Mihin Papandreou tähtää?

Juu­ri kun Euroo­pan talous­krii­sin piti olla joten­kin hoi­dos­sa, krei­kan pää­mi­nis­te­ri Geor­gios Papandreou ilmoit­ti vie­vän­sä Krei­kan lai­naoh­jel­man ehtoi­neen kan­sa­nää­nes­tyk­seen. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää sil­tä, että kan­sa vas­taa ei, mut­ta ei sii­tä tie­ten­kään voi olla varma.

Mihin Papandreou tähtää?

1)      Hän voi olla sini­sil­mäi­nen idea­lis­ti, joka ajat­te­lee, että kan­san tulee saa­da päät­tää näin tär­keäs­tä asias­ta. Krei­kas­sa sini­sil­mäi­syys on harvinaista.

2)      Hän voi aja­tel­la, että kaa­dat­ta­mal­la sopu kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, hän voi neu­vo­tel­la parem­man sopi­muk­sen. Vai­kea uskoa. Pikem­min­kin Euro­mai­den par­la­men­tit alka­vat olla lopen kyl­läs­ty­nei­tä koko Kreik­kaan. Ei tule mene­mään demo­kraat­ti­sis­sa mais­sa läpi. Sopi­muk­sen hyl­kää­mi­nen suis­tai­si Krei­kan tuhon tielle

3)      Hän voi aja­tel­la, että kan­san on pak­ko sanoa kyl­lä ja sen jäl­keen hänel­lä on poliit­ti­nen tuki takanaan.

4)      Hän voi aja­tel­la, että ei pys­ty vie­mään paket­tia läpi lak­koi­le­vas­sa maas­sa. Vaik­ka on epä­to­den­nä­köis­tä, että hän voit­taa kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, se ei ole mah­do­ton­ta. Vii­mei­nen oljen­kor­si siis.

5)      Hän on tyr­mis­ty­nyt Krei­kan kovis­ta ehdois­ta ja halu­aa kaa­taa ne ja kat­soa pelin poh­ja­mu­tien kaut­ta. Sel­vi­si­hän Argentiinakin.

Eläm­me jän­nit­tä­viä aikoja

91 vastausta artikkeliin “Mihin Papandreou tähtää?”

  1. Jos­sain koh­tien 4) ja 5) väli­maas­tos­sa lii­ku­taan, veikkaisin.

  2. Ei voi muu­ta kuin toi­voa, että äänes­tä­vät pikaisesti.

  3. Poliit­tis­ta peliä. Ei sen tuo­mit­ta­vam­paa kuin talou­del­li­nen keplot­te­lu­kaan. Ja kum­pi kaa­toi Krei­kan, mikä vie Eurooppaa? 

    Voi olla niin­kin, että tämä on vas­ta­lausei­ta huu­ta­van kan­san tah­to. Mitä se sit­ten ker­too kan­san tah­dos­ta… Ja mikä on sen vaihtoehto?

  4. Veik­kai­sin tuo­ta vii­det­tä vaihtoehtoa,

    Argen­tii­na kul­ki poh­ja­mu­tien kaut­ta, mut­ta muta-aika oli var­sin lyhyt:2–3 vuotta
    Argen­tii­nan talous romah­ti totaa­li­ses­ti 2002 alus­sa ja Argen­tii­na julist­su­ti mak­su­ky­vyt­tö­mäk­si , mikä eris­ti sen kan­sain­vä­li­sil­tä lainamarkkinoilta .

    Mut­ta peson deval­voi­tu­mi­nen kään­si talou­den voi­mak­kaa­seen kas­vuun, alim­mil­laan peso oli vuo­den 2002 puo­li­vä­lis­sä, mut­ta jo 2003 se pala­si nyky­ta­sol­le , samoin kor­kea inflaa­tio alkoi hellittää.
    Työt­tö­myys oli 2002 jopa 23 % mut­ta jo vuon­na 2005 12 % luokkaa
    Vuo­tui­nen kas­vu oli pit­kän aikaa 10 % lähel­lä ja nyky­ään Argen­tii­na on ete­lä-Ame­ri­kan vau­raim­pia valtioita

    Argen­tii­na pala­si kan­sain­vä­li­sil­le lai­na­mark­ki­noil­le jo 2005 ja sopi entis­ten vel­koj­ne jär­jes­te­lyis­tä ja leikkauksista

    Eli shok­ki­hoi­to oli aina­kin Argen­tii­nal­le parem­pi kuin dollarin/IMF kuo­le­man syleily

    Nämä apu­pa­ke­tit kun on teh­ty edis­tä­mään aivan mui­den talout­ta ja hyvin­voin­tia kuin kohdemaan

  5. 6) Hänel­lä on sisä­po­liit­ti­set pai­neet olla hyväk­sy­mät­tä ja ulko­po­liit­ti­set pai­neet hyväk­syä. Ei halua suo­raan tapel­la kum­paa­kaan vas­taan, joten siir­tää vas­tuun muil­le. Tus­kin Papandreou­kaan asiois­ta yksin päät­tää, vai tuli­ko se soti­las­junt­ta takai­sin jo?

  6. Vai­kea on Papandreoun aivoi­tuk­sia taas ymmär­tää, mut­ta tari­nat ker­to­vat, että haircut-pake­tin yksi­tyis­koh­dat saa­pui­vat Atee­naan vas­ta eilen. Siel­tä löy­tyi­kin sit­ten kai­ken­lais­ta uut­ta detal­jia, joka on saat­ta­nut tyr­mis­tyt­tää pää­mi­nis­te­rin, niin kuin vaih­toeh­dos­sa vii­si esität.

  7. Heh)
    Papandreou pyri mihin­kään muu­hun kuin ei pyri mihin­kään suo­ma­lai­nen­kaan poli­tiik­ko. Toki eläk­keet hei­tä molem­pia kiin­nos­ta­vat — kuten mui­ta­kin kansalaisia.

    Mut­ta jos Krei­kas­sa todel­la­kin koit­taa lama, niin aina­kin siel­lä ei lumi­ki­nok­sis­sa työt­tö­mien ja vähä­va­rais­ten tar­vit­se elää.

  8. Joten­kin tun­tuu ett nii­tä sini­sil­mä­sii on Euroop­pa täyn­nä jos luul­tiin ett hom­ma on täl­lä selvä.

  9. 6) Hän tie­tää, että oma poliit­ti­nen ura on tuhon tiel­lä kävi miten tahan­sa. Jos nyt neu­vo­tel­tu lai­naoh­jel­ma hyväk­sy­tään, jää hän kreik­ka­lai­sen rah­vaan sil­mis­sä his­to­ri­aan maan­pet­tu­ri­na, joka myi maan­sa itse­näi­syy­den pahuu­den käty­reil­le (EU, IMF). Jos lai­naoh­jel­ma hylä­tään, jää hän kreik­ka­lai­sen rah­vaan sil­mis­sä his­to­ri­aan mie­he­nä, joka urhool­li­ses­ti tais­te­li pahuu­den käty­rei­tä vas­taan vii­mei­seen saak­ka, vaik­ka Kreik­ka ajau­tui­kin talou­del­li­seen tuhoon, jos­sa kaik­ki menet­tä­vät omai­suu­ten­sa. Ruton ja kole­ran välil­tä hän valit­see tie­ten­kin ruton, kos­ka oma nimi jää häpäi­se­mät­tä ja jos­sain vai­hees­sa Papandreoun suku voi taas pala­ta val­taan. Viis sii­tä, jos samal­la kan­sain­vä­li­nen talous­jär­jes­tel­mä vähän hei­luu ja pauk­kuu, nyt on kyse kui­ten­kin kreik­ka­lai­ses­ta kun­nias­ta. Ja rapa­tes­sa aina vähän rois­kuu, kuten kaik­ki tietävät.

  10. BBC:llä mm tämmöistä:

    One MP from the gover­ning Pasok par­ty has resig­ned, cut­ting Mr Papandreou’s par­lia­ment majo­ri­ty to two.

    Six other lea­ding par­ty mem­bers have cal­led on him to resign.

    The Greek govern­ment also faces a crucial con­fi­dence vote in par­lia­ment on Friday.

    News of the refe­ren­dum even took Greece’s Finance Minis­ter Evan­ge­los Venize­los by surpri­se, Greek media reported.

    Mr Papandreou says he needs the bac­king of a refe­ren­dum to success­ful­ly imple­ment the tough reforms deman­ded by inter­na­tio­nal lenders.

    He has, howe­ver, ruled out elections. 

    http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-15538809

    Eli oma kan­san­edus­ta­ja eron­nut, 6 joh­ta­vaa oman puo­lu­een jäsen­tä vaa­tii eroa, luot­ta­mus­lause äänes­tys tulos­sa per­jan­tai­na, oma finas­si­mi­nis­te­ri yllät­ty­nyt, oppo­si­tio vas­tus­taa kansanäänestystä…

    Mun mie­les­tä se uskoo jol­lain ihme mate­ma­tii­kal­la vah­vis­ta­van­sa täl­lä ase­mi­aan Krei­kan sisä­po­liit­ti­ses­sa pelissä. 

    Tai sit­ten se aikoo 5) default­taa koko velan.

    Miten sit­ten suu pan­naan jos Krei­kas­sa ei ole hal­li­tus­ta per­jan­tain jäl­keen? Jos euro­sys­tee­mi kaa­tui­lee yhden polii­ti­kon nyki­mi­siin. niin eihän se hyvää lupaa.

    BBC luki­ja­kom­ment­ti:

    I think Papandreou should go. I don’t belie­ve that his career is worth more than the enti­re Eurozo­ne put toget­her. What I can’t work out is just who’s head is he hol­ding the gun to; Greece or the rest of Europe. 

  11. Kaa­ta­mi­nen saat­taa hyvin­kin olla tavoi­te, kos­ka sit­ten ei euroo­pan­laa­jui­ses­ti nouse esiin ikä­viä kysy­myk­siä sii­tä, ket­kä kaik­ki oli­vat ensin­nä­kin palk­kaa­mas­sa Gold­man Sach­sia suun­nit­te­le­maan kir­jan­pi­to­ri­kos­ta (ja myö­hem­min toteut­ta­mas­sa sitä). Tuos­ta nimit­täin saat­tai­si ehkä saa­da yhden tai muu­ta­man­kin avain­hen­ki­lön tuo­mit­tua, jos kan­sa oikein suut­tuu ja panii­kin loput­tua ale­taan kysyä oikei­ta kysy­myk­siä. Ei tosin var­maan tuol­la nimik­keel­lä, mut­ta eikö­hän poliit­ti­sem­paan vää­rin­käy­tök­seen joku laki löydy.
    (Saa­tai­siin­kos muu­ten Suo­meen­kin jotain sel­lais­ta? Poliit­ti­nen vas­tuu kun tun­tuu kes­tä­vän vain puo­li vuot­ta ja sen jäl­keen pää­see rahak­kai­siin lobbarihommiin?)

