Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.2.2012

Her­ne­saa­ren osayleiskaava 

Pan­tiin pöy­däl­le. Kes­kus­te­lus­sa kävi ilmi esi­mer­kik­si seuraavaa.

Asuin­kort­te­lien tehok­kuus on jon­kin ver­ran pie­nem­pi kuin Puna­vuo­res­sa. Van­han kan­ta­kau­pun­gin tehok­kuu­teen ei ole mah­dol­lis­ta pääs­tä pysä­köin­ti­nor­min takia.

Kysyin työ­pai­kois­ta. Ne ovat joko ole­mas­sa ole­via tai merel­li­syy­teen liit­ty­viä. Uusia toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia ei ole tulos­sa kuin ehkä meren­tut­ki­joi­den pis­te. Työ­paik­ka-alu­ee­na tämä on tyy­dyt­tä­vä. Alle puo­len tun­nin jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan pääs­sä asuu 155000 asukasta. 

Blo­gia oli luet­tu. Rati­kal­le luvat­tiin 40 cm lisää tilaa jo esit­te­lys­sä. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat kiit­tä­vät syvään kumar­taen, jos saa­daan kak­si­suun­tai­sia rati­koi­ta, eikä tar­vit­se raken­taa kääntösilmukoita. 

On han­ka­laa toteut­taa pysä­köin­tiä vaiheittain. 

On käy­nyt ilmi, ettei vil­ja­sii­lo ole tyh­jä eikä tyh­jen­ty­mäs­sä, vaan val­tio aikoo säi­lyt­tää vil­jaa yhdel­lä Suo­men kal­leim­mis­ta ton­teis­ta. Her­ra Isä! Toi­saal­ta, ei täs­sä ole mitään uut­ta. Oli pos­til­la­kin aika­naan pää­pos­tin raken­nuk­ses­sa kau­ko­lii­ken­teen automaattikeskusta. 

Pie­nois­mal­lia on tes­tat­tu tuu­li­tun­ne­lis­sa, eikä lop­pu­tu­los ole katastrofi.

Telak­ka voi ole pai­kal­laan vuo­teen 2018, joten ensim­mäi­set asuk­kaat pää­se­vät muut­ta­maan alu­eel­le vas­ta 2020-luvulla.

Heli­kop­te­ri­kent­tä on kyl­lä aivan tol­ku­ton. On aika vai­kea kuvi­tel­la, että Hel­sin­gin bud­je­tis­ta löy­tyi­si 83 mil­joo­naa euroa tähän tar­koi­tuk­seen. Jos yksi­tyi­nen yrit­tä­jä ryh­tyy kent­tää raken­ta­maan, sii­tä tulee pal­jon pie­nem­pi ja se teh­dään pont­too­nin pääl­le. Tal­lin­nas­sa samal­le kop­te­ril­le riit­tää pal­jon pie­nem­pi tila. Jos sekä Hel­sin­ki että ja Espoo lii­te­tään Suur-Sipoo­seen, koko hökö­tys siir­tyy Keilaniemeen. 

Koi­vusaa­ren metroasema

Kysyin, vois­ko sen met­roa­se­man pääl­le raken­taa talon. Laut­ta­saa­ren puo­lel­la se ei oikein sovi val­lit­se­vaan mit­ta­kaa­vaan, mut­ta Koi­vusaa­ren puo­lel­la niin on tar­koi­tus myö­hem­min teh­dä­kin. Se Laut­ta­saa­ren puo­lei­nen pää on sii­nä koh­das­sa, jos­sa kevyen lii­ken­teen väy­läs­sä on ali­kul­ku Län­si­väy­län toi­sel­le puo­lel­le.   Hie­non näköi­nen raken­nus sii­hen on suun­ni­tel­tu.

Pysä­köin­ti­nor­mi

Ilmas­sa oli kon­sen­sus­ha­kui­suut­ta. Hyväk­syt­tiin nel­jä pontta

Sel­vi­te­tään, miten auto­paik­ka­mää­rien las­ken­taoh­jei­siin voi­tai­siin lisä­tä alue­koh­tais­ta jous­ta­vuut­ta  (Mari Holopainen)

Asuin­tont­tien auto­paik­ka­mää­rien las­ken­taoh­jeen hyväk­sy­mi­sen yhtey­des­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta kehot­taa viras­toa sel­vit­tä­mään mah­dol­li­suu­det ja kei­not siir­tyä koko raken­nusa­laa kos­ke­vas­ta pysä­köin­ti­paik­ko­jen mini­mi­vaa­ti­muk­ses­ta huo­neis­toa­lal­le ase­tet­tuun mini­mi­vaa­ti­muk­seen. Tämän osal­ta tuo­daan auto­paik­ko­jen mää­rää kos­ke­va nor­mis­to tar­vit­taes­sa muu­tet­tu­na kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan käsit­te­lyyn. (Las­se Männistö)

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta esit­tää, että kau­pun­gin­hal­li­tus sel­vit­tää, oli­si­ko mah­dol­lis­ta siir­tyä pysä­köin­ti­paik­ko­jen osal­ta käy­tän­töön, jos­sa asuin­kiin­teis­tö voi saa­da lyk­käys­tä pysä­köin­ti­paik­ko­jen toteut­ta­mi­seen, mikä­li asun­to-osa­keyh­tiön yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä taa­taan pysä­köin­ti­paik­ko­jen jako vuo­sit­tain huu­to­kaup­paa­mal­la tai muul­la tas­a­puo­li­sel­la mene­tel­mäl­lä ja yhtiö sitou­tuu hank­ki­maan lisää pysä­köin­ti­paik­ko­ja, jos nii­den kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, vaik­ka perit­tä­vä vuo­kra myyn­ti­hin­ta vas­taa tuo­tan­to­kus­tan­nus­hin­taa.  (Ode)

 Lau­ta­kun­ta kehot­taa viras­toa mah­dol­li­suuk­sien mukaan kaa­voit­ta­maan osa pysä­köin­ti­pai­kois­ta (esi­mer­kik­si maan­pääl­li­si­nä pysä­köin­ti­ta­loi­na) siten, että paik­ko­jen mää­rää voi­daan lisä­tä jous­ta­vas­ti kysyn­nän mukaan.  (Ode)

Lisäk­si Sam­po Vil­la­nen (vas) teki vas­taeh­do­tuk­sen, jos­sa auto­paik­ko­ja on vähem­män. Esi­tys kaa­tui äänin 5–2 (Vil­la­nen, Holo­pai­nen) En kan­nat­ta­nut, kos­ka olin kiinn­pos­tu­neem­pi peli­sään­tö­jen muutoksesta.

