Keskuspankki apuun

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina

Euroopan pitäisi tor­jua lamaa mut­ta varaa ei ole. EKP:lla on ja sen on aika luop­ua puhdasoppisuudestaan. 

Euroopan talouskri­i­sis­sä on kyse Kiinan jät­timäis­es­tä vai­h­to­taseen yli­jäämästä, hal­lit­se­mat­tomas­ta luot­toekspan­sios­ta, eteläiseen Euroop­paan voimal­la iske­neestä glob­al­isaa­tios­ta sekä heikko­jen hal­li­tusten vas­tu­ut­tomas­ta populismista.

Kiinan vai­h­to­taseen yli­jäämä uhkaa nous­ta lähelle 400 mil­jar­dia dol­lar­ia. Tämä ker­tyy Kiinan ulkop­uolelle velak­si; joko val­tioiden, yri­tys­ten tai koti­talouk­sien velak­si. Öljyn­tuot­ta­ja­maid­en yli­jäämät pahen­ta­vat epä­tas­apain­oa. Velan paisues­sa heikoim­mat lenkit alka­vat katkeil­la. Maail­ma kul­kee velka­kri­i­sistä toiseen kunnes Kiinan yli­jäämät pienenevät koti­maisen kulu­tuk­sen kasvun tuloksena.

Keskus­pank­ki voi laskea rahaa liik­keelle, mut­ta myös pankit pystyvät luo­maan rahaa luot­toekspan­sion kaut­ta lainaa­mal­la samaa rahaa mon­een ker­taan. Lainan­ot­ta­ja ei pane rahaa sukan­var­teen, vaan se palau­tuu pankki­in uudelleen lainat­tavak­si. Luot­toekspan­sio­ta yritetään säädel­lä vakavaraisu­ussään­nöil­lä. Viiden pros­entin vakavaraisu­us­vaa­timus merk­it­see vähän yksinker­tais­ten, että sama raha voidaan laina­ta kak­sikym­men­tä kertaa.

Pankki­maail­man kehi­tys inno­vati­ivi­sine rahoi­tuse­le­ment­tei­neen on luonut epä­vakaan hirviön, joka tuot­taa välil­lä yliku­umen­nut­ta kuplat­alout­ta ja välil­lä syök­see taloudet lamaan. Hyv­inä aikoina rahan määrää kas­vaa ja pääom­ahyödykkei­den, eri­tyis­es­ti asun­to­jen hin­nat nou­se­vat. Asun­toku­plat ovat olleet talouskri­isien keskeisenä syynä. Odotusten heiken­tyessä luot­toekspan­sio toimii toisin päin. Luot­to­tap­pi­ot pakot­ta­vat pankit vähen­tämään lainanan­toaan moninker­taisel­la määräl­lä, ja luot­to­la­ma on valmis.

Tal­tut­taisin hirviön kiristämäl­lä olen­nais­es­ti vakavaraisu­us­vaa­timuk­sia. Luot­toekspan­sio­ra­ha vähene, mut­ta se voidaan kor­va­ta keskus­pankki­ra­hal­la. Pankki­toimin­nas­ta tulee tylsem­pää. Rahan tar­jon­ta pysyy vakaana ja korot liik­keel­lä olev­as­ta rahas­ta tule­vat keskus­pankkien kaut­ta valtioille.

Glob­al­isaa­tio on heiken­tänyt eri­tyis­es­ti eteläisen Euroopan ase­maa. Pohjois-Italia ja Kat­alo­nia ovat asia erik­seen, mut­ta muuten EU:n eteläo­sis­sa talouden ajan­mukaist­a­mi­nen on sujunut hitaasti ja koulu­tus­ta­so on jäänyt jäl­keen. Näil­lä alueil­la ei ole oikein vahvuuk­sia kil­pailus­sa hal­patuon­ti­maid­en kanssa. Elin­ta­son pudo­tus­ta on yritet­ty lykätä velka­ra­hal­la. Kreikas­sa val­tion lisäk­si myös koti­taloudet ovat eläneet velaksi.

***

Kun Yhdys­val­tain asun­toku­pla puhke­si vuon­na 2008, oli oikein tais­tel­la lamaa vas­taan elvyt­tämäl­lä. Val­tioiden velkataak­ka kasvoi nopeasti. Ennen vuot­ta 2008 Espan­jan talous oli kun­nos­sa, nyt maa on pahasti velois­saan.  Kreikkaa luku­un otta­mat­ta kri­isi­in joutuneet maat oli­si­vat selvin­neet, jos ajat oli­si­vat jatkuneet hyv­inä. Jäl­keen­päin ajatellen oli sankar­il­lista, että Suomes­sa varaudut­ti­in huonoi­hin aikoi­hin keräämäl­lä suuria yli­jäämiä ennen vuot­ta 2008.

Euroopan keskus­pank­ki tor­jui luot­to­la­maa ilmoit­ta­mal­la, että rahaa saa hakea vakuuk­sia vas­taan niin paljon kuin halu­aa 1,5 pros­entin korol­la. Jotkin sak­salaiset ja ran­skalaiset pankit luuli­vat keksi­neen­sä lois­to­bis­nek­sen. Ne nos­ti­vat EKP:sta hal­paa rahaa mil­jardi­tolkul­la ja laina­si­vat sen korkeam­mal­la korol­la Kreikalle.

 

Onko EKP:n inflaa­tio­tavoite, vähän alle kak­si pros­ent­tia, liian mata­la? Inflaa­tion vähäisyys jäyk­istää palk­ka- ja osit­tain myös hin­tarak­en­teen, kos­ka palkat eivät jous­ta alaspäin ja hin­natkin huonos­ti. Palkkarakenne pysyy ajan­mukaise­na, kun palkat nou­se­vat eri tahti­in, mut­ta tämä edel­lyt­tää inflaa­tio­ta. Kan­sain­välisen val­u­ut­tara­has­ton pääekon­o­misti Olivi­er Blan­chard ehdot­taa että keskus­pankit sal­li­si­vat noin viiden pros­entin inflaa­tion tulevaisuudessa.

Euroopan mata­lampi inflaa­tio heiken­tää sen kil­pailukykyä suh­teessa mui­hin val­u­ut­ta-alueisi­in. Kun Yhdys­val­lois­sa inflaa­tion olete­taan ole­van suurem­pi, se näkyy jo nyt dol­lar­in alem­pana arvona ja amerikkalais­ten parem­pana kil­pailukykynä.  Euroa pitäisi vähän heikentää.

Huonos­ti kävisi Suomelle, jos me yksin päästäisimme palkat ja hin­nat nouse­maan. Jos sen sijaan isot EU-maat ja eri­tyis­es­ti Sak­sa tek­i­sivät niin, se hei­jas­tu­isi enem­män kuin koko pain­ol­laan euron kurssi­in ja ulkoinen kil­pailukyky paranisi. Jos inflaa­tio nousisi pros­en­til­la, inflaa­tio-odotuk­set lask­i­si­vat euron kurssia paljon yli pros­en­til­la. Inflaa­tio paran­taisi kilpailukykyä!

Euro­maat kil­pail­e­vat nyt toisi­aan vas­taan sisäisil­lä deval­vaa­tioil­la, mikä lop­ul­ta heiken­tää niiden kaikkien tilan­net­ta ja tekee eteläis­ten aluei­den toipumisen liki mah­dot­tomak­si. Yhteinen val­u­ut­ta vaatisi talous­poli­ti­ikan koordinaatiota.

***

Euroopan ulkop­uolelta tule­vat neu­vot talouskri­isin ratkaisemisek­si poikkea­vat kovasti täkäläis­es­tä ajat­telus­ta. Nobel-palkit­tu Paul Krug­man neu­voo Euroopan vahvo­ja mai­ta otta­maan lainaa ja elvyt­tämään. Yhdys­val­lois­sa vel­ka ei ole ongel­ma, kos­ka keskus­pank­ki on pitkämieli­nen. Korkokaan ei ole ongel­ma, kun sitä mak­se­taan oma­lle pankille, siis itselle.

EKP on ollut tiukkana siitä, ettei se rahoi­ta val­tioiden ali­jäämiä. Bri­tann­ian ja Yhdys­val­tain keskus­pankit ovat olleet suurpiirteisempiä.

***

Vuo­den 2008 lama ram­paut­ti ter­veitäkin val­tioi­ta ja tule­vat vuodet ram­paut­tanevat lisää. Laman edessä ollaan aseet­to­mia, kos­ka elvy­tyk­seen ei enää ole varaa. Val­tion­talouteen Suomes­sakin ker­tynyt pain­o­lasti merk­it­see yhteiskun­nal­lista onnet­to­muut­ta. On korotet­ta­va vero­ja, heiken­net­tävä ope­tus­ta ja jätet­tävä tiet kuop­paisik­si. Täl­lais­es­ta masok­ismista ei hyödy kukaan.

Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa keskus­pank­ki on rahoit­tanut avokä­tis­es­ti bud­jet­ti­va­jei­ta, jol­loin val­tiot ovat säi­lyt­täneet toim­intakykyn­sä. His­to­ri­an kauhukoke­mus oli Yhdys­val­lois­sa suuri lama ja Sak­sas­sa hyper­in­flaa­tio. Sik­si Yhdys­val­lois­sa tor­ju­taan lamaa ja Euroopas­sa inflaatiota.

Pysyviä bud­jet­tial­i­jäämiä ei pidä rahoit­taa keskus­pankki­ra­hal­la, mut­ta lamas­ta ja sen tor­jun­nas­ta aiheutuneen ker­talu­on­toisen sokin keskus­pank­ki voisi rahoit­taa, jot­ta val­tioiden toim­intakyky palaisi. Toki val­tion ali­jäämien rahoi­tus syö yksi­ty­istalouden resursse­ja, mut­ta vielä pahem­min talout­ta rokot­taisi­vat suuret veronkorotukset.

Keskus­pankin tuki val­ti­olle on yksinker­taista, jos keskus­pankit ovat kansal­lisia. EKP:n kohdal­la se voisi merk­itä, että keskus­pank­ki taval­laan tek­isi maid­en välisiä tulon­si­ir­to­ja. Käykö näin, riip­puu koros­ta. Jos EKP antaa Ital­ialle jät­ti­lainan ja Italia mak­saa siitä korkoa, mekin saamme korko­tuo­to­s­ta osamme.

Keskus­pankin apua kai­hde­taan, kos­ka pelätään, että siitä tulee tapa. On poli­itikko­ja, joiden mielestä aina on aika elvyt­tää. Keskus­pankin rahoi­tus pitäisi pystyä rajaa­maan lamas­ta aiheutuneeseen ker­talu­on­toiseen vajeeseen. Rak­en­teel­lisia ali­jäämiä keskus­pankin ei pidä rahoit­taa, mut­ta puh­da­sop­pisu­u­den nimis­sä Euroop­paa ei pidä ajaa tuhoon.

 

65 vastausta artikkeliin “Keskuspankki apuun”

  1. Osmo: on ole­mas­sa hyvä tapa ilmaista tuo halu­a­masi poli­ti­ik­ka. Se on nom­i­naalisen brut­tokansan­tuot­teen kasvun vakioimi­nen siten, että keskus­pank­ki lupaa pitää kasvun pitkäl­lä aikavälil­lä trendil­lä (eli jos joskus men­nään yli, niin sit­ten tul­laan alas takaisin trendille ja päin­vas­toin). Nykyti­lanteessa euroalueen nom­i­naa­li­nen BKT on noin 10% alle trendin vuo­den 2008 kesästä alka­neen pudo­tuk­sen jäljiltä. 

    Näin laa­dit­tu vaade keskus­pankille on sel­l­ainen, joka ehkäisee elvyt­tämistä nousukaudel­la ja vaatii elvyt­tämistä laskukaudella.

