Itsenäinen maa tarvitsee oman keskuspankin?

Olen alka­nut epäil­lä, että Euron syn­nyt­tämi­nen on perus­tunut talous­te­o­reet­tiseen virheeseen. Olen alka­nut epäil­lä, että itsenäi­nen val­tio tarvit­see oman keskus­pankin selvitäk­seen huonoista ajoista.

Japani on maail­man velka­isimpia mai­ta. Sen val­tion vel­ka ylit­tää 200 pros­ent­tia BKT:sta eikä tsuna­mi mitenkään helpot­tanut tilan­net­ta. Japanin luot­tolu­ok­i­tus­ta on vähän alen­net­tu, mut­ta se on silti varsin hyvä. Maa saa lainaa yhden pros­entin korolla.

Mik­si kukaan ei ole huolis­saan Japanin nään­tymis­es­tä velkataakkansa alle?

Kos­ka Japani on pääasi­as­sa velkaa itselleen. Tai siis keskus­pankilleen. Setelira­hoi­tus­ta on käytet­ty aika reip­paasti. Onko Japani joutunut hyper­in­flaa­tioon, onko jenin arvo rom­ah­tanut? Japanin ongel­mana on inflaa­tion sijas­ta deflaatio.

Setelira­hoi­tus on vaar­alli­nen ase vas­tu­ut­tomien poli­itikko­jen käsis­sä mut­ta hyvä keino vas­tu­ulli­sis­sa käsissä.

Atlantin (ja osin Kanaalin) toiselta puolelta euroop­palaisia on kehotet­tu paina­maan rahaa, jos sitä ker­ran on liian vähän. Näin Yhdys­val­lois­sakin tehdään. Ja Britanniassa.

Kansal­lis­val­tio voi näin tehdä, kos­ka se vas­taa itse seu­rauk­sista ja sik­si tekee sitä vain maltil­lis­es­ti. Jos EKP avaisi piikin, jotkut maat oli­si­vat per­so­ja tur­vau­tu­maan tähän keinoon, kos­ka hai­tat jae­taan yhdessä.

Euro­maid­en osalta val­tioiden bud­jetin kaut­ta menevässä setelira­hoituk­ses­sa on kak­si ongel­maa. Toinen on psykologi­nen. Sak­salaiset pelkäävät inflaa­tio­ta enem­män kuin rut­toa. On parem­pi, että kansa nään­tyy nälkään kaduil­la kuin että keskus­pank­ki ostaa val­tion lain­o­ja. Toisen ongel­ma liit­tyy maid­en väliseen tasa-arvoisu­u­teen. Jos EKP rahoit­taa yhtä maa­ta, merk­it­see tämä jät­timäistä tulon­si­ir­toa euro­maid­en välillä.

Nykyi­nen tilanne on labi­ili. Ajatel­laan, että yhtä maa­ta kohtaisi suuri onnet­to­muus, vaikka­pa vaka­va maan­järistys ja val­tio velka­an­tu­isi rutkasti. Tämä heiken­täisi sen tilan­net­ta kah­ta kaut­ta. Velan määrä sinän­sä on taak­ka, mut­ta sitä lisäisi korko­jen nousu, kun val­tion lainaan ei voisi luot­taa. Jos keskus­pankin setelipaino on viime kädessä takana, korot pysyvät maltil­lisi­na, kuten ovat pysyneet Yhdys­val­lois­sa ja Japanis­sa näi­den maid­en tolkut­tomas­ta velka­an­tu­mis­es­ta huolimatta.

Tur­vau­tu­mi­nen setelira­hoituk­seen olisi huono jut­tu, mut­ta ei suo­ranainen katas­trofi, jol­lainen uhkaa nyt Italiaa.

Var­maankin päädymme siihen, että EKP joutuu osta­maan joidenkin maid­en papere­i­ta, eikä edes ihan vähän. Tämä on epistä vai onko? Jos nuo maat pystyvät mak­samaan edes korot, mekin pääsemme niistä naut­ti­maan, kos­ka korot mak­se­taan omis­ta­ja­maid­en hallituksille.

76 vastausta artikkeliin “Itsenäinen maa tarvitsee oman keskuspankin?”

  1. riit­tää kun val­u­ut­ta-alue on tarpeek­si homogeeni­nen talous­rak­en­teeltaan ja yhteiskun­ta­jör­jestelmältään. Euroalue ei sitä ole. Välimeren maat ovat aina perus­tuneet 10 prossan inflaa­tioon jon­ka oma val­u­ut­ta mah­dol­lis­taa. Eurossa kur­jis­ta­vat itsen­sä ja muut siinä samal­la kun yritetään kan­taa vas­tu­u­ta kuten on nykyään ter­mi pään puskaan työntämisellä.

  2. Yksi painav­ista syistä euroon liit­tymisessä oli se, että Suo­mi alkoi näyt­tää liian pieneltä kansan­taloudelta. Kun Soros tarvit­si tasku­ra­haa, hän kävi keilaa­mas­sa markan nurin.

    Onko tämä vain näen­näi­nen peruste, eli olisiko sen kanssa voitu tul­la toimeen, kun Ruot­si ja jopa Islantikin tulevat?

  3. Aiheesta on kir­joitet­tu hyvä kir­ja ‘Suomen pank­ki 200 vuot­ta’ joka käsit­telee keskus­pankke­ja laa­jem­minkin, jatko-osa tullee lähiviikkoina.

    Mikäli keskus­pank­ki pää­ty­isi osta­maan eri val­tioiden joukkovelka­kir­jo­ja, niin eikö olisi parem­pi että oste­taan myös hyvien maid­en joukkovelka­kir­jo­ja. Eli vaikka­pa 30% joka val­tion BKT:sta.

    Sak­saa on help­po ymmärtää, kun ajat­telee että kansan­sosial­istien äänivyöry tuli nimeno­maan hyper­in­flaa­tion jälki­main­ingeista. Mut­ta mitä jos tehtäis markki­noiden rahoit­ta­mi­nen täl­lä ker­taa järkevästi ja jol­lain tapaa hallitusti?

    Mikäli setelielvy­tys pää­tyy lop­ul­ta vakavarais­tet­tu­jen pankkien holvei­hin eikä markki­noille, niin se tap­paa inflaa­tiopeikon samal­la. Tätä varten oli ne mitkä Baselin sään­nök­set oli­vatkaan, joi­ta on alet­tu rukkaa­maan, ja näyt­tävät ole­van hyväl­lä poh­jal­la, mut­ta tämän pros­essin toimeen­pano vie­nee vuosikymmenen.

  4. Mik­si kukaan ei ole huolis­saan Japanin nään­tymis­es­tä velkataakkansa alle?

    No eipä kukaan ollut pitki­in aikoi­hin huolis­saan noista PIIGS-mais­takaan. Markki­nat voivat olla yllät­tävän pitkään väärässä.

    Ei tässä nyt koh­ta ker­takaikki­aan auta muu kuin antaa huithape­li­maid­en men­nä konkurssi­in. EKP voi sit­ten käyt­tää setelipain­oa pankki­jär­jestelmän pelas­tamiseen. Menkööt krekut ja ital­ialaiset konkurssi­in, ei siel­lä kukaan kylmään kuole.

  5. niin ja ilmeis­es­ti Ital­ian lainahu­u­tokaup­pa onnis­tui viime torstaina vain siten että kri­isi­pankit merkka­si­vat lain­o­ja koval­la korol­la ekp:n anta­mal­la pros­entinko­rkoisel­la rahal­la ja nyt myyvät nuo lainakir­jat ekp:lle. Mitäs muu­ta se on kuin val­tion setelira­hoi­tus­ta ja vielä niin että kri­isi­pankit käärivät välistä hyvät bonar­it meklareille.

  6. Euron suuri lupaus oli siinä, että yhteisessä vakaas­sa val­u­tas­sa kau­pankäyn­ti olisi riskitön­tä, ja rahaakin suuri vakaa talousalue saisi hal­val­la. Nyt olemme saa­neet ensim­mäisen merkit­tävän las­ten­taudin. Kon­trol­li pet­ti, ja läh­es kaik­ki ryhtyivätkin otta­maan lainaa alkueräisen suun­nitel­man ja sopimuk­sen vastaisesti.

    En tiedä mitä iloa olisi yhteis­es­tä val­u­u­tas­ta, joka infla­toi­tu­isi koko ajan, vaikka­pa Ital­ian tilanteen määräämää vauh­tia. Jos maat hoita­vat talout­taan itsenäis­es­ti, oman “inflaa­tio­su­un­nitel­mansa” mukaan, niille sopii parem­min oma valuutta.

    Jokainen maa voisi pitää vakaas­sa eurossa itsel­lään tur­va­puskuria ole­mal­la velka­an­tu­mat­ta liikaa. Tilapäisen häir­iön iskiessä noil­la varoil­la voisi men­nä häir­iön yli.

    Pitem­pikestoiseen lasku­un pitäisi reagoi­da anta­mal­la esimerkik­si palkko­jen laskea. Palkko­jen nimel­lis­ar­von pudo­tus on tosin val­tioille vielä liki ylivoimaisen vaikeaa. Kos­ka val­tioiden talous on pitkäl­lä tähtäimel­lä kuitenkin melko vakaa (useim­miten jopa nou­se­va), ehkä täl­laista tarvet­ta ei juuri esi­in­ty­isi (ja pieni tarve menisi ham­paiden kiris­te­lyl­lä ja pienel­lä talouselämän kra­pu­lal­la ohi).

  7. Alan Greenspan oli nuoru­usvu­osi­naan Ayn Randin ja Objek­tivis­min kan­nat­ta­ja sekä kir­joit­ti Randin kir­jaan luvun kultakannasta.

    Myöhem­min edus­ta­ja Ron Paulin kysymyk­seen hän vas­tasi että itsenäisen keskus­pankin valvo­man rahan val­takun­nas­sa saavute­taan suurin piirtein samat edut kuin kul­takan­nas­sa tai hyödykerahakannassa.

    Euroopan poli­it­ti­nen ja taloudelli­nen inte­graa­tio on ollut sodat kokeneille lib­er­aaleille, mm. Friedrich Hayekille, tärkeä pro­jek­ti ja sik­si euro on saanut sel­l­aisen kan­natuk­sen mitä sil­lä jo 1970-luvul­ta läh­tien on ollut monis­sa piireissä. 

    Nyt jotkut lib­er­aalit ovat alka­neet kat­ua kan­na­tus­taan tälle pro­jek­tille. Eurosta on pal­jas­tunut että se on lop­pu­jen lopuk­si saman­lainen poli­it­ti­nen raha kuin kaik­ki aiem­mat fiat-kokeilut.