    Toi­saal­ta pelk­kä käsien­pe­su kan­sa­nää­nes­tyk­sen kaut­ta saat­taa myös­kin riit­tää. Näin­hän kan­sa sitou­te­taan pää­tök­seen, jota voi­daan syyt­tää huo­nos­ta lop­pu­tu­le­mas­ta, jos äänes­tys­tu­los on ei. Jos taas äänes­te­tään kyl­lä, on pää­mi­nis­te­rin vas­tuul­li­nen, ei-yksin­val­tai­nen käy­tös ja asioi­den kor­jaa­mi­nen aika­moi­nen synninpäästö.

  12. Papandreou on mel­ko heik­ko pää­mi­nis­te­ri, hän saa toden­nä­köi­ses­ti jat­ku­vas­ti tap­pouh­kauk­sia, par­la­men­tin tuki rakoi­lee, kan­sa heit­te­lee polt­to­pul­lo­ja kaduil­la. Tämä on kei­no, jol­la hän voi siir­tää vas­tuun pää­tök­ses­tä pois omil­ta har­teil­taan. En pidä tätä jär­jet­tö­mä­nä, ehkä hive­nen pel­ku­ri­mai­se­na, mut­ta toi­saal­ta, hän on toden­nä­köi­ses­ti vakuut­tu­nut, ettei näi­tä uudis­tuk­sia vie­dä läpi ilman veren­vuo­da­tus­ta. Minä aina­kin olen.

    Pel­kään pahoin, että Krei­kal­la on nyt oikeas­ti edes­sä se soti­las­junt­ta. Toi­vot­ta­vas­ti sen poliit­ti­nen väri on edes sel­lai­nen, että se kurit­taa näi­tä polt­to­pul­lo­jen heit­te­li­jöi­tä, eikä sijaiskärsijöitä.

  13. Kan­sa­nar­mei­ja — kansanraha

    Suun­nil­leen sii­tä päi­väs­tä läh­tien kun Marseljeesia
    kai­ut­ta­vat pit­kä­punt­ti­set astui­vat päin sirosääriään
    esit­te­le­viä silk­ki­suk­kaup­see­rei­ta ‑palk­ka­tap­pe­li­joi­neen ‑ovat armei­jat kehittyneet
    kan­sal­li­sik­si. Val­tiois­ta tuli militääri-salonkijengien
    omis­tus­ten sijas­ta kan­sal­lis­val­tioi­ta. Näis­tä asiois­ta tie­det­tiin ennen maa­il­man paras­ta koululaitosta.
    Ehkä jos­sa­kin yhä tiedetään,sillä Pisamittamies
    Jou­ni Väli­jär­vi ker­too HS 31.10.2011 että “ruot­sin­kie­li­set kou­lut ovat jää­neet entis­tä sel­vem­min jäl­keen suomenkielisistä”.

    Kan­sal­lis­val­tion ins­ti­tuu­tioi­ta ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan lisäk­si oli kes­kei­ses­ti myös keskuspankki,politiikalla teh­ty kuten US Fed tai pank­kii­rien itsen­sä kehit­te­le­mä kuten BofE. Ja
    myös Napo­leo­nis­ta alka­va Rans­kan Pank­ki ‑assing­naa­tit oli­vat val­lan­ku­mous­val­tion luo­mus ‚ja
    vank­ka tur­va val­lan oli­vat­kin. Mer­kit­tä­vin ja ihmis­kun­taa syvim­min edis­tä­vä finans­si-inno­vaa­tio iki­nä. Sik­si Suo­mes­sa huo­nos­sa huudossa,Pisa nääs.

    EKP on ihan omaa laji­aan. Sil­tä puut­tuu kes­kus­pan­kin gee­ni eli hätä­ra­hoit­ta­ja­val­ta. Köö­pen­ha­mi­nas­sa on kes­kus­pank­ki. Siellä
    kor­ko ale­ni eilen kun raha­val­la­ton Kreik­ka alkoi
    huu­del­la ihmi­siä kadul­ta Ago­ral­le. Keskuspankki
    pai­nai­si Dan­mark kruunuja,joilla val­tio­val­ta tuli­si hätiin sil­le osa­puo­lel­le, jon­ka sopimuskumppani
    raha-asiois­sa oli­si lai­min­lyö­mäs­sä velvollisuutensa. 

    Tätä oli­si finans­si­auk­to­ri­teet­ti kan­san­val­lan pal­ve­luk­ses­sa ‑ja spe­ku­lan­tit sivu­ken­til­lä eivätkä
    EU:n yti­mis­sä kuten nyt.
    Juk­ka Sjöstedt

  14. Kai sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to on ole­mas­sa, että Papandreu sai­si pake­tin läpi, mut­ta tie­tää pake­tin läpi­vien­nin las­ke­van puo­lu­een­sa kan­na­tus­ta. Kuten Suo­men vakuus­se­koi­lus­sa­kin näh­tiin, dema­rien kan­na­tuk­ses­ta huo­leh­ti­mi­nen on tär­keäm­pää kuin talou­del­li­ses­ti ratio­naa­lis­ten pää­tös­ten tekeminen.

    Yli­pää­tään toi­voi­si suo­ma­lais­po­lii­ti­koil­ta­kin hiu­kan enem­män har­kin­taa sii­nä, kan­nat­taa­ko eri­lai­sis­ta asiois­ta vaa­tia kan­sa­nää­nes­tyk­siä. Kan­sa­lais­ten mah­dol­li­suu­det pereh­tyä äänes­tys­vaih­toeh­to­jen seu­rauk­siin ovat hei­kom­mat kuin polii­ti­koil­la ja pro­ses­sien tulok­set eivät ole kovin mai­rit­te­le­via uudel­lee­nää­nes­tyk­si­neen (esim. Irlan­ti) ja val­heel­li­si­ne media­kam­pan­joi­neen (esim. UK:n alter­na­ti­ve vote äänestys).

  15. Mie­len­kiin­tois­ta muu­ten on että Islan­ti on täy­sin unoh­det­tu. Pari vuot­ta sit­ten siel­tä kir­joi­tet­tiin raport­te­ja jois­sa maa oli rau­nioi­na ja kan­sa kur­juu­des­sa jul­mien spe­ku­lant­tien ahneu­den täh­den. Tämän het­ken tilan­tees­ta ei Suo­men medias­sa näy juu­ri­kaan juttuja…

  16. Olen­ko­han ymmär­tä­nyt oikein? Komis­sio väsää Krei­kan tuki­pa­ket­tia ja Krei­kan hal­li­tus ilmoit­taa, että sil­lä ei ole val­tuuk­sia sopia, hyväk­syä tai hylä­tä. Krei­kan hal­li­tus on siis ikään kuin siir­tä­nyt neu­vot­te­lu­vas­tuun vii­me met­reil­lä kan­sal­le. Komis­sio jou­tuu siis hio­maan paket­tia pal­jon Krei­kan hal­li­tus­ta kovem­pi neu­vot­te­lu­kump­pa­ni mie­les­sään. Sel­lai­nen joka ei kaih­da polttopulloja. 

    Rans­kan, Sak­san ja komis­sion vir­ka­mie­hil­lä ei tai­da jää­dä pal­jon aikaa nuk­kua lähi päivinä.

    Kreik­ka on sii­nä hil­kul­la, että jat­kaa­ko se EU:n (täys)jäsenenä. Soti­las­jun­tan hal­lit­se­ma maa ei tie­ten­kään tule kysy­myk­seen­kään EU:n jäsen­maa­na. Mut­ta ei sekään onnis­tu, että EU tai euro­maat yrit­tä­vät mää­räil­lä kan­saa, joka ei halua tul­la mää­räil­lyk­si vaan läh­tee mie­luum­min kaduil­le heit­te­le­mään polttopulloja. 

    Ei kai voi olla, että EU-maan hal­li­tus pakoi­lee vas­tuu­taan niin kuin Papandreou tekee. Tai jos voi, jos EU:n pää­tök­set voi jat­kos­sa vie­dä kan­sa­nää­nes­tyk­seen, se lisää kes­tä­mät­tö­män ele­men­tin muu­ten­kin aika kaoot­ti­sen yhtei­sön toimintaan.

  17. Papandreul­la on var­mas­ti omat syyn­sä, mut­ta mik­si kreik­ka­lai­nen äänes­täi­si tuki­pa­ke­til­le ei?

  18. Ihmi­nen hän­kin on. Yksin­ker­tai­ses­ti her­mo petti.

  19. Papandreoun motii­vi voi olla isän­maan etu. Mik­si mak­saa lai­nois­ta puo­let kun voi jät­tää ne mak­sa­mat­ta koko­naan? Ja ennen kaik­kea, mik­si pan­na val­tion omai­suus, jota väi­te­tään ole­van mel­koi­ses­ti, myyn­tiin pilkkahintaan?

    Sijoit­ta­jien kan­nal­ta opti­mi­rat­kai­su oli­si lyp­sää Kreik­kaa vuo­si­kym­me­net: kaik­ki irtoa­va kor­koi­hin ja lyhen­nyk­siin, ja val­tion omai­suus uus­ja­koon. Ja se mitä ei saa­da Krei­kal­ta mak­sa­te­taan EU:n veronmaksajilla.

    Yhteis­kun­nal­li­set seu­rauk­set toki ovat karut riip­pu­mat­ta sii­tä aloit­taa­ko Kreik­ka mato­kuu­rin vai heit­täy­tyy­kö maksukyvyttömäksi.

    Kan­sa­nää­nes­tys on höve­lim­pi tapa näyt­tää kes­ki­sor­mea muul­le maa­il­mal­le. Mut­ta vel­ko­jen vetäi­sy ves­san­pön­tös­tä Ageian mereen on rutii­ni­toi­men­pi­de siel­lä päin.

  20. Täs­sä täy­tyi­si nyt ymmär­tää se, että ein sano­mi­nen ei kum­mois­ta kapa­si­teet­tia vaa­di. Toteu­tet­ta­vis­sa ole­van vaih­toeh­toi­sen raken­nel­man kyhää­mi­nen sen sijaan vaatii. 

    Siis sil­loin, kun äänes­tyk­seen men­nään, täy­tyi­si vaih­toeh­dot olla sel­vil­lä. Jos Papandreou joh­taa kyl­lä-lii­ket­tä, ei-liik­keel­le vaa­dit­tai­siin oma joh­ta­ja. Valit­si­sin neu­vot­te­lu­tai­toi­sen ay-pomon jol­la on kyky saa­da omat rivin­sä jär­jes­tyk­seen. Ei tämä tilan­ne ole niin paha mil­tä aluk­si näyt­tää, jos tämä hoi­de­taan oikein.

