Suomalaisesta luokkayhteiskunnasta

Vas­tauk­seni HS-Raadin kysymyk­seen vaikut­taako van­hempi­en yhteiskun­talu­ok­ka Suomes­sa merkit­tävästi siihen, miten ihmi­nen men­estyy elämässään?

Vaikut­taa, on aina vaikut­tanut, mut­ta vaikut­taa nyt enem­män kuin aiemp­ina vuosikymmeninä.

Suomes­sa sää­tykier­to on hidas­tunut, mis­tä ker­too esimerkik­si se, että van­hempi­en koulu­tus­ta­so ennus­taa aiem­paa parem­min las­ten koulu­tus­ta­soa. Tosin tässäkin on mit­taamisongelmia. Kun aka­teemisia oli vähän ja koulu­tus laa­jeni nopeasti, aka­teemiselle uralle oli pakko tul­la paljon sel­l­aisia, joiden van­hem­mil­la ei ollut aka­teemista koulutusta.

Huo­mat­takoon, että Suomes­sa sää­tykier­to on kuitenkin huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin Yhdys­val­lois­sa, jos­sa piti olla mah­dol­lista koho­ta juok­supo­jas­ta pääjohtajaksi.

Huolestut­tavaa on, että huono-osaisu­us periy­tyy aiem­paa selvem­min. Tulo­ero­ja enem­män erot ovat kas­va­neet muil­la mittareil­la. Esimerkik­si ter­vey­serot ovat kas­va­neet, työt­tömyy­den ris­ki keskit­tyy kuten myös yleinen elämän näköalattomuus.

Pes­simistis­es­ti voidaan kysyä, voisiko muuten käy­däkään. Michael Young kuvasi jo vuon­na 1958 kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu, miten mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa luokkaerot ensin vähenevät ja sit­ten kas­va­vat ja muut­tuvat totaal­isik­si, kaikkia elämä­nalo­ja koske­viksi. Näin se menee:

Alku­ti­lanteessa on perin­nölli­nen sää­ty-yhteiskun­ta, jos­sa kukin kuu­luu siihen sää­tyyn, mihin on syn­tynyt. Kun sää­tyra­jat  pois­tu­vat, alem­mista yhteiskun­talu­ok­ista kohoaa lah­jakkai­ta ihmisiä ylem­pi­in yhteiskun­talu­okki­in ja päin­vas­toin ylem­mistä putoaa mus­tia lam­pai­ta alem­pi­in luokki­in. Kun tätä kier­toa on riit­tävän mon­ta kier­rosta käy­ty, ylem­mät luokat ovat poim­i­neet lah­jakku­udet alem­mista. Lop­putu­lok­se­na ter­veet, kau­ni­it ja lah­jakkaat kuu­lu­vat ylem­pi­in yhteiskun­talu­okki­in ja alem­pi­in taas on kasautunut vähän kaikkea ikävää: päi­hdeon­gelmia, ter­veysongelmia, mie­len­ter­vey­den ongelmia, oppimis­vaikeuk­sia ja niin edelleen. Huonot ja hyvät omi­naisu­udet periy­tyvät, osin geneet­tis­es­ti ja huo­mat­taval­ta osaltaan sosi­aalis­es­ti. Näin saadaan aikaan paljon alku­peräistä lohdut­tomampi luokkay­hteiskun­ta, jos­sa alem­mil­ta yhteiskun­talu­ok­il­ta puut­tuvat kyvykkäät johta­jat, jot­ka voisi­vat heitä puolustaa.

 

156 vastausta artikkeliin “Suomalaisesta luokkayhteiskunnasta”

  1. Tuo on ihan tot­ta. Kysymys kuitenkin kuu­luu: mitä asialle on tehtävis­sä? Ja pitääkö sille tehdä jotakin?

  2. Panu Heinonen:
    Tuo on ihan tot­ta. Kysymys kuitenkin kuu­luu: mitä asialle on tehtävis­sä? Ja pitääkö sille tehdä jotakin?

    Panu Heinonen:
    Tuo on ihan tot­ta. Kysymys kuitenkin kuu­luu: mitä asialle on tehtävis­sä? Ja pitääkö sille tehdä jotakin?

    kyl­lä asialle pitää tehdä jotakin.

    Suurin syylli­nen on koul­u­laitos joka tekee drop-out­te­ja kun kaik­ki eivät pär­jää liian teo­reet­ti­sis­sa kouluis­sa tai jengiä koulute­taan aloille joil­la ei ole työtä. Sit­ten tilalle tulee tim­pu­rit Puo­las­ta ja siivoo­jat Ukrainasta.

    Sos­sutuet ovat toinen vaka­va ongel­ma. Masen­nuk­ses­ta vaan työku­vyt­tömyy­seläk­keelle kaksvi­tose­na, kyl­lä sil­läkin pär­jäilee. Kaik­ki nämä vapaataival­re­itit pitäisi tukkia. Jokaisen pitää olla oman onnen­sa sep­pä. Nyt luul­laan että ynteiskun­ta voisi tuo­da aina kaiken eteen.

  3. Asi­as­sa on vielä sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen seik­ka, että äidin koulu­tus­ta­so määrää enem­män las­ten kouluelämää kuin isän. Hyvin koulus­sa men­estyneil­lä lap­sil­la on yleen­sä hyvin men­estynyt äiti. Onko­hän täl­lä “sää­tykier­rol­la” kas­va­tu­sopis­sa joku nimitys.

  4. “Työ juopot­tele­vien kansan­lu­okkien kirous.”

    Oscar Wilde

  5. “Näin saadaan aikaan paljon alku­peräistä lohdut­tomampi luokkay­hteiskun­ta, jos­sa alem­mil­ta yhteiskun­talu­ok­il­ta puut­tuvat kyvykkäät johta­jat, jot­ka voisi­vat heitä puolustaa.”

    Älä sure .Ei luokkay­hteiskun­takaan ole pysyvä tila,lopulta eli­it­ti on degen­eroitunut­ja alimpi­in luokki­in on syn­tynyt kyvykkäitä ajat­telijoi­ta ja toim­i­joi­ta ja päädytään vallankumoukseen.

    Ver­ta vuo­taa ‚mut­ta yhteiskun­ta uudistuu

  6. Hyvää Joulua ja Onnel­lista Uut­ta Vuotta !!!

    Niin Osmolle kuin muille kirjoittajille

  7. Osmo, kuin­ka paljon mielestästi oppimis­vaikeu­den perin­nöl­lisyys on geneet­tistä ja kuin­ka paljon sosiaalista?

    Ja sit­ten jatkokysymys: Onko vas­tauk­sel­la merk­i­tys­tä ja vaikut­taako se mil­lään taval­la siihen mikä on tehokkain ja paras politiikka?

  8. Kuin­ka määritel­lään aka­teem­i­nen ura? Onko esim. yksi­tyisessä pörssiy­htiössä suun­nit­teluhom­mis­sa työsken­televät FM tai DI “aka­teemisel­la uralla”?

    Entä jos vas­taavaa työtä tekeväl­lä on AMK insinöörin tai fil.yo:n paper­it. Ovatko hekin vielä aka­teemisel­la uralla?

    Entä jos siir­ry­tään yksi­tyiseen lääke­fir­maan, jos­sa vas­taavas­sa tuoteke­hi­tyk­sessä työsken­telee AMK lab­o­ra­to­ri­o­hoita­ja sekä lääketi­eteen lisen­si­aat­ti. Ovatko he molem­mat aka­teemisel­la ural­la, vai vain toinen?

  9. Suomes­sa sää­tykier­to on hidas­tunut, mis­tä ker­too esimerkik­si se, että van­hempi­en koulu­tus­ta­so ennus­taa aiem­paa parem­min las­ten koulu­tus­ta­soa. Tosin tässäkin on mit­taamisongelmia. Kun aka­teemisia oli vähän ja koulu­tus laa­jeni nopeasti, aka­teemiselle uralle oli pakko tul­la paljon sel­l­aisia, joiden van­hem­mil­la ei ollut aka­teemista koulutusta. 

    Kuu­luuko Kallios­sa asu­va ja kal­jakup­pi­lois­sa notku­va IT koodari DI samaan sää­tyyn Eiran vuorineu­vok­sen lääkäri­tyt­tären kanssa? Eikö kyse ole kuitenkin uuden­lais­es­ta aka­teemis­es­ti koulute­tus­ta työväenluokasta?

  10. Asi­aa voi kat­soa myös tois­in­päin. Mer­i­tokra­tia on siinä mielessä paras malli, että yhteiskun­nan avain­paikat jakau­tu­vat lah­jakku­u­den ja pätevyy­den mukaan. Kun yhteiskun­nan resurssit ovat opti­maalises­sa käytössä, lisään­tyy myös “huono-osaisten”(tai “lah­jat­tomien”) hyv­in­voin­ti. Jaet­tavaa riit­tää enem­män kaikille. 

    Valitet­ta­va tosi­a­sia on kuitenkin se, ettemme elä mer­i­tokra­ti­as­sa. Ain­oas­taan koulu­tus jakau­tuu “oikeu­den­mukaises­ti” lah­jakku­u­den mukaan. Val­ta ja taloudel­liset resurssit jae­taan muil­la periaatteilla. 

    Kuvaavaa on, että Suomeen on syn­tynyt korkeak­oulutet­tu­jen alalu­ok­ka. Nämä ihmiset naut­ti­vat ylälu­okan sosi­aal­ista sta­tus­ta, kos­ka koulu­tus­ta itsessään pide­tään niin korke­as­sa arvos­sa ja kos­ka he pitävät itses­tään hyvää huol­ta. Taloudel­lis­es­ti he kuitenkin rämpivät alim­mis­sa tuloluokissa. 

    Samal­la vähäisem­pää koulu­tus­ta vaa­tivien työte­htävien suh­teelli­nen palkkata­so on nous­sut. Näi­den ihmis­ten ter­vey­del­liset ongel­mat johtu­vat elämän­tavoista: korkea palk­ka ei takaa pitkää ja ter­vet­tä elämää.

  11. TL:
    Kuin­ka määritel­lään aka­teem­i­nen ura? Onko esim. yksi­tyisessä pörssiy­htiössä suun­nit­teluhom­mis­sa työsken­televät FM tai DI “aka­teemisel­la uralla”?

    Osmo ei puhunut aka­teemis­es­ta uras­ta, vaan yhteiskun­talu­ok­ista. Sil­lan alla notku­va juop­po DI kuu­luu selvästi syr­jäy­tyneisi­in ja viitasaare­lainen sahuri eduskun­nas­sa kuu­luu hal­lit­se­vaan eliittiin.

  12. Osmo:

    Vaikuttaa(vanhempien yhteiskun­talu­ok­ka las­ten men­estymiseen), on aina vaikut­tanut, mut­ta vaikut­taa nyt enem­män kuin aiemp­ina vuosikymmeninä

    Päin­vas­toin, sikäli kun usko­taan siihen mitä kir­jotit hyvien omi­naisuuk­sien kasautu­mis­es­ta ylem­pi­in luokki­in ja huonom­pi­en alem­pi­in. Van­hempi­en yhteiskun­talu­ok­ka voi kor­reloi­da las­ten men­estyk­sen kanssa nyt voimakkaam­min ku siinä vai­heessa, kun sää­tysys­tee­mi vapautet­ti­in ja terveet&lahjakkaat yms. ei ollu vielä keren­ny kivu­ta ylem­pi­in luokki­in. Mut jos olete­taan et muodol­liset esteet luokan­vai­h­toon on nykyään pienem­mät ku ennen, ni van­hempi­en yhteiskun­talu­okan vaiku­tus las­ten men­estymiseen täy­tyy olla pienem­pi ku ennen. Sun teo­ri­an mukaan las­ten men­estyk­seen vaikut­taa nykyään aikasem­paa enem­män niiden omat geen­it ja niiden suo­mat omi­naisu­udet ja entistä vähem­män van­hempi­en yhteiskun­talu­ok­ka sinänsä. 

    Huolestut­tavaa on, että huono-osaisu­us periy­tyy aiem­paa selvemmin.

    Mis­sä mielessä toi täs­mälleen ottaen on huolestut­tavaa, sikäli kun usko­taan sun teo­ri­aan? Olisko parem­pi, et enem­män hyvil­lä omi­naisuuk­sil­la varustet­tu­ja pää­tyis hukkaa­maan poten­ti­aali­aan alalu­okas­sa vail­la oleel­lisia vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia ja enem­män huonoil­la omi­naisuuk­sil­la varustet­tu­ja olis isom­mil­la palleil­la vaikut­ta­mas­sa muiden elämään?

    Näin saadaan aikaan paljon alku­peräistä lohdut­tomampi luokkay­hteiskun­ta, jos­sa alem­mil­ta yhteiskun­talu­ok­il­ta puut­tuvat kyvykkäät johta­jat, jot­ka voisi­vat heitä puolustaa

    Onks var­maa, et ne kyvykkäät johta­jat tuot­tais enem­män hyv­in­voin­tia siel alalu­okas­sa ku mitä ne tuot­taa nykyään ollessaan vapai­ta tekemään niitä asioi­ta mihin rah­keet riit­tää? Jos ne tuot­taa vapaas­sa kier­rossa vähem­män hyv­in­voin­tia ku olleessaan tuomit­tu­ja alalu­okkaan, ni kyse voi olla myös yhteiskun­nan huonos­ti rak­en­tamista kannustinjärjestelmistä.

  13. Jouni Lundqvist:

    Asi­as­sa on vielä sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen seik­ka, että äidin koulu­tus­ta­so määrää enem­män las­ten kouluelämää kuin isän. Hyvin koulus­sa men­estyneil­lä lap­sil­la on yleen­sä hyvin men­estynyt äiti

    Tossa tuskin on vakioitu las­ten kanssa vietet­tyä aikaa. Lie­nee selvää et lapseen on enem­män vaiku­tus­ta sil­lä van­hem­mal­la, joka sitä pääasi­as­sa kasvattaa.

  14. Mikä oli muuten Osmon kan­ta HS-raadin parin viikon takaises­sa kyselyssä tar­ja Halosen toiminnasta?

  15. “Huo­mat­takoon, että Suomes­sa sää­tykier­to on kuitenkin huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin Yhdys­val­lois­sa, jos­sa piti olla mah­dol­lista koho­ta juok­supo­jas­ta pääjohtajaksi.”

    Mihin tämä huo­mau­tus liit­tyy ja miksi?

  16. Kuu­luuko Kallios­sa asu­va ja kal­jakup­pi­lois­sa notku­va IT koodari DI samaan sää­tyyn Eiran vuorineu­vok­sen lääkäri­tyt­tären kanssa?

    Käytän­nössä luokkara­jan määrää pääo­ma ja pääo­mat­u­lon määrä, käytet­tävis­sä ole­vat tulot. Opet­ta­ja — IT-asiantun­ti­ja pariskun­ta Helsingis­sä ovat nykya­jan city­du­u­nari-keskilu­okkaa, mikäli heil­lä on vain palkkat­u­lo­ja ja köy­hät tai keskilu­okkaiset van­hem­mat. Heil­lä ei toden­näköis­es­ti ole varaa ostaa halu­a­maansa asun­toa tai matkustel­la las­ten­sa kanssa ulko­mail­la kovin usein. 

    Varakkaat van­hem­mat ja/tai perit­tyä pääo­maa ja pääo­mat­u­lo­ja naut­ti­vat kuu­lu­vat ylälu­okkaan. Hei­dän ei tarvitse miet­tiä arkipäiväisiä kulu­ja. Var­al­lisu­us antaa myös vapau­den tehdä työelämässä mielekkäitä asioi­ta, ja ottaa riske­jä esimerkik­si yrittäjänä.

    Muut­toli­ik­keen aiheut­ta­ma luokka­jako ja alueelli­nen eriy­tymi­nen on myös mie­lenki­in­toinen asia. Varsinkin kun mietitään muut­toli­iket­tä rajo­jen yli ja yhdis­tetään tähän kult­tuuri- ja geeniper­imä, ollaankin äkkiä sameil­la vesillä.

    Euroopan liit­to­val­tioke­hi­tys lisää myös väistämät­tä luokkaero­ja ja eri­ar­voisu­ut­ta Suomes­sa. Suomen taan­tu­vat maakun­nat ovat muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä elin­ta­sos­sa Balt­ian ja Puolan tasolla.

  17. Ennen kuin ruve­taan pohti­maan mitä asialle pitäisi tehdä, olisi ensiar­voisen tärkeää päästä yhteisym­mär­ryk­seen siitä, että ainakin osa eroista selit­tyy geneet­tis­es­ti periy­tyvil­lä älykkyyseroilla.

    Monille, varsinkin vasem­mis­to­laisille, keskustelijoille ja poli­itikoille täl­laisen vai­h­toe­hdon ajat­telem­i­nenkin tun­tuu jotekin ylivoimaiselta. Ilmeis­es­ti “tab­u­la rasa” ‑teo­ri­at, “kaik­ki oppii kaiken” ‑ide­olo­giat yms. ovat sen ver­ran syvälle juur­tunei­ta, etteivät syn­nyn­näiset erot oppimiskyvyssä ja älykkyy­dessä yksinker­tais­es­ti vain mah­du vasem­mis­to-humaanin ryh­män maail­manku­vaan mah­dol­lisi­na ilmiöinä.

    Ongel­mak­si­han tässä tilanteessa tule­vat kaik­ki absur­dit seli­tys­mall­it ja ratkaisue­hdo­tuk­set, jot­ka tehdään sulke­mal­la perin­nöl­liset erot pois kuvas­ta. Tai en minä ainkaan kek­si, mis­tä muus­ta voisi­vat kum­mu­ta mm. teo­ri­at siitä, että “vääristymä” korkeak­oulu­opin­to­hin pääsyssä joh­tu­isi nepo­tismista, tai ratkaisue­hdo­tuk­set, jot­ka kuu­losta­vat lähin­nä lah­jakkaiden rankaisemiselta ja syrjinnältä.

    Tietysti olisi samal­la hyvä myös päästä yhteisym­mär­ryk­seen siitä, että osa syr­jäy­tymis­es­tä johtuu myös periy­tyvistä geneet­ti­sistä eroista, jot­ka aiheut­ta­vat oppimis­vaikeuk­sia tai heikkoa impulssikon­trol­lia ja taipumus­ta silmit­tömään väkivaltaisuuteen.

    Jokuhan taisi uskaltaa men­nä ehdot­ta­maan, että harkit­taisi­in tietyn impul­si­ivi­su­uskon­trol­li­in vaikut­ta­van geenivirheen seu­lomista vas­ta­syn­tyneiltä, jot­ta per­heille voitaisi­in tar­jo­ta tukea kas­vatuk­ses­sa ja jot­ta pystyt­täisi­in seu­raa­maan lapsen kehi­tys­tä s.e. mah­dol­lisi­in ongelmi­in voitaisi­in puut­tua heti eikä vas­ta vanki­lakier­teen alka­es­sa. Ei kait tarvitse maini­ta, että “val­is­tuneet piir­it” tuomit­si­vat täl­laisen nat­si­henkisek­si ihmis­ten leimaamisek­si, joka vielä kiivaimpi­en tyr­määjien mukaan johtaa suo­raan eugeniikkaan…

  18. Tänään pos­tiluukus­ta kop­sah­ta­neessa Sosi­olo­gia-lehdessä julka­isti­in artikke­li otsikol­la “Sulkeu­tuuko keskilu­ok­ka? — Rek­isteripo­h­jainen tarkastelu sosi­aalis­es­ta liikku­vu­ud­es­ta Suomes­sa 1985 — 2005.”

    Abstrak­stis­sa artikke­lin pää­tu­loksi­na esitetään muun muas­sa, että “keskilu­okan kasvun pysähtymis­es­tä huoli­mat­ta suo­ma­lainen keskilu­ok­ka ei ole sulkeu­tunut, vaan sinne pystyy sijoit­tumaan muis­takin kuin keskilu­okkai­sista lähtöko­hdista tule­vat. Suomen sosi­aalisen liikku­vu­u­den taso vaikut­taa pysyvän korkeal­la tasolla.”

  19. “Eikö kyse ole kuitenkin uuden­lais­es­ta aka­teemis­es­ti koulute­tus­ta työväenluokasta?”

    Kyl­lä vaan. Men­estys periy­tyy myös sosi­aalis­es­ti siten, että varakkaampi ylem­pi keskilu­ok­ka par­i­u­tuu kaltais­ten­sa kansa. Suurin osa lah­jakkaistakaan aka­teemi­sista ei pelkäl­lä työn­te­ol­la rikas­tu. Toisaal­ta ylem­pi­en luokkien tyh­myritkin osaa­vat hakeu­tua kau­pal­liselle alalle, ja työl­listymisessä aut­ta­vat sosi­aaliset suh­teet. Eli nuo geneet­tiset seli­tyk­set ovat hie­man epäilyttäviä.

  20. Marko V: Kuu­luuko Kallios­sa asu­va ja kal­jakup­pi­lois­sa notku­va IT koodari DI samaan sää­tyyn Eiran vuorineu­vok­sen lääkäri­tyt­tären kanssa?Eikö kyse ole kuitenkin uuden­lais­es­ta aka­teemis­es­ti koulute­tus­ta työväenluokasta?

    entä jos se di pelaa squoshia?

  21. juge:
    kyl­lä asialle pitää tehdä jotakin…

    Mik­si sille pitäisi tehdä? Tuos­sa­han on juuri todis­tet­tu, että nopea sää­tykier­to on mah­dol­lista vain suures­sa muu­tok­ses­sa. Käytän­nössä siis halu­taan täy­del­listä taloudel­lista rom­ah­dus­ta, kol­mat­ta maail­man­so­taa, jät­tikokoista mete­ori­itia tms, jos halu­taan nor­maalia suurem­paa säätykiertoa. 

    Yhdys­val­lois­sa on yhä mah­dol­lisu­us rikas­tua oma­l­la työl­lään, mikä Suomes­sa on vero­tuk­sel­lis­es­ti estet­ty. Joten siel­lä on mah­dol­lisu­us sää­tykier­toon. Hyvä esimerk­ki on vaikka­pa Steve Jobs. Suomen vero­tus on tehokas este sää­tykier­rolle, mikä ei opti­moi yhteiskun­nan resurssien käyttöä.

    Oleel­lista yhteiskun­nan kannal­ta on, että ikälu­okkansa huiput saadaan koulutet­tua niin, että heistä saadaan kaik­ki irti. Jos he vielä halu­a­vat jäädä Suomeen, se olisi todel­la mukavaa. Ei tarvi­ta suur­ta sää­tykier­toa, eikä sitä kan­na­ta ehdoin tah­doin tukea. Mut­ta yhteiskun­ta on teho­ton, jos sää­tykier­to on täysin estetty.

  22. Ei se äidin koulu­tus itsenäisenä tek­i­jänä niin merkit­tävä ole. Se vain on muut­tu­ja, joka tiivistää kaikkein eniten infor­maa­tio­ta. Jos äidil­lä on korkea koulu­tus, on toden­näköis­es­ti isäl­läkin, ja per­he antaa kak­sois­tu­plapotin valmiuk­sia men­estyk­seen, siis sekä geen­it että sosi­aalisen pääo­man ja molem­mil­ta vanhemmilta.

  23. OS esit­telee mie­lenki­in­toisen ja tärkeän aiheen.

    Kansamme on nyt jakau­tu­mas­sa yhä jyrkem­min eri luokki­in työl­lisyy­den, tulo­jen, ter­vey­den, yms. tek­i­jöi­den mukaan. 

    Tämän tilanteen kor­jaamisel­la on kiire.

    Juuri saatu Tupo-on tietenkin sinän­sä hyvä asia, mut­ta pidem­mäl­lä tähtäyk­sllä vält­tämät­tömät ratkaisut (= raken­nemuu­tok­set) on pakko löytää muualta.

    Tästä tilanteesta ensisi­jaises­sa vas­tu­us­sa (= syyl­lisiä) ovat traagis­es­ti ide­ol­o­gisi­in bunkkerei­hin­sa siilipuo­lus­tuk­seen juut­tuneet intel­li­gentsi­amme, poli­itikkomme ja työmarkkinajärjestömme.

    Tämä poruk­ka pitää nyt savus­taa ulos kolois­taan ja pan­na oikeisi­in töihin.

    Bud­jet­ti­varoil­la suo­jatyö­paikois­sa elävien määrä on maas­samme nelink­er­tais­tunut sit­ten 60-luvun. 

    Tämä sek­tori pitää nopeasti saneer­a­ta kil­pailukykyisel­la tasolle.

    Tästä tietenkin nousee kova poru: ryhdit­tömät poli­itikkomme hyper­vent­tiloi­vat ja alka­vat puhua sekavia.

    Mui­ta todel­lisia vai­h­toe­hto­ja on kuitenkin nol­la kpl.

    Itses­tään­selvästi ongel­man ratkais­us­sa keskeisiä tek­i­jöitä ovat työ­paiko­jen lisäämi­nen, työl­listämiskyn­nyk­sen alen­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta vien­tive­toinen talouskasvu.

    Ja sit­ten ne hyvät uutiset:

    Ain­oana todel­lise­na vai­h­toe­htona Suomen PK-sek­tori on valmis ja kykenevä otta­maan työl­listämis-haas­teen vas­taan, kun­han sille annetaan siihen reaaliset mah­dol­lisu­udet seuraavasti:

    1) Yrit­täjäriskin kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen kom­pen­soin­ti vero­jen roimal­la alentamisella
    2) Lisä­työvoiman palkkaamisen, nyky­isin erit­täin korkean kyn­nyk­sen alentaminen
    3) Sosi­aali- ja työt­tömyys-kor­vausjär­jestelmän täys­re­mont­ti niin, että on aina kan­nat­tavaa ottaa vas­taan tar­jot­tu työ.

    Täl­lä taval­la saadaankin koko maa uudelle lin­jalle, jos­sa SUOMALAINEN UNELMA voi toteu­tua kaikkien kohdalla.

    Näin saadaan kaikille edulli­nen sää­tykier­to taas kovaan vauhtiin. 