 

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.2.2012”

  1. Oikein hyvä jut­tu rati­kan osal­ta. Miten var­mis­tam­me nyt, että se 6,4 m pysyy kai­kil­la mie­les­sä ja lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma­luon­nos päi­vi­te­tään? En tah­toi­si olla ilon­pi­laa­ja skep­tik­ko, mut­ta ei oli­si eka ker­ta, kun kart­ta pysyy ker­ras­ta toi­seen nykyi­se­nä ja sit­ten toteu­tuk­ses­sa ihme­tel­lään, että eikö nii­tä lisä­sent­te­jä tullutkaan.

  2. Voi­han kaa­van hyväk­syä kop­te­ri­kent­ti­neen — ei se vie­lä tar­koi­ta, että kent­tä on pak­ko raken­taa. Mut­ta jos kun­nat eivät kes­ke­nään kes­kus­te­li­si­kaan, niin polii­ti­kot voi­vat sil­ti puhua kun­ta­ra­jan yli. Eli mitä jos Espoon vih­reät alkai­si­vat kysel­lä omal­ta ks-lau­ta­kun­nal­taan sii­tä Kei­la­nie­mes­tä? Mitä siel­lä oikein on nyt ja mitä sin­ne voi tar­vit­taes­sa tehdä?

    Joku asias­ta kiin­nos­tu­nut voi­si olla yhtey­des­sä myös kop­te­riy­rit­tä­jään ja kysyä, mitä se todel­li­suu­des­sa tah­too. Vai­kea minun on uskoa, että yrit­tä­jä sitä 30 000 m² kent­tää tar­vit­see. Voi ne koneet len­nät­tää Mal­mil­le huol­toon, jos vaih­toeh­to on se, ettei tule kent­tää ollenkaan.

  3. Kak­si­suun­tai­sis­ta rati­kois­ta oli­si monen­lais­ta etua. Uusil­la alueil­la voi­si raken­taa rataa pysäk­ki­vä­li ker­ral­laan, ei tar­vit­tai­si kal­lii­ta tila­päi­siä kään­tö­sil­mu­koi­ta. Luo­tet­ta­vuus para­ni­si, kun rata­ver­kol­le teh­täi­siin kään­tö­vaih­tei­ta sopi­viin paik­koi­hin, jol­loin vau­nun sai­si “ympä­ri” nykyis­tä joustavammin.

    Huo­noi­hin puo­liin kuu­luu sit­ten se, että kak­si ohjaa­moa vie enem­män tilaa kuin yksi, ja tila on pois mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­tis­ta. Sik­si kak­si­suun­tai­sen vau­nun täy­tyy olla riit­tä­vän pit­kä, muu­ten se lisä­oh­jaa­mon huk­ka­ti­la on pro­sen­tu­aa­li­ses­ti lii­an suu­ri. Pidem­piä vau­nu­ja kyl­lä sinän­sä kan­nat­tai­si Hel­sin­kiin hank­kia muu­ten­kin, mut­ta infra ei nykyi­sel­lään pys­ty nii­tä käsittelemään.

    Laa­ja­sa­lo voi­si toi­mia täs­sä pilot­ti­na: pit­kät kak­si­suun­ta­vau­nut, ei kään­tö­sil­mu­koi­ta Laa­ja­sa­loon (eikä tar­vet­ta vara­sil­mu­kal­le Lii­san­puis­toon!) ja koko Laa­ja­sa­lon lii­ken­ne kes­kus­tas­sa rei­til­le, joka raken­ne­taan näille(kin) vau­nuil­le sovel­tu­vak­si. Lii­ken­ne­po­liit­ti­seen selon­te­koon on tulos­sa lupaus 30% tues­ta pika­rai­tio­tie­hank­keil­le. Laa­ja­sa­lo täyt­tää kri­tee­rit, kun se toteu­te­taan oikein. Jos sin­ne teh­dään saman­lai­nen hidas­ra­tik­ka kuin nykyi­nen, jää saa­mat­ta val­tiol­ta kym­me­niä miljoonia.

  4. Jos minus­ta aikai­sem­min tun­tui, että tei­tä pis­si­tään sil­mään tuon pysä­köin­nin osal­ta, niin nyt ole sii­tä var­ma. 😀 😀 😀 Ei oikein, maan­pin­nan alle työn­net­ty pysä­köin­ti vai­ku­ta pät­kää­kään maan pin­nan pääl­lä tapah­tu­vaan asumiseen.

    Mitä toi­mis­to­jen ja asu­mi­sen suh­tee­seen tulee, niin minus­ta on tur­ha lyö­dä kovin tiuk­kaan luk­koon mitä mis­sä­kin raken­nuk­ses­sa on. Toi­mi­va lin­jaus voi­si olla, että ensim­mäi­sen ker­rok­sen tulee mah­dol­lis­taa kaik­kial­la liik­keet tai toi­mis­tot. Toi­nen ja kol­mas voi olla mitä vain. Nel­jän­nes­tä kuu­den­teen läh­tö­koh­tai­ses­ti asuntoja. 

    Jos Suo­mes­sa oli­si ter­ve raken­ta­mi­sen rahoi­tus, tuli­si­vat ensim­mäi­sen ker­rok­sen lii­ke­ti­lat talo­yh­tiöi­den hal­lin­taan monas­ti. Niil­lä voi aidon oikeas­ti taa­ta edul­li­sen asumisen. 

    Kan­nat­taa pilk­koa ton­tit riit­tä­vän pie­nik­si. Sil­loin pie­nem­mät­kin raken­nus­fir­mat pää­se­vät mukaan ja alu­ees­ta tulee monimuotoisempi.

  5. Miten ele­fant­ti syö­dään ? Luu­len, että pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­sen ajat­te­lu­ra­ken­tei­ta ollaan saa­mas­sa asteit­tain oikeam­mil­le rai­teil­le. Eikö kau­pun­ki voi ohja­ta sii­hen, että uuden ton­tin pysä­köin­ti­pai­kat ovat kukin oma­na osakkeenaan ?

  6. Arvat­ta­va­vis­ta syis­tä seu­raa­va neu­vos­to­kas­ku 60-luvun alus­ta on käy­nyt uein mie­les­sä. Vapaas­ti muis­tet­tu­na kir­jas­ta Ole toti­nen tove­ri – nau­rua kavi­aa­ri­muu­rin takaa..