  21. Demo­kra­ti­aa pide­tään ylei­ses­ti Kreik­ka­lai­se­na kek­sin­tö­nä, ja kuten Papandreou erääs­sä haas­tat­te­lus­sa tote­si ovat Kreik­ka­lai­set ylpeä kansakunta.Historia tar­jo­aa täl­le ylpey­del­le pal­jon kaikupohjaa. 

    Veik­kaan vaih­toeh­to 1, jos­kaan Papandreou ei ole sini­sil­mäi­nen; Papandreou on kan­san­sa his­to­rian tun­te­va pat­rioot­ti. Kan­san valit­se­ma­na edus­ta­ja­na hän on ensin neu­vo­tel­lut niin hyvän dii­lin kuin mah­dol­lis­ta, min­kä hän sit­ten alis­taa kan­san tah­dol­le. En usko että hän on kek­si­nyt aja­tus­ta yhtäk­kiä. Kreik­ka­lai­se­na tämä tie on ollut Papandreoul­le itses­tään­sel­vyys, jota ei kui­ten­kaan ole kan­nat­ta­nut pal­jas­taa neu­vot­te­lui­den aikana.

  22. Krei­kan lai­no­jen leik­kaus jäi vajaak­si ja EU:n aset­ta­mat ehdot oli­vat niin ran­kat, että Kreik­ka oli­si jää­nyt vuo­si­kym­me­nik­si ram­mak­si ankaksi.

    EU:n pää­tök­sen­te­ko läh­tee lii­kaa Sak­san ja Rans­kan tar­peis­ta ja kun epä­sym­met­riat ovat näin suu­ret niin EU hajo­aa aina­kin osittain
    Nil­le, joil­le EU sopii, inte­graa­tio syve­nee ja niil­le, joil­le se on hait­ta niin ne loi­ton­tu­vat integraatiosta

  23. Osmo:

    Hän voi aja­tel­la, että kaa­dat­ta­mal­la sopu kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, hän voi neu­vo­tel­la parem­man sopi­muk­sen. Vai­kea uskoa. Pikem­min­kin Euro­mai­den par­la­men­tit alka­vat olla lopen kyl­läs­ty­nei­tä koko Kreik­kaan. Ei tule mene­mään demo­kraat­ti­sis­sa mais­sa läpi. Sopi­muk­sen hyl­kää­mi­nen suis­tai­si Krei­kan tuhon tielle

    Jo pelk­kä kan­sa­nää­nes­ty­sil­moi­tus on aloit­ta­nut tuon tuhon tien. Hol­lan­nin dema­rit ovat ilmoit­ta­neet, että kan­sa­nää­nes­ty­sil­moi­tus oli “deal-brea­ker”, ja ilmoit­ta­neet, että eivät tue Kreik­ka-paket­tia par­la­men­tis­sa. Tämä tar­koit­taa, että kes­kus­ta-oikeis­to­lai­nen hal­li­tus ei tule saa­man enem­mis­töä pake­tin hyväksymiseksi.

    Jos Hol­lan­ti lipe­ää, koko paket­ti kaatuu.

    FT:llä on mie­len­kiin­toi­nen live-blo­gi aiheesta:
    http://blogs.ft.com/the-world/2011/11/eurozone-crisis-live-blog‑8/#axzz1cSTZpIcE

  24. Mä tar­joai­sin sel­lais­ta seli­tys­tä että kun mikään ei toi­mi niin on ihan sama mitä tekee. Yhte­nä esi­merk­ki­nä, ne elä­ke­si­tou­tu­muk­set mitä Krei­kas­sa on annet­tu on käsit­täk­se­ni mah­dot­to­mia toteut­taa, oli­si­ko niin että ainoa tapa pur­kaa ne on inflaatio.

    Tämä menee niin että EKP sete­li­ra­hoit­taa val­tion­lai­no­ja pois ja inflaa­tion anne­taan nous­ta. Tai sit­ten EKP lak­kaa ole­mas­ta. Euro on vaih­toeh­toi­hin näh­den minus­ta ihan hyvä, kaik­ki tun­tuu joten­kin unoh­ta­neen esi­mer­kik­si sen min­kä­lai­nen deval­vaa­tio­kier­re oli­si ilman sitä, mut­ta tämä Euroo­pan yhtei­nen D‑markka ei toimi.

  25. Kreik­ka irti let­kuis­ta ja default­tiin. Tue­taan pankkeja.

    Kre­kut ope­tel­koot pär­jäi­le­mään ilman rahaa. Kyl­lä siel­lä peru­nat kas­vaa ja telt­ta­ma­joi­tuk­ses­sa pär­jää kun tal­vel­la­kaan ei ole kylmää. 

    Saa­vat siis ope­tel­la tule­maan toi­meen täy­sin ilman tuontitavaroita.

    Kre­kuil­le on jo anta­mas­sa 100 mil­jar­din euron edes­tä lai­no­ja anteek­si. Olen sitä miel­tä että ei pidä läh­teä sete­li­ra­hoit­ta­maan eli anta­maan huit­ha­pe­leil­le lop­pu­ja­kin anteeksi. 

    Sanoin jo mon­ta kuu­kaut­ta sit­ten, että tuki­pa­ke­teil­la pitäi­si vain pela­ta aikaa jot­ta saa­daan pelas­tet­tua pan­kit ja sit­ten kun pan­kit on saa­tu kui­vil­le, pai­ne­taan kre­ku­jen pää niin syväl­le ***skaan, että se näkyy Espan­jaan ja Por­tu­ga­liin saakka. 

    Minä haluan näh­dä kreik­ka­lais­ten kär­si­vän sadan mil­jar­din euron edestä.

  26. Rahoi­tus­jär­jes­tel­män, EKP:n ja muun Euroa­lu­een vakau­den kan­nal­ta pitäi­si oikeas­taan vii­meis­tään täs­sä ja nyt heit­tää Kreik­ka lei­jo­nil­le: Ei mitään lai­no­jen leik­kauk­sia, pot­kut Euros­ta. Kukin maa pää­omit­ta­koon omia pank­ke­jaan jos halu­aa, mut­ta ei pen­niä­kään Kreik­kaan, eikä pen­niä­kään saa­ta­vis­ta anteeksi. 

    Jos ja kun Kreik­ka sit­ten ei mak­sa, se ei myös­kään saa mis­tään lai­naa. Se menee kon­kurs­siin, ja se on taval­li­sil­le kreik­ka­lai­sil­le kau­he­aa ja epä­rei­lua: eläk­kei­tä ei mak­se­ta, jul­ki­sia palk­ko­ja ei mak­se­ta, armei­jan palk­ko­ja ei mak­se­ta. Ja sit­ten tulee ne pans­sa­rit kadulle.

    Mut­ta mikä on muka vaih­toeh­to? Ita­lia hor­juu, samoin Espan­ja. Jos­sain vai­hees­sa hoip­puu myös Rans­ka. OK, EKP voi sete­li­ra­hoit­taa nii­den vel­ko­ja, mut­ta jos Kreik­kaa ei hei­te­tä ensin lei­jo­nil­le ja näy­te­tä, miten käy jos vajei­ta ei saa­da kuriin, niin ei nii­tä vajei­ta lai­te­ta kuriin muuallakaan.

  27. Vel­ka­jär­jes­te­ly on vapaa­eh­toi­nen ja suun­nat­tu vain yksi­tyi­sil­le sijoit­ta­jil­le. Jul­ki­sel­la puo­lel­la on jo kol­man­nes Krei­kan velois­ta ja se osuus kas­vaa koko ajan. Pank­kien pää­omit­ta­mis­tar­peis­ta kaa­tuu Krei­kan val­tion kon­tol­le noin 30 mil­jar­din lisä­ve­lat, joi­ta ei lei­ka­ta, kos­ka ne rahoi­te­taan vakaus­ra­has­ton kautta.

    Käy­tän­nös­sä vel­ka­sa­nee­raus leik­kaa­kin ilmei­ses­ti alle 25 pro­sent­tia val­tion nykyi­sis­tä velois­ta. Jär­jes­te­ly on riit­tä­mä­tön ja vie Krei­kan kan­san pit­kään kurjimukseen.

    Oli­si­han Papandreou tajun­nut kokouk­sen jäl­keen tämän ja kat­soo vel­vol­li­suu­dek­seen kaa­taa sala­vih­kaa pake­tin, vaik­ka oli itse sopi­mas­sa sii­tä ja vaik­ka jou­tuu muo­dol­li­ses­ti puo­lus­ta­maan sopimusta?

  28. Jlbl: “Eli oma kan­san­edus­ta­ja eron­nut, 6 joh­ta­vaa oman puo­lu­een jäsen­tä vaa­tii eroa, luot­ta­mus­lause äänes­tys tulos­sa per­jan­tai­na, oma finas­si­mi­nis­te­ri yllät­ty­nyt, oppo­si­tio vas­tus­taa kansanäänestystä…
    Mun mie­les­tä se uskoo jol­lain ihme mate­ma­tii­kal­la vah­vis­ta­van­sa täl­lä ase­mi­aan Krei­kan sisä­po­liit­ti­ses­sa pelissä.”

    Tätä kut­su­taan bona­par­tis­mik­si. Kun maan ylin val­lan­käyt­tä­jä arvioi, että edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia ei toi­mi, se ohit­taa tämän ja hakee tukea kansalta.

    Ole­tuk­se­na lie­nee, että kun kan­sa pan­naan riit­tä­vän pal­jos­ta vas­tuuseen, se lopul­ta nöyr­tyy euro­mai­den pai­nos­tuk­sen edes­sä. Vai­kei­na aikoi­na Papandreou siis joh­taa kan­saa selän takaa eikä edes­tä. — Ei eri­tyi­sen har­vi­nai­nen joh­ta­mis­ta­pa Suomessakaan.

  29. Islan­ti ja Kreik­ka ovat aika lail­la eri asia. Islan­ti on pie­nem­pi ja kohe­ren­tim­pi val­tio, joka pys­tyi lähet­tä­mään työt­tö­män­sä työ­voi­ma­pu­las­ta kär­si­vään Norjaan.

  30. mil­lä taval­la krii­si tun­tui ole­van hoi­dos­sa? Ei vel­ka­krii­siä voi hoi­taa lupaa­mal­la jos­ta­kin tai­vaas­ta lisää velkaa.

    Sen voi hoi­taa vain oikeal­la rahal­la ja kiris­tä­mäl­lä vyö­tä tai sit­ten kreik­ka­lai­set vaan rat­ki­see asian siten ettei­vät mak­sa vel­ko­jaan ollenkaan.