    1. Mikko
      Per­in­teinen setelira­hoi­tus ei toi­mi liq­uid­i­ty trap ‑tilanteessa. Esitin keskus­pankin rahoit­ta­van val­tioi­ta, kos­ka nyt tarvi­taan elvy­tys­tä julkisen kulu­tuk­sen, ei lainanan­non kaut­ta. Keskus­pankista saa jo nyt hakea rahaa korol­la, joka alit­taa inflaa­tion, mut­ta ei mene kau­pak­si. Lainan sijas­ta ihmisille pitää mak­saa palkkaa, jot­ta he käyt­täi­sivät rahaa kuin omaansa.

  2. Nor­ja on mie­lenki­in­toinen tapaus. Käsit­tääk­seni siel­lä on pyrit­ty suurelta osin rahas­toimaan öljyvoitot, ettei talous yliku­umene (ja nyt euro­maat halu­aisi­vat noi­ta raho­ja laina­ta…) Nor­jas­sa on silti ollut avokäti­nen alue­poli­ti­ik­ka, mikä on pitänyt maan kaut­taal­taan asut­tuna. Ja maas­sa on läh­es täystyöllisyys.
    Onko kaik­ki tosi­aan öljy- ja maakaa­su­varo­jen ansio­ta, voi olisiko nor­jalaises­sa talous­poli­ti­ikas­sa jotain opittavaa?

  3. Pankit aiko­vat ratkaista Oden mainit­se­man vakavaraisu­den päin­vas­toin kuin on Brys­selis­sä suunniteltu.

    Pulas­sa ole­vat pankit eivät halua pääomit­tamista. Ne ovat aiko­vat laskea taseit­ten­sa arvoa. Vähen­tävät lainanan­toa ja ottoa eli pankit siis supis­ta­vat toimintaansa 

    Tässä voipi olla muuten syy siihen, mik­si EU:n keskivi­ikkoinen huip­pukok­ous on menos­sa lekkeriksi.

  4. “Laman edessä ollaan aseet­to­mia, kos­ka elvy­tyk­seen ei enää ole varaa.”

    Mon­en maan tilanne var­maan on noin, mut­ta onko tuo tot­ta myös Suomes­sa? Suomen val­tion­vel­ka lie­nee edelleenkin yksi Euroopan alhaisimmista.

    Jos Euroop­paan iskee lama, niin onko väistämätön­tä, että se iskee tän­nekin? Meil­lähän on naa­puris­sa Venäjä ja Suomen kokoinen Pietari on ihan vier­essä. Hyö­dyn­netäänköhän meil­lä ihan täysimääräis­es­ti niiden potentiaalia?

    Mah­dolli­nen Euroopan lama pitäisi nähdä myös tilaisuute­na tehdä hyviä investoin­te­ja Euroop­paan edullisin hinnoin.

  5. EKP on käytän­nössä ostanut Ital­ian val­tion­lainakir­jo­ja, jos ei se noin tek­isi niin EKP luul­tavasti lakkaisi ole­mas­ta. Pankin itkupotku­raivar­it ettei var­masti oste­ta kun osta­vat kuitenkin vain sot­kee asioi­ta entistä enem­män ja tuot­taa epävarmuutta.

    Kiinan suh­teen Yhdys­val­tain ja Euroopan pres­i­dentin pitäisi lyödä nyrkkiä pöytään että jos Kiina ja muut halu­a­vat pela­ta merkan­til­is­mia niin mekin aloite­taan val­u­ut­tain­ter­ven­tiot. Pait­si ettei Euroopal­la ole pres­i­dent­tiä tai toimi­vaa poli­it­tista johtoa. Sen sijaan meil­lä on nation­al­is­te­ja ja kyläpääl­liköitä joil­la ei ole muskelei­ta tehdä mitään. Mut­ta on itsenäisyys, kun­han sitä ei harjoita.

  6. Hmm… aja­tus, että kas­savaran­to­vaateil­la merkit­tävästi rajoitet­taisi­in luot­toekspan­sio­ta ei kyl­lä ole tätä päivää. Var­masti yksi 2008 finanssikri­isin syistä oli jenkkipankkien ver­rat­tain tiuk­ka 10 % kas­savaran­to­vaa­timus, jot­ka tar­josi niille ylimääräisen kan­nus­ti­men arvopa­pereis­ta­maan saata­vansa ja vapaut­ta­maan taseitaan lisäluotonannolle.

    Nyky­maail­mas­sa rahamarkki­nat ovat sen ver­ran edis­tyneet, että kaiken­laiset toim­i­jat yksi­ty­isih­misiä myöten, voivat käyt­tää luot­tosaamisi­aan omien velko­jen­sa vakuute­na. Leimallista näille ajoille on se, että rahaa syn­tyy ja tuhoutuu nimeno­maan pankki­ta­sei­den ulkop­uolel­la, enkä nyt finanssikri­isi­in viitates­sani tarkoi­ta keskus­pankkikarsi­naan vikisten palan­nei­ta investoin­tipankke­ja, vaan velka­kir­ja­markki­noi­ta, arvopa­peri­s­tamista, johdan­nais­markki­noi­ta, hedger­a­has­to­ja, vedonlyön­ti­markki­noi­ta (todel­la merkit­tävä Aasi­as­sa) ja mm. taval­lisia asun­tove­lal­lisia yksi­ty­i­sine eläkesäästöi­neen. Tule­vaisu­udessa veikkaisin myös Zopan ja Pros­perin kaltais­ten peer-to-peer ‑luot­topalvelu­iden yleistyvän.

    Keskus­pank­ki ei pysty kas­savaran­to­vaa­timuksin estämään var­jopankki­jär­jestelmässä tapah­tu­vaa luot­toekspan­sio­ta. Se ei pysty myöskään pysäyt­tämään luot­toim­ploosio­ta lik­vidi­teet­tiä tar­joa­mal­la, sil­lä var­jopankeil­la ei ole keskus­pankki­tile­jä. Luot­tosyk­li on molem­pi­in suun­ti­in itseään ruokki­va. Mitä kehit­tyneem­mät rahoi­tus­markki­nat ovat, sitä rajumpia ovat luot­tosyk­lit ja sitä vähem­män keskus­pankeil­la on keino­ja niiden hillitsemiseen.

    EU aluel­la tärkein­tä olisi rajoit­taa sys­teemiriske­jä pilkko­ma­l­la suurimpia pankke­ja, tai vähin­täänkin kan­nus­taa pankke­ja itse jakau­tu­maan sit­o­ma­l­la vakavaraisu­us­vaa­teet Sveitsin mallin mukaises­ti tasei­den kokoi­hin. Muuten olen sitä mieltä, että hajautet­tu jär­jestelmä on keskitet­tyä kestävämpi, ja vakavaraisu­us­vaatei­den osalta kan­nat­taisi mak­sim­i­har­mon­isaa­tion sijaan tavoitel­la minimiharmonisaatiota.

    Sinän­sä myös kan­natan huo­mat­tavasti keskus­pankki­ra­hoituk­sen laa­jem­paa roo­lia, mut­ta kyl­lä sen vastapain­ok­si pitäisi laa­tia kansalli­nen pako­su­un­nitel­ma val­u­ut­tau­nion­ista, jos koti­mainen inflaa­tio kiihtyy liikaa one size fits no-one rahapoli­ti­ikan seu­rauk­se­na. Joku salainen kipu­ra­ja pitäisi sopia Sak­san ja Hol­lan­nin kanssa pöytälaatikkoon sille, mil­loin euro hajote­taan ytimestä.

    Muuten olen sitä mieltä, että niin san­ot­tu poli­it­ti­nen real­is­mi on kaiken pahan alku ja juuri. Virossa nimel­lispalkat jous­ti­vat alaspäin — ilman mellakoita.

  7. Osmo:

    Yhdys­val­lois­sa vel­ka ei ole ongel­ma, kos­ka keskus­pank­ki on pitkämieli­nen. Korkokaan ei ole ongel­ma, kun sitä mak­se­taan oma­lle pankille, siis itselle.

    Ei Yhdys­val­to­jen val­tion­ve­lan korko­ja toki mak­se­ta oma­lle pankille (FED), kuin pieneltä osin. FEDil­lä oli holveis­saan kesäku­us­sa 2011 n. 10% val­tion­ve­lan kokonaismäärästä.

  8. Sen ver­ran vielä, että out­put gapia ei ole Euroopas­sa tai Jenkkilässä sen kum­mem­min enää ole. Tuotan­toka­p­a­siteet­ti on jo otet­tu Aasi­as­sa käyt­töön. Län­nelle jäi käteen rak­en­teelli­nen työttömys.

    Fipol­la ei siis ole enää paljoakaan tehtävis­sä. Jos elvytätte, niin toiv­ot­tavasti edesautat­te raken­nemuu­tos­ta: uudelleenk­oulu­tat­te ihmiset ter­vey­den­huoltoalalle, mak­sat­te tap­po­ra­ho­ja syr­jäseu­tu­jen omis­tusasun­noista, tai ostelette ihmisille meno­lip­pu­ja pk-seudulle tai vaikka­pa Indonesiaan.

    Auringonlaskun aloi­hin ei saa haaskata.

  9. Osmo: nom­i­naalisen bkt:n targe­toin­nis­sa ei ole kyse per­in­teis­es­tä setelira­hoituk­ses­ta. Sotket metodin ja tavoit­teen. Jär­jestelmässä tavoite on NBKT:n tasainen kasvu. Tapo­ja päästä tähän on monia. 

    Mitä tulee ns. setelira­hoituk­seen, niin kyl­lä, sekin toimii, kun­han markki­noille pumpatun rahan usko­taan ole­van pysyvää. Väli­aikaista rahaa, joka katoaa heti, kun inflaa­tio vähän yskäisee, ei kukaan uskalla sijoit­taa riskisi­joituk­si­in, kuten Japanin esimerk­ki osoit­taa (samoin Yhdys­val­lat nyt). Yksi tapa varmis­taa se, että pysyvyys on uskot­tavaa, on juurikin esit­tämäsi val­tion velka­kir­jo­jen ostot sil­lä ajatuk­sel­la, että ne pide­tään lop­ullis­es­ti keskuspankissa. 

    NBKT-tar­get on siis se tavoite, vähän niinkuin nykyään tasainen noin 2% inflaa­tio on se tavoite. Keskus­pank­ki voi sit­ten käyt­tää mon­taa eri­laista keinoa tähän tavoit­teeseen pääsemiseen. Esimerkik­si ehdot­ta­maasi val­tion velka­kir­jo­jen ostoa. NBKT-tar­get tuo tähän lähin­nä sen selkeän tavoit­teen, joka ker­too keskus­pankille mis­sä kohtaa pitää pysähtyä (ja mil­loin ei pidä elvyt­tää vaik­ka poli­itikot haluaisivatkin). 

    Muuten Ruotsin keskus­pankin toimet ovat olleet hyvin lähel­lä NBKT-targe­toin­tia ja siel­lä on tehty monia asioi­ta oikein. Esimerkik­si 2008 kri­i­sistä läh­tien keskus­pank­ki on perinyt korkoa ylimääräi­sistä reserveistä ja näin estänyt sen, että pankit vain maku­ut­taisi­vat rahaa keskus­pankin tilil­lä (jenkeis­sä tästä maku­ut­tamis­es­ta mak­se­taan suurem­paa korkoa kuin liit­to­val­tion vuo­den velka­kir­joista). Lars Svens­son on tehnyt hyvää työtä Ruotsin keskuspankissa.

  10. Osmo:

    Euroopan talouskri­i­sis­sä on kyse Kiinan jät­timäis­es­tä vai­h­to­taseen ylijäämästä

    Ei ole. Pohjoiseu­roopan mail­la on suurem­pi vai­h­to­taseen ylijäämä.

    hal­lit­se­mat­tomas­ta luottoekspansiosta

    Ei. Luot­toek­pan­sio ei oo sen hal­lit­se­ma­ton­ta kuin ennenkään. Luot­toekspan­sioo ei pidä hallita.

    Tämä ker­tyy Kiinan ulkop­uolelle velak­si; joko val­tioiden, yri­tys­ten tai koti­talouk­sien velaksi.

    Ja tämä on pahas­ta, kos­ka vel­ka nyt vaan on pahasta?

    Maail­ma kul­kee velka­kri­i­sistä toiseen kunnes Kiinan yli­jäämät pienenevät koti­maisen kulu­tuk­sen kasvun tuloksena.

