Kuntauudistus ja terveydenhuolto

Kir­joi­tus on julka­istu kol­un­i­na Lääkärilehdessä

Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la tähdätään vahvoihin kun­ti­in, jot­ka selviävät omin nokki­nen­sa palveluista, myös alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Peruster­vey­den­huolto ja alue­sairaalata­soinen erikois­sairaan­hoito oli­si­vat samas­sa organ­isaa­tios­sa ja ter­vey­den­huolto toimisi osana kun­nan organisaatiota. 

Täl­lä tähdätään kah­teen eri asi­aan. Toisaal­ta halu­taan eroon kun­tien väli­sistä hallinto­him­meleistä , toisaal­ta rajaa erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­huol­lon välil­lä häivytetään, kos­ka raja-aidoista koituu vain han­kaluuk­sia. Saman tien madal­letaan aitaa sosi­aal­i­huol­lon ja ter­vey­den­huol­lon­välil­lä, sil­lä asi­akas­ta ei voi pilkkoa osi­in. Yhteisessä organ­isaa­tios­sa peruster­vey­den­huol­lon ase­ma vahvis­tu­isi. Suomes­sa erikois­sairaan­hoito toimii eri­no­mais­es­ti, mut­ta ter­veyskeskusten toim­inta yskii. 

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton puheen­jo­hta­ja Min­er­va Krohn on kuvan­nut demokra­ti­aa kun­tay­htymis­sä home­opaat­tisek­si – niin mon­een ker­taan laimen­netuk­si, ettei siitä ole mitään jäl­jel­lä.  Niihin muo­dos­tuu myös isän­nät­tömän rahan ongel­ma. Sairaalan ammat­ti­jo­hdon yläpuolel­la ei ole kuin ohut luot­ta­mus­miesjo­hto, joka kokoon­tuu ker­ran kuukaudessa luot­ta­maan.  Näistä tulee hel­posti menon­lisäysautomaat­te­ja, ammat­ti­jo­hto kun pitää aina oman alansa puol­ta. Jos toim­inta tulee kun­nan sisään, sairaala­jo­hta­jan yläpuolel­la on kun­nan­jo­hta­ja ja koko kun­nan taloushallinto.  Vaiku­tus on kak­sisu­un­tainen. Ter­vey­den­hoidon näkökul­ma tulee parem­min mukaan kun­nan koko päätök­sen­tekoon, esimerkik­si kaavoituk­seen. Hyödyt ter­vey­den­huol­lon siirtämis­es­tä peruskun­nan omak­si toimin­naksi ovat varsin suuret. 

Rahan käyt­tö sairaan­hoitopi­ireis­sä on nyt paljon väl­jem­pää kuin ter­veyskeskuk­sis­sa. Tämä on paha vääristymä, joka hait­taa hoitoa ja on kus­tan­nuste­ho­ton­ta. Jos ehdote­tut jär­jeste­lyt toteu­tu­vat, voimavaro­ja var­maankin nip­is­tetään erikois­sairaan­hoi­dos­ta ja lisätään ter­veyskeskuk­si­in. Erikois­sairaan­hoidon kon­sul­taa­tio saadaan peruster­vey­den­huol­lon välit­tömään käyt­töön. Se on mah­dol­lista, kos­ka niil­lä on sama väl­itön mak­sa­ja. saatavis­sa. Parem­min toimi­vat ter­veyskeskuk­set tuo­vat toisaal­ta huo­mat­tavia säästöjä sairaaloihin.

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iössä ei tähän oikein usko­ta, kos­ka kun­tia tulee rohkean uud­is­tuk­senkin jäl­keen ole­maan aivan liikaa. Ter­vey­den­huoltoa ajatellen maa kan­nat­taisi jakaa noin kah­teen kymme­neen alueeseen. Ihan tähän ei kun­tau­ud­is­tuk­sel­la tähdätä. Pitäisikö siis ter­vey­den­huolto siis kuitenkin jär­jestää kokon­aan kun­tien yhteistyönä eril­li­sis­sä kuntayhtymissä?

Ei pitäisi. Vaik­ka kun­tien määrä pudotet­taisi­in jon­nekin vähän alle sadan, vain ehkä 15 – 20 niistä on riit­tävän suuria huole­hti­maan yksin ter­vey­den­huol­losta.  Vaik­ka tämä on selvä vähem­mistö kun­nista, niis­sä asuu selvä enem­mistö suomalaisista. 

Jospa ajat­telisimme ker­rankin niin päin, että enem­mistö ihmi­sistä olisi pää­ta­paus ja vähem­mistö poikkeustapaus? Jär­jestetään suuril­la kaupunkiseuduil­la – lähin­nä maakun­takeskuk­sis­sa – ter­vey­den­hoito vah­van peruskun­nan mallin mukaan. 

Pienem­pi­en ja syr­jäis­ten ter­vey­den­hoito jär­jestetään muuten. Joko ne osta­vat palve­lut maakun­nan keskuskunnal­ta isän­täkun­ta­mallin mukaan Näin tehdään nyt osas­sa Päi­jät-Hämet­tä, jos­sa Hol­lo­la jär­jestää palve­lut mon­elle alueen kun­nista. Hyvin on men­nyt. Voidaan tietysti myös ajatel­la, että ERVA-alue jär­jestää pien­ten kun­tien palve­lut oman työn ohel­la. Voisi tietysti val­tiokin ottaa vas­tu­un, kos­ka val­tio sen joka tapauk­ses­sa taval­la tai toisel­la mak­saa. Jos ter­vey­den­huolto ote­taan pie­niltä kun­nil­ta pois, haja-asu­tusalueil­la ei tarvi­ta radikaale­ja kun­tali­itok­sia. Muiden tehtävien hoitoon riit­tävät kapeam­matkin harteet. 

 

 

 

109 vastausta artikkeliin “Kuntauudistus ja terveydenhuolto”

  1. Käsit­tääk­seni sairaan­hoi­dos­sa ei ole varsi­nais­es­ti mitään lähidemokra­ti­aan liit­tyvää ele­ment­tiä. Palvelu­iden laa­ju­us ja taso määritel­lään ihan muual­la kuin kunnanvaltuustossa.

    Mik­si sitä ylipäätään halu­taan roikot­taa kun­tien tehtävänä?

    Eikö olisi paras­ta yrit­tää hoitaa asia ker­ral­la kun­toon ja siirtää koko paket­ti val­takun­nal­lis­es­ti yhden­mukaises­ti hoide­tuk­si asiaksi?

    Järke­viä vai­h­toe­hto­ja on kaksi

    a) joko yksi­ty­is­tetään koko hom­ma ja ihmiset otta­vat vaku­u­tuk­set, joiden laa­ju­u­den jokainen päät­tää itse. Val­tio voisi pif­fa­ta perus­ta­soisen vaku­u­tuk­sen varattomille.

    b) tai val­tio ottaa koko sairaan­hoidon oma­lle kon­tolleen ja jär­jestää sen val­takun­nal­lis­es­ti homogeenise­na palvelu­na koko maassa. 

    Kumpikin malli mah­dol­lis­taa paljon tehokkaam­man toimin­nan kuin kuntamalli.

  2. Ode:

    Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la tähdätään vahvoihin kun­ti­in, jot­ka selviävät omin nokki­nen­sa palveluista, myös alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Peruster­vey­den­huolto ja alue­sairaalata­soinen erikois­sairaan­hoito oli­si­vat samas­sa organ­isaa­tios­sa ja ter­vey­den­huolto toimisi osana kun­nan organisaatiota. 

    Tähän uuteenkin malli­in jää sit­ten val­u­vi­ka, jos­sa kaikel­la ter­vey­den­hoidol­la ei ole sama “isän­tä”. Raja vaan siir­tyy toiseen kohteen (Keskus­sairaala vas­taan muu terveydenhoito).

    Onko maail­mas­sa muuten yhtään toista maa­ta, jos­sa ter­vey­den­hoito on kun­tien vas­tu­ul­la? Eikö val­lit­se­va lin­ja ole läänit tai val­tio tai vakuutusmalli?

  3. Olen aika eri mieltä hallinnon keskitämisen autu­ud­es­ta. Yritän selvitä yhdel­lä esimerkillä.

    THL:n mukaan vuon­na 2009 tehokkain kun­ta ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tarve­vakioiduis­sa menois­sa oli 2600 asukkaan Karvia. Kaik­ki maan tehokkaim­mat kun­nat oli­vat pienehköjä.

    Karvia toteut­taa palvelun­sa yhdessä naa­purikun­tien kanssa (Posa). Se että Karvia voisi halutes­saa muut­taa jär­jeste­lyä, pakot­taa Posan toteut­ta­maan palve­lut hyv­inä ja halpoina. Jos Karvia liitet­täisi­in (hal­li­tuk­sen suun­nitelmien mukaan) naa­purikun­ti­in­sa, se jou­tu­isi tyy­tymään siihen, mitä isom­mat sille halu­a­vat tar­jo­ta. Toden­näköis­es­ti myös kus­tan­nuk­set kasvaisivat.

    Karvia kyke­nee kon­trol­loimaan palveluitaan, eikä kyse ole mis­tään hallinto­him­melistä. Karvialais­ten demokra­tia ei tässä sys­tee­mis­sä laimen­nu, vaan antaa nimeno­maan karvialaisille mah­dol­lisu­u­den vali­ta ja kon­trol­loi­da toteutusta.

    Suuris­sa kun­nis­sa ja isän­täkun­ta­mallis­sa palvelu­jen toteu­tus annetaan monop­o­lin hal­tu­un, ja seu­rauk­set voivat hel­posti olla odote­tut, eli koneis­to voi lihoa ja kangis­tua vapaasti. THL:n tilas­tois­sa suuret kun­nat eivät yltäneet tehokkaimpi­en joukkoon.

    1. Juho Laatu
      Kaik­ki tehokkaim­mat kun­nat oli­vat pieniä, mut­ta myös kaik­ki tehot­tomim­mat kun­nat oli­vat pieniä. Tämä ei vaa­di edes empi­iristä tutkimus­ta. Selviää pelkäl­lä tilas­toti­eteen teo­ri­al­la. Viiden sadan asukkaan kun­nas­ta tulee kovin teho­ton, kun sen kon­tolle osuu yksi laitoshoitoa tarvit­se­va mielenterveyspotilas.

  4. Mik­si ter­vey­den­huolto on läh­es kaikkial­la muual­la Euroopas­sa hoidet­tu muul­la tavoin kuin iso­jen peruskun­tien kaut­ta ? Ei nyt oltaisi näin “impi­vaar­alaisia” vaan tutkit­taisi­in miten muual­la on tehty ja mitä ovat hyvät ja huonot koke­muk­set sieltä. Suurkun­tia on tietääk­seni lähin­nä Venäjäl­lä. Kyl­lä erikois­ter­vey­den­huolto sopisi hyvin jollekin kun­taa laa­jem­malle toim­i­jalle, oli se sit­ten val­tio tai alueelli­nen lanstinget (Ruot­si), Fylke (Nor­ja) tai Region (Tan­s­ka). Tai sit­ten kuten Sveit­sis­sä, jos­sa on 26 kan­to­nia ja 3000 kun­taa. Min­ul­la on epäi­lyk­seni, että kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa on jotakin muu­ta takana kuin perus­palve­lut, kaavoitus enem­mänkin ja kateus naa­purikun­tien hyvistä veron­mak­sajista ? Suurem­mat kun­nat ovat tehot­tomampia palvelun­tuot­ta­jia VATT:n tutkimuk­sen ja THL:n tilas­to­jen mukaan.

  5. Koko kun­taraken­nepo­hdin­nas­sa pitäisi lähteä liik­keelle miet­timäl­lä mikä on kun­nan tehtävä ja toisaal­ta mitä demokra­tia tarkoit­taa. Kuten Ode hyvin kuvaa eivät kun­nat itse pysty vas­taa­maan (edes) ter­vey­den­huol­losta ja toisaal­ta nyky­mallis­sa ei demokra­ti­akaan toteudu.
    Mari Kivinie­mi kom­men­toi että hänen tärkein tehtävän­sä on vas­tus­ta kun­tau­ud­is­tus­ta. Samas­sa lausun­nos­sa hän kuitenkin tote­si että Ter­vey­den­huolto voidaan ratkaista “ylä­ta­sol­la” samoin maankäyt­tö, asum­i­nen ja liikenne.

    Kun ter­vey­den­huolto nyky­isin yleen­sä niv­otaan sosi­aal­i­huoltoon, puhutaan palveluista joi­hin menee puo­let kun­tien verora­hoista. Nämä siis päätet­täisi­in “ylä­ta­sol­la”. Toisaal­ta jo nyt on tilanne jos­sa eduskun­ta on päät­tänyt kun­nille niin suuret vas­tu­ut (etenkin ter­veys- ja sosi­aalipuolel­la) että kun­tien oma liikku­mavara palvelu­iden jär­jestämisessä on vähäistä. 

    Nyt kun­nan­val­tu­ute­tut kinastel­e­vat oman ja ulkois­te­tun tuotan­non käyt­tämis­es­tä ja ter­veyskeskuk­sen odotusti­lan ver­ho­jen väristä, kos­ka todell­si­ta päätän­tä­val­taa palvelu­iden suh­teen ei ole.

    Kuitenkin myös ter­vey­den­huol­los­sa palveluis­sa on viime kädessä kyse poli­it­ti­sista päätök­sistä. Asiantun­ti­jat voivat ker­toa mikä vaiku­tus eri toimen­piteil­lä on, ja miten he palve­lut pri­or­isoi­vat, mut­ta viime kädessä poli­itikot päät­tävät mitä verora­hoil­la tarjotaan. 

    Esimerkkeinä Medi-Heli-toim­inta jota asiantun­ti­jat eivät pitäneet kus­tan­nuste­hokkaana, mut­ta poli­itikot halu­a­vat tar­jo­ta, ja seu­lon­nat joiden suh­teen mietitään myös taloudel­lis­es­ti mitä kan­nat­taa seuloa.

    Nyt val­ta ter­veyspalveluista on peri­aat­teessa kun­nal­la, mut­ta käytän­nössä eduskun­ta aset­taa velvoit­tei­ta, joista kun­nat eivät oiekin selviä, ja kun­tay­htymät pyörit­tävät erikois­sairaan­hoitoa, joka Oden kuvaa­mal­la taval­la jyrää perusterveydenhuollon.

    Toise­na Kiviniemen listal­la oli maankäyt­tö, asum­i­nen , liikenne kokon­aisu­us joka palvelu­iden ohel­la on merkit­tävä kun­tien päät­tämä asia. Sekin siir­ret­täisi­in “ylä­ta­solle”. Mik­si ei voi­da suo­raan tode­ta että, tarvi­taan suurem­pia kun­tia (tämä ylä­ta­so) joille val­i­taan suo­raan vaaleil­la val­tu­us­to, ja sen lisäk­si mietitään mitkä asi­at voidaan päät­tää paikallisesti.

    Kru­u­nun­haka ei onnek­si yritä hoitaa itse ter­vey­den­huoltoaan, kuten Inari ja Viitasaari
    http://informaatiomuotoilu.fi/10_kruununhaka_kuntana_final_web.jpg

  6. Suuret kun­tayk­siköt ovat kalli­it­ta ja byrokraat­tisia. Ei meil­lä todel­lisu­udessa ole varaa sellaisiin. 😉 

    Ter­vey­den­huolto on haaste. Haaste ei kuitenkaan muo­dos­tu erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Suurin ongel­ma on ter­veyskeskusjär­jestelmä. Tämä DDR-ulkoil­ma­museo mak­saa jär­jet­tömästi tarpeet­tom­i­na kiviseinnä. 