    Sep­po Korppoo
    Opti­misti-Yrit­täjä, joka epäilee ettei kukaan kuitenkaa tee mitään.

  24. Per­imä ja ympäristö vaikut­ta­vat molemmat! 

    Suo­tu­isa ympäristö takaa tot­ta kai sen, että per­imässä piilevät mah­dol­lisu­udet pystytään hyö­dyn­tämään. Se eri­ar­vois­taa, jos kaik­ki eivät pääse käyt­tämään potentiaaliaan.

    Ei Suomes­sa eli­it­ti minus­ta eri­tyis­es­ti ole “kaunei­ta ja rohkei­ta”, jos nyt vaik­ka eduskun­taa kat­so­taan. 😉 Tai johtavia suo­ma­laisia liikemiehiä…

    Pitäisikö Suomeen perus­taa eri­ty­is­lah­jakkaille koulu­ja? Tämä on hyvin vaikea kysymys. Suomelle siitä olisi hyö­tyä, mut­ta onko oikein, että mui­ta parem­mat ja osaavam­mat erote­taan omak­si joukok­seen. En tiedä.

    Suomes­sa taiteil­i­jat ja osin aka­teemis­es­ti koulute­tut ihmiset eivät kuu­lu ylem­pään yhteiskun­talu­okkaan ainakaan tulo­jen­sa perus­teel­la. He kuu­lu­vat usein siihen alempaan.

    Ylem­pään yhteiskun­talu­okkaan kuu­lu­vat he, joil­la sat­tuu jostain syys­tä ole­maan paljon rahaa ja omaisuutta.

  25. Joo, sää­tykier­to on hidas­tunut. Osin sik­si, että Osmon siteer­aa­ma Michael Young taitaa olla oike­as­sa. On toinenkin, paradok­saalisem­pi syy: huonoista oloista on nykyään vaikeam­paa pon­nistaa eteen­päin kuin esim. 70-luvulla. 

    Tuol­loin huono-osaises­sakin per­heessä tiedet­ti­in, että koulu­tus on tie parem­paan elämään ja per­heen fik­sut lapset koulutet­ti­in, yliop­pi­laak­si asti. Siitä eteen­päin lapset hoiti­vat itse itsen­sä ja yhteiskun­ta imi työn­tek­i­jät virkoi­hin. Ihmiset oli­vat myöskin “luter­i­laisem­pia” eli osat­ti­in siirtää nautintoa.

    Nykyään huono-osaises­sa per­heessä ei jak­se­ta välit­tää huomis­es­ta, koulu­tus­ta ja koulua ei arvoste­ta ja syylli­nen huonoon oloon on aina jos­sakin muualla.

    Olen tain­nut tämän ennenkin maini­ta: häpeän tunne oli vielä 70-luvul­la val­ta­va yhteiskun­nalli­nen voima, mut­ta nykyään ei kukaan häpeä mitään. (Suurelta osin tämä on tietenkin posi­ti­ivista, mutta.…) 

    Hil­jat­tain tuli TV-doku­ment­ti, jos­sa nuorel­la usei­den keskeytet­ty­jen ammat­tiopin­to­jen, vuokran­n­mak­su­jen laimin­lyön­tien ja irti­san­omis­ten jäl­keen oli vielä otsaa vaa­tia, että pitäisi olla erik­seen ammat­ti­laisia ohjaa­man nuo­ria “tukivi­idakos­sa”. Ettei vaan jää joku euro saa­mat­ta. (Okei, hep­pu oli masen­tunut, mut­ta silti…)

    Eli eivät nämä nuoret ole tätä 22-vuo­ti­aana eläk­keelle-siir­tymistä itse keksi­neet. Heil­lä on malle­ja kotona ja yhteiskun­ta on jär­jestänyt liian löysiä tur­vaverkko­ja. Pitäisi olla niin jän­tevät tur­vaverkot, että siltä pon­nah­taa nopeasti takaisin.

    Maa­han­muut­ta­jalas­ten meiningis­sä on muuten hir­muis­es­ti vielä hyvää pyrkimys­tä: kak­si vuot­ta sit­ten Suomeen ja nyt jo luokan pri­imus. Aina ei koti ole edes lukutaitoinen. 

    Touko Met­ti­nen

  26. Egyp­tiläiset — val­lanku­mous­ta tehneet, aka­teemiset — ystäväni pitivät siel­lä ollut­ta sosial­is­tista kor­rup­tion täyt­tämää klaanisys­teemiä täysin karmeana yhteiskun­ta­mal­li­na. Hei­dän odotuk­sen­sa oli­vat mer­i­tokra­ti­as­sa, jos­sa kyvykäs ja ahk­era voi men­estyä. Tämän kuul­tuani tämä Oden puheen­vuoro tun­tui aika kammottavalta. 

    Ode, halu­atko ihan tosis­saan estää ahkeru­udel­la ja lah­jakku­udel­la men­estymisen, vaik­ka tasa-arvon vuoksi?

    Suo­ma­lainen luokkay­hteiskun­ta on myös kan­sain­välis­es­ti vähän omi­tu­inen hoke­ma. Ver­tailuis­sa Suo­mi kun on vähiten luokkay­hteiskun­ta. On meil­lä yksi Nalle ja muu­ta­ma fir­mansa myynyt. Perus­toimeen­tu­lon taso taas on korkea ja min­imi­palk­ka myös. Mis­sä on tasaisem­pi tulon­jako kuin Suomes­sa? (vas­taus Pohjois-Kore­as­sa, matemaattisesti)

    1. “osmo, halu­atko tosis­saan estää…”
      Siis mitä?
      Pitäisikö min­un havai­ta maail­mas­sa vain sitä, mikä tukee toiveitani?

  27. Oon samaa mieltä Roguen kanssa.

    Jos toi Osmon teo­ria pitää paikkansa, että luokan kor­rel­loitu­vu­us johtuu siitä, että omi­naisu­udet on kasautunu luokan mukaan, niin sel­l­a­nen yhteiskun­ta, jos­sa luok­ka ei periy­tys olis var­maankin lohdut­tomampi ku sel­l­a­nen mis­sä se periytyy.

    Jos lop­putulemat riip­puu omista kyvy­istä ja panos­taa, niin se tarkot­taa, että alhaal­takin voi pon­nistaa, jos on kykyjä ja panos­taa, mut jos lop­putulemat ei riipu omista kyvy­istä, niin sit lop­putulemat määräy­tyy sen mukaan mihin luokkaan sat­tuu syntymään.

  28. Hyviä kom­ment­te­ja. Ei se koulu­tus hyväo­saisek­si tee. Pakot­taa usein muut­ta­maan isoon kaupunki­in ja tulot ovat samaa luokkaa mata­lasti koulutet­tu­jen ammat­timi­esten kanssa.

    Kumpi nyt sit­ten on se hyväo­saisu­ut­ta perivä: sähkömiehen sähkömiespoi­ka, joka rak­en­taa elämän­sä ja 200 neliön kiv­i­talon pikkukaupun­gin lähiöön, vai aka­teemisen per­heen human­is­ti­tytär, jon­ka työ­markki­noiden arvosta­ma osaami­nen ja työl­listymis­mah­dol­lisu­udet ovat luokkaa nol­la, mut­ta hirvit­tävän paljon vaan muuten kaikkea kivaa sosi­aal­ista ja kult­tuurista pääo­maa löytyy.

    Sitä­pait­si joka niemessä ja notkos­sa kaut­ta maan on yliopis­tot ja ammat­tiko­rkeak­oulut täyn­nä aivan kaiken­laista väkeä. Sieltäkö sinne eli­it­ti­in sit­ten laskeudutaan.

  29. En ole lukenut kaikkia kommentteja.

    Sir Thomas Youn­gin mukaan Mer­i­tokra­t­ian nousu päät­tyy pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen v. 2033 — Ja sitähän me nyt elämme.

  30. JTS:

    Suo­ma­lainen luokkay­hteiskun­ta on myös kan­sain­välis­es­ti vähän omi­tu­inen hoke­ma. Ver­tailuis­sa Suo­mi kun on vähiten luokkay­hteiskun­ta. On meil­lä yksi Nalle ja muu­ta­ma fir­mansa myynyt.

    Ja Nallekin on oma­l­la työl­lään ja yrit­tämisel­lään rikas­tunut virkamies­per­heen poika.

    Kun selaa Hesarin verokoneen tulo­haitarin yläpäätä, hyvin pieni osa on var­al­lisuuten­sa per­ineitä. Val­taosa on itse perus­ta­mansa yri­tyk­sen myyjiä (jot­ka esi­in­tyvät tuloti­las­tossa ker­ran tai kak­si yri­tys­myyn­nin jäl­keen) tai sit­ten ihan työn­te­ol­la men­estyneitä taval­li­sista kodeista lähtöisin ollei­ta yri­tysjo­hta­jia (mallia Jor­ma Ollila).

  31. eggo:

    Ei se koulu­tus hyväo­saisek­si tee. Pakot­taa usein muut­ta­maan isoon kaupunki­in ja tulot ovat samaa luokkaa mata­lasti koulutet­tu­jen ammat­timi­esten kanssa.

    Kumpi nyt sit­ten on se hyväo­saisu­ut­ta perivä: sähkömiehen sähkömiespoi­ka, joka rak­en­taa elämän­sä ja 200 neliön kiv­i­talon pikkukaupun­gin lähiöön, vai aka­teemisen per­heen human­is­ti­tytär, jon­ka työ­markki­noiden arvosta­ma osaami­nen ja työl­listymis­mah­dol­lisu­udet ovat luokkaa nolla

    Pitäsikö sit­ten jonkun mielestä tulo­jen määräy­tyä pelkästään koulu­tuk­sen mukaan, kun koulu­tus (ja opin­toaikainen elämi­nenkin) mak­se­taan yhteiskun­nan piikistä?

    Ei ole mitenkään väärin, että palkat määräy­tyvät markki­noil­la, ja osa aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen työstä hin­noitel­laan alle vaikka­pa hyvän sähkö- tai putkimiehen ansiotason.

  32. Teo­ri­as­sa­han ei ole mitään muu­ta vikaa kuin että se on roskaa. 

    Sosi­aaliset luokat var­masti muo­dosta­vat keskimääräis­es­ti jonkin­laisen geneet­tisen gra­di­entin. Siitä ei kuitenkaan seu­raa, että sää­tykier­ron kaut­ta muo­dos­tuu jotain ‘mor­lok’ ja ‘eloi’ luokkia. Ei edes vaik­ka olete­taan, että yksilöt par­i­u­tu­vat pääsään­töis­es­ti mah­dol­lisim­man kelpois­t­en yksilöi­den kanssa, eli men­estyjät men­estyjien kanssa ja köy­hik­set tois­t­en köy­his­ten kanssa.

    Syynä on lyhyesti san­ot­tuna rekom­bi­naa­tio, eli se tosi­a­sia, että kenel­läkään ei ole pelkästään hyviä tai huono­ja geene­jä, ja näin ollen kaik­ki voivat saa­da geneet­tis­es­ti huono­ja tai hyviä jälkeläisiä.

    Luon­non­va­lin­nan perusyk­sikkö ei ole yksilö vaan kopi­oitu­ja, geeni. Evoluu­tio on pääsään­töis­es­ti gee­nien yleisyy­den muu­tok­sia pop­u­laati­saa; kelpoisu­ut­ta edis­tävät geen­it lisään­tyvät pop­u­laa­tios­sa, ja sitä vähen­tävät vähentyvät.

    Jos ole­taan että:

    1) Rikkaat saa­vat enem­män lap­sia. Sil­loin yksinker­tais­es­ti men­estyjien geen­it lisään­tyvät pop­u­laa­tios­sa ja pop­u­laa­tio siir­tyy genee­tis­es­ti johonkin suun­taan, tai 

    2) Köy­hät saa­vat enem­män lap­sia. Sil­loin pois­tu­ma tyyli­in imp­paus, impul­si­ivi­su­us, sekoilu kasin ratikas­sa -> hau­ta lisään­tyy, ja huonom­paa geneet­tistä mate­ri­aalia pois­tuu tätä kaut­ta kiihtyväl­lä tahdil­la kunnes saavu­taan tas­apain­oti­la, ts. olo­suhteisi­in sopeu­tu­ma­ton geneet­ti­nen mate­ri­aali ei enää lisään­ny, kos­ka suuri osa yksilöista ei saa jälkeläisiä. Ylälu­ok­ka täy­den­tyy mer­i­tokraat­ti­sis­sa olo­suhteis­sa rekom­bi­naa­tion kaut­ta, tai

    3) Rikkaat ja köy­hät saa­vat yhtä paljon lap­sia. Mer­i­tokra­ti­as­sa sää­tykier­ron moot­tori on näis­sä olo­suhteis­sa rekom­bi­naa­tio, fik­su veli tien­aa, vähän hitaampi sit­ten ei. Teemu Selän­teen broi­di on jump­pa­maik­ka ja Kimi Räikkösen broi­di ei osu­isi kah­tasa­taa apeksi­in ker­ta toisen­sa jäl­keen millintarkasti vaik­ka har­joit­telisi kuinka.

    On kak­si aivan eri asi­aa olet­taa että yhteiskun­nal­lisen men­estyk­sen taustal­la on geneet­tisiä tek­i­jöitä, kuin väitt­tää että mer­i­tokrat­ti­nen yhteiskun­ta johtaa geneet­tiseen polarisoitumiseen.

    1. Kuka on väit­tänyt, että mer­i­tokraat­ti­nen yhteiskun­ta johtaa geneet­tiseen polar­isoi­tu­miseen? Mitä nopeampi sää­tykier­to, sitä kauem­pana “säädyt” ovat toi­sis­taan, kos­ka geneet­ti­nen polar­isoi­tu­mi­nen vaatisi paljon aikaa.

  33. Luokkay­hteiskun­ta sanana tuo mieleen klas­sisen sketsin http://en.m.wikipedia.org/wiki/Upper_Class_Twit_of_the_Year

    Suomes­sa ns parem­pi­en per­hei­den lap­sia pää­tyy toki pölyn­imurikaup­pi­aik­si, kotona majaile­viksi pokeri/WoW additek­si ja huumei­den pössyt­telijöik­si, siis sää­tykier­ron poh­ja­mu­ti­in. Sitä se kier­to on. 

    Mitä ihmettä Ode tarkoit­taa sil­lä huonol­la, jota mer­i­tokra­tia tuo? Ei jupon pössyt­televän per­heen lap­sil­ta ole estet­ty omia val­in­to­ja tai vaa­di­ta 20 000 euroa/vuosi yliopistossa.
    Ei aka­teemisen per­heen lap­si pääse tuos­ta vain yliopis­toon lukion lorvimisen päälle. 

    Ehkä Suomes­sa sää­tykier­to ja sen puute on vain näköalat­to­muut­ta, ahkeru­us tai lah­jakku­us ei tuo men­estys­tä vaan pot­tuilua ja kovan vero­tuk­sen. Aka­teemisen perusuran jäl­keen pitkäaikaistyöt­tömän uran val­it­se­va ei paljoa menetä. 

    Mer­i­tokra­t­ian vai­h­toe­hdot ovat vain paljon kehnom­mat ja tuo­vat enem­män kur­ju­ut­ta kaikille. Ay-liike ja jotkut puoleet kär­sivät, kun eivät löy­dä itselleen kyvykkäitä kellokkaita. 

    Kan­sain­välisem­pi näkökul­ma toisi suh­teel­lisu­ut­ta luokkakeskusteluun.

  34. Tämä Osmon teo­ria toimisi paljon parem­min jos me olisimme bak­teere­ja ja lisää­ty­isimme jakau­tu­mal­la, ja saisimme geneet­tis­es­ti ident­tisiä jälkeläisiä. Seksin evo­lu­ti­ivi­nen funk­tio­han on tuot­taa eri­laisia geeniy­hdis­telmiä, ja näin mah­dol­lis­taa sopeu­tu­mi­nen muut­tuvi­in ole­suhteisi­in. Lisäk­si täy­ty­isi olet­taa etteivät huonot geen­it aiheut­taisi nyky­olo­suhteis­sä enää minkään­laista vähen­tymistä jälkeläis­ten määrässä.

    1. jlbl,
      No ei tarvitse olet­taa kumpaakaan.
      Onnek­si geneet­ti­nen periy­tymine on hyvin mon­imutk­ista. Jos sää­tyra­jat sul­jet­taisi­in uud­estaan, varsin pien kus­sakin säädyssä olisi lah­jakkai­ta ja vähem­män lah­jakkai­ta läh­es samas­sa suh­teessa. Mut­ta mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa näin ei käy, vaan yhä ja alati, ylälu­ok­ka poimii lah­jakku­ude­ty alalu­okas­ta ja sysää omat mus­tat lam­paansa alaluokkaan.
      Silti mer­i­tokraat­ti­nen yhteiskun­ta on parem­pi kuin sul­jet­tu sääty-yhteiskunta

  35. Osmo:

    Huonot ja hyvät omi­naisu­udet periy­tyvät, osin geneet­tis­es­ti ja huo­mat­taval­ta osaltaan sosiaalisesti. 

    Jos polar­isaa­tion moot­tori on sosi­aa­li­nen käyt­täy­tymis­mall­ien periy­tyvyys, niin sil­loin polar­isaa­tio­ta vas­tus­ta­va tek­i­jä on köy­hien van­hempi­en eri­lainen kyvykkyys van­hemp­ina. Eivathän kaik­ki köy­hät voi olla huono­ja vanhempia?

  36. Ihan hyvä kir­joi­tus vaikkakaan ei uut­ta asiaa.

    MIe­lenki­in­toista tässä voi olla sosi­aaliset ja poli­it­tiset seuraukset.

    Esim. jos työväestö (ja muut alem­mak­si jäävät) ei usko että hei­dän lapsen­sa tule­vat men­estymään koulus­sa, niin halu­a­vatko he (“tyh­mät”) kus­tan­taa ilmaiset yliopis­to-opin­not “vii­saiden” lapsille.

    Tähän asti­han vasem­mis­to on kan­nat­tanut ilmaista koulutusta

  37. jlbl:
    Tämä Osmon teo­ria toimisi paljon parem­min jos me olisimme bak­teere­ja ja lisää­ty­isimme jakau­tu­mal­la, ja saisimme geneet­tis­es­ti ident­tisiä jälkeläisiä.Seksin evo­lu­ti­ivi­nen funk­tio­han on tuot­taa eri­laisia geeniy­hdis­telmiä, ja näin mah­dol­lis­taa sopeu­tu­mi­nen muut­tuvi­in ole­suhteisi­in. Lisäk­si täy­ty­isi olet­taa etteivät huonot geen­it aiheut­taisi nyky­olo­suhteis­sä enää minkään­laista vähen­tymistä jälkeläis­ten määrässä.

    Osmon teo­ria toimii eri­tyisen hyvin sik­si, että ihmisil­lä on taipumus valikoivaan par­i­u­tu­miseen. Regres­sio kohti keskiar­voa tasoit­taa enem­män kuin Sdp.

    Osmon tai tuon alku­peräisen mer­i­tokra­ti­a­teo­ri­an ei tarvitse olet­taa evoluu­tio­ta (geenifrekvenssien muu­tos­ta), puhutaan vain geenifrekvenssien jakau­man vai­htelus­ta nykyisessä geenipoolis­sa. Vai­htelun toinen pää kasautuu ylälu­okkaan ja toinen alaluokkaan.

  38. On myös hyvä arvioi­da arvo­jen muut­tumista. Ennen van­haan korkea koulu­tus toi sosi­aal­ista sta­tus­ta. Nyt sosi­aalises­sa statuk­ses­sa vaikut­taa paljon enem­män ulkonäkö ja supliikki.

    Täten voisi esit­tää, että nyt alalu­ok­ista on hyvä mah­doli­isu­us koho­ta ylem­mäs. Kos­ka ennen van­haan sosi­aal­ista ase­maa sai älyl­lä ja koulu­tuk­sel­la, keräy­tyi alalu­okki­in myös paljon kauneut­ta. Kos­ka ulkonäön ja supliikin(jotka ovat yhtey­desä toisi­in­sa) merk­i­tys on nous­sut suh­teessa älyyn, on alalu­ok­ista mah­dol­lista nous­ta ylem­mäs. Ei kai äo tule esteek­si kovin mon­elle esim. kaup­pati­etei­den opiskelussa.

    Olen lukenut jostain, että ihmisil­lä on paljon vähem­män esi-isiä kuin esiäite­jä. Ehkä ihmis­ten väliset lah­jakku­userot laske­vat, kun miehistä sulkeu­tuu pois suvun­jatkos­ta vähiten miel­lyt­tävän näköiset ja luon­teeltaan omituisimmat.

  39. Teo­ri­an vika on siinä, että ajatel­laan huono­jen geenien/käyttäytymismallien saos­tu­van alas. Näin ei käy kos­ka ne pois­tu­vat kier­rosta, näitä omi­naisuuk­sia kan­ta­vat yksilöt saa­vat vähem­män jälkeläisiä kuin muut.

    Teo­ri­an ei myöskään huomio, että ne yksilöt jot­ka tule­vat ylhäältä alaspäin kuitenkin tuo­vat mukanaan myös hyviä geene­jä ja sosi­aal­ista pääomaa.

    Jos sää­tyra­jat sul­jet­taisi­in uud­estaaan, geeni­vai­h­don lakkaami­nen ylä/alapopulaatioden välil­lä tuot­taisi laji­u­tu­mista. Itse asi­as­sa Englan­nis­sa on ehkä jo käynyt näin. Pop­u­laa­tiot muut­tuvat omi­naisuuk­sil­taan eri­laisik­si jos niiden väil­lä ei ole geeni­vai­h­toa ja ne elävät eri­lai­sis­sa olo­suhteis­sa. Tämä ei ole mielipi­de, vaan tieteelli­nen oppikir­janäke­mys asiasta.

    Hedelmöi­tyk­sessä tapah­tu­va rekom­bi­naa­tio ja ihmis­ten vai­htel­e­va sosi­aa­li­nen kyvykkyys yhdis­tet­tynä mer­i­tokraat­tiseen ja avoimeen yhteiskun­taan tuot­ta­vat omi­naisuuk­sien gra­di­entin jatku­van sekoit­tumisen kaut­ta. Ei ole mitään syytä olet­taa, että avoin pohjo­is­mainen yhteiskun­ta ja mer­i­tokra­tia lev­en­täi­sivät tätä gradienttia.

    Kun ihmis­pop­u­laa­tio­ta tarkastal­laan kokon­aisuute­na ei ole oleel­lista miten yksilöt sijoit­tuvat yhteiskun­nas­sa, oleel­lista on gee­nien vir­taus. Sitä tapah­tuu molem­pi­in suun­ti­in, alhaal­ta matkus­taa hyvien gee­nien mukana myös huono­ja geene­jä ylöspäin ja päin vas­toin. Mitä avoimem­pi ja mer­i­tokraat­tisem­pi yhteiskun­ta, sitä nopeampi virtaus.

  40. Osmo:

    Kuka on väit­tänyt, että mer­i­tokraat­ti­nen yhteiskun­ta johtaa geneet­tiseen polar­isoi­tu­miseen? Mitä nopeampi sää­tykier­to, sitä kauem­pana “säädyt” ovat toi­sis­taan, kos­ka geneet­ti­nen polar­isoi­tu­mi­nen vaatisi paljon aikaa. 

    Mitä nopeampi sää­tykier­to, sitä pienem­pi geneet­ti­nen vari­aa­tio ‘sää­ty­jen’ välil­lä kos­ka ne jatku­vasti sekoit­tuvat keskenään. Ei ole niin, että alaspäin sosi­aalis­es­ti matkus­tavil­la ihmisil­lä olisi pelkästää huono­ja geene­jä ja ylöpäin matkus­tavil­la on pelkästään hyviä. Meil­lä kaikil­la on sekä hyviä ja huono­ja geene­ja, ja ne kaik­ki matkus­ta­vat mukanamme kun sosi­aa­li­nen ase­mamme muodostuu.

    Nopeampi sää­tykier­to = yhden­mukaisem­pi geneet­ti­nen profi­ili eri sää­ty­jen välil­lä. Euroopan kuninkaal­liset kehit­tivät taipumuk­sen veren­vuo­to­tau­ti­in, kos­ka eri dynas­tioiden väliset avioi­itot oli­vat yleisiä, ja lop­pu­jen lopuk­si ne muo­dos­ti­vat ter­vey­del­lis­es­tä kannal­ta liian sisäsi­it­toisen ryh­män. Nimeno­maan sää­tykier­ron puut­tumi­nen aiheut­taa geneet­tistä eriytymistä.

    Uskoisin myös että nopea sää­tykier­to tuot­taa myös sosi­aal­ista yhden­mukaisu­ut­ta, jos ajat­telemme että käyt­täy­tymis­mall­it ja arvos­tuk­set ovat jotain mikä kul­kee ainakin jos­sain määrin ihmisen mukana riip­pumat­ta säätyase­man kehittymisestä.

    1. jlbl
      Puhumme nyt eri asiasta.
      Leik­itään, että ihmis­ten välil­lä olisi geneet­tistä vai­htelua, mut­ta se ei periy­ty­isi lainkaan vaan syn­ty­isi sattumalta.
      Yhteiskun­nas­sa, jos­sa ei olisi sää­tykier­toa lainkaan, mut­ta toiset oli­si­vat syntye4ssään huono-osaisia ja toiset hyväo­saisia (torp­parien lapset ja ison talon kakarat) ei olisi sää­ty­jen välil­lä geneet­tisia ero­ja. Yksiöi­den välil­lä tietysti olisi. Sen sijaan samoissa olois­sa täysin mer­i­tokraat­ti­nen yhteiskun­ta, jos­sa jokainen pää­ty­isi kyky­jen­sä mukaiseen ase­maan van­hem­mis­taan riip­pumat­ta, taas johtaisi siihen, että hyväo­saisil­la olisi “parem­mat” geen­it kuin huono-osaisilla.

