Minusta Haaviston vaalimenestys ei ole osoitus vastajytkystä vaan pikemminkin jytkyn jatkosta. Haavisto oletti saaneensa paljon ääniä perussuomalaisilta. Uskon, että tarkempi analyysi tulee osoittamaan oletuksen oikeaksi. (Tilastollisin menetelmin pystytään äänestysaluekohtaisista tuloksista päättelemään paljon.)
Haavisto on monista muista vihreistä poiketen ymmärtänyt, että perussuomalaisten jytkyn takana on vakavasti otettava asia, jonka syihin myös vihreiden pitäisi tarttua. Siltaa on toisesta päästä ollut rakentamassa Timo Soini, joka minusta varsin suoraan kehotti äänestämään mieluummin Haavistoa kuin Niinistöä. Soini korjatkoon, jos olen tulkinnut väärin. Se on Soinilta viisautta.
Haaviston vei toiselle kierrokselle se, että hän voitti Helsingissä vaalipäivän äänissä Niinistön. Sitä on todella vaikea tulkita vastalauseeksi perussuomalaisille. Se on vastalause sellaiselle kehitykselle, jota Niinistö edustaa ja jota vastaan jytky nousi.
Suomi on menossa nopeasti pilalle. Eriarvoisuus on kasvamassa ja ennen niin yhtenäinen kansa jakautumassa. Ei vain Suomessa vaan koko teollisessa maailmassa. Kielteinen kehitys ei ole välttämättömyys. Tätä vastaan ovat nousseet vallatkaa Wall Street -liikkeet, mutta myös hyvin erilaisilta näyttävät, mutta samaa ahdistusta purkavat populistiset liikkeet. Perinteinen vasemmisto on tämän kehityksen kanssa aivan pihalla – aika huono oli myös vasemmiston vaalitulos – mutta on tämä uusi ja outo asia vihreillekin.
Ei hyvinvoiva keskiluokkakaan tästä kehityksestä pidä, sillä oikeudentunto on suomalaisilla vahvassa. Haavisto voitti Niinistön monilla kokoomuksen vahvoilla äänestysalueilla; ei siellä, missä asuu äkkirikastuneita, vaan missä asuu hyvin koulutettua sivistyneistöä.
Olen ollut hyvin ahdistunut siitä vastakkainasettelusta, jota perussuomalaisten nousu on politiikkaan tuonut. Olen perussuomalaisten kanssa jyrkästi eri mieltä monista arvoliberalismiin liittyvistä asioista, enkä mielipiteestäni luovu. Mutta minun on myönnettävä, että heidän asettamansa haaste on vakava ja kysymykset tärkeitä. Tämä yhdistävä asia on tärkeämpi kuin nämä sinänsä mieliä kuohuttavat erottavat asiat.
Jos Haavisto valitaan presidentiksi, parasta mitä hän voi tehdä on rakentaa silta yli sen kuilun, joka suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaa on noussut. Tähän ei tarvita valtaoikeuksia. Siihen tarvitaan sovittelijan mieltä.
Tunnen demareita vuosikymmeniä kannattaneita ihmisiä, jotka ovat viime vuosina todella pettyneet yhteiskunnan kehityksen suuntaan ja demarien(kin) politiikkaan. He ovat siksi siirtyneet kannattamaan tai ainakin sympatisoimaan perussuomalaisia, mutta eräät heistä äänestivät nyt Haavistoa. Joku näistä perussuomalaisten kannattajaksi siirtyneistä on aiemmissa vaaleissa äänestänyt Heidi Hautalaakin.
Perussuomalaisten kannatuksen kohoaminen ei kerro siitä, että suomalaiset olisivat keskimäärin aiempaa vanhoillisempia tai taantumuksellisempia. He ovat pettyneitä. Ja perussuomalaiset ovat tarjonneet vaihtoehdon, johon suunnata pettymys. Siksi Haavistolla on mahdollisuus kerätä ääniä myös niiltä ihmisiltä, jotka äänestivät soinilaisia eduskuntavaaleissa. Epäilisin lonkalta ilman suurempaa empiiristä tutkimusta, että tällaista väkeä on 10-20 % perussuomalaisten kannattajista. Tätä voivat yhteiskuntatieteilijät myöhemmin tutkia.
Nyt kuitenkin viimeistään kannattaa lopettaa perussuomalaisten kannattajien demonisointi, myös vihreiden joukoissa. Ylenkatse on ruokkinut perussuomalaisten nousua. Tätä asennetta on ollut liikaa myös toimittajien joukoissa, ja se on yksi syy, miksi perussuomalaisten nousu tuli joillekin tiedotusvälineille yllätyksenä.
Olet oikeassa, ksymys on Jytky II:sta. Meille on syntynyt suuri joukko ihmisiä, jotka ovat ollet häviäjiä EU-integraatiossa ja globalisaatiossa
Kysymyksessä ei ole täydellinen putoaminen köyhyyteen vaan eriasteinen eriasteinen aseman menettäminen.Ihmiseen vaikuttavat jo paljon pienemmät muutokset kuin täyteen köyhyyten putoaminen.
Tämä näkuu joissain ilmiöissä esim USA:ssa mediaaniansio kääntyi laskuun 1999 eli puolella tulonsaajista asema alkoi heikentyä
Tämä vaikutti osaltaan asuntokuplan puhkeamiseen, kun tulot eivät kasvaneetkaan kuten takaisinmaksuohjelmassa oli oletettu.
Se vaikutti myös autoteollisuuteen , sillä 2000 oli USA:n automyynnin huippuvuosi ja tulojen käätyessä laskuun autojen myyntikin tyrehtyi
Nämä ihmiset hakevat nyt uutta toimijaa ,jolla voisi olla ratkaisuja heidän ongelmiinsa.
Persut ja vasemmisto eivät ole ratkaisuja ,joten jytkyt jatkuvat
Tai tyytymättömyys alkaa purkautua väkivaltana.
Jonkun verran vaali-intoilua vielä kestää, ku varmaan on sosiaalista painetta käyttää tätä foorumia Haaviston hypettämiseen, mut tää oli kyllä tosi huono kirjoitus.
Lisään tuohon vaan että ne mieltä kuohuttavat aiheet harvemmin on kovin tärkeitä. Mutta ne vie huomiota tärkeiltä aiheilta. Vanhaa vasemmistoa mukaillen, paheksunta on oopiumia kansalle.
Olen itse vihreiden jäsen. Pidän luonnon kantokyvyn ylittämistä ihmiskunnan suurimpana ongelmana. Ainakin yksi perussuomalainen ystäväni on ihan samaa mieltä tästä asiasta.
Fiksu kirjoitus Soininvaaralta. Minua on vaivannut vihreissä esim. se, että usein ihmisten kielteiset kokemukset maahanmuuttajista naapureina, luokka- tai työkavereina dissataan täysin. Näin annetaan erilaisille puoli- ja piilonatseille mahdollisuus esiintyä totuuden sanansaattajina. Itähelsinkiläisenä minua harmittaa se, että monilla vihreästi ajattelevilla tuntuu olevan kovin etäinen ja stereotypioihin perustuva suhde tähän alueeseen. Toisaalta Itä-Helsinkiä ei koeta kovin kiinnostavaksi – kaikki on pelkkää Kalliota ja Punavuorta – toisaalta se leimataan slummiksi (mitä se ei ole, ainakaan vielä).
”Vaikka toisaalta suomalaiset nykyajan ihmiset näyttävät todellisen luonteensa pullamössö äitien kasvatit on niin radikaaleja että …. armeija ei mittään…. työt ei mittään… suomen itsenäisyys sodat ei mittään … veteraanit ei mittään … vanhukset ei mittään… kaikenhan näille pullamössö äitien jälkeläisille pitää tulla yhteiskunnalta ja mieluimmin suoraa sänkyyn…. pistää joskus ihmettelemään että kummasta reiästä nämä radikaalit on putkahtanut luulempa että sieltä syödyn leivän ulostus reiästä”
Vaikka Sauli Niinistön kampanjatoimistosta luvattiinkin,että heidän puolelta kampanjointi on asiallista niin Länsi-Uusimaa -lehdessä julkaistaan tällaista loanheittoa. Länsi-uusimaa -lehden omistaa kansanedustaja Eero Lehti (kok)
Hieno kirjoitus.
Muistuu mieleen vaalislogan ”vastakkainasettelun aika on ohi”. Se on vähän kuin ”kaikki ovat tasa-arvoisia” – mutta siihen pitää muistaa liittää lisäys ”mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”. Niinhän se menee, jos annetaan mennä.
Kai se nyt oli, kun ehdokkaina oli viherpopulisti ja oikeistolainen!
Ei se oli Hytky!
Soininvaara on ihan pihalla. Hänen analyysinsä mukaan Suomessa on vain kaksi luokkaa; Niinistön rikkaat ja Haaviston lukeneisto.
Eipä ihme, kun muistaa vihreiden maaseudun asukkaita halveksiva asenne. Ja vielä pitäisi maaseudulta saada ääniä Haavistolle, pientä häpyä. Eipä niitä anneta Niinistöllekään , joka myös on Etelä-Suomen edustaja.
Soininvaarankin jalat ovat tukevasti ilmassa Haaviston vaalimenestyksen johdosta. Eiköhän kuitenkin ole niin, että nyt Haavistoa äänestäneet uudet ovat äänestäneet tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta.
Kyvykkäimmän presidentin valintakriteerit ovat taas ihan eri asia. Nyt kannattaa maalaisten olla äänestämättä. Se tulee olemaan vahva näyttö siitä tosiasiasta, että kumpikaan ehdokkaasta ei tule olemaan koko kansan presidentti. Veikkaan äänestysprosentin jäävän 65:een.
Oliko tämä tosissaan kirjoitettu, vai toisen kierroksen vaalipuhe? Tarkoittaako tämä sitä, että jos perussuomalaiset ottavat hieman pehmeämmän kannan arvokysymyksiin, oiekastaan kannatat heidän ohjelmaansa?
Millä tavalla Suomi on menossa nopeasti pilalle? Jos tuo mainittu eriarvoisuus ja kansan jakautuminen ovat keskeiset teemat, tulevatko ne mahdollisesti globalisaatiosta ja EU-integraatiosta? Mikä on vihreiden rooli globalisaaion ja EU-integraation ajamisessa?
Tulkitset ilmeisesti väärin. http://timosoini.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95176-soinin-%C3%A4%C3%A4ni
Perussuomalaisia tulkitessa kannattaa muistaa, että aatteellisesti Perussuomalaisiin sisältyy hyvin erilaisia kantoja. Perussuomalaisten nousu ei ole selitettävissä vain eikä ensisijaisesti eriarvoistumiskehityksellä.
Vai tuleeko jytkyn ja jatkon sijaan lötkö.
Yllättävän moni sanoo, että ei vaivaudu äänestyspaikalle ollenkaan.
Markkinointi-ihmiset tietävät AIDA:n eli aivan kuten Maslovin tarvehierarkiassa asia etenee portaittain:
A = Attention
I = Interest
D = Decision
A = Action
Kuinka moni Haavistolle tai Niinistölle vieras etenee Action-vaiheeseen jää nähtäväksi.
Jos äänestäjien määrä laskee edelleen radikaalisti, herää kysymys, millä mandaatilla presidentti toimii seuraava kuusi vuotta.
Tämä on mielestäni näiden vaalien keskeisin kysymys. Katkolla on koko presidentti-instituutio.
Jotta Haaviston sinänsä fantastisen hieno tulos oli mahdollinen, monen hänestä täysin riippumattoman asian täytyi osua kohdalleen. Euroskeptikkojen äänet hajosivat Soinin ja Väyrysen välillä, ja demarileiri oli kerta kaikkiaan täydellisessä sekasorrossa. Vihreä ehdokas sai Helsingissä ääniä kuusinkertaisesti enemmän kuin demariehdokas, ja Uudellamaallakin reilusti yli kolminkertaisesti.
Noin kovat lukemat eivät varmaan olisi mahdollisia kenellekään muulle vihreälle kuin Haavistolle, joka on poikkeuksellisen karismaattinen ja miellyttävän oloinen mies. Lisäksi kaksintaisteluasetelma toisen kierroksen paikasta satoi Soi… ei kun siis Haaviston laariin.
Jotkut ovat julkisuudessa lähteneet tulkitsemaan tulosta aivan liian pitkälle, ihan kuin liki 20% kansasta olisi kuin taikaiskusta nyt vihreitä ja 25% ei olisi euroskeptikkoja. Tällainen hybris on kauhean vahingollista mitä tulee Haaviston mahdollisuuksiin toisella kierroksella. Tulos on hieno, mutta tosiasiat pitäisi silti muistaa.
Kovimmat uhoajat eivät ikinä tahdo muistaa sitä, että jos suomalaisten enemmistö saisi päättää, esimerkiksi sp-neutraali avioliittolaki olisi jo voimassa. Siksi he aina vilpittömästi hämmästyvät, kun ne inhottavat metsäsuomalaiset osoittavat ”yllättäviä” liberaaliuden merkkejä. Useimmat suomalaiset ovat kyllä yleensä aika suvaitsevaisia sellaisella ”muiden asiat eivät kuulu minulle” -tavalla, eikä siinä pitäisi olla mitään kummallista.
Pidin sitä aluksi pelkkänä taitavasti rakennettuna ja jännitettä purkavana itseironisena vitsinä, kun Haavisto sanoi että hänen vihreytensä taitaa olla ihmisille kummallisempaa kuin hänen homoutensa. Kyllä se silti taitaa olla ihan tosiasia. Minun tuttavapiiristäni reilusti yli puolet taisi äänestää Haavistoa, vaikka vihreää liittoa kannattaa ehkä vain neljäsosa. Nyt vaan nöyrästi asialinjalla eteenpäin ja muutamalta Punavuoren paronilta suut tukkoon, niin saadaan ainakin kunnon kisa aikaiseksi.
Tuotapas on moni sulle yrittänyt kertoa blogissasi toisin sanoin moneen kertaan mutta tähän asti persuäänestäjät ovat olleet populisteja ja persut parasiittipuolue.
Nyt tarvitaan persujen ääniä Haavistolle niin mielipidettähän voi vaihtaa lennosta.
Suurin osa persuprotestia oli euroalueen ongelmista ja siihen liittyvistä idioottimaisista ratkaisuista lähtöisin, mutta Vihreillä on ollut tähän asti tarve nähdä persut hirviöinä jotka syövät aamupalaksi homoja ja somaleita.
Suorassa kansanvaalissa voittajaksi ei voi nousta, ellei ehdokkaalla ole valtamedian tukea. Äänestäjiä on lähes neljä miljoonaa. Vain muutama prosentti äänestäjistä käy ehdokkaiden tilaisuuksissa tai on muutoin henkilökohtaisessa kontaktissa heidän kanssaan. Valtamediat tilaavat gallupit, uutisoivat ja tulkitsevat ne haluamallaan tavalla. Äänestäjät joutuvat muodostamaan käsityksensä ehdokkaista median luomien mielikuvien pohjalta. Sosiaalinen media on kylläkin vähentänyt valtamedian merkitystä. Tähän mennessä kaikki presidentit on valittu valtamedian suosikeista.
Kansanliikettäkään ei saada aikaiseksi pelkän sosiaalisen median avulla ilman valtamedian tukea. Nyt jää nähtäväksi pysyykö valtamedia Niinistön takana vai edesauttaako se kansanliikkeen muodostumista Haaviston taakse. Aikaa on vähän.
Säälittävä yritys, helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin persun tai kepulaisen äänestää vihreää. Pohjois-Koreassa uskottelevat että kärsivä kansa rakastaa sortajiaan.
Jaa… vajaa vuosi sitten ilmoitti eräs puolue sangen reteästi olevansa vastavoima eräälle populistisena pitämälleen puolueelle -eikä eräs blogistikaan tälläisestä ilomoituksesta irtisanoutunut.
Olen hieman skeptinen sen suhteen, että mitenkään merkittävä osa perussuomalaisia äänestäneistä olisivat olleet nyt Pekan takana. Nopeasti laskien EU:ta vastustavien ehdokkaiden (Väyrynen ja Soini) äänien summasta saadaan helposti yli jytkyn äänisaalis. EU-myönteisemmät kepulaiset lienevät äänestäneet jotain muuta kuin täysin eri linjalla kampanjoinutta Väyrystä. Näkisin tämänlaisen skenaarion huomattavasti blogikirjoituksessa esitettyä todennäköisempana.
Perussuomalaisten äänestäjäkunnan huomiointi saattaa tulla tässä vaiheessa liian myöhään. Näitä ihmisiä valitettavasti demonisoitiin melko karkealla tavalla monenkin tahon toimesta joihin Pekka saatetaan kytkeä. PS:n äänestäjäkunnasta löytynee kosolti ihmisiä, jotka eivät pidä sitä sattumana että nyt vaalien alla ymmärrystä tuntuukin löytyvän ja ääni kelpaa.
Tuossahan se tulikin. Lisäisin vielä, että on nimenomaan katsottava politiikkaa eriarvoistumisen syynä, ei mitään sattuman sanelemaa ajan henkeä. Minkään puolueen tavoitteena ei ole saada lisää esimerkiksi alkoholisteja, mutta tietynlainen politiikka tuottaa alkoholismia sukupolvien yli.
Soinin, tai jos rehellisiä ollaan niin kaikkien poliitikkojen, olisi katsottava syitä, ei seurauksia. On helppoa mekkaloida jonkun tehtyä jotain tyhmää tai rikollista, mutta jos yhteiskunta on viritetty niin, että ihmiset joutuvat samaan kiertokulkuun sukupolvesta toiseen, niin aina tulee uusi mokailija, vaikka yhden parantaisikin tai pistäisi linnaan. Yleensä vielä samasta perheestä.
Niinistön takana on nyt se eliitti, joka on antanut pomoilleen sellaiset palkanlisät, että alempana palkanlisää haetaan sossusta. Kuten tiedetään, eroja tasoitetaan joko palkoissa tai tulonsiirroilla. Nyt firmat kuppaavat julkista kassaa pakottamalle hakemaan esimerkiksi asumistukea, vaikka olisi töissä. Tämä on sitä kvartaaliporvarin ahneutta, jossa ei ymmärretä edes omaa etuaan. Homma karkasi tälläiseksi, koska politiikka ei pysynyt mukana. Niinistö voi puhua asiasta, mutta kuka uskoo, kun tukiryhmä on se mikä on.
Moraali on kadoksissa myös silloin, kun EK ilmoittaa hakevansa presidenttiä myynninedistäjäksi vaikeisiin paikkoihin eli diktatuureihin mielistelemään yksinvaltiaita. Samalla ympäristöarvot saavat joustaa, jotta lompsaan tulee enemmän tilkettä.
Voisiko käydä niin, että uusi sukupolvi ei enää kulje isiensä tai isoisiensä juoksuhaudoisssa ja nakkele niistä toisiaan vanhoilla asioilla, joilla ei ole enää mitään tekemistä nykyajan kanssa. Tai edes heidän itsensä kanssa. Kansanrintama sivistysporvaristolla ahneutta vastaan?
Haavisto on siitä hyvä, että hän ei mene solmuun toisten agressiosta tai syyttelystä. Vanha populistin kikka on syyttää muita kovaan ääneen ja saada vastustaja hermostumaan. Oli syytelistalla sitten mitä tahansa huttua, niin jos vastustaja lyö itsensä siilipuolustukseen ja kihisee punaisena, populisti voittaa. Sinnemäelle taisi käydä näin eduskuntavaaleissa. Ja samalla kukaan ei joutunut puhumaan syistä. Haavisto tuskin on näin helppo pala Niinistölle.
Haavisto ei ehkä ole vasemmistolaisin vihreä, mutta on tietty ero sivistysporvarilla ja porvareilla, joille rahalla ostettu status merkitsee enemmän kuin ympärillä olevan maailman tila.
Jännä seurata keskustelua eri nettifoorumeilla. Nämä vaalit tuntuvat todella sekoittaneen puoluepoliittisen pakan. Sekä Haaviston että Niinistön äänestäjiksi ilmoittautuu ainakin kommenteissa ihmisiä vaikka minkälaisista suunnista, ja toisaalta ”ei ainakaan tuo” -kommentteja tulee molemmille hyvin erilaisilla perusteilla.
