Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.3.2012

Lista on hyvin kevyt, kos­ka kok­ous jatkuu yhteiskok­ouk­se­na Espoon ja Van­taan lau­takun­tien kanssa.

 Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Viimek­si pöy­dälle pan­tu esi­tys pan­naan nyt läpi var­maankin pien­ten rak­en­tamista vähäis­es­ti kar­sivien ohjei­den kanssa. Lop­ullisen kan­nan tässä vai­heessa sanoo kaupung­in­hal­li­tus. Val­tu­us­toon asia tulee, kun esi­tys on lop­ulli­nen. Tämä on siis vain luonnos.

 Kaa­van ajan­mukaist­a­mi­nen Ludviginkadulla

Liike‑, toimis­to- ja asuin­ti­laa niin, että katu­ta­sos­sa on olta­va liike­huoneis­to­ja tai rav­in­toloi­ta.  Ensim­mäisen ker­ran uusi asuin­huoneis­to­jen pinta-alanormi:

”Ton­tille raken­net­tavista asun­noista vähin­tään 50 % tulee toteut­taa sel­l­aisi­na asun­toina, jois­sa on kak­si maku­uhuonet­ta tai enem­män. Näi­den asun­to­jen keskip­in­ta-alan tulee olla vähin­tään 80 huonei­s­toneliömetriä. Määräys ei koske vuokratuotantoa.”

Pysäköinti­nor­mi on 1/135 asuinker­rosalal­ta. Muis­tanko väärin, eikö sen pitänyt olla keskus­tas­sa lievempi?

 Liiken­teen kehi­tys Helsingissä 

Liikenne vähe­nee Niemen rajal­la, pysyy suun­nilleen ennal­laan kan­takaupun­gin rajal­la ja kas­vaa voimakkaasti muual­la. Yllät­tävän suuri osa autokan­nas­ta on otet­tu pois liiken­nekäytöstä. Auton omis­tamisen kehi­tyk­ses­tä pitäisi saa­da enem­män alueel­lista tietoa. Kan­takaupungis­sa kehi­tys voi olla kovin eri­laista kuin lähiöissä.

18 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.3.2012”

  1. Tark­istin tuon autopaikkanormin. Taisi men­na tuon autopaikkanormin päätök­sen­teko siten, että norme­ja tiuken­net­ti­in alku­peräis­es­tä esi­tyk­ses­tä samal­la kun sovit­ti­in, että valmis­tel­laan tapaa, jol­la osan toteutet­tavista paikoista voi jät­tää myöhem­min toteutettavaksi. 

    Nykynor­mi sanoo 1 ap / 145k-m2 jos 400m etäisyy­del­lä raiteista ja 1 ap / 135 jos ei kan­takaupungis­sa. Tuos­sakin piti mielestäni olla myös ratikat löy­sem­män normin piirissä. 

    Nyt olisikin hyvä tilaisu­us käyt­tää tuo­ta ehdotet­tua menetelmää ja samal­la kiristää normia ainakin tuo­hon 1 / 145 luku­un. Mielu­um­min enemmän. 

    Päätet­ty nor­mi löy­tyy täältä:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-01–31_Kslk_3_El/FCE16853-8C80-4370-A2AC-AAB78C71D007/Liite.pdf

  2. Liiken­teen kehi­tys ‑rap­parista Mikko sanoi sinän­sä olen­naisen http://mikkosarela.blogspot.com/2012/03/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista_16.html Puhutaan siitä mitä niil­lä luvuil­la tehdään:

    Se kuin­ka moni ja kuin­ka pitk­iä matko­ja kul­kee junil­la, autol­la, ratikalla, metrol­la, pyöräl­lä, bus­sil­la tai jalan seu­raa käytän­nössä kaupunki­rak­en­teesta. Jos kaavoite­taan tiivistä ja lähelle niin auto­ja on vähem­män, jos kauas ja har­vaa niin auto­ja on enem­män. Jotkut rata- tai tiehankkeet, lip­pu­jen hin­nat ja talouden vai­hte­lut, on kuitenkin tois­si­jainen asia, vaik­ka niil­läkin on oma vaiku­tuk­sen­sa. Eli se miten liiku­taan seu­raa kaavoituksesta.

    Se että noi­ta toteu­tunei­ta automääriä käytetään kaavoituk­sen lähtöti­et­ona ja lähtöko­htana on aivan nurinkurista. Tuo on kon­ser­vati­ivi­nen kaavoitusautomaat­ti, kos­ka on raken­net­tu autokaupunkia, niin autoilu kas­vaa, ja kos­ka autoilu kas­vaa täy­tyy kaavoit­taa lisää autokaupunkia. Tosin jos tehdään ihan oikeaa kaupunkia, niin sama pros­es­si kyl­lä toimii toiseenkin suuntaan.