  41. Osmo:

    Silti mer­i­tokraat­ti­nen yhteiskun­ta on parem­pi kuin sul­jet­tu sääty-yhteiskunta

    Mis­tä syys­tä siis pid­itkään huolestut­ta­vana ja “paljon alku­peräistä lohdut­tomam­pana luokkay­hteiskun­tana” sel­l­as­ta, jos­sa ase­ma määräy­tyy enem­män omien kyky­jen ja omi­naisuuk­sien mukaan ku ennen?

    1. Rogue,
      Lop­putu­los on LUOKKAEROJEN KANNALTA lohdut­tomampi, kos­ka luokkien väliset erot ovat siinä suurem­pia ja huono-osaisu­u­den kaik­ki piir­teet pikkuhil­jaa ryvästyvät yhteen.
      Toises­sa vaakakupis­sa on, että yhteiskun­ta, joka pystyy käyt­tämään hyväk­seen kaikkien kyvykkyy­den, toimii paljon parem­min. Sik­si mer­i­tokraat­ti­nen yhteiskun­ta kuitenkin kokon­aisu­udessaan on paljon parem­pi, vaik­ka siinä sosi­aaliset erot lop­ul­ta ovatkin suurempia.

  42. Suomes­sa mak­su­ton korkeak­oulu­tus on pää­sylip­pu korkeam­paan sosi­aalilu­okkaan. Uskallan kuitenkin väit­tää, että älykkyy­del­lä ja koulu­tus­ta­sol­la ei ole ehdo­ton­ta yhteyt­tä. Yliopis­to­tutkin­non human­is­tises­sa tiedekun­nas­sa mag­nan papere­in suorit­tanut enti­nen luokka­toveri­ni ker­toi ÄO-testin mukaan ole­vansa heikkoa keskitasoa. 

    Matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lis­es­tä tiedekun­nas­ta tai teknil­lis­es­tä yliopis­tos­ta valmis­tu­mi­nen keskiver­toa heikom­mal­la älykkyy­del­lä on epä­to­den­näköistä. Human­istien gradu­ja silmäil­lessä tulee joskus mieleen, että kohenisiko gradu­jen laatu, jos sijoit­tumisel­la kel­lokäyräl­lä olisi jotain painoarvoa.

    Miehet hakeu­tu­vat kovin usein matemaat­ti­spain­ot­teisille aloille korkeak­oulu­ta­sol­la ja täl­löin vähänkin hitaam­mat pojan­klo­p­it tip­pu­vat aka­teemisil­ta tikkail­ta hyvin nopeasti. Toisaal­ta toinen vähem­män miehi­nen reit­ti olisi taan­nut helpon reitin aka­teemiseen arvos­tuk­seen ja suh­teel­lisen help­poon tutk­in­toon. Vakavampi ongel­ma on siinä, että älykäs met­suri ei kel­paa keskinker­taiselle sosiologille. 

    Korkeak­oulu­jär­jestelmämme sukupuolit­tumi­nen heiken­tää kan­taväestön syn­tyvyyt­tä ja on miehi­in näh­den diskrim­i­noivaa, kog­ni­ti­iviseen kap­a­siteet­ti­in kat­so­mat­ta. Kaveri­ni sanoi opin­to­jen Teknil­lisessä korkeak­oulus­sa olleen tuskaa matem­ati­ikan vaa­tivu­u­den takia, mut­ta lääkik­sessä oli kuulem­ma helpot­tanut kum­masti, silti lääkäriä arvoste­taan enemmän…

    Ps. Sovin­is­tiko­rt­tien vält­tämisek­si totean, että naiset ovat keskimäärin yhtä nokke­lia kuin miehetkin. Mut­ta naisil­la taitaa olla pian ongelmia validin mie­sainek­sen saan­nis­sa, niin pieni osu­us korkeak­oulute­tu­ista on miehiä. Se siitä sää­tykier­rosta ja perus­suo­ma­lais­ten kuvitel­lus­ta aliedus­tuk­ses­ta korkeakouluissa.

  43. Osmo:

    “Näin saadaan aikaan paljon alku­peräistä lohdut­tomampi luokkay­hteiskun­ta, jos­sa alem­mil­ta yhteiskun­talu­ok­il­ta puut­tuvat kyvykkäät johta­jat, jot­ka voisi­vat heitä puolustaa.”

    Mitä tää itse asi­as­sa tarkoit­taa? Onko siis niin, että “johta­jat” puo­lus­ta­vat aina sen luokan etu­ja, jos­ta ne pon­nista­vat? Mikäli näin on, niin sil­loin­han ylem­män luokan vaikut­ta­jil­ta puut­tuisi kokon­aan käsi­tys oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, mikä tuskin pitänee paikkansa. Ei kai poli­ti­ik­ka näin raadol­lista ole?

  44. Sosi­aalis­es­ta liikku­vu­ud­es­ta on hyvä olla huolis­saan, mut­ta mihin tämä väite, että luokkakier­to Suomes­sa olisi jotenkin oleel­lis­es­ti hidas­tunut, oikein perus­tuu? Ainakin van­hempi­en ja las­ten elinkaar­it­u­lo­jen väli­nen kor­re­laa­tio on Suomes­sa yksin maail­man pien­im­mistä (suun­nilleen puo­let tai kol­ma­sosa USAn vas­taavas­ta). Markus Jänt­ti on julkaissut lukuisia tutkimuk­sia tästä aiheesta. Tässä kor­re­laa­tios­sa on lisäk­si ainakin 1970-luvul­la syn­tyneisi­in asti laske­va trendi.

    On ole­mas­sa myös tutkimuk­sia, joiden tulosten mukaan sel­l­aiset toimen­piteet kuten esimerkik­si perusk­oulu-uud­is­tus, ovat huo­mat­tavasti lisän­neet sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta. Voisi hyväl­lä syyl­lä speku­loi­da, että yliopis­tok­oulu­tuk­sen yleistymisel­lä on ollut sama vaikutus.

  45. Tässä keskustelus­ta keski­tytään enem­män teo­reet­tiseen näkökul­maan ja staat­tiseen tilanteeseen.

    Pitää ottaa myös huomioon ympäristötek­i­joiden, joskus rajutkin muu­tok­set ja irra­tionaalisen sat­tuman vaikutus.

    Kri­isi­ti­lanteis­sa, kuten esim. sodis­sa men­estymiseen nimit­täin tarvi­taan eri­laisia omi­na­sisuuk­sia kuin staat­ti­sis­sa, rauhan oloissa.

    Kri­i­seis­sä (=ympäris­ton muu­tok­sis­sa) tarvi­taan dynaamista aloitekykyä, joukko­jen johtamis­taitoa, riskinot­to- ja sietokykyä, jne. 

    Täl­laiset miehet ja naiset selviävät sil­loin hengis­sä, ovat suosit­tu­ja ja saa­vat enem­män jälkeläisiä.

    Staat­ti­sis­sa rauhanolois­sa men­estyvät parem­min byrokra­t­ian rak­en­ta­jat, riskien vält­telijät, jne.

    Olemme nyt saa­neet elää poikkeuk­sel­lisen pitkän, kol­men sukupol­ven mit­taisen rauhanjakson.

    Suuret ikälu­okat (sota-ajan van­hemien lapset) ovat nyt siir­tymässä pois akti­iviväestöstämme, jol­loin tämä osa geeni­varas­tostamme poistuu.

    Maamme päätök­sen­tekopaikoille ovat nyt tulleet rauhan-ajan miehet ja naiset. Mil­laiset ovat hei­dän omi­naisuuten­sa, jos pitää selvitä kriiseistä?

    Nyt Suo­mi elää nimit­täin taas kri­isi­olo­suhteis­sa: taloudel­lisen toimin­nan ympä­sistömme on rajusti muuttunut.

    Nyt käy­dään rajua globaali-sotaa luon­non­resurs­seista, teknolo­gias­ta ja markkina-osuuksista.

    Euroop­palainen / suo­ma­lainen idea ei enään van­haan tapaan toi­mi, vaan täältä näyt­tää puut­tuvan vält­tämätön­tä riskinot­tolukyä ja tilanteen vaa­ti­maa rajuutta. 

    On syytä kysyä: Onko Euroopan geeni­varas­to degen­eroitunut sel­l­aisek­si, että se tuot­taa näitä uusia olo­suhtei­ta varten vain velka­ve­toisia loosereita?

    Jot­ta suo­ma­laiset geen­it selviävät tästä talous-darvin­is­tis­es­ta tais­telus­ta voit­ta­jana (=pystymme viemään tuot­teita­mme ja työl­listämään), mei­dän on pakko vai­h­taa geenikoneemme rauhan­mood­ista sotamoodiin.

    Tip-Tap,

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on asekätk­i­jän geenit

  46. ei evoluu­tio muuten lop­punut ole. Fik­sut nai fik­su­ja paljon todem­näköisem­min kuin että menisi ris­ti­in. Omi­maisu­udet kasautuu.

  47. Älykkyys ei ratkaise yhtä paljon kuin pitkäjän­teisyys eli hyvä impulssikon­trol­li. En tiedä, mikä osa siitä periy­tyy geneet­tis­es­ti ja mikä sosiaalisesti.

    Mata­lan impulssikon­trol­lin ihmiset opiskel­e­vat ja men­estyvät huonom­min, elävät holtit­tomam­min ja epäter­veel­lisem­min ja kuol­e­vat nuoremp­ina. Tämä selit­tää ehkä 80 % luokkien väli­sistä terveyseroista. 

    Gre­go­ry Clarkin mukaan pitkäjän­teisyys eli tah­don­voima eli mata­la aikapref­er­enssi eli hard-work­ing selit­tää myös kansakun­tien välisiä ero­ja enem­män kuin Tatu Van­hasen main­os­ta­ma älykkyys. Nämä kuitenkin näyt­täi­sivät kor­reloivan. Ehkä pitkään kult­tuuris­es­ti eläneis­sä kan­sois­sa molem­mat ovat jalostuneet.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Deferred_gratification
    http://en.wikipedia.org/wiki/Time_preference
    http://en.wikipedia.org/wiki/Gregory_Clark_(economist)

  48. Minäkin Taval­lise­na Teknikkona halu­an eri­tyis­es­ti toiv­ot­taa Osmon sivus­ton väl­i­tyk­sel­lä hyvää Joulua niin Osmolle, kuin kaikille kynän käyt­täjille, jot­ka O:n sivulle kirjoittavat.

    Ja sit­ten täl­laista, että on niin pirun mie­lenki­in­toinen henkilö tilas­toi­neeen tuo “Liian Van­ha”, että tältä Osmon sivus­ton reunal­ta toiv­ote­taan kaikille hyvää JOULUA — tule­valle vuodelle 2012.

  49. juge:
    ei evoluu­tio muuten lop­punut ole. Fik­sut nai fik­su­ja paljon todem­näköisem­min kuin että menisi ris­ti­in. Omi­maisu­udet kasautuu.

    Olen kuul­lut myös väit­teen, että sosi­aa­li­nen evoluu­tio on niin paljon merkit­tävämpi ja vaikut­tavampi nyky­isin, että itse asi­as­sa geneet­ti­nen evoluu­tio menee sen vuok­si taka­pakkia tai ei ainakaan enää vaiku­ta (ihmis­es­tä on siis kyse).

  50. Ein­sten: Osmo:“Näin saadaan aikaan paljon alku­peräistä lohdut­tomampi luokkay­hteiskun­ta, jos­sa alem­mil­ta yhteiskun­talu­ok­il­ta puut­tuvat kyvykkäät johta­jat, jot­ka voisi­vat heitä puolustaa.”Mitä tää itse asi­as­sa tarkoit­taa? Onko siis niin, että “johta­jat” puo­lus­ta­vat aina sen luokan etu­ja, jos­ta ne pon­nista­vat? Mikäli näin on, niin sil­loin­han ylem­män luokan vaikut­ta­jil­ta puut­tuisi kokon­aan käsi­tys oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, mikä tuskin pitänee paikkansa. Ei kai poli­ti­ik­ka näin raadol­lista ole?

    Aja­tus menee kai jotenkin niin että ulkop­uo­li­nen ei saa kan­na­tus­ta. Ja tämä olisi surkeaa, kos­ka ne ihmiset jot­ka eniten tarvit­si­si­vat poli­ti­ikkaa pää­tyvät siten parem­man puut­teessa äänestämään ihmisiä joista ei ole heille poli­it­tis­es­ti iloa. En tiedä meneekoö noin, mut­ta yleisel­lä tasol­la ihan jär­keenkäypää. Tästäkin huoli­mat­ta, Hyvää Joulua.

  51. Osmo:

    Lop­putu­los on LUOKKAEROJEN KANNALTA lohdut­tomampi, kos­ka luokkien väliset erot ovat siinä suurem­pia ja huono-osaisu­u­den kaik­ki piir­teet pikkuhil­jaa ryvästyvät yhteen

    En vieläkään oikeen ymmär­rä. Nykyään­hän ei varsi­nais­es­ti oo mitään selvära­jaisia luokkia tyyli­in talonpojat/aatelisto just siks, että ne muodol­liset esteet nousuille ja laskuille on pois­tet­tu. On siis ole­mas­sa vaan yksilöitä, joil­la menee huonom­min ja yksilöitä joil­la menee parem­min. Eikä ne samal­la tasol­la ole­vat yksilöt vält­tämät­tä koe mitään kum­mem­paa yhteenku­u­lu­vu­ut­ta keskenään kuten ehkä aateliset tai talon­po­jat on joskus kokenu.

    Miks siis olis lohdullisem­paa, jos useem­mil­la kyvykkäil­lä menis huonom­min ku nyt menee ja useem­mil­la kyvyt­tömil­lä menis parem­min ku nyt menee? Mun logi­ikalla kokon­aishyv­in­voin­ti lask­is tossa tilanteessa kah­es­takin syys­tä. Ensin­näkin siks, että kyvykkäät ei pää­sis tuot­ta­maan hyv­in­voin­tia kyky­jen­sä edel­lyt­tämäl­lä taval­la ja kyvyt­tömät pää­sis vaikut­ta­maan asioi­hin liikaa. Toiseks siks, että epäilen fik­su­jen ja kyvykkäi­den tyyp­pi­en kär­sivän paljon enem­män siitä jos ne laite­taan väk­isin hant­ti­hom­mi­in tai työt­tömiks ku mitä vaik­ka mieli­sairas alko­holisti kär­sii työt­tömyy­destään. Sitäkin on vaikea sanoa, että mikä vaiku­tus niiden poten­ti­aal­is­ten “ala-luokan johta­jien” karkaamisel­la ylälu­okkaan on. Olisko esim. Arhin­mä­ki jeesan­nu huono-osaisia enem­män jos olis pysyny jos­sain paskadu­u­nis­sa tai työt­tömänä vai hyvä­palkkase­na ministerinä? 

    Luokkaero­jen suu­ru­ud­estakin on vaikee sanoa. En tunne his­to­ri­aa kauheen hyvin, mut fiil­ispo­h­jal­ta veikkaisin, et nykyisel­lä työt­tömäl­lä ja toim­i­tusjo­hta­jal­lakin saat­tais olla paljon enem­män yhteistä ku muinaisel­la aatelisel­la ja talon­po­jal­la. Toi nousun mah­dol­lisu­us aiheut­taa esim. sen, et huo­mat­ta­van osan ihmi­sistä lähipi­iris­sä on nykyään sekä hyvin men­estyneitä tyyppe­jä että huonos­ti men­estyneitä tyyppejä.

    Mut voi olla et käsitän vaan vähän väärin sen, mitä tarko­tat lohdut­to­muudel­la. Tot­ta on, et mitä enem­män omat kyvyt vaikut­taa men­estymiseen, sitä enem­män heikoil­la eväil­lä varustet­tu­ja on huonos­ti men­estyneis­sä. Mä en vaan kek­si perustet­ta nähä sitä lohdut­tomana ver­rat­tuna vaihtoehtoihin.

  52. jibl:

    Teo­ri­an vika on siinä, että ajatel­laan huono­jen geenien/käyttäytymismallien saos­tu­van alas. Näin ei käy kos­ka ne pois­tu­vat kier­rosta, näitä omi­naisuuk­sia kan­ta­vat yksilöt saa­vat vähem­män jälkeläisiä kuin muut.

    Toi­han riip­puu siitä miten määrit­telet “huo­nouden”. Sä puhut tossa sel­l­ases­ta huo­noud­es­ta, joka kar­si­u­tuu kokon­aan pois. Yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa taas puhutaan heikos­ta tuot­tavu­ud­es­ta, sosi­aal­i­sista ongelmista, päi­hdeon­gelmista, ter­veysongelmista yms. Nää ei mitenkään vält­tämät­tä oo kaik­ki sel­l­a­sia omi­naisuuk­sia, jot­ka nykyises­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa kar­si­u­tu­is pois. Teo­ri­as­sa ainakin olis ihan mahol­lista, et noi­ta ongelmia riit­tävästi omaa­vat tyyp­it par­i­u­tu­is pääasi­as­sa tois­t­en­sa kanssa ja lisään­tyis suun­nilleen yhtä paljon tai mik­sei enem­mänkin ku ns. parem­pi väki.

  53. newyork­ista:
    “Huo­mat­takoon, että Suomes­sa sää­tykier­to on kuitenkin huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin Yhdys­val­lois­sa, jos­sa piti olla mah­dol­lista koho­ta juok­supo­jas­ta pääjohtajaksi.”

    Mihin tämä huo­mau­tus liit­tyy ja miksi?

    On kai tässäkin yhtey­dessä paikallaan suorit­taa ver­tailu­ja mui­hin mai­hin. Niin­pä lisään hitaam­man sää­tykier­ron mai­hin myös Ruotsin, joka sijoit­tuu jon­nekin Suomen ja USA:n väli­maas­toon, kuitenkin lähem­mäs USA:ta.

  54. Osmo: “Huonot ja hyvät omi­naisu­udet periy­tyvät, osin geneet­tis­es­ti ja huo­mat­taval­ta osaltaan sosiaalisesti.”
    Tois­in­päin: osin sosi­aalis­es­ti ja huo­mat­taval­ta osaltaan geneettisesti.

    Osmo: “Onnek­si geneet­ti­nen periy­tymine on hyvin mon­imutk­ista. Jos sää­tyra­jat sul­jet­taisi­in uud­estaan, varsin pien kus­sakin säädyssä olisi lah­jakkai­ta ja vähem­män lah­jakkai­ta läh­es samas­sa suh­teessa.” (mon­imutkaisu­udel­la tarkoitet­ta­neen sattumanvaraisuutta)

    Eikö täl­lä logi­ikalla päädyt­täisi johtopäätök­seen, että ihmis­ten ja apinoiden olisi pian toi­sis­taan erot­tau­tu­misen jäl­keen tul­lut jälleen kehittyä/taantua yhtä älykkäiksi? 

    Onnek­si geneet­ti­nen periy­tymi­nen ei ole niin sat­tuman­varaista kuin Osmo väit­tää, muuten oltaisi­in vielä jol­lain yksisoluis­ten tasolla.

  55. jibl,

    “Teo­ri­an vika on siinä, että ajatel­laan huono­jen geenien/käyttäytymismallien saos­tu­van alas. Näin ei käy kos­ka ne pois­tu­vat kier­rosta, näitä omi­naisuuk­sia kan­ta­vat yksilöt saa­vat vähem­män jälkeläisiä kuin muut.”

    Ei pidä paikkansa. Myös huonot geen­it saa­vat jälkeläisiä. Sel­l­ainenkin sanon­ta on ole­mas­sa, että mitä lahom­pi lat­va, sitä kovem­pi tyvi.

  56. Osmo:

    jlbl
    Puhumme nyt eri asiasta. 

    Näin taitaa tosi­aan olla.

    Osmo:

    Onnek­si geneet­ti­nen periy­tymine on hyvin mon­imutk­ista. Jos sää­tyra­jat sul­jet­taisi­in uud­estaan, varsin pien kus­sakin säädyssä olisi lah­jakkai­ta ja vähem­män lah­jakkai­ta läh­es samas­sa suhteessa 

    Itse asi­as­sa suh­teet palau­tu­isi­vat nimeno­maan rekom­bi­naa­tion takia heti ensim­mäisessä sukupolvessa.

    Jot­ta asia ei jäisi kenellekkään epä­selväk­si, yritän vielä mah­dol­lisim­man lyhyesti selit­tää mitä rekom­bi­naa­tio hedelmöi­tykssä merk­it­see monigeenis­es­ti määrit­tyvän kelpoisu­u­den periytyvyydelle.

    1) Olete­taan että nyky-yhteiskun­nas­sa kelpoisu­u­den määrit­telee osa kaik­ista geeneistä, san­o­taan vaik­ka että 5000 geeniä (suurin osa geeneistähän koodaa vält­tämät­tömiä elin­toim­into­ja). Tilanne on se ettei kenel­läkään ole viit­tä­tuhat­ta hyvää tai huonoa geeniä, vaan voidaan ajatel­la että hyvien gee­nien määrät muo­dosta­vat Bellin käyrän keskip­is­teen ympärillä.

    2) Ote­taan paras kym­menys ja huonoin kym­menys — nerot ja idiootit — ja annetaan ryh­mien lisään­tyä vain samaan ryh­mään kuu­lu­vien yksilöi­den. Kysymys kuu­luu mil­laisia ovat nero­jen ja idioot­tien ensim­mäisen sukupol­ven jäkeläis­ten kelpoisu­us jakau­mat? Rekom­bi­naa­tio hedelmöi­tyk­sessä heilaut­taa taikasauvaansa ja…

    3) Ne ovat läh­es ident­tiset. Käyrät ovat täs­mälleen saman­muo­toisia kuin van­hempi­en koko pop­u­laa­tion kelpoisu­uskäyrä. Erot ryh­mien sisäl­lä ovat paljon, paljon suurem­pia kuin ryh­mien välillä. 

    Käyrat ovat toki siir­tyneet keskip­is­teestä hyvään ja huonoon suun­taan, mut­ta siir­tymä on var­sien pieni kos­ka “kelpoisu­us pohjo­is­maises­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa” on niin mon­imutkaises­ti määrit­tyvä asia. Ihmiset ovat toisi­aan älykkäämpiä, kau­ni­impia, ter­veem­piä, rohkeampia, parem­min stres­siä kestäviä jne. ja kaik­ki nämä omi­naisu­udet ovat itsessään monigeenis­es­ti määräy­tyviä. Ei ole vain yhtä käyrää, vaan kym­meniä?, sato­ja? ja kaik­ki ovat vai­htel­ev­asti geneet­tis­es­ti lah­jakkai­ta eri osa-aluil­la. Riip­puen siitä miten geneet­ti­sis­sä arpa­jai­sis­sa käy, niin ome­na voi todel­lakin pudo­ta kilo­metrin päähän puusta.

    Käyrien siir­tymien suu­ru­us riip­puu monista tois­taisek­si tun­tem­at­tomista para­me­treistä, mut­ta kun usko­taan että pelkästään Men­sa-älykkyy­den syn­tyyn vaiku­taa sato­ja geene­jä, ja geneet­ti­sis­sä arpa­jais­sa hävin­neet saa­vat vähem­män jälkeläisiä kuin voit­ta­jat, niin on hyviä syitä uskoa siir­tymien ole­van pieniä. Ja käyriähän oli lukuisia, jokaiselle eri men­estymis­tek­i­jälle omansa. 

    Toki jos älykkyy­teen vaikut­taa vain 5 geeniä, ja älykkyys on ain­oa yhteiskun­nal­liseen men­estyk­seen vaikut­ta­va tek­i­jä, niin sit­ten tilanne on toinen.

    Minkään­lais­ten merkkit­tävien ero­jen syn­tyyn ei tässä tarkastelus­sa ollut muu­tamien vuosikym­menten ajan­jak­so riitä. 

    Osmo:

    …kos­ka luokkien väliset erot ovat siinä suurem­pia ja huono-osaisu­u­den kaik­ki piir­teet pikkuhil­jaa ryvästyvät yhteen… 

    Rekom­bi­naa­tion takia näin ei uskoak­seni ainakaan geneet­tis­es­ti kat­soen ole, syyt ovat var­masti enim­mäk­seen sosi­aal­isia, tai sit­ten ongel­mat aiheut­ta­vat toisi­aan, työt­tömyys sairaut­ta, ja sairaus työttömyyttä.

  57. Tossa ylem­pänähän puhut­ti­in vaan geno­tyypeistä, Geno­tyypeistä feno­tyyppei­hin on vielä elämän mit­tainen matka.

  58. juge:
    ei evoluu­tio muuten lop­punut ole. Fik­sut nai fik­su­ja paljon todem­näköisem­min kuin että menisi ris­ti­in. Omi­maisu­udet kasautuu. 

    Jep, mut­ta evoluu­tion kannal­ta maail­ma on muut­tunut siten, että fik­su­jen “jalostus” ei tarkoi­ta hei­dän suh­teel­lis­es­ti parem­paa selviy­tymistään siten että hei­dän jälkeläisiään olisi suurem­pi osa tule­vista sukupolvista. Ehkä jopa päin­vas­toin: kaikkien lap­sikuolleisu­us on käytän­nössä nol­la, mut­ta fik­sut — tai sanokaamme koulute­tut — han­kki­vat vähem­män lap­sia ja han­kki­vat ne myöhemmin. 

    (Siis keskimäärin; keskiar­voista ei voi päätel­lä yksit­täisen henkilön käyt­täy­tymistä ja tilannetta).

    Fik­sut siis kyl­lä elävät pidem­pään, mut­ta kaik­ki elävät tarpeek­si pitkään saadak­seen lap­sia. Vaik­ka köy­hät esim. tupakoi­vat ja käyt­tävät päi­hteitä enem­män, niin he myös saa­vat enem­män lap­sia. Lapset tuo­vat leivän tul­lessaan, mut­ta eri taval­la kuin ennen — he eivät ole enää työvoimaa, vaan tulon­si­ir­to­jen maksuperuste.

    Täl­lä en tarkoi­ta että kaik­ki köy­hät oli­si­vat päi­htei­denkäyt­täjiä tai että köy­hyys aina aiheu­tu­isi omista toimista. Mut­ta on his­to­ri­al­lis­es­ti tarkastellen joten­sakin erikoista, että sekä yli­paino että tupakoin­ti ovat yleisem­piä pien­i­t­u­loisil­la. Alko­holin suh­teen taitaa olla niin, että suu­rit­u­loisim­mat ovat kohtuukäyt­täjiä, ja köy­histä löy­tyvät sit­ten sekä eniten että vähiten käyt­tävät (ja jälleen puhutaan keskiarvoista).

  59. Ville: Olen kuul­lut myös väit­teen, että sosi­aa­li­nen evoluu­tio on niin paljon merkit­tävämpi ja vaikut­tavampi nyky­isin, että itse asi­as­sa geneet­ti­nen evoluu­tio menee sen vuok­si taka­pakkia tai ei ainakaan enää vaiku­ta (ihmis­es­tä on siis kyse).

    pitänee paikkansa suomen­ruot­salais­ten osalta suh­teessa suo­ma­laisi­in, siinä suh­teessa­han pide­tään yllä keinotekoista rälssi­jakoa. Suo­ma­lais­ten kesku­udessa on var­masti myös vaiku­tus­ta sosi­aal­isil­la asioil­la mut­ta jos om fik­su pystyy nouse­maan ylös ja jos ei ole fik­su ei pysty pysymään ylhääl­lä. Ylös seuloutuu joka tapauk­ses­sa älykkäim­mät ja älykkäät saa­vat paljon toden­näköisem­min älykkäitä lap­sia kuin hauis harteikkoja.

  60. Pitää muis­taa myös se, että mer­i­tokra­tia itse määrit­telee ne “meri­itit”, joi­ta se val­i­tuis­saan arvostaa. Suo­mi on jo nyt hyvin lähel­lä meritokratiaa. 

    Korkea virkamiehistömme on se rälssi, joka on eniten näil­lä mer­i­tokra­ti­amme peri­aat­teil­la valittu.

    Heikko­ja, ja vähän vahvem­piakin, sig­naale­ja on teknokra­ti­as­ta, jon­ka mukaan tekni­ikan osaa­jil­la on yhteiskun­nas­sa hal­lit­se­va ase­ma. Lähi­t­ule­vaisu­udessa tämän on pakko korostua.

    Suomes­sa tosin on se virk­istävä piirre, että toisin kuin virkamiehistöön niin poli­ti­ikkaan voi päästä mukaan melkein kuka tahansa muil­la medi­as­sa näkyvil­lä meri­iteil­lä itsen­sä esi­in nos­tanut; mis­si, urheil­i­ja, jour­nal­isti, tv-juon­ta­ja jne. Se on hyvä asia, kos­ka se tuo mukaan ran­do­mia. Jotkut heistä pär­jäävät yllät­tävän hyvin. Vieläkin aika usein työ tek­i­jään­sä opettaa…

  61. Sauli, tuo “virk­istävä piirre” on kait suun­nilleen kaikissa mais­sa, jois­sa on suh­teel­lisen vapaa tiedonväl­i­tys ja vapaat vaalit. Tut­tu kas­vo, kuten näyt­telijä tai tv-kok­ki voi päästä vaikka­pa Kali­forn­ian gov­er­naat­torik­si tai Thaimaan pääministeriksi.

    Hupaisam­pana piir­teenä pitäisin sitä, että val­lan­per­imys isiltä pojille taas puolestaan näyt­tää toteu­tu­van merkit­täväm­min Pohjois-Kore­an kaltai­sis­sa nimel­lis­es­ti egal­i­taris­tiss­sa dik­tatu­ureis­sa, ei nimel­lis­es­ti hier­arkki­sis­sa kuningaskunnissa.

  62. Täy­tyy muis­taa että kaik­ista suurin luok­ka nyky-yhteiskun­nas­sa on keskilu­ok­ka, ja sekin on aika venyvä suun­taan jos toiseen.

  63. Asi­aan vaikut­taa ratkai­sev­asti se, nai­vatko ihmiset yli luokkara­jo­jen. Soini­han tähän puut­tui tietämät­tään joku päivä sit­ten. Niin kauan kun miehet suos­tu­vat naimaan alalu­ok­ista, sää­tykier­to jatkuu. Nais­ten varaan ei voi tässä asi­as­sa paljoa laskea, kos­ka naisil­la on niin voimakas perin­nölli­nen taipumus olla naimat­ta alaspäin. Ovat mielu­um­min ilman.

  64. Pekka Taipale: Jep, mut­ta evoluu­tion kannal­ta maail­ma on muut­tunut siten, että fik­su­jen “jalostus” ei tarkoi­ta hei­dän suh­teel­lis­es­ti parem­paa selviy­tymistään siten että hei­dän jälkeläisiään olisi suurem­pi osa tule­vista sukupolvista. Ehkä jopa päin­vas­toin: kaikkien lap­sikuolleisu­us on käytän­nössä nol­la, mut­ta fik­sut – tai sanokaamme koulute­tut – han­kki­vat vähem­män lap­sia ja han­kki­vat ne myöhemmin. 

    Onko tuos­ta muuten ole­mas­sa mitään todel­lista tutkimusti­etoa? Muis­telisin, että tuo­ta olisi jos­sain väitet­ty pelkäk­si myytiksi.

    Tuo­hon­han on help­po löytää monia esimerkke­jä vas­takkaiseen suun­taan vaikut­tavista tek­i­jöistä, kuten vaikka­pa syr­jäy­tymi­nen jo lapse­na tai nuore­na, mikä johtaa mm. merkit­tävästi suurem­paan vakavien onnet­to­muuk­sien riski­in ja ainakin miesten kohdal­la myös syr­jäy­tymistä isäkanditaattijoukosta.

    Erot “fik­su­jen” ja “tyh­mien” lap­simääris­säkään eivät vält­tämät­tä ole selkeästi jälkim­mäisiä suo­sivia — nythän puhutaan, että nimeno­maan koulute­tut van­hem­mat han­kki­vat vielä kol­man­nenkin lapsen kun taas per­in­teinen työväestö tyy­tyy 1–2 lapseen.

  65. juge: pitänee paikkansa suomen­ruot­salais­ten osalta suh­teessa suo­ma­laisi­in, siinä suh­teessa­han pide­tään yllä keinotekoista rälssijakoa. 

    Halu­aisin tässä kom­men­toi­da väit­teitä jot­ka koske­vat suomen­ruot­salaista ns ankkalam­mikko-ilmiötä eli Helsin­gin seudun ja suurimpi­en ruotsinkielis­ten kaupunkiseu­tu­jen ylem­pää keskilu­ok­ka ja ylin­tä luokkaa. Se on nimit­täin niin että siihen porukkaan syn­tymi­nen ei takaa sitä että kuu­lu siihen lop­puikän­sä. Siel­lä val­lit­see varsin kovat arvot ja on käytet­tävä kyynär­päitä tai olta­va alis­tu­vainen ja nuoleskel­e­va. Jos ei koe omak­seen sen yhteisön pelisään­töjä niin uloshan sieltä joutuu. 

    Useim­mis­sa tapauk­sis­sa se ei merk­itse mitään taloudel­lista katas­trofia kos­ka elin­ta­so kaikenkaikki­aan on Suomes­sa työtätekeväl­lä väestöl­lä niin korkea ver­rat­tuna niihin aikoi­hin kun oli todel­li­nen luokka­jako voimassa.

  66. Otta­mat­ta mitään henkilöko­htaista arvokan­nan­ot­toa asi­aan, niin minus­ta tässä sää­tykier­toasi­as­sa kier­retään henkisten omi­naisuuk­sien geneet­tistä perin­nöl­lisyyt­tä, kuin kissa kuumaa puuroa.

    Jos henki­sis­sä omi­naisuuk­sis­sa ei olisi juuri mitään geneet­tis­es­ti periy­tyviä ero­ja, niin kuin nykyään tietyis­sä piireis­sä on muodikas­ta uskoa, niin mitä hait­taa sil­loin olisi sää­tykier­ron hitaud­es­ta? Kyl­lähän jatkos­sakin tarvi­taan myös niitä siivoa­jia yms hant­tim­mien tek­i­jöitä, joten mik­si yhteiskun­nan pitäisi sat­sa­ta suuria raha­sum­mia heikko­tu­lois­t­en lap­si­in, jot­ta osa näistä voisi nous­ta van­hempiaan paljon parem­paan ase­maan yhteiskun­nas­sa — ja jot­ta osa hyvä­tu­lois­t­en lap­sista vas­taavasti sit­ten taas pää­ty­isi siivoa­jik­si? Yhteiskunnal­ta­han ei kuitenkaan jäisi hyö­dyn­tämät­tä lah­jakku­us­po­ten­ti­aalia, kun kaik­ki lapset ovat yhtä poten­ti­aal­isia lahjakkuuteen.

    Jos taas kat­so­taan henki­sis­sä omi­naisuuk­sis­sa ole­van voimakkaasti geneet­tis­es­ti periy­tyviä kom­po­nent­te­ja, niin sil­loin kai taas ei pitäisi olla minkään yllä­tyk­sen, että heikko­tu­lois­t­en lapsetkin tup­paa­vat ole­maan heikko­tu­loisia, kos­ka ovat per­i­neet van­hem­mil­taan sel­l­aiset geen­it. Ja sil­loin taas herää kysymys, että kan­nat­taako käyt­tää eri­tyisen paljon yhteiskun­nan raho­ja juuri heikko­tu­lois­t­en lap­si­in, kun rahoille voisi löy­tyä tehokkaam­paakin käyttöä.

    1. Enti­nen vihrei­den äänestäjä,
      Jos henkiset omi­naisu­udet periy­ty­i­sivät suo­ravi­ivais­es­ti, sää­tykier­toa ei myöskään tarvit­taisi eikä sitä esi­in­ty­isi myöskään mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa. Sää­tykier­ron tarve syn­tyy henkisten omi­naisuuk­sien vai­htelus­ta ja osit­tain sat­un­naisen olois­es­ta periy­tyvyy­destä. Siivoo­jan laps­es­ta voi tul­la pro­fes­sori, elleivät per­i­tyt luokkara­jat sitä estä.

  67. Koulu­tuk­sen merk­i­tys­tä usein koroste­taan, mut­ta joskus epäi­lyt­tää, onko se oikeasti merkit­tävää lainkaan. Kaikkein vau­raim­mat per­i­jät jatka­vat van­hempi­en­sa jalan­jäljis­sä ja han­kki­vat tarvit­taes­sa tutkin­non ulko­mail­ta, mut­ta oikeasti eivät tarvitse tutk­in­toa mihinkään. Sit­ten on tee-se-itse-miehiä/­naisia, jot­ka tekevät yri­tys­maail­mas­sa uraa tutkin­nos­ta tai sen puut­teesta riip­pumat­ta. Eniten merk­i­tys­tä koulu­tuk­sel­la on, jos aikoo julkiselle sek­to­rille töi­hin (esim. tutk­i­jak­si tai virkamiehek­si). Tosin, jos julki­nen sek­tori työl­listää puo­let kanssas­ta, ei se ihan merk­i­tyk­setön­tä ole.
    Lisäk­si on ammat­te­ja, joiden har­joit­tamiseen vaa­di­taan tutk­in­to ja joi­hin opiskelua rajoite­taan, ja julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa vaa­di­taan, että toimit­ta­jil­la on tarpeek­si koke­mus­ta ja riit­tävän suuri liike­vai­h­to. Tämän tapaiset jär­jeste­lyt estävät tehokkaasti kil­pailua “van­hoil­la aloil­la”. Ihan syys­täkin, mut­ta käytän­nössä tämä johtaa siihen, että ollaan siir­tymässä erään­laiseen kor­po­rati­iviseen evoluu­tioon. Yri­tys­toim­inta monop­o­lisoituu ja kerää osaa­jat. Tämä on ehkä se uusi luokkajako.

  68. … että kan­nat­taako käyt­tää eri­tyisen paljon yhteiskun­nan raho­ja juuri heikko­tu­lois­t­en lap­si­in, kun rahoille voisi löy­tyä tehokkaam­paakin käyttöä. 

    Että mitä? Juuri tässä on se tehokkain yhteiskun­nan raho­jen käyt­töko­hde. Tuot­to­suhde ja vaiku­tus on ehdot­tomasti paras mer­i­tokra­t­ian kannalta.

    Men­estyk­sen mit­ta­ri­na tärkein on hyvä elämä. Eivät kaik­ki voi huip­ulle nous­ta. Tärkeää on löytää itselleen sopi­va paik­ka yhteiskun­nas­ta, jos­sa voi toimia oman ja yhteisen edun puolesta.

    Jos tun­nistaa omat lah­jakkuuten­sa, voi löytää sen ammatin tai elämä­nalan, jos­sa on pätevä ja osaa­va. Siihen tarvi­taan koulu­tus­ta, eikä aina vält­tämät­tä korkeakoulutusta. 

    Ammat­tik­oulu­tus­ta vähätel­lään usein aivan suot­ta, aivan kuin se olisi alem­piar­voista. Sen ase­maa on parannettava.

  69. R. Sil­fver­berg: Halu­aisin tässä kom­men­toi­da väit­teitä jot­ka koske­vat suomen­ruot­salaista ns ankkalam­mikko-ilmiötä eli Helsin­gin seudun ja suurimpi­en ruotsinkielis­ten kaupunkiseu­tu­jen ylem­pää keskilu­ok­ka ja ylin­tä luokkaa. Se on nimit­täin niin että siihen porukkaan syn­tymi­nen ei takaa sitä että kuu­lu siihen lop­puikän­sä. Siel­lä­val­lit­see varsin kovat arvot ja on käytet­tävä kyynär­päitä tai olta­va alis­tu­vainen ja nuoleskel­e­va. Jos ei koe omak­seen sen yhteisön pelisään­töjä niin uloshan sieltä joutuu. 

    Useim­mis­sa tapauk­sis­sa se ei merk­itse mitään taloudel­lista katas­trofia kos­ka elin­ta­so kaikenkaikki­aan on Suomes­sa työtätekeväl­lä väestöl­lä niin korkea ver­rat­tuna niihin aikoi­hin kun oli todel­li­nen luokka­jako voimassa.

    tarkoitin sitä että ruotsinkieli­nen pääsee lääkik­seen oikik­seen kaup­pako­rkeaan ym heikko­lah­jaise­nakin toisin kuin suo­ma­lainen. Lisäk­si monis­sa suomenkielis­sä opin­tolin­jois­sa on kiin­tiöt ruot­salaisille. Tämä jako tukee keinotekois­es­ti ruot­salaista rälssiä jos­sa pysyt­te­ly korkeam­mal­la yhteiskun­nal­lisel­la tasol­la on helpom­paa kuin suo­ma­laisille on.

  70. pekka:
    …hyvin pieni osa on var­al­lisuuten­sa per­ineitä. Val­taosa on itse perus­ta­mansa yri­tyk­sen myyjiä (jot­ka esi­in­tyvät tuloti­las­tossa ker­ran tai kak­si yri­tys­myyn­nin jäl­keen) tai sit­ten ihan työn­te­ol­la men­estyneitä taval­li­sista kodeista lähtöisin ollei­ta yri­tysjo­hta­jia (mallia Jor­ma Ollila)… 

    Tuos­sa on myös yksi todel­li­nen yhteiskun­nalli­nen ongel­ma! Suomes­sa ei voi mm. per­in­tövero­tuk­sen takia tehdä hal­lit­tua PKT-yri­tyk­sen sukupol­ven­vai­h­dos­ta, vaan yri­tys on myytävä. Yri­tys myy­dään yleen­sä ulko­maille ja hyvin usein osta­jaa kiinos­taa vain teknolo­gia. Eli meiltä puut­tuu läh­es kokon­aan keskisu­uri yritystoiminta.

    Yri­tyk­sen­sä myyneet taas usein siirtävät varansa muualle EU-alueelle, kos­ka pääo­mavero­tuskin on Suomes­sa jär­jet­tömän kova. Olemme verot­ta­neet itsemme jamaan, jos­ta ei hevin nousta.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    …Sää­tykier­ron tarve syn­tyy henkisten omi­naisuuk­sien vai­htelus­ta ja osit­tain sat­un­naisen olois­es­ta periytyvyydestä… 

    Jep, mut­ta ei sää­tykier­to ole itseis­ar­vo! Liial­lis­es­ta sää­tykier­rosta, jos­sa sel­l­aista aines­ta, joka ei sovi aka­teemiselle uralle, tuputet­ti­in yliopis­toon, on Suomes­sakin huono­ja koke­muk­sia. Yliopis­tom­aail­ma ei kyen­nyt sosi­aal­is­ta­maan kaikkia, jol­loin tulok­se­na oli aika säälit­täviä tapauksia.

    Yksi hyvä esimerk­ki epäon­nis­tu­mis­es­ta on VATT. Se on selvästi täl­lais­ten säälit­tävien tapausten kokoon­tu­mi­s­paik­ka. Ilmeis­es­ti sinne kerät­ti­in aikoinaan marx­i­laisen talousti­eteen “osaa­jia”, jot­ka rekry­toi­vat saman­laisia säälit­täviä tapauk­sia lisää. Talon “tutkimuk­sia” on haus­ka lukea. 😀 Johtopäätök­set ovat usein aivan puutaheinää.

  72. “Alko­holin suh­teen taitaa olla niin, että suu­rit­u­loisim­mat ovat kohtuukäyttäjiä,”

    Ei pidä paikkaansa. THL:n selvi­tyk­sen mukaan eniten juo­vat hyvä­tu­loisim­mat. Yllät­tävä tieto itsellenikin.

    1. Suu­rit­u­loiset juo­vat enem­män kuin pien­i­t­u­loiuset keskimääri9n, mut­ta keskimäärin mis­sään tulolu­okas­sa ei juo­da huolestut­ta­van paljon. Kyse on jakau­man ääripäistä.
      Rapa­juop­po­jen osalta köy­hät juo­vat enem­män kuin suu­rit­u­loiset. Pien­i­t­u­loi­sis­sa on enem­män täys­rait­ti­ita. Enää pitäisi tietää, oli­vatko nuo rapa­juopot köy­hiä (peräisin köy­histä van­hem­mista) ennen kuin heistä tuli rapa­juop­po­ja vain tek­iö juop­pous heistä köyhiä

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi her­ra­nen aika. Min­un käsit­tääk­seni VATT on talous­tutkimus­laitok­sis­tamme “oikeis­to­laisin.”

    Joskus innos­tu­in kaiva­maan jotain asumiseen liit­tyviä VATT:n tutkimuk­sia ja minus­ta ne oli­vat lähin­nä huvit­tavia. 😀 😀 😀 Täl­läiselle lib­er­aal­isti ajat­tel­e­valle VATT on kyl­lä kri­ti­ik­itön­tä hyvinvointiyhteiskuntaa.

  74. jlbl:
    Teo­ri­an vika on siinä, että ajatel­laan huonojengeenien/käyttäytymismallien saos­tu­van alas. Näin ei käy kos­ka ne pois­tu­vat kier­rosta, näitä omi­naisuuk­sia kan­ta­vat yksilöt saa­vat vähem­män jälkeläisiä kuin muut. 

    Määritelmän­sä mukaan huonot geen­it johta­vat heikkoon lisään­tymiseen, mut­ta kuka väit­tää että joku liiman­hais­telu on tässä suh­teessa huono geeni.

    Suomes­sa tärkein­tä on saa­da mah­dol­lisim­man paljon lap­sia, niistä huole­htimi­nen taas ei ole niin tärkeätä. Tässä mielessä jokin aka­teemista intoa paran­ta­va voi olla äärim­mäisen huono geeni, kun lisään­tymisen sijas­ta into menee pänt­täämiseen ja las­ten kanssa leikkimi­nen sijaan vietetään aika labrassa. 

    Sitä­pait­si ylälu­okkaan kuu­lu­mi­nen ei mitenkään takaa parem­paa lisään­tymis­men­estys­tä kuin alalu­okkaan kuu­lu­mi­nen. Esimerkik­si enti­saikoina kato­li­nen papis­to oli ylälu­okkaa, mut­ta se tup­pasi tekemään huonoa lisääntymiselle.

  75. juge: tarkoitin sitä että ruotsinkieli­nen pääsee lääkik­seen oikik­seen kaup­pako­rkeaan ym heikko­lah­jaise­nakin toisin kuin suo­ma­lainen. Lisäk­si monis­sa suomenkielis­sä opin­tolin­jois­sa on kiin­tiöt ruot­salaisille. Tämä jako tukee keinotekois­es­ti ruot­salaista rälssiä jos­sa pysyt­te­ly korkeam­mal­la yhteiskun­nal­lisel­la tasol­la on helpom­paa kuin suo­ma­laisille on. 

    Tätä minä tarkoitin, että ruotsinkieli­nen kaup­pako­rkeak­oulu (Han­ken) ei pitäisi olla val­tion ylläpitämä lukukausi­mak­su­ton yliopis­to ollenkaan, kos­ka siitä ei valmis­tu­ta julk­ishallinnon tehtävi­in. Oikik­sen ja lääkik­sen kieliki­in­tiöt ymmär­rän vielä jotenkin vaik­ka niden kokoa voisi tark­istaa, sekä tietenkin opet­ta­jak­oulu­tuk­sen. Muis­sa opin­tolin­jois­sa tietääk­seni ei kiin­tiöitä ole, ei ole ainakaan teknil­li­sis­sä korkeak­ouluis­sa, ja niis­sä muis­sa human­is­tisen puolen lin­jois­sa jois­sa ehkä on, ei ole hyö­tyä kos­ka niihin pääsee muutenkin niin hel­posti opiskelemaan.

  76. Samaa mieltä OS:n kanssa. Jos vatt on marx­i­lainen, niin mil­lainen on sit­ten se kon­ser­vati­ivi­nen tutkimus­laitos. Kalle taitaa nyt kyl­lä vedät­tää. Kallen kanssa voi kyl­lä olla siinä samaa mieltä, että vatt on melko hyödytön, ellei jopa haitalli­nen tutkimus­laitos, eikä veron­mak­sajien tulisi olla tuke­mas­sa moista ide­ol­o­gista appa­raat­tia. Suurin osa “tutk­i­joista” tuskin kyl­läkään edes tun­nistaa ole­vansa vinksal­laan oikealle vuosien valikoi­tu­misen ja aivope­sun jäl­keen, mitä sit­ten saat­taa pahen­taa vähäi­nen elämänkoke­mus ja vähäi­nen lukeneisu­us (vähäi­nen sivistys).

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi her­ra­nen aika. Min­un käsit­tääk­seni VATT on talous­tutkimus­laitok­sis­tamme “oikeis­to­laisin.”

    No, ilmeis­es­ti Kalle on yrit­tänyt päästä sinne töihin. 😉

  78. pekka:

    Pitäsikö sit­ten jonkun mielestä tulo­jen määräy­tyä pelkästään koulu­tuk­sen mukaan

    Ei ainakaan min­un mielestäni. Totesin vain, että turha siihen koulu­tuk­seen on fik­soitua hyväo­saisu­ud­es­ta puhuttaessa.

  79. Jotenkin iso osa keskustelus­ta on kään­tynyt sen itkemiseen, että keskilu­ok­ka ei ole ylälu­okkaa — ei se tietenkään ole. 2010-luvun Suomes­sa aka­teemisen kanslaisen kuu­luukin olla perus­du­u­nari, sil­lä toki ollaan tul­tu melkoinen mat­ka ajoista, jol­loin yliop­pi­laslak­ki ja reipas mieli oli­vat todiste sivistyksestä.

    Todel­li­nen ongel­ma on slum­mi­u­tu­mine ja sen ehkäisy — alueet, joil­la on hälyt­tävä määrä toisen tai kol­man­nen pol­ven työt­tömiä. Tässä voi olla kysymys myös lah­jakku­u­den puut­teesta, mut­ta olisin taipu­vainen usko­maan, että huo­mat­ta­van epäkan­nus­tavas­ta ympäristöstä edes keskilu­okkaan nousem­i­nen vaatii keskimääräistä enem­män sekä lah­jakku­ut­ta, että sin­nikkyyt­tä. Useim­mil­la noitakin omi­naisuuk­sia lie­nee vain keskimääräisesti.

    Samaan aikaan keskilu­okas­ta putoami­nen — mikäli sinne on sat­tunut syn­tymään — vaatii eri­ty­istä suun­tau­tu­mista syr­jäy­tymiseen. Toki moistakin esiintyy.

    Vielä sana­nen tästä geneet­tis­es­tä valikoi­tu­mis­es­ta: mikäli se toimisi niin suo­ravi­ivais­es­ti (ja nopeasti) kuin jotkut tääl­lä tun­tu­vat olet­ta­van, ihmiskun­ta lajos­tu­isi jatku­vasti pare­mepaan suun­taan — olisi jalostunut jo melko pitkään — enkä ole havain­nut todis­tu­saineis­toa moisesta.

  80. Osmo, mitä mieltä olet ilmais­es­ta korkeak­oulu­tuk­ses­ta yhteiskun­nan luokkaistu­mista vahvis­ta­vana tek­i­jänä? VTT Mat­ti Virenin argu­men­tit suo­ma­laista verovaroin rahoitet­tavaa korkeak­oulu­tus­ta vas­taan ovat loogiset alla ole­van linkin artikke­lis­sa. Englan­nin mallin mukaiseen pro­gres­si­ivisel­la eril­lisvero­tuk­sel­la tutkin­non suorit­taneil­ta kerät­tävään korkeak­oulu­tuk­sen rahoituk­seen siir­tymi­nen vähen­täisi vähä­tu­lois­t­en koulut­ta­mat­tomien vero­taakkaa oikeu­den­mukaises­ti ja fiskaalisesti.

    http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/4418/4156

  81. Kalle: Suomes­sa ei voi mm. per­in­tövero­tuk­sen takia tehdä hal­lit­tua PKT-yri­tyk­sen sukupol­ven­vai­h­dos­ta, vaan yri­tys on myytävä.

    Ei kyl­lä pidä paikkaansa. En itse yrit­täjänä näe suo­ma­laista per­in­tövero­tuskäytän­töä mitenkään ongel­mallise­na. Kyl­lähän se v***ttaa, mut­ta sukupol­ven­vai­h­dos kyl­lä onnis­tuu, kun­han se aloite­taan ajois­sa ja yri­tys on ter­ve sekä elinkelpoinen.

    Kyl­lä se pääon­gel­mana on ennem­minkin, ettei uut­ta sukupolvea päästetä ajois­sa puikkoi­hin, vaan tulee ajolähtö kun van­ha vetäjä uuvahtaa.

    Fir­ma jon­ka tuo­toil­la ei kyetä per­in­tövero­ja mak­samaan, ei ole elinkelpoinen eikä toi­mi liike­taloudel­lis­es­ti tyy­dyt­täväl­lä tavalla.

    Vero­tus noin yleis­es­ti on aivan liian koval­la tasol­la, mut­ta per­in­tövero­tus ei ole kor­jaus­listal­la edes TOP10ssä.

    Per­in­töverot kuitenkin mak­se­taan vain ker­ran. Pääo­maverot, tuloverot, arvon­lisäverot ja niin edelleen mak­se­taan joka kk.

  82. Vielä sana­nen tästä geneet­tis­es­tä valikoi­tu­mis­es­ta: mikäli se toimisi niin suo­ravi­ivais­es­ti (ja nopeasti) kuin jotkut tääl­lä tun­tu­vat olet­ta­van, ihmiskun­ta lajos­tu­isi jatku­vasti pare­mepaan suun­taan – olisi jalostunut jo melko pitkään – enkä ole havain­nut todis­tu­saineis­toa moisesta. 

    Edes teo­ri­as­sa ja edes pitkäl­lä aikavälil­lä ihmiskun­ta ei jalostu yhtään min­nekään vain sik­si, että älykkyys­geen­it kasautu­vat mer­i­tokraat­tiselle ylälu­okalle ja toisen­laiset geeniy­hdis­telmät syr­jäy­tyvälle alalu­okalle, jos alalu­ok­ka kuitenkin lisään­tyy yhtä nopeasti kuin yläluokka.

  83. Non­i­in.

    Tässä on meil­lä nyt yksi abstrak­tio, jota kukaan ei ole ker­taakaan kyseenalais­tanut (ainakaan nopeal­la silmäi­lyl­lä; jos joku siitä kir­joit­ti, pahoittelen).

    Nimit­täin yhteiskun­talu­ok­ka on täysin mieli­v­al­tainen käsite. Meil­lä on kyl­lä ainakin kak­si raken­net­ta sää­ty-yhteiskun­nas­ta: Toimeen­tu­lo­tu­ki ja suomen­ruot­salaisu­us. Toimeen­tu­lo­tu­ki on ole­mas­sa vain yhtä tarkoi­tus­ta varten: tuot­ta­maan ryysypro­le­taare­ja. Suomen­ruot­salaisu­us taas on ole­mas­sa sitä varten, että voidaan taa­ta ainakin tietyn kokoinen ylem­pi keskiluokka/yläluokka. Näi­den ulkop­uolel­la ei ole mitään luokkara­jo­ja, vaan suurten luku­jen lakien vuok­si kaik­ki suureet ovat kuten miten jakau­tuneet sileästi (jos koh­ta eivät var­maan nor­maal­isti), mikä tarkoit­taa ettei mitään selkeitä luokkara­jo­ja voi­da oikein löytää.

    Luokkaiden­ti­teet­tiä ei myöskään oikein nyky-yhteiskun­nas­sa vaali­ta, pois­lukien ehkä juuri suomen­ruot­salaiset, mut­ta siinäkään yhtey­dessä ei ole niinkään kyse luok­ka-ase­mas­ta kuin jostain muusta. 

    Koulu­tusjär­jestelmä on tietenkin jos­sain määrin diskreet­ti “suo­datin”, mut­ta eri koulu­tusa­lo­ja on paljon ja saman koulu­tusalan ja ‑tason sisäl­läkin jakau­ma on jälleen aika sileä, joten sen vaiku­tus luokkara­jo­jen syn­nyt­täjänä on vähäisem­pi kuin mitä tässä annetaan ymmärtää. Ihmiset eivät nyt tyyp­il­lis­es­ti pysty löytämään selkeää rajaa sille, kuka kuu­luu mihinkäkin “luokkaan”, samaan tapaan kuin joskus ennen muinoin pystyttiin. 

    Se, että eri­laiset mit­tar­it kor­reloi­vat van­hempi­en ja las­ten välil­lä nyt ei voi olla mikään yllä­tys, tai minkään­lainen skan­daali. Ihmiset kas­va­vat tietyssä ympäristössä ja heil­lä on taipumus sopeu­tua siihen, ja pitää nor­maali­na ja tavoit­telemisen arvoisi­na asioi­ta, joi­ta hei­dän van­hempansa pitävät nor­maaleina ja tavoit­telemisen arvoisi­na. Mikä yhteiskun­nalli­nen ongel­ma tähän liit­tyy, ja mik­si se pitäisi korjata? 

    Keksin vain yhden, ja se on se, että men­tal­i­teet­ti, jon­ka mukaan yhteiskun­ta on yksil­lölle jotain velkaa, periy­tyy lap­sille, jos se on van­hem­mil­la. Mut­ta tämä men­tal­i­teet­ti on ns. hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan luomus.

  84. R. Sil­fver­berg: Tätä minä tarkoitin, että ruotsinkieli­nen kaup­pako­rkeak­oulu (Han­ken) ei pitäisi olla val­tion ylläpitämä lukukausi­mak­su­ton yliopis­to ollenkaan, kos­ka siitä ei valmis­tu­ta julk­ishallinnon tehtävi­in. Oikik­sen ja lääkik­sen kieliki­in­tiöt ymmär­rän vielä jotenkin vaik­ka niden kokoa voisi tark­istaa, sekä tietenkin opet­ta­jak­oulu­tuk­sen. Muis­sa opin­tolin­jois­sa tietääk­seni ei kiin­tiöitä ole, ei ole ainakaan teknil­li­sis­sä korkeak­ouluis­sa, ja niis­sä muis­sa human­is­tisen puolen lin­jois­sa jois­sa ehkä on, ei ole hyö­tyä kos­ka niihin pääsee muutenkin niin hel­posti opiskelemaan.

    myös teknil­li­sis­sä opin­nois­sa on kielikiintiöitä.

  85. Omi­naisuuk­sien periy­tymi­nen ei men 1:1 .
    Omi­naisu­udet ovat lukuis­ten gee­nien yhdis­telmä ja kun puo­let tulee äidiltä,puolet isältä niin kom­bi­naa­tio on satunnainen.

    Ihmisen omi­naisuuk­si­in vaikut­ta­vat myös rav­in­to ja ympäristö, eri­tyis­es­ti kasvuvaiheessa .

    Niin­pä Eis­teinin lap­sista tuli Ein­steine­ja vain nimeltään, ei uusia neroja

    Kol­mas tek­i­jä on har­jaan­tu­mi­nen .Eri­tyis­es­ti har­jaan­tu­misen merk­i­tys näkyy urheilus­sa. Lah­jakkainkaan urheil­i­ja ei men­esty ilman har­joit­telua eli harjaantumista
    Senkin päälle tarvi­taan vielä henkisiä kykyjä voit­taa tärkeässä kilpailuissa,joten pelkkä fyysi­nen har­jaan­tuneisu­us tai kyky ei riitä.

    Toisaal­ta keskinker­tainenkin urheil­i­ja voi har­jaan­tu­misel­la nous­ta men­estyk­sessä varsin korkealle.

    Har­jaan­tu­misen tulok­se­na syn­tyneitä ja perit­tyjä omi­naisuuk­sia on vaikea erot­taa toisistaan

    Luokka­jako on pitkälti har­jaan­tu­misen tulos eli har­jaan­tu­mi­nen yhden sosi­aaliryh­män kult­tuuri­in muo­dostaa esteen luokan vaihtoon.

    Mitä eri­in­tyneem­piä tavat ovat eri sosi­aaliryh­mis­sä, sitä jyrkem­pi on luokkajako

    Har­jaan­tu­misel­la on merk­i­tys­tä myös tuot­tavu­u­teen eli har­jaan­tu­ma­ton työvoima tekee enem­män virheitä ja toipuu huonom­min ongelmatilanteista.
    Sen vuok­si työvoimal­ta vaa­dit­tu liika joutavu­us johtaa tuot­tavu­u­den ja laadun laskuun

  86. Van­hem­mat vaikut­ta­vat mut­ta eivät määritä kenenkään tulevaisuutta.

    Pap­pis­sää­dyn osalta aihet­ta on tutkit­tu, kos­ka aineis­toa on muu­ta­mal­ta sadal­ta vuodelta ole­mas­sa kirkon asi­akir­jois­sa. Sinäkään aikana geneet­ti­nen per­imä ei liene muuttunut.

    Maanvil­jeli­jäper­heestä on helpom­pi siir­tyä maanvil­jeli­jäk­si, kun pel­to­ja ja ver­taisop­pimista on ollt tar­jol­la. Sama var­maan useimmss muis­sakin ammateis­sa. Näyt­telijäper­heessä las­ten har­ras­tus­ta ei ole pidet­ty out­ona ja lap­sista on ollut teat­terielämä osa nor­maalia arkea. Silti kaik­ki näyt­telijäper­hei­den lapset eivät ole esi­in­tyviä taitelijoi­ta. Poli­itikko­jen jälkikasvus­ta aika moni on pää­tynyt muulle alalle, vaik­ka paa­sio suvus­sa joku on jo pää­tynyt eduskun­taan kol­man­nes­sa polves­sa. Sil­loinkin per­heessä on ehkä osat­tu ajois­sa ker­toa tule­van uran luon­teesta ja keinoista menestyä.

    Jup­po­ja on kaikissa tulolu­okissa. Itse juo­mansa juopot suuhun­sa kaatavat.

    60–70-luvun jäl­keen Suo­mi on kaikil­la mittareil­la yksi maail­man tasa-arvoisim­mista maista.

    Jos Suomes­sa ker­rot­taisi­in, että jatkos­sa kenel­läkään ei ole Whal­roosin tavoin mah­dol­lisut­ta itse ansai­ta omaisu­ut­ta ja rikas­tua, elmämä olisi ankeaa ja näköala­ton­ta. Egyp­tiläiset tuon tule­vaisuuku­van oival­let­tuaan tekivät vallankumouksen.

    YHTEENVETO: HS:ltä jälleen kumalli­nen ja turha kysymys. Mer­i­tokra­tia on osa demokra­ti­aa, ihmisel­lä itsel­lään on myös mah­dol­lisu­us vaikut­taa omaan tulevaisuuteensa.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sä meil­lä on kieliki­in­tiöitä teknil­li­sis­sä opinnoissa?

    tkk:ssa eräil­lä lafkoil­la oma kiin­tiö hur­reille. Amk-tasol­la vielä enem­män. Lisäk­si tiet­ty åbo ns akade­mi. Ja kaik­ki vain sik­si että luemme pakko­ruot­sia. Jaa tä? Joko pakko­ruot­si lopete­taan tai sit­ten kaik­ki kiin­tiöt lakkautetaan.

  88. Marko Hami­lo: Edes teo­ri­as­sa ja edes pitkäl­lä aikavälil­lä ihmiskun­ta ei jalostu yhtään min­nekään vain sik­si, että älykkyys­geen­it kasautu­vat mer­i­tokraat­tiselle ylälu­okalle ja toisen­laiset geeniy­hdis­telmät syr­jäy­tyvälle alalu­okalle, jos alalu­ok­ka kuitenkin lisään­tyy yhtä nopeasti kuin yläluokka.

    Mis­sä tämän “älykkyys­gee­nien” kasautu­misen voi havain­noi­da konkreet­tis­es­ti? (Okei, T.H. Hux­leyn lap­sis­sa ja lapsen­lap­sis­sa mah­dol­lis­es­ti…) Itse en ole havain­nut, että esim. aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to olisi minkään­lainen todiste varsi­nais­es­ta älykkyy­destä. Tietyn tyyp­pis­es­tä sin­nikkyy­destä paljon luul­tavam­min. Mis­tä päästään siihen, että sel­l­ais­ten van­hempi­en, jot­ka ovat jo luovut­ta­neet, lapset…

    Samaan tapaan sin­nikkyy­den puut­teesta saat­ta­vat kär­siä lah­jakkaat lapset, joille kaik­ki on turhankin help­poa tiet­tyyn pis­teeseen asti. Tässä mielessä kaik­ki, mikä pas­sivoi on se todel­li­nen haitta.

  89. “Michael Young kuvasi jo vuon­na 1958 kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu, miten mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa luokkaerot ensin vähenevät ja sit­ten kas­va­vat ja muut­tuvat totaal­isik­si, kaikkia elämä­nalo­ja koskeviksi.”

    Emer­i­tus pro­fes­sori Mat­ti Sarmela on käsitel­lyt tätä aihep­i­ir­iä mie­lenki­in­toisel­la taval­la v. 2007 net­tikir­jas­saa http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/rakennemuutos.pdf

  90. Sylt­ty, jonkun kan­nat­ta­van pikku­narikan sukupol­ven­vai­h­dok­sen tekee vaik­ka pankki­lainal­la. Kun ala on pääo­maval­tainen, on aivan turha edes yrit­tää hal­lit­tua sukupol­ven­vai­h­dos­ta. Ain­oa vai­h­toe­hto on myy­dä. Meiltä puut­tuu sen takia käytän­nössä PKT:sta se K. 🙁

    Jos joku joskus pystyy perustele­maan, mik­si per­in­tövero on yksilön tai yhteiskun­nan kannal­ta fik­su vero, niin lupaan kuun­nel­la (nau­ra­mat­ta). 😀

  91. Tiedemies: ÅA koulut­taa myös diplomi-insinöörejä. 

    Itsekin ajat­telin ensin tuo­ta, mut­ta toisaal­ta ÅA:ssa ei ole varsi­nais­es­ti kieliki­in­tiötä. Sinne hakee ja pääsee paljon suomenkielisiäkin. Savolai­sista ei niin väliä. 😉

  92. Gard­ner­in mukaan lah­jakku­us ei ole korkea ÄO

    ÄO mit­taa lähin­nä yhtä lah­jakku­u­den lajia eli matemaat­tis-loogista lah­jaku­ut­ta ja sen vuok­si ÄO on hyvin sup­pea mit­tari ja ker­too vain yhdestä lahjakkuudesta

    Gard­ner­in mukaan lah­jakku­ut­ta löy­tyy seit­semää eri lajia:

    “1. Inter­per­soon­alli­nen lahjakkuus:
    Kyky ymmärtää mui­ta ihmisiä ja ihmis­ten välisiä suhteita.
    2. Intrap­er­soon­alli­nen lah­jakku­us: Itse­tun­te­muk­seen liit­tyvä lah­jakku­us. Kyky ymmärtää omia tun­teitaan, asen­teitaan moti­ive­jaan ja ajat­telumalle­jaan ja muut­taa niitä.

    3. Kielelli­nen lahjakkuus
    Kyky käyt­tää kieltä luo­vasti ja taidokkaasti ja ilmaista itseään halu­tul­la taval­la joko kir­jal­lis­es­ti tai puheessa. Kielel­lis­es­ti lah­jakkaat ihmiset saat­ta­vat oppia uusia kieliä hel­posti tai heil­lä on laa­ja sanavarasto.

    4. Liikun­nalli­nen eli kines­teet­ti­nen lah­jakku­us Liikun­nal­lis­es­ti lah­jakkaat hal­lit­se­vat kehon­sa liikkeitä hyvin ja voivat olla taitavia urheil­i­joi­ta tai tanssijoita.

    5.Matemaattis-looginen lah­jakku­us
    Tarvi­taan esimerkik­si matem­ati­ikas­sa ja ohjel­moin­nis­sa mut­ta myös ihan taval­lises­sa päätök­sen­teossa tai ongelmanratkaisussa.

    6.Musikaalinen lah­jakku­us
    Kyky ymmärtää ja säveltää musi­ikkia, soit­taa jotain instru­ment­tia ja tun­nistaa äänien eri vaihteluita.

    7.Visuospatiaalinen lah­jakku­us
    Kyky hah­mot­taa itsen­sä ja ympäristön­sä välisiä etäisyyk­siä ja ympäristön muo­to­ja. Visu­ospa­ti­aalis­es­ti lah­jakkaat ihmiset voivat olla taitavia esimerkik­si kar­tan­lu­vus­sa, raken­nus­pi­irus­tusten ymmärtämisessä tai kaavo­jen muokkaamises­sa vaat­tei­den ompelussa.”

    Sen lisäk­si elämme maail­mas­sa ‚jos­sa val­lit­see lah­jakku­usharha eli oppimista har­jaan­tu­misen ja työn tekemisen kaut­ta pide­tään lah­jat­to­muute­na ja sen vuok­si ihmiset, eri­tyiseti lapset, eivät uskall ker­toa tekemän­sä työn määrää.

    Se saa lapset myös vält­telemään haastei­ta, virheitä ja puur­t­a­mi­nen osaamisen eteen salataan ja sitä pide­tään hävettävänä

  93. juge: tkk:ssa eräil­lä lafkoil­la oma kiin­tiö hur­reille. Amk-tasol­la vielä enem­män. Lisäk­si tiet­ty åbo ns akade­mi. Ja kaik­ki vain sik­si että luemme pakko­ruot­sia. Jaa tä? Joko pakko­ruot­si lopete­taan tai sit­ten kaik­ki kiin­tiöt lakkautetaan. 

    Åbo Akademin pieni kemi­al­lis-teknilli­nen tiedekun­ta on Suomen ain­oa ruotsinkieli­nen teknilli­nen korkeak­ouluyk­sikkö. Sil­lä on vain yksi opin­tolin­ja eli kemia eli sitä ei voi ver­ra­ta mui­hin korkeak­oului­hin jois­sa on mon­ta eri linjaa. 

    Koko Otaniemen TKKssa, vaik­ka se jär­jestää ope­tus­ta peruskurs­seis­sa myös ruot­sik­si, ei ole mitään kiin­tiöitä ruotsinkielisille vaan samat pis­ter­a­jat sisään pääsemisek­si kos­kee heitä kuin suomenkielisiäkin. 

    Kaik­ki muut Suomen teknil­liset korkeak­ouluyk­siköt ovat kokon­aan suomenkielisiä tai sit­ten nii­is­sä on kiin­tiöt ulko­maalaisille opiske­li­joille, mut­ta kieli jota niis­sä kiin­tiöis­sä pyrkivien on osat­ta­va on sil­loin englan­ti, ei ruotsi.

    Omas­ta mielestäni Han­ken voitaisi­in liit­tää osak­si Aal­to yliopis­ton kaup­pista jonkin­laisek­si “Pohjo­is­maisek­si osas­tok­si” jos­sa ope­tuskieli olisi ruot­si, mut­ta johon saisi pyrk­iä kuka tahansa ruot­sia kun­nol­la taita­m­a­tonkin. On resurssien haaskaus­ta että Helsingis­sä toimii kak­si val­ti­ol­lista kaup­pako­rkeak­oulua, kun teknil­lisiä on vain yksi ja peru­syliopis­to­ja vain yksi. (Muis­tu­tan myös että Åbo Akade­mi on yksi­tyi­nen yliopis­to joka perii lukukausi­mak­sua ja saa itse määrätä sisään pyrkivien kielitaitovaatimuksia)

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Suu­rit­u­loiset juo­vat enem­män kuin pien­i­t­u­loiuset keskimääri9n, mut­ta keskimäärin mis­sään tulolu­okas­sa ei juo­da huolestut­ta­van paljon. Kyse on jakau­man ääripäistä.
    Rapa­juop­po­jen osalta köy­hät juo­vat enem­män kuin suu­rit­u­loiset. Pien­i­t­u­loi­sis­sa on enem­män täys­rait­ti­ita. Enää pitäisi tietää, oli­vatko nuo rapa­juopot köy­hiä (peräisin köy­histä van­hem­mista) ennen kuin heistä tuli rapa­juop­po­ja vain tek­iö juop­pous heistä köyhiä

    Sanois­in etä juop­pous yhdessä muiden ongelmien kanssa tekee ihmi­sistä köyhiä. 

    Nuorten aikuis­ten riski­juomi­nen kasaan­tuu mielestäni opiske­li­joi­hin. Opiske­li­joiden bailaami­nen ja aka­teem­i­nen vapaus hidas­taa valmis­tu­mista ja se taas han­kaloit­taa työn san­tia ja sijoit­tumista yhteiskun­taan, vaik­ka on alun­perin ollut ties minkälainen lupaus.

  95. Onnek­si ihmi­nen voi muuttua.

    Alalu­okkaisten van­hempi­en kas­vat­ta­mas­ta, perusk­oulus­sa vitosia saavas­ta, amik­sen kesken jät­tävästä, sanomale­htiä ja kir­jo­ja luke­mat­tomas­ta, Kar­jala-lip­pis päässä romaniker­jäläisille huutel­ev­as­ta, tupakoivas­ta, syl­jeskelevästä, kiroil­ev­as­ta ja sivistymät­tömästä jun­tista voi hyvinkin tul­la fik­su ja lukenut, aka­teemi­sis­sa piireis­sä viihtyvä tohtori, jos hän vain päät­tää muut­taa elämän­sä suun­taa ja vali­ta itselleen toisen­laisen identiteetin.

    Parikymp­pisenäkään ei ole liian myöhäistä.

    Tulisikin korostaa sitä kuin­ka paljon ihmi­nen voi vaikut­taa omaan käyt­täy­tymiseen­sä, ole­muk­seen­sa ja arvo­maail­maansa vielä aikuisiälläkin.

  96. Suomes­sa korkeak­oulu­tuk­sen nopeus ei poikkea muista Euroopan maista, Suomes­sa korkeak­oulutet­tu on koulu­tus­ta vas­taavis­sa tehtävis­sä 30-vuotiaana

    Esim Sveit­sis­sä 37-vuo­ti­aana, Ital­ias­sa 36-vuotiaana
    Englan­nis­sa, Hol­lan­nis­sa ja Sak­sas­sa 32 ‑vuo­ti­aana

    Useim­mis­sa mais­sa korkeak­oulus­ta siir­ry­tään koulu­tus­ta vas­taa­mat­tomi­in tehtävi­in ja niis­sä vietetään pitkä aika

    Suomes­sa opin­not aloite­taan van­him­pana eli n 22-vuotiaana

    http://www.stakes.fi/yp/2011/6/kivinen.pdf

  97. Yliopis­to­la­ki

    12 §

    Ruotsin kieltä taitavien henkilöi­den kouluttaminen

    Åbo Akade­mi, Sven­s­ka Han­delshögskolan, Helsin­gin yliopis­to, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teat­teriko­rkeak­oulu ja Aal­to-yliopis­to vas­taa­vat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulute­taan riit­tävä määrä maan tarpeisiin.

    Ennen Aal­toa tuos­sa luki teknilli­nen korkeakoulu

  98. Suomes­sa pääsee korkeak­oulu­un alhaisem­mil­la pis­temääril­lä, jos menee ruotsinkieliselle lin­jalle tai ÅA:han. Tämä on tosi­a­sia, jos­ta ei ole mitään kiis­taa. Toinen tosi­a­sia on, että näis­sä ope­tuslin­jois­sa resurssit per opiske­li­ja ovat parhaim­mil­laan moninker­taiset ver­rat­tuna vas­taavi­in suomenkielisi­in koulutuslinjoihin. 

    En onnis­tunut kaiva­maan luku­ja, joten esitän tämän hypo­teesina: Suomen yliopis­tois­sa resurssit per opiske­li­ja kor­reloi­vat valmis­tu­mishetken työl­lisyy­den kanssa posi­ti­ivis­es­ti, mut­ta jos ruotsinkieliset jätetään pois, niin kor­re­laa­tio katoaa tai ainakin heikke­nee. Tämä hypo­teesi voi olla väärä, mut­ta sil­lä voi tes­ta­ta yhtä toista taustal­la ole­vaa hypo­teesiani, eli sitä että ruotsinkielis­ten lin­jo­jen — “mität­tömän pien­ten”, onhan ne mitoitet­tu vain noin viidelle pros­en­tille väestöstä — parem­mat resurssit ja parem­pi verkos­toi­tu­mi­nen takaa­vat tehokkaam­man ja tarkoituk­sen­mukaisem­man koulutuksen. 

    Hie­man vas­takar­vaan voisin kysyäkin, onko tämä oikeas­t­aan väärin? Taval­laan se on, kos­ka yhtä kansan­ryh­mää palvel­laan yhteis­es­tä pus­sista isol­la sum­mal­la, mut­ta entä jos se on tehokasta?

  99. tvaara: Mis­sä tämän “älykkyys­gee­nien” kasautu­misen voi havain­noi­da konkreet­tis­es­ti? (Okei, T.H. Hux­leyn lap­sis­sa ja lapsen­lap­sis­sa mah­dol­lis­es­ti…) Itse en ole havain­nut, että esim. aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to olisi minkään­lainen todiste varsi­nais­es­ta älykkyy­destä. Tietyn tyyp­pis­es­tä sin­nikkyy­destä paljon luul­tavam­min. Mis­tä päästään siihen, että sel­l­ais­ten van­hempi­en, jot­ka ovat jo luovut­ta­neet, lapset…

    Samaan tapaan sin­nikkyy­den puut­teesta saat­ta­vat kär­siä lah­jakkaat lapset, joille kaik­ki on turhankin help­poa tiet­tyyn pis­teeseen asti. Tässä mielessä kaik­ki, mikä pas­sivoi on se todel­li­nen haitta.

    ÄO kor­reloi posi­ti­ivis­es­ti tulo- ja koulu­tus­ta­son kanssa, ja tästä on tutkimus­näyt­töä kaikkialta.

    Mitä tulee tähän iänikuiseen “on monia lah­jakkuuk­sien laje­ja” ‑argu­ment­ti­in, niin tot­ta kai on, samaan tapaan kuin on usei­ta ulot­tuvuuk­sien mittare­i­ta. Pitu­us ei silti ole huono mit­tari, vaik­ka se ei mit­taakaan niistä kuin yhtä. Jos olisin kori­pal­lo­joukkueen val­men­ta­ja, käyt­täisin mielu­um­min kri­teer­inä pelaa­jan pitu­ut­ta kuin tilavuutta.

