Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.11.2011

Töölön kirkon rakennussuunnitelmat

Pöy­dältä. Olen asi­as­sa esteelli­nen, joten en ole tutustunut.

Lausun­to Helsin­gin ener­gialaitok­sen kehityssuunnitelmasta

Ener­gialaitos ei oikein tiedä, mitä tehdä Hanasaaren voimalaitok­sel­la. Alun­perin sen hiili­varas­to piti pan­na maan alle, kuten on tehty Salmisaa­res­sa, mut­ta sit­ten esille nousi aja­tus, että koko komeus pan­naan koi­pus­si­in ja raken­netaan uusi voimala Vuosaa­reen. Tämä voisi käyt­tää myös biopolt­toainei­ta. Ener­gialaitok­sen lau­takun­ta kuitenkin päät­ti osaltaan toisin. Odote­taan ja päätetään neljän vuo­den kulut­tua. Siinä taas tule­vat vas­taan EU:n päästödi­rek­ti­iv­it, jot­ka edel­lyt­täi­sivät voimalaitok­seen mit­tavia investoin­te­ja epäter­veel­lis­ten päästö­jen vähen­tämisek­si. Niitä taas ei kan­na­ta tehdä vain muu­ta­maa vuot­ta varten.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­tolu­on­nok­ses­sa kehote­taan siirtämään koko roju pois, kos­ka se hait­taa suuresti alueen asun­to­tuotan­toa. Lisäk­si on se Kru­unuvuoren ratikkasil­ta, joka on vaikeasti sovitet­tavis­sa yhteen hiililaivo­jen kanssa.

Minä en ole oikein vaku­ut­tunut siitä, että on järkevää muut­taa Helsin­gin läm­mit­tämi­nen hake­po­h­jaisek­si, siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että kyse on päästökaup­pasek­torista. Päästöt eivät vähene, vaan siir­tyvät jon­nekin muualle EU:n alueel­la, ja mak­saa aika paljon. Samal­la halu­taan tukea turpeen polt­toa, kos­ka puu­ta ei riitä kor­vaa­maan turvetta.

Täl­lainen koordi­noimat­to­muus kaupun­gin tasol­la on toisaal­ta kehnoa poli­ti­ikkaa. Ensin suun­nitel­laan Kru­unuvuoren­ran­ta ratikan varaan ja sit­ten san­o­taan, ettei ratikkaa voi tuo­da, kun hiililaival­la pitää päästä Hanasaareen.

Lausun­to liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön virantäytöstä

Puol­letaan Ville Lehmuskoskea HSL:stä. On sitä aikoi­hin elet­ty. Kun aloitin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö edusti mustin­ta taan­tu­mus­ta. Nyt kaik­ki kolme lop­pusuo­ralle päässeet oli­vat enem­män tai vähem­män vihreään ajat­telu­un kallellaan.

53 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.11.2011”

  1. Tuo­hon Hanasaa­reen B:n liit­tyen kolme asiaa.

    Aloite­taan Kru­unuvuores­ta. Sitä aluet­ta ei voi, tai ainakaan kan­na­ta, tehdä ilman sitä ratikkaa. Jos se sil­ta kestää niin odote­taan sit­ten sitä koko alueen kanssa. Kukaan tuskin esimerkik­si halu­aa Laa­jalosta motaria ja motar­il­lista lisäli­iken­net­tä Itäväylälle. Sil­to­jen avaami­nen on vähän han­kalaa liiken­nöin­nin kannal­ta, mut­ta ei se nyt mikään mah­do­ton asia ole, kts. esim. http://www.kaupunkiliikenne.net/Amsterdam/raitiot.html#sillat Asia menee vaikeam­mak­si jos Hanasaa­reen rou­dataan päivit­täin haket­ta, mut­ta en minä nyt siihen oikein usko että tuo­hon joka tapauk­ses­sa käytöstä pois­tu­vaan voimalaan investoidaan biopolt­toainekäyt­töön. Voisi sen hiililai­turin muuten siirtää kisko­jen eteläpuolellkin.

    Olen­naisem­pi asia on se että HB on ylipään­sä tiel­lä. Lainaan Otso Kivekkään main­io­ta kir­joi­tus­ta aiheesta:

    Kun voimalat raken­net­ti­in, Sörnäis­ten ranta oli hal­pa teol­lisu­usaluet­ta, ja kätevästi sata­man vier­essä, eli laivaväylä ja rata valmi­ina. Kukaan ei kuvitel­lutkaan, että sinne raken­net­taisi­in ikinä asun­to­ja. Asun­not raken­net­ti­in mäille, ei tuuliselle täyt­töran­nalle. Mut­ta koh­ta voimala on joka puolelta asu­tuk­sen saar­ta­ma; tilanne on muuttunut.

    http://vesirajassa.blogspot.com/2011/08/hanasaari.html

    Voimala han­kaloit­taa Kru­unuvuoren lisäk­si koko Kalasa­ta­man rak­en­tamista, ja lisäisin vielä sen että jos voimalaa laivakul­je­tuk­sie­neen ei olisi niin var­maan niiden sata­ma-altaidenkin kokoa voisi tark­istaa alaspäin kun kysymys ei ole mis­tään luon­non­ran­nas­ta, ja vaikka­pa mata­la allas voisi olla muutenkin toimi­vampi vaik­ka uimaran­tana. Nyt ne vie noin 20 hehtaaria tilaa.

  2. HELENin valmis­telus­sa Hanasaari B:n kor­vaamisen suh­teen min­ua häir­it­see se että sem­moista vai­h­toe­htoa ettei sitä vaan suo­raan kor­va­ta ei ole minus­ta oikein edes käsitel­ty. Voimalan huip­pute­hot on 220MW sähköä ja 440MW läm­pöä. Ei tuo nyt sähkön­tuotan­non kannal­ta niin merkit­tävä laitos ole vaik­ka se tuot­taakin sitä eniten läm­mi­tyskaudel­la ja läm­pöä saa muutenkin. Esimerkik­si Van­taan Ener­gial­la (jos­ta HELEN omis­taa ison siivun) on liiak­sikin saak­ka kaukoläm­mön tuotan­toa varsinkin jätevoimalan myötä, voitaisi­in myös käyt­tää enem­män mer­iläm­pöpump­pu­ja, kaukoläm­mön kysyn­tä tule­vaisu­udessa on epä­var­maa, päästö­mak­sut nou­se­vat, jne.

    Ainakin jonkun ske­naar­i­on laskelm­i­neen mis­sä voimalas­ta vain luovu­taan ilman että kor­vaataan vas­taaval­la halu­aisin nähdä. Se monipolt­toainelaitos Vuosaa­reen hiilid­iok­sid­in­tal­teeno­tol­la ja pitkä kaukoläm­pö­tun­neli sieltä Hanasaa­reen ei nyt oikein vakuuta.