    Niis­sä mais­sa, jois­sa peruster­vey­den­huolto on sekä laadukas­ta että edullista, käytetään yksi­ty­is­lääkäri­jär­jestelmää yhdis­tet­tynä vaku­u­tuk­si­in. Suomen mam­mut­titer­veyskeskushaaveet tuo­vat mieleen brit­tiläisen jär­jestelmän, joka on yksi koko EU:n huonoimpia.

    1. Ker­ro yksikin vaku­u­tuk­si­in perus­tu­va teol­lisu­us­maa, jos­sa ter­vey­den­hoito on halvem­paa kuin Suomessa.
      Vaku­u­tusjär­jestelmä on määritelmäl­lis­es­ti kallis, kos­ka poti­laan ja sairaalan kan­nat­taa aina sopia var­muu­den vuok­si tehtävistä tutkimuk­sista, jot­ka vaku­u­tusy­htiö­par­ka joutuu maksamaan.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Kaik­ki tehokkaim­mat kun­nat oli­vat pieniä, mut­ta myös kaik­ki tehot­tomim­mat kun­nat oli­vat pieniä. Tämä ei vaa­di edes empi­iristä tutkimus­ta. Selviää pelkäl­lä tilas­toti­eteen teo­ri­al­la. Viiden sadan asukkaan kun­nas­ta tulee kovin teho­ton, kun sen kon­tolle osuu yksi laitoshoitoa tarvit­se­va mielenterveyspotilas.

    Kaik­ki tehokkaim­mat oli­vat pieniä, mut­ta kaik­ki pienet eivät olleet tehokkai­ta. Ei siis saa ottaa mallia mis­tä tahansa pien­estä kun­nas­ta, mut­ta jos halu­taan etsiä tehokku­ut­ta, kan­nat­ta kat­soa mallia lis­tan kärkipään pienistä kunnista.

    Lis­tan lopus­sa oli sekä pieniä että iso­ja, huo­mat­tavim­pana Helsin­ki yhdek­sän­nek­si viimeisenä. Helsingillä on paljon rahaa, mut­ta ei tehokku­ut­ta. Rikkaus on suu­ru­u­den ohel­la yksi mah­dolli­nen syy tehot­to­muu­teen (=tuh­lailu).

    Kar­vian menot ovat kun­nan­jo­hta­jan mukaan olleet tasaisia mon­en vuo­den ajan. Kyse ei siis ole yhden vuo­den onnekkaas­ta tulok­ses­ta. Se että lis­tan kär­ki oli täysin pien­ten kun­tien hal­lus­sa (ehkä 24 ensim­mäistä, sit­ten Nas­to­la, Heino­la jne.), ja lop­pupäässä ei ollut vas­taavaa sumaa (viisi viimeistä pieniä, sit­ten Pietarsaari, Kirkkon­um­mi, Vehmaa (pieni), Helsin­ki jne.), puhuu myös sitä vas­taan, että pien­ten kun­tien edullisu­us olisi tilas­to­harha, joka joh­tu­isi sat­un­nai­sista kalli­ista poti­laista tai niiden puut­teesta. Suurim­mat eivät olleet kovin hyviä. Hel­si­ki 305, Van­taa 273, Espoo 263, Tam­pere 232, Turku 174, Oulu 166 (puoliväli=157).

    Tilas­tol­lis­es­ti tuo lis­tan alun pien­ten kun­tien huo­mat­ta­va yliedus­tus on kai merkit­tävä, ja kiin­nos­ta­va eri­tyis­es­ti, jos ja kun hal­li­tus etsii mallia, jol­la perus­palve­lut voitaisi­in hoitaa nyky­istä tehokkaammin.

    1. Juho Laatu
      Pienen kun­nan var­i­anssi on suurten luku­jen lain takia suurem­pi kuin suurten. Sik­si pieniä tulee ääripäi­hin paljon.
      Suuret kun­nat ovat yleen­sä vau­raampia kuin pienet, joten ne myös käyt­tävät enem­män rahaa ja pyrkivät parem­paan palve­lu­ta­soon. Miten toimii pien­nen kun­nan ratikkaverkko? Mil­lainen leikkipuis­toruokailu niis­sä on? Kun­nat käyt­tävät kaik­ki rahansa. Aina.

  8. Ennenaikaan oli varaa siihen, että lääkäri tuli jopa koti­in! Sen jäl­keen talouskasvu on ollut val­tavaa, mut­ta ter­veyspalve­lut ovat men­neet takapakkia.

    Miten kun­nan­lääkäri voisi tehdä palu­un ja tehdä jopa kotikäyntejä?

    Nykyään infor­maa­tiotekonolo­gia mah­dol­lis­taa, että tak­sit hoita­vat poti­laskul­je­tuk­sia ja byrokra­tia hoituu suo­raan taksin päätteeltä.

    Samal­la taval­la lääkäri voisi kulkea poti­laan luo­ta toisen luokse. Kelat ja resep­tit kulk­i­si­vat per­ille dig­i­taalis­es­ti lääkäriautosta.

    Kun­nal­lises­sa sys­tee­mis­sä sairaat raa­hau­tu­vat saat­ta­ji­neen ter­veyskeskuk­si­in, mis­sä heistä tehdään enem­män tilas­tol­lista tutkimus­ta kuin lääketieteellistä. 

    Tämä malli ei luon­nis­tu kunt­aby­rokra­ti­as­sa. Sik­si se olisi oiva tilaisu­us lääkäriyrit­täjälle. Hänen prak­ti­ikkansa perus­tuu lääketi­eteeseen eikä potilastilastoihin. 

    Täl­lainen vai­h­toe­htoinen lääkäri­palvelu pitää saa­da kor­vat­tavak­si ja vai­h­toe­hdok­si raskaalle j aby­rokraat­tiselle kun­nal­liselle terveyskeskuspalvelulle.

  9. Niin ja muis­tathan ode että se suurin kun­ta on kaikkein tehoton:)

    sekään ei vaa­di mitään tilas­toti­eteen teo­ri­oi­ta, fak­tat riittävät

  10. Min­er­va ja Ode; perus­tuuko tei­dän kun­taraken­nevaa­timuset ana­lyyt­tiseen pohdiskelu­un vai pelkästään val­tapoli­it­tiseen asetelmaan?

    Onko teil­lä esit­tää jotakin tutkimusti­etoa siitä, että suuret kun­nat oli­si­vat suo­ma­laisen kansan etu?

    Ja jos on, niin ker­tokaa nyt ihmeessä miten se ilmenisi.

    Tähän te ette voi vas­ta­ta vain niin että palve­lut tur­vataan tai että maankäytön suun­nit­telu on tur­vat­tu pk-seudulla. 

    Perustelkaa nyt ker­rankin mik­si tarvi­taan suuria kun­tia fak­toil­la eikä kuvitelmilla.

    1. Niin kauan kun kun­tien vas­tu­ul­la on ter­vey­den­hoito ja ne keräävät pääosan tuloveroista, kun­takoon on olta­va suurem­pi. Tietysti selviämme vaik­ka kuin­ka pie­nil­lä kun­nil­la, jos siir­rämme kun­tien tehtävät valtiolle.

  11. Jokainen kai tajuaa, että yksikin tosi vaka­va sairausjut­tu vie jonkun pikkukun­nan bud­jetin nurin. Mik­si tätä ongel­maa ei voi­da hoitaa??? On todel­la hienoa pakot­taa eri­laiset kun­nat yhtymään vain tämän ongel­man takia. Toisaal­ta halu­aisin tietää, mitkä kun­nat selviäi­sivät omin voimin, ilman muiden kun­tien tukea. Minus­ta noiden muiden kun­tien vakioseli­tyk­set lain­säädän­nön oikean­mukaisu­ud­es­ta on ihan syvältä. Pääkaupunkiseudun kun­nat joutu­vat tuke­maan muu­ta porukkaa kaiketi aika paljon. Mik­si tätä ei siir­retä val­tion piikki­in, eikä kun­tien?? Mik­si jokainen kun­ta ei hoi­da omia kulu­jaan omil­la vero­tu­loil­laan? Erikois­sairaan­hoito pois tästä sen kalleu­den takia.

    1. MIVa
      Erikois­sairaan­hoitoa ei voi siirtää val­ti­olle, ellei muu­takin sairaan­hoitoa siir­retä. Ei niil­lä voi olla eri mak­sa­jaa. Muuten­han kun­nat aja­vat peruster­vey­den­hoidon alas ja lähet­tävät jokaisen flun­ss­apoti­laan keskus­sairaalaan. Siis vähän niin kuin mon­et yksi­tyiset ter­veysase­mat tekevät jo nyt.

  12. Tuo alue­sairaalata­soinen erikois­sairaan­hoito on äärim­mäisen epämääräi­nen ter­mi, joka edus­taa tiet­tyä seinät pääroolis­sa ‑ajat­telua. Se mitä sairaalas­sa tehdään riip­puu siitä keitä lääkäre­itä siel­lä on ja mitä teknisiä valmiuk­sia. Sairaalan nimi ei merk­itse mitään. Eri alue­sairaalois­sa on hyvin eri­tyyp­pisiä pain­o­tuk­sia ja niis­sä voidaan toteut­taa vai­htel­ev­asti hoito­ja ja tutkimuk­sia. Jos alue­sairaalaan tulee töi­hin vaikka­pa endokri­nolo­gi niin sit­ten ne asi­at hoitu­vat paljolti siel­lä. Jos sairaalas­ta läh­tee kokenut skopisti niin sit­ten­pä niitä poti­lai­ta taas lähetel­lään enem­män muualle jne.

  13. juge: Eikö olisi paras­ta yrit­tää hoitaa asia ker­ral­la kun­toon ja siirtää koko paket­ti val­takun­nal­lis­es­ti yhden­mukaises­ti hoide­tuk­si asiaksi?

    Ainakin siitä pitäisi tehdä excel-har­joi­tus sel­l­aisel­la mallil­la jos­sa ei riko­ta mitään toimi­vaa kuten:

    1. Riit­tävän iso­ja ter­veyskeskuk­sia jois­sa sen ain­oan päivys­tävän kandin ei tarvitse lähet­tää jokaista “enpä ole ural­lani ennen näh­nyt” ‑tapaus­ta var­muu­den vuok­si erikoisterveydenhoitoon.

    2. Yliopis­tol­lis­ten sairaan­hoitopi­irien raskas­ta koneis­toa eri­tyisen vaa­tivi­in tapauksiin

    3. Liukuhi­h­nafir­mo­ja siel­lä mis­sä suu­ru­u­den ekono­mia aidosti toimii (HUSLAB nyt tulee mieleen)

    Asioi­ta jot­ka saisi­vat lop­pua ovat esimerkiksi:

    1. Kun­tien har­rasteli­ja­mainen osto- ja kilpailutustoiminta

    2. Ylimääräi­nen kit­ka ja siitä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set siir­ret­täessä poti­las erikoisterveydenhoitoon

    3. Liian pienet ter­veyskeskuk­set joiden keskeinen funk­tio on rauhoitel­la jotain kiukkuista asukasyhdistystä.

    Erikois­lääkärin kon­sul­taa­tion saatavu­us ter­veyskeskuk­ses­sa pitäisi olla paljon helpom­paa, mut­ta organ­isaa­tiok­itkan huomioiden tun­tuu että ain­ut real­isti­nen tapa toteut­taa tämä mis­sään jär­jel­lisessä ajas­sa olisi siirtää peruster­vey­den­hoito sairaan­hoitopi­irin vas­tu­ulle, jol­loin kus­tan­nussäästöjä voisi jotenkin käytän­nössä mita­ta eli niihin olisi intressi.

    Liikaa ter­veyskeskusten toim­intaedel­ly­tyk­siä ei saa paran­taa kos­ka se toisi yksi­tyisen sek­torin asi­akkaat takaisin ter­veyskeskuk­si­in, eli peruster­veet pitäisi hoitaa edelleen yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, mon­i­sairaat julkisella.

  14. Eikös tämä Suomen malli ole kuitenkin kan­sain­välisessä ver­tailus­sa aika hyvä sekä kus­tan­nuste­hokku­udessa, sosi­aalises­sa mielessä että myös hoidon tasos­sa. Uud­is­tus­ta ei siis vält­tämät­tä tarvi­ta ollenkaan, mut­ta tietysti aina parem­paan on syytä pyrk­iä. Mut­ta ei pelkän uud­is­tuk­sen vuok­si. Pikkukun­tien ongel­ma on se, että ne ovat liian pieniä tomi­maaan sairausku­lu­vaku­u­tusy­htiöinä. Toim­inta sinän­sä ei ole ongel­ma. Eikö uud­is­tus voitaisi rajoit­taa tähän vakuutusongelmaan?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Niin kauan kun kun­tien vas­tu­ul­la on ter­vey­den­hoito ja ne keräävät pääosan tuloveroista, kun­takoon on olta­va suurem­pi. Tietysti selviämme vaik­ka kuin­ka pie­nil­lä kun­nil­la, jos siir­rämme kun­tien tehtävät valtiolle.

    Näin juuri.

    Eduskun­ta näistä kun­nat kur­ju­u­teen vieneistä palveluista on päättänyt.

    Val­tio hoitakoon kuten parhaak­si näkee.

    Kun­nil­la pitää olla vain sitä päätös­val­taa jos­ta sil­lä on val­ta päät­tää. Sairaan­hoito ei ole yksi sel­l­ainen alue jos­ta kun­ta voisi päät­tää. Sen päät­tää Eduskun­ta. Ei kunnanvaltuusto.

  16. Osmo Soin­in­vaara:

    Juho Laatu
    Pienen kun­nan var­i­anssi on suurten luku­jen lain takia suurem­pi kuin suurten. Sik­si pieniä tulee ääripäi­hin paljon.
    Suuret kun­nat ovat yleen­sä vau­raampia kuin pienet, joten ne myös käyt­tävät enem­män rahaa ja pyrkivät parem­paan palve­lu­ta­soon. Miten toimii pien­nen kun­nan ratikkaverkko? Mil­lainen leikkipuis­toruokailu niis­sä on? Kun­nat käyt­tävät kaik­ki rahansa. Aina.

    Mut­ta pieniä oli eri­tyisen paljon lis­tan alkupäässä. Lop­pupässä oli tasaisem­paa. Ja lis­tan alkupää on kiin­nos­tavin, kun etsitään entistä tehokkaampia tapo­ja toteut­taa peruspalveluita.

    Rikkail­la kun­nil­la on tosi­aan var­masti taipumus kulut­taa sitä enem­män rahaa, mitä enem­män sitä on käytet­tävis­sä. Rikkaiden kun­tien parem­mas­ta palve­lu­ta­sos­ta en ole kuul­lut. Olen sen sijaan kuul­lut, että Helsingis­sä ihmiset vält­televät julkiselle puolelle menoa. Onko muil­la tarkem­paa tietoa? Mitä yli val­takun­nan perus­ta­son meneviä ter­veys- ja van­hus­palvelui­ta Helsin­ki tar­joaa? Voisi myös ajatel­la, että run­saan yksi­ty­is­ten palvelu­jen käytön pitäisi vähen­tää Helsin­gin julkisen puolen menoja.

