Ode radiossa 4.11.2011 hyvinvointiyhteiskunnasta

Yle Radio Suo­mi, Ajan­ta­sa 4.11.2011

Hyvinvointiyhteiskunta. nyt.

Mil­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta oli­si, jos se raken­net­tai­siin nyt — kes­kus­te­le­mas­sa kan­san­edus­ta­ja Osmo Soi­nin­vaa­ra ja sosi­aa­li­po­li­tii­kan pro­fes­so­ri Anne­li Anttonen.”

Kuuntele tallenne tästä. (minuutit 07:40 — 26:42)

35 vastausta artikkeliin “Ode radiossa 4.11.2011 hyvinvointiyhteiskunnasta”

  1. Nämä täl­lai­set kes­kus­te­lut näyt­tä­vät mene­vän aina saman kaa­van mukaan: Miten jaam­me ne rahat.

    Sen sijaan pitäi­si alkaa sii­tä, että miten saam­me kasaan rii­tä­vän mää­rän sitä jaet­ta­vaa, jot­ta hyvin­voin­tim­me voi­daan rahoittaa. 

    Täs­tä ei kui­ten­kaan kukaan halua kes­kus­tel­la. Ei täl­lä­kään kertaa.

    Jaet­ta­van saa­mi­seen tar­vi­taan kan­nat­ta­via kaup­po­ja, jois­ta saa­daan tuot­ta­vaa työ­tä, ja sitä kaut­ta talous­kas­vua ja verotuloja.

    Muu­ta kei­noa ei sit­ten pidem­män pääl­le olekkaan.

    Miten­käs nii­tä kai­vat­tu­ja, var­sin­kin tär­kei­tä vien­ti-kaup­po­ja saa­daan riittävästi?

    Siten, että suu­rin lisä­työ­paik­ko­ja luo­va sek­to­ri, käy­tän­nös­sä PK-yrit­tä­jä, käy ne kau­pat siel­tä ulko­mail­ta tais­te­le­mas­sa kotiin.

    Nykyi­ses­sä glo­baa­li­kil­pai­lus­sa tämä puo­les­taan taval­li­ses­ti edel­lyt­tää pit­kä-aikais­ta panos­tus­ta, huip­puo­saa­mis­ta ja mer­kit­tä­vää riskinottoa.

    Täs­tä ei PK-yrit­tä­jä kui­ten­kaan nyky-Suo­mes­sa saa oikeu­den­mu­kais­ta kor­vaus­ta, vaan hänet tupla-vero­te­taan kural­le (verot hel­pos­ti yli 50%).

    Tämä sur­kea tilan­ne on seu­raus­ta meil­lä val­lit­se­vas­ta perus-marxi­lai­ses­ta ilma­pii­ris­tä, jol­loin rea­goi­daan ideo­lo­gian sokai­se­ma­na suo­ras­taan rai­voi­sas­ti tuloe­ro­jen kas­vua vastaan.

    Jot­ta PK-yrit­tä­jän kan­nat­taa tais­tel­la niis­tä kau­pois­ta, hänen tulee saa­da kun­nol­li­nen ja oikeu­den­mu­kai­nen kor­vaus panos­tuk­ses­taan ja ris­ki­no­tos­taan, sekä muit­ten työllistämisestä.

    Tämä on oikeu­den­mu­kais­ta tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta, jos­ta hyö­ty­vät kaikki.

    Tämä on kui­ten­kin yhteis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lum­me sokea pis­te, jos­ta aiheu­tu­vat ongel­mat pitää pikim­mi­ten rat­kais­ta, ettei jou­du­ta sil­le Krei­kan tielle.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ottaa kovaa ris­kiä, tuo vien­ti-kau­po­ja kotiin ja työllistää

  2. Täs­sä muu­ta­ma huomio.

    Olen ehdot­to­man samaa miel­tä sii­tä, että työl­li­syy­sas­te on suu­rin ongel­ma. Sen kor­jaa­mi­nen antai­si meil­le pal­jon lisää resurs­se­ja käyttöön.

    Samoin mal­lin yksin­ker­tai­nen ja sel­kiyt­tä­mi­nen oli­si hie­no jär­jes­tel­män koko­nais­te­hok­kuut­ta paran­ta­va tavoite.

    Sin­ga­po­ren mal­li ei ole ongel­ma­ton. Jos ihmi­set jou­tu­vat mak­sa­maan pie­net sai­rau­ten­sa itse, he voi­vat ryh­tyä sääs­tä­mään ter­veys­ku­luis­sa, eivät­kä mene lää­kä­riin. Rik­kaal­le maal­le paras mal­li voi­si olla sel­lai­nen, joka hou­kut­te­lee ihmi­set hoi­ta­maan kaik­ki vai­van­sa kun­toon. Jokin pie­ni kyn­nys­mak­su, joka jar­rut­taa sopi­vas­ti täy­sin tur­haa lää­kä­ris­sä ramp­paa­mis­ta, voi­si olla pai­kal­laan, mut­ta ei enempää.

    Palk­ko­jen nousu ei seli­tä kun­nol­la sitä, että pal­ve­lui­ta jou­du­taan jopa supis­ta­maan nyt, kun Suo­mi on rik­kaam­pi kuin kos­kaan. Vaik­ka perus­pal­ve­lui­ta tuot­ta­van hen­ki­lö­kun­nan pal­kat syö­vät­kin yhtä suu­ren pro­sen­tin kakus­ta kuin toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen, on näis­tä perus­ku­luis­ta yli jää­vä raha­mää­rä nyt huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kor­keam­man tulo­ta­som­me vuok­si. Kyse on siis myös sii­tä, että ihmi­set käy­vät mie­luum­min pari ker­taa vuo­des­sa ulko­maan­mat­kal­la, kuin yllä­pi­tä­vät hyviä perus­pal­ve­lui­ta. Tai kai kyse on polii­ti­kois­ta, jot­ka eivät uskal­la ehdot­taa rahan siir­tä­mis­tä kulutk­ses­ta perus­pal­ve­lui­hin. Sodan jäl­keen kan­sa­lais­ten kulu­tus­juh­lin­ta oli huo­mat­ta­vas­ti vaa­ti­mat­to­mam­paa kuin nyt, mut­ta perus­pal­ve­lui­hin lai­tet­tiin sil­ti rahaa. Perus­pal­ve­lui­ta pitäi­si siis paran­taa, ei huonontaa.

