Suur-Sipoon kunnanosahallinto

esit­tää kun­ta­jako­selvi­tys­tä, jon­ka tarkoituk­se­na on muo­dostaa yksi kun­ta Sipoos­ta, Helsingistä, Espoos­ta, Van­taas­ta ja Kau­ni­ai­sista. Vähän yli miljoona asukas­ta. Virkami­esten selvi­tys­pa­perin heikon koh­ta on lähidemokra­t­ian puut­tumise­na. Miljoo­nan asukkaan yksikkö pien­im­pänä vaikut­tamisen yksikkönä on vähän iso.

Olen aikaisem­minkin sanonut, että täl­lä seudul­la pitäisi tur­vau­tua kak­si­por­taiseen malli­in, jos­sa veronkan­to, ter­vey­den­huolto, joukkoli­ikenne ja yleiskaavoitus ja vas­taa­vat isot ovat aluekun­nan vas­tu­ul­la ja peruskun­nat huole­hti­vat päivähoi­dos­ta, detaljikaavoituk­ses­ta, perusk­oulus­ta, katu­jen kun­nos­s­api­dos­ta, urheiluken­tistä ja muus­ta paikallis­es­ta. Tämä johtaisi huo­mat­tavasti parem­paa lop­putu­lok­seen, mut­ta ajatuk­sel­la ei ole muiden puoluei­den kesku­udessa kan­na­tus­ta. Keskus­ta ilmeis­es­ti kan­nat­taisi tätä, mut­ta keskit­tyy ennen kun­tavaale­ja vas­tus­ta­maan kri­ti­ikit­tä kaikkea, joten sieltäkään ei ole tukea odotettavissa.

Entä jos sen tek­isi toisin päin?

Yhdis­tetään nämä viisi kun­taa Suur-Sipook­si, mut­ta peruste­taan sen alle viisi pitäjää tai enem­män. Pitäjät saisi­vat rahat peruskunnal­ta vaik­ka asukaslu­vun perus­teel­la ja huole­hti­si­vat päivähoi­dos­ta, detaljikaavoituk­ses­ta, perusk­oulus­ta, katu­jen kun­nos­s­api­dos­ta, urheiluken­tistä ja muus­ta sellaisesta.

Tässä olisi sekin hyvä puoli, ettei perus­tus­lain osalta tule ongelmia. Kaar­lo Tuori on keksinyt, että aluekun­ta­malli olisi perus­tus­lakikysymys. Pitäjien perus­t­a­mi­nen kun­nan osik­si ei sitä var­maankaan ole. Se ei edel­lytä edes lain muut­tamista pait­si siltä osin, että palaute­taan mah­dol­lisu­us vali­ta kun­nanosaval­tu­us­to­ja suo­ril­la vaaleilla.

Näitä pitäjiä voisi olla enem­mänkin kuin viisi, vaikka­pa 12 niin, että Van­taa ja Espoo jae­taan kah­tia, Helsin­ki viiteen osaan ja myös Sipoo kah­tia. Tässä olisi se huono puoli, että van­hat rak­en­teet repey­ty­i­sivät ja hallinto pitää rak­en­taa alus­ta uud­estaan, mut­ta toisaal­ta se hyvä puoli, että tulisi tilaisu­us rak­en­taa hallinto alus­ta uud­estaan. Helsingis­sä ainakin on paljon hallinnol­lista luupäisyyt­tä, jon­ka räjäyt­täisi mielel­lään tuoreem­man tieltä.

Jos hal­li­tuk­sen sopu säi­lyy, val­tio var­maankin aset­taa alueelle kun­ta­jako­selvit­täjän. Kun­ta­jako­selvit­täjä taas voi ehdot­taa täl­laista ratkaisua. Näin hän var­maankin tek­isi, jos riit­tävän moni sitä hänelle pain­okkaasti esittäisi.

Tämä pitäjä-malli voisi helpot­taa myös mon­en pienen maalaiskun­nan iden­ti­teet­ti- ja paikallis­demokra­tia­tuskaa. Olen sähkö­postail­lut asi­as­ta erään itä­suo­ma­laisen kun­nan kun­nan­jo­hta­jan kanssa.

49 vastausta artikkeliin “Suur-Sipoon kunnanosahallinto”

  1. Olisiko Pietari Kalmin katu detalji, vai laa­jem­pi kysymys?

    Kaupungi­nosa­hallinnol­la on yksi todel­la ikävä puoli, jos­ta evl. kirkon sisäl­lä on kär­sit­ty jo kauan ja jos­ta siel­lä yritetään päästä eroon: ihmiset ovat liian liikku­via noiden kaupungi­nosara­jo­jen yli. Jos sen sijaan halu­aisi vaikut­taa kaupungi­nosan asioi­hin, pitäisi pysyä riit­tävän kauan rajan sisäpuolel­la. Rajan yli muutet­tuaan joutuu eroa­maan luottamustoimistaan.

    Eikä tavalli­nen kansalainen olekaan vält­tämät­tä samal­la taval­la sitoutunut juuri oman kaupungi­nosan asioi­hin kuin jonkun toisen, jos­sa hän työsken­telee tai opiskelee ja jos­sa hän saat­taa viet­tää suurim­man osan ajastaan.

  2. Niin.

    Ja mik­si rajoit­tua Uudel­la­maal­la noi­hin viiteen kuntaan?

    1. Uudel­la­mal­la esitetään kahdek­saa (tai yhdek­sää, mihin Hyvinkää-Riihimä­ki nyt sit­ten las­ke­taankin) Kyl­lä sama pätee sovel­tuvin osin niihin kaikkiin.

  3. Pitäjät saisi­vat rahat peruskunnal­ta vaik­ka asukaslu­vun perus­teel­la ja huole­hti­si­vat päivähoi­dos­ta, detaljikaavoituk­ses­ta, perusk­oulus­ta, katu­jen kun­nos­s­api­dos­ta, urheiluken­tistä ja muus­ta sellaisesta.

    Tässä on kyl­lä mon­ta poten­ti­aal­ista ongel­maa, lie­nee esimerkik­si perustel­tua käyt­tää enem­män rahaa per pal­lo­kent­ti­in lähiöis­sä ja kult­tuuri­laitok­si­in keskus­tas­sa, mut­ta kai tuon jotenkin saisi hoidettua.

    Voisiko Helsin­ki näyt­tää tässä mallia? Ensi syksyl­lä on vaalit jos­sa voisi samal­la vali­ta ne pitäjänkinkereille osallistuvat.