    Fiat rahal­la käytän­nössä siir­retään resursse­ja julkiselle vallalle.

  8. Ei itsenäi­nen val­tio tarvitse vält­tämät­tä omaa keskus­pankkia. Val­tio pär­jää euroalueessa, jos se ei ole liial­lis­es­ti velka­an­tunut ja sil­lä on kilpailukykyä.

    Epäilemät­tä EKP:n pitäisi tehdä agres­si­ivisem­min saman­laisia elvy­tys­toimen­piteitä kuin Japanin ja USA:n keskus­pankit ovat tehneet. Mut­ta velka­kir­jo­jen mas­si­iviset osto-ohjel­mat eivät ratkaise euroalueen val­u­vi­as­ta syn­tynyt­tä ongel­maa: Euroalueessa on liian eri­laisia mai­ta. Toiset ovat vahvo­ja yli­jäämä­mai­ta ja toiset heikko­ja ali­jäämä­mai­ta. Ei EKP­kään voi vuosikym­meniä rahoit­taa Ital­ian ja Espan­jan velka­an­tu­mista Saksalle.

    Japanil­la on omat syyn­sä, mik­si se porskut­taa, vaik­ka Japanin val­ti­ol­la on paljon velkaa.

    Japanin val­tio on pääosin velkaa Japanin kansalaisille ja insti­tuu­tioille. Toki myös Japanin keskus­pank­ki omis­taa Japanin val­tion velka­pa­pere­i­ta, mut­ta sil­lä ei ole niin suur­ta merk­i­tys­tä kuin Osmo antaa ymmärtää.

    Japani on ollut yli­jäämä­maa. Japanil­la kokon­aisu­udessaan (julki­nen + yksi­tyi­nen sek­tori) on hyvin suuri net­to­var­al­lisu­us. Japani kokon­aisu­udessaan oli viime vuon­na maail­man suurin muiden kansan­talouk­sien luo­tot­ta­ja. Kiina oli kakkossijalla.

    Sik­si euroalueen val­tiot eivät voi velka­an­tua samal­la taval­la kuin Japanin valtio.

  9. Juho Laatu:

    Pitem­pikestoiseen lasku­un pitäisi reagoi­da anta­mal­la esimerkik­si palkko­jen laskea. Palkko­jen nimel­lis­ar­von pudo­tus on tosin val­tioille vielä liki ylivoimaisen vaikeaa. 

    Väistämät­tä kiin­nit­ti huomio­ta “anta­mal­la palkko­jen laskea”. Palkat pysyvät tietyl­lä tasol­la pitelemättäkin.

    Jos palkan alen­nus on niin mah­do­ton­ta, voisiko joku hin­tasääte­ly tai muu toi­mi ajaa saman asian? Deval­vaa­tio kun ei tule kyseeseen.

  10. Vih­doinkin vakavasti otet­ta­vat poli­itikot alka­vat puhua tas­ta finanssi­talouden peru­songel­mas­ta. Kiitos Osmo.

  11. Itsekästä, pop­ulis­tista, ja lyhyt­näköistä val­tion jakopoli­ti­ikkaa har­joita­va kansal­lis­val­tio tarvit­see oman keskus­pankin siirtämään val­tion toilailun kus­tan­nuk­sia merkan­tilis­tis­es­ti tuon­ti­tavaroiden hintoihin. 

    Euron ideana oli, että täl­lais­es­ta päästäisi­in eroon, mut­ta se on jotenkin uno­htunut kaikilta.

  12. Human­is­te­ja ei tai­da kiin­nos­taa muu kuin puhumi­nen ja mieliku­vien luominen.

    Ote­taan­pa esimerk­ki sil­lan rakentamisesta.

    -Arkkite­hti tai muu kaunosielu vähät välit­tää toimi­iko sil­ta, pääa­sia on miltä sil­ta näyttää.

    -Poli­itikolle tai muulle supli­ik­ista eläville on tärkein­tä, että sil­ta on mah­dol­lisim­man yllät­tävä, jopa luon­non­lake­ja uhmaa­va. Näin koros­tuu poli­itikon nerous.

    -Insinööri yrit­tää tehdä tun­nol­lis­es­ti laskelmia jot­ta sil­ta toimisi, mut­ta ei ole kovin kiin­nos­tunut miltä sil­ta näyttää

    Mitä yritän täl­lä esimerkil­lä sanoa?
    Sitä, että min­un korvis­sani puheet jonkun pikku­pankin konkurssista sysäi­sivät jonkun domi­noe­fek­tin liik­keelle on pelkkää suun­piek­sen­tää ilman laskelmia.
    MISSÄ NE LASKELMAT VIIPYVÄT ??

    Ei kai talous­nerot ja muut human­is­tit vaan petkuta?

  13. Euroa tarvi­taan juuri sen takia, että meil­lä on poli­itikko­ja kuten Osmo, jot­ka kuvit­tel­e­vat että setelira­hoi­tus on ratkaisu ongelmiin. 

    Mitä Japani­in tulee, niin se maa on ollut syvis­sä vaikeuk­sis­sa jo pitkään. Luul­tavasti setelira­hoi­tus on yksi syy sille, että Japani on viivästyt­tänyt tarpeel­lis­ten ja vält­tämät­tömien muu­tosten tekemistä.

  14. Timo ei nyt tunne asi­aa. Eurossa­han tätä setelira­hoi­tus­ta jo tehdään ja poli­itikot päs­märöi taloudessa. Sik­si se meneekin päin seiniä. Keskus­pankin idea oli olla riip­puma­ton toim­i­ja. Nyt se on kaikkea muu­ta kuin riip­puma­ton. Mitä enem­män poli­itikot otta­vat niskalenkkiä ja kan­ta­vat vas­tu­u­ta sitä syvem­mälle suo­hon mennään.

  15. Leif Aal­to­nen kir­joit­ti: “Jos palkan alen­nus on niin mah­do­ton­ta, voisiko joku hin­tasääte­ly tai muu toi­mi ajaa saman asian?”

    Lasken asian niin, että jos maan valmis­ta­mat tuot­teet eivät käy enää (pysyvästi) kau­pak­si entisil­lä hin­noil­la, kansalais­ten palk­ka mitataan vakaana pysyv­inä euroina, ja ulko­maankaup­pa on vapaa­ta, he kulut­ta­vat enem­män kuin tienaavat.

    Jos palkat eivät laske, rahaa ei riitä kaikille, joten osa joutuu työt­tömäk­si. Näin palkkaerot kas­va­vat, ja keskipalk­ka las­kee työt­tömien heikon tulota­son vuoksi.

    Pitkäl­lä tähtäimel­lä syn­tyy uusia työ­paikko­ja huonom­pi­palkkaisille aloille. Van­hat kova­palkkaiset, mut­ta nyt vähem­män tuot­ta­vat alat kuol­e­vat vähitellen (työ­nan­ta­jan raho­jen lop­pues­sa) pois tai siir­tyvät ulkomaille.

    Tuon vapaan kau­pan vaa­timuk­sen vuok­si hin­tasään­nöste­ly (ehkä ylöspäin?) ja jotkut muut val­tioko­htaiset menetelmät eivät toi­mi kovin hyvin, tai ovat poli­it­ti­sista syistä mahdottomia.

    Tai ehkä jokin ylimääräi­nen viat­toma­l­ta näyt­tävä vero ajaisi asian ja pudot­taisi palkko­jen reaal­i­ta­soa alaspäin pudot­ta­mat­ta niiden nimel­listä arvoa. Tämä on ehkä paras kek­simäni kik­ka, jos palkko­jen nimel­lis­ar­voa ei voi laskea. (Oikeat talousasiantun­ti­jat voivat kek­siä parempiakin.)

    On myös mah­dol­lista, että osa työvoimas­ta siir­tyy ulko­maille (vapaan lii­ikku­vu­u­den Euroopas­sa). Samoin ahkeru­us ja inno­vati­ivi­su­us voi paran­tua työt­tömyy­suhan surauk­se­na, ja näin pelas­taa osan uha­tu­ista työ­paikoista kannattaviksi.

  16. DI:

    Mitä yritän täl­lä esimerkil­lä sanoa?
    Sitä, että min­un korvis­sani puheet jonkun pikku­pankin konkurssista sysäi­sivät jonkun domi­noe­fek­tin liik­keelle on pelkkää suun­piek­sen­tää ilman laskelmia.
    MISSÄ NE LASKELMAT VIIPYVÄT ?? 

    Mitä laskelmil­la tekee, jos asia on jo ker­taallee tes­tat­tu ja todettu?

    Lehman Broth­ersin kaa­tu­mi­nen oli empi­iri­nen testi, joka kyl­lä osoit­ti domi­noe­fek­tin sekä luot­to­la­man mah­dol­lisu­u­den. Kyl­lä minä luotan aina enem­män empi­iriseen tes­tauk­seen kuin laskelmi­in. Jos jokin asia on tes­tat­tu, sitä ei tarvitse enää laskeskella.

  17. Taas on pakko olla pitkälti samaa mieltä. Euro-kri­isi­in on kyl­lä kol­maskin ratkaisu, annae­taan kap­i­tal­is­min toimia mut­ta val­tiot pelas­ta­vat syyttömät.
    Eli ongel­ma­maat eivät yksinker­tais­es­ti mak­sa velko­jaan, jol­loin ne eivät saa enää myöskään lisää lainaa, jol­loin niiden on nopeasti saata­va bud­jet­ti vähin­tään tas­apain­oon tai yli­jäämäisek­si. Siis että tulot riit­tää menoi­hin eikä mitään lainaa tarvitse ottaa.
    Jotkut pankit otta­vat köni­in­sä, ja jotkut voivat men­nä nurin. Tehdään kuten Usas­sa, val­tio ottaa konkurssikyp­sät pankit hallintaansa ja oper­oi niitä ns. klas­sisen pankki­toimin­nan alal­la niin kauan että taseet ovat kun­nos­sa ja pank­ki voidaan myy­dä eniten tarjoavalle.
    Klassi­nen pankki­toim­inta tarkoit­taa sitä että rahaa lainataan, ja annetaan ylipään­sä ulos, vain sem­moisi­in kohteisi­in joista sen suurel­la toden­näköisyy­del­lä saa takaisin.
    Näin mak­saji­na oli­si­vat RISKIsi­joituk­sia tehneet pankit, RISKI toteu­tu­isi. Tal­let­ta­jat, asun­to­lainan halti­jat ja pienyri­tyk­set voisi­vat jatkaa elämää, ja ongel­ma­maid­en talous tulisi ker­ral­la kuntoon.

