Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2011

Lis­tan pää­see luke­maan täs­tä

Vuo­den­vaih­de lähes­tyy ja lis­tat piden­ty­vät. Mel­koi­nen pala purek­sit­ta­vak­si. Voi­si­ko viras­ton työs­ken­te­lyä miten­kään suun­ni­tel­la toi­sel­la taval­la niin, että joil­la­kin mää­rä­ai­ka oli­si vaik­ka loka­kuun lopulla?

Kor­kean raken­ta­mi­sen periaatteet

Hel­sin­ki on jaet­tu nel­jään vyö­hyk­kee­seen kor­kean raken­ta­mi­sen suhteen

A: Pää­osa kan­ta­kau­pun­gis­ta. Nykyi­nen kor­keus riit­tää, eikä kor­kei­ta raken­nuk­sia suvaita.

B: Kor­kei­den raken­nus­ten kat­so­taan sopi­van ilman, että siluet­ti menee pilal­le. Kan­nat­taa ver­ra­ta Kei­la­nie­meen. Näi­tä ovat Jät­kä­saa­ri, Kala­sa­ta­ma ja Pasila.

Ba Sel­lai­nen koh­tuul­li­sen kor­kui­nen (noin 16 ker­ros­ta) voi tul­la kysee­seen. Näi­tä aluei­ta on Puna­vuo­res­sa sii­nä Meri­kort­te­lin luo­na ja Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen lähel­lä nii­den teras­si­ta­lo­jen kohdalla.

C: (Loput kau­pun­gis­ta) Sel­vi­te­tään myöhemmin.

Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan valot

Design­vuo­den kun­niak­si jär­jes­te­tään valais­tus­kil­pai­lu Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan. Sen jäl­keen var­maan­kin useam­pi­kin hel­sin­ki­läi­nen tie­tää, mis­sä Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta on. Vähän ollaan myö­hään liikkeellä.

Vat­tu­nie­men­ka­dun kaava 

Pöy­däl­tä. En tie­dä, mikä täs­sä arvelutti.

Mel­kon­ka­dun kaa­vas­ta anne­tut lausun­not ja muistutukset

Muis­tu­tus­ten takia raken­nuk­sia siir­re­tään kau­em­mas ton­tin rajas­ta ja osin madalletaan.

Vat­tu­nie­men kes­kei­sen yri­ty­sa­lu­een ase­ma­kaa­va­suun­nit­te­lun lähtökohdat

Kau­pun­ki on peri­aat­tees­sa päät­tä­nyt, että Vat­tu­nie­mes­tä val­tao­sa säi­ly­te­tään työ­paik­ka-alu­ee­na, vaik­ka asui­na­lu­ee­na ton­teis­ta mak­set­tai­siin­kin enem­män. Nyt kah­den ton­tin osal­ta sal­lit­tai­siin kui­ten­kin asuin­ra­ken­ta­mi­nen. Tämä pak­ko­säi­lyt­tä­mi­nen työ­paik­ka-alu­ee­na on peri­aat­tee­na mie­len­kiin­toi­nen. On perus­tel­tua poi­ke­ta ulkois­vai­ku­tus­ten takia mark­ki­noi­den pai­nees­ta, mut­ta se ulkois­vai­ku­tus pitäi­si osa­ta ker­toa muu­ten­kin kuin että näin on pää­tet­ty. Vat­tu­nie­meä on pidet­ty epä­on­nis­tu­nee­na asu­mi­sen ja työ­paik­ko­jen sekoit­ta­mi­se­na, kos­ka niil­lä, jot­ka ovat töis­sä Vat­tu­nie­mes­sä ei ole varaa asua Lauttasaaressa.

Telak­ka­ran­nan kaava

Tämä oli val­mis­te­le­vas­ti käsit­te­lys­sä vii­me vuon­na. Sen jäl­keen on pidet­ty kil­pai­lu ja nyt voit­ta­nut­ta ehdo­tus­ta ale­taan toteut­taa. Vajaa vii­si heh­taa­ria ker­ro­sa­laa, asuin­ra­ken­ta­mis­ta vajaat 20 000 k‑m2. (Tont­ti­te­hok­kuu­del­la kol­me), hotel­lia ja jul­kis­ta tilaa.

Pasi­lan kone­pa­jan alueella

Taas jat­ke­taan raken­ta­mis­ta parin kort­te­lin ver­ran. Uusia asuk­kai­ta tulee vajaat 300. Osa van­hois­ta kiin­teis­töis­tä suo­jel­laan toi­mis­to­käyt­töön. Onhan se kiva, että VR:n toi­min­nas­ta jokin tuot­taa voittoa.

Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kaavoja

Haa­kon­lah­ti 2 ja vie­rei­nen ran­to­ja ja puis­to­ja kos­ke­va ase­ma­kaa­va on nyt val­mis­tu­nut. Var­si­nai­set rat­kai­sut on teh­ty luon­nos­vai­hees­sa. Vie­lä voi­si tie­tys­ti katua. Katu­maan voi­daan jou­tua­kin, jos suun­ni­tel­tu ratik­kayh­teys menee kivil­le. Sil­loin koko alue pitää kaa­voit­taa uudes­taan. Eri­koi­suu­te­na pien­ta­loa­lue liki kak­ko­sen tonttitehokkuudella.

 

 

 

56 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2011”

  1. Ku aina tulee vir­ka­mie­hiä ja polii­tik­ko­ja vähä­tel­tyä, nin täy­tyy nyt antaa tun­nus­tus­ta, että noi kor­keen raken­ta­mi­sen peri­aat­teet on kyl­lä tosi hyvät. Ei ehkä ihan niin hyvät ku et annet­tas mark­ki­noi­den päät­tää, mut silti! 😉

  2. Minä en yhtään ymmär­rä tuo­ta sil­huoet­tia­jat­ta­lua. Suun­ni­tel­laan­ko Hel­sin­kiä tosi­aan sil­tä näkö­kul­mal­ta mil­tä se näyt­tää lai­vois­ta katsottuna?

    Kor­kea raken­ta­mi­nen kuu­luu kau­pun­kiin. Tämä nykyi­nen raken­ta­mis­mal­li jos­sa teh­dään 6–7 ker­rok­sis­ta tönöä sin­ne tän­ne ei ole tar­peek­si teho­kas­ta, vaan se joh­taa aluei­siin joil­la ei ole tar­peek­si asuk­kai­ta jot­ka voi­si­vat taa­ta alu­eel­le moni­puo­li­set kau­pun­ki­pal­ve­lut. Sin­ne voi tul­la R‑kioski, pit­se­ria ja pubi, mut­ta ei teat­te­ria tai mitään muu­ta­kaan sel­lais­ta pal­ve­lua joka mää­rit­tää kaupungin.

    Ylös­päin vain rohkeasti.

  3. Telak­ka­ran­nan lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa ollaan raken­ta­mas­sa uut­ta ratik­ka­ra­taa todel­la lyhyil­lä noin 300 met­rin pysäk­ki­vä­leil­lä (Hie­ta­lah­den­to­ri-Puna­vuo­ren­ka­tu-Her­ne­saa­ren­ka­tu). Nuo Puna­vuo­ren­ka­dun ja Her­ne­saa­ren­ka­dun pysä­kit voi­si yhdis­tää teke­mäl­lä yhden pysä­kin sii­hen Pur­si­mie­hen­ka­dun koh­dal­le. Rai­tio­lii­ken­teen koko­nais­ke­hit­tä­mis­sel­vi­tyk­ses­sä­kin (HKL 2009) tode­taan, että pysäk­ki­vä­liä tuli­si uusil­la radoil­la pyr­kiä piden­tä­mään nykyi­ses­tä kes­ki­mää­rin noin 350 met­ris­tä. Jäl­keen­päin se on hankalaa.

    Vat­tu­nie­men osal­ta pitää ihme­tel­lä Skans­kan kaa­va­muu­tos­ha­ke­mus­ta Kiviai­dan­ka­dul­le. Kaa­vaa muu­tet­tiin vii­mek­si vas­ta 2005, ja se on ollut Skans­kan tie­dos­sa kun ovat ton­tin osta­neet. Skans­ka ei ole kyseis­tä toi­mi­ti­la­han­ket­ta vie­nyt mil­lään lail­la eteen­päin, sitä ei ole esi­mer­kik­si mark­ki­noi­tu yri­tyk­sen net­ti­si­vuil­la (sen sijaan siel­lä mark­ki­noi­daan jo näi­tä uusia asuin­ta­lo­ja joi­den kaa­vas­ta nyt ollaan päät­tä­mäs­sä!). Eli onko nyt todel­la­kin perus­tel­tua muut­taa kaa­vaa näin lyhyen ajan jäl­keen pel­käs­tään raken­nus­liik­keen toi­vo­muk­ses­ta. Eihän Vat­tu­nie­mi kehi­ty yri­ty­sa­lu­ee­na, ellei sitä yri­te­tä­kään kehittää.

  4. Esa: Rai­tio­lii­ken­teen koko­nais­ke­hit­tä­mis­sel­vi­tyk­ses­sä­kin (HKL 2009) tode­taan, että pysäk­ki­vä­liä tuli­si uusil­la radoil­la pyr­kiä piden­tä­mään nykyi­ses­tä kes­ki­mää­rin noin 350 metristä.

    Hie­no idea, näin saa­daan­kin yhdis­tet­tyä met­ron ja rati­kan huo­not puo­let. Hidas mut­ta ras­kas kul­ku­vä­li­ne joka ei pysäh­dy siel­lä min­ne ihmi­set ovat menos­sa. Tämä jouk­ko­lii­ken­nein­no­vaa­tio Hel­sin­gis­tä vie­lä puuttuikin.

  5. Hyvä on, että kehi­tyk­sen anne­taan men­nä eteen­päin. Kysee­na­lais­ta on, tar­vi­taan­ko sii­hen kumi­lei­ma­vi­ras­toa, joka piir­tää kart­taan­sa yksi­tyi­siä hank­kei­ta? Jät­kä­saa­ren ja Kala­sa­ta­man suun­ni­tel­mat ovat men­neet ase­ma­kaa­va­ta­sol­la aika pit­käl­le, mut­ta gryn­de­rin tul­les­sa mukaan peliin, tehok­kuuk­sia on nos­tet­tu. Lop­pu­tu­los oikean suun­tai­nen, mut­ta ei mis­sään nimes­sä hal­lit­tu. Vähin­tään­kin voi kysyä, mitä hyö­tyä on sii­tä viras­ton kym­me­nen vuot­ta hie­ro­mas­ta huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­mas­ta koko­nais­suun­ni­tel­mas­ta tor­nien alla, jos palet­ti pan­naan uusik­si ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lu­jen poh­jal­ta? Esi­mer­kik­si lii­ken­ne ja pal­ve­lu­ra­ken­ne­han muut­tu­vat olen­nai­ses­ti, jos tehok­kuus kas­vaa selvästi.