    Hyvien perus­pal­ve­lui­den ja muun tur­va­ver­kon yllä­pi­tä­minn on myös yhteis­kun­nal­le koko­nai­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va inves­toin­ti, sil­lä se vapaut­taa ihmi­siä raken­ta­vaan työ­hön sen sijaan, että he jou­tui­si­vat itse jär­jes­te­le­mään omaa perus­tur­val­li­suut­taan kuntoon.

    Otan myös vapau­den olet­taa, että yhtei­kun­nan hal­lin­to­ra­ken­tei­siin on ker­ty­nyt kuo­naa 40-luvun jäl­keen, ja tämä yleis­ra­si­te syö osan niis­tä rahois­ta, jot­ka puh­taal­ta pöy­däl­tä läh­det­täes­sä voi­tai­siin käyt­tää paerm­min peruspalveluihin.

  3. Voi­si­ko Sep­po Korp­poo siir­tää yri­tyk­sen­sä Viroon ja ker­toa miten sit­ten menee? Ali­tui­nen vali­tus eri pals­toil­la alkaa tun­tua tur­hal­ta. Var­maan pal­jon on tääl­lä syväl­tä, mut­ta nyky­ään kai jokai­nen voi paik­kan­sa vali­ta, vai onko sekin huo­no jut­tu? Toki ymmär­rän isän­maal­li­sen aja­tuk­sen, mut­ten iki­nä ymmär­rä yksi­löä, joka itkee joka pai­ka­sa ja kui­ten­kin voi­si omal­ta koh­dal­tan­sa asian hoi­taa. Ehkä Suo­mi sen kestäisi.

  4. Sep­po Korp­poo: “Sen sijaan pitäi­si alkaa sii­tä, että miten saam­me kasaan rii­tä­vän mää­rän sitä jaet­ta­vaa jne. jne. jne.”

    Jos tee­ma­na on “Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta. nyt.” ei pitäi­si kes­kus­tel­la sii­tä, miten yrit­tä­jä sai­si enem­män rahaa ja vält­täi­si vero­ja. Mut­ta niin­hän se on, että joka häril­lä ajaa, se häris­tä puhuu — kuten jo mui­nai­set roo­ma­lai­set tiesivät.

  5. Vih­reät halua­vat kas­vat­taa eriar­voi­suut­ta ja tuloeroja.

    Hyvä esi­merk­ki on armei­jan ruo­ka­huol­to, vih­reät oli­vat vaan kie­le­nä kuin­ka pal­jon lei­ka­taan hen­ki­lö­kun­nan palkkoja

    Vih­reät hyök­kä­si­vät pie­ni­palk­kais­ten nais­ten kimp­puun ‚val­tion­ta­lou­den sääs­töt halu­taan repiä pie­ni­palk­kai­sim­pien selkänahasta.

    Sii­tä­pä riit­tää koro­tus­ta kan­san­edus­ta­jien­kin palk­kioi­den korotukseen

  6. Juho Laa­dul­le
    Kirjoitit:“Otan myös vapau­den olet­taa, että yhteis­kun­nan hal­lin­to­ra­ken­tei­siin on ker­ty­nyt kuo­naa 40-luvun jäl­keen, ja tämä yleis­ra­si­te syö osan niis­tä rahois­ta, jot­ka puh­taal­ta pöy­däl­tä läh­det­täes­sa voi­tai­siin käyt­tää parem­min peruspalveluihin”.

    Tämä “yleis­ra­si­te” on vähän van­hem­paa perua, mut­ta täyt­tä muu­ten mää­ri­tel­män. Kysy­mys on Suo­men viral­li­ses­ta kak­si­kie­li­syy­des­tä. Pien­tä 5%:n vähem­mis­töä var­ten pide­tään yllä kak­si­kie­lis­tä byro­kra­ti­aa, vaik­ka ruot­sin­kie­li­set voi­si­vat vai­vat­to­mas­ti käyt­tää suo­men­kie­li­siä pal­ve­lui­ta. Kysy­mys on val­ta­vas­ta menoe­räs­tä joka vuosi.

    On aika käyn­nis­tää kan­sa­lais­kes­kus­te­lu Suo­men muut­ta­mi­ses­ta viral­li­ses­ti yksi­kie­li­sek­si, suo­men­kie­li­sek­si maak­si. Kes­kus­te­lun poh­jak­si tar­vi­taan tie­to kak­si­kie­li­syy­den aiheut­ta­mis­ta kuluista.

  7. Lii­an Van­ha: “Hyvä esi­merk­ki on armei­jan ruo­ka­huol­to, vih­reät oli­vat vaan kie­le­nä kuin­ka pal­jon lei­ka­taan hen­ki­lö­kun­nan palkkoja.”

    Hyvä esi­merk­ki tosi­aan, mut­ta täyt­tä pup­pua. Vai että ruo­ka­huol­toa lei­ka­taan ja hen­ki­lö­kun­nan palk­ko­ja. Sis­si­muo­nil­le var­maan kaikki…
    Ei tai­da ken­raa­li­kun­nas­ta mon­ta­kaan vih­re­ää löy­tyä — ja siel­lä sääs­tö­jen käy­tän­nön toteu­tuk­ses­ta päätetään.
    Ja tämä siis liit­tyy hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, miten?