  18. Mitä ne “tarpeel­liset ja väistämät­tömät muu­tok­set” ovat? Kuka pitää niitä “tarpeel­lisi­na ja väistämättöminä”?

  19. Kuin­ka ison osan Japanin julkises­ta velas­ta BOJ omis­taa, ja paljonko se tulout­taa korko­tu­loista takaisin val­ti­olle eli mis­sä määrin val­tion velan korko­ja mak­se­taan val­ti­olle itselleen?

    Setelira­hoi­tus on vähän niinkuin tak­ti­nen ydi­nase mel­lakkapoli­isin käytössä. Voimme kuvitel­la toki tilanteen, jos­sa se on tarpeelli­nen työkalu, mut­ta kun se on ker­ran otet­tu kaapista, niin jäl­ki on herkästi todel­la pahaa. Minä en uskoisi senkaltaista työkalua poli­itikko­jen käsi­in, ja sik­si Euro on hyvä idea.

    Ongel­mana on lähin­nä se, että Euroopas­sa ei ole mitään sel­l­aisia insti­tuu­tioi­ta ja per­in­teitä, jot­ka oli­si­vat kehit­tyneet tuot­ta­maan riit­tävästi infor­maa­tio­ta ja siirtämään ne ajois­sa val­tioiden velko­jen korkoi­hin. Sen­si­jaan korot oli­vat alhaal­la, kos­ka kaikkea val­tion velkaa käsitelti­in samal­la tavalla. 

    Meil­lä on vähän dilem­ma: Jos tehdään bail out nyt, niin Euron legit­imi­teet­ti menetetään. 50 vuo­den päästä meitä kiro­taan, joko sik­si että otimme käyt­töön banaani­val­u­u­tan tai sik­si että siir­ry­imme hyv­in­voin­tia tuhoavaan setelirahoituspolitiikkaan. 

    Jos ei tehdä bail out­tia nyt, Euro voi revetä, kos­ka Kreik­ka ei ainakaan pär­jää, ja Ital­ial­takin voi men­nä kup­pi nurin. Välimeren lem­peässä ilmas­tossa ei oikein osa­ta tehdä kivu­li­ai­ta päätök­siä, jot­ka sat­tuvat nyt, mut­ta joista hyö­ty kor­jataan vuosikym­menten var­rel­la. Kysymys on lähin­nä siitä, löy­tyykö sieltä poli­it­tista tah­toa, ja pohjoisem­mas­ta selkärankaa sanoa, että kivu­li­aat päätök­set on tehtävä, ja sisäi­nen deval­vaa­tio edessä.

  20. Timo H:
    Jotkut pankit otta­vat köni­in­sä, ja jotkut voivat­men­nä nurin. Tehdään kuten Usas­sa, val­tio ottaa konkurssikyp­sät pankit hallintaansa ja oper­oi niitä ns. klas­sisen pankki­toimin­nan alal­la niin kauan että taseet ovat kun­nos­sa ja pank­ki voidaan myy­dä eniten tarjoavalle. 

    Näin var­maan Suomes­sa ja Sak­sas­sa, mut­ta mitenkähän val­tio pystyy pelas­ta­maan pankit sil­loin kun val­tio on jo ylivelka­an­tunut, kuten Italia tai varsinkin Kreikka?

  21. Nähty on: Yksi painav­ista syistä euroon liit­tymisessä oli se, että Suo­mi alkoi näyt­tää liian pieneltä kansan­taloudelta. Kun Soros tarvit­si tasku­ra­haa, hän kävi keilaa­mas­sa markan nurin 

    Näin­hän siinä kävi — täl­lä ker­taa euroa koe­pon­nis­te­taan ja kat­so­taan kenen pok­eri pitää. Jos Kreik­ka devalvopi, joku tien­aa todel­la paljon… ja tietää, että samaa kikkaa kan­nat­taa kokeil­la uudelleen.

    Tan­s­ka on täysin kytkök­sessä euroon, kuten Viro ennen liit­tymistään. Ruot­si on hie­man isom­pi ja monipuolisem­pi kansan­talous ja pääosin siel­läkin men­nään euron tahdissa.

    Toisaal­ta, USA:n pitäisi devalvoi­da ja mak­sat­taa pari ostaansa muil­la. Kreikan ja muu­ta­man muun maan ansios­ta laskun mak­sat­ta­mi­nen euroil­la ei ole onnis­tunut kauhean hyvin, vielä.

    Sak­sa-Ran­s­ka liitossa tandemjo­ht­a­mi­nen ei ole onnis­tunut kovin hyvin. Päätök­set tule­vat liian hitaasti ja liiaan pien­inä. EKP ei ole nos­tanut inflaa­tio­ta eikä Euroop­paan ole saatu roska­pankkia, joka voisi real­isoi­da konkurssipesiä. Silti, ihan kohtu­ullis­es­ti muut­tuvis­sa tilanteis­sa on pärjätty.

  22. Catili­na: Mitä ne “tarpeel­liset ja väistämät­tömät muu­tok­set” ovat? Kuka pitää niitä “tarpeel­lisi­na ja väistämättöminä”?

    Yllä taidet­ti­in käyt­tää ter­miä “vält­tämätön”, mikä on toki melkein sama. Ainakin Japanin kohdal­la pankkien taseis­sa makasi vielä viime vuosikymmenel­lä luokkaa sato­ja, ellei tuhan­sia, mil­jarde­ja sel­l­aisia velko­ja, joista ei oltu mak­set­tu korko­ja tai lyhen­nyk­siä vuosi­in tai vuosikym­meni­in. Pankit oli­vat halut­to­mia kir­jaa­maan näitä luot­to­tap­pi­oi­ta, ja japani­laiset, kun ovat niin halut­to­mia noin muutenkaan keikut­ta­maan venet­tä, vaan antoi­vat asian olla. 

    Kai sen noinkin voi hoitaa, mut­ta jos­sain kohtaa lie­nee vält­tämätön­tä tun­nus­taa, ettei lain­o­ja mak­se­ta takaisin ja myön­tää että velat eivät muu­tu saataviksi, niin sanotusti.

  23. juge: Jaa­has, ja sit­ten lähti Suomenkin korko­ero Sak­saan kas­va­maan lujaa vauh­tiahttp://markets.ft.com/RESEARCH/Markets/Government-Bond-SpreadsSaadaan aika pian nähdä sys­teemin sulaminen.

    Joo, Suo­mi ja Hol­lan­ti — Euroopan katastrofitaloudet.

    Ikävä huo­ma­ta, että pait­si sosi­aa­li­nen media on nos­tanut pin­taan rasis­mil­la mesoa­jat, uusin ryh­mä ovat taloushar­maged­donil­la mehus­tel­e­vat. Koko jär­jestelmä kuulem­ma rom­ah­taa, kukaan, varsinkaan val­tio ei saa olla velkaa kenellekään ja etelä-euroop­palaiset ovat absolu­ut­tis­es­ti pahoja.

    Alkaa olla ikävä asiantuntijavaltaa.

  24. Sak­saa on help­po ymmärtää, kun ajat­telee että kansan­sosial­istien äänivyöry tuli nimeno­maan hyper­in­flaa­tion jälkimainingeista.

    Sak­saa on help­po ymmärtää, kos­ka asia on mieliku­vis­sa näin. Mut­ta onko niin myös todella?

    1) Hyper­in­flaa­tio oli 1923, kun taas nat­sien val­taan­nousu tapah­tui kokon­aista 10 vuot­ta myöhem­min. Esimerkik­si Hitler kyl­lä yhdisti hyper­in­flaa­tion Tais­telu­ni-teok­ses­saan osak­si juu­ta­lais­ten salali­it­toa, mut­ta se olikin kir­joitet­tu tuoreeltaan 20-luvun puo­livälis­sä. Vuon­na 1933 inflaa­tio oli jo suun­nilleen yhtä kaukaista his­to­ri­aa kuin täl­lä het­kel­lä vaikka­pa jokin vuosien 2000–2001 IT-kupla.

    2) Sak­san 1930-luvun alun talous­vaikeuk­sien juuret oli­vat pikem­minkin sel­l­ai­sis­sa asiois­sa kuin Wall Streetin vuo­den 1929 pörssirom­ah­duk­sen aiheut­ta­mas­sa maail­man­laa­juises­sa lamas­sa ja 1. maail­man­so­dan voit­ta­javal­to­jen Sak­salle aset­ta­mas­sa sotako­r­vaus­taakas­sa, jota ne eivät suos­tuneet keventämään.

    3) Nat­sit eivät voit­ta­neet niitä vaale­ja, joiden jäl­keen nousi­vat val­taan, vaan päin­vas­toin menet­tivät niis­sä noin kak­si miljoon­aa ään­tä ja 34 kansane­dus­ta­jaa ver­rat­tuna edel­lisi­in vain muu­ta­man kuukau­den takaisi­in vaalei­hin. Hitler nousi tästä huoli­mat­ta val­takun­nankans­lerik­si, kos­ka muut puolueet eivät kyen­neet sopi­maan keskenään uud­es­ta hallituksesta.

    Mitä ne “tarpeel­liset ja väistämät­tömät muu­tok­set” ovat? Kuka pitää niitä “tarpeel­lisi­na ja väistämättöminä”?

    Niin, eivät ne tosi­aan kovin tarpeel­lisia ja väistämät­tömiä voi olla, jos niitä ker­ran voidaan lykätä vuosikymmen­estä toiseen.

  25. Nähty on:
    Yksi painav­ista syistä euroon liit­tymisessä oli se, että Suo­mi alkoi näyt­tää liian pieneltä kansan­taloudelta. Kun Soros tarvit­si tasku­ra­haa, hän kävi keilaa­mas­sa markan nurin.

    Onko tämä vain näen­näi­nen peruste, eli olisiko sen kanssa voitu tul­la toimeen, kun Ruot­si ja jopa Islantikin tulevat?

    Ei kel­lu­vaa val­u­ut­taa voi keila­ta nurin. Ongel­ma oli kiin­teässä val­u­ut­takurssis­sa. Kun alkoi näyt­tää siltä, että deval­vaa­tio on tulos­sa, sijoit­ta­jille syn­tyy intres­si ajaa val­u­ut­ta pakkode­val­vaa­tioon ja saa­da mukavasti voittoa.

