Onko kuntien välinen kilpailu hyväksi?

Joulun alla jäi kesken keskustelu siitä, onko kun­tien väli­nen kil­pailu hyväk­si ja jos on, mil­lainen kil­pailu. Asia on äärim­mäisen keskeinen uud­is­tet­taes­sa kun­taraken­net­ta kaupunkiseuduilla.

On hyvä, että kun­nat kil­pail­e­vat tavas­ta jär­jestä palvelu­ja ja pitää yhteyt­tä kun­ta­laisi­in. Täl­laista kil­pailua tulee pitää yllä. Se on voimakas argu­ment­ti suuria kun­tali­itok­sia vas­taan. Negati­ivista kil­pailua on yri­tys valikoi­da ter­veitä ja rikkai­ta asukkai­ta kun­nan rajan oma­lle puolelle ja väärin keinoin käytävä kil­pailu voit­toa tuot­tavista yri­tyk­sistä, joil­ta saa paljon yhteisövero­tu­lo­ja. Tämä kil­pailu on mii­nus­sum­mak­il­pailua, kos­ka toimi­vam­mat keinot ovat sel­l­aisia, että ne vahin­goit­ta­vat naa­puria enem­män kuin hyödyt­tävät itseä.

Van­taa on lehti­ti­eto­jen mukaan jakanut tiskin alta puoli-ilmaisia omakoti­tont­te­ja hyvä­tu­loisille. Parin­sadan ton­nin vuosi­t­u­loista tulee vero­tu­lo­ja 38 000 euroa vuodessa, tosin vero­tu­lo­jen tasaus siirtää tästä aikanaan muualle Suomeen 14 000 euroa. Ton­tin vuokras­ta kan­nat­taa tämän hyväk­si luop­ua vaik­ka kokon­aan. Asi­as­ta voi olla eri mieltä, mut­ta minä pidän hyvin pahana sitä, että kun­nat houkut­tel­e­vat eri­tyise­duin toisil­taan suu­rit­u­loista väkeä. Asi­aa voi pitää myön­teisenä, jos kat­soo, että rikkail­la pitääkin olla erityisetuja.

Tuo Van­taan tapa on kuitenkin har­mit­tomimpia. Paljon pahempaa on, että Helsin­ki kaavoit­taa pien­talo­ja keskeisille paikoille, joille aivan ehdot­tomasti kuu­luisi rak­en­taa ker­rostalo­ja. En tiedä, mut­ta luulen, että Helsin­gin nyr­peä suh­tau­tu­mi­nen pikaratikkaan Öster­sun­domis­sa johtuu siitä, että pikaratik­ka tuk­isi työ­paikko­ja ja palvelu­ja vääräl­lä puolel­la kaupun­gin rajaa, kun taas metro tuo tur­val­lis­es­ti keskus­taan ja Kalasa­ta­man tule­valle työpaikka-alueelle.

Helsin­ki, Espoo ja Van­taa kil­pail­e­vat yri­tyk­sistä anta­mal­la ”tärkeille” yri­tyk­sille eri­tyise­tu­ja kaavoituk­ses­sa. Elinkei­nop­o­li­it­ti­sista pon­nis­teluista val­taosa kohdis­tuu ”kar­javarkauk­si­in” naa­pur­in­puolelta sen sijaan, että yritet­täisi­in yhdessä pitää alueen puol­ta globaalis­sa kilpailussa.

Aluei­den väli­nen kil­pailu elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa on tiet­tyyn rajaan asti myön­teistä, mut­ta saman kaupun­gin sisäl­lä sijait­se­vien itsenäistä kun­tien väli­nen kil­pailu on destruk­ti­ivista. Sen hin­ta on hyvin korkea. Tämä on voimakas argu­ment­ti kun­tali­itosten puolesta.

Kaikil­la kaupunkiseuduil­la on meneil­lä sama kehi­tys. Varakas väki muut­taa omakoti­taloi­hin kehyskun­ti­in ja vähem­män varakas jää ker­rostaloi­hin keskuskaupunki­in. Tämä aiheut­taa eri­ar­voisu­ut­ta kun­tien välille ja naker­taa koko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Ratkaisuk­si on ehdotet­tu yhteistä kaavoitus­ta, jon­ka tarkoituk­se­na on jakaa kaavoituk­sen keinoin hyviä ja huono­ja veron­mak­sajia tas­a­puolis­es­ti. Siis omakoti­talo­ja kan­takaupunki­in ja pari ker­rostaloa Por­naisi­in? Tässä ei olisi mitään järkeä. On logis­tis­es­ti järkevää, että ker­rostalot sijait­se­vat keskeis­es­ti ja väljä rak­en­t­a­mi­nen on vähän syr­jem­mässä. Järkevä yhdyskun­tarakenne ei ole tas­a­puo­li­nen ja päinvastoin.

Näil­lä pelisään­nöil­lä on valit­ta­va joko epä­tas­a­puolisen yhdyskun­tarak­en­teen tai huonon yhdyskun­tarak­en­teen väliltä. Tai sit­ten on muutet­ta­va sääntöjä.

Yksi mah­dol­lisu­us on yhdis­tää kaupunkiseudun kun­nat työssäkäyn­tialueit­tain yhteen. Toinen vai­h­toe­hto on muut­taa talouden pelisään­töjä. Annetaan vero­tu­soikeus seu­tukun­nalle sekä annetaan sille myös vas­tuu ter­vey­den­huol­losta ja paljon kus­tan­nuk­sia aiheut­tavas­ta sosi­aal­i­toimes­ta. Tämän jäl­keen kun­tien väli­nen kil­pailu jäl­jelle jäävistä tehtävistä on aitoa kil­pailua, jos­sa paras voit­taa. Nyt voit­ta­jaa ei saa­da selville, kos­ka men­estys­tä ei saa käyt­tämäl­lä rahansa hyvin vaan varas­ta­mal­la sitä naapurilta.

99 vastausta artikkeliin “Onko kuntien välinen kilpailu hyväksi?”

  1. Itse kyseenalais­tan koko ‘kun­ta’ ‑kon­septin. Nykyisel­lään se ei vain toi­mi. Kun­ta oli var­maan ihan hyvä idea kun hevosel­la men­ti­in sun­nun­taisin kirkolle, mut­ta nyky­maail­ma on vähän eri näköinen.

    Kun­nil­la on nykyään kak­si tärkeää tehtävää: palvelu­iden tuot­ta­mi­nen ja yhdyskun­tarak­en­teesta päät­tämi­nen. Onko näitä kah­ta mitään järkeä sälyt­tää samalle toimijalle?

    Kil­pailu sinän­sä on aina hyvä asia, mut­ta kun kun­nat ovat omien rajo­jen­sa sisäl­lä monop­o­liase­mas­sa, ei todel­lista kil­pailua syn­ny. Aika har­va kun kuitenkaan arvioi asuin­paikkaansa valites­saan onko lähik­oulus­sa parem­pi ruo­ka Espoon, Van­taan vai Kirkkon­um­men puolel­la, tärkeäm­pää on se, että lap­si pääsee sinne koul­ulleen tur­val­lis­es­ti omin päin mieluiten kävellen tai pyörällä. 

    Jos todel­lista kil­pailua palve­lu­tuotan­nos­sa halut­taisi­in saa­da, kil­pailun pitäisi tapah­tua kun­tien sisäl­lä, ei niiden välil­lä. Vain val­in­tamah­dol­lisu­udet syn­nyt­tävät kil­pailua. Asuinkun­nan val­it­sem­i­nen ei riitä palvelu­iden “kil­pailun” perus­teek­si, asumiskus­tan­nuk­set ja liiken­ney­htey­det kun kuitenkin ovat siinä kohtaa se ykköskysymys.

    Yhdyskun­tarak­en­teen kus­tan­nuk­sel­la tapah­tu­va miinussumma“kilpailu” onkin sit­ten tosi­aan jotakuinkin pahin mah­dolli­nen asia, mitä kun­tak­en­täl­lä voidaan tehdä, ja käytän­nössä ain­oa asia, mitä kun­nat todel­lisu­udessa voivat tehdä.

    Kun­nat romukop­paan, tilalle maakun­tata­soinen yleiskaavoitus, kaupungi­nosa­ta­soinen detaljikaavoitus ja oikeasti kil­pailutet­tu palve­lu­tuotan­to (vaik­ka jol­lain jän­näl­lä osakey­htiö­mallil­la, jos­sa yhteiskun­ta omis­taa 70% osinkoa mak­sav­ista osakkeista, ja KELA tai ope­tus­min­is­ter­iö mak­saa sit­ten kor­vauk­sia yksikköhinnoin).

  2. Osmo, kun kat­soo Helsin­gin raken­net­ta en oikein usko pien­talo­jen rak­en­tamisen kauas keskus­tas­ta hait­taa­van kehi­tys­tä. Kun ensin saataisi­in nämä kehnos­ti kaavoite­tut syr­jäkaupun­gin kort­telit kuten Ruskea­suo, Munkkivuori, Haa­ga jne raken­net­tua, niin päästään kiin­ni Ara­bi­an ran­nan tapaisi­in täy­del­lisi­in katastrofeihin. 😉

  3. “Vero­tu­soikeus seu­tukun­nalle” ‑malli kuu­lostaa minus­ta järke­vim­mältä. Ja saman tien vaaleil­la val­i­tut päättäjät.

    Siis kol­mas hallinto­por­ras kun­tien ja val­tion väli­in. En oikeas­t­aan ymmär­rä, mik­si tätä vas­tuste­taan niin paljon. On usei­ta sel­l­aisia tärkeitä tehtäviä, jot­ka kaiken jär­jen mukaan kuu­luisi­vat juuri tuon tason organ­isaa­ti­olle. Rajat­takoon seu­tukun­nan koko vaikka­pa sen mukaan, että se on työssäkäyn­tialue, tai harvem­min asu­tul­la alueel­la vaikka­pa sel­l­ainen alue, jol­la on riit­tävä väestöpo­h­ja sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon järjestämiseen.

    Johtuuko­han täl­laisen idean eten­emät­tömyys siitä, että val­tio pelkää menet­tävän­sä liian suuren osan omaa val­taansa näille seutukunnille?

  4. Niin, yleen­sähän kil­pailu on hyväksi. 

    Kun­tien­vä­li­nen kil­pailu ei ole hyväk­si — sen sijaan kun­tien­välistä ver­tailua voidaan har­ras­taa ihan tap­pi­in asti: jotkut vaan osaa­vat parem­min. jJa sit­ten fik­suim­mat palk­i­taan, jamuut velvoite­taan tekemään asi­at fik­suimpi­en tavalla.

    Tämä edel­lyt­täisi sitä, että asi­at doku­men­toitaisi­in yht­enevästi: ei niin, että yhden kun­nan ter­vey­den­hoit­o­menois­sa on van­hainkodin työl­lis­te­tyt mukana, toises­sa ei muis­te­ta sairaan­hoitopi­irin meno­ja jne.

    Mut­ta itse postaus: asiaa!

  5. Kalle: Ara­bi­an ran­nan tapaisi­in täy­del­lisi­in katastrofeihin. 

    Ker­ro nyt sokealle, mikä katas­trofi Ara­bi­an­ran­nan alueel­la on tap­atunut. Sehän on ihan OK tiheä lähiö. Ratik­ka voisi jatkaa Viikiin.

  6. Olen kom­men­toin­ut tätä samaa asi­aa ennenkin. Jos oikeasti halu­taan kor­ja­ta tuo kuvat­tu tilanne, minus­ta suorin ja ehkä toimivinkin malli on sel­l­ainen, jos­sa kun­tien perus­menot kus­tan­netaan pääosin val­tion keräämil­lä vero­tu­loil­la, joi­ta jae­taan kun­nille niiden las­ke­tun tarpeen mukaan (kiin­teä sum­ma per koul­u­lainen, per van­hus jne.). Tämä puree aika hyvin noi­hin esitet­ty­i­hin ongelmiin.

    Jos kun­tia liitetään yhteen, kil­pailu­on­gel­mat siir­tyvät suurkun­tien rajoille. Myös seu­tukun­tata­sol­la tuo peru­songel­ma jää jäl­jelle seu­tukun­tien välisenä epäter­veenä kilpailuna.

    Vaik­ka val­tio keräisi kun­tien rahoituk­sen, perus­palvelu­iden jär­jestämisen voi edelleen jät­tää kun­nille. Ne voivat myös ostaa vaikka­pa eriskoi­sairaan­hoitopalve­lut halu­a­mas­taan suunnasta.

    Vuon­na 2009 taloudel­lisin kun­ta ter­vey­den- ja van­hus­ten­hoi­dos­sa oli 2600 asukkaan Karvia. Se toteut­ti ter­veyspalve­lut yhdessä naa­purikun­tien kanssa. Itse asi­as­sa kaik­ki tuon ver­tailun kärkipään kun­nat oli­vat pieniä kun­tia. Yksi syy pien­ten kun­tien taloudel­lisu­u­teen on se, että itsenäis­inä pienet kun­nat voivat vali­ta mis­tä palvelun­sa han­kki­vat. Näin esimerkik­si Karvialle palvelui­ta tuot­ta­va Posa ei voi laiskistua, vaan sen tulee tuot­taa palve­lut jatku­vasti edullis­es­ti ja hyvin.

    Toinen esimerkkikun­ta olkoon Helsin­ki, joka sijoit­tui ver­tailus­sa yhdek­sän­nek­si viimeisek­si. On heit­et­ty her­jaa siitä, pitäisikö Helsin­ki pilkkoa pienem­mik­si kun­niksi, kos­ka pienem­mät kun­nat näyt­tävät kykenevän taloudel­lisem­pi­in tulok­si­in. Tuon Kar­vian esimerkin val­os­sa tämä voisi toimi­akin. Kata­janok­ka voisi tuot­taa perus­palvelun­sa itse tai ostaa Suur-Helsingiltä. Suur-Helsin­gin pelvelukeskus ehkä havah­tu­isi tähän, ja toteut­taisi palve­lut nyky­istä halvem­mal­la. Jos ei toteut­taisi, Kata­janok­ka voisi ostaa erikois­palveluitaan vaikka­pa Espool­ta. Ehkä Helsin­gin sijoi­tus ver­tailus­sa paranisi.

    Tämä siis perus­tuu siihen ole­tuk­seen, että pienet yksiköt voivat jär­jestel­lä palvelun­sa edullisim­mala taval­la, mut­ta suuren yksikön osana ne menet­tävät tuon päätös­val­lan, ja joutu­vat tyy­tymään siihen yhteen ja ain­oaan ratkaisu­un, jon­ka isom­pi yksikkö reuna-alueilleen päät­tää tar­jo­ta. Suuren yksikön itse kokon­aan toteut­ta­mana palve­lut voivat myös jäh­mettyä ja byrokraisoitua (taval­laam monop­o­lisoitu­vat). Ehkä tässä on yksi syy sille, mik­si pienet kun­nat ovat Suomes­sa taloudel­lisimpia ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tuot­ta­jia. Ote­taan välil­lä mallia toimivista pien­tenkin kun­tien ratkaisu­ista (ja perutaan nykyi­nen yksisilmäi­nen suu­ru­u­den etu­i­hin usko­va kuntauudistushanke).

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja

  7. En ole kaik­ista yksi­tyisko­hdista samaa mieltä Osmon kanssa, mut­ta perus­pe­ri­aate on mielestäni oikea. On ole­mas­sa kil­pailua, joka ei ole hyväk­si, eli sel­l­aista, jos­ta on häviäjälle hait­taa enem­män kuin hyö­tyä. Tässä pitäisi kuitenkin kat­soa pait­si kun­tien talout­ta myös kun­ta­lais­ten itsen­sä tilan­net­ta. Kun­tien hyv­in­voin­ti on kun­ta­lais­ten hyv­in­voin­tie, ei sitä, kuin­ka paljon kun­nat saa­vat tuloja.

    Tont­tien osalta en ole eri mieltä; se, että niistä annetaan alen­nus­ta varakkaam­mille, on oikeas­t­aan piilore­gres­sio­ta vero­tuk­ses­sa. Jälleen ker­ran, tähän on ratkaisuna se, että kun­ta ei saisi luop­ua (myydä/vuokrata) alle markki­nahin­nan yhtään mis­tään omaisu­ud­estaan jota se ei käytä lak­isääteiseen palve­lu­tar­jon­taan. Jokainen sel­l­ainen omaisu­u­den myyn­ti tai vuokraus, jos­sa hin­ta määräy­tyy jotenkin muuten, syn­nyt­tää jonkin­laisen “sivu­markki­nan”, joka ratkaisee: Jono­ja, kor­rup­tio­ta, kauneuskil­pailui­ta, jne.

  8. teekkari: Kun­nil­la on nykyään kak­si tärkeää tehtävää: palvelu­iden tuot­ta­mi­nen ja yhdyskun­tarak­en­teesta päät­tämi­nen. Onko näitä kah­ta mitään järkeä sälyt­tää samalle toimijalle?

    On. Palvelu­rakenne on sama asia kuin yhdyskun­tarakenne, niin yksi­ty­isille kuin julk­isille palveluille. Kaupun­gin ver­ra­ton kil­pailue­tu on laa­jan asi­akaspo­h­jan tar­joa­va palvelu­rakenne, pait­si jos se sös­sitään niin se on pikem­minkin haitta.

