo­mes­sa kielletty.

  3. Oli­pas taas ker­ran hyvää teks­tiä OS!

    Mikä­hän se sit­ten on, joka estää mei­tä seu­raa­mas­ta Ruot­sin ja Sak­san hyvää esimerkkiä?

    Olen ollut pit­kään sitä mil­tä, eikä tämä ole minun kek­sin­töä­ni, että sii­hen on his­to­rial­li­set syyt.

    Nimit­täin se, että Suo­mes­sa on vie­lä­kin vah­vois­sa ase­mis­sa kyl­män sodan aikai­nen intel­li­gent­sia, joka on ajat­te­lul­taan perus-marxilaista.

    Tämä intel­li­gent­sia on pesiin­ty­nyt suo­ja­työ­paik­koi­hin ammat­tiyh­dis­tys­lii­kee­seen, työ­väen­puo­luei­siin, jul­ki­seen hal­lin­toon ja mediaan.

    Siel­tä se sit­ten hei­lut­te­lee oma­hy­väi­ses­ti yhteis­kun­tam­me tah­ti­puik­koa. Tilan­tee­seen näh­den kui­ten­kin traa­gi­ses­ti aivan vää­rään tahtiin!

    Ja sama jatkuu.

    Suo­mi on kui­ten­kin jo yli kym­me­nen vuo­den ajan ollut rajus­sa avoi­men glo­baa­li­ta­lou­den puris­tuk­ses­sa, joka on muut­ta­nut koko talous­e­lä­mäm­me rakenteen.

    Intel­li­gent­siam­me on ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kui­ten­kin umpi­ku­jas­sa, kyke­ne­mä­tön tun­nus­ta­maan tätä tosia­si­aa. Se ei siten voi myös­kään esit­tää mitään todel­li­sia rat­kai­su­ja talou­tem­me kas­va­viin ongelmiin.

    Rat­kai­su on kui­ten­kin kai­kien tiedossa.

    Sen on yrit­tä­jyy­den kaut­ta tule­va vien­ti­ve­toi­nen talouskasvu.

    Intel­li­gent­siam­me ei kui­ten­kaan pys­ty tätä hyväk­sy­mään, sil­lä samal­la se jou­tui­si myön­ty­mään sii­hen, että yrit­tä­jä­ris­kin otta­mi­ses­ta pitää antaa oikeu­den­mu­kai­nen ja rei­lu korvaus.

    Rat­kai­su: Intel­li­gent­siam­me on pal­jol­ti jo sitä ikää, että hei­dät pitäi­si heti pääs­tää huo­nos­ti ansai­tul­le eläkkeelle.

    Sit­ten yrit­tä­jät pää­se­vät­kin lait­ta­maan maan pyö­rät pyörimään.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ottaa sitä ris­kiä, päin­vas­toin kuin se intelligentsia

    PS OSl­le: Suo­men AAA-luo­ki­tus on pää­osin seu­raus­ta tääl­lä Venä­jäl­lä ote­tus­ta kovas­ta yrittäjäriskistä.

  4. minus­ta pitäi­si työs­sä­käyn­tia­jan piden­tä­mi­sen sijaan vähen­tää yhteis­kun­nan etuuk­sil­la vie­tet­tyä aikaa. Tähän voi­daan sit­ten käyt­tää osa-aika­työ­tä, sai­raus­päi­vien karens­sia, ensim­mäi­sen elä­ke­kuu­kau­den karens­sia, oma­kus­tan­ne­sa­pat­ti­va­pai­ta, tar­ve­har­kin­tais­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta todel­li­sia kus­tan­nuk­sia vas­taa­vil­la mak­suil­la jne

  5. Kes­tä­vyys­va­jees­sa ihme­tyt­tää yksi seik­ka: mik­si elä­ke­me­not ja hoi­to- ja hoi­va­me­not las­ke­taan yhteen?
    Kun on luo­tu elä­ke­jär­jes­tel­mä, joka tuot­taa var­sin koh­tuul­li­sia työ­eläk­kei­tä, mik­si myös edel­ly­te­tään, että elä­ke­läi­sil­le pal­ve­lut tar­jo­taan lähes ilmai­sek­si. Koti­kun­nas­sa­ni elä­ke­läi­set mak­sa­vat itse pal­ve­luis­taan 18% — eikä se mak­sua­se­tus muu­al­la ole toisenlainen.
    Eläk­keel­lä ole­va lan­ko­ni, enti­nen metal­li­mies, tuli juu­ri Kari­bian ris­tei­lyl­tä — eikä sii­nä mitään, hän elää muu­ten hyvin sääs­tä­väi­ses­ti, mut­ta kyl­lä tämä jota­kin kertoo.
    Ja nais­ten- ym. leh­det ovat täyn­nä hyvin­voin­tia ja sitä, miten kan­nat­taa sijoit­taa itseen­sä, mut­ta se on kaik­ki “well­nes­siä” — jos todel­la pitää sijoit­taa ter­vey­teen, se onkin yhteis­kun­nan teh­tä­vä. No, peri­kun­nat ovat tyytyväisiä.

  6. Val­tion vel­ka oli vuon­na 1990 9,1 mil­jar­dia euroa. Kor­kei­mil­laan laman jäl­keen vuon­na 1998 69,8 mil­jar­dia euroa. Vuon­na 2008 vel­ka oli las­ke­nut 54,4 mil­jar­diin euroon.

    Noi­na laman jäl­kei­si­nä vuo­si­na myy­tiin val­tion omis­tus­ta 16 mil­jar­dil­la eurol­la. Enpä siis sanoi­si, että hyvi­nä vero­tu­lo­jen vuo­si­na Suo­mi oli­si sääs­tä­nyt yhti­käs mitään, vaan pis­tä­nyt sileäk­si pilk­ka­hin­nal­la edel­lis­ten suku­pol­vien sääs­tä­mää varal­li­suut­ta. Pel­käs­tään For­tu­mis­sa on sijoit­ta­jil­le lah­joi­tet­tu 15 mil­jar­dia euroa enem­män kuin val­tio sai sen osak­kei­den myyn­nis­tä tuloja.

  7. Oon nyt katel­lu Sep­po Korp­poon jut­tu­ja monil­la pals­toil­la. Eikö oli­si mah­dol­lis­ta saa­da yksi­lö johon­kin sopi­vaan hei­dän edun­val­von­ta-yhti­söön­sä, mis­sä voi­si todel­la vai­kut­taa asioi­hin, Ei näil­lä pals­toil­la mitään todel­lis­ta vai­ku­tus­ta ole. Tääl­lä OS var­maan lukee ja miet­tii het­ken ja se sii­nä. Jos vie­lä SK vähän tar­kis­tai­si kir­joi­tuk­si­aan sanal­li­ses­ti ja tar­koit­taes­saan sitä, että Suo­mes­sa ote­taan ris­ke­jä Venä­jän mark­ki­noil­la, eikä kir­joit­tai­si otta­van­sa kovas­ti ris­ke­jä tääl­lä Venä­jäl­lä. Mikä­li SK ottaa ris­ke­jä Venä­jäl­lä eikä Venä­jäl­tä, nos­tan hat­tua ja saa­pi valit­taa, vaik­ken ihan tark­kaan ymmär­räk­kään mil­lai­nen vero­tus Venäl­lä toi­mi­vil­le yri­tyk­sil­le Suo­mes­sa on.

  8. 70-luvul­la isä­ni toi­mi hit­saa­ja­na Vol­vol­la Ruot­sin Göte­bor­gis­sa. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to vau­ras­tut­ti Ruot­sia aika­naan mer­kit­tä­väs­ti ja vau­ras­tut­taa edel­leen. Huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to mak­saa aina var­sin­kin alku­vai­hees­sa. Vali­tet­ta­vas­ti tie­tyt ryh­mät ovat empii­ri­ses­ti sopeu­tu­neet hei­kos­ti län­si­mai­siin hyvin­voin­ti­val­tioi­hin suu­ris­ta kotout­ta­mis­pa­nos­tuk­sis­ta ja posi­tii­vi­ses­ta syr­jin­näs­tä huo­li­mat­ta. Maa­han­muut­to­po­li­tii­kan pain­opis­teen tuli­si siir­tyä sini­sil­mäi­syy­des­tä järkiliberaaliuteen.

    Myös työ­pe­räis­ten maa­han­muut­ta­jien suh­teen tulee olla vali­koi­va. Yhteis­kun­tam­me tek­nis­tyy koko ajan ja työl­lis­ty­mi­seen vaa­di­taan yhä suu­rem­pi kog­ni­tii­vi­nen kapa­si­teet­ti sitä mukaa. Voi olla, että lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä Suo­mes­sa tar­vi­taan pal­jon työn­te­ki­jö­tä yksin­ker­tai­siin työ­teh­tä­viin. Tilan­teen tasaan­tues­sa ja työ­elä­män vaa­ti­mus­ten kas­vaes­sa hei­dän kom­pe­tens­sis­sa työ­mark­ki­noil­la romah­taa, jos hei­dän kapa­si­teet­tin­sa riit­tää niu­kin nau­kin tavis­ta­son työ­teh­tä­viin. Mie­les­tä­ni yksin­ker­tai­siin­kin teh­tä­viin tuli­si pyr­kiä saa­maan yli­fik­sua popu­laa­tio­ta, jot­ta tuli­joil­la ja hei­dän jäl­ke­läi­sil­lään oli­si kom­pe­tens­sia menes­tyk­seen tek­nis­ty­väs­sä, moder­nis­sa ja eko­lo­gi­ses­sa Suomessa.

    Huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to hei­ken­tää talou­del­lis­ta huol­to­suh­det­ta, sik­si sitä­kin tuli­si tut­kis­tel­la ana­lyyt­ti­ses­ti ja tosi­asiat tun­nus­taen. Chi­len ja Viet­na­min pako­lai­set sopeu­tui­vat aika­naan hyvin. Tar­koin vali­tut ara­bit ja afrot ovat sopeu­tu­neet kate­go­ri­ses­ti hyvin esi­mer­kik­si Yhdys­val­toi­hin. Toi­von vali­koi­vuut­ta sini­sil­mäi­syy­den sijaan, maa­han­muut­ta­jien tähden. 