  26. Suo­mi on nyt jo jonkun vuo­den naut­tin­ut poikkeuk­sel­lisen alhais­es­ta korko­ta­sos­ta, kos­ka rahaa siir­tyy kri­isi­maid­en velka­pa­pereista suo­ma­laisi­in velka­pa­perei­hin. Olisi ehkä reilua, että vähän tästä hyödys­tä annet­taisi­in takaisin kri­isi­maille yhteis­es­ti taat­tu­jen eurobon­di­en muodossa.

  27. EKP ostaa koko ajan Ital­ian velka­kir­jo­ja. Väitetään­hän, että EKP vähen­si osto­ja viime viikol­la tarkoituk­sel­la, jol­loin Ital­ian korko nousi yli seit­semän ja ajoi Berlus­conin eroon.

  28. sylt­ty, tuo korko ker­too siitä että muiden maid­en velka­pa­pere­i­ta paisko­taan laitaan täl­lä het­kel­lä. Ja ekp on se joka ostaa. Tuo ei ole suo­raan se korko jol­la lainaa maa saa, se määräy­tyy lainahu­u­tokau­pas­sa ja nousee sitä korkeam­mak­si mitä vähem­män on merkka­jia kuten Ital­iankin kohdal­la nähtiin. 

    Ital­ian pitäis ensi vuon­na uud­is­taa lain­o­jaan 300 mrd edestä. Nyt korko nousi huu­tokau­pas­sa yli kuu­den viiden mil­jardin osalta. Eipä hyvältä näytä. Jokainen tajua että sys­teem­i­nen kri­isi on edessä ja Suo­mi saa siitä osansa kun val­tion­lainat ei kiin­nos­ta jatkos­sa ketään. Ain­oa joka niitä vois merka­ta on ervv mut­ta kun se ei saanut itsekään merkki­noil­ta rahaa edes 3 mil­jardin edestä. Miten hitossa se pysty­isi keräämään sato­ja miljardeja?

    Ja Petri, sinä var­maan sijoi­tat näke­myk­sesi mukaises­ti, mitään pahaa ei voi tapahtua.

    Minä sijoi­tan toisin. Ran­skan luot­tolu­ok­i­tuk­sen lasku on tulos­sa ihan pian ja voi käy­dä niin että edes Suo­mi ei saa velka­pa­pere­itaan kaupaksi.

  29. Eikös euro­maille asetet­tu velvoite pitää julki­nen vel­ka kuris­sa, korkein­taan joku %-osu­us BKT:sta? Mut­ta siitä ei ole pidet­ty kiin­ni, Kreik­ka on jopa sormeil­lut tilas­to­ja saadak­seen lisää velkaa. Mil­lainen Euroop­pa ja euro meil­lä olisi, jos sään­töjä olisi noudatettu?

  30. Tom­mi Uschanov: Hyper­in­flaa­tio oli 1923, kun taas nat­sien val­taan­nousu tapah­tui kokon­aista 10 vuot­ta myöhem­min. Esimerkik­si Hitler kyl­lä yhdisti hyper­in­flaa­tion Tais­telu­ni-teok­ses­saan osak­si juu­ta­lais­ten salali­it­toa, mut­ta se olikin kir­joitet­tu tuoreeltaan 20-luvun puo­livälis­sä. Vuon­na 1933 inflaa­tio oli jo suun­nilleen yhtä kaukaista his­to­ri­aa kuin täl­lä het­kel­lä vaikka­pa jokin vuosien 2000–2001 IT-kupla. 

    Niin­pä. Nat­sit nousi­vat val­taan oikeas­t­aan vuosien 1929–1932 deflaa­tion ja mas­satyöt­tömyy­den jälki­main­ingeis­sa, mut­ta jostain syys­tä tätä ei Sak­sas­sa niin hyvin nyt muisteta.

  31. Mis­sähän muuten mah­ta­vat olla ne talousvi­isaat ja net­tikom­men­taat­torit, jot­ka vielä pari vuot­ta sit­ten finanssikri­isin ensi­hyöky­jen vyöryessä päälle oli­vat vakaasti sitä mieltä, että val­tiot voivat — ja itseasi­as­sa niiden kan­nat­taa velka­an­tua — voimakkaasti elvy­tyk­sen nimis­sä. Tätä muis­taak­seni perustelti­in sel­l­aisil­la viisauk­sil­la kuin, ettei val­tio voi men­nä ikinä konkurssi­in, kos­ka sil­lä on veronkan­to-oikeus ja että siten val­ti­olle lainaami­nen on aina turvallista.

    Kaikkia epäil­i­jöitä syytet­ti­in yleis­es­ti talout­ta ymmärtämät­tömik­si hölmöik­si, jot­ka vain maalail­e­vat turhan­päiväisiä piru­ja seinille. Talouden tas­apain­o­tus­ta ja uud­is­tuk­sia vaatinei­ta haukut­ti­in eri­toten “älyt­tömistä” mielip­iteistään, joiden nou­dat­ta­mi­nen olisi johtanut piden­tyneeseen lamaan ja kauheaan työttömyyteen.

    No, ehkäpä nämä talousvi­isaat ovat kal­jal­la nurkka­pu­bis­sa aiem­pi­en talousvi­i­saiden (joiden mukaan USAn markki­noil­la ei ole asun­toku­plaa ja ettei kak­sois­va­jeesta ole mitään ongel­maa, kos­ka Greenspan) kanssa ihmettelemässä, että mitenkäs tässä näin kävi.

    Itse tyy­dyn totea­maan, että “mitäs me jo pari vuot­ta sit­ten sanottiin…”

  32. Hyv­inä aikoina tääl­lä on esitet­ty neu­vo­ja ja näke­myk­siä talouden­pidos­ta. Nyt talous on päin p:ttä, mut­ta hyviä neu­vo­ja ei enää ole. Haulikol­la ammu­taan kaikki­in suun­ti­in. Taloustiede ei ole tiedet­tä, se tietää, mitä tapah­tui ja ennus­taa tule­vaa. Sil­lä ei ole mitään tekemistä oikean tieteen kanssa. 

    Pääon­gel­ma on se, että pankit ovat jaka­neet ahneuk­sis­saan löy­häkä­tis­es­ti rahaa ihmisille, jot­ka ovat tuh­lanneet ne mihin sat­tuu. Talous ei voi kas­vaa ääret­tömästi äärel­lisel­lä alueella. 

    Rooman klu­bin ennus­teet toteu­tu­vat. Merke­lin sanoin sanoin sanon, että edessä on maail­man­so­tien jäl­keen pahin tilanne. Ulospääsyä ei ole, ennenkuin poh­ja­mu­dat on kyn­net­ty. Sen jäl­keen maail­ma on aivan toisen näköi­nen kuin nyt.

  33. Totu­u­den nimessä täy­tyy myön­tää että on ole­mas­sa sel­l­aisia taho­ja, joiden mukaan Euroopas­sa on vapaae­htois­es­ti kahlit­tu val­tion elvytysmahdollisuuksia.

    Elvyt­tämi­nen ei täl­laisen kat­son­tokan­nan mukaan epäon­nis­tu sik­si että se johtaa val­tion mas­si­iviseen velka­an­tu­miseen vaan epäon­nis­tu­mi­nen johtuu siitä että pain­okoneen ei anneta laulaa täysillä.

    Elvy­tys ei siis ole uskot­ta­va kun sitä ei jatke­ta lop­pu­un asti ja mikroa­gen­tit säästävät yli opti­maalisen kun tietävät val­tion pyrkivän nou­dat­ta­maan sel­l­aista bud­jet­ti­ra­joitet­ta yli ajan johon ei sisäl­ly kier­rosa ole­van rahamäärän nopeaa kasvua.

    Mut­ta mis­sä tilanteessa niiden mustin helikopte­rien pudot­tamien rahasäkkien vaiku­tus on sit­ten ollut optimaalisin? 🙂

  34. Kun en juuri mitään mitään asioista käsitä, niin mik­si EKP ei todel­la jaa fyrkkaa kuten Japanin tai USA:n keskus­pankit? Sak­san pelot? Kuin­ka kauan tom­mos­ta jut­tua voi jatkaa? Eikö joskus tule lop­pu? USA:n vel­ka on min­ulle aivan käsit­tömän suuri, mut­tei se näytä ketään pelot­ta­van. Tietenkin sen per­im­i­nen viime kädessä taitaa tietysti olla vaikea. Har­va läh­tee niitä kivääri kädessä per­imään. Tätäkö tää on? Ota pirusti velkaa. pidä armei­ja kun­nos­sa ja hom­ma ok?

  35. Minus­ta union­is­mista kan­nat­taa mak­saa hie­man. Yli kuusikym­men­tä vuot­ta ja Sak­sa — Ran­s­ka maaot­telua ei ole käy­ty asein! 🙂 Minus­ta se on hin­tansa väär­ti. Terä­sunion­in perus­ta oli tur­val­lisu­us, vaik­ka keinot ovat olleet taloudelliset. 

    Nykyisel­lä EU-infral­la olemme pää­tyneet tilanteeseen, jos­sa ain­oa johtamis­me­to­di näyt­tää ole­van joht­a­mi­nen pani­ik­ista pani­ikki­in. 🙁 Niille maille, kuten Suo­mi, jot­ka ovat mak­sa­jan roolis­sa, tiivi­impi unioni on parem­pi ratkaisu. Pitää päästä reagoin­nista ennakointiin.

    Suo­ma­laisillekkin se sopii. Se tarkoit­taa vero­tuk­sen yht­enäistämistä ja käytän­nössä Suomes­sa veroas­t­een laskua pitkäl­lä aikavälillä. 😉

  36. jouni lundqvist, talousvi­i­sail­la on ihan hyvät ohjeet tilanteen hoita­misek­si mut­ta se ei käy poli­itikoille enkä kek­si siihen mitään muut syytä kuin että pankkisek­to­ril­la on liikaa val­taa sanoa Sak­san ja Ran­skan poli­itikoille mitä tehdään.

    Ongelma­han rakeaisi itses­tään jos 

    - lopete­taan val­tioiden tukem­i­nen kokonaan
    — ekp ker­too etukä­teen että se tulee pääomit­ta­maan ongelmi­in joutu­via pankke­ja tarvit­taes­sa määrät­tömästi omis­tus­ta vastaan
    — jäsen­maat, jois­sa ongelma­pankke­ja on, säätävät pikavauh­tia lait joiden turvin ekp voi hoitaa kri­is­pankin pääomi­tuk­sen väkisin

    Seu­rauk­se­na rahoi­tussek­tori pysy­isi pystyssä, rahali­ikenne ei häiri­in­ty­isi, ongel­maat eroaisi­vat eurosta ja pankkien omis­ta­jat menet­täi­sivät sijoituksensa.