    Polit­ruk­ki oli käy­nyt län­nes­sä teke­mäs­sä agi­taa­tio­työ­tä ja pala­si sit­ten Mos­ko­vaan selos­ta­maan koke­muk­si­aan kes­kus­ko­mi­tean sihteerille:

    - A vot. Kuin­ka agi­taa­tio edis­tyy, tove­ri Ivanov?
    — Huo­nos­ti, perin huo­nos­ti, tove­ri apua­lais­sih­tee­ri. Kan­sal­la on län­nes­sä aivan lii­an hyvät oltavat.
    — Jaa. Hei­dän­hän täy­tyy vaa­tia itsel­leen toi­set parit kenkiä.
    — No mut­ta kun heil­lä jo on aina­kin kol­met parit ken­kiä kullakin.
    — Sit­ten jokai­sen per­heen pitää vaa­tia omaa keittiötä.
    — Niin, mut­ta kun on vie­lä­pä kyl­py­huo­neet kai­kis­sa asunnoissa.
    — Sit­ten hei­dän pitää vaa­tia itsel­leen jokai­sel­le moottoripyörää
    — Kun kai­kil­la on ker­ras­saan auto.
    — No mut­ta sit­ten­hän on vaa­dit­ta­va kai­kil­le ilmai­set parkkipaikat!

  7. Mik­si pysä­köin­tiä ei teh­dä vai­heit­tain? Kaa­voi­te­taan vaik­ka vii­si­ker­rok­si­nen pysä­köin­ti­ta­lo, ja teh­dään kol­me ekaa ker­ros­ta. Jos on tar­vet­ta, lai­te­taan ker­rok­sia pääl­le. Aluk­si voi­si teh­dä paik­ko­ja alle nyky­nor­min. Ker­ros­ten lisää­mi­sen ei luu­li­si ole­van yli­voi­mais­ta. Paik­ko­ja tuli­si tar­peen mukaan.

  8. Tähän lyhyt­ra­tik­kaan ei kan­na­ta kah­ta ohjaa­moa lait­taa. Jos koko pysäk­ki­verk­ko perus­kor­ja­taan pitem­mäl­le vau­nul­le, sii­tä tulee pit­kä ja han­ka­la pro­ses­si. Sit­ten pitää piden­tää pysäk­ki­vä­lit euroop­pa­lai­sel­le tasolle.

  9. Minul­la ei ole heli­kop­te­ri­lii­ken­net­tä vas­taan mitään, mut­ta sen his­to­ria on aika vaatimaton.

    Lii­ken­ne on aloi­tet­tu vas­ta v. 2000 ja sitä on har­joit­ta­nut vain yksi yri­tys joka sekin on kes­keyt­tä­nyt toi­min­tan­sa kol­meen ottee­seen: onnet­to­muu­den, kon­kurs­sin ja vähäi­sen mat­kus­ta­ja­mää­rän vuoksi.

    Samal­la aika­vä­lil­lä epä­mu­ka­vat ja tuu­lia­rat pika­lai­vat ovat vaih­tu­neet moder­nei­hin, ympä­ri vuo­den nopeas­ti kul­ke­viin ja kai­kin pal­ve­luin varus­tel­tui­hin autolauttoihin.

    Mitä sil­lä kop­te­ri­ken­täl­lä teh­dään jos lii­ken­ne lop­puu? Inves­toin­ti pitäi­si suh­teut­taa reit­tien ja toi­mi­joi­den määrään.

  10. Erin­omais­ta edis­tys­tä pysä­köin­tia­sias­sa, hyvä lautakunta.

    Niis­sä kak­si­suun­ta­ra­ti­kois­sa on klas­si­nen osaop­ti­moin­tion­gel­ma jos­sa on poh­jim­mil­taan kysy­mys että lii­ken­ne­maal­le ei las­ke­ta hin­taa. HKL:n ja HSL:n kan­nal­ta niis­sä on hyviä­kin puo­lia, mut­ta ne nos­taa hie­man kus­tan­nuk­sia. Toi­nen ohjaa­mo uusiin rati­koi­hin on kai noin 300k kpl, lisäk­si tar­vit­si­si hie­man lisää hal­li­ne­liöi­tä, mah­dol­li­ses­ti piden­tää pysäk­ke­jä niil­lä lin­joil­la mis­sä näi­tä käy­te­tään, jne.

    Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta, kään­tö­sil­mu­kat vie pal­jon tilaa jon­ka esim. Her­ne­saa­res­sa voi­si käyt­tää muu­hun­kin, sekä nii­den tar­ve tekee ratik­ka­lin­jo­jen jat­ka­mi­ses­ta ja suun­nit­te­lus­ta työ­lääm­pää. Tämä ei vaan näy HKL:n budjetissa.

  11. Kop­te­ri­kent­tien tur­va­sään­tö­jä en ihan tark­kaan tun­ne, mut­ta jos Her­ne­saa­ren kent­tä vaa­tii useam­man sadan met­rin tur­vae­täi­syy­den lähim­piin raken­nuk­siin, ja vie­lä kei­no­ma­ta­li­kon ympä­ril­leen ettei lai­vat pää­se lii­an lähel­le, en oikein usko että samat tur­va­sään­nöt sal­li­si sään­nöl­li­sen reit­ti­lii­ken­teen Kei­la­nie­men tor­ni­ta­lo­jen kes­kel­lä ole­val­le kop­te­ri­ken­täl­le (tai onko edes kent­tä, mikä las­keu­tu­mis­paik­ka lienee…).

  12. Asuin­kort­te­lien tehok­kuus on jon­kin ver­ran pie­nem­pi kuin Puna­vuo­res­sa. Van­han kan­ta­kau­pun­gin tehok­kuu­teen ei ole mah­dol­lis­ta pääs­tä pysä­köin­ti­nor­min takia.

    Joten­kin meni ohi ensi­lu­ke­mal­la, aivot suo­dat­taa jär­jet­tö­myy­det jot­ta tajun­ta pysyi­si kasas­sa. Mik­ko tähän tart­tui­kin, http://mikkosarela.blogspot.com/2012/02/haluatko-kaupunkia.html

    TÄH?

  13. Daniel Feder­ley:
    Voi­han kaa­van hyväk­syä kop­te­ri­kent­ti­neen — ei se vie­lä tar­koi­ta, että kent­tä on pak­ko rakentaa. 

    Daniel: Sen kop­te­ri­ken­tän hyväk­sy­mi­ses­sä on pari ongel­maa. Ensin­nä­kin sil­loin saa­ren ete­lä­kär­keen ei voi raken­taa asun­to­ja. Täs­tä tulee ehkä noin 4 ha vähem­män asuin­ra­ken­ta­mis­ta, eli ehkä 80 000 k‑m2, 1500 asu­kas­ta ja noin sata mil­joo­naa vähem­män tont­tien myyn­ti­tu­lo­ja. Noin kar­keas­ti ottaen.