    P.S. Mitä siel­tä len­tää — vuo­rel­li­nen nat­si­kort­te­ja. =( Muis­taak­se­ni Timo Soi­ni sanoi: “Ter­ve­tu­loa töi­hin Suo­meen!” Lisäk­si hän sal­li­si YK:n mää­ri­tel­mien mukai­set kiin­tiö­pa­ko­lai­set ja avio­lii­ton kaut­ta Suo­meen tul­leet. Tie­ten­kin työ­pe­räi­ses­sä­kin maa­han­muu­tos­sa tulee pitää volyy­mit koh­tuul­li­si­na ja tilan­teen vaa­ti­mal­la tasol­la. Tär­kein­tä on kui­ten­kin maa­han­muu­ton “laa­tu”. Anteek­si kolk­ko ilmauk­se­ni. =) Tar­joa­mal­la työ­tä paran­nem­me ihmis­ten elä­mää tehok­kaam­min kuin tar­joa­mal­la sosi­aa­li­tur­vaa ikui­ses­ti suku­pol­vel­ta toi­sel­le. Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on yhtei­nen etum­me, yllät­täen myös maa­han­muut­ta­jien. Suo­mi on köy­hä ja vel­kai­nen maa. Suo­mes­sa­kin asuu pal­jon kär­si­viä ja hoi­toa tar­vit­se­via ihmisiä.

    Esi­mer­kik­si kenia­lais­ten työl­li­syy­sas­te tai­taa olla Suo­men kan­ta­väes­töä parem­pi yksi­no­maan työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton tiuk­ko­jen peli­sään­tö­jen vuoksi.

  9. Sep­po Korp­poo:
    Nimit­täin se, että Suo­mes­sa on vie­lä­kin vah­vois­sa ase­mis­sa kyl­män sodan aikai­nen intel­li­gent­sia, joka on ajat­te­lul­taan perus-marxilaista.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ottaa sitä ris­kiä, päin­vas­toin kuin se intelligentsia 

    Olen avoi­mes­ti marxi­lai­nen. Olen jopa jul­kais­sut kir­jan sii­tä, kuin­ka marxi­lai­nen olen, ja väit­tä­nyt sii­nä Suo­men ongel­mak­si osin sitä, että tääl­lä edes intel­li­gent­sia ei todel­li­suu­des­sa ole juu­ri­kaan marxi­lais­ta eikä ole kos­kaan ollut­kaan, muus­ta väes­tös­tä puhumattakaan.

    Olen myös lähes­tul­koon koko­päi­vä­työ­tä teke­vä yrit­tä­jä, ja vuo­si­tu­lois­ta­ni arviol­ta 90 pro­sent­tia on yrittäjätuloa.

    Mah­taa sii­nä yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun Suo­mes­sa vähän väliä tun­ke­vil­la yrit­tä­jyy­den juma­loi­jil­la olla pää räjäh­tä­mäs­sä, kun miet­tii, miten nämä kak­si asi­aa ovat sovi­tet­ta­vis­sa yhteen.

    Olen yrit­tä­jä, joten näi­den juma­loi­jien mukaan olen kai­kis­sa yhteis­kun­nal­li­sis­sa kysy­myk­sis­sä jo pel­käs­tään sil­lä perus­teel­la oikeas­sa ja tah­to­ni tulee toteu­tua auto­maat­ti­ses­ti kai­kes­sa poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa. Yllä lai­naa­mas­ta­ni Sep­po Korp­poon alle­kir­joi­tuk­ses­ta on pää­tel­tä­vis­sä, että jo pel­käs­tään ole­mal­la yrit­tä­jä vapau­tuu heti kuu­lu­mas­ta hal­vek­sut­tuun intelligentsiaan.

    Mut­ta olen myös marxi­lai­nen — jol­la tar­koi­tan siis sitä, että pidän Karl Marxin (1818–1883) esit­tä­miä ana­lyy­se­jä ns. poliit­ti­ses­ta talous­tie­tees­tä, kapi­ta­lis­ti­ses­ta tuo­tan­to­ta­vas­ta jne. pait­si suu­rek­si osak­si paik­kan­sa­pi­tä­vi­nä, myös häm­mäs­tyt­tä­väs­sä mää­rin yhä vie­lä­kin paik­kan­sa­pi­tä­vi­nä, kun huo­mioi­daan, että ne on kir­joi­tet­tu sel­väs­ti yli 100 vuot­ta sitten.

    (Jon­ka mie­les­tä yrit­tä­jyys ja marxi­lai­suus todel­la ovat joten­kin tois­ten­sa äärim­mäi­set vas­ta­koh­dat, miet­ti­köön vaik­ka sitä, että Marxin lähei­sin työ­to­ve­ri ja ope­tus­lap­si Friedrich Engels oli puu­vil­la­teh­taan joh­ta­ja ja omis­ti osuuk­sia myös useis­sa muis­sa tehtaissa.)

  10. Ruot­sil­la on lisäk­si kol­min­ker­tai­nen ydin­voi­ma­la­ka­pa­si­teet­ti mikä on vuo­si­kym­me­nien aika­na ehti­nyt tuot­taa aika pal­jon kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta. Tääl­lä taas on kes­ki­tyt­ty torp­paa­maan ydin­voi­ma­loi­ta 70-luvul­ta täl­le vuosituhannelle.

  11. Ensim­mäi­ses­tä sai­raus­päi­väs­tä ei saa mitään kor­vaus­ta. Pois­sao­lot ovat vähen­ty­neet sel­väs­ti. Var­maan jot­kut raa­hau­tu­vat töi­hin, vaik­ka pitäi­si jää­dä sai­ras­ta­maan, mut­ta ennen kaik­kea pois ovat kar­siu­tu­neet täy­sin aiheet­to­mat sairauspoissaolot.

    Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että evi­dens­si täs­tä on vähän niin ja näin.

    Tie­dot yllät­tä­vät Elin­kei­noe­lä­män kes­kus­lii­ton (EK) yli­lää­kä­rin Jan Schug­kin. ”Näyt­tää sil­tä, että sai­raus­pois­sao­lot ovat hei­lah­del­leet Ruot­sis­sa ylös alas karens­sis­ta riip­pu­mat­ta”, hän sanoo tutus­tut­tu­aan 3T:n aineistoon.

    http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/tyoelama/karenssi_ei_pure_poissaoloihin

    Link­ki löy­tyi haus­kas­ta kir­joi­tuk­ses­ta http://saloniemi.wordpress.com/2012/03/29/keinoja-parantaa-tyon-tuottavuutta/

  12. Appro­pos sana­hir­viöt kes­tä­vyys­va­je, työ­urien piden­tä­mi­nen, jne. Mikä täs­sä on teil­le poli­tii­koil­le niin vai­kea, eikä poru­kan pitäi­si olla jon­kun sor­tin vies­tin­nän ammat­ti­lai­sia? Ode toki huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä parempi.

    Ei tämä help­poa ole, mut­ta jos minä vaik­ka yri­tän. Nyt joka toi­nen suo­ma­lai­nen on töis­sä, asi­aa voi aja­tel­le niin­kin että kaik­ki elää hei­dän pal­kal­laan taval­la tai toi­sel­la. Joka kuu­des tekee jotain muu­ta, opis­ke­lee, etsii töi­tää, hoi­taa lap­sia koto­na tai itse­sään, eli on sai­raa­na. Tai jotain. Loput on lap­sia ja vanhuksia.

    Kym­me­nen vuo­den pääs­tä van­huk­sia on enem­män. Mut­ta meil­lä on edel­leen puo­let suo­ma­lai­sis­ta töis­sä jos joka kol­mas niis­tä muis­ta onkin töis­sä, eli opis­ke­li­jat opis­ke­lee vähän vähän nopeam­min, äiti tekee puo­let päi­väs­tä töis­tä, työt­tö­mät löy­tää töi­tä ja jot­kut sai­rat kun­tou­tuu. Töis­sä­kin on pal­jon kivem­paa kun työ­nan­ta­ja jou­tuu pitä­mään kiin­ni työn­te­ki­jöis­tään kun ei ole sadan työt­tö­män haki­ja jonoa mis­tä ottaa uusi tilal­le. Tämä pitää hoi­taa näin.

  13. Hyvä. Täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta puut­tuu kui­ten­kin yksi vai­kut­ta­va ele­ment­ti. Nimit­täin, kun työ­voi­ma vähe­nee aika­na jol­loin ihmis­mää­rä ei vähe­ne nos­taa se hin­to­ja kysyn­nän ja tar­jon­nan lain takia. Tilan­ne on siis pahem­pi kuin oletus.

    BRICS-val­tiot ja muu maa­il­ma on vih­doin saa­mas­sa juo­nen pääs­tä kiin­ni, ja kun he luo­vat toi­mi­via talous­ra­ken­tei­ta jää Euroop­pa jal­koi­hin, ellei Euroop­pa muu­tu. Tämän takia esi­mer­kik­si EKP:n man­daa­tin vah­vis­ta­mi­nen on ennem­min tai myö­hem­min vält­tä­mä­tön­tä. Mah­dol­li­suus, että ennem­min toteu­tuu jos esi­mer­kik­si Holl­lan­de voit­taa Sarkozyn.

  14. Sep­po Korp­poo:
    ´snip´

    Nimit­täin se, että Suo­mes­sa on vie­lä­kin vah­vois­sa ase­mis­sa kyl­män sodan aikai­nen intel­li­gent­sia, joka on ajat­te­lul­taan perus-marxilaista.
    ´snip´

    Sit­ten yrit­tä­jät pää­se­vät­kin lait­ta­maan maan pyö­rät pyörimään.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ottaa sitä ris­kiä, päin­vas­toin kuin se intelligentsia

    Sinän­sä myön­teis­tä, että meil­lä on intel­li­gent­sia, mut­ta että marxi­lai­nen? Nimeä­pä yksikin!

    Tus­kin­pa löy­tyy yhtä­kään marxi­lais­ta joh­ta­vis­ta ase­mis­ta (no, Pek­ka Tiai­nen saat­taa vie­lä olla, ehkä).

  15. Uscha­nov, et sä ole oikea juma­ly­rit­tä­jä jos ei yri­tyk­se­si ole teh­das­hal­lis­sa, tur­ha yrit­tää. Siis sel­lai­ses­sa jon­ka pik­ku­kun­ta on raken­ta­nut vero­va­roil­la, tai isom­pi kun­ta yrit­tää pitää puo­li-ilmai­se­na estä­mäl­lä asun­to­jen kaa­voi­tuk­sen lähistöllekään.

