35 vastausta artikkeliin “Ode radiossa 4.11.2011 hyvinvointiyhteiskunnasta”

1. Nämä täl­laiset keskuste­lut näyt­tävät menevän aina saman kaa­van mukaan: Miten jaamme ne rahat.

   Sen sijaan pitäisi alkaa siitä, että miten saamme kasaan riitävän määrän sitä jaet­tavaa, jot­ta hyv­in­voin­timme voidaan rahoittaa. 

   Tästä ei kuitenkaan kukaan halua keskustel­la. Ei täl­läkään kertaa.

   Jaet­ta­van saamiseen tarvi­taan kan­nat­tavia kaup­po­ja, joista saadaan tuot­tavaa työtä, ja sitä kaut­ta talouskasvua ja verotuloja.

   Muu­ta keinoa ei sit­ten pidem­män päälle olekkaan.

   Mitenkäs niitä kai­vat­tu­ja, varsinkin tärkeitä vien­ti-kaup­po­ja saadaan riittävästi?

   Siten, että suurin lisä­työ­paikko­ja luo­va sek­tori, käytän­nössä PK-yrit­täjä, käy ne kau­pat sieltä ulko­mail­ta tais­tele­mas­sa kotiin.

   Nykyisessä globaa­lik­il­pailus­sa tämä puolestaan taval­lis­es­ti edel­lyt­tää pitkä-aikaista panos­tus­ta, huip­pu­osaamista ja merkit­tävää riskinottoa.

   Tästä ei PK-yrit­täjä kuitenkaan nyky-Suomes­sa saa oikeu­den­mukaista kor­vaus­ta, vaan hänet tupla-verote­taan kuralle (verot hel­posti yli 50%).

   Tämä surkea tilanne on seu­raus­ta meil­lä val­lit­sev­as­ta perus-marx­i­lais­es­ta ilmapi­iristä, jol­loin reagoidaan ide­olo­gian sokaise­m­ana suo­ras­taan raivoisas­ti tulo­ero­jen kasvua vastaan.

   Jot­ta PK-yrit­täjän kan­nat­taa tais­tel­la niistä kaupoista, hänen tulee saa­da kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen kor­vaus panos­tuk­ses­taan ja riskino­to­staan, sekä muit­ten työllistämisestä.

   Tämä on oikeu­den­mukaista tulo­ero­jen kas­vat­tamista, jos­ta hyö­tyvät kaikki.

   Tämä on kuitenkin yhteiskun­nal­lisen keskustelumme sokea piste, jos­ta aiheutu­vat ongel­mat pitää pikim­miten ratkaista, ettei joudu­ta sille Kreikan tielle.

   Sep­po Korppoo
   Yrit­täjä, joka ottaa kovaa riskiä, tuo vien­ti-kaupo­ja koti­in ja työllistää

   Vastaa

2. Tässä muu­ta­ma huomio.

   Olen ehdot­toman samaa mieltä siitä, että työl­lisyysaste on suurin ongel­ma. Sen kor­jaami­nen antaisi meille paljon lisää resursse­ja käyttöön.

   Samoin mallin yksinker­tainen ja selkiyt­tämi­nen olisi hieno jär­jestelmän kokon­ais­te­hokku­ut­ta paran­ta­va tavoite.

   Sin­ga­poren malli ei ole ongel­ma­ton. Jos ihmiset joutu­vat mak­samaan pienet sairaut­en­sa itse, he voivat ryhtyä säästämään ter­veysku­luis­sa, eivätkä mene lääkäri­in. Rikkaalle maalle paras malli voisi olla sel­l­ainen, joka houkut­telee ihmiset hoita­maan kaik­ki vaivansa kun­toon. Jokin pieni kyn­nys­mak­su, joka jar­rut­taa sopi­vasti täysin turhaa lääkäris­sä ramp­paamista, voisi olla paikallaan, mut­ta ei enempää.

   Palkko­jen nousu ei selitä kun­nol­la sitä, että palvelui­ta joudu­taan jopa supis­ta­maan nyt, kun Suo­mi on rikkaampi kuin koskaan. Vaik­ka perus­palvelui­ta tuot­ta­van henkilökun­nan palkat syövätkin yhtä suuren pros­entin kakus­ta kuin toisen maail­man­so­dan jäl­keen, on näistä perusku­luista yli jäävä rahamäärä nyt huo­mat­tavasti suurem­pi korkeam­man tulota­somme vuok­si. Kyse on siis myös siitä, että ihmiset käyvät mielu­um­min pari ker­taa vuodessa ulko­maan­matkalla, kuin ylläpitävät hyviä perus­palvelui­ta. Tai kai kyse on poli­itikoista, jot­ka eivät uskalla ehdot­taa rahan siirtämistä kulutk­ses­ta perus­palvelui­hin. Sodan jäl­keen kansalais­ten kulu­tusjuh­lin­ta oli huo­mat­tavasti vaa­ti­mat­tomam­paa kuin nyt, mut­ta perus­palvelui­hin laitet­ti­in silti rahaa. Perus­palvelui­ta pitäisi siis paran­taa, ei huonontaa.

   Hyvien perus­palvelu­iden ja muun tur­vaverkon ylläpitäminn on myös yhteiskun­nalle kokon­aitaloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va investoin­ti, sil­lä se vapaut­taa ihmisiä rak­en­tavaan työhön sen sijaan, että he jou­tu­isi­vat itse jär­jestelemään omaa perus­tur­val­lisu­ut­taan kuntoon.

   Otan myös vapau­den olet­taa, että yhteikun­nan hallintorak­en­teisi­in on ker­tynyt kuon­aa 40-luvun jäl­keen, ja tämä yleis­r­a­site syö osan niistä rahoista, jot­ka puh­taal­ta pöy­dältä lähdet­täessä voitaisi­in käyt­tää paer­mmin peruspalveluihin.

   Vastaa

3. Voisiko Sep­po Korp­poo siirtää yri­tyk­sen­sä Viroon ja ker­toa miten sit­ten menee? Ali­tu­inen val­i­tus eri pal­stoil­la alkaa tun­tua turhal­ta. Var­maan paljon on tääl­lä syvältä, mut­ta nykyään kai jokainen voi paikkansa vali­ta, vai onko sekin huono jut­tu? Toki ymmär­rän isän­maal­lisen ajatuk­sen, mut­ten ikinä ymmär­rä yksilöä, joka itkee joka paikasa ja kuitenkin voisi oma­l­ta kohdal­tansa asian hoitaa. Ehkä Suo­mi sen kestäisi.

   Vastaa

4. Sep­po Korp­poo: “Sen sijaan pitäisi alkaa siitä, että miten saamme kasaan riitävän määrän sitä jaet­tavaa jne. jne. jne.”

   Jos tee­m­ana on “Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta. nyt.” ei pitäisi keskustel­la siitä, miten yrit­täjä saisi enem­män rahaa ja vält­täisi vero­ja. Mut­ta niin­hän se on, että joka häril­lä ajaa, se häristä puhuu — kuten jo muinaiset rooma­laiset tiesivät.

   Vastaa

5. Vihreät halu­a­vat kas­vat­taa eri­ar­voisu­ut­ta ja tuloeroja.

   Hyvä esimerk­ki on armei­jan ruokahuolto, vihreät oli­vat vaan kie­lenä kuin­ka paljon leikataan henkilökun­nan palkkoja

   Vihreät hyökkä­sivät pieni­palkkaisten nais­ten kimp­pu­un ‚val­tion­talouden säästöt halu­taan repiä pieni­palkkaisimpi­en selkänahasta.

   Siitäpä riit­tää koro­tus­ta kansane­dus­ta­jienkin palkkioiden korotukseen

   Vastaa

   1. Liian van­ha näyt­tää usko­van kaikkea mitä hänelle ker­ro­taan. Etkö edes häpeä?

      Vastaa

6. Juho Laadulle
   Kirjoitit:“Otan myös vapau­den olet­taa, että yhteiskun­nan hallintorak­en­teisi­in on ker­tynyt kuon­aa 40-luvun jäl­keen, ja tämä yleis­r­a­site syö osan niistä rahoista, jot­ka puh­taal­ta pöy­dältä lähdet­täes­sa voitaisi­in käyt­tää parem­min peruspalveluihin”.

   Tämä “yleis­r­a­site” on vähän van­hempaa perua, mut­ta täyt­tä muuten määritelmän. Kysymys on Suomen viral­lis­es­ta kak­sikielisyy­destä. Pien­tä 5%:n vähem­mistöä varten pide­tään yllä kak­sikielistä byrokra­ti­aa, vaik­ka ruotsinkieliset voisi­vat vai­vat­tomasti käyt­tää suomenkielisiä palvelui­ta. Kysymys on val­tavas­ta meno­erästä joka vuosi.

   On aika käyn­nistää kansalaiskeskustelu Suomen muut­tamis­es­ta viral­lis­es­ti yksikielisek­si, suomenkielisek­si maak­si. Keskustelun poh­jak­si tarvi­taan tieto kak­sikielisyy­den aiheut­tamista kuluista.

   Vastaa

7. Liian Van­ha: “Hyvä esimerk­ki on armei­jan ruokahuolto, vihreät oli­vat vaan kie­lenä kuin­ka paljon leikataan henkilökun­nan palkkoja.”

   Hyvä esimerk­ki tosi­aan, mut­ta täyt­tä pup­pua. Vai että ruokahuoltoa leikataan ja henkilökun­nan palkko­ja. Sis­simuonille var­maan kaikki…
   Ei tai­da ken­raa­likun­nas­ta mon­takaan vihreää löy­tyä — ja siel­lä säästö­jen käytän­nön toteu­tuk­ses­ta päätetään.
   Ja tämä siis liit­tyy hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan, miten?

   Vastaa

8. Suomen yhteiskun­ta­malli on globaali altru­isti­nen sosi­aalidemokra­tia (neol­o­gis­mi­ni). Talouskri­isi saat­taa antaa radikaalin mah­dol­lisu­u­den kehit­tää uusi toimi­vampi yhteiskun­ta­malli. Mah­dol­lista on myös uno­htaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ja siir­tyä lib­er­al­is­tisem­paan suun­taan (ikävä suun­ta). Leikkauk­sil­ta ja pri­or­isoin­neil­ta ei voi­da vält­tyä, sil­lä kestävyys­va­je on mittava.

   “Globaali altru­is­mi” on nopeim­min kas­va­va kus­tan­nus. Kehi­tysy­hteistyö­varat nou­se­vat pian yli 1,5 mil­jardin ja human­itäärisen maa­han­muu­ton kulut nou­se­vat vuosi vuodelta. Vihreä ystäväni myön­si, että olisi poli­it­tis­es­ti kor­rek­tim­paa vaa­tia perus­tur­van puolit­tamista kuin hum. maa­han­muu­ton rajoit­tamista. Huh­huh! No näkee sen sokia Reet­takin, että ei tämä joh­da hyvään. 

   Perus­suo­ma­lais­ten nousu saat­taa heiken­tää SAK:n ja co. val­taa siinä määrin, että perus­tu­lo saat­taa men­nä läpi seu­raa­van 7 vuo­den kulues­sa jos­sain muo­dos­sa. Jär­jestelmä vaatii myös mui­ta radikaale­ja vir­tavi­ivais­tuk­sia ja tehostuksia. 

   Ps. Pahoit­te­len, että tuon tois­tamiseen tapetille *maail­ma ver­sus kansalais­temme etu*-vastakkainasettelun. En ole rasisti ja pidän etni­sistä ihmi­sistä. Uskon, että ymmär­rät mitä tarkoi­tan. Ana­lyyt­ti­nen real­is­mi on hyvä poh­ja päätöksille.

   Vastaa

   1. pap­pa­rainen
      Taisit uno­htaa, että juuri vihreät sai­vat läpi vaa­timuk­sen­sa perus­tur­van parantamisesta.

      Vastaa

9. Olen itsekin ollut täl­laise ulkois­tuk­sen kohde, eikä min­ul­la ole mitään harhaku­vaa , miten suurim­malle osalle henkilöstöstä käy tässä prosessissa.

   Sama on tois­tunut kaikissa muis­sakin val­tion ja kun­tien ulkoistuksissa

   Eli 10 % edut paranevat ja 90 % heikkenevät

   Ja tuskin­pa tuo Uusi Suomikaan mikään Prav­da on ?

   http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117041–400-%E2%82%AC-palkka-ale-uhkaa-%E2%80%93-puolustusvoimissa-protesti

   Osmon ei kan­nat­taisi olla noin sin­isilmäi­nen tai esit­tää tyhmää

   Vastaa

   1. Kom­ment­ti­ni kos­ki sitä, kuka tästä on vas­tu­us­sa ei sitä, mitä tapahtuu.

      Vastaa

10. MIVa: “Voisiko Sep­po Korp­poo siirtää yri­tyk­sen­sä Viroon…”

    Toimin täl­lä het­kel­lä kolmes­sa maas­sa ja lisäisin mielel­läni työ­paikko­ja isän­maas­sani, jos se vain olisi mahdollista.

    En ollenkaan ruiku­ta omas­ta puolestani, sil­lä min­ul­la menee kohta­laisen hyvin.

    Käy vaan surku niitä tuhan­sia kollee­go­ja, jot­ka ovat jääneet perus­marx­i­lais­ten / Tiitisen-lista­lais­ten pant­ti­vangeik­si Suomeen.

    Elämme nyt rajua ja armo­ton­ta raken­nemuu­tos­ta, jol­loin saa haavi auki kat­sel­la kuin­ka Euroopan “konkurssipesästä” men­nään ruikut­ta­maan almu­ja Kiinasta.

    Suo­mi elää nyt investoin­til­a­mas­sa ja meiltä puut­tuu noin 300 000 tuot­tavaa työ­paikkaa, jot­ta voisimme säi­lyt­tää hyvinvontipalvelumme.

    Vastaa

11. MIVA
    Voisiko Sep­po Korp­poo siirtää yri­tyk­sen­sä Viroon ja ker­toa miten sit­ten menee?

    No jostain syys­tä esimerkik­si suo­ma­laisen pörssiyri­tys F‑Securen verkkokaup­pa on sak­salainen. Onko­han sak­sas­sa niin paljon parem­pia net­ti­sivu­jen pyörit­täjiä vai mis­tä on kyse?

    Vastaa

12. Kiitos Vihreille kohtu­ullisem­man perus­tur­van edis­tämis­es­tä =) Eri­tyis­es­ti Vihrei­den ja Keskus­tan aja­ma taku­ueläke oikeu­den­mukaistaa nuore­na vam­mau­tunei­den asemaa. 

    Saan itse taku­ueläket­tä. Sairas­tu­in vaikeaan mie­len­sairauteen kesken yliopis­to-opin­to­jen. Teen toi­min­imel­lä töitä sil­loin täl­löin isäni kanssa taku­ueläk­keen päälle, täl­löin se toimii perus­tu­lona. Tien­aus­ra­ja on 600 euroa kuus­sa ja lisä­tien­esti vaikut­taa radikaal­isti asum­is­tu­keen ja verorasitteeseen.

    Aikaisem­min olen äänestänyt vihre­itä ( Meri-Kuk­ka For­sius­ta), mut­ta sin­isilmäi­nen maa­han­muut­topol­li­ti­ik­ka sai min­ut liit­tymään perus­suo­ma­laisi­in. Mei­dän tulisi kylmän viileästi keskustel­la tuli­joiden sopeu­tu­misodot­teesta teol­lis­tuneeseen yhteiskun­taan, kuten Ode taan­noin virkkoi. Muu­toin mei­dän tiemme on lib­er­al­isti­nen anglosaksi­nen yhteiskun­ta­järjestys, jos­sa jokainen vas­taa itsestään. 

    Sosi­aalidemokraat­ti­nen malli mur­tuu, mikäli kus­tan­nuk­set nou­se­vat yli keskilu­okan mak­suhalukku­u­den. Elatuk­sen varas­sa ole­van luokan kas­vat­ta­mi­nen johtaa amerikkalaiseen malli­in. Tum­mai­hoiset ja valkoinen “roskasak­ki” ovat siel­lä ja pian tääl­lä oman onnen­sa nojas­sa. Aasialaiset ja euroop­palais­peräiset pitävät ansion­sa omana hyvänään, yhteistä tah­toa muo­dostaa tulon­si­ir­toi­hin perus­tu­va yhteiskun­ta ei ole. Väit­tämäni ei koske yksit­täistapauk­sia, afrois­sa huip­pu­ja toki sekä Yhdys­val­lois­sa että Suomes­sa. Kog­ni­ti­ivi­nen profi­ili on kuitenkin keskimäärin eri­lainen luon­non­va­lin­nan tuo­tok­se­na. Valikoi­va maa­han­muut­to on ratkaisu.

    Vastaa

13. “Ei tai­da ken­raa­likun­nas­ta mon­takaan vihreää löy­tyä – ja siel­lä säästö­jen käytän­nön toteu­tuk­ses­ta päätetään.
    Ja tämä siis liit­tyy hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan, miten?”

    Yhtiöit­tämi­nen vaati hal­li­tuk­sen päätök­sen ja hal­li­tus voi myös aset­taa reunae­hto­ja päätökseesnä

    Tietääk­seni meil­lä ei ole vielä soti­las­dik­datu­uria vaan poli­it­ti­nen hallitus ?

    Sal­li­mal­la ken­raaleille työe­htosopimusshop­pailu aje­taan jo valmi­ik­si pieni­palkkaiset sos­sun luukulle.

    Muiden etu­jen polkem­i­nen tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la lie­nee sitä hyvinvointiyhetiskuntaa ???

    Vastaa

14. pap­pa­rainen: “Kog­ni­ti­ivi­nen profi­ili on kuitenkin keskimäärin eri­lainen luon­non­va­lin­nan tuotoksena.”

    Tämä on off-top­ic, mut­ta alan tutk­i­jana on pakko yrit­tää katkaista näiltä huhuil­ta siivet:

    Eri “rotu­jen” väli­sistä eroista älykkyy­den tai muiden henkisten omi­naisuuk­sien suh­teen ei ole mitään tieteel­lis­es­ti päte­viä todisteita. 

    Ero­jen ole­mas­sao­lo on toki teo­ri­as­sa mah­dol­lista, mut­ta päte­vien todis­tei­den han­kkimi­nen on äärim­mäisen vaikeaa — kos­ka henkisiä omi­naisuuk­sia on vaikea mita­ta, ja kos­ka niihin vaikut­taa niin moni seik­ka. Luon­non­va­lin­nan vaiku­tuk­ses­ta ymmär­rämme vielä tätäkin vähemmän.

    Vastaa

15. Eri “rotu­jen” väli­sistä eroista fyy­si­sis­sä omi­naisuuk­sis­sa ei ole mitään tieteel­lis­es­ti validia näyt­töä. Niihin vaikut­taa nimit­täin niin moni vielä tun­tem­aton tek­i­jä ja mit­taami­nenkin vaikeaa, kun sys­temaat­ti­nen mit­tausvirhe tois­tunut miljoonis­sa mit­tauk­sis­sa ja kisois­sa. Mut­ta aina vain tum­ma mies näyt­tää kipit­tävän kovem­paa, mis­sä lie vika?

    Kun kri­itikot halu­a­vat keskustel­la asioista fak­tapo­h­jais­es­ti run­saan evi­denssin kera, niin keskustelu sivu­ute­taan selvästi tun­nepo­h­jaisin perustein ja keskustelu muis­tut­taa kiis­te­lyä karis­maat­tisen usko­vaisen kanssa. Tatu Van­hasen keräämään run­saaseen tutkimu­saineis­toon kan­nat­taa pere­htyä tai kysyä Odelta tilas­tol­lisen ajat­telun oppitunti.

    Min­ul­la on ystäv­inä tai ainakin jut­tukavere­ina ollut ihmisiä eri kult­tuuripi­ireistä ja kiis­tel­ly­istä “roduista”. Keskuste­lut ovat olleet aivan eri taval­la antoisia kuin kotisuo­ma­lais­ten sin­isilmäis­ten “viher­vasem­mis­to­lais­ten” kanssa. Ja ei ihmisen ihmis­ar­vo riipu älykkyy­destä tai kyvys­tä tuot­taa lisäar­voa taloudellemme! On kaikkien etu, että tietyt reaali­teetit ote­taan huomioon ja aute­taan oikeal­la taval­la ihmisiä. Myös ekol­o­giset seikat tulee ottaa huomioon, elämä Suomes­sa jät­tää val­ta­van ekol­o­gisen jalanjäljen. 

    Oma lisäar­voni Suomen taloudelle on rankasti negati­ivi­nen ja kog­ni­ti­iviset kykyni san­gen ailahtel­e­vaiset. Maail­mas­sa on miljoo­nia itseäni tuot­tavampia ja älykkäämpiä “afrikkalaisia”, Kiinas­sa ja Inti­as­sa on sato­ja miljoo­nia tuot­toisia yksilöitä. 

    Yhteiskun­nan on kehi­tyt­tävä vakaal­la poh­jal­la, tiet­tyjä virheitä ei pystytä kor­jaa­maan jälkikä­teen. Yhteiskun­ta vaatii hyvän huolto­suh­teen, jot­ta sosi­aaliset ongel­mat kyetään hoita­maan. Suo­mi ajau­tuu vakavaan kri­isi­in huolto­suh­teen heikentyessä…

    Vastaa

16. “Globaali altru­is­mi” on nopeim­min kas­va­va kus­tan­nus. Kehi­tysy­hteistyö­varat nou­se­vat pian yli 1,5 mil­jardin ja human­itäärisen maa­han­muu­ton kulut nou­se­vat vuosi vuodelta.

    On tosi vaikea nähdä miten kehi­tysy­hteistö­varat voisi­vat olla jotenkin huono jut­tu jos pikku­lap­sia kuolee nälkään avun kohdealueil­la, “as we speak”

    Sen sijaan globaalien pankkikon­sernei­den voiton­mak­si­moin­nin varmis­t­a­mi­nen, a.k.a.“kreikka paketit”, moninker­taisil­la sum­mil­la, tai kaikkein rikkaimpi­en mil­jar­di­en veronkier­ron hil­jainen hyväksymi­nen ovat var­masti hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa murentavia ilmiöitä.

    Vastaa

17. Varsin hyvä radiokeskustelu. Tuo­hon vaku­u­tus­pe­rusteisen jär­jestelmän lyt­tämiseen pitäisi vain vas­tus­ta­jien kek­siä vähän perustel­lumpia “varoit­tavia” esimerkke­jä, kuin USA:n malli tai las­ten sairaus­vaku­u­tus 90-luvul­la. Las­ten sairaus­vaku­u­tus oli alus­sa käytän­nössä avoin shek­ki laskut­taa vaku­u­tusy­htiöltä mitä vain.
    Kes­ki-Euroopas­sa toimivis­sa vaku­u­tus­pe­rustei­sis­sa jär­jestelmis­sä on tiukasti säädel­lyt hin­nat vaku­u­tusy­htiön ja lääkärei­den kesken. Ja kun poti­las on lääkärille palkan tuo­va asi­akas eikä bud­jet­tia tuh­laa­va riesa, on hoidon saatavu­us aivan eri luokkaa kuin Suomes­sa. Sel­l­ais­es­ta jär­jestelmästä mielel­lään enem­män maksaisikin..

    Vastaa

18. Emil­ia kirjoitti:
    “kos­ka henkisiä omi­naisuuk­sia on vaikea mitata

    Itse en ole älykkyys­tutk­i­ja, psykolo­gi enkä ollenkaan ihmisti­eteil­i­jä. Halu­an kuitenkin huo­maut­taa että v. 1994 52 kap­palet­ta amerikkalaisia psykolo­gian pro­fes­sor­e­i­ta, tutk­i­joi­ta, ja mui­ta sen tapaisia, julka­isi lausun­non “Main­stream Sci­ence on Intel­li­gence” jos­sa lausu­vat mm. että:

    “Intel­li­gence, so defined, can be mea­sured, and intel­li­gence tests mea­sure it well. They are among the most accu­rate (in tech­ni­cal terms, reli­able and valid) of all psy­cho­log­i­cal tests and assessments.”

    Jos tuo vuo­den 1994 lausun­to ei ole nykytiedon val­os­sa jo ehtinyt van­hen­tua (minä en voi tietää), niin vaikut­taa siltä että henkisten omi­naisuuk­sien (tai ainakin älykkyy­den) mit­taamisen vaikeud­es­ta on psykolo­gien kesku­udessa (ainakin) kah­ta eri­laista koulukun­taa, tois­t­en mielestä mit­taami­nen on vaikeaa – kuten Emil­ia sanoo – ja tois­t­en mielestä hyvinkin mahdollista.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Mainstream_Science_on_Intelligence

    Vastaa

19. Nyky­isin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoi­tus on globaal­isaa­tion puris­tuk­ses­sa. Jos yrität verot­taa liiak­si, yrit­täjät ja pääo­ma häipyvät muualle. Jos mak­sat liian iso­ja palkko­ja, kil­pailukyky ja työ­paikat katoavat.

    Hyv­in­voin­tierot kas­va­vat ja mah­dol­lisu­udet tasa­ta niitä supis­tu­vat. Sama ilmiö rajoit­taa mei­dän mah­dol­lisuuk­sia kor­ja­ta velka­on­gel­mamme. Vaik­ka voisimme peri­aat­teessa vero­ja korot­ta­mal­la kor­ja­ta julkiset ali­jäämämme, emme voi sitä globaalis­sa taloudessa tehdä. Sen vuok­si Eurooopan pitää ker­jätä Kiinal­ta apua.

    Vaik­ka vasem­mis­ton ja ay-liikeen his­to­ri­al­liset saavu­tuk­set ovat kiis­tat­tomat, niin demarei­den mah­dol­lisim­man laa­jamit­tais­ten ilmais­ten palvelu­jen ajat­te­lu­ta­pa on sopi­ma­ton nykypäivään. Yliopis­to-ope­tus, osa ter­vey­den­huol­losta jne. on laitet­ta­va mak­sullisik­si huoli­mat­ta ikävistä negati­ivista vaiku­tuk­sista. Sama kehi­tys ajaa kohti asunaluei­den eriy­tymistä jne.

    Se, että olemme halun­neet hyö­dyn­tää globaal­isaa­tion edut, on toisaal­ta vienyt mei­dät globaal­isaa­tion ansaan. Emme voi enää rak­en­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taamme puh­taal­ta pöy­dältä siten kuin sen halu­aisimme. Kysymys tuleekin mei­dän eteen kovin pian siinä muo­dos­sa, että mis­tä kohdista me pakon edessä leikkaamme Kreikan tyyli­in hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme rakenteita.

    Vastaa

20. Myös ter­veyskeskusjär­jestelmää ollaan aja­mas­sa alas
    Olin jonkin aikaa siel­lä asi­akkaana, mut­ta kun palvelu oli sitä, että taudin pitää olla jo pitkälle edis­tynyt ja henkilö välit­tömässä kuole­man­vaarssa ennen kuin pääsee lääkärille, niin pakko oli luop­ua palvelusta.

    Ter­veyskeskus toimii usalaiseen malli­in: köy­hä pääsee hoitoon, mut­ta vas­ta kun tau­tia ei enää voi parantaa.Tämänhän myön­si jo Helsin­gin kaupun­gin edus­ta­jakin bud­jet­ti­valmis­telun yhteydessä

    “Puolueen ryh­män­jo­hta­ja Tatu Rauhamä­ki epäilee, että on ole­mas­sa ris­ki, että mak­sun pois­t­a­mi­nen ruuhkaut­taisi terveyskeskukset.

    Sil­loin sinne hakeudut­taisi­in muun kuin akuutin hoidon tarpeessa.”

    Eli terkkari ei tee enää ennal­taehkäi­sevää työtä kuten työterveyshuolto.

    Mik­si min­un pitää mak­saa vero­ja 0‑palvelusta ?

    Vastaa

21. “Hyv­in­voin­tierot kas­va­vat ja mah­dol­lisu­udet tasa­ta niitä supistuvat. ”

    Bal­ti­as­sa tämä näkyy voimakkaana väestön vähen­e­misenä esim Viros­ta on väestö vähen­tynyt itsenäisyy­den aikana yli 300000 henkeä, Latvi­as­ta yli 700000
    Pieni syn­tyvyys aiheut­taa sen, että n puo­let hävikistä tulee muu­tos­ta mul­lan alle.

    Suomikin oli samssa tilanteessa 60–70-lukujen tait­teessa kun liki 500000 ihmistä muut­ti Ruot­si­in parem­pi­en olo­jen vuoksi.
    Kun tehdas­salit oli­vat tyhjiä kesälo­man jäl­keen niin Suomes­sakin alet­ti­in kehit­tää euroop­palais­mall­ista sosiaaliturvaa

    Duu­nari nos­taa kytk­in­tä aka­teemista ja omis­ta­jaa vikkeläm­min, nytkin maas­ta­muut­ta­jat ovat 80 % ei-akateemisia

    Vastaa

22. Liian van­ha
    Olin jonkin aikaa siel­lä asi­akkaana, mut­ta kun palvelu oli sitä, että taudin pitää olla jo pitkälle edis­tynyt ja henkilö välit­tömässä kuole­man­vaarssa ennen kuin pääsee lääkärille, 

    Mitähän tapah­tu­isi, jos TK-mak­sut pois­tet­taisi­in, jol­loin ter­vey­den­huol­lon rahoituk­ses­ta katoaisi jotain parikytä prossaa ja samaan aikaan päivystyksseen tunkisi lisää porukkaa mm. yksi­tyiseltä (kos­ka hin­taero yksi­tyiseen lev­enisi) ja tietenkin muuten vaan jut­tele­maan vaivoistansa?

    Jos rahaa vähen­netään ja palvelu­iden kysyn­tää voimis­te­taan, para­neeko palvelu vai heikkeneekö?

    Demarei­den heitot mak­su­jen pois­toista ilman minkään­laista ehdo­tus­ta siitä, mis­tä kun­nille lankea­va mil­jardilu­okan lisälaskun rahoi­tus revitään, on ihan puh­das­ta sat­apros­ent­tista pop­ulis­mia. Vielä paljon pahempaa pop­ulis­mia mitä Soi­ni joukkioi­neen kuu­naan keksisi. 

    Kun kokoomus­laiset joutu­vat ker­tomaan ettei joulupukkia ole ole­mas­sa, demar­it voivat haukkua heitä sydämet­tömik­si ja sit­ten tietenkin heti perään perus­suo­ma­laisia pop­ulis­teik­si ja kehua Suomelle saatu­ja vakuuksia.

    Maria G on kyl­lä poh­jan­oteer­aus. Nais­min­is­ter­imme eivät kyl­lä ole koskaan muutenkaan vaku­ut­ta­nee, Urpi­lainenkaan ei vaku­u­ta ketään. Nykyisen ja edel­lisen hal­li­tuk­sen pahim­mat tunar­it ovat olleet kaik­ki naisia (Lin­den, Antti­la, Kyllänen…).

    Eipä yllätä, tuo­ta ne kiin­tiöt teettää.

    Vastaa

23. ‘On tosi vaikea nähdä miten kehi­tysy­hteistö­varat voisi­vat olla jotenkin huono jut­tu jos pikku­lap­sia kuolee nälkään avun kohdealueil­la, “as we speak”’ (Timo H)
    Se, onko asia hyvä vai huono riip­puu seu­rauk­sista eikä tarkoituk­sista. Yht­enä esimerkkinä huonos­ti hark­i­tun avus­tuk­sen tulok­sista voi ottaa vaik­ka Kon­gon sisäl­lis­so­dan. Se alkoi Ruan­dan sisäl­lis­so­dan jatkona, ja Ruan­dan sota jatkui sik­si, että avus­tusjär­jestöt tuup­pa­si­vat rajatomasti apua Ruan­dan kansan­murha­hallinnon kan­nat­ta­jille, jot­ka oli­vat paen­neet Kon­gon puolelle. Täl­lä avul­la jatket­ti­in sotaa, kunnes Ruan­dan uusi hal­li­tus kyl­lästyi ja lähet­ti joukkon­sa Kon­goon. Lop­pu on his­to­ri­aa, samoin kuin muu­ta­ma miljoona kongolainen.

    Vastaa

24. Luo­daan uusi toimi­va ja oikeu­den­mukainen yhteiskunta!

    1. Pois­te­taan tulon­si­ir­rot ja yhteiskun­nan kus­tan­ta­mat palve­lut, ne eivät kuu­lu tuot­tavien ihmis­ten kustannettavaksi
    a. koulut perusk­oulus­ta eteen­päin maksullisiksi
    b. yleinen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä purettava
    c. kaik­ki tulon­si­ir­rot ajet­ta­va alas, korostet­ta­va ihmis­ten omaa vastuuta!
    d. Vapaae­htoisjär­jestöt ja kirkot saa­vat huole­htia köy­hien hätäavus­ta. Val­tio voi tar­jo­ta ruokakuponkeja.

    2. Las­ke­taan tuot­tavien ihmis­ten vero­tus kohtu­ulliselle tasolle, Viron tasavero-malli on hyvä.
    a.tuottavuus para­nee työn­teon tul­lessa kannattavaksi
    b.myös keskilu­ok­ka kerää entistä suurem­pia omaisuuksia

    3. Ran­gais­tuk­sia rikok­sista koven­net­ta­va rajusti ja poli­isin resurs­sei­hin tulisi sat­sa­ta moninkertaisesti
    a. oikeusjär­jestelmän uskot­tavu­us kansalais­ten silmis­sä palautettava
    b. tulon­si­ir­to­jen lopet­ta­mi­nen lisää rikol­lisu­ut­ta, mut­ta se on hin­ta, mikä tuot­ta­van kansanosan kan­nat­taa mak­saa korkeam­mas­ta elintasosta

    4. Maa­han­muut­to ei ole ongel­ma, sitä kan­nat­taa lisätä työvoiman saatavu­u­den turvaamiseksi
    a. ay-liik­keen val­lan kaven­t­a­mi­nen mah­dol­lis­taa edullisen työvoiman saatavu­u­den, se lisää tuot­ta­van väestönosan varallisuutta
    b. human­itääri­nen maa­han­muut­to mah­dol­lis­taa lop­pumat­toman työvoiman “luuta”-duuneihin, kun­han perus­tur­va ja palve­lut on ajet­tu kan­nus­tavalle tasolle (alas).

    5. Ympäristöpoli­ti­ik­ka
    a. Kuka muu pitää huol­ta ympäristöstä jos ei val­tio sitä tee?
    b. Kulu­tus- ja ympäristövero­ja tulee asteit­tain korot­taa, se lisää alalu­okan vas­tu­u­ta yhteiskun­tamme ylläpidosta

    6. Globaali­vas­tuu ja EU
    a. kehi­tys­a­pua asteit­tain nos­tet­ta­va, se lisää Suomen uskot­tavu­ut­ta YK:ssa sol­i­daarisen poli­ti­ikan edelläkävijänä
    b. EU:n malliop­pi­laana on hyvä olla

    ***pro­vo*** tuol­lainen yhteiskun­ta on vielä mah­dolli­nen, jos asioi­ta ei ajatel­la pin­taa syvem­mältä. Monis­sa vau­rais­sa mais­sa tämä on val­lit­se­va sys­tee­mi, jol­la on kansan enem­mistön vakaa kannatus.

    Vastaa

25. Tosi­a­sia on kuitenkin se että moni­por­tainen ja väyläi­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on saanut kri­ti­ikkiä siitä että se on epätasa-arvoinen.

    Työter­veyshuolto on työl­lisil­lä ja muil­la mui­ta jär­jestelmiä. Kelan mak­samia kor­vauk­sia mak­se­taan oste­tus­ta yksi­tyis­es­tä hoidosta.

    Ter­vey­den­hoit­o­mak­sut ovat regres­si­ivisiä ja mak­sukat­tokaan ei tai­da tul­la heti avuksi.

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan vuon­na 2010 asi­akas­mak­su­jen määrä kun­nil­la ja kun­tay­htymil­lä oli sote-puolel­la noin 1,5 mil­jar­dia euroa ja sen ver­ran pitäisi val­tiono­suuk­sia nos­taa jos koko nuo asi­akas­mak­sut poistettaisiin.

    Vastaa

26. “Mitähän tapah­tu­isi, jos TK-mak­sut pois­tet­taisi­in, jol­loin ter­vey­den­huol­lon rahoituk­ses­ta katoaisi jotain parikytä prossaa ja samaan aikaan päivystyksseen tunkisi lisää porukkaa mm. yksi­tyiseltä (kos­ka hin­taero yksi­tyiseen lev­enisi) ja tietenkin muuten vaan jut­tele­maan vaivoistansa?”

    Nythän ei pääse muu­uhun kuin päivystyk­seen eli taudin annetaan muhia niin pitkään, että sen paran­t­a­mi­nen mak­saa mon­in­ver­roin tuon säästön

    Erikois­sairaan­hoito on kalli­im­paa kuin terkkarikäyn­ti ajoissa

    Vastaa

27. “Mitähän tapah­tu­isi, jos TK-mak­sut pois­tet­taisi­in, jol­loin ter­vey­den­huol­lon rahoituk­ses­ta katoaisi jotain parikytä prossaa ”

    TK-käyn­neistä on 25–30 % työan­ta­jien vaa­timien sairas­todis­tusten kir­joit­telua. Ne voisi siirtää työan­ta­jien mak­set­tavak­si ‚joten nuo 20 pin­naa palau­tu­isi oikeaan tervydenhoitoon

    Vastaa

28. Käp­pyrä:

    > Monis­sa vau­rais­sa mais­sa tämä on val­lit­se­va sys­tee­mi, jol­la on kansan enem­mistön vakaa kannatus.

    Ker­ro vielä mis­sä vau­rais­sa mais­sa on sekä tasavero että mak­su­ton lukiokoulutus?

    Vastaa

29. Liian van­ha
    TK-käyn­neistä on 25–30 % työan­ta­jien vaa­timien sairas­todis­tusten kir­joit­telua. Ne voisi siirtää työan­ta­jien mak­set­tavak­si ‚joten nuo 20 pin­naa palau­tu­isi oikeaan tervydenhoitoon

    Tuos­sa tapauk­ses­sa olisi syytä siir­tyä Ruotsin malli­in eli ensim­mäi­nen päivä sairas­tamista menee omaan piikkiin.

    Vastaa

30. liian van­ha:

    TK-käyn­neistä on 25–30 % työan­ta­jien vaa­timien sairas­todis­tusten kirjoittelua. 

    Esitäpä joku lähde tuolle väit­teelle. Kuu­lostaa hyvin epäuskot­taval­ta, kos­ka val­taosa ter­veyskeskusten asi­akkaista on työelämän ulkop­uolel­la ole­via (eläkeläiset jne„,).

    Vastaa

31. Sep­po Korp­poolle ja muille “oikeu­den­mukaisten tulo­ero­jen” kan­nat­ta­jille suosit­te­len esimerkik­si tätä lyhyt­tä puhet­ta siitä mihin suuret tulo­erot johta­vat: http://www.ted.com/talks/lang/eng/richard_wilkinson.html

    Lyhen­net­tynä: tulo­erot — oli niiden syy mikä vain — näyt­täisi johta­van läh­es aina koko yhteiskun­nan kannal­ta epäha­lut­tavi­in ilmiöi­hin, kuten esimerkik­si suurem­paan rikol­lisu­u­teen ja huonom­paan ter­vey­teen. Tältä poh­jal­ta tulo­ero­jen kasvua kan­nat­taisi vas­tus­taa vaik­ka itse sat­tuisikin kuu­lumaan siihen rikkaim­paan kansanosaan.

    Vastaa

32. Suomes­sa giniker­roin on maail­man alhaisimpia, joten min­ua ihme­tyt­tää aina kuin­ka välit­tömästi lähem­män nurkan takana odot­taa banaani­val­tioista tut­tu tulo­ero­hel­vetti ja sitä kaut­ta vuo­den 1918 kapina.

    Vastaa