    Oman pikkukun­tani asukkaiden en ole kuul­lut kade­hti­van suurkaupunkien palve­lu­ta­soa, enkä moit­ti­van paikallista palve­lu­ta­soa. Ainakin minä haen mielu­um­min tarvit­se­mani ter­veys-/van­hus­palve­lut omas­ta pikkukun­nas­tani kuin Helsingistä, sil­lä tiedän palvelun ole­van nopeaa ja henkilökohtaista.

    Van­hus­ten­hoi­dos­sa Kih­niö (2181 asukas­ta) voit­ti jonkun Pirkan­maan tyy­tyväisyysver­tailun. Ter­veyspalveluista min­ul­la ei ole vas­taavaa tietoa.

    Ratikkatarvet­ta en ymmärtänyt. Paikallista leikkipuis­toruokailu­asi­aa en tunne (eikä sekään tai­da olla rel­e­vant­ti tässä asiassa).

    Perus­palveluis­sa on kai useim­miten kyse maan­laa­juisen perus­ta­son toteut­tamis­es­ta. Samat tau­dit hoide­taan kaikkial­la jok­seenkin samoin kri­teere­in. Kai pitää olet­taa, että THL hal­lit­see ter­veys- ja van­hus­palvelu­iden ver­tailun ja tarve­vakioin­nin riit­tävän hyvin, ja tulok­set ovat sik­si kuvaavia.

    Edelleen en ymmär­rä sitä aja­tus­ta, että hyvää tulosta teke­vien pien­ten kun­tien asi­at parani­si­vat kun­tali­itok­sil­la, kun tilas­tot näyt­tävät, että ne ovat jo tehokkaimpia, ja niitä kookkaam­mat kun­nat näyt­tävät tekevän huonom­paa tulosta. En jak­sanut vielä kahla­ta tilas­to­ja läpi selvit­tääk­seni mil­laisia tulok­sia suuret mut­ta köy­hät kun­nat sai­vat. Kär­jessähän suuria kun­tia ei ollut, joten tuskin tilas­toista mitään ihmeel­listä uut­ta löytyy.

    Kun­t­a­min­is­ter­ille ja esikun­nalle suosit­te­len tutus­tu­mis- ja opin­tomatkaa pikkukun­ti­in (esim. Karvia, Kihniö).

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Niin kauan kun kun­tien vas­tu­ul­la on ter­vey­den­hoito ja ne keräävät pääosan tuloveroista, kun­takoon on olta­va suurem­pi. Tietysti selviämme vaik­ka kuin­ka pie­nil­lä kun­nil­la, jos siir­rämme kun­tien tehtävät valtiolle.

    Mik­si pitää olla suurem­pi? Mik­si tehtävät pitäisi siirtää valtiolle?

    (Jos kyse on rahoituk­sen heilahtelus­ta, siihen löy­tyy yksinker­taisem­pia ja luon­te­vampia lääkkeitä kuin rajamuutokset.)

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    ´snip´
    Viiden sadan asukkaan kun­nas­ta tulee kovin teho­ton, kun sen kon­tolle osuu yksi laitoshoitoa tarvit­se­va mielenterveyspotilas.

    Tämähän ei pidä paikkaansa — populismia!
    Eihän tehokku­us ole siitä kiin­ni — eikä kun­ta sitä yksin mak­sa, val­tio on mukana — ja kaikissa sairaan­hoitopi­ireis­sä on tasausjärjestelmä.
    Eikä viiden­sadan asukkaan kun­tia edes ole monta!
    Jospa nyt tosi­aan koetet­taisi­in kehit­tää toimi­va jär­jestelmä enem­mistölle eikä sekaan­nut­taisi lillukanvarsiin.

  19. MIVa:
    Jokainen kai tajuaa, että yksikin tosi vaka­va sairausjut­tu vie jonkun pikkukun­nan bud­jetin nurin.
    ´snip´

    No tätä edelleen odote­taan — mik­siköhän pikkukun­nis­sa ei tois­taisek­si ole ollut ´vakavia sairausjut­tu­ja´ kun yksikään kun­ta ei ole siihen kaatunut — ja esim. Varsi­nais-Suomes­sa oli vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten parikin alle 250 asukkaan kun­taa ja Ahve­nan­maal­ta löy­tyy run­saan 100 asukkaan kunta.

    Ja jos pikkukun­nis­sa ei ole ´vakavia sairausjut­tu­ja´, eikö juuri siihen pitäisi pyrkiä? 😉

    1. Ahve­nan­maal­la maakun­ta vas­taa ter­vey­den­huol­losta, joten sen kun­takool­la ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
      Moni kun­ta on joutunut vaikeuk­si­in ter­vey­den­huol­lon odot­ta­mat­tomien meno­ja kanssa ja joutunut anomaan val­tion hätäapua.

  20. Vakavasti ottaen, Osmon kir­joituk­ses­sa on aika paljon järkeä, mut­ta asi­at voidaan ajatel­la myös toisinpäin.
    Kun­nan koko­han ei ole tärkeä, vaan palvelu­rakenne, siitähän tässä on koko ajan kysymys.
    Jos sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto jär­jestetään järkeväl­lä, kun­nas­ta riip­pumat­toma­l­la taval­la, pienetkin kun­nat voivat jäädä elämään ja toteut­ta­maan lähidemokratiaa.
    Sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto vie noin 70% kun­nan bud­jetista (koulu­tus vie lop­ut), jos tämä jää pois, myös vero­tus on tietenkin jär­jestet­tävä uudelleen.

    1. Olen kan­nat­tanut aluekun­ta­mallia, jos­sa vero­tus, ter­vey­den­huolto, toisen asteen koulu­tus ja kaavoitus siir­retään aluekun­nalle ja lähikun­tien tehtäväk­si jää noin kol­men veroäyripen­nin ver­ran tehtäviä. Tässä on vain se ongel­ma, että suuret hal­li­tus­puolueet e3iv ät sitä kan­na­ta. Tälle tuhoisalle kehi­tyk­selle on tehtävä jotain ja pian. Paras on hyvän vihollinen.
      Jos siir­retään tehtävät, on siir­ret­tävä myös vero­tu­soikeus, ja se on perus­tus­lakikysymys. Perus­tus­lain muu­tos riit­tävän nopeast5i vaatisi 5/6 enemmistön,m eikä sitä ole näköpi­iris­sä. Sik­si mei­dän on valit­ta­va huono­jen vai­h­toe­hto­jen väliltä.
      Sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto voi viedä 70 % noiden “tehokkaiden” kun­tien bud­jetista, kun niil­lä ei ole mitään muu­ta toim­intaa, ei esimerkik­si metroa, ratikkaa, liiken­nelaitos­ta, ei teat­te­ria, ei oop­per­aa, ei jäähal­lia ei sata­maa eikä oikein mitään muu­takaan. Ja kun niiden osalta val­tio huole­htii tiev­erkos­ta, kun t5aas kaupun­gin joutu­vat huole­hti­maan siitä itse.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­ro yksikin vaku­u­tuk­si­in perus­tu­va teol­lisu­us­maa, jos­sa ter­vey­den­hoito on halvem­paa kuin Suomessa.
    Vaku­u­tusjär­jestelmä on määritelmäl­lis­es­ti kallis, kos­ka poti­laan ja sairaalan kan­nat­taa aina sopia var­muu­den vuok­si tehtävistä tutkimuk­sista, jot­ka vaku­u­tusy­htiö­par­ka joutuu maksamaan.

    Teet tästä vaikeaa kos­ka otat määrite­lyn alkuko­hdak­si aina kalleim­man USA:n.

    Ota lähtöko­hdak­si vaikka­pa Tan­s­ka tai Hollanti. 

    Viit­taat aina sairaan­hoidon kalleudessa ja huo­noudessa usa­han vaik­ka et sitä ääneen sanokaan. Usas­sa on paljon sisään­raken­net­tua vääristymää, kuten Suomes­sakin on. Usas­sa on mm sään­nel­ty lääkärien määrää jo reilut sata vuot­ta. lääkärien määrää on siel­lä pidet­ty keinotekois­es­ti alhaalla.

    Samaa on har­rastet­tu Suomess­sa, tääl­lä Impivaarassa

    Hol­lan­nis­sa taaen ei ole. Eikä Tan­skas­sa eikä Ran­skas­sa. Ne ovat hyvinvointivaltioita.

    Suo­mi ei ole.

    MIk­si näin on päässyn­nä käymää?

    1. juge
      Kat­sopa mitä se Ran­skan ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä mak­saa. Se on kyl­lä hyvä, mut­ta oletko valmis siihen, että vero­jasi korote­taan kuudel­la prosenttiyksiköllä?

  22. juge:
    Min­er­va ja Ode; perus­tuuko tei­dän kun­taraken­nevaa­timuset ana­lyyt­tiseen pohdiskelu­un vai pelkästään val­tapoli­it­tiseen asetelmaan?

    Ei min­ul­la ole tässä val­tapoli­it­tisia vaa­timuk­sia. Helsin­ki on ter­veyspalvelu­iden jär­jestämiseen riit­tävän suuri. Pohdiske­lin tätä kun­taraken­neasi­aa nyt kun SK julka­isi jonkun kar­tan mah­dol­li­sista malleista ja luin Kiviniemen kom­men­tit siihen. 

    THL on myös tehnyt oman mallinsa ter­vey­den­huol­lon monikanavara­hoituk­sen ratkaisemisek­si. Siinä ei ote­ta kan­taa kun­tarak­en­teeseen, mut­ta sinne “ylä­ta­solle” päätök­sen­teko kuitenkin halut­taisi­in siirtää. Osal­lis­tut­tuani taustal­la THL rapos­tin työstämiseen, voin tode­ta että asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tios­sa demokra­ti­aa ymmär­retään hyvin huonos­ti, ja home­opaat­tisen demokra­t­ian ongelmia ei nähdä.

    Val­ta ja vas­tuu (sekä vero­tu­soikeus) pitää olla samal­la tasol­la. Tilanne jos­sa jokin taso käyt­tää toisen keräämiä vero­ja on sekä toimin­nan että demokra­t­ian kannal­ta kestämätön.

  23. Mitä enem­män olen asi­aan pere­htynyt, sitä enem­män olen tul­lut vaku­ut­tuneek­si että iso koko on huono asia. Tam­pereel­la — jota ei voi Suomen mit­takaavas­sa nimit­tää todel­lakaan pienek­si — esimerkik­si ter­veyskeskuk­sis­sa ei tyyp­il­lis­es­ti ole lääkäre­itä kuin pari tun­tia päivässä. Ajan­va­rauk­ses­sa nau­re­taan räkäis­es­ti, jos yrit­tää vara­ta aikaa. Päivystyk­sessä voidaan tode­ta riit­tävän sairaalle, että tule iltapäiväl­lä uud­estaan. Ham­mashoi­dos­ta ei kan­na­ta edes puhua. Ain­oat, jot­ka jotenkin toimi­vat, ovat neu­vola­palve­lut ja koulut. 

    Ei rajoitu ter­vey­den­huoltoon. Uimaran­nat sul­je­taan, leikkipuis­tot pure­taan, jne. Naa­purikun­nas­sa on jostain syys­tä varaa kaik­keen tähän, ja jopa ihmis­ten ham­paat hoidetaan.

    Sen­si­jaan kyl­lä raken­nus­fir­mo­jen tasku­ja täytetään anta­mal­la niille kaupun­gin parhai­ta mai­ta ali­hin­taan, rak­en­tele­mal­la tun­nelei­ta, areenoi­ta, kon­sert­ti­talo­ja jne. Ja saunakavereille sauna, tietty. 

    Suuri koko johtaa siihen, että päät­täjät koke­vat ole­vansa suuria johta­jia. Suuret johta­jat taas halu­a­vat suuria pro­jek­te­ja ja mon­u­ment­te­ja omas­ta johta­ju­ud­estaan. Ne saadaan myy­tyä kansalaisillekin hiukan kau­nis­tele­mal­la luku­ja ja väit­tämäl­lä että pro­jek­tit ovat näi­den omak­si parhaaksi. 

    Sairaan­hoitopi­iri tms voi tuh­la­ta jonkin ver­ran rahaa erikois­sairaan­hoidon hoita­mises­sa. OK, tämä on ongel­ma, mut­ta kan­nat­taako tämän edestä uhra­ta lähidemokra­tia kokon­aan? Demokra­tia toimii edes joten kuten sil­loin, kun äänestämisen lisäk­si on edes joku paine kasvo­jen menet­tämis­es­tä tms, eli että äänestäjät ovat tut­tu­ja. Pienis­sä kun­nis­sa tämä jotenkin toteu­tuu. Isom­mis­sa ei, ja sil­loin johtoon tulee val­takun­nan poli­ti­ikan nim­iä, julkkik­sia ja suu­ru­u­den­hul­lu­ja monumentinrakentajia.

  24. “Erikois­sairaan­hoitoa ei voi siirtää val­ti­olle, ellei muu­takin sairaan­hoitoa siirretä. ”

    Mik­si koko ter­vey­den­hoitoa ei siir­retä valtiolle ?
    ter­vy­den­hoidon­han pitäsi olla samal­la tasol­la riip­pumat­ta asuinpaikasta ?

    Tähän sisäl­tyy ongelmi­akin , mut­ta jos palve­lu­ta­so voidaan määritel­lä ja jos yleisökin voi seu­ra­ta sitä hel­posti niin kon­trol­likin on olemassa

    Nyt kun­tien palve­lu­ta­son seu­raami­nen on mah­do­ton­ta eikä kun­nis­sa olla edes tietoisia tuot­tamien­sa palvelun tasosta.

    Esim kysäisin, mik­si Maunulan labras­sa on nykyään jonoa ja jono voi olla jopa 2 tuntia ??
    En saanut ensin vas­tus­ta ja kun kysyin niin Helsin­gin kaupun­ki lähet­ti selvi­tyspyyn­nön HUS:lle, joka hoitaa ao labraa

    Heräsi kysymyk­siä:

    Onko raken­net­tu organ­isaa­tio­him­meli, jos­sa vain mak­si­moidaan hyvä­palkkaisten säh­lääjien joukko.

    Tilaa­ja ei mitenkään kon­trol­loi palveluntuottajaa

    Tilaa­ja ei ole tietoinen tilaa­mansa palvelun laadusta

    Tuot­ta­ja voi toimia ja vas­ta­ta mitä halu­aa, ei tilaa­jal­la ole mitään kontrollia.

    Kun­ta ei tuo­ta enää mitään lisäar­voa palvelu­un, kulu­ja kylläkin

  25. Ongel­ma vain näyt­tää ole­van se, että suo­ma­laiset eivät tun­nu kan­nat­ta­van suurkun­tia. Vain 26% kan­nat­ti Suomen Kuvale­hden mukaan suurkuntamallia.
    Myös hal­li­tus­puolueis­sa oli enem­män vas­tus­tus­ta kuin kannatusta. 

    En vieläkään ymmär­rä, mik­sei voitaisi luo­da joitakin kun­taa laa­jem­pia ter­vey­den huol­lon jär­jestäjiä tyyli­in lanstinget, kuten muis­sa pohjo­is­mais­sa on tehty. Täl­löin kun­tien menot muut­tuisi­vat parem­min ennakoitaviksi. Lisäk­si suo­ma­lainen erikoisu­us on val­tion voimakas tuki työter­veyshuol­lolle ja työter­veyshuolto­la­ki, jota ei esim. Ruot­sis­sa ole.

  26. tei val­i­tuk­sen 18.1 Maunulan labras­ta, mut­ta vieläkään Helsin­gin kaupun­ki ei ole keyn­nyt vas­taa­man mitään järkevää asiassa.