Kiitos Ode! Oivallinen analyysi, josta ilmenee hyvin huolestuneisuus uusliberalistisesta poliitikasta ja etenkin sen seuraamuksista!
Nähdäkseni perussuomalaisten voitto eduskuntavaaleissa perustui pitkälti protestiin; mutta jostain syystä protesti artikuloitui lähinnä vihamielisin iskulausein ja uhkauksin.
Nyt on asiat toisin – Haaviston kampanjan aikana, ja hänen vaalivoittonsa ansiosta (ekalla kierroksella, toistaiseksi), on muodostunut hyvin toisenlainen tapa tuoda esiin ongelmakohtia: etsimällä niihin rakentavia ratakaistuja, ja etenkin kuuntelemalla vastapuolta, yrittäen löytää yhteistä näkemystä.
Jos syntyy uusi yhteiskunnallinen keskustelu näistä lähtökohdista, olemme oikealla tiellä. Vaalikierroksen aikana koin että vanhempi poliitikkojen sukupolvi on väistymässä. Minkälaista politikkaa ja yhteiskuntaa me nyt haluamme ja tarvitsemme on pitkälti meidän päätettävissämme; nämä presidentinvaalit ovat selkeä merkki jostain uudesta, ja ilmapiiri on jo muuttunut oleellisesti.
Parhain terveisin,
Nike Parland
Tota, sen samaisen parasiittikirjoituksen asiasisältö vajaan vuoden takaa on pitkälti sama kuin yllä, se vaan menee kauhisteluksi ja semantiikaksi sinänsä onnettomasta kielikuvasta, http://www.soininvaara.fi/2011/03/25/suhtautuuko-sivistyneisto-suvaitsemattomasti-perussuomalaisiin/#more-4384
Että jos sinä olet yrittänyt selittää samaa koko ajan, niin mitä tuohon nyt sitten sanoisi?
Pointti lyhykäisyydessään on se että eriarvoisuuden/pahoinvoinnin, miksi sitä ilmiökippua nyt sitten haluaa kutsua, lisääntyminen tuottaa poliittisesti erillaisia protestiliikkeitä. Olennaista on se tuottavatko nuo liikkeet jotain ratkaisuja noihin ongelmiin.
Ja muuten, Odesta en tiedä, mutta henk.koht. olen sitä mieltä että tuloerojen kasvu on velkakriisin syitä, eli siis niin että yksinkertaistaen kun tulot eivät kasva niin velkaantuminen kasvaa.
Vein itseni lisäksi 11 henkilöä äänestämään Soinia ensimmäisellä kierroksella ja nyt näyttää siltä, että saan suurimman osan Haaviston taakse. Turkkilaistaustainen naispuolinen kaverini tosin lähetti viestin: ”En äänestä, vihreät ovat tekopyhiä!” Ei auttanut, vaikka yritin viestittää, että Haavisto on toista maata puolueensa tunneihmisiin verraten. (Anteeksi kielenkäyttöni)
Tiedostan hyvin alhaisen statukseni, eivät vihreät koulutetut nuoret naiset ole minusta kiinnostuneita. Saan paljon helpommin etnisistä ihmisistä ystäviä. Kyse on ihmisarvosta, pitäisikö meitä rakastaa vai vihata. Reppanamiehen heikko markkina-arvo on biologinen lainalaisuus, ihmisarvoamme ei nosta edes eksoottisuus. Vihervasemmistolainen persuviha imee energiaa tästä naisten luontaisesta taipumuksesta toiseuttaa kurjia miehiä, edes eksoottisuus ei nosta pottunokkaa tässä kamppailussa. Pekka Haavisto on homoseksuaalisuudestaan huolimatta mies ja hänen on helpompi pitää meistä, biologiansa ei saa meitä vaikuttamaan heikkoarvoisilta tai yhdentekeviltä. Vain homo voi rakastaa perussuomalaista ja persut ovat vaistonneet sen.
Kokemukseni mukaan varsin moni perussuomalainen mies kykenee korkeatasoiseen(kin) ajatteluun, vaikka koulutustasomme on selvästi alhaisempi kuin saman älykkyystason naisilla. Olemme muutoksen suurimpia häviäjiä ja sitä tosiseikkaa ei poista se tosiasia, että suvaitsevat panostavat meidänkin tuottamia resursseja kaikkeen muuhun paitsi oman kansamme heikkojen hyväksi. Monien maahanmuuttajamiesten markkina-arvo on stereotypioita alhaisempi, mutta se ei lohduta meitä, olemme hylättyjä.
Ehkä kyseessä on osin Haavisto-sydrooma. Haaviston osoittama välittäminen ja aito ymmärrys saavat pitämään, jopa arvoiltaan osin erilaisesta ihmisestä. Vuoden verran massiivista loanheittoa lehdistön taholta tuottaa tulosta paradoksi-reaktiona nyt, Haaviston kädenojennuksen jälkeen. Toisaalta Vihreät on esimerkiksi takuueläkkeen ja perusturvamyönteisyyden muodossa parantamassa pottunokkaköyhienkin asemaa. Perussuomalaisissa on hyvin monenlaisia ihmisiä; korkeakoulutettuja, hyvätuloisia ja naisiakin. Edustan itse yhtä stereotyyppia.
P.S. Kommenttini on hyvin yleistävä, osatotuus ja yksi näkökulma…
Taloudelliseen eriarvoistumiseen liittyviä näkökohtia en jaksa tuoda esiin tässä yhteydessä. Kaupungit – kuoleva maaseutu -asettelu suuri kannatuksen lähde PS:lle. Asun suurehkon kaupungin lähiössä vuokralla. Perussuomalaiset on tuonut monia aivan päivänselviä epäkohtia päivänvaloon, onko se niin väärin?
Haaviston kannattaja olen mutta hieman realismia pitäisi olla kun mietitään kuinka paljon Väyryn ja Soinin äänestäjistä sittenkään loppujen lopuksi voidaan kahden viikon aikana käännyttää Haaviston tueksi. Katsokaa esimerkiksi tämän viikon Ajankohtaisen akkosen Kihniötä koskeva pätkä. Juuri kukaan muutamaa nuorehkoa naista lukuun ottamatta ei halua äänestää Haavistoa. Ja syykin tulee monen kohdalla suoraan tai epäsuoraan ilmi. Homoparia ei haluta nähdä presidentinlinnassa. Kaupungeissa asuvat voivat olla otollisempia, koska kaupungeissa ovat ihmiset tottuneempia erilaisuuten kuin peräkylien asukit. Mutta Soinin ja Väyryn äänillä ei Haavisto ikinä pääse presidentiksi.
Nähdäkseni ainoa tie yli 50 prosenttiin olisi, että Niinistön äänestäjistä riittävän suuri osa muuttaa sittenkin kantaansa. Tämä voisi tapahtua, jos syntyisi riittävään mukaansatempaava Haavisto-ilmiö, joka imisi mukaansa kaupunkien liberaaleja ”niinistöläisiä”. Sosiaalinen media, vaikuttaminen tuttavapiirissä, vaalityön kohdistaminen näihin äänestäjiin vaikkapa netin sosiaalisten verkostojen kautta. En oikein jaksa uskoa muuhun mahdolliuuteen.
He hee. Juge osuu naulankantaan.
Populismi alkaa yhtäkkiä tuntua oudon houkuttelevalta, kun ne äänet ovat satamassa omaan laariin. Se mikä oli Persujen törkypopulismia ja tyhmien äänestäjien lapsellista protestoimista, muuttuu kuin taikaiskusta yhteiskunnallista eriarvoistumista vastusvaksi kansanliikkeeksi.
Mikäli populismi tuntuu jotenkin likaiselta, omantunnon voi hyvin pestä halpahintaisella vihjailulla arvo liberalismista ja sen puutteesta Persuissa.
Muuten Osmo, mitäs mieltä olet siitä Halla-ahon julistuksesta? Oletko ajatellut allekirjoittaa sitä? Sehän on kuitenkin erinomaisen arvoliberaali. Itse asiassa voisit pyytää myös Haavistoa allekirjoittamaan sen! Haavistokin haluaa varmasti esiintyä arvoliberaalina!
Irtisanouduin tuosta vastakkainasettelusta Vihreän langan kolumnissani niin selkeästi kuin nyt ehdokas voi oman puolueensa linjauksesta irtisanoutua. Vihreillä ja perussuomalaisilla on aivan eri vastaus mutta paljolti samaan ongelmaan. Kirjoitus löytyy tästä.
Loksaus.
Ei jytky vaan viime kevään jytkyä seuraa tämän kevään leukojen loksaus molempina vaali-iltoina.
Rikkaiden ja ylimielisten piirien leuat loksahtelevat ja leukaperät putoavat kiiltäville kengille 😀
Sen näytelmän haluan nähdä. Vielä kerran..
Ode, ei noin! Moni perussuomalainen seuraa hyvin aktiivisesti politiikkaa ja on kiinnostunut erinäisistä tieteenaloista. Olen päässyt sisään lisensiaattitasoiseen koulutukseen viiden viikon lukemisilla ollessani hyvin heikossa hapessa. Ymmärrän lähes kaiken lukemani tekstin, vaikka tuska onkin toisinaan aivan valtava.
Kyse ei ole heikosta asiaosaamisesta, tuo on poliittisten vastustajien hyvin epämiellyttävää aliarviointia. Osmo Soininvaaran tietomäärä, päättelykyky ja asiaosaaminen hakevat varmasti vertaistaan poliittisten toimijoidemme keskuudessa. Olen sanonut usein, että Oden asiantuntemuksella olisi käyttöä ministerinpestissä.
Nimenomaan maahanmuuttokriittiset ovat usein poikkeuksellisen fiksua väkeä, aivan kuten Odekin. Ode on mielestäni monin tavoin pätevä maahanmuuttokriitikko ja edustaa siinä järkivihreyttä. Järkiperussuomalainen näkemys maahanmuutosta on perusteltavissa Suomen edulla, se perustuu empiiriseen dataan (tilastoihin ja analyyttisesti laadittuihin sopeutumisennusteisiin).
Vastakkainasettelu ilmenee usein rintamalla: Suomen kansan etu versus globaali altruismi. Tässä on kyse arvostuseroista ja omasta asemasta yhteiskunnassa. Hyväosaisen on vaikea havaita hätää lähellään, kaukana altruismi kukkii. Asiaosaaminen taitaa monissa asioissa olla kriitikoiden vahvuus; suvaitsevien näkemykset perustuvat usein toiveajetteluun, ilman validia näyttöä. Ode tietää.
Talousosaaminen ei ole vahvaa SDP:lläkään. Olen keskustellut täysin retardien persujen kanssa, mutta olen keskustellut myös aivan pihalla olevien vihreidenkin kanssa. Monet taloustieteelliset käsitteet ovat vieraita 90 % kansasta, eikä persut tee siinä poikkeusta. ”Vaihtotaseen yli- tai alijäämä on säästämisen ja investointien välinen erotus…” Vaikeaksi menee, mutta Oden blogia seuraamalla saa hyvät tiedot alasta kuin alasta. Monessa asiassa Perussuomalaisilla on vahvaa asiantuntemusta ja sen lisäksi maalaisjärkeä. Eturistiriita ja sukupuolittunut eriarvoistuminen ovat mielestäni merkittäviä vastakkainasettelun aiheuttajia; tärkein on kuitenkin media ja ajattelutapaansa puolustavat poliitikot.
P.S. Maahanmuuttokeskustelu leimataan rasismiksi, mikä on tahallista vastakkainasettelun luomista. Rasismikeskustelu on asioiden ohi puhumista, mikä on tullut selväksi jo sokialle Reetallekin. En jaksa ajatella…
” Nyt jää nähtäväksi pysyykö valtamedia Niinistön takana vai edesauttaako se kansanliikkeen muodostumista Haaviston taakse. Aikaa on vähän.”
Yle ainakin näyttäisi sementoituneen Niinistön taakse. Koko kansan maksamille lupamaksurahoille vastinetta?
Saanko udella, ehtiikö Pakka Haavisto lukemaan blogiisi kirjoitettuja kommentteja? Entä Pekan kampanjaväki? Nuivien Suomi -gradun kirjoittajalle terveisiä =)
Nyt pitäisi vihreiden ja laitavasemmistolaisten suut saada tukkoon jos halutaan, että Haavistolla on mahdollisuus.
Ehkä kyse ei nykypäivänä ole enää, varsinkaan nuoremman sukupolven kohdalla, suoranaisesti oikeisto-vasemmisto asettelusta vaan enemmänkin juuri tuosta mainitusta ”pettymyksen purkamisesta”. Puolueiden turhanaikainen paskanjauhanta on ainakin omissa korvissani nykyään lähinnä sanahelinää ja useimmissa viime vaaleissa olen äänestänyt enemmän ihmistä kuin puoluetta, jos ehdokas on ollut persu niin sitten ääni on mennyt sinne, jos ruåttalainen niin sinne ja jos vihreä niin sinne..
Onneksi loppujen lopuksi presidenttiä valitessa ei tarvitse edes miettiä mihin puolueeseen kyseinen henkilö kuuluu, sillä kun ei käytännön tasolla ole mitään merkitystä. Annan ääneni sille joka mielestäni antaa ulkomaiden suuntaan parhaan kuvan suomesta ja suomalaisista, kotimaan politiikan suhteen pressa kun on lähinnä kumileimasin mielipiteineen.
Minusta on hyvä, että vihreät ottavat keskustelevamman ja vähemmän tuomitsevan asenteen perussuomalaisiin, mutta tästä jytkyn jatkosta en innostu.
Luulen, että jytkyssä oli mukana paljon odotuksia ja rivien väliin ahdettuja lupauksia, joita ei voi kukaan lunastaa (laitetaan EU ja maailman talouselämä kuriin yms).
Haavisto tarjoaa mielestäni tällä hetkellä sovittelevaa, kuuntelevaa asennetta, yhteistyön henkeä ja inhimillistä suhtautumista. Tällaisen mielikuvan saappaat on mahdollista täyttää.
Jytkyn jatkon mielikuva on… arabikevät tai jokin ihmeellinen muutos, jolla tällä hetkellä elämänsä vaikeuksissa kärvistelevät saisivat avun uudelta presidentiltä.
Asialinja ei tuo maksimaalisesti ääniä. Mutta kun tekee työnsä täysillä eikä silti lupaa liikoja, voi olla pystypäin voittipa sitten tai hävisi.
Mielenkiintoista on se, että Sauli on avoimen kriittisesti keskustellut kokoomuspolitiikasta viimeiset 7 vuotta. Haavisto on kritisoinut vihreiden ratkaisuja viimeiset 3 viikkoa.
Mikäli Sauli valitaan, kriittisyys jatkunee ja sitä kautta arvomaailmaan vaikuttaminen, mutta mikä takaa että Pekan tullessa vlituksi nämä ”tärkeät” perussuomalaiset arvot eivät jää unholaan?
Kokoomus on ollut suurin puolue vasta viime eduskuntavaaleista lähtien, eivätkä kyllä tässä ajassa ole ehtineet Suomea pilaamaan. Ne pohjat, joista kritiikki tulee, ovat vanhempia, ja Vihreät ovat olleet useammin hallituspuolue sillä ajalla, kuin Kokoomus.
Jytky suuntautui holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa vastaan (vrt. äänikuningas Jussi Halla-aho).
Aika vaikea nähdä, että sama porukka olisi nyt nousemassa monikulttuurin ystävä Haaviston taakse. En usko persujen ampuvan omaan jalkaansa ja päästävän Sinnemäkeä, Thorsia, Halosta ym. riekkumaan heidän haudallaan voitonriemuisena.
Pienelläkin budjetilla pärjää, kun Hesari on valjastettu kampanjaa varten. Tämä alkoi ’persoonallisilla’ mielipidemittausten tulkinnoilla, jossa nukkuvat oli laskettu omaksi puolueeksi. Ei tällaista ennen ollut. Myös ehdokkaiden kokemuserot on häivytetty täysin.
Haaviston vihreät kannattajat ovat ryhtyneet tekemään hänestä suvaitsevaisuuden edustajaa ja vastaavasti luoneet Niinistöstä vastakkaista kuvaa konservatiivina.
Mielenkiintoista kuinka vihreät, jotka eivät suvaitse autoilijoita, omakotiasujia, lihansyöjiä, ydinvoiman kannattajia, perussuomalaisia, maaseudun asukkaita jne jne koettavat hyt tehdä itsestään ja ehdokkaastaan suvaitsevaisuuden symbolia. Nuo heidän suvaitsemattomuutensa kohteet kun muodostaa 93 % suomalaisista, jäljelle jää vain se 7% joka on vihreiden kannatus
Sillanrakennus perussuomalaisiin on juuri se mitä tarvitaan! Se ei kuitenkaan tarkoita, että heidän kanssaan ollaan samaa mieltä. Perussuomalaisiin kuuluu paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet koko ikänsä ahkerasti töitä, mutta eivät ole saaneet työyhteisössä tai elämässä sellaista KUNNIOITUSTA, jota ovat kaivanneet. Soini on näille ihmisille puolustaja, joka sanoo epäkunnioittaville pomoille ja yliopistoplantuille suorat sanat. Kyse ei siis niinkään ole rahasta ja työttömyydestä kuin syrjäytetystä roolista yhteisössä.
”Persut ja vasemmisto eivät ole ratkaisuja ,joten jytkyt jatkuvat”
Eivätkä vihreätkään ole ratkaisu, heidän tarkoituksensa Kokoomuksen apupuolueena on vain mimimoida suuren pientuloisen väen elättämiskulut
Haavistolta hieno saavutus, mutta ei kannata odottaa liikoja toiselta kierrokselta. Uskon että monet Niinistönkin kannattajat äänestivät ensimmäisellä kierroksella Väyrysen ja Haaviston välillä. Toisella kierroksella siirrytään sitten takaisin äänestämään omaa ehdokasta.
Maassa on kohta 12 vuotta ollut presidentti mikä ei muuta ole tehnyt kuin jaaritellut eriarvoistumisesta, ja eriarvoistuminen on näemmä senkun kasvanut. Jospa meno lopulta vaihtuisi ja presidentti puhuisi esim talouskasvun ja ihmisten oman yritteliäisyyden puolesta, eikä vaan huolestuneena ihmettelisi miten vähän rahaa kaadetaan sosiaalihuoltoon.
Pekka Haavisto on tehnyt mainion kampanjan, ja oletettavasti sama tahti jatkuu toisellakin kierroksella. Näin Sauli Niinistön tukijana arvelen kuitenkin, että Haavistoon liittyvät kansalaisten enemmistön silmissä negatiiviset tekijät kuten opintojen kesken jättäminen, kirkosta eroaminen, homoseksuaalisuus ja sivarius ovat yhdessä hyvin raskas taakka kantaa. Haaviston tilannetta eivät paranna hänen sangen vähäiset poliittiset aikaansaannoksensa, ja puuttuvat näytöt aidosta johtajuudesta. Vihreiden omassakin piirissä häntä on avoimesti nimitetty nössöksi.
Pekka Haavistolla on kyllä lukuisia oikeinkin positiivisia ominaisuuksia, mutta Suomi ei ainakaan vielä vuonna 2012 ole valmis valitsemaan homoseksuaalia henkilöä presidentiksi. Olen ollut lukuisia kertoja päivystämässä Jyväskylän Cafe Niinistössä, ja tuo on vierailijoiden selvästi yleisimmin esittämä argumentti Haavistoa vastaan. Itselleni ehdokkaan seksuaalinen suuntautuminen tulee listallani suunilleen kuudenneksi tärkeimmäksi asiaksi, mutta suurella osalla suomalaisista tuo tärkeysjärjestys on aivan toinen.
Jos toiseen kierroksen olisi aikaa edes tuollaiset kuusi viikkoa, niin Pekka Haaviston inspiroitunut tukitiimi saattaisi pistää pelin varsin kireäksi. Nyt kuitenkin ennakkoäänestys on jo alkanut ja kiireellinen aikataulu sopii Niinistön kokeneelle ja hyvässä iskussa olevalle tukijoukolle vallan mainiosti. Mehän tiesimme jo yli kuukausi sitten, että vaaleissa joudutaan toiselle kierrokselle ja että oma ehdokkaamme aivan varmasti olisi siellä. Näin olemme pystyneet rytmittämään omat toimemme optimaalisesti. Haaviston tukiryhmä joutuu inspiroimaan ja organisoimaan tulenpalavassa kiireessä, ja se syö tehokkuutta.