    Kai joku muu­kin huo­ma­si että ERVV jou­tui peru­maan 3 mrd euron rahan­ke­ruu­ope­raa­tion vaik­ka on aaa-luokitus…

    Ei mene enää euro­mai­den lupauk­set mark­ki­noil­la läpi, kuten ei pidä men­nä­kään. Miten­kö­hän aiko­vat saa­da tuon 440 mrd kasaan kun tys­sä­si jo kol­meen miljardiin…

  31. Toki ovat Islan­ti ja Kreik­ka eri asia, jo pel­käs­tään euron­kin vuok­si. Mut­ta sel­vi­si­kö Islan­nin krii­si siis pel­käs­tään sil­lä jous­tol­la että yli­jää­mä­väes­tö läh­ti siirtolaiseksi? 

    Sen­tään tuol­lai­sen blo­gi­mer­kin­nän löy­sin aihees­ta — kir­joit­ta­jan taus­tois­ta, näkö­kul­mas­ta ja vaka­vas­tio­tet­ta­vuu­des­ta en mene takuuseen (vaan eipä perin­tei­sen median­kaan objek­tii­vi­suu­teen tule aina sini­sil­mäi­ses­ti luottaa): 

    http://taloudentulkki.com/2011/09/03/islanti-nousee-ahdingosta/

  32. Mie­len­kiin­tois­ta muu­ten on että Islan­ti on täy­sin unoh­det­tu. Pari vuot­ta sit­ten siel­tä kir­joi­tet­tiin raport­te­ja jois­sa maa oli rau­nioi­na ja kan­sa kur­juu­des­sa jul­mien spe­ku­lant­tien ahneu­den täh­den. Tämän het­ken tilan­tees­ta ei Suo­men medias­sa näy juu­ri­kaan juttuja…

    Islan­nis­sa sel­vi­tään. Osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT tai­si pudo­ta nel­jän­nek­sen, ja jäl­ki oli Suo­men 90-luvun alun näköistä.

    Mut­ta Islan­nil­la ja Krei­kal­la ei vali­tet­ta­vas­ti tai­da olla kovin pal­jon yhtä­läi­syyk­siä. Islan­ti meni hätä­ra­hoi­tet­ta­vak­si pank­ki­sek­to­rin­sa säh­läyk­sen — ei reaa­li­ta­lou­den ongel­mien — vuok­si. Maas­sa on ihan kan­nat­ta­vaa­kin lii­ke­toi­min­taa, yhteis­kun­ta on kasas­sa, jne. Hätä­lai­naa tar­vit­tiin ja sitä otettiin.

    Islan­ti pär­jä­si ennen pank­ki­sek­to­rin kohel­lus­ta ihan sel­lai­seen taval­li­seen poh­jois­mai­seen tapaan. Vel­ka ei ollut syö­mä­vel­kaa, joten sopeu­tus tar­koit­taa vain yli­mää­räi­sen luk­suk­sen leikkaamista.

    Krei­kan koh­dal­la tilan­ne on toi­nen, kun vel­ka on nime­no­maan syö­mä­vel­kaa. Sopeu­tus taval­la tai toi­sel­la tie­ty­ää hyvin ankei­ta aikoja.

  33. tie­de­mies, ei Krei­kan eläk­keet jää mak­sa­mat­ta vaik­ka leik­kai­si­vat ulko­mai­sen lai­nan nol­laan ja sii­tyi­si­vät drak­maan. Eläk­keet mak­se­taan sen jäl­keen drak­mois­sa. Valuut­taa tuli­si sisään piris­ty­vän turis­min kaut­ta ja aika pian myös sijoit­ta­jat pala­si­vat mark­ki­noil­le kos­ka siel­tä sai­si toden­nä­köi­ses­ti parem­man tuo­ton kuin Suo­mes­ta tai Saksasta.

    Kreik­ka­lai­sil­le kuten koko eurol­le oli­si paras­ta että äänes­täi­si­vät ei ja läh­ti­si­vät euros­ta lät­ki­mään. Euro­ma­den suun­ni­tel­ma kur­jis­taa Krei­kan kym­me­nik­si vuo­sik­si. Puh­da­sop­pi­ne default­ti put­saa pöy­dän ja Kreik­ka pää­see kas­vu-ural­le aika pian.

  34. OS

    armei­ja ei toi­mi tal­koil­la mut­ta jos sivii­li­hal­lin­to jät­tää lik­sat mak­sa­mat­ta armei­jal­la on kyky käy­dä itse val­tion ja mui­den­kin hol­veis­sa hake­mas­sa ne palkkarahat.

  35. Hel­sin­gin sano­mis­sa sitee­rat­tiin eräs­tä kreik­ka­lais­ta, joka oli­si toi­vo­nut mie­lum­min ennen­ai­kai­sia vaa­le­ja, jot­ta vaih­toeh­toi­na oli­si ollut muu­ta­kin kuin kyl­lä tai ei. Hyvä pointti. 

    Kan­sa­nää­nes­tys oli­si pitä­nyt jär­jes­tää jo pal­jon aiem­min. Parem­pi kui­ten­kin myö­hään kuin ei milloinkaan.

    Eikös ne val­tiot ole sel­vin­neet ennen­kin, vaik­ka vel­ko­ja sil­loin täl­löin eri puo­lil­la maa­il­maa onkin jätet­ty mak­sa­mat­ta? Tuhon tiel­le on käy­nyt moni ja moni on siel­tä nous­sut. Vaan miten käy euron? Sen jän­nit­tä­mi­nen täs­sä oli­si uut­ta ja ihmeellistä.

  36. Jos­sain vaih­toeh­to­jen 4 ja 5 välis­sä. Päät­ti kan­sa puo­les­ta elik­kä vas­taan, G‑Papan selus­ta on tur­vat­tu­na kun kan­sa kan­taa vas­tuun ja saa mitä haluaa.
    Armo­ton mato­kuu­ri on edes­sä, kävi miten kävi, ja jos kan­sa kat­soo G‑Papan ole­van sii­tä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vas­tuus­sa niin saat­taa oma nup­pi olla höl­läs­sä Gad­da­fi-tyy­liin. Soti­las­junt­ta on vie­lä mies­muis­tis­sa k.o. maassa…

  37. Islan­ti on pie­nem­pi ja kohe­ren­tim­pi val­tio, joka pys­tyi lähet­tä­mään työt­tö­män­sä työ­voi­ma­pu­las­ta kär­si­vään Norjaan.

    Tri­via­tie­to­na tähän väliin, että Islan­nin väki­lu­ku on noin 318 000 ja Krei­kan 10 788 000, eli Krei­kan väes­tö on noin 34-ker­tai­nen Islan­tiin ver­rat­tu­na. Muu­ta­man vuo­den takai­nen luku väit­tää Islan­nin työi­käis­ten mää­räk­si 181500. Täs­tä jos lähet­tää vaik­ka 10 % työt­tö­miä ulko­mail­le, hei­tä oli­si 18150. Islan­ti­lai­sia tai­si tosin asua ulko­mail­la tuo­ta lukua rei­lus­ti enem­män jo ennen finanssiromahdusta.

  38. Ajai­si­ko Papandreu sitouttamista? 

    Edes­sä on yhtei­set tal­koot, joi­hin kaik­kien pitää sitou­tua. Ilman sitou­tu­mis­ta eivät kreik­ka­lai­set nouse. Jos he päät­tä­vät hylä­tä tämän pake­tin, niin sekin on valin­ta ja sit­ten pitää nous­ta sii­tä tilan­tees­ta. Kur­juut­ta on luvas­sa, mut­ta kur­ja voi olla monel­la tapaa.

  39. Käy­tän­nös­sä vel­ka­sa­nee­raus leik­kaa­kin ilmei­ses­ti alle 25 pro­sent­tia val­tion nykyi­sis­tä velois­ta. Jär­jes­te­ly on riit­tä­mä­tön ja vie Krei­kan kan­san pit­kään kurjimukseen.”

    Näin on, Krei­kal­la oli vel­kaa 360 mil­jar­dia, sii­tä yksi­tyis­ten lai­nat puo­li­te­taan eli 100 mil­jar­dia ja jäl­jel­le jää 260 mil­jar­dia eli vain n 25 %

    Aivan lii­an iso las­ti jää jäljelle

    Kreik­ka on pos­ti­kont­to­ri EU-tuen ja yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien suh­tees­sa eli kaik­ki Kreik­kaan lähe­tet­ty raha käy­te­tään vel­ko­jen mak­suun yksityiselle

    Rahaa Krei­kan kehit­tä­mii­seen ei ole, jota EU- tuki ei auta Kreikkaa

  40. Oma teo­ria­ni asias­ta on se, että kuvit­te­li­vat pys­ty­vän­sä ilta­lyp­sä­mään parem­man sopi­muk­sen talou­den sopeut­ta­mis­toi­mis­ta. Tämä meni pos­kel­leen kun Ita­lian lai­na­ko­rot ampai­si­vat nousuun maa­nan­tai­na. Nyt paket­ti ei enää pelas­ta mitään Krei­kan ulko­puo­lel­la­kaan, joten mah­dol­li­suus kiris­tää ketään on täy­sin nolla. 

    Oikeas­taan mie­leen tulee toi­nen­kin teo­ria. Ajan pelaa­mi­nen kadul­la rähi­se­vää sak­kia ja soti­las­val­lan­ku­mous­ta vastaan. 

    Deval­vaa­tiot ja vas­taa­vat on toteu­tet­ta­va yllä­tyk­se­nä tai muu­ten niis­tä ei tule mitään. Rahaa pake­nee jo nyt Krei­kas­ta hir­ve­ää vauh­tia, joten on kysy­mys enem­män­kin päi­vis­tä, kos­ka mak­su­lii­ken­ne maas­ta ulos on pak­ko kes­keyt­tää. Pela­taan siis aikaa pai­kal­lis­ta ope­raa­tio Ruusua var­ten, jos­sa ihmi­set huo­maa­vat ensi sun­nun­tai­aa­mu­na, että hei­dän elä­män­sä on muut­tu­nut mel­ko lail­la täy­del­li­ses­ti kun hei­dän sääs­tön­sä ja omai­suu­ten­sa on muut­tu­nut arvottomaksi. 

    Kaa­ta­mal­la paket­ti nyt heti oli­si aikaan­saa­tu talous­kaa­os ja omai­suus­pa­ko sekä rahan lop­pu­mi­nen pan­keis­ta, hyväk­sy­mäl­lä se oli­si saa­tu aikaan val­lan­ku­mous tai aina­kin yri­tys. Nyt ostet­tiin aikaa epä­mää­räi­sil­lä äänes­tys­pu­heil­la ja lähi­päi­vi­nä val­mis­tel­laan kei­not, joil­la sin­ne palau­te­taan joku kan­sal­li­nen peso.