  14. On se nyt vai­kee­ta saa­da noi­ta kaa­vo­jen ja mää­räyk­sien ham­mas­pyö­riä vaih­ta­maan suuntaa.

    Pel­käs­tään nykyi­set pysä­köin­ti­paik­ka­mi­ni­mit var­mis­ta­vat, että autoil­le anne­taan suh­teet­to­man suu­ri osuus jul­ki­ses­ta tilas­ta, vaik­ka kau­pun­ki on tar­koi­tet­tu ihmis­ten asut­ta­vak­si ja on sataan ker­taan lop­puun asti jau­het­tu, että ihmi­set ja autot mah­tu­vat samaan kau­pun­kiin vain, jos prio­ri­soi­daan käve­li­jät muun lii­ken­teen yli. Eli autol­la saa ajaa nor­maa­liin tapaan, mut­ta autoi­lua ei prio­ri­soi­da mui­den edel­le: tilaa on vähän ja vapaa­ta baa­naa ei ole, jol­loin ei voi kaa­ha­ta suu­rel­la nopeu­del­la vih­reäs­sä aallossa.

    Huo­mio sii­tä, että nykyis­tä kan­ta­kau­pun­kia ei sai­si nykyi­sil­lä pysä­köin­ti­nor­meil­la edes raken­taa on har­vi­nai­sen alle­vii­vaa­va. Ihmi­set viih­ty­vät sel­lai­ses­sa pai­kas­sa, mikä on teh­ty jalan­kul­ki­jan ehdoil­la ja autot vaa­ti­vat poik­keuk­set­ta niin pal­jon tilaa, että käve­li­jät kär­si­vät, jol­loin kukaan ei enää lii­ku alu­eel­la. Ihan sama, min­kä­lai­sia herne‑, jät­kä- ja prät­kä­saa­ria raken­nel­laan, jos suu­ri osa alu­een pin­ta-alas­ta jää raken­ta­mat­ta tei­den ja park­ki­paik­ko­jen takia, tai vähin­tään nään­tyy kuol­leek­si tilak­si park­ki­ta­lo­komplek­sien läheisyydestä.

    Autot on kau­pun­gis­sa hyvä asia, kun­han pysy­vät les­tis­sään. Aje­taan Kal­lios­sa ja Töö­lös­sä­kin autoil­la ihan onnis­tuk­sek­kaas­ti, jalan­kul­ki­joi­den kans­sa. Eten­kin kadun­var­si­py­sä­köin­ti tekee kapeal­la­kin kadul­la jalan­kul­ki­jan olon tur­val­li­sem­mak­si ja hidas­taa nopeuk­sia, kun auto­jen pitää puik­ke­leh­tia pysä­köi­ty­jen auto­jen välis­tä käy­tä­vää pit­kin eteen­päin ja hidas­taa vas­taan­tu­le­van kohdalla.

    Mut­ta auto­ja pitäi­si sal­lia vain sen ver­ran kuin nii­tä mah­tuu alu­eel­le luon­tai­ses­ti, ei niin pal­jon kuin las­ken­nal­li­ses­ti kaa­va pakot­taa ja rai­vaa niil­le tilaa.

  15. Asuin­kort­te­lien tehok­kuus on jon­kin ver­ran pie­nem­pi kuin Puna­vuo­res­sa. Van­han kan­ta­kau­pun­gin tehok­kuu­teen ei ole mah­dol­lis­ta pääs­tä pysä­köin­ti­nor­min takia.

    Onko tähän odo­tet­ta­vis­sa kor­jaus­ta, kun kokouk­ses­sa jo hyväk­syt­tiin usei­ta pon­sia pysä­köin­ti­nor­mien muuttamisesta?

  16. Juu­ri noin niin­ku Mele­nius kir­joit­taa, jos vaik­ka sitä Her­ne­saar­ta teh­täi­siin ihan puh­taa­si rati­koi­den ehdol­la niin siel­lä oli­si luo­ti­suo­ra rata, mut­ta ei noin tie­ten­kään teh­dä kos­ka rata­geo­met­ria ei ole maa­il­man tär­kein asia. Ja sama kos­kee ihan kaik­kea muu­ta liikennettä.

    Ehdo­tan edel­leen yksin­ker­tais­ta harjoitusta:
    1) Ote­taan Puna­vuo­ren, Kal­lion, Etu-Töö­lön, tms. kaava.
    2) Kysy­tään jokai­ki­sen nor­min koh­dal­la voi­ko se toteu­tua ko. kaa­vas­sa (ilman koh­tuut­to­mia kustannuksia).
    3) Jos ei, niin muu­te­taan normia.

  17. Osmo:

    Lisäk­si Sam­po Vil­la­nen (vas) teki vas­taeh­do­tuk­sen, jos­sa auto­paik­ko­ja on vähem­män. Esi­tys kaa­tui äänin 5–2 (Vil­la­nen, Holo­pai­nen) En kan­nat­ta­nut, kos­ka olin kiinn­pos­tu­neem­pi peli­sään­tö­jen muutoksesta.

    Siis sä vas­tus­tat pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen pakot­ta­mi­sen vähen­tä­mis­tä? Vai ajat­te­lit, että ei kan­na­ta suu­tut­taa auto­puo­lu­een edus­ta­jia kan­nat­ta­mal­la tätä, ku sil­lä ei oo mah­dol­li­suut­ta men­nä läpi?

    Jos on kyse jäl­kim­mäi­ses­tä, niin fair enough, mut jos ensim­mäi­ses­tä, niin oon tosi ihmeis­sä­ni ja tosi pettyny.

    Eiks se nyt oo ihan sel­vää, että ne auto­pai­kat on muul­ta raken­ta­mi­sel­ta pois ja että tän tra­deof­fin pys­tyy par­hai­ten tekeen markkinat.

    1. Art­tu­ri.
      Täs­sä esi­tet­tiin, ettei nor­mia tar­vit­se täyt­tää, jos pon­nes­sa mai­ni­tut ehdot täyt­ty­vät. Nor­mi, jota ei tar­vit­se nou­dat­taa, saa olla ihan mil­lai­nen hyvänsä.

  18. tpyy­luo­ma:

    Ehdo­tan edel­leen yksin­ker­tais­ta harjoitusta:
    1) Ote­taan Puna­vuo­ren, Kal­lion, Etu-Töö­lön, tms. kaava.
    2) Kysy­tään jokai­ki­sen nor­min koh­dal­la voi­ko se toteu­tua ko. kaa­vas­sa (ilman koh­tuut­to­mia kustannuksia).
    3) Jos ei, niin muu­te­taan normia.

    Tosi hyvä ehdotus!

  19. Ode, Esi­tit ettei nor­mia tar­vit­se täyt­tää, mut­ta se täy­tön lyk­käys tapah­tuu vas­ta raken­nus­vai­hees­sa. Kaa­va­vai­hees­sa auto­jen mah­tu­mi­nen täy­tyy ottaa kui­ten­kin huo­mioon, eli ehdo­tuk­se­si ei mitä­töi normia.