    Har­vi­nai­sen kysee­na­lais­ta on myös mie­les­tä­ni per­jan­tain Hel­sin­gin sano­mis­sa esil­le tul­lut vir­ka­mies­ten suun­nit­te­li­joi­den suo­si­tus­kyt­kös. KSV tosi­aan­kin yrit­tää vai­kut­taa ark­ki­teh­din valin­taan. Lai­nop­pi­nei­den kom­men­tit oli­vat tär­kei­tä; gryn­de­ri tie­ten­kin valit­see suo­si­tel­lun suun­nit­te­li­jan, sil­lä toi­voo hank­keen­sa mene­vän eteen­päin. Hel­sin­gis­sä nau­re­taan Van­taal­le ja For­ma-Futu­ral­le, mut­ta osa­taan sitä näköö­jän täälläkin!

    *

    Telak­ka­ran­taan saa­tiin onnek­si ulko­mais­ta väriä suun­nit­te­li­joi­hin, ja sii­tä tun­tuu tule­van oma­lei­mai­nen ja sym­paat­ti­nen puna­vuo­re­lai­nen ran­ta-alue. Rai­kas, moder­ni ja humaa­ni, mut­ta tii­vis. Kala­sa­ta­man tor­neis­sa, enkä nii­den suun­ni­tel­ma­ko­pio­na Jät­kä­saa­ren hotel­li­tor­ni­na näe muu­ta kuin raken­ta­mi­sen hal­puut­ta ja tehok­kuut­ta. Kym­me­nen vuo­den sää­en­nus­te näyt­tää mon­ta uut­ta cir­rus­tor­nia kantakaupunkiin…

  6. Telak­ka­ka­dul­la on jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä mini­mi­le­vyi­nen ratik­ka­kais­ta (6,0 m) ja autoil­le hulp­peat 3,5 + 3,5 m leveät kais­tat. KSV kai vie­lä toi­voo, että autot ajai­si­vat 40 km/h tuol­la kadul­la. Jos lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma toteu­te­taan noin, niin auto­jen nopeus on lähem­pä­nä kuut­ta­kymp­piä ja rati­kat varo­vat auto­jen peilejä.

    Kun tilaa on käy­tet­tä­vis­sä 13 met­riä, niin mie­luum­min anne­taan rati­kal­le suo­si­tus­le­veys 6,4 ja autoil­le 3,3 + 3,3. Oikeas­taan auto­kais­ta voi­si olla kapeam­pi­kin jos oikeas­ti halu­taan, että 40 km/h pitää, mut­ta parem­pi näin, kun tuos­sa on pol­ku­pyö­rät vie­rel­lä. Ei tule sit­ten alueloukkauksia.

    Yli­pää­tään pitäi­si kes­kus­tel­la sii­tä, miten katu­ym­pä­ris­tö ja nopeus­ra­joi­tus kor­re­loi­vat kes­ke­nään. Täl­lä het­kel­lä eivät juu­ri miten­kään. Täs­sä Espoo onnis­tuu paremmin.

  7. ” Katu­maan voi­daan jou­tua­kin, jos suun­ni­tel­tu ratik­kayh­teys menee kivil­le. Sil­loin koko alue pitää kaa­voit­taa uudes­taan. Eri­koi­suu­te­na pien­ta­loa­lue liki kak­ko­sen tonttitehokkuudella. ”

    Mil­loin lopul­li­nen pää­tös tuos­ta ratik­ka­sil­las­ta tulee? Kruu­nusil­lat-kil­pai­lun mene­mi­nen oikeu­teen ei sinän­sä muu­ta täs­sä mitään.

    Laa­ja­sa­los­sa on pal­jon hyö­dyn­tä­mä­tön­tä poten­ti­aa­lia asui­na­lu­ee­na. Ratik­ka­sil­lal­la ja yli­pää­tän­sä koko Laa­ja­sa­lon kehit­tä­mi­sel­lä on saa­rel­la pal­jon vas­tus­ta­jia. Eri­ty­ses­ti vuo­si­kym­me­niä saa­rel­la asu­nei­den van­hem­man ikä­pol­ven edus­ta­jien kes­kuu­des­sa. Enti­se­nä laa­ja­sa­lo­lai­se­na olen varau­tu­neen innos­tu­nut näis­tä projekteista.
    (lukuu­not­tamt­ta Borg­strö­min­mäen park­ki­sii­loa juu­ri mai­se­ma­pai­kal­la. Ei mah­tu­nut toi­sel­le puo­lel­le tietä?)

    Oden kom­men­tis­ta lukee , että raken­ta­mis­ta on tulos­sa tuli sitä ratik­ka­sil­taa tai ei. Kiin­nos­ta­vaa oli­si tie­tä min­kä­tyyp­pis­tä kaa­voi­tus­ta ja raken­ta­mis­ta tuon­ne oli­si tulos­sa jos ratik­ka­sil­ta kariu­tui­si. Vähän epäi­len , että tie­dos­sa oli­si pal­jon enem­män ele­ment­ti­sau­mo­ja ja pakettitaloja.

  8. KSV:n työn ajoi­tuk­siin voi­nee lau­ta­kun­ta vai­kut­taa, esim esi­tys­lis­tan vii­mei­nen asia, Itä­väy­län ja Kehä I ris­teys­suun­nit­te­lut; ei muu­ta kuin taka­ra­jo­ja kuu­kausi, kak­si eteen- tai taak­se­päin. Lis­tal­la on nyt siis:

    - Uusien vaih­toeh­to­jen suun­nit­te­lu 11/2011–3/2012

    - Havain­ne­ku­vat uusis­ta vaih­toeh­dois­ta 4–5/2012

    - Vaih­toeh­dot näh­tä­vil­lä 6/2012

    - Vaih­toeh­don valin­ta lau­ta­kun­nas­sa 9/2012

    - Yleis­suun­ni­tel­ma val­mis 12/2012

  9. Daniel Feder­ley:
    Telak­ka­ka­dul­la on jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä mini­mi­le­vyi­nen ratik­ka­kais­ta (6,0 m) ja autoil­le hulp­peat 3,5 + 3,5 m leveät kais­tat. KSV kai vie­lä toi­voo, että autot ajai­si­vat 40 km/h tuol­la kadul­la. Jos lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma toteu­te­taan noin, niin auto­jen nopeus on lähem­pä­nä kuut­ta­kymp­piä ja rati­kat varo­vat auto­jen peilejä.

    Mitä tää nyt taas on? Muis­te­lin jo että noi­den kis­ko­jen piti olla ihan OK, näi­den pitäi­si olla ihan perus­asioi­ta joi­ta ei nyt vaan enää sös­si­tä. Kor­jat­ta­va eväs­teel­lä että 6,4 leveä ratik­kais­tat ja 3,3 leveät auto­kais­tat, jot­ka nime­no­maan on parem­mat nopeuk­sien vuok­si. Ja myös niin että mer­ka­taan ne koro­tuk­set kis­ko­jen vie­res­sä kun­nol­la ettei HKR taas jyrää nii­tä katusuun­ni­te­lus­saan. Pysä­kit minus­ta ihan OK, aja­tus on että nii­tä pidem­piä pysäk­ki­vä­liä hae­taan laitakaupungilla.

    Ete­läi­set kau­pun­gin­osat Ry muu­ten vas­tus­taa asuin­ra­ken­ta­mis­ta “kos­ka suun­nit­te­lua­lu­een ympä­ris­tös­sä on jo run­saas­ti asu­mis­ta”. Onko toi joku Teek­ka­rien Rait­tius­seu­ra tyyp­pi­nen huumorijärjestö?

  10. Sen kor­kean raken­ta­mi­sen olen­nai­nen ongel­ma on tässä:

    Kor­kea raken­ta­mi­nen on kai­kil­la suun­nit­te­lun ja toteut­ta­mi­sen tasoil­la vaa­ti­vam­paa ja kal­liim­paa kuin ns. nor­maa­li­ra­ken­ta­mi­nen. Tämän vuok­si sii­hen sisäl­tyy talou­del­li­sia ris­ke­jä, jot­ka rea­li­soi­tues­saan voi­vat hei­jas­tua kau­pun­ki­ku­vaan haitallisesti.

    Suo­mek­si, ne tor­nit on erit­täin kal­lii­ta raken­taa ja on ilmei­nen ris­ki että sääs­te­tään jul­ki­si­vuis­ta ja muu­ten­kin laa­dus­ta. Ja muu­ten­kin pitäi­si panos­taa arkkitehtuuriin.

    Se Hjal­lik­sen tor­ni esi­mer­kik­si on minus­ta kon­sep­ti­na erin­omai­nen, mut­ta ne havain­ne­ku­vat on aika kar­mea 70-luku­lai­nen geo­met­ria­har­joi­tus. Mini­ma­lis­mil­le on paik­kan­sa, mut­ta noin mas­sii­vi­sis­sa raken­teis­sa ereh­tyy mie­luum­min kru­me­luu­rin suuntaan.

  11. spot­tu: Hie­no idea, näin saa­daan­kin yhdis­tet­tyä met­ron ja rati­kan huo­not puo­let. Hidas mut­ta ras­kas kul­ku­vä­li­ne joka ei pysäh­dy siel­lä min­ne ihmi­set ovat menos­sa. Tämä jouk­ko­lii­ken­nein­no­vaa­tio Hel­sin­gis­tä vie­lä puuttuikin. 

    Kun huo­leh­di­taan, ettei ole nopeam­pia vaih­toeh­to­ja, niin tämä­kin inno­vaa­tio on succée.

  12. Daniel Feder­ley:
    Telak­ka­ka­dul­la on jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä mini­mi­le­vyi­nen ratik­ka­kais­ta (6,0 m) ja autoil­le hulp­peat 3,5 + 3,5 m leveät kais­tat. KSV kai vie­lä toi­voo, että autot ajai­si­vat 40 km/h tuol­la kadul­la. Jos lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma toteu­te­taan noin, niin auto­jen nopeus on lähem­pä­nä kuut­ta­kymp­piä ja rati­kat varo­vat auto­jen peilejä.

    Kun tilaa on käy­tet­tä­vis­sä 13 met­riä, niin mie­luum­min anne­taan rati­kal­le suo­si­tus­le­veys 6,4 ja autoil­le 3,3 + 3,3. Oikeas­taan auto­kais­ta voi­si olla kapeam­pi­kin jos oikeas­ti halu­taan, että 40 km/h pitää, mut­ta parem­pi näin, kun tuos­sa on pol­ku­pyö­rät vie­rel­lä. Ei tule sit­ten alueloukkauksia.

    Yli­pää­tään pitäi­si kes­kus­tel­la sii­tä, miten katu­ym­pä­ris­tö ja nopeus­ra­joi­tus kor­re­loi­vat kes­ke­nään. Täl­lä het­kel­lä eivät juu­ri miten­kään. Täs­sä Espoo onnis­tuu paremmin. 

    Kul­kee­ko tuos­sa bus­se­ja ja/tai kuor­ma-auto­ja? Nämä eivät kul­je rai­teil­la, joten kais­ta­le­veys saat­taa olla tar­peen. Ja johon­kin lumet­kin pitää varastoida.

  13. Minä en yhtään ymmär­rä tuo­ta sil­huoet­tia­jat­ta­lua. Suun­ni­tel­laan­ko Hel­sin­kiä tosi­aan sil­tä näkö­kul­mal­ta mil­tä se näyt­tää lai­vois­ta katsottuna?’
    Kari Suo­ma­lai­nen piir­si aikoi­naan pila­piir­rok­sen, jos­sa kaik­ki hel­sin­ki­läi­set oli­vat kokoon­tu­neet merel­le kat­so­maan, mil­tä kau­pun­ki näyt­tää siel­tä käsin.

