Kannattaako Helsingin omistaa ydinvoimaa

58 vastausta artikkeliin “Kannattaako Helsingin omistaa ydinvoimaa”

1. HELE­Nil­lä on kaupun­gin liike­laitok­se­na 9% tuot­tatavoite sijoite­tulle pääo­ma­l­la. Jos nyt ollaan vähän kyynisiä niin OL4 mak­saisi ehkä kahdekas­ta kymme­neen mil­jar­dia euroa (viralli­nen arvaus nyt kuusi). Eli Helsin­ki sijoit­taisi siihen 800 — 1 000 miljoon­aa. Vuosi­ta­sol­la pitäisi tuot­taa siis 70 — 90 miljoon­aa euroa. OL4 luul­tavasti tuot­taisi sähköä 12 — 14 TWh vuodessa, eli Helsingille 1 200 — 1 400 GWh. Eli jos voimalan työn­tek­i­jät tekee duu­nia talkoil­la, uraani on ilmaista, vero­ja ei mak­se­ta, jne. niin pitäisi saa­da sel­l­aiset 50 — 75 €/MW. Kuu­den mil­jardin hin­nal­lakin 40 — 45 €/MW.

   Kun täl­lä ei ole myöskään yhtään mitään tekemistä Helsin­gin ener­giatarpei­den, ympäristö­tavoit­tei­den, tms. kanssa eli kysymys on ihan puh­taasti investoin­nista sähkö­markki­noille, niin mik­si ihmeessä täm­möiseen ryhdyt­ti­in? Ja ylläol­e­van kannal­ta on muuten aivan yksi lysti tykkääkö ydin­voimas­ta vai ei.

   Halu­aisin myös huo­maut­ta että Helsin­gin kokoomuk­sen ja demarei­den mielestä nyt ei ole ajanko­htais­taa päät­tää Hanasaari B:n kohtalosta tai sijoit­taa kor­vaa­van voimalan suun­nit­telun. Viime vuon­na kokoomuk­sen mielestä päätös oli ajanko­htainen vuo­den päästä.

   Vastaa

2. Entäs ne kivi­hi­ilel­lä toimi­vat voimalat? Voitaisi­inko ainakin yksi noista purkaa tai voimaloi­ta pienen­tää. Paljon tilaa ne vievät kalli­il­la keskeisel­lä paikalla.

   Vastaa

3. Asumme kutakuinkin keskel­lä laattaa.
   Are­van tekemä laitos on tule­vaisu­u­den tekni­ikkaa, ensim­mäi­nen sel­l­ainen. Sik­si se on myöhässä.
   Ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tu­s­paik­ka on viit­tä vaille valmis oma­l­la maaperällä.

   Pari viime talvea on ollut kun­non talvia. Jos kaik­ki skan­di­na­vian sähkö myy­dään sak­saan niin kylmä tääl­lä tulee. Neukutkin ovat jo myyneet suurim­man osan maakaa­sus­ta sinne päin.

   Ydin­voimaloiden hyö­ty­sude on noin 40%. Eli laitok­sen jäähdyt­tämiseen menee 60%. Toisin sanoen yli puo­let Suomen ydin­voiman tuot­ta­mas­ta ener­gias­ta aje­taan mereen.

   Helsin­gin pitää tule­vaisu­udessa omis­taa lauhde­voimaa. Elikkä sitä läm­mintä vet­tä mitä nyt laitok­sista aje­taan mereen.

   Vastaa

4. Osmo:

   Voimalan rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa Arevalle ehkä jopa kol­men mil­jardin euron tap­pi­on. On syytä olet­taa, että nelos­reak­tori on huo­mat­tavasti kol­mosreak­to­ria kalliimpi 

   Siis mitäh? Tarkoi­tatko tuol­la, että nelo­nen olisi kalli­impi kuin kol­mosen alku­peräi­nen avaimet käteen ‑hin­ta, vai kalli­impi kuin nyt toteu­tu­va hin­ta kaiken maail­man sekoilu­jen ja myöhästymis­ten jäl­keen? Minus­ta olisi perin outoa, jos ydin­voimalaa ei saa­da tehtyä sut­jakkaam­min ja edullisem­min kuin Olk­ilu­o­to kol­mo­nen. Luulisi Are­vankin täl­lä koke­muk­sel­la pystyvän hom­maan, jos nyt eivät niin kivikalloisia ole, etteivät olisi sähellyk­ses­tä mitään oppineet.

   Vastaa

5. Ah, tajusin itsekin: lisähin­ta lankeaa Arevalle ja TVO mak­saa alku­peräisen avaimet käteen ‑hin­nan. Juu, uskon, että uusi yksikkö on ‘lis­tahinnal­taan’ kalli­impi. Joutuuko Are­va mak­samaan myöhästymisen takia tuotan­non mene­tyk­sistä korvausta?

   Vastaa

6. Olen sanonut tämän muual­lakin, mut­ta älkää nyt oikeasti luulko että Are­va noi­ta kas­vanei­ta kulu­ja mak­saisi. Are­va on kaup­pa­poli­ti­ikas­sa yhtä kuin Ran­skan val­tio, ja on täysin selvää että EU:sta löy­tyy tätä varten niin paljon kaup­pa­poli­it­tista vipua, että Ran­skan val­tio ei var­masti anna Arevalle alaskir­ja­ta jos hom­man­voi kaataa muualle. Vaik­ka se ei olis kovin reilua tai oikein se on politiikkaa.

   Vastaa

7. Varsin prag­maat­ti­nen kir­joi­tus ydin­voimas­ta vihreän eli­itin edus­ta­jal­ta. Kaik­ki on suh­teel­lista, myös ydin­sähkön hin­ta. Sem­minkin, kun sil­lä voi kus­tan­taa päivähoitopaikko­ja, tukiope­tus­ta, kir­jas­to­jen lukusale­ja, ter­veyskeskuk­sia jne. sekun­ti sekunnilta.

   Vastaa

8. Eihän kun­nan tehtävänä ole ydin­voimabusi­ness. Mut­ta luop­umisa­janko­h­ta ja tapa pitäisi miet­tiä tarkaan, jot­ta Helsingille saadaan hyvä hinta.

   Vastaa

9. “Voimalaitosten omis­t­a­mi­nen on ollut kun­nalle suh­teessa kan­nat­tavaa, kos­ka toisin kuin osakey­htiöt, kun­nat eivät mak­sa tuloveroa. Tämä kuitenkin muut­tuu EU:n takia. Helsin­ki joutuu yhtiöit­tämään ener­giay­htiön­sä ja sata­mansa, jol­loin omis­tamisen ilosta katoaa 25 prosenttia.”

   voisiko täl­lä olla jotain tekemistä sen kanssa, että suo­ma­laiset yrit­täjät rek­isteröivät yhtiön­sa nykyjään herkästi viroon, jos­sa verokan­ta on 0% ?

   Jos yri­tysvero­tus on ongel­ma eikö Helsin­gin kaupun­ki voisi rek­isteröidä yhtiön­sa viroon ja ottaa verova­paina osinkoina tulonsa.

   mik­siköhän suomeen ei investoida?

   Vastaa

10. Maail­man suurin finanssi ja pääo­masi­joi­tus kor­po­raa­tio, cit­i­group, teki reak­tor­ei­den hin­take­hi­tyk­ses­tä laa­jan tutkimuk­sen 2010. Cit­i­groupin koppukaneetti:

    “For a 1,600MW (nuclear) unit, that means a con­struc­tion cost of up to €5.6bn. We see very lit­tle prospect of these costs falling, and every like­li­hood of them ris­ing further.”
    ‑Cit­i­group Glob­al Mar­kets, 2010 

    Että ei ne tule yhtään halvem­mal­la tule­vaisu­udessa. Are­van ol3 kon­sep­til­la muu­ta­ma vuosi myöhem­min Ran­skaan Fla­menvilleen aloitet­tu reak­tori on myös raskaasti yli bud­jetin ja aikataulun.

    Vastaa

11. Eli­na Moisio syyt­ti kokoomus­ta siitä, että ydin­voiman kan­nat­ta­mi­nen on sille ide­ologi­nen kysymys.

    Minus­ta asia on kuitenkin niin päin, että ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen on vihreille ide­ologi­nen kysymys, kun edes tyrkytet­tävä lupa painaa rahaa ei kel­paa, vaan siitä pitäisi luop­ua ilmaisek­si. Onnek­si edes Ode tajuaa vähän paremmin.

    Vastaa

12. “Maail­man suurin finanssi ja pääo­masi­joi­tus kor­po­raa­tio, citigroup”

    Ottaen huomioon velka­kri­isin syn­nyn, en luot­taisi kyl­lä enää pätkääkään pankkien kykyyn arvioi­da yhtään mitään. Niil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole minkään­laista pätevyyt­tä arvioi­da yhtään mitään.

    Luot­taisin laitok­sia toimit­tavien ja tilaavien arvioi­hin ja pyyhk­isin pankkien arvioil­la persettä.

    (luon­nol­lis­es­ti ydin­voimay­htitö ovat hyvinkin voineet pää­tyä samaan lopputulokseen)

    Vastaa

13. OL4 tuskin niinkään lisää ydinka­p­a­sit­teet­tia kuin kor­vaa pois­tu­via laitoksia.

    Jos kuitenkin käy niin, että sähköä myy­dään Nord­poolis­sa kesäisin läh­es ilmaisek­si, niin siir­toy­htey­den rak­en­t­a­mi­nen man­ner-Euroop­paan ei liene aivan hölmö investointi?

    Osu­u­den myymi­nen on toki kan­natet­tavaa, jos hin­ta on oikea. Minkälais­es­ta sum­mas­ta tässä puhutaan?

    Kiitok­set blo­gis­tille ensim­mäis­es­tä järkevästä vihreän kansane­dus­ta­jan ydin­voimakom­men­tista miesmuistiin.

    Vastaa

14. Moro Osmo!

    Kun­ta voi ja saa ja pitää tehdä bisnestä!

    Näin saadaan veroäyri pidet­tyä pienenä.

    On hul­lu­ut­ta myy­dä lyp­sävää lehmää, sil­lä osuus
    ydin­voimas­ta kan­nat­ta var­masti pitem­mäl­lä aikavälil­lä ja kun­ta­laiset tule­vat kiit­tämään teitä kädestäpitäen ja yksi­tyiset jota halu­a­vat itse nämä osu­udet, kiroa­vat tei­dät alimpaan hel­vetti­in ja sanovat että kun­ta ei saa tehdä bisnestä.

    Vastaa

15. Siir­toy­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen ei ole ihan yksinker­tainen asia, niitä tosin tehtänee Poh­jan­meren tuulivoima­hankkei­den yhtey­dessä mut­ta ne samat han­kkeet sitä myös syövät. KG Off­shore grid. Kuvit­telisn että tuonkin takia sähkön hin­nan vai­hte­lut Nord­Poolis­sa kas­vaa, ja taloudel­lis­es­ti tuo suosii tuotan­to­muo­to­ja jot­ka ovat vähem­män pääomavaltaisia.

    Jos on sitä mieltä että OL4 on lupa painaa rahaa ja tuo­toil­la rahoite­taan päiväkote­ja, tms. niin var­masti osaa sit­ten perus­teel­la tämän jotenkin ihan euroina. Rahas­ta puhut­taes­sa on tapana käyt­tää numeroita.

    Vastaa

16. tpyy­lu­o­ma:
    “HELE­Nil­lä on kaupun­gin liike­laitok­se­na 9% tuot­tatavoite sijoite­tulle pääomalla.”

    Eikö TVO:n rahoi­tus­mall­in hienous ole siinä, että omis­ta­jat pistävät kas­saan “korkean tuot­to­vaa­timuk­sen” pääo­maa vain vähän (esim. 20%), ja lop­ut lainataan markki­noil­ta edullisel­la korolla? 

    Laitok­sen kokon­aishin­nalle ei siis tarvitse saa­da tavanomaista sijoite­tun pääo­man tuot­toa. Malli toimii tietenkin vain niin kauan kuin TVO saa markki­noil­ta edullista lainaa.

    Vastaa

    1. Juuri noin kun Rahoi­tus­malli sanoo. Siinä TVO:n laskut­ta­mas­sa omakus­tan­nushin­nas­sa on sisäl­lä lain­o­jen korot sen suu­ruise­na kuin ne maksetaan.

       Vastaa

17. Vah­van Euroopan laa­juisen siir­toverkon rak­en­t­a­mi­nen ei ole muuten tärkeää ain­oas­taan ydin­sähkön vien­tipo­ten­ti­aalin kas­vat­tamisen kannal­ta, vaan myös uusi­u­tu­vien, etenkin tuulivoiman, taloudel­liset toim­intaedel­ly­tyk­set paranevat markki­na-alueen kas­vaes­sa. Ilman siir­toy­hteyk­siä tuulisähkö on tietyn rajan jäl­keen pelkkää alueel­lista sähkön yli­tuotan­toa. Tuulisähköä pitäisi pystyä myymään sinne, mis­sä ei tuule.

    Vastaa

18. Kiitos min­unkin puolestani hyvin järkevästä puheenvuorosta. 

    Timo H:

    tuo tutkimus jät­tää nyt mainit­se­mat­ta muu­ta­man asi­aan vaikut­ta­van tek­i­jän. Yksi suurimpia on se, mik­si ylipäätään noi­ta 1,6 GW hirviöitä on vält­tämätön­tä rak­en­taa. Vaik­ka suu­ru­u­den ekono­mi­al­lakin on tekemistä asian kanssa, hyvin suuri syy on se, että lupamenet­te­ly perus­tuu täysin päät­tömästi reak­tor­ei­den lukumäärään, jol­loin luvan­hak­i­joil­la on vah­va kan­nustin rak­en­taa mah­dol­lisim­man suuria reak­tor­e­i­ta. Ei ihme, että ongelmia tulee.

    Tässä nyt esimerk­ki ydin­voimas­ta, jota on raken­nel­tu viimeisen 20 vuo­den aikana ympäri maail­maa noin 2 mil­jar­dia €/GW hintaan:

    http://www.cnnc.com.cn/tabid/168/Default.aspx

    Hiil­i­taseeltakin tämä CANDU on voit­ta­ja, kiitos mah­dol­lisu­u­den käyt­tää rikas­tam­a­ton­ta luonnonuraania.

    Järkevässä maail­mas­sa päätök­sen­teko perus­tu­isi esim. tuote­tun ydin­jät­teen tai tuote­tun sähkön määrään. Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto antaisi yri­tyk­sille myös erit­täin vah­van kan­nus­ti­men ottaa käyt­töön teknolo­gioi­ta, joil­la jät­teen määrää ja sen vaar­al­lisu­ut­ta voidaan vähen­tää radikaal­isti — parhaim­mil­laan sada­sosaan nykyisestä.

    Vastaa

19. Kysy­isin vain, mis­tä päätät,

    a) että sak­sa on vaikeuk­sis­sa ydin­voimaloiten­sa kanssa? Ensim­mäiset kahdek­san on otet­tu käytöstä puoli vuosi sit­ten ja sähkön net­tovi­en­ti sak­sas­sa on laskenut noin 20% — eli tuotan­to pysyi reilusti yli 100% omas­ta kulutuksesta.

    b) että sak­sas­sa — ja muis­sa kes­ki- ja pohjoiseu­roopan mais­sa — juuri kesäl­lä olisi sitä kysyn­tää suo­ma­laiselle sähkölle, jos sitä suomes­sa ei ole? Kuten sanoin, sak­sa on yhä net­tovi­en­ti­maa sähkön kannal­ta. Jos ydin­voimaloiten pois­tamista jatke­taan aikataulun mukaises­ti, niin sak­sa tuot­taa kesäl­lä reilusti ja talvel­la hie­man enem­män sähköä kuin itse käyttää.

    Vastaa

20. Malli toimii tietenkin vain niin kauan kuin TVO saa markki­noil­ta edullista lainaa.
    Niin­pä. Erään tun­netun luot­tolu­okit­ta­jan näke­mys vuodelta 2009, ja se tuskin on muut­tunut posi­ti­ivisem­mak­si, pari poimintaa:
    — Moody’s is con­sid­er­ing tak­ing a more neg­a­tive view for those issuers
    seek­ing to build new nuclear pow­er plants

    - Ratio­nale is premised on a mate­r­i­al increase in busi­ness and oper­at­ing risk
    …

    - His­tor­i­cal­ly, most nuclear-build­ing util­i­ties suf­fered rat­ings downgrades—
    and some­times several—while build­ing these facilities
    http://www.scribd.com/doc/18057014/Moodys-New-Nuclear-Generation-June-2009

    Muuten vaikea uskoa että TVO saa halvem­mal­la rahaa kuin Helsin­gin kaupunki.

    Vastaa

    1. Muuten vaikea uskoa että TVO saa halvem­mal­la rahaa kuin Helsin­gin kaupunki.

       Pait­si jos Helsin­gin kaupun­ki takaa TVO:n lainoja.

       Vastaa

21. Korho­nen, toi sun link­ki ker­too voima­la­pro­jek­tien toteu­tunei­ta hin­to­ja vuosien 2002 ja 2003 kus­tan­nus­ta­sos­sa Kiinas­sa. Sinän­sä samaa mieltä että lupi­en myön­tämi­nen per reak­tori on ongelmallista.

    Vastaa

22. Tämän tuot­to­tavoit­teen ja ‑poten­ti­aalin isoin kakku lie­nee täl­lä het­kel­lä sähkön siir­rossa. Vaik­ka ydin­sähköstä ei saisikaan 30% pikavoit­toa, niin sähkön siir­rosta löy­tyy lop­utun poten­ti­aali. Sähkön siir­ron osalta tuot­to voi myös nos­taa helpol­la päätök­sel­lä, tässä kun ei mitään reaal­i­talouden sään­nöt päde.

    Vastaa

    1. Kim­mo. Sähkön siir­to­tar­if­fit ovat monop­o­lin takia säännösteltyjä.

       Vastaa

23. tpyy­lu­o­ma:

    Kuvit­telisn että tuonkin takia sähkön hin­nan vai­hte­lut Nord­Poolis­sa kas­vaa, ja taloudel­lis­es­ti tuo suosii tuotan­to­muo­to­ja jot­ka ovat vähem­män pääomavaltaisia.

    Ja mitähän ne ydin­voimaa vähem­män pääo­maval­taiset CO2-päästöt­tömät tuotan­to­muodot sit­ten ovat? 

    Ei ainakaan tuulivoima.
    Tuulivoiman rak­en­tamiskus­tan­nus oli 2008 1300 Eur/kW ja ydin­voiman 2750 Eur/kW. Mut­ta kun ote­taan huomioon, että ydin­voiman huipunkäyt­töai­ka on nelink­er­tainen ja tekni­nen käyt­töikä kolminker­tainen tuulivoimaan ver­rat­tuna, niin tuon tuulimyl­lyn hin­nan saa ker­toa yli kymmenel­lä, että päästään samaan sähköntuotantoon.

    Vastaa

24. Pekka, en ole lainkaan eri mieltä että volatili­teet­ti sähkön hin­nas­sa eli kysyn­nän vai­hte­lut suosii sel­l­aisia voimaloista jois­sa kus­tan­nuk­sia voi säätää, eli käytännössä,jotain polt­toainet­ta käyt­täviä voimaloi­ta. Tämä on ongel­ma sekä ydin- että tuulivoimalle.

    Vastaa

25. tpyy­lu­o­ma:

    kysyn­nän vai­hte­lut suosii sel­l­aisia voimaloista jois­sa kus­tan­nuk­sia voi säätää, eli käytännössä,jotain polt­toainet­ta käyt­täviä voimaloita.

    Tok­i­han ydin­voimalaakin voi säätää, mut­ta kos­ka kus­tan­nuk­set ovat pääosin pääo­makus­tan­nuk­sia, säätämistä pyritään vält­tämään. Säätämisen kannal­ta edullisia (alhaiset pääo­makus­tan­nuk­set) eivät ole kaik­ki polt­toainet­ta käyt­tävät. Esimerkik­si puu­ta käyt­tävän voimalaitok­sen raken­nuskus­tan­nuk­set ovat läh­es ydin­voiman suu­rus­lu­okkaa (vuon­na 2008 2700 Eur/kW ver­sus 2750 Eur/kW). Halpo­ja rak­en­taa ovat fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­tävät voimalat (eri­tyis­es­ti maakaa­su 700 Eur/kW). Kaa­sun lisäk­si tietysti edulli­nen säätövoima on tietysti vesi, mut­ta sen­hän rak­en­tamista täl­lä pal­stal­la kiivaasti vas­tuste­taan. Onhan toki parem­pi aiheut­taa kaa­su­laitok­sil­la CO2-päästöjä, kuin saat­taa joku suorämeikkö pohjoises­sa hyö­tykäyt­töön voimalaitok­sen altaana…

    Vastaa

26. Kuka ennus­taisi tule­vaisu­ut­ta 50 v.
    Ainakin seu­raa­vat para­metrit vaikut­ta­vat toisi­in­sa: öljyn hinta-BKT-korkotaso-verotus-ilmasto-vesivoima-ydinvoima.
    Mah­taako niistä mihinkään olla uskot­tavaa ennustet­ta 50 v eteen­päin. Ain­oa pitkän ajan tren­di näyt­tää ole­van sähkön kulu­tuk­sen jatku­va kasvu. Ei tuos­ta vero­tuk­ses­takaan ole tietoa edes vuot­ta eteenpäin.

    Vastaa

27. Pekka kir­joit­ti:
    “Tuulivoiman rak­en­tamiskus­tan­nus oli 2008 1300 Eur/kW ja ydin­voiman 2750 Eur/kW. Mut­ta kun ote­taan huomioon, että ydin­voiman huipunkäyt­töai­ka on nelink­er­tainen ja tekni­nen käyt­töikä kolminker­tainen tuulivoimaan ver­rat­tuna, niin tuon tuulimyl­lyn hin­nan saa ker­toa yli kymmenel­lä, että päästään samaan sähköntuotantoon.”

    Onko mukana jät­teen­hoitoin­vestoin­nit ja sel­l­aisia tuulimyl­ly ei tarvitse? Jollei niin luvuil­la ei ole ver­tailu­ar­voa. Myl­lyn raa­to on raha­nar­voista jätettä.

    Vastaa

28. Toiv­ot­tavasti sama laskel­ma (ja tarvit­taes­sa sama ehdot­te­hdään myös siinä vai­heessa kun Helsin­gin Ener­gia ehdot­taa raho­jen upot­tamista meren poh­jaan tuulivoimaloiden per­su­toi­hin ja tuulivoimaloihin.

    Vastaa

29. Myl­lyn raa­to on raha­nar­voista jätettä

    Pidem­mäl­lä aikavälil­lä ydin­jätekin on raha­nar­voista tavaraa, hyötöreak­torin polttoaineena.

    Vastaa

30. JP:

    Onko mukana jät­teen­hoitoin­vestoin­nit ja sel­l­aisia tuulimyl­ly ei tarvitse? Jollei niin luvuil­la ei ole ver­tailu­ar­voa. Myl­lyn raa­to on raha­nar­voista jätettä. 

    Onko­han tuulivoiman luvuis­sa mukana varaka­p­a­siteetin kus­tan­nuk­set? Myl­ly­hän ei tuo­ta tyynel­lä sääl­lä wattiakaan.

    Vastaa

31. Sähkön siir­to­tar­if­fit ovat monop­o­lin takia säännösteltyjä.

    Sähkön­si­ir­ron prob­lemati­ik­ka on kaksitasoinen.

    Fin­gridin hoita­ma kan­taverkkosi­ir­to on läpinäkyväm­pää, kos­ka puti­ik­ki hoitaa vain sähkön­si­ir­toa ja siihen liit­tyviä toim­into­ja. Lisäk­si sen asi­akkail­la on hyvä mah­dol­lisu­us vaikut­taa asioi­hin, jos hin­nat karkaa­vat käsistä.

    Sen sijaan lähempänä pien­asi­akkai­ta ole­va paikallis­ten sähkölaitosten sähkön­si­ir­to on monop­o­li­hom­maa, jon­ka voit­to­ja säätelee sähkömarkkinalaki.

    Oikeinkin toimies­saan tämä jär­jestelmä takaa verkon­halti­jalle vähin­tään kiin­teän voit­to­pros­entin. Jos siihen ei pääse, sit­ten voi aina nos­taa hin­to­ja. Ja käytän­nössä kun samat puti­ik­it tekevät muu­takin kuin siirtävät sähköä, kir­jan­pito-osas­to keskit­tyy asioiden tekemiseen sil­lä taval­la muka­van suo­tu­isas­ti, ettei EMV pääse liikaa kimppuun.

    Tämä ei tarkoi­ta sitä, etteikö EMV olisi tiuk­ka valvon­nas­saan. EMV:llä on tarkat nuotit asi­aan liit­tyen, ja siel­lä var­masti tiedoste­taan verkon­halti­joiden yri­tys mak­si­moi­da tuot­to­ja. On vain niin, että kun verkon­halti­ja tun­tee verkkon­sa parem­min kuin vira­nomainen, kaikessa voidaan vetää vähän kotiinpäin.

    Monop­o­lit ovat markki­na­t­aloudessa vaikei­ta. Valitet­tavasti näitä verkkomonopole­ja on käytän­nössä mah­do­ton­ta vält­tää, kos­ka kil­pailun vaa­ti­mat moninker­taiset investoin­nit tek­i­sivät asi­as­ta vielä paljon kalliimpaa.

    Vastaa

32. antti, Helen­hän on toden­nut että mer­itu­ulivoima edel­lyt­täisi jotain absur­dia syöt­tö­tar­if­fi­ta­soa nimeno­maan sik­si että he laske­vat sen hin­taa sil­lä 9% tuot­to­tavoit­teel­la. Ei tuol­la kan­na­ta mikään pääo­maval­tainen sähkön­tuotan­to. Demotaan:

    20 vuo­den pois­toa­jal­la ja 9% korol­la miljoo­nan euron investoin­ti on vuodessa 110 000 €, jos sovi­taan että sil­lä saa 1 700 MWh sähköä (*), niin tuo on 65 €/MWh pääo­maku­lu­ja, arvataan muik­si tuulivoiman kuluik­si 5€/MWh, niin omakus­tan­nehin­ta 70€/MWh. 2% korol­la (tuol­la kaupun­ki saa lainaa) 61 000 € eli 36€ + 5 = 41€/MWh. 5% korol­la 81 000 eli 48 + 5 = 53€/MWh.

    Ydin­voiman suh­teen sama jut­tu. Miljoon­al­la voimalaa saa noin 2 300 MWh vuodessa (ole­tus 14TWh/6 mil­jar­dia). 2% korol­la ja 40 vuo­den pois­tol­la 37 000 € vuodessa eli 16€/MWh. Jos arvataan muik­si kuluik­si 20€/MWh niin 36€/MWh. 5% korol­la 58 000 €/a, 25 + 20 = 45€/MWh. 9% korol­la 93 000 €/a, 40 + 25 = 65€/MWh.

    Tämän takia on kohtu­ullisen rasit­tavaa lukea julis­tuk­sia ydin- tai tuulivoimalan kus­tan­nuk­sista ilman main­in­taa sitä mitä rahan hin­taa käytetään. Kuin nois­sa mak­saa se pääo­ma niin niiden kan­nat­tavu­us on ensisi­jais­es­ti kiin­ni pääo­man hin­nas­ta. Ja se on taas kiin­ni han­kkeeseen liit­tyvistä taloudel­lista riskeistä mis­tä keskeisin on tule­va sähkön hin­ta, epä­var­muus on riski.

    *) Simon tuulivoima­puis­to. 6 x 3MW myl­lyt, 30M€ eli 5M€/mylly. Vuosi­tuot­to arvi­ol­ta 8,5–9GWh (valmis­ta­jan lasken­nalli­nen arvio 14GWh), eli 1M€/1700MWh. http://www.lounaislappi.fi/uutiset/ykkosjuttu/simon-tuulivoimapuistot-valmiina-vuoden-loppuun-mennessa

    Vastaa

33. Kuten sanoin, sak­sa on yhä net­tovi­en­ti­maa sähkön kannal­ta. Jos ydin­voimaloiten pois­tamista jatke­taan aikataulun mukaises­ti, niin sak­sa tuot­taa kesäl­lä reilusti ja talvel­la hie­man enem­män sähköä kuin itse käyttää.

    Sähkö tai ener­gia sinän­sä ei Sak­sas­ta lopu, kos­ka maal­la on itsel­lään suuret kivi­hi­ili­varan­not, ja naa­pureil­ta saa ostet­tua lisää use­am­mas­takin suunnasta.

    Kivi­hi­ilivoima on monel­la taval­la hyvää:
    — voidaan tehdä mon­en kokoisia laitoksia
    — ei ison katas­trofin aineksia
    — polt­toaine help­poa käsitellä
    — polt­toainet­ta saa mon­es­ta paikasta
    — päästöt voidaan (hiilid­iok­sidia luku­unot­ta­mat­ta) puhdistaa
    — ei isoa ongelmajäteongelmaa
    — kohtu­ulliset investointikustannukset
    — help­po sähkön ja läm­mön yhteistuotanto

    Huono­ja puo­lia on oikeas­t­aan isom­min vain kak­si. Ensim­mäi­nen on suuret CO2-päästöt, toinen polt­toaineen lop­pumi­nen joskus. Jälkim­mäi­nen ongel­ma ei kuitenkaan tule ajanko­htaisek­si vielä pitki­in aikoi­hin, hiiltä riittää.

    Ydin­voimal­la taas on oikeasti vain yksi hyvä puoli. Se on ain­oa nykyisel­lä sähkön­hin­nal­la mah­dolli­nen kasvi­huonekaa­supäästömielessä vähäpäästöi­nen tuotan­to­muo­to, jota voidaan rak­en­taa suures­sa mit­takaavas­sa lisää. Muuten sil­lä on vain suuri määrä huono­ja ja vielä huonom­pia puolia.

    Ydin­voiman tule­vaisu­u­den kan­nat­tavu­us riip­puu olen­nais­es­ti siitä, miten tule­vaisu­udessa suh­taudu­taan hiilid­iok­sidipäästöi­hin. Jos suh­tau­tu­mi­nen on tiukkaa, ydin­voima on kan­nat­tavaa. Täl­lä ole­tuk­sel­la Helsin­gin kan­nat­taisi pitää osuuten­sa, vas­takkaisel­la (suh­tau­tu­mi­nen CO2-päästöi­hin löy­htyy) ole­tuk­sel­la taas osu­us kan­nat­taa myy­dä kipin kapin.

    Vastaa

34. JP:

    Onko mukana jät­teen­hoitoin­vestoin­nit ja sel­l­aisia tuulimyl­ly ei tarvitse? Jollei niin luvuil­la ei ole ver­tailu­ar­voa. Myl­lyn raa­to on raha­nar­voista jätettä.

    Kyse oli eri voimalatyyp­pi­en rakentamiskustannuksista.
    Esim. ydin­jäte­huol­lon kus­tan­nuk­set ja laitok­sen purkami­nen sisäl­tyvät laskelmien käyt­tö- ja kun­nos­s­api­tokus­tan­nuk­si­in (eivät rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in). K&K‑kustannukset ovat ydin­voimal­la 10 Eur/MWh ja tuulivoimal­la 11 Eur/MWh.
    Ei sitä tuulimyl­lyvoimaa mil­lään matem­ati­ikalla taloudel­lis­es­ti ydin­voimaa kan­nat­tavam­mak­si saa.

    Luvut ovat peräisin TEM:in 2008 kap­a­siteet­tisem­i­naarin vertailusta.
    Link­ki: http://www.tem.fi/files/18678/Tarjanne_TEM-KAPASITEETTISEMINAARI_14_2_2008.pdf

    Vastaa

35. tpyy­lu­o­ma: sähkön määrän lisäk­si pitää vähän kat­soa myös sen laat­ua, eli luotet­tavu­ut­ta. Kuka omis­taisi tuos­sa mallis­sa säätöte­hon, ja kuka mak­saisi siitä? Muuten hyvä laskel­ma, ja olen samaa mieltä siitä, että rahan hin­ta pitää huomioi­da. Ikävä kyl­lä, ydin­voimalle se taitaa olla vähän kovem­pi kuin vaik­ka hiilivoimalle.

    Se säätöte­hon osu­us voi olla aika merkit­tävä, vaik­ka tuulivoima olisi miten hajautet­tua. Tässä yksinker­tais­tet­tu mut­ta nähdäk­seni suun­taa-anta­va laskel­ma siitä, miten hajau­tus kol­men man­tereen (!) yli tasaisi säätöte­hon tarvet­ta näis­sä kun­ni­an­hi­moisim­mis­sa suun­nitelmis­sa (ja ennen kuin san­ot, myön­nän, että vielä taitaa verkos­sa tuo­ta jous­toa riit­tää muutenkin):

    http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2011/10/tuulivoima-supergrid-ja-energian_20.html

    Vastaa

36. Tämän takia on kohtu­ullisen rasit­tavaa lukea julis­tuk­sia ydin- tai tuulivoimalan kus­tan­nuk­sista ilman main­in­taa sitä mitä rahan hin­taa käytetään.

    Lisäk­si tilanne on se, ettei megawat­ti­tun­nil­la sähköä ole mitään kiin­teää hin­taa myöskään kysyn­täpuolel­la. Sähkö on tuore­tuote. Sitä megawat­ti­tun­tia ei voi yleen­sä lait­taa kel­lari­in varas­toon ja myy­dä sit­ten, kun siitä saa parhaan hin­nan. (Pait­si vesivoimalassa…)

    Jos meil­lä on erit­täin hyvin säädet­tävis­sä ole­va tuotan­to­muo­to, sil­lä saa olla isotkin muut­tuvat kus­tan­nuk­set, kos­ka sähköä voi myy­dä kalleim­paan aikaan. Lauhde­voima on leimallis­es­ti täl­lainen. Vesivoimakin kuu­luu tähän kat­e­go­ri­aan, mut­ta se on vielä parem­pi (kun muut­tuvatkin kus­tan­nuk­set ovat hyvin pienet).

    Toisaal­ta huonos­ti säädet­tävis­sä ole­va tuotan­to­muo­to tai isoil­la pääo­makus­tan­nuk­sil­la ole­va tuotan­to­muo­to tuot­taa huonom­man sähkön keski­hin­nan. Ydin­voima ja osin tuulivoima ovat täl­laisia. Voisi­han niitä säätää alaspäin, mut­ta kun raha menee pääo­maku­luina, siinä ei ole järkeä.

    Kaikkein huonoin vai­h­toe­hto on ei-säädet­tävis­sä ole­va tuotan­to­muo­to, joka tuot­taa sähköä hal­van sähkön aikaan. Ehkä aurinkosähkö voisi olla täl­lainen. Tuulivoimas­ta voisi tul­la täl­lainen, jos sitä olisi paljon, kos­ka sil­loin tuotan­topi­ik­it automaat­tis­es­ti pudot­taisi­vat hin­to­ja. (Vesivoimakin on välil­lä tal­lainen, kun siir­toy­hteyk­siä puuttuu.)

    Vastaa

37. tpyy­lu­o­ma kirjoitti:

    Ydin­voiman suh­teen sama jut­tu. Miljoon­al­la voimalaa saa noin 2 300 MWh vuodessa (ole­tus 14TWh/6 mil­jar­dia). 2% korol­la ja 40 vuo­den pois­tol­la 37 000 € vuodessa eli 16€/MWh. Jos arvataan muik­si kuluik­si 20€/MWh

    Mil­lais­es­ta hatus­ta tuo arvaus tuli? Olen antanut itsel­leni uskotel­la että pääo­man osu­us ydin­sähkön hin­nas­ta on lähempänä 70–80% eikä 44%.

    Vastaa

38. Ohops, olisi tietysti voin­ut lukea keskustelua vähän tarkem­min. 2% korko var­maan selit­ti tuon..

    Vastaa

39. Onko tuo 20 vuo­den pois­toai­ka järkevä? Ymmär­rän, että mitä kauem­mas tule­vaisu­u­teen men­nään, sitä pahem­min diskont­taus syö siel­lä saatavia voit­to­ja, mut­ta 20:n vuo­den kuo­le­tus investoin­nis­sa, jon­ka pitäisi tahko­ta sähköä 60–80 vuot­ta, tun­tuu vähän lyhyeltä. 

    Mut­ta jos ajatel­laan, että ydin­voimala mak­se­taan takaisin 20:ssä vuodessa, niin mikä on hin­ta raken­netulle, toimi­valle, täysin velat­toma­lle ydin­voimalalle, jol­la on vielä 40–60 vuot­ta käyt­töaikaa jäl­jel­lä? Jos tämän nyk­yar­vo on nol­la, niin ok, sit­ten lasku on kun­nos­sa, mut­ta jos täl­lä on posi­ti­ivi­nen arvo, niin sit­ten Helsin­ki voi halutes­saan myy­dä osuuten­sa tuos­sa vai­heessa ja saa­da puh­das­ta voittoa. 

    Tähän toki liit­tyy myös se kysymys jät­tei­den huole­htimisen kus­tan­nuk­sista. Juuri tuo diskont­taus tekee niiden nyk­yarvon suun­nilleen mität­tömäk­si. Vaikka­pa 5%:n diskont­tauk­sel­la 100:n vuo­den päästä tapah­tu­van lop­pusi­joituk­sen, jon­ka kus­tan­nus on mil­jar­di euroa, nyk­yar­vo on 7.6 miljoonaa. 

    Viherinssiltä kysy­isin, että mihin hän uno­hti ehkä pahim­mat hiilivoiman hai­tat, eli ilmansaas­teet kutenn pien­hiukkaspäästöt ja kaivoson­net­to­muudet? Nämä molem­mat käsit­tääk­seni tap­pa­vat nor­maal­i­ti­lanteessa vuodessa moninker­tais­es­ti väkeä ver­rat­tuna “isoi­hin katas­tro­fei­hin”, kuten Tsher­nobyli­in. Noiden vuok­si hiilivoima on tap­pavin energiantuotantomuoto.

    Vastaa

40. *) Simon tuulivoima­puis­to. 6 x 3MW myl­lyt, 30M€ eli 5M€/mylly. Vuosi­tuot­to arvi­ol­ta 8,5–9GWh (valmis­ta­jan lasken­nalli­nen arvio 14GWh), eli 1M€/1700MWh.

    Simon puis­tokin on vielä pieni, joten suurem­pi osa kus­tan­nuk­sista tulee logis­ti­ikas­ta ym. Veikkaan että Piitimien puis­ton sähkö (Vuosi­tuot­to 90% OL3:sesta) Tulee osoit­tau­tu­maan halvem­mak­si kun OL3:n sähkö.
    Eri­laisia kus­tan­nusarviovään­nös­derivaat­takäp­pyröitä, tai pohjois-kore­laisia tilas­to­ja voidaan väänel­lä N‑tavalla maail­man tappiin.
    Se mikä ratkaisee on viimeis­ten 3–4 vuo­den aikana län­si­mai­hin VALMISTUNEIDEN voimaloiden MWh/€ luku joka sisältää pääo­man ja käyttökustanukset.

    Paljon maatu­ulivoimaa hyville paikoille ja kaa­su­tur­bi­ine­ja säätövoimak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.

    Vastaa

41. Viherinssi uno­hti hiilivoiman huonoista puolista kaik­ki polt­toaineen elinkaaren ongel­mat alka­en sen louhin­nas­ta ja päät­tyen lento­tuhkan lop­pusi­joituk­seen pölyävi­in kasoi­hin ja palamis­tuot­tei­den ilmake­hään. Näi­den välil­lä jär­jestetään mas­si­ivi­nen logisti­nen oper­aa­tio polt­toaineen kul­jet­tamisek­si käyttöpaikalle.

    Ydin­voiman hyvistä puolista uno­h­tui tuotan­tokus­tan­nusten ennustet­tavu­us, polt­toaineen saatavu­us ja ennen kaikkea läh­es olemat­tomat hai­tat ympäristölle ja ihmis­ten terveydelle.

    Toki ydin­voimal­la hait­ta­puo­li­akin on, mut­ta hai­ta­ton­ta ener­giantuotan­ta ei ole vielä kek­sit­tykään. Kyse onkin vain plussien ja mii­nusten ver­tailus­ta, sil­lä sähkön tekemisen ei pitäisi olla ide­ologi­nen kysymys.

    Vastaa

42. Saarel­ma, 20 vuo­den pois­toai­ka oli tuulivoimalalle, 40 vuot­ta ydin­voimalalle. Pois­toaiko­jen piden­tämi­nen 40 vuodes­ta eteen­päin ei paljoa muu­ta vuosipois­to­ja. Ja tuo on muuten las­ket­tu hin­nal­la kuusi mil­jar­dia per voimala joka lie­nee vähän opti­misti­nen, tuos­sa ei ole rak­en­tamisen aikaisia korko­ja, jne. Sit­ten on vielä sel­l­ainen pir­ulli­nen kierre että jos pääo­maval­taisen sijoituk­sen kan­nat­tavu­us on huono, niin se nos­taa pääo­man hin­taan kos­ka kan­natavu­us on ris­ki, mikä taas huonon­taa sen kan­nat­tavu­ut­ta kos­ka keskeinen kulu on pääo­ma, eli kas­vat­taa riskiä…

    Lyhyesti san­ot­tuna, nyky­isil­lä sähkön hin­noil­la ja rak­en­tamiskus­tan­nuk­sil­la oikein mikään muu kuin maakaa­su­voimala ei ole kan­nat­ta­va. Sem­moista vai­h­toe­hto­todel­lisu­ut­ta jos­sa tuotan­non päästöt las­kee ja sähkön kus­tan­nuk­set eivät nouse on vaikea nähdä.

    Vastaa

43. Timo H

    Simon tuulivoima­puis­to. 6 x 3MW myl­lyt, 30M€ eli 5M€/mylly. Vuosi­tuot­to arvi­ol­ta 8,5–9GWh (valmis­ta­jan lasken­nalli­nen arvio 14GWh), eli 1M€/1700MWh.

    Jos oikein laskin, yo tarkoit­taisi vuosi­ta­sol­la tuulivoimalan teho olisi n 10% nimel­lis­te­hos­ta. Aut­taisi jos puhut­taisi­in 6 * 300 kW voimaloista. Tosi­aan, ei muu­ta kuin tuhat saman­laista tuulivoimala puis­toa pitkin ran­nikoi­ta niin saataisi­in sama teho kuin OL3:sta. Ja vielä halvem­mal­lakin? No tot­takai kun ker­ran joulupuk­ki tuo ne.

    Vastaa

44. Timo H
    “Paljon maatu­ulivoimaa hyville paikoille ja kaa­su­tur­bi­ine­ja säätövoimak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.”

    Mik­si se sit­ten tarvit­see suo­raa val­tion tukea?

    Vastaa

45. Timo H:

    Paljon maatu­ulivoimaa hyville paikoille ja kaa­su­tur­bi­ine­ja säätövoimak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.

    Var­maan hyvä ja ehkä hal­pakin, mut­ta kasvi­huonekaa­supäästöjä tuol­la ei kovin tehokkaasti vähen­netä. Niiden kaa­su­tur­bi­inien pyörit­tämi­nen säätöte­hona ja siihen liit­tyvä kaa­sut­telu ja jar­rut­telu syö hyvin tehokkaasti tuulen tuo­mat päästösäästöt. 

    Asi­aa on viime aikoina tutkit­tu vähän enem­män. Esim. Inhab­er (2011, Why wind pow­er does not deliv­er the expect­ed emis­sions reduc­tions) kävi läpi 11 tuulivoiman päästövähen­nyk­siä käsitel­lyt­tä tutkimus­ta, ja tote­si, että tuulivoiman ja muiden stokastis­ten ener­gian­lähtei­den päästövähen­nys nou­dat­taa suun­nilleen yhtälöä

    Q = 200 / 1 + e^cx

    jos­sa Q on CO2-vähen­nys pros­ent­teina, x on stokas­tisen uusi­u­tu­van pen­e­traa­tio sähköverkos­sa pros­ent­teina, ja c vakio, noin 0,2.

    Tämä on karkea, epä­var­ma ja vain suun­taa-anta­va laskel­ma, mut­ta idea on siis siinä, että tuulivoima ei päästö­jen leikkaamiseen riitä. 

    Varsinkin, jos on uskomi­nen tuoreem­pia tutkimuk­sia maakaa­sun todel­lis­es­ta kasvi­huone­taseesta. Saat­taa olla kivi­hi­ilen luokkaa metaa­nipäästö­jen vuoksi.

    Vastaa

46. Viherinssiltä kysy­isin, että mihin hän uno­hti ehkä pahim­mat hiilivoiman hai­tat, eli ilmansaas­teet kutenn pien­hiukkaspäästöt ja kaivosonnettomuudet? 

    Jos ne jak­saisi­vat oikeasti kiin­nos­taa, niihin löy­ty­isi suh­teel­lisen edulliset ja tehokkaat korjaustoimenpiteet.

    Hiilivoiman ain­oa fun­da­men­taalion­gel­ma on sen CO2-päästöt. Se tosin on ongel­mana sitä luokkaa, että hiilivoiman käytöstä pitäisi päästä kokon­aan eroon.

    Vastaa

47. antti, kir­joitin vähän sekavasti, 8,5–9GWh on Simossa arvioitu yhden 3MW voimalan vuosi­tuot­to, eli n. 30% huip­pute­hos­ta. Muuten, OL3:ssa on paljon hyviäkin puo­lia mut­ta se että se laitos on sel­l­ainen mam­mut­ti ei ole varsi­nais­es­ti mikään vahvuus.

    sylt­ty, syöt­tö­tar­if­fi on aika paljon mon­imutkaisem­pi jut­tu kuin val­tion­tu­ki. Ode voisi joskus blo­ga­ta aiheesta.

    Vastaa

48. tpyy­lu­o­ma:

    kir­joitin vähän sekavasti, 8,5–9GWh on Simossa arvioitu yhden 3MW voimalan vuosi­tuot­to, eli n. 30% huipputehosta.

    9 GWh tarkoit­taa 3000h huipunkäyt­töaikaa. Suomen tuulivoimaloiden toteu­tuneet huipunkäyt­töa­jat ovat alle 2000 tun­tia (toki pienemmillä/vanhemmilla voimaloil­la). Suomen tuuli­olot ovat selkeästi tuulimyl­ly­jen suur­val­to­ja (Tan­s­ka, Sak­sa) huonom­mat, joten 3000 tun­tia ei voi pitää meil­lä minkään lasken­nan perusteena

    Vastaa

49. Viherinssi:

    kivi­hi­ilen ja eri­toten rusko­hi­ilen louhin­nan (etenkin avolouhin­nan) ympäristö­jalan­jäl­ki on kyl­lä karmea, vaik­ka mitä tahansa ihmeitä tur­val­lisu­udessa saavutettaisiinkin.

    Omaan ydin­voimamyön­teisyy­teeni vaikut­ti merkit­tävästi se, että par­tioin rauhan­tur­vaa­jana muu­tamia kuukau­sia Euroopan tiet­tävästi suurim­man hiilikai­vok­sen ympäril­lä. Jos omako­htaista koke­mus­ta ei ole, kan­nat­taa kat­soa vaik­ka Taru Sor­musten Her­ras­ta-eloku­vas­ta niitä Mor­dor-kohtauk­sia. Oli­vat aika yksi yhteen, tosin lef­fas­ta ei väl­i­ty haju ja savu. 

    Vaik­ka tuon voisikin kui­tata entisenä itäblokin ihmeenä, moun­tain­top removal ei sekään ole mitään kau­nista katseltavaa.

    Vastaa

50. Paljon maatu­ulivoimaa hyville paikoille ja kaa­su­tur­bi­ine­ja säätövoimak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.

    Kaa­su­tur­bi­inivoimaa meil­lä on kan­taverkkoy­htiöl­lä hiiren­k­likkauk­sen päässä var­avoimana. Kaa­su­tur­bi­inien hyvä puoli on niiden erit­täin nopea käyn­nis­tet­tävyys. Hyö­ty­suhde sähkön­tuotan­nos­sa on kuitenkin huono, minkä vuok­si niitä käytetään vain varavoimana.

    Jos kaa­su­tur­bi­inivoimalan perään laite­taan höyrykat­ti­la, hyö­ty­suhdet­ta saadaan ylöspäin. Mut­ta sil­loin taas menetetään säädet­tävyys; höyrykat­ti­la on hidas kapistus.

    Ratkaisu voi olla hyvä ja hal­pa johonkin muuhun ratkaisu­un ver­rat­tuna, mut­ta nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna se on kovin kallis eikä kovin hyvä. Hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta siinä voidaan tas­apain­otel­la hin­nan (ylimäärä tuulivoimaa) ja päästö­jen (kaa­su­tur­bi­inien korkea käyt­töaste) välillä.

    Vastaa

51. Viherinssi, jos hiilivoiman tuot­ta­mat ilmansaas­teet voidaan puhdis­taa, niin mik­sei niin tehdä? Sama jut­tu niiden kaivoson­neto­muuk­sien kanssa. 

    Ihme jut­tu, että sinus­ta ydin­voimal­la on ris­ki “isos­ta katas­trofista”, mut­ta nuo jatku­vasti tap­pa­vat hiilen vaiku­tuk­set eivät sit­ten tun­nu mis­sään. Fukushi­ma, joka on tuhoisin onnet­to­muus, mitä on län­si­maises­sa reak­toris­sa tapah­tunut, vaati 9.0 asteen maan­järistyk­sen, val­ta­van tsunamin ja iki­van­han reak­torin ja siltikään kuolonuhre­ja säteilyn vuok­si ei syn­tynyt eikä näytä siltä, että juurikaan syn­tyy jatkossakaan. 

    Mitä kysymyk­seen koos­ta tulee, niin ydin­voimaloitakin voitaisi­in tehdä pienem­piä, mut­ta lupamenet­te­ly on nyky­isin tehty sel­l­aisek­si, ettei rak­en­ta­jan ole järkevää hakea lupaa kuin mammuttilaitoksille. 

    Mut­ta olisin joka tapauk­ses­sa kiin­nos­tunut kuule­maan niistä ydin­voiman huonoista ja vielä huonom­mista puolista. Tuo keskustel­tu hin­ta on tietenkin avoin kysymys, mut­ta niin kauan, kun siihen ei pan­na veron­mak­sajien rahaa, on ainakin min­ulle yksi hailee, mitä päästöt­tömiä voimalaitok­sia sähkö­fir­mat rak­en­ta­vat omil­la rahoil­laan. Jos tuulivoima var­avoim­i­neen on halvem­paa kuin ydin­voima, niin rak­en­takoon sit­ten sitä. Hiilen­poltostakin on ainakin teknis­es­ti mah­dol­lista pois­taa CO2 ja pitää se erossa ilmake­hästä. En tiedä, miten kan­nat­tavak­si tämä suures­sa mit­takaavas­sa oikein tulee, mut­ta hiilivoiman hin­taa se joka tapauk­ses­sa nostaa.

    Vastaa

52. Viherinssi, jos hiilivoiman tuot­ta­mat ilmansaas­teet voidaan puhdis­taa, niin mik­sei niin tehdä? Sama jut­tu niiden kaivoson­neto­muuk­sien kanssa.

    Sik­si, ettei näitä asioi­ta kat­so­ta sen arvoiseksi.

    Kysymys ei siis ole siitä, että olisi tek­nol­o­gis­es­ti mah­do­ton­ta tehdä hiilikai­vok­sista suh­teel­lisen tur­val­lisia työ­paikko­ja. Kiinalaiset hiilikai­vok­set ovat erit­täin vaar­al­lisia, mut­ta niin ovat kaik­ki muutkin kiinalaiset kai­vok­set. Eivätkä ne kiinalais­ten tehtaatkaan kovin kivo­ja ole. Kun ei työ­tur­val­lisu­us kiin­nos­ta, se ei kiinnosta.

    Sama pätee ympäristöa­sioi­hin. Puhdis­tuste­knolo­giaa hiilivoimaloiden piip­pui­hin olisi ole­mas­sa. Se mak­saa kuitenkin rahaa, jol­loin puhdis­t­a­mi­nen jätetään jollekin tasolle. Jos me emme koe savukaa­su­jen puhdis­tamista riit­tävän tärkeäk­si asi­ak­si, sitä ei tehdä.

    Ei tämä poikkea mitenkään siitä, että liiken­teen hen­gi­tysilmapäästöjä saataisi­in nykyte­knolo­gial­la erit­täin paljon alaspäin, jos se kat­sot­taisi­in poli­it­tis­es­ti tarpeelliseksi.

    Hiilen­poltostakin on ainakin teknis­es­ti mah­dol­lista pois­taa CO2 ja pitää se erossa ilmakehästä. 

    Tuos­ta puut­tuu yksi sana: “teo­ri­as­sa”. CCS:ään on kaiken­laisia viritelmiä esitet­ty, mut­ta mitään oike­as­sa elämässä laa­jasti käytet­tävää ei ole ole­mas­sa. Hap­pipolt­toon asti asi­at ovat yksinker­taisia, mut­ta sen CO2:n varas­toin­ti onkin sit­ten jo ihan toinen tari­na. Se kun pitäisi saa­da sil­lä taval­la varas­toon, ettei se sieltä tule iku­na pois.

    Mut­ta olisin joka tapauk­ses­sa kiin­nos­tunut kuule­maan niistä ydin­voiman huonoista ja vielä huonom­mista puolista.

    Erit­täin kalli­it ker­tain­vestoin­nit, teknologi­nen mon­imutkaisu­us, radioak­ti­ivisen mate­ri­aalin käsit­te­lyn vaikeus ja kalleus, jäteon­gel­mat, poli­it­tiset ongel­mat, houkut­tele­vu­us ter­ror­istien silmis­sä, jalostuk­sen ja jälleenkäsit­te­lyn kytkök­set ydi­na­seisi­in, maankäytön ongel­mat laitosten läheisyy­dessä, vaiku­tuk­set tur­val­lisu­us­su­un­nitelmi­in, ydin­ma­te­ri­aalin vaa­ti­ma byrokratia.

    Mut­ta olenko jos­sain sanonut vas­tus­ta­vani ydin­voimaa? Ikävä fak­ta on se, että jos emme pysty erit­täin rajusti leikkaa­maan ener­giaku­lu­tus­tamme, joudumme ihan väistämät­tä val­it­se­maan hiilivoiman ja ydin­voiman välil­lä. Näistä kahdes­ta otan mielu­um­min ydin­voiman, siinä sen­tään pahin­ta jätet­tä ei dumpa­ta suo­raan ilmakehään.

    Vastaa

53. Samuli Saarel­ma:

    yksi hailee, mitä päästöt­tömiä voimalaitok­sia sähkö­fir­mat rak­en­ta­vat omil­la rahoil­laan. Jos tuulivoima var­avoim­i­neen on halvem­paa kuin ydin­voima, niin rak­en­takoon sit­ten sitä.

    Mis­sään päin maail­maa ei kuitenkaan taide­ta rak­en­taa tuulivoimaa markki­nae­htois­es­ti? Nykyisessä taloudel­lises­sa tilanteessa on täy­del­lisen edesvas­tu­u­ton­ta esit­tää tuulivoiman kaltaisen tuki­aisi­in poh­jau­tu­van jär­jestelmän laajentamista.

    Joku heit­ti edel­lä ajatuk­sen tuulivoiman ja kaa­su­tur­bi­inien kom­bi­naa­tios­ta. Se ei valitet­tavasti toi­mi. Kaa­su­tur­bi­inivoimalaitok­set käyt­tävät lentokonei­den tur­bi­ine­ja ja niiden hyö­ty­suhde on surkea (25–40%). Ne on tarkoitet­tu vain var­avoimak­si (vikati­lanteisi­in), ei esimerkik­si tasamaan tuulivoiman vai­htelui­ta. Fin­gridin verkos­sa ole­vat kaa­su­tur­bi­init käyvät vuodessa n. 10 tun­tia (jos­ta 8 tun­tia koekäyt­töä). Tuulivoiman säätövoimak­si tarvi­taan jotain, jota voidaan käyt­tää tuhan­sia tun­te­ja vuodessa taloudellisesti.

    Vastaa

54. Mitäköhän sel­l­aises­sa “isos­sa ydinkatas­trofis­sa” oikeasti pitäisi sat­tua? Japanin maan­järistys aiheut­ti Fukushi­mas­sa onnet­to­muu­den jos­sa sat­tui se Kaikkein Kauhein reak­toriy­timien sulamisi­neen ja kuolonuhre­ja oli pyöreät nolla.

    Edes Tser­nobylin ympärille ei ole muo­dos­tunut radioak­ti­ivista autiomaa­ta vaan vehreä luon­non­puis­to. Mitenkään tuo­ta karmeaa onnet­to­muut­ta vähät­telemät­tä, ei senkään voi­da väit­tää olleen katas­trofi ympäristölle vaikkakin ehkä lähialuei­den kansanterveydelle.

    Vastaa

55. Viherinssi kir­joit­ti ydin­voiman huonoista puolista:

    Erit­täin kalli­it ker­tain­vestoin­nit, teknologi­nen mon­imutkaisu­us, radioak­ti­ivisen mate­ri­aalin käsit­te­lyn vaikeus ja kalleus, jäteon­gel­mat, poli­it­tiset ongel­mat, houkut­tele­vu­us ter­ror­istien silmis­sä, jalostuk­sen ja jälleenkäsit­te­lyn kytkök­set ydi­na­seisi­in, maankäytön ongel­mat laitosten läheisyy­dessä, vaiku­tuk­set tur­val­lisu­us­su­un­nitelmi­in, ydin­ma­te­ri­aalin vaa­ti­ma byrokratia. 

    1. Onko tuo investoin­ti kalli­impi kuin vaikka­pa tuulivoimal­la? Jos sähkön hin­ta olisi sama, niin luulisi investoin­nin ole­van suurem­pi tuulivoimal­la, kos­ka siinä on polt­toainekus­tan­nuk­set vielä ydin­voimaakin pienemmät.

    2. Ei ydin­te­knolo­gia nyt enää niin eri­tyisen high techiä ole. Touhua on har­rastet­tu jo yli puoli vuo­sisa­taa. Ehkä sit­ten jos fuu­sion puolelle mennään…

    3. Miten suuret kus­tan­nuk­set radioak­ti­ivis­ten mate­ri­aalien käsit­telystä syn­tyy? Sitähän on mas­sas­sa mitat­en kuitenkin varsin vähän vaikka­pa ver­rat­tuna hiilivoimalan tuhkaan. 

    4. Mikä jät­teis­sä on ongel­mallista? Kuten jo kir­joitin, kos­ka lop­pusi­joi­tus tehdään vas­ta voimalan sulkemisen jäl­keen, diskont­taus las­kee siihen kulu­van rahan nyk­yarvon hyvin alas. 

    5. Poli­it­tiset ongel­mat ovat minus­ta vähän kehäar­gu­ment­ti. Joidenkin mielestä ydin­voimaa ei pidä rak­en­taa, kos­ka ihmis­ten mielestä ydin­voimaa ei pidä rak­en­taa. Ja eikö sama liity myös hiilivoimaan? Kuka­pa halu­aisi pien­hiukka­sia tuprut­tel­e­van hiilivoimalan naapuriinsa?

    6. Mikä sinus­ta ydin­voimalas­ta tekee ter­ror­is­teille hyvän kohteen? Minus­ta se on varsin huono. Ensin­näkin ydin­voimalat ovat läh­es aina kaukana asu­tuskeskuk­sista, minkä vuok­si siel­lä aiheutet­tu vahinko ei toden­näköis­es­ti edes aiheuta eri­tyisen suur­ta tuhoa ihmishengille, mikä on se, mitä ter­ror­is­tit yleen­sä halu­a­vat. Taloudel­lista tuhoa toki ydin­voimalan rikkomi­nen aiheut­taisi, mut­ta senkin luulisi ole­van helpom­paa toteut­taa sel­l­aisi­in kohteisi­in hyökkäämäl­lä, jot­ka ovat paljon heikom­min var­tioitu­ja. Vai oliko tässä aja­tus, että ydin­voimaloi­ta pitää var­tioi­da, kos­ka muuten niihin joku hyökkää ja siten tämä mak­saa rahaa? 

    7. Ydi­nasekysymys voidaan hoitaa valvon­nal­la, jos halu­taan. Minus­ta tämäkin on hie­man ns. red her­ring. Ne val­tiot, jot­ka halu­a­vat rak­en­taa ydi­naseen, rak­en­ta­vat sen aivan riip­pumat­ta siitä, käyt­tävätkö ne maat, jot­ka eivät ydi­na­sei­ta halua, rauhanomaista ydin­voimaa vai eivät.

    8. Maankäyt­tö on varsin omi­tu­inen argu­ment­ti. Ydin­voima suuren ener­giati­heyten­sä vuok­si on minus­ta juuri tehokas maankäyt­täjä yleen­sä paljon suurem­pia tilo­ja vaa­tivi­in tuuli- ja aurinkoen­er­gioi­hin verrattuna. 

    9. En tiedä, mihin viit­taat tur­val­lisu­us­su­un­nitelmil­la. Maan­puo­lus­tuk­seenko? Oman käsi­tyk­seni mukaan sähkön­jakelun lamaut­ta­mi­nen on vihol­liselle paljon helpom­paa hyökkäämäl­lä jakelu­jär­jestelmää vas­taan kuin pom­mit­ta­mal­la voimalaitoksia. 

    10. En nyt tiedä täs­mälleen, mihin byrokra­ti­aan viit­taat. Onko täl­lä todel­lakin jotain merk­i­tys­tä johonkin?

    Vastaa