  8. Suo­men yhteis­kun­ta­mal­li on glo­baa­li alt­ruis­ti­nen sosi­aa­li­de­mo­kra­tia (neo­lo­gis­mi­ni). Talous­krii­si saat­taa antaa radi­kaa­lin mah­dol­li­suu­den kehit­tää uusi toi­mi­vam­pi yhteis­kun­ta­mal­li. Mah­dol­lis­ta on myös unoh­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta ja siir­tyä libe­ra­lis­ti­sem­paan suun­taan (ikä­vä suun­ta). Leik­kauk­sil­ta ja prio­ri­soin­neil­ta ei voi­da vält­tyä, sil­lä kes­tä­vyys­va­je on mittava.

    “Glo­baa­li alt­ruis­mi” on nopeim­min kas­va­va kus­tan­nus. Kehi­ty­syh­teis­työ­va­rat nouse­vat pian yli 1,5 mil­jar­din ja huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton kulut nouse­vat vuo­si vuo­del­ta. Vih­reä ystä­vä­ni myön­si, että oli­si poliit­ti­ses­ti kor­rek­tim­paa vaa­tia perus­tur­van puo­lit­ta­mis­ta kuin hum. maa­han­muu­ton rajoit­ta­mis­ta. Huh­huh! No näkee sen sokia Reet­ta­kin, että ei tämä joh­da hyvään. 

    Perus­suo­ma­lais­ten nousu saat­taa hei­ken­tää SAK:n ja co. val­taa sii­nä mää­rin, että perus­tu­lo saat­taa men­nä läpi seu­raa­van 7 vuo­den kulues­sa jos­sain muo­dos­sa. Jär­jes­tel­mä vaa­tii myös mui­ta radi­kaa­le­ja vir­ta­vii­vais­tuk­sia ja tehostuksia. 

    Ps. Pahoit­te­len, että tuon tois­ta­mi­seen tape­til­le *maa­il­ma ver­sus kan­sa­lais­tem­me etu*-vastakkainasettelun. En ole rasis­ti ja pidän etni­sis­tä ihmi­sis­tä. Uskon, että ymmär­rät mitä tar­koi­tan. Ana­lyyt­ti­nen rea­lis­mi on hyvä poh­ja päätöksille.

  9. Olen itse­kin ollut täl­lai­se ulkois­tuk­sen koh­de, eikä minul­la ole mitään har­ha­ku­vaa , miten suu­rim­mal­le osal­le hen­ki­lös­tös­tä käy täs­sä prosessissa.

    Sama on tois­tu­nut kai­kis­sa muis­sa­kin val­tion ja kun­tien ulkoistuksissa

    Eli 10 % edut para­ne­vat ja 90 % heikkenevät

    Ja tus­kin­pa tuo Uusi Suo­mi­kaan mikään Prav­da on ?

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117041–400-%E2%82%AC-palkka-ale-uhkaa-%E2%80%93-puolustusvoimissa-protesti

    Osmon ei kan­nat­tai­si olla noin sini­sil­mäi­nen tai esit­tää tyhmää

  10. MIVa: “Voi­si­ko Sep­po Korp­poo siir­tää yri­tyk­sen­sä Viroon…”

    Toi­min täl­lä het­kel­lä kol­mes­sa maas­sa ja lisäi­sin mie­lel­lä­ni työ­paik­ko­ja isän­maas­sa­ni, jos se vain oli­si mahdollista.

    En ollen­kaan rui­ku­ta omas­ta puo­les­ta­ni, sil­lä minul­la menee koh­ta­lai­sen hyvin.

    Käy vaan sur­ku nii­tä tuhan­sia kol­lee­go­ja, jot­ka ovat jää­neet perus­marxi­lais­ten / Tii­ti­sen-lis­ta­lais­ten pant­ti­van­geik­si Suomeen.

    Eläm­me nyt rajua ja armo­ton­ta raken­ne­muu­tos­ta, jol­loin saa haa­vi auki kat­sel­la kuin­ka Euroo­pan “kon­kurs­si­pe­säs­tä” men­nään rui­kut­ta­maan almu­ja Kiinasta.

    Suo­mi elää nyt inves­toin­ti­la­mas­sa ja meil­tä puut­tuu noin 300 000 tuot­ta­vaa työ­paik­kaa, jot­ta voi­sim­me säi­lyt­tää hyvinvontipalvelumme.

  11. MIVA
    Voi­si­ko Sep­po Korp­poo siir­tää yri­tyk­sen­sä Viroon ja ker­toa miten sit­ten menee?

    No jos­tain syys­tä esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sen pörs­siy­ri­tys F‑Securen verk­ko­kaup­pa on sak­sa­lai­nen. Onko­han sak­sas­sa niin pal­jon parem­pia net­ti­si­vu­jen pyö­rit­tä­jiä vai mis­tä on kyse?

  12. Kii­tos Vih­reil­le koh­tuul­li­sem­man perus­tur­van edis­tä­mi­ses­tä =) Eri­tyi­ses­ti Vih­rei­den ja Kes­kus­tan aja­ma takuu­elä­ke oikeu­den­mu­kais­taa nuo­re­na vam­mau­tu­nei­den asemaa. 

    Saan itse takuu­elä­ket­tä. Sai­ras­tuin vai­ke­aan mie­len­sai­rau­teen kes­ken yli­opis­to-opin­to­jen. Teen toi­mi­ni­mel­lä töi­tä sil­loin täl­löin isä­ni kans­sa takuu­eläk­keen pääl­le, täl­löin se toi­mii perus­tu­lo­na. Tie­naus­ra­ja on 600 euroa kuus­sa ja lisä­tie­nes­ti vai­kut­taa radi­kaa­lis­ti asu­mis­tu­keen ja verorasitteeseen.