    Noil­la muil­la lah­jakkuuk­sil­la on käsit­tääk­seni useim­mil­la taustal­la vähem­män geneet­tistä vai­htelua, eikä niiden merk­i­tys tietoy­hteiskun­nas­sa yksilön yhteiskun­nal­lisen ase­man ennus­tamises­sa ole niin merkittävä.

  100. Åbo Akade­mi val­ti­ol­lis­tet­ti­in joskus 30 vuot­ta sitten.

  101. Liian van­ha:
    Gard­ner­in mukaan lah­jakku­us ei oleko­rkea ÄO

    Gard­ner­in mukaan lah­jakku­ut­ta löy­tyy seit­semää eri lajia:

    Gard­ner ajatuksi­neen on tiukasti mar­gin­aalis­sa. Gould ja Lewon­tin herät­tävät enää säälin­sekaista hilpeyt­tä. Älykkyyskeskuste­lut ja sosio­bi­olo­gia­so­ta ovat päät­tyneet vuosia, vuosia sit­ten, ja te olette hävin­neet, kirkkaasti ja puh­taasti, 10–0. Geen­it kuu­lu­vat yhteiskun­tatieisi­in, ja tosi­a­sia on vain hyväksyt­tävä. Hyväksymät­tä jät­tämi­nen johtaa vain kur­ju­u­teen ja kärsimykseen

    On yleistä oppikir­jati­etoa se, mis­tä esim. minä Ylevil­lä sain möli­sevän lau­man vas­taani hais­tat­teluineen ja tap­pouhkauksi­neen, ja mis­tä muut sai­vat viher­va­sure­it­ten organ­isoimat väki­val­takam­pan­jat niskaansa pahoinpitelyineen.

    Te olette hävin­neet totaalisen nöyryyt­tävästi. Vieläköhän Ruotsin sos­dem-puoluekaan kuvit­telee ole­vansa ase­mas­sa, mis­tä käsin luon­nolle annetaan määräyk­siä, minkälaiset tutkimus­tu­lok­set ovat puolueen sallimia?

  102. Yliop­pi­laak­si pääsemiseen ei kovin kum­moista älyä tarvi­ta, jos suorit­taa sen lyhin­tä ja hel­poin­ta tietä. Silti perusk­oulus­sa on lonkalta san­ot­tuna ainakin 20 % oppi­lai­ta, jot­ka älyltään eivät ikinä yllä ylioppilaaksi.

    Toisaal­ta yliop­pi­lais­sa on ainakin 20 % sel­l­aisia. jot­ka käden älyltään eivät päivääkään selviäisi ammattiopistossa.

    Se vaan on ikävä niin, että teori­it­tisel­la älyl­lä yltää paljon helpom­min yhteiskun­nan ylälu­okkaan kuin käden taidoilla.

    Van­haan hyvään aikaan kylän sepät, suu­tar­it ja räätälit oli­vat huip­ul­la. Sit­ten joku ketale kek­si koul­u­laitok­sen, jos­sa lapset laite­taan jonoon teo­reet­tisen älyn mukaan. Näin se meni.

  103. Tiedemies:

    “Hie­man vas­takar­vaan voisin kysyäkin, onko tämä oikeas­t­aan väärin? Taval­laan se on, kos­ka yhtä kansan­ryh­mää palvel­laan yhteis­es­tä pus­sista isol­la sum­mal­la, mut­ta entä jos se on tehokasta?”

    Lähtöko­htais­es­ti riip­puu var­maan siitä kumpaa arvot­taa enem­män, tehokku­ut­ta vai oikeudenmukaisuutta. 

    Kokon­aishyvän selville saamisek­si pitäisi tietää paljonko gutaa tästä yhden ryh­män tehokku­ud­es­ta val­uu “sor­ret­tu­jen” puolelle vai meneekö koko pot­ti ankkalam­men ylläpitoon. 

    Luvut var­maan vai­htelee sen mukaan kuka niitä esit­telee ja tulkitsee.

  104. Marko Hami­lo: ÄO kor­reloi posi­ti­ivis­es­ti tulo- ja koulu­tus­ta­son kanssa, ja tästä on 

    Tästä ei ole epäselvyyttä. 

    Kysymyk­seni — ja epäi­lyni — kohdis­tuu ole­tuk­seen että ihmiskun­ta olisi muut­tunut oleelis­es­ti, tai alku­unkaan, älykkääm­mäk­si tämän radikaalin älykkyy­den valikoi­tu­misen myötä. Siitä ei tun­nu ole­van mitään näyt­töä. Kehi­tys toki on kehit­tynyt ja tulee kehit­tymään, mut­ta kehi­tys ei ymmärtääk­seni johdu yksilöi­den äö:n kehi­tyk­ses­tä, vaan tiedon määrän kollek­ti­ivis­es­ta kasvus­ta, joka yhdis­tet­ty­inä yksilöi­den lukumäärään sekä koulu­tuk­sen määrään syn­nyt­tää tässä yhtey­dessä tarkem­min määrit­telemätön­tä kehi­tys­tä suun­taan tai toiseen.

  105. “Noil­la muil­la lah­jakkuuk­sil­la on käsit­tääk­seni useim­mil­la taustal­la vähem­män geneet­tistä vai­htelua, eikä niiden merk­i­tys tietoy­hteiskun­nas­sa yksilön yhteiskun­nal­lisen ase­man ennus­tamises­sa ole niin merkittävä.”

    Geneet­ti­nen vai­htelu on itse asi­as­sa suurem­pi esim urheilus­sa geen­it ratkai­se­vat pitkälti lajin, jos­sa urheil­i­ja voi menestyä.

    Ja hyvin men­estynyt urheil­i­ja on yhteiskun­nas­sa arvoste­tumpi ja ansait­seekin enem­män kuin matem­ati­ikan tohtori .

    Visu­ospa­ti­aa­li­nen lahjakkuus
    Kyky hah­mot­taa itsen­sä ja ympäristön­sä välisiä etäisyyk­siä ja ympäristön muotoja:

    Esim lentäjiltä tai kil­pa-aja­jil­ta vaa­di­taan huip­pu­lu­okan kolmi­u­loit­teisu­u­den tajua ja lah­jakku­us kor­reloi voimakkaasti ansioiden kanssa

  106. Kan­nat­taa muuten muis­taa, että puh­taan älykkyy­den lisäk­si, usein koulu­tuk­seen ja työelämässä men­estymiseen tarvi­taan myös mui­ta omi­naisuuk­sia. Esimerkik­si vaka­vat mie­len­ter­veysongel­mat, liian vähäi­nen kiin­nos­tus hitaasti etenevi­in älyl­lisi­in har­rasteisi­in yms voivat jo pelkästään keskit­tymis­vaikeuk­sien kaut­ta muo­dostaa vaka­van esteen men­estymiselle opin­nois­sa tai niiden jälkeen.

    Ja monien täl­lais­tenkin omi­naisuuk­sien tiede­tään ole­van osit­tain geneet­tis­es­ti periy­tyviä. Tätä taus­taa vas­ten minus­ta on syytä olla korosta­mat­ta liikaa pelkästään riit­tävän älykkyy­den merk­i­tys­tä. Näin etenkin, kun useim­mis­sa korkeak­oulu­tutk­in­toa edel­lyt­tävis­sä ammateis­sa, ei kuitenkaan men­estymiseen vaa­di­ta mitään kovin poikkeuk­sel­lista älykkyyttä.

    Lisäk­si älykkyyskin lie­nee monien geneet­tis­es­ti periy­tyvien — ja osit­tain myös ympäristötek­i­jöistä johtu­vien tek­i­jöi­den sum­ma. Esimerkik­si yksit­täisessä älykkyys­testis­sä tästä syys­tä voi kak­si erisu­u­ruisel­la työ­muis­til­la ole­vaa henkilöä saa­da saman tulok­sen, vaik­ka työ­muistin suu­ru­us vaikut­taakin ole­van yksi älykkyy­den kanssa kor­reloivista omi­naisuuk­sista. Jos­sain toises­sa testis­sä tai työte­htävässä voi taas ero­ja olla havait­tavis­sa näi­den henkilöi­den välillä.

  107. Keskustelu täl­lais­es­ta asi­as­ta saa aina jotenkin absur­din sävyn. Yhtäältä kun on kysymys ilmiö­ta­son periy­tyvyy­destä, siis van­hempi­en ja las­ten jonkin omi­naisu­u­den kor­re­laa­tios­ta, ale­taan aina väitel­lä siitä, onko tämä nyt geneet­tistä vaiko ei. Oli tai ei, niin mitä sil­lä on väliä?

    Se, onko tässä joku geneet­ti­nen mekanis­mi mukana ei pitäisi vaikut­taa siihen, mitä me tästä kor­re­laa­tios­ta ajat­telemme. Merkit­täväl­lä osal­la ns. vasem­mis­to­laisit­tain ajat­tele­vista kir­joit­ta­jista on vim­mainen halu esit­tää, että geeneil­lä ei ker­takaikki­aan voi olla tässä mitään roo­lia, kos­ka ajatel­laan, että sil­loin hei­dän poli­it­tisel­la näke­myk­sel­lään ei olisi mitään legit­imi­teet­tiä. Mut­ta tämä käsi­tyshän on aivan umpipöhkö. Ei kai se, miten suh­taudumme kans­saih­misi­imme, voi olla kiin­ni siitä, mikä biologi­nen tai sosi­aa­li­nen mekanis­mi näi­den ihmis­ten omi­naisu­udet on tuottanut? 

    Toinen absur­di piirre on, että keskustelu grav­i­toituu aina älykkyy­teen. OK, älykkyy­den kohdal­la on joukko koko­lail­la kiis­tat­to­mia tosi­a­sioi­ta, kuten se, että sen ihan biologi­nen periy­tyvyys on aikuisil­la hyvin suuri, tai että se kor­reloi merkit­tävästi ihmisen tule­van sosioekonomisen ase­man kanssa (eli kansanomaisem­min ennus­taa sitä), samoin kuin käytän­nössä kaikkien posi­ti­ivisi­na pidet­ty­jen asioiden kanssa: älykkääm­mät ihmiset ovat kau­ni­impia, ter­veem­piä, empaat­tisem­pia, ystäväl­lisem­piä, ahk­er­ampia, kuri­nalaisem­pia, lainku­u­li­aisem­pia, jne jne jne. 

    Mut­ta mitä sit­ten? Nämä ilmiöt ovat luon­teeltaan tilas­tol­lisia. Richard Feyn­man oli yksi 1900-luvun jälkipuoliskon suurim­mista tiedemiehistä, ja hänen älykkyysosamäärän­sä oli vain reilu puoli­toista keski­ha­jon­taa yli keskiar­von. Tämä tarkoit­taa, että use­ampi kuin neljä ihmistä sadas­ta on älykkäämpiä kuin Feyn­man. Min­ul­la on käytössäni tietoa, jon­ka mukaan ainakin neljä tänne kom­men­toin­ut­ta kir­joit­ta­jaa on melkein var­masti Feyn­ma­nia älykkäämpiä. Eli vaik­ka älykkyys on toki merkit­tävä tilas­tolli­nen ilmiö, sen kyky ennus­taa yksilöi­den ero­ja on ver­rat­en rajallinen. 

    Hamilon esimerkkiä kori­pal­losta myötäillen, vaik­ka kori­pallo­val­men­ta­ja var­maan kat­soo mielu­um­min pitu­ut­ta kuin tilavu­ut­ta, niin pitu­us on melko vähäpätöi­nen asia, kun­han sitä on riit­tävästi, ja vaikkei sitä paljon olisikaan, sitä voi kom­pen­soi­da muil­la tavoil­la. Yksi NBA:n kovim­mista tähdis­tä (ura kesti 1984–2003), John Stock­ton on 185cm mit­tainen. NBA-pelaa­jat tietysti ovat keskimääräistä pidem­piä, myös Stock­ton on, tietenkin. 

    Yksit­täistapausten todis­tusvoima (Feyn­man, Stock­ton) on vähäi­nen tai mitätön, tietenkin. Tarkoituk­se­nani ei ole kuitenkaan sanoa, että älykkyy­del­lä (tai pitu­udel­la kori­pal­los­sa) ei ole merk­i­tys­tä, tietenkin sil­lä on, vaan että tietenkään se ei ole ain­oa asia, jol­la on merk­i­tys­tä. Ja kos­ka se on (geneet­tis­es­ti) voimakkaasti periy­tyvää, on melko toden­näköis­es­ti hyvin rajoite­tusti keino­ja, joil­la sen vai­htelu­un pop­u­laa­tios­sa voidaan vaikut­taa, jos rav­it­se­mus jne ovat kun­nos­sa. (Aivan kuten pitu­us!) Joten en näe kauheasti point­tia siinä, että keskustelu luokkaeroista uudelleen ja uudelleen typ­is­tetään keskusteluk­si älykkyydestä.

  108. Tiedemies: Hie­man vas­takar­vaan voisin kysyäkin, onko tämä oikeas­t­aan väärin? Taval­laan se on, kos­ka yhtä kansan­ryh­mää palvel­laan yhteis­es­tä pus­sista isol­la sum­mal­la, mut­ta entä jos se on tehokasta?

    Meinaatko “tehokas­ta” kaksikielisyyslainsäädäntö(virkamiesruotsi, pakko­ruot­si ym.) annet­tuna vai oikeesti tehokas­ta hyvinvointimielessä? 

    Jos ruotsinkielelle luo­daan keinotekos­es­ti ylimääräistä kysyn­tää lain­säädän­nöl­lä, niin on melko luon­te­vaa et sen osaamisen tukemiseen käytet­ty­jen resurssien opti­m­imäärä kas­vaa. Sen sijaan olis yllät­tävää, jos yhen korkean sosi­aalisen statuk­sen jo valmi­iks omaa­van kansan­ryh­män spon­saami­nen isoil­la sum­mil­la yhteis­es­tä pus­sista sat­tuis ole­maan aidosti tehokas­ta. Mah­dol­lista toki, mut kylmiltään ei kovin todennäköstä.

  109. Lisään vielä edel­liseen, jot­ta sitä ei ymmär­ret­täisi väärin, että on silti jok­seenkin hölmöä perustel­la älykkyy­den “vähäistä” merk­i­tys­tä sil­lä, että moni muukin asia vaikuttaa. 

    Älykkyys on yksit­täi­sistä mittareista paras. Ja siis kyl­lä, ihan kaik­ista yksitt­täi­sistä mittareista, jos yritetään ennakoi­da jotain tule­vaa pär­jäämistä. Esimerkik­si työelämässä, tehtäväspe­si­fiset yleiset taidot työhönot­to­hetkel­lä eivät ole yhtä hyvä ennuste työssä pär­jäämiselle ja tuot­tavu­udelle kuin älykkyys. Tämän tosi­asian merk­i­tys on vähäisem­pi kuin miltä se näyt­tää, mut­ta sen kiistämi­nen on hölmöä. On jok­seenkin humoris­tista, että ilmiökat­e­go­ria (älykkyys­testit), joka yhteiskun­tati­eteessä on suun­nilleen kiis­tat­tomin ja objek­ti­ivisin ennuste yhteiskun­nas­sa pär­jäämis­es­tä, on muka “kiis­tanalainen” tai jopa jonkin­laise­na höpöjut­tuna pidettävä. 

    Tois­tan vielä ker­ran: Yhteiskun­tati­eteis­sä ei ole — ja huo­matkaa, lasken tähän esimerkik­si kansan­talousti­eteen — yhtään ain­ut­ta teo­ri­aa, joka kykenisi sel­l­aiseen ennus­tusvoimaan kuin yksinker­taiset älykkyys­testit. Yksikään muu oper­a­tional­isoitu­va malli ei tule siis lähellekään. 

    Tätä taus­taa vas­ten yhteiskun­tati­eteil­i­jöi­den vim­mainen hyökkäys älykkyy­destä puhu­mista vas­taan on kyl­lä koomi­nen. Se nau­rat­taisi, jos ei tähän laitet­taisi niin paljon rahaa. Tilanne on jotenkin ver­rat­tavis­sa siihen, että kemi­aa tutkivien olisi edelleen mah­do­ton­ta saa­da rahaa tutkimuk­si­in­sa, jos he esit­täi­sivät palamisen johtu­van hapen ja pala­van aineen reak­tioista, sen­si­jaan että tutk­i­si­vat flogistonia.

    1. Älykkyys­testien hyvä ennus­tuskyky johtuu siitä, ettei se mit­taa mitään yksit­täistä lah­jakku­u­den lajia vaan on erään­lainen lin­eaarikom­bi­naa­tio (pain­otet­tu sum­ma) eri­lai­sista hyödyl­lisik­si kat­so­tu­ista omi­naisuuk­sista. Sik­si se ennus­taa parem­min kuin yksikään sen kom­po­nen­teista. Jos saa korkean ÄO:n, täy­tyy olla hyvä jos­sakin eikä voi olla kovin huono mis­sään. Silti kak­si 120 pis­tet­tä saanut­ta voi olla taipumuk­sil­taan aivan erilaisia.

      Jos tiedämme, että joku saa kym­menot­telus­sa 6000 pis­tet­tä, osoit­taa hänen ole­van fyy­sis­es­ti hyvässä kun­nos­sa, mut­ta ei ker­ro siitä, hyp­pääkö hän seivästä neljä vai viisi metriä tai onko hän vahvuuten­sa voimas­sa vai nopeudessa.

  110. Tiedemies:

    Hamilon esimerkkiä kori­pal­losta myötäillen, vaik­ka kori­pallo­val­men­ta­ja var­maan kat­soo mielu­um­min pitu­ut­ta kuin tilavu­ut­ta, niin pitu­us on melko vähäpätöi­nen asia, kun­han sitä on riit­tävästi, ja vaikkei sitä paljon olisikaan, sitä voi kom­pen­soi­da muil­la tavoilla

    Koris on ehkä vähän huono esimerk­ki sun argu­mentin puoles­ta, kun ottaa huomioon et keskip­itu­u­den ylit­tämi­nen on käytän­nössä ehdo­ton vähim­mäisedel­ly­tys koko NBA:han mah­tu­miseks ja lisäks riit­täväl­lä pitu­udel­la pelaa­maan pääsee läh­es liikuntakyvytönkin.

    Vas­taavasti jos keskimääräi­nen älykkyys olis ehdo­ton vähim­mäisedel­ly­tys sille, ettei syr­jäy­dy yhteiskun­nas­ta, niin tuskin voitais sanoa et älykkyys on merk­i­tyk­seltään vähäpätöi­nen asia.

  111. Tiedemiehelle — mihin perus­tuu uskosi, että älykkyys­testit ennus­ta­vat men­estys­tä työelämässä jotenkin eri­tyisen hyvin? Esimerkik­si Ter­manin kuu­luisas­sa pitkit­täis­tutkimuk­ses­sa älykkyy­den ennustear­vo tieteessä ja yhteiskun­nas­sa men­estymiseen oli yllät­tävän vaa­ti­ma­ton. Läh­es yhtä hyvi­in ennusteisi­in olisi päässyt käyt­tämäl­lä van­hempi­en var­al­lisu­ut­ta tai van­hempi­en koulu­tus­ta­soa. Yksinker­tainen vaah­tokarkkikoe (jak­saako odot­taa 15 min­u­ut­tia, että saa luvan kanssa mon­ta karkkia) ennus­taa lapsen tule­vaa men­estys­tä älykkyys­teste­jä parem­min. Aikuis­ten työn­hanki­joiden kohdal­la älykkyys­testien ennusar­vo kieltämät­tä on ihan kohtu­ulli­nen. Eri­no­mainen se ei ole. 

    Älykkyy­den merk­i­tys­tä voisi ver­ra­ta pitu­u­den merk­i­tyk­seen kori­pal­los­sa. Sil­lä on merk­i­tys­tä ja sitä on help­po mita­ta täs­mäl­lis­es­ti, mut­ta suurin osa kori­pal­loil­i­joista on riit­tävän pitk­iä pär­jätäk­seen. Todel­lisen taso­erot syn­tyvät muista seikoista.

    1. Vesa,
      Voitko ker­toa tuos­ta tutkimuk­ses­ta enemmän?
      Jos men­estys­tä yritet­ti­in ennus­taa yhtä aikaa sekä van­hempi­en taus­taa että lapsen älykkyyt­tä, lisäsikö älykkyys ennustet­ta. Toisin sanoen, ennustiko se, jos van­hempi­en tau­s­tat vakioiti­in? Vai tuhosiko van­hempi­en taus­ta älykkyy­den ennustevoiman?

  112. Point­ti­ni oli, että ruotsinkielis­ten mas­si­ivis­es­ta sub­ven­toimis­es­ta yhteiskun­nan yläk­er­roksi­in pääsyssä voi olla hyö­tyä, joka ei näy. En väitä, että asia on näin, mut­ta väitän, että se voi olla näin. 

    Nimit­täin, tiedämme, että suomen­ruot­salais­ten sosioekonomi­nen ase­ma ja siihen liit­tyvät kaiken­laiset muut posi­ti­iviset indikaat­torit ovat keskimäärin korkeam­mat kuin suo­ma­laisille keskimäärin. Suomen­ruot­salaisu­us siis pakkaa infor­maa­tio­ta hyvin tiivi­iseen paket­ti­in, yksi bit­ti tyrkkää jakau­maa hur­jasti oikealle. 

    Infor­maa­tion han­kkimi­nen isos­ta porukas­ta on todel­la kallista. Suomen­ruot­salaisu­u­den selvit­tämi­nen sen­si­jaan on kohtu­ullisen hal­paa. Tosin, nois­sa kouluis­sa on kieliko­keet, mikä hie­man vesit­tää tätä argu­ment­tia. Mut­ta siis, jos kie­limuuril­la saadaan aikaan valikoitu­vu­us, joka on tarkoituk­sen­mukainen, niin se voi olla tehokas hyvinvointimielessä.

    OK, meil­lä tulee hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta siitä, että koulu­tamme mar­gin­aalil­la vähälah­jaisem­man suomen­ruot­salaisen kuin ump­isuo­ma­laisen. Mut­ta, tässä pitää ottaa huomioon, että suomen­ruot­salais­ten keskimääräi­nen men­estys on silti ilmeis­es­ti parem­paa; nyt en voi antaa luku­ja, joten en tiedä onko näin, asi­a­han on ihan empi­iris­es­ti selvitet­tävis­sä. Suomenkielis­ten joukos­sa edes (odotusar­voltaan) yhtä hyvän ennus­teen omaa­van yksilön seu­lomi­nen voi nimit­täin mar­gin­aalil­la kalli­im­paa kuin hyv­in­voin­ti­tap­pio (eli tässä vai­h­toe­htoiskus­tan­nus) siitä, että koulute­taan hive­nen heikko­lah­jaisem­pi suomenruotsalainen.

    Nyt korostan vielä lop­pu­un, etten mis­sään nimessä väitä, että tämä on oikein, tai että näin pitäisi toimia. Mut­ta hyv­in­voin­tiar­gu­ment­ti voi olla kuin ollakin itseasi­as­sa tämän suomen­ruot­salais­ten bumipu­tra-käytän­nön puolella.

  113. Alku­un pääsee ihan wikipediallakin:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Stanford_marshmallow_experiment

    Lyhyesti: Noin 4 vuo­ti­aat lapset odot­ta­vat 15 min­u­ut­tia, ja saa­vat palkkiok­si kolme vaah­tokarkkia. JOs eivät jak­sa odot­taa, saa­vat vain yhden. Heille tehdään myös älykkyys­testit. Heitä seu­rataan vuosikym­meniä. Ne jot­ka jak­soi­vat odot­taa 15 min­u­ut­tia, men­estyvät parem­min koulus­sa ja työelämässä. Jopa avio­ero­pros­ent­ti on alhaisem­pi kuin malt­ta­mat­tomil­la lap­sil­la. Älykkyys­testikin ennus­taa näitä asioi­ta (myös hyvää avi­o­li­it­toa), mut­ta ei yhtä hyvin. Vaah­tokarkkikoet­ta on tois­tet­tu ja saatu saman­ta­paisia tulok­sia, se on vaki­in­nut­tanut ase­mansa psykolo­gian klas­sikkokoiden joukossa. 

    Seli­tyk­siä: Toisaal­ta voi olla kyse aivo­jen otsa­lohkon toim­intakyvys­tä (pohjim­mil­taan geeneistä ja niiden vaiku­tuk­ses­ta itse­hillintään ‑kyvys­tä tehdä läksyt ensin ja men­nä kaverei­den kanssa piz­za­lle vas­ta sit­ten). Toisaal­ta lap­sil­la oli myös opit­tu­ja ero­ja tavas­sa saa­da aikansa kulumaan. 

    Omako­htaista: Nuorem­pana opet­ta­jana luulin usein opiske­li­joiden taso­ero­ja älykkyy­seroik­si. Muu­ta­ma nolo ere­hdys teki varovaisek­si tässä suh­teessa. Kyl­lä lah­jakku­usero­ja oikeasti on, mut­ta todel­la usein on kyse huo­maa­mat­ta ker­tyneen har­joit­telun määrästä tai jostakin ihmesol­mus­ta, joka estää ymmärrystä.

  114. “Geen­it kuu­lu­vat yhteiskun­tatieisi­in, ja tosi­a­sia on vain hyväksyt­tävä. Hyväksymät­tä jät­tämi­nen johtaa vain kur­ju­u­teen ja kärsimykseen”

    Kansal­lis­sosial­isti­nen rotuop­pi on siis se suurin viisaus ?

