Thaimaalla kunnianhimoiset uusiutuvan energian suunnitelmat

Meil­lä on Euroopas­sa sel­l­ainen käsi­tys, että EU kan­taa yksin maail­mas­sa vas­tu­u­ta ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta ampuen itseään jalka­an, kun muut elävät kuin pel­los­sa. Ei ole totta.

Thaimaa pyrkii EU:ta kun­ni­an­hi­moi­sem­pi­in suun­nitelmi­in uusi­u­tu­van ener­gian käytössä. Tavoitet­ta tue­taan todel­la voimakkain vero­helpo­tuksin ja syöt­tö­tar­if­fein.  Kun­ni­an­hi­moisu­ud­estaan huoli­mat­ta suun­nitel­mat uhkaa­vat ylit­tyä selvästi. Uhkaa­vat, sil­lä luvatut tukimäärät alka­vat tul­la hal­li­tuk­sel­la ja val­ti­ol­liselle ener­giay­htiölle kalliiksi. 

Par­ituhat­ta megawat­tia sähköä tulee nyt bio­mas­sas­ta ja tarkoi­tus on läh­es tupla­ta määrä kymme­nessä vuodessa. Polt­toaine on lähin­nä öljy- ja ruokakasvien jätet­tä eli sok­er­i­ju­urikkaas­ta, öljy­pal­mus­ta ja mais­sista peräisin ole­vaa kasvimassajätettä. 

Kan­nus­timet ovat niin voimakkai­ta, että han­kkei­ta on tulos­sa val­tion mak­sukykyyn näh­den liikaa. Han­kkeet on pan­tu nyt jonoon. Suun­nitelmis­sa oli lisätä bio­mas­sal­la tuotet­tua sähkön­tuotan­toa 500 MW:lla, mut­ta anomuksi­na tuli nelink­er­tainen määrä kap­a­siteet­tia. Var­maankin sub­ven­tioi­ta tul­laan kar­si­maan. Aurinkosähköstä esimerkik­si mak­se­taan nyt yli kol­menker­taista hin­taa hiil­isähkön verrattuna. 

Markki­na­t­aloudessa var­maankin meneteltäisi­in niin, että val­tion mak­saa sub­ven­tio­ta kiin­teälle määrälle biosähköä ja huu­tokaup­paisi kiin­tiön niille, jot­ka tekevät sen pien­im­min subventioin.

40 vastausta artikkeliin “Thaimaalla kunnianhimoiset uusiutuvan energian suunnitelmat”

  1. Onko­han fos­si­ilis­ten kulu­tus vähen­tynyt samal­la, vai onko kyse vain bioen­er­gian ja muiden uusi­u­tu­vien lisäämisestä?

  2. Markki­na­t­aloudessa var­maankin meneteltäisi­in niin, että val­tion mak­saa sub­ven­tio­ta kiin­teälle määrälle biosähköä ja huu­tokaup­paisi kiin­tiön niille, jot­ka tekevät sen pien­im­min subventioin.

    Toinen tapa menetel­lä markki­na­t­aloudessa olisi säätää kaikenkat­ta­va hiiliv­ero, jon­ka taso säädet­täisi­in niin korkeak­si että uusi­u­tu­va / läh­es-uusi­u­tu­va tuotan­to olisi halu­tus­sa määrin kil­pailukyky­istä. Täl­löin ei tarvit­sisi edes suosia suuria toim­i­joi­ta, vaan markki­nat jakaisi­vat “sub­ven­tion” automaat­tis­es­ti tehokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la, olet­taen että mui­ta negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia verotet­taisi­in myös.

    Bio­mas­san merkit­tävä tuotan­to-osu­us on kyl­läkin mielestäni aika vaar­alli­nen putk­inäköi­nen unel­ma, kos­ka tähä­nas­ti­nen bio­mas­san tuotan­to väk­isinkin val­taa alaa joko luon­non­ti­laisil­ta alueil­ta tai elin­tarvikevil­je­ly­maal­ta. Niin kauan kuin lev­äsyn­teese­jä ei osa­ta skaala­ta kau­pal­liseen mit­takaavaan pidän bio­mas­saen­er­gian tuotan­to­tukia eko­teon vas­tako­htana. Investoin­tituet tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen ovat eri asia.

  3. Niin, min­ua on myös aina häirin­nyt jotenkin tämä euroop­palais­ten omahyväisyys. 

    Hyvä, että Thaimaas­sakin men­nään eteen­päin edes jonkin ver­ran uusi­u­tu­van ener­gian käytössä. Eri­laisen bio­mas­sajät­teen käyt­töön­hän siel­lä on hyvät mah­dol­lisu­udet Brasil­ian tapaan. Itse olin siel­lä töis­sä (YK:n hom­mis­sa) 1980-luvun lop­ul­la ja kiertelin sil­loin maa­ta ympäri mm. EGAT:n (Val­ti­olli­nen energiayhtiö)porukoiden kanssa lig­ni­it­tilouhok­sil­la ja voimalois­sa. Thaimaan ener­gian kulu­tus näyt­tää kas­va­van hur­jasti (2x, 10 vuodessa) ja Thaimaa käyt­tää hyvin paljon fos­si­il­isia ener­gialähteitä. Tärkeimpiä ener­gialähteitä ovat kaa­su, ruskohiili/ligniitti, kivi­hi­ili ja öljy. Lig­ni­itin käyt­tö on aiheut­tanut paljon ympäristöon­gelmia Pohjois-Thaimaas­sa. Maal­la on jonkin ver­ran omaa öljyä, mut­ta Thaimaa on hyvin riip­pu­vainen tuon­tiöljys­tä. Tämä on aiheut­tanut maas­sa ongelmia. On ymmär­ret­tävää, että maa pyrkii eroon tuon­ti riip­pu­vaisu­ud­es­ta. Thaimaan ener­gian kulu­tus­ta nos­taa paljon mm. huoneil­man jäähdy­tys ja ilmas­toin­ti troop­pisen kuuman vuok­si. Ja tuun­netusti­han jäähdy­tys on ener­giaa kulut­tavaa ja kallista.