    Aikai­sem­min olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä ( Meri-Kuk­ka For­sius­ta), mut­ta sini­sil­mäi­nen maa­han­muut­to­pol­li­tiik­ka sai minut liit­ty­mään perus­suo­ma­lai­siin. Mei­dän tuli­si kyl­män vii­leäs­ti kes­kus­tel­la tuli­joi­den sopeu­tu­mi­so­dot­tees­ta teol­lis­tu­nee­seen yhteis­kun­taan, kuten Ode taan­noin virk­koi. Muu­toin mei­dän tiem­me on libe­ra­lis­ti­nen anglo­sak­si­nen yhteis­kun­ta­jär­jes­tys, jos­sa jokai­nen vas­taa itsestään. 

    Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen mal­li mur­tuu, mikä­li kus­tan­nuk­set nouse­vat yli kes­ki­luo­kan mak­su­ha­luk­kuu­den. Ela­tuk­sen varas­sa ole­van luo­kan kas­vat­ta­mi­nen joh­taa ame­rik­ka­lai­seen mal­liin. Tum­mai­hoi­set ja val­koi­nen “ros­ka­sak­ki” ovat siel­lä ja pian tääl­lä oman onnen­sa nojas­sa. Aasia­lai­set ja euroop­pa­lais­pe­räi­set pitä­vät ansion­sa oma­na hyvä­nään, yhteis­tä tah­toa muo­dos­taa tulon­siir­toi­hin perus­tu­va yhteis­kun­ta ei ole. Väit­tä­mä­ni ei kos­ke yksit­täis­ta­pauk­sia, afrois­sa huip­pu­ja toki sekä Yhdys­val­lois­sa että Suo­mes­sa. Kog­ni­tii­vi­nen pro­fii­li on kui­ten­kin kes­ki­mää­rin eri­lai­nen luon­non­va­lin­nan tuo­tok­se­na. Vali­koi­va maa­han­muut­to on ratkaisu.

  13. Ei tai­da ken­raa­li­kun­nas­ta mon­ta­kaan vih­re­ää löy­tyä – ja siel­lä sääs­tö­jen käy­tän­nön toteu­tuk­ses­ta päätetään.
    Ja tämä siis liit­tyy hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, miten?”

    Yhtiöit­tä­mi­nen vaa­ti hal­li­tuk­sen pää­tök­sen ja hal­li­tus voi myös aset­taa reu­naeh­to­ja päätökseesnä

    Tie­tääk­se­ni meil­lä ei ole vie­lä soti­las­dik­da­tuu­ria vaan poliit­ti­nen hallitus ?

    Sal­li­mal­la ken­raa­leil­le työ­eh­to­so­pi­muss­hop­pai­lu aje­taan jo val­miik­si pie­ni­palk­kai­set sos­sun luukulle.

    Mui­den etu­jen pol­ke­mi­nen tois­ten kus­tan­nuk­sel­la lie­nee sitä hyvinvointiyhetiskuntaa ???

  14. pap­pa­rai­nen: “Kog­ni­tii­vi­nen pro­fii­li on kui­ten­kin kes­ki­mää­rin eri­lai­nen luon­non­va­lin­nan tuotoksena.”

    Tämä on off-topic, mut­ta alan tut­ki­ja­na on pak­ko yrit­tää kat­kais­ta näil­tä huhuil­ta siivet:

    Eri “rotu­jen” väli­sis­tä erois­ta älyk­kyy­den tai mui­den hen­kis­ten omi­nai­suuk­sien suh­teen ei ole mitään tie­teel­li­ses­ti päte­viä todisteita. 

    Ero­jen ole­mas­sao­lo on toki teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, mut­ta päte­vien todis­tei­den hank­ki­mi­nen on äärim­mäi­sen vai­ke­aa — kos­ka hen­ki­siä omi­nai­suuk­sia on vai­kea mita­ta, ja kos­ka nii­hin vai­kut­taa niin moni seik­ka. Luon­non­va­lin­nan vai­ku­tuk­ses­ta ymmär­räm­me vie­lä tätä­kin vähemmän.

  15. Eri “rotu­jen” väli­sis­tä erois­ta fyy­si­sis­sä omi­nai­suuk­sis­sa ei ole mitään tie­teel­li­ses­ti vali­dia näyt­töä. Nii­hin vai­kut­taa nimit­täin niin moni vie­lä tun­te­ma­ton teki­jä ja mit­taa­mi­nen­kin vai­ke­aa, kun sys­te­maat­ti­nen mit­taus­vir­he tois­tu­nut mil­joo­nis­sa mit­tauk­sis­sa ja kisois­sa. Mut­ta aina vain tum­ma mies näyt­tää kipit­tä­vän kovem­paa, mis­sä lie vika?

    Kun krii­ti­kot halua­vat kes­kus­tel­la asiois­ta fak­ta­poh­jai­ses­ti run­saan evi­dens­sin kera, niin kes­kus­te­lu sivuu­te­taan sel­väs­ti tun­ne­poh­jai­sin perus­tein ja kes­kus­te­lu muis­tut­taa kiis­te­lyä karis­maat­ti­sen usko­vai­sen kans­sa. Tatu Van­ha­sen kerää­mään run­saa­seen tut­ki­musai­neis­toon kan­nat­taa pereh­tyä tai kysyä Odel­ta tilas­tol­li­sen ajat­te­lun oppitunti.