  14. Paa­vo Häi­kiö:
    Minä en yhtään ymmär­rä tuo­ta sil­huoet­tia­jat­ta­lua. Suun­ni­tel­laan­ko Hel­sin­kiä tosi­aan sil­tä näkö­kul­mal­ta mil­tä se näyt­tää lai­vois­ta katsottuna?

    Kor­kea raken­ta­mi­nen kuu­luu kaupunkiin. 

    http://www.tekes.fi/imageserver/images/fi_content/picture_bank/kaupungit_ja_nahtavyydetk/helsinki_merelta_0.jpg

    Kuvit­te­le mie­les­sä­si tuo­hon töt­te­röi­tä ripo­tel­tu­na ihan miten sat­tuu. Har­voin ymmär­rän ark­ki­teh­te­ja, mut­ta täs­sä olen kyl­lä hei­dän kans­sa samoil­la linjoilla.

  15. Kim­mo: Kul­kee­ko tuos­sa bus­se­ja ja/tai kuor­ma-auto­ja? Nämä eivät kul­je rai­teil­la, joten kais­ta­le­veys saat­taa olla tar­peen. Ja johon­kin lumet­kin pitää varastoida.

    Se on tot­ta, että ras­kaal­le lii­ken­teel­le 3,0 m leveä kais­ta alkaa olla kipu­ra­jal­la. Suo­ral­la tiel­lä sekin vie­lä menee. 3,3 m ei kui­ten­kaan ole ongel­ma. Telak­ka­ka­dul­la ei myös­kään ole jyrk­kiä kaarteita.

    Lin­ja­lii­ken­net­tä Telak­ka­ka­dul­la ei ole, Her­ne­saa­ren ris­tei­ly­lai­voil­le on kesäi­sin ris­tei­ly­bus­si­lii­ken­net­tä. Kuor­ma-auto­ja on raken­nusai­ka­na ja tela­kan tava­ra­lii­ken­teen edel­lyt­tä­mäs­sä laajuudessa.

    Yhtä kaik­ki, 3,3 m on aivan riittävästi.

    Var­si­nai­nen koko kadun lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma ei vie­lä ole käsit­te­lys­sä. Oli­si pai­kal­laan muis­tut­taa kokouk­ses­sa suun­nit­te­li­joi­ta, jol­loin tämä tär­keä muu­tos ehdi­tään teh­dä ennen lii­ken­ne­suun­ni­tel­man tuloa lautakuntaan.

  16. Kim­mo: Kul­kee­ko tuos­sa bus­se­ja ja/tai kuor­ma-auto­ja? Nämä eivät kul­je rai­teil­la, joten kais­ta­le­veys saat­taa olla tar­peen. Ja johon­kin lumet­kin pitää varastoida.

    Bus­se­ja tuos­ta ei pitäi­si juu­ri­kaan kul­kea, rek­ko­ja­kin var­maan vähän. Se perus­point­ti on kui­ten­kin se että 40km/h ja 3,5 met­riä leveä luo­ti­suo­ra auto­kais­ta on koko­lail­la takuu­var­ma tapa tuot­taa yli­no­peuk­sia ja/tai ärsy­tyt­tää autoi­li­joi­ta, eli lii­ken­neym­pä­ris­tö pitäi­si teh­dä niin että nopeu­det aset­tuu ihan itses­tään sopi­val­le tasolle.

    Suun­ni­tel­mas­sa on puol­tois­ta­met­ri­nen pyö­rä­kais­ta auto­kais­tan vie­res­sä, sin­ne HKR kui­ten­kin ne lumet työn­tää.:) Sinän­sä voi­si olla ihan toi­mi­va idea vara­ta lumi­ti­la ratik­kais­tan ja auto­kais­tan väliin, 6,4 leveil­lä ratik­ka­kais­toil­le tai­taa jää­dä puo­li­sen met­riä tilaa rati­kan reu­nan ja auto­kais­tan reu­nan väliin ja voi tuo olla leveäm­pi­kin, se on ihan vaan plus­saa jos sii­nä on met­rin kor­kui­nen kinos.

  17. Paa­vo Häikiö

    Minä en yhtään ymmär­rä tuo­ta sil­huoet­tia­jat­ta­lua. Suun­ni­tel­laan­ko Hel­sin­kiä tosi­aan sil­tä näkö­kul­mal­ta mil­tä se näyt­tää lai­vois­ta katsottuna? 

    Kau­pun­ki­lai­set eivät tosi­aan kovin usein kat­se­le kau­pun­kia merel­tä eivät­kä ilmas­ta. Tor­ni­suun­ni­tel­mia teh­dään ikään kuin len­to­ko­nees­ta käsin ja ren­de­röi­dään kuvia silue­tis­ta kol­men kilo­met­rin pääs­tä kat­sot­tu­na. Katu­ta­so on sit­ten sen mukais­ta, eli siel­lä on lähin­nä umpi­nai­sia jul­ki­si­vu­ja, park­ki­luo­lien sisään­ajo­ramp­pe­ja ja autioi­ta katu­ja. Kala­sa­ta­man ja Pasi­lan suun­ni­tel­mat eivät näy­tä täs­sä suh­tees­sa kovin hää­veil­tä. Kor­keus yksin ei tee kau­pun­kia, min­kä voi käy­dä totea­mas­sa vaik­ka Keilaniemessä.

  18. tpyy­luo­ma: “Onko toi joku Teek­ka­rien Rait­tius­seu­ra tyyp­pi­nen huumorijärjestö?”

    On.

    Nopeuk­sien kan­nal­ta 3,3m on todel­la­kin parem­pi, kuor­ma-auto­ja, bus­se­ja ja jos­kus rek­ko­ja­kin liik­kuu pal­jon mut­ta nii­den tila lop­puu vain ris­teyk­ses­sä, jos­sa riit­tää että ratik­ka­kis­ko­jen reu­na­ki­veyk­sen yli voi isom­mal­la ajo­neu­vol­la ajaa. Täl­lä het­kel­lä Teh­taan­ka­dun ja Telak­ka­ka­dun ris­teys toi­mii niin että se jäte­tään tyh­jäk­si isom­man ajo­neu­von kään­tyes­sä, ja tun­tuu ammat­ti­kus­keil­le riittävän.

    Ajo­no­peuk­sien kan­nal­ta oleel­li­sin asia on etua­jo-oikeus, täs­sä suh­tees­sa mopo kar­ka­si käsis­tä kun Her­ne­saa­ren­ka­dul­le ja Spe­rans­kin­tiel­le tuli kol­miot, nyt odo­tel­laan ensim­mäis­tä ruu­mis­ta kun suo­ja­tie on heti mäen­nyp­py­län taka­na. Ensim­mäi­sen onnet­to­muu­den jäl­keen saa­daan var­maan­kin toi­mi­mat­to­mat vilk­ku­va­lot kuten Lai­vu­rin­ka­dun ja Teh­taan­ka­dun ris­teyk­seen. Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton aivoi­tuk­sien seu­raa­mi­nen on välil­lä aika haastavaa.

    Käy­tän­nös­sä kol­mioi­ta tar­vit­tai­siin vain Pur­si­mie­hen­ka­dun ja Meri­mie­hen­ka­dun ris­teyk­sis­sä näky­vyys­syis­tä, loput (mukaan­lu­kien Puna­vuo­ren­ka­tu) pitäi­si poistaa.

    Ratik­ka­jär­jes­te­ly on hyvä, pysä­kit oikeas­sa koh­taa Telak­ka­ka­dun tun­nel­man ja jalan­kul­ki­ja­vir­to­jen kan­nal­ta, ja dedi­koi­dut kais­tat tar­peen kos­ka ole­tusar­voi­ses­ti Telak­ka­ka­tu on ilta­ruuh­ka-aikaan park­ki­paik­ka­na ran­taan asti kun Her­ne­saa­ri ja Jät­kä­saa­ri ovat val­mii­ta ellei län­si­suun­nan työ­mat­ka­lii­ken­tees­sä tapah­du jotain hyvin radikaalia.

    Talot ovat aina­kin havain­ne­ku­vas­sa hie­no­ja, tär­ke­ää on että ran­nan kevyen lii­ken­teen rei­tis­tä tulee luon­te­va kos­ka Telak­ka­ka­dun kui­lu­mai­suus ja melu eivät jalan­kul­ki­joi­ta houkuttele.

  19. Tämä pak­ko­säi­lyt­tä­mi­nen työ­paik­ka-alu­ee­na on peri­aat­tee­na mie­len­kiin­toi­nen. On perus­tel­tua poi­ke­ta ulkois­vai­ku­tus­ten takia mark­ki­noi­den pai­nees­ta, mut­ta se ulkois­vai­ku­tus pitäi­si osa­ta ker­toa muu­ten­kin kuin että näin on päätetty.

    Joten­kin viel­lä ymmär­täi­si jos kysy­mys oli­si kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti erin­omai­ses­ta paik­kas­ta joka halu­taan kus­tan­nuk­sis­ta välit­tä­mät­tä vara­ta työ­pai­koil­le, mut­ta kun se Vat­tu­nie­mi on pus­sin­pe­rä johon on sur­keat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Eikä se met­ron myö­tä tuos­ta muu­tu sem­min­kin kun ase­mal­le on kui­ten­kin suu­rim­mas­ta osas­ta aluet­ta aika pit­kä matka.

    Tämä on just sitä mis­tä seu­raa samaan aikaan mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä tyh­jää toi­mi­ti­laa ja asun­to­pu­la. Jos nyt vält­tä­mät­tä halu­aa toi­mi­ti­laa Laut­ta­saa­reen niin mitäs se Län­si­väy­län var­si? Tie­ten­kin jos oikein hur­jak­si heit­täy­dy­tään niin isoi­sän aikoi­hin kau­pun­kia joten­kin osat­tiin raken­taa niin että samas­sa talos­sa oli sekä toi­mi­ti­laa että asuntoja.

  20. spot­tu: Hie­no idea, näin saa­daan­kin yhdis­tet­tyä met­ron ja rati­kan huo­not puo­let. Hidas mut­ta ras­kas kul­ku­vä­li­ne joka ei pysäh­dy siel­lä min­ne ihmi­set ovat menos­sa. Tämä jouk­ko­lii­ken­nein­no­vaa­tio Hel­sin­gis­tä vie­lä puuttuikin.

    Älä­pä nyt höl­möi­le, kun yleen­sä kir­joi­tat niin asial­li­ses­ti. Jos pysäk­ki­vä­liä kas­va­te­taan 450–500:aan met­riin, ei se vie­lä tee lii­ken­ne­vä­li­nees­tä ver­ran­nol­lis­ta lii­ken­ne­vä­li­nee­seen, jon­ka pysäk­ki­vä­li on 1500 met­riä. Se kui­ten­kin vähen­täi­si pysäk­ki­py­säh­dyk­siä 25 % eli mer­kit­tä­väs­ti. Opti­maa­li­nen pysäk­ki­vä­li on kui­ten­kin nol­laa suu­rem­pi ja ääre­tön­tä pie­nem­pi, joten vaa­tii kun­nol­li­sia perus­te­lui­ta, jos mie­les­tä­si opti­maa­li­nen pysäk­ki­vä­li on pie­nem­pi tai yhtä suu­ri kuin 350 metriä.

    Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö pysäk­ki­vä­li vaik­ka Alek­san­te­rin­ka­dul­la voi­si jat­kos­sa­kin olla 200 met­riä. Mut­ta kyl­lä se minus­ta Telak­ka­ka­dul­la voi­si olla jotain muu­ta­kin, edes se 350 metriä.

  21. Mikä täs­sä nykyi­ses­sä Hel­sin­gin kes­kus­tan kau­pun­ki­si­lue­tis­sa on niin pyhää ja täy­del­lis­tä, että mah­dol­li­nen kor­kea raken­ta­mi­nen pitää ohja­ta lai­doil­le? Mie­les­tä­ni ei mikään, vaan myös kau­pun­gin sil­hue­tin tulee elää ja kas­vaa kau­pun­gin muka­na. Kor­kea raken­ta­mi­nen on talou­del­li­sin­ta siel­lä, mis­sä maan hin­ta on kor­kein­ta, eli kes­kus­tas­sa. Siis­pä kor­kean raken­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen nime­no­maan kes­kus­taan oli­si järkevää.

    Huo­li yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­ses­ta on teko­py­hää, ellei teho­kas­ta raken­ta­mis­ta sal­li­ta kes­kus­taan ja sen välit­tö­mään ympä­ris­töön, jos­sa sil­le oli­si talou­del­li­nen int­res­si. Hel­sin­ki tar­vit­see uusia maa­merk­ke­jä jäl­jik­si omas­ta ajas­tam­me. Ei kau­pun­ki­ku­van pidä jumit­tua vii­me­vuo­si­tu­han­ti­sek­si. Kor­kea raken­ta­mi­nen ei tar­koi­ta samaa kuin ruma raken­ta­mi­nen. Päin­vas­toin — tor­ni­ta­lot tar­joa­vat lois­ta­via ark­ki­teh­to­ni­sia ja mai­se­mal­li­sia mah­dol­li­suuk­sia myös Helsingille!

  22. Mar­ko V: http://www.tekes.fi/imageserver/images/fi_content/picture_bank/kaupungit_ja_nahtavyydetk/helsinki_merelta_0.jpg

    Kuvit­te­le mie­les­sä­si tuo­hon töt­te­röi­tä ripo­tel­tu­na ihan miten sat­tuu. Har­voin ymmär­rän ark­ki­teh­te­ja, mut­ta täs­sä olen kyl­lä hei­dän kans­sa samoil­la linjoilla.

    Tuos­ta link­kaa­mas­ta­si kuvas­ta näkyy hyvin, mikä on 146 met­riä kor­kean Pasi­lan link­ki­tor­nin vai­ku­tus sil­huet­tiin merel­tä päin. Aika mitä­tön mie­les­tä­ni — tus­kin kovin moni edes huo­maa, että se näkyy tuos­sa kuvassa. 

    Ehdot­to­mas­ti lisää kor­kea­ta raken­ta­mis­ta Helsinkiin(sis. Espoo, Van­taa ja Kauniainen)

  23. Kor­kea raken­ta­mi­nen ei ole auto­maat­ti­ses­ti tehok­kaam­paa maan­käyt­töä. Jo 1900-luvun alun moder­nis­tien (CIAM; Le Cor­busier et al) tie­dos­sa oli, että käy­tet­täes­sä 45 asteen var­jo­kul­maa (eli että vie­rei­nen talo saa olla yhtä lähel­lä kuin talot ovat kor­kei­ta, että aurin­koa pais­tai­si alim­piin­kin huo­neis­toi­hin) ei ole kovin pal­jon mer­ki­tys­tä, miten kor­kei­ta tai mata­lia talot ovat (sil­loin, kun halu­taan teh­dä mah­dol­li­sim­man tii­vis­tä). Joko on har­vem­mas­sa kor­kei­ta talo­ja, tai tiheäs­ti mata­lia. Tie­ten­kin on mah­dol­lis­ta raken­taa tii­viis­ti välit­tä­mäs­tä valos­ta tai näky­mis­tä, mut­ta lop­pu­tu­los ei vält­tä­mät­tä ole ihan kai­kin puo­lin onnis­tu­nut, esim. Kow­loon Wal­led City.
    Kai­ken lisäk­si kor­keis­sa talois­sa hätä­pois­tu­mis­tiet, his­sit, raken­teet ym. vie­vät suh­teel­li­ses­ti sitä enem­män tilaa, mitä kor­keam­pi talo on — ja lisäk­si raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to on myös kal­liim­paa. Sik­si esim. New Yor­kin WTC:n kak­sois­tor­nien tilal­le ei talou­del­li­sis­ta syis­tä halut­tu mah­dol­li­sim­man kor­kei­ta talo­ja, vaan mie­luum­min useam­pi sopi­van kor­kui­nen, jois­sa tilat ja inves­toin­nit ovat tehok­kaam­mas­sa balans­sis­sa (maan arvo huo­mioi­den). Toki kor­kea talo täs­sä tapauk­ses­sa on jotain pal­jon kor­keam­paa kuin mis­tä Hel­sin­gis­sä on uskal­let­tu edes visioida.
    Tii­vis ja teho­kas kau­pun­ki­ra­ken­ne ei vält­tä­mät­tä vaa­di kor­keut­ta, esim. Mexico Citys­sä tai Tokios­sa on kor­kea asuin- ja työ­paik­ka­ti­heys, vaik­ka jäte­tään kor­kea raken­ta­mi­nen pois laskuista.
    Eli mitä yri­tän ehkä sanoa on, että kor­kea raken­ta­mi­nen on ensi­si­jas­sa ima­go­ky­sy­mys, kaik­ki seli­tyk­set mukaan lukien tii­viys tai tehok­kuus ovat vain seli­tyk­siä tuke­maan nii­tä visioita.

  24. Hel­sin­gin kor­kean raken­ta­mi­sen sel­vi­tyk­ses­sä löy­tyi myös sel­lai­nen seik­ka, että toi­mis­to­käy­tös­sä kor­keil­la raken­nuk­sil­la ei ole jäl­ki­mark­ki­noil­la juu­ri mitään lisä­ar­voa, kun taas kor­kean talon asun­nois­ta ollaan val­mii­ta mak­saa­maan lisä­hin­taa. Siten kor­keis­ta talois­ta pitää teh­dä asuin­ta­lo­ja, jos ne teh­dään talou­del­li­ses­ti kes­tä­väl­le poh­jal­le. Ongel­ma­na on vain se, että kor­keis­sa talois­sa ker­rok­sen koko on yleen­sä aika iso ja ulko­sei­nää sii­hen näh­den vähän, joten asun­nois­ta tulee iso­ja ja niis­sä on hel­pos­ti pal­jon pimei­tä huo­ne­ti­lo­ja. Se hie­no näky­mä ylä­ker­rok­sis­ta ehkä sit­ten kom­pen­soi tuh­lai­le­van resurs­sien käy­tön, tehot­to­mat ja ener­gian­ku­lu­tus­ta lisää­vät tila­rat­kai­sut yms. 😉 Eko­lo­gi­suu­den tai kes­tä­vän kehi­tyk­sen kans­sa kor­keal­la raken­ta­mi­sel­la on hyvin vähän tekemistä.

  25. Elmo Allén: Opti­maa­li­nen pysäk­ki­vä­li on kui­ten­kin nol­laa suu­rem­pi ja ääre­tön­tä pie­nem­pi, joten vaa­tii kun­nol­li­sia perus­te­lui­ta, jos mie­les­tä­si opti­maa­li­nen pysäk­ki­vä­li on pie­nem­pi tai yhtä suu­ri kuin 350 metriä.

    Väi­tän ettei ole ole­mas­sa sel­lais­ta asi­aa kuin met­reis­sä mitat­ta­va kes­ki­mää­räi­nen opti­maa­li­nen pysä­kin­vä­li. Se että on ole­mas­sa opti­maa­li­nen pysäk­kien aset­te­lu, ja täl­lä aset­te­lul­la kes­ki­mää­räi­nen pysä­kin­vä­li on ihan eri juttu.

    Jos ole­te­taan että todel­li­suus saa­tai­siin joten­kin mal­lin­net­tua ja mää­ri­tel­tyä sii­tä useam­man muut­tu­jan aggre­goi­tu hyö­ty­funk­tio jos­sa siis muut­tu­jat kuvaa­vat pysäk­kien sijoit­te­lua ja nii­den arvot funk­tion glo­baa­lis­sa mak­si­mis­sa opti­maa­lis­ta pysäk­kien sijoit­te­lua, on se pro­ses­si jol­la tämä glo­baa­li mak­si­mi löy­de­tään jotain aivan muu­ta kuin yhden suu­reen (kes­ki­mää­räi­sen pysä­kin­vä­lin) tuu­naa­mi­nen suun­taan tai toiseen.

    Edel­leen mutu­na väi­tän että sel­lais­ten asioi­den miet­ti­mi­nen kuten pais­taa­ko pysä­kil­le aurin­ko, onko se tuu­li­nen, puis­ton vie­res­sä vai katu­kui­lus­sa, onko se sub­jek­tii­vi­ses­ti lähel­lä jne joh­ta­vat parem­paan lop­pu­tu­lok­seen kun jon­kin yksiu­lot­tei­sen suu­reen tuijottelu.

  26. spot­tu: Väi­tän ettei ole ole­mas­sa sel­lais­ta asi­aa kuin met­reis­sä mitat­ta­va kes­ki­mää­räi­nen opti­maa­li­nen pysäkinväli. 

    En minä tie­ten­kään kom­ment­tia­ni niin kir­jai­mel­li­ses­ti otet­ta­vak­si ollut tar­koit­ta­nut, että pysäk­kien paik­kaa mil­lään funk­tiol­la mää­ri­tet­täi­siin, var­sin­kaan funk­tiol­la joka riip­puu vain pysäk­ki­vä­lis­tä. Arvos­te­lin vain tapaa, jol­la itse kuit­ta­sit asian: nykyi­nen pysäk­ki­vä­li = ok, nykyis­tä suu­rem­pi pysäk­ki­vä­li = huo­no. Sinä­hän et sano­nut, että pysäk­kien sijoit­te­lu ei rii­pu pysäk­ki­vä­lis­tä, vaan nime­no­maan, että pysäk­ki­vä­lin pie­ni­kin kas­vat­ta­mi­nen on yksi­puo­lei­ses­ti huo­no asia. Kom­ment­ti­si perus­teel­la olet siis sitä miel­tä, että yhtä­kään nykyis­tä ratik­ka­py­säk­kiä ei sai­si pois­taa ja että rati­koi­den nopeut­ta­mis­pyr­ki­myk­set ovat tur­hia? Käve­lye­täi­syys pysä­keil­le tulee mini­moi­da, täy­sin ratik­kaa hidas­ta­vaa vai­ku­tus­ta huo­mioon ottamatta?