    Ei. Kiinan vai­h­to­taseen yli­jäämä ei aiheuta kri­ise­jä yhtään sen enem­pää kuin Japanin vai­h­to­taseen yli­jäämä tai Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämä jne. Noin ylipään­sä se, että joku ottaa velkaa ja joku antaa velkaa ei aiheuta kriisejä.

    Kri­isit aiheutuu siitä, kun olo­suh­teet muut­tuu, esim. huo­mataan, että joku ei ollutkaan niin vakavarainen kuin aikaisem­min oletettiin.

    Pankki­maail­man kehi­tys inno­vati­ivi­sine rahoi­tuse­le­ment­tei­neen on luonut epä­vakaan hirviön, joka tuot­taa välil­lä yliku­umen­nut­ta kuplat­alout­ta ja välil­lä syök­see taloudet lamaan.

    Poli­itikot ovat luoneet pankki­toim­intaan kan­nus­timet jot­ka ovat syn­nyt­täneet nykyisen hirviön ja suuren osan inno­vati­ivi­sista rahoitusinstrumenteista.

    Hyv­inä aikoina rahan määrää kas­vaa ja pääom­ahyödykkei­den, eri­tyis­es­ti asun­to­jen hin­nat nousevat.

    No jos keskus­pank­ki antaa rahamäärän kas­vaa liian nopeesti, niin sit­ten joo. Ei luot­toekspan­sio oo mikään pankkien vika tai niiden huono omi­naisu­us. Se on vas­taus kulut­ta­jien miel­tymyk­si­in. Ne ei halua, että niiden rahat makaa toimet­tomana jos­sain tal­letusholvis­sa, vaan ne halu­aa säästöilleen tuottoa.

    Luot­toekspan­sios­ta huoli­mat­ta keskus­pank­ki pystyy määrit­tämään rahan määrän markkinoilla.

    Tal­tut­taisin hirviön kiristämäl­lä olen­nais­es­ti vakavaraisuusvaatimuksia. 

    Kan­nat­taisi huo­mat­tavasti mielu­um­min puut­tua pankkien kannustimiin.

    Sikäli mikäli kun poli­itikot eivät kuitenkaan halua puut­tua pankkien kan­nus­timi­in niin vakavaraisu­us­vaa­timusten kiristämi­nen voi olla perustel­tua. Toinen mah­dolli­nen keino voisi olla riskino­ton suitsiminen.

    Rahan tar­jon­ta pysyy vakaana ja korot liik­keel­lä olev­as­ta rahas­ta tule­vat keskus­pankkien kaut­ta valtioille.

    Kai sä ajat­telet näin muis­takin julk­ishyödykkeistä, että niiden tar­joami­nen kansalaisille on vaan keino verot­taa niitä? Pitäskö perusk­oulus­ta ruve­ta per­imään mak­sua? Jos ei, niin miks rahas­ta pitäs kerätä?

    Ihmiset reagoi kan­nus­timi­in. Jos halu­ut verot­taa jotain, niin sitä käytetään veron seu­rauk­se­na liian vähän.

    Eiks olis vaan parem­pi verot­taa kulu­tus­ta + ulkoishait­to­ja, kuin nos­taa rahan verottamista?

  11. “Keskus­pankin apua kai­hde­taan, kos­ka pelätään, että siitä tulee tapa. On poli­itikko­ja, joiden mielestä aina on aika elvyt­tää. Keskus­pankin rahoi­tus pitäisi pystyä rajaa­maan lamas­ta aiheutuneeseen ker­talu­on­toiseen vajeeseen. Rak­en­teel­lisia ali­jäämiä keskus­pankin ei pidä rahoittaa, …”

    Sanois­in että nykyi­nen lama on aika pitkälle rak­en­teelli­nen lama, eli suo­raa seu­raus­ta euro­maid­en huonoista käytän­nöistä. On suuri ris­ki, että elvy­tys muo­dos­tu­isi juuri tuol­laisek­si poli­itikko­jen halu­a­mak­si tavak­si. Oleel­lista olisi artikke­lin alus­sa mainit­tu vakavaraisu­us­vaa­timusten, mut­ta myös bud­jet­ti­vaa­timusten ja velan­ot­tora­joi­tusten kiristämi­nen (yhteis­vas­tu­utkin ovat ongel­mallisia). Pelkkä elvy­tys ilman selviä rak­en­teel­lisia muu­tok­sia ei ter­ve­hdt­täisi raken­net­ta, vaan jät­täisi euroalueen vain odot­ta­maan seu­raavaa katastrofia.

  12. Nyt on aika kokeil­la seu­raavaa mallia: Vapaute­taan Suomen PK-yrit­täjät tekemään kovaa talouskasvua.

    Tämä tapah­tuu seuraavasti:
    1) PK-yrit­täjien voit­tovero ja osinkovero pois­te­taan viidek­si vuodeksi.
    2) Jokaisen lisähenkilön työl­listämis­es­tä yrit­täjä saa tun­tu­van lisäbonulksen.

    On nimit­täin selvää , että PK-sek­tori on maamme merk­itävin piilevä rester­vi. Tätä kaut­ta ote­taan parhait­en käyt­töön Suomen merkit­tävät osaamis-resurssit. 

    PK-sek­torin kasvun stim­u­loin­ti on kokon­ais­vaiku­tuk­seltaan taloudellemme erit­täin positiivinen.

    Meneil­lään ole­va traagi­nen jakau­tu­mi­nen A ja B‑kansalaisiin voidaan pysäyt­tää vain tar­joa­mal­la mielekästä työtä. On itses­tään­selvää, että tämän voi tehdä vain PK-sektori.

    Sit­ten ei tarvit­sekkaan tur­vau­tua keskus­pankin apuun!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ei tykkää toisen avun varas­sa elämisestä

  13. No ainakin Suomen osalta asi­at ovat reilassa.
    Var­al­lisu­ut­ta on luo­tu usko­mat­tomin määrin.
    Korko­tu­lo­jen ja lainasaamis­ten kasvu sojottaa
    koiliseen kul­mak­er­toimel­la +€ & §§. Saaminen
    on omaisu­ut­ta ja jokavuo­tista tulovirtaa.

    Saamis­ten vakuuksi­na ovat vas­taa­vat asun­not ja
    talot ‑tahi talosi­ivut jos Kirkkon­um­mel­la. Siis kuin
    USA:ssa. Pait­si että meil­lä mon­in­ver­roin arvokkaammpia
    ‑kylmät tal­vet ja kuumat kesät, siis geopoli­ti­ikan ansiosta.

    Lisäk­si toisin kuin Amerikas­sa meil­lä myös nuorperheiden
    elinikäiset tulot ovat ulos­mi­tat­tavis­sa korkoi­hin ja lyhen­nyk­si­in. Pankimme ovatkin hyvässä kunnossa
    nou­datet­tuaan strate­giaa olla hakematta/lainottamatta elinkeinoasi­akkai­ta, vaan etsimällä/saalistamalla kiimaisia
    pesän­rak­en­ta­jia. Sanois­in että meil­lä raha onkin reaal­ista, lähel­lä luon­toa ‑kul­taa siis.
    Juk­ka Sjöstedt

  14. Osmo
    Keskus­pankin apua kai­hde­taan, kos­ka pelätään, että siitä tulee tapa.

    Eiköhän siitä tulisi. 

    Kovasti oli no bailout-pykälä euro­mail­lakin ja sit­ten piti tehdä vain ker­taalleen pelas­tus­paketit, mut­ta noi­ta paketeis­ta­han näyt­tää tulleen tapa.

    Kuka kum­ma kaikkien EMU-kri­teerei­den rikomisen, no bailout-pykälien dump­paamisen jäl­keen enää uskoisi, että setelira­hoituk­seen ei enää toista ker­taa tur­vaudut­taisi? Ja kun kaik­ki ajat­telee näin, pakko­han siihen olisi turvautua.

  15. Ongel­ma on säädök­sis­sä. Ei siinä, että ne ovat liian tiukat tai liian löysät, vaan siinä, että ne ovat puut­teel­liset, täyn­nä reik­iä ja kan­nus­timia siihen, että “luo­vasti” toim­i­mal­la reser­vivaa­timuk­set saadaan täytettyä. 

    Min­ua häm­men­tää näis­sä keskusteluis­sa se, että todel­la usein niis­sä esitetään ongel­mak­si se, miten pankit/sijoittajat/whatever ovat ahnei­ta ja halu­a­vat tien­ata rahaa. No, haloo, niin, se on niiden tehtävä. Säädök­set eivät ratkaise, eivätkä edes voi ratkaista mitään onge­li­ma niin, että tämä ahneus pan­naan kuri­in. Sen­si­jaan säädök­set voivat kyl­lä toimia niin, että tämä ahneus laite­taan töi­hin yhteisen hyvän eteen. 

    En myöskään ymmär­rä, mik­si pankkien ahneus on jotenkin isom­pi ongel­ma kuin vaik­ka met­al­li­työn­tek­i­jöi­den tms ahneus. Paper­ili­iton ahneus tuhosi jo paperi­te­ol­lisu­u­den Suomesta.

  16. Teiedemies: “En myöskään ymmär­rä, mik­si pankkien ahneus on jotenkin isom­pi ongel­ma kuin vaik­ka met­al­li­työn­tek­i­jöi­den tms ahneus.”

    Sille ei voi mitään, jos ei ymmärrä.
    Kansan­vi­isaus kyl­lä ker­too, mil­lainen lop­pu ahneel­la on.
    Ongel­mana on se, että mei­dän kaikkien nyt pitäisi rahoit­taa näitä ahnei­ta, että he vält­ty­i­sivät paskaiselta lop­ul­ta — suomek­si ja yksinker­tais­es­ti sanottuna.
    Muu­ta­man met­al­lim­iehen ahneus (jos sitä ilme­nee) ei aiheuta saman mit­talu­okan ongelmia.

  17. Sep­po Korp­poo: “Nyt on aika kokeil­la seu­raavaa mallia: Vapaute­taan Suomen PK-yrit­täjät tekemään kovaa talouskasvua.”

    Mitä, ovatko kaik­ki pk-yrit­täjät lin­nas­sa? Rehellisetkin?

  18. Art­turi on sinän­sä ihan oike­as­sa Pohjois-Euroopan yli­jäämästä. Kuvio toimii (tai toi­mi) karkeasti yksinker­tais­ten niinkin että sak­salaiset myy kiinalaisille konei­ta, joil­la kiinalaiset tuot­taa tavaroi­ta, jot­ka espan­jalaiset ostaa sak­salaisil­ta lainat­ul­la rahal­la, jon­ka jäl­keen sak­salaiset valit­taa että espan­jalaiset ottaa liikaa velkaa. Kyse on toki muis­takin maista kus­sakin roolis­sa, mut­ta tuo on se roolijako.

  19. Mitä tulee sääte­lyyn, niin minus­ta se amerikkalais­ten van­ha aja­tus on peri­aat­teessa oikea. On pankke­ja joiden­ka toim­inta on käytän­nössä taat­tu mut­ta joiden­ka riskinot­toa säädel­lään, ja sit­ten on investoin­tipankke­ja joi­ta säädel­lään vähem­män mut­ta joil­la ei myöskään ole mitään implisi­it­tisiäkään takuita.

    Olen TM:n kanssa täysin samaa mieltä että pankkien syyl­listämi­nen on vähän turhaa, tai parem­min liian help­po seli­tys. Minus­ta kyse on siitä että kun palkkat­u­lot OECD-mais­sa on polkenut paikallaan ja pääo­mat­u­lot kas­va­neet, ja tämä liit­tyy Kiinaankin, niin pankit teki sitä mitä niiden pitääkin eli kanavoi säästöjä julkisek­si ja yksi­tyisek­si kulu­tuk­sek­si jot­ta kysyn­tä kas­vaisi tuot­tavu­u­den mukana. Ongel­ma tuos­sa on vaan se että luot­tokan­ta ei voi kas­vaa lop­ut­tomi­in. Eli siis finanssikri­isi on pohjim­mil­taan oire, ei syy.