    Mitään muu­ta tie­tä en Krei­kal­le enää ulos krii­sis­tä näe kuin kan­sal­li­sen, lähes arvot­to­man valuu­tan. Ensi kesä­nä alkaa piris­tyä kun maa täyt­tyy hal­vois­ta hin­nois­ta hul­laan­tu­neis­ta turisteista.

  41. Eikös jol­lain talous­si­vus­tol­la ollut jokin aika sit­ten taha­ton (tai tahal­li­nen) moka mis­sä drak­ma oli lis­tat­tu­na mui­den valuut­to­jen jou­kos­sa. Luu­lem­pa että drak­mal­le las­ke­taan jo mark­ki­na-arvoa val­miik­si muu­ta­man­kin eri toi­mi­jan kes­ken. Ja lep­tat­han löy­ty­vät­kin valmiiksi.

  42. Perus­suo­ma­lais­ten kan­ta Kreik­ka-apuun pal­jas­tuu oikeaksi.

    Hal­li­tuk­sel­le on enää jäl­jel­lä kun­nia­ton peräy­ty­mi­nen. Urpi­lais­ta ja Katais­ta voi hyväl­lä syyl­lä syyt­tää sinisilmäisyydestä.

  43. Mitä sini­sil­mäis­tä sii­nä on, että kat­soo kan­san saa­van päät­tää itse­ään kos­ke­vis­ta tär­keis­tä asios­ta? His­to­ri­aa tar­kas­te­le­mal­la voi havai­ta, että nime­no­maan ne val­tiot, jot­ka ovat toteut­ta­neet demo­kra­ti­aa, ovat menes­ty­neet hui­mas­ti parem­min kaik­kiin mui­hin jär­jes­tel­miin verrattuna.

    Mis­tä asiois­ta kan­san tuli­si sit­ten Osmon mie­les­tä saa­da päät­tää jos ei tär­keis­tä? Yhdentekevistäkö?

    1. vts,
      Sit­ten kai jär­jes­tänm­me kai­kis­sa aut­ta­ja­mais­sa­kin kan­sa­nää­nes­tyk­sen sii­tä, halu­taan­ko Kreik­kaa auttaa?

  44. Jos kreik­ka­lais­ten etu on “kyl­lä”, he saat­ta­vat jopa taju­ta sen äänes­tyk­seen men­nes­sä. Nyt­kin vain “60 %” kan­nat­taa “ei”. Ilman kan­sa­nää­nes­tys­tä sosia­lis­tien kävi­si aivan sur­keas­ti vaa­leis­sa, joten puo­lu­een etua aja­tel­len kan­nat­ti jär­jes­tää äänestys.

  45. Papandreu täh­tää sii­hen että Kreik­ka myy­dään vain eni­ten tar­joa­val­le, eli on pis­tä­nyt huu­to­kau­pan pys­tyyn. Mui­ta osta­jaeh­dok­kai­ta kuin EU on mm Venä­jä. Ja se on asia jota esim Nato ei halua mis­sään nimes­sä tapah­tu­van. Eli Kreik­ka pysyy län­nes­sä mut­ta hin­ta tulee ole­maan kovempi.

  46. Sit­ten kai jär­jes­tänm­me kai­kis­sa aut­ta­ja­mais­sa­kin kan­sa­nää­nes­tyk­sen sii­tä, halu­taan­ko Kreik­kaa auttaa?”

    1. ns. tuki­pa­ke­teil­la ei aute­ta Kreik­kaa vaan kur­jis­te­taan sitä. Tuki­pa­ke­teil­la siir­re­tään pank­kien vas­tui­ta veron­mak­sa­jil­le AAA-reit­tauk­sen maissa.

    2. Ette uskal­la jär­jes­tää kan­sa­nää­nes­tys­tä kos­ka kan­sa sanoi­si ‘Ei’. Ei oli­si kui­ten­kin se ainoa oikea vas­taus täs­sä kohtaa.

    Krii­siä pitäi­si alkaa oikeas­ti hoi­ta­maan. Ja se hoi­tui­si siten, että mai­den tuke­mi­ses­ta luo­vu­taan koko­naan mut­ta samaan aikaan täs­tä aiheu­tu­vat ongel­mat rahoi­tus­sek­to­ril­le hoi­de­taan EKP:n toi­mes­ta siten, että krii­si­pank­ki voi­si siir­tyä EKP:n pää­omi­tuk­seen ja omis­tuk­seen jol­loin raha­lii­ken­ne oli­si kai­kis­sa olo­suh­teis­sa turvattu. 

    Pank­kien omis­ta­jat menet­täi­si­vät ja maat jou­tui­si­vat heti lait­ta­maan asian­sa kuntoon.

  47. Papandreoun ame­rik­ka­lais-englan­ti­lais-ruot­sa­lai­nen taus­ta ja sosio­lo­gin kou­lu­tus voi sekin selit­tää osansa.

  48. Voi toki olla, että Kreik­ka­lai­set pai­no­ko­neet jo pai­na­vat drak­mo­ja, joil­la eläk­kei­tä ja armei­jan palk­ko­ja ale­taan mak­saa heti kan­sa­nää­nes­tyk­sen jäl­keen. Mut­ta jos ei näin ole, tulee kon­kurs­sin päi­vä ihan koh­ta, val­tion tilil­lä ei ole koh­ta enää Euro­ja, joil­la mak­saa mitään.

    Ja kun se päi­vä koit­taa, ei se armei­ja nyt ihan kau­hean kau­aa odot­te­le, ennen­kuin se menee hake­maan nii­tä saa­ta­vi­aan, kuten yllä todettiin.

    Käsi­tys, ettei täl­lais­ta ris­kiä ei muka ole, on kyl­lä aika outo. Ris­ki ei ehkä ole kau­hean suu­ri, mut­ta todel­li­nen se on.

  49. Osmo, Gad­da­fi oli kap­tee­ni, kun hän teki soti­las­val­lan­kaap­pauk­sen Liby­as­sa. Val­lan­kaap­pauk­seen ei tar­vi­ta kuin muu­ta­ma pys­sy­mies, jos muut eivät tee mitään. Jos armei­jan pal­kan­mak­su lop­puu, niin sil­lä kuka on komen­ta­ja, ei vält­tä­mät­tä ole ihan niin pal­joa merkitystä. 

    Minus­ta se, että armei­jan joh­toa vaih­det­tiin täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa, kyl­lä kie­lii sii­tä, että joku muu­kin saat­taa olla tul­lut samoi­hin joh­to­pää­tök­siin kuin minä. Kysy­mys kuu­luu lähin­nä, että oli­ko tuo komen­ta­jan­vaih­dos val­lan­kaap­pauk­sen ehkäi­se­mis­tä vai valmistelua?

  50. Kan­sa­nää­nes­tyk­set Kreik­kaa aut­ta­vis­sa mais­sa eivät rin­nas­tu Krei­kan äänes­tyk­seen kos­ka ne mah­dol­lis­ta­vat vapaa­mat­kus­tuk­sen: pari maa­ta voi olla aut­ta­mat­ta Kreik­kaa, mut­ta ne saa­vat kui­ten­kin hyö­dyn talou­den (väi­te­tys­tä) vakaut­ta­mi­ses­ta. Kreik­ka ei voi äänes­tää “ei” ja samal­la las­kea sen varaan, että muut hoi­ta­vat homman.

    Toi­sek­seen pää­tös Krei­kas­sa on suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Kreik­ka edus­taa koko tois­ta osa­puol­ta sopi­muk­ses­sa, Suo­mi vain paria pro­sent­tia toi­ses­ta osapuolesta.

    Sen sijaan esi­mer­kik­si EU:n liit­to­val­tiois­tu­mi­nen (läh­tien EVM sun muut yhteis­vas­tuu­ta kas­vat­ta­vat toi­met) on minus­ta jo sen koko­luo­kan asia, jos­ta pitää äänestää.

  51. Minun pääs­sä­ni läh­tee täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa sala­liit­to­ge­ne­raat­to­ri pyö­ri­mään: Entä, jos Krei­kan kon­kurs­sia vei­kan­neet sijoit­ta­jat ovat lah­jo­neet Papandreou:n jär­jes­tä­mään sen?

  52. Ame­rik­ka­lai­sen riip­pu­mat­to­man uutis­oh­jel­man Democ­racy Now!n jut­tu aiheesta:

    http://www.democracynow.org/2011/11/3/wall_street_v_greece_g20_opens

    Hei­dän haas­tat­te­le­man­sa eko­no­mis­ti Mic­hael Hud­son epäi­lee, että kan­sa­nää­nes­tyk­sen kysy­myk­se­na­set­te­lul­la pyri­tään hai­vyt­tä­mään pää­tök­sen seu­rauk­sien mer­ki­tys kreik­ka­lai­sil­le ja saa­maan vas­tauk­sek­si “kyl­lä” paketille.

  53. Pal­jon on puhut­tu tavas­ta mil­lä Kreik­ka voi siir­tyä drak­maan. Se lait­taa pai­no­ko­neet töihin.

    Kukaan ei ole puhu­nut halais­tua sanaa, mitä teh­dään kreik­ka­lais­ten euroil­le. Miten ne poi­mi­taan pois markkinoilta?

  54. Val­lan­kaap­pauk­seen ei tar­vi­ta kuin muu­ta­ma pys­sy­mies, jos muut eivät tee mitään.”

    Käy Tie­de­mies krei­kas­sa otta­mas­sa sel­vää tai puhu kreik­ka­lais­ten kans­sa, älä­kä anna mie­li­si seik­kai­la mis­sä ja miten tahansa. 

    Ken­raa­li vaih­de­taan kos­ka on sai­ras ja siir­ty­mäs­sä eläk­keel­le tai muus­ta vas­taa­vas­ta syys­tä. Jos soti­las junt­ta “yrit­tää” val­taan sii­nä syn­tyy sisäl­lis­so­ta. Miten voi edes kuvi­tel­la että kukaan EI tee mitään. Luu­let­ko että tava­ööi­set kreik­ka­lai­set antai­si­vat sen tapah­tua, muut maat antai­si­vat sen tapah­tua. Äly­tön­tä piliåa­li­pu­het­ta soti­las­dik­ta­tuu­ris­ta EU sisällä.

    Vähem­män popu­lis­mia ja enem­män jär­keä asiaan.

  55. Vil­le T: “Ajai­si­ko Papandreu sitouttamista?”

    Täl­tä aina­kin lop­pu­tu­los nyt näyt­täi­si. Oppo­si­tion ilta­lyp­sy­mah­dol­li­suu­det on nol­lat­tu, ja odo­tet­ta­vis­sa voi­si hyvin­kin olla sateen­kaa­ri­hal­li­tus tai toi­mi­tus­mi­nis­te­riö, jon­ka luu­li­si mini­moi­van kaduil­la riehumisen.

