HSL:n hallitus 24.1.2012

Nelosen iltayön liikenne näköjään hyväksyt­ti­in. Lin­jas­to­muu­tok­set hyväksyt­ti­in pait­si, että krunikkalaisia lohdutet­ti­in bus­sil­in­jal­la 17, jota tosin kukaan ei tule käyttämään.

Kos­ka en ollut itse paikalla, viit­taan vara­jäse­neni Erk­ki Perälän lähet­tämään kokousraporttiin:.

HSL:n hal­li­tus 24.1.2012

Rapor­toin Oden aiem­mas­sa postauk­ses­sa esi­in nos­tamista kysymyksistä.

 

Lip­pu ja infor­maa­tio­jär­jestelmä 2014 vai­heen 2 toimit­ta­jan valinta

Kok­ouk­ses­sa päätet­ti­in han­kkia HSL:n uusi lip­pu- ja infor­maa­tio­jär­jestelmä Tieto Fin­land Oy:ltä. Han­k­in­taan sisäl­tyy jär­jestelmän toteu­tus ja sen ylläpi­to 5 vuodek­si. Kyseessä on merkit­tävä investoin­ti (60 miljoon­aa euroa) ja ylläpi­tokus­tan­nuk­set mak­sa­vat ensim­mäiseltä viideltä vuodelta 30 miljoonaa.

Olen Oden kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen hallinnon IT-ongel­mat johtu­vat osit­tain kil­pailu­tuk­sen ja päätök­sen­teon tavas­ta. Melko har­val­la luot­ta­mushenkilöil­lä kun on riit­tävää kom­pe­tenssia arvioi­da, onko kil­pailu­tus tehty järkevin kri­teere­in. Luot­ta­muk­sen valmis­telu­un ja hallintoon on olta­va suur­ta. Ja silti nämä tun­tu­vat läh­es poikkeuk­set­ta pää­tyvän markki­naoikeu­teen, mil­lä HSL:n toim­i­tusjo­hta­ja Suvi Riht­nie­mi aiem­min tänään speku­loi.

Avoimeen arkkite­htu­uri­in perus­tu­va jär­jestelmä tar­joaa mie­lenki­in­toisia mah­dol­lisuuk­sia joukkoli­iken­net­tä koske­van datan hyö­dyn­tämisessä.  Toiv­otaan, että lop­putu­los on onnistunut.

 

Kaari­mallin vyöhyk­er­a­jat ja lip­pu­jen hinnoitteluperiaatteet

Uusi tak­sa- ja lip­pu­jär­jestelmä ote­taan käyt­töön aikaisin­taan 2016 alus­sa. Jär­jestelmästä on valmis­tunut jatko­selvi­tys. Ode kri­ti­soi edel­lisessä postauk­ses­saan medi­an maalailu­ja kah­den vyöhyk­keen Helsingistä, vaik­ka lähin­nähän tuo kos­kee Öster­sun­do­mia, kos­ka min­im­ilip­pu oikeut­taa kah­teen vyöhyk­keeseen. Asi­as­ta ei vielä päätet­ty, vaan selvi­tys lähti lausun­noille HSL:n jäsenkun­ti­in ja mui­hin Helsin­gin kehyskuntiin.

 

Etelä- ja Län­si-Helsin­gin linjastosuunnitelma

Paljon kansalaisy­htey­de­not­to­ja aiheut­tanut Etelä- ja Län­si-Helsin­gin lin­jas­to­su­un­nitel­ma hyväksyt­ti­in muu­t­a­min muu­toksin. Tärkeim­mät niistä ohessa.

Nelosen yöli­ikenne päätet­ti­in säi­lyt­tää nykyisel­lään, vaik­ka matkus­ta­jia on ollut melko niukasti. Itse kuitenkin näen, että kol­mosen ja nelosen sporien yöli­ikenne on säi­lyt­tämisen arvoinen sem­minkin, kun tässä tapauk­ses­sa kus­tan­nussäästöt oli­si­vat olleet mar­gin­aal­isia (hie­man päälle 10 000 euroa).

Kol­mosen yöli­iken­nehän lakkautet­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten toiseen suun­taan, mut­ta palautet­ti­in pian ennalleen. Nelosen kor­vaamista 18N:llä perustelti­in tur­val­lisu­us­näköko­hdil­la: matkus­ta­jatutkimuk­sen mukaan ihmiset tun­te­vat yöli­iken­teessä olon­sa tur­val­lisem­mak­si bus­sis­sa kuin spo­ras­sa. Sub­jek­ti­ivi­nen tur­val­lisu­u­den tunne ei kuitenkaan aina käy yksi­in tilas­tol­lisen tiedon kanssa.

Kru­u­nun­hakalaisia palvele­maan päätet­ti­in ottaa käyt­töön bus­sil­in­ja 17, joka kul­kee Krunas­ta Kampin kaut­ta Viiskul­maan. Tämä takaa yhtey­den ter­veyskeskuk­seen, jota käyt­tävät etenkin van­huk­set ja per­heel­liset. Vai­h­toe­hdok­si valit­ti­in 25 min­uutin vuorovälil­lä ark­isin klo 7–18 kulke­va vuoro. Ode enteili etukä­teen, ettei täl­lainen lin­ja vält­tämät­tä huo­mat­tavia matkus­ta­jamääriä kerää ja lie­nee siinä oike­as­sa. Lin­jan käyt­täjämääriä ja tarvet­ta tarkkail­ta­ne­en jatkossa.

Riit­tävän akti­ivisel­la ja perää­nan­ta­mat­toma­l­la kansalais­palaut­teel­la on hyvin usein vaiku­tus­ta kaupun­gin päätök­sen­tekoon. Kan­nat­taa pitää se mielessä.

24 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 24.1.2012”

  1. “Olen Oden kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen hallinnon IT-ongel­mat johtu­vat osit­tain kil­pailu­tuk­sen ja päätök­sen­teon tavasta.”