  20. Raimo K:lle

    Kaikkia suo­ma­laisia yrit­täjiä raiskataan tuplaverol­la ja haalataan kölin ali joka käänteessä:
    — Kun­nol­lista sosi­aal­i­tur­vaa ei ole, jos tekee konkurssin.
    — Kovaa yrit­täjä- ja työl­listämis-riskiä ei kan­na­ta ottaa, sil­lä siitä ei saa oikeu­den­mukaista korvausta.

    Tästä johtuen yrit­täjät eivät halua kas­vaa, ovat kalas­sa tai menos­sa ulkomaille.

    Useil­la yrit­täjil­lä menee kuitenkin nykyään keskimäärin ottaen melko hyvin.

    Sää­lik­si käy vain sitä traagis­es­ti kas­vavaa B‑kansalaisten joukkoa, jon­ka Suomen sydäm­met­tömät perus­marx­i­laiset ovat tuomin­neet surkeaan köyhyyteen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka pitää perus­marx­i­laisia erit­täin epärehellisinä

  21. Vuo­den 2008 Hank Paulsonin vaa­timus 700 mil­jardista ja koske­mat­to­muusamuletista näyt­ti röyhkeältä, mut­ta Lehmanin osalta pahim­mas­ta selvit­ti­in. Sit­tem­min keskus­pankin pelili­ik­keet ovat tiet­tävästi aut­ta­neet. USA:n vel­ka ylit­tää kuitenkin 100% BKT:sta ihan näinä päiv­inä. Se voi olla non-event, mut­ta vel­ka on kaatanut aikaisem­pia imperi­ume­ja mat­toon tehokkaasti. Kun yhä suurem­pi osa resurs­seista (vero­tu­loista) menee velkain hoitoon, uusi­in kri­i­sei­hin reagoimi­nen vaikeu­tuu ja luot­ta­mus velal­lisen heikkenee. 

    Jos velka­an­tu­miselle voidaan ajatel­la jotain pakonopeut­ta, niin USA mon­en muun maan kanssa on jo saavut­tanut sen. Velan määrä ei pienene. Ehkä velkaa yritetään hoitaa inflaa­tion kaut­ta, mut­ta se käsit­tääk­seni johtaa korkeampi­in korkoi­hin, mikä johtaa suurem­paan velan tarpeeseen.

    Enivei, tässä jär­jestelmässä arvo ei säily. 

    Muuten en tunne enkä ymmär­rä val­lit­se­vaa ide­olo­giaa kovin hyvin, ja voi olla, että kaik­ki on nyt muu­ta­maa epävireistä ään­tä luku­unot­ta­mat­ta ikuista, täy­del­listä ja vakaa­ta. Suuri osa yksinäisen kivisen pla­nee­tan isoista päätök­sistä nojaa val­lit­se­vaan ide­olo­giaan, jos­sa vel­ka luo kasvua ja kasvu luo vakaut­ta. Jos kat­soo Suomea 2000-luvul­ta, niin näin näyt­tää olleenkin: koti­taloudet ovat vuosit­tain otta­neet uut­ta velkaa suun­nilleen saman ver­ran kuin talous on vuosit­tain kas­vanut. En vain ymmär­rä, miten kas­va­va velka­an­tu­mi­nen ei johtaisi ongelmi­in, ellei tuot­tavien sijoi­tusko­htei­den määrä kas­va. Kun tuot­tavu­us ei kas­va, velka­an­tu­misjuh­la saa ponzi-kuvion näyt­tämään järkevältä sijoitukselta.

    Ehkä enem­mänkin vel­ka luo odotuk­sia ja suuret odotuk­set nos­ta­vat riskinot­to halua, mikä luo kasvua — jonkin aikaa. Tämähän näyt­täisi siltä, että talout­ta ohjaa­vat ani­maaliset vais­tot eikä järkevät ennus­teet. Uusklas­sis­tit ovat tehneet epä­toivoista käsit­teel­listä jalkatyösken­te­lyä pitääk­seen talousa­jat­telun ratio­naal­isu­u­den piirissä. 

    Aika ajoin ajaudu­taan kri­isi­in ja, kun kaik­ki muut vai­h­toe­hdot on käy­ty läpi, vel­ka puris­te­taan ulos jär­jestelmästä, istu­ma­järjestys­tä muute­taan, tehdään rajoituk­sia ja aloite­taan vähän nöyremmin.

    Kun päätök­siä tehdään 20–30 vuo­den his­to­ri­an val­os­sa, ei voi suuria odottaa.

  22. Tal­tut­taisin hirviön kiristämäl­lä olen­nais­es­ti vakavaraisuusvaatimuksia. 

    Pelkkä kiristämi­nen ei riitä. Rahoi­tussek­torin kykyä kiertää eri­laisia reg­u­laa­tioi­ta ei pidä aliarvioi­da. Tois­te­taan muis­taak­seni aiem­minkin esit­tämäni oma kol­men kohdan ehdo­tuk­seni rahoi­tussek­torin reg­u­laa­tion kehittämiseksi:

    1. Velan kysyn­tä pitää saa­da alas. Suurin osa velas­ta on yksi­ty­is­ten asun­to­lainaa ja yri­tys­ten lainaa. Kumpaakin lainan käyt­töä tue­taan vero­tuk­sel­la mas­si­ivis­es­ti. Ensim­mäi­nen askel oikeam­paan suun­taan lopet­taa tuo tuki, eli pois­taa asun­to­lainan verovähen­nyk­set ja yri­tyk­sen vier­aalle pääo­ma­lle voiton­jaon vero­tuk­selli­nen suosiminen

    2. Reg­u­laa­ti­ol­la pitäisi ohja­ta pankke­ja toim­i­maan taval­la, joka on help­po reg­u­loi­da, eikä edes pyrk­iä objek­ti­iviseen riskien mit­taamiseen. Innovoin­nin pitää olla sal­lit­tua, mut­ta lähtöko­htais­es­ti kalli­im­paa kuin yksinker­tainen pankkitoiminta.

    3. Edelli­nen innovoin­ti saa olla sal­lit­tua vain kom­mandi­it­tiy­htiö­muo­toisille pankeille, jois­sa yhtiömiehet vas­taa­vat toimin­nas­ta koko var­al­lisu­udel­laan. Osakey­htiö­muo­toiset pankit saa­vat käyt­tää vain hyvin yksinker­taisia instru­ment­te­ja, ja ovat muutenkin hyvin tiukasti reguloituja.

  23. Osmo:

    Per­in­teinen setelira­hoi­tus ei toi­mi liq­uid­i­ty trap ‑tilanteessa.

    No siks Mikko ei ehdot­tanukkaan mitään “per­in­teistä setelira­hoi­tus­ta” vaan nom­i­naalisen BKT:n taso-tar­get­tia, joka siis toimii liq­ui­ty trap tilanteessa, kos­ka se muut­taa markkinaodotuksia.

    Val­tioiden ei tartte akti­ivista finanssipoli­ti­ikkaa, joka tuhoo enem­män hyv­in­voin­tia kuin rahapoli­ti­ik­ka, kos­ka val­tio ei osaa käyt­tää mar­gin­aal­isia raho­ja yhtä hyvin kuin yksi­tyi­nen sektori.

  24. Euroopan talouskri­i­sis­sä on kyse Kiinan jät­timäis­es­tä vai­h­to­taseen ylijäämästä

    Toi argu­ment­ti tun­tuu vähän harhaan­jo­hta­van jengiä. Usein näkee esitet­tävän, et Euroopan tai Jenkkien talouskri­isi jotenkin ihmeel­lis­es­ti joh­tu­is siitä, et Kiina painaa Yua­nia keinotekos­es­ti alas ja siten kás­vat­taa vai­h­to­taseen yli­jäämään­sä. Ikään ku se, et Kiina lait­taa kansalaisen­sa puske­maan län­si­mai­hin hal­paa roinaa nälkä­lik­sal­la vois olla län­si­mais­ten talouk­sien kannal­ta negati­ivi­nen asia. Eihän kenenkään oo pakko ostaa sieltä mitään. Jos oste­taan, se meinaa sitä että osta­ja kat­too hyö­tyvän­sä kau­pas­ta suh­teessa siihen et jät­täis osta­mat­ta. Velka­kin on ongel­ma vaan siinä tapauk­ses­sa, että sitä ei pystytä mak­samaan takas. 

    Jos joku Euroopan maa ottaa velkaa ja ostaa Kiinas­ta sil­lä velka­ra­hal­la ali­hin­notel­tua tavaraa, se lie­nee sen maan kannal­ta parem­pi ku se et ostais sil­lä velal­la samo­ja tavaroi­ta “oikeel­la” hin­nal­la. Jos ei oo rahaa, mut kamat oli kuitenkin pakko jostain saa­da, ongel­ma oli jos­sain ihan muual­la ku siinä, et Kiina myi ne alennuksella.

    Ja jos kyse on siitä, ettei pystytä kil­paile­maan kiinalais­ten kanssa mas­sat­uotan­nos­sa, pitää kek­siä jotain muu­ta tekemistä. Mut ei senkään pitäis in the long run varsi­nais­es­ti hai­ta­ta ketään, et kiinalaiset tekee jotain asioi­ta paremmin/halvemmalla ku muut.

  25. tcrown
    1. Velan kysyn­tä pitää saa­da alas. Suurin osa velas­ta on yksi­ty­is­ten asun­to­lainaa ja yri­tys­ten lainaa. Kumpaakin lainan käyt­töä tue­taan vero­tuk­sel­la mas­si­ivis­es­ti. Ensim­mäi­nen askel oikeam­paan suun­taan lopet­taa tuo tuki, eli pois­taa asun­to­lainan verovähen­nyk­set ja yri­tyk­sen vier­aalle pääo­ma­lle voiton­jaon vero­tuk­selli­nen suosiminen

    Ihan älytön ajtuskin tuo yri­tys­ten korkovähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen. Korkoku­lut ovat kulu­ja siinä mis­sä henkilöstö‑, vuokra- tai raa­ka-ainekus­tan­nuk­setkin. Ei kukaan vakaval­la naa­mal­la väitä, että henkilöstöku­lu­jen vähen­nysoikeus on jonkin­laista verotukea. 

    Ellet sit­ten tosi­aan tarkoi­ta sitä tois­in­päin, eli muut­taa oman pääo­man ehtoista rahoi­tus­ta huo­mat­tavasti nyky­istä edullisemmaksi.

    Rogue
    Jos ei oo rahaa, mut kamat oli kuitenkin pakko jostain saa­da, ongel­ma oli jos­sain ihan muual­la ku siinä, et Kiina myi ne alennuksella.

    Nimeno­maan. Eihän sieltä Kiinas­ta olisi mitenkään mah­dol­lista ostaa sem­moista määrää tavaraa, jos val­tio ei ottaisi rutkasti velkaa ja jakaisi mas­sia ympäri­in­sä siten, että ne voidaan sit­ten käyt­tää Kiinan-ostoksiin.

  26. Rogue:

    Toi argu­ment­ti tun­tuu vähän harhaan­jo­hta­van jengiä. Usein näkee esitet­tävän, et Euroopan tai Jenkkien talouskri­isi jotenkin ihmeel­lis­es­ti joh­tu­is siitä, et Kiina painaa Yua­nia keinotekos­es­ti alas ja siten kás­vat­taa vai­h­to­taseen yli­jäämään­sä. Ikään ku se, et Kiina lait­taa kansalaisen­sa puske­maan län­si­mai­hin hal­paa roinaa nälkä­lik­sal­la vois olla län­si­mais­ten talouk­sien kannal­ta negati­ivi­nen asia.

    Tuo­ta ne nälkä­palkatkin mak­set­ta­neen Yuaneissa.:)

  27. Jos ja kun kri­isi pahene, se pitää nähdä mah­dol­lisuute­na. Uskotel­laan, että tuho odot­taa ja sil­lä veruk­keel­la pure­taan mah­dol­lisim­man paljon tehot­to­muut­ta, rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä eri­tyis­es­ti. Mut­ta muu­takin mii­nus­merkkistä puuhastelua Suomes­sa on vaik­ka kuin­ka paljon. Kun Kepu ei ole hal­li­tuk­ses­sa, voi puut­tua esimerkik­si alue- ja maat­alous­tuki­in kun­han vain tarpeek­si kovaa paru­taan, että muuten tulee kuolema.