    Koko hässäkkä olisi vuode­sa ohi ja päästäisi­in taas kasvu-uralle.

  37. Tom­mi Uschanov kirjoitti:

    “2) Sak­san 1930-luvun alun talous­vaikeuk­sien juuret oli­vat pikem­minkin sel­l­ai­sis­sa asiois­sa kuin Wall Streetin vuo­den 1929 pörssirom­ah­duk­sen aiheut­ta­mas­sa maail­man­laa­juises­sa lamas­sa ja 1. maail­man­so­dan voit­ta­javal­to­jen Sak­salle aset­ta­mas­sa sotako­r­vaus­taakas­sa, jota ne eivät suos­tuneet keventämään.”

    Itse asi­as­sa Sak­san sotako­r­vaus­taakkaa keven­net­ti­in ati oikeas­t­aan suh­teutet­ti­in maan mak­sukykyyn. mm. 1924 (Yhdys­val­tain ulkomin­sís­terin mukaan nimetyl­lä) Dawesin suun­nitel­mal­la. Yksi­tyisko­htia en tunne.

  38. Vuo­den 2010 lopus­sa Japanin keskus­pankil­la oli 8 pros­ent­tia Japanin val­tion velkakirjoista.

  39. Kalle: Niille maille, kuten Suo­mi, jot­ka ovat mak­sa­jan roolis­sa, tiivi­impi unioni on parem­pi ratkaisu. Pitää päästä reagoin­nista ennakointiin. 

    Tiivi­impi unioni on parem­pi ratkaisu vain, jos oli­ivi­maat alis­te­taan unionis­sa vasal­li­val­tion asemi­in. Ikävä kyl­lä Espan­ja ja Italia ovat niin suuria, että niiden ääni tulisi kuu­lumaan enkä kyl­lä lue Ran­skaakaan talouden­pidon A‑ryhmän maaksi.

  40. Val­tioiden velka­an­tu­mi­nen on mah­dol­lista vain jos a) yksi­tyiset säästävät enem­män (ja val­tio tuh­laa) tai b) paine­taan rahaa eli velkaa ote­taan keskuspankilta. 

    Ricar­dolainen ekvi­valenssi sanoo, että fiskaalipoli­ti­ikan ei pitäisi juurikaan toimia, aivan kuten Aus­tri­an selit­ti. Sik­si elvy­tys­tä voi tehdä vain paina­mal­la rahaa eli saa­mal­la aikaan inflaatiota.

    Jos keskus­pank­ki on riit­tävän “uskot­ta­va” inflaa­tion suh­teen, edes rahan painami­nen ei auta, kos­ka val­tioiden usko­taan joutu­van mak­samaan velat keskus­pankille takaisin ja keskus­pankin palaut­ta­van inflaa­tion matalaksi. 

    Meil­lä ei edes ole kysyn­täpuolel­la lamaa tulos­sa tai menos­sa, vaan kaik­ki kri­isit joi­ta tässä on ollut, ovat olleet lik­vidi­teet­tikri­ise­jä, joko pankkien tai val­tioiden. Reaalipuolen vaiku­tuk­set ovat olleet aivan häm­mästyt­tävän pieniä ver­rat­tuna raha­puolen jyrinään. Jos ver­taa vuo­den 1929 pörssirom­ah­dus­ta, ja pörssirom­ah­dus­ta syksys­tä 2007, niin erot eivät ole kovin suuret; OK, 29–32 kurssit tuli­vat alas 90 pros­ent­tia, nyt on tul­tu vuodes­ta 2007 vas­ta alle 70 pros­ent­tia, eli hin­to­jen pitäisi pudo­ta vielä kol­man­nek­seen nykyis­es­tä, mut­ta kuitenkin; Vuon­na 31 lama oli jo päällä. 

    Rahapoli­ti­ik­ka on toimin­ut aivan häm­men­tävän hyvin. Sen huono puoli on siinä, että kun se toimii hyvin, niin huono poli­ti­ik­ka muuten saa tilaa kukois­taa. Mata­lat korot ruokki­vat pop­ulis­mia ja velanottoa. 

    Min­ul­la on kerettiläi­nen kysymys: Mitä jos ne kas­va­neet sprea­d­it eivät ker­rokaan mak­suhäir­iöi­den odotuk­sista vaan inflaa­tio-odotuk­sista ja siitä, että Sak­san usko­taan irtau­tu­van Eurosta?

  41. Rahaa paina­mal­la maid­en talousongel­mat kuosi­in? Vaik­ka olen human­isti, muis­te­len erään fysi­ikan perus­to­tu­u­den ole­van “ener­giaa ei syn­ny tyhjästä”. Näin maal­likkona kuvit­te­len, että sama pätee myös raha-asioi­hin ainakin pitkäl­lä tähtäimel­lä. Käsit­tääk­seni tästä on myös varoit­tavia esimerkke­jä eri­lais­ten el Pres­i­den­te­jen meuhkaamisen jäljiltä.

    Yhteis­val­u­u­tal­la on paljon hyviä puo­lia, joten sies­ta­maat pitää potkia ulos sys­teemistä heti. Pää­sevät takaisin, jos oppi­vat ole­maan. Se on huono bän­di, jos­sa osa soit­ta­jista vetää puo­lessa tempossa.

  42. MIVa:

    mik­si EKP ei todel­la jaa fyrkkaa kuten Japanin tai USA:n keskuspankit? 

    Sak­san hyper­in­flaa­tiopelot eivät toki oli ain­oa syy. Setelira­hoi­tus (jonkun maan velka­kir­jo­jen suo­ra osto) on selkeästi EU:n val­u­ut­tau­nio­nia ja EKP:tä koske­vien perus­sopimusten vas­taista. Nykyi­nen ongel­ma­maid­en velka­kir­jo­jen osto ei ole varsi­naista setelira­hoi­tus­ta kos­ka velka­kir­jo­ja oste­taan vas­ta jälki­markki­noil­ta ja EKP vetää vas­taa­van määrän rahaa pois muus­ta rahoituksesta.

    Euroalueen tilanne siis poikkeaa kaik­ista muista val­u­u­toista ja val­tioiden velka­kir­joista. Muual­la (USA, Japani) on keskus­pank­ki joka toimii “Lender of Last Resort”-periaatteella vas­tat­en val­tioiden velka­kir­joista. Velko­ja tietää siis saa­vansa rahansa takaisin, jos ei muuten niin raha­pain­on tulok­se­na enem­män tai vähem­män arvoaan menet­täneessä valuutassa.

    Euroalueel­la EKP ei siis ole Lender of Last Resort, kos­ka perus­sopimuk­set sen kieltävät. Sel­l­ainen toim­inta olisi luon­nol­lis­es­ti mas­si­ivi­nen rahan­si­ir­to pohjois­es­ta etelään ja moraa­likadon aiheut­ta­ja (vaikkei hyper­in­flaa­tio­ta syntyisikään).

    Kaikesta huoli­mat­ta, voi olla, että EKP joutuu kuitenkin muiden vai­h­toe­hto­jen puuttues­sa sopimuk­sista välit­tämät­tä ryhtymään Lender of Last Resor­tik­si ja osta­maan ongel­ma­maid­en velka­pa­pere­i­ta rajatta.
    Six­ten Kork­man puhui tästä pitkään tämän viikon MOTis­sa. Löy­tyy var­maan Yle-Areenasta.

  43. Ongel­maa­han ei olisi syn­tynyt alun­perin, jos EKP olisi heti alku­un toden­nut, että se ei koskaan, mis­sään tilanteessa mak­sa pen­niäkään val­tioiden velka­kir­joista. Täl­löin niiden maid­en, joiden epäil­lään joutu­van vaikeuk­si­in, ei olisi ollut mah­dol­lista saa­da lainaa niin hyvin ehdoin kuin sai­vat. Kaikkial­la kyl­lä san­ot­ti­in, että muuten mitään bail-out­te­ja ei sit­ten tul­la tekemään.

    Tämä kri­isi on ikäänkuin testi, pitääkö EKP ja perus­sopimus kutin­sa, vai oliko se pelkkää puhet­ta. Jos etelä bailou­tataan, niin se oli pelkkää puhet­ta, ja euron voisi yhtä hyvin hylätä. Minus­ta on oudon lyhyt­näköistä ajatel­la, että eurosta olisi pelkäl­lä puheel­la tul­lut oikea val­u­ut­ta. Selvää on, että kos­ka velka­an­tu­mi­nen on näin ollut mah­dol­lista, rahoi­tus­markki­nat eivät ole toim­i­neet niinkuin piti.

    Tässä kohtaa kysyy aika kovaa poli­it­tista tah­toa pitäy­tyä siinä, että laite­taan se Euro toim­i­maan. Moraa­likadon estämisen kannal­ta vaku­us­ra­has­to on ongel­malli­nen, kos­ka se luo sys­teemin, jol­la bailouteista tulee automaat­ti. Sik­si Euroa vas­tuste­taan. Toisaal­ta ajatel­laan, että tiukas­sa lin­jas­sa pitäy­tymi­nen johtaisi taloudel­lisi­in vaikeuk­si­in, eikä niin voi­da tehdä. Mut­ta mikään kun­non insti­tuu­tio ei syn­ny pelkäl­lä puheel­la, vaan se täy­tyy todel­la luo­da koval­la työl­lä ja joskus vähän kivu­li­aastikin syn­nyt­tää. Euron kohdal­la nyt on kyse siitä, että täl­lainen insti­tuu­tioiden kehi­tys on tul­lut siihen kivu­li­aaseen vaiheeseen. 

    Lyhyt­näköi­nen jakopoli­ti­ik­ka ja tym­peä eurovas­tainen pop­ulis­mi eivät edesauta kehitystä.

  44. Tiedemies:

    Min­ul­la on kerettiläi­nen kysymys: Mitä jos ne kas­va­neet sprea­d­it eivät ker­rokaan mak­suhäir­iöi­den odotuk­sista vaan inflaa­tio-odotuk­sista ja siitä, että Sak­san usko­taan irtau­tu­van Eurosta?

    No sit se näkys inflaa­tio­suo­jat­tu­jen bon­di­en ja inflaa­tio­suo­jaa­mat­tomien bon­di­en hintaeroissa.

    Markki­naodotuk­sia inflaa­ti­olle ei kan­na­ta yrit­tää päätel­lä mis­tään kul­lan hin­nas­ta sun muista teele­hdis­tä, ku meil­lä on noi inflaa­tio­suo­jatut bondit.