    Minul­la on ystä­vi­nä tai aina­kin jut­tu­ka­ve­rei­na ollut ihmi­siä eri kult­tuu­ri­pii­reis­tä ja kiis­tel­lyis­tä “roduis­ta”. Kes­kus­te­lut ovat olleet aivan eri taval­la antoi­sia kuin koti­suo­ma­lais­ten sini­sil­mäis­ten “viher­va­sem­mis­to­lais­ten” kans­sa. Ja ei ihmi­sen ihmi­sar­vo rii­pu älyk­kyy­des­tä tai kyvys­tä tuot­taa lisä­ar­voa talou­del­lem­me! On kaik­kien etu, että tie­tyt reaa­li­tee­tit ote­taan huo­mioon ja aute­taan oikeal­la taval­la ihmi­siä. Myös eko­lo­gi­set sei­kat tulee ottaa huo­mioon, elä­mä Suo­mes­sa jät­tää val­ta­van eko­lo­gi­sen jalanjäljen. 

    Oma lisä­ar­vo­ni Suo­men talou­del­le on ran­kas­ti nega­tii­vi­nen ja kog­ni­tii­vi­set kyky­ni san­gen ailah­te­le­vai­set. Maa­il­mas­sa on mil­joo­nia itseä­ni tuot­ta­vam­pia ja älyk­kääm­piä “afrik­ka­lai­sia”, Kii­nas­sa ja Intias­sa on sato­ja mil­joo­nia tuot­toi­sia yksilöitä. 

    Yhteis­kun­nan on kehi­tyt­tä­vä vakaal­la poh­jal­la, tiet­ty­jä vir­hei­tä ei pys­ty­tä kor­jaa­maan jäl­ki­kä­teen. Yhteis­kun­ta vaa­tii hyvän huol­to­suh­teen, jot­ta sosi­aa­li­set ongel­mat kye­tään hoi­ta­maan. Suo­mi ajau­tuu vaka­vaan krii­siin huol­to­suh­teen heikentyessä…

  16. Glo­baa­li alt­ruis­mi” on nopeim­min kas­va­va kus­tan­nus. Kehi­ty­syh­teis­työ­va­rat nouse­vat pian yli 1,5 mil­jar­din ja huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton kulut nouse­vat vuo­si vuodelta.

    On tosi vai­kea näh­dä miten kehi­ty­syh­teis­tö­va­rat voi­si­vat olla joten­kin huo­no jut­tu jos pik­ku­lap­sia kuo­lee näl­kään avun koh­dea­lueil­la, “as we speak”

    Sen sijaan glo­baa­lien pank­ki­kon­ser­nei­den voi­ton­mak­si­moin­nin var­mis­ta­mi­nen, a.k.a.“kreikka pake­tit”, monin­ker­tai­sil­la sum­mil­la, tai kaik­kein rik­kaim­pien mil­jar­dien veron­kier­ron hil­jai­nen hyväk­sy­mi­nen ovat var­mas­ti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa muren­ta­via ilmiöitä.

  17. Var­sin hyvä radio­kes­kus­te­lu. Tuo­hon vakuu­tus­pe­rus­tei­sen jär­jes­tel­män lyt­tä­mi­seen pitäi­si vain vas­tus­ta­jien kek­siä vähän perus­tel­lum­pia “varoit­ta­via” esi­merk­ke­jä, kuin USA:n mal­li tai las­ten sai­raus­va­kuu­tus 90-luvul­la. Las­ten sai­raus­va­kuu­tus oli alus­sa käy­tän­nös­sä avoin shek­ki las­kut­taa vakuu­tus­yh­tiöl­tä mitä vain.
    Kes­ki-Euroo­pas­sa toi­mi­vis­sa vakuu­tus­pe­rus­tei­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä on tiu­kas­ti sää­del­lyt hin­nat vakuu­tus­yh­tiön ja lää­kä­rei­den kes­ken. Ja kun poti­las on lää­kä­ril­le pal­kan tuo­va asia­kas eikä bud­jet­tia tuh­laa­va rie­sa, on hoi­don saa­ta­vuus aivan eri luok­kaa kuin Suo­mes­sa. Sel­lai­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä mie­lel­lään enem­män maksaisikin..

  18. Emi­lia kirjoitti:
    “kos­ka hen­ki­siä omi­nai­suuk­sia on vai­kea mitata

    Itse en ole älyk­kyys­tut­ki­ja, psy­ko­lo­gi enkä ollen­kaan ihmis­tie­tei­li­jä. Haluan kui­ten­kin huo­maut­taa että v. 1994 52 kap­pa­let­ta ame­rik­ka­lai­sia psy­ko­lo­gian pro­fes­so­rei­ta, tut­ki­joi­ta, ja mui­ta sen tapai­sia, jul­kai­si lausun­non “Main­stream Science on Intel­li­gence” jos­sa lausu­vat mm. että:

    Intel­li­gence, so defi­ned, can be mea­su­red, and intel­li­gence tests mea­su­re it well. They are among the most accu­ra­te (in tech­nical terms, reliable and valid) of all psyc­ho­lo­gical tests and assessments.”

    Jos tuo vuo­den 1994 lausun­to ei ole nyky­tie­don valos­sa jo ehti­nyt van­hen­tua (minä en voi tie­tää), niin vai­kut­taa sil­tä että hen­kis­ten omi­nai­suuk­sien (tai aina­kin älyk­kyy­den) mit­taa­mi­sen vai­keu­des­ta on psy­ko­lo­gien kes­kuu­des­sa (aina­kin) kah­ta eri­lais­ta kou­lu­kun­taa, tois­ten mie­les­tä mit­taa­mi­nen on vai­ke­aa – kuten Emi­lia sanoo – ja tois­ten mie­les­tä hyvin­kin mahdollista.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Mainstream_Science_on_Intelligence

  19. Nykyi­sin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus on glo­baa­li­saa­tion puris­tuk­ses­sa. Jos yri­tät verot­taa lii­ak­si, yrit­tä­jät ja pää­oma häi­py­vät muu­al­le. Jos mak­sat lii­an iso­ja palk­ko­ja, kil­pai­lu­ky­ky ja työ­pai­kat katoavat.