    Lakatkaa käyt­tämästä tota rap­paria mitoitukseen.

  3. Pysäköinti­normista pari reunahuomautusta:
    1 Yllät­tävää, että runk­olin­jas­to­su­un­nitel­ma on saanut näin nor­mati­ivisen ase­man esikaupunkialueil­la. Vaiku­tus on kyl­lä pieni.
    2 Keskite­tyn pysäköin­nin kehit­tymiselle olisi suonut enem­män tukea. Nyt päällekkäiskäyt­töön tähtäävien pysäköin­ti­laitosten vaiku­tus on huomioitu, mut­ta ei tue­ta mah­dol­lisu­ut­ta keskit­tää myös nimet­tyjä paikko­ja samoi­hin laitoksiin

  4. Tämä menee nyt saivarteluk­si, mut­ta jos etäisyyk­siä ase­malle las­ke­taan kuten on ollut metron kanssa tapana, Lud­viginkadul­ta on itse asi­as­sa alle 400 metriä.

    Ensin­näkin, Pis­ara-radan keskus­ta-ase­ma las­ke­taan mukaan näi­hin asemi­in. Tämän näkee jo siitä, että se on piir­ret­ty karttaan

    Toisek­seen, maanalais­ten asemien las­ke­taan sisäänkäyn­niltä, eikä liuku­por­tai­ta huomioi­da. Näin on käytän­nössä menetel­ty metroasemille vaiku­tusaluei­ta piiret­täessä, joten mik­sei tässäkin.

    Kol­man­nek­seen, matkat mitataan lin­nun­ti­etä, vaik­ka siinä olisi talo­ja välissä.

    Kar­tas­ta mitat­en matkaa talon ulko-ovelta tulee täl­lä tavoin noin 390 metriä Kol­men sepän aukion sisäänkäyn­nille Pis­aran ase­malle. Lasku­pe­rus­teet voivat toki olla jotkin muutkin, mut­ta sit­ten kan­nat­taa kysyä, että mitä tuo 400m oikeas­t­aan tarkoittaa.

  5. Sep­po, mik­si siel­lä pysäköin­ti­laitok­ses­sa pitäisi olla nimet­tyjä paikkoja?

    Ajat­telin etten vai­h­teen vuok­si sano mitään, mut­ta se Lud­wiginkadun pysäköin­ti­jär­jeste­ly on ihan sivistynyt kom­pro­mis­si ja siltikin täysin pähkähul­lu ratkaisu, sikäli kun pysyn siinä kär­ry­il­lä. Siihen kiin­teistöön ei voi rak­en­taa eikä raken­neta mitään parkki­hal­lia. Sen sijaan yhtiö määrätään osta­maan paikko­ja lähei­sistä pysäköin­ti­laitok­sista. Läheistä ei ole kai sen tarkem­min määritelty.Erottajan hallin sisäänkäyn­ti on toisel­la puolel­la kat­ua, mut­ta sinne sitä tuskin voi määrätä, kos­ka vira­nomais­määrys ostaa paik­ka tietys­tä hal­lista johtaa aika kalli­iseen myyntihintaan.

    Eli yhtiön omis­ta­ma paik­ka voi kai olla vaik­ka Kampin parkki­hal­lis­sa. Onhan se ihan kiva että autoil­i­joitakin vai­h­teek­si käve­lytetään ja kympin ratikalla pääsee huonojalkaisempikin.

    Näin siis sen sijaan että asukas nyt vaan pysäköisi minne halu­aa ihan omil­la rahoil­laan. Lisätään kan­sioon taloy­htiöil­lä ei pitäisi olla mitään tekemistä pysäköin­nin kanssa, tämä nyt vaan on niin teo­ri­as­sa kuin käytän­nössä täyt­tä pelleilyä.

  6. “Määräys ei koske vuokratuotantoa.”

    Eiköhän aika iso osa asun­noista tule joka tapauk­ses­sa jos­sakin vai­heessa ole­maan myös vuokral­la. Mik­si siis on syytä eri­laiseen kohteluun?