  20. Tuo mai­nit­se­ma­si vil­ja­sii­lo on mal­lie­si­merk­ki val­tion kiin­teis­tö­hal­lin­non ongel­mis­ta. Vil­ja­sii­los­ta vas­tan­nee huol­to­var­muus­kes­kus, joka mak­saa sii­los­ta vuo­kraa Senaat­ti-kiin­teis­töil­le. Kos­ka kyse on van­has­ta raken­nuk­ses­ta, ei vuo­kra ole täy­si­mää­räi­ses­ti mark­ki­na­hin­tai­nen. (Vuo­kra perus­tu­nee teol­li­suus­maan hin­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ei mah­dol­li­seen käyt­töön asuinalueena.)

    Jos huol­to­var­muus­kes­kus siir­täi­si vil­ja­sii­lon esi­mer­kik­si Vuo­saa­reen, oli­si sen mak­set­ta­va Senaat­ti-kiin­teis­töil­le noin kym­me­nes­sä vuo­des­sa uuden sii­lon raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set kak­sin­ker­tai­si­na. Senaat­ti-kiin­teis­tö­jen käyt­tä­mä las­ken­ta­kor­ko ja kuo­le­tusai­ka on ihan jär­je­tön. Kaik­ki voit­to vapau­tu­nees­ta ton­tis­ta tulou­tui­si Senaat­ti-kiin­teis­töil­le. Käy­tän­nös­sä tämä mer­kit­si­si sitä, että huol­to­var­muus­kes­kus jou­tui­si luo­pu­maan vil­ja­va­ras­tos­ta koko­naan, sil­lä bud­jet­tiin ei tuli­si kor­jaus­ta muut­tu­nei­den kulu­jen osalta.

    Jos oli­sin huol­to­var­muus­kes­kuk­ses­sa töis­sä, ei tuli­si edes mie­leen alkaa siir­tä­mään varas­toa toi­seen paikkaan.

  21. Daniel Feder­ley:
    Oikein hyvä jut­tu rati­kan osal­ta. Miten var­mis­tam­me nyt, että se 6,4 m pysyy kai­kil­la mie­les­sä ja lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma­luon­nos päi­vi­te­tään? En tah­toi­si olla ilon­pi­laa­ja skep­tik­ko, mut­ta ei oli­si eka ker­ta, kun kart­ta pysyy ker­ras­ta toi­seen nykyi­se­nä ja sit­ten toteu­tuk­ses­sa ihme­tel­lään, että eikö nii­tä lisä­sent­te­jä tullutkaan. 

    Kat­so­kaa nyt ulos ikku­nas­ta. Kadun tai kais­tan pelk­kä leveys ei ole mää­rää­vä, jos kadun perus­teel­li­nen auraus ei ole realismia. 

    On täy­sin jär­je­tön­tä huka­ta tilaa “väl­jiin rai­tei­siin”, kun sil­lä ei vält­tä­mät­tä saa­vu­te­ta halut­tua esteet­tö­myyt­tä. Tar­vi­taan pie­ni koro­ke tai kyn­nys, jol­la kul­ku­muo­dot ero­te­taan toi­sis­taan. Tämä on myös tur­val­li­suus­ky­sy­mys, kun 40–50km/h kii­tä­vä rai­tio­vau­nu sivu­aa sei­so­van autojonon.

  22. Kim­mo, ratik­ka­kais­ta pitää erot­taa koro­tuk­sin. Näin myös KSV suun­nit­te­lee. Jos­tain syys­tä puhe­lin on rik­ki, ja kun suun­ni­tel­ma läh­tee raken­nus­vi­ras­tos­ta toteu­tuk­seen, koro­tus on hävin­nyt koko­naan tai par­haim­mil­laan typis­ty­nyt parin sen­tin kor­kui­sek­si. Sel­lai­ses­ta ei ole hyö­tyä, reu­na­ki­vi­ma­te­ri­aa­lin kus­tan­nuk­set vain.

    Tuon voi­si teh­dä niin­kin, että rv-kais­ta on 5,5 m ja sen reu­noil­la on 0,45 m leveät kes­ki­ko­rok­keet, kor­keu­del­taan kuten suo­ja­tei­den kes­ki­ko­rok­keet tai jal­ka­käy­tä­vät. Mak­sai­si lisää reu­na­ki­vien ver­ran, koko­nais­le­veys sama 6,4. Mut­ta Sta­ra ei tyk­kää, kun nii­den lumi­au­rat ei mahdu.

  23. Met­ro­po­lix:
    Ode, Esi­tit ettei nor­mia tar­vit­se täyt­tää, mut­ta se täy­tön lyk­käys tapah­tuu vas­ta raken­nus­vai­hees­sa. Kaa­va­vai­hees­sa auto­jen mah­tu­mi­nen täy­tyy ottaa kui­ten­kin huo­mioon, eli ehdo­tuk­se­si ei mitä­töi normia. 

    Niin­pä.

    Jos kaa­voi­tus­vai­hees­sa suun­ni­tel­laan talon alle park­ki­hal­li, joka raken­nus­vai­hees­sa pää­te­tään jät­tää teke­mät­tä, niin sii­nä menee kaa­voit­ta­jan aikaa huk­kaan. Tämä ei vält­tä­mät­tä ole suu­ri mene­tys. Vaan jos kaa­voi­tus­vai­hees­sa pie­nen­ne­tään alu­een tehok­kuut­ta auto­paik­ka­nor­min takia, kau­pun­ki­ra­ken­teel­le voi tul­la hyvin­kin suu­ri vahin­ko. Ja tätä ei miten­kään kor­jau­du sil­lä, että auto­pai­kat jäte­tään lopul­ta rakentamatta.

    On jär­je­tön­tä kaa­voi­tus­vai­hees­sa pie­nen­tää tehok­kuut­ta, jot­ta oli­si mah­dol­lis­ta nou­dat­taa nor­mia, jota ei raken­nus­vai­hees­sa halu­ta eikä aio­ta noudattaa.

  24. Kim­mo, me halu­taan sekä riit­tä­vän levyi­set ratik­kais­tat että koro­tus, ei syy­tä huo­leen. Muu­ten, lumi aiheut­taa ongel­mia rati­koil­le­kin, mut­ta ei sinän­sä nyt kui­ten­kaan niin pal­joa. Sen seu­rauk­se­na vaan kais­toil­le tun­kee kai­ken­nä­köis­tä muu­ta här­pä­ket­tä eteen, esim. nyt vii­mek­si liu­kas­te­le­via busseja.