  115. Anteek­si Osmo, taisitkin kysyä Lewis Ter­manin kokeesta. Hän aloit­ti vuon­na 1921 laa­jan pitkit­täis­tutkimuk­sen. 250 000 las­ta ja nuor­ta tes­tat­ti­in ja kol­men eri tes­tausker­ran jäl­keen heistä valikoiti­in 1 470 älykkäin­tä, joiden ÄO oli välil­lä 140–200. Valit­tu­jen elämää seu­rat­ti­in vuosien ajan ja Ter­man uskoi heistä kehit­tyvän USA:n älyl­lisen eli­itin. 20 % huip­puä­lykkäistä todel­la men­estyi lois­tavasti ja 60 % varsin hyvin. Joukos­sa oli paljon kelpo lääkäre­itä, asiana­ja­jia, kir­jankus­tan­ta­jia jne. Lois­tavasti men­estynei­denkään joukos­sa ei silti ollut yhtään Nobel –palkit­tua – sel­l­ainen kyl­läkin löy­tyi alus­sa tes­tat­tu­jen 250 000 joukos­ta, hänet oli kar­sit­tu jatko­tutkimuk­sista, kos­ka hän ei ollut riit­tävän älykäs (yli 140). 20 % Ter­manin huip­puä­lykkäistä men­estyi älyyn­sä näh­den huonos­ti: he oli­vat työt­tömiä tai tekivät pieni­palkkaisia tilapäistöitä. Sosi­olo­gi Pitir­im Sorokin väit­tää, että tutkimuk­seen valit­tu­jen henkilöi­den ammatil­lisen men­estyk­sen olisi voin­ut ennus­taa läh­es yhtä hyvin hei­dän kotin­sa koulu­tus­taus­tan avul­la. (Valitet­tavasti en ole lukenut Sorokin tutkimus­ta itse, vaan vain tuon päätelmän). Ter­man itsekin myön­si pet­tyneen­sä tuloksiin.

  116. Tiedemies, jonkun tietyn henkilön palkkaamisel­la töi­hin, ei var­maankaan ole paljoa merk­i­tys­tä sil­lä, että mis­sä määrin älykkyys on perin­nöl­listä, mut­ta aika mon­es­sa muus­sa asi­as­sa kyse on varsin kiin­nos­tavas­ta ja hyödyl­lis­es­tä tiedos­ta. Oli kyse sit­ten las­ten han­kkimis­es­ta jonkun tietyn henkilön kanssa, kuin myös vaikka­pa yhteiskun­nan kehit­tämis­es­tä yleisel­lä tasolla.

    Esimerkik­si mitä enem­män älykkyy­den ja muiden henkisten omi­naisuuk­sien ole­muk­ses­ta, perin­nöl­lisyy­destä ja eri­lais­ten ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tuk­sista opi­taan ymmärtämään, sitä ratio­naalisem­min voidaan toimia. Esimerkik­si osa ympäristötek­i­jöistä lie­nee muokat­tavis­sa varsin edullisil­la kus­tan­nuk­sil­la sel­l­aisik­si, että kansan älykkyys lisään­tyy. Esimerkkinä eräästä jo nykyään tun­netus­ta ympäristötek­i­jästä, jol­la voidaan vaikut­taa älykkyy­teen, olkoon vaik­ka jodin lisäämi­nen ruokaan. Lisäk­si tietämyk­sen lisään­tymi­nen aut­taa pri­or­isoimaan niukko­jen raho­jen käyt­töä — ja ole­maan haaskaa­mat­ta rahaa pelkki­in toivea­jatuk­si­in perus­tu­vi­in asioi­hin, joista ei ole hyötyä.

    Minus­ta aivo­jen toim­intaan liit­tyvistä seikoista tiede­tään ylipäätään harmil­lisen vähän, vaik­ka kyseessä on eri­tyisen kiin­nos­ta­va ja tärkeä aihe. Yhteiskun­ta, ihmisen ero muista eläimistä, kult­tuurievoluu­tio — ja oikeas­t­aan kaik­ki inhimilli­nen toim­inta poh­jau­tuu ensisi­jais­es­ti juuri aivoihin. Myös esimerkik­si mie­len­ter­veysongelmista aiheutuu paljon inhimil­lisiä kär­simyk­siä ja suuria kus­tan­nuk­sia yhteiskun­nalle, mut­ta näi­den ongelmien hoito ja ymmär­rys sairauk­sien syn­tymekanis­meista on vielä varsin alkeel­lisel­la tasolla.

  117. Vesa,
    Vaah­tokarkkikoe voi olla toki hyvä ennus­ta­ja, kos­ka se mit­taa pait­si älykkyyt­tä, myös impulssikon­trol­lia. Sik­si se siivoaa var­maan ÄO-pis­temäärästä jotain sel­l­aista kohi­naa pois, jol­la on vähem­män merk­i­tys­tä yhteiskun­nas­sa. Vaah­tokarkkikoe on g‑ladattu, väit­täisin, että suun­nilleen samas­sa määrin kuin joku reaktioaikatesti. 

    Point­ti­nani on, että teo­ria “Älykkäät pär­jäävät parem­min” on parem­pi teo­ria yhteiskun­nal­lises­sa kon­tek­stis­sa kuin osa­puilleen yhtään mikään teo­ria, joka yrit­tää ennus­taa jotain, ja sen voi para­metrisoi­da taval­la, joka tekee ennustear­vos­ta huiman suuren ver­rat­tuna mihinkään muuhun vas­taavaan teo­ri­aan. OK, vaah­tokarkkikoe voi olla vielä parem­pi, mut­ta sen ongel­mana on että siitä saa vähem­män infor­maa­tio­ta kuin ÄO-testistä. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Bell_Curve

  118. Älykkyys­testien eri osiot mit­taa­vat hie­man eri asioi­ta, mut­ta toisin kuin on lai­ta muiden lah­jakkuuk­sien suh­teen, älykkyys­testin osiot kor­reloi­vat keskenään. Taustal­la on yleisä­lykkyys g, mille ei ole oikein vastinet­ta kym­menot­telus­sa. Omi­naisuuk­sista joista on hyö­tyä kuu­lan­työn­nössä on selkeää hait­taa korkeushypyssä. Jos on tek­i­jä yleisurheilullisu­us, se ennus­taa men­estymistä aika huonos­ti joka lajissa.

    Jos min­ul­la olisi koko koul­u­lu­ok­ka tar­jol­la ja saisin vali­ta yhden muut­tu­jan kahdes­ta val­i­tak­seni viisikon, joko pitu­u­den tai tilavu­u­den, val­it­sisin pitu­u­den. Jos taas etukä­teen tiedän että kuu­lu­vat pisim­pään viiden­nek­seen, tilanne on toinen.

    Aivan toinen jut­tu on se, että kun älykkyy­den hyödyt on käytet­ty, lisä-älykkyy­den rajahyödyt ovat laske­via. (talousti­eteil­i­jälle tuskin uuti­nen). Satasen yliop­pi­laista ei saa hyviä lääkäre­itä, mut­ta ter­veyskeskuk­ses­sa 130 ja 125 lääkäreil­lä tuskin on suur­ta eroa, ja esimerkik­si erot sosi­aal­i­sis­sa taidois­sa ovat selitysvoimaisempia.

    Muis­taak­seni Bri­tan­ni­as­ta on tutkimuk­sia, joiden mukaan hyvin koulutet­tu­jen per­hei­den las­ten kohdal­la las­ten ÄO ennus­taa men­estys­tä parem­min kuin huonos­ti koulutet­tu­jen las­ten kohdal­la. Mer­i­tokra­tia pudot­taa kuten pitääkin mut­tei aina nos­ta niitä viimeisiä käyt­tämät­tömiä lahjakkuuspotentiaaleja.

  119. Älykkyys, sen periy­tyvyys ja vaiku­tus yhteiskun­nas­sa men­estymiseen on tosi­aan käyt­täy­tymisti­eteen ehkä tuke­vim­min vahvis­tet­tu, luke­mat­tomis­sa tutkimuk­sis­sa tois­tu­va löydös.

    Krim­i­nolo­gias­ta löy­tyy yksi vas­taa­va super­selit­täjä. Vanki­las­sa on paljon ihmisiä, joil­la on huo­mat­ta­van alhainen lepopulssi.

  120. Vesa Laine:
    Anteek­si Osmo, taisitkin kysyä Lewis Ter­manin kokeesta. Hän aloit­ti vuon­na 1921 laa­jan pitkit­täis­tutkimuk­sen. 250 000 las­ta ja nuor­ta tes­tat­ti­in ja kol­men eri tes­tausker­ran jäl­keen heistä valikoiti­in 1 470 älykkäin­tä, joiden ÄO oli välil­lä 140–200. Valit­tu­jen elämää seu­rat­ti­in vuosien ajan ja Ter­man uskoi heistä kehit­tyvän USA:n älyl­lisen eli­itin. 20 % huip­puä­lykkäistä todel­la men­estyi lois­tavasti ja 60 % varsin hyvin. Joukos­sa oli paljon kelpo lääkäre­itä, asiana­ja­jia, kir­jankus­tan­ta­jia jne. Lois­tavasti men­estynei­denkään joukos­sa ei silti ollut yhtään Nobel –palkit­tua – sel­l­ainen kyl­läkin löy­tyi alus­sa tes­tat­tu­jen 250 000 joukosta.

    Sosi­olo­gi Pitir­im Sorokin väit­tää, että tutkimuk­seen valit­tu­jen henkilöi­den ammatil­lisen men­estyk­sen olisi voin­ut ennus­taa läh­es yhtä hyvin hei­dän kotin­sa koulu­tus­taus­tan avul­la. (Valitet­tavasti en ole lukenut Sorokin tutkimus­ta itse, vaan vain tuon päätelmän). Ter­man itsekin myön­si pet­tyneen­sä tuloksiin. 

    Oliko se nobelisti tiede- vai muu nobel? Mikä on toden­näköisyys että tuol­laiseen pie­neen joukkoon osuu nobel? En jak­sa laskea mut­ta näp­pitun­tu­mal­la niin pieni että vaik­ka seu­la kykenisi satak­er­tais­ta­maan sen, ollaan silti reip­paasti alle 0.5.

    Tulok­sethan siis vas­ta­si­vat ennustet­ta varsin hyvin. Suurin osa älykkäistä toi­mi ammateis­sa jois­sa korkea älykkyys on con­di­tio sine qua non.

    Van­hempi­en sosioekonomi­nen ase­ma sisältää paljon infor­maa­tio­ta sekaisin. Äidin koulu­tus­ta­so tiivistää sitä kaikkein eniten. Seli­tyso­suuk­sien laskem­i­nen edel­lyt­tääkin jo vähän laskemista.

    Amerikan 1900-luvun alkupuolen yhteiskun­nas­sa meni var­masti lah­jakkuuk­sia hukkaan. Lah­jakku­ut­ta on help­po huka­ta, mut­ta toisin päin hom­ma ei toi­mi: ilman tiet­tyä älykkyy­den minim­i­ta­soa on ihan turha alkaa koulut­ta­maan ihmis­es­tä fyysikkoa tai kos­molo­gia. Ja se minim­i­ta­so voi olla joil­lakin aloil­la aika korkea.

    Men­estyä voi tyh­mem­pikin, onhan aina viihde, urheilu yms.

  121. Tiedemies
    Pitu­us epäilemät­tä selit­tää tilas­tom­a­lleis­sa komeasti men­estys­tä kori­pal­los­sa, kos­ka lyhyet ihmiset eivät juuri pelaa. Se ei tarkoi­ta sitä, että ammat­tipelaa­jien pie­nil­lä pitu­useroil­la olisi san­ot­tavaa merk­i­tys­tä, tai että ne oli­si­vat eri­tyisen hyvä val­in­ta­pe­ruste kori­pal­loil­i­jaa valittaessa. 

    Sama asia älykkyy­den suh­teen — huo­mat­ta­van pieni “testiä­lykkyys” estää men­estyk­sen älyl­lis­es­ti vaa­tivis­sa hom­mis­sa (yllä­tys, yllä­tys), mut­ta löy­dätkö jonkin kelpo tutkimuk­sen, jos­sa ÄO ennus­taa merkit­tävästi men­estys­tä niiden kesken, joiden ÄO on jo yli 120? Tai edes siinä varsin suures­sa porukas­sa, jos­sa ÄO on yli 110?

  122. Marko, vankilo­i­hin joutuneil­la on ADHD:n yleisyys noin kahdek­sanker­tainen ver­rat­tuna muuhun väestöön. Onko alhainen lep­opulssi vielä vahvem­min “selit­tävä” tekijä?

    Muis­taak­seni myös avio­erop­er­heessä kas­vamiseen tun­tui liit­tyvän suun­nilleen samaa suu­ru­us­lu­okkaa ole­va kohon­nut ris­ki eri­laisi­in ongelmi­in, kuten lain kanssa ongelmi­in ajau­tu­misi­in kanssa jne.

  123. Vesa Laine:

    Sama asia älykkyy­den suh­teen – huo­mat­ta­van pieni “testiä­lykkyys” estää men­estyk­sen älyl­lis­es­ti vaa­tivis­sa hom­mis­sa (yllä­tys, yllä­tys), mut­ta löy­dätkö jonkin kelpo tutkimuk­sen, jos­sa ÄO ennus­taa merkit­tävästi men­estys­tä niiden kesken, joiden ÄO on jo yli 120? Tai edes siinä varsin suures­sa porukas­sa, jos­sa ÄO on yli 110? 

    Riip­puu hyvin paljon tehtävästä, mil­lä älykkyy­den tasol­la lisäpiste älykkyyt­tä alkaa olla tehtävässä men­estymisen kannal­ta vähämerkityksellinen.

    Yhteiskun­nal­lis­es­ti rel­e­vant­tia on se, että sel­l­aises­sa tehtävässä jota melko älykäs ei oikein kykenisi hoita­maankaan, huip­puä­lykäs voi olla aivan tolkut­toman tuot­ta­va. Sik­si älykkäät ovat yliedustet­tu­ja hyvä­tu­lois­t­en joukossa. 

    Yksinker­tais­tet­tu esimerk­ki: viisi sairaan­hoita­jaa ei saa ihmeitä aikaisek­si. Fik­suinkaan niistä ei ole siinä tehtävässä juuri mui­ta parem­pi. Näistä viidestä taas neljä aiheut­taisi lääkärinä enem­män vahinkoa kuin mitään hyödyl­listä. Koulut­ta­mal­la se fik­suin lääkärik­si viisikko tuot­taa kokon­aisuute­na eniten.

  124. Vesa Laine:
    Tiedemies
    Pitu­us epäilemät­tä selit­tää tilas­tom­a­lleis­sa komeasti men­estys­tä kori­pal­los­sa, kos­ka lyhyet ihmiset eivät juuri pelaa. Se ei tarkoi­ta sitä, että ammat­tipelaa­jien pie­nil­lä pitu­useroil­la olisi san­ot­tavaa merk­i­tys­tä, tai että ne oli­si­vat eri­tyisen hyvä val­in­ta­pe­ruste kori­pal­loil­i­jaa valittaessa. 

    Päin­vas­toin: tilas­tol­lis­es­ti tuol­la aineis­tol­la kävisi niin, että pitu­u­den merk­i­tys katoaisi näkyvistä, vaik­ka se tietenkin on tosi­asial­lis­es­ti ole­mas­sa. Ei kyse ole siitä että pitkät halu­aisi­vat enem­män kori­pal­loil­i­joik­si kuin lyhyet vaan siitä että pitu­us on kori­pal­loilus­sa hyödylli­nen omi­naisu­us (en ole var­ma mil­laisia roolipelaamisen mah­dol­lisuuk­sia on lyhy­il­lä mut­ta leik­itään ettei ole).

  125. Liian van­ha:
    “Geen­it kuu­lu­vat yhteiskun­tatieisi­in, ja tosi­a­sia on vain hyväksyt­tävä. Hyväksymät­tä jät­tämi­nen johtaa vain kur­ju­u­teen ja kärsimykseen”

    Kansal­lis­sosial­isti­nen rotuop­pi on siis se suurin viisaus ?

    Nat­sien rotuop­pi­in tuskin mah­tu­isi­vat havain­not, joiden mukaan itäaasialaiset ja ashke­nazi-juu­ta­laiset ovat arjalaisia älykkäämpiä.

  126. Krim­i­nolo­gias­ta löy­tyy yksi vas­taa­va super­selit­täjä. Vanki­las­sa on paljon ihmisiä, joil­la on huo­mat­ta­van alhainen lepopulssi. 

    Kamalaa. Lenkkipo­lut ja mara­tonkisat ovat siis täyn­nä poten­ti­aal­isia rikol­lisia. Pitää kai lopet­taa lenkkeily ja opet­taa lapsetkin tv:n orjiksi 🙂

  127. Vesa, juuri noin. Älykkyy­den kanssa on aivan samoin. Emme voi yksilöistä sanoa paljon, jos äo-ero on 5 pis­tet­tä (1/3 sig­maa), mut­ta voimme sanoa jotain jos se on 15, ja paljonkin jos se on 30.

  128. Pitu­us epäilemät­tä selit­tää tilas­tom­a­lleis­sa komeasti men­estys­tä kori­pal­los­sa, kos­ka lyhyet ihmiset eivät juuri pelaa. 

    Kyl­lä lyhyetkin pelaa­vat junior­eina kori­pal­loa, mut­ta kar­si­u­tu­vat jos­sakin vai­heessa pois, kun eivät pär­jää pitkille. 

    Lyhyt kori­pal­loil­i­ja on harv­inaisu­us viimeistään jos­sakin sm-sar­jata­sol­la ja todel­li­nen ääripoikkeus NBA:ssa. Wikipedi­an mukaan NBA-pelaa­jien keskip­itu­us on 201 cm. 

    Parhaiden huip­pu­jen joukos­sa ei ole yhtään lyhyt­tä koripalloilijaa.
    Michael Jor­dan 198 cm
    Mag­ic John­son 206 cm
    Shaquille O’Neal 216 cm
    Kobe Bryant 198 cm
    Charles Barkley 198 cm jne.

  129. Lisään edel­liseen, että vaiku­tus moninker­tais­tuu, kun puhutaan joukoista. Jos meil­lä on 30 oppi­laan luokkia kak­si, ja näi­den äo-ero on 5 pis­tet­tä, niin voidaan koulumen­estyk­ses­tä jo vähän lyödä vetoa. Jos ero on 15 pis­tet­tä, niin voin lait­taa ton­nin peli­in, kun ker­toimista päästään johonkin sopi­vaan sopimuk­seen. (ei tarvitse olla 1:1:een).

  130. Tiedemies:

    Nimit­täin, tiedämme, että suomen­ruot­salais­ten sosioekonomi­nen ase­ma ja siihen liit­tyvät kaiken­laiset muut posi­ti­iviset indikaat­torit ovat keskimäärin korkeam­mat kuin suo­ma­laisille keskimäärin

    Niin ja toi voi johtua vaik­ka siitä et niiden tietä tasote­taan kiin­tiöil­lä ja muul­la sub­ven­ti­ol­la. Tai siitä, et niil on parem­pi kult­tuuri ku suomen­su­o­ma­laisil­la. Tai siitä et ne on parem­pii ihmisii. Mut oli syy mikä tahansa, niin ei kai tos­ta nyt vielä seu­raa se, että mar­gin­aalisen lan­tin panos­t­a­mi­nen suomen­ruot­salaiseen kas­vat­tais kokon­aishyv­in­voin­tia enem­män ku saman lan­tin lait­ta­mi­nen suomensuomalaiseen?

    Mut­ta, tässä pitää ottaa huomioon, että suomen­ruot­salais­ten keskimääräi­nen men­estys on silti ilmeis­es­ti parem­paa; nyt en voi antaa luku­ja, joten en tiedä onko näin

    Olete­taan et keskimäärä­nen men­estys on parem­paa. Mut onko kokon­aishyv­in­voin­nin lisäys per yhteiskun­nan sijot­ta­ma euro parem­pi ku suomensuomalaisella? 

    Suomenkielis­ten joukos­sa edes (odotusar­voltaan) yhtä hyvän ennus­teen omaa­van yksilön seu­lomi­nen voi nimit­täin mar­gin­aalil­la kalli­im­paa kuin hyv­in­voin­ti­tap­pio (eli tässä vai­h­toe­htoiskus­tan­nus) siitä, että koulute­taan hive­nen heikko­lah­jaisem­pi suomenruotsalainen

    Mun mielestä tossa jää edelleen auki, et miks suomen­ruot­salais­ten hyvä ennuste elämässä pär­jäämisessä johtais siihen, et niihin kan­nat­tais panos­taa ylimääräsiä euro­ja per yliopis­to-opiske­li­ja suh­teessa suomen­su­o­ma­laisi­in opiskelijoihin. 

    Sat­un­nainen vasta-argumentti:

    Meil on paljon syitä olet­taa, et suomen­ruot­salaisil­la on sel­l­a­nen kult­tuuri, joka jeesaa niitä han­kki­maan suht hyvät taidot elämässä pär­jäämiseen. Tästä mun mielestä seu­raa se, että siihen kult­tuuri­in syn­tynyt ete­nee elämässä vält­tävil­lä lahjoil­la pidem­mälle ku huonom­paan kult­tuuri­in syn­tynyt. Ts. voi olla, et kor­keessa ase­mas­sa ole­va suomen­ruot­salainen on keskimäärin tyh­mem­pi ku samas­sa ase­mas­sa ole­va suomen­su­o­ma­lainen. Jos olete­taan, et kor­keessa ase­mas­sa älykäs saa enem­män hyvää aikaan ku tyh­mä, niin näk­isin ton kult­tuurieron perus­teena panos­taa enem­män suomen­su­o­ma­laisi­in ku suomenruotsalaisiin.

  131. Minus­takaan keskustelu geneet­tis­es­tä periy­tymis­es­tä ei ole niin kiin­nos­tavaa kuin keskustelu sosi­aalis­es­ta asen­tei­den periy­tymis­es­tä nykypäivän Suomessa. 

    Kat­soin juuri pari päivää sit­ten Teemal­ta doku­ment­tia Bal­ti­moren Dou­glass Schoolista, joka on siis leimallis­es­ti syr­jäy­tyneen mus­tan väestön koulu rap­pi­oituneel­la alueel­la. Jos joku tun­tee tv-sar­jan The Wire, niin voitte kuvitel­la, että koulu on täyn­nä sar­jan huumedi­iler­i­hah­mo­ja. Koulun arki oli doku­men­tis­sa yhtä tuskaa, välil­lä oppi­lai­ta ei näkynyt viikkoi­hin ja vain yksi sadoista oppi­laista oli edel­lisenä vuon­na päässyt läpi matem­ati­ikan kansal­lis­es­ta kokeesta.

    Tärkein voima kaiken onnis­tu­miselle on moti­vaa­tio, ja sitä näiltä nuo­ril­ta hei­dän koulunkäyn­nis­sään puut­tui. Jos ympäristö antaa päivit­täin viestiä, että ain­oi­ta reit­te­jä parem­paan elämään ovat huumedi­ilerin, räp­pis­taran tai kori­pal­loil­i­jan urat, niin ain­oat asi­at, joi­hin nuoret keskit­tyvät ovat jengisuh­teet, mus­san­tun­nit ja koristreen­it. Tältä se tosi­aan näyt­tikin. Har­val­la oli van­hempia ylipäätään kotona, ain­oat tuk­i­joukot saat­toi­vat olla mui­ta jengiläisiä.

    Sama ske­naario lievem­pänä lin­tuko­to-Suomes­sa on lähiöi­den yläasteil­la ja amik­sis­sa, jois­sa huonom­pio­saiset per­heet ovat lopet­ta­neet las­ten koulu­työn tukemisen ja viestit­tävät kaikin tavoin nuorelle, että elämässä ei men­esty työtä tekemäl­lä tai koulut­tau­tu­mal­la. Suomes­sa käytetään kauheasti ener­giaa sen valit­tamiseen, että “työl­lä ei rikas­tu”, “verot­ta­ja vie kaiken kum­minkin” ja “koulu­tus ei kan­na­ta”. Lisäk­si nykyään poli­it­ti­nen pop­ulis­mikin nojaa vähän rep­panoiden seiska­julkkisten ja sahurei­den laukomisi­in. Ain­oat, joi­ta nuoret katso­vat ylöspäin ovat mus­abis­nek­sessä täh­den­len­toina rikas­tuneet laula­jat, näyt­telijät ja juon­ta­jat. Sik­si jonoa ei ole niinkään teknil­lisen korkeak­oulun kuin Idol­sin pääsykokeissa.

    Miten saataisi­in se älykäs nuori motivoitua huono-osaisu­u­den ympäristössäkin yrit­tämään parhaansa? Siitähän luokkakier­rossa pitäisi olla kysymys. Kaik­ista luok­ista, onnek­si, Suomes­sa on mah­dol­lista nous­ta, mut­ta moti­vaa­tio ja sin­nikkyys pitää löytyä.

  132. Min­un argu­ment­ti­ni muo­to on helpom­pi ymmärtää, jos ajat­telet asi­aa näin: Meil­lä on kah­den­laisia yliopis­to­ja, niitä, jois­sa on paljon resursse­ja per oppi­la ja niitä, jos­sa resursse­ja on vähem­män. Parem­pi­in yliopis­toi­hin kan­nat­taa ottaa niitä, jot­ka parem­mista resurs­seista parem­min hyötyvät.

    Älykkyys on tois­si­jainen kysymys tässä, olen­naista on lop­putule­ma. Lop­putule­man perus­teel­la suomen­ruot­salainen bumipu­tra toimii, eli tuot­taa hyv­in­voin­tia. Ei pitäisi olla mah­do­ton tehtävä selvit­tää sen vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set ja hyödyt, ja päät­tää sit­ten sen lakkaut­tamis­es­ta tai jatkamis­es­ta ihan informoidusti.

  133. Tiedemies: Richard Feyn­man oli yksi 1900-luvun jälkipuoliskon suurim­mista tiedemiehistä, ja hänen älykkyysosamäärän­sä oli vain reilu puoli­toista keski­ha­jon­taa yli keskiar­von. Tämä tarkoit­taa, että use­ampi kuin neljä ihmistä sadas­ta on älykkäämpiä kuin Feynman.