    Mut­ta on kes­ki­py­säk­ki­vä­li sil­ti tär­keä mit­ta­ri, joka ker­too, että se on yksi syy rati­koi­den nopeuson­gel­miin. Kes­ki­py­säk­ki­vä­li on vain toi­nen tapa ker­toa lii­ken­ne­vä­li­neen lin­ja­no­peus. Pysäk­kien pois­to ja har­ven­nus luon­nol­li­ses­ti tulee teh­dä tapaus­koh­tai­ses­ti ja pai­kal­li­set olo­suh­teet huo­mioon ottaen. Mut­ta ei sil­ti auta, jos tode­taan että kaik­ki pysä­kit vain ovat pai­kal­li­ses­ti opti­maa­li­ses­ti sijoi­tel­tu­ja, jos nii­tä yksin­ker­tai­ses­ti on lii­kaa. Jokai­nen pysäk­ki hidas­taa nii­den mat­kaa, jot­ka eivät sitä pysäk­kiä käy­tä. Mitä enem­män pysäk­ke­jä, sitä suu­rem­pi osuus nii­tä ihmi­siä, joil­le kysei­nen pysäk­ki on vain haitaksi.

    Kes­ki­py­säk­ki­vä­li on hyvä ohje pyr­ki­myk­siin ja suun­ni­tel­mien reflek­toin­tiin. Jos teem­me pysäk­ke­jä, jot­ka ovat vie­lä nykyis­tä­kin tiheäm­mäs­sä, on tur­ha ihme­tel­lä, että mik­si rati­kat enti­ses­tään hidastuvat.

  27. Elmo Allén: Kom­ment­ti­si perus­teel­la olet siis sitä miel­tä, että yhtä­kään nykyis­tä ratik­ka­py­säk­kiä ei sai­si pois­taa ja että rati­koi­den nopeut­ta­mis­pyr­ki­myk­set ovat tur­hia? Käve­lye­täi­syys pysä­keil­le tulee mini­moi­da, täy­sin ratik­kaa hidas­ta­vaa vai­ku­tus­ta huo­mioon ottamatta?

    Ja sel­ven­nän­pä nyt tätä vie­lä: Spot­tu, en tie­ten­kään oikeas­ti ole sitä miel­tä, että sinä oli­sit tuo­ta miel­tä. Tämä siis vain kär­jis­tys sii­tä, mitä ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­si sanoit ja mitä sii­tä voi­si pää­tel­lä. Kai­pa­sin vain laa­duk­kaam­pia argu­ment­te­ja, kun osaat nii­tä­kin antaa.

    Tosin en nyt vie­lä­kään ole kuul­lut eri­tyi­sen hyviä perus­tei­ta sil­le, mik­si Telak­ka­ka­dul­la pitäi­si olla 200 m välein pysäk­ke­jä. Ottaen huo­mioon, että se on nykyis­tä­kin kes­ki­py­säk­ki­vä­liä rei­lus­ti lyhyem­pi, ei rati­koi­den nopeus­ke­hi­tys todel­la­kaan ole tuol­la parem­paan suun­taan muut­tu­mas­sa. 6 on tur­ka­sen hidas Bule­var­dil­la muu­ten­kin jo. Ja tätä minus­ta Esa­kin ajaa takaa. Reflek­toin­ti kau­pun­gin laa­jui­seen kes­ki­py­säk­ki­vä­liin on täs­sä minus­ta juu­ri hyvä: se ker­too heti yksin­ker­tai­sel­la mit­ta­ril­la, että nyt ollaan teke­mäs­sä ratik­kaa, joka tulee ole­maan h‑i-d-a‑s, ja syi­den tuli­si olla erit­täin painavat.

  28. Jos nyt oikein las­ken, niin 40km/h nopeus­ra­joi­tuk­sel­la (*) ja 300 met­rin pysä­kin­vä­lil­lä kes­ki­no­peu­dek­si tulee 20km/h, 500 met­rin pysä­kin­vä­lil­lä 25km/h ja 700 met­rin 28km/h. Eli onhan tuol­la iso mer­ki­tys. Mut­ta tuo on las­ket­tu ole­tuk­sel­la että on ihan oikea ratik­ka­ra­ta jos­sa pysäh­dy­tään vaan pysä­keil­lä, nykyi­sel­lä ratik­ka­ver­kol­la kes­ki­no­peus on 16km/h mikä ker­too sii­tä että ongel­mat on kui­ten­kin jos­sain muu­al­la kuin pysäk­ki­vä­lis­sä. Toki nii­tä­kin kan­nat­taa jär­keis­tää, mut­ta päin­vas­toin kuin muil­la nopeut­ta­mis­toi­mil­la pysäk­kien pois­toil­la on myös haittoja.

    *) Muut ole­tuk­set kiih­ty­vyys 0,8m/s^2, hidas­tu­vuus 1m/s^2, pysäk­kiai­ka 15s.

  29. Vil­le:
    Kor­kea raken­ta­mi­nen ei ole auto­maat­ti­ses­ti tehok­kaam­paa maankäyttöä.

    45 asteen varjokulmaa

    Kai­ken lisäk­si kor­keis­sa talois­sa hätä­pois­tu­mis­tiet, his­sit, raken­teet ym. vie­vät suh­teel­li­ses­ti sitä enem­män tilaa, mitä kor­keam­pi talo on – ja lisäk­si raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to on myös kalliimpaa.

    kor­kea raken­ta­mi­nen on ensi­si­jas­sa imagokysymys 

    Täl­lä perus­teel­la opti­maa­li­nen mah­dol­li­sim­man tii­vis raken­nus­tyy­li voi­si olla seuraava.

    - Raken­ne­taan pin­ta-alal­taan mah­dol­li­sim­man suu­ri talo, vaik­ka­pa 1km x 1km. (Vihe­ra­luei­ta ei täs­sä nyt las­ke­ta eikä kaivata.)

    - Alim­mat ker­rok­set vara­taan kau­pal­li­seen toi­min­taan, liik­ku­mi­seen yms. Ne ovat yhte­näi­siä 1km x 1km kerroksia.

    - Ylem­mät ker­rok­set ovat pää­asias­sa asun­to­ja, ehkä myös toi­mis­to­ja, näkö­ala­ravn­to­loi­ta yms.

    - Ylem­mät ker­rok­set raken­ne­taan muu­ta­ma­na kol­mion muo­toi­se­na har­jan­tee­na alim­pien ker­ros­ten pääl­le. Lai­tim­mais­ten har­jan­tei­den ulkoi­nen sivusei­nä voi olla pys­ty­suo­ra (jos sivul­la on vapaa­ta tilaa). Mui­den har­jan­tei­den sivusei­nät ovat 45 asteen kulmassa.

    - Har­jan­teet ovat sisäl­tä ont­to­ja, sil­lä ikku­nal­lis­ta tilaa har­jan­tei­den lai­doil­la on vain rajal­li­ses­ti. Sisä­ti­laan voi raken­taa mie­li­ku­vi­tuk­sen puit­teis­sa mitä tahan­sa. Ne ovat esi­mer­kik­si hyvää sisä­ul­koi­lu- ja shop­pai­lu­ti­laa talvella.

    - Asun­not ovat pää­sään­töi­ses­ti läpi talon (ulkoa sisä­pi­haan) ulot­tu­via. Opti­maa­li­nen har­jan­teen “sei­nän” pak­suus las­ke­taan venyt­tä­mäl­lä asun­not mah­dol­li­sim­man pit­kik­si, mut­ta kui­ten­kin riit­tä­vä ikku­na­pin­ta-ala ja asun­non toi­mi­vuus säilyttäen.

    - Ylem­pien ker­ros­ten käy­tä­vät ovat ehkä sisä­pi­han puo­lel­la — tai kes­kel­lä jos pel­käs­tään sisä­pi­han puo­lei­set­kin asun­not (tai toi­mis­tot, ravin­to­lat) sallitaan.

    - Har­jan­teil­le las­ke­taan opti­maa­li­nen kor­keus. Ima­go­syyt puol­ta­vat ehkä kor­kei­ta har­jan­tei­ta. Monet tek­ni­set syyt (ks. yllä) ja hiis­si­mat­koi­hin kulu­va aika puol­ta­vat mata­lam­paa kor­keut­ta. Hyvin mata­lat har­jan­teet (vain muu­ta­ma ker­ros) ovat tehot­to­mia. Kor­keat har­jan­teet siir­tä­vät naa­pu­rei­den ulkoik­ku­nat kes­ki­mää­rin kau­em­mas omas­ta ulkoikkunasta.

    - His­sit voi­vat olla vino­ja his­se­jä har­jan­teen sisäl­lä tai mai­se­ma­his­se­jä sisä­pi­hal­la (osa ehkä pystysuoriakin).

    - Jos ollaan ahnei­ta, raken­taa voi vie­lä poi­kit­tai­set har­jan­teet pää­tyi­hin, ja ehkä jon­kun kes­kel­le raken­nus­ta­kin, tai ehkä yhtä mon­ta kuin pit­kit­täin­kin. Ylim­mät ker­rok­set ovat ehkä suo­sit­tu­ja, ja ehkä sisä­pi­hat­kin, ja näin nii­tä saa­daan lisää. Vii­mei­se­nä opti­moin­ti­na 45 asteen supat raken­nuk­sen pääl­lä voi­si raken­taa pyö­reik­si (sai­si myös piik­ki­mäi­siä huip­pu­ja kau­pan päälle).

  30. Elmo Allén: Tosin en nyt vie­lä­kään ole kuul­lut eri­tyi­sen hyviä perus­tei­ta sil­le, mik­si Telak­ka­ka­dul­la pitäi­si olla 200 m välein pysäkkejä. 

    Sik­si kun mat­kus­ta­jat tyk­kää, ja on moti­voi­vam­paa tuot­taa hyvää kuin huo­noa palvelua.

  31. Elmo Allén: Ja sel­ven­nän­pä nyt tätä vie­lä: Spot­tu, en tie­ten­kään oikeas­ti ole sitä miel­tä, että sinä oli­sit tuo­ta miel­tä. Tämä siis vain kär­jis­tys sii­tä, mitä ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­si sanoit ja mitä sii­tä voi­si pää­tel­lä. Kai­pa­sin vain laa­duk­kaam­pia argu­ment­te­ja, kun osaat nii­tä­kin antaa.

    Tosin en nyt vie­lä­kään ole kuul­lut eri­tyi­sen hyviä perus­tei­ta sil­le, mik­si Telak­ka­ka­dul­la pitäi­si olla 200 m välein pysäk­ke­jä. Ottaen huo­mioon, että se on nykyis­tä­kin kes­ki­py­säk­ki­vä­liä rei­lus­ti lyhyem­pi, ei rati­koi­den nopeus­ke­hi­tys todel­la­kaan ole tuol­la parem­paan suun­taan muut­tu­mas­sa. 6 on tur­ka­sen hidas Bule­var­dil­la muu­ten­kin jo. Ja tätä minus­ta Esa­kin ajaa takaa. Reflek­toin­ti kau­pun­gin laa­jui­seen kes­ki­py­säk­ki­vä­liin on täs­sä minus­ta juu­ri hyvä: se ker­too heti yksin­ker­tai­sel­la mit­ta­ril­la, että nyt ollaan teke­mäs­sä ratik­kaa, joka tulee ole­maan h‑i-d-a‑s, ja syi­den tuli­si olla erit­täin painavat. 