    Surullis­in­ta kat­sot­tavaa Helsin­gin seudul­la on sel­l­ainen neljän tuhan­nen asukkaan kylä jos­sa on kitu­ut­ta­va ostari, lakkau­tusuhan alla ole­va ter­veysase­ma ja lukio, ja puoli­ty­hjä toimis­tokom­plek­si sen radan tai motarin var­res­sa meluesteenä.

    Voi tietenkin kysyä että kuka idioot­ti tom­moisia kaavoitaa, kun ei ole väestöpo­h­jaa visioille paikalliskeskuksesta¨ja väyläkin palvelee vain yhteen suun­taan. Syy ei kuitenkaan ole vinksah­ta­neessa kaupung­i­narkkite­hdis­sa, vaan siinä että juuri oman rajan sisään pitää saa­da dynami­ikkaa ja kasvuyri­tyk­siä, ja henkisen kepu­laisu­u­den val­las­sa vielä sen oman kaupun­gin sisäl­lä paikalli­nen kyläpääl­likkö huole­htii että juuri hänen maito­lai­turilleen pitää saa­da tas­a­puolisu­u­den nimis­sä kanssa kaikkea.

    Aluei­den tasa-arvo, ehkä huonoin idea koskaan.

  9. Touko Met­ti­nen: Niin, yleen­sähän kil­pailu on hyväksi.

    Niin. Voitaisko sopia ihan vaik­ka mun mielik­si ettei pää hajoa, että se onko joku hyväk­si on tapausko­htainen ja empi­iri­nen asia. Kil­pailu esimerkik­si voi olla hyvä tai huono asia, riip­puu mis­tä kil­pail­laan ja miten. Vaikka­pa kil­pailu siitä kuka pääsee pienem­mäl­lä vam­mais­ten hoi­dos­ta kyl­lä toimii siinä mielessä että tuo johtaa vam­maishoidon min­i­moin­ti­in, eli ongel­ma ei ole kil­pailu sinän­sä vaan palkinto.

  10. En tiedä, mut­ta luulen, että Helsin­gin nyr­peä suh­tau­tu­mi­nen pikaratikkaan Öster­sun­domis­sa johtuu siitä, että pikaratik­ka tuk­isi työ­paikko­ja ja palvelu­ja vääräl­lä puolel­la kaupun­gin rajaa, kun taas metro tuo tur­val­lis­es­ti keskus­taan ja Kalasa­ta­man tule­valle työpaikka-alueelle.

    Koomista tässä on se että vai­h­toe­hto joka oikeasti toisi ihmiset Kaukoidästä keskus­taan siedet­tävässä ajas­sa, eli suo­ra junara­ta, hylät­ti­in heti kät­telyssä. Kar­tan käyt­tö ja jako­lasku ei ole näi­den ratavi­sionäärien vahvuusalueita.

    Kaikil­la kaupunkiseuduil­la on meneil­lä sama kehi­tys. Varakas väki muut­taa omakoti­taloi­hin kehyskun­ti­in ja vähem­män varakas jää ker­rostaloi­hin keskuskaupunkiin.

    Sanois­in että tämä on muut­ta­mas­sa. On sem­moinenkin vai­h­toe­hto että keskus­toi­hin kaavoite­taan iso­ja ja erit­täin kalli­ita ker­rostaloa­sun­to­ja jois­sa sit­ten asuu tyyli­in malli­in Man­hat­tan rahas­ton­hoita­ja kah­den­sadan neliön asun­nos­sa itsek­seeen, nor­mi­t­u­loiset köy­hem­mistä puhu­mat­takaan asuu sit­ten jos­sain halpis­ri­varis­sa syr­jässä. Esimerk­ki on toki täysin hypo­teet­ti­nen, kos­ka eihän täl­laiseen oikeasti kukaan pyri.:)

  11. teekkari:
    Itse kyseenalais­tan koko ‘kun­ta’ ‑kon­septin. Nykyisel­lään se ei vain toi­mi. Kun­ta oli var­maan ihan hyvä idea kun hevosel­la men­ti­in sun­nun­taisin kirkolle, mut­ta nyky­maail­ma on vähän eri näköinen.
    ´snip´

    Eri näköi­nen oli maail­ma ennen van­haankin — ei ollut kaikil­la hevosia eikä tar­jon­nut kun­ta mitään palvelu­ja, kirkon­menotkin tar­josi seurakunta.

    Ei kul­je­ta hevosil­la nyky­isin, mut­ta kyl­lä lähipalve­lut on syytä tuot­taa lähel­lä, mielel­lään jalankulku- tai ainakin pyöräilyetäisyydellä.

    Itse asi­as­sa PARAS-han­kkeen alus­sa yht­enä mal­li­na tar­jot­tu aluekun­ta­malli alkaa tun­tua järkevältä, sehän on yksi Sak­san malleista.
    Perus­tana on palve­lu­tuotan­to — palve­lut tuote­taan esim. seu­tukun­nan kokoisel­la organ­isaa­ti­ol­la, vero­tus on samal­la tasol­la, nykyiset pikkukun­nat saa­vat huole­htia ei-lak­isäätei­sistä tehtävistä. Se tärkeä iden­ti­teet­ti ja lähidemokra­tia säi­lyvät, mut­ta palve­lut hoide­taan järkeväl­lä tavalla.

  12. Tuskin­pa muut­to Helsingistä kehyskun­ti­in johtuu pelkästään siitä, että kehyskun­nista löy­tyy enem­män pien­talo­ja ja Helsin­ki on ker­rostalo­val­tainen. Ongel­ma on, että neliöhin­nat Helsin­gin ker­rostalois­sa ovat sietämät­tömän korkei­ta. Jos samal­la rahal­la saa 120 neliötä kehyskun­nan riv­i­talosta tai 60 neliötä helsinkilälis­es­tä ker­rostalosta niin lap­siper­helle val­in­ta on helppo. 

    Mil­lä taval­la pääkaupunkiseudun kun­tien yhteen­li­it­to paran­taisi tätä ongel­maa? Toiv­ot­tavasti tarkoi­tus ei ole, että uusi metropoli tehot­tomasti verovaroin sub­ven­toisi helsin­gin rak­en­tamista entistä enem­män. Sen Hitak­sen oikeasti voisi lopet­taa ja keskit­tyä toimen­piteisi­in joil­la lisät­täisi­in tarjontaa. 

    Min­ulle tulee tästä kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta vaikutel­ma, että liian mon­taa eri­laista asi­aa yritetään ratkaista yhdel­lä ylhäältä suun­nitel­lul­la mallil­la. Jospa yksinker­tais­tet­taisi­in asi­aa ja keski­tyt­täisi­in alku­un kah­teen ilmi­selveään ongelmaan:

    1) Osa pienistä kun­nista on selvästi kyken­emät­tömiä hoita­maan tehokkaasti lak­isääteisiä velvoitteitaan. 

    2) Muu­ta­ma kehyskun­ta selvästikin keskit­tyy rusi­noiden poimiseen pullista muiden kustannuksella.

    Näistä ensim­mäi­nen ongel­ma minus­ta voitasi­in ratkaista kun­tata­sol­la säätämäl­lä val­tiono­su­usjär­jestelmää sekä porkka­nara­hal­la kun­tali­itok­sille. Tätähän on jo tapah­tunut mut­ta kehi­tys­tä voisi entis­es­tään vauhdit­taa. Näin eri kun­nat pää­tyvät demokraat­tis­es­ti itselleen luon­taiseen yhdistymissuuntaan. 

    Muu­ta­maa vauras­ta kehyskun­taa kuten Kau­ni­aista, jot­ka poimi­vat rusi­noi­ta pul­las­ta muiden kus­tan­nuk­sel­la en usko saa­van liitok­si­in muu­ta kuin pakkokeinoin. Pakkokeinot ovat äärim­mäi­nen toimen­pide joten jos niihin ylipäätään ollaan valmi­ita ollenkaan, niin pakkokeinot tulisi kohdis­taa vain muu­ta­maan kaikkein ongel­mallisim­paan tapaukseen.

  13. Kun­nan peruste­htävä on kun­ta­lais­ten hyv­in­voin­nin edis­tämi­nen. Tulisi var­maan miet­tiä miten hyv­in­voin­nista kil­pail­laan. Mitä on hyv­in­voin­nin tuot­tavu­us ja tehokku­us opetuk­ses­sa, hoito­työssä tai ter­vey­den edis­tämises­sa? Täl­lä het­kel­lä kil­pailukeskustelu kos­kee hyv­in­voin­tipalvelun rahoi­tus­ta eli vero­tu­lok­er­tymää. Yhtä oleel­lista on miet­tiä kuin­ka han­kit­tu raha käyetään järkevästi kun­nan peruste­htävän toteuttamiseksi.

  14. Tiedemies: Tont­tien osalta en ole eri mieltä; se, että niistä annetaan alen­nus­ta varakkaam­mille, on oikeas­t­aan piilore­gres­sio­ta vero­tuk­ses­sa. Jälleen ker­ran, tähän on ratkaisuna se, että kun­ta ei saisi luop­ua (myydä/vuokrata) alle markki­nahin­nan yhtään mis­tään omaisu­ud­estaan jota se ei käytä lak­isääteiseen palve­lu­tan­ta­an. Jokainen sel­l­ainen omaisu­u­den myyn­ti tai vuokraus, jos­sa hin­ta määräy­tyy jotenkin muuten, syn­nyt­tää jonkin­laisen “sivu­markki­nan”, joka ratkaisee: Jono­ja, kor­rup­tio­ta, kauneuskil­pailui­ta, jne.

    Toteu­tus vaan tässäkin han­kalaa. On esimerkik­si vaikea estää kun­taa malli­in Sipoo kaavoit­tam­s­ta hehtaarin tont­te­ja joille saa rak­en­taa vain yhden asun­non, jon­ka tulee olla vähin­tään 400 neliötä. Valikoi tehokkaasti asukkai­ta ja hin­takin pysyy alhaal­la, kun ei tuol­laisille ole kuin rajal­lis­es­ti ostajia.

  15. Liian suuret palveluyk­siköt, joista HUS on hyvä, huono esimerk­ki, ovat kalli­ita. 🙁 Vero­tu­soikeus pitää olla kun­nil­la, kos­ka vain raha on todel­lisu­udessa val­taa. Kun­tien tulee voi­da vai­h­taa palvelun­tuot­ta­jia vapaasti. Jos jokin kun­tay­htymä ei mielytä, niin sit­ten kil­pailute­taan naapurit.

    Pien­ten palvelu­iden tuotan­nos­sa ei ole suu­ru­u­den ekono­mi­aa. Se aiheut­taa vain tarpee­ton­ta, moniker­roksista byrokra­ti­aa, jon­ka mak­saa lop­ul­ta veronmaksaja.

    Se, mitä tulee per­a­ta, on kun­nan lak­isääteiset palve­lut. Onko kaik­ki se, mitä kun­nat tar­joa­vat ja joutu­vat tar­joa­maan todel­la kun­nan toimi­alaa? Tuo­hon kaik­ki tietävät oikean vas­tauk­sen: EI! 😀 

    Kun­nil­la on jonkin ver­ran tarpeel­lista, kuten erikois­sairaan­hoito, joka voi olla myös val­ti­ol­lista, mut­ta siel­lä on myös kaiken­laista tarpee­ton­ta, jon­ka voi lopet­taa. Kun tiede­tään, että yhteiskun­nan menoista yli 70% on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, niin ei ole vaikea ymmärtää, mis­tä on leikattava.

    Kun tehdään oikein tiuk­ka rajaus, niin nykyisel­lä tehtävä­jaol­la kun­nille kuu­luu kun­nalli­nen infra, peruster­vey­den­hoito ja peru­sope­tus. Kaik­ki muu tulee kyetä kyseenalaistamaan. 🙂

    Myös kol­men peruste­htävän osalta kan­nat­taa per­a­ta kus­tan­nuk­set. Onko mei­dän ihan pakko peruster­vey­den­huol­lon osalta toimia DDR-museona? Muual­la yksi­ty­is­lääkärit hoita­vat saman halvem­mal­la ja laadukkaammin.

  16. Nykyisessä kun­takeskustelus­sa on mainit­tu usein pien­ten kun­tien tehokku­us ja suurien byrokraat­tius. Mitään lähteitä tai tutkimuk­sia suun­taan tai toiseen en ole itse näkenyt linkitettävän.

    Joo , mut­ta kaupungis­sa on sit­ten motarei­den ja lento­kent­tien melu­ra­jo­ja , parkkion­gelmia , sairaaloiden rak­en­tamisia ja paljon mitään muu­ta säädet­tävää. Ei oikeasti tuol­laista ympäristöä voi ver­ra­ta mihinkään muu­ta­man tuhan­nen muut­to­tap­piokun­taan jos­sakin met­sän hiljaisuudessa.
    Koko kansan maalle­muut­to ei myöskään tai­da olla vaihtoehto.

    Suomen Kuvale­hteen vuodet­tu raakakart­ta mah­dol­lis­es­ta kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta on ikävää poli­tikoin­tia vaalien alla. Vaaliaseek­si se kart­ta näyt­tää kel­paa­van. Selostus­ta yksi­tyisko­hdista kuten mah­dol­li­sista hallinnon tasoista ei ole julkisuudessa.

  17. Mikä intres­si Helsingillä on täl­laisen liitok­sen jäl­keen enää tuot­taa viihty­isiä asuinaluei­ta kes­ki- ja hyvä­tu­loisille? Cityvihreät ovat vuosikymmenet pelan­neet omaan pus­si­in­sa ja onnis­tuneet siirtämään liiken­teen hai­tat keskus­tas­ta esikaupunkialueille tehden niistä epävi­ihty­isiä. Tuo yhdis­tet­tynä kalli­iseen hin­taan on pakot­tanut lap­siper­heet hake­maan laadukas­ta asum­ista kauem­paan. Nyt kuitenkin halu­taan saa­da täysin ansiot­tomasti hei­dän verora­hansa. Täysin moraali­ton­ta mielestäni. 

    Pitkässä juok­sus­sa täl­lainen kil­pailun rajoit­ta­mi­nen on Helsingille vahin­goil­lista. Pääkaupunkiseu­tu metropoli­na ei kil­paile muun Suomen kanssa vaan tois­t­en metropolien. Nyt jo meinin­ki on samaa kuin itäau­to­jen kehi­tystyössä aikoinaan. Mitä sitä kaupun­gin elinympäris­toä paran­taa kun meil­lä on jo niin hieno kaupun­ki ja kaik­ki tänne kuitenkin halu­a­vat tul­la. Hyvä­tu­lois­t­en muut­tovir­ta on mielestäni varsin hyvä mit­tari mis­sä oikeasti mennään. 

    Olin opiskelu­aikoinani Sak­sas­sa luen­nol­la, minkä piti maan parhaana palkit­tu yrit­täjä. Hän oli aikoinaan perus­tanut samanaikaises­ti kak­si yri­tys­tä, jot­ka muiden yri­tys­ten lisäk­si kil­paili­vat myös keskenään. Täl­lä hän varmisti yri­tyk­sien­sä jatku­van kehit­tämisen ja laadukku­u­den. Täl­lä foo­ru­mil­la useimpi­en tili taide­taan mak­saa verorahoista. 

    Tuol­lainen päälu­vun mukaan jaet­ta­va raha aiheut­taisi käytän­nössä sen, että kaupun­gin ei tarvit­sisi enää välit­tää veron­mak­sajien­sa laadukkuudesta.

  18. Kalasa­ta­ma on Helsin­gin tuulisimpia ja kylmimpiä paikko­ja. En tiedä, onko raken­nus­su­un­nit­telus­sa otet­tu sitä mitenkään huomioon, mut­ta tuuli on si-ellä kostean hyytävä…

    ———

    Kun­tau­ud­is­tus-keskustelus­sa on koros­tunut kotiseu­tu­rakkaus ja kun­taiden­ti­teet­ti; ne tun­tu­vat ole­van ihmeen tärkeitä monille ihmisille. Se on mon­elle tun­nea­sia! En jak­sa käsit­tää: Poris­sa syn­tyneenä, Turus­sa opiskelleena ja nyt Helsingis­sä (kol­man­nes­sa osoit­teessa) asuvana.

    Hyvin tehty kun­tau­ud­is­tus helpot­taa kun­tien palve­lu­taakkaa. Kun­nal­lisverot tasoit­tuvat. Yhdyskun­tarak­en­teet järkevöi­tyvät. Sosi­aali­palve­lut saataisi­in vih­doinkin toimiviksi. Velan­ot­to vähenisi. Tätä kan­nat­taisi nyt tuo­da esille! Suo­ma­lainen on luon­nos­taan nuuka.

    Mut­ta nykyti­lanteesta hyö­tyvät kun­nat tietenkin vas­tus­ta­vat muu­tos­ta, tot­ta kai. Keskus­takin vas­tus­taa, kos­ka sil­lä on oma (poli­it­ti­nen) lehmä ojas­sa. Jos kun­tau­ud­is­tus saadaan edes jar­rutet­tua tai lykät­tyä, se on Keskus­tan voit­to ja tärkeä vaaliase seu­raavis­sa kunnallisvaaleissa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Junal­la pääsee aika huonos­ti Kalasatamaan.