Tätä nykyistä suoraa kansanvaalia on käytetty kolmesti aiemmin, ja joka kerta ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanut on voittanut myös toisen kierroksen. Tuo sama tilanne toistunee näissäkin vaaleissa.
On todella totta että yhteiskunnan kehityksen suunta on tällä hetkellä väärä. Eriarvoisuus on kasvamassa ja ennen niin yhtenäinen kansa jakautumassa. Vaikea ymmärtää sitä miksi joidenkin ihmisten pitää omistaa niin iso osa omaisuudesta ja samalla yhteisistä luonnon resursseista. Miksei voisi olla tiettyä omaisuus/tulokattoa ihmisille. Vaikea perustella miksi jokin ihminen omistaa tai tienaa miljoonia. Toki työhön pitää kannustaa ja jonkin sortin tuloerot on oltava, mutta rajansa kaikella. Esim se että Nordea maksaa pankkiireilleen 212 miljoonan euron bonukset ja samalla tavalliset pankkivirkailijat hukutetaan töihin ja samalla asiakkaiden palveluja heikennetään.
Ylikansoitus on varmasti yksi maailmanlaajuinen ongelma ja varmasti tietynlaiseen syntyvyyden sääntelyyn on mentävä, jotta kestävä kehitys olisi mahdollinen. Tällöin loogisesti ajatellen luonnonvarat/asukas jäisi enemmän.
Arvoliberaalin identiteettiä on mahdotonta ylläpitää ilman vastakkainasettelua todellisten tai kuviteltujen arvokonservatiivien kanssa. Arvoliberaali elää siitä jännitteestä, mikä amerikkalaisessa politiikassa tunnetaan nimellä culture wars.
Suomalaisen arvoliberaalin ongelmana on, että konfliktin toinen osapuoli puuttuu. Pari harmitonta helluntailaista ei muodosta vaikutusvaltaista uskonnollista oikeistoa. Vaikka Lapualla oli aikanaan jonkinlainen oikeistopopulistinen liike, ei Etelä-Pohjanmaa mikään Dixie ole. Vuosisataisen rasismin perinteen sijaan siellä on sisäänpäinlämpeäviä juntteja, ei sen vaarallisempaa.
Arvoliberalismilla uudistusliikkeenä ei ole enää mitään todellista sosiaalista tilausta, kun siitä on tullut valtavirtainen ajatelutapa. Rasistinen ajattelutapa on tutkimusten mukaan laskussa, sopeutumishaluisiin maahanmuuttajiin on totuttu ja opittu heitä arvostamaan, presidentiksi voi valita naisen, homon tai heteromiehen, ilmeisesti jopa vihreän. Niinpä ihminen, jonka yhteiskunnallinen identiteetti muodostuu voimakkaasti arvoliberaalista missiosta, on hukassa. Kuin immuunijärjestelmä joka ei kohtaa todellisia taudinaiheuttajia, arvoliberaali näkee mörköjä siellä missä niitä ei ole. Rationaalinen maahanmuuttokritiikki on rasismia ja sukupuolineutraalin avioliiton kaltaisen homoseksuaalisuuden sääntelyn tarpeellisuuden kyseenalaistaminen homofobiaa. Jytkyssä oli kysymys siitä, että potilas nimeltä Suomi tympääntyi tähän allergiareaktioon ja alkoi hoitaa sen aiheuttamaa ihottumaa Perussuomalaiset-nimisellä voiteella.
Pääsevätkö arvoliberaalit irti vastakkainasettelusta? Ennuste on huono, koska sen mukana menisi koko arvoliberaalin mission tuoma moraalisesti paremman ihmisen identiteetti.
Minut voisi varmaankin määritellä perussuomalaiseksi. Ja voin kyllä suoraan sanoa, että kynnys äänestää Haavistoa on huomattavasti pienempi kuin Niinistön ja minun välillä oleva vuori.
Toivoisinkin, että tämä vihreiden yllättävä heränneisyys olisi aitoa. Ei sen vuoksi, että se äänestyspäätökseeni vaikuttaisi, vaan ihan koko Suomen kannalta. Eivät perussuomalaiset todellakaan mitään demoneita ole.
Ainoa mikä Soininvaaran artikkelissa erityisesti nyt omaan silmään särähtää on ”hyvinkoulutetun sivistyneistön” jonkinlainen ihannointi. Itse vastustan niin tällaista mukateemisuutta kuin Niinistön taustalla jylläävää rahan valtaa ja sen ihannointia.
Oli miten oli, Pekka Haavisto tulee ääneni saamaan. Tämä ei tarkoita, että kannattaisin vihreitä – ei todellakaan. Äänestän henkilöä, en puoluetta, ja koen vahvasti Haaviston edustavan paremmin kansaa ja kestävää kehitystä kuin Niinistö.
Vihreiden kannattaisi jättäytyä taka-alalle Haaviston kampanjassa ja todeta vain, että Haavisto on heidän kasvattinsa, mutta sanoutua irti muuten Haavistosta jonkinlaisena taustavoimana. Tämä siksi, että pelko Vihreiden salaliitosta, jonka persujen tietty pieni mutta äänekäs kannattajien joukko tiesi jo eduskuntavaalien alla ohjailevan silloista kolmea suurta puoluetta, vasemmistoliittoa ja RKP:ta, on edelleen olemassa.
Tarkemmin ajatellen, vihreiden hiljeneminenhän todistaisi salaliiton olemassaolon. Jatkakaa.
Vähän vakavammin: Haaviston ja hänen näkyvimmän tukijoukkonsa kannattaisi keskittyä nyt kansallisen eheyden ja sovinnon korostamiseen, sekä siihen, että tätä maata voidaan kehittää vain yhdessä.
Pidän hieman omituisena tuota valittamista siitä miten muka _kaikkia perussuomalaisia äänestäneitä_ olisi demonisoitu. Kritiikki on pikemminkin kohdistunut /tiettyihin elementteihin/ persuleirissä, mutta persuleirissä on ollut tapana ottaa tuo tiettyihin elementteihin kohdistunut kritiikki kaikkien perussuomalaisia äänestäneiden kritiikiksi. Siksi pidän tahallisena väärinymmärtämisenä tuota, että valitetaan sitä kuinka kaikkia persuja äänestäneitä olisi demonisoitu.
Uskallan kyllä väittää, että persut ovat enemmän demonisoineet kaikkia vihreitä kuin päinvastoin.
Vihreistä ja maaseudusta puhuttaessa kannattaa muistaa, että kaikki vihreät eivät ole urbaaneja cityihmisiä, vaan Vihreissä on myös maaseutuvihreä siipensä. Haavisto vanhan liiton Vihreänä kuuluu siihen porukkaan, joka ymmärtää myös maaseudun elämästä.
Minä uskon siihen että Niinistö puolustaa Suomen etuja paremmin kuin Haavisto.
Kun nyt näyttäisi tulevan tilanne jossa ERVV pyörii EVM:n kanssa rinnan niin uskon että Niinistö toimii kuten syksyllä sanoi eli pitää sitä liian kalliina pelastuspakettina eikä anna asiassa tukeansa hallitukselle.
Siksi äänestän Niinistöä.
Haavistolla ei ole tarpeeksi näyttöjä taloudellisesta osaamisestaan tai kovin paljoa näyttöjä oikeastaan mistään osaamisesta.
Ketkäs ne marssikaan Helsingissä eduskuntavaalien jälkeen persuja vastaan?
Oliko ihan asiallista lähteä kaduille kansan äänestystulosta vastaan osoittamaan mieltä?
Sillanrakennuksessa perussuomalaisten kanssa on syytä muistaa, että kunnioituksen täytyy olla lopuksi molemminpuolista, eli sitä täytyy odottaa myös perussuomalaisilta. Kunnioitusta osoittamaton yhteistyökumppani ”syö eväät” ja jättää ”luun” käteen. Sillanrakennuksessa on myös muistettava, että on uskallettava selkeästi sanoutua irti rasistisista näkemyksistä sekä epärealistisista toiveista ja perusteluista, joita perussuomalaiset vaalivat oman maailmankuvansa ylläpitämiseksi – itseä voidaan pitää huonommassa asemassa olevana kuin koulutettua tai kaupungissa asuvaa paljon vaatimattomammin elävää ihmistä.
Hyvä Kirjoitus Osmo.
Kyseessä on Jytkyn Jatko.
On selvää että Niinistö edustaa vanhaa ajattelua ja yhteiskuntaa, jossa Rikkaat rikastuu ja keskituloiset köyhtyy ja köyhät on leipäjonoissa ja samalla vielä maapallo tuhoutuu.
Niinistöllä olisi ollut aikaa ja valtaa laittaa asiat kuntoon, mutta eipä vaan laittanut, vaan huonompaan on menty Niinistön poliittisen uran aikana, siinä miehen näyttö.
Nyt Niinistö vouhottaa että nuorisotyöttömyys ja nuorisosyrjäytyminen pitäisi hoitaa. Itsehän Niinistö on politiikallaan (kokoomus) aiheuttanut nuorisotyöttömyyden ja nuorisosyrjäytymisen.
Niinistö ja kokoomus osaa poliittisen sumutuksen, siksi niin moni lankeaa tähän huiputukseen.
Eriarvoisuus suomessa kasvaa vauhdilla.
Kekkonen oli aikoinaan viisas mies, hän piti
Kokoomuksen poissa hallituksesta ja mitä tapahtui: Suomesta tuli hyvinvointivaltio.
Sama oppi päteisi tänäänkin.
Suomen vasemmisto ja vihreät ei tajua että kokoomuksen kanssa menee niin marjat ja tuokkoset ja lopuksi äänestäjät.
Nyt kun on kaksi ehdokasta Haavisto ja Niinistö on aivan selvää että vähänkin uudenlaisesti ajattelevan on viisainta äänestää Haavistoa.
Haaviston sukupuolinen suuntautuminen ei tässä vaakakupissa paina hitusen vertaa. Nyt on taisteltava paremman huomisen puolesta, SIKSI ÄÄNI HAAVISTOLLE!
Ode: eriarvoisuus ei ole kasvamassa. Tulonjakotilasto Suomessa on about sama vuosina 2000 ja 2011. Tilanne tasoittuu vielä, kun saadaan perusturvaa hilattua edes hieman ylöspäin. Tiedät tilastomiehenä, että käytettävien menetelmien myötä ”eriarvoisuus” kasvaa aina, kun taloudessa menee hyvin. Ei ole hyvä idea manata takaisin vuosien 1991-1995 lamaa, jolloin ”eriarvoisuus” oli vähäisintä.
Ihmisten tunne siitä, että kaikki menee päin peetä, johtuu huonoista talousuutisista maailmalta ja niiden heijastusvaikutuksista Suomeen. Siksi on outoa viljellä ajatusta, että yleinen tyytyväisyys nousisi, vaikka talous olisi laskusuunnasta. Sellaista yhtälöä ei ole.
Tilanne on kuitenkin joka tapauksessa se, että julkisia menoja on leikattava ja että sekä alv että ansio- ja pääomatuloverot tulevat kiristymään. Velkaannumme silti lähivuodet.
En ihan myöskään ymmärrä sitä, että Niinistöstä koetetaan tehdä kiihkokapitalistia tai kovan linjan porvaria, jota hän ei missään tapauksessa ole. Missään suurissa asioissa Niinistön ja Haaviston mielipiteet eivät ole kovin kaukana toisistaan. Niinistö-Lipponen akselilla johdettu Suomi oli vahvassa nousussa ja väki tyytyväistä: oli taas jaettavaa. Nyt jaettavaa ei ole ja tyytymättömyys kasvaa. Niin se aina menee.
On hienoa olla sitoutumaton!
Ei tarvise jatkuvasti vaihtaa poliittista takkia tai solmiota eri poliittisten virtauksien mukaan. Vaikuttaa ehkä hiven ns. muutosvastarintaiselta. Mikä tietenkin on hävettävää -mutta kestän sen.
Näyttää vähän siltä, että vihreitä muiden mukana on alkanut orastaa. On alkanut tuntua siltä, että sillä vanhalla tosin Isosta kirjasta otetulla herenkeittokertomuksella saattaisi vieläkin olla ostettavissa esikoisuus- ja perintäoikeuksia. Vai ollanko tavoitelemassa peräti Pietarin kalansaalista? Ongelma on kuitenkin siinä, että pitäisi osata virittää verkot ”oikealle puolelle”. Puolueettomana en tietenkään toisella puolella tarkoita vasenta, vaan toista. Vihapuheet välttääkseni en tietenkään suvaitsevaisena puolueettomana myöskään puhu vastapuolesta, vaan yksinkertaisesti toisesta.
Jotkut viisaat ovat väittäneet historian opettavan ihmisestä sen, ettei hän opi mitään. Vanhaa antiikin ajan eläinfaabelia vanhasta leijonkuninkaasta ja jänöjussista lukeneena täytyy kuitenkin hiven lukemastaan viisastuneena sanoa, että ”Vestigia terrent”. Kun tuo jo vanha leijonakuningas pyysi ohi kulkevia tulemaan luolaan häntä auttamaan, kohdalle sattunut jänöjussi, joka ei ollutkaan mikään ”jänishousu” tai ”arkajalka”, joksi sitä oli ehkä nimeitelty. Ei vaan viisaana, jälkiä katseltuaan se totesi edellään menneiden ”ostaneen,vain menoplipun” ja kieltäytyi kunniasta säästäen henkiriepunsa.
Tässä tilanteessa kehoitankin kaikkia äänestäviä hyvinkin tarkkaan miettimään, mitä tämänhetkiset jäljet kertovat. Kosiskelijoita on politiikassa aina varsinkin näin vaalien aikana riittänyt. Eikä se ole minkään puolueen yksinoikeus ja tapa. Eikä sinänsä ole mitenkään moitittavaa elämmehän jo miltei kaikin puolin markkinatalouden läpitunkemaa aikaa.
Kuitenkin tutkikaa, tarkatkaa – KRIITTISESTI TÄTÄKIN KOMMENTTIA.
Presidentillä ei kuitenkaan ole sananvaltaa talouspolitiikkaan, joten kaikki tämä on aivan epäoleellista. Presidentin tehtäviin kuuluu ulkopolitiikka, josta Niinistöllä ei ole kokemusta.
Se oli ”Me kaikki mahdumme Suomeen” -mielenosoitus suvaitsevaisuuden puolesta. Sen tulkitseminen mielenosoitukseksi /kaikkia/ persuja vastaan kertoo juuri tuosta tahallisesta väärinymmärryksestä. Samaten mielenosoituksen näkeminen pelkästään ”vihreiden” juttuna kertoo myös jotain. Eiköhän ne marssijat olleet ihan tavallisia helsinkiläisiä.
Oliko persujen varapuheenjohtajalta muuten ihan asiallista kutsua rauhanomaista laillista mielenosoitusta ”mellakaksi”?
No etpä ole kovin hyvä irtisanoutumaan. Sitä samaa alaspäin katsovaa ”persujen äänestäjät ovat vähän yksinkertaisia arvokonservatiiveja” -juttuahan tuokin oli, mitä vihreiltä on totuttu näkemään. Tätä PS:n äänestäjää on ainakin turhaa houkutella Haaviston taakse. Ei oikein liturgia ”kansainvälisestä kokemuksesta” uppoa, ja eduskuntavaalipuheet on tuoreessa muistissa. Sitäpaitsi tuskin te tällaisten ”ulkomaalaisvastaisten” ääniä haluaisittekaan.
Niinistö varmaan ainakin tietää miten tämä pankkisotku voidaan hoitaa. Onhan hän ollut mukana sitä junailemassakin. Vai miten se meni?
Tiedemies: ”Vähän vakavammin: Haaviston ja hänen näkyvimmän tukijoukkonsa kannattaisi keskittyä nyt kansallisen eheyden ja sovinnon korostamiseen, sekä siihen, että tätä maata voidaan kehittää vain yhdessä.”
Juu. Tähän varmasti kannattaa keskittyä NYT. Monet ovat kyllä aika epäileväisiä, keskitytäänkö siihen taas vaalien jälkeen, kun ei siihen keskitytty ennen tätä välitöntä kampanjoititarvettakaan.
Olen eri mieltä Kokoomusvastaisesta protestista. Itse olen ymmärtänyt persuja vastareaktiona Hamilon kuvaamille ”arvoliberaaleille”. Haavistoa taas äänestin, koska asenteensa persuja kohtaan ollut sovitteleva ja koska haluan viimeistenkin junttien tajuavan, että homoviha ei enää ole ok.
Kuitenkin toisella kierroksella äänestänen Niinistöä, koska arvonsa ja pätevyytensä vetoavat enemmän.
tpyyluoma:
”Ja muuten, Odesta en tiedä, mutta henk.koht. olen sitä mieltä että tuloerojen kasvu on velkakriisin syitä, eli siis niin että yksinkertaistaen kun tulot eivät kasva niin velkaantuminen kasvaa.”
Tämä kuulostaa omalaatuiselta käsitteiden sekamelskalta. Velkaantuminen ja tuloerot ovat eri asioita. Velkaantuminen aiheutuu siitä että menot ovat isommat kuin tulot. Tuloerojen kanssa sillä on varsin vähän tekemistä; kustannustason nousulla ehkä hieman.
Koko tämä aksiomaattisesti toisteltu väittämä tuloerojen kasvusta pitäisi muutenkin joskus kyseenalaistaa. En ole nähnyt tilastoja tuloerojen kehityksestä nykyisen velkakriisin alkamisen jälkeen, mutta noin yleensä on sääntönä, että tuloerot kasvavat nousukaudella ja pienenevät laskukaudella. Tuloerojen viimeaikainen minimi koettiin vuonna 1993, ja vaikka tuloerojen pienuuden pitäisi näkyä hyvinvointina, niin ei se vuonna 1993 siltä ollenkaan tuntunut.
Asiasta puhutaan ikään kuin kyseessä olisi vuosien 2009-2012 polttava kysymys, vaikka tosiasiallisesti kehitys on tapahtunut 1993-2007. Hyi, paha Nokia!
Suomessa empiirisesti noi, mutta koko markinataloustta ajatellenj otain hyvin ikävää on tapahtunut ja tapahtumadssa. Sen edessä politiikka ei saisi olla hampaatonta.
Kun on kaksi ehdokasta, äänet tuppaavat jakautumaan puoliksi. Jakautuminen saadaan aikaan keksimällä strategioita haalia päättämättömiä ja nukkuvia omaan leiriin.
Kun molemmat ehdokkaat harrastavat tätä kalastelua, äänet jakautuvat lopulta aika tasan olettaen, että osaavat hommansa eikä raha lopu kesken. Pitää vain olla dataa, joku, vaikka entinen tilastotieteilijä, dataa kaivamassa ja vielä joku keksimässä kalastusstrategioita. Eikö?
Ei välttämättä. Onhan mahdollista, että vastaehdokkaan kannatus on kerta kaikkiaan liian suurta. Silloin ei riitä, että haastaja haalii päättämättömiä ja nukkuvia. Pitää vielä onnistua kääntämään vastaehdokkaan kannattajien päitä.
Luulen, että nyt Haavisto on tuollaisen haastajan asemassa. Äänet eivät jakaudu tasan ilman takinkääntäjiä. Oletan siis, että Niinistö on ikään kuin automaattisesti paljon ensimmäisen kierroksen kannatusta suositumpi toisella kierroksella.
Kriittinen kysymys siis kuuluu: löytyykö Niinistön kannattajista riittävästi sellaisia, jotka suostuvat vaihtamaan ehdokasta? Ja millä syötillä?
Minulla on sellainen tutina, että tästä blogista saamme lähipäivinä lukea jotakin aiheeseen liittyvää. Siis nyt, kun persut tuli jo käsitellyksi.