    Jos Helsin­gin kaupungilla olisi palvelutason/työnseurantajärjestelmä niin vas­taus tulisi muu­ta­mas­sa päivässä ja selostus, miten ongel­maan on puututtu

  27. Min­er­va Krohn:
    “Tilanne jos­sa jokin taso käyt­tää toisen keräämiä vero­ja on sekä toimin­nan että demokra­t­ian kannal­ta kestämätön.”

    Ja juuri tämähän on ollut jär­jeste­ly val­tion ja kun­tien kesken — val­tio päät­tää, että nämä ja nämä asi­at pitää tehdä (neu­vola pitää olla, hoito­takuu jär­jestää, sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus säätää, jne). Ja sit­ten val­tio sanoo että kun­tien on pakko hoitaa nämä asi­at. Vähän on annet­tu jotain val­tiono­suuk­sia, mut­ta sit­ten niitä leikel­lään ja tasataan.

    Eikö olisi yksinker­taisem­paa, että jos val­tio päät­tää palvelun ole­van pakolli­nen kaikille, niin val­tio myös jär­jestää sen? Sen voi sit­ten hoitaa ostopalvelu­na tms jos se on tarkoituk­sen­mukaisem­paa, ja kun­natkin voivat mydä palvelu­ja, mut­ta vas­tuu kuu­luu sille joka päättää.

  28. “Ongel­ma vain näyt­tää ole­van se, että suo­ma­laiset eivät tun­nu kan­nat­ta­van suurkun­tia. Vain 26% kan­nat­ti Suomen Kuvale­hden mukaan suurkuntamallia.
    Myös hal­li­tus­puolueis­sa oli enem­män vas­tus­tus­ta kuin kannatusta.”

    Tuo vas­tus­tus johtuu vain siitä, että poli­it­tis­es­ti akti­iviset kansalaiset ovat kun­nan virkamiehiä.

    Julkisen sek­torin lyhyem­pi työai­ka ja mah­dol­lisu­us käyt­tää työaikaa poli­it­tisen toim­intaan on johanut siihen, että luot­ta­mus­toimet ja poli­ti­ik­ka on miehitet­ty virkamiehillä , yrit­täjil­lä ja pää­toimis­lla poliitikoilla

    Sat­tui silmi­in työaikatutkimus ja peräti 20–30 % yrit­täjistä teki nor­maalia työaikaa lyhyem­pää työaikaa.

    Yksi­tyisel­lä poli­it­tista toim­intaa ei kat­sel­la hyväl­lä ja niin­pä poli­itikko­ja ei tule yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta yrit­täjiä lukuunottamatta

  29. Kaavoitus, maankäyt­töpoli­ti­ik­ka ym asi­at ovat lähidemokra­t­ian ydin­tä. Niitä tehtäviä ei voi siirtää ylikun­nal­liselle mahti­toim­i­jalle. Se tap­paa ter­veen kil­pailun ja tekee sen suuren kun­nan kaavoit­ta­jas­ta niin mah­ta­van että tiet­ty saisimme lueskelle iltik­ses­tä hieno­ja lahjon­takeis­se­jä ja taas kiroil­la maan tapoja.

    Ei niin.

    Sairaan­hoito on se osa tätä julk­ista palet­tia jos­sa ei ole paikallista demokratiatarvetta.

    Ei ole tarvet­ta päät­tää kun­nit­tain siitä että hoide­taanko meil­lä ump­isuolen­leikkauk­sia vai ei kun se käs­ketään jo ylhäältä että näin toim­i­taan ja vieläpä tietyssä ajassa.

    Sairaan­hoito ei ole osa lähidemokra­ti­aa ja sen järkevin toteu­tus­ta­so on val­takun­nalli­nen toteu­tus­ta­so. Lisäk­si voitaisi­in hyvin käyt­tää esim. Pietarin sairaaloi­ta tai kuten mon­et käyt­tävät jo nyt kauem­paakin vaikka­pa Bangkokki­laisia sairaaloi­ta. Ei kaikkea tarvitse tehdä itse.

    1. juge
      Ter­veysase­man sijain­ti tai mah­dolli­nen lakkaut­ta­mi­nen ei tietenkään ole myöskään lähidemokra­t­ian kysymys.
      Ihmette­len, että ne, joiden mielestä mah­dol­lisim­man pieni yksikkö on tehokkain, halu­a­vat ter­vey­den­hoidon yhden val­tion viras­ton ohjat­tavak­si. Siitä vas­ta tehokas tulee.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen kan­nat­tanut aluekun­ta­mallia, jos­sa vero­tus, ter­vey­den­huolto, toisen asteen koulu­tus ja kaavoitus siir­retään aluekunnalle

    Kolme demokra­t­ian tasoa vero­tu­soikeuksi­neen mon­imutkaistaisi jär­jestelämäämme melkois­es­ti. Epäilen hie­man sen toimivu­ut­ta ja tehokku­ut­ta, eri­tyis­es­ti kun tilas­tot osit­ta­vat, että pienet kun­nat voivat olla hyvinkin taloudel­lisia, ja ainakin meil­lä päin juuri pien­impi­en kun­tien asi­at tun­tu­vat ole­van eri­no­maises­sa kunnossa.

    Eikö nykyi­nen malli, tuo Kar­vian ja Kih­niön malli, ole toimi­va? Tilas­tovoit­to­ja tulee, ja asukkaat ovat tyy­tyväisiä. Mik­si pitäisi romuttaa?

    Ja kun niiden osalta val­tio huole­htii tiev­erkos­ta, kun t5aas kaupun­gin joutu­vat huole­hti­maan siitä itse.

    Maal­la nykyi­nen tren­di ainakin meil­lä päin on kylätei­den yksi­ty­istämi­nen. Asukkaat ylläpitävät siis tien­sä itse.

  31. Tiedemies:

    “Mitä enem­män olen asi­aan pere­htynyt, sitä enem­män olen tul­lut vaku­ut­tuneek­si että iso koko on huono asia… Suuri koko johtaa siihen, että päät­täjät koke­vat ole­vansa suuria johta­jia. Suuret johta­jat taas halu­a­vat suuria pro­jek­te­ja ja mon­u­ment­te­ja omas­ta johtajuudestaan.”

    Siis ter­vey­den­huolto ei toi­mi, kos­ka Suuri Johtaja?

  32. Min­er­va Krohn: Helsin­ki on ter­veyspalvelu­iden jär­jestämiseen riit­tävän suuri.

    Onko myös THL:n tehokku­usver­tailun voit­tanut 2600 asukkaan Karvia riit­tävän suuri? Karvia tun­tuu ohjaa­van palveluitaan tehokkaasti, ja se käyt­tää omat verora­hansa hark­i­tusti (ilman home­opaat­tista lai­men­tu­mista) osta­mal­la tarvit­se­mansa ter­veyspalve­lut muu­ta­man kun­nan yhteiseltä Posalta.

  33. Min­er­va Krohn kirjoitti:

    “Val­ta ja vas­tuu (sekä verotusoikeus)pitää olla samal­la tasol­la. Tilanne jos­sa jokin taso käyt­tää toisen keräämiä vero­ja on sekä toimin­nan että demokra­t­ian kannal­ta kestämätön.”

    Näin juuri pitää olla. Ja lisäk­si: mitä vähem­män rahoit­ta­jia toimin­nal­la on, sitä parem­min kokon­aisu­ut­ta voidaan ohjata.

  34. Aluekun­ta­malli olisi hyvä vaku­u­tusy­htiö, mut­ta mikä siel­lä oliosi esim. hoidon taso? Nykyisel­lään hoidon taso peruster­vey­den­hoi­dos­sa on pikkukun­nis­sa mon­ta luokkaa parem­pi kuin suurkun­nis­sa. Pikkukun­nat laske­vat, että hoita­mal­la peruster­veystyön hyvin, he säästävät erikois­sairaan­hoi­dos­sa sen moninker­tais­es­ti. Suurkun­nat laimin­lyövät peruster­vey­den­hoitoa ja yrit­tävät ohja­ta sen asi­akkaat yksi­tyis- ja työter­veyssk­to­rille. Ehkä tämä strade­gia jotenkin toimi­ikin, mut­ta siitä tulee hel­vetti niille, jot­ka eivät voi käyt­tää näitä vai­h­toe­htoisia palveluja.
    Sit­ten vaku­u­tus. Eikö voitaisi raja­ta nämä eri­tyisen kalli­it hoidot esim. diag­noosin perus­teel­la yhteiselle pus­sille. Peruster­vey­den­hoidon laimin­lyön­nistä johtu­vat sairaudet sen sijaan meni­sivät aina kun­nan piikki­in, esimerkkinä ns. elintasosairaudet.

    1. Tim­oT
      Mis­sä maail­mas­sa sinä elät? Monel­la pikkukun­nal­la on vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in­sa. Hyvää hoitoa ilman lääkäreitä?

  35. Keskisuo­ma­lainen 13.10.2011

    “Suo­mi on koko EU:n ain­oa maa, jos­sa kun­nat sekä tilaa­vat että jär­jestävät ter­veyspalvelui­ta kansalaisilleen. Muual­la ter­vey­den­huolto on suurem­mil­la hartioilla. ”

    1. Coun­try boy
      Olet var­maankin huo­man­nut, että ennen vaale­ja esitin, että ter­vey­den­hoito ote­taan pois kun­nil­ta. Tähän nyt vaan ei ole enemmistöä.

  36. TM, kaavoituk­sel­la, tont­ti­maan huonol­la myyn­nil­lä, sub­ven­tioil­la, tms. voi tehdä mega­lu­okan taloudel­lista vahinkoa kaupungis­sa, mut­ta se on nyt kuitenkin etupäässä välil­listä harmin ja kulu­jen aiheut­tamista kaupunki­laisille sekä talouskasvun hidas­tamista, kuin ihan suo­raan kaupun­gin bud­jetista pois. Sen takia siinä sös­sitäänkin, kun se ei suo­raan bud­jetis­sa näy. Niis­sä sos-terv. menois­sa puhutaan kuitenkin eri suu­ru­us­lu­okan sum­mista, ei muu sös­simi­nen selitä mik­si niihin ei olisi rahaa.

    Jotenkin tulee mieleen että ter­vey­den­huol­lon koet­tu laatu vai­htelee paljon saman kaupun­gin sisäl­läkin. Omat koke­muk­seni julkises­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta on läh­es yksi­no­maan posi­iti­ivisia, viimek­si Helsin­gin ham­mashoi­dos­ta. Ja sit­ten taas toisaal­ta koke­muk­set juostenkut­s­tu­ista diag­noo­seista on työter­veyshoi­dos­ta, vaik­ka min­ul­la siitäkään suurem­min pahaa san­ot­tavaa ole. Ehkä min­ul­la on vain hyvä tuuri.

  37. Osmo Soin­in­vaara: jugeTer­veysase­man sijain­ti tai mah­dolli­nen lakkaut­ta­mi­nen ei tietenkään ole myöskään lähidemokra­t­ian kysymys.Ihmettelen, että ne, joiden mielestä mah­dol­lisim­man pieni yksikkö on tehokkain, halu­a­vat ter­vey­den­hoidon yhden val­tion viras­ton ohjat­tavak­si. Siitä vas­ta tehokas tulee.

    Val­tion toim­inta on tehokkaam­paa kuin kun­nan toim­inta alal­la kuin alal­la, kos­ka toimin­nat ovat niin suuria että ne voidaan jär­jestää järviksi pros­es­seik­si. Yksikään kun­ta, ei edes suuri ja mah­ta­va Helsin­ki, pysty siihen.

    Ja kun viit­taat näi­hin palvelu­iden lakkaut­tamisi­in niin mitäpäs mielestäsi on tapah­tunut esim Salos­sa? Olisiko­han kehi­tys ollut kylil­lä yhtä surkeaa jos sote olisikin val­tion hoita­ma juttu?

    Sit­ten vielä se pikku­jut­tu että minä en kan­na­ta julk­ista sairaan­hoitoa lainkaan vaan yksi­ty­istä. Mut­ta jos se ker­ran pitää julkiselta puolelta tar­jo­ta niin sit­ten se pitää tar­jo­ta val­takun­nal­lis­es­ti yht­enäisenä palvelu­na val­tion toimes­ta. Kun­ta on ihan väärä paik­ka sitä tuottamaan.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    TimoT
    Mis­sä maail­mas­sa sinä elät? Monel­la pikkukun­nal­la on vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in­sa. Hyvää hoitoa ilman lääkäreitä?

    Minä elän var­maankin kaukana tule­vaisu­udessa. Mei­dän pikkukun­nal­la ei näet ole ollut mitään vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä ter­veyskeskuk­seen. Ehkä keskuk­sen johtamisel­la on ollut asi­aan vaiku­tus­ta. Miten käynee nyt, kun keskus on liitet­ty uuteen Paras-himmeliin?

  39. Ein­sten:
    Siis ter­vey­den­huolto ei toi­mi, kos­ka Suuri Johtaja?

    Ei, vaan ter­vey­den­huol­lon toim­imi­nen ei ole kiin­ni siitä, onko kun­ta suuri vai pieni. “Pienis­sä” kun­nis­sa (Tam­pereen ympäryskun­nat ovat melkein kaik­ki Suomen mit­ta­pu­un mukaan kaik­ki keskisu­uria kaupunke­ja) ter­vey­den­huolto toimii usein ihan asial­lis­es­ti, ja niin toimi­vat palve­lutkin. Suu­ru­us ei takaa mitään muu­ta kuin sen, että Suuret Johta­jat yrit­tävät raken­nel­la ennen­pitkää itselleen Suurten Johta­jien monumentteja. 

    Yhdenkään Suomen kun­nan ei tarvit­sisi olla yli 50 000 asukkaan kokoinen. Jos ongel­mak­si muo­dos­tuu epäter­ve kil­pailu, niin pitää spe­si­fis­es­ti pois­taa kun­nil­ta päätän­tä­val­ta niistä asioista, jois­sa negati­ivisen sum­man kil­pailua syn­tyy. Se pitää viedä sille tasolle, jos­sa kil­pailu muut­tuu posi­ti­ivisen sum­man pelik­si. Näin pitää tehdä ihan kaikessa päätöksenteossa. 

    Suo­ma­laiset päät­täjät kuvit­tel­e­vat, että se suun­ta on aina kohti isom­paa, mut­ta tämä ei ole tot­ta. Jois­sain asiois­sa se on; erikois­sairaan­hoi­dos­sa vaku­u­tus­te­o­reet­ti­nen tarkastelu tukee isom­pia yksiköitä, infrassa (sähkö, vesi, kaa­su, tiet) jois­sain tilanteis­sa isom­pia, jois­sain pienem­piä. Jois­sain ongel­ma on suurin keskikokoi­sis­sa yksiköis­sä (kaavoitus voi olla täl­lainen), ja ongel­mat pienenevät kumpaakin suun­taan mennessä. 

    Tämä tarkaste­lu­ta­pa tun­netaan jo nyt­tem­min kirosanana hie­man eri merk­i­tyk­sen saa­neel­la nimel­lä “fed­er­al­is­mi”, eli val­lan tarkoituk­sen­mukainen jakami­nen yksikkökokoi­hin. Se on käytössä mm. Sak­sas­sa ja Sveitsissä.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Monel­la pikkukun­nal­la on vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in­sa. Hyvää hoitoa ilman lääkäreitä?