    Tuo, että suurvuokranan­ta­jille annetaan eri­ty­isoikeus rak­en­taa pieniä asun­to­ja työn­tää tehokkaasti pääkaupunkiseudul­la tärkeät yhtä tai kah­ta asun­toa vuokraa­vat pien­vuokranan­ta­jat syr­jään. Heille kun ei täl­lä poli­ti­ikalla riitä kaik­ista kan­nat­tavimpia pieniä asun­to­ja vuokrattavaksi.

    Mik­si tuot­toisin osa bisnestä halu­taan antaa suurvuokranan­ta­jien yksinoikeudeksi?

  7. Täy­den­nän vielä edel­listä: toden­näköis­es­ti nimeno­maan pienem­mistä asun­noista suurem­pi osa on vuokral­la. Onko asi­as­ta tehty mitään selvitystä?

    Jos, ja toden­näköis­es­ti kun, on niin, että pienet asun­not joka tapauk­ses­sa pää­tyvät vuokralle, niin mik­si on tarpeen rajoit­taa oikeus niiden rak­en­tamiseen vain suurvuokranantajafirmoille?

  8. Otso Kivekäs: Ensin­näkin, Pis­ara-radan keskus­ta-ase­ma las­ke­taan mukaan näi­hin asemi­in. Tämän näkee jo siitä, että se on piir­ret­ty karttaan

    Siis eikö raitiotei­den pitänyt olla raitei­ta tässä laskuopis­sa? Pis­aran keskus­ta-ase­man ympäril­lä on ratikkapysäkke­jä sen ver­ran, että niiden 400 metrin rinku­lat peit­tävät tienoot joka tapauksessa.

  9. tpyy­lu­o­ma: Sep­po, mik­si siel­lä pysäköin­ti­laitok­ses­sa pitäisi olla nimet­tyjä paikkoja?

    Keskus­tas­sa ja suures­sa osas­sa kan­takaupunkia kau­palli­nen pysäköin­ti­tar­jon­ta halleis­sa on niin sakea, että nimet­ty­jen paikko­jen tarve on vähäi­nen. Esikaupunkivyöhyk­keel­lä asia on toisin. Tietysti kau­pal­lista tar­jon­taa syn­tyy sin­nekin, jos tont­tiko­htai­sista paikoista luovutaan.

    Käytän­nössä on löy­det­tävä toimi­va tapa siir­tyä nykyis­es­tä tont­tiko­htais­es­ta paikkatar­jon­nas­ta vähitellen enem­män laitosko­htaisu­u­teen. Kyn­nys siir­tyä on pienem­pi, jos taloy­htiöt saa­vat lunas­taa alueen pysäköin­ti­laitok­sista paikko­ja edelleen asukkailleen myytäväk­si tai vuokrat­tavak­si. Näitähän on jo mm Pasi­las­sa. Saat­taa olla, että taloy­htiö siinä välis­sä on turha byrokratia.

    Kun tuo pysäköinti­nor­mi on nyt tont­tiko­htainen, on siitä helpom­pi siir­tyä uuteen järjestyk­seen, jos on kaavoitet­tu laitos­ti­laa aluk­si juuri pääte­tyn normin mukaan. Aikaa myöten tämä polku johtaa kohtu­ullisem­paan kokon­ais­mi­toituk­seen, kun laito­spaikko­jen käytöstä var­maan on help­po saa­da käyttötilastoja.

  10. Sep­po, kun minä en oikein ymmär­rä mik­si niiden paikko­jen pitäisi olla nimet­tyjä vaik­ka ne oli­si­vat kaik­ki asuka­s­paikko­ja. Ei niidenkään käyt­töaste ole 100%, eli ei ole sel­l­aista ajan­hetkeä ainakaan isom­mal­la pysäköin­tialueel­la, jol­loin kaik­ki oli­si­vat autoi­neen kotona.

    Voi olla poli­it­tis­by­rokraat­tis­es­ti helpom­paa ede­tä asuin­ty­htiöi­den kanssa, mut­ta se koko malli on niin monel­la taval­la rik­ki, että hai­tat eivät minus­ta kom­pen­soi hyötyjä.