    Nyky­muo­toi­sel­la Hel­sin­gin nie­mel­lä kaik­ki lii­ken­ne on läh­tö­koh­tai­sin hidas­ta. Kun rai­tio­vau­nua lisäk­si vie­dään sok­ke­loi­sil­le, täyn­nä ris­teä­vää lii­ken­net­tä ole­vil­le rei­teil­le, niin ei sii­tä luo­ti­ju­naa tule pysäk­ke­jä pois­ta­mal­la. Rai­tio­vau­nu on luon­teel­taan suju­va vain niil­lä osuuk­sil­la, jos­sa vau­nut kul­ke­vat muus­ta lii­ken­tees­tä eril­lään, ja sil­loin­kin ilman ras­kai­ta ris­teyk­siä, jos­sa “etuu­des­ta” kil­pai­lee kol­mes­ta muus­ta suun­nas­ta tule­va joukkoliikenne.

  32. tpyy­luo­ma:
    Jos nyt oikein las­ken, niin 40km/h nopeus­ra­joi­tuk­sel­la (*) ja 300 met­rin pysä­kin­vä­lil­lä kes­ki­no­peu­dek­si tulee 20km/h, 500 met­rin pysä­kin­vä­lil­lä 25km/h ja 700 met­rin 28km/h.
    *) Muut ole­tuk­set kiih­ty­vyys 0,8m/s^2, hidas­tu­vuus 1m/s^2, pysäk­kiai­ka 15s. 

    Epä­or­to­dok­si­nen kysy­mys, mut­ta kuin­ka pal­jon toteu­tu­viin ajo­no­peuk­siin vai­kut­taa kul­jet­ta­ja? Jopa met­ros­sa on (yleen­sä nais­kul­jet­ta­jia), jol­la saman suo­ran rei­tin aja­mi­seen menee minuut­te­ja enem­män kuin kol­le­goil­la. Man­ner­hei­mil­la on erit­täin tut­tu näky, kun yksi mate­le­va kul­jet­ta­ja kerää 3 muun vau­nun let­kan perään­sä keskustaan.

  33. Jotain ajas­tam­me ker­too, että suu­rim­mat (suun­ni­tel­lut) raken­nuk­set ovat asun­to­ja. 1900-lukuun asti kirk­ko oli kes­kel­lä, sit­ten ehkä maal­li­nen val­ta tai kult­tuu­ri. Nyt tule­vai­suu­den kuva piir­re­tään mah­dol­li­sim­man hal­val­la kynällä.

    Kuten Vil­le tote­si, tor­nit eivät kapean run­kon­sa ja heik­ko­jen pai­koi­tus­mah­dol­li­suuk­sien­sa vuok­si kiin­nos­ta toi­mis­to­ja. Asun­noik­si niis­tä ei taas raas­ki­ta teh­dä riit­tä­vän sola­koi­ta, ja ainoak­si laa­tu­te­ki­jäk­si jää­vät­kin sijain­ti ja näkymät.

    Hel­sin­gis­sä on ollut vai­kea saa­da van­han raken­nuk­sen ullak­ko­re­mon­ti yhtey­des­sä teh­dyk­si edes yhtä uut­ta ikku­naa. Miten nyt ääni on muut­tu­nut kel­los­sa? Tun­tuu että taas jol­lain on kii­re saa­da jät­tää jäl­ken­sä kaun­pun­kiin ennen eläk­keel­le lähtöä.

  34. Vil­le:

    Jo 1900-luvun alun moder­nis­tien (CIAM; Le Cor­busier et al) tie­dos­sa oli, että käy­tet­täes­sä 45 asteen var­jo­kul­maa (eli että vie­rei­nen talo saa olla yhtä lähel­lä kuin talot ovat kor­kei­ta, että aurin­koa pais­tai­si alim­piin­kin huoneistoihin)

    (Tämä­hän ei var­si­nais­ta argu­ment­tia­si hei­ken­nä, mut­ta) Hel­sin­gis­sä­hän 45 asteen tai sitä ylit­tä­vä kul­ma aurin­gol­le edes kes­ki­päi­väl­lä saa­daan suu­nil­leen tou­ko­uun ja elo­kuun alku­jen väli­se­nä aika­na. Pää­osan ajas­ta aurin­ko pais­taa, jos pais­taa, pal­jon matalalammalta.

    1. Anteek­si, että olen tyh­mä, mut­ta eikö tuol­la 45 asteen sään­nöl­lä tehok­kuus puo­li­tu, jos kor­keus kak­sin­ker­tais­tuu? Etäi­syys­hän kak­sin­ker­tais­tuu kah­teen suuntaan.

  35. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Mikä täs­sä nykyi­ses­sä Hel­sin­gin kes­kus­tan kau­pun­ki­si­lue­tis­sa on niin pyhää ja täy­del­lis­tä, että mah­dol­li­nen kor­kea raken­ta­mi­nen pitää ohja­ta lai­doil­le? Mie­les­tä­ni ei mikään, vaan myös kau­pun­gin sil­hue­tin tulee elää ja kas­vaa kau­pun­gin mukana.

    Hel­sin­ki tar­vit­see uusia maa­merk­ke­jä jäl­jik­si omas­ta ajas­tam­me. Ei kau­pun­ki­ku­van pidä jumit­tua viimevuosituhantiseksi. 

    Et tai­da tie­tää, että Hel­sin­ki saa­tiin val­miik­si noin olym­pia­ki­so­jen aikaan.

    Sitä ennen kyl­lä pys­ty­tet­tiin hotel­li tor­nia, sta­di­kan tor­nia ja kir­kon­tor­nia ja hie­nol­ta näyt­ti. Nyky­ään ei sit­ten sal­li­ta mitään muu­tok­sia kaupunkikuvaan. 

    Hul­lun­ku­ri­se­na esi­merk­ki­nä jos­kus vuo­si­kym­me­niä sit­ten lak­kau­tet­tu­jen lef­fa­teat­te­rei­den valo­mai­nok­set talo­jen katoil­la. Uudet vas­taa­vat­han ovat luon­nol­li­ses­ti kiel­let­ty­jä, kos­ka ne pilaa­vat his­to­rial­li­sen kau­pun­ki­ku­van. Toi­sin kuin hie­noa beto­niark­ki­teh­tuu­ria kuvas­ta­va mak­ka­ra­ta­lon makkara.

  36. Kim­mo: Kun rai­tio­vau­nua lisäk­si vie­dään sok­ke­loi­sil­le, täyn­nä ris­teä­vää lii­ken­net­tä ole­vil­le rei­teil­le, niin ei sii­tä luo­ti­ju­naa tule pysäk­ke­jä poistamalla.

    Ja jos tuli­si, lop­pu­tu­los oli­si 40 km/h tun­ti­vauh­tia kul­ke­va 35 ton­nin metal­li­mö­tik­kä joka istuu kan­ta­kau­pun­kiin kuin nor­su pos­lii­ni­kaup­paan. Oli­si­ko­han sii­hen joku syy että toi­sin kuin Hel­sin­gis­sä, maa­il­mal­la rati­kat on pyrit­ty pitä­mään pois­sa tii­veim­män ydin­kes­kus­tan kaduil­ta ja sen ulko­puo­lel­la­kin omil­la kais­toil­laan tai muus­ta lii­ken­tees­tä erotettuna ?

  37. Kim­mo: Epä­or­to­dok­si­nen kysy­mys, mut­ta kuin­ka pal­jon toteu­tu­viin ajo­no­peuk­siin vai­kut­taa kul­jet­ta­ja? Jopa met­ros­sa on (yleen­sä nais­kul­jet­ta­jia), jol­la saman suo­ran rei­tin aja­mi­seen menee minuut­te­ja enem­män kuin kol­le­goil­la. Man­ner­hei­mil­la on erit­täin tut­tu näky, kun yksi mate­le­va kul­jet­ta­ja kerää 3 muun vau­nun let­kan perään­sä keskustaan.

    En ole tähän paras vas­taa­maan, mut­ta yritetäänn.

    Point­ti on se että rai­tio­vau­nu­ja aje­taan aika­tau­lus­sa. Aika­tau­lut suun­ni­tel­laan sil­lä peri­aat­teel­la että niis­sä myös pysy­tään. Kul­jet­ta­jien ajo­ta­vois­sa on jon­kun ver­ran ero­ja, ja yo. syys­tä aika­tau­lut menee hitaam­pien mukaan, vai­ku­tus tus­kin kui­ten­kaan on kovin suuri. 

    Yli­pään­sä tuon aika­tau­lusi­don­nai­suu­den vuok­si rai­tio­lii­ken­tees­sä häi­riöt on ongel­mal­li­sia, kär­jis­täen voi­si sanoa että jos jol­lain ratao­suu­del­la on häi­riöi­tä niin aika­tau­lu teh­dään eli aje­taan sen mukaan että ne toteu­tuu. Eli hidastellaan.

    Bus­seis­sa teh­dään toi­sin päin, eli aika­tau­lut on ohjeel­li­sia päät­tä­ril­tä läh­töä lukuu­not­ta­mat­ta. Ongel­ma tuos­sa on taas toi­saal­ta sit­ten epä­täs­mäl­li­syys eli mat­kus­ta­ja ei voi luot­taa sii­hen että bus­si tulee lku­ten aika­tau­lus­sa lukee ja samas­ta syys­tä joh­tuen ruuh­kaan­tu­mi­nen, esi­mer­kik­si pysä­kil­le voi tun­kea enem­män bus­se­ja kuin sil­le mah­tuu, valoe­tuu­det menee vai­keak­si, jne.

    Läh­tö­koh­ta jouk­ko­lii­ken­tees­sä, var­sin­kin rai­teil­la, pitäi­si olla että minu­moi­daan ne häi­riöt. Eli hoi­de­taan oirei­den sijaan syi­tä. Ei se nyt kan­ta­kau­pun­gis­sa­kaan nyt mitään niin ihmeel­lis­tä vaadi.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kim­mo. Met­ron­no­peus ei rii­pu kul­jet­ta­jas­ta. Ne kul­ke­vat minuu­til­leen aikataulussa.

    No eivät kul­je. Met­rol­la ei ole aika­tau­lua, met­rol­la on vuo­ro­vä­li. Eli jos yksi juna jos­tain syys­tä hidas­tuu niin muut myös vas­taa­vas­ti, tosin kul­jet­ta­jas­ta tuo tus­kin johtuu.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si, että olen tyh­mä, mut­ta eikö tuol­la 45 asteen sään­nöl­lä tehok­kuus puo­li­tu, jos kor­keus kak­sin­ker­tais­tuu? Etäi­syys­hän kak­sin­ker­tais­tuu kah­teen suuntaan.

    Sul­la ei ole nyt oikein vah­va ilta.:) Jos kadun kak­sin puo­lin on talot niin yhden talon vie­mä tila on puo­let kadun levey­des­tä eli talon kor­keu­des­ta per puo­li. Täten ker­ros­kor­keu­del­la 3,5m joka iki­nen lisä­ker­ros vie 3,5 m² enem­män maa­ta. Joten voim­me las­kea teho­lu­vun kaaa­val­la jos­sa on s on syvyys ja s ker­ros­mää­rä s x k / (s + 3,5k) Mis­tä näkee las­ke­mat­ta­kin että s on kes­kein muuttuja.