    Junal­la­han juuri pääse Kalasat­maan. Yksi vai­h­to Helsin­gin päärautiease­mal­la ja olet junal­la — metro­ju­nal­la tarkem­min sanoen — vajaas­sa 10 min­uutis­sa Kalasatamassa.

  20. Yksi ongel­ma näis­sä kun­tali­itok­sis­sa on, että ihmiset eivä koe kun­tia ja kaupunge­ja pelkästään palvelun­tuot­ta­jik­si vaan osak­si omaa ident­ti­teet­tiä. Heino­lalaisu­ud­es­ta tai kou­volalaisu­ud­es­ta ollaan hyvin ylpeitä. Tämän vuok­si seu­tukun­ta voisi olla kun­tali­itos­ta parem­pi vai­h­toe­hto: ihmiset saa­vat pitää paikallisiden­ti­teet­tin­sä, mut­ta samal­la mah­dol­lis­tuu tehokkaampi maankäytön suunnittelu.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Junal­la pääsee aika huonos­ti Kalasatamaan. 

    Junal­la pääsee aika huonos­ti minne tahansa kun vai­h­dot on sös­sit­ty ja päätease­ma on keskus­tan laidalla.

  22. migul kir­joit­ti: “Nykyisessä kun­takeskustelus­sa on mainit­tu usein pien­ten kun­tien tehokku­us ja suurien byrokraat­tius. Mitään lähteitä tai tutkimuk­sia suun­taan tai toiseen en ole itse näkenyt linkitettävän.”

    Tuol­la alkupään kom­men­tis­sani annoin yhden linkin.
    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja

    Nuo tilas­tot eivät aivan tarkkaan osoi­ta sitä, mitä pyy­dät, mut­ta ainakin niistä näkee, että vuon­na 2009 ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tarve­vakioiduis­sa menois­sa parhai­ta tulok­sia tekivät pienet kun­nat. Helsin­ki oli yhdek­sän­nek­si viimeinen.

  23. OS kir­joit­ti: “Hus on suurin sairaan­hoitopi­iri ja kustannustehokkain.”

    Oliko tähän jotain linkkiä?

  24. Marko V: Cityvihreät ovat vuosikymmenet pelan­neet omaan pus­si­in­sa ja onnis­tuneet siirtämään liiken­teen hai­tat keskus­tas­ta esikaupunkialueille tehden niistä epäviihtyisiä.

    Täh? Siis sitä motari ja lähiö kaavoitus­ta pitkin maakun­taa sodan jälkeisen ajan ovat aja­neet cityvihreät? Jos autoli­ikenne on joteknin siir­ret­ty keskus­tas­ta lähiöhin, niin mik­si niitä auto­ja on keskus­tas­sa edelleen ihan yhtä paljon?

  25. tpyy­lu­o­ma: Sanois­in että tämä on muut­ta­mas­sa. On sem­moinenkin vai­h­toe­hto että keskus­toi­hin kaavoite­taan iso­ja ja erit­täin kalli­ita ker­rostaloa­sun­to­ja jois­sa sit­ten asuu tyyli­in malli­in Man­hat­tan rahas­ton­hoita­ja kah­den­sadan neliön asun­nos­sa itsek­seeen, nor­mi­t­u­loiset köy­hem­mistä puhu­mat­takaan asuu sit­ten jos­sain halpis­ri­varis­sa syrjässä. 

    Eri­tyis­es­ti, jos Helsin­ki kaavoit­taisi kaupunkikaupunki­in iso­ja ja kalli­ita ker­rostaloa­sun­to­ja, tämä ter­ve­hdyt­täisi kaupunki­raken­net­ta kos­ka kehyskun­tien kaukioa­sumiselle olisi vai­h­toe­hto. Köy­hät eivät muu­ta Kirkkon­um­men met­si­in, kos­ka siihen tarvi­taan kak­si autoa ja riit­tävät tulot omakoti­talon ylläpitoon.

    Metropoli­hallintoa odotel­lessa (en pidät­täisi hen­gi­tys­täni) prag­maat­ti­nen tapa tas­apain­oit­taa tilanne on Helsin­gin häikäilemätön ker­mankuor­in­ta käyt­täen kan­takaupunkia ja Laut­tasaar­ta työvälineinä.

  26. Jär­ki on kuin päs­si. Sen pitää syöksyä tuhan­sia ker­to­ja type­r­yy­den muuria vas­taan, ennenkuin muuri sor­tuu. Ellei sarvet mene ensin rikki.

  27. migul:
    Nykyisessä kun­takeskustelus­sa on mainit­tu usein pien­ten kun­tien tehokku­us ja suurien byrokraat­tius. Mitään lähteitä tai tutkimuk­sia suun­taan tai toiseen en ole itse näkenyt linkitettävän… 

    On tuos­sa jotain tutkit­tuakin tietoa, mut­ta se ei sovel­tune suo­raan Suomeen. Tulok­sis­sa, joi­ta joskus näin, pidet­ti­in alle 20 000 asukkaan yksiköitä parhaina, mut­ta yleis­es­ti kaiketi on hyväksyt­ty 10 000 — 40 000 asukas­ta järkeväk­si kooksi. 

    Sen tiedän, että VM:ssä on tehty julkaise­ma­ton selvi­tys, jos­sa Suomen kun­tien tehokku­us­mak­si­mi on 16 000 asukas­ta. 😀 Kun­tien tehtäväkent­tä vaikut­taa suo­raan, mut­ta Osmonkaan käyt­tämis­sä, hie­man kiis­tanalai­sis­sa perusteis­sa, ei mis­sään vaa­di­ta yli 40 000 asukkaan kuntakokoa!

    Jos ymmär­rätte edes perus­teet organ­is­saa­tio­teo­ri­as­ta ja kat­sotte vaik­ka Espoon organ­isaa­tio­ta, niin ymmär­rätte, mik­si se mak­saa paljon eikä voi koskaan olla tehokas. Sama tilanne on kaikissa suuris­sa kun­nis­sa. Paljon pääl­liköitä ja vähän inti­aane­ja. Espoon sisäl­lä esimerkik­si päivähoi­dos­sa oli muu­ta­ma vuosi sit­ten kahdek­san eri hallinto­ta­soa! Viereisessä Kau­ni­ai­sis­sa taso­ja on samal­la lasku­taval­la neljä, joten puut­tuu neljä kova­palkkaista tarpee­ton­ta johta­jaa. Kun pyritään pienen­tämään virkamieskun­taa, mikä on hyvä tavoite, on kun­tayk­siköi­den kokoa pienen­net­tävä, jot­ta saadaan turhat pääl­liköt pois ja riit­tävästi niitä intiaaneja.

    Kun­takoon lisäk­si on samal­la selvitet­tävä val­tion alue­hallinnon sotku. Meil­lä on täl­lä het­kel­lä neli­por­tainen hallinto (val­takun­nalli­nen, 2*alueellinen, kun­nalli­nen), jos­ta yritetään näem­mä tehdä viisi­por­taista. Sen sijaan minä kan­natan kolmi­por­taista hallintoa, jos­ta vielä erote­taan pääkaupunkiseu­tu alue­hallinto­tasal­la: 1) val­tion­hallinto, 2) val­tion alue­hallinto = läänit 3) kun­nat 10 000 — 40 000 asukas­ta. Lääne­jä voi olla noin kym­menkun­ta. Pääkaupunkiseu­tu ei kuu­lu mihinkään lääni­in, mikä on kan­sain­välis­es­ti hyvin tavalli­nen ratkaisu.

    Epäilen, että ratkaisu on jotain muu­ta, kos­ka täl­lä taval­la tehtynä aika moni turha pääl­likkö saneer­at­taisi­in pois. Mis­tä sit­ten saataisi­in poli­itikko­jen kavereille tarpeet­to­mia työpaikkoja?

  28. Kalle:
    ´snip!
    Pien­ten palvelu­iden tuotan­nos­sa ei ole suu­ru­u­den ekono­mi­aa. Se aiheut­taa vain tarpee­ton­ta, moniker­roksista byrokra­ti­aa, jon­ka mak­saa lop­ul­ta veronmaksaja.
    ´snip´

    Tot­ta, mut­ta mik­si sit­ten pienet kun­nat ovat kaikkein tehokkaimpia?
    Sik­si, että pääosas­sa kun­tien tuot­tamia palvelui­ta suu­ru­u­den ekono­mia ei toi­mi, kun­nis­sa ei juurikaan ole liukuhi­h­natyötä. Koul­u­lu­okan ja päiväkodin ryh­mäkoot voivat olla vain tietyn suu­ruisia (ja sitä pait­si ne ovat sään­nel­tyjä), lääkäri ottaa vas­taan yhden poti­laan ker­ral­laan (halu­aisitko muu­ta?) jne.
    Se, että van­hus­ten­huol­los­sa suuret fir­mat voivat repiä suuret voitot, ei todista päin­vas­taista, ne voitot tehdään laadus­ta skan­daalinkäryis­es­ti tin­kimäl­lä, asi­akkaan kärsimyksillä.
    Ja tietyn koon jäl­keen byrokra­tia alkaa kasvaa.

  29. migul:
    Nykyisessä kun­takeskustelus­sa on mainit­tu usein pien­ten kun­tien tehokku­us ja suurien byrokraat­tius. Mitään lähteitä tai tutkimuk­sia suun­taan tai toiseen en ole itse näkenyt linkitettävän.

    Asi­aa on esim. VATT tutk­in­ut — lähteitä löy­tyy kyl­lä, ei tosin aivan viime vuosilta.

  30. Ennenkuin arvostelee mui­ta, olisi kai hyvä kor­ja­ta kotipesä?

    Ei näytä ker­rostaloil­ta uudet Särkiniemen­tie 18 asun­not, eikä ne ole myöskään kovin pien­i­t­u­loisille suun­nat­tu. Tuos­sa jos jos­sain haetaan niitä rikkai­ta veron­mak­sajia Helsin­gin puolelle.

    Paha vain, että suurin osa asun­noista on edelleen myymät­tä, ainakin Oik­i­tien mukaan.

    Ei siinä, mielum­min noi­ta kat­se­lee ko. paikas­sa kuin kerrostaloja 🙂

    1. htaT
      uo Särkie­niemen­tien kohde taitaa olla ihan yksi­tyi­nen. En tiedä, mitä muu­ta gryn­deri hakee kuin rahaa itselleen. Jos halu­aa mak­si­moi­da voit­ton­sa, ei ase­ta hin­taa tasolle, jos­sa kaik­ki viedään käsistä.

  31. > Kun­nat käyt­tävät kaik­ki ne rahat, joi­ta niil­lä on. Rikkaat kun­nat ovat tehot­to­mia ja köy­hät tehokkaita.

    Tuo voi hyvin olla yksi osaseli­tys. Köy­hien joukos­ta näyt­tää kyl­lä löy­tyvän tehottomiakin.

    Yksi seli­tys pien­ten taloudel­lisu­u­teen on se, että ne oikeasti kykenevät seu­raa­maan mitä kaik­ki mak­saa, kun ei ole suur­ta byrokra­ti­aa / vaki­in­tunut­ta isoa koneis­toa (saavutet­tuine etu­ineen, arvon­sa tun­tevine johtoi­neen, moni­por­tai­sine hallintoi­neen, eril­li­sine päätök­sen­tekoe­lim­i­neen jne.) näitä asioi­ta hoitamassa.

  32. Brain­storm:

    Jos kun­tarak­en­teen ongel­mat on ennen kaikkea maankäytön suun­nit­telus­sa, niin mik­sei maakun­takaa­van tekoa siir­ret­täisi maakun­tali­itoil­ta val­ti­olle? Ja tehtäisi­in siitä ihan kun­nol­la sito­va. (Val­tion virkamiehethän olis toki vil­pit­tömiä ja mah­dot­to­mia lahjoa, mut­tei siitä tässä :))

  33. Usein uno­hde­taan se että jonkun kun­nan “kil­pailue­tu” johtuu läh­es aina maanti­eteel­lis­es­tä sijain­nista, eli on lähel­lä jotain isoa ja merkit­tävää keskus­ta, arvokkaista maisemista jot­ka luon­to on muokan­nut, hyvistä kulkuy­hteyk­sistä jot­ka val­tio on rak­en­tanut sekä yliopis­toista tai vas­taav­ista laitok­sista jot­ka niinikään val­tio on rak­en­tanut. Kun nämä seikat ovat kohdal­laan niin elämä hymy­ilee ja halu yhdis­tyä mui­hin kuntin ovat mitättömät.

  34. Mat­ti Kin­nunen: Ker­ro nyt sokealle, mikä katas­trofi Ara­bi­an­ran­nan alueel­la on tap­atunut. Sehän on ihan OK tiheä lähiö… 

    Ker­rostalolähiöt kuu­lu­vat Neu­vos­toli­it­toon. Ran­skalaiset rak­en­ta­vat niitä myös jonkin ver­ran maa­han­muu­ta­jaslum­meik­si. Muual­la lähiöt tehdään pientaloina.

  35. Soin­in­vaaran ajat­telus­sa on sys­temaat­ti­nen virhe, jota hän ei tun­nista tai ei halua tun­nistaa. Se, mitä Soin­in­vaara kut­suu verokil­pailuk­si, on tosi­as­sa eri puoluei­den näke­my­sero siitä miten halu­taan ihmisiä/yrityksiä verot­taa. Espoon kokoomuk­sel­la on täysin eri­lainen näke­mys vero­tuk­ses­ta kuin Helsin­gin vihervasemmistolla.

    Asian ydin on siinä, käsit­teenä verokil­pailu on negati­ivista kil­pailua vain Helsin­gin viher­vasem­mis­ton näkökul­mas­ta, kos­ka he joutu­vat Helsin­gin vero/yhdyskuntapolitiikkaa suun­niteltaes­sa otta­maan huomioon myös Espoon vas­taa­va poli­ti­ik­ka. Espoon näkökul­mas­ta verokil­pailu ei ensisi­jais­es­ti ole kil­pailua hyvistä vero­mak­sajista, vaan aidos­ta kun­ta­lais­ten tah­dos­ta siitä minkälaista vero/yhdyskuntapolitiikkaa Espoos­sa halu­taan harjoittaa.

    1. Kim­mo
      Onko sin­ul­la sel­l­ainen kuvitel­ma, että meil­lä on jokaises­sa kun­nas­sa eri­laiset verope­rus­teet yrityksille?

  36. tpyy­lu­o­ma: Täh? Siis sitä motari ja lähiö kaavoitus­ta pitkin maakun­taa sodan jälkeisen ajan ovat aja­neet cityvihreät? Jos autoli­ikenne on joteknin siir­ret­ty keskus­tas­ta lähiöhin, niin mik­si niitä auto­ja on keskus­tas­sa edelleen ihan yhtä paljon? 

    Olisi ehkä pitänyt selvit­tää tarkem­min. Tuol­ta voi kat­soa kehi­tys­tä nopeusra­joituk­sien suhteen:

    http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Liikennesuunnittelu/Liikenneturvallisuus

    Ts. samaan aikaan kun eteläisessä Helsingis­sä on vähen­net­ty autoilun hait­to­ja vähen­tämäl­lä ajonopeuk­sia, esikaupunke­ja halkovil­la isoil­la väylil­lä liiken­nemäärät ovat lisään­tyneet rajusti ja nopeuk­sia ei ole las­ket­tu (mus­tat viivat). Ja mihin siir­tyikään raskas liikenne sata­man siir­ron myötä?

    Vihrei­den argu­ment­ti keskus­tatun­nelia vas­taan on ollut että meil­lä on kehätie. Ts. sen sijaan että poikit­tais­li­ikenne ohjat­taisi­in maan alle vihrei­den mielestä parem­pi vai­h­toe­hto on ollut ohja­ta se keskus­puis­ton ja lähiöi­den läpi. 

    Mitä vihreät ovat tehneet liiken­teen hait­to­jen vähen­tämisek­si esikaupunkialueil­la? Kaavoituskeskustelua seu­rates­sa nuo alueet eivät ole juuri saa­neet huomio­ta. On ollut varsin suuri pet­tymys huo­ma­ta, että vihreät aja­vat vain osan helsinkiläi­sistä etuja.

    1. Liikenne kas­vaa esikaupungeis­sa, kos­ka kaupunki­rakenne hajaan­tuu. Hajaan­tu­va kaupunki­rakenne tuot­taa paljon liiken­net­tä. Me olemme tästä kehi­tyk­ses­tä aika vähän vas­tu­us­sa, kos­ka olemme yrit­täneet ajaa kom­pak­tia kaupunkia, mut­ta huonol­la men­estyk­sel­lä. Olemme myös esit­täneet nopeusra­joi­tusten alen­tamista kehäteil­lä ja sisään­tuloväylil­lä sekä onnet­to­muuk­sien että melun takia.