Soininvaara kirjoitti: ”…Suomi on menossa nopeasti pilalle. Eriarvoisuus on kasvamassa ja ennen niin yhtenäinen kansa jakautumassa…”
Enkä muuta voi tehdä kuin ihmetellä. Olen oppinut tuntemaan Soininvaaran yhtenä älykkäimmistä, objektiivisimmista ja analyyttisimmista poliitikoista. Ja nyt tuntuu lapanen lähteneen kädestä, samoin kuin suurella osaa kommentoijista, jotka maalailevat piruja seinille nykymenosta ja taloudenpidosta.
Tuntuu, että elän jossain tuntemattomassa maassa, en Suomessa. Tässä muutama kuvaus minun Suomestani: Suomi on maailman tasaisimman tulojaon maa, Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita, Suomessa on maailman parhaita terveydenhuoltojärjestelmiä, opetus Suomessa on huippua, Suomi kepittää muut maat PISA tutkimuksissa kerta toisensa jälkeen, elintaso ei ole koskaan ollut yhtä korkealla kuin nyt, elämänlaatu vertailussa Suomi on maailman huippuja, joku lehti taisi valita Suomnen maailman parhaaksi paikaksi elää, jne…
Herätkää. Objektiivisesti meillä menee hyvin, tosi hyvin.
Toki meillä on ongelmiakin, mutta ne ovat aivan muita kuin tässä keskustelussa on maalailtu. Ongelmat ovat riittävän talouskasvun luomisessa, jotta voisimme jatkaa nykyisellä hyvinvointitasolla ja meillä olisi maksaa kasvavat eläke- ja terveysmenot.
Tärkeää olisi huomata, että monet asiat on tehty oikein ja Soinin&Väyrysen ehdottamat radikaalit muutokset aiheuttaisivat valtaisaa tuhoa. Taloutta pitää tasapainottaa, säästöjä jatkaa jne. mutta hyvin toimineista peruslinjoista pidettävä kiinni.
Suomi on hyvä maa, paljon on tehty hyvin ja Soini§Väyrysen ehdottomat muutokset olisivat tuhoisia.
Olen täysin samaa mieltä. Siksi olen vihreä enkä perussuomalainen. Mutta asiat ovat menossa huonoon suuntaan, Perussuomalaiset ovat painaneet hätänappia aivanoikeaa aikaan, mutta en voi mitenkään yhtyä heidän korjausheotuksiinsa.
Tässä nyt on vain se vika, että kun perussuomalaiset ja vihreät keskittyvät toistensa ampumiseen, voiton vievät ne joiden mieltästä eriarvoistuminen on ihan ok ja rikkaidenkuuluukin rikastua ja köyhien köyhtyä.
Tekisi perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa äänestäneenä nyt todella mieli äänestää Pekkaa ja nimenomaan henkilönä. Voi olla vain hieman vaarallista, sillä Pekan voittaessa vihreät taitavat alkaa toitottamaan miten tämä vaali oli sittenkin todellinen rasismin ja persujen vastainen jytky. Jo vaalivalvojaisissa joku epähuomiossa näin vihjaisi, ennenkuin osasi laskea 1+1.
Hieman epäilen, että tämänhetkinen vihreiden yllättävä järkiintulo (tilapäinen perussuomalaisten ihmisinä pitäminen) johtuu vain siitä, että nyt persuista on vihreille hyötyä. Jo heti kunnallisvaaleissa saamme varmaan jälleen nauttia miten olemme rasistinatseja, sillä tällöin on vihreille hyödyllistä leimata persut näin.
Todella kummallinen tilanne, jota en muista ikinä ennen olleen, erinomainen ehdokas on tiedossa, mutta hänen äänestäminen tuntuu mahdottomalta.
Marko Hamilo lienee oikeassa, että vain vastakohta saa toisen monessa näkyviin. Toisaalta epäilen, että Suomi on vielä konservatiivisuuteen taipuvainen maa. Suomessa voi hyvin ihmisten välinen luokittelu esimerkiksi mielenterveyden, älykkyyden, vankilakokemusen, uskontojen, homouden jne. perusteella.
Pekka Haavisto on uudisraivaajien joukossa vieläkin ja on niin kauan kuin homoja eivät kaikki tunnusta olevan edes olemassa. Tsemppiä Pekka Haavisto!
Jo ennen kuin olin lukenut tätä kommenttia, minulle tuli tästä Osmon tekstistä mieleen tämä sama Marxin toteamus uskonnosta, mutta toisesta näkökulmasta. Marxin tarkoituksenahan ei ollut sanoa, että uskonto on jonkinlainen huume, jolla valtaapitävät saavat kansan rauhalliseksi ja tottelevaiseksi. Hänen elinaikanaan oopiumi oli Euroopassa käsikauppalääke, jota käytettiin yleisesti särkylääkkeenä. Nykymaailmassa vastaava rinnastus olisi sanoa, että uskonto on kansan ibuprofeeni tai parasetamoli. Se lievittää tuskaa, kun maailma ja yhteiskunta kohtelee kaltoin. Ja niinpä uskontoa vastustetaan Marxin näkökulmasta parhaiten ei pilkkaamalla ja lällättämällä tyhmille uskovaisille vaan muuttamalla maailma politiikalla niin hyväksi paikaksi elää, ettei kukaan enää ylipäänsä koe edes halua paeta sitä uskonnollisiin kuvitelmiin.
Nykyään länsimaissa uskontokritiikin eri muodoista on kuitenkin valta-asemassa ja suosionsa huipulla nimenomaan pilkkaava ja lällättävä muoto Richard Dawkinseineen ja Christopher Hitchenseineen. Mikä ei johda yhtään mihinkään, paitsi korkeintaan asenteiden lukkiutumiseen entisestään.
Ja tässä on suora analogia niihin perussuomalaisiin. Myös heille lällättäjiä riittää, mutta vaatii oivallusta myöntää, että täytyyhän perussuomalaisten kannatukselle olla jokin nimettävissä oleva yhteiskunnallinen syy tai useita eri syitä. Ja tällöin vaihtoehtoiseksi, järkevämmäksi toimintatavaksi tarjoutuu perussuomalaisten kannatuksen vähentäminen näihin syihin politiikalla puuttumalla ja niitä parhaansa mukaan poistamalla.
Mihin kuuluu myös esimerkiksi se, että kysytään suoraan mainitun puolueen kannattajilta, miksi he sitä kannattavat. Ja se, että heille argumentoidaan ja pyritään heidän oman maailmantarkastelutapansa puitteissa osoittamaan, että heidän syynsä kannattaa perussuomalaisia voidaan samalla nähdä esim. syyksi äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella Pekka Haavistoa. Niin arkiajattelun vastaiselta kuin tämä voi joistakin aluksi tuntuakin.
Tämä oli Osmolta eräs tärkeimpiä kirjoituksia koko blogin tähänastisessa historiassa. Todella ilahduttavaa luettavaa.
Haaviston käynti Hakkaraisen sahalla oli kamppanian kohokohta. Tästä kannattaisi ottaa oppi ja Haaviston kannattaisi haastaa Olavi Mäenpää Turun maahanmuuton kustannuksista , Halla-aho tasa-arvosta, Sampo Terho pakko-ruotsista ja Soini Eusta. Todella halvalla saisi totaalisen media huomion Sauliin nähden.
Meillä on täällä salaliittocentrumissa semmoinen ongelma että tätä helvetinkonetta ei saa pois päältä, leppoista tässä nyt sitten! Tilattiin IT-asentaja perusteellisella tarjousprosessilla kokonaistoimituksena, että varmasti kaatuu, mutta se on ollut kesäkuusta saakka jumissa Mannerheimintien punaisessa aallossa. Pahuuden Kätyreillekin oikeus talvilomaan!
Mistä leikattavien ja liimattavien valmiiden blogikommenttien varastosta esimerkiksi tuo autoilu tuli tuohon taas kerran? Vihreiden presidenttiehdokas P. Haavisto omistaa sentään kolme autoa. Hatusta keksittyjen prosenttilukujen vastapainoksi voi todeta, että Tilastokeskuksen mukaan vain vähän yli 70 prosentilla Suomen kotitalouksista on edes yksi auto.
Esimerkiksi minä syön lihaa joka viikko ja joskus vähän liikaakin; minulla on B-ajokortti ja olen entinen Tekniikan Maailman kestotilaaja; lapsuuden rakkaan kotikatuni toisella puolella oli omakotitaloja ja toisella talousmetsää; en vastusta ydinvoimaa jos kohta en innokkaasti kannatakaan; ja niin edelleen.
Silti, jos aseella uhaten vaaditaan että pitää ilmoittautua jonkin yksittäisen Suomen puolueen kannattajaksi, se olisi kyllä minulla ollut viime aikoina vihreät. Ja jos nämä ihmeelliset vihreiden kannattajiin liimattavat stereotypiatarrat jatkavat toistuvaa tarrautumistaan minuun, niin saattaapa olla jatkossakin. Kuin uhalla.
Jeij, kävin rustamaassa numeron 2 äänestyslippuuni Turun pääkirjastossa!
Ajatuksiani:
1. Tässä vaiheessa kannattaa hakea näkemyseroja ja vastakkainasettelua Niinistöön nähden.
-Niinistön tummansininen väri saatava esiin ja tiputettava taiten ”työväen”-presidentti sun muut sumutukset alas.
-yltiösuvaitsevaisuus ja maailmanparannusmeininki kannattaa jättää lievästi sivurooliin, väyrysläiset ja soinilaiset odottavat vahvoja puheenvuoroja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta; suomalaisten heikkojen aseman parantaminen/turvaaminen nostettava esiin.
-EU-politiikasta kannattaa esittää tiukkoja puheenvuoroja ja tunnustaa epäkohtia.
-feminismiä ei tarvitse nostaa esille, sen teki Halonen; Haaviston kannattaa pysyä siitä hiiren hiljaa.
-maahanmuutosta jokin painava järkivihreä mielipide; ei karkoita vihervasemmistoa, mutta luo siltaa väyrysläisiin ja soinilaisiin.
Summa summarum. Viheravasemmiston kannatus on satavarma, joten verkot heitettävä muille vesille ja pakotettava Niinistö paljastamaan värinsä. Haavisto on persoonana miellyttävämpi kuin kilpakumppaninsa, sitä tuotava esiin, mutta ero ei kuroudu umpeen ilman haastoa. Ode voisi tarjota Strategista konsultointia.
Onkohan Haavisto omalta osaltaan tuomassa Vihreisiin enemmän maahanmuuttokriittistä ääntä? Kun yrittää hakea siitä porukasta nyt ääniä itselleen.
Vesa Kaitera:
”Näin Sauli Niinistön tukijana arvelen kuitenkin, että Haavistoon liittyvät kansalaisten enemmistön silmissä negatiiviset tekijät kuten opintojen kesken jättäminen, kirkosta eroaminen, homoseksuaalisuus ja sivarius ovat yhdessä hyvin raskas taakka kantaa.”
Mitä veikkaat, miten mainitsemasi ”kansalaisten enemmistö” reagoisi ehdokkaaseen, joka ei pitäisi mainitsemiasi seikkoja negatiivisenä tekijänä? Mikäli Saulilta kysyttäisiin, että pitääkö esim. presidentin kuulua kirkkoon ja tämä vastaisi että ei pidä, eikä asian edes pitäisi vaikuttaa, niin mikä merkitys tällä olisi ”kansalaisten enemmistön” äänestyskäyttäytymisen kannalta?
Tämä oli minusta sen verran mielenkiintoinen analyysi, että Pekka voisi kysyä mainituista tekijöistä ja niiden merkityksistä presidentin tehtävän hoitamisen kannalta ja painottaa ennen kaikkea sitä, pitäisikö niiden vaikuttaa?
Vesa, mitä veikkaisit Saulin vastaavan?
Vesa Kaitera:
“Näin Sauli Niinistön tukijana arvelen kuitenkin, että Haavistoon liittyvät kansalaisten enemmistön silmissä negatiiviset tekijät kuten opintojen kesken jättäminen, kirkosta eroaminen, homoseksuaalisuus ja sivarius ovat yhdessä hyvin raskas taakka kantaa.”
Paluu vuoteen 2000?
Tarja Halonen voitti silti Esko Ahon ja Sauli Niinistön.
Jos Saulin leirissä ei pystytä parempaan perusteluun ja ennen muuta oman ehdokkaan johonkin muuhun myönteiseen kyvykkyyteen perusteluissa, huonosti menee Kokoomukselle.
Negatiivisen kampanjoinnin levy on vain vähän paikallaan… Ei se noin onnistu, kun aihe on jo kaikkien tiedossa ja osin ehditty jo tottuakin.
Mielenkiintoista, kuinka maaseudulta omakotitalosta kotoisin olevana, ydinvoimaa jossain määrin kannattavana, autoilevana ja lihaa syövänä vihreiden jäsenenä tämä kuulostaa ihan vain silkalta provokaatiolta.
Itse heittäisin, että tällaista väkeä on ainakin 2/3 perussuomalaisia äänestäneistä.
Demonisoinnin lisäksi pitää aloittaa todellinen vuoropuhelu avoimella mielellä ja ymmärtää että ihmisillä on todellisia huolenaiheita, jotka on otettava huomioon.
Tommi Uschanov edellä kertoi juuri ne keskeiset syyt miksi vihreät eivät ole uskottava kaikkien kansalaisten mielissä. Ei korkean ja turhan elintason puolesta marssiva voi milloinkaan olla täysin uskottava vihreä ainakaan meikän mielestä.
@AM
eihän pressalla ole periaatteessa enää sanomista mihinkään muuhunkaan. Silti Niinistön vaikutusmahdollisuudet verkostonsa ja asiantuntemuksensa kautta ovat todelliset, Haavistolla kumpikin aspekti lähinnä teoreettinen.
SDP:n jutusta kannattaa ottaa paria asiaa opiksi:
1) Haaviston ei kannata värjätä tukkaansa hennalla Halosen tukan väriseksi, kuten Lipponen teki. Vaalitulos osoitti, että 12 vuotta hennaa on liikaa.
2) Vihreiden Panu Laturin ei kannata tehdä erouhkausta, kuten teki SDP:n Mikael Jungner. Demarit heräsivät ja jättivät äänestämättä Lipposta, jotta pääsivät eroon Jungnerista tai molemmista.
Soininvaara jättäytyi edellisen kerran politiikasta sen seurauksena, että mukaan tulivat entiset missit ja muut julkkikset julkisuustemppuineen.
Kamelin selän taisi katkaista Karpelan tulo harrikan kyydillä johonkin poliittiseen (en muista mikä) tilaisuuteen. Vai oliko sittenkin kyse siitä, että Odea hatutti kun itsellään oli vain vanha jopo?
(allegoria politiikanteon muuttumisesta nyky-Suomessa)
Nyt Osmo kuitenkin liputtaa täysillä tällaisen politiikanteon puolesta. Presidentin vaaleissa täysipäiseksi luullut ihmiset äänestävät tasa-arvosta ja suvaitsevaisuudesta.
Onko Soininvaara luopunut politiikanteon periaatteistaan, joita hän on toteuttanut vuosikymmenet?
Toinenkin kysymys: Millä voit perustella Haaviston ja Niinistön olevan koko Suomen presidentti?
Osmon kirjoituksista saa sen kuvan, kuin perussuomalaiset olisivat ”keksineet ja tuoneet esille eriarvoistumisen”. Soini on ehkä letkauttanut parhaat kiteytykset ja saanut tietynlaiset äänestäjät taakseen, mutta kyllä näistä asioita ovat vihreät ja vasemmistokin puhuneet ainakin 20 vuotta. Tämä samalla asialla olevien ihmisten toistensa ampuminen on hirveä kansantauti, jota tapahtuu kokoajan myös virkamieten kesken. Siksi on syntynyt persujen mentävä aukko, ja koska persut eivät ole potentiaalisia asioiden hoitajia hedelmät putoavat oikeiston käsiin. Toivon kuitenkin, että vihreät eivät täysin huku sosiaalipolitiikkaan vaan jaksaisivat tuoda entistä rohkeammin esille myös kasvihuoneilmiön, energiatehokkuuden, ympäristön laadun ja eläinten hyvinvoinnin tarvitsemat teot. Näistä teoista löytyvät UUDET HAMPAAT POLITIIKKAAN: uutta yrittäjyyttä, uusia innovaatioita, uutta taloutta, paikallisuutta, yhteisöllisyyttä, kansainvälisyyttä jne. Mutta aikaa on vähän.
Politiikan painopiste on siirtymässä oikealle, perinteinen vasemmisto kutistuu. Onko vaarana, että nykyisenlaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta luovutaan tilanteen niin salliessa? Kokoomuksen uusliberalistisiiven märkä päiväuni voi toteutua talouskriisin pitkittyessä ja poliittisen tasapainon horjahtaessa oikealle. Perussuomalaiset on ilmeisesti sosiaali- ja talouspolitiikassa aika vasemmistokeskustalainen. Minkälaista ajattelutapaa Sauli Niinistö edustaa, entä Pekka Haavisto?
Niinistön varallisuutta on muuten paheksuttu ja pidetty sitä huonona juttuna.
Hänhän on köyhä verrattuna Haavistoon.
Tämä johtuu ihan siitä, että Niinistön presidenttikamppanjaa ei lopetettu edellisten vaalien jälkeen vaan Kokoomus on rakentanut hänestä presidenttiä pitkään ja suunnitelmallisesti. Tähän istuu hyvin vastuullisten hallitustehtävien välttely ja eduskunnan puhemiehen kaltaiset tehtävät jotka näyttävät hyvältä CV:ssä mutta joissa ei käytännössä voi möhliä julkisuuskuvaansa.
Samoin Niinistön Kokoomusta arvostelevat lausunnot. Kuka uskoo että Kokoomus olisi sietänyt tälläisiä kommentteja keneltäkään muulta? Niinistöltä siedettiin (tai kentien jopa toivottiin) tälläisiä koska niiden tiedettiin parantavan hänen mahdollisuuksiaan seuraavissa presidentinvaaleissa.
Vihreät puolestaan ovat todennäköisesti Haaviston kansansuosiosta ihan yhtä ihmeissään kuin kaikki muutkin.
Presidentillä ei ole todellista valtaa mihinkään mutta Niinistö pystyy vaikuttamaan.
Kysymys: kumpi ehdokkaista pystyy palauttamaan Suomen USA-suhteet Halonen-Tuomioja edeltävään aikaan eli hyvälle tasolle muistaen että Haaviston kompetenssia epäillään USA:ssa yleisesti?
Ensin ajattelin, että en julkaisisi koko kommenttia vedoten blogin sääntöihin, että vastapuolen poliittiset mainokset julkaistakoot vastapuolen¨omilla sivuilla, mutta tämä on niin herkullinen, että päätin julkaista.
Mihin väite perustuu? Haavistolla on erityisesti Yhdysvaltain YK-edustustossa Sudanin operaation jälkeen todella hyvä maine, Niinistöstä ei kukaan ole kuullutkaan. Tuollaisen heiton tueksi pitäisi esittää edes jotain.
Älä vääristele. Kyse oli marssista nimenomaan persujen vaalivoittoa vastaan, aivan turha väittää mitään muuta.
Jos persut eivät olisi päässeet Eduskuntaan ollenkaan olisiko ko marssia järjestetty?
Aivan oikein, ei olisi.
Jurkkea P
Onko sinusta kiellettyä tai muuten väärin järjestää mielenosoituksia siitä, että politiikka on menossa väärään suuntaan?
En nyt suoranaisesti valehtelusta syytä, mutta en suostu uskomaan että Vihreät toimisivat jatkossakaan sillanrakentajina. Ko. näsäviisaiden kerho on liian rakastunut pikku piikkeihinsä.
Hyvä poliittinen kirjoitus, kokoomuslaiset rynnistivät heti selittelemään kantojaan täällä, kun tuntivat piston sydämessään. Itseäänhän yrittävät sillä lähinnä lääkitä. Persujen kunniaksi on tosiaan kaikesta huolimatta sanottava, että he ovat tuoneet äänen monille niille, jotka eivät ole sitä aiemmin kokeneet omaavansa.