    Hyvin­voin­tie­rot kas­va­vat ja mah­dol­li­suu­det tasa­ta nii­tä supis­tu­vat. Sama ilmiö rajoit­taa mei­dän mah­dol­li­suuk­sia kor­ja­ta vel­kaon­gel­mam­me. Vaik­ka voi­sim­me peri­aat­tees­sa vero­ja korot­ta­mal­la kor­ja­ta jul­ki­set ali­jää­mäm­me, emme voi sitä glo­baa­lis­sa talou­des­sa teh­dä. Sen vuok­si Eurooo­pan pitää ker­jä­tä Kii­nal­ta apua.

    Vaik­ka vasem­mis­ton ja ay-lii­keen his­to­rial­li­set saa­vu­tuk­set ovat kiis­tat­to­mat, niin dema­rei­den mah­dol­li­sim­man laa­ja­mit­tais­ten ilmais­ten pal­ve­lu­jen ajat­te­lu­ta­pa on sopi­ma­ton nyky­päi­vään. Yli­opis­to-ope­tus, osa ter­vey­den­huol­los­ta jne. on lai­tet­ta­va mak­sul­li­sik­si huo­li­mat­ta ikä­vis­tä nega­tii­vis­ta vai­ku­tuk­sis­ta. Sama kehi­tys ajaa koh­ti asu­na­luei­den eriy­ty­mis­tä jne.

    Se, että olem­me halun­neet hyö­dyn­tää glo­baa­li­saa­tion edut, on toi­saal­ta vie­nyt mei­dät glo­baa­li­saa­tion ansaan. Emme voi enää raken­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taam­me puh­taal­ta pöy­däl­tä siten kuin sen haluai­sim­me. Kysy­mys tulee­kin mei­dän eteen kovin pian sii­nä muo­dos­sa, että mis­tä koh­dis­ta me pakon edes­sä leik­kaam­me Krei­kan tyy­liin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me rakenteita.

  20. Myös ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mää ollaan aja­mas­sa alas
    Olin jon­kin aikaa siel­lä asiak­kaa­na, mut­ta kun pal­ve­lu oli sitä, että tau­din pitää olla jo pit­käl­le edis­ty­nyt ja hen­ki­lö välit­tö­mäs­sä kuo­le­man­vaars­sa ennen kuin pää­see lää­kä­ril­le, niin pak­ko oli luo­pua palvelusta.

    Ter­veys­kes­kus toi­mii usa­lai­seen mal­liin: köy­hä pää­see hoi­toon, mut­ta vas­ta kun tau­tia ei enää voi parantaa.Tämänhän myön­si jo Hel­sin­gin kau­pun­gin edus­ta­ja­kin bud­jet­ti­val­mis­te­lun yhteydessä

    Puo­lu­een ryh­män­joh­ta­ja Tatu Rau­ha­mä­ki epäi­lee, että on ole­mas­sa ris­ki, että mak­sun pois­ta­mi­nen ruuh­kaut­tai­si terveyskeskukset.

    Sil­loin sin­ne hakeu­dut­tai­siin muun kuin akuu­tin hoi­don tarpeessa.”

    Eli terk­ka­ri ei tee enää ennal­taeh­käi­se­vää työ­tä kuten työterveyshuolto.

    Mik­si minun pitää mak­saa vero­ja 0‑palvelusta ?

  21. Hyvin­voin­tie­rot kas­va­vat ja mah­dol­li­suu­det tasa­ta nii­tä supistuvat. ”

    Bal­tias­sa tämä näkyy voi­mak­kaa­na väes­tön vähe­ne­mi­se­nä esim Viros­ta on väes­tö vähen­ty­nyt itse­näi­syy­den aika­na yli 300000 hen­keä, Lat­vias­ta yli 700000
    Pie­ni syn­ty­vyys aiheut­taa sen, että n puo­let hävi­kis­tä tulee muu­tos­ta mul­lan alle.

    Suo­mi­kin oli sams­sa tilan­tees­sa 60–70-lukujen tait­tees­sa kun liki 500000 ihmis­tä muut­ti Ruot­siin parem­pien olo­jen vuoksi.
    Kun teh­das­sa­lit oli­vat tyh­jiä kesä­lo­man jäl­keen niin Suo­mes­sa­kin alet­tiin kehit­tää euroop­pa­lais­mal­lis­ta sosiaaliturvaa

    Duu­na­ri nos­taa kyt­kin­tä aka­tee­mis­ta ja omis­ta­jaa vik­ke­läm­min, nyt­kin maas­ta­muut­ta­jat ovat 80 % ei-akateemisia

  22. Lii­an vanha
    Olin jon­kin aikaa siel­lä asiak­kaa­na, mut­ta kun pal­ve­lu oli sitä, että tau­din pitää olla jo pit­käl­le edis­ty­nyt ja hen­ki­lö välit­tö­mäs­sä kuo­le­man­vaars­sa ennen kuin pää­see lääkärille, 

    Mitä­hän tapah­tui­si, jos TK-mak­sut pois­tet­tai­siin, jol­loin ter­vey­den­huol­lon rahoi­tuk­ses­ta katoai­si jotain pari­ky­tä pros­saa ja samaan aikaan päi­vys­tyks­seen tun­ki­si lisää poruk­kaa mm. yksi­tyi­sel­tä (kos­ka hin­tae­ro yksi­tyi­seen leve­ni­si) ja tie­ten­kin muu­ten vaan jut­te­le­maan vaivoistansa?

    Jos rahaa vähen­ne­tään ja pal­ve­lui­den kysyn­tää voi­mis­te­taan, para­nee­ko pal­ve­lu vai heikkeneekö?