  25. Mik­ko Säre­lä: Daniel: Sen kop­te­ri­ken­tän hyväk­sy­mi­ses­sä on pari ongel­maa. Ensin­nä­kin sil­loin saa­ren ete­lä­kär­keen ei voi raken­taa asun­to­ja. Täs­tä tulee ehkä noin 4 ha vähem­män asuin­ra­ken­ta­mis­ta, eli ehkä 80 000 k‑m2, 1500 asu­kas­ta ja noin sata mil­joo­naa vähem­män tont­tien myyn­ti­tu­lo­ja. Noin kar­keas­ti ottaen.

    Tuo­ta en tul­lut aja­tel­leek­si. Kyl­lä nyt kan­nat­tai­si kes­kus­tel­la Espoon kans­sa sii­tä Keilaniemestä.

  26. tpyy­luo­ma: Niis­sä kak­si­suun­ta­ra­ti­kois­sa on klas­si­nen osaop­ti­moin­tion­gel­ma jos­sa on poh­jim­mil­taan kysy­mys että lii­ken­ne­maal­le ei las­ke­ta hin­taa. HKL:n ja HSL:n kan­nal­ta niis­sä on hyviä­kin puo­lia, mut­ta ne nos­taa hie­man kus­tan­nuk­sia. Toi­nen ohjaa­mo uusiin rati­koi­hin on kai noin 300k kpl, lisäk­si tar­vit­si­si hie­man lisää hal­li­ne­liöi­tä, mah­dol­li­ses­ti piden­tää pysäk­ke­jä niil­lä lin­joil­la mis­sä näi­tä käy­te­tään, jne.

    Nyt ollaan juu­ri työs­tä­mäs­sä uusin­ta ratik­ka­sar­jaa ja pian sen eka vau­nu tulee katu­tes­tiin. Tie­tääk­se­ni vau­nun pituus ei kum­mem­min pite­ne nykyi­ses­tä ( aio­taan siis lii­ken­nöi­dä nykyi­sil­lä radoil­la ) ja vau­nu suun­ni­tel­laan avo­ra­has­tuk­seen, lue: kul­jet­ta­ja on omas­sa ohjaa­mos­saan eikä rahasta.

    Seu­raa­van sar­jan han­kin­ta jää usean vuo­den pää­hän ja se on taas pie­ni sar­ja. Jär­jes­tel­mä­muu­tok­set siis siir­ty­vät. Nyky­lin­joil­la kään­tö­pai­kat on integroi­tu katu­verk­koon, joten mitään suu­ria omia lii­ken­ne­ti­lo­ja ei syn­ny. Roh­ke­nen eppäil­lä pää­te­sil­mu­kat­to­man rati­kan tulemista.

    On tääl­lä Hel­sin­gis­sä päh­käil­ty met­rol­le­kin pää­te­sil­mu­koi­ta heti vuo­den 1969 met­ro­pää­tök­sen jäl­keen. Sil­loi­nen met­ro­po­mo Rei­no Castren kan­nat­ti nii­tä, kos­ka met­ro­vau­nuun oli­si näin saa­nut enem­män istu­ma­paik­ko­ja. Rei­no lähe­tet­tiin Kal­kut­taan ja niin­pä met­ros­sa on ovia molem­min puo­lin vaunua.

    Rai­tio­vau­nus­ta­kin istu­ma­pai­kat vähe­ni­si­vät, jos ovia tuli­si samal­la peri­aat­teel­la kuin met­ros­sa ja lähi­ju­nis­sa on. Saat­ta­vat aina­kin laa­ja­sa­lo­lai­set kai­va­ta kes­kus­taan tul­les­saan nii­tä ruuh­ka-aikoi­na. Mui­na aikoi­na siel­lä kyl­lä on tar­jol­la väl­jyyt­tä matkantekoon.

  27. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Nyt ollaan juu­ri työs­tä­mäs­sä uusin­ta ratik­ka­sar­jaa ja pian sen eka vau­nu tulee katu­tes­tiin. Tie­tääk­se­ni vau­nun pituus ei kum­mem­min pite­ne nykyi­ses­tä ( aio­taan siis lii­ken­nöi­dä nykyi­sil­lä radoil­la ) ja vau­nu suun­ni­tel­laan avo­ra­has­tuk­seen, lue: kul­jet­ta­ja on omas­sa ohjaa­mos­saan eikä rahasta.

    En minä nyt ihan ymmär­rä miten avo­ra­has­tus tähän lliit­tyy. Trans­tec­hin vau­nut on 27m eli vähän nykyis­tä pidem­piä. Ne on modu­laa­ri­sia, nii­tä voi piden­tää ja nii­hin voi lisä­tä toi­sen ohjaamon.

    Jär­jes­tel­mä­muu­tok­set siis siir­ty­vät. Nyky­lin­joil­la kään­tö­pai­kat on integroi­tu katu­verk­koon, joten mitään suu­ria omia lii­ken­ne­ti­lo­ja ei syn­ny. Roh­ke­nen eppäil­lä pää­te­sil­mu­kat­to­man rati­kan tulemista.

    Jär­jes­tel­mä­muu­tok­set siir­ty­vät ikui­suu­teen vau­nu­jen osal­ta niin kau­an kun HKL:n ope­roi peri­aat­teel­la että joka vau­nul­la pitää pys­tyä lii­ken­nöi­mään joka lin­jal­la ja ratao­suu­del­la, kos­ka koko radan remp­paa­mi­nen ker­ral­la on vai­ke­aa. Kak­si­suun­ta­vau­nu­ja tar­vit­tai­siin aluk­si ehkä muu­ta­mal­la laa­jen­nus­lin­jal­la, pidem­piä vau­nu­ja taas ruuh­kai­si­mil­le lin­joil­le ihan jo talou­del­lis­ta syistä.

    Minus­ta niis­tä lai­tu­rien mah­dol­li­sis­ta piden­nyk­sis­tä on teh­ty vähän tur­han vai­kea asia. Läh­de­tään nyt sii­tä että tar­vit­ta­va pituus riip­puu ennen kaik­kea sii­tä pitää­kö sil­le pysä­kil­le mah­tua useam­pi vau­nu, mikä taas riip­puu lin­jas­tos­ta, ja että tätä ei tar­vit­se teh­dä koko rata­ver­kol­le ker­ral­la tai edes kos­kaan. Aloit­taa vaik­ka kym­pis­tä, nelos­ta ja Mannerheimintiestä.

    Rai­tio­vau­nus­ta­kin istu­ma­pai­kat vähe­ni­si­vät, jos ovia tuli­si samal­la peri­aat­teel­la kuin met­ros­sa ja lähi­ju­nis­sa on. Saat­ta­vat aina­kin laa­ja­sa­lo­lai­set kai­va­ta kes­kus­taan tul­les­saan nii­tä ruuh­ka-aikoi­na. Mui­na aikoi­na siel­lä kyl­lä on tar­jol­la väl­jyyt­tä matkantekoon.