On huomattava, että vaikka jatko-jytkyporukkaa nyt ryhmittyykin Haaviston taakse, ei kaikki kuulu siihen porukkaan. Neljäsosa Haaviston kannatuksesta tulee vihreiltä, toinen jatko-jytkyiltä, ja loppupuoliskossa on sitten sekalainen seurakunta meitä, joita puhuttelee inhimilliset arvot, suvaitsevaisia, niitä, jotka haluaisivat mielellään nähdä Suomen seksuaalisen tasavertaisuuden lipunkantajana, anti-oikeistolaisia, anti-konservatiiveja, anti-”kokoomuslaiset pyntänyt tädit” -porukkaa, ja tottakai ihmisiä, jotka vain pitävät Haavistoa parempana tehtävään ihan sen perusteella mitä hän on sanonut. Onpa joukossa niitäkin, joita inhottaa olla samalla puolella sen pienen huutosakin kanssa, joka Haavistoa haukkuu ja paheksuu nettifoorumeilla. Ja monta muuta ryhmää. Ja toki monet kuuluvat useampaan ryhmään.
Yhtenäistä rintamaa ei tuosta porukasta saa, eikä se ole mahdollistakaan, jos tavoitteena on puolen kansakunnan tuki. Tässä voisi Osmonkin mainitsemat tilastolliset mallit tarpeeseen. Äänestäjäkunnasta voisi hyvin mielipidetiedusteluilla luoda koko joukon tilastollisia luokittelumalleja, joilla tuohon kannattajakuntaan (ja äänestäjiin yleensä) saisi jotain rakennetta ja oikeita voimasuhteita. Näillä malleilla voisi sitten pelata, että minne kannattaa kampanjaa kohdistaa. Veikkaisin että Kokoomus on tällaisen jossain aikaa sitten teettänyt, kun ei ole ollut rahasta kiinni. Toki Haaviston nykyinen kampanja on hyvä; ei positiivisella signaalilla negatiivista vaikutusta tee. Mutta tuleeko ääniä tarpeeksi vai voisiko loppukampanjaa erityisesti suunnata johonkin kohderyhmiin, mistä saisi parhaimman vasteen?
Juge kirjoitti :”Niinistön varallisuutta on muuten paheksuttu ja pidetty sitä huonona juttuna.
Hänhän on köyhä verrattuna Haavistoon.”
Sauli Niinistöllä on sangen pitkä työura, ja kun monista hänen töistään on maksettu hyvää palkkaa, niin hän on nyt varsin vakavarainen. Pekka Haavisto taas kuittasi 1.7 mljoonaa euroa myydessään asuntonsa. Haavisto lienee tällä hetkellä Niinistöä varakkaampi.
Mikko Laaksonen kirjoitti :”Samoin Niinistön Kokoomusta arvostelevat lausunnot. Kuka uskoo että Kokoomus olisi sietänyt tälläisiä kommentteja keneltäkään muulta? Niinistöltä siedettiin (tai kentien jopa toivottiin) tälläisiä koska niiden tiedettiin parantavan hänen mahdollisuuksiaan seuraavissa presidentinvaaleissa.”
Minulla on tästä asiasta aivan sama käsitys. Lienee selvää, että Niinistö on ihan aidosti eri mieltä Kataisen kanssa siitä, kuinka euron kriisi olisi pitänyt hoitaa. Mutta tulevien presidentinvaalien vuoksi Katainen ja muu Kokoomuksn johto on yrittänyt sietää Niinistön kritiikiä provosoitumatta.
Ymmärtääkseni Vesa Kaiteran luvut ovat aivan pielessä, mutta Haavisto osti räjähdystilassa olevan suojellun rakennuksen, usean vuoden ajan remontoi sen suurin kustannuksin kuntoon ja möi. Onko sekin väärin? Tuona aikana asuntojen hinnat nousivat, mutta niin nousi senkin asunnon hinta, johon Haavisto muutti.
Eikös vuonna 2000 ollut korkein nousukausi menossa ja nyt ollaan allonpohjalla?
Nousukaudella sen ymmärtää, että haitari repeää, mutta tuloerojen pitäisi merkittävästi kaventua laman aikaan. Sen sijaan maksetaan ennätyspalkkioita ja -bonuksia, kun tehdään ennätystulosta jopa perusinfralla eli siis suoraan taviksen selkänahasta. Tästä tulonjaosta on tullut pysyvää ja syvenevää.
Tuolloin elettiin kuin pellossa, joten 2009-2012 ei ollut mitä jakaa ja mistä ns. karsia tai investoida. Kun meni hyvin niin meni pohjallakin vielä ihan välttävästi.
Se nyt vain tiedetään, etteivät rikkaat lamasta kärsi. Pitäisikö sitä heidän iloaan rajoittaa nousukaudella sen verran etteivät köyhätkään kärsisi?
Vaikka kaasun painamisen lopettaa, kone kiipeää vielä vähän – ihan huipulle asti. Sitten tullaankin alas ryminällä.
Nuo kaikki mainitsemasi asiat on rakennettu aikaisemmilla panostuksilla. Nyt otetaan velkaa, jolla ei edes rakenneta mitään pysyvää, ja pohjalla nähdään edessä vain suuri pudotus.
Varmaan on puhuttu joo ja lääkkeet ovat olleet niitä samoja vanhoja: muutosturvaa työssä jo oleville, lisää yleissitovuutta, minipalkkoja ylöspäin, enemmän rahaa toimeentulotukeen mutta jos sitä korotetaan, laitettava samalla 20x määrä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja lisää rahaa kaikkiin muihinkin sosetuuksiin, mutta erityisesti sellaisiin ettei saa tehdä mitään. Lisäksi lisää työntekijöitä valtion monopolifirmoihin nojailemaan harjanvarsiin ja siihen päälle lisätään tuloveroja ja muitakin veroja ja niin edelleen.
Eli kaikki toimenpiteitä, jotka vain pahentavat eriarvoisuutta viemällä toimintaa suuntaan, jossa työtä kannattaa teettää ja tehdä entistä vähemmän. Vasemmiston ohjelma on viritetty erityisesti vielä niin, että jäljelle jäävät vain huipputuottavat työpaikat eli sellaiset, joihin kelpaa aina vain entistä harvempi työiässä oleva.
Esimerkiksi kylmän tilastollisesti laskien noin 15% meille palkatuista työntekijöistä on ollut enemmän tai vähemmmän kelvottomia niihin töihin, joita he ovat tulleet tekemään. Sensijaan yksinekrtaisemmissa luudanvarsihommissa he olisivat varmasti pärjänneet.
Jos todellisuus on tämmöinen, mantra koulutusta, koulutusta, lisää veroja ja lisää sosiaalitukia ei vaan toimi, vaan aiheuttaa entistäkin enemmän eriarvoistumista, koska töitä ei ole heikkolahjaisille eikä kohta enää edes keskinkertaisuuksillekaan.
Perustuloavauksia en ole juuri muilta kuin vihreiltä kuullut.
Vasemmistolla kylläkin, muta ei vihreillä. Tämä juuri hiertää vihreiden ja erityisesti demarien välejä. Demarit haluavat rakentaa linnoituksen sisäpiirin hyväksi ja vihreät haluavat pulustaa muurfn toiselle puolelle joutuneita.
Milloinkahan Suomessa köyhät ovat viimeksi köyhtyneet? Ainakin täällä vaikuttaisi hyvinkin siltä, että verrattuna siihen mystiseen 20-30v sitten loppuneeseen hywään wanhaan aikaan, jolloin köyhätkään eivät olleet köyhiä, niin tämän päivän köyhällä on enemmän materiaa käytössään kuin silloin.
Jos suurempi osa kansasta on köyhempiä, niin ei muuta kuin korkeakoulujen ovet säppiin ja opiskelijat työelämään vaikka siwan kassoille tai suota kuokkimaan. Samaan syssyyn kielletään lailla avioerot, jolloin yksi suurimmista lapsiköyhyyttä aiheuttavista tekijöistä poistuu täydellisesti.
Tämmöisillä keinoilla suomalainen köyhyys on hyvin nopeastin puolitettavissa, koska oikeasti merkittävä osa tuloluokan alapäässä majailevasta porukasta sattuu olemaan opiskelijoita ja lapsiköyhyyden lisääntyminen taas johtuu perheiden hajoamisesta.
Taitaa tämmöiset lääkkeet vaan olla kitkerämpiä kuin itse tauti.
Syltty
Väitteeseen, että joidenkin mukaan köyhien kuuluukin köyhtyä ei sisälly väitettä, että köyhät olisivat köyhtyneet kuten väitteeseen Väyrynen olisi pitänyt valita presidentiksi ei sisälly väitettä, että Väyrynen olisi valittu presidentiksi.
Köyhien elintaso on jäänyt jälkeen yleisestä elintasosta ja tavallaan se merkitsee köyhtymistä. Tämä on vähän monimutkainen indeksiteoreettinen asia, johon pitäisi paneutua tarkemmin.
Köyhimpien huono kohtalo on ikävä asia, mutta aikamme merkittävin muutos on se, että vauraan keskiluokan laajeneminen on kääntynmässä keskiluokan supistumiseksi. Tässäkin USA on suunnan näyttäjä, mutta muuta markkinataloudet tulevat perässä.
Olen 56-vuotias valkoinen heteromies, joka asun Pohjanmaalla tuppukylässä. Kantapaikkani on Hoiskon Neste. Autoni ovat vähän viritettyjä vanhoja Ooppeleita, joista monessa on karvanopat ja ralliratti.
Olen tunnettu konservatiivisuudestani ja olen Stormfrontin ”supporting member”. Jotkut aseistani ovat luvallisia. En osaa sitoa kravattia. Harrastan voima- ja kamppailulajeja, sekä moottoriurheilua.
Äänestän Haavistoa, ja toivon kaikkien samanmielisten tekevän samoin.
Trendiperseet mukateemiset voivat puolestani äänestää Niinistöä.
Google Trends kertoo aika paljon aikajanalla ”Pekka Haavisto” -hakusanan suosiosta Suomessa.
Kun Sauli Niinistö mainitsi yhtenä vahvuutenaan Haavistoa pitemmän työkokemuksen, niin täsä olisi lista siitä, mitä kumpikin ehdokas on tehnyt ennen varsinaista poliittista uraansa :
Haavisto Pekka:
– pullakuski
– tiskaaja
– lehtiavustaja
– kesätoimittaja
– kolumnisti
– vaihtoehtolehtien kustantaja
Niinistö Sauli:
– juurikkaan harvennuksessa 12–16-vuotiaana
– metallitehtaalla levynleikkaajana ja nosturinkuljettajana
– myyjänä leluosastolla
– uittotöissä
– jakeluauton kuljettajana
– pikimiehenä rakennuksella
– satamassa satunnaistöissä
– varastomiehenä
– viemärityömaalla sekatöissä
– lihanjalostamon pakkaamossa
– panimossa apumiehenä
– Alkon myyjänä
– henkikirjoittajan viransijaisena
– kesänimismiehenä
– nimismiehenä
– notaarina
Kuten huomaatte, niin Niinistöllä on merkittävästi Haavistoa monipuolisempi ura raskaista ja osin likaisissakin fyysisistä töistä.
Kiitos tästä selityksestä. Toki en lainannut suoraan Marxia, vaan kirjoitin ”vasemmistolainen” koska muistin tämän. 🙂
Mutta jos maailman pahuudesta valittaminen on buranaa, niin toimiiko se eli sattuuko vähemmän? Uskonnossa on kuitenkin sellainen keskeinen käsite kuin armo. Eli se että vaikka ei pärjääkään maailmassa, vaikka on huono ja epäonnistunut, niin voi anoa armoa.
Jos se aikalaiskeskustelumme yksilön vastuun korostus ja kovat rangaistusvaatimukset, malliin elinkautinen kadulla sylkemisestä jotta oppivat olemaan kadulla, on uskonnon korvike, niin mikä on armon korvike? Puritaanisimmassakin lahkoissa syntinen, saatana, kurja, kun sitaattilinjalla ollaan (ja jotta ihan laiskuuttaan ei tarvitse itse selvittää mistä tuossakin on kysymys), voi kuitenkin edes pyytää anteeksi tiukumpienkin normien rikkomista, katua, saada synninpäästön, jne.
Haluan korostaa että seuraavaksi en puhu suoranaisesti perussuomalaisista. Kirjoitan sen varmuuden vuoksi isolla uudestaan, SEURAAVAKSI EN PUHU SUORANAISESTI PERUSSUOMALAISISTA.
Syy miksi en puhu on että minkä tahansa puolueen varsinainen kannattajakunta on aika pieni joukko. Puhun sen sijaan ihmisistä ja heidän huolistaan niin kuin ne näen.
Otetaan esimerkki: mielenterveysongelmat. Ne ovat ehkä isoin yksittäinen kansallinen ongelma, koskettavat suoraan satoja tuhansia ja välillisesti läheisten kautta miljoonia suomalaisia. Ja kansa on tästä vallan hyvistä syistä huolissaan. Niin ovat päättäjätkin. Huoli on suorastaan niin suuri että se on jo itsessään mielenterveysongelma.
Ja oikeastaan kenelläkään ole asiasta juuri mitään rakentavaa sanottavaa, tai minulta on mennyt jotain ohi. Eli on tilanne jossa on äänestäjä jolla on hätä ja huoli, ja poliitikko jolla ei ole tähän tarjota mitään apua. Jos poliitikko sanoo että tämä totta tosiaan on suuri ongelma, niin äänestäjälle tulee sellainen kuva että asialle tehdään jotain, ja kun mitään ei tapahdu niin poliitikonketku todetaan valehtelijaksi. Jos politiikko taas levittelee käsiään, niin poliitikonketku on väliinpitämätön eikä ymmärrä kansan huolta.
Kyökkisosiologian approbaturin tuomalla varmuudella väitän että masokistisen talouspoliiitkan suosio on samaa juurta. Jotenkin niin että kun joku lupaa pelkkää kurjuutta välttämättömyytenä, niin hän on ainakin rehellinen.
En tiedä mitä mielenterveysongelmille pitäisi tehdä, enkä mitä siitä pitäisi sanoa. Mutta ehkä Haaviston Hymyilevä Apollo moraali on parasta mitä voi sanoa. Moraalista on muuten jostain syystä tullut piiskaamisen sukuinen sana, ryöstetään se takaisin.
Ööh, ja tää kertoo mitä? Kärsimätön Sauli viihtyy sorvin ääressä korkeintaan kuun kierron verran? Ja mitä tulee työuran pituuteen, niin on kai oletettavaa että Saulilla on Pekkaa enemmän työtunteja takanaan, koska hän on ollut ikänsä puolesta pidempään työelämässä mukana.
Osmo Soininvaara, kerro edes yksi syy, miksi maalaisten kannattaisi äänestää Haavistoa ?
Selitä musta valkoiseksi, maaseutu on vihreiden mielestä ympäristörikos, Soininvaaran omia sanoja lainatakseni.
Ei kai se millään muotoa kiellettyä ole, mutta sen verran hyvin muistissa, samoin kuin se vaaleja edeltänyt ja seurannut facebook-p*skamyrsky että vähän voi olla vaikeuksia vakuuttaa ainakaan kaikkia PS:n kannattajia vihreiden hyväntahtoisesta suvaitsevaisuudesta. Suomessa ei käsittääkseni ihan kovin usein ole ollut tapana järjestää mielenosoituksia jotain poliittista puoluetta (ts. sen eduskuntavaalimenestystä) vastaan.
Tämä nyt ei liity presidentinvaaleihin oikein millään tavalla, mutta minua jäi kiinnostamaan se väite, jonka mukaan Suomessa on piirejä, joiden mielestä köyhien pitäisi köyhtyä.
Sen olen kyllä huomannut, että Suomessa on piirejä, joiden mukaan juuri heidän itsensä pitäisi vaurastua, ja mieluummin enemmän kuin muiden. Tämä kattaa täysin epätieteellisen nyrkkituntuman mukaan enemmät puolet populaatiosta.
Ja sekin on aika ilmiselvää, että porukassa on huomattava määrä niitä, joiden mukaan köyhemmille annettavia roposia ei pidä maksaa ainakaan heidän maksamiaan veroja suurentamalla tai heidän saamiaan etuuksia kaventamalla. Variaatioita on sitten siinä, että joko tulonsiirtoja pitää tehdä muiden tuloista tai ei lainkaan. Politiikka pyörii näiden variaatioiden ympärillä.
Sitä en kuitenkaan itse ole huomannut, että suomalaisessa politiikassa olisi merkittävää määrää ihmisiä, joiden mukaan köyhien kuuluukin köyhtyä. Jos näin on, niin toive on outo sekä inhimillisesti että rationaalisesti. Olisi kuitenkin mukava saada tästä vähän esimerkkejä.
Yleensä kai tulonjakokeskustelu käydään siinä välissä, paljonko paremmin toimeentulevilta siirretään rahaa huonommin toimeentuleville. Oikeiston mielestä vähemmän kuin vasemmiston mielestä. Mutta olemmeko päässeet jo sille asteelle, jossa oikeisto keskittyy köyhien ja vasemmisto rikkaiden köyhdyttämiseen?
Kommenttini HS:n Unto Hämäläisen perässähiihtäjän blogiin:
Kari Peitsamo kirjoittaa: ”Useassa kommentissa on viitattu Haaviston hyviin puhujanlahjoihin, ja siinä hän totta vieköön päihittää vastaehdokkaansa. Niinistö ei tule menestymään ulkopolitiikan johtajana huteron ilmaisunsa takia. Hän on kansainvälisen politiikan hiihtokilpailuissa kömpelö kuin lapsi, joka on juuri saanut ensimmäiset suksensa”.
Iltalehdessä on videolinkit Haaviston ja Niinistön puheisiin demareille. Niinistön puhe on asiasisällöltään ja esitystavaltaan kuin ensimmäistä kertaa kunnanvaltuustoon pyrkivän puhe. Lisäksi hän hieroo puheensa aikana kädellään useita kertoja nenäänsä. Haavisto puhuu kuin Obama, presidentille kuuluvista kansainvälisistä ja arvojohtamiseen liittyvistä asioista.
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012012615128505_pd.shtml
Keskustelin suuren firman johtoportaassa toimineen henkilön kanssa. Tämä huippukoulutettu USA:ssakin luennoinut alansa erityisasiantuntija sanoi minulle, että valtion maksamat sosiaaliset tulonsiirrot tulisi lopettaa. Köyhäinapu kuului hänen mielestään kirkolle ja vapaaehtoisjärjestöille. Oli erikoista kuulla tuollaista tekstiä muutoin älykkäältä ja miellyttävältä tiedemieheltä. Mies oli vankasti kokoomuslainen ja ymmärsi myös luontoarvojen päälle, Ode on todennäköisesti lukenut miehen kirjallista tuotantoa.
Uskon, että Suomessa ja yleensä länsimaissa on viriämässä kasvavaa kiinnostusta yhteiskuntamallin muuttamiseksi amerikkalaisempaan suuntaan. Voi olla, että sosiaalidemokraattinen yhteiskuntakokeilumme on vain hämärä kangastus 40 vuoden päästä suuressa osassa läntistä maailmaa.
Talouskriisi saattaa avata ikkunan friedmanilaisille suppeampaa valtiota ajaville voimille, priorisointia joudutaan tekemään Suomessakin. Perussuomalaisille ja vihervasemmistolaisille voi tulla nokkapokkaa; siirretäänkö varoja globaalista altruismista turvaamaan kotimaamme köyhien asemaa? – Kaikille ei riitä resursseja taloutemme kurjistuessa.
wikileaksin jenkkiarviot kertovat että Haavistoa ei oikein osattu arvostaa nimenomaan tuossa YK-operaatiossa johon viittasit.
Jossakin haastattelussa Haavisto muuten totesi rempanneensa ja myyneensä verotta voitolla jo viisi asuntoa. Ihan hyvä että jaksaa yrittää, en minä sitä sano, mutta samaan aikaan Niinistön varallisuudesta yritetään tehdä vikaa.
Katselin Haaviston ja Niinistön ensimmäisen yhteisen TV-tentin tällä toisella kierroksella. Päälimmäiseksi ajatukseksi minulle tuosta tentistä jäi, että siinä kaksi asioista varsin hyvin perillä olevaa herrasmiestä otti kohteliaasti yhteen. Substanssipuolella mittelö päättyi mielestäni aivan tasan. Mutta esiintymispuolella Haavisto vei niukahkon voiton. Hän on yksinkertaisesti Niinistöä juohevampi puhuja ja esiintymistyyliltään luontevampi. Niinistö oli kenties hieman presidentillisempi. Jos tämä olisi ollut nyrkkeilyottelun erä, niin olisin tuominnut sen 10 – 10, mutta voittajaksi Haaviston.