    Osato­tu­us. Julkiset IT-pro­jek­tit kul­mi­noitu­vat tar­jouskil­pailu­un, kos­ka jos siitä pääsee läpi, valvon­ta jäl­keen­päin on olema­ton­ta. Sinän­sä ihan täyspäiset ihmiset luot­ta­muse­limis­sä saat­ta­vat ajatel­la että asia on “hoidet­tu” kun tar­jouskil­pailun val­i­tu­sai­ka umpeutuu.

    Tar­jouskil­pailus­sa tar­jo­taan ideoita, työtä ja ihmisiä, ja lop­putu­losta on asi­akir­jo­jen perus­teel­la vaikea arvioi­da, se onnis­tuu vas­ta kun lop­putu­los alkaa hah­mot­tua. (Puoluee­ton) asiantun­ti­ja näkee ongel­mat yleen­sä maal­likkoa huo­mat­tavasti aikaisemmin. 

    Kysymys: Miten HSL:n hal­li­tus aikoo varmis­taa että toimitet­ta­va Lip­pu- ja Infor­maa­tio­jär­jestelmä 2014 vas­taa tar­jous­pyyn­nön kir­jain­ta ja henkeä ? Mitkä ovat toimit­ta­jan sank­tiot jos jär­jestelmässä esi­in­tyy puut­tei­ta ja merkit­täviä toimin­nal­lisu­ut­ta heiken­täviä muu­tok­sia tar­jous­pyyn­töön nähden ?

  2. Krunikkalaise­na Oden edel­lisenkin aiheen postauk­sen kom­ment­ti “Tosin krunikkalaiset eivät pidä mis­tään, joten hei­dän vas­tus­tuk­sen­sa ei anna infor­maa­tio­ta” on alka­nut mieti­tyt­tämään, että minkä luokan pöljää sitä on äänestänyt aikanaan ja vielä use­am­paan otteeseen? Olen pitänyt Odea järkimiehenä, jol­la on hirveästi hyviä ajatuk­sia ja ideoita, mut­ta joi­ta aivan liian har­voin saate­taan käytän­töön asti. 

    Siis näil­lä esit­tämil­läsi argu­menteil­la voisi vas­taavasti päät­tää, että lakkaute­taan 4 kokon­aan, kyl­lähän sieltä Kata­janokaltakin kävelee keskus­taan (ja ainakin Kaup­pa­to­rille) aivan yhtä main­iosti ja sit­ten on todel­la hyvät yhtey­det kaikkialle. 

    Se, että Kru­unuvuoren ratikkay­hteys joskus saat­taa tul­la ei auta mitään tässä vai­heessa. Olet(te)ko oikeasti sitä mieltä, että Krunikas­sa ei tarvi­ta julk­ista liiken­net­tä muualle kuin rautatieasemalle? 

    Onko muuten niin, että ratikan yöli­iken­teen kus­tan­nus­vaiku­tus on 10000 euroa, mut­ta yhden bus­sil­in­jan kus­tan­nus­vaiku­tus kas­vat­taisi kulu­ja 160–850 000 euroa? Siis myös noiden yhteyk­sien lakkau­tusten jäl­keenkin? Se, että esitetään että Krunikan joukkoli­iken­ney­hteyk­sien säi­lymi­nen on pois Kalasa­ta­man kehit­tämis­es­tä tai esikaupunkien yhteyk­sien lisäämis­es­tä saa aikaan vaikutel­man, että Krunikan vuok­si koko muu kaupun­ki kärsii. 

    Kan­natan sitä aikanaan esit­tämääni ratikkalin­jaus­ta, että uusi ratik­ka (Kalasa­ta­mas­ta) kulk­isi pohjois­ran­taa pitkin Alek­sille. Nyt vain tun­tu­isi näi­den Oden kom­ment­tien jäl­keen parhaal­ta vai­h­toe­hdol­ta, että se olisikin lin­ja 4 sit­ten (ellei ratikkasil­taa raken­neta sit­ten Kata­janokalta Kru­unuvuoren­ran­taan, jol­loin yöli­ikenne sit­ten aikanaan olisi äärim­mäisen perustel­tuakin). Vakavam­min ottaen, peri­aat­teessa olisi voin­ut ajatel­la, että lin­ja 55 olisi jatkanut Rautatiease­mal­ta sinne asti minne se nytkin menee, jol­loin olisi ehkä ollut jonkin­lainen järkevä vai­h­toy­hteys uudelle lin­jalle 18, jol­la olisi sit­ten päästävis­sä sekä Viiskul­maan että Meilah­teen (ja Mar­i­an sairaalaan, jos Viiskul­man palve­lut sinne aikanaan siir­retään). Mut­ta ilmeis­es­ti tämä täl­lainen ajat­telu oli liian mon­imutkaista liiken­nesu­un­nit­telijoille ja päättäjille.

    Onko vihreät yleisem­minkin kään­tyneet kan­nat­ta­maan keskus­tatun­nelia? Jos keskus­tatun­nel­lia ajatel­laan, niin kyl­lä kai sen voisi tehdä niinkin, että nykyi­nen Hakaniemen sil­ta puret­taisi­in ja tehtäisi­in uusi sil­ta mah­dol­liselta tun­nelin aukol­ta. Jos taas aja­tus on edelleen se, että tehdään liit­tymä­sol­mu Sil­tavuoren rantaan, niin sit­ten voisi kai ehdot­taa samaan syssyyn motarin vetämistä Kata­janokalta Kruunuvuorenrantaankin.

    Lopuk­si olisi kiva tietää, että mis­tä tämä selvä Krunikka-vihamielisyyte­si johtuu?

    1. Hörhökke
      Kri­ti­ikki­ni kohdis­tui Kru­unuhakaseu­ran edun­valvonyaan, jon­ka sisältö on täysil­lä ja vivah­teet­tomasti kaikke vas­taan. Kan­nat­taa lukea satu Paimen ja susi. Jos huu­taa aina, että susi tulee, kukaan ei usko, kun susi lop­ul­ta tulee.