  37. Onhan se ihan kamalaa, että ihmiset saa­vat itse päät­tää mis­sä asu­vat. Rikkaat ovat kaikkein inhot­tavimpia, kos­ka ne voivat vali­ta monista vai­h­toe­hdoista itseään eniten miellyttävän.

    Kyl­lä tähän on laki saata­va, että joku val­tion instanssi päät­tää mis­sä kukin asuu.

  38. Han­nu:
    Tuskin­pa muut­to Helsingistä kehyskun­ti­in johtuu pelkästään siitä, että kehyskun­nista löy­tyy enem­män pien­talo­ja ja Helsin­ki on ker­rostalo­val­tainen. Ongel­ma on, että neliöhin­nat Helsin­gin ker­rostalois­sa ovat sietämät­tömän korkeita. 

    Suomek­si san­ot­tuna use­ampi ei asu kan­takaupun­gin ker­rostaloa­sun­nois­sa, kos­ka niitä on liian vähän. Se, että ne ovat kalli­ita, osoit­taa, että use­ampi halu­aisi asua niis­sä kuin mah­tuu asumaan.

  39. Kun kun­tia yhdis­tetään tai luo­daan seu­tuhallinto, mah­dolli­nen (toden­näköi­nen) seu­raus on, että lisätään byrokra­ti­aa ja päätök­sen­teko ja valmis­telu etään­tyy kansalai­sista entistä enem­män. Pien­ten kun­tien vahvu­us on, että päät­täjät ja virkamiehet ovat lähel­lä kun­ta­laisia ja hei­dän kanssaan samal­la tasol­la, jol­loin hil­jainen tieto välit­tyy. Eri­laisil­la osal­lis­tu­mis­menet­te­ly­il­lä ei päästä lähellekään tätä.
    Palve­lu­tuotan­to ja vero­tus ovat toinen asia, niis­sä suurem­pi yksikkökoko voi olla hyvä ratkaisu.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Suomek­si san­ot­tuna use­ampi ei asu kan­takaupun­gin ker­rostaloa­sun­nois­sa, kos­ka niitä on liian vähän. Se, että ne ovat kalli­ita, osoit­taa, että use­ampi halu­aisi asua niis­sä kuin mah­tuu asumaan.

    Kyl­lä.

    Sitä en ymmär­rä, miten pääkaupunkiseudun kun­tien yhteen­li­it­tämi­nen lähidemokra­t­ian kannal­ta ongel­malliseen metropo­likun­taan muut­taisi tätä mihinkään suuntaan. 

    Asuin­rak­en­tamiseen sopi­vaa maa­ta on yllinkyllin Van­taal­la ja Espool­la, vähem­män Helsingis­sä. Tätä kaut­ta seu­raa­van väl­jem­pi­en asum­is­mah­dol­lisuuk­sien takia moni hyvä­tu­loinenkin veron­mak­sa­ja muut­taa Helsingistä kehyskuntiin. 

    Miten tämä muut­tuisi sil­lä, että kehyskun­ta nimeltään vaik­ka Van­taa olisikin jatkos­sa vain ison metropo­likun­nan kaupunginosa?

    1. Sitä en ymmär­rä, miten pääkaupunkiseudun kun­tien yhteen­li­it­tämi­nen lähidemokra­t­ian kannal­ta ongel­malliseen metropo­likun­taan muut­taisi tätä mihinkään suuntaan. 

      Helsin­ki ei sil­loin rak­en­taisi keskeisille paikoille pien­talo­ja kuten se nyt kil­pailun pakot­ta­mana tekee.

  41. Tot­ta, mut­ta mik­si sit­ten pienet kun­nat ovat kaikkein tehokkaimpia?

    Ovatko? Ymmärtääk­seni Suomes­sa isot kun­nat toimit­ta­vat aika suuria määriä rahaa pie­nille kun­nille tulonsiirtoina.

    Tähän liit­tyvä ver­tailus­sa tehtävä virhe on ilmi­selvä. Mut­ta yhtä ilmi­selvää pitäisi olla se, että keskimääräistä pien­tä kun­taa ja isoa kun­taa ei voi ver­ra­ta mil­lään suo­ral­la euromi­tal­la keskenään. Tarve­vakioidus­sa mit­taamises­sa taas on se vika, että se usein ker­too enem­män vakioin­nin toim­imis­es­ta kuin sen alla ole­vista eroista.

    Toinen ongel­ma on se, että asi­at voivat men­nä hel­posti osaop­ti­moin­nin puolelle. Jos pääkaupunkiseudun kun­tali­itos­ta tarkastel­laan pelkästään kun­nan meno­jen kannal­ta, puo­let jää huo­maa­mat­ta. Yhdis­tämi­nen saat­taa tuo­da esimerkik­si yhdyskun­tarak­en­teel­lisia etu­ja, jot­ka pitkäl­lä aikavälil­lä vaikut­ta­vat merkit­tävästikin tulopuoleen.

    Ja jos asi­at tehdään järkevästi, niin samal­la hallinnon yläpääl­lä hoide­taan miljoona kuin puoli miljoon­aa kun­ta­laista. Kun vielä on mah­dol­lisu­us valikoi­da tehokkaim­mat ja parhaat toim­intata­vat neljästä kun­nas­ta, niin on siinä ainek­sia järkeistämiseen.

    Demokra­tia on sit­ten toinen jut­tu. Mut­ta eipä sitä nykyäänkään kovin alueel­lis­es­ti ole. Mik­si hämeenkyläläistä kiin­nos­taisi­vat Rekolan asi­at, wes­t­endiläistä Suvela tai Kask­isaaren asukkia Meri-Rasti­la? Isom­mas­ta yksiköstä voisi tehdä parem­min toimi­vat aluer­a­jat alueel­liselle päätöksenteolle.

  42. Marko V: Olisi ehkä pitänyt selvit­tää tarkem­min. Tuol­ta voi kat­soa kehi­tys­tä nopeusra­joituk­sien suh­teen:http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Liikennesuunnittelu/LiikenneturvallisuusTs. samaan aikaan kun eteläisessä Helsingis­sä on vähen­net­ty autoilun hait­to­ja vähen­tämäl­lä ajonopeuk­sia, esikaupunke­ja halkovil­la isoil­la väylil­lä liiken­nemäärät ovat lisään­tyneet rajusti ja nopeuk­sia ei ole las­ket­tu (mus­tat viivat). Ja mihin siir­tyikään raskas liikenne sata­man siir­ron myötä?

    Sata­man siir­rol­la on vähän vaiku­tus­ta, mut­ta muuten sanois­in että on sul­la on syy­seu­raus­suh­teet pielessä:

    Kan­takaupun­gin läpi ei nyt vaan yksinker­tais­es­ti mah­du enem­pää auto­ja. Keskinopeudet on jotain 15 — 25km/h jol­loin autoli­ikenne hakeu­tuu muille väylille, ei ne nopeusra­joituk­set vaiku­ta siihen mitenkään. Ja kun liiken­nemäärät kas­vaa niin kasvu suun­tau­tuu kehäteille ja muutenkin ulom­mas, ja sit­ten kun ne on tukos­sa niin var­maan tehdään Kehä IV…

    Liiken­nemäärät taas kas­vaa sik­si että yhdyskun­tarakenne hajau­tuu, mitä se tekee sik­si ettei kaavoite­taan kauas ja tehot­tomasti, kos­ka tiheään kaavoite­tul­la alueel­la saat­taa muut­taa joku köy­hä tai vaivainen. Lisäk­si ne yhä raskaam­mat liiken­neväylät hajaut­taa ihan jo viemäl­lä tilaa ja mah­dol­lis­ta­mal­la pidem­mät matkat.

    Vihrei­den argu­ment­ti keskus­tatun­nelia vas­taan on ollut että meil­lä on kehätie. Ts. sen sijaan että poikit­tais­li­ikenne ohjat­taisi­in maan alle vihrei­den mielestä parem­pi vai­h­toe­hto on ollut ohja­ta se keskus­puis­ton ja lähiöi­den läpi. 

    Mun käsit­tääk­seni se argu­ment­ti meni suurin piirtein niin että jos nyt vält­tämät­tä halu­aa käyt­tää mil­jar­dia euroa auto­tun­neli­in, niin halvem­mal­la niitä saa tehtyä syrjemmällä.

    Mitä vihreät ovat tehneet liiken­teen hait­to­jen vähen­tämisek­si esikaupunkialueil­la? Kaavoituskeskustelua seu­rates­sa nuo alueet eivät ole juuri saa­neet huomio­ta. On ollut varsin suuri pet­tymys huo­ma­ta, että vihreät aja­vat vain osan helsinkiläi­sistä etuja.

    Et ole ihan väärässä siinä että lähiöt jää ylipään­sä vähälle huomi­olle, mut­ta kyl­lä siinä voi lähiöi­den asukkaat kat­soa peili­inkin. Mis­tä löy­tyy sel­l­ainen kaupungi­nosay­hdis­tys joka ihan oikeasti ajaisi toteut­tamiskelpoisia kehityshankkeita?

    Kovasti ne vihreät pen­teleet kuitenkin ajaa meluestei­den rak­en­tamista vaik­ka kuin­ka intän vas­taan. Syy mik­si minä en noista oikein pidä on että ensin­näkin tiepuolel­la on paha tapa ympätä yhteen motarin lev­en­tämi­nen eli liiken­nemäärän kas­vat­ta­mi­nen johonkin melu­aitaan ja kut­sua sitä melun­tor­jun­naksi, pari bus­sipysäkkiä vielä niin se on joukkoli­iken­nehanke. 🙂 Toisek­si ne melu­ai­dat ei oikein toi­mi, niis­sä on esim. sel­l­ainen omi­naisu­us että ne hel­posti hei­jas­taa melun toiselle puolel­la. Hiukkasille ne taas tekee niin että ne kyl­lä nousee ilman ja ohit­taa ihan tien vier­essä ole­vat talot, laskeu­tu­ak­seen sit­ten noin sadan metrin päässä toisille ton­teille. Aku Ank­ka ‑luon­non­suo­jelua, paskat naa­purin pihalle.

    Ei tää nyt niin etene että tehdään sel­l­aiset kak­sisa­taa metriä lev­eät motari­railot keskel­lä kaupunkia ja kasa­taan niiden viereen soraa. Tuo tuot­taa vain moninker­taisen määrän liiken­net­tä kun asu­tus leviää.

    Se mitä pitää tehdä on muut­taa motare­i­ta kaduik­si. Pienem­mät nopeusra­joituk­set, talo­ja eikä aukeaa tilaa jos­sa melu lev­iää, enem­män asukkai­ta eli parem­pi joukkoli­ikenne, palve­lut, jne.

  43. Kim­mo:
    Soin­in­vaaran ajat­telus­sa on sys­temaat­ti­nen virhe, jota hän ei tun­nista tai ei halua tun­nistaa. Se, mitä Soin­in­vaara kut­suu verokil­pailuk­si, on tosi­as­sa eri puoluei­den näke­my­sero siitä miten halu­taan ihmisiä/yrityksiä verot­taa. Espoon kokoomuk­sel­la on täysin eri­lainen näke­mys vero­tuk­ses­ta kuin Helsin­gin vihervasemmistolla.
    ´snip´

    Yri­tysvero­tuk­ses­ta ei päätetä kun­nan­val­tu­us­tossa vaan eduskun­nas­sa — ja val­tio siitä suurim­man osan pitääkin itsellään.

  44. Esikaupunkien liiken­nesu­un­nit­telus­ta kuulin täm­möisen tari­nan. Erääl­lä omakoti­taloalueel­la halut­ti­in sulkea tie läpi­a­jol­ta, kos­ka melu ja lapset ja silleen. Täysi sota asi­aa käsitelleessä tilaisu­udessa saati­in kun toisen tien jolle tuo liikenne siir­ty­isi var­ren asukkaat tti­etenkin vas­tus­ti­vat. Joku pahaa aav­is­tam­a­ton luot­ta­mus­mies tai liiken­nesu­un­niteli­ja ere­htyi sanomaan että tietenkin jos ajaisitte niil­lä autoil­lanne vähän vähem­män, mis­sä kohti kol­mas ryh­mä rupe­si syyt­tämään fasis­mista. Helsin­ki pienoiskoossa.

  45. Mietin tässä mikä olisi Osmon ihanne kaupunki­rakenne, niin tulee mieleen Pietari. 

    Siel­lä hän asukasti­heys on suuri, ihmiset asu­vat tiivisti ker­rostalolähiöis­sä (tosin ikkunoista fuskaa), eikä tietääk­seni tätä län­si­mais­ten kaupunkien “urban sprawl” ilmiötä/yhdyskuntarakenteen hajoamista ole. Ihmiset käyt­tänevät siel­lä edeelleen pääosin julk­ista liiken­net­tä, vaik­ka automäärä kas­vaakin. Eikä myöskään ole kil­pailua kun­tien välillä-

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nat käyt­tävät kaik­ki ne rahat, joi­ta niil­lä on. Rikkaat kun­nat ovat tehot­to­mia ja köy­hät tehokkaita.

    Tässä on asian ydin. Kun­tien tehokku­ud­es­ta puhut­taes­sa usein huomioidaan vain kuin­ka paljon rahaa laite­taan esimerkik­si ter­vey­den­huoltoon asukas­ta kohden. Pitäisi tarkastel­la sitä, mitä sil­lä rahal­la saadaan. Jos on vaik­ka vähän peruster­vey­den­huol­los­sa lääkäre­itä niin lähet­teitä erikois­sairaan­hoitoon on vähem­män ja rahaa kuluu vähem­män. Se ei silti ole tehokku­ut­ta. Surkeat palve­lut eivät ole tehokkai­ta vaik­ka oli­si­vatkin halpoja.

  47. Kim­mo: Soin­in­vaaran ajat­telus­sa on sys­temaat­ti­nen virhe, jota hän ei tun­nista tai ei halua tun­nistaa. Se, mitä Soin­in­vaara kut­suu verokil­pailuk­si, on tosi­as­sa eri puoluei­den näke­my­sero siitä miten halu­taan ihmisiä/yrityksiä verot­taa. Espoon kokoomuk­sel­la on täysin eri­lainen näke­mys vero­tuk­ses­ta kuin Helsin­gin vihervasemmistolla.Asian ydin on siinä, käsit­teenä verokil­pailu on negati­ivista kil­pailua vain Helsin­gin viher­vasem­mis­ton näkökul­mas­ta, kos­ka he joutu­vat Helsin­gin vero/yhdyskuntapolitiikkaa suun­niteltaes­sa otta­maan huomioon myös Espoon vas­taa­va poli­ti­ik­ka. Espoon näkökul­mas­ta verokil­pailu ei ensisi­jais­es­ti ole kil­pailua hyvistä vero­mak­sajista, vaan aidos­ta kun­ta­lais­ten tah­dos­ta siitä minkälaista vero/yhdyskuntapolitiikkaa Espoos­sa halu­taan harjoittaa.

    Tietenkin jos kan­nat­taa hyv­in­voin­tipalvelu­iden alasajoa, niin kun­tien väli­nen verokil­pailu on yksi­no­maan posi­ti­ivi­nen asia.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Suomek­si san­ot­tuna use­ampi ei asu kan­takaupun­gin ker­rostaloa­sun­nois­sa, kos­ka niitä on liian vähän. Se, että ne ovat kalli­ita, osoit­taa, että use­ampi halu­aisi asua niis­sä kuin mah­tuu asumaan.

    Niin­pä Helsin­gin tulisikin pyrk­iä raken­nut­ta­maan merkit­tävästi lisää kan­takaupun­ki-asun­to­ja (eli käytän­nössä laa­jen­ta­maan kan­takaupunkia) sen sijaan että käyt­tää aikansa Espoon pien­talo­jen kade­htimiseen. Kyl­lä kaupun­ki-asun­toi­hinkin olisi veron­mak­sajia tulos­sa, jos asun­to­ja olisi tar­jol­la kil­pailukykyiseen hin­taan. Täl­lä het­kel­lä per­hea­sun­not vain ovat kan­takaupungis­sa liian kalli­ita suurim­malle osalle ns. hyvä­tu­loi­sis­takin. Helsingillä on lois­ta­va kil­pailue­tu (pääkaupunkiseudun ain­oa kaupunki­mainen keskus), jota se ei ole osan­nut hyö­dyn­tää, toisin kuin esim. Espoo omaa kilpailuetuansa.

  49. Tpyy­lu­o­ma­lle:
    Yllä­tyin vähän kun pärähdit tähän mun lauseeseen: “Niin, yleen­sähän kil­pailu on hyväksi.”

    Kun mun point­ti selvisi kuitenkin jo seu­raavas­ta virkkeestä:

    “Kun­tien­vä­li­nen kil­pailu ei ole hyväk­si – sen sijaan kun­tien­välistä ver­tailua voidaan har­ras­taa ihan tap­pi­in asti: jotkut vaan osaa­vat paremmin.”

    Kehyskun­nis­sa pelätään. Luul­lak­seni aika paljon aiheet­tomasti, mut­ta mielestäni olisi fik­sua miet­tiä, miten saisimme sen demokra­t­ian ja kun­ta­laisen edun pelaa­maan perem­min uusis­sa suurkun­nis­sa kuin nykyisissä. 