  16. Val­tion velan mää­räl­lä on mer­ki­tys­tä vain, jos se ote­taan korol­la yksi­tyi­sel­tä pan­kil­ta. Jos val­tiol­la on oma kes­kus­pank­ki, se voi rahoit­taa omaa toi­min­taan­sa mie­lin mää­rin ja inves­toi­da hyvin­voin­tia raken­ta­viin infra­hank­kei­siin ym. Nykyi­ses­sä EMU-jär­jes­tel­mäs­sä tämä ei ole mah­dol­lis­ta ja sen takia euro­maat ovat­kin ahdin­gos­sa. Japa­nin jär­jet­tö­män suu­rel­ta kuu­los­ta­va vel­ka on käy­tän­nös­sä omas­ta kes­kus­pan­kis­ta ja siel­lä menee ihan jees — ottaen huo­mioon väes­tön hur­jan ikärakenteen.

    Työ ei rahoi­ta mitään. Vero­tus ei rahoi­ta mitään. Vain velan­ot­to rahoit­taa. Monel­ta tämä seik­ka tun­tuu mene­vän ohi.

    Meil­lä on hyvin­voin­tia enem­män kuin 100 vuot­ta sit­ten kukaan osa­si edes kuvi­tel­la. Mut­ta edel­leen suu­rin kivi ken­gäs­sä on raha — ainoa asia maa­il­mas­sa, jon­ka mää­rää ei rajoi­ta mit­kään fyy­si­set resurs­sit. Tätä sie­täi­si pohtia.

  17. Kes­tä­vyys­va­jeen täyt­tä­mi­seen Suo­mi tar­vit­see maa­han­muut­toa, vähin­tään 10 000 hen­keä töi­hin ja hei­dän perheensä.

    Perus­suo­ma­lais­ten luo­mas­sa ilma­pii­ris­sä naa­man väri ja uskon­to ovat kor­van­neet “ter­ve­tu­loa töi­hin” ‑val­he­te­lun. Käsit­tääk­se­ni vene­pa­ko­lai­se­na­pum­mi­na tur­piin­sa saa­nut vaa­ti­va­sa työ­elä­mäs­sä ole­va kii­na­lai­nen fysii­kan toh­to­ri on hie­man yllät­ty­nyt eikä aio ajt­kaa veron­mak­sua enää täällä.

    Menes­ty­vis­tä talouk­sis­ta tei­de­tään, että suvait­se­vai­suus ja moni­kul­tuu­ri­suus ovat yhe­ti­siä tun­nus­merk­ke­jä. Suo­mes­sa oli­si hyuvä alkaa uskoa, että muu­ka­lai­set eivät tuo­hoa elä­män­muo­toam­me. Vaih­toeh­to­na on kur­jis­tu­mi­nen Kot­kan ja Joen­suun tyyliin.

  18. Ruot­sin huol­to­suh­de vai­kut­taa ole­van hyvin pit­käl­le saman­lai­nen kuin Suo­mel­la ennus­tei­neen. Toi­saal­ta Ruot­sin uudis­tuk­set eivät vai­ku­ta niin hir­vit­tä­vän radi­kaa­leil­ta, ja joi­den­kin asian­tun­ti­joi­den kom­men­teis­ta voi pää­tel­lä, että uudis­tuk­sia lii­oi­tel­laan (kuten se, että Ruot­sin parem­pi talous­kas­vu taan­tu­man olois­sa joh­tuu raken­teel­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta eikä omas­ta raha­po­li­tii­kas­ta). Itsel­lä käy mie­les­sä, että Ruot­sin parem­pi tilan­ne on jäl­leen ker­ran var­sin oppi­kir­ja­mai­nen: oma raha on mah­dol­lis­ta­nut oman kor­ko- ja valuut­ta­po­li­tii­kan, jol­la voi­daan sit­ten myös vai­kut­taa pidem­män aika­vä­lin raken­tei­siin (pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys). Raken­teel­li­set uudis­tuk­set ovat suo­ta­via, mut­ta jos/kun syyt kii­tok­sil­le ja moit­teil­le tai­vu­tel­laan itsel­le mie­lei­sel­le poli­tii­kal­le (in euro we trust), alkaa hiu­kan moti­vaa­tio kär­siä kuun­nel­la näi­tä pelottelupuheita.

  19. tpyy­luo­ma:
    Uscha­nov, et sä ole oikea juma­ly­rit­tä­jä jos ei yri­tyk­se­si ole teh­das­hal­lis­sa, tur­ha yrit­tää. Siis sel­lai­ses­sa jon­ka pik­ku­kun­ta on raken­ta­nut vero­va­roil­la, tai isom­pi kun­ta yrit­tää pitää puo­li-ilmai­se­na estä­mäl­lä asun­to­jen kaa­voi­tuk­sen lähistöllekään

    Asias­ta mitään tie­tä­mät­tä pitää kui­ten­kin kysyä, mon­ta­ko ihmis­tä Uscha­no­vin yri­tys työl­lis­tää, ja kuin­ka pal­jon se kerää rahaa ulkomailta.

    Arvos­tan ilman muu­ta kaik­kia yrit­tä­jiä itsen­sä työl­lis­tä­vis­tä free­lance­reis­ta eteen­päin, vaik­ka ehkä en kui­ten­kaan ihan niin pal­jon yri­tys­tu­kiin perus­tu­via lii­kei­deoi­ta. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että jos me haluam­me ostaa jotain ulko­mail­ta, mei­dän pitää onnis­tua sin­ne jotain myy­mään­kin. On se sit­ten tava­raa tai osaamista.

    Ja tämä tie­tys­ti hal­vek­si­mat­ta koti­mark­ki­nay­rit­tä­jyyt­tä. Sekin on tär­keä osa hyvin­voin­nin jakamista.

    Mitä taas Marxiin tulee, niin Marx oli kiis­tat­ta erit­täin terä­vä havain­noi­ja ja hyvä talous­tie­tei­li­jä. Joh­to­pää­tök­set ja kor­jaus­a­ja­tuk­set — ja eri­to­ten mui­den teke­mät jat­koe­si­tyk­set — unoh­ti­vat kyl­lä muu­ta­man detal­jin ihmis­luon­tees­ta. Oma­ne­dun­ta­voit­te­lul­la, ahneu­del­la ja kateu­del­la toi­mi­va kapi­ta­lis­mi on sit­tem­min osoit­tau­tu­nut parem­mak­si jär­jes­tel­mäk­si kuin samoil­la ainek­sil­la toi­mi­va sosialismi…

    Ja sit­ten taas toi­saal­ta. Jos kat­so­taan koh­tuul­li­sen hyvät elä­mi­sen edel­ly­tyk­set anta­via yhteis­kun­tia, niin aika sel­keäs­ti näyt­tää sil­tä, että yhteis­kun­nan pitää tar­jo­ta yksi­löil­le mah­dol­li­suus paran­taa elin­ta­so­aan toi­min­nal­la, joka hyö­dyt­tää mui­ta­kin (= yrit­tä­mi­nen). Lisäk­si yhteis­kun­nan pitää raken­taa jär­jes­tel­mä, jol­la kaik­ki haluk­kaat saa­vat koh­tuul­li­sen hyvän elä­män riip­pu­mat­ta läh­tö­koh­dis­taan, ter­vey­des­tään, ym. (Jokai­nen raha­nah­ne kapi­ta­lis­ti­si­ka taju­aa, että meil­lä ei ole varaa esi­mer­kik­si huka­ta inhi­mil­li­siä resursseja.)

    Marx eli hiu­kan eri­lai­se­na aika­na kuin nyky­ään. Varak­kuus tai elin­ta­so ei ole enää niin pal­jon kiin­ni sää­dys­tä tai suvus­ta. Monil­la aloil­la on mah­dol­lis­ta ryh­tyä yrit­tä­jäk­si lähes tyh­jä­tas­ku­na. Lop­pu on sit­ten itses­tä ja tuu­ris­ta kiin­ni. Ehkä tämän päi­vän Marx puhui­si­kin toi­sen­lai­ses­ta PÄÄ­omas­ta ja meri­to­kra­tian haasteista.

  20. Töis­sä­kin on pal­jon kivem­paa kun työ­nan­ta­ja jou­tuu pitä­mään kiin­ni työn­te­ki­jöis­tään kun ei ole sadan työt­tö­män haki­ja jonoa mis­tä ottaa uusi tilal­le. Tämä pitää hoi­taa näin.

    Täs­sä on kak­si hiu­kan ris­ti­rii­tais­ta asiaa:

    1. Täys­työl­li­syys kor­jai­si kovin mon­ta ongel­maa yhteis­kun­nas­sa (syr­jäy­ty­mi­nen, köy­hyys, epä­var­ma pät­kä­työ­läi­syys, työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen koros­tu­nut asema).

    2. Hyvä huol­to­suh­de edel­lyt­tää sitä, että työn­te­ki­jöi­tä on töis­sä paljon. 

    Nämä näyt­tä­vät samoil­ta, kos­ka kum­mas­sa­kin on pal­jon väkeä töis­sä. Ero on kui­ten­kin sii­nä, että ykkö­sen ide­aa­li­ti­lan­tees­sa rajoit­ta­va teki­jä on työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuus, mikä samal­la nos­taa työn hin­taa. On kui­ten­kin vai­kea uskoa, että työ­nan­ta­jat kek­si­si­vät käyt­töä nykyis­tä kes­ki­mää­rin huo­nom­mal­le poru­kal­le nykyis­tä kal­liim­mal­la hinnalla.

    Käy­tän­nös­sä tai­taa olla niin, että rea­lis­ti­nen reit­ti suu­rem­paan työl­li­syy­teen on sel­lai­nen, jos­sa työt­tö­myys ei vähe­ne. Työl­li­syys kyl­lä lisään­tyy, kos­ka työ­mark­ki­noil­le halu­taan enem­män väkeä. Saat­taa siis olla niin, että nyt töis­sä­ole­vien­kin edut tule­vat heikkenemään.

    Työ­mark­ki­nae­tu­jär­jes­tö­jen lait­ta­mi­nen poh­ti­maan tätä on pukin pis­tä­mis­tä kaa­li­maan var­ti­joik­si. Työn­te­ki­jä­jär­jes­töil­le työ­voi­man saa­ta­vuu­den lisään­ty­mi­nen on myrk­kyä, samoin suo­rat toi­men­pi­teet sii­hen (elä­keiän nos­to). Työ­nan­ta­jat eivät näis­tä uudis­tuk­sis­ta häviäi­si, mut­ta kos­ka nekään eivät usko työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten las­kuun, niil­le­kään ei ole iloa työ­voi­man saa­ta­vuu­den paranemisesta.

    Nyt oli­si se vai­he, jos­sa vii­saat miet­ti­vät val­tion tasol­la oikeat toi­men­pi­teet. Mut­ta tus­kin­pa nykyi­ses­tä hal­li­tuk­ses­ta on oikeas­ti jaka­maan niuk­kuut­ta. Kyse ei pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ole nol­la­sum­ma­pe­lis­tä, mut­ta kos­ka tar­vit­ta­vat muu­tok­set hei­ken­tä­vät lii­an monen äänes­tä­jän tai jäse­nen etu­ja, nii­tä ei tehdä.

  21. ant­ti:
    Ruot­sil­la on lisäk­si kol­min­ker­tai­nen ydin­voi­ma­la­ka­pa­si­teet­ti mikä on vuo­si­kym­me­nien aika­na ehti­nyt tuot­taa aika pal­jon kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta. Tääl­lä taas on kes­ki­tyt­ty torp­paa­maan ydin­voi­ma­loi­ta 70-luvul­ta täl­le vuosituhannelle.

    Tus­kin­pa tuol­la kovin suur­ta mer­ki­tys­tä on. Mut­ta noin muu­ten kan­sal­lis­va­ral­li­suu­des­ta puhut­taes­sa Ruot­siin ver­taa­mi­nen on vähän epä­rei­lua. Suo­mes­sa rese­toi­tiin kan­sal­lis­va­ral­li­suus toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa, Ruot­si kerä­si varal­li­suut­ta samaan aikaan. Vaik­ka ampu­ma­ki­sois­ta on koh­ta 70 vuot­ta, se näkyy talou­des­sa. Yrit­te­liäim­pien työt­tö­mien aja­mi­nen työn peräs­sä ulko­mail­le eri vai­heis­sa ei ollut Suo­mel­ta kovin hyvä veto.

    Tämä ei suin­kaan tar­koi­ta sitä, ettei­kö Ruot­sin toi­men­pi­teis­tä kan­nat­tai­si ottaa oppia. Ei kui­ten­kaan kan­na­ta aja­tel­la, että sokea kopioin­ti oli­si hyvä veto. Mei­dän täy­tyy pää­omien puut­tees­sa toden­nä­köi­ses­ti teh­dä vie­lä tiu­kem­pia toimia.

  22. Evert The Neve­Rest:

    Vuo­den 2007 edus­kun­ta­vaa­leis­sa vas­tuun­kan­ta­ja­puo­lue Kokoo­mus puhui jako­va­ras­ta ja lupa­si ummet ja lam­met Sari Sai­raan­hoi­ta­jal­le ja… 

    Kyl­lä­hän Evert­tia itse­ään­kin näyt­tää vai­vaa­van hyvin vali­koi­va muisti:

    http://yle.fi/vaalit/2007/id53485.html

    okoo­mus ava­si kes­ki­viik­ko­na vaa­li­kam­pan­jan­sa hauk­ku­mal­la SDP:n ja kes­kus­tan vaaliohjelmat.

    Hel­sin­gis­sä puhu­neen Katai­sen mukaan SDP syyl­lis­tyy vas­tuut­to­maan jako­po­pu­lis­miin esit­täes­sään 2,4 mil­jar­din euron menolisäyksiä.

    Kokoo­muk­sen oman vaa­lioh­jel­man esi­tyk­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen paran­ta­mi­sek­si ja tulon­siir­to­jen lisää­mi­sek­si mak­sa­vat yhteen­sä noin mil­jar­di euroa.

    - Kokoo­mus ei osal­lis­tu kil­pai­luun sii­tä, kuka lupaa eni­ten, mut­ta kokoo­mus aikoo voit­taa kil­pai­lun sii­tä, kuka pitää lupauk­sen­sa, Katai­nen sanoo.

    Ensin­nä­kin aina­kin dema­rit Hei­nä­luo­man joh­dol­la oli­vat kovas­ti puhu­mas­sa että jako­va­ras­ta ja eri­tyi­sest niin, että sii­tä lei­jo­nan­osa pitää lait­taa jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lui­hin eli menoau­to­maat­tei­hin. Toi­sek­si, kokoo­mus ei luvan­nut ummet ja lam­met sai­raan­hoi­ta­jal­le, vaan kun­non polii­ti­kon tapaan Taru Tuju­nen lupa­si että sai­raan­hoi­ta­jil­le pitää saa­da 500 euroa lisää “jol­la­kin aika­vä­lil­lä”. On päi­vän­sel­vää että Tuju­nen ei valeh­del­lut eikä puhu­nut edes muun­nel­tua totuut­ta, kos­ka lupaus tulee aivan var­mas­ti toteutumaan.

    Jos­tain syys­tä kai­kil­ta aina vaan unoh­tuu tuo “jol­la­kin aikavälillä”. 

    PS Hel­la Wuo­li­jo­ki­kin oli mel­koi­nen lii­ke­mies ja samaan aikaan sil­ti täy­si sta­li­nis­ti ja myös NKVD:n vakoo­ja (jos­ta hänet oli­si jat­ko­so­dan aika­na ammut­tu, ellei oli­si sat­tu­nut ole­maan rikas, kuu­lui­sa ja val­taa­pi­tä­vien tuttu)

  23. Kai nyt ylei­sen rehel­li­suu­den nimis­sä on muis­tet­ta­va mai­ni­ta nii­tä mui­ta­kin stra­te­gia- ym. liik­kei­tä mitä naa­pu­ri on teh­nyt. Aina­kin näi­tä tulee hake­mat­ta mieleen:

    Perin­tö­ve­ro pois

    Varal­li­suus­ve­ro pois

    Koti­ta­lous­vä­hen­nys käyttöön

    Palk­ka­ve­ro­jen sel­vä tiputus

    Sel­vä kiris­tys työt­tö­myys­tur­van ehtoi­hin ja vel­vol­li­suu­teen ottaa eri töi­tä vas­taan, myös kauempaa.

    Sai­rause­läk­kei­den ehto­jen tiukennus

    ALV 25%

    Hom­mat­tu hen­ki ja luot­to jol­la saa­tu Suo­meen ver­rat­tu­na monin­ker­tai­nen mää­rä ulko­mai­sia inves­toin­te­ja, ja n. 10x enem­män pörs­si­lis­tauk­sia 2000- luvul­la mitä Suomessa. 

    Ay- liik­keen vero­vä­hen­nyk­set veks.

    Tiuk­kaa vien­ti­sek­to­ri­läh­töis­tä palkankorotuspolitiikkaa

    Ja tosi­aan; par­la­men­taa­ri­ses­ti pää­tet­ty ilmoi­tus­luon­toi­sem­pi elä­keiän nosto

    Täm­möi­se­nä enem­pi dema­ri­hen­ki­se­nä ihmi­se­nä jon­kin ver­ran kadeh­tii Sak­saa ja Ruot­sia­kin hei­dän dema­reis­taan. Jo G. Pers­son­han tiuk­ka­si että val­tion talou­den­pi­dos­sa pitää pääs­tä pro­sen­tin ylijäämään.

  24. Kii­tän Tom­mi Uscha­no­via hänen tove­ril­li­sis­ta kommenteistaan.

    Ker­ran­kin joku ker­too avoi­mes­ti ole­van­sa marxisti!

    Monet heis­tä pitää sen nimit­täin juo­nik­kaan epä­re­hel­li­ses­ti piilossa.

    Suu­ri osa marxi­lai­sis­ta tai­taa kui­ten­kin olla nii­tä, jot­ka eivät ole aja­teet näi­tä asioi­ta läpi, ja siten eivät itse tie­dä ole­van­sa marxilaisia.

    Nämä ovat tie­ten­kin surul­li­sia tapauksia.

    Suo­sit­te­len Tom­mi Uscha­no­vil­le sitä, että hän plä­rää marxin kir­jan­sa taas ker­ran läpi, sil­lä tie­dois­sa näyt­tää ole­van paho­ja aukkoja.

    Pari esi­merk­kiä:

    1) Marx itse­kin muut­ti teo­rioi­taan use­aan ker­taan, kun kävi ilmi, että jopa pää­koh­dat oli­vat vir­heel­li­siä. Esi­mer­kik­si se, että kapi­ta­lis­tit alkoi­vat­kin vii­saas­ti huo­leh­tia työ­läi­sis­tään hyvin, jol­loin mitään spon­taa­nia val­lan­ku­mous­ta ei tullutkaan.

    2) Marxin teo­rian mukaan val­lan­ku­mous alkaa vää­jää­mät­tö­män spon­taa­nis­ti teol­lis­tu­neis­sa mais­sa, kuten Sak­sas­sa ja Englannissa.
    Näin ei kui­ten­kaan käy­nyt, vaan se alkoi­kin Leni­nin veri­sel­lä val­lan­kaap­pauk­sel­la agraarivaltiossa,Venäjällä.

    Ettei vaan Tom­mi Uscha­nov kuu­lu nii­hin kuu­lui­siin Leni­nin hyväk­si­käyt­tä­miin “hyö­dyl­li­siin idiootteihin”?

    Näi­tä maxis­ti-idea­lis­te­ja bols­he­vii­kit höy­näyt­ti­vät ensin oikein kun­nol­la, jon­ka jäl­keen he taval­li­se­ti jou­tui­vat maxis­min veri­seen myllyyn.

    Eläm­me nyky­ään niin totaa­li­ses­ti eri olois­sa kuin 150 vuot­ta sit­ten Marx, että on älyl­li­sen epä­re­hel­lis­tä enää tuput­taa hänen oppejaan. 

    Itse har­ras­tan suo­ma­lais­ten tek­no­lo­gia-tuot­tei­den vien­tiä var­sin­kin Venäjälle.

    Toi­min­ta­ni seu­rauk­se­na sadat suo­ma­lai­set ovat saa­neet työtä.

    Toi­vo­tan kaik­ki läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­leik­si mukaan näi­hin talkoisiin!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka on kau­his­tu­nee­na luke­nut Maxinsa

    PS: Etu­ryh­mää­ni kuu­lu­vat kaik­ki ne, jot­ka pitä­vät Suo­men tule­vaa hyvin­voin­tia tärkeänä

  25. …juo­lah­te­lee mie­leen vie­lä nyt aina­kin nämä:

    Vuo­rot­te­lu­va­paa: siluvei

    Työt­tö­myy­se­lä­ke­put­ki, pois sekin

    Ja lait­to­mat lakot; saa­tu ihan nol­liin. Taus­to­ja ja seli­tys­tä tem­pul­le en tie­dä, mut­ta ei aivan vähäi­nen teki­jä maalle. 

    Ihan kai­kes­ta ed. ole­vas­ta meil­le en rie­muit­si­si. Mut­ta joten­kin minut on help­po saa­da usko­maan, että Ruot­si pidem­mäl­lä aika­jän­teel­lä tulee pär­jää­mään hie­nos­ti, ja että 2030- luvun huo­no- osai­nen siel­lä tulee ole­maan Euroo­pan mitas­sa ihan par­hais­sa olois­sa. Eli eipä vähä mitään ‑pitää taju­ta mitä glo­ba­li­saa­tion ja demo­gra­fian voi­mat mer­kit­see. Nyt ja 20–30 vuo­den pääs­tä. Ja ehkä pääs­tä blokkivaaleihin.

    ps. kuin­ka Evert The Neve­Rest voi muis­taa noin väärin!?

  26. Sak­sas­sa on teh­ty hyvin saman­su­kui­sia uudis­tuk­sia. Ruot­sis­sa tämän teki­vät por­va­rit, Sak­sas­sa dema­rit. Uudis­tuk­set kyl­lä myös satut­ti­vat, mut­ta kan­nat­ti­vat ehdot­to­mas­ti. Pelas­ti­vat­han ne koko hyvin­voin­ti­val­tion jat­kon. Meil­lä pitäi­si olla roh­keus samaan.”

    Sak­sa kehit­ti ohjel­mal­la laa­jan wor­king poor luo­kan, se on jomil­tei yhtä laa­ja kuin USA

    Tus­kin­pa maa­ta voi pitää hyvin­voin­ti­val­tio­na kun 20–25 % väes­tös­tä tekee 12–16 tun­tia päi­väs­sä useas­sa työ­pai­kas­sa sel­vi­täk­seen ja elää juu­ri ja juuri .

    Sak­sa on nyky­ään hyvin­voin­tia­val­tio lähin­nä Osmon kal­tai­sil­le hyväs­sä ase­mas­sa ole­vil­le, mut­ta sehän riit­tää­kin hyvin­voin­ti­val­tio- nimikkeeseen ?

    Ja Ruot­sin­kin kulis­sin taak­se pii­lou­tuu jo monen­lais­ta ongel­maa esim laa­ja syr­jäy­ty­nei­den joukko,joka kapi­noi mellakoimalla.
    Ei tuo var­hai­nen puut­tu­mi­nen kovin­kaan kat­ta­vaa ole

    Ja iäk­käi­tä suo­je­lee työ­so­pi­mus­la­ki ja yri­tys­ten mak­sa­ma eläkeputki

  27. Ja tosi­aan; par­la­men­taa­ri­ses­ti pää­tet­ty ilmoi­tus­luon­toi­sem­pi elä­keiän nosto”

    Lai­naus ETK:n svuilta

    Elä­kei­kä

    Takuu­eläk­keen van­huuse­lä­kei­kä on 65 vuotta.
    Työ­eläk­keel­le voi siir­tyä 61 vuo­den iäs­tä alkaen halua­ma­naan ajankohtana.”

    Työ­suh­de­tur­va ulot­tuu 67ikävuoteen saakka.Sama har­ha kor­keas­ta elä­keiäs­tä kos­kee myös Saksaa

    Kun työt­tö­myys­kor­vaus­tas­ta saa pari vuot­ta ja pääl­le irti­sa­no­mis­kor­vauk­sen niin työ­elä­mäs­tä voi pois­tua käy­tän­nös­sä 60+ ikäisenä.

    Elä­ket­tä voi myös var­hen­taa, mut­ta sil­loin elä­ke tie­tys­ti pienenee

  28. Ode kir­joit­ti:
    “jos ole­te­taan … väes­tö­en­nus­tei­den mukaan.”

    Ennus­ta­mi­nen on ollut vaikeaa.

    Huo­mau­tan, miten joh­don­mu­kai­ses­ti kaik­ki väes­tö­en­nus­teet ovat his­to­rial­li­ses­ti men­neet aina pie­leen, tääl­lä kuva:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_nieminen.html

    Vuo­si­na 1971–2001 on teh­ty 11 kpl ennus­tuk­sia, jokai­nen on ennus­ta­nut että väes­tön­kas­vu tait­tuu 15–20 vuo­den pääs­tä ennus­teen teke­mi­ses­tä, mut­ta todel­li­nen väes­tö on koko ajan jat­ka­nut kas­va­mis­ta. Todel­li­sen väes­tön näyt­tä­vä pak­su käy­rä lop­puu kuvas­sa vuo­teen 2000, mut­ta jos sil­le kuvit­te­lee jat­koa 5,4 mil­joo­nan koh­dal­le vuo­teen 2012, niin myös nuo kuvan tuo­reim­mat ennus­teet ovat yhtä­lail­la pielessä.

    (Pait­si tuo vuo­den 1969 ennus­te oli hyvä, mut­ta mikään sen jäl­kei­sis­tä ei.)

  29. Kyt­ty­rä:
    ´snip´
    Työ ei rahoi­ta mitään. Vero­tus ei rahoi­ta mitään. Vain velan­ot­to rahoit­taa. Monel­ta tämä seik­ka tun­tuu mene­vän ohi.
    ´snip´

    No, koe­ta­pa syö­dä sete­lei­tä — tai velkapapereita.
    Joku raja sarkasmillakin…

  30. Evert The Neve­Rest:
    Mikä ihmeen kestävyysvaje?

    Vuo­den 2007 edus­kun­ta­vaa­leis­sa vas­tuun­kan­ta­ja­puo­lue Kokoo­mus puhui jako­va­ras­ta ja lupa­si ummet ja lam­met Sari Sai­raan­hoi­ta­jal­le ja…

    Ai niin, van­ho­jen muis­te­lu on Suo­mes­sa kielletty.

    Kokoo­mus puhui, mut­ta eikö tuo suun­ni­tel­ma ole jo pidem­män aikaa ole ollut kir­jat­tu­na ihan hal­li­tus­oh­jel­maan epä­re­hel­li­se­nä nai­sen euron tasoi­tus-höt­tö­nä. Femi­nis­tit halu­aa vero­ra­ho­ja naisille.

  31. Olen avoi­mes­ti marxi­lai­nen. Olen jopa jul­kais­sut kir­jan sii­tä, kuin­ka marxi­lai­nen olen, ja väit­tä­nyt sii­nä Suo­men ongel­mak­si osin sitä, että tääl­lä edes intel­li­gent­sia ei todel­li­suu­des­sa ole juu­ri­kaan marxi­lais­ta eikä ole kos­kaan ollut­kaan, muus­ta väes­tös­tä puhumattakaan.

    Olen myös lähes­tul­koon koko­päi­vä­työ­tä teke­vä yrit­tä­jä, ja vuo­si­tu­lois­ta­ni arviol­ta 90 pro­sent­tia on yrittäjätuloa.

    Mah­taa sii­nä yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun Suo­mes­sa vähän väliä tun­ke­vil­la yrit­tä­jyy­den juma­loi­jil­la olla pää räjäh­tä­mäs­sä, kun miet­tii, miten nämä kak­si asi­aa ovat sovi­tet­ta­vis­sa yhteen.

    Näki­sin itse niin, että on mah­dol­lis­ta hyvin­kin olla marxi­lai­nen yrit­tä­jä, jos ei ole yrit­tä­jä­nä vapaa-ajan/­so­si­aa­li­sen elä­män vie­väl­lä alal­la. Mikäs sii­nä marxis­tel­les­sa, jos ei ole jou­tu­nut tin­ki­mään muus­ta elä­mäs­tä tur­han paljoa.

    En toki tie­dä juu­ri sinun tapauk­ses­ta­si, olet­ko stres­saa­vis­sa hom­mis­sa vai et.

  32. Hyvä JTS =) Sinun kan­nat­tai­si tutus­tua perus­suo­ma­lai­siin oikeas­ti ja lopet­taa se toi­seut­ta­va pus­kis­ta huu­te­lu. =D

    Menes­ty­vät yhteis­kun­nat har­joit­ta­vat yhä vali­koi­vam­paa maa­han­muut­to-/siir­to­lais­po­li­tiik­kaa. Aitoa suvait­se­vuut­ta kan­na­tan täy­des­tä sydä­mes­tä­ni. Nyky­ään aivan kun­nol­li­set ja työ­tä teke­vät­kin mamut jou­tu­vat kär­si­mään huo­nos­ti sopeu­tu­nei­den mamu­jen rötök­sis­tä jne. Oikea rat­kai­su on teh­dä kes­tä­viä pää­tök­siä, ei ole toi­mi­vaa vai­en­taa totuut­ta sensuurilla.

    Olen itse­kin ollut suusa­nal­li­sen rasis­min uhri hiu­kan tum­man taus­ta­ni vuok­si, joka kyl­lä näkyy kar­voi­tuk­sen tum­muu­te­na. Yksi rasis­teis­ta oli itse osak­si afro­taus­tai­nen, sekin vie­lä. Sain kuul­la ikä­väs­sä sävys­sä hyvin mon­ta ker­taa taus­tas­ta­ni kou­luai­koi­na. En mah­ta­nut sil­le kiusaa­mi­sel­le mitään, mut­ta se sat­tui. =( Juu, monet kau­kai­set suku­lai­se­ni ovat itse omal­la käy­tök­sel­lään ja sopeu­tu­mat­to­muu­del­laan työyh­teis­kun­taam­me aiheut­ta­neet har­mia myös kun­nol­li­sil­le edus­ta­jil­leen. Suku­lai­suu­te­ni on 1/32 osaa, mut­ta se riit­ti perus­teek­si rasismiin.

  33. Olen aika var­ma, että kol­men vuo­den pääs­tä meil­lä on elä­kei­kää nos­tet­tu, sekä alin­ta elä­kei­kää, että työ­nan­ta­jien har­mik­si myös ylintä.

    Työ­paik­ko­ja ei luo­da kas­vat­ta­mal­la nii­den kysyntää.

  34. JTS:
    Kes­tä­vyys­va­jeen täyt­tä­mi­seen Suo­mi tar­vit­see maa­han­muut­toa, vähin­tään 10 000 hen­keä töi­hin ja hei­dän perheensä.

    Euroa­lu­eel­la on ennä­tys­työt­tö­myys, ja täy­si vapaus tul­la tänne
    töi­hin. EUn ulko­puo­lis­ten osal­ta puhu­taan tulo­ra­jo­jen tur­has­ta tiuk­kuu­des­ta, mikä aika sel­väs­ti pal­jas­taa sen, että nime­no­maan hal­pa­työ­voi­maa halu­taan tuo­da, vaik­ka sit­ten sitä riit­tä­mä­tön­tä palk­kaa pitäi­si vero­va­rois­ta sosi­aa­li­tuin tukea.

