Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.11.2011

Kok­ouk­sen alus­sa lau­takun­ta haas­tat­teli kolmea liiken­nesu­un­nit­telupääl­likök­si hak­enut­ta, Antero Alkua, Ville Lehmuskoskea ja Leena Sil­fven­bergiä. Esit­telijän kan­ta asi­aan tulee jul­ki tänään, kun lau­takun­nan lista ilmestyy KSV:n sivuille.

[Lisäys 2.11.2011: Virastopääl­likkö esit­tää virkaan Ville Lehmuskoskea]

Töölön kirkko

Asia jäi pöy­dälle. Kos­ka olin asi­as­sa vai­moni seu­rakun­nal­lis­ten har­ras­tusten vuok­si esteelli­nen, en tiedä miksi.

Hert­toniemen asemakaava

Pöy­dälle, kos­ka asia on niin iso.

Itse kauhis­telin liityn­täpysäköin­nin hin­taa, 40 000 – 80 000 euroa/paikka. Kymme­nen miljoo­nan investoin­ti siihen, että 200 ihmistä voi tul­la päivit­täin metroase­malle oma­l­la autol­laan sen sijaan, että vaivau­tu­isi­vat bus­si­in. Tätä kalli­im­paa joukkoli­iken­net­tä on vaikea kuvitel­la. Kan­natan kyl­lä joukkoli­iken­net­tä, mut­ta senkin pitäisi olla kustannustehokasta.

Kysyin, voisiko pysäköin­tipaikko­ja lait­taa kaup­pakeskus Her­tan katolle. Tai jos ei voi, voisiko mata­lan kau­pan päälle rak­en­taa asuintaloja.

Yleis­es­ti suun­nitel­maa kuitenkin kiiteltiin.

Eteläis­ten kaupungi­nosien liikennesuunnitelma

Asia pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka lau­takun­nas­ta oli moni pois­sa ja kos­ka val­tu­us­to­ryh­mät halu­a­vat käsitel­lä asiaa.

Suun­nitel­mas­ta tosi­aankin päät­tää HSL:n hal­li­tus, mut­ta kos­ka HSL on kun­tay­htymä, kaupun­ki voi peri­aat­teessa jopa määrätä edus­ta­jansa toim­i­maan halu­a­mal­laan taval­la. Helsingillä on hal­li­tuk­ses­sa enem­mistö. Omis­ta­jao­h­jaus­ta nou­date­taan ensi torstaina, kun val­tu­us­to­ryh­mien bud­jet­ti­sopu pan­naan sisään HSL:n tar­if­fei­hin, oli­vat HSL:n helsinkiläiset hal­li­tuk­sen jäsenet asi­as­ta mitä mieltä hyvän­sä. (Helsin­ki hyväksyy sisäiseen näyt­tölip­pu­un vain pros­entin korotuksen)

Todet­takoon, että ratikkakisko­jen vetämistä Merikadulle vas­tustet­ti­in esimerkik­si sik­si, että ne ovat liian kalli­ita, jol­loin hyö­ty­suh­teesta tuli huono. Eivät ne kuitenkaan yhtä paljon olisi mak­sa­neet kuin ne 200 liityn­täpysäköin­tipaikkaa Hert­toniemessä. Matkus­ta­jia olisi enem­män kuin 200/päivä.

Tämä on osit­tais­tarkastelu, kos­ka Kru­u­nun­haan yhteyk­siä ei tarkastel­la, vaik­ka niihin tehdään selviä muutoksia.

Haa­gan kaava

Kiitos nim­imerkille Mikko hyvästä huomios­ta. Kysyin, olisiko halukku­ut­ta palaut­taa asia niin, että rak­en­t­a­mi­nen ympäristövi­ra­nomais­ten fobioista huoli­mat­ta laitet­taisi­in kadun var­teen ja tehokku­ut­ta nos­tet­taisi­in olen­nais­es­ti Jok­eri-lin­jan var­rel­la (tule­vaisu­udessa ratik­ka) ja ase­man vier­essä. Elielk Saarisen tiestä pitäisi tehdä katu­mainen, mut­ta parkkikent­tä kadun var­res­sa ei sitä ole. Olisi ehkä ollut, mut­ta asial­la oli kiire. Kyse oli vain vuon­na 2002 teh­dyn (huonon) kaa­van päiv­i­tyk­ses­tä sal­li­mal­la yksi ker­ros enem­män, jot­ta kovin kalli­ita talo­ja ylipään­sä kan­nat­taisi rak­en­taa. Kaivinkone kuopii jo her­mo­tuneesti maa­ta ton­tin nurkalla, eikä rak­en­tamis­tavoit­teista halut­tu jäädä yhä taas jäl­keen. Minä olisin palaut­tanut, kos­ka kaa­vat tehdään sadak­si vuodek­si ja tämä kaa­va on van­hen­tunut, mut­ta eteen­päin se meni. Kaupung­in­hal­li­tus voi pysäyt­tää, jos hyväksyy oman rak­en­tamis­tavoit­teen­sa alentamisen.

Suo­jatei­den huomio­val­o­jen kokeilu

Eivät olleet kaik­ki oikein toim­i­neet. Vilkku­val­on pystyi laukaise­maan myös ohikulke­van bussin tuot­ta­ma läm­pö ja risteyk­sessä oikai­se­va jalankulk­i­ja tai pyöräil­i­jä tul­lessaan pois kadul­ta. Lait­teet eivät olleet myöskään saa­neet autoil­i­joi­ta nou­dat­ta­maan tieli­iken­nelakia, mut­ta oletet­ti­in, että autoil­i­ja kuitenkin huo­maa jalankulk­i­jan herkem­min. Har­va kuitenkaan ajaa tarkoituk­sel­la päälle, vaik­ka lain kun­nioi­tus onkin muuten heikkoa. Kokeilua jatke­taan. Romppeet siir­retään paikkoi­hin, jois­sa ei voi oikaista, ja yritetään kehit­tää parempia.

 

61 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.11.2011”

  1. Antero Alku liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkönä olisi erään unel­man täyt­tymys. Enem­mistö Ry:n ympyrä olisi vih­doin sulkeutunut.

  2. Erilli­nen liityn­täpysäköin­ti on täysin jär­jetön­tä nimeno­maan kus­tan­nussy­istä, ja sen rahat kan­nat­taa sijoit­taa johonkin tuot­tavam­paan joukkoli­iken­teeseen. Ain­oa tapa miten sen saa toim­i­maan on että kaup­po­jen parkki­halle­ja käytetään liityn­täpysäköin­ti­in päivä­saikaan kun niiden asion­tikäyt­töpi­ik­ki on illal­la, ja samo­ja paikko­ja voi käyt­tää vielä asukaspysäköin­ti­in jon­ka piik­ki on öisin. Mut­ta HSL ei voi tuo­ta yksin määrätä.

    KH voi kor­ja­ta sen Haa­gan kaa­van niinkin että tont­tia pienen­netään sen ver­ran että jatkos­sa mah­tuu sen ja Eliel Saarisen tien väli­in talo­ja. Voi ne 16 pysäköin­tipaikkaa sitä odotel­lessa siinä olla.

  3. Se Merikadun rata on oikeasti vähän ongel­malli­nen nim­by­istä riip­pumat­takin. Korkeavuorenkat­ua Teol­lisu­uskadulle saisi kuitenkin ver­rat­taen kivut­tomasti kiskot, tosin sieltä sit­ten läh­tee esim. toiselta puolelta parkkipaikat. Anek­doot­ti­na sen kapeud­es­ta pysäköin­nistä johtuen, yksi kau­nis kesäpäivä ihmettelin mik­si bus­si 16 seisoo keskel­lä Kapteeninkat­ua. No se odot­taa että toinen bus­si 16 pääsee ensin tule­maan Korkeavuorenkat­ua, ei siitä tosin mah­du samaan aikaan henkilöau­tokaan. Jos tuol­laisille kaduille ei saa tehdä mitään niin ei niil­lä kan­na­ta ajaa joukkoli­iken­net­tä lainkaan.