  3. Lin­jan 17 perus­t­a­mi­nen on aika tyyp­illi­nen ratkaisu, kun ris­tikkäi­s­painei­ta päätök­sen­teossa syn­tyy. Lin­ja liiken­nöi turhaan pari vuot­ta ja sit­ten lopete­taan käyt­täjien puut­teessa. Demokra­tial­la on hintansa.

  4. Hörhö: Vakavam­min ottaen, peri­aat­teessa olisi voin­ut ajatel­la, että lin­ja 55 olisi jatkanut Rautatiease­mal­ta sinne asti minne se nytkin menee, jol­loin olisi ehkä ollut jonkin­lainen järkevä vai­h­toy­hteys uudelle lin­jalle 18, jol­la olisi sit­ten päästävis­sä sekä Viiskul­maan että Meilah­teen (ja Mar­i­an sairaalaan, jos Viiskul­man palve­lut sinne aikanaan siir­retään). Mut­ta ilmeis­es­ti tämä täl­lainen ajat­telu oli liian mon­imutkaista liiken­nesu­un­nit­telijoille ja päättäjille.

    Tuo­hon on syyn­sä jot­ka valitet­tavasti eivät ole ihan yksinkertaisia.

    Aja­tus on se että kan­takaupun­gin joukkoli­ikenne olisi suju­vam­paa. Sen lisäk­si että tämä olisi matkus­ta­jille mukavam­paa, se myös säästäisi jopa kym­meniä miljoo­nia veron­mak­sajien rahaa vuodessa.

    Se suju­voit­ta­mi­nen vaan edel­lyt­tä val­in­to­ja. Esimerkik­si raitio­vaunu­jen suju­va kulku Kai­vokadul­la edel­lyt­täisi val­oe­tuuk­sia, tai ehkä mielu­um­min liiken­neval­o­jen pois­tamista. Tuo on hankalaa.

    Tämän toteut­tamien Kai­vokadun läpi ajavalle bus­sili­iken­teel­lä ei ole han­kalaa, se on käytän­nösä mah­do­ton­ta. Ja niis­sä bus­seis­sa ei ole edes kovin paljon matkus­ta­jia, joiden­ka takia hakkaisi päätän­sä seinään. Kuitenkin esimerkik­si 18 häir­iöt vaikeut­taa moninker­taisen määrän matkus­ta­jia kulkemista aina Munkkivuoreen saakka. 

    Jos ei ole mitään syytä olet­taa että bus­sil­in­jas­ta saa suju­van, niin sen lin­jaa kan­nat­taa muut­taa. Siitä tässä on kysymys.

    Onko vihreät yleisem­minkin kään­tyneet kan­nat­ta­maan keskustatunnelia?

    Taisin olla minä joka tästä piruilin Krunikka-seu­ralle. Keskus­tatun­neli on älytön, mut­ta kun seu­ra vas­tus­taa kaikkea muu­takin. Se nyt on vaan maanti­eteelli­nen väistämät­tömyys että itäpuolelta tule­va liikenne menee Krunikas­ta läpi, yli tai ali.

    Jos min­ul­ta kysyään niin Kai­vokadulle saisi ajaa autol­la, mut­ta läpi­a­jo ase­man editse olisi estet­ty. Liisankatu olisi ratikkakatu väl­l­lä Unioninkatu-Snell­man­ninkatu ja siinä olisi Kaisaniemen metroase­man toinen sisäänkäyn­ti. Ratikkasil­ta tehtäisi­in Ter­vasaaren viereen, niin kuin se on tarkoi­tuskin tehdä vaik­ka jostain kar­toista saa sel­l­aisen kuvan että se menisi Ter­vasaa­reen, ja edelleen kiskot Liisankat­ua ja/tai Pohjois­ran­taa. Rekat Pohjois­ran­nas­ta voisi ehkä saa­da pois jatka­mal­la keskus­tan huoltun­nelia Skat­talle ja Hakaniemeen. Ja mun puoleas­ta Sil­tavuoren alle voisi tehdä parkki­hallin jos joku sen halu­aa gryndata.

  5. Kru­u­nun­haas­sa­han vas­tuste­taan sitä Liisankadun ratikkaakin. Sat­tumal­ta sain käsi­i­ni Krunikka-lehden, jos­sa ker­rot­ti­in Kru­unuvuoren­ran­nan ratikan suun­nitelmien esit­te­lyti­laisu­ud­es­ta. Oli se kyl­lä järkyt­tävää luet­tavaa. Kyl­lä lehdessä jo pääkir­joi­tuskin teki selväk­si, että tätä vastustetaan.

    Pari lain­aus­ta; leipätek­stin eka lause tekee kyl­lä selväk­si, mis­tä on kyse — NIMBYstä:

    Laa­jasa­lo tarvit­see yhtey­den Helsin­gin keskus­taan, mut­ta tarvit­seeko Kru­u­nun­haka suo­ran yhtey­den Laajasaloon?

    Yleisön joukos­ta ei täysin ymmär­ret­ty laa­jasa­lo­lais­ten tunkua keskus­taan. “Tule­vatko he Stock­man­nin Herkku­un”, uteli eräs ja toinen kum­mek­sui: “Eikö heil­lä ole siel­lä lääkäreitä?” 

    Asukasti­laisu­u­den yleisön ilmais­tua ole­vansa tyy­tymätön koko sil­ta­hankkeeseen, Lah­den­ran­ta tarken­si: “Siis kaik­keen?” “Kaik­keen”, vas­tasi yleisö.

    Kyl­lä, krunikkalaisil­la on asi­at ehkä parhait­en helsinkiläi­sistä. Sehän nyt vielä puut­tuisi, että muut kehtaisi­vat vaa­tia samaa! Kuka ihme nyt halu­aisi jostain Laa­jasa­losta keskus­taan tulla?!