    Perus­suo­ma­lais­ten luo­mas­sa ilma­pii­ris­sä naa­man väri ja uskon­to ovat kor­van­neet “ter­ve­tu­loa töi­hin” ‑val­he­te­lun. Käsit­tääk­se­ni vene­pa­ko­lai­se­na­pum­mi­na tur­piin­sa saa­nut vaa­ti­va­sa työ­elä­mäs­sä ole­va kii­na­lai­nen fysii­kan toh­to­ri on hie­man yllät­ty­nyt eikä aio ajt­kaa veron­mak­sua enää täällä.

    Vas­toin vih­rei­tä väki­val­ta­fan­t­asioi­ta, ja huo­li­mat­ta sisä­mi­nis­te­riön tar­mos­ta nii­tä löy­tää, rasis­ti­sen rikol­li­suu­den mää­rä­hän on ollut todel­li­suu­des­sa laskussa.

  35. Sam­po Smo­lan­der:
    Ode kirjoitti:
    “jos ole­te­taan … väes­tö­en­nus­tei­den mukaan.”

    Ennus­ta­mi­nen on ollut vaikeaa.

    Huo­mau­tan, miten joh­don­mu­kai­ses­ti kaik­ki väes­tö­en­nus­teet ovat his­to­rial­li­ses­ti men­neet aina pie­leen, tääl­lä kuva:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_nieminen.html

    Vuo­si­na 1971–2001 on teh­ty 11 kpl ennus­tuk­sia, jokai­nen on ennus­ta­nut että väes­tön­kas­vu tait­tuu 15–20 vuo­den pääs­tä ennus­teen teke­mi­ses­tä, mut­ta todel­li­nen väes­tö on koko ajan jat­ka­nut kas­va­mis­ta. Todel­li­sen väes­tön näyt­tä­vä pak­su käy­rä lop­puu kuvas­sa vuo­teen 2000, mut­ta jos sil­le kuvit­te­lee jat­koa 5,4 mil­joo­nan koh­dal­le vuo­teen 2012, niin myös nuo kuvan tuo­reim­mat ennus­teet ovat yhtä­lail­la pielessä.

    (Pait­si tuo vuo­den 1969 ennus­te oli hyvä, mut­ta mikään sen jäl­kei­sis­tä ei.)

    Ovat oppi­neet. Aiem­min ennus­ti­vat, että elin­aja­no­dot­teen muu­tos las­ki­si hil­jal­leen ajan kulues­sa, ja vaik­ka niin ei sit­ten tapah­tu­nut­kaan, seu­raa­vas­sa ennus­tees­sa taas ole­tet­tiin, että eikö­hän se nyt vih­doin niin tee. Uusim­mis­sa val­tion­hal­lin­non käyt­tä­mis­sä ennus­teis­sa ole­te­taan elin­aja­no­dot­teen kas­vun jat­ku­van lineaarisena.

    Maa­han- ja maas­ta­muut­to sit­ten ovat oma asiansa.

  36. Vihe­rins­si: Mitä taas Marxiin tulee, niin Marx oli kiis­tat­ta erit­täin terä­vä havain­noi­ja ja hyvä taloustieteilijä

    Havain­noi­ja ehkä joo, mut­ta talous­tie­tei­li­jä ei kyl­lä ollut. Olet­ko iki­nä oikeas­ti yrit­tä­nyt lukea Pää­oman sitä osaa jos­sa seli­te­tään miten “arvo” muodostuu? 

    Täs­sä suh­tees­sa ongel­ma­na on Marxil­la ja “marxi­lai­sil­la” (en väi­tä että Tom­mi U:lla) että he eivät tun­nu ymmär­tä­vän yhtä perus­ta­van­laa­tuis­ta lai­na­lai­suut­ta: Niuk­kuus on se, mikä mak­saa. Jos sitä ei mak­se­ta rahal­la, se mak­se­taan pers­li­hak­sil­la tai kave­rin­pal­ve­luk­sil­la, mut­ta niuk­ka ei muu­tu run­saak­si mitenkään.

    Toi­sin ilmais­tu­na, mark­ki­nat clea­raa aina, eli kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät voi olla het­keä­kään mis­sään tilan­tees­sa epä­ta­sa­pai­nos­sa. Jos joku yrit­tää muut­taa hin­taa ulko­puo­lel­ta, sen vain mak­saa joku muu tai se mak­se­taan joten­kin muuten. 

    Tätä Marx ei ymmär­tä­nyt ollen­kaan pää­oman hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta. Kun ihmi­set eivät halua sääs­tää, niin pää­oma on niuk­kaa. Val­tio voi tie­tys­ti pai­naa sitä pää­oman hin­taa pai­na­mal­la rahaa, mut­ta sil­loin sen kus­tan­nuk­sen mak­sa­vat ne joil­la on käteis­tä. Key­ne­si­läi­se­nä Tom­mi kyl­lä tie­tää tämän­kin, ja tie­tää myös sen, että jos­kus halu pitää käteis­tä kas­vaa, joten rahan pai­na­mi­sen kus­tan­nus ei heti tule esiin. Tähän perus­tuu key­ne­si­läi­nen raha­po­li­tiik­ka, enkä sitä ala täs­sä kri­ti­soi­da, se on täl­lä tar­kas­te­lu­ta­sol­la kyl­lä ihan älyl­li­ses­ti ja ana­lyyt­ti­ses­ti validia. 

    Mut­ta vaik­ka se onkin Marxin ehkä joten­kin innoit­ta­maa, niin ei Marx kyl­lä tätä oikeas­ti tajun­nut. So. talous­tie­tei­li­jä­nä hän ei ollut kovin kak­si­nen. Samaan tapaan, tämän key­ne­si­läi­sen raha­teo­rian (edel­leen koros­tan, sitä­kin on kehi­tet­ty vaik­ka kuin­ka pal­jon sen jäl­keen, nämä jutut ovat jo 80 vuot­ta van­ho­ja, ja Marxin jutut jo tuplas­ti van­hem­pia) omak­su­nei­den nimit­tä­mi­nen “marxi­lai­sik­si” on kyl­lä jotain aivan ihmeel­lis­tä aivo­fla­tu­lens­sia. Sil­loin­kin kun sen tekee mai­nit­tu “marxi­lai­nen” itse.

    Ja ei, en tun­nus­tau­du aina­kaan täl­lä erää keynesiläiseksi.

  37. Vihe­rins­si, jos olet sitä miel­tä että samaan aikaan työl­li­syy­sas­teen nous­tes­sa työ­voi­man tuot­ta­vuus las­kee (ja täs­tä kyl­lä sit­ten kai­pai­sin ihan empii­ris­tä näyt­töä enkä teo­ri­aa), ja pal­kat nouse­vat kos­ka työ­voi­man tar­jon­ta kiris­tyy, niin sit­ten tuot­ta­vuus ja pal­kat kor­re­loi nega­tii­vi­ses­ti? Toki pal­kat ei mää­räy­dy vapaas­ti, mut­ta kyl­lä ne nyt tuot­ta­vuu­des­ta­kin kiinni.

    Ulko­mai­sen kir­jan, sof­tan, tms. kään­tä­mi­nen muu­ten on vientiä.

  38. Olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että yksi mie­liai­hee­si, pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­po­li­tiik­ka, on se luk­ko, joka pitää ava­ta että yhtään mitään saa täs­sä maas­sa ratkaistua.

    Nyt­hän meil­lä on Hel­sin­gis­sä mah­do­ton­ta asua pie­nel­lä pal­kal­la, joten yhteis­kun­nan rahaa menee kai­ken­lai­siin asu­nis­tu­kinn jot­ka vie­lä pahim­mil­laan valu­vat hintoihin.

    Ja samal­la kun val­ta­kun­nal­li­set TES­sit on mitoi­tet­tu niin että hel­sin­ki­läi­nen pie­nel­lä pal­kal­la elä­vä voi­si joten­kin kituut­taa tääl­lä­kin, mata­lin palk­ka on ihan lii­an kor­kea muu­al­la Suomessa.

    Raken­ta­mi­sen hin­ta ei ole ongel­ma, vaan maan hin­ta, ja maan hin­ta on ongel­ma kos­ka kaavoitus. 

    Raken­ta­mal­la pis­te­ta­lo­ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­den ja hujan hajan ‑rivi­ta­loa­luei­den sijaan kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta umpi­kort­te­lia, pil­ven­piir­tä­jiä ja town­housea ei tar­vit­si­si men­nä naker­ta­maan vir­kis­ty­sa­luei­ta eikä Nurmijärvelle.

    Mut­ta vir­heet tai­ta­vat olla jo niin pit­käl­lä, että täs­sä ei enää ehdi teh­dä mitään.

  39. Tie­de­mies: Havain­noi­ja ehkä joo, mut­ta talous­tie­tei­li­jä ei kyl­lä ollut. Olet­ko iki­nä oikeas­ti yrit­tä­nyt lukea Pää­oman sitä osaa jos­sa seli­te­tään miten “arvo” muodostuu? 

    Joo, ehkä tuo tie­tei­li­jä­osuus oli vähän yli­mi­toi­tet­tu. Mut­ta ver­rat­tu­na talous­tie­teen tasoon noin his­to­rial­li­ses­ti yli­pää­tään ei Marx ollut miten­kään eri­tyi­sen huo­no sii­nä­kään. Ja siis havain­noi­ja­na hyvä, vai­ka oli joh­to­pää­tök­sis­sä ja eri­tyi­ses­ti vie­lä mui­den teke­mis­sä johtopäätöksissä.

    Marx oli­si voi­nut olla ihan hyvä askel talous­tie­teen kehi­tyk­ses­sä, jos kii­lu­va­sil­mäi­set kave­rit eivät oli­si luke­neet hänen teks­te­jään omien tar­koi­tus­pe­rien­sä tavoit­ta­mi­sek­si. Ts. Marxin syyt­tä­mi­nen reaa­li­so­sia­lis­mis­ta ei ole ihan koh­te­lias­ta. Marxi­lai­suus on vähän samaa kuin stei­ne­ri­lai­suus; parem­paa­kin tie­toa oli­si saa­ta­vil­la. Siis jos ter­mi “marxi­lai­suus” ote­taan kirjaimellisesti.