  11. Mik­si ihmeessä mä en käsitä juurikaan mitään, mitä tääl­lä puhutaan? Olen idioot­ti lie­nee oikea vas­taus. Minus­ta joko autoil­i­joi­ta jotenkin ymmär­retään tai ei päät­täjien puolelta. Vaaleis­sa kukin voi sit­ten antaa äänen­sä sopi­vak­si kat­so­ma­lleen suun­nalle. Kun vihreät ovat Hesan suurin puolue, niin autoil­i­jat kär­sivät ja muut taput­ta­vat käsiään. Kestää kai vielä? Mik­si oikeas­t­aan kir­joit­ta­jista kukaan ei ker­ro selvästi, mitä hei­dän aat­teen­sa tarkoit­taa taval­liselle auton omis­tavalle yksilölle? Mik­si Hesaan ei raken­neta jotain auto­ton­ta korttelia/lähiötä ja seu­ra­ta, miten toimii? Ei parkkipaikko­ja ja tiet vain häly­tysautoille? En itse uskaltaisi olla tossa mukana, mut­ta var­maan vihreät ja mon­et muut oli­si­vat mielel­lään jut­tua kan­nat­ta­mas­sa. Mik­si ei tehdä kokeilua ja siitä sit­ten voisi saa­da oppia? Saatan muis­taa väärin, mut­ta joskus kai jotain kokeilti­in, joka ei kai men­nyt ihan ok. Oma veikkauk­seni on, että sinä het­kenä, kun Hesa tekee auton käytön tosi vaikeak­si, niin väki vähe­nee, jol­loin tietysti vihreille löy­tyy asun­to­ja keskus­ta entistä enem­män? Samal­la tietysti van­ho­jen ihmis­ten määrä senkun kas­vaa suh­teessa. Saat­taa myös olla autoilun torp­paami­nen hal­ven­taa asun­to­jen hin­to­ja, jol­loin asi­a­han on ihan ok.

  12. MIVa, ensin­näkin auton­o­mis­ta­van yksilön ase­ma huononee täysin riip­pumat­ta siitä kuka on val­las­sa. Jos val­las­sa on autop­uolue niin tehdään lisää motare­i­ta ja parkki­halle­ja, jol­loin autoilu kas­vaa ja ne on enem­män tukos­sa kuin aiem­min. Jos val­las­sa on vihre­itä niin tehdään enem­män kaupunkia ja raitei­ta, jol­loin tiev­erkko ei parane tai jopa vähän huononee, mut­ta siel­lä on vähem­män auto­ja mikä vetää toiseen suun­taan. Jos val­las­sa on nykyi­nen tyra­nia, eli muni­in­puhal­telupuolue, niin ei tehdä mitään mikä johtaa pikkuhil­jaa pahenevi­in ruuhkiin.

    Nykynormein autot­to­mia kort­telei­ta on kaupun­ki täyn­nä, on hyvä ja menee kat­so­maan mitä se tarkoittaa.

  13. tpyy­lu­o­ma: Sep­po, kun minä en oikein ymmär­rä mik­si niiden paikko­jen pitäisi olla nimet­tyjä vaik­ka ne oli­si­vat kaik­ki asuka­s­paikko­ja. Ei niidenkään käyt­töaste ole 100%, eli ei ole sel­l­aista ajan­hetkeä ainakaan isom­mal­la pysäköin­tialueel­la, jol­loin kaik­ki oli­si­vat autoi­neen kotona.

    Kun halu­taan muu­tos nykykäytän­töön, on mielestäni hyvä ede­tä niin, että muu­tosvas­tar­in­ta on kohtu­ullista. Sil­loin muu­tostyö ete­nee toden­näköis­es­ti nopeammin.

    Alueel­li­sis­sa pysäköin­ti­laitok­sis­sa seka­malli, siis että on tar­jol­la sekä nimeämät­tömiä että nimet­tyjä paikko­ja, toimii koke­musten mukaan tyy­dyt­tävästi. Siinä ei saavute­ta opti­mikäyt­töastet­ta, mut­ta kun on tar­jol­la vai­h­toe­hto­ja, malli hyväksytään laajemmin. 

    Jos mak­sat täyskat­teis­es­ti nimikkopaikas­tasi, ostat huo­let­tomam­man käytön. Tämä sama houku­tus on asumises­sa muutenkin. Rahal­la saa omis­tuk­sen kaut­ta väis­tel­tyä kuvit­teel­lisia huo­lia. Joka tapauk­ses­sa jatkos­sa on siir­ryt­tävä sub­ven­toimat­tomaan pysäköin­ti­in. Käyt­täjä mak­saa on tässä hyvä periaate.

  14. ‘Minus­ta joko autoil­i­joi­ta jotenkin ymmär­retään tai ei päät­täjien puolelta.’ (MIVa)
    Minä olen helsinkiläi­nen autoil­i­ja. Siltä var­al­ta, että joku päät­täjä lukee tätä, kan­natan Helsin­gin rak­en­tamista tehokkaasti ja urbaanisti. Suomes­sa on ihan tarpeek­si tup­pukyliä, jois­sa kaik­ki on kaukana ja kaikkialle men­nään autol­la, yksi oikea kaupun­ki saisi maas­sa olla. Jos tämä on jollekulle ongel­ma, muut­takoon bön­delle ja pysyköön siellä.