    1. tpyy­luo­ma,
      Ajat­te­li, että katua reu­nus­ta­vat talot voi raken­taa kiin­ni toi­siin­sa. Minä ajat­te­lin tor­ni­ta­lo­ja, jois­sa on tilaa kaik­kiin suun­tiin. Sii­nä vai­hees­sa kun kor­keus alkaa domi­noi­da, tuo 45 asteen vaa­ti­mus mer­kit­si­si, että pis­te­mäi­sen talon vie­mä tila kas­vai­si kor­keu­den neliössä.

  40. Wag­ne­ril­la oli mai­nio suun­ni­tel­ma: hän piir­si pitän talon, johon koko Suo­men kan­sa mah­tui­si: Talon pääs­sä oli pubi ja snagari.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Anteek­si, että olen tyh­mä, mut­ta eikö tuol­la 45 asteen sään­nöl­lä tehok­kuus puo­li­tu, jos kor­keus kak­sin­ker­tais­tuu? Etäi­syys­hän kak­sin­ker­tais­tuu kah­teen suuntaan.

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na esim. pis­te­ta­lot, joi­den run­ko­sy­vyys on 12 met­riä ja ker­ros­kor­keus 3 met­riä: 4‑kerroksinen talo (h=12) “var­jos­taa” 4‑kertaisesti poh­ja­pin­ta-alan­sa ver­ran (kun talo­ja on enem­män ruu­du­kos­sa; las­ke­taan var­jos­tusa­lat vain yhteen ker­taan); 8‑kerroksinen talo (h=24) var­jos­taa 9‑kertaisesti poh­ja­pin­ta-alan­sa ver­ran, jne. Suh­de­lu­ku on aika lähel­lä 1:tä (pait­si alle 4‑kerroksisissa taloissa). 

    Käy­tän­nös­sä tie­ten­kin eri­lai­sia rivi- ja lamel­li­ta­lo­ja voi­daan teh­dä ja kor­keat tor­ni­ta­lot voi­vat olla itä-län­si-suun­nas­sa lähem­pä­nä, kun var­jot kui­ten­kin ovat sii­nä suun­nas­sa pitem­piä, jol­loin tehok­kuus kasvaa. 

    Toi­nen asia on, että maan­ta­sos­sa tar­vi­taan tilaa eri käyt­tö­tar­koi­tuk­siin kuten lii­ken­ne, vapaa-aika ym. kor­re­loi­den ihmis­ten mää­rään, eli kor­keat talot vaa­ti­vat sii­nä­kin mie­les­sä enem­män tilaa ympä­ril­leen footprin­tiin suhteutettuna.

  42. Eri­lai­set run­ko­sy­vyy­det tie­ten­kin vai­kut­ta­vat myös asi­aan, eli se, että mata­lat talot ovat yleen­sä kapea­run­koi­sia ja kor­keat talot syvä­run­koi­sia, tekee kor­keis­ta talois­ta tehok­kaam­pia — mut­ta yhtä hyvin mata­lis­ta talois­ta voi­tai­siin teh­dä syvärunkoisia.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Anteek­si, että olen tyh­mä, mut­ta eikö tuol­la 45 asteen sään­nöl­lä tehok­kuus puo­li­tu, jos kor­keus kak­sin­ker­tais­tuu? Etäi­syys­hän kak­sin­ker­tais­tuu kah­teen suuntaan.

    Jos 45 astet­ta tar­kas­tel­laan kah­teen suun­taan, niin suo­ja­vyö­hyk­keen ala kas­vaa kor­keu­teen näh­den toi­ses­sa potens­sis­sa — eikö? 45 asteen sään­töön pereh­ty­neet var­maan ker­to­vat moneen­ko suun­taan se mene­tel­mäs­sä tar­kas­tel­laan. Joka tapauk­ses­sa 45 asteen sään­tö ei ole mikään luon­non­va­kio, jon­ka mukaan on pak­ko toi­mia. Eikä se, ettei kor­kean raken­nuk­sen ympä­ril­le pyhi­te­tä kor­keu­ten­sa ver­ran tilaa tar­koi­ta kel­vo­ton­ta suun­nit­te­lua. Esim. yksit­täi­sen tor­nin päi­vän­kier­ron mukaan kier­tä­vä var­jo muu­ta­man tun­nin vie­rei­sen raken­nuk­sen koh­dal­la — so what? 😉 eikö muu­ten taka­vuo­si­na elo­ku­vis­sa­kin ollut joku 45 asteen sääntö?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­ma­lai­setr raken­nus­mää­räyk­set ovat niin tiuk­ko­ja, ettei­vät kor­keat asuin­tor­nit ole oikein kannattavia.

    Oli­si­ko hir­veän epä­or­to­dok­sis­ta antaa mark­ki­noi­den rat­kais­ta kan­nat­ta­vuu­den? On ole­mas­sa ihmi­siä, jot­ka arvos­ta­vat maa­mer­kis­sä asu­mis­ta ja ovat val­miit mak­sa­maan sii­tä ext­raa. Toi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan ext­raa yti­mes­sä asu­mi­ses­ta. Ja jot­kut ext­ra-ext­raa ydin­a­lu­een tor­ni­ta­loa­su­mi­ses­ta. Voi­sim­me­ko suo­da sen heille?

    1. Oli­si­ko hir­veän epä­or­to­dok­sis­ta antaa mark­ki­noi­den rat­kais­ta kannattavuuden?

      Kyl­lä. Mut­ta me jou­dum­me arvaa­maan ‚mitä mark­ki­nat tule­vat teke­mään. Kor­kei­ta asuin­ra­ken­nuk­sia vas­taan lau­ta­kun­nal­le ei oli­si mitään eikä asuk­kail­la­kaan, mut­ta jos tur­va­mää­räyk­set ker­to­vat, että asuin­pin­ta­laa ei pal­jon jää. Muis­sa mais­sa tilan­ne on toinen.

  44. Sik­si esim. New Yor­kin WTC:n kak­sois­tor­nien tilal­le ei talou­del­li­sis­ta syis­tä halut­tu mah­dol­li­sim­man kor­kei­ta talo­ja, vaan mie­luum­min useam­pi sopi­van kor­kui­nen, jois­sa tilat ja inves­toin­nit ovat tehok­kaam­mas­sa balans­sis­sa (maan arvo huomioiden).

    Vii­mek­si Nykis­sä käy­des­sä­ni tilan­ne oli se, että WTC:n rau­nioil­la oli kasau­tu­mas­sa yksi kap­pa­le kovin kor­kean näköis­tä tor­nia (1 WTC, tun­ne­taan myös nimel­lä Free­dom Tower). Sii­tä kuu­lem­ma tulee Yhdys­val­to­jen kor­kein raken­nus. On jo nyt var­sin hal­lit­se­va län­nes­tä katsottuna.

    Muu­ten­kin Man­hat­ta­nil­la on kovin pal­jon kovin pys­ty­suo­raa sei­nää. le Cor­busie­rin aurin­gon­pais­te­sään­tö on vähän unoh­duk­sis­sa; sii­hen ei ole varaa, jos maa on kal­lis­ta. (Kts. manhattanhenge.)

    Ja kuten Ode tote­si, sään­tö tiu­kas­ti tul­kit­tu­na pie­nen­tää raken­nus­kuu­tioi­den mää­rää kor­keu­den kas­vaes­sa, mut­ta ehkä sil­lä kui­ten­kin sit­ten enem­män vii­ta­taan katu­jen levey­teen kuin sii­hen, että joka raken­nuk­sen joka puo­lel­la pitäi­si olla tyhjää.

    Joka tapauk­ses­sa jos tont­ti­maa on tiu­kal­la, pys­ty­suo­ra raken­ne on tehok­kain. Pyra­mi­di (sama poh­ja, sama kor­keus) pää­see vain kol­man­nek­seen sii­tä tehok­kuu­des­ta. Se on sit­ten toi­nen jut­tu, että kor­keu­den muka­na tor­nin pin­ta-alaa pitää pys­tyä raken­teel­li­sis­ta syis­tä (vaik­ka­pa his­si­kui­lut) kas­vat­ta­maan, ja raken­ta­mi­ses­ta voi tul­la perin kallista.

  45. Kim­mo: Rai­tio­vau­nu on luon­teel­taan suju­va vain niil­lä osuuk­sil­la, jos­sa vau­nut kul­ke­vat muus­ta lii­ken­tees­tä eril­lään, ja sil­loin­kin ilman ras­kai­ta ris­teyk­siä, jos­sa “etuu­des­ta” kil­pai­lee kol­mes­ta muus­ta suun­nas­ta tule­va joukkoliikenne. 

    Ja Telak­ka­ran­nal­la­han ratik­ka toi­mii juu­ri noin. Ris­teä­viä jouk­ko­lii­ken­teen suun­tia ei ole käy­tän­nös­sä yhtään (ykkö­sen pää­te­sil­muk­ka ei tar­vit­se etuuk­sia), ja koko mat­kal­la on oma kais­ta. Ja sik­si juu­ri ei ole mitään perus­tei­ta teh­dä über­ly­hyt­tä pysäk­ki­vä­liä, kun ollaan muu­ten­kin lin­jan nel­jän­ne­so­suu­del­la (siis ei enää keräi­ly­alu­eel­la eikä vie­lä ruuh­kai­sim­mal­la poisjääntialueellakaan).

    spot­tu: Sik­si kun mat­kus­ta­jat tyk­kää, ja on moti­voi­vam­paa tuot­taa hyvää kuin huo­noa palvelua. 

    Tähän ei kai voi tode­ta kuin että aha.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: nuu­til­leen aikataulussa.

    Mihin tie­to perustuu? 

    Jos yksi kul­jet­ta­ja ajaa jat­ku­vas­ti “rajoi­tin­ta vas­ten” ja osuu jar­ru­tuk­sis­sa poik­keuk­set­ta suu­rim­mal­la nor­maa­lil­la jar­ru­tus­te­hol­la lai­tu­ril­le, mis­sä toi­nen mate­lee niin tun­ne­lit kuin maan­pääl­li­set osuu­det, nos­ta “kaa­sun” 60km/h tie­tä­mil­lä ja käyt­tää jar­ru­tuk­siin kak­sin­ker­tai­sen mat­kan (sil­ti nykien), niin kyl­lä­hän ajoa­jas­sa tulee eroa. Ei var­maan mon­taa minuut­tia, mut­ta hel­pos­ti 2–3 minuut­tia. Voi­han teo­rias­sa syy-seu­raus­suh­de eri­lai­seen ajo­käy­tök­seen olla aika­tau­lus­sa­kin, mut­ta hie­man epäi­len juu­ri tuon huo­mion yhty­mä­koh­dis­ta hil­jai­seen ajo­no­peu­teen ja epä­var­man jar­rut­ta­mi­sen välil­lä (sel­keä epävarmuus/rutiinin puu­te koor­di­noi­da sil­män infor­maa­tio ja oma motoriikka). 

    Eräi­den met­ro­kul­jet­ta­jien ajo muis­tut­taa nimit­täin kovas­ti “heik­koa” kul­jet­ta­jaa moot­to­ri­ra­dal­la, jos­sa oman tilan­ne­no­peu­den arvioi­mi­nen tuot­taa suu­ria ongel­mia ja eri­tyi­ses­ti jar­ru­tuk­set eivät osu lain­kaan oikei­siin kohtiin.