    Rai­tio­vau­nut kuten myös bus­sit sisus­te­taan nyky­ään niin että ovea vas­ta­pää­tä on tilaa las­ten­vau­nuil­le, jos­kus pari kään­tö­penk­kiä sivuil­la. Näin voi teh­dä vaik­ka ovet on kum­mal­la­kin puo­lel­la, jos nii­tä ei ava­ta lin­ja­sii­vul­la. Sikä­li kun joku kier­tää päät­tä­rin kaut­ta takai­sin lin­jal­la las­ten­vau­nu­jen kans­sa, niin hän jou­tuu siir­tä­mään vau­nut toi­sel­la puo­lel­le, mut­ta ehkä sen kes­tää. 🙂 Jos teh­dään sekai­sin kes­ki- ja sivu­lai­tu­rei­ta, kuten lähi­ju­nis­sa ja met­ros­sa, niin näin ei voi teh­dä. Kes­ki­lai­tu­rei­ta tus­kin on ratik­ka­verk­koon tulossa.

  28. Daniel Feder­ley:
    Kim­mo, ratik­ka­kais­ta pitää erot­taa koro­tuk­sin. Näin myös KSV suun­nit­te­lee. Jos­tain syys­tä puhe­lin on rik­ki, ja kun suun­ni­tel­ma läh­tee raken­nus­vi­ras­tos­ta toteu­tuk­seen, koro­tus on hävin­nyt koko­naan tai par­haim­mil­laan typis­ty­nyt parin sen­tin kor­kui­sek­si. Sel­lai­ses­ta ei ole hyö­tyä, reu­na­ki­vi­ma­te­ri­aa­lin kus­tan­nuk­set vain.

    Tuon voi­si teh­dä niin­kin, että rv-kais­ta on 5,5 m ja sen reu­noil­la on 0,45 m leveät kes­ki­ko­rok­keet, kor­keu­del­taan kuten suo­ja­tei­den kes­ki­ko­rok­keet tai jal­ka­käy­tä­vät. Mak­sai­si lisää reu­na­ki­vien ver­ran, koko­nais­le­veys sama 6,4. Mut­ta Sta­ra ei tyk­kää, kun nii­den lumi­au­rat ei mahdu. 

    Eikö tuo Simon­ka­dun rat­kai­su ole aika hyvä? Peh­meä­reu­nai­nen 5–10cm koro­ke, pysyy ajo­neu­vot liuk­kaal­la­kin oikeil­la kais­toil­la, toi­saal­ta tar­vit­taes­sa kyn­nyk­sen yli on hel­pos­ti ajettavissa.

  29. Kim­mo: Minus­ta niis­tä lai­tu­rien mah­dol­li­sis­ta piden­nyk­sis­tä on teh­ty vähän tur­han vai­kea asia. Läh­de­tään nyt sii­tä että tar­vit­ta­va pituus riip­puu ennen kaik­kea sii­tä pitää­kö sil­le pysä­kil­le mah­tua useam­pi vau­nu, mikä taas riip­puu lin­jas­tos­ta, ja että tätä ei tar­vit­se teh­dä koko rata­ver­kol­le ker­ral­la tai edes kos­kaan. Aloit­taa vaik­ka kym­pis­tä, nelos­ta ja Mannerheimintiestä.

    Ehkä aiem­man han­kin­ta­kier­rok­sen vas­toin­käy­mis­ten kasaan­tu­mi­ses­ta trau­ma­ti­soi­tu­na olen yli­herk­kä sil­le toi­veik­kuu­del­le, että rai­tio­vau­nu kyl­lä saa­daan sopeu­tu­maan tääl­lä Hel­sin­gis­sä mihin vain. Suo­ma­lai­nen kul­ku­neu­vo-osaa­mi­nen oli vie­lä kun­nias­saan kun 70-luvul­la han­kit­tiin met­ro­ju­nat ja nivel­ra­ti­kat, mut­ta saa­daan­ko se uudel­leen nousuun, aika näyttää.

    Kan­na­tan kyl­lä sen sel­vit­tä­mis­tä kun­nol­la, miten pit­kiä pysäk­ke­jä ja miten pal­jon ( har­vem­paan ) rai­tio­lii­ken­teen reit­ti­ka­duil­le voi­daan tehdä.

  30. Osmo:

    Täs­sä esi­tet­tiin, ettei nor­mia tar­vit­se täyt­tää, jos pon­nes­sa mai­ni­tut ehdot täyt­ty­vät. Nor­mi, jota ei tar­vit­se nou­dat­taa, saa olla ihan mil­lai­nen hyvänsä.

    Eli toi­sin sanoen: sä vas­tus­tat auto­paik­ka­nor­min pie­nen­tä­mis­tä, kos­ka sun mie­les­tä se on hyvä olla kor­kea, ei siks, että et pidä sen pie­nen­tä­mis­tä poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­se­na ja haluat sääs­tää sun poliit­tis­ta vai­ku­tus­val­taa tais­te­lui­hin mit­kä voi voit­taa. Häpeäisit.

    Se koko nor­mi on ihan type­rä, sitä parem­pi mitä mata­lam­pi se on. Sit­ten jos ei täy­tä nii­tä pon­nen ehto­ja, niin voi sil­ti raken­taa auto­paik­ko­ja vähem­män. (Var­maan huo­maat, että mones­ti nii­tä todel­la­kin kan­nat­taa raken­taa vähem­män vaik­ka ei täyt­täis­kään pon­nen ehtoja?)
    Entäs jos noi ehdot on huo­not ja aiheut­taa hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta? Voi ihan hyvin käy­dä sil­leen, että kan­nat­taa mie­luum­min raken­taa ne type­rät yli­mää­räi­set auto­pai­kat ku täyt­tää noi ehdot.

    Sen lisäks, jos se pon­si ei mene läpi, niin sit­hän se nor­mi on pak­ko täyt­tää ja sitä parem­pi mitä pie­nem­pi se on.

  31. Kim­mo: Eikö tuo Simon­ka­dun rat­kai­su ole aika hyvä? Peh­meä­reu­nai­nen 5–10cm koro­ke, pysyy ajo­neu­vot liuk­kaal­la­kin oikeil­la kais­toil­la, toi­saal­ta tar­vit­taes­sa kyn­nyk­sen yli on hel­pos­ti ajettavissa.

    Hyvää ratik­ka­kais­taa voi kat­sel­la Paciuk­sen­ka­dul­la, kun­han lumet sula­vat. Riit­tä­vä koro­tus (pikem­min­kin 20 kuin 10 cm), jol­loin autot varo­vat sitä jo luon­nos­taan. Riit­tä­vä leveys, jol­loin edes kiveyk­seen kiin­ni ryh­mit­ty­vän rekan pei­lit eivät osu rati­kan pei­lei­hin. Vain vähän paik­ko­ja, jois­sa autot aja­vat radan poik­ki ja kaik­ki ko. on valo-ohjat­tu, vasem­mal­le kis­ko­jen yli kään­ty­vil­lä on omat ryh­mit­ty­mis­kais­tat. Rati­koil­la on tehok­kaat valoe­tuu­det, jol­loin valot eivät hidas­ta nii­tä mut­ta pitä­vät autot loitolla.

    Simon­ka­dus­sa ei ole katu­läm­mi­tyk­sen ohel­la oikeas­taan mitään muu­ta hyvää kuin riit­tä­vä leveys, ja sekin joh­tuu vain sii­tä, että KSV sijoit­ti kais­tal­le myös bus­sit HKL:n kan­nan ja ylei­seu­roop­pa­lai­sen käy­tän­nön vastaisesti.

  32. Eras­to­te­nes on oikeas­sa val­tion kiin­teis­tö­hal­lin­nos­ta puhues­saan. Saman­lai­sia luk­ko­ja tulee vas­taan Lii­ken­ne­vi­ras­ton rau­ta­tie­mail­la. Jos­kus on toi­mi­jal­le hal­vem­paa pes­tä junia kau­pun­gin kes­kus­tas­sa kuin taka­mail­la, sil­lä kes­kus­ta-alu­een pis­tä­mi­nen lihoik­si raken­nus­maa­na tuot­tai­si voit­to­ja aivan toi­sen tahon kukkaroon.

  33. Daniel Feder­ley: Hyvää ratik­ka­kais­taa voi kat­sel­la Paciuk­sen­ka­dul­la, kun­han lumet sulavat. 

    Se Paciuk­sen­ka­tu on vaan esi­merk­ki sii­tä miten kau­pun­kia ei pitäi­si raken­taa, eli jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö­nä täy­sin sie­tä­mä­tön yli­mit­ta­kaa­vai­nen rai­lo. Jos men­nään jalan­kul­ki­jan ehdoil­la ja mit­ta­kaa­vas­sa, syn­tyy auto­maat­ti­ses­ti parem­paa kau­pun­kia eikä pelk­kiä läpiajoalueita.

    Näin upo­te­taan Barce­lo­nas­sa kuusi kais­taa, lähiö­ra­tik­ka molem­piin suun­tiin (huom kes­ki­lai­tu­ri), ben­sis, yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet ja vie­lä kun­non kävelyalue.

  34. Osmo, mikä­kö­hän jär­ki täs­sä­kin on taka­na ja mik­tä poliit­ti­set tahot ovat tätä ajaneet?

    Hel­sin­ki on varan­nut yhden kort­te­lin Jät­kä­saa­ren uudel­ta asui­na­lu­eel­ta ruot­sin­kie­li­sil­le hel­sin­ki­läi­sil­le. Ruot­sin­kie­lis­ten kei­taal­le tulee asun­to­ja ja monen­lai­sia palveluja.”
    http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/04/ruotsinkielisille_oma_kortteli_helsingin_jatkasaareen_1632481.html

    1. On ihan hyvä teh­dä “yhtei­söl­li­siä ker­ros­ta­lo­ja”, jos­sa kes­ke­nään teke­mi­sis­sä ole­vat ihmi­set asu­vat tois­ten­sa naapureina.

  35. spot­tu, Daniel var­maan yrit­ti sanoa että Paciuk­sen­ka­dun kis­kot on hyvät eikä niin että katu on hyvä, ja toki tuol­lai­set nur­mi­kais­tat oli­si vie­lä paremmat.

    Nord­lin, kau­pun­ki halu­aa ihan hyvis­tä syis­tä, minus­ta pääl­lim­mäi­se­nä enem­män­nän raken­nut­ta­jia, vuo­kra­ta tont­te­ja eril­lai­sil­le poru­koil­le jot­ka halu­aa raken­taa ker­ros­ta­lon. Tuo pop­poo vaan sat­tuu ole­maan ruot­sia puhuvia.

  36. Näin upo­te­taan Barce­lo­nas­sa kuusi kais­taa, lähiö­ra­tik­ka molem­piin suun­tiin (huom kes­ki­lai­tu­ri), ben­sis, yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet ja vie­lä kun­non kävelyalue.

    Heti, kun KSV:n lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ymmär­tää, että auto­kais­tan ei tar­vit­se olla mikään 3,5‑metrinen mega­le­veä väy­lä aina­kaan sil­loin, kun yri­te­tään vakuut­taa autoi­li­ja sii­tä, että pitäi­si ajaa vain 40 km/h (Paciuk­sen­ka­dul­la on tois­tai­sek­si 50 km/h rajoi­tus), niin mm. Paciuk­sen­ka­dus­ta­kin sai­si muka­vam­man. Link­kaa­mas­ta­si kuvas­ta voi arvioi­da barce­lo­na­lai­sen auto­kais­tan levey­dek­si max. 3 m.

    Ratik­ka­kis­ko­jen sijoi­tuk­ses­ta näkee myös, että ratik­ka on riit­tä­vän kau­ka­na vie­rei­sen auto­kais­tan peileistä.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On ihan hyvä teh­dä “yhtei­söl­li­siä ker­ros­ta­lo­ja”, jos­sa kes­ke­nään teke­mi­sis­sä ole­vat ihmi­set asu­vat tois­ten­sa naapureina. 

    Vaan eikö kau­pun­ki ole aina halun­nut päin­vas­toin vält­tää aluei­ta ja kes­kit­ty­miä jois­sa on pel­käs­tään yhden­lai­sia ihmisiä?

    Aina­kin työ­tä­te­ke­viä ja syr­jäy­ty­nei­tä halu­taan yleen­sä sekoit­taa, vaik­ka väkisin…

    1. Tuon his­siin perus­tu­van pysä­köin­ti­rat­kai­sun osal­ta Kim­mo on oikeil­la jäl­jil­lä. Olen yrit­tä­nyt puhua tuol­lais­ten rat­kai­su­jen puo­les­ta, mut­ta ei mene läpi. Kaa­va ei sitä sinän­sä estä.
      Tuol­lai­nen auto omal­la par­vek­keel­le rat­kai­su on aika kal­lis. Pal­jon hal­vem­pi on talon sei­nään teh­ty auto­va­ras­to, jos­sa auton vaa­ti­man tilan ei tar­vit­se olla 1,5 met­riä kor­keam­pi. Tek­niik­ka vie sen sin­nä ilman kul­jet­ta­jaa. Ihmi­nen ei moi­seen loke­rik­koon saa men­nä­kään, kos­ka palo­tur­val­li­suus perus­tuu hii­li­diok­si­diin, joka sam­mut­taa kai­ken, myös elol­li­sen elämän.

Vastaa käyttäjälle Mikko Särelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.