    Telakkakatu ei ole tässä suh­teessa ongel­malli­nen, se koko rata­hanke on ver­rat­taen help­po. Mut­ta Fre­da on eri juttu. 

    Fre­da on 14,5 metriä lev­eä katu. Säädylli­nen min­im­i­leveys jalka­käytävälle on 3,0 metriä, enem­män on parem­pi, ja jalankulk­i­jat on kuitenkin se ykköspri­or­i­teet­ti. Ratikkai­stat (kak­si) on 6,4 metriä ja yhteen suun­taan ehkä 3,5, autokai­stat 3,0 — 3,5 kpl, pysäköin­tikaista 2,2 — 2,5, bus­sikaista ainakin 3,5 (bus­si on peilei­neen 3,15) ja mielel­lään enem­män. Fil­larikai­stat on min 1 ja järkevästi 1,5 suun­taansa. Las­kee tuos­ta mikä on mahdollista.

    Speksit Fredrikinkadun suun­nit­telulle ei voi olla että siel­lä on kaik­ki mah­dol­liset kulkuneu­vot ja pysäköin­tipaikko­ja, tom­moisia katu­ja ei voi komitea­su­un­nitel­la. Maanti­eteelle emme voi mitään, kuten eräs taan­noinen kokoomus­vaikut­ta­ja totesi.

    Minus­ta Fredas­ta kan­nat­taisi tehdä Aleksin tapainen katu fil­larikaistoil­la ryy­ditet­tynä, tai jos halu­aa tehdä taidet­ta niin vaik­ka jotenkin näin http://cyclingauckland.co.nz/wp-content/uploads/2011/06/vision.jpg Mut­ta jos ei saa tehdä kun­nol­la niin mielu­um­min ei tehdä sit­ten mitään. Voi sen 14/18 päät­tää Kamp­pi­inki­in tai vitosratikan kään­tää Kai­vokadulle tai Jätkäsaa­reen, kävel­lenkin pääsee Fredaa nopeam­min kuin paikallaan seiso­val­la ratikkalla tai bussilla.

  4. “Asia jäi pöy­dälle. Kos­ka olin asi­as­sa vai­moni seu­rakun­nal­lis­ten har­ras­tusten vuok­si esteelli­nen, en tiedä miksi.”

    Kyl­lä tämä on ihan esteel­lisyyspe­ri­aat­tei­den mukainen.* Olisit voin­ut pyytää varamiehe­si paikalle

    * Muis­tat­teko Koi­järvi-oikeu­denkäyn­nin. Yksi lau­tamies todet­tin myöhem­min esteel­lise­ki, kos­ka hän oli kui­v­a­tusy­htiön osakas, ja siten voiti­in tulki­ta asiano­saisek­si. HO ei kuitenkaan, asian vähäpätöisyy­den vuok­si vaat­in­ut oikeu­denkäyn­tiä uusittavaksi.

  5. Kos­ka liityn­täpysköin­tipaikko­jen hin­ta on niin kova, pitäisi miet­tiä kuin­ka paljon kyseessä on todel­la liityn­nästä. Toki osa on liityn­tää, mut­ta osa on vain ilmaisia pysäköin­tipaikko­ja metroase­man vieressä.

    Hert­toniemessä paikko­ja ei ole kovinkaan paljon nyt (tietysti siinä on Her­tan parkkipaik­ka lähel­lä), mut­ta nyt kaivet­taisi­in 200 paikkaa maan alle. En ymmär­rä miten tarve nyt yht’äkkiä kas­vaa. Uudet asuin­talot tule­vat ase­man viereen. Ainakin maanalaisen liityn­nän osalta voisi vaa­tia voimas­sa ole­vaa matkalip­pua esim. 12 h pysäköin­nin edel­ly­tyk­senä. Ei mak­saisi paljon lait­taa port­ti pysäköin­ti­laitok­seen sekä automaat­ti joka tulostaa tuulilasi­in laitet­ta­van lapun. Ne jot­ka aja­vat ostok­sille metroase­man liikkeisi­in voivat sit­ten mak­saa pysäköin­nistä. Jos tehdään näin, ei paikko­ja ehkä tarvitse rak­en­taa niin montaa.

    Kulosaa­res­sa pysäköin­tialuet­ta uusi­taan entisen huoltoase­man paikalla. Ken­täl­lä oli auto­ja myös sil­loin kun ase­ma oli kiin­ni, ei tosin yhtä paljon kun nyt. Auto­jen seassa oli myös mat­ka-auto­ja, ven­e­trail­ere­i­ta (2 kpl) ja muu­ta selvästi pitkäaikaispysäköin­ti­in jätet­tyä romua (nyt ovat tietysti pois­sa). Tämä tont­ti sopisi minus­ta hyvin rak­en­tamiseenkin. Nyt tehdään liityn­täpysköin­tipaikko­ja, joista ihan hyvin voisi ottaa mak­sun niiltä, joil­la ei ole matkalip­pua (tai siis vain vaa­tia sen lipun). 

    Siil­i­tiel­lä on sama jut­tu. Uusia paikko­ja raken­netaan myös palvele­maan mui­ta kuin joukkoli­iken­teen käyt­täjiä. Ainakin auto­jen säi­lytk­ses­tä metroasemien kupeessa pitäisi päästä eroon.

    1. Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä aikui­sista on HSL:n kausiko­rt­ti, joten useim­mille ei mak­saisi mitään, vaik­ka hei­dän asioin­tipysäköintin­sä edel­lyt­täisi voimas­sa ole­vaa lippua.

  6. Hert­toniemen ase­makaava­muu­tos on yksit­täisenä asiana tietysti iso, mut­ta varsi­nainen pihvi eli suun­nit­telun lähtöko­h­ta on tässä: 

    Itäväylän liiken­nemäärä on nyt noin 50 000 autoa vuorokaudessa Kulosaaren ja Hert­toniemen liiken­neympyrän välil­lä. Hert­toniemestä itään Itäväyläl­lä on noin 38 000 autoa vuorokaudessa. Hiih­tomäen­tiel­lä liiken­nemärä on noin 5000 ja Her­tan ja metroase­man välisel­lä osu­udel­la noin 7 000 autoa. Liiken­nemäärien ennuste­taan kas­va­van Itäväyläl­lä läh­es 70 000 autoon vuorokaudessa vuo­teen 2025 mennessä.

    Jos usko­taan että tuo on tot­ta merk­i­tyk­sessä että jos­sain joku mitoit­taa Itäväylän liiken­nejär­jeste­lyjä paikallis­es­ti varautuen 40% kasvu­un seu­raa­van 15 vuo­den aikana, saadaan lop­ullis­es­ti heit­tää toi­vo siitä että Itäväylän ympäristö olisi koskaan mitään muu­ta kuin moot­tori­tien melu­aluet­ta. Käytän­nössä kaavail­tu kasvu kuu­lostaa keskus­tatun­nelil­ta tai joltain pohjoisem­mal­ta ohitustiejärjestelyltä.

    Nyt olisi viimeistään aika jakaa itä­su­un­nan resurssit täysin uusik­si eli yksi­ty­isautoli­iken­teen kehit­tämis­es­tä kaupunki­rak­en­teen kehit­tämiseen. Vahinko on jo sikäli tapah­tunut että metro on aikanaan vedet­ty samaan käytävään Itäväylän kanssa eli keskusten laidoille. Kor­jaami­nen eli Itäväylän häivyt­tämi­nen pois silmistä ja korvista on kallista, mut­ta tehtävis­sä, jol­loin asun­torak­en­tamista voidaan siirtää lähem­mäs asemia.

  7. spot­tu, hyvin bon­gat­tu. Mihinköhän ne 20 000 autoa lisää mah­tuu sieltä Kulosaares­ta ajamaan?

    Ode, pyy­dä liiken­netutkimuk­selta eri vuosi­na tehdyt ennus­teet Itäväylän liiken­nemääristä ja toteu­ma ver­tailupo­h­jak­si. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä muidenkin väylien kohdalta.