    Dema­rei­den hei­tot mak­su­jen pois­tois­ta ilman min­kään­lais­ta ehdo­tus­ta sii­tä, mis­tä kun­nil­le lan­kea­va mil­jar­di­luo­kan lisä­las­kun rahoi­tus revi­tään, on ihan puh­das­ta sata­pro­sent­tis­ta popu­lis­mia. Vie­lä pal­jon pahem­paa popu­lis­mia mitä Soi­ni jouk­kioi­neen kuu­naan keksisi. 

    Kun kokoo­mus­lai­set jou­tu­vat ker­to­maan ettei jou­lu­puk­kia ole ole­mas­sa, dema­rit voi­vat hauk­kua hei­tä sydä­met­tö­mik­si ja sit­ten tie­ten­kin heti perään perus­suo­ma­lai­sia popu­lis­teik­si ja kehua Suo­mel­le saa­tu­ja vakuuksia.

    Maria G on kyl­lä poh­ja­no­tee­raus. Nais­mi­nis­te­rim­me eivät kyl­lä ole kos­kaan muu­ten­kaan vakuut­ta­nee, Urpi­lai­nen­kaan ei vakuu­ta ketään. Nykyi­sen ja edel­li­sen hal­li­tuk­sen pahim­mat tuna­rit ovat olleet kaik­ki nai­sia (Lin­den, Ant­ti­la, Kyllänen…).

    Eipä yllä­tä, tuo­ta ne kiin­tiöt teettää.

  23. On tosi vai­kea näh­dä miten kehi­ty­syh­teis­tö­va­rat voi­si­vat olla joten­kin huo­no jut­tu jos pik­ku­lap­sia kuo­lee näl­kään avun koh­dea­lueil­la, “as we speak”’ (Timo H)
    Se, onko asia hyvä vai huo­no riip­puu seu­rauk­sis­ta eikä tar­koi­tuk­sis­ta. Yhte­nä esi­merk­ki­nä huo­nos­ti har­ki­tun avus­tuk­sen tulok­sis­ta voi ottaa vaik­ka Kon­gon sisäl­lis­so­dan. Se alkoi Ruan­dan sisäl­lis­so­dan jat­ko­na, ja Ruan­dan sota jat­kui sik­si, että avus­tus­jär­jes­töt tuup­pa­si­vat raja­to­mas­ti apua Ruan­dan kan­san­mur­ha­hal­lin­non kan­nat­ta­jil­le, jot­ka oli­vat paen­neet Kon­gon puo­lel­le. Täl­lä avul­la jat­ket­tiin sotaa, kun­nes Ruan­dan uusi hal­li­tus kyl­läs­tyi ja lähet­ti jouk­kon­sa Kon­goon. Lop­pu on his­to­ri­aa, samoin kuin muu­ta­ma mil­joo­na kongolainen.

  24. Luo­daan uusi toi­mi­va ja oikeu­den­mu­kai­nen yhteiskunta!

    1. Pois­te­taan tulon­siir­rot ja yhteis­kun­nan kus­tan­ta­mat pal­ve­lut, ne eivät kuu­lu tuot­ta­vien ihmis­ten kustannettavaksi
    a. kou­lut perus­kou­lus­ta eteen­päin maksullisiksi
    b. ylei­nen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä purettava
    c. kaik­ki tulon­siir­rot ajet­ta­va alas, koros­tet­ta­va ihmis­ten omaa vastuuta!
    d. Vapaa­eh­tois­jär­jes­töt ja kir­kot saa­vat huo­leh­tia köy­hien hätä­avus­ta. Val­tio voi tar­jo­ta ruokakuponkeja.

    2. Las­ke­taan tuot­ta­vien ihmis­ten vero­tus koh­tuul­li­sel­le tasol­le, Viron tasa­ve­ro-mal­li on hyvä.
    a.tuottavuus para­nee työn­teon tul­les­sa kannattavaksi
    b.myös kes­ki­luok­ka kerää entis­tä suu­rem­pia omaisuuksia

    3. Ran­gais­tuk­sia rikok­sis­ta koven­net­ta­va rajus­ti ja polii­sin resurs­sei­hin tuli­si sat­sa­ta moninkertaisesti
    a. oikeus­jär­jes­tel­män uskot­ta­vuus kan­sa­lais­ten sil­mis­sä palautettava
    b. tulon­siir­to­jen lopet­ta­mi­nen lisää rikol­li­suut­ta, mut­ta se on hin­ta, mikä tuot­ta­van kan­san­osan kan­nat­taa mak­saa kor­keam­mas­ta elintasosta

    4. Maa­han­muut­to ei ole ongel­ma, sitä kan­nat­taa lisä­tä työ­voi­man saa­ta­vuu­den turvaamiseksi
    a. ay-liik­keen val­lan kaven­ta­mi­nen mah­dol­lis­taa edul­li­sen työ­voi­man saa­ta­vuu­den, se lisää tuot­ta­van väes­tön­osan varallisuutta
    b. huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to mah­dol­lis­taa lop­pu­mat­to­man työ­voi­man “luuta”-duuneihin, kun­han perus­tur­va ja pal­ve­lut on ajet­tu kan­nus­ta­val­le tasol­le (alas).

    5. Ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka
    a. Kuka muu pitää huol­ta ympä­ris­tös­tä jos ei val­tio sitä tee?
    b. Kulu­tus- ja ympä­ris­tö­ve­ro­ja tulee asteit­tain korot­taa, se lisää ala­luo­kan vas­tuu­ta yhteis­kun­tam­me ylläpidosta

    6. Glo­baa­li­vas­tuu ja EU
    a. kehi­tys­a­pua asteit­tain nos­tet­ta­va, se lisää Suo­men uskot­ta­vuut­ta YK:ssa soli­daa­ri­sen poli­tii­kan edelläkävijänä
    b. EU:n mal­liop­pi­laa­na on hyvä olla

    ***pro­vo*** tuol­lai­nen yhteis­kun­ta on vie­lä mah­dol­li­nen, jos asioi­ta ei aja­tel­la pin­taa syvem­mäl­tä. Monis­sa vau­rais­sa mais­sa tämä on val­lit­se­va sys­tee­mi, jol­la on kan­san enem­mis­tön vakaa kannatus.