Taktisesti Haavisto siis voitti, mutta strategisesti tämä oli hänelle kipeä tappio, koska Haavisto olisi välttämättä tarvinnut SUUREN voiton. Nyt tuli voitto kielen mitalla.
On huomattava, että tällä hetkellä ennakkoon äänestäneitä on jo liki 600000, joista Niinistö lienee saanut noin 180000 ääntä enemmän kuin Haavisto. Haaviston viimeinen aito mahdollisuus kaventaa ratkaisevasti peliä ja saada myönteinen kierre jatkumaan on tyrmätä Niinistö täydellisesti perjantain MTV:n tentissä. En oikein usko moiseen, sillä niin hyvä ja varmaotteinen Niinistö tänä iltana oli.
Tämän kopsasin toissijaisesta lähteestä, joten en ole varma todenperäisyydestä, ehkä peräisin paperilehdestä.
Mielipidetiedustelun mukaan Niinistön kannatus on 65% ja Haaviston 35%.
IS 26.1.2012.
Puolue Niinistö Haavisto
KOK 93 % 7 %
PS 68 % 32 %
KESK 83 % 17 %
SDP 54 % 46 %
VAS 15 % 85 %
VIHR 13 % 87 %
KD 92 % 8 %
RKP 85 % 15 %
Muut 70 % 30 %
Siinä sitä on ihmettelemistä, eniten ihmetyttää demareiden niinistöläisyys ja toisaalta yllättävän suuri Haaviston kannatus persuja äänestäneissä. Joka kolmas Homma-foorumilla gallupiin osallistunut on Haaviston takana, mikä ei ole lainkaan yllättävää ottaen huomioon monien hommalaisten pyrkimys ymmärtää asioita laaja-alaisesti.
Tuntuu pitkän ajan seuraamisen perusteella ihan siltä, että Syltty elää jossain vaihtoehtotodellisuudessa, jossa musta on valkoista ja valkoinen mustaa; ja _ehdottomasti_ kapitalismi on kommunismia ja kommunismi kapitalismia. Tietysti järkevintähän on jättää Syltty huomiotta, mutta näin haukotuksien välissä jaksan juuri ja juuri vähän kommentoida.
> Milloinkahan Suomessa köyhät ovat viimeksi köyhtyneet? Ainakin täällä vaikuttaisi hyvinkin siltä, että verrattuna siihen mystiseen 20-30v sitten loppuneeseen hywään wanhaan aikaan, jolloin köyhätkään eivät olleet köyhiä, niin tämän päivän köyhällä on enemmän materiaa käytössään kuin silloin.
Minkälaista materiaa? Ja miten tärkeä köyhyyden mittari joku känny, kannettava, halvat kertakäyttövaatteet yms. on? Minusta köyhien (asunto)velka on kasvanut huimasti. Auton omistaminen on prosentuaalisesti vähentynyt. Perusterveydenhuolto on rapistunut (hammaslääkäriajan saaminen on työn ja tuskan takana, ihmisiä ei tahdota kuljettaa ambulanssilla sairaalaan…).
Mutta ei tämä mitään. Jätä nillittäminen ja tee tutkimusta asiasta! Tai etsi netistä tutkimuksia! Katsotaan sitten, mitä olet saanut aikaan. Vertaillaan käsityksiä luovassa hengessä, eiks joo!
> Jos suurempi osa kansasta on köyhempiä, niin ei muuta kuin korkeakoulujen ovet säppiin ja opiskelijat työelämään vaikka siwan kassoille tai suota kuokkimaan.
Pssttt! Tätä on kokeiltu ihan aseellisen militian kanssa. Sanooko punakhmerit mitään? Tätä on yleisesti pidetty barbariana.
> Samaan syssyyn kielletään lailla avioerot, jolloin yksi suurimmista lapsiköyhyyttä aiheuttavista tekijöistä poistuu täydellisesti.
Avioerojen saamista on kiristetty äärimmilleen ja abortit kielletty. Ihannemaasi nimi on Romania.
> Tämmöisillä keinoilla suomalainen köyhyys on hyvin nopeastin puolitettavissa, koska oikeasti merkittävä osa tuloluokan alapäässä majailevasta porukasta sattuu olemaan opiskelijoita ja lapsiköyhyyden lisääntyminen taas johtuu perheiden hajoamisesta.
Olen sanaton…
> Taitaa tämmöiset lääkkeet vaan olla kitkerämpiä kuin itse tauti.
Älä muuta san!
Tutkimusten mukaan persujen kannatus on erityisen korkeaa duunarimiesten keskuudessa. Heille voi olla suuri kynnys äänestää kokoomuslaista ehdokasta. Veikkaan, että moni demari- ja persukannattaja on vielä kahden vaiheella, kumpi noista ehdokkaista on pienempi paha.
Ei ole ollenkaan väärää vaan nimenomaan oikein. Mutta sitten on turha tulla vuoden päästä ko manööveristä tulla esittämään että yhteisellä asialla ollaan, äänestäkää meidän tyyppiä jookosta.
Nyt pitäisi kyllä jonkun kaivaa Pekan Ballsit esiin, muuten me nähdään Valtakunnansovittelija presidenttinä vasta vuonna 2018. Pekka on esiintyjänä ja asiaosaajana selkeästi kilpakumppaniaan etevämpi, mutta se haastaminen!!!1!!!!
Eilisessä tv-tentissä astelma oli kääntynyt päälaelleen, kun Niinistö tuli päälle kuin yleinen syyttäjä. Vaikka Pekka saikin torjuttua hyökkäykset (ihmisoikeuksien vieminen oppimestarin tavoin ja pakotteet Irania vastaan Jenkkien aloitteesta), niin en tiedä kumpi jäi lopulta katsojan mieliin: se aktiviinen tyypi vai se altavastaaja. Torjuntavoitto ei riitä, Sauli pitää saada ajettua nurkkaan.
Ilmeisesti tässä on se ”ongelma”, että Pekka on vaan niin pirun mukava, että vastustajan saattaminen kiipeliin kiperillä argumenteilla tuntuu miehestä ahdistavalta. Nyt on kuitenkin viimeiset hetket nousta sieltä omalta mukavuusalueelta ja laittaa vähän cojonesia kehiin. Jos se haastaminen on hankalaa, niin sitten vastahyökkäyksiä, mihin esimerkiksi eilen olisi ollut oiva mahdollisuus.
Kääpäeläin kirjoitti :”Siinä sitä on ihmettelemistä, eniten ihmetyttää demareiden niinistöläisyys ja toisaalta yllättävän suuri Haaviston kannatus persuja äänestäneissä.”
SDP:n ja Kokoomuksen aseveliakseli on vanha perua. Meillä kokoomuslaisilla on monien demarien kanssa paljonkin yhteistä. Muista, että kun vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kokoomuslaisena katsoin vaalikonesta, ketkä ehdokkaista sopisivat vastausteni kanssa suhteessa parhaiten äänestetäväksi, niin viiden kärkinimen listalla oli yksi kookoomuslainen ja neljä demaria.
Demareilla on hyvin muistissa Paavo Lipposen kaksi hallitusta, joissa Sauli Niinistö oli hyvänä aisaparina Lipposelle. Osittain tästäkin syystä kynnys äänestää Niinistöä on demareiden ruohojuuritasolla smatala. SDP:n kansanedustajista uskon enemmistön äänestävän Haavistoa, mutten kovin suurella enemmistöllä.
Perussuomalaiset on moraalikonservatiinen, mutta monissa varsin vasemmistolainen puolue. Moraalikonsevatiivit äänestävät valtaosaltaan Niinistöä, mutta PS:n vasemmistosiivessä sen paremmin Niinistöä kuin Kokoomustakaan ei haluta tukea. Niinistöä painaa PS:n kannattajien silmissä myös se, että hän oli Paavo Lipposen kanssa viemässä Suomea euroalueelle. Tosin Haavistokin liputtaa selvästi EU:n ja euron puolesta.
Tasan?
Haaviston hyvät tiedot ja operatiivinen ymmärrys ulkopolitiikasta tulivat selkeästi ilmi hänen puheenvuoroissaan. Niinistö tyytyi suurimmaksi osaksi jeesmieheilemään Haaviston esittämiä linjauksia, ja sen lisäksi mokasi sen ainoan asian, jossa uskaltautui selvästi haastamaan (menettelytapa Iranin ydinasetilanteessa).
Pikemminkin sanoisin, että asiapuolella Haavisto voitti kirkkaasti, ja esiintymisen osalta puntit menivät, jos ei täysin, niin ainakin enemmän tasan. Haaviston rauhallinen, provosoimaton, selkokielinen ja äärimmäisen asiakeskeinen tyyli vetosi itseeni enemmän, mutta uskon olevan heitäkin, joita Niinistön autoritäärinen ärähtely ja oppimestarointi puhuttelee.
Kansainvälisessä poliittiikassa tuollainen komentelu ei kuitenkaan kanna, jos henkilön substanssiosaaminen ja diplomaattinen ymmärrys ovat heikolla tasolla. Pienen maan presidentillä ei ole kansainvälisesti samanlaista auktoriteettiasemaa kuin Niinistöllä on suhteessa äänestäjiinsä.
Tai sitten Pekka on niin analyyttinen, että pitää mahtailua ja hyökkäilyä merkkinä häviöllä olemisesta, eikä siksi halua itse sortua sellaiseen. Voi myös olla, että hän on rauhanneuvottelijan tehtävissä käytännössä todennut hillityn linjan purevan loppujen lopuksi parhaiten.
Äänestäjistä silti varmaan valtaosa lienee ainakin jossain määrin ohjailtavissa tuolla ei-analyyttisella, alkukantaisemmalla viestinnän tasolla. Ts. henkilöä, joka osoittaa käytöksellään olevansa alfauros, kuunnellaan ja pidetään johtajana, vaikka hän substanssin osalta puhuisi ympäripyöreitä höpöhöpöjuttuja.
Jännäksi menee!
En muista, että oikeiston piiristä olisi esitetty köyhien köyhdyttämistä, mutta vasemmalta kylläkin ollaan oltu sitä mieltä, että joidenkin hyvinvoinnin tuhoaminen (vaikka se ei toisi yhtään absoluuttista hyvinvointia muille) voi olla hyvä juttu: laskeehan se tuloeroja. Tällainen kuulostaa absurdilta, mutta olen sellaista tämänkin palstan kommenteissa lukenut.
Minusta kansakunnan hyvinvointia ei pitäisikään mitata keskitulojen ja tulonjaon tasaisuuden yhdistelmänä vaan köyhimmän kansanosan absoluuttisella vauraudella (min-max-periaate).
Viimeistään nyt Haaviston pitäisi luopua siitä vihreiden helmasynnistä että me nyt satutaan olemaan tätä mieltä. Liian monta kertaa vihreiden vastaus on alkanut:
– Vihreät on ottaneet kannan, jonka mukaan…
– Mun mielestä tässä nyt pitäisi…
– En itse lähtisi….
Se on toiminut huonosti muissakin vaalitenteissä, mutta aivan erityisen huonosti tämä retoriikka toimii vallitentissä, jossa etsitään presidentillistä ehdokasta. Presidenttiehdokas sanokoon kantansa suoraan ja pehmentelemättä. Asiayhteydestä kyllä käy ilmi, että kysymys on hänen kannastaan.
Saara:
”Tai sitten Pekka on niin analyyttinen, että pitää mahtailua ja hyökkäilyä merkkinä häviöllä olemisesta, eikä siksi halua itse sortua sellaiseen. Voi myös olla, että hän on rauhanneuvottelijan tehtävissä käytännössä todennut hillityn linjan purevan loppujen lopuksi parhaiten.”
En kannata myöskään minkäännäköistä mahtailua tai hyökkäilyä. Olen kirjoittanut haastamisesta ja siitä, että Pekalla tulisi löytyä rohkeutta Saulin haastamiseen. Koska muuten mielikuvaksi jää, kuten nyt on ilmeisesti käynyt, että keskustelu meni ja menee jotenkin ”tasan”.
Ja täytyy muistaa, että nyt on käynnissä presidenttipeli, ei rauhanneuvottelut. Vaikka näissä on varmasti yhtäläisyyksiä, niin myös eroavaisuuksia löytyy ainakin sen verran, että ei välttämättä kannata heittäytyä rauhanneuvottelutaitojen varaan.
jep, nykyinen presidenttimme käytti jopa sellaista termiä kuin yhteinen kassa kauhistellessaan yritysjohtajien suuria palkkioita. Se oli hänen mielestään pois yhteisestä kassasta. Vaikka tietysti kaiken järjen mukaan sieltä tuli aivan helkkaristi juuri siihen yhteiseen kassaan kun suurin osa menee veroina yhteiskunnalle yhteisen kassan ulkopuolisista varoista.
Rikastuminen on jokaisen velvollisuus. Vain rikastumalla tämä kansakunta pärjää, ei tulojen tasaaminen voi olla tavoite. Haavistokin on tajunnut tämän hyvin ja touteuttanutkin hienosti, hatunnoston arvoinen juttu päätyä miljonääriksi yksinkertaisella kaavalla.
Useiden tutkimusten perusteella kuitenkin ihmisten tyytyväisyys elämäänsä määräytyy enemmän suhteellisen kuin absoluuttisen vaurauden perusteella. Nykyajan köyhyydessä on enemmän kyse sosiaalisesta häpeästä ja eristäytymisestä kuin perustarpeiden tyydyttämättä jäämisestä. Ihminen on kuitenkin, toisin kuin yksinkertaiset taloustieteelliset mallit olettavat, sosiaalinen eläin ja tämä seikka pitää huomioida myös poliittisessa päätöksenteossa. Ode on kirjoittanut enemmänkin aiheesta.
Jurkka P:
Yritysjohtajista puhuttaessa olisi muuten hyvä erottaa valtionyhtiöiden johtajat (joiden palkkiot tavallaan ovat pois yhteisestä kassasta) ja yksityisten yritysten johtajat. Yksityisten yritysten johtajien palkkiot ovat selkeästi vain ja ainoastaan niiden yritysten omistajien asia. Jos tekevät tolkuttomia palkkiojärjestelyjä, eivät menesty.
Yksityisen osakeyhtiön hallituksden on ajettava omistajien etua. Jos omistajien etu yksityisessä yrityksessä on maksaa toimitusjohtajalle miljoonia, miksi se ei olisi sitä valtion yhtiöissä?
Hieno uudissana!
Niin, voihan se ollakin.
Minä kiinnitin huomiota lähinnä siihen, että johdon palkkiot ovat omistajien asia, eli valtionyhtiöissä kansan, joita poliitikot edustavat.
Ehkä ajatuksena onkin, että kansalainen katsoo ettei tuo ole hänen etunsa mukaista? Eli ehkä vapaaehtoisesti yksityisiin firmoihin sijoittavien käsitykset kannustinjärjestelmien toimivuudesta/tarpeellisuudesta sekä johdon roolista yritysten menestykseen eroavat keskivertokansalaisen näkemyksestä?
Lisäksi negatiiviset yhteiskunnalliset ulkoisvaikutukset ei jakaudu samallalailla molemmissa tapauksissa, ts. käsitys ”omistajan edusta” eroaa.
Niin, suhteellisella köyhyydelläkin on merkitystä ja luulenkin, että köyhimmän kansanosan absoluuttinen vauraus on korkeaa siellä, missä on suhteellisen tasainen tulonjako. Eli käytännössä pelkästään absoluuttista mittaria maksimoimalla saavutetaan hyvä tulos suhteellisessakin mittarissa (mutta ei toisin päin, esimerkkinä nyt vaikka Neuvostoliitto).
Absoluuttisessa mittarissa on vaan se hyvä puoli, että se estää perverssit tilanteet, joissa kannattaa aktiivisesti tuhota hyvinvointia (tästähän oli keskustelua taannoin mm. kaupunginosien viihtyvyyden osalta ja siellä mm. joku kannatti hyvinvoinnin tuhoamista).
Siksi koska valtionyhtiöt tyypillisesti ovat joko monopoliyhtiöitä tai sitten faktisesti monopoliyhtiöitä eivätkä toimi samalla tavalla kilpaillulla markkinalla kuin vaikkapa Nokia tai Metso tai Fiskars. VR voi toimia lähes kuinka huonosti vain, kuten se totta vieköön tekeekin.
Ote omasta aiemmasta kirjoituksestani :” :”Substanssipuolella mittelö päättyi mielestäni aivan tasan.”
Saara kommentoi tätä :”Tasan?
Haaviston hyvät tiedot ja operatiivinen ymmärrys ulkopolitiikasta tulivat selkeästi ilmi hänen puheenvuoroissaan. Niinistö tyytyi suurimmaksi osaksi jeesmieheilemään Haaviston esittämiä linjauksia, ja sen lisäksi mokasi sen ainoan asian, jossa uskaltautui selvästi haastamaan (menettelytapa Iranin ydinasetilanteessa).”
Minulle jäi kuitenkin tästä keskustelusta aika lailla toinen käsitys. Mitä tulee Iranin ydinasetilanteeseen, niin siinä Haavisto oli itse asiassa oikeassa, mutta Niinistö kuitenkin voitti esittämisessä selvästi tuon osion. Tämä osavoitto auttoi häntä pääsemään peliin mukaan, sillä ohjelman alkupuoella Niinistö oli kaivanut itselleen syvät lähtökuopat liian juristiristisella otteellaan.
Saara :”Pikemminkin sanoisin, että asiapuolella Haavisto voitti kirkkaasti, ja esiintymisen osalta puntit menivät, jos ei täysin, niin ainakin enemmän tasan. Haaviston rauhallinen, provosoimaton, selkokielinen ja äärimmäisen asiakeskeinen tyyli vetosi itseeni enemmän, mutta uskon olevan heitäkin, joita Niinistön autoritäärinen ärähtely ja oppimestarointi puhuttelee.”
Mitä esiintymiseen tulee, niin Haavisto ei nyt ollut aivan parhaimmillaan, ja osasyy siihen oli Niinistön selvästi aiempia TV-tenttejä aggressivisempi asenne. Hän sotiki tahallaan Haaviston rytmiä, mikä on yksi tapa pärjätä väittelyssä. Täytyy muistaa, että nyt puhuttiin paljon ulko- ja turvalisusupolitiiaksta, missä Haavistolla piti olla etulyöntiasema. Tentti tapahtui myös YLE:ssä, joka on melko selvästi liputtanut Haaviston puolesta. Niinistö oli siis kahdessa merkityksessä vieraskentällä. Siihen nähden hän menestyi astetta paremmin kuin odotin.
Minulle jäi kokonaisuutena sellainen käsitys, että Haavisto pyrki esiintymään jokseenkin samalla tavalla kuin ensimmäistä kierrosta edeltäneissä TV-tenteissä, joissa hän säännönmukaisesti oli parempi, jokus selvästikin parempi, kuin Niinistö. Mutta nyt Niinistö olikin yllättävän aktiivinen, ja Haaviston pasmat sekosivat pariin otteeseen. Ei riitä, että tekee oman hyvän suorituksen, vaan kilpailijakin on otettava huomioon.
Saara :”Kansainvälisessä poliittiikassa tuollainen komentelu ei kuitenkaan kanna, jos henkilön substanssiosaaminen ja diplomaattinen ymmärrys ovat heikolla tasolla. Pienen maan presidentillä ei ole kansainvälisesti samanlaista auktoriteettiasemaa kuin Niinistöllä on suhteessa äänestäjiinsä.”
Älä nyt viitsi olla lapsellinen. Tottakai Niinistö suhtautuu kilpailevaan ehdokkaaseen toisella tavalla kuin vaikkapa Venäjän pääministeriin. Jos Niinistö olisi todellakin kuvailemasi epädiplomaattinen ärhentelijä, niin tuskinpa häntä olisi aikoinaan valittu EDU:n puheenjohtajaksi neljäksi vuodeksi. Sitten hänet nimitettiin EPP:n kunniapuheenjohtajsksikin. Ainakin oikeistokeskustalaisssa puolueissa Niinistöä arvostetaan kovastikin, vasemmalla arvostus voi olla kortilla.