    Min­ulle tulee ensim­mäisenä lau­takun­tien tehtävistä YTLK (katu­jen ja puis­to­jen kun­nos­s­api­to, jne.) mieleen sel­l­aise­na joka voisi olla alueel­lisem­paa. Mui­ta ehdotuksia?

  4. Miten ehdote­tus­sa tulon­jaos­sa ratkaistaan vain pääo­mat­u­lo­ja ansait­se­vien vero-ongelma?

    1. Miten ehdote­tus­sa tulon­jaos­sa ratkaistaan vain pääo­mat­u­lo­ja ansait­se­vien vero-ongelma?

      Se on val­tion ja kuntyasek­torin väli­nen tulon­jako-ongel­ma joka on ja pysyy samana tässä mallissa.

  5. Miten tämä ratkaisee sen, että 5000 van­henevan asukkaan haja-asu­tusalueel­la ei ole mis­tä ottaa mut­ta palvelu­iden tarve kas­vaa? Ilmoit­taako suurkun­ta että lähin ter­veyskeskus on jatkos­sa 100 kilo­metrin päässä, hauskaa potkukelkkailua? Niin­hän tämä ehdotet­tu ratkaisukin tulee tekemään, joten siinä mielessä eroa ei tule olemaan.

    1. jrn
      Kun me pääsemme vielä yksikanavaiseen rahoituk­seen niin, että se suurkun­ta mak­saa tak­si­matkan ter­veyskeskuk­seen, ter­veyskeskus ei tule ole­maan sadan kilo­metrin päässä.

  6. Tuo funk­tioiden keskittäminen/hajauttamien on aivan oikea toimen­pide. Jokaisel­la toimin­nal­la on opti­mikoko kustannusten/palvelutason suh­teen .On turhaa luo­da suurempia/pienempiä yksiköitä vain peri­aat­teen vuoksi.

    Kun­tien aja­ma yhteis­toim­intaelin on vas­taa­va organ­isoin­ti­malli, mut­ta kun jokainen kun­ta on itsenäi­nen toim­i­ja niin toim­inta hal­vaan­tuu ensim­mäisenä toimintapäivänä.

    Yksi kun­ta, jos­sa on eri taso­ja eri funk­tioille on hyvät.

    Mut­ta saneer­auk­sen enim­mäi­nen peri­aate onkin ettei saneer­at­taval­ta kan­na­ta kysyä miten saneer­ataan, muu­tos­ta vas­tuste­taan joka tapauk­ses­sa ja disku­teer­aus on ajan hukkaa.

    Kan­nat­taa keskit­tyä siihen miten toimin­not jär­jestetään funk­tioit uudessa mallissa

  7. Miten ihmeessä tämä Oden Suur-Sipoo saadaan tehtyä kun demar­it eivät hyväksy pakkoli­itok­sia ja ehdote­tu­ista kun­nista kaik­ki pait­si Helsin­ki vastustavat?

    1. Kokoomuskin kan­nat­ti aikanaan kun­ingskun­taa, mut­ta on tin­kinyt tästä peri­aat­teesta, vaik­ka koko puolue syn­tyi sen ympärille.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Uudel­la­mal­la esitetään kahdek­saa (tai yhdek­sää, mihin Hyvinkää-Riihimä­ki nyt sit­ten las­ke­taankin) Kyl­lä sama pätee sovel­tuvin osin niihin kaikkiin.

    Tarkoitin siis sitä, että kun koko Uusi­maa on suun­nilleen samaa työssäkäyn­tialuet­ta, niin mik­si ei tehdä koko Uuden­maan kokoista suurkun­taa, joka sit­ten pilko­taan pitäjiksi.

  9. Selvi­tyk­sessä Uuden­maan kohdal­la luetel­laan tarkasti eri­laiset yhteis­toim­inta-alueet ja yhteiset osakey­htiöt. Mis­tähän syys­tä jätetään mainit­se­mat­ta HSL ja HSY, jot­ka molem­mat ovat oivia osoituk­sia yhteistyöstä, joka on toimi­va ja joka nykykun­tara­joil­lakin voidaan laa­jen­taa kunkin kun­nan päätöksellä.

    Joukkoli­ikenne maini­taan, ja tuo­daan esille sen merk­i­tys metropo­lialueel­la suurem­pana kuin muual­la maassa.

    Joukkoli­iken­net­tä ja liiken­nejär­jestelmää varten ei tarvitse muoka­ta kuntarajoja. 

    ter­veisin
    HSL:n hal­li­tuk­sen varapuheenjohtaja,
    Oden vieruskaveri hallituksessa

  10. Kepun vas­tus­tus on hiukan oudol­la poh­jal­la hei­dän vaaties­saan että kun­tien yhteen­li­it­tämisen sijaan pitäisi siirtää ter­veystoi­mi valtiolle/Kelalle/maakunnalle. Mitä heiltä sil­loin jää sanomat­ta on se, että tämän jäl­keen valtio/Kela/maakunta päät­tää ter­veyskeskusten ym. sijain­nista — eikä niitä enää olekaan joka kunnassa.

  11. Jos yksikanavaiseen rahoituk­seen jotenkin päästäisi­in, koko kun­tau­ud­is­tus ei olisi tarpeen. Tähän ei ilmeis­es­ti halu­ta tai voi­da koskea, kos­ka jos halut­taisi­in tai voitaisi­in koko sotkun kor­jaami­nen olisi aloitet­tu siitä. Tiedät var­masti min­ua parem­min mik­si. Ja itseasi­as­sa olisin kiin­nos­tunut kuule­maan näke­myk­sesi asiasta.

  12. Nyt ollaan hirt­täy­dyt­ty liikaa kiin­ni tähän kun­taan ter­minä ja alueena. Pitäjäe­hdo­tus on hyvä, mut­ta mitä jos asuu pitäjän reunal­la ja toisen pitäjän keskus­taan olisi lyhyem­pi mat­ka? Pitääkö men­nä silti omaan pitäjään?

    Ei siis näin — pitäjät (tai kaupungi­nosat) pitää raja­ta ole­mas­sa ole­vi­in taa­jami­in ja kyli­in — sen kokoisi­in, jois­sa voidaan ylläpitää pieni pitäjä­val­tu­us­to. Pitäjän FYYSINEN kasvu pitää pitää aisois­sa jot­ta syn­tyy tiiv­itä kyliä ja palvelukeskit­tymiä sinne, mis­sä ihmiset asu­vat. Maaseu­tu on sit­ten raja­ton­ta ja maakun­nan tai suurkun­nan hal­lus­sa. Haja-asu­tusaluei­den asukkaat voivat sit­ten hakea palvelun­sa sieltä mis­tä tykkää. Jos joku maaseu­tukylä halu­aa hakea pitäjän sta­tus­ta niin sen saa tehdä.