    Siihen vaivaan ehdotin sitä, että kun­tien toim­into­jen ver­tailu pitäisi olla mah­dol­lista — nyky­isin se ei oikein onnis­tu. (Kun­tali­itol­la oli tähän jokin Vert­ti-työkaulukin, mut­ta sen käyt­tö taisi olla mah­do­ton­ta juuri sik­si, että joka kun­ta ja joka hallinnon­ala doku­men­toi toim­intaansa vähän eri tavoin.)

    Touko Met­ti­nen
    työssäkäyn­tialue on kunta

  50. Viherinssi väit­teestä että pienet kun­nat ovat kaikkein tehokkaimpia:

    Ovatko? Ymmärtääk­seni Suomes­sa isot kun­nat toimit­ta­vat aika suuria määriä rahaa pie­nille kun­nille tulonsiirtoina.

    Tähän liit­tyvä ver­tailus­sa tehtävä virhe on ilmiselvä.

    Tässä on kak­si eri käsitet­tä. Ver­tailus­sa ei ole virhet­tä. Tehokku­us mit­taa kykyä toteut­taa vaa­di­tut perus­palve­lut hal­val­la. Se onko kun­ta tulon­tasauk­sis­sa anta­ja vai saa­ja on eri asia.

    Se pitääkö rikkaiden mak­saa osa köy­hien kuluista, vai pitäisikö rikkaille toteut­taa rikkaiden palve­lut ja köy­hille köy­hien palve­lut voisi olla toisen keskustelun paikka.

    Kun vielä on mah­dol­lisu­us valikoi­da tehokkaim­mat ja parhaat toim­intata­vat neljästä kun­nas­ta, niin on siinä ainek­sia järkeistämiseen.

    Pienet kun­nat voivat usein vali­ta tehokkaim­mat yhteistyökump­pan­it neljästä naa­purikun­nas­ta (tai sit­ten tekevät itse). Tämä pitää val­in­tamah­dol­lisuuk­sia, tehostamis­mah­dol­lisuuk­sia ja ter­vet­tä ver­tailua aika hyvin yllä. Luulen että tämä on myös yksi keskeinen syy Kar­vian voit­toon. Isois­sa kun­nis­sa jämähde­tään ehkä helpom­min oman mas­si­ivisen organ­isaa­tion aikanaan val­it­se­maan malli­in (ja kerätään läskiä).

  51. eggo: ´snip´
    Pitäisi tarkastel­la sitä, mitä sil­lä rahal­la saadaan. Jos on vaik­ka vähän peruster­vey­den­huol­los­sa lääkäre­itä niin lähet­teitä erikois­sairaan­hoitoon on vähem­män ja rahaa kuluu vähemmän.
    ´snip´

    Rahaa kuluu enem­män, sil­lä erikois­sairaan­hoito se vas­ta maksaa.

  52. tpyy­lu­o­ma: Niin. Voitaisko sopia ihan vaik­ka mun mielik­si ettei pää hajoa, että se onko joku hyväk­si on tapausko­htainen ja empi­iri­nen asia. Kil­pailu esimerkik­si voi olla hyvä tai huono asia, riip­puu mis­tä kil­pail­laan ja miten. Vaikka­pa kil­pailu siitä kuka pääsee pienem­mäl­lä vam­mais­ten hoi­dos­ta kyl­lä toimii siinä mielessä että tuo johtaa vam­maishoidon min­i­moin­ti­in, eli ongel­ma ei ole kil­pailu sinän­sä vaan palkinto.

    Sanois­in, että viimeistään sil­loin kil­pailu on huono asia, jos siihen suh­taudu­taan kuin van­han kliseen mukaises­ti väki­val­taan: jos se ei toi­mi, niin sitä tarvi­taan lisää…

  53. Voisiko Soin­in­vaara ker­toa jos­sakin kir­joituk­ses­sa lyhyesti, miten tuo kun­tien yhdis­tämi­nen vaikut­taisi ihmis­ten elämään? Jär­jestet­täisi­inkö palve­lut hal­vam­mal­la vai mikä muuttuisi?

  54. KKK: Tietenkin jos kan­nat­taa hyv­in­voin­tipalvelu­iden alasajoa, niin kun­tien väli­nen verokil­pailu on yksi­no­maan posi­ti­ivi­nen asia.

    Ei hyv­in­voin­tipalve­lut ole on/off, jos­sa yhden puoleeen näke­mys on hyv­in­voin­tia ja toisen ei ole. Mikään puolue ei määritä mis­sä menee hyv­in­voin­tipalvelu­iden raja (tai halu­atko antaa sen määrit­tämisen esim SKP:lle). Toisek­si hyv­in­voin­tipalveluis­sa tarpeel­lisu­udessa voidaan tehdä pri­or­isoin­tipäätök­sia. Ja kol­man­nek­si hyv­in­voin­tipalve­lut tuote­taan euroil­la, ei pros­en­teil­la, ts. on perustel­tu näke­mys, että alhaisel­la vero­tuk­sel­la luo­daan enem­män kasvua, joka pidem­mäl­lä aikavälil­lä tuot­taa enem­män veroeu­ro­ja kuin korkea vero­tus ja alhaisem­pi kasvu.

    Ja Soin­in­vaaran kysymys­vas­taus mun aikaisem­paan kom­ment­ti­in oli niin krypti­nen, ettei siihen mitään järkevää voi vas­ta­ta. Tot­takai yhteisövero-% päätetään eduskun­nas­sa, mut­ta kyl­lä kun­nil­la on päätös­val­taa mil­laista elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa ne har­joit­ta­vat. Helsingillä on täysin ylivoimainen kil­pailue­tu pk-seudul­la (ain­ut­laa­tu­inen keskus­ta-alue), joten on äärim­mäisen noloa, jos se ei kykene kil­paile­maan Espoon kanssa.

  55. Osmo: “Me olemme tästä kehi­tyk­ses­tä aika vähän vas­tu­us­sa, kos­ka olemme yrit­täneet ajaa kom­pak­tia kaupunkia, mut­ta huonol­la menestyksellä”

    Asukas­barometri: “Vas­taa­jista 57 pros­ent­tia halu­aisi asua omakoti­talos­sa, 19 pros­ent­tia pari- tai riv­i­talos­sa ja 23 pros­ent­tia kerrostalossa.”

    Kaupunki­rakenne hajaan­tuu, kos­ka demokra­tia ei toteudu kaavoituk­ses­sa. Suomen sosial­isti­nen kansan­tasaval­ta tietää parem­min kuin kansa miten hei­dän tulee asua ja pakot­taa kaavoit­ta­mal­la suurim­man osan kansas­ta asumaan vas­toin tah­toaan kerrostaloihin.

    1. Uskon enem­män ihmis­ten käyt­täy­tymiseen markki­noil­la kuin hei­dän käyt­täy­tymiseen­sä mielipidetiedusteluissa.
      Voin ker­toa, että minäkin asu­isin Kata­jnokalla mielu­um­min hehtaarin omakoti­ton­til­la, jos muut kuit­ednkin tekevät Kata­janokas­ta Kata­janokan, mut­ta jos vai­h­toe­hdot ovat real­is­tisia, omakoti kaukana tai ker­rosta­lo lähel­lä, aika moni prefer­oi ker­rostaloa. Yritä myy­dä ker­rostaloa­sun­toa Töölössä tai omako­ti­a­sun­toa Nur­mi­järvel­lä. Huo­maat, että Töölössä saat korkeam­man hin­nan. Osta­ja siis halu­aa asua mielu­um­min Töölössä.

  56. Met­ti­nen, tarkoituk­seni oli kom­pa­ta, mut­ta lain­auk­sen käytöstä voi kieltämät­tä saa­da päin­vasteisen kuvan. Pahoittelut.

  57. Mielestäni se Helsin­gin sään­nös tai päätös, että uusien raken­net­tavien asun­toloiden keskimääräi­nen neliömäärä tulisi olla 75 m² on suuri virhe. Osmo on sitä tääl­lä puo­lus­tel­lut, että “Helsingistä ei halu­ta sinkkuhotel­lia jos­sa lap­siper­heitä ei asu,” mut­ta väitän että tämä 75 m² perus­tuu vähän väärän­laisille käsi­tyk­sille ihmis­ten neliö­tarpeista, jos­sa on ken­ties vähän sukupolvienkin välistä eroavaisuutta. 

    Perus­tan tätä omas­sa lähipi­iris­säni näkyvi­in asun­to­pref­er­ens­sei­hin, mut­ta myös Talous­sanomis­sa oli aiheesta vastikään:

    Väl­i­tysy­htiö Vuokratur­van hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Timo Met­solan mukaan Suomen vuokra-asun­to-ongel­man taustal­la on van­hen­tunut käsi­tys asumisesta.

    – On ole­mas­sa ide­al­isti­nen näke­mys siitä, että ihmis­ten pitää elää väljästi ja avarasti. Täysin on kuitenkin sivu­utet­tu se, että onko kaupungis­sa asuvil­la ihmisil­lä varaa mak­saa siitä.

    – Nykyiset päät­täjät ovat eri sukupolvea kuin tule­vat vuokralaiset. Van­hem­man sukupol­ven aikaan vierai­ta kut­sut­ti­in koti­in ja heille tehti­in ruokaa omas­sa keit­tiössä. Usein asun­nos­sa oli vierashuone.

    Met­solan mukaan päät­täjien vil­li­tys suuri­in asun­toi­hin poh­jau­tuu juuri hei­dän omaan koke­muk­seen­sa. Nyky­isin vuokra­markki­noille astu­vat ovat syn­tyneet 1980–1990-luvulla, ja he hah­mot­ta­vat asumisen toisin kuin aiem­mat sukupolvet.

    – 1980–90-luvuilla syn­tyneet käyt­tävät asun­toa samal­la taval­la kuin hei­dän van­hempansa käyt­tävät hotel­li­huonet­ta Rooman keskus­tas­sa. Neliöil­lä ei ole väliä, tärkeää on se, mis­sä asun­to sijaitsee.

    […]

    – Ajatuk­se­na oli saa­da kovat­u­loisia veron­mak­sajia pääkaupunkiseudulle, mut­ta siinä ei otet­tu huomioon, että palveluy­hteiskun­ta ei toi­mi niin, että kaupun­ki on täyn­nä suuria asuntoja.

    Hän sanoo, että yli 100 neliön asun­not ovat huono­ja sekä raken­nut­ta­jan että vuokralaisen kannal­ta. Raken­nut­ta­jan on vaikea saa­da asun­toa kau­pak­si, ja monille suurten kämp­pi­en hin­nat ovat liian kovia.

    Met­solan mukaan esimerkik­si Helsin­gin kaupun­gin lin­ja, että uusien omis­tusasun­to­jen keskikoon pitää olla 75 neliömetriä ja uusien vuokra-asun­to­jen noin 65 neliömetriä, on ongelmallinen.

    – Jot­ta voidaan tehdä yksiö, pitää tehdä yli 100 neliön asunto.

    Toinen asia joka on itseäni mieti­tyt­tänyt asut­tuani sekä van­hem­mas­sa että uudem­mas­sa opiske­li­ja-asun­to­las­sa: ves­so­jen vähim­mäiskoko. Uudem­mas­sa asun­nos­sa ves­sa haukkasi melkein puo­let pin­ta-alas­ta. Ymmär­rän että ves­so­jen vähit­täiskoko on määrät­ty suurek­si inva­li­di­en liikku­vu­u­den tur­vaamisek­si, mut­ta eikö olisi kokon­aistaloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa jos raken­net­tavi­in asun­toloi­hin pitäisi rak­en­taa inva-mitoituk­set täyt­täviä ves­so­ja vaik­ka 1–2 per ker­ros (eri­tyis­es­ti opiske­li­ja-asun­tolois­sa, jois­sa invakokoiselle ves­salle on tarvet­ta hyvin har­voin) tai että val­tio tuk­isi inva­li­di­en asun­to-osto­jen yhtey­dessä tehtäviä remont­te­ja avokätisestikin?

  58. ‘Voin ker­toa, että minäkin asu­isin Kata­jnokalla mielu­um­min hehtaarin omakoti­ton­til­la, jos muut kuit­ednkin tekevät Kata­janokas­ta Katajanokan’
    Niin minäkin. Tai vai­h­toe­htois­es­ti kävisi hulp­pea kar­tano jos­sain todel­la kaukana kaikesta, jos sinne vaan jär­jestetään jonkun muun piikki­in kaik­ki ne urbaan­it palve­lut, joi­hin olen tot­tunut. Mielipi­de ei mak­sa mitään, niitä voi olla vaik­ka millaisia.

  59. tpyy­lu­o­ma:
    Et ole ihan väärässä siinä että lähiöt jää ylipään­sä vähälle huomi­olle, mut­ta kyl­lä siinä voi lähiöi­den asukkaat kat­soa peili­inkin. Mis­tä löy­tyy sel­l­ainen kaupungi­nosay­hdis­tys joka ihan oikeasti ajaisi toteut­tamiskelpoisia kehityshankkeita? 

    Tai­dat toivoa mah­dot­to­mia. Jokaises­sa meis­sä asuu pieni nim­by. Oulunkylän rene­sanssin koti­sivuil­la kun kat­soo kom­ment­te­ja, niin siel­lä mm. kehoite­taan tais­telu­un täy­den­nys­rak­en­tamista vas­taan. Oulunkylän asukasti­heys on 2614/km2 ja asukas­määrä 22503. Haa­gan asukasti­heys on taas 4691/km2. Karkeasti arvioitu­na 20 000 ihmistä pitäisi mah­tua hyvin vielä lisää ja silti alue säi­ly­isi vehreänä ja puis­tom­aise­na. Alueen mata­lat DDR ker­rostalot voisi hyvin kor­vat 2 x korkeam­mil­la mod­erneil­la kerrostaloilla. 

    Pohjois-Haa­gaa on mielestäni täy­den­nys­raken­net­tu hienos­ti. Sääli että samaan aikaan palve­lut siir­tyvät alueelta Kan­nelmäen Pris­maan. Noin­han ei pitäisi käy­dä kun ker­ran asukasti­heys nousee. Ts. asukasti­heys ylös ja palve­lut takaisin viereen.

  60. OS: “Uskon enem­män ihmis­ten käyt­täy­tymiseen markki­noil­la kuin hei­dän käyt­täy­tymiseen­sä mielipidetiedusteluissa.”

    Niin­pä. Ja sik­si on niin kova tarve päästä tekemään kun­tali­itok­sia, jot­ta ihmiset eivät pää­sisi käyt­täy­tymään markki­noil­la ja äänestämään kukkarol­laan ja jaloil­laan, vaan se voitaisi­in estää tekemäl­lä esim. muun Uuden­maan kaavoitus­ta Helsin­gin ehdoilla.

  61. Kim­mo: Ja kol­man­nek­si hyv­in­voin­tipalve­lut tuote­taan euroil­la, ei pros­en­teil­la, ts. on perustel­tu näke­mys, että alhaisel­la vero­tuk­sel­la luo­daan enem­män kasvua, joka pidem­mäl­lä aikavälil­lä tuot­taa enem­män veroeu­ro­ja kuin korkea vero­tus ja alhaisem­pi kasvu.

    Kun­tien väli­nen kil­pailu johtaa pahim­mil­laan siihen, että kun­nat alka­vat keskenään kil­paile­maan siitä, mikä kun­ta tuot­taa huonoim­mat sosi­aali­palve­lut ja mil­lä kun­nal­la on tyly­im­mät sos­sutädit tai ‑sedät. Näin saadaan kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vat ihmiset muut­ta­maan naa­purikun­taan. Alhainen kun­nal­lisvero, joka perus­tuu siihen että on onnis­tut­tu houkut­tele­maan saman työssäkäyn­tialueen hyvät veron­mak­sa­jat oman kun­nan asukkaik­si ja samal­la saatu kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vat ihmiset muut­ta­maan naa­purikun­taan, ei edis­tä talouskasvua.

  62. Juho Laatu: Tässä on kak­si eri käsitet­tä. Ver­tailus­sa ei ole virhet­tä. Tehokku­us mit­taa kykyä toteut­taa vaa­di­tut perus­palve­lut hal­val­la. Se onko kun­ta tulon­tasauk­sis­sa anta­ja vai saa­ja on eri asia.

    Niin on. Sitä juuri hain takaa, että ver­tailuis­sa pitäisi olla todel­la tarkkana siitä, mitä ver­tail­laan. Sik­si viit­tasin siihen ilmi­selvään virheeseen.

    Jos halu­taan ver­tail­la kah­den kun­nan ter­vey­den­huol­lon tehokku­ut­ta, pitää ver­tailus­sa ottaa huomioon kolme asi­aa. Ensim­mäi­nen on tarve­vakioin­ti, toinen on kus­tan­nus­taso­vakioin­ti, kol­mas palvelutasovakiointi.

    Kus­tan­nus­taso­vakioin­ti tarkoit­taa sitä, että esimerkik­si tilakus­tan­nuk­set ja myös työvoimakus­tan­nuk­set voivat vai­hdel­la kun­nas­ta toiseen. Palve­lu­ta­so taas voi vai­hdel­la kovasti, lääkäri­in saa aiko­ja tai sit­ten todel­lakaan ei. Ja jos kun­nal­la on rahat vähissä, lähete erikois­sairaan­hoitoon voi olla tiukem­mas­sa mon­es­sa ei-hen­gen­vaar­al­lises­sa tapauksessa.