    Hal­li­tus on niin heik­ko että sen on parem­pi kaa­tua nyt, jol­loin oppo­si­tio ei pää­se myö­hem­min hyö­ty­mään kan­san tais­te­lu­vä­sy­myk­ses­tä kun pää­tök­set on teh­ty muo­dol­li­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen laa­jal­la enemmistöllä.

    Peli on kovaa mut­ta se voi ihan hyvin olla hallittua.

  56. Evert The NeveRest 

    Kukaan ei ole puhu­nut halais­tua sanaa, mitä teh­dään kreik­ka­lais­ten euroil­le. Miten ne poi­mi­taan pois markkinoilta?

    Mitään todel­lis­ta tar­ve­ta nii­den pois­ta­mi­seen ei ole (se, että nii­den ole­mas­sa olo voi­si tun­tua jois­ta­kin hen­ki­löis­tä nolol­ta, ei ole todel­li­nen tar­ve). Uusia ei tie­tys­ti pai­net­tai­si; van­hat oli­si­vat lail­li­sia mak­su­vä­li­nei­tä euroa­lu­eel­la niin kau­an kun ne luon­tai­ses­ti lii­ken­tees­sä pysy­vät (tai oli­si ole­maas­sa jokin “euroa­lue”).

    Kyl­lä se oikea ongel­ma on/olisi drak­mo­jen käy­tön val­mis­te­lu niin, että tie­to muu­tok­ses­ta tuli­si jul­ki­suu­teen mah­dol­li­sim­man myöhään.

  57. 6) Papandreou halusi vain teh­dä jotain mikä tulee suu­re­na yllä­tyk­se­nä kai­kil­le muil­le pait­si hänel­le ja paril­le apu­ril­le, jot­ta voi talou­del­li­ses­ti hyö­tyä sii­tä että osaa edel­li­se­nä päi­vä­nä ennus­taa mihin suun­taan pörssikurssit/ym seu­raa­va­na päi­vä­nä hyppäävät.

  58. Jua­ni­to, en yri­tä ketään kosis­kel­la, eikä minul­la ole mitään poliit­tis­ta näke­mys­tä, jota yrit­täi­sin perus­tel­la väit­teel­lä, että Krei­kas­sa voi olla ris­ki sotilasvallankaappaukseen.

    En usko, että ris­ki on suu­ri. Mut­ta ihan taval­li­nen demo­kra­tia on hau­ras, kun rahat lop­pu­vat. Jos nyt suo­ra­nai­nen soti­las­val­lan­kaap­paus onkin kau­kaa haet­tua, niin joku pai­kal­li­nen kahi­na, kun pal­kan­mak­su häi­riin­tyy, on jo pal­jon toden­nä­köi­sem­pi. Mui­den mai­den haluk­kuus puut­tua asioi­hin lie­nee mel­ko alhai­nen, jos ero EUs­ta on meneillään.

  59. Hän voi olla sini­sil­mäi­nen idea­lis­ti, joka ajat­te­lee, että kan­san tulee saa­da päät­tää näin tär­keäs­tä asias­ta. Krei­kas­sa sini­sil­mäi­syys on harvinaista.”

    Suos­tuu­ko Krei­kan kan­sa roik­ku­maan kym­me­net vuo­det “löy­säs­sä hirressä”?

    Eikös kova ker­ta­ry­ti­nä sai­si sen aikaan, että kai­vet­tai­siin vas­tuul­li­set esiin ja sen jäl­keen alet­tai­siin raken­taa raunioille?

    Vaik­ka talou­del­li­sest seu­rauk­set oli­si­vat­kin vaka­vat, jos Euroo­pan krii­si­maat “kaa­tui­si­vat”, niin se joh­tai­si sii­nä mie­les­sä myön­tei­seen kehi­tyk­seen, kun se ravis­te­li­si EU:ta ja kun­nol­la. Talous­krii­sit ovat oire ongel­mis­ta, nii­den rat­kai­su ei pois­ta nii­den taus­tal­la ole­via ongel­mia. En usko, että halua löy­tyy nii­den rat­kai­se­mi­seen, ellei saa­te­ta ongel­men aiheut­ta­jia kun­nol­la vastuuseen.

  60. Olem­me aivan ennen­ko­ke­mat­to­man ja uuden tilan­teen edes­sä. EU-alu­een kan­soil­le tar­jo­taan vaih­toeh­dok­si pit­kää kur­ji­mus­ta. Sitä asi­aa ei EU pää­tä, kel­paa­ko se. Sii­nä voi tul­la aika­moi­nen yllä­tys koko Euroopalle.

  61. jjvt — tätä on jo mie­tit­ty muuallakin:

    http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87464-voiko-kreikkapapandreu-itse-asiassa-tienata-jos-maa-ei-maksa-velkojaan

    Cre­dit default swap on CDS, jon­ka hal­ti­ja eli sijoit­ta­ja ei ole taus­tal­la ole­van lai­nan otta­ja. Kei­not­te­li­jat voi­vat ostaa CDS:iä ja siten ikään kuin lyö­dä vetoa hal­li­tus­ten mak­su­ky­vyt­tö­myy­del­lä. Kreik­ka meni ja osti itsel­leen usei­den kym­me­nien mil­jar­dien arvos­ta CDS-suo­jauk­sia. Vuon­na 2009 Krei­kan val­tio myi suo­jauk­set tun­te­mat­to­mal­le yksi­tyi­sel­le Sveit­sis­sä sijait­se­val­le IJ Part­ners-fir­mal­le, jol­la on väit­tei­den mukaan kyt­kök­siä Papandreoun per­hee­seen ja lähipiiriin.”

  62. ‎“Sekään ei lie­ne pelk­kää sat­tu­maa, että Bra­si­lian veron­mak­sa­jat eivät ole vuo­si­kym­me­niin jou­tu­neet pelas­ta­maan maan­sa pank­ke­ja pie­nim­mäs­tä­kään pin­tees­tä.” “Bra­si­lias­sa pan­kin ylin joh­to, pan­kin hal­li­tuk­sen jäse­net ja jopa suu­ret osak­kee­no­mis­ta­jat voi­vat jou­tua vas­taa­maan pank­kin­sa tap­piois­ta jopa koko omai­suu­del­laan. Näin ei ole asian lai­ta muualla.”

    Onko tämä todel­la näin toi­mi­va, että käy kateek­si? Onko Euroo­pan päät­tä­jät niin voi­del­tu­ja, ettei täl­lais­ta ole voi­tu Euroo­pas­sa kokeilla?

    Täs­sä­kö maa­il­man tur­val­li­sin pankkijärjestelmä?”
    http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/tassako-maailman-turvallisin-pankkijarjestelma/20105047/12

  63. TM
    Mut­ta jos ei näin ole, tulee kon­kurs­sin päi­vä ihan koh­ta, val­tion tilil­lä ei ole koh­ta enää Euro­ja, joil­la mak­saa mitään.

    Jos kyl­mäs­ti jät­tää kai­ken muun pait­si tur­val­li­suus­ko­neis­ton pal­kat mak­sa­mat­ta, niin eikö­hän jopa Krei­kan vero­tu­lot sii­hen riitä.

  64. Bra­si­lias­sa pan­kin ylin joh­to, pan­kin hal­li­tuk­sen jäse­net ja jopa suu­ret osak­kee­no­mis­ta­jat voi­vat jou­tua vas­taa­maan pank­kin­sa tap­piois­ta jopa koko omaisuudellaan.

    Niin­pä. Jär­jes­te­tään sama jut­tu mui­den­kin suu­ry­ri­tys­ten kans­sa (pyö­ri­vät vel­ka­ra­hal­la). Ongel­ma ratkaistu.

  65. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:

    Cre­dit default swap on CDS, jon­ka hal­ti­ja eli sijoit­ta­ja ei ole taus­tal­la ole­van lai­nan otta­ja. Kei­not­te­li­jat voi­vat ostaa CDS:iä ja siten ikään kuin lyö­dä vetoa hal­li­tus­ten mak­su­ky­vyt­tö­myy­del­lä. Kreik­ka meni ja osti itsel­leen usei­den kym­me­nien mil­jar­dien arvos­ta CDS-suojauksia.

    Yllä ole­va on huu­haa­ta. Kreikka-CDS:ien nykyi­nen koko­nais­mää­rä on vain n. 2 mil­jar­dia euroa, siis ihan mitä­tön osa kokonaisongelmasta.

  66. Krei­kan arme­ja oli­si vii­me­ni­nen taho joil­ta lei­ka­taan pal­kat ja muut rahat, kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den takia. Nehän oli osta­mas­sa sota­lai­vo­ja muu­ta­ma viik­ko sit­ten. Ensin lei­ka­taan muut pal­kat, eläk­keet ja muu­ta. Ei arme­ja jää ilman rahaa. Se ei vaan mene niin, oli­si tilan­ne mikä hyvänsä. 

    Arvos­tan suu­res­ti monien komen­te­ja täs­sä blo­gis­sa, mut­ta jos­kus tun­tuu että monel­le kir­joit­ta­jil­le ihmi­set eivät ole muu­ta kuin luku­ja tai väli­nei­tä ilman ihmis­syyt­tä ja atri­buut­te­ja joka sii­hen liittyy. 

    Taval­li­set Kreik­ka­lai­set jou­tu­vat kär­si­mään suun­nat­to­mas­ti tule­vai­suu­des­sa. Mikä oli­si psy­ko­lo­gi­nen seu­raus kai­kis­ta täs­tä, talous romah­ta, oman elä­män­työ tuhou­tuu, muut kan­sat hauk­kuu ja pai­nos­ta, jopa kiris­tää, taval­li­sil­le kreik­ka­lai­sil­le? Ovat­ko talou­del­li­nen osa se tärkeämpi?

    Jokai­nen hakee omaa rat­kai­sua oman edun säi­lyt­tä­mi­sek­si ajat­te­le­mal­la vaik­ka mitä ideoi­ta ja teo­rioi­ta. Ajat­te­le­mi­nen ei rat­kai­se täs­sä mitään, vaan teot, empa­tia, ja yli kai­ken yhteis­työ yhteisn pää­mää­rän saavuttamiseksi.

    Momet komen­tit ovat kyl­miä, etäi­siä, olet­tai­sin että joku kyl­mä kui­va kor­pun kirjoittamia.

    Sori vaan mut otti päähän.

  67. Bra­si­lias­sa pan­kin ylin joh­to, pan­kin hal­li­tuk­sen jäse­net ja jopa suu­ret osak­kee­no­mis­ta­jat voi­vat jou­tua vas­taa­maan pank­kin­sa tap­piois­ta jopa koko omaisuudellaan.”

    Tuo oli­si hyvä rat­kai­su­mal­li yleisemminkin.

    Aja­tuk­ses­ta, että yri­tyk­set ovat oikeus­hen­ki­löi­tä, pitäi­si luopua.