    Tehtävät suurkun­nan ja pitäjien välil­lä pitää raja­ta siten, ettei NIM­BY-ilmiö pääse rehottamaan.

  13. Kir­joi­tan saman, minkä olen tänne kir­joit­tanut aikaisem­minkin: hal­li­tus voi saa­da syr­jäiset pikkukun­nat liit­tymään toisi­in­sa talous­ru­u­via kiristämäl­lä, mut­ta hal­li­tuk­sel­la ei ole keino­ja eikä etenkään tah­toa pakot­taa Van­taa­ta ja Helsinkiä tai Lem­päälää ja Tam­peretta yhteen. Lisäk­si huo­maut­taisin, että monis­sa osis­sa maa­ta on jo tehty ne tärkeät kun­tali­itok­set, joista oikeasti saadaan hyö­tyä (Seinäjo­ki, Kokko­la, Oulu 2013, Kou­vola jne.).

  14. Ei ker­ren­nyt muste kun­nol­la kuiv­ua esi­tyk­ses­tä kun Osmo sän­tää jo virit­telemään uusia hallintohimmeleitä.

    Tärkein­tä nyt olisi miet­tiä ja suun­nitel­la miten palve­lut ja toimin­not näis­sä suurem­mis­sa kun­tayk­siköis­sä jär­jestetään, ja tehdä hallintoma­llit sit­ten sen mukaan miten ne tukee palvelu­jen tuot­tamista kun­ta­laisille. Nyt men­nään p**** edel­lä puuhun kun tärkein huoli näyt­tää ole­van miten mah­dol­lisim­man mon­elle kylä- tai kaupungi­nos­apoli­itikolle saadaan näper­reltävää päätöksenteossa.

    Yksi tärkeä asia kun­ta­hallinnon uud­is­tuk­ses­sa olisi rajoit­taa yhden henkilön julk­isten luot­ta­muste­htävien määrää. Nythän samat henkilöt istu­vat puoleu­man­daatil­la niin kun­nan­val­tu­us­tossa, lau­takun­nis­sa, maakun­ta­hallinnos­sa, kun­tay­htymien hallinnos­sa, sairaalapi­irien hallinnos­sa kuin kun­nal­lis­ten liike­laitosten joh­dos­sa. Har­vain­val­taa pitää kar­sia. Ei siihen tarvi­ta uusia him­meleitä että saadaan kansan­val­taa lisät­tyä. Pitää vain vähen­tää puoluei­den val­taa nimit­tää noi­ta mandaattipaikkoja.

  15. Ymmärsinkö oikein että kun­tia liitetään ensin väk­isin yhteen ja sen jäl­keen ne pitäisi jakaa uudelleen pitäji­in tai kaupungi­nosi­in? Eikö tehtäviä voisi siirtää suo­raaan maakun­nille kuten Ruot­sis­sa? Ja onko tässä taustal­la jotain reaalipoli­it­tisia syitä kuten kepu­lais­ten val­ta kunnissa?

    Kaupunkien kaavoituk­sen lisäk­si en kek­si muu­ta hyö­tyä suurkun­nista, kun julkisen puolen fuu­siot eivät yleen­sä vähen­nä byrokra­ti­aa, pikem­minkin päin­vas­toin. Tehokku­u­den lisään­tymis­es­tä ei myöskään ole esitet­ty empi­iristä tietoa epämääräisen kestävyys­va­jeen lisäksi. 

    Suh­tau­tu­isin myös vakavasti arvoste­tun oikeusti­eteil­i­jän näke­myk­si­in perus­tus­laista, ei niitä hatus­ta vedellä.

    1. Jeppe. Koeta päättää.
      Jos arvostet­tu oikeusti­eteil­i­jä sanoo, että tehtävien siir­to maakun­nille vaatii 5/6 enem­mistön, ja tämä pitäisi uskoa, ajatuk­ses­ta kan­nat­ta­nee luopua.

  16. Kuun­telin tuos­sa Järvi­ra­dio­ta Poh­jan­maal­ta ja isän­nät oli­vat jo jaka­mas­sa lakkautet­tavien varuskun­tien kivääre­itä Helsinki­in lähti­jöille. En kauheasti ihmettelisi, jos Väyry­nen saa­puisi kar­valakkilähetys­tön nokkamiehenä koh­ta puoleen eduskun­tat­alon ovista sisään.

    Ei ihan put­keen men­nyt tämän uud­is­tuk­sen työstö Virkkuselta ja muul­ta hal­li­tuk­selta. Nyt taitaa olla jo myöhäistä selit­tää mis­tä on kyse, kun kepun koneis­to on jo työn­sä tehnyt. Tosin kun hal­li­tus­puolueil­lakin on eri käsi­tys asioista, niin kuka tässä enää pysyy kär­ry­il­lä. No, nyt kai viral­lis­es­ti onkin se koh­ta mis­sä selitetään mis­tä on kyse. Tosin tuskin edes pääkaupunkiseudul­la tapah­tuu mitään, jos hal­li­tus ei pysty asi­aa itse runnomaan. 

    Joskus mietit­ti­in, että olisiko kunt­aby­rokra­t­ian leikkaus vähän kuin trak­torin tulo maatiloille: hom­mat selke­nee ja tehos­tuu, mut­ta työ­paikois­sa käy kato. Kyynisem­pi puoli minus­ta uskoo kepun pelkäävän enem­män tätä, kuin lähipalvelu­iden katoamista. Toki on aika puusilmäistä, jos tehdään rajan­si­ir­to­ja ja sit­ten uno­hde­taan, että kun­nan ain­oal­la lanssil­la kestää use­ampi tun­ti kun­nan rajal­ta toiselle. 

    Vede­täänköhän tässä nyt sit­ten kuitenkin julkiset palve­lut alas ja jos on varaa, niin ihmiset saa­vat ostaa itse palvelun­sa. Kokoomus­lais­ten järkeistyspuheet ovat yleen­sä tarkoit­tanut tämän suun­taista. Mielu­um­min luopuisin hiih­top­utk­ista, G‑museoista, helikopteriken­tistä ja vaikka­pa urheiluhalleista, jois­sa yritetään tehdä lap­sista tule­via miljonääre­jä. Urheil­la voisi vuo­de­naiko­jen mukaan ja muutenkin kun­ta voisi pala­ta tuot­ta­maan perus­tarpei­ta, ei niin kuin nyt, että porukkaa makaa yön­sä hanges­sa ja toisaal­la ostel­laan kol­men miljoo­nan jääkaappe­ja niille, jot­ka halu­a­vat hiihdel­lä kesällä.