  47. Viis­to­va­los­ta, jos mal­lin­nus­sof­tat ovat niin huo­nos­ti suu­ni­tel­tu­ja että eivät osaa las­kea kuin aurin­gon suo­raan tule­van säteen var­jo­kul­mia mut­ta eivät ollen­kaan hei­jas­tuk­sia, niin voi­daan var­maan­kin pää­tyä sii­hen että kor­kei­den talo­jen pitää olla tosi kau­ka­na toisistaan.

    Mut­ta kun oikeas­sa maa­il­mas­sa tilan­ne on se, että raken­nuk­sen sei­nä hei­jas­taa. Kun vie­rek­käin on met­sä ja talo niin se talo näyt­tää aina valoi­sam­mal­ta. Lisäk­si Suo­mes­sa on 6 kk pime­ää ja näis­sä tor­ni­ta­lois­sa on yleen­sä valot, joten kes­ki­mää­rin talot tai­ta­vat tuo­da enem­män valoa maa­il­maan kuin peit­tää sitä.

    Jos menet­te New York­kiin, niin ei siel­lä­kään aurin­ko suo­raan maan­pin­taan pais­ta kuin aurin­gon olles­sa tie­tys­sä suun­nas­sa. Sil­ti­kään siel­lä ei ahdis­ta eikä ole pime­ää. Lasi­sei­nä hei­jas­taa oikein hyvin valoa. Valo tulee toki Suo­mes­sa alem­paa mut­ta ei tän­ne saman­lai­sia mas­so­ja kos­kaan tul­la raken­ta­maan­kaan kuin New Yor­kis­sa on. Viis­tos­ta tule­van valon ongel­ma syn­tyy vas­ta kun on usei­ta kort­te­lei­ta kor­ke­aa raken­ta­mis­ta peräk­käin, ja sel­lais­ta mas­saa Suo­meen tus­kin min­ne­kään kos­kaan syn­tyi­si­kään. Ja tuos­sa­kin tapauk­ses­sa on ihan mah­dol­lis­ta sijoi­tel­la talo­ja siten että viis­tos­ta­kin tule­va valo hei­jas­tuu ison­kin alu­een lävit­se kun­han raken­ne­taan oikein.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kim­mo. Met­ron nopeus ei rii­pu kul­jet­ta­jas­ta. Ne kul­ke­vat minuu­til­leen aikataulussa.

    Olen osit­tain eri miel­tä. Met­ros­sa ajoai­ko­jen hajon­ta on toki vähäis­tä pin­ta­lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na, mut­ta rei­tin lop­pu­pääs­sä vuo­ro­vä­lit eivät ole enää täy­sin tasai­set. Kuka tahan­sa voi käy­dä kel­lo kädes­sä seu­raa­mas­sa met­ro­ju­nien saa­pu­mis­ta Ruo­ho­lah­teen vaik­ka­pa ruuhka-aikana.

  49. Kim­mo: Nyky­muo­toi­sel­la Hel­sin­gin nie­mel­lä kaik­ki lii­ken­ne on läh­tö­koh­tai­sin hidasta.Kun rai­tio­vau­nua lisäk­si vie­dään sok­ke­loi­sil­le, täyn­nä ris­teä­vää lii­ken­net­tä ole­vil­le rei­teil­le, niin ei sii­tä luo­ti­ju­naa tule pysäk­ke­jä pois­ta­mal­la. Rai­tio­vau­nu on luon­teel­taan suju­va vain niil­lä osuuk­sil­la, jos­sa vau­nut kul­ke­vat muus­ta lii­ken­tees­tä eril­lään, ja sil­loin­kin ilman ras­kai­ta ris­teyk­siä, jos­sa “etuu­des­ta” kil­pai­lee kol­mes­ta muus­ta suun­nas­ta tule­va joukkoliikenne.

    Hie­man yksin­ker­tais­taen voi­si sanoa, että rai­tio­lii­ken­teel­le aiheu­tuu eni­ten luo­tet­ta­vuuson­gel­mia lii­an lähel­le rai­tei­ta sijoi­te­tuis­ta pysä­köin­ti-/py­säyt­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta ja kes­ki­no­peut­ta alen­taa eni­ten pysäh­ty­mis­ten mää­rä rata­ki­lo­met­riä koh­den, joh­tui tämä sit­ten pysä­keis­tä tai liikennevaloista.

    Voi­si vie­lä tode­ta, että se että rai­tio­vau­nu ajaa Kor­kea­vuo­ren­ka­dul­la lii­ken­neo­lo­suh­teis­ta joh­tuen 20 km/h, ei ole ongel­ma. Kuten ei myös­kään se ole ongel­ma, jos vau­nu sei­soo isoa ris­teys­tä (Oop­pe­ra, Kur­vi jne.) edel­tä­väl­lä pysä­kil­lä kym­me­nen sekun­tia yli­mää­räis­tä oma valo­vai­het­ta odottaessaan.

    Se mikä on ongel­ma, on se jos vau­nu ei puut­tu­van erot­te­lun takia pää­se Sokok­sen kul­mal­la vie­rei­sel­lä kais­tal­la sei­so­van auto­jo­non ohi. Tai jos vau­nu pysäy­te­tään Mec­he­li­nin­ka­dul­la Sam­mon­ka­dun suo­ja­tie­va­loi­hin. Tai jos vau­nu sei­soo Tuk­hol­man­ka­dul­la vasem­mal­le pihaan/sivukadulle kään­ty­vän hen­ki­lö­au­ton taka­na. Tai jos vau­nu jou­tuu mate­le­maan 30 km/h koko Mäke­län­ka­dun mat­kan varoen vasem­mal­le kään­ty­viä tai sivu­ka­dul­ta tule­via auto­ja puut­teel­li­ses­ta valo-ohjauk­ses­ta/­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä johtuen.

    Sekin on ongel­ma jos vau­nu hidas­te­lee kivi­kau­ti­ses­ta rata­tek­nii­kas­ta joh­tuen “ikui­suu­den” Kur­vin vaih­teis­sa ja varaa täs­tä syys­tä tar­peet­to­mas­ti aikaa lii­ken­ne­va­lo­jen kiertoajasta.

  50. Nak­ki­put­ka: Hie­man yksin­ker­tais­taen voi­si sanoa, että rai­tio­lii­ken­teel­le aiheu­tuu eni­ten luo­tet­ta­vuuson­gel­mia lii­an lähel­le rai­tei­ta sijoi­te­tuis­ta pysä­köin­ti-/py­säyt­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta ja kes­ki­no­peut­ta alen­taa eni­ten pysäh­ty­mis­ten mää­rä rata­ki­lo­met­riä koh­den, joh­tui tämä sit­ten pysä­keis­tä tai liikennevaloista.

    Voi­si vie­lä tode­ta, että se että rai­tio­vau­nu ajaa Kor­kea­vuo­ren­ka­dul­la lii­ken­neo­lo­suh­teis­ta joh­tuen 20 km/h, ei ole ongel­ma. Kuten ei myös­kään se ole ongel­ma, jos vau­nu sei­soo isoa ris­teys­tä (Oop­pe­ra, Kur­vi jne.) edel­tä­väl­lä pysä­kil­lä kym­me­nen sekun­tia yli­mää­räis­tä oma valo­vai­het­ta odottaessaan.

    Se mikä on ongel­ma, on se jos vau­nu ei puut­tu­van erot­te­lun takia pää­se Sokok­sen kul­mal­la vie­rei­sel­lä kais­tal­la sei­so­van auto­jo­non ohi. Tai jos vau­nu pysäy­te­tään Mec­he­li­nin­ka­dul­la Sam­mon­ka­dun suo­ja­tie­va­loi­hin. Tai jos vau­nu sei­soo Tuk­hol­man­ka­dul­la vasem­mal­le pihaan/sivukadulle kään­ty­vän hen­ki­lö­au­ton taka­na. Tai jos vau­nu jou­tuu mate­le­maan 30 km/h koko Mäke­län­ka­dun mat­kan varoen vasem­mal­le kään­ty­viä tai sivu­ka­dul­ta tule­via auto­ja puut­teel­li­ses­ta valo-ohjauk­ses­ta/­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä johtuen.

    Sekin on ongel­ma jos vau­nu hidas­te­lee kivi­kau­ti­ses­ta rata­tek­nii­kas­ta joh­tuen “ikui­suu­den” Kur­vin vaih­teis­sa ja varaa täs­tä syys­tä tar­peet­to­mas­ti aikaa lii­ken­ne­va­lo­jen kiertoajasta. 

    En ole ihan samaa miel­tä sii­nä, että ide­aa­li­ti­lan­ne oli­si VR:n tapai­nen käy­tän­tö, jos­sa junan eteen jou­tu­neen mat­kus­ta­jan jään­teet har­ja­taan pois vas­ta pää­te­py­sä­kil­lä. Rai­tio­vau­nu­jen alle jää jo nyt ihan lii­kaa jalan­kul­ki­joi­ta, olkoon sit­ten syy­pää kuka tahan­sa näi­hin onnettomuuksiin.

    Rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne on erit­täin häi­riö­al­tis, eikä hevin Hel­sin­gis­sä muuk­si muu­tu. Sen sijaan toi­voi­sin sen ver­ran inves­toin­ti­ha­luk­kuut­ta kau­pun­gil­ta, että joka pysä­kil­le saa­daan reaa­liai­kai­nen aika­tau­lu­näyt­tö, jos­sa on myös tie­toa mah­dol­li­sis­ta lii­ken­ne­kat­kok­sis­ta. On karu fak­ta, että lähes jokai­se­na lii­ken­nöin­ti­päi­vä­nä jotain sat­tuu jos­sain. Jos on pak­ko pääs­tä ajois­sa peril­le, niin ei voi jää­dä odot­ta­maan tulee­ko se ratik­ka ja koska.

  51. Nak­ki­put­ka ei kyl­lä puhu­nut mitään sii­hen viit­taa­vaa­kaan, että lii­ken­ne­sään­tö­jä rik­ko­vien yli pitäi­si jyrä­tä tun­teet­to­mas­ti. Mut­ta puhu­taan nyt vähän niistäkin.

    Kaik­kien kul­ku­vä­li­nei­den alle jää aina lii­kaa jalan­kul­ki­joi­ta. Nol­laan ei pääs­tä kos­kaan. Koko­nai­suu­te­na tar­kas­tel­tu­na tilan­ne ei ole kes­tä­mä­tön; jalan­kul­ki­joi­ta kuo­lee vau­nun alle vain yksi tai kak­si vuo­des­sa, mikä on ajo­suo­rit­tee­seen ja jalan­kul­ki­joi­den kurit­to­muu­teen näh­den pie­ni luke­ma. Uudis­tu­va kalus­to tulee vähen­tä­mään vam­mo­jen vaka­vuut­ta entisestään.

    Ei täs­tä mitään tule” ‑asen­teel­la ei paran­nuk­sia ole mah­dol­lis­ta saa­da. Tar­kas­te­le­mal­la, mitä muu­al­la vas­taa­vis­sa olo­suh­teis­sa on saa­tu aikaan, voi­daan nyky­ti­lan­tees­ta pääs­tä eteenpäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.