    Tarve­vakioin­ti on hyvin vaikeaa, ja siinä tun­nu­taan käyt­tävän varsin yksinker­taisia lin­eaarisia malle­ja (regres­sio­ana­lyysil­la saadut ker­toimet). Kaik­ki matem­ati­ikkaa enem­män ymmärtävät huo­maa­vat, että täl­laisen mallin käyt­tämi­nen ääri­ta­pauk­se­na ole­vaan pis­teeseen on aika kyseenalaista. Lisäk­si muut­tu­jien val­in­ta on hyvin vaikeaa. Mil­lä taval­la esimerkik­si narkkarien määrä huomioidaan laskel­mas­sa? Onko se itsenäi­nen muut­tu­ja, vai sisään­leiv­ot­tuna johonkin muuhun?

    Käytän­nössä ain­oa tapa tehdä todel­li­nen ver­tailu olisi ottaa riit­tävä edus­tavaa näyte kun­nan asukkaista, tutkia hei­dän palve­lu­tarpeen­sa, niihin tarpeisi­in vas­taami­nen ja näi­den palvelu­iden tark­ka kulu­rakenne. Täl­lä nähtäisi­in, mis­sä kun­ta on hyvä ja kus­tan­nuste­hokas. Joku kun­ta voi olla hyvä yhdessä asi­as­sa, toinen toisessa.

    Iso kysymyshän on se, että jos Helsin­ki pilkot­taisi­in Kar­vian kokoisik­si yksiköik­si, syn­ty­i­sivätkö palve­lut Kar­vian hinnoilla.

    En siis väitä, etteikö pääkaupunkiseudun palve­lu­tuotan­nos­sa voisi olla paljonkin huono­ja toim­intat­apo­ja. Väitän kuitenkin sitä, että meil­lä ei oikeasti ole käytet­tävis­sä mitään sel­l­aista ver­tailua, jota tässä voisi oikeasti käyt­tää. Vai mitä sanoo Osmo tilas­toti­eteil­i­jänä tähän?

  63. – 1980–90-luvuilla syn­tyneet käyt­tävät asun­toa samal­la taval­la kuin hei­dän van­hempansa käyt­tävät hotel­li­huonet­ta Rooman keskustassa. 

    … kunnes saa­vat per­het­tä, minkä jäl­keen suurin osa porukas­ta kuitenkin halu­aa sen suuren per­hea­sun­non. Hotel­li­huone on vähän epäkäytän­nölli­nen perheelle.

    Tuo Vuokratur­van kom­ment­ti on kyl­lä ymmär­ret­tävä hei­dän näkökul­mas­taan. Per­hea­sun­noista valite­taan kah­ta asi­aa: 1. ne ovat niin kalli­ita, että kenel­läkään ei ole niihin varaa ja 2. ne joutuu myymään niin hal­val­la, ettei niitä ole kiva rakentaa.

    Käsit­tääk­seni tämä juuri ker­too siitä, että Helsin­gin aja­tus suurten kohtu­ullisem­man hin­tais­ten asun­to­jen tekemis­es­tä toimii; hin­nat laske­vat. Se on tietysti rak­en­ta­jan kannal­ta vähän surullista…

    Jos Helsinki­in raken­netaan 1000 per­hea­sun­toa lisää, niis­sä asuu 1000 per­het­tä lisää. Harvem­min asun­not tyhjilleen jäävät.

  64. Aiem­min joku kysyi perustelu­ja väitetylle HUS:n tehokkuudelle.

    HUS:n tehokku­ud­es­ta löy­tyy tieto­ja vaik­ka tästä THL:n tutkimuk­ses­ta ja sivuil­ta. HUS on kyl­lä tehokas yksiköl­lä kulut/asukas, mut­ta jos tarkastel­laan tarve­vakioin­nin jäl­keen HUS on neljän­nek­sen tehot­tomampi kuin Päi­jät-Häme (tehokkain). Ero johtunee siitä, että väestö HUS:n alueel­la on nuorem­paa ja ter­veem­pää kuin monil­la muil­la Suomen alueil­la. Itse palvelu­jen tuot­ta­jana HUS ei ole erikoisen tehokas.

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja

  65. Viherinssi: … kunnes saa­vat per­het­tä, minkä jäl­keen suurin osa porukas­ta kuitenkin halu­aa sen suuren per­hea­sun­non. Hotel­li­huone on vähän epäkäytän­nölli­nen perheelle.
    Tuo Vuokratur­van kom­ment­ti on kyl­lä ymmär­ret­tävä hei­dän näkökul­mas­taan. Per­hea­sun­noista valite­taan kah­ta asi­aa: 1. ne ovat niin kalli­ita, että kenel­läkään ei ole niihin varaa ja 2. ne joutuu myymään niin hal­val­la, ettei niitä ole kiva rakentaa.
    Käsit­tääk­seni tämä juuri ker­too siitä, että Helsin­gin aja­tus suurten kohtu­ullisem­man hin­tais­ten asun­to­jen tekemis­es­tä toimii; hin­nat laske­vat. Se on tietysti rak­en­ta­jan kannal­ta vähän surullista…
    Jos Helsinki­in raken­netaan 1000 per­hea­sun­toa lisää, niis­sä asuu 1000 per­het­tä lisää. Harvem­min asun­not tyhjilleen jäävät.

    En oikein ymmär­rä, mitä hait­taa siitä on että sinkut ja lap­siper­heet asu­vat eri asuinalueil­la. Nämä ihmis­ryh­mät yleen­sä prefer­oi­vat eri asioi­ta ja on täysin luon­nol­lista että tämä näkyy myös asuin­paikan valin­nas­sa. Mik­si keskus­taan pitäisi väk­isin rak­en­taa per­hea­sun­to­ja, kun ker­ran lap­siper­heet eivät siel­lä yleen­sä halua asua. Neliöki­in­tiöt ovat epä­suo­ra tulon­si­ir­to sinkuil­ta lap­siper­heille. Jos lap­siper­heitä halu­taan tukea, niin tehdään se läpinäkyväm­min suo­ril­la tulonsiirroilla.

  66. OS:

    “Min­un ihan­nekaupunk­i­ni on lähempänä Ams­ter­damia kuin Pietaria.”

    “Helsin­ki ei sil­loin rak­en­taisi keskeisille paikoille pien­talo­ja kuten se nyt kil­pailun pakot­ta­mana tekee.”

    Kuitenkin juuri Ams­ter­damis­sa raken­netaan paljon pien­talo­ja ver­rat­tuna Helsinki­in. Hol­lan­nis­sa pien­talo­jen osu­us rak­en­tamis­es­ta huitelee 70 pros­en­tis­sa siinä mis­sä Suomes­sa se on kol­man­nek­sen luokkaa. Suo­mi on poikkeuk­sel­lisen ker­rostalo­val­tainen rakentaja.

  67. Viherinssi: Jos halu­taan ver­tail­la kah­den kun­nan ter­vey­den­huol­lon tehokku­ut­ta, pitää ver­tailus­sa ottaa huomioon kolme asi­aa. Ensim­mäi­nen on tarve­vakioin­ti, toinen on kus­tan­nus­taso­vakioin­ti, kol­mas palvelutasovakiointi.

    En tunne THL:n ver­tailun yksi­tyisko­htia, mut­ta kuvit­te­len, että hei­dän tave­vakiointin­sa on “julka­isukelpoisel­la” tasol­la. Kus­tan­nus­ta­sois­sa toivon samaa, mut­ta en tiedä kuin­ka yhden­mukaises­ti eri kun­nat kir­jaa­vat vaikka­pa omis­tamien­sa raken­nusten kustannukset.

    Palve­lu­ta­son ole­tan ole­van riit­tävän sama eri puo­lil­la maa­ta. Tämä on kai jär­jestelmän tarkoi­tus. Jos­sain voi olla jono­ja ja toisaal­la ei. Kaikkial­la var­maankin vaka­vat tau­dit hoide­taan, ja vaarat­tomatkin melko samoin peri­aat­tein. Syr­jäseu­tu­jen pitk­iä kulkuetäisyyk­siä ei kai tulki­ta ter­veys- ja van­hus­palvelu­iden kuluiksi.

    Kun­tien välisiä tulon­si­ir­to­ja ei var­maankaan ole halut­tu ottaa ver­tailu­un mukaan.

    Mit­taus­menetelmät eivät voi olla täysin tarkko­ja, ja eri­tyis­es­ti pien­ten kun­tien tilanteessa on vuosit­taista vai­htelua, mut­ta ole­tan, että tulosten yleinen suun­ta on silti aika vakaa. Suurin uuti­s­arvio on kai siinä, että (aika yleis­es­ti kuvitel­lun) suu­ru­u­den ekono­mi­an sijaan pienet kun­nat voivat olla tehokkai­ta (ja tehokkaimpiakin) palvelu­iden tuot­ta­jia. Tämä pudot­taa kun­tali­itosten taloudel­lisen vält­tämät­tömyy­teen nojaav­il­ta perusteluil­ta poh­jaa pois.

    Iso kysymyshän on se, että jos Helsin­ki pilkot­taisi­in Kar­vian kokoisik­si yksiköik­si, syn­ty­i­sivätkö palve­lut Kar­vian hinnoilla.

    Kun­nat ovat paikallisen päätök­sen­teon perusyk­sikkö, ja mielestäni asukkaat voivat hyvin pitää halu­a­mansa kun­tarak­en­teen. Helsinkiläiset eivät ehkä halua pilooka kun­taansa. Mut­ta jos pilkkoisi­vat, uskoisin että suurin hyö­ty tulisi siitä, että nyt palvelu­iden kil­pailut­ta­mi­nen onnis­tu­isi paremmin.

    Sen sijaan, että kata­janokkalaiset saa­vat palvelun­sa nyt mono­pliase­mas­sa ole­val­ta yhdeltä suurelta tuot­ta­jal­ta, ja taval­la johon, ja jon­ka hin­taan he eivät voi juuri vaikut­taa, he voisi­vat nyt han­kkia palvelun­sa parhaak­si kat­son­al­taan tahol­ta tai tuot­taa ne itse.

    Jo mah­dolisu­us siihen, että Kata­janok­ka han­kkii palvelun­sa muual­ta, voisi saa­da Hels­ingn palve­lu­tuotan­non laske­maan Kata­janokalle tuot­tamien­sa palvelu­iden tason ja niiden kulut tarkem­min. Tämän seu­rauk­se­na Kata­janok­ka voisi saa­da parem­pia palvelui­ta pelkän itsenäisen päätök­sen­teon mah­dol­lisu­u­den vuok­si, tekemät­tä juuri sen enem­pää asian eteen.

    Kos­ka jo tuo muual­ta tilaamisen mah­dol­lisu­us voi aiheut­taa palvelun tehos­tu­mista, veikkaan että Helsingis­säkin pilkkomi­nen saat­taisi toden­näköisem­min pudot­taa hin­to­ja kuin nos­taa niitä (pitkäl­lä tähtäimel­lä). Luulen että Karvi­as­sa tämä argu­ment­ti toi­mi käytännössä.

    Koko Helsin­gin yhteisille han­kkeille, kuten vaikka­pa maauimaloille Helsin­gin seudun uudet pikkukun­nat tarvit­si­si­vat var­maankin jonkun “urheilu­a­sioiden yhteistyöjär­jestön”. Sairaalatkin voisi jät­tää yhtei­somis­tuk­seen, vaik­ka palvelu­iden tilaami­nen juuri niiltä olisi nyt kai vapaaehtoista.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Ams­ter­damin pien­talot ovat kolmek­er­roksisia town­house­ja, tont­tite­hokku­us varsin suuri.

    Siis vähän niinkuin tällaisia:?

    http://g.co/maps/juuj6

    Muis­taak­seni Kulosaa­res­sa oli muu­ta­ma tuol­lainen. Olen aina ihme­tel­lyt mik­si noi­ta ei ole raken­net­tu enem­pää. Noiden sijaa meille on pien­taloalueille raken­net­tu tällaisia:

    http://g.co/maps/e5hhc

    Ei ole ihme, että porukkaa ei mahdu.

  69. Juho Laatu:
    Palve­lu­ta­son ole­tan ole­van riit­tävän sama eri puo­lil­la maata. 

    Heh, et voi olla tosis­sasi. Erot ovat valtavia.

  70. En tunne THL:n ver­tailun yksi­tyisko­htia, mut­ta kuvit­te­len, että hei­dän tave­vakiointin­sa on “julka­isukelpoisel­la” tasolla. 

    On se julka­isukelpoista tavaraa, kos­ka menetelmiä on julka­istukin. Menetelmät ovat varsin tavanomaisia tilas­tol­lisia menetelmiä, joil­la pyritään saa­maan tiet­ty­jen muut­tu­jien vaiku­tus näkyviin.

    Näis­sä menetelmis­sä on kuitenkin se tekni­nen ongel­ma, että jos ote­taan sar­ja “yli miljoo­nan ihmisen työssäkäyn­tialueet”, sieltä löy­tyy tasan yksi näyte, mihin kaatu­vat kaik­ki tilas­tol­liset menetelmät.

    Mit­tar­it ja normeer­auk­set saadaan varsin hyvin kohdalleen keskikokois­t­en kun­tien kohdal­la, kos­ka niitä on rit­tävä määrä. Mallit ovat kuitenkin hyvin mon­imuut­tu­jaisia, eikä organ­isoin­nin tehokku­us ole nyky­i­sis­sä vai­htelu­väleis­sä kovinkaan suuri selit­tävä tek­i­jä kun­tien välisille kustannuseroille.

    En väitä tietäväni tehokkain­ta yksikkökokoa pääkaupunkiseudun soster-osas­tolle. Mut­ta siitä pidän tiukasti kiin­ni, että mikään nykyi­nen vakioin­ti ei kykene aset­ta­maan Karvi­aa ja Helsinkiä samalle viivalle vertailussa.

    Oma argu­ment­ti­ni yhteen­li­it­tämisen puoles­ta on se, että kaavoituk­sen, liiken­teen, palve­lu­ta­son ja vero­tuk­sen pitää olla yhteis­es­ti koordi­noitu­ja työssäkäyn­tialueel­la. On ihan mah­dol­lista, että alueel­la on paljonkin palvelui­ta, jois­sa tuot­ta­van yksikön koko on paljon pienempi.

  71. Viherinssi: Näis­sä menetelmis­sä on kuitenkin se tekni­nen ongel­ma, että jos ote­taan sar­ja “yli miljoo­nan ihmisen työssäkäyn­tialueet”, sieltä löy­tyy tasan yksi näyte, mihin kaatu­vat kaik­ki tilas­tol­liset menetelmät.

    Min­ulle mie­lenki­in­toisin kysymys on, onko suurten (yli 50 000), pien­ten (alle 15 000) ja keskisu­urten mallinnus niin tark­ka, että lop­putu­los, jon­ka mukaan tehokkaim­mat kun­nat ovat pieniä, on luotettava.

    mikään nykyi­nen vakioin­ti ei kykene aset­ta­maan Karvi­aa ja Helsinkiä samalle viivalle vertailussa.

    Kar­vian ja muiden pien­impi­en kohdal­la jo vuosit­taiset vai­hte­lut voivat olla suuria. Ja kuten sanoit, Helsin­ki on erikoistapaus suurtenkin joukos­sa. Tulok­sis­sa on siis väistämät­tä jonkin ver­ran vuosit­taista ja mit­tausteknistä vai­htelua. Mut­ta ehkä osa­taan sanoa jotain yleistä pienistä ja isoista.

    Oma argu­ment­ti­ni yhteen­li­it­tämisen puoles­ta on se, että kaavoituk­sen, liiken­teen, palve­lu­ta­son ja vero­tuk­sen pitää olla yhteis­es­ti koordi­noitu­ja työssäkäyn­tialueel­la. On ihan mah­dol­lista, että alueel­la on paljonkin palvelui­ta, jois­sa tuot­ta­van yksikön koko on paljon pienempi.

    Tähän liit­tyen näen asi­at niin, että …

    Paikallises­sa ja alueel­lises­sa päätök­sen­teossa voidaan tarvi­ta usei­ta eri kokoisia päätök­sen­tekoaluei­ta. Jos taso­ja on kak­si, käytössä voi olla 1) malli, jos­sa kun­nat ovat pieniä, mut­ta tekevät jotkut päätök­set yhdessä, tai 2) malli, jos­sa kun­nat ovat iso­ja, mut­ta kaupungi­nosademokra­tia hoitaa alem­man tason päätök­set itsenäis­es­ti. Kallis­tun enem­män tuon ensim­mäisen ratkaisun puoleen, sil­lä toises­sa mallis­sa kaupungi­nosademokra­tia har­voin toimii. Pääsään­töis­es­ti val­ta keskit­tyy, ja ylem­pi taso tapaa imeä varsi­naisen val­lan itselleen. (Koko kun­tali­itoshankekin on tässä mielessä osa samaa ikuista keskit­tämis­touhua.) Juuri nyt Salo aikoo peräti lakkaut­taa liit­tymisen yhtey­dessä peruste­tut ja sovi­tut alue­toimikun­tansa. Karvi­as­sa taas ykkös­malli toi­mi tehokkaasti. Pieni paikallis­demokra­t­ian perusyk­sikkä siis takaa sen, että val­ta voi pysyä paikallise­na. On tärkeäm­pää ankkuroi­da val­ta alas kuin ylös. Ylös se menee pyytämättäkin.