    Vaar­al­lisia aiko­ja nämä lamat, kun Lip­posenkin aikana meni moni lap­si pesuve­den mukana. Olisi var­maan kan­nat­tanut pitää huoli veropo­h­jas­ta ja toisaal­ta estää veronkier­to. Vihreätkin men­neet liikaa kokoomuk­sen puheisi­in vero­tuk­sen siirtämis­es­tä työstä kulu­tuk­seen, kun se ei ole kuitenkaan tarkoit­tanut uusia työ­paikko­ja ei niin aka­teemisille ja toisaal­ta val­tion veropo­h­jaa on syö­ty hyvin toimeen­tule­vien olon helpot­tamisek­si. Ei sitä edes huo­maisi, jos tuloveroa välil­lä vähän nos­tet­taisi­in kes­ki- ja suu­rit­u­loisil­la. Mut­ta tämä kun on taas sitä kommunismia.

    Hyvä sen­tään, että joku jos­sain sumpli kolme kovaa uutista yhdelle päivälle. Aika moinen viikko olisi tul­lut, jos näitä olisi tul­lut pitkin viikkoa. Parem­pi näin, kuin löysässä hirressä pitäminen.

  17. SDP sanoutuu irti kun­takar­tas­ta, Virkkunen jät­täisi selvi­tyk­sen mukaisen uud­is­tuk­sen sen varaan, “että kun­nat itse ymmärtävät sen edut” ja Keskus­ta tyr­mää kaiken (MTV3 uutiset). Kuitenkin uud­is­tus on kir­jat­tu hal­li­tu­so­hjel­maan, eikä kenellekään pitänyt olla yllä­tys, että täysin vapaae­htoisil­la liitok­sil­la on nyt saavutet­tu se, mikä saavutet­tavis­sa oli; siitähän Paras-han­kkeessa oli kyse.

    Itseäni nuore­na espoolaise­na turhaut­taa täl­lainen epä-älylli­nen pelaami­nen, voisiko jopa sanoa pop­ulis­mi. San­o­taan yhtä, mut­ta ei var­masti olla niin tyh­miä, että ajateltaisi­in samoin.

    Eivätkö hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat voisi kokoon­tua neu­vot­tele­maan sul­jet­tu­jen ovien taakse hom­man selväk­si, jon­ka jäl­keen esi­in­nyt­täisi­in määräti­etoisi­na ja hyvil­lä yhteisil­lä argu­menteil­la julk­isu­udessa. Ja ennen kaikkea saataisi­in tämä ikuisu­ushanke vih­doin liikkeelle!

    PS Vihreistä, Kokoomuk­ses­ta ja Vasem­mis­toli­itos­ta ei vielä mitään pahaa san­ot­tavaa tämän suh­teen, pait­si että kokoomus olisi saanut neu­votel­la asi­as­ta etenkin demarei­den kanssa jo ennen kar­tan julkistamista.

  18. Nina Knaapi­la: Mis­tähän syys­tä jätetään mainit­se­mat­ta HSL ja HSY, jot­ka molem­mat ovat oivia osoituk­sia yhteistyöstä, joka on toimi­va ja joka nykykun­tara­joil­lakin voidaan laa­jen­taa kunkin kun­nan päätöksellä.

    Mikäköhän siihen nyt esimerkik­si on las­ket­tu aika, että saat­te sovit­tu sem­moi­ses­ta pikkuasi­as­ta kuin infrakus­tan­nusten jako kaupunkien kesken?

  19. Pilko­taan nuo tehot­tomat yksiköt ensin vähän tehokkaam­mik­si. Sen jäl­keen mietitään tuo­ta alue­hallintoma­llia uud­estaan. Minus­ta luon­tev­in­ta on irrot­taa pääkaupunkiseudun kun­nat Etelä-Suomen alue­hallintovi­ras­tos­ta ja Uuden­maan ELY:stä. Näin­hän se yleen­sä maail­mal­la tehdään.

  20. Uusi kun­ta­jako vaikkut­taa esik­oul­u­laisen piir­rus­tushar­joituk­selta. Olisi kiva kuul­la peruste­lut näille.

    Itse kan­natan yhden kun­nan jär­jestelmää mitä tulee veronkan­toon. Val­tio hoitaisi ter­vey­den­huol­lon jon­ka yksi­ty­istämistä lisät­täisi­in, sekä erilli­nen viras­to hoita­maan liiken­nöin­tiä joka kil­pailut­taisi sen. Vahus­ten­hoito voitaisi­in myös yksi­ty­istää sekä luo­da tehostet­tu­ja “hoi­va-aluei­ta” hoitokotei­neen ja sairailoi­neen. Kun­nat sit­ten saisi­vat tas­a­puolis­es­ti asukaslu­vun mukaan rahaa. Yri­tys ym verot kun­ta saa pitää mitä niistä nyt tulisi nor­maali­in tapaan (onko ne edes kun­nal­isveron alla?).

  21. Eikö eräs tavoite ollut päästä eroon ns. hallinto­him­meleistä? Tässähän esitetään uusia aivan roppakaupalla.

  22. Alueelli­nen iden­ti­teet­ti on monille tärkeä asia, jopa tärkeämpi kuin tässä ehdotet­tu­jen peruskun­tien bud­jet­ti- tai päätös­val­lan laa­ju­us. Eikä se tarkoi­ta vain kyläpoli­itikko­jen näperte­lyä. Maakun­nan laa­jui­sis­sa kun­nis­sa on nimit­täin vaikea puhua paikan­nimistä. Siinä tarvi­taan jokin väl­i­ta­so. Seu­rakun­tien kokoiset alueet ovat ihmisille helpom­min hah­motet­tavia. Pitäjä ehkä ter­minä sopisi maaseudulle, kaupungeis­sa sen pitäisi olla joku muu. Kaupungi­nosa kuu­lostaa vielä nyt hie­man sup­peal­ta määritelmältä alueelle, joka voi olla täl­lä het­kel­lä kokon­ainen kaupun­ki. Peruskun­nan ja aluekun­nan vai­h­toe­htoisi­na nim­i­tyksinä voisi olla myös lähikun­ta ja seutukunta.