  8. Mis­sä mate­ri­aalis­sa tuo parkkipaikan hin­ta oli mainit­tu, ainakaan netis­sä sitä ei ollut

    Jos hin­ta on todel­la tuo, niin sehän on 1780 — 3560 €/m2 olet­taen, että autopaik­ka vaatii suun­nilleen saman ver­ran ramppe­ja ja ajoväyliä. Hyväl­lä suun­nit­telul­la suhde on yleen­sä selvästi alle tuon 1/1.

    Hin­ta siis on ylähaarukas­sa jopa korkeampi kuin Hitas asun­non raken­nuskus­tan­nus, joka on jos­sain hie­man alle 3000 euroa (myyn­ti­hin­nat noin 3500). Eli onko autopaikoille tarkoi­tus rak­en­taa keit­tiöitä, kylp­päre­itä ym vas­taavia asun­to­jen hin­taan sisäl­tyviä kalli­ita asioi­ta, vai miten Hert­toniemeen pystytään tekemään jopa Jätkäsaar­ta kalli­impi parkkipaikkaratkaisu? Jätkäsaa­res­sa kun on kaavoitet­tu raken­nusteknis­es­ti maail­man hölmöin autopaik­ka, poh­jave­den­pin­nan ala­puolelle täyt­tö­maalle (tarkoit­taa raskai­ta pato­seiniä ja veden­pump­paus­ta ym). Käsit­tääk­seni saman­laisia hölmöi­lyjä kaavoit­ta­jal­ta ei voi suvai­ta Herttoniemessä

    Mis­sähän nuo hin­nat löytyy

  9. Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä aikui­sista on HSL:n kausiko­rt­ti, joten useim­mille ei mak­saisi mitään, vaik­ka hei­dän asioin­tipysäköintin­sä edel­lyt­täisi voimas­sa ole­vaa lippua.

    Joo, toki näin. Aja­tus oli lähin­nä että lip­pua vas­taan saa kuitin, joka on autossa näkyvil­lä ja oikeut­taa tietyn ajan pysäköin­ti­in. Näin vaikeutet­taisi­in pidem­piaikaista säilytystä.

    Hyö­ty tästä taitaa olla aika pieni. Alan kallis­tua siihen, että liityn­täpysäköin­ti­in ei vain kan­na­ta lait­taa niin paljon rahaa.

  10. Miten muuten Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön vakanssi on poli­it­tis­es­ti jyvitet­ty? Meneekö val­tu­us­to­suhtei­den poh­jal­ta vai onko posti jonkun tietyn puolueen? Vai onko nämä sar­jas­sa “avoimesti haet­tavia” virko­ja, joi­hin val­i­taan sopivin, vaan ei pätevin?

    1. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likän paik­ka on tähysin avoin, eikä siinä tietääk­seni käytetä poli­it­tisia kiin­tiöitä. Minä en tiedä edes niitä, pait­si, että Antero Alku on ollut keskus­tan ehdokkaana valtuustoon.
      Helsin­ki ei ole Espoo.

  11. Mihin noi­ta pari­asa­taa liityn­täpysäköin­tipaikkaa tarvi­taan? Vajaa­ta pari­asa­taa “uut­ta” metronkäyt­täjääkö varten. Eiköhän uno­hde­ta nuo pari kolme bus­sil­lista uut­ta matkus­ta­jaa. Sovi­taan ja jär­jestel­lään Her­tan kanssa sen pysäköin­tipaikko­jen käyt­töä päiväaikaan myös liityn­täpysäköin­ti­in. On paljon halvem­paa ja sujuvampaa.

  12. Luet­tuani tuotoksia…Antero Alku onkin ihan hyssykkä ja Leena Sil­fver­berg on paljon puri­tanis­tisem­pi auton­potk­i­ja. Kan­nate­taan Leenaa, hän panee autosaatanan kuriin!

  13. Kim­mo, sel­l­aisen pätevän liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkön löytämi­nen joka oikeasti uskoo että kaupunkili­ikenne hoituu autoil­la on kuin etsisi home­opaat­tisia hoito­ja tar­joavaa lääkäriä.

    Huolestut­tavaa, ker­tonee jotain myös viran luon­teesta, oli että hak­i­joi­ta oli niin vähän. Vai­h­toe­hdoik­si valikoi­tu­i­v­at ei yhtään yllät­täen Sil­fver­berg (KSV) ja Lehmuskos­ki (HSL) joista esit­telijä suosit­telee Lehmuskoskea. Lau­takun­ta sit­ten päättää.

  14. tpyy­lu­o­ma
    Olen Fredas­ta samaa mieltä. Alek­siver­siokin raiti­oli­iken­teeltään kak­sisu­un­taise­na olisi siel­lä toimin­nal­lis­es­ti huonohko. 

    Fredan raitio­rataa aio­taan kehit­tämis­su­un­nitel­man mukaan kuitenkin jatkaa Bule­vardil­ta Kampin kaut­ta Runeberginkadulle. Tun­nen kyl­lä pis­ton sydämessäni. 70-luvul­la esitimme sitä ja se roikkui pari vuosikym­men­tä investoin­tilistal­la, vaik­ka tämän katupätkän pysty­ge­ome­tria on liian jyrkkäpiirteinen.

    Liityn­täpysäköin­ti on tehtävä mak­sullisek­si. Näin on jo Malmil­la ja Ruo­ho­lahdessa. Vain päällekkäiskäyt­tö on perusteltavis­sa ole­va malli. Hert­toniemessä on nyky­isin sel­l­ainen, samoin Mel­lun­mäessä ja Puis­to­las­sa. Polkupyöräli­ityn­nän pysäköin­ti­in on panostettava.

  15. Lehmuskos­ki lie­nee surullisenku­u­luisan johd­in­au­to­selvi­tyk­sen mas­ter­mind? Ennen val­in­taa voisi olla hyvä vaa­tia seli­tys­tä sille, mik­si moista hölmöi­lyä ajet­ti­in kuin käärmet­tä pyssyyn.

  16. Liityn­täpysäköin­tiä käyt­tävät enim­mäk­seen kaukaa tule­vat (lue: ei-helsinkiläiset) työ­matkalaiset. Ei Helsin­gin tarvitse heille kus­tan­taa näin kallista liityn­täpysäköin­tiä. Mielu­um­min ehdotet­tu kaup­pakeskuk­sen parkki­talon jaet­tu käyt­tö, tai ei paikko­ja ollenkaan.

  17. Jotenkin tun­tuu, että kokon­aisu­us hukkuu tuos­sa liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön haus­sa. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön tulee todel­lisu­udessa kyetä hah­mot­ta­maan kokon­aisu­us ja työstämään sit­ten alaisil­laan osa-aluei­ta (ainakin henkilöli­iken­net­tä, tavar­ali­iken­net­tä). Vas­ta sen jäl­keen ruve­taan miet­timään mil­lä jokin henkilöli­iken­teen osa-alua hoide­taan. Hoide­taanko se henkilöau­tol­la, kävellen, spåral­la, polkupyöräl­lä jne… 

    Nyt kaik­ki hak­i­jat ovat kytkök­sis­sä entu­ud­estaan joukkoli­iken­teen johonkin toim­i­jaan. Ei lupaa hyvää helsinkiläis­ten kannal­ta. Vai haet­ti­inko tässä sit­tenkin vain joukkoli­iken­nesu­un­nit­telulle pääl­likköä? 😉 Joku logis­tikko tai vaik­ka lentoli­iken­teen paris­sa työu­raa tehnyt on parem­pi, objek­ti­ivisem­pi val­in­ta kuin nyt hakeneet.

  18. Kiin­nos­taisi tietää, mil­laisia asioi­ta liiken­nesu­un­nit­telupääl­likköe­hdokkail­ta kysyt­ti­in haas­tat­telus­sa ja mitä he vastasivat?