    Tuleepa lehdessä taas asukaspysäköin­nin hin­nan­nos­ton tarvekin esiin:

    Ehkä YVA sisältää myös parkki­tilo­jen rak­en­tamisen, kos­ka kru­u­nun­hakalais­ten on joka tapauk­ses­sa voita­va pysäköidä auton­sa oman kaupungi­nosansa alueelle. Vai halu­taanko ne nyt sit­ten tässä Liisankatu-puhdis­tuk­ses­sa kipa­ta vaikka­pa suo­raan mereen? Jo nyt esim. ulkop­uoliset vält­televät Kru­u­nun­hakaa kadun­var­sipysäköin­tipaikko­jen vähäisyy­den takia.

    Niin, voisi­han sinne Krunikkaan parkkikel­lar­in rak­en­taa. Mut­ta voisi men­nä krunikkalais­ten lom­pakko kiin­ni kun heitä pyy­de­tään kus­tan­ta­maan itse omat parkkipaikkansa. No, onnek­si on ne hyvä­tu­loiset autot­tomat naapurit…

    Mut­ta se että parikym­men­tä krunikkalaista pysäköin­tipaikkaa pitäisi pois­taa, että sel­l­ainen pieni metrolli­nen ihmisiä voisi kulkea keskus­taan — out of the question!

  6. Sadut on aikanaan luet­tu, mut­ta siltikään ei kan­nat­taisi Kru­u­nun­hakaseu­raa ja kru­u­nun­hakalaisia sotkea keskenään. Kuten kir­joitin, niin vai­h­toe­hto­ja on (laitoin HSL:lle esim. tuon 55-ehdo­tuk­senikin palaut­teena). Kukaan ei kai ole niin viisas kuin liiken­nesu­un­nit­teli­ja. Tuos­ta uud­es­ta 17-lin­jas­ta olen samaa mieltä… se on valmi­ik­si itseään toteut­ta­va ennus­tus. Krunikkaseu­ran puheen­jo­hta­ja taitaa olla vihrei­den jäsen ainakin. Ja vihreis­sä noi­ta susia riit­tää, jos toki myös niitä paime­nia on, tosin harvem­mas­sa (mut­ta niitä sen­tään on!).

  7. Tuol­lais­ten turhien bus­siy­hteyk­sien ajat­ta­mi­nen keskus­tan kapeil­la kaduil­la ei ole järkevää. 🙁 Nekin rahat voi käyt­tää raitio­vaunulin­jo­jen rakentamiseen.

    Hörhölle täy­tyy ker­toa, että siinä raitio­vau­nun edessä ole­va numero ker­too lin­jan ja että eri lin­joil­la pääsee eri puolel­la kaupunkia. 😉

    Purkauk­ses­ta päätellen jonkin suun­nan yhtey­det kaiver­ta­vat. Mikä suun­ta tuo on, kun en ihan äkkiä lin­jakar­tas­ta keksi?

  8. Mietin samaa kuin Hörhö. Joskus poli­itikon pitää tietysti tehdä ikäviä päätök­siä, mut­ta kan­nat­taako siihen päälle vielä vinoil­la äänestäjille? Ainakin mua suo­raan san­ot­tuna — lukea tuol­laisia heit­to­ja oma­l­ta val­tu­ute­tul­ta. Kru­u­nun­haka seu­ra tms. ei edus­ta kaikkia asukkai­ta, ei edes suur­in­ta osaa. Nyt vaikut­taa siltä, että perin­ney­hdis­tyk­sen nim­by­ilystä rankaisti­in koko kaupungi­nosaa. Vaikutel­maa täy­den­si muiden keskustelijoiden vahin­go­niloiset kommentit.

    Itse asi­as­ta sen ver­ran, että 16 ja 18 lopet­ta­mi­nen yhtäaikaa on aika iso palve­lu­ta­son pudo­tus. Riip­puu tiestysti mis­sä asuu ja minne matkus­taa, mut­ta esim. mul­la on usein asi­aa Viiskul­maan ja Kulosaaren ja sat­un­naisem­min Töölöön. Ymmär­rän kyl­lä 18 lopet­tamisen peruste­lut, jos ei ole matkus­ta­jia niin ei ole. Sen sijaan 16 kohdal­la taidet­ti­in vedo­ta siihen, että aikataulun mukainen liiken­nöin­ti on vaikeaa. Mitäs jos yrit­täisitte kovempaa?

  9. Ei julkisen sek­torin IT ongal­mat johdu IT:sta tai tar­jouk­ses­ta suoraan 

    Julkisen sek­torin ongel­ma on joht­a­mi­nen tai oikeam­min sen puute.

    Julki­nen sek­tori sal­lii yksilökohtaiset/yksikkökohtaiset toim­intata­vat eikä niitä uskalleta yht­enäistää eikä yksilöi­den toim­intaan puututa

    Jos tuotan­to­pros­es­sit oli­si­vat etukä­teen päivitet­ty uuteen tilante­seen ja kaikien tehtävien roolit ja sisäl­löt valmi­ita niin ongel­mat ja räätälöin­ti­tarve oli­si­vat pienempiä.

    Olin aikoinaan imple­men­toimaasa SAP kolmes­sa maas­sa kon­sernin käyt­töön ja huo­masin, ettei ongel­ma ole SAP, vaan toim­inta­vat, jot­ka eivät vas­taa kon­sernin päätök­sen­teon ja toimin­nanoh­jauk­sen hyväksyt­tyä rakennetta

    SAP on alun­perin tehty yht­enäistämään ja tekemään ver­tailukelpoisek­si kan­sain­välis­ten kon­sernien eri mais­sa toimivien yksiköi­den taloudel­liset tunus­lu­vu­ta ja konsernitilinpäätöksen.
    Mut­ta myöhem­min se on laaa­jen­tunut mui­hinkin funktioihin

    Tärkein havain­to oli kuitenkin, että sys­teemiä ei voi räätälöidä yksiköi­den ja yksilöi­den tarpei­den mukaan vaan ver­tailukelpoisu­us edel­lyt­tää tiet­tyä toimintatapaa.