    Ihan kaikkea päätön­tä ei pitäisi sen­tään men­nä kir­joit­ta­maan yhden 1920- tai 30-luvuil­la for­mu­loidun ÄÖ-testin perus­teel­la. Sinän­sä ei tun­nu kovin ihmel­liseltä, että nuorukainen, joka muu­tamia vuosia myöhem­min ihme­tyt­ti Prince­tonin val­in­ta­lau­takun­taa “tas­apain­ot­ta­mal­la” ken­ties his­to­ri­an huonoim­mat hyväksy­tyn oppi­laan vas­tauk­set his­to­ri­as­sa, englan­nis­sa ja taideaineis­sa yhtälail­la parhaim­mil­la lau­takun­nan koskaan näkemil­lä vas­tauk­sil­la matem­ati­ikas­sa ja fysi­ikas­sa, olisi arvioitu viime vuo­sisadan alun high­schoolin testis­sä vain kohtu­ullisen älykkääk­si, mut­ta juu ihan var­masti 4/100 ihmi­sistä oli todel­la hän­tä älykkäämpiä. 

    En ole ihan var­ma mikä on has­suin väite minkä täl­lä blogilla olen lukenut, mut­ta tämän täy­tyy olla lähel­lä kärkeä.

  134. Entäs asenne äo-testiä tehdessä? Luulisin että koulutet­tu­jen ja men­estynei­den van­hempi­en lapset tsemp­paa­vat testeis­sä eniten: miet­tivät kysymyk­siä pidem­pään ja halu­a­vat hyvän arvosanan. Jotkut osal­lis­tu­jat voi suh­tau­tua välin­pitämät­tömästi koko äo-testiin. 

    Eikö tsemp­paami­nen vaiku­ta älykkyys­testin tulok­si­in ja heiken­nä testien luotet­tavu­ut­ta? Ei mita­ta älyä vaan halua men­estyä kokeissa.

  135. Vir­ta­nen: Kamalaa. Lenkkipo­lut ja mara­tonkisat ovat siis täyn­nä poten­ti­aal­isia rikol­lisia. Pitää kai lopet­taa lenkkeily ja opet­taa lapsetkin tv:n orjiksi 

    Siis hapenot­tokykyyn suh­teutet­tuna tietenkin. 🙂

  136. tiedemies
    vedon ker­toimet kan­nat­taa miet­tiä sen mukaan, mis­sä kohtaa kel­lokäyrää mennään.
    Jos Pekan ÄO on 70 ja Kallen 100, en epäile, etteikö Kalle pär­jää parem­min koulus­sa ja työelämässä.
    Jos Pekan ÄO on 100 (keskiar­vo) ja Kallen 130, min­ul­la on jo varovaisia epäi­lyjä, enkä löisi paljokaan vetoa Kallen puoles­ta. En varsinkaan työelämässä pärjäämisestä.
    Jos Pekan ÄO on 130 ja Kallen 160, voisi jo melkein yhtä hyvin heit­tää kolikkoa. 

    Väitän (mut­ta en tähän hätään löy­dä arvo­val­taista lähdet­tä), että älykkyys­testit eivät erot­tele yläpäässä enää kovin keskeisil­lä asioilla.

  137. Tiedemies,

    Joo, vois hel­posti teo­ri­as­sa olla niin, että extra­panos­tus ryh­mään suomen­ruot­salaiset korkeak­oulu­opiske­li­jat poikis parem­man tuo­ton ku resurssien jakami­nen tasan kaikkien korkeak­oulu­opiske­li­joiden kesken. Etenkin nykyään, kun korkeak­oulutet­ta­vana on iso­ja mas­so­ja, jot­ka ei oo eri­tyisen tiukasti valikoitunei­ta mil­lään mittarilla. 

    En nyt silti edelleenkään oo vaku­ut­tunu, että tol­lases­ta käytän­nössä olis mitään näyt­töä suomen­ruot­salais­ten kohdal­la. Suomen­ruot­salais­ten men­estys ryh­mänä kun ei vielä tarko­ta, että myös muut hyö­tyis niiden suosimis­es­ta net­tona. Sitä pait­si vaik­ka muut hyö­tyiskin net­tona suh­teessa tilanteeseen, jos­sa suomen­ruot­salaisia ei suosit­tais, ei vält­tämät­tä oltais lähel­läkään opti­maal­ista resurssien allokaa­tio­ta. Jos nimit­täin avoimesti sal­lit­tais ton tyyp­pinen resurssien­jakope­ruste, niin voisko suomen­ruot­salaisu­ut­ta tehokkaampi seu­la olla vaikka­pa joku stan­dar­d­oitu älykkyys­testi pääsykokei­den yms. lisäks? Eli pääsykoeruletin ohel­la kaikille opiske­li­jaks val­i­tu­ille tehtäis älykkyys­testi ja sit­ten älykkäämpi­in käytet­täis alus­ta asti enem­män resursse­ja ku hölmömpi­in. Tääkään sys­tee­mi ei automaat­tis­es­ti vaku­u­ta mua, mut tun­tu­is sel­keeltä paran­nuk­selta etniseen seu­laan ja mutu­un siitä, et suomen­ruot­salais­ten men­estys on osit­tain yhteiskun­nan extra­panos­tuk­sen tuo­to­s­ta ja net­to­hyödyl­listä myös muille.

    Epäilen myös vah­vasti, ettei suomen­ruot­salais­ten suosimisen taustal­la poli­ti­ikas­sa oo ikinä käytet­ty minkään­laista tehokku­usar­gu­ment­tia. Eiköhän siinä oo ollu kyse ihan per­in­teis­es­tä etu­ryh­mälob­bauk­ses­ta. Ts. touhua tuskin saadaan koskaan lopetet­tua osot­ta­mal­la se tehottomaks.

  138. Feyn­man suh­tau­tui tosi­aan ilmeis­es­ti ylenkat­seel­la kaiken­laisi­in testei­hin, mukaan­lukien käsit­tääk­seni kouluko­keet aineis­sa, joista hän ei juuri piitan­nut. Sik­si on mah­dol­lista, että hän vas­tasi testeis­sä huoli­mat­tomasti, ja hän olisi saat­tanut saa­da huo­mat­ta­van paljon korkeam­man tulok­sen jos olisi asen­noitunut toisin. Se, mitä yllä sanoin, oli tietenkin kir­joitet­tu ole­tuk­sel­la, että hän todel­la ei osan­nut vas­ta­ta sen “parem­min”.

    Kan­nat­taa muis­taa, että mon­et yleis­es­ti käyte­tyt testit ovat ylhäältä rajoitet­tu­ja niin, että mak­simip­is­teet tarkoit­ta­vat jotain sel­l­aista että “135 tai yli” (keski­ha­jon­nal­la 15), joten niiden reli­a­bili­teet­ti lähel­lä tätä ylära­jaa on heikko. Jos vas­taa yhteen kysymyk­seen kolmes­takymmen­estä väärin, sen infor­maa­tioar­vo ei ole kovin suuri, kos­ka kyse voi olla esimerkik­si jonkin­lais­es­ta huomiokyvyn (sinän­sä kyl­läkin g‑ladattu omi­naisu­us) her­paan­tu­mis­es­ta. Toisaal­ta kysymyk­set ovat yleen­sä moni­val­in­takysymyk­siä, jois­sa voi saa­da myös sat­tumal­ta oikei­ta vas­tauk­sia. Kaik­ki se, mitä yllä älykkyy­destä on san­ot­tu, on tietenkin kohi­naista täl­lais­ten ilmiöi­den vuok­si, ja juuri sik­si yksilöi­den arvioin­ti on ongelmallista. 

    Mut­ta mut­ta: Yllä syyl­listytään kyl­lä juuri siihen samaan hölmöi­lyyn, jon­ka ympäril­lä tämä keskustelu kiertää ympyrää. Sanan “älykkyys” olete­taan tarkoit­ta­van kaikkea sitä hyvää, jon­ka kanssa se kor­reloi, mut­ta se ei ole sitä. Feyn­man voisi val­lan hyvin olla ollut “vähä-älyisem­pi” neljä sadas­ta, ja olla silti yksi suurimpia 1900-luvul­la syn­tyneitä fyysikoi­ta. Älykkyys ei ole sama asia kuin luovu­us, fysikaa­li­nen intu­itio, sin­nikkyys, keskit­tymiskyky, matemaat­ti­nen kyp­syys, jne jne, joi­ta kaikkia tarvi­taan. Se on melko tarkalleen sama jut­tu, kuin väitet­täisi­in, ettei todel­la kova korik­sen­pelaa­ja voi olla vain 190 sent­ti­nen, kos­ka kolme sadas­ta miehestä on pidempiä. 

    “Älykkyys” ei ole mikään maagi­nen omi­naisu­us. Se on vain nimi ilmiölle, joka saa eri testien tulok­set kor­reloimaan keskenään (siis sekä samal­la ihmisel­lä että pop­u­laa­tios­sa). Se on kyl­lä pop­u­laa­tio­ta­sol­la ehkä paras ole­mas­saol­e­va indikaat­tori suun­nilleen kaik­ista ns. hyvistä asioista, mut­ta ei se ole ain­oa, ja yksilöi­den kohdal­la se on vieläpä hyvinkin kohi­nainen. Se on ilmiönä jotain, mikä tun­tuu ole­van ihan mah­do­ton­ta ymmärtää useim­mille ihmisille, ainakin tääl­lä esitet­ty­jen argu­ment­tien perusteella.

  139. Rogue,
    väit­teeni ei ollut, että suomen­ruot­salais­ten bumipu­tra on tehokas, vaan että se saat­taa olla tehokas, ja että se tehokku­us voidaan selvit­tää. Annan esimerkin, jos­sa luvut on vedet­ty totaalis­es­ti hatusta.

    Olete­taan, että suomen­ruot­salaisia korkeak­oulute­taan vuodessa 100. Leik­itään, että tämä mak­saa miljoo­nan. Näistä jokainen työl­listyy ja pär­jää työelämässä, vaik­ka mar­gin­aa­li­nen pääsee sisään heikom­mal­la pis­temääräl­lä kuin suomen­su­o­ma­lainen. Yksi­tyi­nen ja julki­nen hyö­ty on yhteen­sä vaik­ka 1.25 miljoon­aa vuodessa. (yli­jäämä 0.25) Suomen­su­o­ma­laisia koulute­taan 1000. Tämä mak­saakin vain 5 miljoon­aa, mut­ta 20% pää­tyy dropouteik­si, joiden kohdal­la resurssit menevät hukkaan. Näistä dropouteista (joi­ta on siis 200) puo­let (100) saataisi­in koulutet­tua, jos panos­tet­taisi­in juuri hei­hin se ylimääräi­nen puoli miljoon­aa. Mut­ta emme tiedä, ketkä näistä dropouteista ovat ne, joi­hin kan­nat­taa panostaa. 

    OK, jos yhdis­tämme koulu­tu­so­hjel­mat ja koulu­tamme 1100, niin ulkop­uolelle voi jäädä (vaikka­pa, taas hatus­ta) 10 suomen­ruot­salaista, ja sisään päästä 10 suomen­su­o­ma­laista lisää. Resurssien yhdis­tämisen jäl­keen niitä on 6 miljoon­aa. Olete­taan, että suomen­su­o­ma­lais­ten dropout­taami­nen vähe­nee 10:llä, joten niitä drop­paa nyt 190. Olete­taan, että suomen­ruot­salai­sista (joi­ta tulee sisään 90) putoaisi nyt 15. Tämä tarkoit­taa, että pudokkaiden kokon­ais­määrä onkin 205, eikä 200 kuten edel­lä. On syn­tynyt hyvinvointitappiota.

  140. Tiedemies,

    Ymmärsin et sun point­ti oli, et se voi olla tehokas, mut toisaal­ta kuitenkin esi­tit arvelu­ja siitä, et miks niin vois olla just suomen­ruot­salais­ten tapauk­ses­sa. Mä koitin sit argu­men­toi­da, et miks ne arve­lut ei mun mielestä ollu vielä eri­tyisen vakuuttavia. 

    Mä en siis kiel­lä, etteikö suomen­ruot­salais­ten suosimi­nen saat­tais sat­tumal­ta olla tehokkaam­paa ku resurssien tasa­jako. Näil­lä tiedoil­la en vaan pidä sitä eri­tyisen uskot­ta­vana. Saati, että näk­isin mitään syytä pitää suomen­ruot­salais­ten suosimista tehokkaana suh­teessa siihen, et sais suosia jotain muu­ta järkeväm­mil­lä perusteil­la valit­tua joukkoa. Uskon, et sen suosit­ta­van joukon sais suht pienel­lä vaival­la valit­tua parem­min vs etni­nen seula.

    Mäkin uskon et mon­en yksi­tyisko­hdan osalta kielipoli­ti­ikan tehokku­us voitais selvit­tää ainakin kohtu­ullisel­la tarkku­udel­la. Mikään ei vaan tois­taseks oo viitan­nu siihen, et sel­l­aseen olis riit­tävää poli­it­tista tah­toa. Luul­tavasti useim­mil­la poli­itikoil­lakin on täysin tiedos­sa, et tän het­ki­nen kielipoli­ti­ik­ka on teho­ton­ta ja type­r­ää. Mut ilmeis­es­ti RKP on onnis­tunu tuot­ta­maan tilanteen, jos­sa aina annetul­la het­kel­lä useim­mille yksit­täisille poli­itikoille on kan­nat­tavaa kat­toa älyt­tömyyk­siä sormien läpi vai­h­dos­sa johonkin muuhun.

  141. Feyn­manin ÄO:sta oli äsket­täin jut­tua tääl­lä. Lain­aus:

    3. Is it true Feyn­man’s IQ score was only 125?

    Feyn­man was uni­ver­sal­ly regard­ed as one of the fastest think­ing and most cre­ative the­o­rists in his gen­er­a­tion. Yet it has been report­ed-includ­ing by Feyn­man him­self-that he only obtained a score of 125 on a school IQ test. I sus­pect that this test empha­sized ver­bal, as opposed to math­e­mat­i­cal, abil­i­ty. Feyn­man received the high­est score in the coun­try by a large mar­gin on the noto­ri­ous­ly dif­fi­cult Put­nam math­e­mat­ics com­pe­ti­tion exam, although he joined the MIT team on short notice and did not pre­pare for the test. He also report­ed­ly had the high­est scores on record on the math/physics grad­u­ate admis­sion exams at Prince­ton. It seems quite pos­si­ble to me that Feyn­man’s cog­ni­tive abil­i­ties might have been a bit lop­sided-his vocab­u­lary and ver­bal abil­i­ty were well above aver­age, but per­haps not as great as his math­e­mat­i­cal abil­i­ties. I recall look­ing at excerpts from a note­book Feyn­man kept while an under­grad­u­ate. While the notes cov­ered very advanced top­ics for an under­grad­u­ate-includ­ing gen­er­al rel­a­tiv­i­ty and the Dirac equa­tion-it also con­tained a num­ber of mis­spellings and gram­mat­i­cal errors. I doubt Feyn­man cared very much about such things.

    On havait­tu, että g eli yleisä­lykkyys selit­tää vähem­män älykkyy­den vai­htelus­ta korkean ÄO:n omaavien kesku­udessa. Jo tieteel­lisen älykkyys­tutkimuk­sen isä Charles Spear­man huo­masi tämän, minkä vuok­si ilmiötä kut­su­taan nimel­lä Spear­man’s law of dimin­ish­ing returns. Karkeasti sanoen g selit­tää 70 pros­ent­tia heikkoä­ly­is­ten ÄO:n vai­htelus­ta, kun älykkäi­den osalta se selit­tää ehkä 30 pros­ent­tia. Siten huip­puä­lykkäi­den kuten Feyn­manin älykkyysprofi­ili saat­taa olla epä­tas­apain­oinen, minkä vuok­si hei­dän ÄO:nsa ei anna yhtä hyvää kuvaa hei­dän älykkyy­destään kuin nor­maal­iä­ly­is­ten ÄO.

    Howard Gard­ner­in moniä­lykkyys­teo­ria yleisenä teo­ri­ana älykkyy­destä on roskaa, joka ei kestä empi­iristä tarkastelua. Sen sijaan sup­peam­pana teo­ri­ana korkean ÄO:n omaavien eri­tyiskyvy­istä se saat­taa olla järkevämpi (joskaan se ei tältä osin juuri eroa per­in­tei­sistä psykometri­sista älykkyys­mall­eista). Arthur Jens­enin mukaan Gard­ner onkin yksi­ty­i­sis­sä keskusteluis­sa myön­tänyt, että moniä­lykkyys­teo­ria on rel­e­vant­ti vain niiden osalta, joiden ÄO on vähin­tään 120.

    Sama asia älykkyy­den suh­teen – huo­mat­ta­van pieni “testiä­lykkyys” estää men­estyk­sen älyl­lis­es­ti vaa­tivis­sa hom­mis­sa (yllä­tys, yllä­tys), mut­ta löy­dätkö jonkin kelpo tutkimuk­sen, jos­sa ÄO ennus­taa merkit­tävästi men­estys­tä niiden kesken, joiden ÄO on jo yli 120? Tai edes siinä varsin suures­sa porukas­sa, jos­sa ÄO on yli 110?

    Tästä aiheesta julka­isti­in äsket­täin erit­täin hyvä tutkimus. Sen mukaan ÄO:n ja selitet­tävien muut­ta­jien (opiskelu- ja työmen­estys) väli­nen yhteys on saman­lainen läpi koko ÄO-skaalan heikkoä­ly­i­sistä huip­puä­lykkäisi­in — tai itse asi­as­sa kor­re­laa­tio saat­taa yllät­täen olla hie­man vahvem­pi mitä korkeam­mista ÄO:ista on kyse. Ks. lisää tuos­ta tutkimuk­ses­ta täältä.

    Väite, että ÄO:lla ei olisi merk­i­tys­tä jonkin kyn­nysar­von yläpuolel­la, on urbaani leg­en­da, joka ei perus­tu mihinkään tutkimuk­seen. Maini­tun tuoreen tutkimuk­sen lisäk­si ÄO:n validi­teet­tia huip­puä­lykkäi­den osalta on selvitet­ty muun muas­sa SMPY-pitkit­täis­tutkimuk­ses­sa, jos­sa on havait­tu että 13-vuo­ti­aana mitat­tu­jen ÄO-tulosten 99. persen­ti­ili, 99,5. persen­ti­ili ja 99,99. persen­ti­ili eroa­vat toi­sis­taan selvästi aikuisiän saavu­tusten osalta: ne, joiden ÄO on luokkaa 1/10.000 väit­televät toden­näköisem­min tohtor­eik­si, pää­tyvät huip­puyliopis­to­jen pro­fes­sor­eik­si, julkai­se­vat kir­jo­ja, han­kki­vat patent­te­ja jne. kuin ne, joiden ÄO on 1/500-tasoa, joi­ta vähem­män men­estyk­sekkäitä taas ovat ne, joiden ÄO on luokkaa 1/100. Ter­manin pitkit­täis­tutkimuk­sen aineis­to­jen myöhem­mis­sä ana­lyy­seis­sa on myös havait­tu, että ÄO:n suhde esimerkik­si koko elin­iän ansio­tu­loi­hin on monot­o­nisen lin­eaari­nen siitä huoli­mat­ta, että kaik­ki Ter­manin otok­ses­sa ovat huip­puä­lykkäitä, eli siis esim. ÄO:n 170 omaa­vat ansait­se­vat elämässään keskimäärin enem­män rahaa kuin ÄO:n 160 omaavat.

  142. Kiitos JL mie­lenki­in­toi­sista linkeistä. Saatan joutua tark­ista­maan joitakin kan­to­jani tässä asi­as­sa. Hie­man se kir­paisee itser­akkaut­ta, mut­ta on aina hyvä, kun tulee haaste­tuk­si — joutuu otta­maan asioista parem­min selvää.

  143. ja sit­ten tapah­tuu se mikä yllät­tää pahem­min kuin ne ekat liukkaat : kaikkien asiantuntijoiden,filosofien ja sosi­olo­gien indek­seista tai trendikäp­pyröistä välit­tämät­tä tule­va sukupolvi omaval­tais­es­ti on arvoil­taan ja maail­mankat­so­muk­seltaan uuden­laista tyyp­piä. heille saat­ta­vat asi­at kuten työ ja sta­tus merk­itä hyvin paljon vähem­män kuin meille..kukatietää,en minä

  144. JL:
    Feyn­manin ÄO:sta oli äsket­täin jut­tua tääl­lä. Lain­aus:

    On havait­tu, että g eli yleisä­lykkyys selit­tää vähem­män älykkyy­den vai­htelus­ta korkean ÄO:n omaavien kesku­udessa. Jo tieteel­lisen älykkyys­tutkimuk­sen isä Charles Spear­man huo­masi tämän, minkä vuok­si ilmiötä kut­su­taan nimel­lä Spearman’s law of dimin­ish­ing returns. Karkeasti sanoen g selit­tää 70 pros­ent­tia heikkoä­ly­is­ten ÄO:n vai­htelus­ta, kun älykkäi­den osalta se selit­tää ehkä 30 pros­ent­tia. Siten huip­puä­lykkäi­den kuten Feyn­manin älykkyysprofi­ili saat­taa olla epä­tas­apain­oinen, minkä vuok­si hei­dän ÄO:nsa ei anna yhtä hyvää kuvaa hei­dän älykkyy­destään kuin nor­maal­iä­ly­is­ten ÄO.

    Howard Gard­ner­in moniä­lykkyys­teo­ria yleisenä teo­ri­ana älykkyy­destä on roskaa, joka ei kestä empi­iristä tarkastelua. Sen sijaan sup­peam­pana teo­ri­ana korkean ÄO:n omaavien eri­tyiskyvy­istä se saat­taa olla järkevämpi (joskaan se ei tältä osin juuri eroa per­in­tei­sistä psykometri­sista älykkyys­mall­eista). Arthur Jens­enin mukaan Gard­ner onkin yksi­ty­i­sis­sä keskusteluis­sa myön­tänyt, että moniä­lykkyys­teo­ria on rel­e­vant­ti vain niiden osalta, joiden ÄO on vähin­tään 120.

    Tästä aiheesta julka­isti­in äsket­täin erit­täin hyvä tutkimus. Sen mukaan ÄO:n ja selitet­tävien muut­ta­jien (opiskelu- ja työmen­estys) väli­nen yhteys on saman­lainen läpi koko ÄO-skaalan heikkoä­ly­i­sistä huip­puä­lykkäisi­in — tai itse asi­as­sa kor­re­laa­tio saat­taa yllät­täen olla hie­man vahvem­pi mitä korkeam­mista ÄO:ista on kyse. Ks. lisää tuos­ta tutkimuk­ses­ta täältä.

    Väite, että ÄO:lla ei olisi merk­i­tys­tä jonkin kyn­nysar­von yläpuolel­la, on urbaani leg­en­da, joka ei perus­tu mihinkään tutkimuk­seen. Maini­tun tuoreen tutkimuk­sen lisäk­si ÄO:n validi­teet­tia huip­puä­lykkäi­den osalta on selvitet­ty muun muas­sa SMPY-pitkit­täis­tutkimuk­ses­sa, jos­sa on havait­tu että 13-vuo­ti­aana mitat­tu­jen ÄO-tulosten 99. persen­ti­ili, 99,5. persen­ti­ili ja 99,99. persen­ti­ili eroa­vat toi­sis­taan selvästi aikuisiän saavu­tusten osalta: ne, joiden ÄO on luokkaa 1/10.000 väit­televät toden­näköisem­min tohtor­eik­si, pää­tyvät huip­puyliopis­to­jen pro­fes­sor­eik­si, julkai­se­vat kir­jo­ja, han­kki­vat patent­te­ja jne. kuin ne, joiden ÄO on 1/500- …

    Kumpu­jen yöstäkö nousee tuol­lainen tarve luokitel­la ihmisiä? Siinä voi uno­htua joltakul­ta jopa vapaus, vel­jeys ja tasa-arvo.

    Mon­tako patent­tia mah­toi esim. Goethe han­kkia ja mikä oli hänen osamäärän­sä eli­naikansa ihmiskun­nan kokonais-ÄO:n arvos­ta, tai arvos­ta ylipäänsä? 

    Ehkä eivät ilman hän­tä ja vaiku­tus­taan olisi jotkut saa­neet päi­hin­sä ajatuk­sia ns. yli-ihmisistä.

    Onko tek­stin suolt­a­mi­nen rajat­ta merkit­täväkin kyky? Eikö se ole vain yksi kyky lukuis­ten muiden joukos­sa, kuten esim. Goebbelsin eräs kyky: manip­u­loi­da massoja? 

    Toki voidaan älyä käyt­tää niin hyvään kuin pahaan. Se on arvo­val­in­ta. Entä miten pitäisi toimia sil­loin, jos val­in­ta tuot­taakin samanaikaises­ti molem­pia? Antaako sil­loin äly vai viisaus parhaan lopputuloksen?

    Uskom­meko siihen, että tekoä­ly tai vaikka­pa “der Com­put­er nr 3” aina parhaan (tai edes kol­man­nek­si parhaan!) lop­putu­lok­sen, vai tarvi­taanko päätök­sen­tekoon sit­tenkin oikei­ta ihmisiä, vaikka­pa sel­l­aisia, joista löy­tyy esim. “Ein biss­chen Goethe, ein biss­chen Bona­parte”? Vaarana voi olla, että jonkun aat­teen, asian tai ide­olo­gian yliar­vos­tus sumen­taa ark­i­jär­jen. Arvo­jen ja aja­tusten lisänä voi myös vai­h­toe­hto “Resiste” tuot­taa yhdessä edel­lis­ten aja­tusten ja riit­tävän pohdin­nan kanssa paljon parem­paa tulosta.

    Eikö mei­dän tulisi pyrk­iä aut­ta­maan myös ÄO-persen­ti­il­imäen taakse jääneitä kavere­i­ta sen yli, tai siir­tymään sen vaa­ka-asteikol­la eteen­päin? Tämäkö ei onnis­tu­isi, jos peri­aat­teenamme on “kave­ria ei jätetä”?

    Miten kor­reloi­vat ÄO, yhteistyökyky ja muiden humaani huomiointi?

Vastaa käyttäjälle juge Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.