Sitä, etteikö Niinistö olisi ainakin Kokoomuksen johtamisessa samoin kuin valtiovarainministerinä ajoittain sortunut management-by-perkele otteisiiin, en kiistä. Mutta eipä tuo nykyinen presidenttimmekään ole aivan pudas pulmunen täsä suhteessa.
Seuraavaksi vuorosaon MTV:n tentti, missä Niinistö on tavallaan kotikentällään, sillä MTV on ainakin vaalikampanjan aiemmissa vaiheissa silittänyt Niinistöä myötäkarvaan. Haaviston mahdolisuudet voittaa vaalit ovat pienentyneet liki miniatyyikokoon. Nyt hän tarvitsisi oikeastaan ihmeen. Täytyy muistaa, että MTV:n tentin jälkeen seuraava tentti on vasta ennakkoäänestyksen päätyttyä, ja siihen mennessä Niiinistöllä aattaa olla jo hyvin merkittävä etumatka (300000 – 400000 ääntä) annetuissa äänissä.
Tämä on tietesti totta, mutta pelkästään suppea näkökulma. Laajemmin ajateltuna palkkiot, jotka ovat tavallisen kansalaisen perspektiivistä tähtitieteelliset, aiheuttavat epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen tunnetta, ja heikentävät yhteiskunnallista yhtenäisyyttä ja vakautta. Valtiolla on paljon muitakin funktioita kuin osakeyhtiöillä ja siksi vertailusi ei ole oikein mielekäs.
Vesa Kaitera,
Varmasti Niinistö käyttäytyy tenteissä ja mm. eduskunnassa eri tavalla kuin käyttäytyisi presidenttinä, mutta asian toinen puoli on siinä, että jokainen kuitenkin toimii kykyjensä ja persoonallisuutensa asettamissa rajoissa. Niinistö pystyy varmasti halutessaan olemaan mokailematta pahasti, mutta Pekka Haaviston veroiseen diplomaattiseen taituruuteen en usko hänen yltävän, vaikka haluaisi.
Muilta osin emme varmaankaan olleet kovin eri mieltä. Itse en ole vielä lyönyt lukkoon kantaani siitä, kuinka paljon tuo Niinistö-tyyppinen esiintyminen tosiasiassa vetoaa katsojiin. Omissa tuttavissani on paljon sellaisia, joilta se nostaa karvat pystyyn ja aiheuttaa vastareaktion, mutta en osaa arvioida kuinka laajaan äänestäjäjoukkoon ilmiön voi yleistää.
Usein taitavat olla turhan suuria molemmissa tapauksissa. Syy: esittelijä, saaja ja etuuksista päättävät ovat usein lähellä toisiaan, ja omistajat taas hieman etäämpänä.
Ymmärtääkseni optio-ohjelmien tarkoituksena on kannustaa johtajia riskinottoon. Valtio-omisteisissa firmoissa ei ole samalla lailla tarkoituksenmukaista kannustaa ottamaan riskejä kuin yksityisissä yrityksissä.
Olenkohan nähnyt jonkun toisen TV-väittelyn, kun minusta siinä Niinistö ei todellakaan pärjännyt hyvin Haavistolle, vaan harrasti edelleen ensimmäisellä kierroksella tutuksi tullutta mitäänsanomatonta asioiden pyörittelyä ja kiertelyä?
Tosin nyt sentään oli Niinistöltä saatu näköjään irti se, että Niinistö ei tunnustaisi Palestiinaa – ja hänestä ilmeisesti Palestiinalaisten pitäisi neuvotella vaikka loputtomiin hitaasti loputkin maat laittomasti siirtokunnillaan valtaavan Israelin kanssa. Ja ilmeisesti ilman mitään länsimaiden tukea, kuten pakoteuhkausta Israelia kohtaan, jos se ei lopeta siirtokuntien laajentamiseen. Tuohon on oikeastaan vaan hieman kohteliaampi tapa sanoa, ettei Niinistöä juuri kiinnosta, vaikka Palestiinalaiset kokisivat hitaan, mutta varman etnisen puhdistuksen. Haavisto sentään sanoi edes aavistuksen verran palestiinalaismyönteisemmän kannan, vaikka oli hänkin turhan varovainen asiassa.
Tuo Niinistön pohjimmiltaan näissä voimasuhteissa Israel-myönteinen ja Palestiina-kielteinen kanta taisi kuitenkin olla minulle se ratkaiseva peruste hylätä Niinistön äänestäminen. Aivan niin kuin Soinin kohdalla vielä räikeämpi Israelin kannattaminen muodostui esteeksi Soinin äänestämiselle.
PS. Näköjään kadulla jaetaan Vihreä lanka -lehteä ilmaiseksi Haaviston tukemiseksi. En ole varma onko se kaikkine Guggenheim- ja Tyttöjen talo -juttuineen kovin järkevä idea. Sellainen saattaa pikemminkin karkottaa potentiaalisia äänestäjiä.
”Haaviston tilannetta eivät paranna hänen sangen vähäiset poliittiset aikaansaannoksensa, ja puuttuvat näytöt aidosta johtajuudesta.”
Pekka Haaviston CV:
http://www.consilium.europa.eu/policies/foreign-policy/eu-special-representatives/former-special-representatives/pekka-haavisto?lang=fi
Minusta tässä on aika kova näyttö Haaviston aikaansannoksista ja johtajuudesta.
Jos lehtijutut pitävät paikkansa, se että Haavisto on saanut jopa tappouhkauksia, niin minua pelottaa tämä touhu. Se on järkyttävää, kaikesta muusta paskanheitosta puhumattakaan.
En muuta toivo kuin voimia hänelle kestää tämä, ja meille, hänen äänestäjille, rohkeutta olla Haaviston takana. Meitä ei sentään vielä uhkailla, ja toivon kovasti ettei sitä hetkeä tule. Olen entistä lujemmin Haaviston kannattaja!
KKK:
Silloin kun riski laukeaa, yksityisessä osakeyhtiössä vastuut rajoittuvat sijoitettuun osakepääomaan. Valtio taas joutuu, riskiä ottaessaan, tyypillisesti siivoamaan kaikki seuraukset jos riski laukeaa. Jos ei yhdeltä momentilta niin sitten toiselta.
Siksi valtiolle ei riskinotto ole yhtä kannattavaa kuin yksityiselle?
Alkuperäinen kysymys oli:
Se ainoa Haavistoa koskeva wikileaks-teksti käsittelee hänen valintaansa kyseiseen YK-operaatioon vuonna 2007, ei hänen menestystään siinä. Tämän anonyymin jenkkidiplomaatin laatiman raportin mukaan useat tahot (mm. Yhdysvallat) epäilivät Haaviston mahdollisuuksia hoitaa pestiä kunnolla vastavalittuna kansanedustajana, joka ei asunut Sudanissa. Lisäksi jotkut (ainoana tekstissä nimettynä tahona Hollanti) katsoivat, ettei hänellä ollut riittävästi uskottavuutta konfliktin osapuolten keskuudessa.
No, epäilyksistä huolimatta Haavisto sai nimityksen. Jälkeenpäin suoritukseen on käsittääkseni oltu Yhdysvalloissakin Soininvaaran kuvaamalla tavalla varsin tyytyväisiä, vaikka huikeita läpimurtoja ei tullutkaan. Pari vuotta myöhemmin mm. Ahtisaari promosi Haavistoa seuraajakseen, jos tällaiselle haluaa arvoa antaa: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66195-han-on-ahtisaaren-valinta-%E2%80%9Dseuraajakseen%E2%80%9D
Soini saa vastajytkyn, kun meni ja äänesti Niinistöä ja teki sen kannatusmielessä jo nyt, vaikka oli kertonut äänestävänsä ja kertovansa vasta vaalipäivänä klo 20.
Timo Soini teki poliittisen uransa pahimman mokan. Kuntavaaleissa persujen kannatuksesta ei ole kuin rippeet jäljellä.
Iso Persu petti – tästä on kysymys!
ei näissä tv-tenteissä oikeasti voita kukaan muu kuin se joka myy sohvia.
sukari strong buy!
läskit ämmät ja tyypit kattelee jotain B-luokan BB-väittelyä jota ylen ja muiden toimittajat yrittää kovasti ylläpitää.
hehhehh
Saara kirjoitti :”Varmasti Niinistö käyttäytyy tenteissä ja mm. eduskunnassa eri tavalla kuin käyttäytyisi presidenttinä, mutta asian toinen puoli on siinä, että jokainen kuitenkin toimii kykyjensä ja persoonallisuutensa asettamissa rajoissa. Niinistö pystyy varmasti halutessaan olemaan mokailematta pahasti, mutta Pekka Haaviston veroiseen diplomaattiseen taituruuteen en usko hänen yltävän, vaikka haluaisi.”
Jos tarkastellaan sitä vaikutelmaa, jonka Pekka Haavisto on TV-tenteissä antanut, niin sehän on monessa suhteessa oikeinkin hyvä. Tätä en kiistä. Mutta edelleen voidaan kysyä, mitkä ovat Pekka Haaviston konkreettiset saavutukset politiikassa. Onko hän todella aidosti johtanut menestyksellisesti projekteja ? Missä näkyy Pekka Haaviston särmä ? Kirjoitat Pekka Haaviston diplomaattisesta taituruudesta. Voi hyvinkin olla, että Haavistolla todellakin on diplomaattista taituruutta, mutta siitä pitäisi saada konkreettista näyttöä. Pelkkä Haaviton tukitiimin hypetys ei nyt hirveästi auta. Darfurin operaatiossa Haavisto varmaankaan ei ollut järin diplomaattinen ja sai potkut.
Sauli Niinistö osoitti melkoisia diplomaatin taitoja pitäessään EDU:n koossa koko puheenjohtajuutensa ajan, vaikka erityisesti Englannilla ja Benelux-mailla oli paljonkin ristiin meneviä käsityksiä. Muutamia vuosia myöhemmin Englanti tunnetusti erosi EPP-ryhmästä EU-parlamentissa.
Reilu tunti sitten päättyi MTV:n tentti, joka oli jokseenkin yhtä tasainen kuin Ylen tentti päivää aiemmin. Nyt talous oli keskiössä ja se antoi Niinistölle edun, jonka hän myös käytti hyväkseen. Hänen vastauksensa tuottivat enemmän tiedollista lisäarvoa kuin Haaviston vastaukset. Mutta Haavisto suoriutui kyllä tentistä hyvin, eikä hermostunut missään vaiheessa. Esiintymispuolella Haavisto oli hieman edellä, mutta substanssipuoli meni hieman selvemmin Niinistölle. Nyrkkeilyerän tapaan annan pisteet 10 – 10 (kumpikin ehdokas oli hyvä ja hieman parempi kuin eilisessä tentissä), mutta voiton Niinistölle. Nämä kaksi tenteissä saavutettua tasapeliä riittänevät jokseenkin varmasti Niinistölle vaalien voittoon suhteellisen suurella marginaalilla. Niinistö saanee 58 – 60% äänistä.
Eipä ole moista muutosta havaittavissa itse perussuomalaisissa. Populismi elää ja on voimissaan.
Ja eiväthän persujen äänestäjät ole populisteja – puolue on – ja on edelleen.
Tarkoitin lähinnä sitä, että valtio-omistuksen tavoite on pääasillisesti yhteiskunnallisesti merkittävien toimialojen turvaaminen ja kontrollointi ei niinkään liikevaihdon kasvattaminen isoja riskejä ottamalla.
Minä löysin kyllä wikileaksista 76 dokumenttia, joissa esiintyy Haavisto, ja 19 joissa esiintyy Niinisto. Tietenkään mikään näistä, ei edes se Suomen mediassa esiin tullut, ei käsittele nimenomaan näitä henkilöitä. Mutta on niissä silti implisiittisiä arvioita. Ja kyllä tuo lukumääräero kertoo sekin jostakin.
Suhteet saavat pysyäkin huonoina. Hyvät suhteet tarkoittavat lähinnä sitä, että Suomessa kuunnellaan herkemmällä korvalla mitä lätäkön takana halutaan. Valitettavasti siellä tapahtuu niin järjettömiä asioita, että pikemminkin Suomen pitäisi järjestelmällisesti hylätä kaikki siltä suunnalta (alunperin) tulevat ideat.
Jos näin olisi tehty jo aikaisemmin, meillä ei olisi Lex Karpelaa, yritysjohtajien ylisuuria palkkioita ja alikokoista verotusta, syyttömien kansalaisten sormenjälkiä ei kerättäisi ”varmuuden vuoksi”, patenttijärjestelmä hylkäisi kaikki järjettömät softapatentit suoraan, suomalaisten tilisiirtotietoja ei vuodettaisi sinne, ei olisi ACTAa, jne. jne.
Epäluulo amerikkalaisiin pankkisektorilla olisi myös suojannut suomalaisia pankkeja vieläkion enemmän romahdukselta, koska kaikken noihin finanssi-instrumentteihin liittyvää oltaisiin osattu epäillä.
Ihmetyttää kovasti, miksi mokomaa maata edes viitsitään kuunnella.
Asiaa ei auta, että ratahallinto erotettiin erikseen tai että koko roska yleensäkään irroitettiin valtiosta siten, ettei poliittinen ohjaus enää onnistu helposti.
Ongelma ei ole siinä, etteikö homma valtiolta onnistuisi hyvin ja pitkää tähtäintä silmälläpitäen. Ongelma on siinä, että toiminnot joko yksityistetään kokonaan yksityisiksi monopoleiksi tai yhtiöitetään irti valtionohjauksesta. (Kiitos, oikeisto. Huonompaa palvelua kalliimmalla.)
@shwa tms
Haaviston rooli taisi vähän ns haalistua sen jälkeen kun jenkit tuumas ei ei helevata tän jätkän kaa me ei jne?
Hyvä! Haaviston kannattaa ottaa asiallisesti pesäeroa Halosen politiikan hölmöilyihiin, siitä keskustalaiset ja perussuomalaiset tykkäävät.
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012012815137208_pd.shtml
Tosiasia on, että Halonen eriarvoisti kansaa tietyillä moraalisilla kannanotoillaan. Feminismi ja antijytkymeininki satuttivat osaa kansasta, vaikka tekivät toiseen puoleen syvän vaikutuksen. Halonen unohti kovin usein kärsivät miehet, voimakas yksipuolinen kiinnostus oman sukupuolensa asioihin loukkasi kurjien miestemme tunteita. Biologiani vuoksi pidän naisia ihmisarvoltaan korkeampana kuin itseäni, mikä liittyy varmaankin heikkoon markkina-arvooni.
Juttelin kadulla Haaviston kampanjaväen kanssa, ilmeisesti kaikki viherfeministit eivät ole sisäistäneet Haaviston aidosti tasa-arvoistavaa ja kansaa yhdistävää sanomaa. Olen ehkä ruma, olen perussuomalainen mies, mutta se ei saisi näkyä kampanjaväkenne käytöksessä ja puheissa. Olen jutellut yhteensä neljän haavistolaisen kanssa ja kolme oli asiallisen ihmisarvoistavia. Vihreiden tulisi teroittaa kenttäväelleen, että miehillä, köyhillä suomalaisillakin on ihmisarvo.
Juttelin eilen kahden arabikristityn kanssa. He eivät olleet huomanneet ympäristössään suvaitsemattomuuden tai ulkomaalaisvihan lisääntymistä. Maahanmuuttokysymyksissä olimme samoilla linjoilla, sopeutumisennusteeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. He eivät kohdistaneet itseeni vihaa tai toiseutusta, tuollaisia fiksuja ja mukavia mamuja lisää!
Itse aion ”köyhäillä” vaikka rahaa tulisi ovista ja ikkunoista. Ihan vain kettuillakseni Jurkalle ja hänen kaltaisilleen. Loputon talouskasvu on oksymoron.
En myöskään aio itse lisääntyä, ja tulen suosittelemaan sitä muillekin, vaikka henkilökohtaisesti geeniperimäni sekä suvereeni moraaliuuteni siihen kyllä velvoittaisikin.
Koska jokainen uusi maailmankansalainen on potentiaalinen Jurkka.
Sen sijaan tulen indoktrinoimaan henkisen alaluokan heitteille jättämiä jälkeläisiä mahdollisuuksieni mukaan.
Haloo, tuo on kyllä aivan puhdasta toiveajattelua.
Nämä ovat arvovaalit.
Vaikka PS puolueena onkin talouspolitiikassaan demareita vasemmalla, se on kuitenkin arvokonservatiivi puolue. Jos uskovainen katolilainen maaseudunpuolustaja-nationalisti äänestäisi homoseksuaalia cityliberaalia sivaria joka kannattaa homoavioliittoja, niin sillehän nauraisivat aidanseipäätkin. Minusta se yksinkertaisesti veisi Soinilta poliittisen uskottavuuden.
Sitäpaitsi arvokysymyksissä lienee täysin päivänselvää että nimenomaan perinteisen oikeiston ehdokas on lähempänä perussuomalaisia kuin liberaalivihreiden ehdokas. Ainoa asia josssa Soini on haaviston kanssa samoilla linjoilla ovat jotkut talouteen liittyvät tulonjakoasiat ja niistäpä ei presidentti pahemmin päätä.
Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat nurjasti vihreisiin, liberaaleihin, ja pk-seudun cityihmisiin. Haavisto on näitä kaikkea enemmän kuin Niinistö, vaikkei Niinistökään kyllä ole mikään maaseudun eu-kriittinen vanhakantainen konservatiivi.
Jos! Todellakin ”jos” – mutta mitään etua ei ole osoitettavissa sen paremmin yksityisellä kuin julkisellakaan puolella.
Yhtiön hallituksen on edistettävä yhtiön etua (jonka ei oleteta poikkeavan omistajien edusta), ei yhtiön toimivan johdon etua. Rahan jakaminen on harvoin yhtiön edun mukaista.
Kyseessähän on manageriklikin sulle-mulle-peli, josta ei ole etua muille kuin optio-ohjelmaan kuuluville.
Joo, ihan kúmmallista että mokoma maa on edes olemassa:))
aapropoo, minkäs leffan katsoit viimeksi?
Lipposen suhteellisen suora julkinen ilmoitus äänestämättä jättämisestään on yksi silmiä avaava teko, jolla voi hyvinkin hakea osaselitystä huonolle vaalimenestykselle sekä hänen omalta että puolueensa osalta. Jytkyt ovat oireita siitä hyvin laajasta kaikkia yhteiskuntaluokkia koskevasta tympääntymisestä mikä ei näytä löytävän purkautumistietä nykyisen poliittisen kultturin ja ”talon tapojen” vallitessa. Selvä markkina-aukko ei pelkkä rako.
Paavo Lipponen on niinistöläinen.
Minua ei ihmetytä, että jonkin valheellisen kollegiaalisuuden vuoksi demarit äänestävät Niinistöä. Minua ihmetyttää, miksi nämä ihmiset Lipponen mukaan lukien yleensäkään ovat demareita.
Haha. Viihde on eri asia kuin yhteiskuntapolitiikka.
Ja jos nyt vielä kiinnostaa niin Jesse Stone: Thin Ice.
Voiko sivari olla hyvä johtaja? Voiko sivari olla johtaja lainkaan? Hyvät johtaja on käynyt armeija koulutuksen, on armeijan käynyt.
Tämä kummallinen käsitys hyvästä johtajuudesta elää väkevästi suomalaisessa työelämässä ja muuallakin. Myös sen ikävät seuraukset. Armeijamainen esimieskoulutus sopii joihinkin tehtäviin, mutta ei välttämättä esimerkiksi presidentin tehtäviin. joka tarkoittaa etupäässä diplomaattisia taitoja.
Eilen tuli Radio Suomesta ohjelma ”Miten minusta tuli minä”. Eilisessa ohjelmassa Niinistö kertoi itsestään ja selväksi tuli, että hän on hyvin impulsiivinen ja hätäinen luonne. Äkkiväärä. ”En yleensä suunnittele huomista lainkaan”, hän totesi.