  40. s.m.m: Kai nyt ylei­sen rehel­li­suu­den nimis­sä on muis­tet­ta­va mai­ni­ta nii­tä mui­ta­kin stra­te­gia- ym. liik­kei­tä mitä naa­pu­ri on teh­nyt. Aina­kin näi­tä tulee hake­mat­ta mieleen:
    Perin­tö­ve­ro pois
    Varal­li­suus­ve­ro pois
    Koti­ta­lous­vä­hen­nys käyttöön
    Palk­ka­ve­ro­jen sel­vä tiputus

    Lah­ja­ve­ro pois­tet­tu myös:

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k411.pdf

    Sivu 24

  41. tpyy­luo­ma:
    Vihe­rins­si, jos olet sitä miel­tä että samaan aikaan työl­li­syy­sas­teen nous­tes­sa työ­voi­man tuot­ta­vuus las­kee (ja täs­tä kyl­lä sit­ten kai­pai­sin ihan empii­ris­tä näyt­töä enkä teo­ri­aa), ja pal­kat nouse­vat kos­ka työ­voi­man tar­jon­ta kiris­tyy, niin sit­ten tuot­ta­vuus ja pal­kat kor­re­loi nega­tii­vi­ses­ti? Toki pal­kat ei mää­räy­dy vapaas­ti, mut­ta kyl­lä ne nyt tuot­ta­vuu­des­ta­kin kiinni.

    Tai­sin olla vähän tur­han epä­sel­vä edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni. Meil­lä on kak­si eril­lis­tä asi­aa: työ­voi­man kysyn­tä ja työ­voi­man tar­jon­ta. Omas­sa ide­aa­liyh­teis­kun­nas­sa­ni (ja ehkä myös sinun) työ­tä on tar­jol­la kai­kil­le, ja kaik­ki kyn­nel­le­ky­ke­ne­vät myös teke­vät töi­tä — kukin omien edel­ly­tys­ten­sä mukaisesti.

    Täl­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on varaa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin, ja toden­nä­köi­ses­ti myös muka­vuus­pal­ve­lui­ta on hyvin monen mah­dol­li­suus käyt­tää. Ihmi­set kes­kit­ty­vät sii­hen, mis­sä ovat tehok­kaim­pia, koko­nais­tuot­ta­vuus on hyvä. Ja aurin­ko pais­taa joka päi­vä, ei kui­ten­kaan lii­an kuumasti.

    Sidon­nai­suus tuot­ta­vuu­teen on ilmei­nen. Nyt käy­tän­nös­sä ollaan lisää­mäs­sä työ­voi­man tar­jon­taa, mut­ta tar­jon­taa lisä­tään sel­lai­sis­ta ryh­mis­tä, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä ole yhtä tuot­ta­via kuin nyt töis­sä ole­vat ryhmät:

    - opis­ke­li­jois­ta, jot­ka opis­ke­le­vat tii­viim­min (mut­ta jos val­mis­tu­vat nopeam­min, jät­tä­vät töi­tä teke­mät­tä opiskeluaikanaan)

    - koto­na ole­vis­ta pien­ten las­ten van­hem­mis­ta (mut­ta jos puo­li­päi­väi­syys yleis­tyy, etu voi jää­dä hyvin vähäi­sek­si, ja lisäk­si päi­vä­hoi­to syö osan edusta)

    - van­huuse­läk­keel­le aikai­sin läh­te­neis­tä (jot­ka eivät vält­tä­mät­tä ole moti­vaa­tion kuninkaita)

    - työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä ole­vis­ta (joil­la on lää­ke­tie­teel­li­ses­ti todet­tu työ­ky­vyn alentuminen)

    - työt­tö­mis­tä (joi­ta nyt­kään eivät työ­nan­ta­jat ole kat­so­neet tuot­ta­vuu­del­taan riit­tä­vän hyviksi)

    On koko­nai­suu­den etu, että ihmi­siä on pal­jon töis­sä. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kaik­ki nol­lan ylä­puo­lel­la ole­van tuot­ta­vuu­den tar­joa­vat ihmi­set kan­nat­taa pis­tää töi­hin, sosi­aa­li­po­li­tii­kan kan­nal­ta osa miinusmerkkisistäkin.

    Tämä kaik­ki puhuu voi­mak­kai­den toi­mien puo­les­ta, mut­ta jos tar­koi­tuk­se­na ei ole vain teh­dä lisää työt­tö­miä, työl­lis­tä­mi­se­del­ly­tyk­siä pitää kat­soa rea­lis­ti­ses­ti. Aika äkkiä pääs­tään miet­ti­mään mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­den teke­mi­sen talout­ta ja asennemaailmaa.

    Ulko­mai­sen kir­jan, sof­tan, tms. kään­tä­mi­nen muu­ten on vientiä.

    Kir­jan, sof­tan, tms. kään­tä­mi­nen ulko­mai­siin tar­pei­siin on osaa­mi­sen vien­tiä, oli kir­ja, sof­ta, tms. koti­mai­nen tai ulko­mai­nen. Ulko­mai­sen kir­jan kään­tä­mi­nen suo­ma­lai­siin tar­pei­siin on koti­mai­nen pal­ve­lu, joka pal­ve­lee tuon­tia. Olen­ko jos­sain taas sekaan­tu­nut sanoi­hi­ni niin, että oli­sin mää­ri­tel­lyt osaa­mi­sen vien­nin ole­maan ole­mat­ta vientiä?

  42. Ruot­sin hyvin­voin­ti joh­tuu maan teol­li­ses­ti kehit­ty­nei­syy­des­ta joka on pal­jon moni­puo­li­sem­pi ja laa­jem­pi kuin suo­mes­sa. Ruot­si myös on onnis­tu­nut hou­kut­te­le­maan pal­jon enem­män ulko­maa­lai­sia yri­tyk­sia inves­toi­maan maa­han­sa. Myös se että ruot­si ei ole Euros­sa on ede­saut­ta­nut maan vientiteollisuutta.

    Myös­kään Vih­rei­den aja­ma rik­ki­di­rek­tii­vi ei aiheu­ta ruot­sin teol­li­suu­del­le niin suu­ria kulu­ja kuin suomessa.

    Huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to on aiheut­ta­nut Ruot­siin mer­kit­tä­viä ongel­mia niin sosi­aa­li­tur­va­me­noi­hin kuin yhteis­kun­nan rikollisuuteen.

    Osmo, olet vää­räs­sä tuos­ta maa­han­muu­ton autuudesta.

    1. Min­kä ihmeen takia jot­kut aina alka­vat puhua huma­ni­taar­ti­ses­ta maa­han­muu­tos­ta, kun puhu­taan siir­to­lai­sis­ta. Ruot­siin on tul­lut var­maan­kin milo­joo­na työ­pe­räis­tä maa­han­muut­ta­jaa, joten puhu­taan nyt nois­ta mil­joo­nas­ta. He ovat paran­ta­neet sel­väs­ti Ruot­sin huolt5osuhdetta. Se on aivan kiistatonta.

  43. Lii­an van­ha:
    Sak­sa kehit­ti ohjel­mal­la laa­jan wor­king poor luo­kan, se on jomil­tei yhtä laa­ja kuin USA

    Tätä en ole joten­kin kos­kaan ymmär­tä­nyt suo­ma­lai­ses­sa vasem­mis­tos­sa, siis SDP+Vas lähin­nä, eli että on joten­kin tär­ke­ää että köy­hät ihmi­set eivät vaan vahin­gos­sa­kaan osal­lis­tu yhteis­kun­taan ettei heis­tä oli­si mitään hyö­tyä muille.

  44. Ruot­sin huol­to­suh­de ja ennus­teet huol­to­suh­teel­le eivät eroa Suo­mes­ta. Kat­so­kaa Ruot­sin tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta.

  45. Suo­men kaup­pa­ta­seen yli­jää­mä kään­tyi las­kuun euroon liit­ty­mi­sen jäl­keen ja on nyt nega­tii­vi­nen. Tavoi­te raha­po­li­tii­kas­sa on siis onnis­tu­nut: olem­me jon­kin sor­tin kul­ta­kun­nas­sa, jon­ka ongel­mat ovat aina duu­na­rei­den vika = raken­teel­li­nen jäyk­kyys = palk­ko­jen jäyk­kyys yms. Kun tätä samaa on jau­het­tu tie­dos­te­tus­sa tilas­sa aina­kin 20-luvul­ta läh­tien, niin voi­si­ko jos­kus jokin suku­pol­vi ottaa vain opik­si, mut­ta ei. Ruot­sin menes­tys joh­tuu perin­tö­ve­ron pois­tos­ta. Ruot­sin menes­tys joh­tuu raken­tei­den uudis­ta­mi­ses­ta, jot­ka dis­kurs­siyh­tei­sös­sä vai­kut­ta­vat näkö­jään kuu­kausien ajas­sa. Ruot­sin menes­tys joh­tuu maa­han­muu­tos­ta. Ruot­sin menes­tys joh­tuu lop­pu­jen lopuk­si sii­tä, että heil­lä 30-vuo­tis­so­dan aika­na kehit­tyi kult­tuu­ri, joka siis ei niin­ku ole niin uudis­tus­vi­ha­mie­li­nen kuin suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri, joka kas­ki­vil­je­lyn ansios­ta on niin tuhoa­van vas­tus­ta­va, mis­tä tulee­kin mie­leen kun join vii­niä ker­ran Tuk­hol­mas­sa, niin miel­lyt­tä­vä Ruot­sia iha­nas­ti puhu­va peril­li­nen sanoi ole­van­sa iloi­nen, kun ei ollut enää perin­tö­ve­roa. Den gli­der in.

  46. Suo­ma­lais­ten työym­pä­ris­tö on muut­tu­nut radi­kaa­lis­ti vii­meis­ten vuo­si­kym­me­nien aikana. 

    Olem­me siir­ty­neet glo­baa­liin talou­teen, jos­sa drai­ve­ri­na ovat tek­no­lo­gi­nen kehi­tys, kan­sain­vä­lis­ten yhtiöi­den väli­nen raju kil­pai­lu, sekä her­mos­tu­nees­ti suu­rin­ta tuot­toa etsi­vä vapaas­ti liik­ku­va yli­kan­sal­li­nen pääoma. 

    Val­tiol­lis­ten rajo­jen mer­ki­tys on oleel­li­ses­ti pie­nen­ty­nyt, muu­tos­tah­ti on hyvin nope­aa ja talous­e­lä­mä frag­men­toi­tuu yhä pie­nem­piin, eri­kois­tu­nei­siin osiin.