    Tom­intat­apo­jen yht­enäistämi­nen ei koskenut ain­oas­taan lat­tiadu­unare­i­ta vaan ulot­tui aina toim­i­tusjo­hta­jaan saakka.

    Siinä sitä sit­ten mietit­ti­in ‚kuka uskaltaa men­nä määräämään tj:aa muut­ta­maan toimintatapojaan

  10. Ongelmien syn­tyyn vaikut­ta­vat myös asenne-ja ammattikulutuuri.
    Muu­ta­ma vuosi sit­ten kun teitoli­iken­nealal­la oli sukupol­ven vai­h­dos niin uudet tuli­jat oli­vat IT-taustaisia.

    Uusien tuli­joidne oli vaikeaa totut­tua uuteen kulut­tuuri­in , yleinen ajat­telu oli ettei juurikaan tes­ta­ta vaa kor­jataan jos viko­ja ilmenee.

    IT ajat­telu lähti, että ongel­ma on fir­man sisäi­nen niin sil­lä ei ole niin suur­ta väliä ja on halvem­paa kor­ja­ta viat kuin testata

    Tämä käy mon­es­sa kohteessa mut­ta esim tele­op­er­at­tori­toimin­nas­sa käytet­tävyy­delle asete­taan muu­ta­man ysin ver­ran enem­mäm tavoitet­ta kuin it ‑toimin­nas­sa.

    Näin sik­si, että nyt huoli­mat­to­muus vaikut­taa jopa miljooni­in asi­akkaisi­in ja kym­meni­in tuhan­si­in yrityksiiin

    Niin­pä sit­ten jonkin aikaa oper­aat­torit oli­vat uuti­sot­sikois­sa laa­jo­jen häir­iöi­den vuok­si ennenkuin uusi sukupolvi oli ymmärtänyt, että ajat­telu “tämä on niin pieni ja yksinker­tainen muu­tos, että tässä ei voi mikään men­nä pieleen”-todettiin virheel­lisek­si ja muu­tok­set tes­tat­ti­in parem­min etukäteen

    1. Ongelmien syn­tyyn vaikut­ta­vat myös asenne-ja ammattikulutuuri.
      Muu­ta­ma vuosi sit­ten kun teitoli­iken­nealal­la oli sukupol­ven vai­h­dos niin uudet tuli­jat oli­vat IT-taustaisia.

      Uusien tuli­joidne oli vaikeaa totut­tua uuteen kulut­tuuri­in , yleinen ajat­telu oli ettei juurikaan tes­ta­ta vaa kor­jataan jos viko­ja ilmenee.

      Se, että lentoy­htiöi­den paikan­va­raus toimii ja VR:n ei toiminut,johtuu VR:n liian nuorekkaas­ta porukas­ta ja mod­en­r­nista yrityskulttuurista?

  11. Siir­to­la­pu­u­tarha: Kru­u­nun­haka seu­ra tms. ei edus­ta kaikkia asukkai­ta, ei edes suur­in­ta osaa. Nyt vaikut­taa siltä, että perin­ney­hdis­tyk­sen nim­by­ilystä rankaisti­in koko kaupungi­nosaa. Vaikutel­maa täy­den­si muiden keskustelijoiden vahin­go­niloiset kommentit.

    Jos sat­tuisin asumaan Krunas­sa, ja kaupungi­nosan asi­at kiin­nos­taisi­vat, minä ottaisin tääl­lä esite­tyn kri­ti­ikin kaupungi­nosaseu­raa kohtaan niin, että jonkun paikallisak­ti­ivin olisi syytä pyrk­iä otta­maan hom­ma hal­tu­un, ja perus­taa sel­l­ainen yhdis­tys tai yhteis­toim­intata­ho, jon­ka agen­daan päät­täjät voisi­vat suh­tau­tua vakavasti.
    Kallios­sa paikallis­nim­by­i­lyyn kyl­lästynyt väki kehit­ti omaa toim­intaa, samaa olisi syytä kokeil­la muis­sakin kaupunginosissa.

  12. tpyy­lu­o­ma: Tuo­hon on syyn­sä jot­ka valitet­tavasti eivät ole ihan yksinkertaisia.Ajatus on se että kan­takaupun­gin joukkoli­ikenne olisi suju­vam­paa. Sen lisäk­si että tämä olisi matkus­ta­jille mukavam­paa, se myös säästäisi jopa kym­meniä miljoo­nia veron­mak­sajien rahaa vuodessa.Se suju­voit­ta­mi­nen vaan edel­lyt­tä val­in­to­ja. Esimerkik­si raitio­vaunu­jen suju­va kulku Kai­vokadul­la edel­lyt­täisi val­oe­tuuk­sia, tai ehkä mielu­um­min liiken­neval­o­jen pois­tamista. Tuo on hankalaa.Tämän toteut­tamien Kai­vokadun läpi ajavalle bus­sili­iken­teel­lä ei ole han­kalaa, se on käytän­nösä mahdotonta.

    Kai­vokatu on todel­lakin sump­pu joka suun­taan, eikä sitä ainakaan helpot­tanut kol­mosen uusi reit­ti. Mut­ta miten tuo­ta Kai­vokadun liiken­net­tä nyt sit­ten helpot­taa tuo lin­ja 17, varsinkin jos lin­ja 55 menee edelleen läpi (vai jääkö se nyt sit­ten kuitenkin rautatiease­malle kulkien muuten van­haa reit­tiä?). Jos Lin­ja 55 olisi tul­lut osin van­haa reit­tiä ja kään­tynyt vaik­ka Haa­paniemenkadul­la Sörnäis­ten­ran­tatielle, jos­ta se olisi tehnyt Krunikan kier­roksen­sa ja jatkanut sit­ten eteen­päin Mar­i­an sairaalaa kohti, niin tämä olisi mun mielestäni ollut ainakin tuo­ta 17 lin­jaa parem­pi vai­h­toe­hto. Varsinkin, jos se olisi kulkenut puo­lille öin tms. Lin­ja 68 tosii sit­ten Her­man­nista ja 16 Kulosaares­ta porukat Sörnäis­ten­ran­tati­etä pitkin Hakaniemeen.