    Markki­naodotuk­sen näkee suo­raan niistä.

  45. kse, TM, tei­dän mielestä sil­lä että finanssikri­i­sistä ei ole tul­lut pahempaa reaal­i­talouden kri­isiä (nyt on vain 10% työt­tömyys käytän­nössä koko OECD:ssä) ei ilmeis­es­ti ole mitään tekemistä sen kanssa että val­tiot ovat velkaantuneet?

  46. En, ymmär­rä miten val­tion tai yksi­ty­is­ten velko­ja voidaan hoitaa seteleitä paina­mal­la tai muil­la vip­paskon­steil­la. Kun on elet­ty yli varo­jen, sitä ei kikkailuil­la hoide­ta. Euroopal­la on edessä pitkä ja kivi­nen tie palaut­taa kulu­tus tulo­jen tasolle. 

    Pahin vai­h­toe­hto on, että pääsyylli­nen katas­trofi­in eli pankki­jär­jestelmä rom­ah­taa. Se voi olla nyt aika lähel­lä. Sata var­maan poli­it­tisia vas­tu­unkan­ta­jia ei löy­dy. Minus­ta Italia ja Kreik­ka saa­vat men­nä konkurssi­in. Se iskee jokaiseen meistä. Olti­in aikanaan kovin innokai­ta EU:sta ja myöhem­min rahali­itos­ta. Sitä saa mitä tilaa.

  47. Tun­tuu että tääl­lä on puurot ja vel­lit sekaisin.

    Heit­etään ensin kysymys:
    Mitä se paljon puhut­tu raha on?

    Lyhyt vas­taus: Se on nykysys­tee­mis­sä rahal­lis­tet­tua velkaa. Toisin sanoen, jos kukaan ei ole velkaa, ei ole myöskään rahaa kier­rossa. Raha ei ole mitään fyy­sistä käytet­tävää omaisu­ut­ta, vaik­ka se taskus­sa siltä ehkä tuntuukin.

    http://rahajatalous.wordpress.com/

    Raha ja Talous-blo­gi ker­too melko seikkaperäis­es­ti rahan ole­muk­ses­ta ja siitä mik­si val­tion velal­la tai kier­rossa ole­van rahan määräl­lä ei ole mitään tekemistä inflaa­tion kanssa.

    Oikeas­t­aan perus­tavaan laat­ua ole­va muu­tos rahoi­tus­markki­noi­hin tarvi­taan: Rahan luomis­eses­ta (eli pankki­lainas­ta) ei pidä per­iä korkoa — varsinkaan val­ti­ol­ta. Vain kulut jär­jestelmien pyörit­tämis­es­tä (mikä voisi olla val­tioiden vas­tu­ul­la). Raha on ain­oa resurssi maail­mas­sa, joka on täysin vir­tu­aa­li­nen ja jon­ka määrä ei riipu mis­tään fyy­sis­es­tä asi­as­ta. Sitä ei siis koskaan pitäisi olla liian vähän. Taloudelli­nen men­estymi­nen olisi siis vain ja ain­oas­taan omas­ta toimeli­aisu­ud­es­ta kiinni.

    Kan­nat­taa hie­man astua ulos talouskiemuroiden sisältä ja kat­soa hom­maa ulkop­uolelta; mikä on tärkeää? Mihin tässä pyritään? Miten hom­ma kan­nat­taisi hoitaa fik­susti? Ei ainakaan finanssisek­torin ehdoilla…

  48. jouni lundqvist:

    Pahin vai­h­toe­hto on, että pääsyylli­nen katas­trofi­in eli pankki­jär­jestelmä romahtaa.

    Miten se on pankki­jär­jestelmän vika, että Euroopan val­tiot ovat eläneet yli varo­jen­sa ja velka­an­tuneet liikaa?
    Euroop­palainen pankki­valvon­ta on vielä eri­tyis­es­ti houkutel­lut pankke­ja keräämään val­ti­o­lain­o­ja taseeseen­sa (ne las­ket­ti­in aiem­min täysin riskittömiksi).
    Toki pankit ja muut insti­tu­tion­aaliset sijoit­ta­jat ovat suos­tuneet lainaa­maan liian hal­val­la, mut­ta kyl­lä pääsyyl­lisiä ovat val­tiot ja poliitikot.

  49. Euroon men­ti­in kak­sois­val­u­u­tal­la. Oli mark­ka ja euro.

    Mikä estäisi otta­mat­ta rin­nakkaisval­u­u­tan euron rin­nalle. Se avaisi aivan uusia mah­dol­lisuuk­sia. Oma keskus­pank­ki hoitaisi suvereenis­es­ti oman rin­nakkaisval­u­u­tan asioita.

  50. tpyy­lu­o­ma:
    kse, TM, tei­dän mielestä sil­lä että finanssikri­i­sistä ei ole tul­lut pahempaa reaal­i­talouden kri­isiä (nyt on vain 10% työt­tömyys käytän­nössä koko OECD:ssä) ei ilmeis­es­ti ole mitään tekemistä sen kanssa että val­tiot ovat velkaantuneet?

    Tok­i­han ylivelka­an­tunei­den val­tioiden lainara­haan perus­tu­va elvy­tys aut­taa aikansa — ihan samal­la taval­la kuin kra­pu­laryyp­py aut­taa pitkäk­si venähtäneen pikku­jouluris­teilyn jälkeiseen kam­mot­tavaan oloon ja käsien tärinään. Jostain kum­man syys­tä vain kra­pu­laryyp­pyä ei yleen­sä suositel­la käypäisek­si hoito­tavak­si ylen­määräiseen viihteelläoloon.

    Välimeren por­sas­maid­en jatku­va kra­pu­laryypy­il­lä piden­net­ty ryyp­py­put­ki on nyt johtanut siihen, että pääl­lä on kroonisen mak­sat­ule­hduk­sen lisäk­si vielä oras­ta­va haimat­ule­hdus, mut­ta poti­laat eivät vieläkään oikein halu­aisi lopet­taa sopan vetoa ja lähteä lanssil­la päivystyk­seen, kos­ka se taku­u­var­masti merk­it­sisi ensin teho­hoitoon jou­tu­mista ja sit­ten viinan juon­nin lopet­tamista lop­puelämäk­si — jos siis hengis­sä halu­aa selvitä.

    Siis peru­songelma­han on ollut se, että val­tiot ovat eläneet kuin siat vatukos­sa ja vakaus‑, kasvu- ja her­ratiesmitä-sopimuk­sil­la on pyy­hit­ty taka­mus­ta ei pelkästään mañana-mais­sa vaan myös Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa. Ehkä tästä käytän­nössä täysin rikkol­lis­es­ta vas­tu­ut­to­muud­es­ta olisi selvit­ty ajan kanssa suh­teel­lisen kuiv­in varpain, mut­ta finanssikri­isi osoit­ti kuin­ka heikoil­la eväil­lä Euroop­paa vieti­in… no, (…sen­suroitu…)

    Eli siis mielestäni hom­ma oli jo pahasti kural­la ennen finanssikri­isiäkin ja kos­ka niitä aiem­pia tyrim­isiä ei oltu hoidet­tu ajois­sa järkevästi, niin — tässä sitä nyt ollaan. Ei min­ul­la ole tar­jo­ta mitään ideaa siitä, miten hom­man olisi voin­ut hoitaa vähäisin ongelmin. Kyl­lä tosi­a­sia on ennem­min se, että hom­ma olisi kan­nat­tanut 2008 vetää pohji­aan myö­den selväk­si ennem­min kuin tehdä mitä nyt tehti­in. Kyse­hän oli kuitenkin vain rahoi­tus­markki­noiden epälu­ot­ta­musti­lanteesta eikä mis­tään reaal­i­talouden ktasroofista.

    Se mitä val­tiot ovat tähän men­nessä tehneet on vain takuu siitä, että tupla-veen toinen dip­pi on monin ver­roin syvem­pi ja finanssikri­isi-II tulee ole­maan kaikkien kri­isien äiti. Meinaan, että ei tämä toden­näköis­es­ti vain Euroopaan rajoitu vaan seu­raavak­si voimme jän­nätä rom­ah­taako Kiinan rahoi­tussek­tori ennen vai jäl­keen USAn luottoluokitusta.

  51. Yksi selvä indikaa­tio siitä, mikä mañana-mais­sa mät­tää löy­tyy eri­lai­sista kilpailukyky‑, talouden vapaus, yri­tys­ten perus­tamisen help­pous, inno­vaa­tio, lehdis­tön­va­paus, kor­rup­tio, demokra­tia yms. ‑indikaat­tor­eista: siinä mis­sä Pohjois-Euroopan maat ovat näis­sä yleen­sä kärki­maid­en joukos­sa, sijoit­tuvat pos­sumaat valitet­ta­van usein samaan kööri­in mm. Kir­gi­isian ja Burk­i­na Fason kanssa.

    Tässä mielessä Välimeren banaani­val­tiot eivät edus­ta edes hyvää kehi­tys­maata­soa vaan enem­min tuos­sakin joukos­sa peesaa­vat keskivertoa.

    Jos taloud­es­ta käytävä julki­nen keskustelu olisi edes vähäisessä määrin jär­jel­listä, niin kaikille olisi ilman muu­ta selvää mitä pos­sukka­mais­sa pitäisi tehdä asioiden saamisek­si takaisin — tai no, ehkä ensim­mäistä ker­taa hyvin pitkään aikaan — rat­taille — eli siis lib­er­al­isoita­va talout­ta oikein rankalla kädellä.

    Itse en jak­sa uskoa, että tämä kriisi(kään) johtai­is mihinkään järke­vi­in päätök­si­in — ennem­min tässä tulee käymään niin, että mañana-maat tule­vat EUn kaut­ta mañana­soimaan Pohjois-Euroopankin.

    Sivuhuomiona muuten sel­l­ainen jän­nä jut­tu, että Irlan­nis­sa talouden supis­tu­mi­nen oli kuule­ma saatu pysähtymään ja kaik­ki talouden kasvun merk­it oli­vat ilmas­sa (tiedä sit­ten miten viimeis­ten kään­tei­den jäl­keen asia on). Tämä siitä huoli­mat­ta, että kaik­ki “viisaat” oli­vat toden­neet, että Irlan­nin velkataak­ka ja vyönkiristys ovat mah­dot­to­mia ja että maa tulee joka tapauk­ses­sa ajau­tu­maan selvi­tys­ti­laan. Olisiko­han täl­lä mitään tekemistä sen kanssa, että monien em. kil­pailukykymit­tarien mukaisil­la lis­toil­la Irlan­ti on kärkipäässä? No, ei kait voi… lisään­tynyt sääte­ly­hän mei­dät pelas­taa eikä mikään paha ja ahne liberalismi.