  3. Hak­keen käyt­tö on tosi­aan mon­imutkainen jut­tu, eikä ole ihan ilmeistä, kan­nat­taako sitä tehdä (itsekin kir­joitin tuos­ta aikoinaan).

    Sen sijaan voimalan siir­to pois Sörkas­ta on ihan selvä ja help­po jut­tu: tot­ta kai, ja mitä nopeam­min, sen halvem­mak­si se tulee. Lausun­toe­hdo­tus näyt­tää tässä oikein hyvältä.

    ps. Kai se eteläisen helsin­gin joukkoli­iken­nesu­un­nitel­ma pis­tetään läpi? Krunikan yhtey­den huono huomioin­ti on toki lap­sus, mut­ta se ei oikeas­t­aan kuu­lunu suun­nitel­man alaan. Siitä kan­nat­taa lähet­tää evästys­tä jatko­su­un­nit­telu­un, kos­ka pitäähän se jotenkin huomioi­da. Mut­ta ei koko suun­nitel­maa sen takia kan­na­ta jumiuttaa.

  4. Ihme pelleilyä tuon voimalaitok­sen kanssa. Ilman ratikkasil­taa ei ole kan­takaupun­gin jatket­ta Kruunuvuoreenkaan.

  5. > Minä en ole oikein vaku­ut­tunut siitä, että on järkevää muut­taa Helsin­gin läm­mit­tämi­nen hake­po­h­jaisek­si, siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että kyse on päästökaup­pasek­torista. Päästöt eivät vähene vaan siir­tyvät jon­nekin muualle EU:n alueel­la ja mak­saa aika paljon.

    Se että Suo­mi on onnis­tunut luo­maan jär­jestelmän, joka ei kan­nus­ta päästö­jen vähen­tämiseen, ei ole pätevä syy olla vähen­tämät­tä päästöjä. Kyl­lä jonkun pitää näyt­tää esimerkkiä ja ottaa ensim­mäi­nen askel. Oikea ratki­aisu olisi vähen­tää päästöjä JA pyrk­iä muut­ta­maan nykyi­nen pääästökaup­pa­ratkaisu toisenlaiseksi.

    Muis­sakin fos­si­il­i­sis­sa polt­toaineis­sa polt­ta­mat­ta jätet­ty hiili voi ohjau­tua halpenevien hin­to­jen myötä muualle poltet­tavak­si. Melko saman­laiset sään­nöt pätevät siis niissäkin.

    Turpeen jät­tämi­nen soi­hin on jo päästökaup­paa parem­pi seli­tys. Suomen soiden tapauk­ses­sa voi käy­dä niinkin, että kaiva­mat­ta jätet­ty turve jää pysyvästi kaivamatta.

    Samoin hak­keen käyt­töön siir­tymisen vas­tus­t­a­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että Suomen met­siä ei pitäisi rasit­taa enem­pää kuin jo rasite­taan olisi ihan ok vihreä perustelu. Tietenkin näitä hait­to­ja pitää ver­ra­ta muiden ener­gia­muo­to­jen haittoihin.

    1. Juho Laatu
      EU on luonut päästökau­pan, ei Suo­mi. Päästökau­pas­sa tähdätään siihen, että toteutetaan toimia edullisu­usjärjestyk­sessä. Tehot­toman ja kalli­in toimen­piteen tekem­i­nen ei hyödytä ympäristöä sekä vie vain rahaa, kos­ka se mah­dol­lis­taa jonkun tehokkaam­man toimen­piteen jät­tämisen tekemättä.

  6. Ensin oli kauhea itku, kun Vuosaaren sata­man rak­en­t­a­mi­nen myöhästyi val­i­tusten takia ja nyt sit­ten kukaan ei pysty päät­tämään tuon voimalan kohtaloa ja Kalasa­ta­man rak­en­t­a­mi­nen ja suun­nit­telukin pysähtyy vuosik­si. Kum­mallista vatvom­ista, kun ker­ran ihmisiä val­i­taan päättäjiksi.

    Mihin katosi aja­tus maan­pääl­li­sistä hiili­varas­toista, joil­la olisi saatu nykyi­nen hiilikasa pois? Oli kuvi­akin täl­lai­sista siiloista voimalan pohjois­puolel­la. Vai oliko­han nämä haket­ta varten. Tuo hiilikasa ja las­taus pölyt­tää sit­ten aika taval­la tuol­la Kalasa­ta­mas­sa, joten ihan viihty­isyy­denkin takia se olisi saata­va sul­jet­tuun tilaan. 

    Kaupun­gin taloudenkin takia olisi parem­pi, että voimala jatkaisi parem­mal­la tekni­ikalla, mut­ta samal­la sen viemää maa-alaa rajat­taisi­in mah­dol­lisim­man paljon ja toisaal­ta raken­net­taisi­in uut­ta kaupunkia mah­dol­lisim­man paljon. Voisiko­han tuo­ta Sörnäis­ten ranta­tien edessä ole­va lahdel­maa täyt­tää, jot­ta teras­si­taloille tulisi lisää tilaa ja samal­la voimala saisi tarvit­ta­van varo-alueen. 

    Hiilet siiloi­hin tai maan alle, avat­ta­va sil­ta hiililaivaa varten (ei se usein käy), parkkipaikat asun­noik­si jne.

    Tai sit­ten uusi voimala muualle ja lanataan koko Hanasaari ja raken­netaan tiivistä kaupunkia. Mitään voimalan museoin­tia ei pidä edes miettiä.

  7. Sul­je­taan koko laitos. Hiilivoimala on aikansa elänyt. Kun alue on vielä rak­en­tu­mas­sa niin ehkä vielä ehtisi aloit­taa voimalan alueen purkamisen ja siis­timisen ennen ensim­mäis­ten seinä­naa­purei­den muut­toa alueelle . Rak­en­t­a­mi­nen on jo alka­nut voimalan läheisyy­dessä , mut­ta kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen Helsingis­sä on hidasta.

  8. Osmo, mitkä sinus­ta olisi niitä tehokkai­ta ja halpo­ja toimia, jot­ka voisi toteut­taa siten että päästöt saadaan alas riit­tävän nopeasti? Sil­lä logi­ikalla ei mis­sään nimessä ainakaan aurinkovoima pär­jää. Ei pär­jää tuu­likaan ilman taku­uhin­taa. Puun polt­to kaipaa sekin tuen, tosin aika pienen jos voimala vain pystyy puu­ta polt­ta­maan. Ydin­voima näyt­tää kiljuen kan­nat­ta­van ainakin kiin­nos­tuk­sen perus­teel­la, sekö olisi Suomen ratkaisu? Maakaa­su­un siir­tymi­nen ei tuor­ei­den tutkimusten (metaanivuodot) perus­teel­la ole kovin tehokas vai­h­toe­hto kivi­hi­ilelle. Ok, on oikeasti kus­tan­nuste­hokas ener­gian­säästö, mut­ta kuin­ka paljon on real­is­tista olet­taa säästöä ole­mas­saol­evas­sa kiin­teistökan­nas­sa (20/30/50/100%)? Vai eikö Suomes­sa kan­na­ta tehdä mitään sen takia että muual­la (huo­mat­tavasti pienem­män läm­mi­tys­tarpeen) Euroopas­sa ei ole yhteis­tuotan­toa? Hiiliv­ero toki olisi paras ohjauskeino, kun ei ole suh­dan­neherkkä niin kuin päästökaup­pa, jol­loin kaikil­la olisi jatku­va moti­vaa­tio vähen­tää päästöjä.

  9. Puun polt­toa jokin aika sit­ten itsekin vielä mietin, onko siinä järkeä ja onko se lainkaan tehokas tapa vähen­tää CO2-päästöjä. Keskustel­tuani lukuis­ten kol­le­goiden, Syken, met­sän­tutk­i­joiden ja ilmas­tom­a­llinta­jien kanssa olen pää­tynyt seu­raavaan: Puun, etenkään hitaasti hajoavien kan­to­jen, polt­to ei ole päästötön­tä, mut­ta se on silti yllät­tävän nopeasti, jo noin 20 vuodessa ilmas­ton kannal­ta parem­pi kuin maakaa­sun tai kivi­hi­ilen polt­to. Eräs Suomen johta­va ilmas­tom­a­llinta­ja oli sitä mieltä, että puun hiilid­iok­sidin aiheut­ta­ma muu­ta­man vuosikymme­nen ilmas­ton läm­mi­tys­vaiku­tus on huo­mat­tavasti pienem­pi paha kuin kivi­hi­ilen (tai muiden fos­si­ilis­ten) pitkäaikainen ilmas­to­vaiku­tus, jos­sa maan poves­ta kaive­taan lisää hiiltä mukaan elonkier­toon. Puu­ta ei toki voi polt­taa enem­pää kuin sitä kas­vaa, eikä edes sen ver­taa bio­di­ver­si­teetin vuok­si, mut­ta poten­ti­aalia silti on Suomes­sa edelleen aika run­saasti mm. ensi­har­ven­nushakkuiden puissa.

  10. Otso Kivekäs: samaa mieltä tuos­ta “Eteläis­ten kaupungi­nosien joukkoli­iken­nesu­un­nitel­mas­ta”. Krunikka­han tullee saa­maan raiti­oli­iken­net­tä aika riit­tävästi tule­vaisu­udessa (Laa­jasa­lon ratikat menee sitä kaut­ta). Kai­vokadun puhdis­t­a­mi­nen bus­sili­iken­teestä ja bus­sil­in­jo­jen 14/18 toimivu­u­den paran­t­a­mi­nen on mielestäni avain­sano­ja ko. suunnitelmassa.

  11. Jos Hanasaari on järkevää muut­taa hakekäyt­töisek­si (en tiedä onko), niin yksi hiililai­va vai­h­tuu mon­een hake­laivaan. Ratikan kannal­ta se ei kuitenkaan ole ongel­ma. Iso hiililai­va tulee kun tulee, vaik­ka sit­ten keskel­lä päivää. Muuten mak­saa mal­tai­ta, jos laivaa pide­tään odot­ta­mas­sa Suomen­lahdel­la, näin min­ulle on KSV:ltä ker­rot­tu. Sen sijaan lähempää tule­vat hakepaatit voidaan aikataulut­taa helpom­min, jol­loin ne paatit voidaan tila­ta yöaikaan tule­viksi, eikä raiti­oli­iken­teelle aiheudu haittaa.

    Teemun kanssa olen täs­mälleen samaa mieltä siitä, että Kru­unuvuori on liian arvokas alue hukat­tavak­si jok­sikin perusitälähiök­si per­ife­ri­aan. Joko tehdään ratik­ka ja Kru­unuvuori, tai sit­ten ei tehdä kumpaakaan. Minä lähtisin jopa niin radikaalille tielle, että ennen kuin virkamiehistö alkaa viedä sil­taa oikeasti eteenäpäin voisi­vat poli­itikot peräti jar­rut­taa Kru­unuvuoren kaavoitus­ta. Saadaan sil­lä lail­la virkamiehetkin ratikan taakse.

    Muuten ollaan koh­ta tilanteessa, jos­sa ratik­ka tulee aina “viiden vuo­den päästä” mut­tei oikeasti koskaan, ja kaik­ki se maa­nar­von­nousu, jol­la ratik­ka pitäisi mak­saa, on hukattu.

  12. “Tehot­toman ja kalli­in toimen­piteen tekem­i­nen ei hyödytä ympäristöä sekä vie vain rahaa, kos­ka se mah­dol­lis­taa jonkun tehokkaam­man toimen­piteen jät­tämisen tekemättä.”

    Mut­ta mikään ei toisaal­ta takaa, että se tehokkaampi toimen­pide tehtäisiin…

    “Olen asi­as­sa esteelli­nen, joten en ole tutustunut.”

    Esteel­lisyysa­sia on mie­lenki­in­toinen. Onko niin, että esteelli­nen henkilö ei voi ker­toa edes mielipi­det­tään, ettei vaikut­taisi päätök­sen­tekoon. Ja onko esteel­lisyys absolu­ut­tista, vai voisiko siinä olla jotain suh­teel­lisu­ut­takin? Mikä esimerkik­si on raha­sum­ma, jon­ka val­tio­varain­min­is­terin puoliso voisi sijoit­taa speku­lati­ivis­es­ti pelatak­seen euron kurssimuu­tok­sil­la, että tästä syn­ty­isi esteel­lisyys min­is­ter­ille osal­lis­tua päätök­sen­tekoon, joka voi vaikut­taa euron kurssiin?

    1. Jos päästökaup­pa toimii, päästöoikeuk­sia on liik­keel­lä vain tiet­ty määrä. Sik­si tarpeelli­nen määrä toimia pitää toteut­taa. Jos joku toteut­taa kalli­in toimen­piteen vapaae­htois­es­ti ja luovut­taa päästöoikeudet eteen­päin, joka toinen voi jät­tää jotain vas­taavasti tekemättä.

  13. “Nyt kaik­ki kolme lop­pusuo­ralle päässeet oli­vat enem­män tai vähem­män vihreään ajat­telu­un kallellaan.”

    Tarkoit­taako tuo siis liiken­ner­atkaisu­ja jot­ka ovat ääret­tömän kalli­ita ja kapunki­rak­en­teeseen täysin sopi­mat­to­mia (Vihrei­den kan­nat­ta­ma Öster­sun­domin metro) tai sit­ten hyö­tyyn­sä näh­den suun­nat­toman kalli­ita ja käytän­nössä tarpeet­to­mia (kuten Vihrei­den kan­nat­ta­mat Man­ner­heim­intien ja Bule­var­di pyöräkaistat) 

    Osmo on kauhis­tel­lut autopaikko­jen hin­taa. Tuo Öster­sun­domin metro mak­saa Vihrei­den vaa­ti­mal­la asukas­määräl­lä noin 48 000 euroa per Öster­sun­domi­in tehtävä asun­to (jos hin­ta pysyy ilmoite­tus­sa 750 miljoonas­sa ja asun­tokun­nan koko on 2,5 henkilöä). Siis jopa enem­män kuin Jätkäsaaren älyt­tömän suun­nit­telun huip­pukalli­ik­si tekemät autopaikat (jot­ka mak­sa­vat 43 000 per asunto).

    Toiv­ot­tavasti liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö on asiansa osaa­va eikä ryhdy aja­maan tuol­laista vihreään ajat­telu­un kallel­laan ole­vaa. Veron­mak­sajil­la ei ole kovin mon­een vihrei­den han­kkeeseen varaa. Kreikan tie on tuol­laisel­la edessä

    1. Osmo on kauhis­tel­lut autopaikko­jen hin­taa. Tuo Öster­sun­domin metro mak­saa Vihrei­den vaa­ti­mal­la asukas­määräl­lä noin 48 000 euroa per Öster­sun­domi­in tehtävä asunto 

      Kari S
      Metro olisi siis suun­nilleen parkkipaikan hin­tainen asun­toa kohde. Kumpaa tässä nyt kauhistellaan?
      Sin­ul­la on liian pieni jaka­ja tuos­sa, sil­lä on otet­ta­va huomioon myös Sipoon puolelle suun­nitel­tu asu­tus. Jos Öster­sun­domin rak­en­tamis­määrästä joudu­taan tin­kimään, met­ros­ta tietysti luovu­taan. Tulee kalli­ik­si val­ti­olle, joka rak­en­taa avokä­tis­es­ti moot­toriteitä, mut­ta ei raiteita.

  14. Krunikas­ta lopetaan bus­sil­in­jat nyt, kos­ka ratik­ka tulee kah­denkymme­nen vuo­den päästä täyt­tämään mah­dol­liset joukkoli­iken­netarpeet. Siistiä.

  15. Kävin tuos­sa viikko sit­ten mie­lenki­in­toisen keskustelun. Keskustelukump­pani­ni mm. ehdot­ti Helsin­gin kaupun­gin uuden taide­museon — mah­dol­lis­es­ti siis ns. Guggen­heim-museon — sijoit­tamista Sörnäis­ten Hanasaaren B‑voimalaan. (A‑voimalahan on jo purettu)Näinhän on tehty Tate Galleryssä.

    Paikkana muse­olle se olisi erinomainen,eikä tarvitse ryhtyä kalli­iseen purku­työhön. Ja myös kau­nista teol­lisu­usarkkite­htu­uria. Siis his­to­ri­aa. Ja his­to­ri­al­lises­sa ympäristössä.

  16. Otso kivekäs kirjoitti:

    “Kai­vokadun puhdis­t­a­mi­nen bus­sili­iken­teestä ja bus­sil­in­jo­jen 14/18 toimivu­u­den paran­t­a­mi­nen on mielestäni avain­sano­ja ko. suunnitelmassa.”

    Mikä ihmeen buss­in­potk­i­jay­hdis­tys tässä on liik­keel­lä? Eikö bus­si ole sekin julk­ista liiken­net­tä? ja eikä ole mielekästä kehit­tää suo­ria poikit­taisy­hteyk­siä, jot­ka usein on helpom­pi toteut­taa bussien avaulla?

    Käsit­tääk­sneni Kai­vokat­ua ei ole tarkoi­tus eikä voi täysin sulkea ha-liikenteeltä.

  17. > EU on luonut päästökau­pan, ei Suomi.

    Ei tuokaan vapau­ta vas­tu­us­ta. Valmis­telti­inko tuo sys­tee­mi Suomea kuulemat­ta? Hyväksyikö Suo­mi sen pakotet­tuna? Onko Suomelta kiel­let­ty paran­nuse­hdo­tusten teko?

    Minus­ta vihreään poli­ti­ikkaan pitäisi kuu­lua määräti­etoinen pyrkimys fos­si­ilien polton vähen­tämiseen. Ymmär­rän että muu­tos voi tul­la kalli­ik­si, ja sik­si muu­tok­sia voi pri­or­isoi­da ja aikataulut­taa. Mut­ta kai peri­aat­teessa hiilen polt­toa pitäisi vähentää/lopettaa, eikä ole hyviä syitä pitäy­tyä puh­taasti nykylin­jal­la ilman selviä uudistussuunnitelmia.

    1. Juho Laatu.
      Ker­ro nyt vielä, mitä vikaa siinä päästökau­pas­sa on. Se, että epä­taloudel­liset tavat vähen­tää päästöjä ovat epä­taloudel­lisia, ei johdu päästökaupasta.

  18. Päästökau­pas­sa yhdis­tet­tynä nykyiseen sähkön hin­nan­muo­dos­tuk­seen sähköpör­sis­sä on vain sel­l­ainen has­sun haus­ka fea­ture, että markki­noil­la, joil­la on vain muu­ta­ma iso toim­i­ja (kuten pohjo­is­maat), syn­tyy sähkön myyjille aika hel­posti insen­ti­ivi pitää tarkasti huol­ta siitä, että koko ajan on vähin­tään yksi kivi­hi­ililauhde­voimala käyn­nis­sä. Äkkiäkös sitä muu­ta­ma ydin- tai vesivoimala tai sit­ten suuri kri­it­tisessä paikas­sa sijat­se­va siir­tolin­ja osoit­taa välit­tämät­tömien huolto­toimen­pitei­den tarvetta…

    Kan­nat­taa huomioi­da, ettei tässä tarvi­ta edes mitään suur­ta salali­it­toa tai kata­laa kartel­lia vaan määräävässä ase­mas­sa ole­vat tuot­ta­jat oppi­vat kyl­lä opti­maalisen strate­gian ilman koor­di­naa­tio­takin (van­gin dilemma).

  19. Lisään vielä edel­liseen kom­ment­ti­i­ni hie­man ymmärtämys­tä sille, että päästökaup­pa toimisi, ja Suo­mi vain olisi se maa ja Helsin­ki se kaupun­ki, joka ylläpitää hiil­i­talout­ta pisim­pään, kos­ka se on tääl­lä kan­nat­tavin­ta. Päästökaup­pa ei kuitenkaan ole toimin­ut (vähen­tänyt polt­toa), joten nyt kaik­ki maat ja kaupun­git taita­vat olla perus­teet­tomasti saman puun takana piilos­sa. Vähen­netään siis itse tai laite­taan sys­tee­mi vähen­tämään jostain.

    1. Kyl­lä päästökaup­pa on toimin­ut. Euroopan päästöt ovat vähen­tyneet. Laman olois­sa olisi vain pitänyt vähen­tyä nopeammin.

  20. Osmo: jos parem­paa ratkaisua kai­vataan, kan­nat­taisiko­han kaivaa se yhden pysäkin metro, jolle hin­taa tulee ehkä 200 miljoon­aa ja sit­ten raide­jok­erin jatko hoita­maan liityn­täli­iken­net­tä. Saadaan Öster­sun­domi­in parem­mat joukkoli­iken­ney­htey­det halvem­mal­la. (Mutkamet­rossakin suurin osa asukkaista on liityn­täli­iken­teen varas­sa ja lisäk­si met­ros­ta tulee liian hidas Sipooseen asti ajettavaksi).

  21. Markku af Heurlin kirjoitti:

    Mikä ihmeen buss­in­potk­i­jay­hdis­tys tässä on liik­keel­lä? Eikö bus­si ole sekin julk­ista liiken­net­tä? ja eikä ole mielekästä kehit­tää suo­ria poikit­taisy­hteyk­siä, jot­ka usein on helpom­pi toteut­taa bussien avaulla? 

    Lain­auk­sesi oli Ris­to Vor­malan tek­stistä, ei min­un. Sinän­sä olen asi­a­sisäl­löstä samal­la lin­jal­la, vaik­ka olisin sen ehkä ilmais­sut toisin.

    Bus­sit ovat tietenkin tärkeä ja vält­tämätön osa joukkoli­iken­net­tä. Mut­ta kaikille kaduille ei voi lait­taa kaikkea mah­dol­lista liiken­net­tä. Kai­vokadul­la tarvit­sisi jo nykyli­iken­teelle toiset ratikkapysäk­it, puhu­mat­takaan Kru­unuvuoren jäl­keen, ja pohjois­re­unas­sa käveli­jöillekin tarvit­sisi lisää tilaa. Myös Sokok­sen nurkan risteys on hankala.

    Kun 65/66 lyhenevät län­simetron myötä, jä siihen enää muu­ta­ma bus­sil­in­ja. Jos nekin saadaan pois, ei ole mitään syytä, mik­sei kai­vokadul­la voisi olla 1+1 kaistaa autoille, kuten siitä itään­päinkin on. Se helpot­taisi liiken­nejär­jeste­lyjä huomattavasti.

  22. “Metro olisi siis suun­nilleen parkkipaikan hin­tainen asun­toa kohde. Kumpaa tässä nyt kauhistellaan?”

    Metro on väärin suun­nitel­lun ääret­tömän kalli­in parkkipaikan hin­tainen, joten molem­pia älyt­tömyyk­siä voi kauhis­tel­la. Jaka­ja voi olla pieni, mut­ta myös asun­toko­htainen henkilömäärä 2,5 on var­masti alakan­tis­sa kos­ka alueelle suun­nitel­laan pien­talo­val­taista kaupunkia jos­sa ei juuri sinkku­ja asu vaan lap­siper­heitä. Joten ei se kaukana totu­ud­es­ta ole.

    Metrolle on vai­h­toe­hto­ja. Pikaratik­ka niistä selkeästi paras, ja kus­tan­nuk­sil­taan vain neljä­sos, jos sitäkään. Siinä olisi järkevä joukkoli­iken­ner­atkaisu, ei tuol­laista vihertävään kallel­laan ole­vaa hir­mukallista ja kankeaa jol­lainen suo­raakin rataa aja­va metro on. Joskus pitää ajatel­la mak­sajienkin roo­lia. Siis tei­dän äänestäjien roolia.

  23. Laskelmien mukaan Sipoon metron rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää myös moot­tori­tien rak­en­tamista eli lisäkaisto­ja. Laskelmien mukaan kun metroli­ikenne ei palvele alueen asukkai­ta tarpeek­si hyvin joten nämä liikku­vat myös henkilöau­tol­la. Se vas­ta kalli­ik­si tulee valtiolle.

  24. KariS:

    Ensinnnäkin nimeno­maan Vihreiltä on saatu vas­takaikua muillekin kuin metrovai­h­toe­hdoille Öster­sun­domis­sa. Vai­h­toe­hto­su­un­nitel­man tek­i­jät on muuten kaik­ki Vihrei­den akti­ivisia jäseniä. Ainakin kus­tan­nuste­hokku­udeltaan Itämetro on älytön, mut­ta ei se nyt niin mene että jos tehdään jotain tyh­mää jol­lain alueel­la niin se on perustelu tehdä jotain tyh­mää toisella.

    Toisek­si pyöräkai­stat on hyvä idea jo ihan sik­si että pyörät saadaan pois jalkakäytäviltä.

    Kol­man­nek­si Jätkäsaari samoin kuin muut sata­makäytöstä vapau­tuneet alueet ovat täyt­tö­maa­ta mis­sä maanalainen rak­en­tem­i­nen mak­saa mam­mon­aa. Tuos­ta voi syyt­tää korkein­taan niitä suun­nit­telijoi­ta jot­ka on ne aikoinaan täyt­täneet. Maan päälle rak­en­t­a­mi­nen taas söisi tont­ti­maat. Min­un syyt­tävä sor­meni osoit­taa poli­it­tisia päät­täjiä jot­ka ne paikat sinne vaativat.

    Ylipään­sä pysäköin­ti­hal­lit nyt vaan on aika kalli­ita. Maanalainen rak­en­t­a­mi­nen on aika kallista, riip­puu tosin hyvin paljon maaperästä. Tilaa menee per auto 30 — 35 neliötä, savukaa­sut pitää pois­taa, sieltä hal­lista pitää myös päästä pois mikä tarkoit­taa hisse­jä, por­tai­ta, jne. Ver­tailun vuok­si, aika moni omakoti­talo­rak­en­ta­ja jät­tää kel­lar­in tekemät­tä kun ei se vaan ole kus­tan­nusten arvoista.

  25. > Ker­ro nyt vielä, mitä vikaa siinä päästökau­pas­sa on.

    Käsit­tääk­seni se ei ole vähen­tänyt fos­si­ilis­ten polt­to­ja (voi kor­ja­ta jos edis­tys­tä on jo tapah­tunut). Ja näköjään se antaa silti selkäno­jaa päätök­sille olla vähen­tämät­tä päästöjä. Wind­fall-voitot voidaan nähdä päästökau­pan aiheut­ta­mana markki­nahäir­iönä, jon­ka kor­jaamista nyt pohditaan.

    Päästökaup­paan liit­tyy myös kaiken­laista kaup­paa itse gen­eroiduil­la hiilin­ieluil­la. Hyvästä tarkoituk­ses­ta huoli­mat­ta ne voivat olla vain koris­tei­ta ja ylimääräistä mon­imutkaisu­ut­ta systeemiin.

    Hyvin toteutet­tuna päästökaup­pa voisi toimi­akin. Kiin­tiöitä pitäisi pudot­taa. Mut­ta pelkään että käytän­nössä päästökaup­pa jää toim­i­mat­tomak­si. Ehkä suurin ongel­ma päästökau­pas­sa on nimeno­maan siinä, että se on sen ver­ran mon­imutkainen jut­tu, että lob­bar­it ja poli­itikot voivat pyörit­tää show­ta pitkään tekemät­tä mitään todellista.

    Täy­tyy tun­nus­taa, että itsekään en ole saanut tarkkaa kuvaa Euroopan päästökau­pan toim­intamekanis­meista googlet­tamis­ta­soisel­la etsin­näl­lä. Saastevero olisi paljon yksinker­taisem­pi ja suo­ravi­ivaisem­pi tapa toimia. Sil­lä voisi jopa päästä käsik­si Euroopan ulkop­uolis­ten päästö­jen verot­tamiseen, eli hiilivuodon kimp­pu­un. Päästökaup­pa on niin mon­imutkainen jär­jestelmä, että kehi­tys jäänee hitaam­mak­si (ehkä tarkoituksellakin).

    Yhteen­ve­t­ona siis, päästökaup­pa on him­meli, joka hyväl­lä toden­näköisyy­del­lä ei toi­mi niin hyvin kuin sen pitäisi toimia.

  26. > Kyl­lä päästökaup­pa on toimin­ut. Euroopan päästöt ovat vähentyneet.

    Onko tarken­nuk­sia? Onko hiilivoimaloi­ta sul­jet­tu kiin­tiöi­den määrän laskun seurauksena?

  27. Markku af Heurlin: olen ammatil­tani bussinkul­jet­ta­ja, nimeno­maan Stadin val­is­tunut ja ajat­tel­e­va dösäkus­ki. En mil­lään­lail­la “buss­in­potk­i­ja”. Olen bus­sili­iken­teen puolestapuhu­ja, niin ammatil­lis­es­ti kuin mak­sa­vana asi­akkaanakin sekä kaupunkilaisena.

    Se nyt vaan on niin, että bus­sili­ikenne (lin­jat 18, 21V, 55, 65A ja 66A), joka tääl­lä het­kel­lä kul­kee Kai­vokadun kaut­ta, on kaupunkimme hitain­ta joukkoli­iket­tä. Tämä puolestaan johtuu siitä, että vaik­ka akselille Ruo­ho­lahti-Kamp­pi-Simonkatu-Kai­vokatu on raken­net­tu joukkoli­iken­nekai­stat (osit­tain raiti­oli­iken­teen kanssa yhteiset), on niiden toimivu­us surkeaa tasoa ja em. bus­sil­in­jo­jen mat­ka-ajat ovat piden­tyneet huo­mat­tavasti, samat­en niiden luotet­tavu­us on heikkoa tasoa. Saat­taa men­nä tois­takym­men­tä min­u­ut­tia vaikka­pa Ruo­ho­lahdes­ta Ateneu­min pysäkille. Ja mis­tä tämä kaik­ki johtuu: kos­ka YKSITYISAUTOILU ja muu liikenne tukkii kaik­ki paikat, ts. ne joukkoli­iken­nekai­stat eivät auta, kun niille ei pääse auto­jono­jen takaa. Mik­si näin on päästet­ty käymään?

    Toinen asia on, että keskus­tas­sa kul­kee laa­ja raiti­otielin­jas­to, joka on osit­tain päällekkäi­nen bus­sili­iken­teen kanssa. Raiti­oli­ikenne on paikallis­es­ti saas­tee­ton joukkoli­iken­nemuo­to, bus­sili­ikenne ei ole. Lisäk­si ne käyt­tävät samo­ja kaisto­ja ja mm. liiken­neval­oe­tuuk­sia. Tämän vuok­si olisi toimi­vam­paa, jos ne eivät kil­pail­isi samoista joukkoli­ikenne etuuksista. 

    Lin­jan 18 reitin muut­ta­mi­nen Eiran suun­taan loisi yhdessä 14 kanssa runk­olin­ja­maisen, tiheävuorovälisen joukkoli­iken­ney­htey­den Munkkivuori-Pajamä­ki-akselil­ta Helsin­gin keskustaan.

    Minus­ta on tärkeää, että eri joukkoli­iken­nemuo­to­jen roole­ja ksa­vate­taan. Eli raskaal­la raideli­iken­teel­lä (metro ja lähi­ju­na) luo­daan raskaat runk­olin­jat, raiti­oli­ikenne hoitaa keskus­tan ja kan­takaupun­gin “jakeluli­iken­teen” ja bus­seil­la on vah­va rooli alueille, jonne ei ole (tei ei kan­na­ta rak­en­taa) raideli­iken­net­tä, mut­ta toisaal­ta myös liityn­täli­iken­teessä. Täl­lainen jär­jeste­ly paran­taa myös kustannustehokkuutta.

  28. Otso Kivekkäälle:

    Anteek­si sekaanus. Toinen sekaanus on, että sekoi­tan aina Postikadun (pää­postin ja Sokok­sen välis­sä) ja Kai­vokadun (Sokok­sen ja Socik­sen talon välissä.)

  29. Uno­hdin lisätä edelliseen.

    kai­vokatu / Simonkatu on siinäkin suh­teessa epämielekäs bus­sire­it­ti että Simonkadun päässä on ahdas kään­tymi­nen. Postikatu / Arska­di­ankatu, on tässä suh­teessa parempi.

  30. Tässä taas esimerk­ki, miten päästökaup­pa toimii oikein loistavasti:

    Chi­na Threat­ens Mas­sive Vent­ing of Super Green­house Gas­es in Attempt to Extort Bil­lions as UNFCCC Meet­ing Approaches

    Eli siis kiinalaiset ovat saa­neet HFC-kaa­su­jen hävit­tämiseen päästökaup­pa­ra­ho­ja $18–70 per ton­ni ja kun oikeat hävit­tämiskus­tan­nuk­set ovat olleet 0,20 ¢/tonni, niin näitä kaa­su­ja on tuotet­tu ihan pelkästään hävit­tämistä varten. Nyt kun mak­sa­jat ovat toden­neet, että täm­möi­nen peli ei oikein vetele, Kiina uhkaa laskea kaa­sut suo­raan taivaalle. Nice.

  31. Ris­to Vormala:

    Saat­taa men­nä tois­takym­men­tä min­u­ut­tia vaikka­pa Ruo­ho­lahdes­ta Ateneu­min pysäkille. Ja mis­tä tämä kaik­ki johtuu: kos­ka YKSITYISAUTOILU ja muu liikenne tukkii kaik­ki paikat, ts. ne joukkoli­iken­nekai­stat eivät auta, kun niille ei pääse auto­jono­jen takaa. Mik­si näin on päästet­ty käymään?

    Toinen asia on, että keskus­tas­sa kul­kee laa­ja raiti­otielin­jas­to, joka on osit­tain päällekkäi­nen bus­sili­iken­teen kanssa. Raiti­oli­ikenne on paikallis­es­ti saas­tee­ton joukkoli­iken­nemuo­to, bus­sili­ikenne ei ole. Lisäk­si ne käyt­tävät samo­ja kaisto­ja ja mm. liiken­neval­oe­tuuk­sia. Tämän vuok­si olisi toimi­vam­paa, jos ne eivät kil­pail­isi samoista joukkoli­ikenne etuuksista. 

    Keis­arin uudet vaat­teet. Anteek­si nyt vaan, mut­ta ei voi kuin nau­raa par­taansa, kun sen nyt joku sanoi ääneen.. Tässä vähän per­spek­ti­iviä myös Kai­vokadun bus­sili­iken­teen lakkauttamiseen!

    Luo­ma­l­la hieno­ja päällekkäisiä ja kil­paile­via “etuuk­sia”, pois­ta­mal­la parkkipaikko­ja ja kaven­ta­mal­la katu­ja äärim­milleen ollaan tul­tu pis­teeseen, jos­sa pilk­ka on osunut vain omaan nilkkaan. Vähem­män liiken­net­tä, samat ruuhkat, mut­ta isom­man haitat.

    Rak­en­takaa nyt vaik­ka panssari­estein varuste­tut tul­liase­mat kaupun­gin rajoille, mut­ta palaut­takaa keskus­ta 20–30 vuo­den takaiseen malli­in. Tämän päälle järkevä pyöräverkos­to (ilman mar­mo­ri­laat­to­ja tai bidée-altai­ta), niin johan voisi Helsingis­sä päästä taas eteen­päin — myös bussilla.

  32. Ode kir­joit­ti:

    ”Täl­lainen koordi­noimat­to­muus kaupun­gin tasol­la on toisaal­ta kehnoa poli­ti­ikkaa. Ensin suun­nitel­laan Kru­unuvuoren­ran­ta ratikan varaan ja sit­ten san­o­taan, ettei ratikkaa voi tuo­da, kun hiililaival­la pitää päästä Hanasaareen.”

    Käsit­tääk­seni meil­lä on eril­liset peri­aat­teessa val­is­tuneista maal­likoista koos­t­uneet lau­takun­nat, täl­laiset blog­it ja keskuste­lut sekä puoluei­den että kansalais­ten kesken, että nämä seikat huo­mat­taisi­in. Tämän ongel­man huo­maamiseen esim. kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan nimeltä mainit­se­mat­toma­l­ta pitkäaikaiselta korkeam­man aka­teemisen tutkin­non suorit­ta­neelta jäseneltä ei olisi tarvit­tu muu­ta kuin ottaa Helsin­gin kart­ta pöy­dälle ja piirtää siihen sekä ehdotet­tu sil­ta että kat­soa käytössä ole­vien voimalaitosten paikat ja tark­istaa sata­malaitok­sl­ta, mitkä laivaväylät vielä ovat jatku­vas­sa käytössä. Siis ei vain kat­soa pelkkiä yksit­täisiä sivu­ja Eniron luet­telosta vaan koko lakana.

    Asi­asa toiseen: Kaupunkisu­un­nit­telu­un pere­htynyt val­tu­us­ton jäsen voisi kysyä, miten Urheilukadun ja ylipäätän­sä koko Töölön kap­a­siteetil­taan liian pien­ten ja van­hen­tunei­den viemärei­den uud­is­t­a­mi­nen edis­tyy? Ne ovat aiheut­ta­neet talois­sa usei­ta veis­vahinko­ja. Ja kuu­luuko asia tekniselle viras­tolle vai HSY:lle.

    Toinen kysymys. Tasan kak­si vuot­ta sit­ten Rauta­tien­torin metroase­mal­la oli pääputken rikkoon­tu­mis­es­ta johtunut tul­va, joka onnek­si tapah­tui sunn­nun­taina eikä aiheut­tanut henkilö­vahinko­ja. Pyy­dän vähin­tään kolme ehdo­tus­ta siitä, miten ko tapah­tu­ma olisi voitu ennakol­ta estää. Arvio kus­tan­nuk­sista ja toteut­tamiskelpoisu­ud­es­ta. – Siihen liit­tyen, mis­sä ovat täl­lä het­kel­lä Rauta­tien­torin metroase­man vara­gen­er­aat­torit? Ja mis­sä niiden pitäisi olla. Ja ennen muu­ta: mis­sä ne eivät saa olla?

    1. Markku,
      Kyl­lä on ollut tiedos­sa, että nykyti­lanteessa hiililai­va menee sil­lan poik­ki. Se on nos­tosil­ta. Ongel­ma muo­dos­tui siitä, että ener­gialaitok­sen johtokun­nan maal­likko­jäseniä ei lainkaan kiin­nos­tanut tämä ristiriita.

  33. Tun­tuu, että Hesas­sa eri päät­täjä­porukat pom­pot­ta­vat toisi­aan oikein olan takaa. Eikö siel­lä nyt nyt kukaan sano, että —kele ja paa hom­maa val­tu­us­ton päätet­täväk­si kaikkine selvi­tyksi­neen? Ei ihme, että kaik­ki kestää ja kestää. Toki tehkää halu­a­mal­len­na taval­la, mä täältä Van­taal­ta vaan kat­te­len, toistaiseksi.

    1. MIVa
      Tämä ei todel­lakaan anna kovin hyvää kuvaa kaupun­gin päätök­sen­teosta. Ongel­ma on siinä, että ener­gialaitok­sen johtokun­ta päät­ti luot­ta­mus­mi­esten äänin hylätä virkami­esten esityksen.

  34. “Markku,
    Kyl­lä on ollut tiedos­sa, että nykyti­lanteessa hiililai­va menee sil­lan poik­ki. Se on nos­tosil­ta. Ongel­ma muo­dos­tui siitä, että ener­gialaitok­sen johtokun­nan maal­likko­jäseniä ei lainkaan kiin­nos­tanut tämä ristiriita.”

    On kaupungis­sa muitakin lau­takun­tia. Eikö sit­ten vihrei­den edus­ta­jaa tämä ris­tiri­ita kiinnostanut.

    Kuin­ka usein hiil­i­ai­va muuten tulee Hanasaaren sata­maan? Enpä arvu­ut­tele kuin­ka paljon pitkän aikaa vuodes­ta laitos on käytössä, sil­lä kesäl­läkin tarvi­taan läm­mintä vet­tä. (Eräät hiilivoimalat kuten Inkoo ovat käytössä vain huip­puhuip­puku­lu­tuk­sen aikaan.) Ja kuin­ka paljon nos­tosil­ta tekee lisää kus­tan­nuk­sia Laa­jasa­lon siltaan?

    1. Kyl­lä, vihreil­lä on edus­ta­jansa ener­gialaitok­sen lau­takun­nas­sa, mut­ta he jäivät vähemmistöön.
      Hiililaivan kanssa tul­laan toimeen, mut­ta jos tuonne ale­taan rah­da­ta bio­mas­saa, sil­ta on auki suuren osan päivästä.

  35. “Hanasaa­reen tuo­daan kivi­hi­iltä vuosit­tain noin 350 – 500 kt. Laivo­jen koos­ta riip­puen hiililai­vat käyvät Hanasaa­res­sa noin 30 – 50 ker­taa vuodessa.”

    Sor­sa: HELSINGIN ENERGIAN HANASAARI B‑VOIMALAITOKSEN KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU- SEKÄ
    KIRJANPITOSUUNNITELMA

    Hak­keen energiatiheys/kg aika lail­la pienem­pi kuin kivi­hi­ilel­lä, ja tiheys samoin, elikkä nuo hake­laivamäärät voisi olla hiha-arvi­o­l­la 150 — 300 laivakäyn­tiä vuodessa.

  36. Aika vas­tu­u­ton­ta suun­nitel­la kokon­aisen kaupungi­nosan liiken­nejär­jestelmä läp­päsil­lan taakse, toivoen ettei sitä tarvitse avata.

    Kan­nat­taisiko alkaa suun­nit­tele­maan kier­toraitei­ta maa­ta pitkin voimalan pohjois­puolelta, ihan siltä var­al­ta että läp­päsil­taa joudu­taan avaa­maan? Ei var­masti piden­nä mat­ka-aikaa paljoakaan ja lie­nee halvem­pi ratk­sisu kuin seisot­taa ruuh­ka-aikaan raitiovaunuja.

  37. Kuto­ja:

    Aika vas­tu­u­ton­ta suun­nitel­la kokon­aisen kaupungi­nosan liiken­nejär­jestelmä läp­päsil­lan taakse, toivoen ettei sitä tarvitse avata.

    Eihän tuos­sa läp­päsil­las­sa mitään uut­ta ja ihmeel­listä. Onhan Laut­tasaaren sil­takin läp­päsil­ta ja aiem­min Salmisaaren voimalan hiil­isa­ta­ma sijait­si tuon sil­lan takana.
    Vähän isom­mas­sa mit­takaavas­sa läp­päsil­to­ja ja niiden vaiku­tuk­sia miljoon­akaupun­gin liiken­teeseen voi seu­ra­ta Pietarissa.

  38. Kom­ment­ti pekalle 9.11.2011 kel­lo 15:20

    Laut­tasaaren sil­taläpän käytöstä luovut­ti­in laivan tör­mät­tyä siihen ker­ran ellei kahdesti. Se on kor­vat­tu maanalaisel­la kul­je­tussys­teemil­lä, jol­lainen näyt­täisi Hanasaa­res­sa tule­van paljon pitem­mäk­si (ja kalli­im­mak­si), jos vas­taavaa suunniteltaisiin.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  39. pekka:
    Eihän tuos­sa läp­päsil­las­sa mitään uut­ta ja ihmeel­listä. Onhan Laut­tasaaren sil­takin läp­päsil­ta ja aiem­min Salmisaaren voimalan hiil­isa­ta­ma sijait­si tuon sil­lan takana.
    Vähän isom­mas­sa mit­takaavas­sa läp­päsil­to­ja ja niiden vaiku­tuk­sia miljoon­akaupun­gin liiken­teeseen voi seu­ra­ta Pietarissa.

    Ongel­ma ei ole mielestäni se ettei läp­päsil­taa voisi käyt­tää, vaan että raitio­vaunu ei voi ilman kisko­ja kiertää auki ole­vaa sil­taa. Jos sil­ta jää jumi­in mekaanisen vian tai juop­uneen hiililaivan kapteenin joh­dos­ta, koko laa­jasa­lo on ilman joukkoli­ikenne yhteyt­tä. Ja noi­ta sil­lan avaamisia on niin usein että joskus var­masti käy huono tuuri, vaikkakin toden­näköisyys on pieni.

    Koko ongel­man voisi ratkaista jo suun­nit­telu­vai­heessa mah­dol­lis­ta­mal­la läp­päsil­lan kiertämisen kuten bus­sit Laut­tasaa­res­sa, ymmärtääk­seni nyt ei ole suun­nitelmis­sa varare­it­tiä raitiovaunuille.

  40. Kom­ment­ti Kuto­jalle 9.11.2011 kel­lo 20:49

    Pietaris­sa sil­lat avataan laivali­iken­teelle vain öiseen aikaan (eli saa­vat sovitel­la aikataulun­sa sen mukaan kuin läpät ovat auki eikä niin kuin itse haluavat).

    Toisek­seen tsaareil­la oli vähän enem­män sijoit­taa rahaa noi­hin sil­toi­hin, jot­ka ovat kivestä eivätkä siis kovin het­kah­da pikku tömäyk­ses­tä toisin kuin köy­hän suuriruhti­naan­maan pääkaupungis­sa tehdyt teräsrakennelmat. 

    Tuo Nevan sil­to­jen avaamis­pe­ri­aate on myös käytössä jois­sakin USA:n suurkaupungeis­sa, jois­sa päivä­saikaan tiety­il­lä rataosil­la har­joite­taan henkilöli­iken­net­tä ja jois­sa rahti­ju­nat saa­vat käyt­tää samo­ja “polku­ja” öiseen aikaan.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  41. Kuto­ja, mainit­se­mas­sasi tapauk­ses­sa Laa­jasa­lon ratikat aja­vat Kalasa­ta­man metroase­malle, mis­sä matkus­ta­jat siir­tyvät metroon ja ratik­ka kiertää kort­telin sekä palaa Laajasaloon.

    Kaik­il­ta Laa­jasa­lon osa-alueil­ta on jatkos­sakin myös bus­siy­hteys Herttoniemeen.

  42. Kuto­ja: ymmärtääk­seni nyt ei ole suun­nitelmis­sa varare­it­tiä raitiovaunuille.

    Kier­tor­e­it­ti on kään­tö Kalasa­ta­man metroase­mal­la. Sieltä pääsee keskus­taankin. Ja Pasi­laan pääsee ratikalla joka tapauksessa.

  43. Kale­vi Kämäräi­nen kirjoitti

    “Tuo Nevan sil­to­jen avaamis­pe­ri­aate on myös käytössä jois­sakin USA:n suurkaupungeis­sa, jois­sa päivä­saikaan tiety­il­lä rataosil­la har­joite­taan henkilöli­iken­net­tä ja jois­sa rahti­ju­nat saa­vat käyt­tää samo­ja “polku­ja” öiseen aikaan.”

    En tiedä, miten asia on nyky­isin. Edes­men­neen enoni, rautatiehal­li­tuk­sen kont­toripääl­likön mukaan tavara­ju­nat pakat­ti­in päivisin, ja ne kulki­vat öisin.

Vastaa käyttäjälle Kimmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.