  19. Kalle kir­joit­ti

    “Liityn­täpysäköin­tiä käyt­tävät enim­mäk­seen kaukaa tule­vat (lue: ei-helsinkiläiset) työ­matkalaiset. Ei Helsin­gin tarvitse heille kus­tan­taa näin kallista liityn­täpysäköin­tiä. Mielu­um­min ehdotet­tu kaup­pakeskuk­sen parkki­talon jaet­tu käyt­tö, tai ei paikko­ja ollenkaan.”

    Min­un on hyvin vaikea kuvitel­la, että Helsin­gin ulkpuolelta tul­taisi­in Hert­sikkaan asti nouse­maan metroon. Eiköhän tää palvele lähin­nä sel­l­aisia Laa­jasa­lon (joka nimen­sä mukaises­ti on laa­ja salo, tai San­ta­ham­i­nan sopukoil­ta tule­via, joil­la ei ole sopivia liityn­täy­hteyk­siä. Vaikea kuvitel­la yhteiskäyt­töä kaup­pakeskuk­sen kanssa, kos­ka liityn­täpysäköi­jä saat­taa sit­ten tul­la takaisin vas­ta klo 20.

    Hin­ta hie­man ihme­tyt­tää. Jos oikein muis­tan Ara­bi­as­sa tote­tutet­ti­in maan alle kaivet­tu­ja (ei louhit­tu­ja) paikko­ja hin­taan 25 000 egua /kpl.

  20. Vep­säläi­nen, Fredan kiskot var­maan ollut suun­nitelmis­sa ennen 70-lukuakin kun tuo on niin itses­tään­selvä puut­tu­va pätkä. Ennen Kale­vankat­ua on suht jyrkkä nousu, mut­ta käsit­tääk­seni tuo on tehtävissä.

    Kun­han ei seistä niin se nyt on oikeas­t­aan ihan se ja sama mikä sen radan sal­lit­tu huip­punopeus on kun Bule­var­di — Kamp­pi ei ole kuin 500 metriä ja tuol­la välil­lä olisi var­maan kuitenkin vielä pysäkkikin. Eli joku 20km/h on ihan OK jol­loin jalankulk­i­joiden erot­telu ei tarvitse olla niin tiuk­ka. Voisi olla jopa koko kadun­pin­ta yhdessä tasossa.

    Samoin sen koko kadun poikkileukkauk­sen voi rak­en­taa ihan uusik­si, kun­non kivetys, fil­lari­ratkaisu, kat­uläm­mi­tys ja poikkikaduille jakelupysäköin­nille paikat. Silleen ran­skalaiseen malli­in, mak­saa joo per kilo­metri mut­ta kun ei tuo edelleenkään ole kuin pari kort­telin­väliä kapeaa kat­ua niin ei nyt kuitenkaan kauheasti.

    Ja lisätään nyt vielä että jos joku yrit­täjä halu­aa louhia suur­in­pi­irtein Lön­rötinkadun alle parkki­hallin johon on sisää­na­jo Stock­an hallin tun­nelista, niin mikäs siinä.

  21. Lehmuskos­ki teki hyvää työtä johdinautoselvityksen(kin) osalta. On vain hyvä, että nyt kaupunkisu­un­nit­telunkin silmät saadaan oikeasti auki tämän eri­no­maisen liiken­nemuodon osalta. Ehkäpä Helsinki­in saadaan vielä jon­ain päivänä oikeastikin Euroopan paras­ta joukkoli­iken­net­tä. Nyt vain pitäisi HKL-liike­laitos myy­dä parhait­en tar­joavalle ulko­maalaiselle sijoit­ta­jalle. Näin saadaan viimeisetkin esteet pois trol­likoiden tieltä.

  22. Nyt kaik­ki hak­i­jat ovat kytkök­sis­sä entu­ud­estaan joukkoli­iken­teen johonkin toim­i­jaan. Ei lupaa hyvää helsinkiläis­ten kannal­ta. Vai haet­ti­inko tässä sit­tenkin vain joukkoli­iken­nesu­un­nit­telulle pääl­likköä? 😉 Joku logis­tikko tai vaik­ka lentoli­iken­teen paris­sa työu­raa tehnyt on parem­pi, objek­ti­ivisem­pi val­in­ta kuin nyt hakeneet.

    Var­masti keskeisin haet­ta­va omi­naisu­us on oikea elämänkat­so­mus, ts.hänen täy­tyy ilman ohjaus­takin tuot­taa halu­tun kaltaisia ratkaisuja.

    Et kai oikeasti usko, että tehtävään halu­taan pätevin? Tehtävään halu­taan sopivin. 

    Liiken­nesu­un­nit­telun keskeisen virkamiehen val­in­ta on paljon päät­täjää tärkeämpi. Toisen voi vai­h­taa vaaleis­sa, toinen ei lähde kuluttamallakaan. 

    Jos hakee hie­man korkealen­toisem­paa esiku­vaa, niin val­in­tapros­essin tulosta voi ver­ra­ta Yhdys­val­to­jen korkeim­man oikeu­den nim­i­tyk­si­in. Nimit­tämäl­lä “sopi­van” henkilön ylimpään tuomio­val­taan tai lain­tulk­in­taan, niin varmis­te­taan oman näke­myk­sen toteu­tu­mi­nen jopa oman hau­dan takaa.

    Aika erikoista, ettei tämä liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön viran­haku ole kiin­nos­tanut medi­aa. Har­va henkilö kun vaikut­taa yhtä paljon mei­dän jokaiseen elämään seu­raa­vat 25 vuotta.

  23. tpyy­lu­o­ma:

    Kim­mo, sel­l­aisen pätevän liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkön löytämi­nen joka oikeasti uskoo että kaupunkili­ikenne hoituu autoil­la on kuin etsisi home­opaat­tisia hoito­ja tar­joavaa lääkäriä.

    Kuten puhutaan rehellis­es­tä baarim­ikos­ta.; ei voi vaa­tia että ei lainkaan…voi vaa­tia vain kohtuutta.

    Pätevä liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö ilman ide­ol­o­gista pain­o­taak­ka olisi haus­sa. Jos tämä ei ole mah­dol­lista, niin toiveis­sa on henkilö, jon­ka vapaa-aika kuluu keräten kuvia harv­inai­sista ruo­hon­leikkureista — ei bon­gaa­mal­la kaik­ki eri pk-seudun busse­ja reit­eil­lään tai osal­lis­tu­mal­la reclaim the street ‑tapah­tu­mien järjestämiseen.

  24. Ville Lehmuskos­ki

    Kyl­lä Ville vaikut­taa ihan asial­liselta kaver­il­ta ja on jo ikän­sä puoles­ta vapaa kaikkein räikeim­mistä auton­potk­i­joiden yhteenliittymistä.

  25. Markku af Heurlin: “Min­un on hyvin vaikea kuvitel­la, että Helsin­gin ulkpuolelta tul­taisi­in Hert­sikkaan asti nouse­maan metroon. Eiköhän tää palvele lähin­nä sel­l­aisia Laa­jasa­lon (joka nimen­sä mukaises­ti on laa­ja salo, tai San­ta­ham­i­nan sopukoil­ta tule­via, joil­la ei ole sopivia liityntäyhteyksiä.”

    Nimeno­maan näin, tyyp­il­lis­es­ti Laa­jasa­losta on tosin kan­nat­tanut ajaa Kulosaa­reen parkki­in. 200 paikkaa liiken­teel­lisen pul­lonkaulan takana ei kuitenkaan riitä mihinkään, eikä auta Hert­toniemen risteyk­sen tukkoisu­u­teen eli ratkaisut pitää löytää Laa­jasa­losta, jos­sa liityn­täpysäköin­tipur­nukat istu­isi­vat aika luon­tev­asti Laa­jasa­lon­tien var­relle Rei­her­in­tien risteyk­seen (ratik­ka Kru­unuvuoren kaut­ta) ja uuden ostarin kel­lari­in (nopea yhteys Herttoniemeen).