  52. Art­turi, inflaa­tio­suo­ja­tu­ista bon­deista ei nyt ole apua. Jos Sak­san bun­de­ja pide­tään ver­tailuko­htana, niin niiden hin­ta on alhaisem­pi kuin muiden. Tämä voi kuvas­taa riskiä, mut­ta se voi kuvas­taa myös käsi­tys­tä, että jokin muu tuot­taa eron tulevaisuudessa. 

    Inflaa­tio-odotuk­sista päätellen Sak­san val­tion bun­deil­la on negati­ivi­nen arvo. Mut­ta jos olete­taankin, että Sak­sa mak­saa ne jol­lakin Euroa arvokkaam­mal­la val­u­u­tal­la, niin ero muut­tuu järkeväk­si. Muutenkin näyt­täisi siltä, että markki­naodotuk­set sanovat että Sak­san inflaa­tio olisi mata­lampi kuin muual­la. En oikein näe miten tämä voisi muuten olla mah­dol­lista kuin että usko­taan ole­van toden­näköistä että siel­lä on vähän ajan päästä eri val­u­ut­ta kuin muual­la Euroopassa…

  53. pekka: Miten se on pankki­jär­jestelmän vika, että Euroopan val­tiot ovat eläneet yli varo­jen­sa ja velka­an­tuneet liikaa?

    Se on siten pankki­jär­jestelmän vika, että val­tion­lain­o­ja, kuten nyt vaik­ka PIGS-maid­en bon­de­ja, on saanut kir­ja­ta taseisi­in täysin riskit­töminä. Pankki­jär­jestelmässä kaikii on pitkälti kiin­ni siitä, miltä asi­at näyt­tävät, ja näin pankkien vakavaraisu­us on saatu näyt­tämään parem­mal­ta kuin se on ollut. So. val­tiot ovat saa­neet rahaa liian hal­val­la, ja vika on pankkijärjestelmässä.

    Mut­ta taas ker­ran pal­jas­tuu, että toisin kuin päivän pop­ulisti­nen viisaus sanoo, vika ei ole siinä, että sään­te­lyä on liian vähän tai paljon, vaan siitä, että säädel­lään vääriä asioita. 

    On muu­ta­ma peukalosään­tö, joi­ta säädösten laati­joiden pitäisi nou­dat­taa, mut­ta jota ei ole nou­datet­tu. Ensim­mäi­nen on se, että jos riskiä sub­ven­toidaan, niin sitä ote­taan liikaa. Toinen, tähän liit­tyvä, on se, että jos ris­ki voidaan siirtää jollekin muulle, niin sitä ote­taan liikaa. (liikaa = enem­män kuin on tehokasta)

    Tal­letus­suo­jat, vakavaraisu­ussäädösten mikro­man­ageroin­nit, jne, niil­lä tämä kri­isi on saatu aikaan, ja ne ovat (osaltaan) mah­dol­lis­ta­neet val­tioiden mas­si­ivisen velkaantumisen.

    Tah­toisin tähän kohtaan lisätä kuitenkin yhden kiis­teen, ja ehkä aiem­min esit­tämääni rajun­puoleista “oli­ivi­maid­en” kri­ti­ikkiä jonkin ver­ran myös pehmen­tää. Yhdenkään Euroopan maan vel­ka ei ole täl­lä het­kel­l­lä mitenkään hir­muisen hälyt­täväl­lä tasol­la, ehkä Kreikkaa luku­unot­ta­mat­ta. Edes nimelli­nen korko­ta­so ei ole mielet­tömän korkea. Esimerkik­si Bel­gian val­tion velka­an­tu­mi­nen oli 90-luvun puo­livälis­sä paljon pahempi kuin mitä Ital­ial­la on nyt. Ital­ian velkataak­ka ei ole merkit­tävästi kas­vanut suh­teessa kansan­talouteen. Espan­jaakaan ei voi syyt­tää huonos­ta talouden­pidos­ta, sen velkataak­ka putosi nopeam­min kuin Suomen, ja saavut­ti sen ennen kriisiä. 

    Vika on siinä, että vaik­ka velkaa on saatu “mak­set­tua” (ts. kasvu on tehnyt siitä vähem­män aku­ut­tia) hyv­inä aikoina, rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in ei ole puu­tut­tu. Nois­sa mais­sa on mekanis­me­ja, jot­ka räjähtävät julkisen sek­torin silmille kun tulee huono­ja aiko­ja. Kyse ei ole mis­tään ihme elvy­tyk­ses­tä, kuten yllä kvasi-key­ne­siläisit­täin(*) annetaan ymmärtää, vaan peri­aat­teessa kaiken­lai­sista sel­l­ai­sista jutu­ista, joista lankeaa val­ti­olle mak­set­tavaa vaik­ka mitään jaet­tavaa ei edes synny.

    (*) Sanon “kvasi-key­ne­siläi­nen” sik­si, että jostain syys­tä näi­hin ei tun­nu koskaan kuu­lu­van se, että hyv­inä aikoina kovaa nousua jar­ruteltaisi­in veronko­ro­tuk­sil­la ja lain­o­ja mak­set­taisi­in pois.

    1. Suomes­sa key­ne­siläisyys on ollut juuri sitä, että julki­nen sek­tori on suurim­man osan ajas­ta vah­vasti yli­jäämäi­nen, jot­ta lama-aikoina on mil­lä elvyttää.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa key­ne­siläisyys on ollut juuri sitä, että julki­nen sek­tori on suurim­man osan ajas­ta vah­vasti yli­jäämäi­nen, jot­ta lama-aikoina on mil­lä elvyttää. 

    En kyl­lä ole ihan samaa mieltä. Suomen julki­nen vel­ka on lisään­tynyt koko ajan. “Yli­jäämäk­si” las­ket ilmeis­es­ti eläk­er­a­has­toin­nit tms, mut­ta minä en kyl­lä niitä lask­isi. Tai jos ne las­ke­taan plus­sak­si, niin sit­ten pitää kyl­lä velak­si laskea kaik­ki eläke­si­toumuk­set, tule­vat sosi­aal­i­menot jne. Täl­lä taval­la lask­ien velkataak­ka on sato­ja miljardeja.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa key­ne­siläisyys on ollut juuri sitä, että julki­nen sek­tori on suurim­man osan ajas­ta vah­vasti yli­jäämäi­nen, jot­ta lama-aikoina on mil­lä elvyttää.

    Minus­ta Keynes juuri tarkoit­ti täl­läista toim­intaa. Myös suh­dan­nevai­htelu­iden tasoit­tamisen kannal­ta on tärkeää, että julk­ista talout­ta kiris­tetään korkea­suh­dan­teen aikana.

  56. Tiedemies: Se on siten pankki­jär­jestelmän vika, että val­tion­lain­o­ja, kuten nyt vaik­ka PIGS-maid­en bon­de­ja, on saanut kir­ja­ta taseisi­in täysin riskittöminä. 

    Tarkoituk­seni oli sanoa, että tässä nykyisessä kri­i­sis­sä pankit eivät ole pääsyylli­nen. Pankki­jär­jestelmän sään­te­lyosu­us ja sen fak­tis­es­ti aset­ta­ma pakote haalia val­tion­lain­o­ja pankkien taseisi­in on val­tioiden ja poli­itikko­jen luo­mus, ei pankkien omaa toimintaa.

  57. Osmon mielestä inflaa­tiouhan lisäk­si EKP:n setelira­hoituk­sen toise­na ongel­mana on maid­en välisen tasa-arvon järkkymi­nen. Osmo toteaa:“Jos EKP rahoit­taa yhtä maa­ta, merk­it­see tämä jät­timäistä tulon­si­ir­toa euro­maid­en välillä.”

    Mikä on tämä jät­timäi­nen tulon­si­ir­to? Tulon­si­ir­to tietenkin tapah­tuu, jos EKP:n lain­oit­ta­ma maa ei mak­sa lain­o­jansa takaisin. Mut­ta jos maa mak­saa lainansa takaisin, tulon­si­ir­toa ei tapah­du, ellei sit­ten lain­oituk­sen vuok­si syn­ny koko euroalueen kat­tavaa inflaatiota.

    Val­tion­lain­o­jen osto­jen lisäk­si kan­nat­taisi kiin­nit­tää huomio­ta myös siihen, että EKP hyväksyy kaikkien euroval­tioiden lainat vaku­udek­si riip­pumat­ta siitä, mikä maan tilanne on. 

    Monil­la pankeil­la alkaa olla rahoi­tus tiukil­la. Tämä on johtanut siihen, että jotkut pankit haali­vat nyt eri­laisil­la vai­h­tosopimuk­sil­la euroval­tioiden bon­de­ja itselleen. Bon­dit kan­netaan vaku­udek­si EKP:lle, joka lainaa niitä vas­taan rahaa pankeille.

    Täl­lä taval­la EKP:lle kasaan­tuu riske­jä. Jos euro­maa joutuu velka­sa­neer­auk­seen ja pankke­ja kaatuu, saat­taa EKP kär­siä tap­pi­oi­ta myös siitä, että hyväksyi kri­isi­maan velka­pa­pere­i­ta vakuudeksi. 

    Eli jo pelkästään se, että EKP nyt hyväksyy kaikkien euro­maid­en velka­pa­per­it vaku­udek­si, saat­taa aiheut­taa suur­ta eri­ar­voisu­ut­ta euro­maid­en välille.

  58. Samaan aikaan Brit­tein saar­il­la, mainio kir­joi­tus aiheesta EU:n ulkop­uolisu­u­den edut:

    Except in the fan­ta­sy world of the Euroscep­tics, it is hard to imag­ine a self-exclud­ed Britain dic­tat­ing sin­gle mar­ket terms to euro­zone mem­bers, espe­cial­ly when they have seen a euro­zone bailout effec­tive­ly help keep British banks and the British econ­o­my afloat.

    http://www.prospectmagazine.co.uk/2011/11/cameron%E2%80%99s-euro-dilemma/

  59. Sep­po S:
    Osmon mielestä inflaa­tiouhan lisäk­si EKP:n setelira­hoituk­sen toise­na ongel­mana on maid­en välisen tasa-arvon järkkymi­nen. Osmo toteaa:”Jos EKP rahoit­taa yhtä maa­ta, merk­it­see tämä jät­timäistä tulon­si­ir­toa euro­maid­en välillä.”

    Mikä on tämä jät­timäi­nen tulon­si­ir­to? Tulon­si­ir­to tietenkin tapah­tuu, jos EKP:n lain­oit­ta­ma maa ei mak­sa lain­o­jansa takaisin. Mut­ta jos maa mak­saa lainansa takaisin, tulon­si­ir­toa ei tapah­du, ellei sit­ten lain­oituk­sen vuok­si syn­ny koko euroalueen kat­tavaa inflaatiota.

    Val­tion­lain­o­jen osto­jen lisäk­si kan­nat­taisi kiin­nit­tää huomio­ta myös siihen, että EKP hyväksyy kaikkien euroval­tioiden lainat vaku­udek­si riip­pumat­ta siitä, mikä maan tilanne on. 

    Monil­la pankeil­la alkaa olla rahoi­tus tiukil­la. Tämä on johtanut siihen, että jotkut pankit haali­vat nyt eri­laisil­la vai­h­tosopimuk­sil­la euroval­tioiden bon­de­ja itselleen.Bondit kan­netaan vaku­udek­si EKP:lle, joka lainaa niitä vas­taan rahaa pankeille.

    Täl­lä taval­la EKP:lle kasaan­tuu riske­jä. Jos euro­maa joutuu velka­sa­neer­auk­seen ja pankke­ja kaatuu, saat­taa EKP kär­siä tap­pi­oi­ta myös siitä, että hyväksyi kri­isi­maan velka­pa­pere­i­ta vakuudeksi. 

    Eli jo pelkästään se, että EKP nyt hyväksyy kaikkien euro­maid­en velka­pa­per­it vaku­udek­si, saat­taa aiheut­taa suur­ta eri­ar­voisu­ut­ta euro­maid­en välille.

    Mitä on EKP:n tap­pio? Mis­sä se näkyy? Mitä ovat EKP:n riskit? Mitä EKP menet­tää jos joku ei mak­sa velka­ansa sille?

    Niin.

    EKP ei voi men­nä konkurssi­in tai tehdä tap­pi­o­ta kos­ka se LUO rahan, ei lainaa. Ei rahas­ta pitäisi olla puutet­ta. Koko ongel­ma johtuu siitä, ettei nähdä met­sää puilta.
    Maail­mas­sa on puutet­ta ain­oas­taan raa­ka-aineista. Raha on pelkkää rahal­lis­tet­tua velkaa, eikä sil­lä pitäisi olla arvoa sinänsä.

  60. tiedemies:

    Inflaa­tio-odotuk­sista päätellen Sak­san val­tion bun­deil­la on negati­ivi­nen arvo.

    Ja? Meinaatko, että aina ku val­tion lain­o­jen reaa­liko­rko menee negati­iviseks, niin se tarkoit­taa sitä, että markki­nat odot­taa saa­vansa mak­sut jois­sain muus­sa val­u­u­tas­sa ku niis­sä mis­sä lainas­sa on sovittu?

    Vai voisko tää johtua sit­tenkin siitä, että niille rahoille saa parhaan olete­tun tuo­ton niistä val­tion bon­deista, vaik­ka se reaal­i­tuot­to onkin negati­ivi­nen? Jotenk­in­han sitä pitää kulu­tus­ta pystyä siirtämään.

  61. Tiedemies:
    Inflaa­tio on tulon­si­ir­to velko­jil­ta velallisille.

    Ja tämä on tilanteessa jos­sa velal­liset on ylivelka­an­tuneet mak­sukyvöt­tömyy­teen saak­ka huono idea koska?

  62. Se on huono idea kos­ka se siir­to tapah­tuu koko taloudessa, ei vain siel­lä mis­sä se on tehokas­ta. Velkaa on aika pirusti enem­pi kuin kreikan tai edes ital­ian vel­ka. Suuri velkataak­ka on esim se, joka pankeil­la on tallettajille.

  63. tiedemies:
    Se on huono idea kos­ka se siir­to tapah­tuu koko taloudessa, ei vain siel­lä mis­sä se on tehokas­ta. Velkaa on aika pirusti enem­pi kuin kreikan tai edes ital­ian vel­ka. Suuri velkataak­ka on esim se, joka pankeil­la on tallettajille.

    No sitä velkaa on kyl­lä liikaa kulut­ta­jille ja/tai val­tioil­la OECD-mais­sa ylipään­sä, ja tuo imp­likoi että olisi ole­mas­sa joku keino kohden­taa tuo siir­to eli tehdä velka­jär­jeste­lyjä ilman suurem­pia oheis­vahinko­ja. Minus­takin pitäisi olla, mut­ta kun ei ole.

  64. Kyl­lä min­ul­lakin on omas­ta mielestäni “liikaa velkaa”. Itse­hän hyö­ty­isin siitä, jos inflaa­tio pis­tet­täisi­in jyl­läämään ja pankkia kiel­let­täisi­in korot­ta­mas­ta min­un lainani korko­ja. Mut­ta ei se niin menisi. Jos inflaa­tio nos­te­taan kuu­teen pros­ent­ti­in, niin pank­ki nos­taa lainan koron kahdek­saan. Tuloni nousi­si­vat sen kuusi pros­ent­tia vuodessa, mut­ta lainan­hoitoku­lut liki tuplaantuisivat.

    Väite, että inflaa­tio hoitaisi kulut­ta­jien velat, ei ole vaan sekään totta.

  65. Tiedemies:

    Velkaa on aika pirusti enem­pi kuin kreikan tai edes ital­ian vel­ka. Suuri velkataak­ka on esim se, joka pankeil­la on tallettajille.

    Ja entä sit­ten? Henkilöko­htai­sista syistäni itsekin elän korkeam­mal­la säästämisas­teel­la, kuin olisi pakko. En minä silti kuvit­tele, että täl­läisenä ainakin mil­tei lama-aikana, tämä olisi euro- tai kansan­taloudel­lis­es­ti siu­nauk­sel­lista ja yleisen edun mukaista.

  66. Kyt­tyrä: Itsenäi­nen maa tarvit­see oman keskuspankin?

    Kyt­tyrä: Mitä on EKP:n tap­pio? Mis­sä se näkyy? Mitä ovat EKP:n riskit? Mitä EKP menet­tää jos joku ei mak­sa velka­ansa sille?

    Niin.

    EKP ei voi men­nä konkurssi­in tai tehdä tap­pi­o­ta kos­ka se LUO rahan, ei lainaa. Ei rahas­ta pitäisi olla puutet­ta. Koko ongel­ma johtuu siitä, ettei nähdä met­sää puilta.
    Maail­mas­sa on puutet­ta ain­oas­taan raa­ka-aineista. Raha on pelkkää rahal­lis­tet­tua velkaa, eikä sil­lä pitäisi olla arvoa sinänsä.

    Jep, näin­hän se menee.
    http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/02/keskuspankkiraha-ja-valtion-kulutus/

  67. Ny hyvähän se on toki on että sinäkin Osmo heräät totu­u­teen, mut­ta nyt “hevo­nen on jo läht­enyt tallista” ja vieläpä pahem­man ker­ran. Miten nyt, lähde­tkö eteen­päin Pää­vo Väry­sen ja Timo Soinin viitoit­ta­maan tietä?

  68. Key­ne­siläi­nen ajat­telu perus­tuu siihen, että säästämi­nen on jotenkin huono asia. Mut­ta säästämi­nen ei ole mitään muu­ta kuin lykät­tyä kulut­tamista, ja huolto­ta­sei­den­ti­teetin vuok­si säästöt investoidaan, ellei rahaa laite­ta pat­jan väli­in. Niinkuin ei ole laitettu.

    Yksit­täisen ihmisen syyl­listämi­nen säästämis­es­tä on mielipuolista. Niinkauan kun rahapoli­ti­ik­ka onnis­tuu pitämään inflaa­tion nol­lan yläpuolel­la, säästämi­nen painaa reaa­liko­rkoa alaspäin, ja investoin­tikysyn­nän pitäisi kas­vaa. Ain­oas­taan investoin­tikysyn­tä tuot­taa lisää hyv­in­voin­tia, kulu­tushan määritelmän nojal­la kulut­taa sitä, eli on muil­ta pois!

  69. Tiedemies:

    Key­ne­siläi­nen ajat­telu perus­tuu siihen, että säästämi­nen on jotenkin huono asia.

    EIhän siinä muuten mitään, jos talous ei ole kysyn­nän puut­teesta johtu­vas­sa lamas­sa, kuten nyt.

    Mut­ta säästämi­nen ei ole mitään muu­ta kuin lykät­tyä kuluttamista

    = lykät­ty mah­dol­lisu­us työllistää

    ja huolto­ta­sei­den­ti­teetin vuok­si säästöt investoidaan, ellei rahaa laite­ta pat­jan väli­in. Niinkuin ei ole laitettu.

    Sukan­var­teen­han ne nimeno­maan on laitet­tu. Tur­val­lise­na pidet­ty­jen val­tioiden (USA, Sak­sa, Japani) val­tion­velko­jen korko­ta­sot näyt­tävät kuin­ka vähään tuot­toon ovat tyy­tyväisiä ihmiset, jot­ka tarvit­se­vat säästöi­hin­sä ISON sukan. Hul­lu­a­han se olisi Suomes­sakaan mon­en investoi­da, kun van­hakaan kap­si­teet­ti ei ole täy­dessä käytössä (BKT on alle vuo­den 2008 huip­pu­jen) ja ennus­merk­it tulev­as­ta huonoja.

  70. Keskustelun johtopäätök­set: 1) euroop­palaiset, varsinkin etelän sel­l­aiset, ovat laisko­ja. 2) Pankit eivät voi olla vas­tu­us­sa huonoista sijoituk­sista, kos­ka pankeil­la ei ole tietoa sijoit­tamis­es­ta. 3) Rahapoli­ti­ik­ka ei voi olla löysää, kos­ka raha on tärkeämpi kuin reaal­i­talous. 4) Inflaa­tio­ta tulee ennakol­ta tor­jua, oli työt­tömyys mitä tahansa. 5) Yri­tyk­set eivät reagoi niinkään kysyn­tään, vaan ilmoituk­seen rahan painamisesta.6) Ricar­don ekvi­valenssi pitää paikkansa huoli­mat­ta siitä, että mies itsekin tor­jui ajatuk­sen. 7) Keynes on sanonut, että säästämi­nen on lähtöko­htais­es­ti huono asia. 8) Jos olisi jotain järkevää tekemistä, olisi syytä lopet­taa tämän keskustelun seuraaminen.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.