  23. Osmon ehdo­tus kak­si­por­tais­es­ta hallintoma­llista ainakin pääkaupunkiseudulle tun­tuu ain­oal­ta järkevältä mallil­ta. Mik­si ihmeessä se ei saa kaikkien puoluei­den kan­na­tus­ta? Tietääk­seni Berli­inis­sä on juuri sel­l­ainen malli. Mitenkähän siel­lä menee? Joka tapauk­ses­sa ainakin ter­vey­den­huol­los­sa on muu­tok­sia tehtävä. Eli rahat ja päätök­sen­teko yhteen. Eikä kuten nyt eli kun­nat mak­sa­vat erikois­sairaan­hoidon, vaik­ka eivät voi vaikut­taa poti­laiden tutkimuk­si­in ja hoitoi­hin eikä hallintoonkaan (vaik­ka muka ovatkin päättämässä).
    Samal­la ter­vey­den­huol­los­sa pitää siir­tyä yksikanavaiseen rahoituk­seen ja pitem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä lopet­taa Kela-kor­vauk­set yksi­tyiseltä ter­vey­den­huol­lol­ta, kuten THL viime tai tois­savuon­na ehdotti.

  24. Kysyin asi­aa par­il­ta nuorelta. Ne sano, että pankaa se Facebookkiin.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jeppe. Koeta päättää.
    Jos arvostet­tu oikeusti­eteil­i­jä sanoo, että tehtävien siir­to maakun­nille vaatii 5/6 enem­mistön, ja tämä pitäisi uskoa, ajatuk­ses­ta kan­nat­ta­nee luopua.

    Ei oikeusti­eteil­i­jät aina niin kauhean oike­as­sa ole.

    Esim Sipoon pakkoli­itok­ses­sa KHO näki pakol­lisen kun­tali­itok­sen lain­mukaise­na, vaik­ka jokainen nyt jälkikä­teen kun alueen toteut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia tutk­i­taan, voi tode­ta ettei KHO:n päätös perus­tunut oikeisi­in tosiseikastoihin.

    Muis­tel­laan vielä niitä edel­ly­tyk­siä pakkoliitoksille:

    “5 §
    Eri­tyiset edel­ly­tyk­set kun­nan alueen supis­tu­mises­sa ja laajenemisessa 

    Kun­ta­jaon muu­tos, joka merk­it­see kun­nan alueen supis­tu­mista tai laa­jen­e­mista, mut­ta ei uuden kun­nan perus­tamista tai kun­tien lukumäärän vähen­e­mistä, voidaan tehdä:

    1) jos minkään asianomaisen kun­nan val­tu­us­to ei vas­tus­ta muu­tos­ta; tai

    2) jos muu­tos ei vaiku­ta minkään kun­nan asukas­määrään yli viidel­lä pros­en­til­la tai pin­ta-alaan yli kymmenel­lä pros­en­til­la las­ket­tuna maapinta-alasta.

    Muu­toin 1 momen­tis­sa tarkoitet­tu kun­ta­jaon muu­tos voidaan tehdä vain eri­tyisen painav­il­la 3 §:n mukaisil­la edellytyksillä.”

    Ja se Val­tioneu­vos­ton päätök­sen paina­va edel­ly­tys oli tämä:

    “Helsin­gin kaupun­ki on maan ain­oan kan­sain­välis­es­ti merkit­tävän metropo­lialueen keskus, jon­ka tas­apain­oisen kehi­tyk­sen tur­vaami­nen on koko maan edun mukaista.”

    Alueen merk­i­tyk­sen val­takun­nan kehi­tyk­sen näkövinkke­listä voinee jokainen tode­ta vaikka­pa tästä artikkelista:

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/lounais-sipooseen_pitanee_rakentaa_myos_korkeita/

    tai tästä:

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_havittelee_asuntoja_ostersundomin_natura-rannoille/

    Todel­la olen­naista val­takun­nal­lis­es­ti että Sipoon Natu­ra-alueet tuhotaan:))

  26. Henkilöstön määrä tuskin las­kee, esimerkke­jä enem­män tai vähem­män sat­un­nai­sista kun­nista ja kaupungeista

    Asukasluku 2011 / kun­nan henkilöstö 2010
    Turku 178670 / 13249 = 13,4
    Raisio 24567 / 1394 = 17,6
    Aura 3840 / 165 = 23,3
    Oripää 1423 / 71 = 20
    Espoo 252188 / 13611 = 18,5
    Helsin­ki 595212 / 39198 = 15,2
    Vaasa 60391 / 5872 = 10,3

    Näistä luvuista on var­maan aika help­po päätel­lä että jos esi­tyk­sen mukaan vaikka­pa raisio ja aura liitetään turku­un, niin henkilöstön määrä ei todel­lakaan tule laske­maan. Ja että todel­la pienetkin kun­nat voivat olla erit­täin tehokkai­ta kun­nan henkilöstömäärän suhteen.

    1. Tuo laskel­makun­nan henkilöstöstä suh­teessa asukasluku­un riip­pu täysin kun­nan toimi­alas­ta, onko sil­lä sata­maa, ener­gialaitos­ta, sairaalaa, omaa ter­veyskeskus­ta, perusk­oulua. Kärköläl­lä on alta kak­sikym­men­tä kun­nan palkoil­la ole­vaa, kos­ka kun­nal­la ei ole omaa toim­intaa, vaan se ostaa kaiken Hol­lo­lal­ta. Hol­lo­lal­la on vas­taavasti sit­ten enemmän.

  27. Pitäjä­malli ajatuk­se­na kuu­lostaa mah­dol­lis­es­ti jopa toimi­val­ta sys­teemiltä. Suorien vaalien kaupungi­nosaval­tu­us­tot ehkäi­sivät val­lan karkaamista kovin kauas. Helsingis­sä val­ta on nykyisel­lään jo liian kaukana ja paikalli­nen iden­ti­teet­ti on kovin kaukana. Vähän riip­puu siitä, mitkä asi­at ovat suurpitäjän päätän­tä­val­las­sa ja mitä muiden.

  28. Peru­songel­ma on se, että yritetään ratkaista miljoon­akaupun­gin ja maaseu­tukylän ongelmia samal­la vasar­al­la. Onko ole­mas­sa tyh­mem­pää tapaa tehdä asioita?

    Itsel­läni on koke­mus­ta lähin­nä pääkaupunkiseudus­ta, eli keski­tyn nyt siihen.

    Pääkaupunkiseudun hallinnos­sa on nähdäk­seni täl­lä het­kel­lä kak­si ongel­maa: yhdyskun­tarakenne ja lähidemokra­tia. Palve­lu­tuotan­non kannal­ta ei ole paskan ver­taa väliä, onko pääkaupunkiseudul­la yksi vai viisi kun­taa, asi­akaspo­h­jaa on jokat­a­pauk­ses­sa riit­tävästi laa­jan palvelu­verkon ylläpitämiseksi.