  15. Ihan yhtä hel­vettiähän tämä elämä ennen autopaikkanorme­ja raken­netus­sa kan­takaupungis­sa on. Yhtälail­la autol­la tai ilman. Käm­pätkin mak­saa ihan tolkut­tomasti kun kaupun­ki on täyn­nä saman­laisia masokisteja…

    Tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa on mun koke­muk­sen peru­us­teel­la itse asi­as­sa aika sama onko autoa vai ei. Kumpaakin olen kokeil­lut ja molem­mis­sa omat hyvät puolen­sa. Asu­isin ihan mielel­lään uudem­mas­sa asun­nos­sa. Aina kun raken­netaan uusia aluei­ta (Ara­bi­an­ran­ta jne.) niin toiveekkaasti käyn kat­teleen, että miltäs tääl­lä näyt­täis. Yleen­sä näyt­tää lähiöltä.

  16. Niko L.:
    …Jos, ja toden­näköis­es­ti kun, on niin, että pienet asun­not joka tapauk­ses­sa pää­tyvät vuokralle, niin mik­si on tarpeen rajoit­taa oikeus niiden rak­en­tamiseen vain suurvuokranantajafirmoille? 

    Tähän on ihan hyvä syy. Yksi­tyis­es­ti omis­te­tut vuokra-asun­not aiheut­taisi­vat kil­pailua, mikä ei tee hyvää poli­it­tis­es­ti sitoutunei­den, suurten, huonos­ti­jo­hdet­tu­jen tuotan­toy­htiöi­den tulok­selle. Jos sin­ul­la on mah­dol­lisu­us estää kil­pailu tuol­laises­sa tapauk­ses­sa, niin et kai itse päästäisi ketään sekoit­ta­maan markkinoita. 😉

    PS. Sama tavoite on per­in­töverol­la. Se on tehokas tapa estää kil­pailua vuokra­markki­noil­la ja ylläpitää korkei­ta hintoja.

  17. PS. Sama tavoite on per­in­töverol­la. Se on tehokas tapa estää kil­pailua vuokra­markki­noil­la ja ylläpitää korkei­ta hintoja.

    Minus­ta per­in­tövero on kyl­läkin fiskaa­li­nen vero, ja hyvä sel­l­ainen, kos­ka se kohdis­tuu jo määritelmäl­lis­es­ti maksukykyisiin.

    Samankaltainen “hyvä vero” on kiin­teistövero. ALV ja tuloverot ovat paljon huonom­pia veroja.

  18. Tapio Pel­to­nen: Minus­ta per­in­tövero on kyl­läkin fiskaa­li­nen vero, ja hyvä sel­l­ainen, kos­ka se kohdis­tuu jo määritelmäl­lis­es­ti maksukykyisiin… 

    Per­in­tövero kos­kee vain keskisu­uria per­in­töjä. Pienet on vapautet­tu siitä kokon­aan ja suuret voidaan suun­nitel­la niin, ettei tuo­ta type­r­ää veroa tarvitse mak­saa. 🙂 Eli se ei ole tas­a­puo­li­nen, mikä sotii suo­ma­laista oikeusta­jua vastaan.

    Per­in­tövero rokot­taa kuitenkin kaikkein eniten yhteiskun­nan niitä vähäo­saisia, jot­ka tien­aa­vat oman elan­ton­sa. Se estää tehokkaasti kil­pailua vuokra­markki­noil­la. Sosi­aalipum­meille veros­ta ei ole hyö­tyä eikä hait­taa, kos­ka me muut mak­samme hei­dän asumisen­sa joka tapauksessa. 

    Tuos­ta Tapi­on vas­tauk­ses­ta näkee lähin­nä sen, kuin­ka vaikea asia vero­tus on. Hyvin har­voin ymmär­retään, mihin mikin vero lop­ul­ta kohdis­tuu. Välil­lä tun­tuu, etteivät sitä ymmär­rä edes ns. asiantun­ti­jat. 😀 Kiin­teistöveros­ta olen samaa mieltä. Kun muuten ver­rataan suo­ma­laista vero­tusa muualle EU-alueelle, niin nos­to­varaa on lisäk­si lähin­nä pien­ten tulo­jen tuloverotuksessa.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.