    Oikea ratkaisu on koulut­taa enem­män lääkäre­itä, mak­saa heille enem­män tai paran­taa työolo­ja. Jos kak­si lääkäritön­tä kun­taa liitetään yhteen, meil­lä on yksi kun­ta ilman kah­ta lääkäriä. Vai onko aja­tus ottaa kol­mas lääkärilli­nen kun­ta mukaan, ja tar­jo­ta palve­lut yhdestä pis­teestä kol­ma­sos­al­la resursseista?

    Ymmär­rän että ainakin joillekin kaupunki­lais­lääkäreille työ pienessä kun­nas­sa täy­del­lä vas­tu­ul­la koko toimin­nas­ta ei ole houkut­tel­e­vaa. Tähän voi puut­tua työolo­ja ja ‑ehto­ja paran­ta­mal­la. Kun­takoko ei vaiku­ta asi­aan. Pien­im­mät kun­nat voivat myös ostaa palvelun­sa naa­purikun­nan ter­veyskeskuk­ses­ta, jos niin haluavat.

  41. “Mis­sä maail­mas­sa sinä elät? Monel­la pikkukun­nal­la on vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in­sa. Hyvää hoitoa ilman lääkäreitä?”

    Tämä johtuu siitä, että ter­veyskeskuk­set ovat suo­lakai­vok­sia lääkärin näkökulmasta

    Pienis­sä kun­nis­sa ter­veyskeskusten kuor­mi­tus on suurem­pi, sil­lä on hoidet­ta­va laa­jem­min kos­ka mitään erikois­sairaan­hoidon yksikköä ei ole
    Ongel­mat­a­pauk­set eli van­huk­set, lapset, työt­tömät, ovat suurem­pi joukko.
    Lääkärei­den pois­saolot jaka­vat taakan niistä pienelle porukalle
    Puolisolle ei löy­dy työtä etc 

    Eli jako kah­den ker­roksen hoidet­tavi­in tekee terkkarista siitän lop­pusi­joi­tu­s­paikan ural­la epäonnistuneille

  42. Paras­ta olisi se, että ter­vey­den­huol­lon jär­jestämi­nen siir­retään esim. näille kahdellekymmenelle ter­vey­den­huoltoalueelle. eikä kenenkään tarvitse men­nä juuri “oman kun­nan” lääkärille. Suurkun­ta voi sit­ten vaik­ka “ostaa” palve­lut tältä ter­vey­den­huoltosys­teemiltä ja määrätä, mis­sä ter­veyspalvelui­ta tulee jär­jestää. (van­hat kun­takeskuk­set jne.) Samal­la pitää päät­täjien tarkkail­la hoidon laatua.

    Mitä tulee isoon kun­takokoon ja kaavoituk­seen: Kaavoitus yleisel­lä tasol­la tulisi olla isom­man alueen (kuin nykyi­nen kun­ta) käsis­sä. Sil­loin toimin­noille tulisi etsit­tyä kokon­aisuute­na parhaat mah­dol­liset sijain­nit mis­tään iki­aikai­sista hevoskär­ryra­joista piit­taa­mat­ta. Samal­la pitäisi kuitenkin vetää rajat kaupunkiseu­tu­jen laa­jen­e­miselle ja etsiä ensin ennakkolu­u­lot­tomasti nyky­is­ten kun­takeskusten ja kaupungi­nosien sisältä lisärakentamispaikkoja.

    Kan­natan ehdot­tomasti lähidemokra­ti­aa — mut­ta ei kaavoituk­sen toim­into­jen päät­tämi­nen kuu­lu pelkästään pienen alueen päät­täjille. Itseasi­as­sa sen ei pitäisi kuu­lua kenellekään. Halu­aisin kyseenalais­taa koko nykyisen kaavoitussys­teemin, jos­sa yritetään etukä­teen arva­ta, mitä toim­into­ja mihinkin paikkoi­hin tulee sijoit­taa. Näyt­täkää min­ulle yksikin uusi kaupunkialue, johon on syn­tynyt monipuolista ja elävää kaupunki­raken­net­ta? Kaavoituk­sel­la yritetään ylisu­un­nitel­la tule­vaa ja erotel­la toim­into­ja keinotekois­es­ti toi­sis­taan — se ei vain onnis­tu. Toim­into­jen sijaan antaisin pain­oar­voa kaupunkiku­valle, laadukkaalle rak­en­tamiselle sekä varsinkin raken­nusten monikäyt­töisyy­delle — koskaan ei tiedä mitä tarvet­ta jollekin alueelle mah­dol­lis­es­ti tulee. Ympäristöhait­to­ja (melua ym.) aiheut­ta­va teol­lisu­us on oikeas­t­aan ain­oa, minkä sijoit­tumista kaupunki­rak­en­teessa tulisi etukä­teen määrätä. Kaik­ki muu voi men­nä sekaisin.
    Eikä nyt pidä tulki­ta että vas­tus­tan hyvää suun­nit­telua — päin vas­toin. Vas­tus­tan sitä, että sido­taan liiak­si kehi­tyk­sen käsiä ja toisaal­ta ei syn­nytetä hyvää ympäristöä.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    TimoT
    Mis­sä maail­mas­sa sinä elät? Monel­la pikkukun­nal­la on vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in­sa. Hyvää hoitoa ilman lääkäreitä?

    Läh­estymme kun­tatyö­nan­ta­jan märkää unta, jos­sa mas­sak­oulutet­tu­ja lääkäre­itä _määrätään_ suo­lakaivoster­veysasemille “kat­so­maan” viit­täkym­men­tä poti­las­ta päivässä käytän­nössä päivystysluontoisesti.

    _Kukaan_ ei halua olla pienel­lä ter­veysase­mal­la, ja _kukaan_ ei halua päivys­tää, ikinä koskaan. Näitä ette kohtaa saa mis­tään, ettekä mil­lään rahalla.

  44. OS: “Mis­sä maail­mas­sa sinä elät? Monel­la pikkukun­nal­la on vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in­sa. Hyvää hoitoa ilman lääkäreitä?”

    Sit­ten kun kun­nat on yhdis­tet­ty ja ter­veyskeskuk­set keskitet­ty isoille paikkakun­nille, tämä voi helpot­taa tai sit­ten ei. Mut­ta mitä saavutet­ti­in? Ter­veyskeskuk­sen han­kalu­us saa­da vir­ka täytet­tyä helpot­tui, ihmis­ten pääsy lääkärille vaikeu­tui. Oliko tämä hyvä? Mikä oikeas­t­aan on jär­jestelmän tarkoitus?

    1. Pekka Taipale.
      Sotket ter­veyskeskuk­sen ja ter­veysase­man. Helsingis­sä esimerkik­si on yksi ter­veyskeskus, joka toimii noin 30 ter­veysase­man kautta.

  45. Vielä tähän näkökul­maan, että isom­mis­sa kun­nis­sa ei kär­sitä lääkärip­u­las­ta: Helsin­ki, Tam­pere, Turku, Kuo­pio ja Oulu eivät kär­si lääkärip­u­las­ta, kos­ka niis­sä kaikissa on lääkärik­oulu­tus­ta. Melkoinen osa lääkäri­opiske­li­joista par­i­u­tuu opiskelu­aikanaan jonkun muun kanssa, ja per­heen kum­matkin van­hem­mat halu­aa töitä tältä paikkakunnal­ta. Sik­si näis­sä kun­nis­sa lääkäre­itä riittää.

    Sen sijaan esimerkik­si Lahdessa, yli 100 000 asukas­ta, ja Joen­su­us­sa ja Lappeen­ran­nas­sa, yli 70 000 asukas­ta kum­mas­sakin, on vaikeuk­sia rekry­toi­da lääkäreitä.

    Kun­tien yhdis­tämi­nen siis tuskin paljoa aut­taa. Lääkärien lisäk­oulut­ta­mi­nen, velvoite­työl­listämi­nen amanu­enssu­urien kaltaisil­la orja­sopimuk­sil­la koulu­tuk­sen lop­pu­vai­heessa, tms, voisi auttaa.

  46. OS, on ihan sama mil­lä byrokra­t­ian kukkas­nimel­lä kut­su­taan paikkaa, jos­sa lääkäri ja hoit­sut ja vas­taan­ot­toa­pu­laiset ja lab­o­ran­tit tekevät töitä.

    Säästöjä ei saa­da aikaan sil­lä, että näi­den hallinnol­lis­ten yksiköi­den rapor­toin­tisuhtei­ta muute­taan. Oikeasti voitaisi­in ehkä säästää sil­lä, että lääkärit tek­i­sivät vähem­män tiedonkeru­u­ta, rapor­toin­tia ja vas­tu­un­vält­tämiseen liit­tyvää audit trail­ia. Mut­ta tämäkin on pähkinöitä.

    Bud­jetis­sa näkyviä kus­tan­nuk­sia voidaan leika­ta sil­lä, että palvelui­ta leikataan ja toimi­paikko­ja sul­je­taan. Tämä tarkoit­taa sit­ten jois­sain tapauk­sia lisään­tyviä kus­tan­nuk­sia muual­la, esim. sitä että ihmis­ten on vaikeam­paa päästä lääkäriin.

    1. Jos meil­lä on 100 lääkärin ter­veyskeskus, joka toimii 40 toimip­is­teessä, se on lääkärin sairastues­sa paljon vähem­män haavoit­tuvainen, kuin 40 toi­sis­taan riip­puma­ton­ta ter­veyskeskus­ta, joil­la jokaisel­la on palkkalis­toil­laan 2–3 lääkäriä. Iso ter­veyskeskus voi palkata myös jonkin ver­ran er4ikoislääkäreitä kon­sul­toimaan yleislääkäreitä.

  47. Teo­ri­as­sa 100 lääkärin ter­veyskeskus tar­joaa suu­ru­u­den ekonomiaa.

    Käytän­nössä 100 lääkärin ter­veyskeskus tar­joaa päätök­sen­teon karkaamista niin kauas käyt­täjistä, että ketään ei kiin­nos­ta oliko sairaal­la lääkäril­lä sijaista vai ei. Pienessä kun­nas­sa sen sijaan voi ottaa yhteyt­tä kun­nan­jo­hta­jaan, ja yksit­täi­nen kun­ta­lainen saat­taa kiin­nos­taa use­am­paa kun­nan­val­tu­utet­tua, jot­ka voivat ottaa asian esille ja esimerkik­si lait­taa viran­halti­jat tekemään sopimus­ta rep­pu­fir­man kanssa, tai vai­h­ta­maan rep­pu­fir­maa jos edelli­nen on huono.

  48. Vai mis­tä joh­tuikaan, että 70 — 100 000 asukkaan kaupungeis­sa voi olla lääkäripulaa?

  49. Tiedemies:

    Zori, emmä tajuu. Eipä sil­lä niin väliä ole.

    Aluk­si kir­joi­tat näin:

    “Mitä enem­män olen asi­aan pere­htynyt, sitä enem­män olen tul­lut vaku­ut­tuneek­si että iso koko on huono asia…

    Iso koko tässä kaiketi kun­nan koko? 

    Ja jatkat:

    “Ei rajoitu terveydenhuoltoon…”

    Sit­ten seu­raa meri­selvi­tys, jos­sa annat ymmärtää, että iso­jen kun­tien johta­jien mega­lo­ma­ni­as­ta johtuen rahat ohjau­tu­vat ter­vey­den­huol­lon sijaan raken­nus­fir­mo­jen taskuun.

    Nyt kuitenkin kirjoitat:

    “Ei, vaan ter­vey­den­huol­lon toim­imi­nen ei ole kiin­ni siitä, onko kun­ta suuri vai pieni.”

    Joka on ris­tiri­idas­sa alun pohdin­nan kanssa. Täl­lä nyt ei sinän­sä ole mitään merk­i­tys­tä. Ymmärsin tosi­aan ensim­mäisek­si kir­joit­ta­masi niin, että suuren kun­nan ter­vey­den­huoltoon tarkoite­tut rahat menevätkin lop­pu­jen lopuk­si suur­mogulin tasku­un ja tämä vaikut­ti minus­ta turhan lep­sul­ta ja yliyksinker­taiselta analyysiltä.

  50. Ter­veyskeskuk­sis­sa pitäisi kiin­nit­tää enem­män huomio­ta henkilökun­nan työoloi­hin ja työn määrään. Nykyi­nen työmäärä on epäin­himilli­nen varsinkin nuo­rille lääkäreille. Moni tek­isi var­masti työtä pienem­mäl­lä pal­ka­lla, kun­han sitä olisi vähem­män. Lääkäre­itähän on jo enem­män kuin tarpeek­si, mut­ta ongel­mana on, että he halu­a­vat elämään­sä muu­takin sisältöä kuin työn. Mielestäni se on aivan inhimillistä.

  51. Ode:

    Olen kan­nat­tanut aluekun­ta­mallia, jos­sa vero­tus, ter­vey­den­huolto, toisen asteen koulu­tus ja kaavoitus siir­retään aluekun­nalle ja lähikun­tien tehtäväk­si jää noin kol­men veroäyripen­nin ver­ran tehtäviä. Tässä on vain se ongel­ma, että suuret hal­li­tus­puolueet e3iv ät sitä kan­na­ta. Tälle tuhoisalle kehi­tyk­selle on tehtävä jotain ja pian. Paras on hyvän vihollinen.
    Jos siir­retään tehtävät, on siir­ret­tävä myös vero­tu­soikeus, ja se on perustuslakikysymys.

    Mik­si mielestäsi uusi hallinto­him­meli ja kol­mas vero­tus­ta­so olisi parem­pi, kuin koko ter­vey­den­hoidon siirtämi­nen val­ti­olle? Sil­loin ei tarvit­taisi perus­tus­lain säätämisjärjestys­tä, vaan selvit­täisi­in nor­maalil­la lailla.

    1. Koko terve3ydenhoito valtiolle.
      Tääl­lä on san­ot­tu, että tehokkain kun­nan koko on 50 000 asukas­ta. Nyt5 san­o­taan, että par­tas koko olisi viisi miljoonaa.

  52. juge: Teet tästä vaikeaa kos­ka otat määrite­lyn alkuko­hdak­si aina kalleim­man USA:n.Ota lähtöko­hdak­si vaikka­pa Tan­s­ka tai Hol­lan­ti. Viit­taat aina sairaan­hoidon kalleudessa ja huo­noudessa usa­han vaik­ka et sitä ääneen sanokaan. Usas­sa on paljon sisään­raken­net­tua vääristymää, kuten Suomes­sakin on. Usas­sa on mm sään­nel­ty lääkärien määrää jo reilut sata vuot­ta. lääkärien määrää on siel­lä pidet­ty keinotekois­es­ti alhaalla.Samaa on har­rastet­tu Suomess­sa, tääl­lä Impi­vaaras­sa­Hol­lan­nis­sa taaen ei ole. Eikä Tan­skas­sa eikä Ran­skas­sa. Ne ovat hyvinvointivaltioita.Suomi ei ole.MIksi näin on päässyn­nä käymää?

    Sinämn­sä haus­ka, että nois­sa kaikissa mainitse­me­mis­sasi mais­sa lääkärien palkat ovat suh­teessa maan palkkata­soon suurem­mat, mitä Suomes­sa(http://economix.blogs.nytimes.com/2009/07/15/how-much-do-doctors-in-other-countries-make/). Hol­lan­nis­sa palk­ka on 6.0‑kertainen bkt/heknilö-osamääränä, Tan­skas­sa 2.9‑kertainen, Ran­skas­sa 5.0‑kertainen ja Suomes­sa 2,5‑kertainen. Tiedot tilas­tossa vuodelta 2004.

  53. “Säästöjä ei saa­da aikaan sil­lä, että näi­den hallinnol­lis­ten yksiköi­den rapor­toin­tisuhtei­ta muutetaan. ”

    tarkkarikäyn­neistä johtuu 25–30 % johtuu eri­lais­ten lääkärin­todi­tusten han­kkimis­es­ta, suurin osa lapsen sairaud­es­ta työnantajille

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos meil­lä on 100 lääkärin ter­veyskeskus, joka toimii 40 toimip­is­teessä, se on lääkärin sairastues­sa paljon vähem­män haavoittuvainen…

    Nykyään maaseudul­la on mah­dol­lista pitää vaikka­pa yhtä omaa lääkäriä, ja tila­ta lisää lääkäre­itä 100 lääkärin kau­pal­liselta yrittäjältä.

  55. Liian van­ha:
    ´snip´
    Tuo vas­tus­tus johtuu vain siitä, että poli­it­tis­es­ti akti­iviset kansalaiset ovat kun­nan virkamiehiä.
    ´snip´

    Katin kon­tit. Jokin raja vale­htelemisel­lakin pitäisi olla.

  56. Juho Laatu: Nykyään maaseudul­la on mah­dol­lista pitää vaikka­pa yhtä omaa lääkäriä, ja tila­ta lisää lääkäre­itä 100 lääkärin kau­pal­liselta yrittäjältä.

    Kau­palli­nen yrit­täjä ei pysty toimit­ta­maan. Ei kau­palli­nen lääkäri lähde yhtään sen mielu­um­min Kirvessyr­jän tk:seen kuin suo­raa palvelusuhdet­ta suo­si­va. Juuri sen takia hän onkin kau­pllisen yrit­täjän palveluk­ses­sa, ja juuri sen vuok­si kau­pal­liset yrit­täjät rul­laa­vatkin punaisia mat­to­ja min­unkin eteeni puhe­lin­soitoin, tek­stivi­estein ja sähkö­postein, ja joskus korruptilaisuuksin.
    Kau­palli­nen yrit­täjä ei nimit­täin pysty enää kil­paile­maan palkois­sakaan. Suo­ra palvelusuhde mak­simi­pal­ka­lla ja tmp-kor­vauksi­neen hakkaa esim Atten­don rupiset seit­semän ton­nia kuus­sa kertalukuluokalla.

  57. Koko keskustelu pyörii ter­vey­den­huol­lon ympäril­lä — ja sehän ei ole sama asia kuin kuntarakenne.
    Ergo: päät­täkööt kun­tapäät­täjät kun­tarak­en­teesta, mut­ta jär­jestet­täköön palve­lut järkeväl­lä taval­la (pahus, alan kuu­lostaa kepu­laiselta, ei saakuri).

    Siinä vai­heessa kun PARAS-han­ket­ta käyn­nis­tet­ti­in, näyt­ti vielä siltä, että palvelu­rak­en­teel­la olisi asi­as­sa keskeinen rooli — väärä luu­lo. Ja sama nyt. Luul­laan puhut­ta­van kun­tarak­en­teesta, vaik­ka kaik­ki argu­men­tit ovat perusterveydenhuollosta.

    Tuol­loin en ollut aluekun­ta­mallin kan­nal­la, mut­ta ihmi­nen (van­hakin) voi oppia. Aluekun­ta toteut­taa keskeiset vaa­timuk­set: 1) lähidemokra­tia, 2) järkevä palvelurakenne.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Koko terve3ydenhoito valtiolle.
    Tääl­lä on san­ot­tu, että tehokkain kun­nan koko on 50 000 asukas­ta. Nyt5 san­o­taan, että par­tas koko olisi viisi miljoonaa.

    joo eikös olekin jän­nä jut­tu? Ja edelleen tehokkain kun­takoko on se 30–40 000 asukas­ta ihan tutk­i­tusti. Kaikkial­la maailmassa.

    Se ei silti tarkoi­ta sitä että sairaan­hoito olisi tehokkain­ta toteut­taa kunnassa.

  59. Liian van­ha: “tarkkarikäyn­neistä johtuu 25–30 % johtuu eri­lais­ten lääkärin­todi­tusten han­kkimis­es­ta, suurin osa lapsen sairaud­es­ta työnantajille”

    Tämä ei kuitenkaan ole 25–30 % terkkarin työmäärästä tai kus­tan­nuk­sista. Eikä se san­ot­tavasti vähene sil­lä, minkän­imisen organ­isaa­tion kaut­ta kerätään rapor­toin­ti­työ näistä käyn­neistä (joi­ta ehkä jotkut pitävät turhi­na, mut­ta joil­la on useitakin mielekkäitä funk­tioi­ta; jär­jestelmä ei ehkä toi­mi, mut­ta peri­aat­teessa se voisi toimia).

  60. Ode:

    Koko terve3ydenhoito valtiolle.
    Tääl­lä on san­ot­tu, että tehokkain kun­nan koko on 50 000 asukas­ta. Nyt5 san­o­taan, että par­tas koko olisi viisi miljoonaa.

    Var­masti val­ti­olle siirtämisessäkin olisi haastei­ta, mut­ta mikä on vaihtoehto?

    Riit­tävän suuret peruskunnat
    Ei onnis­tu ilman pakkoli­itok­sia ja ainakin demar­it ovat tiukasti semen­toituneet lupauk­seen, että pakkoli­itok­sia ei tule (maanan­taina viimek­si tämän vahvisti min­is­teri Guzen­i­na-Richard­son suo­ras­sa radiolähetyksessä)

    ODEn aluekun­ta­malli
    Lain­säädän­töon­gel­mat (kol­mas vero­tus­ta­so / perustuslaki)

    SOTE-alueet
    Näitähän maakun­nan kokoisia aluei­ta Hesarikin väläyt­teli muu­ta­ma päivä sit­ten. Jos kyseisen läh­es maakun­nan kokoisen alueen kun­nat mak­sa­vat SOTE-kus­tan­nuk­set, val­tio joutuu kuitenkin tasoit­ta­maan aluei­den var­al­lisu­usero­ja ja väli­matkoista aiheutu­via kus­tan­nuk­sia. Kaikissa Hesarin kar­tan mukai­sis­sa SOTE-alueis­sa ei ole edes taval­lista keskus­sairaalaa ja ainakin erit­täin vaa­ti­van hoidon yliopis­tol­lisia sairaaloi­ta ei ole kaikil­la alueilla.

    Eikö kuitenkin olisi selkein­tä ja yksinker­tais­in­ta, että val­tio rahoit­taisi ja hallinnoisi kaikkea terveydenhoitoa?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Koko terve3ydenhoito valtiolle.
    Tääl­lä on san­ot­tu, että tehokkain kun­nan koko on 50 000 asukas­ta. Nyt5 san­o­taan, että par­tas koko olisi viisi miljoonaa.

    Aivokirur­gias­sa toimivin koko on ehkä viisi miljoon­aa, flun­ssas­sa ja kor­vasäryis­sä ehkä tuhan­nen asukkaan ker­talu­okas­sa. Ei ole yhtä oikeaa kokoa. Viisas­ta on viedä taval­lisim­mat, eli val­taosa palveluista lähelle asukkai­ta, ja toteut­taa vaa­ti­vam­mat palve­lut niin keskite­tysti, että hyvä ammat­ti­taito on taattu.

    Palvelun tilaa­jat voivat olla alim­man tason kun­tia. Lääketi­eteelli­nen johto olkoon kus­sakin por­taas­sa / erikois­tuneessa yksikössä erik­seen. Valvon­ta ja koulu­tus voi olla vaik­ka val­tion tasol­la. Rahoi­tus tas­a­puolis­es­ti niin, että kaik­ki kansalaiset saa­vat samat perus­palve­lut (joko kun­nat keräävät ja tasaa­vat keskenääm, tai val­tio kerää verot, mut­ta antaa rahat tas­a­puolis­es­ti kunnille).

  62. Tiedemies:
    Tam­pereel­la – jota ei voi Suomen mit­takaavas­sa nimit­tää todel­lakaan pienek­si – esimerkik­si ter­veyskeskuk­sis­sa ei tyyp­il­lis­es­ti ole lääkäre­itä kuin pari tun­tia päivässä. Ajan­va­rauk­ses­sa nau­re­taan räkäis­es­ti, jos yrit­tää vara­ta aikaa. Päivystyk­sessä voidaan tode­ta riit­tävän sairaalle, että tule iltapäiväl­lä uud­estaan. Ham­mashoi­dos­ta ei kan­na­ta edes puhua. Ain­oat, jot­ka jotenkin toimi­vat, ovat neu­vola­palve­lut ja koulut. 

    Pien­tä liioit­telua? Niinä muu­ta­mana ker­tana kun olen itse Tam­pereel­la ollut ter­veyskeskuk­sen palvelua vail­la, olen päässyt lääkärille samana päivänä.

  63. Liian van­ha:

    tarkkarikäyn­neistä johtuu 25–30 % johtuu eri­lais­ten lääkärin­todi­tusten han­kkimis­es­ta, suurin osa lapsen sairaud­es­ta työnantajille

    Ote­taan Ruotsin malli eli pari kolme ekaa sairaspäivää omaan piikki­in, niin var­masti niiden ter­veystodis­tusten hakem­i­nen vähe­nee kun työ­nan­ta­jan ei tarvitse vaa­tia niitä.

    On ihan turha yrit­tää argu­men­toi­da etteikö noi­ta todis­tuk­sia tarvit­taisi, on sitä joutunut itsekin anta­maan joskus potkut rokuli­maanan­taiden takia.

  64. Catili­na: Kau­palli­nen yrit­täjä ei pysty toimit­ta­maan. Ei kau­palli­nen lääkäri lähde yhtään sen mielu­um­min Kirvessyr­jän tk:seen kuin suo­raa palvelusuhdet­ta suosiva.

    Oletin että tilapäiseen, vaikka­pa puolen vuo­den keikkaan, on helpom­pi lähteä kuin pysyvään sopimuk­seen. Jos kun­nat kykenevät tar­joa­maan riit­tävät edut suo­raan, ja saa­vat pysyvän lääkärin, aina parempi.

    Tarkoituk­seni oli vain väit­tää, että maaseudul­lakaan ei olla eristyk­sis­sä, vain yhden tai kah­den susir­a­jan ylit­täneen iglus­sa asu­van lääkärin kanssa, vaan jous­tavu­ut­takin löy­tyy. Sitä en tiedä, kuin­ka hel­posti nykyään saadaan sijainen, jos kaik­ki omat ja lainatut lääkärit saa­vat flun­ssan yhtaikaa.

  65. Osmo Soin­in­vaaran kir­joituk­sen perus­teel­la saa sen käsi­tyk­sen että pyritään luo­maan läänien kokoisia kun­tia. Ei siitä nyt ole niinkään kauan kun läänit lakkautet­ti­in. Nyt niitä siis ollaan perus­ta­mas­sa uudelleen. Erona on näköjään vaan se että nyt niitä ei enää kut­su­ta lääneik­si, vaan kunniksi. 

    Mah­ta­vatko kru­u­nun­poli­itikot tietää mitä lop­pu­jen lopuk­si havittelevat?

  66. OS kir­joit­ti, ettei erikois­sir­aan­hoitoa voi ottaa val­ti­olle, kos­ka flun­ss­apoti­laat siir­tyvät val­tion piikki­in. Kai se ris­ki olisi, mut­ta kaiketi siihen voisi aika hel­posti lait­taa stopin mak­sat­ta­mal­la kun­nal­la turhat jutut viimeisen mukaan. Määrätään eläke­vaku­u­tus­lääkärit määrit­telemään turhat/oikeat asi­at, niin jut­tu hoituu.

  67. juge: joo eikös olekin jän­nä jut­tu? Ja edelleen tehokkain kun­takoko on se 30–40 000 asukas­ta ihan tutk­i­tusti. Kaikkial­la maailmassa. 

    No kyl­lä tuo 30 asukkaan kun­ta on aika pieni tehokku­u­den kannalta.
    Mut­ta Ran­skas­sa on kun­tia, jois­sa ei ole yhtään asukasta.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Jos meil­lä on 100 lääkärin ter­veyskeskus, joka toimii 40 toimip­is­teessä, se on lääkärin sairastues­sa paljon vähem­män haavoit­tuvainen, kuin 40 toi­sis­taan riip­puma­ton­ta ter­veyskeskus­ta, joil­la jokaisel­la on palkkalis­toil­laan 2–3 lääkäriä. Iso ter­veyskeskus voi palkata myös jonkin ver­ran er4ikoislääkäreitä kon­sul­toimaan yleislääkäreitä.

    Käytän­nössä lääkärien työ­markki­nat ovat sen ver­ran jous­ta­vat, että lääkäri voi aika vapaasti päät­tää toimi­paikkansa isos­sakin kun­nas­sa. Tiedän erään suurehkon kaupun­gin, jon­ka perus­tur­vas­sa on usei­ta ter­veyskeskuk­sia ja kaupun­gin­sairaala. Joi­hinkin ter­veyskeskuk­si­in riit­tää lääkäre­itä, toisi­in ei tule hak­i­joi­ta mil­lään. Teo­ri­as­sa voisi toki määrätä siir­tymään, mut­ta sil­loin nämä lääkärit eroaisivat.

    Syy tähän out­oon ilmiöön on työilmapi­iri. Niis­sä ter­veyskeskuk­sis­sa, jois­sa on virat täytet­ty­inä, on ylilääkäri, jon­ka alaisu­udessa halu­taan tehdä töitä. Työ sinänäsä on samaa eikä aluei­den ole­muk­sis­sa ole eri­ty­isiä eroja.

  69. Ei tässä ole mitään ris­tiri­itaa. Mitä isom­pi yksikkö on se, joka verot kerää, sitä kauem­pana mak­sa­ja on siitä, joka rahan­päätöstä käyt­tää. Tämä on yksi näköko­h­ta, joka pahe­nee sitä pahem­mak­si, mitä suurem­pi­in kun­takokoi­hin mennään.

    Toinen muut­tu­ja, jon­ka suh­teen kun­takoon suuren­e­m­i­nen yksikäsit­teis­es­ti johtaa huonon­nuk­seen on se, että mitä isom­pi kun­takoko, sitä isom­pi kas­sa, ja sitä helpom­min mega­lo­maaniset keskusa­reena- ja tun­neli­hankkeet saa läpi. Tätä tukee, so. tälle kom­ple­ment­ti­vaiku­tuk­se­na tulee vielä se, että iso­jen raken­nus­fir­mo­jen kan­nat­taa kaveer­a­ta isom­man kun­nan johdon kanssa pikem­min kuin pienem­män, kos­ka näis­sä pro­jek­teis­sa päästään helpom­min täyt­tämään niiden taskuja. 

    Nämä ovat eril­lisiä asioi­ta, jot­ka eivät suo­raan vaiku­ta ter­vey­den­huoltoon. Ter­vey­den­huolto on Tam­pereel­la aivan kural­la ver­rat­tuna ympäryskun­ti­in. Toki Pyynikil­lä tms. ter­veyskeskuk­ses­sa on lääkäre­itä, sinne kyl­lä riit­tää resursse­ja, kun kun­tapäät­täjät käyt­tävät näitä keskuk­sia itse. Jois­sain paikois­sa taasen ei ole lääkäriä piste. Ei ole ollut vuosikausi­in, keikkalääkäri käy pari ker­taa viikos­sa tms. Näistä julka­isti­in tilas­to, ajan­va­rau­saiko­ja ei ollut mah­dol­lista saa­da lainkaan jois­sain ter­veyskeskuk­sis­sa, “Aku­ut­te­ja” tapauk­sia varten pääsi muu­ta­man ker­ran viikos­sa. Noin kol­man­nek­selle kun­ta­lai­sista, kun lait­taa kaupun­gin sivuille oma­lääkäri­haun osoit­teel­la, saa tulok­sen “Sijais­tam­a­ton, Väestö­vas­tu­ualue”, eli oma­lääkärin paikkaa ei ole täytet­ty, eikä sijaista ole. 

    Naa­purikun­nis­sa sen­si­jaan on jopa ham­mashuolto, jotain mitä Tam­pereel­la on vain lap­sille (onnek­si edes lapsille!). 

    En minä väitä, että tämä johtuu mega­lo­ma­ni­as­ta. Mut­ta jos kaupungilla on varaa kym­me­nien ja sato­jen miljoonien han­kkeisi­in, ja ei ole varaa oma­lääkärei­hin noin kol­man­nek­selle kun­ta­lai­sista, niin ei tämä yhtälö nyt ihan tas­apain­os­sakaan ole. 

    Tam­pere­laise­na min­ua ei tietenkään eri­tyisem­min hait­taisi se, jos ympäryskun­nat nielais­taisi­in tähän hul­lun­myl­lyyn, olisi­pa­han näil­lä hul­luil­la pro­jek­teil­la enem­män mak­sajia. Mut­ta en saa kyl­lä mitään eri­tyisem­pää iloa irti siitä, että asi­at tehdään naa­purikun­ta­laisille yhtä ankeik­si kuin mitä ne ovat tääl­lä nyt. 

    Osmon stan­dar­d­i­vas­taus näi­hin ongelmi­in on ollut, että naa­purikun­nat vapaa­matkus­ta­vat. Tämä on tot­ta, olen samaa mieltä. Mut­ta minus­ta vapaa­matkus­tamisen ongel­maan ratkaisu ei ole se, että liitetään kaik­ki yhteen. Toki se ratkaisee jotain tästä ongel­mas­ta, mut­ta väitän, että vaik­ka se vaku­u­tus­te­o­reet­tis­es­ti ja ter­vey­den­huol­lon palvelu­raken­net­ta ajatellen teo­ri­as­sa voikin olla hyödyl­listä, niin on ole­mas­sa eri­laisia mui­ta vaiku­tuk­sia (kuten tuo mega­lo­ma­nia, jälleen ker­ran, se on vain yksi näköko­h­ta), jot­ka kyl­lä puhu­vat pikem­minkin pienem­män kun­takoon kuin liitok­sien puolesta.

  70. MIVa:
    OS kir­joit­ti, ettei erikois­sir­aan­hoitoa voi ottaa val­ti­olle, kos­ka flun­ss­apoti­laat siir­tyvät val­tion piikki­in. Kai se ris­ki olisi, mut­ta kaiketi siihen voisi aika hel­posti lait­taa stopin mak­sat­ta­mal­la kun­nal­la turhat jutut viimeisen mukaan. Määrätään eläke­vaku­u­tus­lääkärit määrit­telemään turhat/oikeat asi­at, niin jut­tu hoituu.

    Yksi mah­dolli­nen ja yksinker­tainen käytän­nön ratkaisu olisi antaa erikois­sairaan­hoidon keskusten omi­an lääkärei­den päät­tää, mil­loin poti­las on syytä ottaa erikois­sairaan­hoidon puolelle. Heil­lä on kai paras ymmär­rys eri tapausten tärkey­destä ja oman organ­isaa­tion­sa resurssitilanteesta.

  71. MIVa: val­tion piikki­in. Kai se ris­ki olisi, mut­ta kaiketi siihen voisi aika hel­posti lait­taa stopin mak­sat­ta­mal­la kun­nal­la turhat jutut viimeisen 

    Joo ei kan­natakaan noin tehdä vaan koko paket­ti samaan tietysti. Sama mak­sa­ja kaikil­la sairaanhoito+vanhustenhuoltopalveluilla niin asi­at alka­isi­vat järkeistymään. Joka tapauk­ses­sa kun­nil­ta kokon­aan pois, kun­ta ei ole ollut oikea yksikkö sairaan­hoidon järkkäämiseen kun­talääkäri­a­jan jälkeen. 

    Eihän armei­jakaan ole kun­tako­htainen. Tai liikku­va poli­isi. Ihmisetkin liikku­vat. On turkasen vaikea­ta saa­da Suomes­sa sairaan­hoitoa muual­la kuin koti­paikkakun­nal­laan, joten ei kan­na­ta puhkoa ump­isuoltaan Lev­il­lä jos asuu Helsingis­sä. Kaik­ki täl­laiset pikku bugit häviäi­sivät sys­teemistä jos se olisi kokon­aan val­takun­nal­lista toim­intaa joko vaku­u­tuksin yksi­tyisenä tai val­tion toimes­ta tuotettuna.

  72. Juho Laatu: Yksi mah­dolli­nen ja yksinker­tainen käytän­nön ratkaisu olisi antaa erikois­sairaan­hoidon keskusten omien lääkärei­den päät­tää, mil­loin poti­las on syytä ottaa erikois­sairaan­hoidon puolelle.

    Niin­pä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa että erikois­lääkärikon­sul­toin­nin pitää toimia ter­veyskeskuk­sis­sa, ja jos se on eri hiekkalaatikkoa niin ei vaan toimi.

    Toisaal­ta, kun ter­veysase­ma on sen kokoinen että kumu­loitunut­ta osaamista eli seniore­ja on enem­män, tarvi­taan yllät­täen vähem­män erikoissairaanhoitoa.

  73. Juho Laatu: Oletin että tilapäiseen, vaikka­pa puolen vuo­den keikkaan, on helpom­pi lähteä kuin pysyvään sopimuk­seen. Jos kun­nat kykenevät tar­joa­maan riit­tävät edut suo­raan, ja saa­vat pysyvän lääkärin, aina parempi.

    Mikä on sel­l­ainen sopimus, jos­sa irti­sanou­tu­mi­sai­ka ei olisi noin yksi kuukausi?
    Kyl­lä ainakin min­un hyvään tah­tooni, velvol­lisu­u­den­tun­tooni, jous­tamiseeni yms yms on vuosien aikana jo vedot­tu ziljoona ker­taa. Eräänkin tal­ven aikana sanoin itseni irti _kolme ker­taa samas­ta työpaikasta_, mut­ta aina onnis­tut­ti­in vetoa­maan henkilöko­htais­es­ti siihen, että “älä hyvä kaveri jätä meitä pulaan”. Min­ul­la on vieläkin jos­sain MedO­nen päivys­tävän kan­di­daatin sairaslo­ma­todis­tus, jos­ta käytin tasan yhden päivän, eli sen, jol­loin en yksinker­tais­es­ti pysynyt pystyssä. Seu­raa­vana päivänä tiesin, että jos en nyt mene, en enää koskaan mene, sil­lä ne koko ajan ker­tyvät tekemät­tömät työt oli­si­vat olleet min­ua vuore­na odot­ta­mas­sa koko ajan vain paisuen.

  74. Juho Laatu: Yksi mah­dolli­nen ja yksinker­tainen käytän­nön ratkaisu olisi antaa erikois­sairaan­hoidon keskusten omi­an lääkärei­den päät­tää, mil­loin poti­las on syytä ottaa erikois­sairaan­hoidon puolelle. Heil­lä on kai paras ymmär­rys eri tapausten tärkey­destä ja oman organ­isaa­tion­sa resurssitilanteesta.

    Yksinker­tainen ja toimi­va, kyl­lä — ja erikois­sairaan­hoidolle taloudel­lis­es­ti erit­täin edulli­nen: kaik­ki vaan sisään, mitä suinkin käytävälle mah­tuu ja lasku kuntaan.

    Kyl­lä peruskun­ta mak­saa, nyky­lain­säädän­nön mukaan kaikki.
    Nyky­isin sen­tään tarvi­taan lääkärin lähete ennen kuin sisään­heit­to onnistuu.

  75. juge:
    ´snip´

    On turkasen vaikea­ta saa­da Suomes­sa sairaan­hoitoa muual­la kuin koti­paikkakun­nal­laan, joten ei kan­na­ta puhkoa ump­isuoltaan Lev­il­lä jos asuu Helsingissä.

    Mitäs vaikea­ta siinä on? Äkil­liset tapauk­set hoide­taan aina ja kyl­lä se helikopteri Lev­il­lä käy.

  76. Juho Laatu: Yksi mah­dolli­nen ja yksinker­tainen käytän­nön ratkaisu olisi antaa erikois­sairaan­hoidon keskusten omi­an lääkärei­den päät­tää, mil­loin poti­las on syytä ottaa erikois­sairaan­hoidon puolelle. Heil­lä on kai paras ymmär­rys eri tapausten tärkey­destä ja oman organ­isaa­tion­sa resurssitilanteesta.

    Tot­ta kai erikois­sairaan­hoidon lääkärit päät­tävät ketkä poti­laat sinne kuu­lu­vat. Kuka ihme muu sen nyt päättäisi. 

    Erikois­lääkärin kon­sul­taa­tiot toimi­vat syr­jäi­sis­sä ter­veyskeskuk­sis­sa jois­sa yksi­ty­is­lääkärit veloit­ta­vat ammat­in­har­joit­ta­ji­na poti­lasko­htais­es­ti. Veloi­tus on usein halvem­pi kuin kun­nan sairaan­hoitopi­ir­ille mak­sama polik­linikka­mak­su, johon on pitänyt kaataa paljon mui­ta kus­tan­nuk­sia. Myös taksin hin­ta säästyy. Isom­mis­sa kun­nis­sa tämä ei ide­ol­o­gi­sista syistä onnistu.

  77. spot­tu: Niin­pä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa että erikois­lääkärikon­sul­toin­nin pitää toimia ter­veyskeskuk­sis­sa, ja jos se on eri hiekkalaatikkoa niin ei vaan toimi.

    Toisaal­ta, kun ter­veysase­ma on sen kokoinen että kumu­loitunut­ta osaamista eli seniore­ja onen­em­män, tarvi­taan yllät­täen vähem­män erikoissairaanhoitoa.

    Ajat­telin että ter­veyskeskus­lääkäri ja erikois­lääkäri tun­te­vat toisen­sa, ja hei­dän välil­lään on luot­ta­mus­ta sen ver­ran, että jo puhe­lim­itse päästään yhteisym­mär­ryk­seen siitä, mil­loin poti­las kan­nat­taa lähet­tää erikoislääkärille.

    Senio­r­ilääkärit ter­veyskeskuk­ses­sa hal­lit­se­vat tosi­aan tilanteen toden­näköis­es­ti niin hyvin, että osaa­vat tehdä enem­män “erikois­sairaan­hoito­ta­soisia” päätök­siä yksinkin, eikä moit­tei­ta tule, vaik­ka lähet­tävät ilmeiset erikois­sairaan­hoitoa tarvit­se­vat poti­laat omin päin erikoislääkärille.

  78. Catili­na: Mikä on sel­l­ainen sopimus, jos­sa irti­sanou­tu­mi­sai­ka ei olisi noin yksi kuukausi?
    Kyl­lä ainakin min­un hyvään tah­tooni, velvol­lisu­u­den­tun­tooni, jous­tamiseeni yms yms on vuosien aikana jo vedot­tu ziljoona ker­taa. Eräänkin tal­ven aikana sanoin itseni irti _kolme ker­taa samas­ta työpaikasta_, mut­ta aina onnis­tut­ti­in vetoa­maan henkilöko­htais­es­ti siihen, että “älä hyvä kaveri jätä meitä pulaan”. Min­ul­la on vieläkin jos­sain MedO­nen päivys­tävän kan­di­daatin sairaslo­ma­todis­tus, jos­ta käytin tasan yhden päivän, eli sen, jol­loin en yksinker­tais­es­ti pysynyt pystyssä. Seu­raa­vana päivänä tiesin, että jos en nyt mene, en enää koskaan mene, sil­lä ne koko ajan ker­tyvät tekemät­tömät työt oli­si­vat olleet min­ua vuore­na odot­ta­mas­sa koko ajan vain paisuen.

    Niin, yksi ongel­ma taitaa tosi­aan olla se, että yht­e­sikun­ta hyö­dyn­tää hie­man epäreilusti hoita­jien ja lääkärei­den kut­sumus­ta ja vas­tu­un­tun­toa. Ehkä pienet ter­veyskeskuk­set koetaan myös ansoik­si, joista ei kehtaa lähteä, tai joista ei halu­ta päästää pois, tai jois­sa pain­os­te­taan jäämään. Oikea ratkaisu olisi tietenkin paran­taa työoloja.

    Ehkä lääkärit voisi­vat vaa­tia sel­l­aisia yleisiä sään­töjä, joil­la ter­veyskeskuk­set pakote­taan hoita­maan pahim­mat kuor­mati­lanteet vaikka­pa palkkaa­mal­la kalli­ita tilapäisiä sijaisia sen sijaan, että antaisi­vat kuor­man ker­tyä omille lääkäreille. Tässäkin hyö­dyn­netään lääkärei­den velvol­lisu­u­den­tun­toa. Perustyöpäivän pitäisi riit­tää, ja loman pitäisi olla lomaa.

  79. Lääkärili­it­to esit­ti tänään puheen­jo­hta­jansa suul­la ter­vey­den­huol­lon ottamista pois kun­nil­ta ja sen tuot­tamista noin 10 sote-alueen toimes­ta kun­tien ase­mas­ta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä ehdo­tus on lähel­lä aluekun­ta­mallia ja Ruotsin lanstinget mallia.

    No tietysti Lääkärili­itol­la on oma lehmä ojas­sa ja aikaisem­min he ovat kan­nat­ta­neet mm. vaku­u­tusjär­jestelmään ja yksit­täisi­in lääkärei­hin perus­tu­vaa mallia.

  80. Tiedemies:

    “En minä väitä, että tämä johtuu mega­lo­ma­ni­as­ta. Mut­ta jos kaupungilla on varaa kym­me­nien ja sato­jen miljoonien han­kkeisi­in, ja ei ole varaa oma­lääkärei­hin noin kol­man­nek­selle kun­ta­lai­sista, niin ei tämä yhtälö nyt ihan tas­apain­os­sakaan ole.”

    Ei, et tietys­tikään. Mut­ta leikitel­lään het­ki ajatuk­sel­la, jos­sa Joku väit­täisi seuraavaa:

    “Suuri koko johtaa siihen, että päät­täjät koke­vat ole­vansa suuria johta­jia. Suuret johta­jat taas halu­a­vat suuria pro­jek­te­ja ja mon­u­ment­te­ja omas­ta johtajuudestaan.”

    Eikö tässä ole ikään kuin sisään­raken­net­tuna kak­si väitettä:

    1) Suuri koko johtaa siihen, että päät­täjät koke­vat ole­vansa suuria johtajia.

    2) Suuret johta­jat taas halu­a­vat suuria pro­jek­te­ja ja mon­u­ment­te­ja omas­ta johtajuudestaan.

    Ja olete­taan, että se joku speku­loisi edel­lisen jäl­keen jotain seuraavanlaista:

    “Toinen muut­tu­ja, jon­ka suh­teen kun­takoon suuren­e­m­i­nen yksikäsit­teis­es­ti johtaa huonon­nuk­seen on se, että mitä isom­pi kun­takoko, sitä isom­pi kas­sa, ja sitä helpom­min mega­lo­maaniset keskusa­reena- ja tun­neli­hankkeet saa läpi.”

    Tässä voisi ajatel­la, aikaisem­pi pohdiskelu huomioiden, että se Joku kir­joit­taa tässä mega­lo­maani­sista pro­jek­teis­sa nimeno­maan sen suu­ru­den­hul­lun johta­jan pro­jek­teina, kos­ka hehän oli­vat niitä, jot­ka halu­a­vat kolos­saal­isia muis­tomerkke­jä erinomaisuudestaan.

    Tässä vai­heessa näyt­täisi myös siltä, että se Joku on sitä mieltä, että suu­ru­den­hul­lu­ut­ta rahoite­taan yhteis­es­tä kas­sas­ta. Eikö se ter­vey­de­n­uolto rahoite­ta myös sieltä yhteis­es­tä kas­sas­ta? Mikäli näin on, niin sil­loin mon­u­men­taal­isil­la raken­nuk­sil­la ja ter­vey­den­huol­lol­la on kuin onkin yhteys!

    Joku tor­juu edel­lä ole­van ajatuksen:

    “Nämä ovat eril­lisiä asioi­ta, jot­ka eivät suo­raan vaiku­ta terveydenhuoltoon.”

    Mut­ta, jos niil­lä kuitenkin olisi yhteys, niin sit­ten voisimme kaiketi väit­tää, että suuria kun­tia pitää vält­tää, kos­ka se kerää mega­lo­maanikko­ja kuin pas­ka kär­päsiä ja kaikel­la täl­lä on negati­ivi­nen vaiku­tus terveydenhuoltoon? 

    Joku sanoo:

    “Ei, vaan ter­vey­den­huol­lon toim­imi­nen ei ole kiin­ni siitä, onko kun­ta suuri vai pieni.”

    Mitä Sinä sanot?

  81. “Mitäs vaikea­ta siinä on? Äkil­liset tapauk­set hoide­taan aina ja kyl­lä se helikopteri Lev­il­lä käy.”

    Mut­ta jos halu­an ruti­ini­labran, joka on hoito-ohjeen mukaan otet­ta­va parin viikon välein, niin min­un on aina matkustet­ta­va koti­paikkakun­nalle Helsinkiin.

    En voi men­nä ter­veyskeskuk­seen Ivalossa.

    Se rajoit­taa työn tekoakin muual­la kuin koti­paikkakun­nal­la ellei sin­ul­la ole laa­jaa työter­veyshuoltoa, joka toimii monel­la paikkakunnalla.

    Pienipalkkaisissa/pätkätöissä ei ole ollenkaan työterveyshuoltoa

  82. “Ote­taan Ruotsin malli eli pari kolme ekaa sairaspäivää omaan piikki­in, niin var­masti niiden ter­veystodis­tusten hakem­i­nen vähe­nee kun työ­nan­ta­jan ei tarvitse vaa­tia niitä.
    On ihan turha yrit­tää argu­men­toi­da etteikö noi­ta todis­tuk­sia tarvit­taisi, on sitä joutunut itsekin anta­maan joskus potkut rokuli­maanan­taiden takia.”

    Tuo lääkärin­todis­tus on puh­taasti työ­nan­ta­jan määriteltävis­sä, ei siihen mitään lakia tarvita.

    Sen voisi tehdä, että työ­nan­ta­ja joutuu niistä maksamaan.

    Minä en ole vaat­in­ut todis­tuk­sia kuin, jos on ollu syytä epäil­lä väärinkäytöstä.Ja joskus joutunut määräämään, että vain työter­veyslääkärin todis­tus kel­paa sairausa­jan palkan maksuun.

    Lääkäre­itäkin kun on monenlaisia

  83. Juho Laatu: Ajat­telin että ter­veyskeskus­lääkäri ja erikois­lääkäri tun­te­vat toisen­sa, ja hei­dän välil­lään on luot­ta­mus­ta sen ver­ran, että jo puhe­lim­itse päästään yhteisym­mär­ryk­seen siitä, mil­loin poti­las kan­nat­taa lähet­tää erikoislääkärille.

    Senio­r­ilääkärit ter­veyskeskuk­ses­sa hal­lit­se­vat tosi­aan tilanteen toden­näköis­es­ti niin hyvin, että osaa­vat tehdä enem­män “erikois­sairaan­hoito­ta­soisia” päätök­siä yksinkin, eikä moit­tei­ta tule, vaik­ka lähet­tävät ilmeiset erikois­sairaan­hoitoa tarvit­se­vat poti­laat omin päin erikoislääkärille.

    Huo­maa, että keskustelijoil­ta on nyt ihan perusasi­at hukas­sa. Kuka tahansa lääkäri voi kyl­lä lähet­tää poti­laan erikois­sairaan­hoitoon, tämä ei ole mikään “erikois­sairaan­hoito­ta­son päätös”, mitä ikinä se tarkoit­taakaan. Erikois­sairaan­hoidon lääkäri päät­tää lähet­teen perus­teel­la mitä tekee, antaako polille ajan, ote­taanko osas­tolle, kään­netäänkö toiselle erikoisalalle vai palaute­taanko lähete. Viimeinen on harvinaista. 

    Ter­veyskeskuk­ses­sa kon­sul­toi­va erikois­lääkäri tarkoit­taa sitä, että hän usein voi ottaa poti­laat vas­taan ter­veyskeskuk­ses­sa niin, ettei poti­las­ta tarvitse lähet­tää erik­seen polik­linikalle usein toiseen kaupunki­in. Sit­ten on erik­seen puhe­linkon­sul­taa­tio, joka tarkoit­taa puhe­lin­soit­toa erikois­lääkärille ja neu­von kysymymistä, nämä eivät tal­len­nu mihinkään eikä niistä lähde laskua suun­taan eikä toiseen.

  84. “Niin, yksi ongel­ma taitaa tosi­aan olla se, että yht­e­sikun­ta hyö­dyn­tää hie­man epäreilusti hoita­jien ja lääkärei­den kut­sumus­ta ja vastuuntuntoa.”

    Suurin ongel­ma lääkärei­den viihtyvyy­den kannal­ta on, että julkine ter­vy­den­huolto on tarkoitet­tu yhteiskun­nan b‑luokalle.

    Terkkaris­sa toim­i­tana kuin eläin­lääkäris­sä eli poti­las pitää usein sitoa ja tain­nut­taa, jot­ta hän­tä voi hoitaa ja sit­tenkin tarvi­taan miesvoimaa vah­ti­maan, ettei lääkäri/hoitja saa turpaan

    Kuka tahansa kyl­lästyy täl­laiseen ja terkkari­in jäävät vain hul­lut ja b‑lääkärit ja b‑hoitajat .

  85. Coun­try boy: Lääkärili­it­to esit­ti tänään puheen­jo­hta­jansa suul­la ter­vey­den­huol­lon ottamista pois kun­nil­ta ja sen tuot­tamista noin 10 sote-alueen toimes­ta kun­tien ase­mas­ta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä ehdo­tus on lähel­lä aluekun­ta­mallia ja Ruotsin lanstinget mallia.No tietysti Lääkärili­itol­la on oma lehmä ojas­sa ja aikaisem­min he ovat kan­nat­ta­neet mm. vaku­u­tusjär­jestelmään ja yksit­täisi­in lääkärei­hin perus­tu­vaa mallia.

    Noinko­han? Eikö tuo 10 alueeseen siir­tymi­nen vähen­täisi ter­veyskeskuk­sisa ja siten lääkärin virko­ja? En ole tutus­tunut aiheeseen, joten olisi muka­va tietää, miten asia on.

    Jos tuo uud­is­tus vähenäisi lääkärin virkoja/ yhdis­täisi järkeväl­lä taval­la toim­into­ja, niin sehän kuu­lostaisi fik­sul­ta. Resurssit tulisi parem­min käyt­töön ja toim­inta tehostuisi.

  86. eggo: Tot­ta kai erikois­sairaan­hoidon lääkärit päät­tävät ketkä poti­laat sinne kuu­lu­vat. Kuka ihme muu sen nyt päättäisi. 

    eggo: Kuka tahansa lääkäri voi kyl­lä lähet­tää poti­laan erikois­sairaan­hoitoon, tämä ei ole mikään “erikois­sairaan­hoito­ta­son päätös”, mitä ikinä se tarkoittaakaan.

    Tavoit­teenani on vain esit­tää väite, että on täysin mah­dol­lista muo­dostaa jär­jestelmä, jos­sa oikeat poti­laat ohjataan erikoiss­sairaan­hoitoon, ja oikea mak­sa­ja löy­tyy, vaik­ka osa kus­tan­nuk­sista menisikin val­tion ja osa kun­nan piikkiin.

  87. Raimo K: Yksinker­tainen ja toimi­va, kyl­lä – ja erikois­sairaan­hoidolle taloudel­lis­es­ti erit­täin edulli­nen: kaik­ki vaan sisään, mitä suinkin käytävälle mah­tuu ja lasku kuntaan.

    Ok, tarken­netaan. Peri­aat­teessa ter­veyskeskus ehdot­taa, erikoisyk­sikkö hyväksyy kus­tan­nuksi­neen (ehkä kap­a­siteetin sal­lies­sa myös mui­ta jos joku mak­saa), ja ter­veyskeskus sit­ten päät­tää keitä lähet­tää eteenpäin.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Jos tuo­hon pystyt, voit ansai­ta kon­sult­ti­na mil­jarde­ja. Mis­sään muualle ei ole pystytty.

    En ymmär­rä mikä tuo ylit­tämätön ongel­ma on (joten en osaa kerätä miljardejanikaan :).

  89. Liian van­ha:

    ´snip´
    Terkkaris­sa toim­i­tana kuin eläin­lääkäris­sä eli poti­las pitää usein sitoa ja tain­nut­taa, jot­ta hän­tä voi hoitaa ja sit­tenkin tarvi­taan miesvoimaa vah­ti­maan, ettei lääkäri/hoitja saa turpaan
    ´snip´

    Olet­pa saanut huonoa palvelua terveyskeskuksessa.

  90. Juho Laatu: Ok, tarken­netaan. Peri­aat­teessa ter­veyskeskus ehdot­taa, erikoisyk­sikkö hyväksyy kus­tan­nuksi­neen (ehkä kap­a­siteetin sal­lies­sa myös mui­ta jos joku mak­saa), ja ter­veyskeskus sit­ten päät­tää keitä lähet­tää eteenpäin.

    Jaa. Ja kukas se uuden “erikoisyk­sikön” mak­saa? Ja ambu­lanssi odot­taa pihas­sa, mut­ta poti­las­ta ei voi päästää sairaalaan, kun “erikoisyk­sikkö” ei ole vielä kokoontunut?

    Nykysys­tee­mis­sä ter­veyskeskus ei ehdo­ta mitään, vaan (kiireet­tömässä tapauk­ses­sa) lääkäri kir­joit­taa lähet­teen, jos kat­soo tarpeel­lisek­si ja sil­lä pääsee sairaalan jonoon. Ja jonos­ta pääsee sairaalaan sen mukaan, kuin­ka aku­ut­tia hoitoa tarvitaan.

    Mielestäni hoidon kiireellisyyden/tarpeellisuuden arvioi­jana lääkäri on parem­pi kuin kam­reeri (tai jokin “erikoisyk­sikkö”).

  91. Raimo K: Jaa. Ja kukas se uuden “erikoisyk­sikön” mak­saa? Ja ambu­lanssi odot­taa pihas­sa, mut­ta poti­las­ta ei voi päästää sairaalaan, kun “erikoisyk­sikkö” ei ole vielä kokoontunut?

    Mielestäni hoidon kiireellisyyden/tarpeellisuuden arvioi­jana lääkäri on parem­pi kuin kam­reeri (tai jokin “erikoisyk­sikkö”).

    Ok, tarken­netaan vielä. Hätä­ta­pauk­set hoide­taan aina. Laskun voi lähet­tää oikeaan osoit­teeseen jälkikäteen.

    Erikois­sairaan­hoidon kiireellisyyden/tarpeellisuuden arvioi­jana on aina lääkäri — peri­aat­teessa val­tion kus­tan­ta­ma erikois­lääkäri, mut­ta käytän­nössä tut­tui­hin ter­veyskeskus­lääkärei­hin luotet­ta­neen sen ver­ran, että he voivat tehdä itsekin ratkaisu­ja. (“erikoisyk­sikkö” päät­tää = erikois­ter­vey­den­hoitoyk­sikön lääkärikun­ta päättää)

  92. En minä ole koskan kysel­lyt sitä, lähetänkö vai en. Kaikkia mui­ta asioi­ta maan ja taivaan välil­lä olen kysynyt kyl­lä, mut­ta en koskaan tuota.

  93. “Hyvää hoitoa ilman lääkäre­itä?” Kyllä!
    Terv.huollon asi­akkail­la on kol­men­laisia ongelmia: 1. huoli 2. vaiva/kiusa/terveysriski tai 3. tau­ti. Yksinker­tais­taen 1&2 hoide­taan ter­veyskeskuk­ses­sa (tk) ja 3. erikois­sairaan­hoi­dos­sa (esh). Nihilisti ja ter­veystalousti­eteil­i­jät sanovat, että tk-toim­inta (1&2) on parhaim­mil­laan tuot­tam­a­ton­ta, mut­ta usein huonon­taa elämän­laat­ua suosit­tele­mal­la haitallisia hoito­ja ja turhia tutkimuk­sia, jot­ka lisäävät epä­var­muut­ta, ahdis­tus­ta ja sairau­den­tun­net­ta. Esh:ssa ongel­mana taas on polar­isoi­tu­mi­nen: yhden kuole­man­sairaan kär­simyk­sen pitkit­tämisek­si viedään tuhkatkin pesästä, vaik­ka sil­lä rahal­la voisi tuot­taa jotain hyvää 10000:lle vähem­män sairaalle. Vai pitäisikö kysyä alko­holis­til­ta, jon­ka kol­mat­ta haimat­ule­hdus­ta hoide­taan jälleen teho­hoi­dos­sa? Vai yri­tyk­seltä, joka kuumeis­es­ti etsii elämää ylläpitävää molekyyliä harv­inaiseen sairauteen?

    Kansan­ter­veyslain voimaan­tul­lessa v.1972 Suomes­sa oli reilut par­ituhat­ta lääkäriä. Nyt meitä on kym­menker­tainen määrä ja lääkäri­ti­heys pk-seudul­la var­maan Euroopan korkein. Eli­na­jan odote on tuona aikana nous­sut, mut­ta suurelta osin lääkäreistä huoli­mat­ta. Jos ter­veys muo­dos­tuu esim. per­imästä ja varhais­lap­su­ud­es­ta, työstä ja toimeen­tu­losta sekä sosi­aalis­es­ta ympäristöstä ja elin­tavoista, voisi väit­tää, että ter­vey­den­huol­lon mah­dol­lisu­udet vaikut­taa näi­hin ovat mität­tömät. Pitäisi siis rak­en­taa yhteiskun­taa, jos­sa ter­vey­den­huoltoa on niukasti, mut­ta keskustelu ter­vey­den ja sairau­den rajas­ta vilka­s­ta. Pitkään olemme men­neet päin­vas­taiseen suuntaan.

Vastaa käyttäjälle juge Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.