    Yhdyskun­tarak­en­teen ja lähidemokra­t­ian kannal­ta nykyiset viisi kun­taa on täs­mälleen väärä määrä. Nykyisessä mallis­sa yksiköt ovat liian vahvo­ja ja itsenäisiä jot­ta todel­lista yhteistyötä tapah­tu­isi, mut­ta toisaal­ta kaavoitus on aivan hanurista kun kaiken­maail­man nurkka­p­a­tri­ootit pelleilevät asioil­la, joi­hin heil­lä ei pitäisi olla mitään san­ot­tavaa (esimerkkinä län­simetropäätök­sen pöytäämi­nen vuosikym­menten ajan). Toisaal­ta yksiköt ovat aivan liian suuria, että asukkaal­la olisi yhtään mitään sanaval­taa yhtään mihinkään. Itsel­läni ei ole minkään­laista käsi­tys­tä siitä, kuka lähiym­päristöstäni päät­tää, vaik­ka olenkin uskoak­seni keskimääräistä kiin­nos­tuneem­pi asi­as­ta. Kehi­tyshankkeista luen lehdestä kun asi­as­ta on jo päätetty.

    Itse näk­isin alueel­la mieluiten yhden vah­van peruskun­nan, joka rahoit­taa ja päät­tää kaikesta, mut­ta sen ala­puolelle ohjaavaan rooli­in hyvin pien­ten aluei­den “kylä­val­tu­us­tot”, joil­la ei tarvit­sisi olla palkkaa nos­tavaa henkilökun­taa ollenkaan ja jon­ka “val­tu­ute­tut” kokoon­tu­isi­vat vain tarpeen vaaties­sa. Tämä kylä­val­tu­us­to voisi vaa­tia alueel­lisia paran­nuk­sia esimerkik­si koului­hin tai katujen/puistojen kun­nos­s­api­toon. Kylä­val­tu­us­toille voisi antaa mah­dol­lisu­u­den kel­lut­taa oman alueen­sa vero­pros­ent­tia vaik­ka yhden yksikön ver­ran, jol­la siis voisi sit­ten säätää kaiken­laista pien­tä ja kivaa naa­purei­den kanssa. Kylä­ta­son palvelu­paran­nuk­set voitaisi­in sit­ten kilpailuttaa/tuottaa alue­ta­son byrokraat­tien toimes­ta, kylä­ta­son tarvit­sisi ain­oas­taan päättää.

  29. Tuo­ma­sO:
    SDP sanoutuu irti kun­takar­tas­ta, Virkkunen jät­täisi selvi­tyk­sen mukaisen uud­is­tuk­sen sen varaan, “että kun­nat itse ymmärtävät sen edut” ja Keskus­ta tyr­mää kaiken (MTV3 uutiset).

    Eivätkö hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat voisi kokoon­tua neu­vot­tele­maan sul­jet­tu­jen ovien taakse hom­man selväk­si, jon­ka jäl­keen esi­in­nyt­täisi­in määräti­etoisi­na ja hyvil­lä yhteisil­lä argu­menteil­la julk­isu­udessa. Ja ennen kaikkea saataisi­in tämä ikuisu­ushanke vih­doin liikkeelle!

    Poli­ti­ik­ka vaan ei tai­da toimia näin. Ei äänestäjä siihen ainakaan täysin sitoudu, vaik­ka se onkin kir­jat­tu hal­li­tu­so­hjel­maan. Pitää vas­tus­taa, jot­ta ei oltaisi täysin puoles­ta, ja siten väl­tetään epä­su­o­sio. Toivoisin tosin itse, että demar­it myös seisoisi­vat kun­tau­ud­is­tuk­sen takana ja perustelisi­vat sen jämäkästi niil­lä hyvil­lä asioil­la, joil­la sitä voi perustella.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo laskel­makun­nan henkilöstöstä suh­teessa asukasluku­un riip­pu täysin kun­nan toimialasta… 

    Parhaaseen teho/paino suh­teeseen päästään 10 000 — 40 000 asukkaan kun­nis­sa. Tuo­ta pienem­mil­lä on vaikeuk­sia rahoituk­sen kanssa, jos tapah­tuu jotain poikkeavaa. Tuo­ta suurem­mat taas vaa­ti­vat hyvin moni­por­taisen, tehot­toma ja kalli­in hallinnon. 🙁

    Osmo, olet täysin oike­as­sa pääkaupunkiseudun hallintoma­llista. Se tulee olla kak­si­por­tainen: pääkaupunkiseudun alue­hallinto, joka hoitaa sekä AVI:n, ELY:n että muut alueel­liset tehtävät ja sen alle kun­taverkko. Nyt suun­nitel­mas­sa on neljä por­ras­ta! 😀 Sitä ei voi kukaan pitää järkevänä himmelinä. 

    Nyt esite­tyt kun­ta­mallit haiskah­tata­vat osaop­ti­moin­nin mak­si­moin­nil­ta. 😀 😀 😀 Tavoit­teena ole­va virkamiesarmei­jan pienen­tämi­nen onnis­tu vain pilkko­ma­l­la suuret yksiköt!

  31. Ennen (50-luvul­la) oli pitäjiä, kaup­paloi­ta, kaupunke­ja, kirkonkyliä, pelkkiä kyliä. Sit­ten alkoi maalaiskun­tien kaupungist­mi­nen ainakin nimis­sä. Mitäköhän tämän muu­tok­sen jäl­keen tehdään pitäjien pomoille jot­ka halu­a­vat kaupung­in­jo­hta­jak­si; annetaanko yli­por­mas­terin arvon­i­mi koko elinajaksi?

  32. Kiitos tästä Osmo! Oletko tutus­tunut Keskus­tan­uorten kan­nan­ot­teeseen aiheesta? Tässäpä link­ki: http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/ajankohtaiset/?bid=872

    Pohjois-Kar­jalas­sa näk­isin täl­lä mallil­la ole­van hyvät mah­dol­lisu­udet vas­ta­ta pait­si rak­en­teel­lisen uud­is­tuk­sen tarpeeseen, myös huole­htia lähidemokra­t­ian ja kansalais­ten osal­lis­tu­mis- ja vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sien toteutumisesta.