  26. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiskus­tan­nusten tieto­ja on kerät­ty monista lähteistä. Ara­bi­an­ran­nan paikko­jen kus­tan­nuk­set ovat var­maan jo kymme­nen vuo­den takaa. Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen päällekkäiskäyt­tö mar­ket­tien kanssa onnis­tuu hyvin. Kysyn­tähuiput osu­vat eri kohti­in viikos­sa. Hin­noit­telukin voi olla kohdennettu.

  27. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön pitäisi ymmärtää ole­vansa osa kaupunkisu­un­nit­telua eikä rajoit­taa kiin­nos­tus­taan tai tietämys­tään pelkkään liiken­nevir­to­jen käsit­te­lyyn. Sik­si edel­lä mainit­tu lentokonel­o­gis­ti­ikan taita­ja ei kävisi tehtävään. Liikenne on kuitenkin alis­teinen koko kaupun­gin kehittämiselle.

  28. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön pitäisi ymmärtää ole­vansa osa kaupunkisu­un­nit­telua eikä rajoit­taa kiin­nos­tus­taan tai tietämys­tään pelkkään liiken­nevir­to­jen käsit­te­lyyn. Sik­si edel­lä mainit­tu lentokonel­o­gis­ti­ikan taita­ja ei kävisi tehtävään. Liikenne on kuitenkin alis­teinen koko kaupun­gin kehittämiselle.

    Eikö se ole poli­it­tisen ohjauk­sen tehtävä vetää lin­jo­ja ja virkamieskun­nan tehtävä niitä toteut­taa. Nyt halu­taan miehit­tää koko suun­nit­telukoneis­to (näin toki on jo tehty) sel­l­aisel­la suun­nit­telul­la, joka ei edes tuo­ta muu­ta kuin halut­tu­ja ideoita.

    Aivan yhtä turmi­ol­lista olisi istut­taa “autop­uoleen” edun­valvo­ja toteut­ta­maan liiken­nesu­un­nit­telua kuin nykyi­nen malli, jos­sa 40–70% liiken­nesuorit­teesta ei saa ään­tään kuu­lu­vi­in edes asioiden valmistelussa.

    Kos­ka viimek­si luit suun­nit­telu­aloit­teesta tai virkamieskoneis­ton tiedot­teen poh­jal­ta luo­dus­ta uutis­es­ta, jon­ka teema oli paran­taa henkilöau­toli­iken­teen ihan mitä tahansa omi­naisu­ut­ta? Maas­sa ja eri­tyis­es­ti pk-seudul­la on vain yksi viralli­nen totu­us, joka on kuluneen kieliku­van mukainen keis­arin uudet vaatteet.

    Antero Alku muuten hil­jan vas­tusti keskus­tan tietulle­ja, kos­ka liiken­net­tä pystytään kuris­ta­maan yhtä tehokkaasti muil­lakin keinoil­la, ei ole enää mitään kuris­tet­tavaa, ja jos rahaa halu­taan, niin pien­estä määrästä ei ole mitään ottamista, ei ainakaan pienen­tämäl­lä sitä edelleen. Täl­lainen ajat­telu ei herät­tänyt Joukkoli­iken­nefoo­ru­mil­la lainkaan hyväksyntää!

  29. tpyy­lu­o­ma, Sep­po on kyl­lä ajoit­tanut Fredan ratikka­su­un­nitel­mat oikein. Fredal­la kul­ki johd­in­au­to­ja 40-luvul­ta 70-luvulle. Ennen sitä niitä suun­nitelti­in aika pitkään, sen takia Fre­da ei saanut rv-kisko­ja 1930-luvul­la. 1930-luvun jäl­keen raitioteitä ei käytän­nössä laa­jen­net­tu juurikaan ennen kuin val­tu­us­to 1969 päät­ti raiti­oli­iken­teen säi­lyt­tämis­es­tä ja laajentamisesta.

    Käytän­nössä kaik­ki ne laa­jen­nus­su­un­nitel­mat, jot­ka vieläkin roikku­vat eri­lai­sis­sa raporteis­sa, ovat peräisin val­tu­us­ton päätök­sen jälkeiseltä ajal­ta eli 1970-luvul­ta: Touko­la, E‑Haaga, Fre­da, Munkkivuori, Ilmala, Kamp­pi… Pari jälkim­mäistä on toteu­tunutkin. Vain sata­ma-aluei­den ratikat ovat “uusia” eli suun­nit­telu alkoi vas­ta parikym­men­tä vuot­ta sitten.

  30. Cit­lahn, Vil­lel­lä on/olisi omat hyvät puolen­sa liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkönä, mut­ta ei nyt kuitenkaan las­ke­ta johd­in­au­to­selvi­tys­tä niihin.

    Kun johd­in­au­toli­ikenne lakkautet­ti­in 1985, kaupun­ki määräsi HKL:n selvit­tämään asi­aa uudelleen, jos tilanne tule­vaisu­udessa muut­tuisi. Nyt sit­ten selvitet­ti­in. Mut­ta itse selvi­tys oli kyl­lä laa­dit­tu hirvit­tävän huonos­ti. Tehtävä­nan­to oli liian avoin ja suun­nitel­mas­sa tehdyt ole­tuk­set osin perustelemat­to­mia, jol­loin johtopäätök­setkin oli­vat hyvin tulkin­nan­varaisia. Joku voisi sanoa että tarkoi­tushakuisia. Kslk:n lausun­nos­ta voi lukea lisää.

    Sitä en tiedä, kuka tuos­ta heikko­laa­tuis­es­ta selvi­tyk­ses­tä oli pääasial­lis­es­ti vas­tu­us­sa, mut­ta ei sitä kenenkään meri­itik­si voi laskea.

  31. Vep­säläi­nen Sep­po: Pysäköin­tipaikko­jen hin­to­ja on kerät­ty, ja sik­si ihmette­lenkin onko suu­nit­teil­la jotain erikoisratkaisuja. 

    Tuos­ta netistä löy­tyvästä kok­ous­ma­te­ri­aal­ista kun saa sen kuvan, että kyseessä on nor­maalit raken­nusten alle tehtävät paikat, joiden raken­nuskus­tan­nus tämän het­ken hin­tata­sos­sa on 15 000 — 17 000 euroa per paik­ka. Osmo kuitenkin väit­tää kok­ouk­ses­sa esite­tyn hin­taa jopa 80 000 euroon saak­ka, joka siis raken­net­tavaa neliötä kohden olisi yli 3500 euroa. Samal­la neliöhin­nal­la tehdään ker­rostaloa­sun­to, jos­sa sen­tään on ihan eri­taval­la vaa­timuk­sia kuin raakaa betonip­in­taa sisältävässä autopaikassa. 

    Olisi siis hyvä tietää mitä ihmeel­lisiä parkki­ratkaisu­ja sinne oikein ollaan kaavailemassa

    Vai oliko­han kysymyk­sessä tyyp­illi­nen soin­in­vaar­alaisu­us. Siis totu­us sai väistyä tarkoi­tushakuisu­u­den tieltä

  32. Kim­mo kirjoitti:

    Kyl­lä Ville vaikut­taa ihan asial­liselta kaver­il­ta ja on jo ikän­sä puoles­ta vapaa kaikkein räikeim­mistä auton­potk­i­joiden yhteenliittymistä.

    Uhhuh, taas tuh­lataan rahaa kun kaup­pamiehet myy kumipyörää uudestaan.

    Kaveri uskoo että he ovat keksi­neet uuden joukkoli­iken­nemuodon, kut­suo­h­jatun taksin.

    Vinkkinä suosit­te­len käymään ihan mis­sä kehi­tys­maas­sa tahansa. 

    Ei tai­da Helsin­gin seudun poikit­taisy­htey­det kehit­tyä jos Jouko-pakut laite­taan kehälle jonoon…

  33. Vep­säläi­nen, Malmil­la sitä liityn­täpysäköin­tiä ei muuten juuri käytetä kun kaup­pakeskus tar­joaa mak­sut­ta kahdek­san tun­nin kiekkopysäköinnin.

    Metropolix, juuri noin. Ongel­mat alkoi­vat siitä kun liiken­nesu­un­nit­telu erotet­ti­in kaupunkisuunnittelusta.