    Toinen mitä joskus mietin, olisi ollut vai­h­toe­hto jakaa lin­ja 18 kah­tia, jol­loin esim. 2 ker­taa tun­nis­sa (7–21, muina aikoina ker­ran tun­nis­sa) olisi tul­lut 18B, joka olisi ajanut van­haa reittiä. 

    Kol­mas vai­h­toe­hto, jos ker­ta matkus­ta­jia ei olisi tarpeek­si, olisi ollut yleen­säkin vuorovälin har­ven­t­a­mi­nen ja/tai pienem­pi­in bus­sei­hin siirtyminen.

    Sitäkään en ymmär­rä, että jotkut tun­tu­vat perustel­e­van lin­jo­jen lakkau­tus­ta nyt aikaisin­taan 15 vuo­den kulut­tua tule­val­la ratikkayhteydellä. 

    Kokon­aan lin­jo­jen lopet­ta­mi­nen ilman järkevää vai­h­toe­htoa tun­tuu kiu­san­te­ol­ta. Varsinkin jos tämä lisää työ­paikkaau­toilua Kru­u­nun­hakaan. Joukkoli­iken­teen kor­vaami­nen yksi­ty­isautoilul­la ei mah­du mun vihreää maailmankuvaani.

    Elmolle kysymys, perustelisitko vähän tuo­ta väitet­täsi, että Krunikkalaisil­la on asi­at ehkä parhait­en helsinkiläisistä? 

    Lopuk­si, ei noi­ta parkki­halle­ja tarvi­ta vält­tämät­tä. Se voisi riit­tää, jos nuo 24 h paikat muutet­taisi­in asukaspysäköinti/maksullisiksi paikoik­si. Tosin, myön­nän että Kru­u­nun­haas­sa on liikaa “huono­jalka­isia” katu­maas­turin omis­ta­jia, jot­ka park­keer­aa­vat minne sat­tuu, useim­miten pysäköin­tikiel­tomerkkien vaiku­tusalueelle. Näille pikkuinenkin käve­ly­mat­ka tun­tuu ole­van liikaa. Jos voisi väärin­pysäköi­ty­jen auto­jen virhe­mak­suil­la vaikka­pa tila­ta nyt katu­jen put­saus­ta tänne, niin ei tarvit­sisi ainakaan lumes­ta huol­ta kantaa:)

  13. “Olen Oden kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen hallinnon IT-ongel­mat johtu­vat osit­tain kil­pailu­tuk­sen ja päätök­sen­teon tavas­ta. Melko har­val­la luot­ta­mushenkilöil­lä kun on riit­tävää kom­pe­tenssia arvioi­da, onko kil­pailu­tus tehty järkevin kriteerein”

    Tuo­han on johtamis-ja asi­natun­te­mu­songel­ma. Maail­ma on jo täyn­nä valmi­ita sovel­luk­sia, ei nykyään tarvitse kehit­tää uut­ta pyörää

    Valmi­ita , sopivia lip­pu­jär­jestelmiä on var­maan jo tuhan­sia, joista valita.

    Suurin ongel­ma ovat epä­s­tan­dard­it pros­es­sit ja yksilöl­liseti toimi­vat työn­tek­i­jät, jot­ka eivät halua toimia kuten muut.
    Eikä näitä tuotan­to­pros­esse­jakaan ole määritel­ty riit­tävän tarkasti.

    Val­it­se­mal­la stan­dard­i­jär­jestelmä ja sopeut­ta­mal­la organ­isaa­tio toim­i­maan tieto­jär­jestelmän mukana tuomien pros­esi­ien mukaan saadaan jär­jestelmä pien­im­mäl­lä työl­lä käyttöön.Ja halvimmalla.

  14. Osmo Soin­in­vaara: Se, että lentoy­htiöi­den paikan­va­raus toimii ja VR:n ei toiminut,johtuu VR:n liian nuorekkaas­ta porukas­ta ja mod­en­r­nista yrityskulttuurista? 

    Jep. Vai­h­toi­vat IT-johta­jan, kun ede­li­nen men­neen tal­ven lumia edus­tanut ei ollut riit­tävän dynaami­nen. Vaati toimit­ta­jil­ta toimivia tieto­jär­jestelmiä, mikä ei kuu­lu suo­ma­laiseen IT-bisnekseen. 😉

  15. Osmo Soin­in­vaara: Se, että lentoy­htiöi­den paikan­va­raus toimii ja VR:n ei toiminut,johtuu VR:n liian nuorekkaas­ta porukas­ta ja mod­en­r­nista yrityskulttuurista?

    Noin karkeasti joo. Lennon­va­raus­puolen jär­jestelmien (Sabre) his­to­ria ulot­tuu yli 60 vuo­den taakse, markki­na on aidosti globaali ja yhteen­sopivu­us­vaa­timusten takia maako­htainen sooloilu ei ole mah­dol­lista toisin kuin jos­sain pienessä kansal­lises­sa rautatieyhtiössä.

    Parhaat käytän­nöt ja pros­es­siosaami­nen on usein tiivi­is­sä muo­dos­sa pake­toitu jär­jestelmi­in joil­la on pitkä his­to­ria ja hyvä levin­neisyys, ja on aika selvää että otta­mal­la stan­dard­i­jär­jestelmä johon on kumu­loitunut parhaas­sa tapauk­ses­sa kym­me­nien vuosien käytän­nön kehi­tys ja osaami­nen päästään toden­näköis­es­ti parem­paan lop­putu­lok­seen kuin NIH-hurmok­ses­sa kasaan kyhätyl­lä uudel­la maail­man­järjestyk­sel­lä jos­sa kaik­ki mah­dolli­nen pros­esse­ja myöten uusi­taan kerralla.

  16. Hörhö: Elmolle kysymys, perustelisitko vähän tuo­ta väitet­täsi, että Krunikkalaisil­la on asi­at ehkä parhait­en helsinkiläisistä? 