    1. Tuo keskus­tan­uorten malli kat­soo asi­aa vain maalaiskun­tien kannal­ta, mut­ta ei ratkaise kaupunkiseu­tu­jen sisäistä kun­tien mii­nus­sum­mak­il­pailua. Mallista puut­tuu rahoi­tus­rakenne. Tämä kaupunkiseu­tu­jen ongel­ma on varsi­nainen ongel­mamme. Jos pienet maalaiskun­nat halu­a­vat yrit­tää omil­laan, se ei oikeas­t­aan muille kuulu.
      Mut­ta sanoi­han puolueen puheen­jo­hta­ja Mari Kivinie­mi eilen, ettei kaupunkiseu­tu­jen ker­mankuori­jakun­nat tee mitään väärää. Jos ker­mankuorin­nal­la lihoo, on se vain osoi­tus kun­nan elin­voimaisu­ud­es­ta. Se oli melkoinen muu­tos Keskus­tan tähä­nas­tiseen poli­ti­ikkaan, jos­sa puolue on vaat­in­ut hal­li­tus­ta tekemään ensin jotain Kau­ni­aisille, ennen kuin menee sorkki­maan muu­ta maata.

  33. Jos min­un pitää vali­ta kah­den kak­si­ta­soisen mallin välil­lä, mallin jos­sa on yksi suuri kun­ta ja sen alla kun­nanosien itse­hallintoa, ja malli jos­sa on mon­ta pien­tä kun­taa ja niiden pääl­lä yhteistyötä, val­it­sen empimät­tä jälkim­mäisen. Perussyy on se, että val­ta pitää ankkuroi­da alas tai se katoaa sieltä. Val­lal­la on taipumus keskit­tyä ja kado­ta kansalais­ten ulot­tumat­tomi­in. Siis­pä sido­taan se poh­jaan kiin­ni. Perusyk­sikkä voi olla pienikin, tai suurem­pi (esim. Helsin­ki), jos kansalaiset koke­vat sen edus­ta­van itseään luon­tev­asti ja katso­vat voivansa vaikut­taa asioi­hin­sa sen puitteissa.

    Kak­si­por­taises­sa mallis­sa ylem­pi ker­ros voi olla joko kiin­teästi sovit­tu tai tapauk­sko­htais­es­ti sovit­tavis­sa. Uskon että tapausko­htais­es­ti sovit­tavis­sa ole­va malli antaa dynaamisem­man ja sik­si usein toimi­vam­man lop­putu­lok­sen. Puh­taas­sa komen­to­suh­teessa komen­not voivat tul­la suo­raan val­tion tasol­ta, ja siinä kiin­teä komen­to­suhde toimii. Mut­ta sil­loin kun kun­nat toteut­ta­vat omia palveluitaan yhteistyössä, mah­dol­lisu­us han­kkia palve­lut val­it­se­mal­taan tahol­ta pääsään­töis­es­ti paran­taa palvelu­iden tasoa. Tietenkään kuvio­ta ei pidä vai­h­taa joka vuosi, mut­ta peri­aat­teelli­nen mah­dol­lisu­us siihen pitää kuvion ter­veenä. Tilanteis­sa jois­sa vapaae­htoinen yhteistyö ei täl­lä taval­la toi­mi, epäilen että tarvi­taankin jo val­tion tasol­ta tule­via päätök­siä ja ohjaus­ta (ei siis palkkoli­it­to­ja, vaan selvät tas­a­puoliset pelisään­nöt ja komen­not ylhäältä).

  34. Kun­tau­ud­is­tuk­sen tarve ilmeis­es­ti tun­nuste­taan laa­jalti, myös oppo­si­tion piiris­sä. Kaupunkiseuduil­ta pitää saa­da pois haitalli­nen verokil­pailu, ja maankäytön ja ter­vey­den­hoidon suun­nit­telu pitää saa­da yhteisen päätök­sen­teon alaisu­u­teen. Maaseudul­la puolestaan tarvi­taan nyky­isiä kun­tia isom­pi väestöpo­h­ja ter­vey­den­huol­lon jär­jestämiseen. Osmo pohtii kir­joituk­ses­saan edel­lä kah­ta vai­h­toe­htoa toteut­taa uud­is­tus: (a) peruskun­nat säi­lyvät, mut­ta veronkan­to ja osa velvol­lisuuk­sista siir­retään muo­dostet­taville isom­mille aluekun­nille, tai (b) tehdään isom­mat peruskun­nat, mut­ta muo­doste­taan niiden alle pitäjät, joil­la on val­taa paikalli­sis­sa kysymyksissä. 

    Näin maal­likon näkökul­mas­ta kat­soen molem­mil­la tavoil­la kai voitaisi­in päästä kutakuinkin samankaltaiseen lop­putu­lok­seen, ainakin peri­aat­teessa. Jälkim­mäisessä tavas­sa on se etu, että tar­jou­tu­isi mah­dol­lisu­us jär­jestää koko hallinto uud­estaan, eli kar­sia turhaa byrokra­ti­aa kaikil­la tasoil­la. Myös nyt julk­i­t­ul­lut virkami­estyöryh­män esi­tys lie­nee lähempänä jälkim­mäistä tapaa. Virkami­estyöryh­män esi­tyk­seen ja siitä käy­tyyn keskustelu­un poh­jautuen näen kuitenkin kak­si vaaraa, joiden vuok­si uud­is­tus voi epäon­nis­tua siten, että sen avul­la ei saa­da tavoitel­tu­ja hyötyjä.

    Ensim­mäi­nen uhka on se, että turhia rak­en­tei­ta ei kar­si­takaan, vaan uusis­sakin liitok­sis­sa kun­tien henkilökun­nalle taataan käsit­tämätön viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja, joka johtaa verora­ho­jen haaskauk­seen (eikä tulisi kuu­loonkaan esim. yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la). Ylen mukaan SDP:n Back­man olisi jo sanonut, että irti­sanomisia ei tule. Sit­ten ei kyl­lä tule säästöjäkään, ja pahoin pelkään, että säästöjä ei ala tul­la viiden vuo­den siir­tymäa­jan jäl­keenkään, jos niitä ei nyt tehdä samal­la ryt­inäl­lä kuin uudet kun­nat muo­doste­taan. Pahim­mil­laan turhat byrokraat­tiset rak­en­teet ja toim­intata­vat ehtivät viidessä vuodessa muotoutua pysyviksi.

    Toinen uhka on se, että kak­si­ta­soinen malli ei riitäkään, vaan tarvi­taan use­ampi taso, kos­ka esite­tyt noin 70 kun­taa ovat edelleen liian pieniä ter­vey­den­hoitoyk­siköik­si, mut­ta liian iso­ja lähidemokra­t­ian ja paikallisen päätök­sen­teon kannal­ta. Eli edelleenkin esim. isom­pia keskus­sairaaloi­ta tulee ole­maan vähem­män kuin kun­tia, ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tarvi­taan sekä kun­tia alem­pi päätök­sen­teon taso (pitäjät) että ylem­pi taso (jonkin­laiset sairaan­hoitopi­ir­it). Esimerkik­si Ruot­sis­sa ter­vey­den­hoi­dos­ta vas­taa­vat maakäräjäkun­nat (vas­tan­nee Osmon “aluekun­tia”) ja näitä maakäräjäkun­tia (“land­st­ing”) on vain 20, vaik­ka maa on Suomea isom­pi ja väkirikkaampi. Muun muas­sa Keskus­tan enti­nen kun­t­a­min­is­teri Töl­li on tain­nut tode­ta luvun 20 ole­van sopi­va ter­vey­den­hoidon hallintoyk­siköi­den määrä Suomes­sa. Olisiko meil­lä siis tässäkin jotain opit­tavaa Ruotsilta?

    Olisi todel­la ikävää, jos kestävyys­va­jeen hoita­misek­si tehty kun­tau­ud­is­tus vain lisäisikin hallinto­por­tai­ta ja byrokratiaa.

  35. Juho Laatu, juuri tuol­lainen sin­un ehdot­ta­masi malli meil­lä on täl­lä het­kel­lä käytössä pääkaupunkiseudul­la. Ja se ei toi­mi kaavoituk­ses­sa, joukkoli­iken­teen jär­jestämisessä eikä terveyspalveluissa.

    Eli miten ehdo­tat sitä parannettavan?

  36. Jaakko Särelä:
    Juho Laatu, juuri tuol­lainen sin­un ehdot­ta­masi malli meil­lä on täl­lä het­kel­lä käytössä pääkaupunkiseudul­la. Ja se ei toi­mi kaavoituk­ses­sa, joukkoli­iken­teen jär­jestämisessä eikä terveyspalveluissa.

    Eli miten ehdo­tat sitä parannettavan?

    Itse asi­as­sa nojailen hie­man siihen suun­taan, että hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tuse­hdo­tuk­sis­sa ei ole oikein päätä eikä hän­tää, ei pääkau­oun­gin eikä syr­jäseu­tu­jen kannalta.

    Helsin­gin seudul­la on kyl­lä joitain ongel­mako­htia, joi­ta voisi yrit­tää paran­taa. Tässä pari esimerkkiä.

    1) Rikkaiden asukkaiden kalastelun ja köy­hien vält­te­lyn näen yleisenä tulon­jako-ongel­mana. Vero­tuskäytän­töjä voisi paran­nel­la siihen suun­taan, että kalastelu ja vält­te­ly ei olisi niin kan­natavaa kuin nyt (rajo­jen siir­to ei tässä auta).

    2) Yhtei­sistä liiken­ner­atkaisu­ista, esimerkik­si met­ros­ta voi olla vaikea sopia. Jos kyse on val­takun­nal­lis­es­ti tai alueel­lis­es­ti tärkeästä ratkais­us­ta, val­tio voi tul­la väli­in ja pakot­taa kun­nat yhteistyöhön. Vapaae­htoinen yhteistyö on toki parem­pi. Paikalliset liiken­ner­atkaisut voisi­vat siis olla paikallista, mut­ta laa­jem­mat kuviot val­tion valvon­nas­sa. Tässä paran­nus­ta voisi tul­la siinä, että val­tio määrit­telisi roolin­sa tarkem­min. Kun­tali­itok­set eivät ole täl­lais­ten yksit­täis­ten asioiden vuok­si tarpeen.

    3) Kaavoitus menee liiken­teen tapaan. Jos on joitain ylikun­nal­lisia tarpei­ta, val­tio voi ottaa kan­taa (tai maakun­takin, jos väli­por­ras on sopi­vampi). Kun­tali­itok­sia ei yksit­täis­ten asioiden vuok­si tarvitse muodostaa.

    Monis­sa tapauk­sis­sa, kuten noiden vero­tu­songelmien kohdal­la, kun­takoon kas­vat­ta­mi­nen siirtäisi vain ongel­mat uudelle kun­tara­jalle. Sekään ei olisi onnelli­nen tilanne, että pääkaupukiseudun rikkaim­mat kun­nan liitet­täisi­in yhteen, ja ne sit­ten kil­pail­i­si­vat (toden­näköis­es­ti varsin men­estyk­sekkäästi) rikkaim­mista asukkaista köy­hempi­en naa­purikun­tien ja koko muun Suomen kanssa. Ongel­ma on koko val­takun­nan tulon­jako-ongel­ma, ei vain Helsin­gin kiusaan­tuneisu­ut­ta siitä, että jotkin naa­purikun­nat ovat onnis­tuneet haal­i­maan rikkai­ta vielä Helsinkiäkin paremmin.

    Kor­jause­hdo­tuk­seni on siis nykyisen suurkun­ta­su­un­tauk­sen uno­ht­a­mi­nen perus­teet­tomana. OS:n kak­si­ta­soisen mallin toteut­taisin kun­tien välis­inä yhteistyöhankkeina (ilman alueel­lista vero­tu­soikeut­ta, ilman pakkoa kuu­lua pysyvästi johonkin tiet­tyyn ryh­mit­tymään, vapaudel­la hoitaa eri asi­at eri yht­e­si­työ­part­nerei­den kanssa) — siis juuri niin kuin on nytkin toimit­tu. Lop­pui­hin ongelmi­in luon­nos­telin vas­tauk­sia yllä.

    1. On se hienoa. Jot­ta paikalli­nen demokra­tia säi­ly­isi, ote­taan val­ta pois kun­nil­ta ja pan­naan val­tio päät­tämään asioista kun­tien puoles­ta. Ja päätös­val­ta pysyi lähel­lä kansalaisia?

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    On se hienoa. Jot­ta paikalli­nen demokra­tia säi­ly­isi, ote­taan val­ta pois kun­nil­ta ja pan­naan val­tio päät­tämään asioista kun­tien puoles­ta. Ja päätös­val­ta pysyi lähel­lä kansalaisia?

    Hyvä malli on ehkä sel­l­ainen, jos­sa val­taosa asioista päätetään lähel­lä kansalaisia. Val­tatei­den ja rautatei­den vedos­sa yksit­täisil­lä kun­nil­la ei ole paljon san­ot­tavaa, ja ehkä hyvä niin, sil­lä keskusteluista voisi tul­la lop­ut­to­mia. Pitää vain osa­ta vetää raja siihen, mis­sä val­tio joutuu otta­maan kan­taa joko pysyv­inä yleis­inä peri­aat­teina tai tapausko­htaisel­la ohjaamisel­la. Val­tion roo­lia ei voi kokon­aan välttääkään.

    Väli­por­ras voi yrit­tää ottaa osan val­tion roolista itselleen, mut­ta senkin yläpuolelle jää vielä val­tion rooli.

Vastaa käyttäjälle MV Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.