  34. Kim­mo, voidaan palkata joku pain­o­lasti­ton matem­ati­ikko tekemään päätök­set katu­ti­lan jaos­ta. En vaan oikein usko että pitäisit lopputuloksesta.

  35. En yhtään ihmettele noi­ta pysäköin­tipaikko­jen hin­to­ja. Tuskin tuol­la edes saa kul­lat­tua lat­ti­aa, toden­näköis­es­ti pitää tyy­tyä marmoriseen. 

    Liityn­täpysäköin­ti Hert­sikas­sa, keskel­lä kaupunkia, on vain kaup­pi­aiden intres­si. Joku Jol­lak­ses­ta tule­va voi jät­tää auton­sa liik­keen alle päiväk­si ja ostaa kas­sil­lisen ruokaa työpäivän päätteeksi.

    Ullan­lin­nan kapeil­ta kaduil­ta voi pois­taa tarpeet­tomat lin­ja-autot tuli niitä uusia spåria tai ei. Kaikkien bus­sil­in­jo­jen vier­essä kul­kee jo nyt kiskot!

    Haa­gan kaa­va on fiasko. Se on täy­delli­nen epäon­nis­tu­mi­nen kaupunki­rak­en­tamises­sa. Noin käy, kun maalaiset päästää tekemään ase­makaavaa. 😉 Kaa­van kor­jaus kestäisi nohe­val­ta suun­nit­teli­jal­ta todel­lisu­udessa päivän tai kak­si, mut­ta maalais­po­jat eivät osaa tehdä kaupunki­maista kaavaa.

  36. Kim­mo: Kun henkilöau­toilulle annet­ti­in kaupungis­sa kaik­ki katu­ti­la vähitellen autois­tu­misen myötä, niin ei oo kauheasti mis­tä paran­taa. 70-luvul­la rautatiease­mankin edessä oli kaupunki­mo­tari, jos­sa ei ollut edes suo­jateitä. (http://mikkosarela.blogspot.com/2011/10/kasvukipuja.html)

    Viimeiset muu­ta­man kym­men­tä vuot­ta siitä henkilöau­toilulle annetus­ta tilas­ta on sit­ten pieniä muru­sia siir­ret­ty käveli­jöille, pyöräil­i­jöille ja joukkoli­iken­teelle ja joka ker­ta kun täl­laista siir­toa tehdään, autoil­i­jat napi­se­vat. Yrit­täi­sivät tul­la toimeen saman­laisel­la infral­la kuin esim. pyöräil­i­jät nykyään ja miet­ti­sivät sit­ten sitä kuin­ka hyvin omat asi­at ovat. 

    Kun ei ole mis­tä antaa, niin ei ole. Henkilöau­toilulle on vieläkin annet­tu liikaa tilaa ja kaupun­gin liiken­teen toimivu­u­den vuok­si siitä pitää siirtää osia niin käve­lylle, pyöräi­lylle ja joukkoliikenteelle.

  37. Kim­mo, kaupungis­sa tarvi­taan myös auto­ja. Oletko tosi­aan mis­san­nut kaik­ki autoilua edis­tävät han­kkeet, kun niitä peräänku­u­lu­tat? Miten olisi ensi alku­un vaik­ka Pasi­lan­väylä, Itik­sen eri­ta­soli­it­tymä Kehä I:llä tai Lin­nan­rak­en­ta­jantien liit­tymä? Kaavoituskat­sauk­ses­sa on lisää. Osaa ei pahem­min markki­noi­da, kuten Huopalah­den­tien uusia ryh­mit­tymiskaisto­ja jne. mut­ta autoilua ne silti helpottavat.

    1. Autoilun edis­tämis­toimia: pakolli­nen puolen mil­jardin investoin­ti parkkipaikkoi­hin, jota autoil­i­jat eivät suos­tu mak­samaan itse.

  38. Fed­er­ley:

    “Kslk:n lausun­nos­ta voi lukea lisää.”

    Kaupunkisu­un­nit­telun kan­nan­oton­han valmis­teli käytän­nössä henkilö, joka on ollut keskeisessä ase­mas­sa muodol­lis­es­ti kil­pail­e­vaa han­ket­ta eli Raiti­oli­iken­teen kokon­aiske­hit­tämis­su­un­nitel­maa rak­en­tele­mas­sa. Et kai nyt oikeasti pidä “pahim­man” kil­pail­i­jan anta­maa lausun­toa jol­lain tapaa a) uskot­ta­vana b) neu­traali­na tai edes c) laillisena?

    Min­ua ainakin kiin­nos­taisi enem­män jonkun VTT:n tutk­i­jan tai teknil­lisen korkeak­oulun liiken­nepuolen pro­fes­sorin lausun­not kuin kil­pail­i­joiden poli­it­tis­ten luot­ta­muselin­ten valmi­ik­si asen­teel­liset näke­myk­set. Tiedos­sa­han on, että ratikka­puolueen miehet oli­vat jo ennen selvi­tyk­sen aloit­tamista jyrkästi johd­in­au­to­ja vas­taan eikä selvi­tyk­sen sisäl­löl­lä ole ollut koskaan mitään todel­lista merk­i­tys­tä hei­dän näke­myk­si­in­sä. Selvi­tyk­sen valmis­tut­tua sit­ten vain piti väk­isin kek­siä jotain, mis­tä pitää valittaa.

  39. Haa­gas­ta ja Hert­toniemestä keskustel­laan. Mis­säs ne kaupunkibule­vardiehdo­tuk­set nyt on? Eikö yhtään cityvihreää asu alueilla?

  40. osmo:

    Autoilun edis­tämis­toimia: pakolli­nen puolen mil­jardin investoin­ti parkkipaikkoi­hin, jota autoil­i­jat eivät suos­tu mak­samaan itse.

    Ote­taan kuule siitä 7 mil­jardin tuloyli­jäämästä. Raken­netaan sit­ten kanssa kun­nol­la, eli omat uima-altaat ja mar­mo­ri­lat­ti­at joka paikalle — siis sel­l­aisia 3500€/m2 paikko­ja, joi­ta keskusteluis­sa käytät malleina.

  41. Marko V: “Haa­gas­ta ja Hert­toniemestä keskustel­laan. Mis­säs ne kaupunkibule­vardiehdo­tuk­set nyt on? Eikö yhtään cityvihreää asu alueilla?”

    Aika vaikeaa on Hert­toniemessä istut­taa bule­var­dia rin­teeseen samaan käytävään metron kanssa.

  42. Kim­mo: Yhäkin autoil­i­joiden mak­samat verot ovat kyl­lä ihan puh­taasti vero­ja val­tion kului­hin, eivätkä autoil­i­joiden käyt­töön. Ei alko­ho­liv­eroakaan käytetä siihen, että baar­it sis­uste­taan mar­mo­ri­laa­toil­la ja kul­lal­la. Jos halu­at autoveron alas, suosit­te­len kan­nat­ta­maan val­tion meno­jen reipas­ta karsimista. 

    Jos se sama kulu­tus käytet­täisi­in esim. run­saasti suo­ma­laista työtä sisältävi­in palvelui­hin, niin mak­set­tu­jen vero­jen määrä olisi korkeampi. Autoilu on siis kevyem­min verotet­tua kuin merkit­tävä osa muus­ta vai­h­toe­htois­es­ta kulutuksesta.

  43. Jos halu­at autoveron alas, suosit­te­len kan­nat­ta­maan val­tion meno­jen reipas­ta karsimista.

    Voitaisi­inko aloit­taa joukkoli­iken­teen ja kevyen liiken­teen kustannusvastaavuudesta?