    Krunikas­sa asu­vat ihmiset ovat toki aivan taval­lisia ihmisiä. Mut­ta jos pitäisi päät­tää, mikä on Helsin­gin paras kaupungi­nosa, miet­tisin lähin­nä, onko se Krunikka vai Töölö. Vaikea kek­siä, mik­si mikään muu kaupungi­nosa olisi vielä näitä kah­ta parem­pi. Rikkaiden omat get­tot sit­ten erik­seen; niis­sä asu­taan vain kos­ka sinne ei hevil­lä pääse, ei sik­si että ne oli­si­vat eri­tyisen toimivia kaupunginosia.

    Kom­ment­te­jasi 17:stä ja 55:stä en täysin ymmärtänyt. Nyt pääte­tyn mukaan­han 55 ajaa Rauta­tien­to­rille eli ei Kai­vokadulle. Jollei 17 olisi sinne tul­lut, Kai­vokadul­ta olisi pois­tunut kaik­ki bus­sit (65A/66A läh­tee län­simetron myötä). 55 myös siir­retään kulke­maan Liisankadulle 17:stä huoli­mat­ta. Kaik­ki menee siis alku­peräisen suun­nitel­man mukaises­ti, pait­si lisät­tynä 17:llä.

    17 ei todel­lakaan helpota Kai­vokadun sump­pua (ei kai Teme mis­sään näin ole väit­tänytkään); se onkin yksi perustelu mik­si sitä ei tulisi ajaa. Lin­ja ei var­masti pysy aikataulus­saan kun­nol­la, vaik­ka onkin lyhyt.

    Olet toki oike­as­sa, että tule­vaisu­u­den han­kkeil­la ei tule perustel­la nyt tehtäviä muu­tok­sia. Point­ti­ni oli, että sil­lä Liisankadun ratikalla ei ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka vaik­ka se tehtäisi­in huomen­na, krunikkalaiset vas­tus­ta­vat sitä. Näyt­täisi siis, että mielu­um­min ollan ilman 18:aa kuin ett

    Krunikka-seu­ra on toki eri asia kuin krunikkalaiset. Tämä pätee mui­hinkin kaupungi­nosi­in. Ihme­tyt­tää silti, ettei mainit­se­mas­sani yleisöti­laisu­udessa ole silti yhtään myön­teistä kom­ment­tia krunikkalaisil­ta tul­lut. Nykyisessä nim­by­i­lykult­tuuris­sa myön­teis­es­ti suh­tau­tu­vienkin pitäisi kai aktivoitua men­emään noi­hin tilaisuuk­si­in ihan vain ker­tomaan, että joku on erikin mieltä. Toki siinä saa herkästi asukasy­hdis­tyk­sen vihat päällensä.

    Olisiko KSV:n ja HSL:n syytä enem­män teet­tää tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä kyse­ly­itä, jot­teivät äänekkäät vas­tus­ta­jat bia­soisi liikaa? Onko sel­l­ainen tehty tai tekeil­lä Laa­jasa­lon ratikas­ta, kun nyt meil­lä on vain asukasy­hdis­tyk­sen mielipi­de vas­tus­tuk­ses­ta sekä yksi ääni puoles­ta. Ei pysty päät­telemään siitäkään vielä mitään.

  17. Elmo Allén: Näyt­täisi siis, että mielu­um­min ollan ilman 18:aa kuin ett 

    Haa, tuos­sa taisi vahin­gos­sa jäädä lause kesken. Tarkoitin siis: mielu­um­min ollan ilman 18:aa kuin että ratik­ka tulisi sitä kor­vaa­maan mis­sään vaiheessa.

  18. Kai­vokadun ruuhki­in tarvi­taan ruuhka­mak­su­ja nyt ehkä kaikkein kipeäm­min. Mik­si asialle ei tehdä mitään?

  19. KOMMENTTI 4:N YÖLIIKENTEESTÄ

    Elmo Allén kir­joit­ti (tässä tai edellsiessä postauksessa):

    ”Kom­men­toin­pa vielä itse itseäni tuos­ta “sisään­heit­to­tuot­teesta”. Se ei ollut kovin ana­lyyt­ti­nen ilmaisu sinän­sä. Uskon kuitenkin, että raitio­vaunu­jen brän­di tukee koko joukkoli­iken­n­ev­erkos­toa, ja sik­si ratikoi­ta tulisi olla saatavil­la enem­mänkin kuin rajakus­tan­nuk­set näyt­täi­sivät tarpeen. 

    Joukkoli­iken­teessä verkos­to­hyödyt ovat tärkeitä.
    Ratikoiden brändiä entis­es­tään tuk­isi, jos niitä olisi aina saatavil­la, ehkä aamuyön liiken­net­tä luku­un otta­mat­ta. Keskus­tan vetovoima perus­tuu elävyy­teen, ja minus­ta ratikat ovat osa sitä, myös öisin. Mitenkäs ulko­mainen bench­mark? Voisin kuvitel­la, että ulko­mail­ta löy­ty­isi yöratikoita.”

    Brändäyshän on päivän sana.

    Tosin useim­mat joukkoli­iken­teen käyt­täjät, kuten minäkin, halu­a­vat päästä paikas­ta A paikkaan B ja val­it­se­vat ratikan tai bussin tarpeen­sa mukaan, ja vähän senkin perus­teel­la kumpi ensin saa­puu. Bus­sil­la, junil­la ja ratikoil­la on kum­mal­lakin etun­sa, ja erot ovat mar­gin­aal­isia, siis samanikäisessä kalus­tossa. Huo­mat­ta­va osa matkus­ta­jista kul­kee esikaupunkei­hin, jonne ainakin osan matkaa täy­tyy kulkea bus­sil­la. Ja joukkoli­iken­teen brändi­in kyl­lä vaiku­ta eniten sen bussin kulkeminen.