  25. Tosia­sia on kui­ten­kin se että moni­por­tai­nen ja väy­läi­nen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä on saa­nut kri­tiik­kiä sii­tä että se on epätasa-arvoinen.

    Työ­ter­veys­huol­to on työl­li­sil­lä ja muil­la mui­ta jär­jes­tel­miä. Kelan mak­sa­mia kor­vauk­sia mak­se­taan oste­tus­ta yksi­tyi­ses­tä hoidosta.

    Ter­vey­den­hoi­to­mak­sut ovat regres­sii­vi­siä ja mak­su­kat­to­kaan ei tai­da tul­la heti avuksi.

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuon­na 2010 asia­kas­mak­su­jen mää­rä kun­nil­la ja kun­tayh­ty­mil­lä oli sote-puo­lel­la noin 1,5 mil­jar­dia euroa ja sen ver­ran pitäi­si val­tio­no­suuk­sia nos­taa jos koko nuo asia­kas­mak­sut poistettaisiin.

  26. Mitä­hän tapah­tui­si, jos TK-mak­sut pois­tet­tai­siin, jol­loin ter­vey­den­huol­lon rahoi­tuk­ses­ta katoai­si jotain pari­ky­tä pros­saa ja samaan aikaan päi­vys­tyks­seen tun­ki­si lisää poruk­kaa mm. yksi­tyi­sel­tä (kos­ka hin­tae­ro yksi­tyi­seen leve­ni­si) ja tie­ten­kin muu­ten vaan jut­te­le­maan vaivoistansa?”

    Nyt­hän ei pää­se muuu­hun kuin päi­vys­tyk­seen eli tau­din anne­taan muhia niin pit­kään, että sen paran­ta­mi­nen mak­saa monin­ver­roin tuon säästön

    Eri­kois­sai­raan­hoi­to on kal­liim­paa kuin terk­ka­ri­käyn­ti ajoissa

  27. Mitä­hän tapah­tui­si, jos TK-mak­sut pois­tet­tai­siin, jol­loin ter­vey­den­huol­lon rahoi­tuk­ses­ta katoai­si jotain pari­ky­tä prossaa ”

    TK-käyn­neis­tä on 25–30 % työ­an­ta­jien vaa­ti­mien sai­ras­to­dis­tus­ten kir­joit­te­lua. Ne voi­si siir­tää työ­an­ta­jien mak­set­ta­vak­si ‚joten nuo 20 pin­naa palau­tui­si oike­aan tervydenhoitoon

  28. Käp­py­rä:

    > Monis­sa vau­rais­sa mais­sa tämä on val­lit­se­va sys­tee­mi, jol­la on kan­san enem­mis­tön vakaa kannatus.

    Ker­ro vie­lä mis­sä vau­rais­sa mais­sa on sekä tasa­ve­ro että mak­su­ton lukiokoulutus?

  29. Lii­an vanha
    TK-käyn­neis­tä on 25–30 % työ­an­ta­jien vaa­ti­mien sai­ras­to­dis­tus­ten kir­joit­te­lua. Ne voi­si siir­tää työ­an­ta­jien mak­set­ta­vak­si ‚joten nuo 20 pin­naa palau­tui­si oike­aan tervydenhoitoon

    Tuos­sa tapauk­ses­sa oli­si syy­tä siir­tyä Ruot­sin mal­liin eli ensim­mäi­nen päi­vä sai­ras­ta­mis­ta menee omaan piikkiin.

  30. lii­an vanha:

    TK-käyn­neis­tä on 25–30 % työ­an­ta­jien vaa­ti­mien sai­ras­to­dis­tus­ten kirjoittelua. 

    Esi­tä­pä joku läh­de tuol­le väit­teel­le. Kuu­los­taa hyvin epä­us­kot­ta­val­ta, kos­ka val­tao­sa ter­veys­kes­kus­ten asiak­kais­ta on työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­via (elä­ke­läi­set jne„,).

  31. Sep­po Korp­pool­le ja muil­le “oikeu­den­mu­kais­ten tuloe­ro­jen” kan­nat­ta­jil­le suo­sit­te­len esi­mer­kik­si tätä lyhyt­tä puhet­ta sii­tä mihin suu­ret tuloe­rot joh­ta­vat: http://www.ted.com/talks/lang/eng/richard_wilkinson.html

    Lyhen­net­ty­nä: tuloe­rot — oli nii­den syy mikä vain — näyt­täi­si joh­ta­van lähes aina koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta epä­ha­lut­ta­viin ilmiöi­hin, kuten esi­mer­kik­si suu­rem­paan rikol­li­suu­teen ja huo­nom­paan ter­vey­teen. Täl­tä poh­jal­ta tuloe­ro­jen kas­vua kan­nat­tai­si vas­tus­taa vaik­ka itse sat­tui­si­kin kuu­lu­maan sii­hen rik­kaim­paan kansanosaan.

  32. Suo­mes­sa gini­ker­roin on maa­il­man alhai­sim­pia, joten minua ihme­tyt­tää aina kuin­ka välit­tö­mäs­ti lähem­män nur­kan taka­na odot­taa banaa­ni­val­tiois­ta tut­tu tuloe­ro­hel­vet­ti ja sitä kaut­ta vuo­den 1918 kapina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.