    Toi­saal­ta on käy­nyt ilmi, että talous­tie­teen isän, Adam Smit­hin (1723 — 1790) kek­si­mä ”näky­mä­tön käsi” toi­mii väärin.

    Smit­hin teo­rian mukaan jär­ke­vät, ei-pako­te­tut ihmi­set aja­vat omaa etu­aan ja hyö­dyt­tä­vät kaik­kia pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Ihmi­set eivät osal­lis­tu mihin­kään, mitä he eivät pidä vai­van­sa tai hin­tan­sa arvoi­se­na, hän järkeili.

    Vii­me­ai­kai­nen tut­ki­mus (mm. ihmi­sai­vo­jen ja krii­sei­hin joh­ta­vien talous­kuplien tut­ki­mus ) on pal­jas­ta­nut, että ihmi­nen ei ole­kaan jär­ke­vä, vaan pää­osin irra­tio­naa­lis­ten tun­tei­den ohjaa­ma eläin. 

    Tämä tosia­sia on nyt aja­nut koko talous­tie­teen täy­teen kriisiin.

    Nyt talous­tut­ki­muk­sen kes­ki­öön on tul­lut Kan­tin ihmi­nen ja idea val­tion kes­kei­ses­tä roo­lis­ta (Hegel, Marx) on jou­tu­nut irre­le­vant­ti­na romukoppaan.

    Mie­les­tä­ni suo­ma­lai­sen intel­li­gent­sian teh­tä­vä­nä oli­si tuo­da tämä suu­ri muu­tos kan­sa­lais­tem­me tietoisuuteen.

    Tähä­nas­ti­sen näy­tön perus­teel­la intel­li­gent­siam­me saa kui­ten­kin täs­sä hyl­kää­vän arvosanan.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja miekanhioja

  47. Ihmet­te­lin vii­me vuon­na kun kol­le­ga­ni Ruot­sin Eric­so­nil­ta ker­toi jää­neen­sä var­hai­se­läk­keel­le 61-vuotiaana.Hän käyt­ti ter­miä före­tagpn­sionn eikä täl­lä haul­la löy­ty­nyt juu­ri mitään
    Oikea ter­mi on avgångs­pen­sion ja se vas­taa Suo­men eläkeputkea,mutta on ante­li­aam­pi eli hen­ki­lö saa n 70 % enti­ses­tä palkastaan.

    Avgångs­pen­sion
    En avgångs­pen­sion innebär att arbets­gi­va­ren erb­ju­der dig som ans­tälld att läm­na ditt arbe­te i för­tid och få avgångs­pen­sion (istäl­let för lön) fram till den nor­ma­la pensionsåldern.
    I regel är den per­son som erb­juds avgångs­pen­sion mel­lan 60 och 65 år, och den grun­dar sig på en ens­kild öve­rens­kom­mel­se mel­lan arbets­gi­va­ren och dig. Öve­rens­kom­mel­sen mel­lan arbets­gi­va­re och ans­tälld kan vara oli­ka inom ett och sam­ma företag.”

  48. eli että on joten­kin tär­ke­ää että köy­hät ihmi­set eivät vaan vahin­gos­sa­kaan osal­lis­tu yhteis­kun­taan ettei heis­tä oli­si mitään hyö­tyä muille.”

    Yhteis­kun­nan tar­koi­tus on tuot­taa hyvää kai­kil­le eikä pol­kea vähemmistöä.Ei yhteis­kun­na tar­koi­tus ole luo­da ja yllä­pi­tää köy­hyyt­tä, jot­ta joku sai­si enemmän

    Esim isoi­sä­ni oli osal­li­se­na lohio­suus­kun­taan ja se loi itsel­leen lohien jako­sään­nöt ja saa­lis jaet­tiin pää­osin tar­peen mukaan eli per­heen koon mukaan ja pie­ni osa bonuk­se­na kalas­ta­jien kesken.
    Kalan pyy­tä­jä ei saa­nut kaik­kea mitä pyyti.

    Sama peri­aa­te­han kos­kee esim­hir­ven­met­säs­tys­tä­kin eli lihat jae­taan pus­sei­hin ja arvo­taan pyyn­tiin osal­lis­tu­nei­den kesken .
    Kaa­ta­ja saa sar­vet ja ehkä jotain pien­tä lisää.

    Tämä on se sato­ja­tu­han­sia vuo­sia toi­mi­nut tulon­jaon mal­li, joka nyt on unohdettu

  49. Työn tar­jon­nan lisää­mi­nen lisää työ­paik­ko­jen määrää.”

    Kek­su­te­li­na sia­ta Kork­ma­nin ja Var­tiai­sen kans­sa ja huomasin,että teil­lä on ajatusvirhe.

    Tuo­pi­tää paik­kans avain jos raken­tel­lin­ne työt­tö­myys ei NAIRU säi­lyy vakio­na .Eli työn tar­joa­jien omi­nai­suuk­sein jakau­man pitää olla sama kuin jo työ­mark­ki­noil­la olevien.

    Kun tar­jon­nan lisäys­mah­dol­li­suu­det kes­kit­ty­vät ryh­miin, jot­ka huo­non­ta­vat NAI­RUa niin työ­voi­man­li­säys on tehotonta
    Esim jos tar­jon­taa lisä­tään 60–70-vuotiaissa niin hiih­tä­jien mää­rä jul­ki­sen sek­to­rin kont­to­rei­den käy­tä­vil­lä kas­vaa , mut­ta suu­rin osa ‚lähin­nä yek­si­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät, pää­ty­vät raken­teel­li­sek­si työt­tö­mik­si sos­sun luukulle.

    Eli elä­keiän nos­ton hyö­ty­suh­de työl­li­syy­den kohot­ta­ja­na on huo­no, ehkä jotain 20/80 % .

    Mut­ta sosi­aa­lis­ten ongel­mien lisääntyminen
    syö edun,sillä ela­tus­vas­tuu siir­tyy yri­tyk­sil­tä veronmaksajille.

    Ja hyväs­sä mark­ki­na-ase­mas­sao­le­vat onn­si­tu­vat huo­leh­ti­man täs­sä­kin omis­ta eduistaa,kuten tuo Ruot­sin avgångs­pen­sion osoittaa.

    Eli häviä­jiä ovat köy­hät täs­sä­kin asiassa

  50. Maa­han­muut­to kas­vat­ti Ruot­sin brut­to­kan­san­tuo­tet­ta 1950‑, 60- ja 70-luvuil­la. Tuol­loin suu­ri osa maa­han­muut­ta­neis­ta sai työ­paik­ko­ja Ruot­sin kas­va­van teol­li­suu­den pii­ris­tä. Vuon­na 1996 jul­kais­tun tut­ki­muk­sen mukaan maa­han­muu­tol­la on tämän jäl­keen ollut kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia Ruot­sin talouteen.”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Maahanmuuttajat_Ruotsissa

    Ekberg, Jan: Immi­gra­tion and the public sec­tor: Inco­me e¨ects for the nati­ve popu­la­tion in Swe­den (Cent­re of Labour Mar­ket Policy Research) 2.2.1996. Väx­jö University.

    Siir­to­lai­sis­ta taas suu­ri osa oli sitä etnis­tä ryh­mää, jota voi syyt­tää kaikesta.

  51. Tom­mi U ja Tiedemies:

    Itsea­sias­sa sekä Marx että Key­nes ovat molem­mat muo­toil­leet vää­rin omat talousteoriansa.

    Teo­ria ei sinän­sä ole kos­kaan vää­rin, kos­ka se on abstrak­tio. Se on vää­rin ainoas­taan jos se sisäl­tää sisäi­siä ris­ti­rii­tai­suuk­sia. Toki voi olla mah­dol­lis­ta että teo­rian avul­la ei voi käy­tän­nös­sä kun­nol­la selit­tää eri­lai­sia ilmiöi­tä. Mut­ta joku mate­maat­ti­nen tai loo­gi­nen kon­struk­tio ei itses­sään ole väärin…

    Marxin vir­he oli trans­for­maa­tio-ongel­ma hänen arvo­la­eis­saan. Sak­sa­lai­nen Ladis­laus von Bort­kiewitz esit­ti sen jo 1900-luvun alus­sa, lai­na­ten osan kri­tii­kis­tä venä­läi­sel­tä mate­ma­tii­kol­ta. Idea on jota­kuin­kin esit­tää marxi­lai­nen arvo­la­kien jouk­ko line­aa­ri­se­na jär­jes­tel­mä­nä ja tut­kia rat­kai­su­jen ole­mas­sao­loa eli käy­tän­nös­sä joh­taa objek­tii­vi­set työ­nar­vo­hin­nat mark­ki­na­hin­nois­ta. Tämä ei onnis­tu, todis­tus löy­tyy myös Paul Samuel­so­nin kir­jas­ta Foun­da­tions of Eco­no­mic Ana­ly­sis tai vastaavaa.

    Key­ne­sin ongel­ma oli pää­oma­teo­rian puu­te. Friedrich von Hayek esit­ti jo 1930-luvul­la kri­tiik­kiä kaik­kia Key­ne­sin pää­teok­sia vas­taan. On osit­tain tuu­ris­ta kiin­ni että emme nykyi­sin pidä von Haye­kia suu­rim­pa­na mak­ro­ta­lou­del­li­sen suh­dan­ne­teo­rian kehit­tä­jä­nä Lor­di Key­ne­sin sijaan. Lisäk­si polii­ti­kot pitä­vät aja­tuk­ses­ta että saa­vat levi­tel­lä rahaa avo­kä­ti­ses­ti ympäriinsä.

  52. Yhteis­kun­ta koos­tuu ihmi­sis­tä. Ei sii­nä hir­vi­po­ru­kas­sa­kaan läh­de­tä sii­tä, että pari kave­ria läh­tee met­säl­le ja muut jää­vät kotiin juo­maan kal­jaa. Kyl­lä se liha jae­taan osal­lis­tu­nei­den kesken. 

    Aja­tus että pako­te­taan poruk­ka jää­mään kotiin ettei vaan joku tie­nai­si vähem­män, on sanal­la sanoen tyh­mä. Työ­tä teke­vä köy­hä voi parem­min fyy­si­ses­ti ja hen­ki­ses­ti kuin koto­na fat­tan rahal­la kal­jaa kis­ko­va köy­hä. Lisäk­si työ­tä­te­ke­väl­lä on edes joku mah­dol­li­suus paran­taa olo­jaan. Fat­ta taas vie kai­ken sen pois mitä et ehdi juo­da, kun ei saa säästää.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.