  44. Ode tarkoit­taa ehkä puolen mil­jardin investoin­nil­la asun­to­jen kylk­iäis­inä toteutet­tavia autopaikko­ja. Joskus laskin että jokaisen autoil­i­jan tulisi olla valmis mak­samaan kotin­sa kylk­iäisenä ole­van auton­sa säi­ly­ty­s­paikas­ta 150 euroa kuus­sa. Ihan tavanomaisen tak­sa lie­nee 40–80 euroa, jol­la kate­taan vain hoitokustannukset.
    Henkilöau­toil­lakin on kyl­lä paikkansa kaupunkien liiken­teen hoita­mises­sa, ja itsekin suo­ranstaan anutin fyy­sis­es­ti autol­la ajamis­es­ta, mut­ta enim­mäk­seen kyl­lä sel­l­aisil­la seuduil­la kuin automain­ok­sis­sakin esitel­lään: hienos­sa maise­mas­sa läh­es ain­oana autona silmänkansta­mat­tomi­in. Kaupunki­a­jos­sa ei ole mitään nautin­nol­lista, pait­si se ettei tarvitse kan­taa ostok­sia tai tietokonetta.
    Kaupun­gin liiken­teen jär­jestämisessä on kyse kokon­aisu­ud­es­ta ja liiken­neta­pao­suuk­sista. Teille tulee mah­tua, arkielämän tulee olla suju­vaa. Suju­voitus­ta ohjataan hin­noit­telul­la. Ja ihan selvästi hlöau­toilu voisi olla kalliimpaakin.
    Asumisen yhtey­dessä kus­tan­ne­tu­il­la autoilun edis­tämis­toimil­la voitaisi­in paran­taa joukkoli­iken­net­tä, polkupyöräre­it­te­jä ja kävely-ympäräristöjä.
    Ksv:n liiken­nesu­un­nit­telupäl­liköl­lä on tässä iso merk­i­tys. Mil­laisia esi­tyk­siä ksvs­ta tulee. Ihan paljon hyvää on tapah­tunut Poutasenkin aikana, mut­ta on hänen ojauskessaan myös mon­ta asi­aa jäänyt jun­naa­maan. Asun­to­su­un­nit­telus­sa nou­datet­ta­vat pysäköin­tipaikko­jen lasken­tao­hjeet nyt ovat yksi esimerk­ki. Ja mihin on juut­tunut Maankäytön ja asumisen toteu­tu­so­hjel­man toimen­piteet­nä peruste­tun autopaikoi­tustyöryh­män toimeen­pa­noe­hdo­tuk­set: autot­tomat ja vähäau­toiset asun­to­to­teu­tuk­set sekä yhteiskäyttöautojen
    hyväk­sikäyt­tämi­nen pysäköin­ti­tarpeen toteut­tamises­sa. Luulisi että tätä varten olisi kiireenvilkkaa tehty uudet laskentaohjeet.

    Kan­nat­taisin itse Sil­fver­bergiä, Lehmuskos­ki vaikut­taa niin nuorelta…

  45. ‘Voitaisi­inko aloit­taa joukkoli­iken­teen ja kevyen liiken­teen kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta?’ (Kim­mo)
    Val­tio­han käyt­tääkin ihan sikana fyrkkaa noi­hin. Minus­ta kaikille köy­hille autoil­i­joille, jot­ka eivät kykene mak­samaan omia autopaikko­jaan, vaan halu­a­vat mak­sat­taa ne naa­pureil­laan, voitaisi­in jär­jestää ihan oma nenäpäivän tapainen keräys.

  46. Asumisen yhtey­dessä kus­tan­ne­tu­il­la autoilun edis­tämis­toimil­la voitaisi­in paran­taa joukkoli­iken­net­tä, polkupyöräre­it­te­jä ja kävely-ympäräristöjä.

    Nyt kyl­lä sekoi­tat niin mon­ta asi­aa, ettei mitään tolkkua. 

    Kuka kus­tan­taa? Veron­mak­sa­jat rak­en­ta­vat polkupyöräre­it­te­jä ja käve­ly-ympäristöjä, mut­ta ei taloy­htiöi­den parkkipaikko­ja. Veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat koval­la kädel­lä joukkoli­iken­net­tä, mut­ta kerää tieli­iken­teestä muu­toin val­ta­van verotuoton.
    Autonkäyt­tö mökkeilyyn tai elämän­ta­pali­ikun­taan on sama kuin käve­ly-ympäristöt ja polkupyörien maise­mare­itit. Kaik­ki tämä on lop­ul­ta yhtä turhaa, elleivät sit­ten toiset liiku tas­a­puolisem­min kuin toiset. 

    Auton sub­jek­ti­ivi­nen pysäköin­tioikeus on taas täysin eri asia kuin tarve­po­h­jainen auton käyt­tö. Valitet­tavasti joukkoli­ikenne ei ikinä tule palvele­maan kaikkia, jopa bus­sikus­ki kul­kee usein oma­l­la autol­la töihin.

    1. Kim­mo.
      Kyl­lä ne taloy­htiöi­den pysäköin­tipaikat tule­vat kaupun­gin mak­set­tavak­si, kos­ka tuo rasite kap­i­tal­isoituu maan hin­taan ja maan taas Helsingis­sä omis­taa kaupunki.

  47. Kim­mo: Bus­sikus­ki nyt on kaikkein loogisin tyyp­pi tule­maan töi­hin oma­l­la autol­la, kos­ka hänen pitää ehtiä ennen aamun ensim­mäistä bus­sivuoroa hakea se bus­si varikol­ta ja ajaa sinne lähtöpisteeseen.

    Itse asi­as­sa, jos pyörä ja käve­lyteitä ei kaupungeis­sa olisi, niin kaupunkili­ikenne etenisi n. 15km tun­nis­sa vilka­sli­iken­teisil­lä väylil­lä, jois­sa ohit­tamiseen ei ole tilaa. Se taas tarkoit­taisi ettei henkilöau­tol­la pää­sisi mihinkään nopeasti. Pyöräil­i­jää liikenne ei hidas­taisi lainkaan. Jos pyörä­tien vai­h­toe­hto on kak­si lisäkaistaa ja vaar­al­lisem­pi liikeenne, ei kuu­losta halvem­mal­ta ratkaisul­ta (etenkin kun valtio/kunnat mak­sa­vat niiden onnet­to­muuk­sien kulut).

    Samoin ilman julk­ista liiken­net­tä kaupun­gin keskus­tas­sa olisi mah­do­ton­ta löytää parkkipaikkaa, tai se olisi todel­la kallista (tai sit­ten yhteiskun­nan pitäisi tukea parkki­talo­ja isom­mal­la sum­mal­la kuin julk­ista liiken­net­tä, mitä kaupun­git usein tekevätkin). Julkisen liiken­teen hyvä puoli on että niitä busse­ja ei tarvitse pysäköidä sinne keskustaan.

  48. Kyl­lä ne taloy­htiöi­den pysäköin­tipaikat tule­vat kaupun­gin mak­set­tavak­si, kos­ka tuo rasite kap­i­tal­isoituu maan hin­taan ja maan taas Helsingis­sä omis­taa kaupunki.

    Ja maan hin­ta jotenkin mys­tis­es­ti las­kee, kun raken­netaan paikko­ja kel­lari­in? Vai har­ve­neeko tämän joh­dos­ta kaupun­gin kaava?
    Pitäisikö muuten kaupun­gin työn­tek­i­jöi­den pysäköin­tipaikko­jen kulut sälyt­tää kaupun­gin viras­to­jen ja yhtiöi­den palkkakuluihin?

    1. Kim­mo.
      Har­joit­tele vähän mikro­talouden teorioita.
      Jos tont­ti huu­tokau­pataan ja ton­tin kaavamääräyk­si­in pan­naan koh­ta, että kat­to pitää päällystää kul­lal­la, kyl­lä se alen­taa huu­tokaup­pahin­to­ja. Nuo pysäköin­tipaikathan eivät tule ton­til­la ole­van toimin­nan tuek­si vaan täysin ulkop­uolisille liityntäpysäköijille.

