Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheim-museo?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

3) En ota kan­taa, vielä

Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, jos­ta pitää tietää enemmän.

Mitä saamme raho­jemme vasti­neek­si? Pelkän brändin, vai voim­meko luot­taa siihen, että seinien sisään tulee myös hyviä näyt­te­lyjä. Taloa ei tul­la kat­so­maan. Vain merkit­tävät näyt­te­lyt tuo­vat yleisöä.
Suo­ma­laiset taiteli­jat ovat oikeutetusti nyreis­sään. Olisi melkoinen piristys­ruiske koti­maiselle taiteelle, jos samat rahat annet­taisi­in sille. En tiedä, olisiko tämän merk­i­tys jopa Guggen­heimia suurem­pi, vaik­ka taiteli­jat näin väittävätkin.

Kata­janok­ka on hyvä paik­ka muse­olle, mut­ta toisaal­ta paik­ka on arkkite­htonis­es­ti erit­täin herkkä. Guggen­heim halu­aisi näyt­tävän raken­nuk­sen. Tässä on ris­tiri­idan siemen, mut­ta se on ratkaistavis­sa. Olisi se ollut hyvä paik­ka hotellillekin, mut­ta liian räikeä arkkite­htu­uri ratkaisi kiel­teisen kannan.

Kenen rahoitet­tavak­si tämä kuu­luu? Kyse on enem­män investoin­nista Suomen matkailu­un kuin kult­tuuri­in. Jos olisi kyse vain kult­tuurista, tuolle rahal­la olisi parem­paakin käyt­töä. Suomen ase­man kohen­e­m­i­nen matkailumaana tuot­taa hyö­tyä koko maalle, sekä val­ti­olle, yri­tyk­sille että monille kun­nille. Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutu­vat rahoit­ta­maan tämän ja muut osa­puo­let odot­ta­vat vain raho­jen vir­taamista itselleen.

Keskuskir­jas­ton toteu­tu­mista tämä ei saa vaarantaa.