    Myös Sak­saa on pidet­ty malli­maana ener­gian käytössä, mut­ta siel­läkin uusi­u­tu­vien osu­us on melko pieni val­tion tues­ta huoli­mat­ta. Päätös luop­ua ydin­voimas­ta asteet­tain tulee lisäämään kaa­sun, kivi­hi­ilen ja rusko­hi­ilen käytttöä.

  4. Suomes­sa kan­nat­taa panos­taa ener­giaa säästävi­in ratkaisui­hin sekä älykkääseen automaatioon.Kuten var­maan on panos­tet­tukin. Kovin vähän noista vihreän tekni­ikan han­kkeista vain kuulee. 

    Vihreät voisi­vat minus­ta suun­na­ta tar­mon­sa per­susam­makoiden sijaan kansan val­is­tamiseen siitä, mihin ener­giaa suomes­sa kuluu, ja miten sitä voisi kulut­taa vähem­män. Tuo­ta val­is­tus­ta tulisi tehdä kaikil­la tasoil­la ja jatku­vasti, sekä kyseenalais­taa rak­en­tavasti nyky­isiä lake­ja ja kulutuskäytäntöjä.

    Se että onko joku les­bo tai junt­ti­ra­sisti ei liity minus­ta vihreään poli­ti­ikkaan yhtään mil­lään tavalla.

  5. Epäilemät­tä riit­tävil­lä tuki­aisil­la saadaan aikaan melkein mitä tahansa, vaik­ka ihmi­nen kuuhun tai aurinkosähköä öisin — kuten Espanjassa:

    http://www.theecologist.org/News/news_round_up/465409/spanish_nighttime_solar_energy_fraud_unlikely_in_uk.html

    Tietysti toinen kysymys on se, mis­sä määrin täl­läiset tulon­si­ir­rot köy­hiltä rikkaille ovat moraal­isia tahi toivottavia.

    Ehdot­ta­masi sub­ven­tioma­lli olisi var­masti paljon parem­pi, mut­ta ikävä kyl­lä, syöt­tö­tar­if­fit ja vero­helpo­tuk­set tar­joa­vat paljon varmem­man keinon rikas­tua, ja lienevät sik­si sijoit­ta­jien suosiossa.

    (sori jos tulee kahdesti, kone oikkuilee)

  6. Ja sit­ten taas toisaalta:

    One of the most wide­ly used ways to cush­ion the impact of infla­tion is to sub­sidise con­sump­tion of oil, nat­ur­al gas and coal, either by hold­ing down the prices of petrol, diesel, cook­ing fuel and oth­er refined petro­le­um prod­ucts, or by cap­ping the prices of elec­tric­i­ty gen­er­at­ed by burn­ing fos­sil fuels…

    Ja muuten myös kätevä tapa ostaa ääniä.

    How­ev­er, sub­si­dies strain state bud­gets, divert funds away from pro­duc­tive spend­ing, dis­cour­age ener­gy effi­cien­cy, boost demand for fos­sil fuels, and tend to dri­ve prices even high­er in the longer-term.

    Asia is crit­i­cal in this cycle because of rapid growth in Chi­na, India, Indone­sia and oth­er emerg­ing economies.…

    Ener­gy sub­si­dies vary from year to year accord­ing to changes in oil, gas and coal prices, new gov­ern­ment pro­grams and shifts in demand.

    The IEA has cal­cu­lat­ed that fos­sil fuel con­sump­tion sub­si­dies amount­ed to US$312 bil­lion in 2009, down from US$558 bil­lion in 2008 when the price of oil reached a record high…

    Of the 25 biggest state sub­si­diz­ers in 2009, ten were in Asia. They includ­ed India, Chi­na, Indone­sia, Uzbek­istan, Pak­istan, Malaysia, Thai­land, Bangladesh, Turk­menistan and Kazakhstan.

    Se mikä siinä argu­men­tis­sa että kehit­tyvil­lä mail­la ei ole varaa hillitä fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön kasvua mät­tää, on että niil­lä kuitenkin tun­tuu ole­van varaa sub­ven­toi­da sitä.

  7. Ode:

    Aurinkosähköstä esimerkik­si mak­se­taan nyt yli kol­menker­taista hin­taa hiil­isähkön verrattuna.

    Markki­na­t­aloudessa var­maankin meneteltäisi­in niin, että val­tion mak­saa sub­ven­tio­ta kiin­teälle määrälle biosähköä ja huu­tokaup­paisi kiin­tiön niille, jot­ka tekevät sen pien­im­min subventioin.

    Tai oike­as­sa markki­na­t­aloudessa ei tietenkään mak­set­taisi mitään val­tion tuki­aisia millekään sähkön tuotantotavalle.
    Etenkin Euroopas­sa aurinko- ja tuulisähkön tuki­aiset ovat aivan käsit­tämät­tömäl­lä tasolla.

  8. Phuketin ja Pat­pon­gin seu­raa­jat tietenkin tarvit­se­vat lisää sähköer­ergiaa main­ok­silleen. Ja kyl­lä minäkin noiden main­os­val­o­jen ääressä mielel­läni eläisin, josko vain Suomen pitkäaikaistyöt­tömille suo­taisi­in mah­dol­lisu­us suorit­taa kuntout­tavaa työ­toim­intaa esim. Thaimaas­sa Suomen työvoimavi­ra­nomaisen osoit­ta­mana. Mik­si men­nä Pal­ta­mon tapaisi­in työvoimat­aloi­hin “kär­simään”, kun samal­la rahal­la ja tuel­la voitaisi­in pitkäaikaistyöt­tömiä kuntout­taa ihan oikeasti esim. Thaimaassa.

  9. Thaimaan ja Viet­namin tyyp­pisi­in mai­hin sopisi hyvin yhdis­telmä aurinkopaneelit+sähkömoottoripyörä.

    Tehtail­ta vietäisi­in kaik­ki tavara käsistä, kun moot­toripyörät pää­sevät jo nykyään yli 100km, joka riit­täisi päivän tarpeisi­in hyvin. 

    Ulko­mail­ta voisi öljyn sijas­ta tuo­da vaik­ka rakennusosaamista.

  10. tpyy­lu­o­ma: Se peru­songel­ma lie­nee että kivi­hi­ili on ihan mihinkä tahansa vai­h­toe­htoon ver­rat­tuna edelleen liian halpaa. 

    Aivan.

    Yleisel­lä tasol­la min­ua häir­it­see vihreässä liik­keessä se perusasenne, että keski­tytään turhan paljon hyvältä näyt­tävi­in asioi­hin, kuten uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­non kas­vat­tamiseen. Jos keskeinen tavoite on fos­si­ilis­ten polton vähen­tämi­nen, uusi­u­tu­vien polton lisäämi­nen ei juuri auta asi­aa. Etua syn­tyy vas­ta siitä, että fos­si­ilis­ten polt­toa vähen­netään suunnitellusta.

    Ainakin öljyssä tuot­ta­jil­la on var­masti varaa pudot­taa hin­to­ja, jos kil­pailu kiristyy. Pelkään että hiilessä tilanne on sama. Uusi­u­tu­vienkin mas­si­ivi­nen ja kas­va­va polt­to rasit­taa luon­toa. Jos nos­tamme ensin uusi­u­tu­vien polton korkeisi­in lukemi­in, ja vas­ta sit­ten fos­si­iliset lop­pu­vat (tai niiden polt­to lopete­taan), syn­tyy vain tarve polt­taa vielä tätä jo korkeak­si nos­tet­tua tasoa enem­män uusiutuvia.

    Uusien energimuo­to­jen tutkimuk­seen voi joka tapauk­ses­sa sijoit­taa rahaa aika vapaasti. Mut­ta kaikkien ener­gia­muo­to­jen *käytön* yhtäaikainen nos­to huip­pu­lukui­hin ei ole kovin vihreä aja­tus. Uusia luon­toa enem­män tai vähem­män rasit­tavia emer­gia­muo­to­ja val­jastet­taes­sa ja ener­gianku­lu­tus­ta lisät­täessä pitäisi min­imis­sän käsis­sä olla joku (fos­si­ilis­ten käytön alasajon sisältävä) uskot­ta­va ener­giahuol­lon tule­vaisu­u­den suunnitelma.

  11. J. M. Korho­nen:
    Epäilemät­tä riit­tävil­lä tuki­aisil­la saadaan aikaan melkein mitä tahansa, vaik­ka ihmi­nen kuuhun tai aurinkosähköä öisin – kuten Espanjassa: 

    Lisäk­si Espan­jas­sa onnis­tut­ti­in paikallis­ten ekon­o­mistien mukaan tekem­mään sel­l­ainen taikatemp­pu, että jokainen uusi­tu­vien ener­gian lähtei­den aloille luo­tu työ­paik­ka hävit­ti 2,2 työ­paikkaa muil­la aloilla.

  12. Van­ho­jen tieto­jen ja netin selailun perus­teel­la minus­ta näyt­tää siltä, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den (öljy, kivi­hi­ili, lig­ni­it­ti, maakaa­su) käyt­tö on päin­vas­toin lisään­tynyt Thaimaas­sa voimakkaasti, varsinkin kun sitä näytetään tuke­van val­tion toimes­ta. Aja­tus on kai ollut se, että ener­gian pitää olla hal­paa ulko­maisille investoi­jille ja tur­is­mia varten.
    Hyvä on tietysti se, että edes yritetään lisätä uusi­u­tu­via lähteitä. Tärkeäm­pää mielestäni olisi kuitenkin fos­si­ilis­ten vähen­tämi­nen haittaveroin.
    Tavalli­nen maaseu­tu­väestö siel­lä käyt­ti ja käyt­tänee edelleen puuta/puuhiiltä, mut­ta muis­telin, että jos­sain vai­heessa moot­torisa­ho­ja sai ostaa vain lisenssil­lä. Thaimaas­sa muuten näytetään käytet­tävän myös turvetta.

  13. kse, Espan­jas­sa on sähköy­htiöil­lä hätä kun tuulivoima las­kee sähkön hin­taa, ihan noin mah­dol­lise­na lähdekri­ti­ikkinä espan­jalaisi­in lausuntoihin.

    Laatu ja TL, mul­la alkaa tul­la puolue­poli­ti­ik­ka korvista ulos eli ajat­telin että en sano mitään, mut­ta menköön. Ympäristöjär­jestöt, Vihreät, uskot­ta­vat päästövähen­nysske­naar­i­ot ylipään­sä juuri mis­tään muus­ta puhukaan kuin ener­giate­hokku­ud­es­ta tai hiilid­iok­sidin mak­su­ista. Tämä ei vaan kiin­nos­ta ketään, kos­ka ydin­voimas­ta jankkaami­nen on paljon viihdyt­täväm­pää ja riip­puma­ton sähkön­myyjien edus­ta­ja sanoi että pelkkää viher­pi­iperte­lyä, kos­ka kyl­lähän me kaik­ki tiedämme että ener­giantarve kasvaa.

  14. tpyy­lu­o­ma:
    kse, Espan­jas­sa on sähköy­htiöil­lä hätä kun tuulivoima las­kee sähkön hin­taa, ihan noin mah­dol­lise­na lähdekri­ti­ikkinä espan­jalaisi­in lausuntoihin. 

    Niin, viite jäi puut­tumaan kommentistani:

    Study about the effects on employ­ment of pub­lic aid to renew­able ener­gy sources, Uni­ver­si­dad Rey Juan Car­los, 2009

    http://juandemariana.org/pdf/090327-employment-public-aid-renewable.pdf

    Tuo­hon tutkimuk­seen liit­tyy sel­l­ainen haus­ka taus­tata­ri­na, että sen julka­isun jäl­keen yliopis­toa vaa­dit­ti­in aina min­is­ter­i­ta­sol­ta alka­en erot­ta­maan sen kir­joit­ta­jat ja saipa yksi kir­joit­ta­jista paket­tipom­mi­uhkauk­sen joltain uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä rahas­taval­ta firmalta:

    http://pjmedia.com/blog/breaking-green-energy-company-threatens-economics-professor-with-package-of-dismantled-bomb-parts/

  15. tpyy­lu­o­ma: Ympäristöjär­jestöt, Vihreät, uskot­ta­vat päästövähen­nysske­naar­i­ot ylipään­sä juuri mis­tään muus­ta puhukaan kuin ener­giate­hokku­ud­es­ta tai hiilid­iok­sidin maksuista.

    En yrit­tänyt haukkua eri­tyis­es­ti vihreää liit­toa puolueena, vaan enem­mänkin yleistä asen­net­ta, joka johtaa siihen, että edis­tys­tä ei tapah­du. Ongel­ma on siis siinä, että vaik­ka yksit­täiset vihreästi ori­en­toituneet ihmiset säästävät ja ehkä har­ras­ta­vat vihreää kulu­tus­ta (ei yhtä hyvä), samaan aikaan kokon­aisku­lu­tus ja päästöt kasvavat.

    Hiilid­iok­sidin mak­su­jen sijaan puhutaan turhan hel­posti vain päästökau­pas­ta, joka ei ole ainakaan vielä johtanut vas­taavi­in tulok­si­in. Tuulivoiman tukemisen lisäk­si poli­it­ti­sis­sa lehm­mänkaupois­sa kas­vate­taan hel­posti myös risu­paket­te­ja ja ehkä muitakin ener­gia­muo­to­ja. Ja samaan aikaan käytän­nössä myös fos­si­ilis­ten käyt­tö lisään­tyy (eri­tyis­es­ti kehi­tys­mais­sa). Sekä oman vil­la­pai­tansa lämpimyy­teen keskit­tyvät vihreät että mak­si­maaliseen kulu­tuk­seen tähtäävät tahot ovat tyytyväisiä.

    Toki hyväl­lä esimerkil­lä ja vihreäm­män ajat­telun markki­noin­nil­la on myös posi­ti­ivista vaiku­tus­ta, mut­ta kokon­ais­tu­los ratkaisee.

  16. Coun­try boy: Aja­tus on kai ollut se, että ener­gian pitää olla hal­paa ulko­maisille investoi­jille ja tur­is­mia varten.

    Tämä kuu­lostaa oikeas­t­aan Suomenkin poli­ti­ikalta. Hal­pa ener­gia teol­lisu­udelle on kai maan kilpailuetu.

  17. Nestemäistä polt­toainet­ta käyt­tävä Otto-moot­tori nyt vaan on stan­dar­di, ja kaik­ki tule­vaisu­u­den autoilu tulee poh­jau­tu­maan siihen kaiken muun ollessa marginaalia.
    On suuri vahinko, että höyryau­to ei pitänyt ansait­tua johtoasemaansa. 

    “British Steam Car Challenge

    On 25 August 2009, Team Inspi­ra­tion of the British Steam Car Chal­lenge broke the long-stand­ing record for a steam vehi­cle set by a Stan­ley Steam­er in 1906, set­ting a new speed record of 139.843 mph (225.055 km/h)[11][12] at the Edwards Air Force Base, in the Mojave Desert of Cal­i­for­nia. This was the longest stand­ing auto­mo­tive record in the world. It had been held for over 100 years.

    The car was dri­ven by Charles Bur­nett III. FIA land speed records are based on an aver­age of two runs (called ‘pass­es’) in oppo­site direc­tions, tak­en with­in an hour of each oth­er – in this case the max­i­mum speeds reached were 136.103 mph (219.037 km/h) on the first run and 151.085 mph (243.148 km/h) on the sec­ond. As of August 25 the record is sub­ject to offi­cial con­fir­ma­tion by the FIA.

    On August 26, 2009 the British Steam Car, dri­ven this time by Don Wales, the grand­son of Sir Mal­colm Camp­bell, broke a sec­ond record by achiev­ing an aver­age speed of 148.308 mph (238.679 km/h) over two con­sec­u­tive runs over a mea­sured kilo­me­tre. This was also record­ed and again, and has since been rat­i­fied by the FIA.”

  18. Laatu, kun ei se kulu­tus län­si­mais­sa ole juuri nous­sut. Suh­dan­teet heit­telee toki suun­taan ja toiseen, mut­ta ei ole kysymys niinkään säästämis­es­tä vaan ener­giate­hokkaam­mas­ta tekniikasta.

    Varsinkin yri­tys­maail­mas­sa tämä menee niin että on ole­mas­sa eril­laisia teknisiä ratkaisu­ja joil­la voi säästää ener­gianku­lu­tus­ta ja yksinker­tais­tean niil­lä on hin­ta­lap­pu. Käytän­nössä asi­at eivät ole noin yksinker­taisia kos­ka esimerkik­si lait­teis­toa uud­is­taes­sa toki on paljon muitakin kus­tan­nus- ja toimin­nal­lisu­us­vaiku­tuk­sia. Mut­ta yksinker­tais­taen, jos esimerkik­si ton­nil­la vuodessa (tuot­to­vaa­timuksi­neen) voi säästää 20MWh sähköä vuodessa, niin se kan­nat­taa investoi­da jos sähkö mak­saa yli 50 €/MWh. Jos ei mak­sa eikä usko­ta että mak­saa jatkos­sakaan, niin investoin­tia ei tehdä.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Päästökaup­pa on johtanut siihen, että EU:n pääsöt vähenevät kel­lon tarkkuuddella. 

    Mitenkäs sit­ten selit­tyy se, että per capi­ta CO2-päästöt ovat USAs­sa laske­neet nopeam­min kuin EU:ssa? (1990–2010: USA ‑14%, EU15 ‑13%, EU27 ‑12%)

    http://edgar.jrc.ec.europa.eu/news_docs/C02%20Mondiaal_%20webdef_19sept.pdf

    Tuo­hon kun vielä las­kee mukaan sen, että USAn talous on kas­vanut huo­mat­tavasti rivakam­min kuin tääl­lä EUssa, niin päästökau­pan väite­ty­ille vaiku­tuk­sille kaipaisi kyl­lä vähän tuke­vampia perustelui­ta kuin pelkän korrelaation.

    1. Pääs­gökaup­pa toimii kuin kiel­lo, muta kel­lo käy täs­mälleen siinä tahdis­sa, mil­laisek­si se on viritet­ty. Päästökaup­pa ei voi laskea päästöjä alle liik­keelle las­ket­tu­jen päästöoikeuk­sien tason. Yhdys­val­tain päästöt henkeä kohden ovat Euroop­paan näh­den kaksinker­taiset. Vähen­e­m­i­nen on tapah­tunut muis­sa kasvi­huonekaa­su­is­sa kuin hiilid­iok­sidis­sa, joten vähen­net­tävää todel­la on. Mitä törkeäm­min haaskakaan,sitä helpom­pi on vähentää.

  20. Yhtä kaik­ki, Thaimaa on todel­la huono esimerk­ki maail­malle. Ener­gian kulu­tus, eri­tyis­es­ti fos­si­ilis­ten polt­toainei­den avul­la tuote­tun kas­vaa 5–7% vuodessa. Tämä on enem­män kuin maan kansan­talouden kasvunopeus. Valitet­tavasti täl­lainen kehi­tys on maail­mal­la hyvin yleistä. Esim. Kiinan, Sak­san ja Etelä-Afrikan talouden käyt­tö näyt­tää nojaa­van paljolti fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyttöön.

  21. Tapio Pel­to­nen kir­joit­ti: “Bio­mas­san merkit­tävä tuotan­to-osu­us on kyl­läkin mielestäni aika vaar­alli­nen putk­inäköi­nen unel­ma, kos­ka tähä­nas­ti­nen bio­mas­san tuotan­to väk­isinkin val­taa alaa joko luon­non­ti­laisil­ta alueil­ta tai elintarvikeviljelymaalta.”

    Ei suinkaan. Ensin­näkin, Thaimaassa(kin) on paljon elin­tarvike- tai muun tuotan­non yhtey­dessä syn­tyvää sivu­vir­taa, joka nyt on jätet­tä, mut­ta joka voitaisi­in val­jas­taa ener­giantuotan­toon. Iso osa siitä, mitä bioen­er­gia­puolel­la Thaimas­sa tehdään on nimeno­maan jät­teestä ener­giaa ‑tyyp­pistä: Tehdään sähköä riisi­nakanoista, kehitetään biokaa­sua jätevesistä, yms. Parhaim­mil­laan jät­teen hyö­dyn­tämi­nen ener­giak­si ratkaisee samal­la ympäristöon­gelmia siel­lä, minne jäte ennen heitettiin.

    Toisek­si, Thaimaassa(kin) ruuan­tuotan­to on keskimäärin melko teho­ton­ta. On täysin mah­dol­lista tuot­taa nykyisel­lä pel­toalal­la kestävästi sekä enem­män ruokaa että enem­män muu­ta bio­mas­saa, esimerkik­si ener­giak­si. Eikä siihen tarvi­ta mitään kum­mallisuuk­sia, vaan sel­l­aisia pon­te­via panos­tuk­sia maat­alouden tuot­tavu­u­den paran­tamiseen, joi­ta on jo nähty monis­sa muis­sa mais­sa ja Thaimaas­sakin monin paikoin.

  22. Päästökaup­pa toimii sikäli mikäli päästöoikeuk­sien hin­ta ei nouse liian korkealle, jol­loin on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta, ettei koko päästökaup­pa­jär­jestelmää neu­voteltaisi kokon­aan uusik­si. Näin ollen päästökaup­pa­jär­jestelmän toimivu­ud­es­ta ei voi­da sanoa mitään ennen kuin aikaisin­taan 10–15 vuo­den päästä.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääs­gökaup­pa toimii kuin kiello… 

    Niin, niin. Kysymys kuu­luukin, että onko kyseessä lähin­nä pelkkä usko­mus vai onko väit­teen tuek­si kovia fak­to­ja. Vaikut­taisi nimit­täin siltä, etteivät toteu­tuneet päästö­jen vähen­nyk­set Euroopas­sa vält­tämät­tä muo­dostaisi ainakaan suo­raan täl­laista kovaa faktaa.

  24. Olin n. kak­si vuot­ta sit­ten kaup­paa­mas­sa uud­is­tus­ta Thaimaalaiselle sel­l­ute­htaal­la. He suun­nit­tlei­vat “lois­tavaa” uud­is­tus­ta omis­tusjär­jete­lyyn­sä. Sel­l­ute­htaan tal­teenot­top­uoli myisi vihreän sähkön markki­noille kun taas mas­san­valmis­tus­puoli ostaisi tarvit­se­mansa sähkön ja läm­mön viereis­es­tä kivi­hi­ilivoimalas­ta. Täl­lä hokkus­pokkuk­sel­la sel­l­ute­htaan tuot­ta­mas­ta ener­giamäärästä 100 % voidaan myy­dä vihreänä ulos aiem­man noin 10 % sijaan.

    1. Eko-Maar­it
      Joo,
      Sveit­si ostaa yöaikaan ran­skalaista ydin­sähköä, pump­paa sen turvin vet­tä ylös voril­la ole­vaan altaaseen ja las­kee sen päiväl­lä alas tur­bi­inien kaut­ta ja haa, meil­lä on sveit­siläistä vihreää sähköä!

  25. kse: Mitenkäs sit­ten selit­tyy se, että per capi­ta CO2-päästöt ovat USAs­sa laske­neet nopeam­min kuin EU:ssa? (1990–2010: USA ‑14%, EU15 ‑13%, EU27 ‑12%)

    Tuo­hon kun vielä las­kee mukaan sen, että USAn talous on kas­vanut huo­mat­tavasti rivakam­min kuin tääl­lä EUssa 

    Tuos­ta jälkimmäisestä:
    http://data.worldbank.org/indicator/NY.GNP.PCAP.PP.CD/countries/US-EU-XC?display=graph (+ down­load data)
    Brut­tokansan­tu­lo per capi­ta (ostovoimapritet­tiko­r­jat­tuna) välil­lä 1990–2010 kasvoi Euroalueel­la 2,07 ker­taisek­si, koko EU-alueel­la 2,19 ker­taisek­si ja USA:ssa 2,07 ker­taisek­si. Keskimääri­nen vuo­tu­inen kasvu­vauhti tuol­la 20 vuo­den ajal­la siis 3,7% sekä euroalueel­la että USA:ssa, 4,0% koko EU:n aluella.

  26. Ris­to: Brut­tokansan­tu­lo per capi­ta (ostovoimapritet­tiko­r­jat­tuna) välil­lä 1990–2010 kasvoi Euroalueel­la 2,07 ker­taisek­si, koko EU-alueel­la 2,19 ker­taisek­si ja USA:ssa 2,07 ker­taisek­si. Keskimääri­nen vuo­tu­inen kasvu­vauhti tuol­la 20 vuo­den ajal­la siis 3,7% sekä euroalueel­la että USA:ssa, 4,0% koko EU:n aluella. 

    Sei­son kor­jat­tuna. Kysymys siitä, että mis­sä se päästökau­pan vaiku­tus oikein näkyy lie­nee kuitenkin edelleen aihellinen.

    1. kse
      Päästökau­pan teho näkyy siinä, että päästöt ovat vähen­tyneet täs­mälleen aikataulun mukaises­ti. Ei ole väli­neen vika, että annet­tu aikataulu on väljä.

  27. Päästökau­pan teho näkyy siinä, että päästöt ovat vähen­tyneet täs­mälleen aikataulun mukaises­ti. Ei ole väli­neen vika, että annet­tu aikataulu on väljä.

    Mekanis­mi­na päästökaup­pa on peri­aat­teeltaan toimi­va ja ener­gianku­lu­tus­ta tehosta­va. Se suun­taa päästövähen­nyk­set sinne, mis­sä niitä on halv­in­ta tehdä. Mutta…

    Jos halu­amme vähen­tää ener­giantuotan­non hiilid­iok­sidipäästöjä, siihen on yksinker­tainen kon­sti. Lopete­taan kaiken kiin­teän ja kiin­teähkön fos­si­ilisen polt­toaineen käyt­tö. Ei kivi­hi­iltä, ei rusko­hi­iltä, ei turvet­ta, ei öljy­hiekkaa. Öljyt ja kaa­sut saa käyttää.

    Ja sen lisäk­si, että yo. kon­sti on kon­septi­na help­po, se on myös vält­tämätön. Oli päästövähen­nys­ten viiteke­hys mikä hyvän­sä, tuo­hon pitää päästä. Huonona puole­na on se, että sil­loin ener­giantuotan­non määrä putoaa erit­täin paljon. Ja jot­ta asial­la olisi muu­takin merk­i­tys­tä kuin oman olon pahen­t­a­mi­nen, asia pitäisi tehdä globaalisti.

    Jos päästökaup­pa oikeasti toimisi, mei­dän pitäisi uno­htaa kaik­ki syöt­tö­tar­if­fit ja muu näperte­ly. Kun ruu­via kiris­tetään tarpeek­si, päästökaup­pahin­ta nousee sille tasolle, että vähäpäästöi­nen tuotan­to tai ener­gian säästämi­nen alka­vat maistua.

    Väitän kuitenkin, että

    a) Euroop­palaisil­la poli­itikoil­la ei ole niin paljon kant­tia, että päästökaup­paru­u­via vään­net­täisi­in tarpeek­si (kos­ka se sat­tuisi talouteen).

    b) Vielä vähem­män päästään maail­man­laa­juiseen kon­sen­suk­seen aiheesta (kos­ka se sat­tuisi kaikkien talouteen).

    Niin­pä asia on tois­taisek­si vain näperte­lyä. Mitään olen­naisia globaale­ja päästövähen­nyk­siä ei tule ennen kuin asi­as­ta tulee pakot­ta­va. (Mikä taas saat­taa tapah­tua liian myöhään mon­en muun asian kannalta.)

  28. Bloomberg rapor­toi että Inti­as­sa aurinkosähkö on nyt halvem­paa kuin dieselil­lä toteutet­tu, johtuen pan­elien hin­na rom­ah­tamis­es­ta. Kiitos Kiina.

    Hyvä jut­tu! Joskin tari­nan lukem­i­nen tuo hiukan vähem­män autu­aan olon.

    Kysymys on siitä, että Inti­as­sa on päivä­saikaan krooni­nen sähköpu­la. Sil­loin sähköä vään­netään pie­nil­lä ja tehot­tomil­la diese­lag­gre­gaateil­la. Aurinkopa­neel­ien lisäämi­nen näi­den rin­nalle (tai esimerkik­si kän­nykkä­mas­to­jen kohdal­la aggre­gaat­tien kor­vaami­nen) on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, vaik­ka sähkölle tuleekin hin­taa parikym­men­tä sent­tiä kilowattitunnilta.

    Eli aurinkosähköstä ei tul­lut Inti­as­sakaan kil­pailukyky­istä hinnal­taan ver­rat­tuna kivi­hi­ileen. Ja vaik­ka Mit­tal­in nimi muis­tet­ti­in maini­ta, teräste­htaat eivät pyöri aurinkosähköllä.

  29. Nestemäistä polt­toainet­ta käyt­tävä Otto-moot­tori nyt vaan on stan­dar­di, ja kaik­ki tule­vaisu­u­den autoilu tulee poh­jau­tu­maan siihen kaiken muun ollessa marginaalia.
    On suuri vahinko, että höyryau­to ei pitänyt ansait­tua johtoasemaansa. 

    Män­tähöyrykoneen hyö­ty­suhde on huonom­pi kuin otto­moot­to­ril­la, ja diesel­moot­tori on vielä parem­pi hyö­ty­suh­teeltaan. Höyry­tur­bi­i­ni taas on kovin huono autokokolu­okan moottoreihin.

    Autokokolu­okas­sa ole­vista läm­pövoimakoneista autodieselit ovat kaikkein parhai­ta ter­miseltä hyö­ty­suh­teeltaan. Siinä suun­nas­sa ei siis ole mitään ihmeel­listä paran­tavaa teknolo­giaa näkyvis­sä. Hybridis­oin­ti vähen­tää kulu­tus­ta jonkin ver­ran, mut­ta sen jäl­keen eväitä pitää hakea lyhyem­mistä matkoista, pienem­mistä nopeuk­sista ja pienem­mistä ajoneuvoista.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    kse
    Päästökau­pan teho näkyy siinä, että päästöt ovat vähen­tyneet täs­mälleen aikataulun mukaises­ti. Ei ole väli­neen vika, että annet­tu aikataulu on väljä. 

    Anteek­si, mut­ta en nyt ihan pysty seu­raa­maan mikä logi­ik­ka tuos­sa on takana.

    Eikö olisi vähin­tään yhtä mah­dol­lista, että EU-maid­en päästöt oli­si­vat vähen­tyneet täs­mälleen samoista syistä (tuotan­non tehos­tu­mi­nen, tuotan­torak­en­teen muu­tos yms.) kuin ne ovat vähen­tyneet USAs­sa — varsinkin kun vähen­nys per capi­ta näyt­tää ole­van käytän­nössä identtinen?

    Jos kylmänä ja sateise­na kesänä sekä jäätelön syön­ti että hukku­miskuolemat vähenevät, niin onko jälkim­mäiseen automaat­tis­es­ti syynä vira­nomais­ten val­is­tuskamp­pan­jan onnis­tu­mi­nen ja sääte­lyn tehoami­nen — ja jos vaik­ka vielä käy niin, että vähen­nys vas­taa täs­mälleen virkamies­selvi­tyk­sen ennus­tamia lukuja?

  31. Osmo Soin­in­vaara: Päästökau­pan teho näkyy siinä, että päästöt ovat vähen­tyneet täs­mälleen aikataulun mukaises­ti. Ei ole väli­neen vika, että annet­tu aikataulu on väljä. 

    Muut jo tote­si­vatkin, että päästökau­pan hyvyys ei vält­tämät­tä ole vähen­tymisen syy. Käsit­tääk­seni ainakin ensim­mäisessä vai­heessa lupia oli liik­keel­lä ylim­i­toite­tusti, ja niiden hin­ta putosi nolliin.

    Viherinssi: Väitän kuitenkin, että

    a) Euroop­palaisil­la poli­itikoil­la ei ole niin paljon kant­tia, että päästökaup­paru­u­via vään­net­täisi­in tarpeek­si (kos­ka se sat­tuisi talouteen). 

    Tämä voi olla yksi keskeinen syy siihen, mik­si käyt­töön valit­ti­in mon­imutkainen päästökaup­pa­malli. Poli­itikoille jätet­ti­in mah­dol­lisu­us pitää jär­jestelmä heikkona, jos ja kun oman talouden alasajo ei heille aina maita.

    Pitää muis­taa, että maail­mas­sa on paljon taho­ja, joille riit­tää pelkkä viher­pe­su. Tähän ryh­mään kuu­luu myös vihreästä maineesta kiin­nos­tunei­ta poli­itikko­ja. Ris­ki sivu­raiteille lip­sumis­es­ta on suuri.

    EU:n kun­ni­ak­si on tode­ta­va halu toimia ainakin vas­tu­ullisen poli­ti­ikan keu­laku­vana (eikä kyse ole pelkästä bluff­is­takaan). Ilman EU:ta Kioton hen­ki voisi olla jo täysin nollissa.

  32. kse: Mitenkäs sit­ten selit­tyy se, että per capi­ta CO2-päästöt ovat USAs­sa laske­neet nopeam­min kuin EU:ssa? (1990–2010: USA ‑14%, EU15 ‑13%, EU27 ‑12%)

    http://edgar.jrc.ec.europa.eu/news_docs/C02%20Mondiaal_%20webdef_19sept.pdf

    Tuo­hon kun vielä las­kee mukaan sen, että USAn talous on kas­vanut huo­mat­tavasti rivakam­min kuin tääl­lä EUssa, niin päästökau­pan väite­ty­ille vaiku­tuk­sille kaipaisi kyl­lä vähän tuke­vampia perustelui­ta kuin pelkän korrelaation.

    Luin ensin, että kyse on ener­giankäytöstä eikä CO2-päästöistä, joten ammun hie­man ohi.

    Tähän lisäisi seu­raa­van näköko­hdan, tosin ilman tarkem­paa tietoa. Mis­sä määrin ener­giankäuyt­tö on vähen­tynyt ulkois­taal­la se, esim. siirtämäl­lä tarvit­ta­va teräs­te­ol­lisu­us Kiinaan ja Inti­aan? miten laskel­ma muut­tuu, kun tämä ote­taan huomioon. Mis­sä määrin on todell­si­at alen­e­mista, esim- vähen­tynyt­tä teräk­sen net­tokäyt­töä. Otin­teräk­sen vain esimerk­si, kos­ka siinä on paljon taval­liselle ihmiselle näkymätön­tö käyt­töä (uud­is­raken­nuk­sen teräs­rak­en­teet, sil­lat, jne)

  33. kse: Anteek­si, mut­ta en nyt ihan pysty seu­raa­maan mikä logi­ik­ka tuos­sa on takana.

    Eikö olisi vähin­tään yhtä mah­dol­lista, että EU-maid­en päästöt oli­si­vat vähen­tyneet täs­mälleen samoista syistä (tuotan­non tehos­tu­mi­nen, tuotan­torak­en­teen muu­tos yms.) kuin ne ovat vähen­tyneet USAs­sa – varsinkin kun vähen­nys per capi­ta näyt­tää ole­van käytän­nössä identtinen?

    Olisi mah­dol­lista. Tämä ei kuitenkaan muu­ta sitä, että EU:ssa päästöt pienenevät myös nousukaudel­la pääte­tyn ohjel­man mukaises­ti. Johtopäätös onkin, ettei laskukaudel­la päästökau­pan tuo­maa ohjaus­lisää olisi vält­tämät­tä tarvit­tu. Tämähän näkyy myös päästöoikeu­den hinnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.