    Jonkin ver­ran tässä mielessä onnis­tut­ti­in 90-luvun laman aikoi­hin ja EU:hun liityttäessä.

    Sanon siis vain, että tulkoon lama nyt, kun (muka) ei ole varaa elvyt­tää, pide­tään inflaa­tio tavoite tiukkana. Ter­ve­tu­loa, jos sen var­jol­la saadaan nuo­rille töitä.

  28. Olem­meko tulleeet siihen vai­heeseen, että Län­si­maid­en talous­taan­tu­malle ei ole ole­mas­sakaan kun­non lääket­tä — on on vain huono­ja ja vielä huonom­pia lääkkeitä? Sen selville saamisek­si olisi syytä yrit­tää rehellis­es­ti kela­ta syy- ja seu­raus­ketju alku­un asti. Tosin läh­estymistapa on vieras tälle foo­ru­mille, joka hakee viat ja ratkaisut tekni­ikas­ta, nyt rahankäyttötekniikasta.

    Onko jonkun johta­jan tai johtoeli­itin syytä, että EU:n ja myös Yhdys­val­tain talous ovat nyt seka­sor­ron tilas­sa? Ei ole, sil­lä eivät yksilöt ohjaa maail­maa. Ei edes toinen maail­man­so­ta ollut Hit­lerin aikaansaan­nos. Vaik­ka val­tavaan murhenäytelmään tarvit­ti­in Hit­lerin kaltainen per­soona, ensin oli olo­suh­teet, jot­ka aut­toi­vat tämän per­soo­nan val­taan. Ajas­sa oli tilaus , mut­ta se oli osin sat­tumaa ja osin “tilatun” henkilön luon­teen­pi­irteistä johtu­vaa, että val­taan nousi juuri Adolf Hitler. Olisiko Euroop­paa kohdan­nut joka tapauk­ses­sa kaaos, sil­lä nousi­han val­taan myös Stal­in vähäisem­mistä hir­muhal­lit­si­joista puhumattakaan!

    Moni tun­nus­taa, että toinen maail­man­so­ta liit­tyy jotenkin 1930-luvun talous­la­maan. Kun kansan­ryh­män olot näyt­tävät heikkenevän tai ainakin elin­ta­so tun­tuu jäävän muista jäl­keen, nap­ina yltyy. Tun­net­tua­han on, että ainakin rasis­mi lisää sil­loin jalan­si­jaa. Tai kan­na­tus­ta saa­vat protestipuoleet eli nos­te­taan val­taan uusia voimia. Myös kyn­nys mel­lakoin­ti­in ale­nee. Ainakin tietyn­lainen ajat­telu yleistyy ja val­taan nos­te­taan sitä toteut­tavia johtajia.

    Voidaan tietysti väit­tää, että lamat ovat aikaisem­pi­en virhei­den seu­raus­ta. Ainakin paikallis­ten talous­taan­tu­mien syitä haetaan myös ehtyvistä luon­non­va­roista. Kun taan­tu­ma on jo pääl­lä, onko vaikea löytää varo­ja uuteen hyö­dyn­tämis­te­knolo­giaan ja uusien esi­in­tymien etsin­tään ja käyt­töönot­toon, puhu­mat­takaan uusista elikeinoista. 

    Yhtämieltä ollaan, että nyt syylli­nen on Kiina, sen rahapoli­ti­ik­ka. Kun Neu­vos­toli­it­to rom­ahti, oliko sil­loinkin syy per­im­mältään muiden: markki­na­t­alous­maid­en? Eikö yhtä aikaa molem­mille ollut kasvu­ti­laa? Täyt­tyykö nytkin Kiinan ja EU — Yhdys­val­tain yhteinen tila, joten toisen on luovutet­ta­va jollei molem­mat hiljen­nä talouskasvuaan?

    Sekin on otet­ta­va huomioon, että ulkoiset olo­suh­teet, ennen kaikkea ilmas­to, ovat vuosikym­men juok­sul­la voineet käy­dä jotenkin epäedullisem­mik­sI. (Muukin syy voi olla kuin ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen!) Ver­tailuko­hdak­si esimerk­ki: Onko Pak­istanil­la enää tul­vien­sa jäl­keen resursse­ja järjestyneek­si val­tiok­si? Mon­en entisen kult­tuurin rap­pi­on syyk­si on selitet­ty huonoa ilmas­to­jak­soa, jon­ka ansios­ta kil­pail­i­jat ovat päässeet valtaan.

    En tarkoita,että pitää lait­taa han­skat naulaan. Pitää kuitenkin arvioi­da reali­teetit, kun haetaan paras­ta ratkaisua. Muuten käy kuten kotikun­nas­sani, jos­ta väki ja työ­paikat väh­nevät. Tääl­lä nimit­täin nähdään pelas­tuk­sek­si kaavoituk­seen vielä lisää satsaaminen,vielä isom­pi ja monipuolisem­pi tonttitarjonta.

  29. Syl­tyn kan­nat­taisi tutus­tua aiheesta Nobelinkin saanei­den Modiglian­in ja Mil­lerin ajatuksiin.

    Korko on kor­vaus­ta pääo­man käytöstä aivan kuten osinko. Mik­si toista pitäisi vero­tuk­sel­la suosia? 

    Niis­sä yri­tyk­sis­sä, mis­sä minä olen työsken­nel­lyt, useim­miten henkilöku­luista on mak­set­tu merkit­täviä määriä veroja.

  30. Olisi helpom­paa hyväksyä ekp:n val­tion­lain­o­jen ostot jos ne tehtäisi­in suh­teessa kunkin maan osu­u­teen ekp:n taseessa tai bkt:n kokoon. Oston jäl­keen ne toiv­ot­tavasti mitätöitäisi­in. Pankkien vakavaraisu­us­vaa­timus­ta pitäisi tässä setelira­hoi­tusti­lanteessa nos­taa ettei inflaa­tio kiihtyisi.

    Rahan­painami­nen pitäisi olla val­tion yksi­noikeus ja val­tioiden on turha mak­saa pankeille korkoa.

  31. Keskus­pank­ki voi tietenkin aut­taa väli­aikaises­ti, mut­ta sen apu ei kor­jaa euroalueen val­u­vikaa eli sitä, että kil­pailukyvyt­tömät maat ja kil­pailukykyiset maat on pan­tu samaan valuutta-alueeseen.

    On vain kak­si perus­vai­h­toe­htoa lop­ulliseen euroalueen ratkaisu­un. Joko inte­graa­tio­ta syven­netään ja euroalueesta tehdään siir­tounioni, joka siirtää vuosit­tain 100–150 mil­jar­dia euroa vahvoil­ta alueil­ta heikoille. Tai sit­ten euroalue jae­taan osiin.

  32. En väitä että niin pitäisi tehdä, mut­ta mik­si ihmeessä oman ja vier­aan pääo­man edullisu­udessa ei saisi olla verot­ta­jan mielestä eroja?

  33. tcrown
    Korko on kor­vaus­ta pääo­man käytöstä aivan kuten osinko. Mik­si toista pitäisi vero­tuk­sel­la suosia?
    Niin, sitä minäkin ihmette­len. Korko on selvästi kulu ja jos ei halu­ta suosia palkkakus­tan­nuk­sia korkok­su­tan­nuk­si­in ver­rat­tuna, pitää kum­mankin olla vähennyskelpoisia. 

    Jos halu­taan osin­gotkin samalle viivalle, niidenkin pitää olla vähen­nyskelpoisia ja vain ker­taalleen verotettuja.

  34. tpyy­lu­o­ma:

    Tuo­ta ne nälkä­palkatkin mak­set­ta­neen Yuaneissa.:)

    Joo?

  35. Rogue, kun val­tio hakee ulkoista kil­pailukykyä puut­tumal­la val­u­ut­tansa arvoon niin ei sil­lä ole mitään väliä tuon kannal­ta mikä palkkata­so on paikallises­sa val­u­u­tas­sa. Vrt. kel­lu­va val­u­ut­ta, jos koko euro-alueel­la leikat­taisi­in palkko­ja ja hin­to­ja esim. 20% niin ei se vaikut­taisi euroalueen kil­pailukykyyn kos­ka ceteris paribus euron ulkoinen arvo nousisi vastaavasti.

  36. En väitä että niin pitäisi tehdä, mut­ta mik­si ihmeessä oman ja vier­aan pääo­man edullisu­udessa ei saisi olla verot­ta­jan mielestä eroja?

    Tot­takai saa. Kysymys on, mitkä ovat ne posi­ti­iviset ulkois­vaiku­tuk­set tai muut syyt joiden perus­teel­la vier­aan pääo­man käyt­töä yri­tyk­sen toimin­nan rahoit­tamises­sa suosi­taan vero­tuk­ses­sa omaan pääo­maan verrattuna? 

    Sylt­ty, kyl­lä min­ulle kel­paa malli, jos­sa yri­tys­toimin­nan tuo­tot verote­taan rahoit­ta­jien tuo­toista, oli tuo tuot­to sit­ten osinkoa, korkoa, tai jotain siltä väliltä. Täl­lä het­kel­lä vain tuo korko on kevyem­min verotet­tua kuin osinko. (Itseasi­as­sa minä en halu­aisi verot­taa juuri mitään tuot­tavaa toim­intaa, oli se sit­ten työn tekoa tai pääo­man antamista tuot­tavaan toim­intaan. Ennem­min verot­taisin per­in­töjä, kiin­teistöjä ja muu­ta var­al­lisu­ut­ta sekä haittoja. )

  37. Osmo: Sin­un ehdo­tuk­sesi on käytän­nössä sitä että yritetään pitää ilma talousku­plas­sa. Län­si­maat ovat eläneet yli varo­jen­sa velan kasvul­la, hövelil­lä rahapoli­ti­ikalla, dol­lar­in reser­vival­u­ut­ta-ase­mal­la, ja lukuisil­la val­tioiden inter­ven­tioil­la aina kun on tul­lut pienikin kri­isi. Halu­taan pitää talouskasvu nousus­sa vaik­ka sit­ten keinotekoisesti. 

    Velka­an­tu­mis­es­ta ja luot­toekspan­sios­ta johtu­via ongelmia ei voi mitenkään kor­ja­ta lisävelka­an­tu­misel­la tai lisäekspan­si­ol­la. Pankeille ja super­rikkaille se on hyvä, mut­ta kaikille muille se tarkoit­taa vyön kiristämistä. Toisin sanoen: tulo­ero­jen kasvua.

  38. Lisään vielä tämän ajatuksen:

    Kiinan jät­timäisen vai­h­to­taseen yli­jäämän kolikon toinen puoli on se, että muut maat osta­vat Kiinas­ta enem­män kuin kykenevät myyvät sinne takaisin. On hyvin tyyp­il­listä län­si­maista kat­san­tokan­taa syyt­tää Kiinaa siitä että he ker­ryt­täi­sivät vai­h­to­taseeseen­sa yli­jäämää tahal­laan, kun voitaisi­in kat­soa myös itseään peilistä. Eikö kulu­tusy­hteiskun­tamme ole jo aivan tarpeek­si mielipuo­li­nen? Tarvit­seeko sitä enem­pää kiihdyttää?

  39. Jos nyt ajatel­laan pääo­man raken­net­ta ja Osmonkin yllä penäämää sta­bil­i­tieet­tia, niin voidaanko ajatel­la, että jol­lakin veroko­htelul­la voitaisi­in oman ja vier­aan pääo­man suhdet­tapyrk­iä rukkaa­maan oman pääo­man suuntaan? 

    Muis­tiku­vani on hatara, mut­ta muis­taak­seni esimerkik­si USA:n yri­tysvero­tuk­ses­sa näitä kohdel­laan yri­tyk­sen päässä täysin samoin, mut­ta velkojan/omistajan päässä niin, että koros­ta mak­se­taan kiin­teä pros­ent­ti, mut­ta osin­got verote­taan samssa kön­tässä palkan kanssa.

    Jos pro­gres­sio pysähtyy niin, että ansio­tu­lo­pros­ent­ti alit­taa koros­ta mak­set­ta­van kiin­teän pros­entin (yeah right), niin malli suosii omaa pääo­maa, muuten pääsään­töis­es­ti vierasta. 

    Toisaal­ta, se, että osinko ei ole verovähen­nyskelpoinen meno, mut­ta korko on, on tyh­mää. Jos osinko ei ole verovähen­nyskelpoista, niin koronkaan ei pitäisi olla. Muuten­han tämä tietenkin suosii tilan­net­ta, jos­sa omaa pääo­maa vai­hde­taan velak­si. Ei se nyt ainakaan stabi­il­i­ut­ta lisää. Ellei sit­ten yksinker­tais­es­ti kiel­letä pankke­ja lainaa­mas­ta fir­moille ja pakote­ta niitä myymään bon­de­ja. Muutenkin olisi peri­aat­teessa ihan kohtu­ullisen hyvä idea, kuten yllä todet­ti­in, ja kuten USA:ssa on pitkälti toimit­tu, erot­taa tal­letuk­sia tms. hoita­va pankki­toim­inta ja pääo­masi­joit­ta­mi­nen niin, etteivät tal­letuk­set ole vaarassa. 

    Taval­laan­han Osmon idea on osit­tain kiin­ni tässä, eli että luot­toekspan­sio tulisi suorem­min keskus­pankil­ta, eikä liikepankkien tekemän luot­toekspan­sion kaut­ta. Erik­seen sit­ten olisi ne pankit, joiden “tal­let­ta­jat” otta­vat tietoiset riskit.

  40. Itseasi­as­sa minä en halu­aisi verot­taa juuri mitään tuot­tavaa toim­intaa, oli se sit­ten työn tekoa tai pääo­man antamista tuot­tavaan toim­intaan. Ennem­min verot­taisin per­in­töjä, kiin­teistöjä ja muu­ta var­al­lisu­ut­ta sekä haittoja. 

    Usein olen tcrown­in kanssa samaa mieltä, mut­ta tässä kysymyk­sessä en. Mitä suurem­pi osa veroista kan­netaan muus­ta kuin tuloista, sitä enem­män myös ne joutu­vat mak­sum­iehik­si, joil­la ei ole tulo­ja tai ne ovat pienet. Ja mitä voimakkaam­min myös tulot­to­mia ja vähä­tu­loisia verote­taan, sitä köy­hem­mik­si he tule­vat. Täl­lainen vero­tus kas­vat­taa var­al­lisu­usero­ja kaikkine haittapuolineen.

    Näistä hait­ta­puolista yksi on varsin ajanko­htainen. Mitä suurem­mat ovat erot köy­hien ja rikkaiden välil­lä, sitä enem­män demokra­ti­as­sa on köy­hiä autet­ta­va, jot­ta säästyt­täisi­in sosi­aal­isil­ta selkkauk­sil­ta ja mah­dol­liselta dik­tatu­uril­ta. Tuki voidaan antaa joko verovaroin tai markki­noil­ta lainaa­mal­la. Veroas­t­een nos­t­a­mi­nen ei tietenkään tässä tapauk­ses­sa auta. Apu on siis lainat­ta­va markki­noil­ta, mihin onkin hyvät edel­ly­tyk­set, sil­lä samal­la kun taval­liset kansalaiset ovat köy­htyneet, rikkaille on kasautunut yli­jäämää vivutet­tavak­si ja lainattavaksi. 

    Mut­ta miten ihmeessä köy­hät ja keskilu­ok­ka – rikkaathan muo­dosta­vat vain pienen mur­to-osan kansas­ta – mak­sa­vat velka­nsa takaisin?

    Tätä nyt mietitään EU:ssakin, eikä hyviä vas­tauk­sia ole. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, myös kaikissa nyt vaikeuk­sis­sa ole­vis­sa mais­sa, myös Kreikas­sa, on varsin vauras rikkaiden vähem­mistö, joiden yhteinen yli­jäämä riit­täisi pitkälle velka­on­gel­man pois­tamiseen. Mut­ta eiväthän he sitä tee. Hekin lainaa­vat kulut­ta­mat­ta jäämiä varo­jaan korkoa vas­taan ja riskeiltä vaku­utet­tuna jonkin nimiseen Kreikan apukas­saan. Jos apu aut­taa, rikkaat ovat sen jäl­keen entistä rikkaampia ja seu­raa­va kri­isi entistä lähempänä. Ellei apu auta – ja sit­ten kun se ei enää auta – asetel­ma ei ole niinkään velalli­nen vas­taan velko­ja kuin demokra­tia vas­taan diktatuuri.

    Kaiken takana on kasvu- ja kil­pailu­ide­olo­gia, joka on voimistues­saan ohjan­nut varo­ja tuotan­non ja eri­tyis­es­ti pääo­matuotan­non kas­vat­tamiseen. Verokil­pailu on tässä ollut yht­enä tek­i­jänä. Suosies­saan tuotan­non kas­vat­tamista vero­tus on siir­tynyt tulo­jen ja eri­tyis­es­ti pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­ta yhä enem­män kulu­tuk­sen yms. verot­tamiseen. Samal­la on kuitenkin suosit­tu velkat­alout­ta ja siitä hyötyjiä.

    Poli­it­tis­es­ti mut­ta myös taloudel­lis­es­ti vakaampi yhteiskun­ta saataisi­in, jos vero­jen pain­opiste siir­ty­isi nyky­istä enem­män tulo­jen ja eri­tyis­es­ti pääo­mat­u­lo­jen verot­tamiseen. Kaikkialla.

  41. tpyy­lu­o­ma,

    Mul oli siinä pari asi­aa mielessä ku kir­jotin, mut point­ti oli, että kai sil­lä Yuanin heikkona pitämisel­lä ja Kiinan val­tion varan­to­jen kas­vat­tamisel­la joku vaiku­tus kiinalais­ten ostovoimaan täy­tyy olla. Jos tuote­taan ali­hin­nal­la hirvee määrä tavaraa vien­ti­in ja toisaal­ta tuon­ti­tavarat on kalli­ita, niin sen yuaneina saadun palkan ostovoima lie­nee huonom­pi ku mitä se olis jos val­u­ut­takurssi olis “oikeel­la” tasolla.

    Mut itse asi­as­sa en ees tiiä, mis­sä määrin Yuan täl het­kel­lä on aliar­vostet­tu. Oon lukenu jotain sel­l­asi­akin jut­tu­ja, joiden mukaan se ei ehkä olis niin kaukana tas­apain­o­ta­sostaan ku mon­esti esitetään.

  42. Ei kai me nyt näin tyh­miä olla?

    With $3,200bn in for­eign exchange reserves, rough­ly a quar­ter of which are believed to be held in euros, Chi­na could be will­ing to con­tribute between $50bn and $100bn to the EFSF or a new fund set up under its aus­pices in col­lab­o­ra­tion with the IMF, accord­ing to one per­son famil­iar with the think­ing of the Chi­nese leadership… 

    One con­di­tion Chi­na might ask for is that its con­tri­bu­tion be at least part­ly denom­i­nat­ed in ren­min­bi, which would pro­tect its invest­ment against cur­ren­cy fluc­tu­a­tions. Chi­na would buy euro-denom­i­nat­ed bonds but repay­ments would com­pen­sate for any changes in the val­ue of the ren­min­bi, which has appre­ci­at­ed near­ly 20 per cent against the euro in the past three years. 

    http://www.ft.com/cms/s/0/7505d210-00ba-11e1-8590–00144feabdc0.html#ixzz1c3vhAi5u

    Siis Kiinan pitää työn­tää johonkin niitä vai­h­to­taseen yli­jäämästä ker­tyviä raho­ja jot­tei Rem­nibi vahvis­tu­isi enem­pää, mis­sä on sel­l­ainen ongel­ma että jos se vahvis­tuu he tekee tap­pi­o­ta Rem­nibeinä mil­jardi­tolkul­la. Ja nyt he halu­avaisi­vat siirtää tätä riskiä EU:lle? 🙂

  43. Mitä suurem­pi osa veroista kan­netaan muus­ta kuin tuloista, sitä enem­män myös ne joutu­vat mak­sum­iehik­si, joil­la ei ole tulo­ja tai ne ovat pienet.

    Jos vero kan­netaan siitä, että aiheut­taa muille hait­taa, niin pien­i­t­u­loisel­la on myös tähän vähem­män mah­dol­lisuuk­sia, ja veron kan­nustin­vaiku­tus on heille vielä suurempi. 

    Tämä käsi­tys, että köy­häl­lä pitää olla oikeus muiden rahoit­ta­maan hai­tan aiheut­tamiseen, ja että vas­taavasti sit­ten hänen tulon­hank­in­taansa vaikeutetaan veroil­la, on kyl­lä kum­malli­nen. Se on niin kum­malli­nen, että en oikein kykene ymmärtämään miten se on voin­ut syntyä.

  44. Niin, Kiinal­la on se ongel­ma, että se on teet­tänyt kansalaisil­laan töitä ulko­maalais­ten hyväk­si ja hyväksynyt näi­den painamia paper­i­lap­pu­ja kor­vauk­sek­si. Näi­den paper­i­lap­pu­jen arvo perus­tuu pitkälti siihen, että ihmiset usko­vat kiinalais­ten edelleen jatka­van tätä hommaa.

    Kiinan johto on huo­man­nut tämän, ja pelkää että ihmiset län­si­mais­sa alka­vat epäil­lä, että ehkä kiinalaiset eivät lop­ut­tomi­in jak­sa painaa joka vuosi 10 pros­ent­tia enem­män töitä län­si­maid­en paper­i­lap­pu­sia vas­taan. Tätä riskiä varten varautu­ak­seen Kiina sit­ten halu­aisi antaa niitä paper­i­lap­pu­sia vähän takaisin… Se on kum­ma toi rahajärjestelmä…

  45. Usein olen tcrown­in kanssa samaa mieltä, mut­ta tässä kysymyk­sessä en. Mitä suurem­pi osa veroista kan­netaan muus­ta kuin tuloista, sitä enem­män myös ne joutu­vat mak­sum­iehik­si, joil­la ei ole tulo­ja tai ne ovat pienet.

    Tot­takai riit­tävistä tulon­si­ir­roista huono-osaisille pitää huole­htia, oli vero­tus toteutet­tu miten vain. Per­in­tö- ja var­al­lisu­usverot kohdis­tu­vat nimeno­maan mak­sukyky­isi­in enem­män kuin palkkaverot, ja vaik­ka alko­ho­liv­ero kohdis­tuneekin poikkeuk­sel­lisen suuresti huono-osaisi­in, en osaa pitää tuo­ta ongelmana.

  46. Huolestut­tavin­ta on, että vihreis­sä on ain­oas­taan yksi henkilö, joka ymmärtää asian päälle. Hän on Ode. Vasem­mis­toli­itossa Anna Kon­tu­la ylit­tää itsen­sä ja jopa kaik­ki muutkin tuoreessa talous­blokissaan. Asi­as­ta ymmärtävät Mus­ta­järvi ja Yrt­ti­a­ho ero­si­vat omak­si ryh­mäk­seen. Kris­til­lis­ten Toi­ni Kankaan­nie­mi osaa asian. Hän erosi puolueesta… Kokoomuk­ses­sa ain­oa joka käsit­tää asian on Eero Lehti. Muut ovatkin tot­tuneet hävit­tämään kansal­li­so­maisu­ut­ta YLE:n jake­lutekni­ikas­ta autokat­sas­tuk­seen ja lan­noit­tei­hin. Keskustapuolueessa ei ole mui­ta kuin Pekkari­nen. Mari Kivinie­mi näyt­telee, mut­ta ei osaa asi­aa jne.

    Huolestut­tavaa.

  47. Jos vero kan­netaan siitä, että aiheut­taa muille hait­taa, niin pien­i­t­u­loisel­la on myös tähän vähem­män mah­dol­lisuuk­sia, ja veron kan­nustin­vaiku­tus on heille vielä suurempi. 

    Tiedemies, mil­lais­es­ta hai­tanai­heut­tamis­es­ta puhut? Tupakoin­nista? Alko­holinkäytöstä? Kasvi­huonekaa­su­jen tuot­tamis­es­ta? Kyl­lä näitä min­unkin mielestäni voidaan verot­taa, mut­ta ei se silti poista sitä tosi­asi­aa, että täl­lais­ten vero­jen korot­ta­mi­nen heiken­tää tulot­tomien ase­maa. Ei tämä meil­lä – vielä – suuri ongel­ma ole. Mut­ta samas­sa rahali­itossa on myös mai­ta, jois­sa nuorista miehistä läh­es puo­let on työt­töminä ja turhau­tuneina valmi­it lähtemään kaduille ja tuot­ta­maan muille aivan toisen suu­ru­us­lu­okan hait­taa – jota on mah­do­ton verottaa.

    Vai tarkoititko haital­la sitä hait­taa, jon­ka poli­itikot ja pankki­ir­it yhdessä kehit­tivät yrit­täessään luo­da velka­ve­toista ikikasvua? Tässä on hai­tanai­heut­ta­mi­nen, jon­ka verot­tamista min­unkin mielestäni pitäisi lisätä. Mut­ta miten se sin­un mielestäsi pitäisi tehdä?

    Tot­takai riit­tävistä tulon­si­ir­roista huono-osaisille pitää huole­htia, oli vero­tus toteutet­tu miten vain. Per­in­tö- ja var­al­lisu­usverot kohdis­tu­vat nimeno­maan mak­sukyky­isi­in enem­män kuin palkkaverot

    tcrown, huono-osaisu­u­den syn­tyyn sil­lä on kuitenkin suuri merk­i­tys, miten vero­tus toteutetaan.

    Kyseiset verot eivät kohdis­tu mak­sukykyyn, kos­ka omaisu­us ei ole sama kuin mak­sukyky. Ellei veron­mak­su­un ole tulo­ja, jot­ka nimeno­maan ovat mak­sukykyä, on muutet­ta­va omaisu­ut­taan rahak­si, joka pien­o­mis­ta­jille on todel­la onneton tie kohti suurem­paa köy­hyyt­tä – ja riip­pu­vu­ut­ta yhteiskun­nan tukitoimista.

  48. En oikein silti ymmär­rä. Eikö keskeistä olisi helpot­taa osal­lis­tu­mista yhteiskun­taan esimerkik­si työtä tekemäl­lä? Jos ben­saa, viinaa, tupakkaa, huumei­ta, meteliä, jne verote­taan enem­män ja työn­tekoa vähem­män, niin eikö se muka toi­mi tähän suuntaan?
    Lopuille voi sit­ten tar­jo­ta vaik­ka kumilu­ote­ja, jos ei työn­teko mais­tu. Tai vaik­ka ihan lyi­jy­isiä, jos oikein riehaantuvat.

  49. Toiv­ot­tavasti sati­iri­nen otteeni viime kom­ment­ti­ni lopus­sa ei men­nyt liikaa hyvän maun tuolle puolen.

  50. Kyseiset verot eivät kohdis­tu mak­sukykyyn, kos­ka omaisu­us ei ole sama kuin mak­sukyky. Ellei veron­mak­su­un ole tulo­ja, jot­ka nimeno­maan ovat maksukykyä,

    Mat­ti, nyt joudut vähän aut­ta­maan. Min­un on hyvin vaikea kek­siä var­al­lisu­u­teen kohdis­tu­vaa käytän­nössä toteutet­tavaa veroa, joka kohdis­tu­isi edes mar­gin­aalis­sa vähäo­saisi­in. Nykyi­nen auton päästöi­hin perus­tu­va auton käyt­tö­mak­su tulee jonkun­laise­na poikkeuk­se­na mieleen, mut­ta se nyt on muutenkin aika älytön viritelmä. Kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu hin­taan ja sitä kaut­ta sil­lä ei ole vaiku­tuk­sia sen enem­pää vuokraan kuin mui­hinkaan asumiskus­tan­nuk­si­in (siir­tymäkaut­ta luku­unot­ta­mat­ta), uuden auton ostos­ta mak­set­ta­va vero ei juuri vaiku­ta sen vähäo­saisen 300 euron escortin hin­taan, venei­den käyt­tö­mak­su ei kos­ke­ta vähäo­saisia, sijoi­tus­var­al­lisu­u­den verot­ta­mi­nen on aika help­po toteut­taa niin, että se ei koske pieniä var­al­lisuuk­sia. Mui­ta merkit­täviä var­al­lisu­us­lu­okkia, mitä edes voisi verot­taa, en kek­si tähän hätään. No, ehkä polkupyörän käyt­tö­mak­su, jota en kan­na­ta, enkä usko ole­van toteutettavissa.

    Ei vähäo­saisil­la yksinker­tais­es­ti ole mitään var­al­lisu­ut­ta mitä verot­taa. Ellei vähäo­saisek­si laske sitä sään­nöl­lis­es­ti näis­sä keskusteluis­sa esille tule­vaa sato­jen tuhan­sien euron arvoisen kiin­teistön omis­tavaa “köy­hää” eläkeläis­mum­moa, jon­ka tuomi­nen vähäo­saisia koske­vaan keskustelu­un on kyl­lä min­un mielestäni törkeää todel­lis­ten vähäo­sais­ten halveksuntaa.

    Kyl­lä näitä min­unkin mielestäni voidaan verot­taa, mut­ta ei se silti poista sitä tosi­asi­aa, että täl­lais­ten vero­jen korot­ta­mi­nen heiken­tää tulot­tomien asemaa.

    Min­un mielestäni tuo “tosi­a­sia” ei ole ollenkaan selvä. Ensin­näkin, osa noista tulot­tomista on tulot­to­mia korkean veroki­ilan vuok­si. Jos noi­ta hait­tavero­tu­lo­ja käytetään vähäo­sais­ten veroki­ilan kaven­tamiseen, on tulos jo paljon epävarmempi.

    Toisek­si, en ole ollenkaan var­ma, että kireämpi alko­ho­liv­ero huonon­taisi vähäo­saisen elämää. Käsit­tääk­seni tyyp­il­lisen vähäo­saisen merkit­tävästi alko­ho­liv­ero­ja mak­sa­van henkilön alko­holi­in käyt­tämä rahamäärä ei juuri muu­tu, vaik­ka vero muuttuisikin.

  51. Lyi­jyn pump­paamisen tar­joomi­nen ratka­suks työn­vieroksun­taan saat­tais kyl ylit­tää heit­tämäl­lä muu­ta­man poli­itikon ja toimit­ta­jan järkyttymiskynnyksen 😉

  52. Eikö keskeistä olisi helpot­taa osal­lis­tu­mista yhteiskun­taan esimerkik­si työtä tekemäl­lä? Jos ben­saa, viinaa, tupakkaa, huumei­ta, meteliä, jne verote­taan enem­män ja työn­tekoa vähem­män, niin eikö se muka toi­mi tähän suuntaan? 

    Ei vält­tämät­tä. Pieni­palkkaisten vero­tus on meil­lä, ja luulisin myös EU:n ongel­ma­mais­sa, jo nyt varsin pien­tä eikä mikään hait­ta töis­sä käyn­nille. Esteet ovat muualla. 

    Jot­teivät poli­isivoimat jou­tu­isi käyt­tämään minkään­laisia luote­ja, yhteiskun­nan on tar­jot­ta­va myös työt­tömille ihmis­ar­voiset eli­nolot. Nyt vain on jär­jestet­ty niin, että tämä yhteiskun­nan tar­joa­ma apu piene­nee, jos menee töi­hin ja usein läh­es palkan ver­ran. Tämä jär­jet­tömyys hait­taa työ­mo­ti­vaa­tio­ta selvästi. Tähän olisi kyl­lä lääke ole­mas­sa, perus­tu­lo kaikille, mut­ta sitä vas­tuste­taan, kos­ka val­lit­se­va asenne on – niin kuin entisessä Neu­vos­toli­itossa – että kaik­ki on töi­hin saata­va eikä pinnare­i­ta suvaita.

    Toinen este töis­sä käyn­nille on se, ettei sel­l­aisia töitä ole tar­jol­la, joista kan­nat­taisi mak­saa sel­l­aista palkkaa, jol­la palka­nsaa­ja pysy­isi yhteiseen hiileen puhal­ta­jana. Syitä on monia. Tekni­nen kehi­tys ja kau­pan glob­al­isaa­tio ovat aivan luon­nol­lisel­la taval­la lev­en­täneet palkka­haitaria. Joidenkin työt nyt vain ovat markki­noil­la mon­ta ker­taa tuot­toisem­pia kuin tois­t­en. Tätä on vielä voimis­tet­tu markki­noiden ”kap­i­tal­isoin­nil­la”. Tuotan­non omis­tamiselle ja finanssisek­to­rille on aikoinaan annet­tu eri­ty­isiä, aidoille markki­noille vierai­ta etu­ja, mm. osakey­htiö­muo­to ja pankki­ra­han luon­tioikeus. Viime kädessä nämä ovat kas­vat­ta­neet palkkaerot sosi­aalis­es­ti kestämät­tömälle tasolle. Eikä tätä tilan­net­ta ollenkaan auta palkkavero­jen pienen­tämi­nen – päinvastoin.

    Veikkaankin, että ennen kuin nykyi­nen kehit­tynei­den maid­en velka­kri­isi on saatu hoidet­tua, ara­bikadun ongel­mat tule­vat lev­iämään myös Wall Streetille, ja saa­vat aikaan kaiken­laista vero­tuskelvo­ton­ta hait­taa aivan riip­pumat­ta siitä, kuin­ka paljon ben­san ja viinan käyt­tö­jen hait­to­ja verotetaan.

  53. tpyy­lu­o­ma

    Ei kai me nyt näin tyh­miä olla?

    Kat­soin TV-doku­ment­tia jos­sa kiinalais­du­u­nar­it väsä­sivät har­ti­avoimin krääsää Euroopan joulumarkki­noille, ja jotenkin muis­tui mieleen kuin­ka hol­lan­ti­laiset osti­vat Man­hat­tanin saaren inti­aaneil­ta lasi­helmil­lä ja sekalaisel­la rihkamalla.

  54. En siis vas­tus­ta perus­tu­loa, vaan pikem­minkin päinvastoin. 

    Mut­ta siitä riehu­mis­es­ta, ei siihen auta raha, ainakaan mikään sel­l­ainen raha, johon yhteiskun­nal­la peri­aate­ta­sol­la olisi varaa. Poruk­ka menee kaduille riehu­maan, jos sil­lä ei ole mielekästä tekemistä.

  55. Koko euron point­ti on mielestäni se, että voidaan ottaa lainaa omas­sa val­u­u­tas­sa mata­lahkol­la ja vakaahkol­la korol­la. Vakaa val­u­ut­ta vähen­tää etukäteis­säästämisen tarvet­ta investoin­te­ja varten. Jos nyt sit­ten EVV jou­tu­isi otta­maan merkit­tävän osan lain­ois­taan vier­aas­sa val­u­u­tas­sa, niin ei eurossa jatkamises­sa ole mitään järkeä. 

    Diplo­maat­ti­sista syistä muodolli­nen määrä ren­im­bi sidon­naisu­ut­ta kan­nat­ta­nee ottaa, että kiinalaisetkin koke­vat tulleen­sa kohdel­luk­si arvon­sa mukaisesti.

    Jos kiinalaiset oli­si­vat niin tyh­miä, että alka­isi­vat öykkäröimään ja komentele­maan, aina­han voisimme ottaa rahat EKP:stä, jol­loin euro heikkenisi ren­im­bi­in näh­den ja kiinalais­ten tuot­tei­den kysyn­tä Euroopas­sa vähenisi. Eivät kiinalaiset kuitenkaan tyh­miä ole. 

    “tpyy­lu­o­ma

    Ei kai me nyt näin tyh­miä olla?

    Kat­soin TV-doku­ment­tia jos­sa kiinalais­du­u­nar­it väsä­sivät har­ti­avoimin krääsää Euroopan joulumarkki­noille, ja jotenkin muis­tui mieleen kuin­ka hol­lan­ti­laiset osti­vat Man­hat­tanin saaren inti­aaneil­ta lasi­helmil­lä ja sekalaisel­la rihkamalla.”

  56. tcrown, olet aivan oike­as­sa siinä, että omaisu­usvero voidaan hel­posti tehdä sel­l­aisek­si, ettei siitä ole hait­taa pien­ten omaisuuk­sien omis­ta­jille. Mut­ta mik­si tulo­ja pitäisi verot­taa vas­ta siinä vai­heessa, kun ne ovat muut­tuneet omis­tuk­sik­si? Kaik­ki omis­tuk­sethan ovat syn­tyneet peri­aat­teessa verotet­tavista tuloista tai perin­nöistä – elleivät rikok­sista, jol­loin myös omis­tuk­set pyritään keplot­tele­maan vaikeasti verotettaviksi. 

    Toisin sanoen, mik­si taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ei tasat­taisi sen syn­ty­vai­heessa eikä vas­ta sit­ten, kun se on jo syn­tynyt? Onhan tulo­jen vero­tus sitä pait­si paljon helpom­paa ja tarkem­paa kuin omaisuuk­sien vero­tus, joi­ta on tuhan­sia eri laatu­ja eikä millekään omaisu­udelle ole kuin hatus­ta vedet­tyjä arvo­ja ennen kuin sel­l­ainen myydään.

  57. Tuotan­non omis­tamiselle ja finanssisek­to­rille on aikoinaan annet­tu eri­ty­isiä, aidoille markki­noille vierai­ta etu­ja, mm. osakey­htiö­muo­to ja pankki­ra­han luon­tioikeus.

    Osakey­htiö­muo­to on häm­men­tävä luo­mus, siitä olen samaa mieltä, mut­ta sen kum­mallisu­us liit­tyy enem­mänkin pääo­man ja omis­ta­jan suh­teeseen. Esimerkik­si on kum­mallista, että osak­keen­o­mis­ta­jil­ta ei voi­da vaa­tia kor­vauk­sia edes mak­set­tu­jen osinko­jen osalta. So. osakey­htiön kum­mallisu­us ei perus­tu niinkään velko­ja­suh­teeseen, vaan siihen, että ain­oas­taan toimi­va johto on rikosoikeudel­lises­sa ja kor­vaus­vas­tu­us­sa sen yli, mitä fir­mal­la on kas­sas­saan, varsi­naisen hyö­dyn kor­jaa­ja eli omis­ta­ja ei vas­taa muul­la kuin omis­tu­so­su­udel­laan, ja tämä minus­ta kyl­lä mah­dol­lis­taa riskino­ton muiden rahoilla. 

    Pankki­ra­han “luon­tioikeus” taas on vähän niin ja näin. Pankil­la on lupa antaa sitoumuk­sia, me nim­itämme näitä sitoumuk­sia “rahak­si”, kos­ka ne ovat ihmis­ten tilil­lä ja niitä voi peri­aat­teessa nos­taa, mut­ta tämähän on luot­toekspan­sion tapauk­ses­sa pitkälti harhaa. 

    Jos vaik­ka reser­vivaa­timus on 10 pros­ent­tia ja pank­ki ottaa vas­taan 100 euron tal­letuk­sen, se voi laina­ta sen edelleen, kunnes ekspan­sio on tuot­tanut (liki) 1000 euroa. Ongel­ma tässä on tal­letus­takaus, joka ikäänkuin lupaa tehdä näistä sitoumuk­sista rahaa, jos sys­teemi­in tulee paha häiriö.

  58. Tiedemies, juuri niin, kum­mas­sakin tapauksessa.

    Pankkien eri­oikeuk­si­in kuu­luu vielä niiden mah­dol­lisu­us käy­dä edullista kaup­paa keskus­pankin kanssa, mitä mah­dol­lisu­ut­ta yksi­tyisel­lä kansalaisel­la ei ole. Muun muas­sa täl­lais­ten etuoikeuk­sien ansiosta­han jois­takin pankeista kas­vaa niin iso­ja, ettei niitä voi­da päästää kaa­tu­maan ja velat on laitet­ta­va kansalais­ten maksettaviksi.

  59. Parahin Osmo,
    Olisiko sin­un mah­dol­lista käyt­tää pari ylimääräistä tun­tia ja kir­joit­taa JA piirtää tilan­ne­selvi­tys tästä kaaoksesta?

    Blo­gisi seu­raami­nen edel­lyt­tää kohtu­ulliset perustiedot taloud­es­ta, mut­ta uskon että moni muu min­un lisäk­seni on uno­htanut koulun kansan­talouden opin­not. Lisäk­si tuo EU on tuonut uusia pelimerkke­jä mukaan. Sel­l­aisia, joi­ta min­un koulu­aikanani ei ollut. 

    Puhu­mat­takaan “inno­vati­ivi­sista instrumenteistä”.

    Pyy­dän tätä nimeno­maan sin­ul­ta, kos­ka uskon sin­ul­la ole­van taito ava­ta ter­me­jä ja pros­es­sei­ta monia mui­ta kir­joit­ta­jia selkeämmin. 

    Luuletko, että onnistuisi?

  60. Toisin sanoen, mik­si taloudel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ei tasat­taisi sen syn­ty­vai­heessa eikä vas­ta sit­ten, kun se on jo syntynyt

    Kos­ka siinä syn­ty­vai­heessa siinä ohes­sa luo­daan hyv­in­voin­tia. Minä en halua rankaista hyv­in­voin­nin luomis­es­ta yhtään enem­pää kuin on pakko.

    Minä en osaa pitää tuo­ta pankki­ra­han luomista kovin merkit­tävänä asiana. Rahaa siinä rel­e­van­tis­sa mielessä pystyy luo­maan kuka tahansa keneen luote­taan riit­tävästi. Kun minä mak­san tämän illal­lisen ja sovi­taan, että sinä mak­sat seu­raaval­la ker­ral­la, rahaa on syn­tynyt. Ei ehkä niin lik­vidis­sä muo­dos­sa kuin mitä pankit tekevät, mut­ta ero on kvan­ti­tati­ivi­nen, ei kvalitatiivinen.

  61. Kos­ka siinä syn­ty­vai­heessa siinä ohes­sa luo­daan hyv­in­voin­tia. Minä en halua rankaista hyv­in­voin­nin luomis­es­ta yhtään enem­pää kuin on pakko.

    En silti ymmär­rä. Mies tien­aa miljoo­nan ja ostaa sil­lä hyv­in­voin­tia, vaikka­pa hienon auton ja moot­toripurren. Mis­sä mielessä se on yhteiskun­nalle edullisempaa/yksinkertaisempaa verot­taa auton ja purren omis­tamista kuin miljoo­nan tulo­ja, jos kum­mas­takin kan­netaan saman suu­ru­inen vero?

  62. EU näyt­tää tarvit­se­van myös monikansal­lista poli­isi- ja tilin­tarkas­tu­vi­ra­nomaista jäljit­tämään jär­jestäy­tynyt­tä rikol­lisu­ut­ta ja veronkier­toa kaikissa jäsenmaissa.

    EU:n jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den tuo­tot ovat jo Roman­i­nan BKT:n luokkaa — ja johonkin ne rahat käytetään. 

    Nykyisel­lä kansal­lisel­la mallil­la har­maan talouden ja jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den toim­inta on liiankin helppoa. 

    Velka­an­tuneessa ja oikeuslaitostaan leikkaavas­sa maas­sa, voi kor­rputio pahen­tua ja koko maa ajau­tua rikol­lis­ten suo­japaikak­si. EU:n sisäl­lä tämä voi aiheut­taa koko maanosan huojumista.

    Toinen ongel­ma-alue on siit­ten EU:n rajavalvon­nan toimivu­us, jos pako­laisvir­ta Afrikas­ta vielä kiihtyy. Kreikan säästö­toimis­sa on ainakin yksi kohde, jos­sa EU:n olisi syytä pitää huol­ta että mitään leikkauk­sia ei tapah­du: Kreikan rajavalvonta.

  63. “Kiinan jät­timäisen vai­h­to­taseen yli­jäämän kolikon toinen puoli on se, että muut maat osta­vat Kiinas­ta enem­män kuin kykenevät myyvät sinne takaisin.”

    Kiinan jät­timäi­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä johtuu aliar­voste­tus­ta yuanista. Se on sidot­tu dol­lari­in, jon­ka arvo on laskenut suh­teessa euroon
    Tuo yli­jäämä ei ole ongel­ma, sen syn­ty­ta­pa jonkinlainen

    Se on merkin­nyt keinotekoista kil­pailue­t­ua Kiinalle ja vien­ti on liian suuri todel­liseen kil­pailukykyyn verrattuna

    Euroopas­sa tämä näkyy etelän kil­pailukyvyt­tömien talouk­sien vai­h­to­taseen ali­jäämänä kun oma tuotan­to ei ole kil­pailukykyi­nen ja toisaal­ta pohjoisen maid­en parem­man kil­pailukyvyn tuot­ta­mana ylijäämänä.
    Euroalueen raha-ja talous­poli­ti­ik­ka ei voi palvel­la kaikkia näin eri­laisia talouk­sia yhtä aikaa .

    Euroalueen epäsym­me­tri­an ongelmia on yritet­ty ratkaista pump­paa­mal­la pohjois­es­ta rahaa etelään, mut­ta se tie johtaa vielä suurem­paan tuhoon

    Tuo raha ei paran­na tuot­tavu­ut­ta eikä kil­pai­lykyä, se vain suo­jaa pankkien omis­ta­jien omaisu­ut­ta ja vai­h­taa riskin yksi­ty­isiltä sijoit­ta­jil­ta veronmaksajille.

    Itse asi­as­sa tuo tuki on vain uusi EU-vero jon­ka avul­la leikataan pohjoisen hyv­in­voin­tia ja tuh­lataan etelässä ilman , että se lisää etelän asukkaiden hyvinvointia.

    Muutenkin euroalueen joht­a­mi­nen on muut­tunut kaoot­tisek­si hutkimisek­si, jos­sa tuho­taan tuhan­sia mil­jarde­ja ilman mitään posi­ti­ivista tulosta

  64. Mat­ti H

    “En silti ymmär­rä. Mies tien­aa miljoo­nan ja ostaa sil­lä hyv­in­voin­tia, vaikka­pa hienon auton ja moot­toripurren. Mis­sä mielessä se on yhteiskun­nalle edullisempaa/yksinkertaisempaa verot­taa auton ja purren omis­tamista kuin miljoo­nan tulo­ja, jos kum­mas­takin kan­netaan saman suu­ru­inen vero?”

    Ihmisten/yritysten sijoi­tus­taidois­sa on eroja.
    Sijoit­ta­ja A sijoit­taa tuot­to­pros­en­til­la 10
    Sijoit­ta­ja B sijoit­taa tuot­to­pros­en­til­la 20
    Sijoit­ta­ja C sijoit­taa tuot­to­pros­en­til­la 30
    Sijoit­ta­ja D sijoit­taa tuot­to­pros­en­til­la 40

    Val­tio sijoit­taa tuot­to­pros­en­til­la 3,5 %. Tuo on julkisen eläke­jär­jestelmän sijoi­tusten tuottotavoite. 

    Nyt jos yrityksiltä/sijoittajilta verote­taan käyt­töpääo­maa val­ti­olle, tuon käyt­töpääo­man kokon­ais­tuot­to piene­nee ts. BKT nousee hitaammin.

    Vero­tuk­sen pää­paino kan­nat­taa suorit­taa vas­ta kulu­tus­vai­heessa, jol­loin sijoit­ta­ja ottaa rahan yleistä hyvää tuot­ta­mas­ta omaan käyttöönsä.

Vastaa käyttäjälle tcrown Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.