  49. Kim­mo: rak­en­ta­jan kus­tan­nuk­set maan rak­en­tamis­es­ta nou­se­vat ja saata­va voit­to myyn­nistä ei nouse kus­tan­nus­nousun suh­teessa. Odote­tut voitot rak­en­tamis­es­ta pienenevät, mis­tä seu­raa se, että maas­ta ollaan valmi­ita mak­samaan vähem­män rahaa. Näin parkkipaikkasääte­lyn kus­tan­nuk­set putoa­vat maan­omis­ta­jalle, eli Helsin­gin kaupungille ja sitä kaut­ta veronmaksajille.

  50. Epäilen vah­vasti että eräät piir­it käyt­tävät autopaikko­jen hin­ta­laskelmis­sa ns. vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta mukana. Tai jotain muu­ta mikki­hi­iri­ra­haa. Tuol­laisen höpöra­han avul­la saadaan halut­tu lop­putu­los samal­la taval­la kuin yri­tyk­set saa­vat sinne viivan alle halu­a­mansa luvun. Eihän MCDon­ald’skaan ole Suomes­sa tuot­tanut vis­si­in kuin ker­ran voitol­lisen tulok­sen. Kikkailua sanon mä!

  51. Hei “newyork­ista”, oletko ostanut juuri auton? Tar­joan siitä 500 euroa, kun sen ver­ran ehkä on sen arvo romumet­al­li­na. Var­maan suos­tut myymään sen, kos­ka olethan sen jäl­keen 500 euroa rikkaampi? Sil­lähän ei ole mitään väliä, että sil­lä autol­la on käyt­töar­voa jäl­jel­lä kym­meniä tuhan­sia euro­ja, sehän on vain “mikki­hi­iri­ra­haa”.

  52. Käy­dään taas ker­tauk­sen vuok­si niitä perusasio­ta läpi. 🙂

    En jak­sa kaivaa, mut­ta joukkoli­iken­teen tuet on ehkä jotain 400 miljoon­aa kokon­aisu­udessaan vuodessa koko maas­sa, liiken­teeseen käytetään tässä maas­sa rahaa jotain 15 — 20 mil­jar­dia vuodessa.

    On myös sem­moinen koulukun­ta, eivätkä ole aivan väärässä, että tuo tuki itseasi­as­sa val­uu autoilulle ja haja-asu­tuk­sel­la. Sel­l­ainen joukkoli­ikenne joka vaatii suuria sub­ven­tio-osuuk­sia on käytän­nössä sel­l­aista ettei se ole kil­pailukyky­istä henkilöau­ton kanssa. Jos sitä hajalähiön bus­sia ei tuet­taisi sen matkus­ta­jat liikkuisi­vat henkilöau­tol­la, joka taas tarkoit­taa sitä että teil­lä olisi enem­män auto­ja eli niil­lä liikku­mi­nen olisi hitaam­paa, ja kumpikin lask­isi ko. lähiön saavutet­tavu­ut­ta eli halut­tavu­ut­ta eli asun­to­jen hintoja.

    Mitä tulee tähän val­tion­talouden pelas­tusk­oulukun­taan jon­ka mukaan vero­tu­lot nou­se­vat rak­en­ta­mal­la lisää moot­toriteitä, no leik­itään ajatuk­sel­la että huomen­na kek­sitään henkilötele­port­ti ja kaik­ki liikkuu niil­lä, miten käy vero­tu­lo­jen? No ei mitenkään, ihmiset käyt­tävät rahansa johonkin muuhun ja mak­sa­vat sitä kaut­ta veron­sa, jos kulu­tuk­sen kokon­aisvero­tus nykyisenä niin ALV ehkä nousee vähän (kul­je­tusverot on myös verokom­po­nent­ti kulutushinnoissa).

    Ajatuk­ses­sa että uuden alueen uusien asukkaiden mak­sa­vat verot pitäisi laskea tulok­si on muuten sama ongel­ma, kyl­lä he nyt vero­ja mak­saisi­vat jos­sain muual­lakin asues­saan. Kokon­ais­tuot­tavu­u­den kasvu kyl­lä kas­vat­taa vero­tu­lo­ja, ja liiken­nejär­jeste­lyt sekä ennenkaikkea kaupunki­rakenne voi joko laskea tai nos­taa tuot­tavu­ut­ta. Lyhyesti san­ot­tuna, pidem­mät matkat on huonom­pi juttu.

  53. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 7.11.2011 kel­lo 1:59

    “Ajatuk­ses­sa että uuden alueen uusien asukkaiden mak­sa­vat verot pitäisi laskea tulok­si on muuten sama ongel­ma, kyl­lä he nyt vero­ja mak­saisi­vat jos­sain muual­lakin asuessaan. ”

    Kyl­lä esimerkik­si Nur­mi­järvel­lä ja Ker­aval­la. En vaan ymmär­rä miten se meitä helsinkiläisiä hyödyt­tää. Kokon­aisu­u­den kannal­ta myös val­tio häviää, kos­ka mielestäni työ­matkoi­hin käytet­ty aika on kaikin tavoin hävit­tyä aikaa eikä tuo­ta mil­lään tavalla.

  54. Mitä tulee tähän val­tion­talouden pelas­tusk­oulukun­taan jon­ka mukaan vero­tu­lot nou­se­vat rak­en­ta­mal­la lisää moot­toriteitä, no leik­itään ajatuk­sel­la että huomen­na kek­sitään henkilötele­port­ti ja kaik­ki liikkuu niil­lä, miten käy vero­tu­lo­jen? No ei mitenkään, ihmiset käyt­tävät rahansa johonkin muuhun ja mak­sa­vat sitä kaut­ta veron­sa, jos kulu­tuk­sen kokon­aisvero­tus nykyisenä niin ALV ehkä nousee vähän (kul­je­tusverot on myös verokom­po­nent­ti kulutushinnoissa).

    Mik­si siis vas­tus­taa har­maa­ta talout­ta, kun kaik­ki raha kuitenkin palaa verolle (ellei viedä maas­ta pois)? Eihän har­maa talous vie kenenkään tulo­ja, vaan tuot­taa paljon uut­ta ja ter­ve­tul­lut­ta työtä ja hyv­in­voin­tia. Näin­hän se menee?

  55. Sep­po Vep­säläi­nen kir­joit­ti 3.11.

    “Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiskus­tan­nusten tieto­ja on kerät­ty monista lähteistä. Ara­bi­an­ran­nan paikko­jen kus­tan­nuk­set ovat var­maan jo kymme­nen vuo­den takaa. Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen päällekkäiskäyt­tö mar­ket­tien kanssa onnis­tuu hyvin. Kysyn­tähuiput osu­vat eri kohti­in viikos­sa. Hin­noit­telukin voi olla kohdennettu.”

    Tämä oma tietoni Ara­bi­an­ran­nas­ta (tarkem­min san­poen Kaanaantieltä) perus­tui erään paikallsien isän­nöi­tisjän kanssa käy­tyyn keskustlu­u­un v. 2010 naa­puri­in raken­netus­ta parkki­hal­lista. Hin­ta siis oli osa­puilleen 25 kilo­egua /kpl.

    Tark­istin, mitä Kirkkon­um­men ase­man parkki­ta­lo mak­soi: 380 paikkaa, hin­ta m5 Me + alv. Eli parkkipaikan hin­ta alvei­neen 16.600 e. En tiedä, miten tont­tikus­tan­nuk­set on arvioitu.

  56. Parkki­hal­li­paikan hin­ta­haaruk­ka on varsin suuri tääl­lä Helsin­gin keskustavyöhykkeellä.Esimerkiksi Ruo­ho­lah­teen jo raken­netut sadat paikat oli­vat tosi kalli­ita, kun niitä värkät­ti­in toimis­to­ton­teille meren pin­nan ala­puoliseen maail­maan. Pysäköin­ti­in upotet­ti­in siel­lä enem­män rahaa kuin kalli­ik­si kehut­tuun metroon. Käyt­täjämääris­sä on isot erot. 

    Jos taas päästään rak­en­ta­maan oma­lle parkki­laitoston­tille stan­dard­i­betoni­ta­so­ja muu­ta­ma ker­ros katu­ta­sos­ta ylöspäin, saadaan var­maan tuol­la hin­nal­la 25000€/paikka

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.