    Liikenne on asia, joka täy­tyy suun­nitel­la kaikil­la tasoil­la — val­takun­nal­lis­esl­ta tasol­ta met­säau­totei­hin asti. Nykyiset työssäkäyn­ti- tai asioin­tialueet eivät ole vält­tämät­tä keskeisiä päätök­sen­tekoalue­ta tässä kysymyk­sessä. Kaavoituk­sen ongelmis­sa on usein puhut­tu Helsin­gin ja Espoon eroista. Maaseudul­la kun­nat ovat enem­män met­sä­taipalei­den erot­tamia, ja jokainen taa­ja­ma voidaan aika hyvin kaavoit­taa erik­seen. Maakun­takaa­vat tehdään jo nykyään maakun­tata­sol­la. Perus­palve­lu­ta­son pitäisi kai olla sama kaikille. Muut palve­lut ehkä vapaasti päätet­tävis­sä tai kil­pail­tavis­sa. Jos vero­tus­ta halu­taan tasa­ta nyky­istä kun­ta­mallia parem­min, menisin heti val­takun­nal­liselle tasolle. Verokil­pailu seu­tukun­tien välil­lä ei ole sen ter­veem­pää kuin verokil­pailu kun­tien välillä.

  72. Min­ulle mie­lenki­in­toisin kysymys on, onko suurten (yli 50 000), pien­ten (alle 15 000) ja keskisu­urten mallinnus niin tark­ka, että lop­putu­los, jon­ka mukaan tehokkaim­mat kun­nat ovat pieniä, on luotettava.

    Valitet­tavasti lop­putu­los ei ole luotet­ta­va. Siihen vaikut­taa mon­enkin­lainen bias. Voidaan puhua esimerkik­si siitä, että huonoista lähtöko­hdista pon­nista­vat pienet kun­nat on jo liitet­ty isom­pi­in, jol­loin itsenäis­inä voivat pysyä vain vah­vat pienet kunnat.

    Onko esimerkik­si tuo tek­i­jä merkit­tävä? En tiedä, eikä sitä mis­tään tilas­tos­ta pysty luke­maan. Ainakin voisi ajatel­la, että konkurssikyp­sän kun­nan into liit­tyä mui­hin on suurem­pi kuin muiden. Tämä jät­täisi pieni­in kun­ti­in sekä taitavasti asiansa hoi­tanei­ta että hyväonnisia.

    Tai entäpä se, että pienis­sä maaseu­tupitäjis­sä per­hey­hteisöt ovat tiivi­impiä? Tästä seu­raa kun­nalle säästöä use­am­mas­sakin kohdas­sa, ja siitä voi olla suo­ranaisia ter­veyshyö­tyjä asukkaille. Kyse voi olla vaik­ka paikkakun­nan kult­tuurista huole­htia lähim­mäi­sistä. Hyvä asia, mut­ta Helsin­gin pilkkomi­nen 200 Karvi­ak­si ei tuo sitä etua. 

    Mut­ta jos ihan tilas­toi­hin men­nään, niin vuon­na 2009 THL teki tutkimus­ta tarve­vakioin­nista ter­vey­den­hoi­dos­sa ja van­hus­ten­hoi­dos­sa. Tämän tutkimuk­sen seu­rauk­se­na ehdotet­ti­in, että tarve­vakioin­tik­er­toimia muutet­taisi­in. Muu­tok­set oli­vat yksit­täis­ten kun­tien kohdal­la jopa 30 %:n luokkaa, ja ihan selvä trendimuu­toskin oli ole­mas­sa (jon­ka mukaan ker­toimet ylikom­pen­soi­vat kustannuksia).

    Ko. tutkimuk­ses­sa oli käy­ty varsin tarkasti 13 kun­nan kulu- ja väestörakenne. Ja siinäkin todet­ti­in, että edes tutk­i­jat eivät pääse käsik­si kaikki­in tarvit­tavi­in muuttujiin.

    Jo tuos­ta tulok­ses­ta näkee, että tarve­vakioin­ti on erit­täin vaikeaa hom­maa. Ja kun tyyp­il­lis­es­ti pie­nil­lä kun­nil­la on suuria tarve­vakioin­tik­er­toimia, tuo muu­tos tasoit­taisi vakioiduis­sa tulok­sis­sa erikokois­t­en kun­tien eroja.

    Jos tämän­tyyp­piset erot ote­taan huomioon, niin ihan tilas­tol­liselta kannal­ta kat­sot­tuna alkaa olla vaikeaa löytää kun­tia, jot­ka oli­si­vat erit­täin hyviä tai erit­täin huono­ja tuot­ta­maan palvelui­ta. Ongel­ma pitää pilkkoa pienem­mik­si palasik­si ja analysoi­da yksit­täisiä palvelui­ta ja palvelutarpeita.

    Eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la kun­tien yhdis­tymisen edut ovat selkeitä. Hait­to­jakin var­masti on, eri­tyis­es­ti demokra­t­ian toteut­tamisen vaikeus on yksi niistä. Hai­tat ovat kuitenkin pääosin sel­l­aisia, jot­ka ovat jo nykyisel­lä rak­en­teel­la olemassa.

  73. Lanstinget/­maakäräjät­t/­maakun­ta­hal­in­to-malli voisi olla hyvä Suomes­sakin, sehän käytössä kaikissa muis­sa Pohjo­is­mais­sa. En myöskään oikein ymmär­rä, mik­si Suomes­sa pitäisi olla 70 kun­taa kun Islannis­sakin on 85. Kaupungi­nosaval­tu­us­tot jäävät helpol­la vain lausonnonantajiksi.

    Lanstingetin tehtävät tässä:

    Jokaisen läänin alueel­la toimii maakäräjät tai alue, joka huole­htii yksit­täisille kun­nille liian kalli­ik­si tule­vista tehtävistä. Maakäräjien ja aluei­den tärkeimpi­in tehtävi­in kuuluu
    Ruotsissa:

    - julki­nen ter­vey­den- ja sairaanhoito
    — yleinen hammashuolto
    — alueelli­nen kehitys
    — joukkoli­ikenne (yhteistyössä kun­tien kanssa)
    — kulttuuri
    — elinkei­noelämän tuki
    — matkailu.

    Lähde: http://www.kommun.se/topic____10023.html

  74. Viherinssi: Valitet­tavasti lop­putu­los ei ole luotettava.

    Jos olete­taan, että THL:n tutkimuk­sen tulok­set oli­vat päte­viä, voidaan kai kat­soa näyte­tyk­si, että (tarve­vakioiduis­sa ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon menoissa) …

    1) pienet kun­nat voivat olla, ja mon­et ovat tehokkaita
    2) kaikkein tehokkaim­mista kun­nista useim­mat ovat pienehköjä

    Vai­h­toe­hto noille johtopäätök­sille olisi kai osoit­taa, että tutkimuk­sen tulok­set oli­vat virheel­lisiä. Tästä lisää alla.

    huonoista lähtöko­hdista pon­nista­vat pienet kun­nat on jo liitet­ty isompiin

    Tämä vaikut­taa lähin­nä lis­tan lop­pupäähän. Siel­lä on yhä sekä suuria että pieniä säheltäjiä. Kos­ka puhuimme siitä, mitkä kun­nat ovat tehokkaimpia, lis­tan alkupää on oleellisempi.

    (En ole muuten vaku­ut­tunut siitä, että nuo aiem­mat liitok­set oli­si­vat olleet taloudel­lis­es­ti perustel­tu­ja. Keskimääräisi­in menoi­hin tai tehokku­u­teen liitok­set eivät ole vält­tämät­tä vaikut­ta­neet positiivisesti.)

    Tai entäpä se, että pienis­sä maaseu­tupitäjis­sä per­hey­hteisöt ovat tiiviimpiä?

    Peri­aat­teessa tämän pitäisi olla mukana jo tarve­vakioin­nis­sa, jos tämän tek­i­jän merk­i­tys on riit­tävän suuri. En usko, että tästä tulee suuria eroja.

    tutkimuk­sen seu­rauk­se­na ehdotet­ti­in, että tarve­vakioin­tik­er­toimia muutet­taisi­in. Muu­tok­set oli­vat yksit­täis­ten kun­tien kohdal­la jopa 30 %:n luokkaa, ja ihan selvä trendimuu­toskin oli ole­mas­sa (jon­ka mukaan ker­toimet ylikom­pen­soi­vat kustannuksia).

    Tämä kuu­lostaa jo raskaal­ta väit­teeltä tutkimuk­sen pätevyy­destä. Olisiko tähän viite, niin voisi kom­men­toi­da. En löytänyt guu­glet­ta­mal­la. Täy­del­listä tarve­vakioin­tia ei var­masti voi tehdä, mut­ta sen pitäisi olla niin hyvä, että tutkimuk­sen yleiset johtopäätök­set ovat päteviä.

    Eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la kun­tien yhdis­tymisen edut ovat selkeitä.

    En ole havain­nut selkeitä etu­ja. Usein on viitat­tu verokil­pailu­un rikkaista asukkaista ja yri­tyk­sistä. Tässä rajo­jen siirte­lyä luon­te­vampi kor­jaus olisi mielestäni kor­jauk­set itse vero­tuskäytän­töi­hin. Alue­muu­tok­set siirtävät mah­dol­lisen epäreilun kil­pailun vain uusille rajoille, entistä suurem­pi­en yksiköi­den väliseksi.

    Kaavoitus­ta voidaan hoitaa alueel­lis­es­ti (tai entistä enem­män maakun­nit­tain), mut­ta ei tämä vaa­di kun­tien yhdistämisiä.

    Hait­to­jakin var­masti on, eri­tyis­es­ti demokra­t­ian toteut­tamisen vaikeus on yksi niistä. Hai­tat ovat kuitenkin pääosin sel­l­aisia, jot­ka ovat jo nykyisel­lä rak­en­teel­la olemassa.

    Mah­dol­lista huonoa tilan­net­ta ei kan­na­ta edelleen huonon­taa sil­lä perus­teel­la, että ollaan jo huonol­la polulla.

  75. Tärkein­tä pääkaupunkiseudun kun­tarak­en­teessa on se, että neljä kun­taa on täs­mälleen väärä määrä minkään­laisen järkevän hallinnon poh­jak­si. Helsin­ki, Espoo ja Van­taa ovat liian suuria jot­ta mitään pienen toim­i­jan ket­teryyt­tä voisi syn­tyä tai että lähidemokra­ti­as­ta olisi puhet­takaan, eikä toisaal­ta kun­tien­vä­li­nen yhteistyökään toi­mi kun kaik­ki pelaa­jat ovat liian suuria mah­h­tu­ak­seen samalle hiekkalaatikolle.

    Toisaal­ta suo­ma­lainen kun­ta on liian itse­val­tainen voidak­seen har­ras­taa mitään järkevää yhteistyötä tois­t­en kun­tien kanssa. Tulok­se­na pilkkominen+yhteistyö ‑mallista olisi jokin­lainen YK:n nurkkakun­taver­sio, joka ei pysty­isi minkään­laiseen toimintaan.

    Kun­ta kon­septi­na ei kel­paa mod­ernin miljoon­akaupun­gin hallinnoimiseen. Pääkaupunkiseudulle tarvi­taan jotakin ihan uut­ta, nimeno­maan pääkaupunkiseudun haasteisi­in räätälöi­tyä ratkaisua. On absur­dia edes kuvitel­la, että miljoon­akaupunkia ja parin tuhan­nen asukkaan maalaiskun­taa voisi hallinnoi­da samal­la lain­säädän­nöl­lä. Kun­tali­itoskeskustelu pääkaupunkiseudul­la onkin turhaa juuri tästä syys­tä: pääkaupunkiseudul­la ei kai­va­ta kun­tien yhdis­tämistä (tai pilkkomista), vaan kun­tien poistamista.

  76. Kun­tia pitäisi pikem­minkin pilkkoa pienem­mik­si ja muo­dostaa tarkoituk­sen­mukaisia kun­tay­htymiä sel­l­ais­ten palvelu­iden hoita­miseen, joi­hin kun­nat itse ovat liian pieniä. Isois­sa kun­nis­sa suurem­pi osa (ja sitä suurem­pi, mitä suurem­pi kun­ta) bud­jetista menee kaiken­laiseen eli­itin guggen­heimeilyyn ja mon­u­ment­tien­rak­en­tamiseen, minkki­turkki­avus­tuk­si­in jne.

    Pienis­sä kaupungeis­sa, tyyli­in Nokia, palve­lut pelaa­vat oikeasti merkit­tävästi parem­min. Isois­sa kaupungeis­sa hallinto tekee tupla- tai triplatyötä kun jokaisel­la viras­tol­la on iso poli­it­ti­nen kiho johta­jana, kaik­ki suun­nitel­laan ja laa­di­taan komiteami­et­intöinä jne. 

    Pienet kun­nat, niil­lä pienet ydin­pe­rus­palve­lut, kun­tay­htymille sairaalat ja joku perus­in­fra. Jos sitäkään.

    1. Helsin­ki oli palvelu­jen tuot­tamista varten pilkot­tuna seit­semään osaan. Siitä luovut­ti­in eikä kukaan halua suurpi­irei­hin palata.

  77. Vai­h­toe­hto noille johtopäätök­sille olisi kai osoit­taa, että tutkimuk­sen tulok­set oli­vat virheel­lisiä. Tästä lisää alla.

    Ei, vaan tässä tapauk­ses­sa se oikea vas­taus on tode­ta, että tarve­vakioiduista menoista ei voi­da päätel­lä mitään tilas­tol­lis­es­ti merkitsevää.

    Tämä vaikut­taa lähin­nä lis­tan lop­pupäähän. Siel­lä on yhä sekä suuria että pieniä säheltäjiä. Kos­ka puhuimme siitä, mitkä kun­nat ovat tehokkaimpia, lis­tan alkupää on oleellisempi.

    Näin kyl­lä, jos tulok­set oli­si­vat luotet­tavia. Ja lisäk­si ihan tilas­tol­lis­es­ti pitää tode­ta, että pienis­sä kun­nis­sa yksit­täiskus­tan­nuk­sil­la (vaikka­pa yksi riit­tävän kallis poti­las) ja muil­la tuu­ritek­i­jöil­lä on isom­pi merk­i­tys kuin suuris­sa. Tämä lisää pien­ten kun­tien hajon­taa ja sitä kaut­ta niiden olemista lis­tan kum­mas­sakin päässä.

    Jos lis­tan yläpäästä poim­i­taan vaikka­pa Karvia, niin sen men­estys pitäisi analysoi­da tarkkaan. Onko se hyvä tuot­ta­maan palvelui­ta? Onko se hyvä vält­tämään palve­lu­tarvet­ta (ennal­taehkäisy tai vain palvelu­iden huono saatavu­us)? Onko se tuurivoit­ta­ja tarve­vakioin­nis­sa? Saako se jostain syys­tä ostet­tua palvelui­ta eri­tyisen halvalla?

    Siis yksinker­tais­es­ti: Mikä osa Kar­vian men­estyk­ses­tä on kopi­oitavis­sa muualle? Vai onko se oman alansa Kau­ni­ainen, jon­ka men­estys ei ole kopioitavissa?

    (En ole muuten vaku­ut­tunut siitä, että nuo aiem­mat liitok­set oli­si­vat olleet taloudel­lis­es­ti perustel­tu­ja. Keskimääräisi­in menoi­hin tai tehokku­u­teen liitok­set eivät ole vält­tämät­tä vaikut­ta­neet positiivisesti.)

    En minäkään. Eikä maalaiskun­tien liitos­ta ja pääkaupunkiseudun yhdis­tämistä oikein pas­saa ver­ra­ta. Lisäk­si liitok­ses­ta tulee oikeasti säästöjä vas­ta viiden vuo­den kulut­tua, kun kaksinker­taisia rak­en­tei­ta saa alkaa purkaa. Eikä kahdes­ta rutiköy­hästä tule rikas­ta, vaik­ka kuin­ka toivoisi.

    Tämä kuu­lostaa jo raskaal­ta väit­teeltä tutkimuk­sen pätevyy­destä. Olisiko tähän viite, niin voisi kom­men­toi­da. En löytänyt guu­glet­ta­mal­la. Täy­del­listä tarve­vakioin­tia ei var­masti voi tehdä, mut­ta sen pitäisi olla niin hyvä, että tutkimuk­sen yleiset johtopäätök­set ovat päteviä.