  68. #“Bra­si­lias­sa pan­kin ylin joh­to, pan­kin hal­li­tuk­sen jäse­net ja jopa suu­ret osak­kee­no­mis­ta­jat voi­vat jou­tua vas­taa­maan pank­kin­sa tap­piois­ta jopa koko omaisuudellaan.”

    Tuo oli­si hyvä rat­kai­su­mal­li yleisemminkin.

    Aja­tuk­ses­ta, että yri­tyk­set ovat oikeus­hen­ki­löi­tä, pitäi­si luopua.”

    John Micklethwait (Eco­no­mis­tin pää­toimt­ta­ja) ja Adrian Wooldrid­ge ovat kir­joit­ta­neet kir­jan The Com­pa­ny: A Short His­to­ry of a Revo­lu­tio­na­ry Idea
    Erit­täin suositeltava.
    Siis halut­tai­siin­ko paluu­ta aikaan, jol­loin yrit­tä­mi­nen oli mah­dol­lis­ta vain niil­le, joil­la oli jo niin pal­jon rahaa, että saat­toi­vat mak­saa tap­piot omas­ta pus­sis­taan. Muut velkavankeuteen.
    Voi­si olla työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­nen aika verkkaista.

  69. Ris­to kir­joit­ti 3.11.2011 kel­lo 23:39

    Evert The NeveRest 

    Kukaan ei ole puhu­nut halais­tua sanaa, mitä teh­dään kreik­ka­lais­ten euroil­le. Miten ne poi­mi­taan pois markkinoilta? ”

    Mitään todel­lis­ta tar­vet­ta nii­den pois­ta­mi­seen ei ole.

    _____________________________
    Evert Vastaa: 

    Jos Kreik­ka pai­naa käyt­töön­sä drak­man ja euro­ja ei peri­tä pois, niin se tar­koit­taa, että muut euro­maat lah­joit­ta­vat nämä eurot kreikkalaisille.

    Mitä­hän mil­jar­di­luok­kaa sum­ma on?

    1. Evert,
      Ei se kyl­lä noin mene. Liik­keel­lä ole­va sete­lis­tö on sen omai­suut­ta, jnka tas­kus­sa se sil­lä het­kel­lä on.
      Kreik­ka­lai­set muu­ten muut­ta­vat pank­ki­tal­le­tuk­si­aan kii­reel­lä sete­leik­si, kos­ka sete­liä ei voi muut­taa drak­moik­si, mut­ta pank­ki­tiin voi.

  70. Samu­li
    Aja­tuk­ses­ta, että yri­tyk­set ovat oikeus­hen­ki­löi­tä, pitäi­si luopua.

    Sii­nä tapauk­ses­sa mah­dol­li­set vahin­gon­kor­vaus­vas­tuut pitäi­si ulot­taa kyl­lä myös työntekijöihin. 

    Jos esi­mer­kik­si pape­ri­ko­neen sei­so­kis­sa asen­nus­fir­ma tekee sato­jen tuhan­sien euro­jen mokan, jos­ta yrit­tä­jä jou­tuu hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vahin­gon­kor­vaus­vas­tuuseen, oli­si syy­tä tuo­da mokan teh­neet työn­te­ki­jät samal­le viivalle.

    Vas­tuu­ta kai­kil­le tasapuolisesti.

  71. Momet komen­tit ovat kyl­miä, etäi­siä, olet­tai­sin että joku kyl­mä kui­va kor­pun kir­joit­ta­mia.

    Asia on vali­tet­ta­vas­ti sil­lä taval­la, että todel­li­suus ja tosi­asiat ovat yleen­sä kovin ikä­viä. Kun puhu­taan sato­jen tuhan­sien ihmis­ten talou­del­li­ses­ta ahdin­gos­ta, sii­nä on kyse pel­käs­tään luvuis­ta jo sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että nii­tä ihmi­siä on niin pal­jon, ja kaik­ki ovat omal­la eri­koi­sel­la taval­laan sii­nä ahdin­gos­sa. Ei voi­da aja­tel­la, että nii­den kaik­kien ihmis­ten ahdin­koa käsi­tel­lään joten­kin erikseen.

    Pait­si että näin saam­me edes jon­kin­lai­sen koko­nais­ku­van, on toi­nen, pal­jon pai­na­vam­pi syy käsi­tel­lä täl­lai­sia asioi­ta “pelk­ki­nä nume­roi­na”. Syy on se, että jos kes­ki­tym­me yksit­täi­siin tapauk­siin, teem­me mel­kein var­mas­ti vää­riä pää­tök­siä mel­kein kaik­kien kan­nal­ta. Jos kat­som­me yksit­täis­tä vara­ri­kon par­taal­la ole­vaa per­het­tä, esi­mer­kik­si, ja joten­kin tun­nis­tam­me sen hädän “syyt”, teem­me sen mel­kein 100% var­mas­ti hyvin lyhyt­nä­köi­ses­ti ja koko­nai­suu­den sivuut­taen. Mel­kein var­mas­ti teem­me enem­män hait­taa kuin hyötyä. 

    Juu­ri tähän perus­tuu monien vasem­mis­to­lais­ten sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vien poliit­tis­ten pää­mää­rien hai­tal­li­suus. Näem­me työ­tä­te­ke­vän köy­hän, ja toteam­me, että vika on sii­nä että hän saa lii­an vähän palk­kaa. Rat­kai­suk­si sää­däm­me mini­mi­pal­kan, joka on kak­sin­ker­tai­nen hänen nykyi­seen palk­kaan­sa näh­den. Hie­noa, nyt jot­kut näis­tä mata­la­palk­kai­sis­ta tule­vat ihan OK toi­meen, mut­ta kak­si kol­mas­osaa jää työt­tö­mäk­si. Näem­me per­heen, jon­ka asun­to­lai­nan kor­ko on kor­kea, niin vaa­dim­me kor­ko­tu­kea tai vero­vä­hen­nys­tä. Hyvä, tämän per­heen ahdin­ko hel­pot­taa, mut­ta asun­to­jen hin­nat nouse­vat niin, että muu­ta­man vuo­den pääs­tä kor­ko­me­not ovat uusil­la asun­to­ve­lal­li­sil­la ihan yhtä suu­ri osa budjetista. 

    Lis­ta on lopu­ton. “Myö­tä­tun­non” moti­voi­mat poliit­ti­set pää­tök­set ovat usein tuhoi­sia juu­ri sik­si, että niis­sä ei ole taus­tal­la kyl­mää las­kel­moin­tia, vaan ainoas­taan hyvä aiko­mus. Maa­il­ma ei kui­ten­kaan toi­mi niin­kuin aiom­me, vaan se toi­mii tar­kal­leen niin­kuin se toi­mii, täy­sin piit­taa­mat­ta yksit­täi­sis­tä aiko­muk­sis­tam­me. Kyl­lä minä­kin koen myö­tä­tun­toa noi­ta ihmi­siä koh­taan, mut­ta myö­tä­tun­to ja tur­hat, kal­liit, ja pahim­mil­laan jopa tuhoi­sat, toi­men­pi­teet eivät muu­tu hyvik­si vain sil­lä, että minus­ta tai jos­tain muus­ta tun­tuu siltä. 

    Kreik­ka­lais­ten on pak­ko kär­siä talou­del­li­ses­ta kuri­muk­ses­ta, kos­ka jos yri­täm­me lii­kaa aut­taa Kreik­kaa, niin seu­raa­vak­si kaa­tuu Espan­ja, Por­tu­ga­li, ja sit­ten Ita­lia, ja sit­ten Rans­ka. Muu­ta­man sadan tuhan­nen tai mil­joo­nan ihmi­sen talou­del­li­sen ahdin­gon sijaan meil­lä on 150 mil­joo­nan ihmi­sen ahdin­ko. Tämä on se todel­li­suus, jos­sa eläm­me, eikä mikään mää­rä hyvää tah­toa sitä mik­si­kään muuta.

  72. Taval­lis­ten kreik­ka­lais­ten kuplan puh­kea­mi­nen on ehkä kova paik­ka, mut­ta val­hees­sa elä­mi­nen lop­puu ennem­min tai myö­hem­min. Omas­sa itsek­kääs­sä vir­tu­aa­li­maa­il­mas­sa ei voi elää loputtomiin.

    Kyl­lä ne “kovat talou­del­li­set arvot” ovat heis­tä vai­kut­ta­neet oikein muka­vil­ta sil­loin kun itse tai suku­lai­set ovat saa­neet elä­ket­tä vää­rin perus­tein tai muka­van suojatyöpaikan.

    Kuten eräs näis­tä taval­li­sis­ta kreik­ka­lai­sis­ta tv-haas­tat­te­lus­sa taan­noin sanoi: “Val­tion talous ei kiin­nos­ta minua, minul­la on oma talous.” (miek­ko­nen oli siis “yrit­tä­jä” jota mm. vero­vel­vol­li­suus ei hänen omas­ta mie­les­tään koske).

  73. Ehkä Papandreou ainoas­taan halusi laa­jem­paa tukea sääs­tö­kuu­ril­le. Por­tu­ga­lis­sa IMF vis­siin vaa­ti myös oppo­si­ton nimet tuki­pa­pe­rei­den alle sääs­tö­kuu­rin var­mis­ta­mi­sek­si. Krei­kas­sa sitä ei ilmei­ses­ti ole vaa­dit­tu, vaan opo­si­tio voi koko ajan teh­dä vaa­li­työ­tä muka­mas vas­tus­ta­mal­la asiaa.

  74. Kreik­ka­lai­set muu­ten muut­ta­vat pank­ki­tal­le­tuk­si­aan kii­reel­lä sete­leik­si, kos­ka sete­liä ei voi muut­taa drak­moik­si, mut­ta pank­ki­tiin voi.

    Niin minä­kin teki­sin, jos oli­sin kreikkalainen!

    Krei­kan siir­ty­mi­nen johon­kin banaa­ni­va­luut­taan on yksinkertaista.

    Ensin Krei­kan val­tiol­ta lop­pu­vat eurot. Se jou­tuu mak­sa­maan pal­kat jol­lain itse pai­na­mal­laan paperilla.

    Näi­den Krei­kan itse pai­na­mien pape­rei­den arvo on rai­voi­san inflaa­tion koh­tee­na, eikä kukaan halua ottaa nii­tä vas­taan. Niin­pä val­tio jou­tuu sää­tä­mään lain, jon­ka mukaan kaup­po­jen pitää hyväk­syä näi­tä ruplia johon­kin kiin­te­ään kurs­siin euron rin­nal­la. Samaan sys­syyn pitää mää­rä­tä, että kan­sa­lai­set saa­vat lyhen­tää lai­no­jaan makulatuuripaperilla.