Presidentin keskeinen ja oleellinen tehtävä on muiden ihmisten tapaaminen, aikataulut, kuunteleminen ja erinomaiset keskustelutaidot. Siis hyvät vuorovaikutustaidot. Jos maatamme johtaa impulsiivinen ja lyhytjännitteinen, kärsimätön ihminen (olkoon hän muilta taidoiltaan kuinka pätevä tahansa) niin se ei välttämättä enteile hyvää.
Tänään sunnuntaina, klo 13.08 (on kuultavissa myöhemmin areenasta) Haavisto kertoo itsestään. Kannattaa kuunnella.
Miksi siis Haavisto? Siksi, että hänellä on ne kyvyt ja taidot joita presidentin tehtävissä tarvitaan. Se ettei hänellä on armeijakoulutusta ei tätä tosiasiaa miksikään muuta.
Toivon, että maatamme johtaa ihminen jolla on todellisia taitoja ja vankka kokemus erilaisten ihmisten kanssa neuvottelusta, niin eri valtioiden johtajien kuin kansalaisryhmien kanssa.
Loogisesti katsottuna edellä kuvailemasi pyrkimykset johtavat identtiseen efektiin jälkimmäisen pyrkimyksen kanssa.
Ja jos suhteellinen köyhyys ei mielestäsi ole aitoa köyhyyttä, kuten jotkut tuntuvat kuvittelevan, katsoisin suhteellisen köyhyyden johtavan myös absoluuttiseen köyhyyteen, sillä itse en ainakaan usko kustannustason liikkuvan köyhimpien tulojen vaan pikemminkin keskimääräisten tulojen tahdissa.
Työtön kirjoitti :”Presidentin keskeinen ja oleellinen tehtävä on muiden ihmisten tapaaminen, aikataulut, kuunteleminen ja erinomaiset keskustelutaidot. Siis hyvät vuorovaikutustaidot. Jos maatamme johtaa impulsiivinen ja lyhytjännitteinen, kärsimätön ihminen (olkoon hän muilta taidoiltaan kuinka pätevä tahansa) niin se ei välttämättä enteile hyvää.”
Olet kyllä osin oikeassa kirjoituksessasi siinä, että Sauli Niinistö on perusluonteeltaan melko kärsimätön, ja vaatii paljon itseltään sekä muilta. Mutta poliitikassa on kyse muustakin kuin kärsivällisyydestä : pitää pystyä heittäytymään täysillä kannattamansa asian ajamiseen, pitää toimia pitkäjänteisesti ja pitää pystyä johtamaan.
En ole lainkaan varma, että Pekka Haavisto on missään asiassa aivan kaikella tarmollaan heittäytynyt ajamaan sitä. Kyllä hän kuuluu pikemminkin niihin, jotka peesaavat itseään voimakastahtoisempia. Mitä tulee pitkäjänteisyyteen, niin Haavisto on nyt hääräillyt vähän siellä sun täällä, mutta mitkä ovat hänen tosiasialliset poliittiset saavutuksensa ? Minusta ne eivät kovin vakuuttavat ja opinnotkin jäivät häneltä kesken. Jos Niinistö jotakin aloittaa, niin hän kyllä hoitaa homman loppuun asti, vaikka tekisi kipeää. Haavisto ei toimi niin pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.
Näin voi ääritapauksessa käydä. On kuitenkin aivan eri asia, onko tavoitteena oma rikastuminen vai toisen köyhtyminen. Piittaamattomuus ja pahantahtoisuus eivät ole sama asia. Jos köyhien asema heikkenee sen vuoksi, että muut eivät välitä, huomion kiinnittäminen asiaan auttaa. Jos taas joku aktiivisesti yrittää köyhdyttää köyhiä, asia on vaikeampi.
Olen kyllä huolissani myös suhteellisesta köyhyydestä, koska meidän oloissamme se on yksi syrjäytymistä edesauttava tekijä. Mutta jos köyhyys määritellään ostovoiman mukaan, tuo jälkimmäinen toteamuksesi ei pidä paikkansa (ts. jos kustannustaso nousee ja tulotaso pysyy samana, ostovoima heikkenee).
Syrjäytyminen ei kuitenkaan lähde siitä, että ei kuulu rikkaimpaan prosenttiin tai rikkaimpaan kymmeneen prosenttiin. Syrjäytymisen kannalta olennaista on se, että keskiporukka karkaa pysyvästi. Tämä tarkoittaa, että opiskelijoista ym. tilapäisviuhahtajista siivottu kansan köyhin osa ei saa jäädä liikaa mediaanituloista, kun katsotaan elintasoa. Ja ennen kaikkea pitää huolehtia siitä, ettei köyhyys vie mahdollisuuksia eteenpäin.
Olennainen kritiikki kai niihin johtajien korvauksiin on ollut se, että ne eivät ole perusteltavissa edes omistajien edulla. Olennainen vika niissä korvauksissa on se, että ne toimivat vain yhteen suuntaan. Jos johtaja ottaa suuren riskin ja se onnistuu, hän saa muhkean bonuksen. Jos johtaja ottaa suuren riskin ja se menee persiilleen, omistajat kärsivät ja johtaja jää vain ilman sitä bonustaan.
Jos johtaja ei ota suurta riskiä ja hommat menevät suht tylsästi, mutta kuitenkin eteenpäin, niin hän saa jonkun kämäsen bonuksen.
Johtajien ruhtinaallisessa palkitsemisessa onnistumisesta on järkeä, jos heitä voidaan myös rangaista kunnolla (=ottaa heille jo maksettua rahaa takaisin), jos heidän päätöstensä seurauksena firmalle käykin huonosti.
Se, mikä tavallista työntekijää/veronmaksajaa eniten ketuttaa, on se, että jos jotain menee huonosti, tavalliset työntekijät ovat ne, jotka joutuvat konkreettisesti kärsimään irtisanomisten ja lomautusten muodossa ja pankkien kohdalla veronmaksajat joutuvat osallistumaan pelastusoperaatioihin, mutta samaan aikaan ne johtajat saavat kultaisen kädenpuristuksen ja lähtevät eläkepäiviä Bermudalle viettämään.
Dick Fuld on edelleen älyttömän rikas mies, mutta voiko joku sanoa, että se, mitä hän sai Lehman Brothersille aikaiseksi oli hyvä juttu osakkeenomistajien kannalta?
Aika paljon nyt molemmat spekuloivat suosimiensa ehdokkaiden persoonallisuustyyppien eroilla ja ”eroilla” ja varsinkin niiden väitetyillä/oletetuilla ääripäillä.
En usko, että kumpikaan ehdokkaista todellisuudessa näkee itsensä näin yksiulotteisesti (tai sitten meillä todellakin olisi syytä huoleen), kumppaneista nyt puhumattakaan.
Täytyisi jaksaa pitää mielessä, että tässä on kuitenkin presidenttipeli käynnissä. Siihen maailmaan mahtuu paljon, paljon puhetta – ihan kaiken kokoista ja tasoista. Lisäksi nyt vimmalla pyritään rakentamaan puolin ja toisin enemmän tai vähemmän keinotekoisia eroja ja vastakkainasetteluja. On tietysti naurettavaa (ja vastuutontakin) väittää, että keskivertoäänestäjä voisi tehdä valintansa muutoin kuin tunteella.
Tuntematta kumpaakaan ehdokasta henkilökohtaisesti, en silti jaksa uskoa, että molemmat heistä olisivat päässeet nykyisiin asemiinsa lähtökohtaisesti joko improvisoiden ja öykkäröimällä tai sitten loputtomalla toisten ihmisten huomioonottamisella.
Jokuhan jo ehti tehdä ylioppilaspojan Sudanin(?) seikkailuista petosilmoituksen Euvostoliittoon… Ja niihin syövereihin se varmaan hukkuukin.
Voi olla, ettei toinen juristi ole sen parempi vastavoima häikäilemättömiä(?) kiinalaisia, venäläisiä, amerikkalaisia (ja mitä niitä nyt onkaan) vastaan. Dog eat dog maailmassa pitää olla vähän koira itsekin jotta pärjää. Häikäilemätön puoli se on Haavistollakin, uskokaapa huviksenne.
Näkisin kylläkin, että on vähemmän merkitystä sillä mitä se merkitsee ihmiselle itselleen joka ”hoitaa homman loppuun asti vaikka se tekee kipeää” kuin sillä miten näin toimiva tulisi faktisesti vaikuttamaan meidän kaikkien muiden elämään. Tämä on se edustuksellisen demokratian ongelmakohta.
Tiedän, että periksiantamattomuus on suomalainen hyve. Ulkopuolinen tarkkailija varmaankin löisi sille kuitenkin tautiluokituksen. Ajoitus on oleellista: pitää osata lopettaa ajoissa. Tästä rauhanneuvotteluistakin on aina viimekädessä kyse.
Henkilökohtaisesti minulle kelpaavat molemmat ehdokkaat. Varsinkin kun presidentin valta nyt on mitä se on (pitäisi lopettaa kokonaan, IMHO). Tästä vinkkelistä tarkastellen koko leikki on kuin myrsky vesilasissa. Huomio pitäisi olla ihan muissa asioissa. Se on loppupeleissä yhdentekevää kumpi niitä tulevia korskeuksia tulee latelemaan ja kenelle.
Oikeistolaisena liberaalihippinä(?) haluan sekä tiukempaa budjettikuria ja kunnon moraalisaarnoja mutta myös ylevää ja elähdyttävää humaanipuhetta asiaan kuuluvine glitterkimalteineen.
Käytännössä saankin sitä mitä olen tilannutkin huolimatta siitä, miten vaaleissa käy (en halua pilata jännitystä jos tämä on jollekin vielä epäselvää).
Eikö keskusteltaisi kuitenkin mielummin vaikka siitä miksi vasemmistopuolueet leikkivät oikeistoa ja porvarit vasureita, ja millä tavoin keskivertoäänestäjä voi tällaisessa asetelmassa löytää poliittista kotia yhtään mistään ellei sitten protestina persuista?
***
Pienet, mutta kenties paljonkin puhuvat asiat, vaikuttavat siihen kokonaiskuvaan joka meille kaikille joka tapauksessa muodostuu.
Itse muistan ensimmäisen kierroksen jälkeen näytetyn Niinistön joka pujahti ison mustan edustusauton takapenkille kuin vastavalittu pressa konsanaan, siinä missä vihreä ministeri kiiruhti pelipaikalle kävellen.
Sittemmin Niinistö ehti jo tituleeraamaan itseään tulevaksi presidentiksi viimeisimmässä Uutisvuodossa.
En arvosta ylimielistä käytöstä ja ”mitä enemmän valtaa jaetaan sitä parempi” -periaatteen mukaisesti olen jo pitkään antanut ääneni underdogseille.
Eihän (edustuksellisella) demokratialla ole mitään legitimiteettiä, eikä yhteiskunta myöskään voi koskaan mennä aidosti eteenpäin, siinä vaiheessa kun äänestetään vain niitä jotka ovat asioista aina samaa mieltä kanssasi.
***
Sanotaan, että paras tapa neutralisoida vihollinen on tukea häntä. 😉
Jokainen joka haluaa vähemmän hattaravihreitä eduskuntaan tulevaisuudessa, äänestää Haavistoa, nyt. Se olisi parasta mitä vihreän ajattelun edistämiselle voisi tapahtua sitten puolueen perustamisen.
On ihan hyödyllistä lukea Halla-Ahon Scriptaa. Hän kirjoittaa terävästi ja älykkäästi. Eräissä kohdissa (varisnkin suhteessa islamiin) on vähän samanlainen tunne kuin aikoinani lukiessani Tuure Junnilaa tai Kauko Karetta*: En pidä ajatuksista, enkä ole sama mieltä, mutta sellainen epämiellytävä tunne, että kirjoittaja on oikeammassa kuin halauisin myöntää.
Viimeksi Halla-Aho julkaisi oli perusteellisen matkakuvauksen virkamatkastaan halintovaliokunnan sihteerin (valiokuntaneuvoksen) kanssa Addis-Abebaan. Selvitti pakolaiasemaa hakevien hakemuskaäsittelyä.
http://www.halla-aho.com/scripta/matka_addis_abebaan.html
* Lienee tarpeetonta tuoda esiin, että liberaalina minun oli ja on osattava nähdä asiat toisenkin näkökannalta: ”Audiatur et altera pars.”
En oikein keksi muuta ratkaisua kuin Björn Wahlroosin tai Sarasvuon tapaiset omistajajohtajat eli johtajat, joilla on merkittävä omistuspotti, jonka he ovat saaneet kasattua omalla työllä tai sitten Sukarin ja Kakkosen tapaiset perustaja-omistajat. Jos omistus tulee lahjana optioiden kautta niin ei siihen synny semmoista sidettä.
Tosin enpä usko että herroja Sarasvuo, Wahlroos, Sukari tai Kakkonen kansan syvien rivien joukossa pidettäisi yhtään sen enempää arvossa kuin optioilla ja tuurilla rikastuneita palkkajohtajia.
Kyllä minusta omistajajohtajuuden rinnalle mahtuu palkkajohtaminen, johon kuuluu insentiivejä, jotka voivat positiivisen puolen lisäksi olla myös negatiivisia. Oleellistahan on se, että palkkajohtaja arvottaa riskit oikein päätöksenteossaan.
Jos tulospalkkaosassa on vain ylöspäin varaa, niin seurauksena on juuri se, että otetaan liikaa riskiä. Vain jos siinä on myös alaspäin menovaraa, johtaja ottaa päätöksissään huomioon myös ne tappioriskit oikealla painolla.
Panisin siis järkevyysjärjestykseen eri palkkausmenetelmät seuraavasti:
1. Kiinteä palkka + tulospalkka, joka voi mennä myös negatiivisen puolelle.
2. Pelkkä kiinteä palkka.
3. Kiinteä palkka + tulospalkka, joka on aina plussaa. Tämä on se nykyinen järjestely ja on johtanut vääriin insentiiveihin etenkin riskinoton suhteen.
Tuon viimeisen etu on siinä, että päästäkseen kahden ensimmäisen kohdan kanssa yhtä houkuttelevaksi, siinä kiinteä palkka voi olla pienempi kuin niissä. Kuitenkin tuon ykköskohdan luulisi olevan sen, mikä houkuttelee niitä parhaimpia johtajia, koska siinä on mahdollisuus päästä hyvällä työllä parhaaseen palkkaan.
Ex-vihreänä minun oli aluksi vaikeaa sulattaa eräiden kriitikoiden kärjekästä tapaa esittää asiansa. Annoin kärjekkyyden anteeksi, koska kirjoitusten asiasisältö on kaikessa ”ikävyydessään” painavaa ja faktat / empiirinen näyttö puhuvat esitettyjen mielipiteiden puolesta. Olen itsekin opetellut varovaisen kärjistävän kommentointityylin; asioita tulee tutkia useista näkökulmista.
Ilmiöiden erittely ja analysointi ovat avainasemassa laajoja ja monimutkaisia ilmiöitä tarkastellessa. Virheitä on vaikea korjata jälkikäteen; Ruotsissa ja Tanskassa epäonnistuttu. Yksittäisiä tulijoita ei voi koskaan syyllistää, toiseuttaa tai loukata. Kyse on poliittisista linjauksista, ihminen ottaa vastaan sen, mitä on tarjolla. Hyvinvoinnistaan ja tulevaisuudestaan kiinnostunut kansakunta asettaa rajat haitalliselle maahanmuutolle, ihminen on aina arvokas.
MTV3:n mittauksen mukaan tilanne Niinistö 63 % ja Haavisto 37 %.
Onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä eli täynnä ajattelun mukaan rakoa on vaivaiset 13 prosenttia!
Jos Haavisto olisi EU- euro-kriittinen intellektuelli, peli olisi jo selvä; Pekan hyväksi!
Jos Haavisto olisi EU – kriittinen hän ei olisi toisella kierroksella. Joku 65% äänesti EU – myönteisiä ehdokkaita.
Toki, jos Haavisto olisi ollut johdonmukaisen NATO – vastainen… Tosin varmaankin hänen persoonansa liitettäisiin silti ominaisuuksia, jotka ovat omiaan aiheuttamaan ennakkoluuloja riittävän suurelle osalle väestöä, jotta parhaan ehdokkaan valinta jää utopiaksi.
Ei muuten tainnut paljon kannattaa ojennella käsiä Persujen suuntaan? Vaikka varmasti yrittää piti ja kenties pitää jatkossakin, ennen kuin nähdään kelle kunnallisvaalien jytky realisoituu. Toivottavasti mahdollisimman vihreälle Helsingille.
Ja keskusteluhan on vain hyväksi.
Persujen menestyksestä kaikki tekevät omia teorioitaan. En usko tuohon Soininvaaran teoriaan juuri yhtään näin persuja äänestäneenä.
Mikä monia vihastuttaa vasemmistopuolueissa ja vihreissä on se, että nämä ovat jatkuvasti sosialisoimassa ja pamputtamassa niitä, jotka ovat tehneet kovaa työtä ja käyttäneet vapaa-aikaansa ikäviin asioihin, jotta tulevaisuudessa menisi paremmin. Se on sitä oikeaa vihapuhetta. Viha sitä kohtaan, joka on ajatellut huomista pidemmälle.
Monet vihreät ja vasemmistolaiset käyttävät vapaa-aikansa tavalla, mikä tuottaa hyvää statusta muiden silmissä. Soitetaan bassoa rastat päässä, pelataan futista, juhlitaan ja tehdään muuta mukavaa. Samat henkilöt ovat kuitenkin sosialisoimassa heidän työnsä, jotka tinkivät nykyhetkestä, mutta sijoittavat tulevaisuuteen. On mahtava ajatus, että demarit kuihtuisivat pois.
En tiedä, mitä Niinistö edustaa, mutta Haavisto edustaa bassoa soittavia rastapäitä. Heitä, jotka haluavat bilettää hikareiden työllä.
MTV 3:n vaalitentin perusteella on vaikea kuvitella, että Pekka Haavisto saisi uusia äänestäjiä. Miksi joku vaivautuisi äänestämään häntä, jos hänellä ei ole mitään annettavaa esimerkiksi vaaleja boikotoiville.
Kuten aiemmin postasin, se edellyttäisi seuraavan portaikon askeltamista:
A = Attention
I = Interest
D = Decision
A = Action
MTV 3:n tentin jälkeen on päin vastoin pelättävissä R eli Rejection.
Haavisto unohti mm. kokonaan pohjoismaisen yhteistyön, joka on Länsi-Suomelle tärkeä. Hän katsoi asioita liikaa Helsingin näkökulmasta Baltiaan ja Venäjälle ns. globaaliin, joka on monelle kirosana.
MTV:n tentti vanhasineen olisi ollut mahtava tilaisuus hyökätä, mutta…
Huomenna on YLE:n tentti ja siinä ratkaistaan lopullisesti Suomen seuraava presidentti.
PErsujen menestymisestä vielä: lisäksi nykyisen kaltaisen feminismin vastustajia oli äänestäjissä kuten myös maahanmuuttokriitikoita.
Pointtina on persujen äänestyksessä se, että se ei ole yhtenäinen joukko. Tuomiojahan sitä on käyttänyt jo omien ideoidensa veturina aiemmin. Kaikki luulevat, että persujen kannatus on korkeaa siksi, että omaa ideologiaa ei ole ajettu muka tarpeeksi.
Edellisen kerran Haaviston osakkeet nousivat, kun hän vieraili Teuvo Hakkaraisen luona.
Eilisessä YLE:n tentissä Haavisto totesi, että on mahdollista että EU hajoaa (toteaminen on eri asia kuin toivominen). Niinistökin kummasteli tätä toteamusta.
Tästä varmasti tuli pari prosenttia Pekan laariin.
Miksei Pekka ole haastanut kokoomuslaista politiikkaa yleensä sanotaan nyt vaikka valtion omaisuuden yksyistämisvimmaa. Kyllä moni kepulainen kiljuen äänestäisi Haavistio, jos hän toteaisi esimerkiksi seuraavaa:
”Ympäristön suojeju ja puhtaus ovat keskeisiä arvojani. Olen huolestuneena seurannut kaivoshankkeita Suomessa. Mielestäni olisi syytä pohtia pitääkö kaisvostoiminta ja teollisuus kansallistaa. Soklin myynti ulkomaille oli sekin virhe ja kansallisen edun nimissä olisi arvioitava tämäkin asia uudelleen”.