    Häkki­nen, Nguyen, Pekuri­nen, Pel­to­la: Tutkimus ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tarve- ja val­tiono­su­uskri­teereistä, THL raport­ti 3/2009

    Sieltä eri­tyis­es­ti kuvio 5, sivu 37. Kuvioon on las­ket­tu van­han (siis käytössäol­e­van) ja uuden ehdote­tun tarve­vakioin­nin ker­toimet tois­t­en­sa funk­tiona. Kuvios­ta näkyy se, että van­hat 0,7:n ker­toimel­la ole­vat ovatkin nyt 0,75:n ker­toimel­la (ja vas­taa­va yläpäässä, käyrä litistyy). Lisäk­si siitä näkyy vaikka­pa se, että aikaisem­min (nykyjär­jestelmässä) ker­toimel­la 1,3 ole­va kun­ta olisi uudessa jos­sain 1,1–1,4 välillä.

    Hajon­ta kas­vaa huo­mat­tavasti ker­roin­ten kas­vaes­sa. Siis eri­tyis­es­ti pikkukun­nat vai­h­taisi­vat rajustikin paikko­jaan uudel­la laskutavalla.

    Kun tämä heit­to pure­taan van­huk­si­in ja ter­vey­den­huoltoon, niin ter­vey­den­huol­los­sa näkyy kus­tan­nusten tasoit­tumi­nen kun­nit­tain, van­hus­ten­huol­los­sa taas huima hajon­ta (nykyi­nen 1,4:n kun­ta olisi uudessa 0,95–1,65).

    Raport­ti on muutenkin hyvää luet­tavaa, kos­ka siitä selvästi näkyvät käytet­tävät muut­tu­jat sekä epävarmuustekijät.

    Usein on viitat­tu verokil­pailu­un rikkaista asukkaista ja yrityksistä.

    Outo väite. Pääkaupunkiseudul­la erot ovat kuitenkin pieniä (H: 18,5, E: 17,75, V: 19,0, K: 16,5) Kau­ni­aisia luku­unot­ta­mat­ta, mut­ta sil­lä ei ole väliä isos­sa kuvas­sa. Yri­tys­ten mak­samat vero­pros­en­tit ovat tietääk­seni H: 24,5, E: 24,5, V: 24,5, K: 24,5. Vielä vähem­män eroa siinä.

    Kyse on vero­tu­lok­il­pailus­ta, jos­sa kun­nat kil­pail­e­vat pien­talo­ton­teil­la hyvä­tu­loi­sista veron­mak­sajista. Siinä kil­pailus­sa Helsin­gin (2800 as/km2) on vähän vaikea pär­jätä Espoo­ta ja Van­taa­ta (800 as/km2) vas­taan. Tämä kil­pailu sekä vinout­taa kaavoitus­ta että vero­tu­lo­jen kertymää.

    Kaavoitus­ta voidaan hoitaa alueel­lis­es­ti (tai entistä enem­män maakun­nit­tain), mut­ta ei tämä vaa­di kun­tien yhdistämisiä.

    Var­masti voidaan. Ja jos se on ihmisille sen­ti­men­taalis­es­ti tärkeää, H, E, V ja K voidaan säi­lyt­tää. Mut­ta jos niil­lä on nykyiset oikeudet ja velvol­lisu­udet, asi­as­ta ei tule hyvä. Minus­ta paras ratkaisu olisi lyödä kun­nat kaavoituk­sen, vero­tuk­sen ja perus­palvelu­iden osalta nip­pu­un ja rak­en­taa sen nipun ala­puolelle järkevän kokoisi­in alueisi­in perus­tu­va hallinto, esimerkik­si yksi yksikkö 50000 tai 100000 asukas­ta kohden.

    Mah­dol­lista huonoa tilan­net­ta ei kan­na­ta edelleen huonon­taa sil­lä perus­teel­la, että ollaan jo huonol­la polulla

    Mikä huonon­isi nykyis­es­tä, jos meil­lä olisi Suur-Kauniainen?

  78. Kepun ja koh­ta tuk­i­työl­lis­tet­ty­jen kun­nan­jo­hta­jein kam­pan­join­ti on sujunut ihan mukavasti. Sen sijaan kukaan ei näytä ole­van bari­ikakadeil­la arvostele­mas­sa nyky­istä kuntarakennetta.

    Ainakin kun­tay­htymien meno­him­melei­den luulisi kiin­nos­ta­van, vaik­ka ne ovat jo sekavia jo selittääkin.

    Sivistymätön veikkaus: piirikun­ta (region), jolle määritel­lään oma val­tu­ust, vero­tus ja kun­nan tehtävistä kalleim­mat ja elinkeino­toim­inta, kuten kaavoitus, tiett ja rak­en­t­a­mi­nen. Per­inekun­nalle jää en oiken kek­si mitään, kuin kun­nan­val­tu­us­ton kokoukset.

    Ei vero­tus­ta ilman edustusta.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki oli palvelu­jen tuot­tamista varten pilkot­tuna seit­semään osaan. Siitä luovut­ti­in eikä kukaan halua suurpi­irei­hin palata

    Minus­ta yksi aika ehdo­ton vaa­timus pääkaupunkiseudul­la on — hallintoma­llista riip­pumat­ta — se, että asukkaan pitää saa­da hakea ne palvelun­sa ihan mis­tä tahansa päin aluet­ta. Tähän suun­taan­han on jo jois­sakin asiois­sa vähän liikahdet­tu. Tämä myös tasoit­taa aluei­den välisiä palvelueroja.

    Muis­tan joskus takavu­osi­na jonot­ta­neeni alueen X ter­veyskeskuk­ses­sa. Samas­sa ter­veyskeskuk­ses­sa oli myös alueen Y ter­veyskeskus, toki toisel­la käytäväl­lä. Min­un puolel­lani oli pitkät jonot, toiselle puolelle olisi saanut ajan samak­si päiväk­si. Mut­ta ei voin­ut tasoit­taa. Tuskin­pa tuo­hon kukaan takaisin haluaa.

  80. Viherinssi: tarve­vakioiduista menoista ei voi­da päätel­lä mitään tilas­tol­lis­es­ti merkitsevää

    Ymmärsin että tarkoitit, että tämä nimeno­mainen tutkimus oli huonos­ti tehty, ei että tarve­vakioin­ti olisi yleis­es­ti kelvo­ton menetelmä.

    Ja lisäk­si ihan tilas­tol­lis­es­ti pitää tode­ta, että pienis­sä kun­nis­sa yksit­täiskus­tan­nuk­sil­la (vaikka­pa yksi riit­tävän kallis poti­las) ja muil­la tuu­ritek­i­jöil­lä on isom­pi merk­i­tys kuin suuris­sa. Tämä lisää pien­ten kun­tien hajon­taa ja sitä kaut­ta niiden olemista lis­tan kum­mas­sakin päässä.

    Suuret kun­nat lois­ti­vat pois­saolol­laan kärkipäässä, mut­ta toises­sa päässä niitä kyl­lä oli. Ainakin Kar­vian kulut ovat olleet samal­la tasol­la myös muina vuosi­na (ref. kun­nan­jo­hta­ja Ylä-Satakunnassa).

    Jos lis­tan yläpäästä poim­i­taan vaikka­pa Karvia, niin sen men­estys pitäisi analysoi­da tarkkaan.

    Karvia on Posan (eposa.fi) jäsen. Sil­lä ei ole eri­ty­isas­e­maa. Yksi Kar­vian kun­nan­jo­hta­jan kek­simä mah­dolli­nen syy hyvälle tulok­selle oli se, että Karvia on panos­tanut akti­ivis­es­ti van­hus­ten kun­toilu­un. Muutenkin liikun­ta on kuulem­ma suosit­tua. Luulen että Kar­vian tun­netusti hyvä kun­ta­hen­ki aut­taa myös tässä.

    Mikä osa Kar­vian men­estyk­ses­tä on kopi­oitavis­sa muualle?

    Ei Karvia var­mas­tikaan ole täy­delli­nen esimerk­ki, mut­ta kopi­oisin sieltä hyvän yhteishen­gen ja uskon omaan kun­taan. Karvia on melko maat­alous­val­tainen, kokoon­sa (2600) näh­den aika tomera kun­ta. Luon­nol­liset his­to­ri­al­liset rajat ja tut­tu kokon­aisu­us pitävät ehkä yhteishenkeä yllä. Luon­nol­liset rajat voisi­vat aut­taa muuallakin.

    (Nuo viimiset lauseet oli­vat tietenkin myös kan­nan­ot­to julk­isu­u­teen vuota­neen kar­tan kaavailu­ja vas­taan. Kar­tan mukaan Karvia pitäisi liit­tää joko Parkanoon tai Kankaanpäähän.)

    Häkki­nen, Nguyen, Pekuri­nen, Pel­to­la: Tutkimus ter­vey­den- ja van­hus­ten­huol­lon tarve- ja val­tiono­su­uskri­teereistä, THL raport­ti 3/2009

    Tuo näyt­ti äkkiseltään hyvältä työltä tarvek­er­toimien kehit­tämisek­si. Vuo­den 2009 talout­ta koske­va tutkimus, jon­ka Karvia voit­ti, on julka­istu vuon­na 2011, joten siinä oli­vat var­maankin käytössä ainakin tuon raportin kehit­tyneim­mät menetelmät.

    Kyse on vero­tu­lok­il­pailus­ta, jos­sa kun­nat kil­pail­e­vat pien­talo­ton­teil­la hyvä­tu­loi­sista veronmaksajista.

    Tätä minäkin ajoin takaa. Maaseudul­ta kat­soen tuo kisa on siinä mielessä hie­man koomista, että siinä Suomen hyvä­tu­loisimpi­en asukkaiden kun­nat kil­pail­e­vat kovasti ykkös­si­jas­ta rikkaimpi­en haal­imises­sa. Lähet­täi­sivät mielu­um­min muu­ta­man rikkaan tänne maaseudulle.

    Jos halu­taan kor­ja­ta täl­laiset epäko­h­dat yleis­es­ti, kun­tara­jo­jen muut­telu ei ole järkevä tapa. Pitäisi muut­taa vero­tuskäytän­töjä niin, että hyvä­tu­loisimpi­en asukkaiden kun­nat eivät saisi hei­dän kaap­paamis­es­taan yhtä suur­ta etua kuin nykyään.

    (Olen ehdot­tanut täl­läkin pal­stal­la yht­enä vai­h­toe­htona kun­tien perus­palvelu­iden toteut­tamisen vaa­timien raho­jen ottamista tarvepe­rus­tais­es­ti val­tion vero­tuk­sen kaut­ta. Näin perus­palvelui­hin olisi käytet­tävis­sä jok­seenkin sama sum­ma rahaa kaikissa kun­nis­sa. Perus­palvelu­iden­han tulisi olla samat kaikille.)

    Minus­ta paras ratkaisu olisi lyödä kun­nat kaavoituk­sen, vero­tuk­sen ja perus­palvelu­iden osalta nip­pu­un ja rak­en­taa sen nipun ala­puolelle järkevän kokoisi­in alueisi­in perus­tu­va hallinto, esimerkik­si yksi yksikkö 50000 tai 100000 asukas­ta kohden.

    Menin tuos­sa edel­lä pidem­mälle, ja ehdotin tulo­jen tasus­ta val­takun­nal­lisel­la tasol­la. En pidä sitäkään hyvänä, että eri alueet kil­pail­i­si­vat rikkaista asukkaista. Val­takun­nan taso on siis paras.

    Pidän enem­män mallista, jos­sa itsenäiset alueet tekevät yhteistyötä (tai pakote­taan yhteistyöhön), kuin mallista, jos­sa suuret hallintoalueet jär­jestävät alleen kaupungi­nosademokra­ti­aa sik­si, että val­ta tapaa nous­ta hallintorak­en­teis­sa ylöspäin. Ensim­mäi­nen malli on sik­si vakaampi ja tur­val­lisem­pi. Toinen malli ei yleen­sä dele­goi juurikaan val­taa alaspäin. Siinä ylim­män tason päät­täjät käyt­tävät alem­pia taso­ja hel­posti vain neu­vo­nan­ta­ji­naan tai pitävät niitä vain todel­lista päätök­sen­tekoa hait­taa­vana muodol­lisuute­na. Ensim­mäi­nen malli takaa sen, että paikallista mielipi­det­täkin kuunnellaan.

    Yleis­es­ti olen sitä mieltä, että luon­nol­liset rajat ovat parhaat rajat. Val­i­taan ne rajat, joi­hin ihmiset usko­vat. Hallinto sujuu näi­den rajo­jen sisäl­lä parem­min kuin alueil­la, joiden asukkaat eivät koe hallintoaan omak­seen, ja joiden val­tu­ute­tut eivät koe kaikkien val­tu­utet­tu­jen aja­van saman yhteisen alueen etu­ja. Helsingis­sä luon­nolli­nen koko voi olla suurem­pi kuin Karviassa.

    Mikä huonon­isi nykyis­es­tä, jos meil­lä olisi Suur-Kauniainen?

    Riske­jä voisi­vat olla byrokrati­soi­tu­mien, tehot­to­muus, val­lan etään­tymi­nen kaupunki­lai­sista, eri osa­puolten riitaisu­us, ratkaisu­jen vai­h­toe­dot­to­muus (ver­tailuko­h­tien ja kil­pailun puuttues­sa). Etu­na olisi kai se, että jo nyt Helsin­gin seudul­la ihmiset muut­ta­vat ris­ti­in rasti­in, välit­tämät­tä liikaa siitä mis­sä kun­nas­sa asu­vat. Yksi kyn­nys ja byrokraat­ti­nen askel pois­tu­isi noiden jatku­vien muut­to­jen tieltä. Hait­ta olisi kai sekin, että kau­ni­ais­laiset menet­täi­sivät oman pikku parati­isin­sa, ja espoolaiset menet­täi­sivät oman identiteettinsä.

    Pienet erot voivat olla myös piristys, voimavara ja ver­tailuko­h­ta. Monop­o­li jäyk­istyy helpom­min ja uskoo nyky­is­ten ratkaisu­jen­sa yliv­er­taisu­u­teen helpom­min. Täl­lä perus­teel­la on kan­nat­tavaa pitää kun­tarakenne sel­l­aise­na, että jokaisel­la kun­nal­la on rin­nal­la muu­ta­ma ver­tailukelpoinen kirit­täjä. Suur-Kau­ni­aisel­la sel­l­aisia ei olisi.

  81. Kun­tien sijaan pitäisi luo­da kil­pailua ter­veyk­siköi­den, koulu­jen ym. vas­taavien yksiköi­den välille.

    Esimerkik­si koulu­toi­mi on tiukasti val­tio-ohjat­tua, eikä kun­nal­la siinä välis­sä mitää roo­lia ole. Tätä on mm. Ruot­sis­sa mietitty.

    Mitä sel­l­aista kolu­toimen­jo­hta­jil­la ym. keskushallinnol­la on jota koulun, opetuk­seen osal­lis­tu­va rehtori ja kanslia ei voisi hoitaa? 

    Helsingis­säkin säästy­isi sato­ja henkilö­työvu­osia ydin­te­htävän eli opetuk­sen yhtään kärsimättä.

  82. Ter­ve.

    Tänään oli hesaris­sa jut­tu, mis­sä ker­rot­ti­in, että palkataan selvi­tys­miehiä kat­so­maan kun­tau­ud­is­tusasi­aa. Aja­tus tun­tuu hyvältä. Tuli kuitenkin mieleen, että onko jotakin kanavaa, mis­tä voisi viral­lis­es­ti tai vähem­män viral­lis­es­ti päästä keskustele­maan asiantun­ti­jana kun­tau­ud­is­tuk­sen kiemuroista jonkun asian kanssa tekemi­sis­sä ole­van henkilön kanssa? Olen keskustel­lut asi­as­ta töis­sä ja muual­la ja olisi muu­tamia ajatuk­sia, mitä olen tääl­läkin joskus esit­tänyt. Lähin­nä nyt maankäytön suun­nit­telun näkökul­mas­ta, mut­ta myös lähidemokra­t­ian kannalta.

    Muutenkin tun­tu­isi hyvältä ajatuk­selta tässä asi­as­sa kon­sul­toi­da kaupunkisu­un­nit­telun ammat­ti­laisia ja tutk­i­joi­ta, joil­la on varsin laa­ja-alaisia näke­myk­siä kaupunki­rak­en­teen kehit­tymis­es­tä ja sen varsin mon­imutkai­sista riip­pu­vu­us­suhteista toisi­in asioi­hin. Esimerkik­si Tam­pereen Teknil­lisessä Yliopis­tossa yhdyskun­ta­su­un­nit­telun puolel­la on tehty paljon tutkimus­ta, jota tulisi ehdot­tomasti hyö­dyn­tää tässä asiassa.

    ter­veisin:
    :Panu Heinonen

    Tätä viestiä ei tarvitse julkaista.…

    1. onko jotakin kanavaa, mis­tä voisi viral­lis­es­ti tai vähem­män viral­lis­es­ti päästä keskustele­maan asiantun­ti­jana kun­tau­ud­is­tuk­sen kiemuroista jonkun asian kanssa tekemi­sis­sä ole­van henkilön kanssa?
      Tätä viestiä ei tarvitse julkaista….

      Julka­isin nyt kuitekin. Entisenä kun­ta­jako­selvit­täjänä pal­jas­tan, että lain mukaan on pakko olla. Selvit­täjä ker­too, miten­hän jär­jestää kuulemisen.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.