    En oikein ymmär­rä näitä mukas­tadi­laisia, joille bus­si on vas­ten­mieli­nen kulku­muo­to. Krunikkalaisia on haukut­tu nim­by­ilystä, mut­ta nähtävästi Kata­janokan asukkaat ovat tästä heikkoud­es­ta vapaita.

    Lie­nee syytä tode­ta, että melu­ta­so met­rossa, ainakin tun­nelis­sa, on yllät­tävän korkea. Mut­ta se ei kuu­lu tähän asiaan.

    HSL:n hal­li­tuk­sen ehdo­tus vaikut­ti perustel­lul­ta. Sil­lä olisi melko vähäisin kus­tan­nuksin saatu läpiyön liikenne sekä Kru­u­nun­hakaan että Katajanokalle.

    Kus­tan­nuk­sia en voi tietää tarkkaan. Sel­l­ainen perustel­tu arvio, että raitio­vau­nun tai bussin vuoroparin (25 min. suun­taansa, mat­ka yht. noin 16 km) kus­tan­nuk­set (palk­ka ja ajoneu­voku­lut) lienevät ilta- ja yötun­teina 60 e. Siis 20 min­uutin välein noin 180 e/tunti eli 22.30 — 01.30 360 e (vrk eli noin 130.000 e/vuosi). Lin­jan jatkami­nen läpiöisek­si tuplaa kustannukset.

    Lyhy­il­lä matkoil­la (alle 2 km, riip­puu säästä ja kun­nos­ta) käve­ly on var­teen otet­ta­va vai­h­toe­hto, myös ajal­lis­es­ti. Nähtävästi kyn­nys raitio­vaunuun on mata­lampi kuin bussiin.

    Luk­i­ja huo­man­nee, että min­ua raivos­tut­taa raitio­vaunudog­mati­ik­ka. Min­ua ei tässä raivos­tu­ta ratikat, vaan dogmatiikka.

    Lie­nee muuten melko help­po tark­istaa netistä, mis­sä kaupungeis­sa on raitio­vaunu­jen yöliikennettä.

    Väk­ilu­vut Kata­janok­ka 4167 (pa 0,57 km²), Kru­u­nun­haka 6763 (pa samoin 0,57 km²). Läh­eskään kaik­ki eivät vietä urbaa­nia yöelämää, sil­lä työtkin pitää tehdä.

    Kos­keeko 2 e:n yötak­sa myös kuukausilip­ul­la kulke­via? Itse en pidä yötak­saa mielekkäänä, sil­lä yökulk­i­ja yleen­sä on sen ver­ran ansiokkaasti tyh­jen­tänyt kol­pakoi­ta ja siten täyt­tänyt val­tion ja kun­nan kirstu­ja, että hänen kulkun­sa voita­neen kus­tan­taa. Pieni raha­han se on illan menoissa.

  20. Markku af Heurlin:
    Kos­keeko 2 e:n yötak­sa myös kuukausilip­ul­la kulke­via? Itse en pidä yötak­saa mielekkäänä, sil­lä yökulk­i­ja yleen­sä on sen ver­ran ansiokkaasti tyh­jen­tänyt kol­pakoi­ta ja siten täyt­tänyt val­tion ja kun­nan kirstu­ja, että hänen kulkun­sa voita­neen kus­tan­taa. Pieni raha­han se on illan menoissa. 

    Pieni raha­han se on illan menois­sa, indeed.

    Jos on ollut varaa vetää plex­it luulisi ole­van varaa vielä koti­matkaankin, tekee sen sit­ten bus­sil­la tai taksilla.

    Jos kovasti yöelämässä viihtyy kan­nat­taa siir­tyä suo­rav­eloi­tusasi­akkaak­si, he nimit­täin voivat matkus­taa samal­la kor­tilla 24/7 ilman lisätaksoja.

  21. Kos­ka olet HSL:n hal­li­tuk­sen jäsen, ehdotan seu­raavia asioita:

    - Ham­puris­sa ja muis­sa Sak­san isois­sa kaupungeis­sa houkutel­laan autoil­i­joi­ta käyt­tämään joukkoli­iken­net­tä anta­mal­la auto­vaku­u­tus­mak­su­ista alen­nus­ta, jos autoil­i­jal­la on myös joukkoli­iken­teen kuukausi- tai vas­taa­va lip­pu. Mik­sei tätä voisi soveltaa Suomes­sa ainakin Helsinkiin?

    - HSL kaavailee Jok­eri 2 ‑lin­jan vetämistä Malmil­ta Vuosaaren sata­maan niin, että se kiertäisi myös Vuosaaren asuinalueet, kuten Aurinko­lah­den, ennen sata­maan menoa. Tämä saat­taa kir­joi­tus­pöy­däl­lä näyt­tää hyvältä, mut­ta ark­i­todel­lisu­us on muu­ta. Me aurinko­lahte­laiset, kuten muual­lakin Vuosaa­res­sa asu­vat, halu­amme että kaupun­giosas­samme jatkuu paikalli­nen sukku­lali­ikenne Vuosaaren ja Rasti­lan metroasemille. Emme halua iso­ja Jok­eri-busse­ja jyräämään kapeille asuinkaduillemme. Jo pelkästään kier­toli­it­tymät ovat liian ahtai­ta 25 metriä pitkille Jok­eri 2 ‑bus­seille. Esim Aurinko­lah­teen riit­täisi ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la Jouko-tyyp­pinen pieni bus­si, mut­ta ainakaan emme halua näitä 25 metriä pitk­iä kolosse­ja tänne. Lisäk­si on selvää, että lin­ja, joka alkaa Malmil­ta ja kiertää puolen Itä-Helsin­gin kaut­ta, ei pysty pitämään aikatauluaan.

    - Aurinko­lahti-seu­ra ja Vuosaari seu­ra jär­jestävät joukkoli­iken­neil­lan Alba­trossis­sa, Kahviku­ja 3, II ker­ros tiis­taina 6.3. klo 18. Ter­ve­tu­loa kuule­maan meitä paikallisia asukkaita!

    Terv. MKS

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *