Kannattaako Helsingin omistaa ydinvoimaa

Eili­ses­sä Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­sa ei pää­tet­ty sii­tä, raken­taa­ko TVO Olki­luo­toon nel­jän­nen ydin­reak­to­rin, vaan sii­tä, sijoit­taa­ko Hel­sin­gin kau­pun­ki rahaan­sa tähän pro­jek­tiin. Jää­vä­sin itse­ni pää­tök­sen­teos­ta var­muu­den vuok­si, kos­ka olen Hel­sin­gin omis­ta­jayh­tiön, Man­ka­la Oy:n hal­li­tuk­ses­sa varapuheenjohtajana. 

Itse asias­ta olen sitä miel­tä, että Hel­sin­gin tulee myy­dä osal­lis­tu­mi­soi­keu­ten­sa eni­ten mak­sa­val­le. Osuu­des­ta ei pidä luo­pua ilmai­sek­si, kos­ka tämä oli­si sel­vä lah­joi­tus jäl­jel­le jää­vil­le osak­kail­le. Tai niin siis ole­te­taan ole­van, jos ydin­voi­ma­lan ole­te­taan ole­van hyvä sijoi­tus.

En ole var­ma sii­tä­kään, että se on hyvä sijoi­tus. Voi myös olla, että TVO:n hal­li­tus pää­tyy samaan tulok­seen, eikä koko lai­tos­ta rakenneta. 

Olki­luo­don van­hat voi­ma­lat, ykkö­nen ja kak­ko­nen, tuot­ta­vat kau­pun­gin kas­saan vähän säh­kön hin­nas­ta riip­puen noin euron sekun­nis­sa, noin 30 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Las­kel­ma perus­tuu sii­hen hin­tae­roon, joka on Nord­poo­lin tun­ti­hin­nan ja ydin­säh­kön osto­hin­nan välis­sä. Tus­kin pal­jas­tan suur­ta lii­ke­sa­lai­suut­ta ker­toes­sa­ni, että Man­ka­la Oy saa Olki­luo­don ydin­säh­köä alle 20 euroa megawattitunnilta. 

Jos Olki­luo­to kol­mo­sen osal­ta lop­pu menee hyvin, sen säh­kön oma­kus­tan­nus­hin­nak­si tulee jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan sel­väs­ti yli 40 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Pal­jon huo­mom­pi bis­nes siis. Voi­ma­lan raken­ta­mi­nen tuot­taa Are­val­le ehkä jopa kol­men mil­jar­din euron tap­pion. On syy­tä olet­taa, että nelos­reak­to­ri on huo­mat­ta­vas­ti kol­mos­reak­to­ria kal­liim­pi, joten sen säh­kön oma­kus­tan­nus­hin­ta on myös sel­väs­ti kal­liim­pi, sil­lä ydin­säh­kön hin­nas­ta val­tao­sa on pääomakuluja.

Toi­sek­si kun noi­ta ydin­voi­ma­loi­ta nyt tulee kuin sie­niä sateel­la, säh­kös­tä alkaa tul­la kesäi­sin yli­tar­jon­taa. Jos kukaan ei tee kar­tel­lia (hyi!), säh­kön mark­ki­na­hin­ta nykyi­sen säh­kö­ver­kon puit­teis­sa uhkai­si las­kea Suo­mes­sa kesä­kuu­kausik­si lähel­le nol­laa. Niin se tekee nyt­kin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa kevät­tul­vien aikaan, kun vet­tä jou­du­taan juok­sut­ta­maan jopa ohi tur­bii­nien. Jos Ruot­sis­ta tuli­si Suo­meen vähän tuh­dim­pi piu­ha, oli­si säh­kö tääl­lä­kin keväi­sin lähes ilmaista. 

Jos säh­kö on lähes ilmais­ta mon­ta kuu­kaut­ta kesäl­lä, voi olla vai­kea saa­da ydin­voi­ma­laa kan­nat­ta­vak­si. Vas­taus tähän on, että myy­dään sitä Sak­saan, jol­la on vähän vai­keuk­sia omien ydin­voi­ma­loi­den­sa kans­sa. Hyvä aja­tus, mut­ta piu­ha puut­tuu. Supergrid ehkä tulee jos­kus ja yhte­näis­tää säh­kön hin­nan Euroo­pas­sa. Sil­loin suo­ma­lai­nen ydin­voi­ma oli­si var­maan­kin kannattavaa. 

Näi­den näky­mien mukaan ydin­voi­ma lie­nee kan­nat­ta­vaa, mut­ta asi­aan liit­tyy suu­ria epä­var­muus­te­ki­jöi­tä. Hel­sin­gis­sä on täs­sä ydin­voi­ma­ko­ris­sa jo aika mon­ta munaa. Sik­si jo ihan ris­kien­ha­jo­tuk­sen mie­les­sä kan­nat­tai­si myy­dä tuo mer­kin­tä­oi­keus eni­ten tar­joa­val­le. Sii­tä voi­daan mak­saa jopa vähän yli­hin­taa, kos­ka suo­ma­lai­ses­sa ener­gia­po­li­tii­kas­sa on meneil­lään valtataistelu. 

Voi­daan myös kysyä, onko kun­nan ydin­toi­min­taa omis­taa voi­ma­lai­tos­ta, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on myy­dä säh­kö Sak­saan. Voi­ma­lai­tos­ten omis­ta­mi­nen on ollut kun­nal­le suh­tees­sa kan­nat­ta­vaa, kos­ka toi­sin kuin osa­keyh­tiöt, kun­nat eivät mak­sa tulo­ve­roa. Tämä kui­ten­kin muut­tuu EU:n takia. Hel­sin­ki jou­tuu yhtiöit­tä­mään ener­giayh­tiön­sä ja sata­man­sa, jol­loin omis­ta­mi­sen ilos­ta kato­aa 25 prosenttia.

58 vastausta artikkeliin “Kannattaako Helsingin omistaa ydinvoimaa”

  1. HELE­Nil­lä on kau­pun­gin lii­ke­lai­tok­se­na 9% tuot­ta­ta­voi­te sijoi­te­tul­le pää­omal­la. Jos nyt ollaan vähän kyy­ni­siä niin OL4 mak­sai­si ehkä kah­de­kas­ta kym­me­neen mil­jar­dia euroa (viral­li­nen arvaus nyt kuusi). Eli Hel­sin­ki sijoit­tai­si sii­hen 800 — 1 000 mil­joo­naa. Vuo­si­ta­sol­la pitäi­si tuot­taa siis 70 — 90 mil­joo­naa euroa. OL4 luul­ta­vas­ti tuot­tai­si säh­köä 12 — 14 TWh vuo­des­sa, eli Hel­sin­gil­le 1 200 — 1 400 GWh. Eli jos voi­ma­lan työn­te­ki­jät tekee duu­nia tal­koil­la, uraa­ni on ilmais­ta, vero­ja ei mak­se­ta, jne. niin pitäi­si saa­da sel­lai­set 50 — 75 €/MW. Kuu­den mil­jar­din hin­nal­la­kin 40 — 45 €/MW.

    Kun täl­lä ei ole myös­kään yhtään mitään teke­mis­tä Hel­sin­gin ener­gia­tar­pei­den, ympä­ris­tö­ta­voit­tei­den, tms. kans­sa eli kysy­mys on ihan puh­taas­ti inves­toin­nis­ta säh­kö­mark­ki­noil­le, niin mik­si ihmees­sä täm­möi­seen ryh­dyt­tiin? Ja yllä­ole­van kan­nal­ta on muu­ten aivan yksi lys­ti tyk­kää­kö ydin­voi­mas­ta vai ei.

    Haluai­sin myös huo­maut­ta että Hel­sin­gin kokoo­muk­sen ja dema­rei­den mie­les­tä nyt ei ole ajan­koh­tais­taa päät­tää Hana­saa­ri B:n koh­ta­los­ta tai sijoit­taa kor­vaa­van voi­ma­lan suun­nit­te­lun. Vii­me vuon­na kokoo­muk­sen mie­les­tä pää­tös oli ajan­koh­tai­nen vuo­den päästä.

  2. Entäs ne kivi­hii­lel­lä toi­mi­vat voi­ma­lat? Voi­tai­siin­ko aina­kin yksi nois­ta pur­kaa tai voi­ma­loi­ta pie­nen­tää. Pal­jon tilaa ne vie­vät kal­liil­la kes­kei­sel­lä paikalla.

  3. Asum­me kuta­kuin­kin kes­kel­lä laattaa.
    Are­van teke­mä lai­tos on tule­vai­suu­den tek­niik­kaa, ensim­mäi­nen sel­lai­nen. Sik­si se on myöhässä.
    Ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­paik­ka on viit­tä vail­le val­mis omal­la maaperällä.

    Pari vii­me tal­vea on ollut kun­non tal­via. Jos kaik­ki skan­di­na­vian säh­kö myy­dään sak­saan niin kyl­mä tääl­lä tulee. Neu­kut­kin ovat jo myy­neet suu­rim­man osan maa­kaa­sus­ta sin­ne päin.

    Ydin­voi­ma­loi­den hyö­ty­su­de on noin 40%. Eli lai­tok­sen jääh­dyt­tä­mi­seen menee 60%. Toi­sin sanoen yli puo­let Suo­men ydin­voi­man tuot­ta­mas­ta ener­gias­ta aje­taan mereen.

    Hel­sin­gin pitää tule­vai­suu­des­sa omis­taa lauh­de­voi­maa. Elik­kä sitä läm­min­tä vet­tä mitä nyt lai­tok­sis­ta aje­taan mereen.

  4. Osmo:

    Voi­ma­lan raken­ta­mi­nen tuot­taa Are­val­le ehkä jopa kol­men mil­jar­din euron tap­pion. On syy­tä olet­taa, että nelos­reak­to­ri on huo­mat­ta­vas­ti kol­mos­reak­to­ria kalliimpi 

    Siis mitäh? Tar­koi­tat­ko tuol­la, että nelo­nen oli­si kal­liim­pi kuin kol­mo­sen alku­pe­räi­nen avai­met käteen ‑hin­ta, vai kal­liim­pi kuin nyt toteu­tu­va hin­ta kai­ken maa­il­man sekoi­lu­jen ja myö­häs­ty­mis­ten jäl­keen? Minus­ta oli­si perin outoa, jos ydin­voi­ma­laa ei saa­da teh­tyä sut­jak­kaam­min ja edul­li­sem­min kuin Olki­luo­to kol­mo­nen. Luu­li­si Are­van­kin täl­lä koke­muk­sel­la pys­ty­vän hom­maan, jos nyt eivät niin kivi­kal­loi­sia ole, ettei­vät oli­si sähel­lyk­ses­tä mitään oppineet.

  5. Ah, tajusin itse­kin: lisä­hin­ta lan­ke­aa Are­val­le ja TVO mak­saa alku­pe­räi­sen avai­met käteen ‑hin­nan. Juu, uskon, että uusi yksik­kö on ‘lis­ta­hin­nal­taan’ kal­liim­pi. Jou­tuu­ko Are­va mak­sa­maan myö­häs­ty­mi­sen takia tuo­tan­non mene­tyk­sis­tä korvausta?

  6. Olen sano­nut tämän muu­al­la­kin, mut­ta älkää nyt oikeas­ti luul­ko että Are­va noi­ta kas­va­nei­ta kulu­ja mak­sai­si. Are­va on kaup­pa­po­li­tii­kas­sa yhtä kuin Rans­kan val­tio, ja on täy­sin sel­vää että EU:sta löy­tyy tätä var­ten niin pal­jon kaup­pa­po­liit­tis­ta vipua, että Rans­kan val­tio ei var­mas­ti anna Are­val­le alas­kir­ja­ta jos hom­man­voi kaa­taa muu­al­le. Vaik­ka se ei olis kovin rei­lua tai oikein se on politiikkaa.

  7. Var­sin prag­maat­ti­nen kir­joi­tus ydin­voi­mas­ta vih­reän elii­tin edus­ta­jal­ta. Kaik­ki on suh­teel­lis­ta, myös ydin­säh­kön hin­ta. Sem­min­kin, kun sil­lä voi kus­tan­taa päi­vä­hoi­to­paik­ko­ja, tukio­pe­tus­ta, kir­jas­to­jen lukusa­le­ja, ter­veys­kes­kuk­sia jne. sekun­ti sekunnilta.

  8. Eihän kun­nan teh­tä­vä­nä ole ydin­voi­ma­busi­ness. Mut­ta luo­pu­mi­sa­jan­koh­ta ja tapa pitäi­si miet­tiä tar­kaan, jot­ta Hel­sin­gil­le saa­daan hyvä hinta.

  9. Voi­ma­lai­tos­ten omis­ta­mi­nen on ollut kun­nal­le suh­tees­sa kan­nat­ta­vaa, kos­ka toi­sin kuin osa­keyh­tiöt, kun­nat eivät mak­sa tulo­ve­roa. Tämä kui­ten­kin muut­tuu EU:n takia. Hel­sin­ki jou­tuu yhtiöit­tä­mään ener­giayh­tiön­sä ja sata­man­sa, jol­loin omis­ta­mi­sen ilos­ta kato­aa 25 prosenttia.”

    voi­si­ko täl­lä olla jotain teke­mis­tä sen kans­sa, että suo­ma­lai­set yrit­tä­jät rekis­te­röi­vät yhtiön­sa nyky­jään her­käs­ti viroon, jos­sa vero­kan­ta on 0% ?

    Jos yri­tys­ve­ro­tus on ongel­ma eikö Hel­sin­gin kau­pun­ki voi­si rekis­te­röi­dä yhtiön­sa viroon ja ottaa vero­va­pai­na osin­koi­na tulonsa.

    mik­si­kö­hän suo­meen ei investoida?

  10. Maa­il­man suu­rin finans­si ja pää­oma­si­joi­tus kor­po­raa­tio, citigroup, teki reak­to­rei­den hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä laa­jan tut­ki­muk­sen 2010. Citigrou­pin koppukaneetti:

    For a 1,600MW (nuclear) unit, that means a con­struc­tion cost of up to €5.6bn. We see very litt­le pros­pect of the­se costs fal­ling, and eve­ry like­li­hood of them rising further.”
    ‑Citigroup Glo­bal Mar­kets, 2010 

    Että ei ne tule yhtään hal­vem­mal­la tule­vai­suu­des­sa. Are­van ol3 kon­sep­til­la muu­ta­ma vuo­si myö­hem­min Rans­kaan Fla­men­vil­leen aloi­tet­tu reak­to­ri on myös ras­kaas­ti yli bud­je­tin ja aikataulun.

  11. Eli­na Moi­sio syyt­ti kokoo­mus­ta sii­tä, että ydin­voi­man kan­nat­ta­mi­nen on sil­le ideo­lo­gi­nen kysymys.

    Minus­ta asia on kui­ten­kin niin päin, että ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen on vih­reil­le ideo­lo­gi­nen kysy­mys, kun edes tyr­ky­tet­tä­vä lupa pai­naa rahaa ei kel­paa, vaan sii­tä pitäi­si luo­pua ilmai­sek­si. Onnek­si edes Ode taju­aa vähän paremmin.

  12. Maa­il­man suu­rin finans­si ja pää­oma­si­joi­tus kor­po­raa­tio, citigroup”

    Ottaen huo­mioon vel­ka­krii­sin syn­nyn, en luot­tai­si kyl­lä enää pät­kää­kään pank­kien kykyyn arvioi­da yhtään mitään. Niil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole min­kään­lais­ta päte­vyyt­tä arvioi­da yhtään mitään.

    Luot­tai­sin lai­tok­sia toi­mit­ta­vien ja tilaa­vien arvioi­hin ja pyyh­ki­sin pank­kien arvioil­la persettä.

    (luon­nol­li­ses­ti ydin­voi­mayh­ti­tö ovat hyvin­kin voi­neet pää­tyä samaan lopputulokseen)

  13. OL4 tus­kin niin­kään lisää ydin­ka­pa­sit­teet­tia kuin kor­vaa pois­tu­via laitoksia.

    Jos kui­ten­kin käy niin, että säh­köä myy­dään Nord­poo­lis­sa kesäi­sin lähes ilmai­sek­si, niin siir­to­yh­tey­den raken­ta­mi­nen man­ner-Euroop­paan ei lie­ne aivan höl­mö investointi?

    Osuu­den myy­mi­nen on toki kan­na­tet­ta­vaa, jos hin­ta on oikea. Min­kä­lai­ses­ta sum­mas­ta täs­sä puhutaan?

    Kii­tok­set blo­gis­til­le ensim­mäi­ses­tä jär­ke­väs­tä vih­reän kan­san­edus­ta­jan ydin­voi­ma­kom­men­tis­ta miesmuistiin.

  14. Moro Osmo!

    Kun­ta voi ja saa ja pitää teh­dä bisnestä!

    Näin saa­daan vero­äy­ri pidet­tyä pienenä.

    On hul­luut­ta myy­dä lyp­sä­vää leh­mää, sil­lä osuus
    ydin­voi­mas­ta kan­nat­ta var­mas­ti pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ja kun­ta­lai­set tule­vat kiit­tä­mään tei­tä kädes­tä­pi­täen ja yksi­tyi­set jota halua­vat itse nämä osuu­det, kiroa­vat tei­dät alim­paan hel­vet­tiin ja sano­vat että kun­ta ei saa teh­dä bisnestä.

  15. Siir­to­yh­teyk­sien raken­ta­mi­nen ei ole ihan yksin­ker­tai­nen asia, nii­tä tosin teh­tä­nee Poh­jan­me­ren tuu­li­voi­ma­hank­kei­den yhtey­des­sä mut­ta ne samat hank­keet sitä myös syö­vät. KG Offs­ho­re grid. Kuvit­te­lisn että tuon­kin takia säh­kön hin­nan vaih­te­lut Nord­Poo­lis­sa kas­vaa, ja talou­del­li­ses­ti tuo suo­sii tuo­tan­to­muo­to­ja jot­ka ovat vähem­män pääomavaltaisia.

    Jos on sitä miel­tä että OL4 on lupa pai­naa rahaa ja tuo­toil­la rahoi­te­taan päi­vä­ko­te­ja, tms. niin var­mas­ti osaa sit­ten perus­teel­la tämän joten­kin ihan euroi­na. Rahas­ta puhut­taes­sa on tapa­na käyt­tää numeroita.

  16. tpyy­luo­ma:
    “HELE­Nil­lä on kau­pun­gin lii­ke­lai­tok­se­na 9% tuot­ta­ta­voi­te sijoi­te­tul­le pääomalla.”

    Eikö TVO:n rahoi­tus­mal­lin hie­nous ole sii­nä, että omis­ta­jat pis­tä­vät kas­saan “kor­kean tuot­to­vaa­ti­muk­sen” pää­omaa vain vähän (esim. 20%), ja loput lai­na­taan mark­ki­noil­ta edul­li­sel­la korolla? 

    Lai­tok­sen koko­nais­hin­nal­le ei siis tar­vit­se saa­da tavan­omais­ta sijoi­te­tun pää­oman tuot­toa. Mal­li toi­mii tie­ten­kin vain niin kau­an kuin TVO saa mark­ki­noil­ta edul­lis­ta lainaa.

    1. Juu­ri noin kun Rahoi­tus­mal­li sanoo. Sii­nä TVO:n las­kut­ta­mas­sa oma­kus­tan­nus­hin­nas­sa on sisäl­lä lai­no­jen korot sen suu­rui­se­na kuin ne maksetaan.

  17. Vah­van Euroo­pan laa­jui­sen siir­to­ver­kon raken­ta­mi­nen ei ole muu­ten tär­ke­ää ainoas­taan ydin­säh­kön vien­ti­po­ten­ti­aa­lin kas­vat­ta­mi­sen kan­nal­ta, vaan myös uusiu­tu­vien, eten­kin tuu­li­voi­man, talou­del­li­set toi­min­tae­del­ly­tyk­set para­ne­vat mark­ki­na-alu­een kas­vaes­sa. Ilman siir­to­yh­teyk­siä tuu­li­säh­kö on tie­tyn rajan jäl­keen pelk­kää alu­eel­lis­ta säh­kön yli­tuo­tan­toa. Tuu­li­säh­köä pitäi­si pys­tyä myy­mään sin­ne, mis­sä ei tuule.

  18. Kii­tos minun­kin puo­les­ta­ni hyvin jär­ke­väs­tä puheenvuorosta. 

    Timo H:

    tuo tut­ki­mus jät­tää nyt mai­nit­se­mat­ta muu­ta­man asi­aan vai­kut­ta­van teki­jän. Yksi suu­rim­pia on se, mik­si yli­pää­tään noi­ta 1,6 GW hir­viöi­tä on vält­tä­mä­tön­tä raken­taa. Vaik­ka suu­ruu­den eko­no­mial­la­kin on teke­mis­tä asian kans­sa, hyvin suu­ri syy on se, että lupa­me­net­te­ly perus­tuu täy­sin päät­tö­mäs­ti reak­to­rei­den luku­mää­rään, jol­loin luvan­ha­ki­joil­la on vah­va kan­nus­tin raken­taa mah­dol­li­sim­man suu­ria reak­to­rei­ta. Ei ihme, että ongel­mia tulee.

    Täs­sä nyt esi­merk­ki ydin­voi­mas­ta, jota on raken­nel­tu vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na ympä­ri maa­il­maa noin 2 mil­jar­dia €/GW hintaan:

    http://www.cnnc.com.cn/tabid/168/Default.aspx

    Hii­li­ta­seel­ta­kin tämä CANDU on voit­ta­ja, kii­tos mah­dol­li­suu­den käyt­tää rikas­ta­ma­ton­ta luonnonuraania.

    Jär­ke­väs­sä maa­il­mas­sa pää­tök­sen­te­ko perus­tui­si esim. tuo­te­tun ydin­jät­teen tai tuo­te­tun säh­kön mää­rään. Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to antai­si yri­tyk­sil­le myös erit­täin vah­van kan­nus­ti­men ottaa käyt­töön tek­no­lo­gioi­ta, joil­la jät­teen mää­rää ja sen vaa­ral­li­suut­ta voi­daan vähen­tää radi­kaa­lis­ti — par­haim­mil­laan sadas­osaan nykyisestä.

  19. Kysyi­sin vain, mis­tä päätät,

    a) että sak­sa on vai­keuk­sis­sa ydin­voi­ma­loi­ten­sa kans­sa? Ensim­mäi­set kah­dek­san on otet­tu käy­tös­tä puo­li vuo­si sit­ten ja säh­kön net­to­vien­ti sak­sas­sa on las­ke­nut noin 20% — eli tuo­tan­to pysyi rei­lus­ti yli 100% omas­ta kulutuksesta.

    b) että sak­sas­sa — ja muis­sa kes­ki- ja poh­joi­seu­roo­pan mais­sa — juu­ri kesäl­lä oli­si sitä kysyn­tää suo­ma­lai­sel­le säh­köl­le, jos sitä suo­mes­sa ei ole? Kuten sanoin, sak­sa on yhä net­to­vien­ti­maa säh­kön kan­nal­ta. Jos ydin­voi­ma­loi­ten pois­ta­mis­ta jat­ke­taan aika­tau­lun mukai­ses­ti, niin sak­sa tuot­taa kesäl­lä rei­lus­ti ja tal­vel­la hie­man enem­män säh­köä kuin itse käyttää.

  20. Mal­li toi­mii tie­ten­kin vain niin kau­an kuin TVO saa mark­ki­noil­ta edul­lis­ta lainaa.
    Niin­pä. Erään tun­ne­tun luot­to­luo­kit­ta­jan näke­mys vuo­del­ta 2009, ja se tus­kin on muut­tu­nut posi­tii­vi­sem­mak­si, pari poimintaa:
    — Moody’s is con­si­de­ring taking a more nega­ti­ve view for tho­se issuers
    see­king to build new nuclear power plants

    - Ratio­na­le is pre­mi­sed on a mate­rial inc­rea­se in busi­ness and ope­ra­ting risk

    - His­to­rical­ly, most nuclear-buil­ding uti­li­ties suf­fe­red ratings downgrades—
    and some­ti­mes several—while buil­ding the­se facilities
    http://www.scribd.com/doc/18057014/Moodys-New-Nuclear-Generation-June-2009

    Muu­ten vai­kea uskoa että TVO saa hal­vem­mal­la rahaa kuin Hel­sin­gin kaupunki.

    1. Muu­ten vai­kea uskoa että TVO saa hal­vem­mal­la rahaa kuin Hel­sin­gin kaupunki.

      Pait­si jos Hel­sin­gin kau­pun­ki takaa TVO:n lainoja.

  21. Kor­ho­nen, toi sun link­ki ker­too voi­ma­la­pro­jek­tien toteu­tu­nei­ta hin­to­ja vuo­sien 2002 ja 2003 kus­tan­nus­ta­sos­sa Kii­nas­sa. Sinän­sä samaa miel­tä että lupien myön­tä­mi­nen per reak­to­ri on ongelmallista.

  22. Tämän tuot­to­ta­voit­teen ja ‑poten­ti­aa­lin isoin kak­ku lie­nee täl­lä het­kel­lä säh­kön siir­ros­sa. Vaik­ka ydin­säh­kös­tä ei sai­si­kaan 30% pika­voit­toa, niin säh­kön siir­ros­ta löy­tyy lopu­tun poten­ti­aa­li. Säh­kön siir­ron osal­ta tuot­to voi myös nos­taa hel­pol­la pää­tök­sel­lä, täs­sä kun ei mitään reaa­li­ta­lou­den sään­nöt päde.

  23. tpyy­luo­ma:

    Kuvit­te­lisn että tuon­kin takia säh­kön hin­nan vaih­te­lut Nord­Poo­lis­sa kas­vaa, ja talou­del­li­ses­ti tuo suo­sii tuo­tan­to­muo­to­ja jot­ka ovat vähem­män pääomavaltaisia.

    Ja mitä­hän ne ydin­voi­maa vähem­män pää­oma­val­tai­set CO2-pääs­töt­tö­mät tuo­tan­to­muo­dot sit­ten ovat? 

    Ei aina­kaan tuulivoima.
    Tuu­li­voi­man raken­ta­mis­kus­tan­nus oli 2008 1300 Eur/kW ja ydin­voi­man 2750 Eur/kW. Mut­ta kun ote­taan huo­mioon, että ydin­voi­man hui­pun­käyt­tö­ai­ka on nelin­ker­tai­nen ja tek­ni­nen käyt­töi­kä kol­min­ker­tai­nen tuu­li­voi­maan ver­rat­tu­na, niin tuon tuu­li­myl­lyn hin­nan saa ker­toa yli kym­me­nel­lä, että pääs­tään samaan sähköntuotantoon.

  24. Pek­ka, en ole lain­kaan eri miel­tä että vola­ti­li­teet­ti säh­kön hin­nas­sa eli kysyn­nän vaih­te­lut suo­sii sel­lai­sia voi­ma­lois­ta jois­sa kus­tan­nuk­sia voi sää­tää, eli käytännössä,jotain polt­toai­net­ta käyt­tä­viä voi­ma­loi­ta. Tämä on ongel­ma sekä ydin- että tuulivoimalle.

  25. tpyy­luo­ma:

    kysyn­nän vaih­te­lut suo­sii sel­lai­sia voi­ma­lois­ta jois­sa kus­tan­nuk­sia voi sää­tää, eli käytännössä,jotain polt­toai­net­ta käyt­tä­viä voimaloita.

    Toki­han ydin­voi­ma­laa­kin voi sää­tää, mut­ta kos­ka kus­tan­nuk­set ovat pää­osin pää­oma­kus­tan­nuk­sia, sää­tä­mis­tä pyri­tään vält­tä­mään. Sää­tä­mi­sen kan­nal­ta edul­li­sia (alhai­set pää­oma­kus­tan­nuk­set) eivät ole kaik­ki polt­toai­net­ta käyt­tä­vät. Esi­mer­kik­si puu­ta käyt­tä­vän voi­ma­lai­tok­sen raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat lähes ydin­voi­man suu­rus­luok­kaa (vuon­na 2008 2700 Eur/kW ver­sus 2750 Eur/kW). Hal­po­ja raken­taa ovat fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käyt­tä­vät voi­ma­lat (eri­tyi­ses­ti maa­kaa­su 700 Eur/kW). Kaa­sun lisäk­si tie­tys­ti edul­li­nen sää­tö­voi­ma on tie­tys­ti vesi, mut­ta sen­hän raken­ta­mis­ta täl­lä pals­tal­la kii­vaas­ti vas­tus­te­taan. Onhan toki parem­pi aiheut­taa kaa­su­lai­tok­sil­la CO2-pääs­tö­jä, kuin saat­taa joku suo­rä­meik­kö poh­joi­ses­sa hyö­ty­käyt­töön voi­ma­lai­tok­sen altaana…

  26. Kuka ennus­tai­si tule­vai­suut­ta 50 v.
    Aina­kin seu­raa­vat para­met­rit vai­kut­ta­vat toi­siin­sa: öljyn hinta-BKT-korkotaso-verotus-ilmasto-vesivoima-ydinvoima.
    Mah­taa­ko niis­tä mihin­kään olla uskot­ta­vaa ennus­tet­ta 50 v eteen­päin. Ainoa pit­kän ajan tren­di näyt­tää ole­van säh­kön kulu­tuk­sen jat­ku­va kas­vu. Ei tuos­ta vero­tuk­ses­ta­kaan ole tie­toa edes vuot­ta eteenpäin.

  27. Pek­ka kirjoitti:
    “Tuu­li­voi­man raken­ta­mis­kus­tan­nus oli 2008 1300 Eur/kW ja ydin­voi­man 2750 Eur/kW. Mut­ta kun ote­taan huo­mioon, että ydin­voi­man hui­pun­käyt­tö­ai­ka on nelin­ker­tai­nen ja tek­ni­nen käyt­töi­kä kol­min­ker­tai­nen tuu­li­voi­maan ver­rat­tu­na, niin tuon tuu­li­myl­lyn hin­nan saa ker­toa yli kym­me­nel­lä, että pääs­tään samaan sähköntuotantoon.”

    Onko muka­na jät­teen­hoi­toin­ves­toin­nit ja sel­lai­sia tuu­li­myl­ly ei tar­vit­se? Jol­lei niin luvuil­la ei ole ver­tai­luar­voa. Myl­lyn raa­to on raha­nar­vois­ta jätettä.

  28. Toi­vot­ta­vas­ti sama las­kel­ma (ja tar­vit­taes­sa sama ehdot­teh­dään myös sii­nä vai­hees­sa kun Hel­sin­gin Ener­gia ehdot­taa raho­jen upot­ta­mis­ta meren poh­jaan tuu­li­voi­ma­loi­den per­su­toi­hin ja tuulivoimaloihin.

  29. Myl­lyn raa­to on raha­nar­vois­ta jätettä

    Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ydin­jä­te­kin on raha­nar­vois­ta tava­raa, hyö­tö­reak­to­rin polttoaineena.

  30. JP:

    Onko muka­na jät­teen­hoi­toin­ves­toin­nit ja sel­lai­sia tuu­li­myl­ly ei tar­vit­se? Jol­lei niin luvuil­la ei ole ver­tai­luar­voa. Myl­lyn raa­to on raha­nar­vois­ta jätettä. 

    Onko­han tuu­li­voi­man luvuis­sa muka­na vara­ka­pa­si­tee­tin kus­tan­nuk­set? Myl­ly­hän ei tuo­ta tyy­nel­lä sääl­lä wattiakaan.

  31. Säh­kön siir­to­ta­rif­fit ovat mono­po­lin takia säännösteltyjä.

    Säh­kön­siir­ron proble­ma­tiik­ka on kaksitasoinen.

    Fingri­din hoi­ta­ma kan­ta­verk­ko­siir­to on läpi­nä­ky­väm­pää, kos­ka putiik­ki hoi­taa vain säh­kön­siir­toa ja sii­hen liit­ty­viä toi­min­to­ja. Lisäk­si sen asiak­kail­la on hyvä mah­dol­li­suus vai­kut­taa asioi­hin, jos hin­nat kar­kaa­vat käsistä.

    Sen sijaan lähem­pä­nä pie­na­siak­kai­ta ole­va pai­kal­lis­ten säh­kö­lai­tos­ten säh­kön­siir­to on mono­po­li­hom­maa, jon­ka voit­to­ja sää­te­lee sähkömarkkinalaki.

    Oikein­kin toi­mies­saan tämä jär­jes­tel­mä takaa ver­kon­hal­ti­jal­le vähin­tään kiin­teän voit­to­pro­sen­tin. Jos sii­hen ei pää­se, sit­ten voi aina nos­taa hin­to­ja. Ja käy­tän­nös­sä kun samat putii­kit teke­vät muu­ta­kin kuin siir­tä­vät säh­köä, kir­jan­pi­to-osas­to kes­kit­tyy asioi­den teke­mi­seen sil­lä taval­la muka­van suo­tui­sas­ti, ettei EMV pää­se lii­kaa kimppuun.

    Tämä ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö EMV oli­si tiuk­ka val­von­nas­saan. EMV:llä on tar­kat nuo­tit asi­aan liit­tyen, ja siel­lä var­mas­ti tie­dos­te­taan ver­kon­hal­ti­joi­den yri­tys mak­si­moi­da tuot­to­ja. On vain niin, että kun ver­kon­hal­ti­ja tun­tee verk­kon­sa parem­min kuin viran­omai­nen, kai­kes­sa voi­daan vetää vähän kotiinpäin.

    Mono­po­lit ovat mark­ki­na­ta­lou­des­sa vai­kei­ta. Vali­tet­ta­vas­ti näi­tä verk­ko­mo­no­po­le­ja on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta vält­tää, kos­ka kil­pai­lun vaa­ti­mat monin­ker­tai­set inves­toin­nit teki­si­vät asias­ta vie­lä pal­jon kalliimpaa.

  32. ant­ti, Helen­hän on toden­nut että meri­tuu­li­voi­ma edel­lyt­täi­si jotain absur­dia syöt­tö­ta­rif­fi­ta­soa nime­no­maan sik­si että he las­ke­vat sen hin­taa sil­lä 9% tuot­to­ta­voit­teel­la. Ei tuol­la kan­na­ta mikään pää­oma­val­tai­nen säh­kön­tuo­tan­to. Demotaan:

    20 vuo­den pois­toa­jal­la ja 9% korol­la mil­joo­nan euron inves­toin­ti on vuo­des­sa 110 000 €, jos sovi­taan että sil­lä saa 1 700 MWh säh­köä (*), niin tuo on 65 €/MWh pää­oma­ku­lu­ja, arva­taan muik­si tuu­li­voi­man kuluik­si 5€/MWh, niin oma­kus­tan­ne­hin­ta 70€/MWh. 2% korol­la (tuol­la kau­pun­ki saa lai­naa) 61 000 € eli 36€ + 5 = 41€/MWh. 5% korol­la 81 000 eli 48 + 5 = 53€/MWh.

    Ydin­voi­man suh­teen sama jut­tu. Mil­joo­nal­la voi­ma­laa saa noin 2 300 MWh vuo­des­sa (ole­tus 14TWh/6 mil­jar­dia). 2% korol­la ja 40 vuo­den pois­tol­la 37 000 € vuo­des­sa eli 16€/MWh. Jos arva­taan muik­si kuluik­si 20€/MWh niin 36€/MWh. 5% korol­la 58 000 €/a, 25 + 20 = 45€/MWh. 9% korol­la 93 000 €/a, 40 + 25 = 65€/MWh.

    Tämän takia on koh­tuul­li­sen rasit­ta­vaa lukea julis­tuk­sia ydin- tai tuu­li­voi­ma­lan kus­tan­nuk­sis­ta ilman mai­nin­taa sitä mitä rahan hin­taa käy­te­tään. Kuin nois­sa mak­saa se pää­oma niin nii­den kan­nat­ta­vuus on ensi­si­jai­ses­ti kiin­ni pää­oman hin­nas­ta. Ja se on taas kiin­ni hank­kee­seen liit­ty­vis­tä talou­del­lis­ta ris­keis­tä mis­tä kes­kei­sin on tule­va säh­kön hin­ta, epä­var­muus on riski.

    *) Simon tuu­li­voi­ma­puis­to. 6 x 3MW myl­lyt, 30M€ eli 5M€/mylly. Vuo­si­tuot­to arviol­ta 8,5–9GWh (val­mis­ta­jan las­ken­nal­li­nen arvio 14GWh), eli 1M€/1700MWh. http://www.lounaislappi.fi/uutiset/ykkosjuttu/simon-tuulivoimapuistot-valmiina-vuoden-loppuun-mennessa

  33. Kuten sanoin, sak­sa on yhä net­to­vien­ti­maa säh­kön kan­nal­ta. Jos ydin­voi­ma­loi­ten pois­ta­mis­ta jat­ke­taan aika­tau­lun mukai­ses­ti, niin sak­sa tuot­taa kesäl­lä rei­lus­ti ja tal­vel­la hie­man enem­män säh­köä kuin itse käyttää.

    Säh­kö tai ener­gia sinän­sä ei Sak­sas­ta lopu, kos­ka maal­la on itsel­lään suu­ret kivi­hii­li­va­ran­not, ja naa­pu­reil­ta saa ostet­tua lisää useam­mas­ta­kin suunnasta.

    Kivi­hii­li­voi­ma on monel­la taval­la hyvää:
    — voi­daan teh­dä monen kokoi­sia laitoksia
    — ei ison kata­stro­fin aineksia
    — polt­toai­ne help­poa käsitellä
    — polt­toai­net­ta saa mones­ta paikasta
    — pääs­töt voi­daan (hii­li­diok­si­dia lukuu­not­ta­mat­ta) puhdistaa
    — ei isoa ongelmajäteongelmaa
    — koh­tuul­li­set investointikustannukset
    — help­po säh­kön ja läm­mön yhteistuotanto

    Huo­no­ja puo­lia on oikeas­taan isom­min vain kak­si. Ensim­mäi­nen on suu­ret CO2-pääs­töt, toi­nen polt­toai­neen lop­pu­mi­nen jos­kus. Jäl­kim­mäi­nen ongel­ma ei kui­ten­kaan tule ajan­koh­tai­sek­si vie­lä pit­kiin aikoi­hin, hiil­tä riittää.

    Ydin­voi­mal­la taas on oikeas­ti vain yksi hyvä puo­li. Se on ainoa nykyi­sel­lä säh­kön­hin­nal­la mah­dol­li­nen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­mie­les­sä vähä­pääs­töi­nen tuo­tan­to­muo­to, jota voi­daan raken­taa suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa lisää. Muu­ten sil­lä on vain suu­ri mää­rä huo­no­ja ja vie­lä huo­nom­pia puolia.

    Ydin­voi­man tule­vai­suu­den kan­nat­ta­vuus riip­puu olen­nai­ses­ti sii­tä, miten tule­vai­suu­des­sa suh­tau­du­taan hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin. Jos suh­tau­tu­mi­nen on tiuk­kaa, ydin­voi­ma on kan­nat­ta­vaa. Täl­lä ole­tuk­sel­la Hel­sin­gin kan­nat­tai­si pitää osuu­ten­sa, vas­tak­kai­sel­la (suh­tau­tu­mi­nen CO2-pääs­töi­hin löyh­tyy) ole­tuk­sel­la taas osuus kan­nat­taa myy­dä kipin kapin.

  34. JP:

    Onko muka­na jät­teen­hoi­toin­ves­toin­nit ja sel­lai­sia tuu­li­myl­ly ei tar­vit­se? Jol­lei niin luvuil­la ei ole ver­tai­luar­voa. Myl­lyn raa­to on raha­nar­vois­ta jätettä.

    Kyse oli eri voi­ma­la­tyyp­pien rakentamiskustannuksista.
    Esim. ydin­jä­te­huol­lon kus­tan­nuk­set ja lai­tok­sen pur­ka­mi­nen sisäl­ty­vät las­kel­mien käyt­tö- ja kun­nos­sa­pi­to­kus­tan­nuk­siin (eivät raken­ta­mis­kus­tan­nuk­siin). K&K‑kustannukset ovat ydin­voi­mal­la 10 Eur/MWh ja tuu­li­voi­mal­la 11 Eur/MWh.
    Ei sitä tuu­li­myl­ly­voi­maa mil­lään mate­ma­tii­kal­la talou­del­li­ses­ti ydin­voi­maa kan­nat­ta­vam­mak­si saa.

    Luvut ovat peräi­sin TEM:in 2008 kapa­si­teet­ti­se­mi­naa­rin vertailusta.
    Link­ki: http://www.tem.fi/files/18678/Tarjanne_TEM-KAPASITEETTISEMINAARI_14_2_2008.pdf

  35. tpyy­luo­ma: säh­kön mää­rän lisäk­si pitää vähän kat­soa myös sen laa­tua, eli luo­tet­ta­vuut­ta. Kuka omis­tai­si tuos­sa mal­lis­sa sää­tö­te­hon, ja kuka mak­sai­si sii­tä? Muu­ten hyvä las­kel­ma, ja olen samaa miel­tä sii­tä, että rahan hin­ta pitää huo­mioi­da. Ikä­vä kyl­lä, ydin­voi­mal­le se tai­taa olla vähän kovem­pi kuin vaik­ka hiilivoimalle.

    Se sää­tö­te­hon osuus voi olla aika mer­kit­tä­vä, vaik­ka tuu­li­voi­ma oli­si miten hajau­tet­tua. Täs­sä yksin­ker­tais­tet­tu mut­ta näh­däk­se­ni suun­taa-anta­va las­kel­ma sii­tä, miten hajau­tus kol­men man­te­reen (!) yli tasai­si sää­tö­te­hon tar­vet­ta näis­sä kun­nian­hi­moi­sim­mis­sa suun­ni­tel­mis­sa (ja ennen kuin sanot, myön­nän, että vie­lä tai­taa ver­kos­sa tuo­ta jous­toa riit­tää muutenkin):

    http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2011/10/tuulivoima-supergrid-ja-energian_20.html

  36. Tämän takia on koh­tuul­li­sen rasit­ta­vaa lukea julis­tuk­sia ydin- tai tuu­li­voi­ma­lan kus­tan­nuk­sis­ta ilman mai­nin­taa sitä mitä rahan hin­taa käytetään.

    Lisäk­si tilan­ne on se, ettei megawat­ti­tun­nil­la säh­köä ole mitään kiin­te­ää hin­taa myös­kään kysyn­tä­puo­lel­la. Säh­kö on tuo­re­tuo­te. Sitä megawat­ti­tun­tia ei voi yleen­sä lait­taa kel­la­riin varas­toon ja myy­dä sit­ten, kun sii­tä saa par­haan hin­nan. (Pait­si vesivoimalassa…)

    Jos meil­lä on erit­täin hyvin sää­det­tä­vis­sä ole­va tuo­tan­to­muo­to, sil­lä saa olla isot­kin muut­tu­vat kus­tan­nuk­set, kos­ka säh­köä voi myy­dä kal­leim­paan aikaan. Lauh­de­voi­ma on lei­mal­li­ses­ti täl­lai­nen. Vesi­voi­ma­kin kuu­luu tähän kate­go­ri­aan, mut­ta se on vie­lä parem­pi (kun muut­tu­vat­kin kus­tan­nuk­set ovat hyvin pienet).

    Toi­saal­ta huo­nos­ti sää­det­tä­vis­sä ole­va tuo­tan­to­muo­to tai isoil­la pää­oma­kus­tan­nuk­sil­la ole­va tuo­tan­to­muo­to tuot­taa huo­nom­man säh­kön kes­ki­hin­nan. Ydin­voi­ma ja osin tuu­li­voi­ma ovat täl­lai­sia. Voi­si­han nii­tä sää­tää alas­päin, mut­ta kun raha menee pää­oma­ku­lui­na, sii­nä ei ole järkeä.

    Kaik­kein huo­noin vaih­toeh­to on ei-sää­det­tä­vis­sä ole­va tuo­tan­to­muo­to, joka tuot­taa säh­köä hal­van säh­kön aikaan. Ehkä aurin­ko­säh­kö voi­si olla täl­lai­nen. Tuu­li­voi­mas­ta voi­si tul­la täl­lai­nen, jos sitä oli­si pal­jon, kos­ka sil­loin tuo­tan­to­pii­kit auto­maat­ti­ses­ti pudot­tai­si­vat hin­to­ja. (Vesi­voi­ma­kin on välil­lä tal­lai­nen, kun siir­to­yh­teyk­siä puuttuu.)

  37. tpyy­luo­ma kirjoitti:

    Ydin­voi­man suh­teen sama jut­tu. Mil­joo­nal­la voi­ma­laa saa noin 2 300 MWh vuo­des­sa (ole­tus 14TWh/6 mil­jar­dia). 2% korol­la ja 40 vuo­den pois­tol­la 37 000 € vuo­des­sa eli 16€/MWh. Jos arva­taan muik­si kuluik­si 20€/MWh

    Mil­lai­ses­ta hatus­ta tuo arvaus tuli? Olen anta­nut itsel­le­ni usko­tel­la että pää­oman osuus ydin­säh­kön hin­nas­ta on lähem­pä­nä 70–80% eikä 44%.

  38. Ohops, oli­si tie­tys­ti voi­nut lukea kes­kus­te­lua vähän tar­kem­min. 2% kor­ko var­maan selit­ti tuon..

  39. Onko tuo 20 vuo­den pois­toai­ka jär­ke­vä? Ymmär­rän, että mitä kau­em­mas tule­vai­suu­teen men­nään, sitä pahem­min dis­kont­taus syö siel­lä saa­ta­via voit­to­ja, mut­ta 20:n vuo­den kuo­le­tus inves­toin­nis­sa, jon­ka pitäi­si tah­ko­ta säh­köä 60–80 vuot­ta, tun­tuu vähän lyhyeltä. 

    Mut­ta jos aja­tel­laan, että ydin­voi­ma­la mak­se­taan takai­sin 20:ssä vuo­des­sa, niin mikä on hin­ta raken­ne­tul­le, toi­mi­val­le, täy­sin velat­to­mal­le ydin­voi­ma­lal­le, jol­la on vie­lä 40–60 vuot­ta käyt­tö­ai­kaa jäl­jel­lä? Jos tämän nyky­ar­vo on nol­la, niin ok, sit­ten las­ku on kun­nos­sa, mut­ta jos täl­lä on posi­tii­vi­nen arvo, niin sit­ten Hel­sin­ki voi halu­tes­saan myy­dä osuu­ten­sa tuos­sa vai­hees­sa ja saa­da puh­das­ta voittoa. 

    Tähän toki liit­tyy myös se kysy­mys jät­tei­den huo­leh­ti­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta. Juu­ri tuo dis­kont­taus tekee nii­den nyky­ar­von suun­nil­leen mität­tö­mäk­si. Vaik­ka­pa 5%:n dis­kont­tauk­sel­la 100:n vuo­den pääs­tä tapah­tu­van lop­pusi­joi­tuk­sen, jon­ka kus­tan­nus on mil­jar­di euroa, nyky­ar­vo on 7.6 miljoonaa. 

    Vihe­rins­sil­tä kysyi­sin, että mihin hän unoh­ti ehkä pahim­mat hii­li­voi­man hai­tat, eli ilman­saas­teet kutenn pien­hiuk­kas­pääs­töt ja kai­vo­son­net­to­muu­det? Nämä molem­mat käsit­tääk­se­ni tap­pa­vat nor­maa­li­ti­lan­tees­sa vuo­des­sa monin­ker­tai­ses­ti väkeä ver­rat­tu­na “isoi­hin kata­stro­fei­hin”, kuten Tsher­no­by­liin. Noi­den vuok­si hii­li­voi­ma on tap­pa­vin energiantuotantomuoto.

  40. *) Simon tuu­li­voi­ma­puis­to. 6 x 3MW myl­lyt, 30M€ eli 5M€/mylly. Vuo­si­tuot­to arviol­ta 8,5–9GWh (val­mis­ta­jan las­ken­nal­li­nen arvio 14GWh), eli 1M€/1700MWh.

    Simon puis­to­kin on vie­lä pie­ni, joten suu­rem­pi osa kus­tan­nuk­sis­ta tulee logis­tii­kas­ta ym. Veik­kaan että Pii­ti­mien puis­ton säh­kö (Vuo­si­tuot­to 90% OL3:sesta) Tulee osoit­tau­tu­maan hal­vem­mak­si kun OL3:n sähkö.
    Eri­lai­sia kus­tan­nusar­vio­vään­nös­de­ri­vaat­ta­käp­py­röi­tä, tai poh­jois-kore­lai­sia tilas­to­ja voi­daan vää­nel­lä N‑tavalla maa­il­man tappiin.
    Se mikä rat­kai­see on vii­meis­ten 3–4 vuo­den aika­na län­si­mai­hin VALMISTUNEIDEN voi­ma­loi­den MWh/€ luku joka sisäl­tää pää­oman ja käyttökustanukset.

    Pal­jon maa­tuu­li­voi­maa hyvil­le pai­koil­le ja kaa­su­tur­bii­ne­ja sää­tö­voi­mak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.

  41. Vihe­rins­si unoh­ti hii­li­voi­man huo­nois­ta puo­lis­ta kaik­ki polt­toai­neen elin­kaa­ren ongel­mat alkaen sen lou­hin­nas­ta ja päät­tyen len­to­tuh­kan lop­pusi­joi­tuk­seen pölyä­viin kasoi­hin ja pala­mis­tuot­tei­den ilma­ke­hään. Näi­den välil­lä jär­jes­te­tään mas­sii­vi­nen logis­ti­nen ope­raa­tio polt­toai­neen kul­jet­ta­mi­sek­si käyttöpaikalle.

    Ydin­voi­man hyvis­tä puo­lis­ta unoh­tui tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten ennus­tet­ta­vuus, polt­toai­neen saa­ta­vuus ja ennen kaik­kea lähes ole­mat­to­mat hai­tat ympä­ris­töl­le ja ihmis­ten terveydelle.

    Toki ydin­voi­mal­la hait­ta­puo­lia­kin on, mut­ta hai­ta­ton­ta ener­gian­tuo­tan­ta ei ole vie­lä kek­sit­ty­kään. Kyse onkin vain plus­sien ja mii­nus­ten ver­tai­lus­ta, sil­lä säh­kön teke­mi­sen ei pitäi­si olla ideo­lo­gi­nen kysymys.

  42. Saa­rel­ma, 20 vuo­den pois­toai­ka oli tuu­li­voi­ma­lal­le, 40 vuot­ta ydin­voi­ma­lal­le. Pois­toai­ko­jen piden­tä­mi­nen 40 vuo­des­ta eteen­päin ei pal­joa muu­ta vuo­si­pois­to­ja. Ja tuo on muu­ten las­ket­tu hin­nal­la kuusi mil­jar­dia per voi­ma­la joka lie­nee vähän opti­mis­ti­nen, tuos­sa ei ole raken­ta­mi­sen aikai­sia kor­ko­ja, jne. Sit­ten on vie­lä sel­lai­nen pirul­li­nen kier­re että jos pää­oma­val­tai­sen sijoi­tuk­sen kan­nat­ta­vuus on huo­no, niin se nos­taa pää­oman hin­taan kos­ka kan­na­ta­vuus on ris­ki, mikä taas huo­non­taa sen kan­nat­ta­vuut­ta kos­ka kes­kei­nen kulu on pää­oma, eli kas­vat­taa riskiä…

    Lyhyes­ti sanot­tu­na, nykyi­sil­lä säh­kön hin­noil­la ja raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sil­la oikein mikään muu kuin maa­kaa­su­voi­ma­la ei ole kan­nat­ta­va. Sem­mois­ta vaih­toeh­to­to­del­li­suut­ta jos­sa tuo­tan­non pääs­töt las­kee ja säh­kön kus­tan­nuk­set eivät nouse on vai­kea nähdä.

  43. Timo H

    Simon tuu­li­voi­ma­puis­to. 6 x 3MW myl­lyt, 30M€ eli 5M€/mylly. Vuo­si­tuot­to arviol­ta 8,5–9GWh (val­mis­ta­jan las­ken­nal­li­nen arvio 14GWh), eli 1M€/1700MWh.

    Jos oikein las­kin, yo tar­koit­tai­si vuo­si­ta­sol­la tuu­li­voi­ma­lan teho oli­si n 10% nimel­lis­te­hos­ta. Aut­tai­si jos puhut­tai­siin 6 * 300 kW voi­ma­lois­ta. Tosi­aan, ei muu­ta kuin tuhat saman­lais­ta tuu­li­voi­ma­la puis­toa pit­kin ran­ni­koi­ta niin saa­tai­siin sama teho kuin OL3:sta. Ja vie­lä hal­vem­mal­la­kin? No tot­ta­kai kun ker­ran jou­lu­puk­ki tuo ne.

  44. Timo H
    “Pal­jon maa­tuu­li­voi­maa hyvil­le pai­koil­le ja kaa­su­tur­bii­ne­ja sää­tö­voi­mak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.”

    Mik­si se sit­ten tar­vit­see suo­raa val­tion tukea?

  45. Timo H:

    Pal­jon maa­tuu­li­voi­maa hyvil­le pai­koil­le ja kaa­su­tur­bii­ne­ja sää­tö­voi­mak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.

    Var­maan hyvä ja ehkä hal­pa­kin, mut­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä tuol­la ei kovin tehok­kaas­ti vähen­ne­tä. Nii­den kaa­su­tur­bii­nien pyö­rit­tä­mi­nen sää­tö­te­ho­na ja sii­hen liit­ty­vä kaa­sut­te­lu ja jar­rut­te­lu syö hyvin tehok­kaas­ti tuu­len tuo­mat päästösäästöt. 

    Asi­aa on vii­me aikoi­na tut­kit­tu vähän enem­män. Esim. Inha­ber (2011, Why wind power does not deli­ver the expec­ted emis­sions reduc­tions) kävi läpi 11 tuu­li­voi­man pääs­tö­vä­hen­nyk­siä käsi­tel­lyt­tä tut­ki­mus­ta, ja tote­si, että tuu­li­voi­man ja mui­den sto­kas­tis­ten ener­gian­läh­tei­den pääs­tö­vä­hen­nys nou­dat­taa suun­nil­leen yhtälöä

    Q = 200 / 1 + e^cx

    jos­sa Q on CO2-vähen­nys pro­sent­tei­na, x on sto­kas­ti­sen uusiu­tu­van penet­raa­tio säh­kö­ver­kos­sa pro­sent­tei­na, ja c vakio, noin 0,2.

    Tämä on kar­kea, epä­var­ma ja vain suun­taa-anta­va las­kel­ma, mut­ta idea on siis sii­nä, että tuu­li­voi­ma ei pääs­tö­jen leik­kaa­mi­seen riitä. 

    Var­sin­kin, jos on usko­mi­nen tuo­reem­pia tut­ki­muk­sia maa­kaa­sun todel­li­ses­ta kas­vi­huo­ne­ta­sees­ta. Saat­taa olla kivi­hii­len luok­kaa metaa­ni­pääs­tö­jen vuoksi.

  46. Vihe­rins­sil­tä kysyi­sin, että mihin hän unoh­ti ehkä pahim­mat hii­li­voi­man hai­tat, eli ilman­saas­teet kutenn pien­hiuk­kas­pääs­töt ja kaivosonnettomuudet? 

    Jos ne jak­sai­si­vat oikeas­ti kiin­nos­taa, nii­hin löy­tyi­si suh­teel­li­sen edul­li­set ja tehok­kaat korjaustoimenpiteet.

    Hii­li­voi­man ainoa fun­da­men­taa­lion­gel­ma on sen CO2-pääs­töt. Se tosin on ongel­ma­na sitä luok­kaa, että hii­li­voi­man käy­tös­tä pitäi­si pääs­tä koko­naan eroon.

  47. ant­ti, kir­joi­tin vähän seka­vas­ti, 8,5–9GWh on Simos­sa arvioi­tu yhden 3MW voi­ma­lan vuo­si­tuot­to, eli n. 30% huip­pu­te­hos­ta. Muu­ten, OL3:ssa on pal­jon hyviä­kin puo­lia mut­ta se että se lai­tos on sel­lai­nen mam­mut­ti ei ole var­si­nai­ses­ti mikään vahvuus.

    sylt­ty, syöt­tö­ta­rif­fi on aika pal­jon moni­mut­kai­sem­pi jut­tu kuin val­tion­tu­ki. Ode voi­si jos­kus blo­ga­ta aiheesta.

  48. tpyy­luo­ma:

    kir­joi­tin vähän seka­vas­ti, 8,5–9GWh on Simos­sa arvioi­tu yhden 3MW voi­ma­lan vuo­si­tuot­to, eli n. 30% huipputehosta.

    9 GWh tar­koit­taa 3000h hui­pun­käyt­tö­ai­kaa. Suo­men tuu­li­voi­ma­loi­den toteu­tu­neet hui­pun­käyt­tö­ajat ovat alle 2000 tun­tia (toki pienemmillä/vanhemmilla voi­ma­loil­la). Suo­men tuu­lio­lot ovat sel­keäs­ti tuu­li­myl­ly­jen suur­val­to­ja (Tans­ka, Sak­sa) huo­nom­mat, joten 3000 tun­tia ei voi pitää meil­lä min­kään las­ken­nan perusteena

  49. Vihe­rins­si:

    kivi­hii­len ja eri­to­ten rus­ko­hii­len lou­hin­nan (eten­kin avo­lou­hin­nan) ympä­ris­tö­ja­lan­jäl­ki on kyl­lä kar­mea, vaik­ka mitä tahan­sa ihmei­tä tur­val­li­suu­des­sa saavutettaisiinkin.

    Omaan ydin­voi­ma­myön­tei­syy­tee­ni vai­kut­ti mer­kit­tä­väs­ti se, että par­tioin rau­han­tur­vaa­ja­na muu­ta­mia kuu­kausia Euroo­pan tiet­tä­väs­ti suu­rim­man hii­li­kai­vok­sen ympä­ril­lä. Jos oma­koh­tais­ta koke­mus­ta ei ole, kan­nat­taa kat­soa vaik­ka Taru Sor­mus­ten Her­ras­ta-elo­ku­vas­ta nii­tä Mor­dor-koh­tauk­sia. Oli­vat aika yksi yhteen, tosin lef­fas­ta ei väli­ty haju ja savu. 

    Vaik­ka tuon voi­si­kin kui­ta­ta enti­se­nä itä­blo­kin ihmee­nä, moun­tain­top remo­val ei sekään ole mitään kau­nis­ta katseltavaa.

  50. Pal­jon maa­tuu­li­voi­maa hyvil­le pai­koil­le ja kaa­su­tur­bii­ne­ja sää­tö­voi­mak­si. Hyvä ja hal­pa ratkaisu.

    Kaa­su­tur­bii­ni­voi­maa meil­lä on kan­ta­verk­ko­yh­tiöl­lä hii­renklik­kauk­sen pääs­sä vara­voi­ma­na. Kaa­su­tur­bii­nien hyvä puo­li on nii­den erit­täin nopea käyn­nis­tet­tä­vyys. Hyö­ty­suh­de säh­kön­tuo­tan­nos­sa on kui­ten­kin huo­no, min­kä vuok­si nii­tä käy­te­tään vain varavoimana.

    Jos kaa­su­tur­bii­ni­voi­ma­lan perään lai­te­taan höy­ry­kat­ti­la, hyö­ty­suh­det­ta saa­daan ylös­päin. Mut­ta sil­loin taas mene­te­tään sää­det­tä­vyys; höy­ry­kat­ti­la on hidas kapistus.

    Rat­kai­su voi olla hyvä ja hal­pa johon­kin muu­hun rat­kai­suun ver­rat­tu­na, mut­ta nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na se on kovin kal­lis eikä kovin hyvä. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kan­nal­ta sii­nä voi­daan tasa­pai­no­tel­la hin­nan (yli­mää­rä tuu­li­voi­maa) ja pääs­tö­jen (kaa­su­tur­bii­nien kor­kea käyt­tö­as­te) välillä.

  51. Vihe­rins­si, jos hii­li­voi­man tuot­ta­mat ilman­saas­teet voi­daan puh­dis­taa, niin mik­sei niin teh­dä? Sama jut­tu nii­den kai­vo­son­ne­to­muuk­sien kanssa. 

    Ihme jut­tu, että sinus­ta ydin­voi­mal­la on ris­ki “isos­ta kata­stro­fis­ta”, mut­ta nuo jat­ku­vas­ti tap­pa­vat hii­len vai­ku­tuk­set eivät sit­ten tun­nu mis­sään. Fukus­hi­ma, joka on tuhoi­sin onnet­to­muus, mitä on län­si­mai­ses­sa reak­to­ris­sa tapah­tu­nut, vaa­ti 9.0 asteen maan­jä­ris­tyk­sen, val­ta­van tsu­na­min ja iki­van­han reak­to­rin ja sil­ti­kään kuo­lo­nuh­re­ja sätei­lyn vuok­si ei syn­ty­nyt eikä näy­tä sil­tä, että juu­ri­kaan syn­tyy jatkossakaan. 

    Mitä kysy­myk­seen koos­ta tulee, niin ydin­voi­ma­loi­ta­kin voi­tai­siin teh­dä pie­nem­piä, mut­ta lupa­me­net­te­ly on nykyi­sin teh­ty sel­lai­sek­si, ettei raken­ta­jan ole jär­ke­vää hakea lupaa kuin mammuttilaitoksille. 

    Mut­ta oli­sin joka tapauk­ses­sa kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan niis­tä ydin­voi­man huo­nois­ta ja vie­lä huo­nom­mis­ta puo­lis­ta. Tuo kes­kus­tel­tu hin­ta on tie­ten­kin avoin kysy­mys, mut­ta niin kau­an, kun sii­hen ei pan­na veron­mak­sa­jien rahaa, on aina­kin minul­le yksi hai­lee, mitä pääs­töt­tö­miä voi­ma­lai­tok­sia säh­kö­fir­mat raken­ta­vat omil­la rahoil­laan. Jos tuu­li­voi­ma vara­voi­mi­neen on hal­vem­paa kuin ydin­voi­ma, niin raken­ta­koon sit­ten sitä. Hii­len­pol­tos­ta­kin on aina­kin tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta pois­taa CO2 ja pitää se eros­sa ilma­ke­häs­tä. En tie­dä, miten kan­nat­ta­vak­si tämä suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa oikein tulee, mut­ta hii­li­voi­man hin­taa se joka tapauk­ses­sa nostaa.

  52. Vihe­rins­si, jos hii­li­voi­man tuot­ta­mat ilman­saas­teet voi­daan puh­dis­taa, niin mik­sei niin teh­dä? Sama jut­tu nii­den kai­vo­son­ne­to­muuk­sien kanssa.

    Sik­si, ettei näi­tä asioi­ta kat­so­ta sen arvoiseksi.

    Kysy­mys ei siis ole sii­tä, että oli­si tek­no­lo­gi­ses­ti mah­do­ton­ta teh­dä hii­li­kai­vok­sis­ta suh­teel­li­sen tur­val­li­sia työ­paik­ko­ja. Kii­na­lai­set hii­li­kai­vok­set ovat erit­täin vaa­ral­li­sia, mut­ta niin ovat kaik­ki muut­kin kii­na­lai­set kai­vok­set. Eivät­kä ne kii­na­lais­ten teh­taat­kaan kovin kivo­ja ole. Kun ei työ­tur­val­li­suus kiin­nos­ta, se ei kiinnosta.

    Sama pätee ympä­ris­tö­asioi­hin. Puh­dis­tus­tek­no­lo­gi­aa hii­li­voi­ma­loi­den piip­pui­hin oli­si ole­mas­sa. Se mak­saa kui­ten­kin rahaa, jol­loin puh­dis­ta­mi­nen jäte­tään jol­le­kin tasol­le. Jos me emme koe savu­kaa­su­jen puh­dis­ta­mis­ta riit­tä­vän tär­keäk­si asiak­si, sitä ei tehdä.

    Ei tämä poik­kea miten­kään sii­tä, että lii­ken­teen hen­gi­ty­sil­ma­pääs­tö­jä saa­tai­siin nyky­tek­no­lo­gial­la erit­täin pal­jon alas­päin, jos se kat­sot­tai­siin poliit­ti­ses­ti tarpeelliseksi.

    Hii­len­pol­tos­ta­kin on aina­kin tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta pois­taa CO2 ja pitää se eros­sa ilmakehästä. 

    Tuos­ta puut­tuu yksi sana: “teo­rias­sa”. CCS:ään on kai­ken­lai­sia viri­tel­miä esi­tet­ty, mut­ta mitään oikeas­sa elä­mäs­sä laa­jas­ti käy­tet­tä­vää ei ole ole­mas­sa. Hap­pi­polt­toon asti asiat ovat yksin­ker­tai­sia, mut­ta sen CO2:n varas­toin­ti onkin sit­ten jo ihan toi­nen tari­na. Se kun pitäi­si saa­da sil­lä taval­la varas­toon, ettei se siel­tä tule iku­na pois.

    Mut­ta oli­sin joka tapauk­ses­sa kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan niis­tä ydin­voi­man huo­nois­ta ja vie­lä huo­nom­mis­ta puolista.

    Erit­täin kal­liit ker­tain­ves­toin­nit, tek­no­lo­gi­nen moni­mut­kai­suus, radio­ak­tii­vi­sen mate­ri­aa­lin käsit­te­lyn vai­keus ja kal­leus, jäteon­gel­mat, poliit­ti­set ongel­mat, hou­kut­te­le­vuus ter­ro­ris­tien sil­mis­sä, jalos­tuk­sen ja jäl­leen­kä­sit­te­lyn kyt­kök­set ydin­a­sei­siin, maan­käy­tön ongel­mat lai­tos­ten lähei­syy­des­sä, vai­ku­tuk­set tur­val­li­suus­suun­ni­tel­miin, ydin­ma­te­ri­aa­lin vaa­ti­ma byrokratia.

    Mut­ta olen­ko jos­sain sano­nut vas­tus­ta­va­ni ydin­voi­maa? Ikä­vä fak­ta on se, että jos emme pys­ty erit­täin rajus­ti leik­kaa­maan ener­gia­ku­lu­tus­tam­me, jou­dum­me ihan väis­tä­mät­tä valit­se­maan hii­li­voi­man ja ydin­voi­man välil­lä. Näis­tä kah­des­ta otan mie­luum­min ydin­voi­man, sii­nä sen­tään pahin­ta jätet­tä ei dum­pa­ta suo­raan ilmakehään.

  53. Samu­li Saarelma:

    yksi hai­lee, mitä pääs­töt­tö­miä voi­ma­lai­tok­sia säh­kö­fir­mat raken­ta­vat omil­la rahoil­laan. Jos tuu­li­voi­ma vara­voi­mi­neen on hal­vem­paa kuin ydin­voi­ma, niin raken­ta­koon sit­ten sitä.

    Mis­sään päin maa­il­maa ei kui­ten­kaan tai­de­ta raken­taa tuu­li­voi­maa mark­ki­naeh­toi­ses­ti? Nykyi­ses­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa on täy­del­li­sen edes­vas­tuu­ton­ta esit­tää tuu­li­voi­man kal­tai­sen tukiai­siin poh­jau­tu­van jär­jes­tel­män laajentamista.

    Joku heit­ti edel­lä aja­tuk­sen tuu­li­voi­man ja kaa­su­tur­bii­nien kom­bi­naa­tios­ta. Se ei vali­tet­ta­vas­ti toi­mi. Kaa­su­tur­bii­ni­voi­ma­lai­tok­set käyt­tä­vät len­to­ko­nei­den tur­bii­ne­ja ja nii­den hyö­ty­suh­de on sur­kea (25–40%). Ne on tar­koi­tet­tu vain vara­voi­mak­si (vika­ti­lan­tei­siin), ei esi­mer­kik­si tasa­maan tuu­li­voi­man vaih­te­lui­ta. Fingri­din ver­kos­sa ole­vat kaa­su­tur­bii­nit käy­vät vuo­des­sa n. 10 tun­tia (jos­ta 8 tun­tia koe­käyt­töä). Tuu­li­voi­man sää­tö­voi­mak­si tar­vi­taan jotain, jota voi­daan käyt­tää tuhan­sia tun­te­ja vuo­des­sa taloudellisesti.

  54. Mitä­kö­hän sel­lai­ses­sa “isos­sa ydin­ka­ta­stro­fis­sa” oikeas­ti pitäi­si sat­tua? Japa­nin maan­jä­ris­tys aiheut­ti Fukus­hi­mas­sa onnet­to­muu­den jos­sa sat­tui se Kaik­kein Kau­hein reak­to­riy­ti­mien sula­mi­si­neen ja kuo­lo­nuh­re­ja oli pyö­reät nolla.

    Edes Tser­no­by­lin ympä­ril­le ei ole muo­dos­tu­nut radio­ak­tii­vis­ta autio­maa­ta vaan veh­reä luon­non­puis­to. Miten­kään tuo­ta kar­me­aa onnet­to­muut­ta vähät­te­le­mät­tä, ei sen­kään voi­da väit­tää olleen kata­stro­fi ympä­ris­töl­le vaik­ka­kin ehkä lähia­luei­den kansanterveydelle.

  55. Vihe­rins­si kir­joit­ti ydin­voi­man huo­nois­ta puolista:

    Erit­täin kal­liit ker­tain­ves­toin­nit, tek­no­lo­gi­nen moni­mut­kai­suus, radio­ak­tii­vi­sen mate­ri­aa­lin käsit­te­lyn vai­keus ja kal­leus, jäteon­gel­mat, poliit­ti­set ongel­mat, hou­kut­te­le­vuus ter­ro­ris­tien sil­mis­sä, jalos­tuk­sen ja jäl­leen­kä­sit­te­lyn kyt­kök­set ydin­a­sei­siin, maan­käy­tön ongel­mat lai­tos­ten lähei­syy­des­sä, vai­ku­tuk­set tur­val­li­suus­suun­ni­tel­miin, ydin­ma­te­ri­aa­lin vaa­ti­ma byrokratia. 

    1. Onko tuo inves­toin­ti kal­liim­pi kuin vaik­ka­pa tuu­li­voi­mal­la? Jos säh­kön hin­ta oli­si sama, niin luu­li­si inves­toin­nin ole­van suu­rem­pi tuu­li­voi­mal­la, kos­ka sii­nä on polt­toai­ne­kus­tan­nuk­set vie­lä ydin­voi­maa­kin pienemmät.

    2. Ei ydin­tek­no­lo­gia nyt enää niin eri­tyi­sen high tec­hiä ole. Tou­hua on har­ras­tet­tu jo yli puo­li vuo­si­sa­taa. Ehkä sit­ten jos fuusion puo­lel­le mennään…

    3. Miten suu­ret kus­tan­nuk­set radio­ak­tii­vis­ten mate­ri­aa­lien käsit­te­lys­tä syn­tyy? Sitä­hän on mas­sas­sa mita­ten kui­ten­kin var­sin vähän vaik­ka­pa ver­rat­tu­na hii­li­voi­ma­lan tuhkaan. 

    4. Mikä jät­teis­sä on ongel­mal­lis­ta? Kuten jo kir­joi­tin, kos­ka lop­pusi­joi­tus teh­dään vas­ta voi­ma­lan sul­ke­mi­sen jäl­keen, dis­kont­taus las­kee sii­hen kulu­van rahan nyky­ar­von hyvin alas. 

    5. Poliit­ti­set ongel­mat ovat minus­ta vähän kehä­ar­gu­ment­ti. Joi­den­kin mie­les­tä ydin­voi­maa ei pidä raken­taa, kos­ka ihmis­ten mie­les­tä ydin­voi­maa ei pidä raken­taa. Ja eikö sama lii­ty myös hii­li­voi­maan? Kuka­pa haluai­si pien­hiuk­ka­sia tuprut­te­le­van hii­li­voi­ma­lan naapuriinsa?

    6. Mikä sinus­ta ydin­voi­ma­las­ta tekee ter­ro­ris­teil­le hyvän koh­teen? Minus­ta se on var­sin huo­no. Ensin­nä­kin ydin­voi­ma­lat ovat lähes aina kau­ka­na asu­tus­kes­kuk­sis­ta, min­kä vuok­si siel­lä aiheu­tet­tu vahin­ko ei toden­nä­köi­ses­ti edes aiheu­ta eri­tyi­sen suur­ta tuhoa ihmis­hen­gil­le, mikä on se, mitä ter­ro­ris­tit yleen­sä halua­vat. Talou­del­lis­ta tuhoa toki ydin­voi­ma­lan rik­ko­mi­nen aiheut­tai­si, mut­ta sen­kin luu­li­si ole­van hel­pom­paa toteut­taa sel­lai­siin koh­tei­siin hyök­kää­mäl­lä, jot­ka ovat pal­jon hei­kom­min var­tioi­tu­ja. Vai oli­ko täs­sä aja­tus, että ydin­voi­ma­loi­ta pitää var­tioi­da, kos­ka muu­ten nii­hin joku hyök­kää ja siten tämä mak­saa rahaa? 

    7. Ydin­a­se­ky­sy­mys voi­daan hoi­taa val­von­nal­la, jos halu­taan. Minus­ta tämä­kin on hie­man ns. red her­ring. Ne val­tiot, jot­ka halua­vat raken­taa ydin­a­seen, raken­ta­vat sen aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, käyt­tä­vät­kö ne maat, jot­ka eivät ydin­a­sei­ta halua, rau­han­omais­ta ydin­voi­maa vai eivät.

    8. Maan­käyt­tö on var­sin omi­tui­nen argu­ment­ti. Ydin­voi­ma suu­ren ener­gia­ti­hey­ten­sä vuok­si on minus­ta juu­ri teho­kas maan­käyt­tä­jä yleen­sä pal­jon suu­rem­pia tilo­ja vaa­ti­viin tuu­li- ja aurin­koe­ner­gioi­hin verrattuna. 

    9. En tie­dä, mihin viit­taat tur­val­li­suus­suun­ni­tel­mil­la. Maan­puo­lus­tuk­seen­ko? Oman käsi­tyk­se­ni mukaan säh­kön­ja­ke­lun lamaut­ta­mi­nen on vihol­li­sel­le pal­jon hel­pom­paa hyök­kää­mäl­lä jake­lu­jär­jes­tel­mää vas­taan kuin pom­mit­ta­mal­la voimalaitoksia. 

    10. En nyt tie­dä täs­mäl­leen, mihin byro­kra­ti­aan viit­taat. Onko täl­lä todel­la­kin jotain mer­ki­tys­tä johonkin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.