    Tämä romaut­taa pank­ki­jär­jes­tel­män ja kiin­teis­tö­jen arvon. Tapah­tuu suu­ri omai­suu­den uus­ja­ko sen mukaan, miten kuka­kin on euro­ja onnis­tu­nut sete­leik­si, kul­lak­si tai ulko­mai­sik­si tal­le­tuk­sik­si repi­mään ennen valuutanvaihtoa.

    Kreik­ka voi myös ilmoit­taa mak­sa­van­sa lai­nan­sa näis­sä uus­ruplis­sa. Se on sama kuin ilmoi­tus sii­tä, ettei mak­sa lai­no­jaan, mut­ta voi kuu­los­taa kivammalta.

    Euro­jär­jes­tel­män kan­nal­ta täs­sä ei tapah­du oikein mitään. Krei­kal­la ei tie­ten­kään ole mitään sanan­val­taa euroon liit­ty­vis­sä asiois­sa tuos­sa tilan­tees­sa, mut­ta ei sil­lä ole enää muu­ten­kaan. Euron kan­nal­ta Krei­kas­sa ole­vat eurot ovat sama asia kuin dol­la­rin kan­nal­ta maa­il­mal­la ole­vat taalat.

    Jos Kreik­ka halu­aa jol­la­kin taval­la estää euro­jen maas­ta­paon, sen pitää lait­taa tiuk­ko­ja rajo­ja pää­oman liik­ku­vuu­del­le. Tämä taas rik­koo EU:n perus­a­ja­tus­ta vas­taan, joten sit­ten voim­me sanoa Krei­kal­le hei-hei.

    Kreik­ka tar­vit­see kipeäs­ti ison deval­vaa­tion. Nyt suu­ri kysy­mys on se, miten se voi­daan jär­jes­tää ilman isoa ryti­nää. Ykkös­suun­ni­tel­ma on teko­hen­gi­tys ja sisäi­nen deval­vaa­tio. Kak­kos­suun­ni­tel­ma voi­si olla rau­hal­li­nen ero euros­ta ja sen jäl­keen valuu­tan kel­lu­mi­nen, mut­ta kukaan ei tai­da tie­tää, miten tuo teh­dään. Ja jos mitään ei teh­dä, men­nään yllä­ole­vien nuot­tien perus­teel­la sii­nä vai­hees­sa, kun kas­sas­ta lop­puu raha.

    Papandreu on joko tyh­mä, pel­ku­ri, popu­lis­ti, häi­käi­le­mä­tön oma­ne­dun­ta­voit­te­li­ja tai maa­il­man kova­pok­kai­sin poke­rin­pe­laa­ja. His­to­ria näyt­tää, mut­ta en veik­kaa tyhmää.

  75. OS, ei se kyl­lä noin mene. Sete­li on kes­kus­pan­kin omai­suut­ta riip­pu­mat­ta sii­tä kenen tas­kus­sa se on.

  76. Osmo:

    Liik­keel­lä ole­va sete­lis­tö on sen omai­suut­ta, jnka tas­kus­sa se sil­lä het­kel­lä on.
    Kreik­ka­lai­set muu­ten muut­ta­vat pank­ki­tal­le­tuk­si­aan kii­reel­lä sete­leik­si, kos­ka sete­liä ei voi muut­taa drak­moik­si, mut­ta pank­ki­tiin voi.

    Muis­te­le­pa vähän his­to­ri­aa. Kyl­lä sete­lei­tä­kin voi­daan val­tion toi­men­pi­teil­lä “lai­na­ta”. Suo­mes­sa näin tapah­tui 1946, jol­loin sete­lit lei­kat­tiin kah­tia ja toi­nen puo­lis­ko otet­tiin pak­ko­lai­nak­si val­tiol­le. Kreik­ka on teh­nyt sete­lin­leik­kauk­sen 1922.
    Toki yhteis­va­luut­ta tekee hom­man han­ka­lam­mak­si, mut­ta kyl­lä suve­ree­ni val­tio voi sää­tää vaik­ka min­kä­lai­sia pakkolakeja.

  77. Liik­keel­lä ole­va sete­lis­tö on sen omai­suut­ta, jon­ka tas­kus­sa se sil­lä het­kel­lä on.”

    Vai onko niin, että sete­li tai kolik­ko on liik­keel­le­las­ki­jan omai­suut­ta ja vain lai­nas­sa hal­ti­jal­la. Ei sil­lä, että käy­tän­nös­sä asias­sa oli­si mitään eroa.

  78. Ode kir­joit­ti:
    “sete­liä ei voi muut­taa drakmoiksi”

    Mik­si euro-sete­lei­tä ei voi­si vaih­taa drak­moik­si? (ja päin vastoin?)

    Koli­kois­sa on kan­sal­lis­ta “heral­diik­kaa”, mut­ta sete­leis­sä ei ole. Sete­lis­sä lukee EURO ja sama kreik­ka­lai­sin kirjaimin.

    1. Evert
      Ketään e4i voi pakot­taa vaih­ta­maan euro­jaan drakmoiksi.
      Aja­tuk­se­na on, että tilil­lä ole­vat euron vaih­de­taan ensin drak­moik­si ensin pakol­la johon­kin akuank­ka­kurs­siin. Samal­la kurs­sil­la pal­kat muu­te­taan drak­moik­si. Sit­ten drak­ma deval­voi­tuu noin puo­leen ja tilil­lä ole­vat rahat ovat euroi­na las­ket­tu­na menet­tä­neet puo­let arvos­taan ja palk­ka osto­voi­mas­taan. Lom­pa­kos­sa ole­vat euron sete­lit taas ovat säi­lyt­tä­neet arvonsa.

  79. Mie­les­tä­ni kir­joi­tit toisin:
    “Kreik­ka­lai­set muu­ten muut­ta­vat pank­ki­tal­le­tuk­si­aan kii­reel­lä sete­leik­si, kos­ka sete­liä ei voi muut­taa drak­moik­si, mut­ta pank­ki­tiin voi.”

    1. Evert
      Joo, tar­koi­tin, ettei val­tio voi muut­taa sete­lei­tä pakol­la drak­moik­si mut­ta pank­ki­ti­lien sal­dot voi muut­taa lain voi­mal­la. Tie­tys­ti omat rahan­sa voi muut­taa vaik­ka ora­van­na­hoik­si halutessaan. 

  80. Krei­kas­sa hal­li­tus vain tai­taa olla myö­häs­sä jos sitä drak­maa halu­taan uudel­leen­luo­da maan valuutaksi.

    Fik­sut kan­sa­lai­set var­mas­ti nos­ta­vat euron­sa tileil­tä jo ennak­koon. Näin­hän on jo tapahtunut..

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si muut­taa kätei­nen jok­si­kin muuk­si omai­suuse­räk­si, joka kes­tää drak­man deval­voi­tu­mi­sen vai­ku­tuk­sen. Ulko­mai­set sijoi­tus­ra­has­tot esi­mer­kik­si oli­si­vat täs­sä hyvä vaihtoehto.

    Suo­ma­lai­nen koti­ta­lous voi­si vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa mer­ki­tä kai­kel­la likvi­dil­lä omai­suu­del­laan rahas­to-osuuk­sia ja omai­suus oli­si turvassa.

    Har­vem­min hal­li­tuk­set ovat läh­te­neet taka­va­ri­koi­maan tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa mui­ta omai­suus­muo­to­ja kuin tileil­lä ole­via varo­ja. Byro­kraa­tin­kin työ­nin­nol­la on rajansa… 🙂

    1. Voi­han ne rahat tal­let­taa myös ulko­mai­siin pank­kei­hin. Nyt kun avoi­mes­ti on varoi­tet­tu drak­man paluus­ta, kreik­ka­lai­set pan­kit menet­tä­vät liki kaik­ki talletuksensa.

  81. Ihmi­set nos­ta­vat euron­sa pois, kos­ka uskovat/tietävät, että se ne tule­vat ole­maan arvok­kaam­pia kuin drak­ma, jos tai kun drak­maan siirrytään. 

    Ulko­mai­set sijoi­tus­ra­has­tot voi­vat olla tai olla ole­mat­ta hyvä idea. Nii­hin ei ehkä valuut­ta­ris­kiä lii­ty, mut­ta kon­fis­ka­to­ri­sen otteen otta­va val­tio pää­see nii­hin kyl­lä hel­pom­min käsik­si kuin pat­jan alle jem­mat­tui­hin sete­lei­hin. Ensin­nä­kin, taval­li­nen kan­sa­lai­nen käyt­täi­si jotain väli­mies­tä. Fik­su ei tie­tys­ti käyt­täi­si mitään pai­kal­lis­ta pank­kia tms, vaan kan­sain­vä­lis­tä arvo­pa­pe­rin­vä­lit­tä­jää, mut­ta ei tämä­kään sil­ti ris­ki­tön­tä ole. 

    Onko­han Krei­kas­sa pulaa kullasta?

  82. Pis­sis käyt­täy­tyy kuin val­tio… vai oli­ko se päinvastoin?

    http://svenskbladet.se/ekonomi/index.php?alias=tonarsdotter_ska_rosta_om_skuldbetalning.html

    18-åri­ga Vik­to­ria Fjell­ström bes­lu­ta­de på ons­da­gen om att hon skul­le rös­ta om huru­vi­da hon ska låta sina föräl­drar beta­la hen­nes skulder.

    Vik­to­rias skul­der härs­tam­mar från en bland­ning av klä­din­köp, dyra ute­kväl­lar och semes­ter­re­sor med kom­pi­sar, allt finan­sie­rat genom en kom­bi­na­tion av lån från Vik­to­rias föräl­drar samt SMS-lån.

    När hen­nes föräl­drar insåg Vik­to­rias dåli­ga eko­no­mis­ka situa­tion lova­de dom att hjäl­pa hen­ne, men påpe­ka­de även att Vik­to­ria inte bara kan spen­de­ra pen­gar utan även mås­te spara.

    Des­su­tom hop­pa­des dom att hon även skul­le bör­ja job­ba fler tim­mar, efter­som hon för när­va­ran­de enbart job­bar fem tim­mar i vec­kan på ett cafe medan hon vän­tar på att hen­nes blogg ska bör­ja gå bra.”

  83. Tot­ta­kai voi tal­let­taa ja sitä­hän kreik­ka­lai­set teke­vät par­hail­laan, ovat teh­neet jo lähes vuo­den mut­ta nyt pan­kin­joh­ta­jat ovat oikein lähes­ty­neet asiak­kai­taan ja kehoit­ta­neet toi­mi­maan näin.

    Kreik­ka­lai­set ovat nous­seet paris­sa kuu­kau­des­sa Tuk­hol­man pörs­sin suu­rim­mak­si ulko­mai­sek­si sijoittajatahoksi.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 6.11.2011 kel­lo 22:35
    Elik­kä samaa minä­kin tarkoitin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.