Keskuspankki apuun

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina

Euroo­pan pitäi­si tor­jua lamaa mut­ta varaa ei ole. EKP:lla on ja sen on aika luo­pua puhdasoppisuudestaan. 

Euroo­pan talous­krii­sis­sä on kyse Kii­nan jät­ti­mäi­ses­tä vaih­to­ta­seen yli­jää­mäs­tä, hal­lit­se­mat­to­mas­ta luot­toeks­pan­sios­ta, ete­läi­seen Euroop­paan voi­mal­la iske­nees­tä glo­ba­li­saa­tios­ta sekä heik­ko­jen hal­li­tus­ten vas­tuut­to­mas­ta populismista.

Kii­nan vaih­to­ta­seen yli­jää­mä uhkaa nous­ta lähel­le 400 mil­jar­dia dol­la­ria. Tämä ker­tyy Kii­nan ulko­puo­lel­le velak­si; joko val­tioi­den, yri­tys­ten tai koti­ta­louk­sien velak­si. Öljyn­tuot­ta­ja­mai­den yli­jää­mät pahen­ta­vat epä­ta­sa­pai­noa. Velan pai­sues­sa hei­koim­mat len­kit alka­vat kat­keil­la. Maa­il­ma kul­kee vel­ka­krii­sis­tä toi­seen kun­nes Kii­nan yli­jää­mät pie­ne­ne­vät koti­mai­sen kulu­tuk­sen kas­vun tuloksena.

Kes­kus­pank­ki voi las­kea rahaa liik­keel­le, mut­ta myös pan­kit pys­ty­vät luo­maan rahaa luot­toeks­pan­sion kaut­ta lai­naa­mal­la samaa rahaa moneen ker­taan. Lai­na­not­ta­ja ei pane rahaa sukan­var­teen, vaan se palau­tuu pank­kiin uudel­leen lai­nat­ta­vak­si. Luot­toeks­pan­sio­ta yri­te­tään sää­del­lä vaka­va­rai­suus­sään­nöil­lä. Vii­den pro­sen­tin vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus mer­kit­see vähän yksin­ker­tais­ten, että sama raha voi­daan lai­na­ta kak­si­kym­men­tä kertaa.

Pank­ki­maa­il­man kehi­tys inno­va­tii­vi­si­ne rahoi­tuse­le­ment­tei­neen on luo­nut epä­va­kaan hir­viön, joka tuot­taa välil­lä yli­kuu­men­nut­ta kupla­ta­lout­ta ja välil­lä syök­see talou­det lamaan. Hyvi­nä aikoi­na rahan mää­rää kas­vaa ja pää­oma­hyö­dyk­kei­den, eri­tyi­ses­ti asun­to­jen hin­nat nouse­vat. Asun­to­kuplat ovat olleet talous­krii­sien kes­kei­se­nä syy­nä. Odo­tus­ten hei­ken­tyes­sä luot­toeks­pan­sio toi­mii toi­sin päin. Luot­to­tap­piot pakot­ta­vat pan­kit vähen­tä­mään lai­nan­an­to­aan monin­ker­tai­sel­la mää­räl­lä, ja luot­to­la­ma on valmis.

Tal­tut­tai­sin hir­viön kiris­tä­mäl­lä olen­nai­ses­ti vaka­va­rai­suus­vaa­ti­muk­sia. Luot­toeks­pan­sio­ra­ha vähe­ne, mut­ta se voi­daan kor­va­ta kes­kus­pank­ki­ra­hal­la. Pank­ki­toi­min­nas­ta tulee tyl­sem­pää. Rahan tar­jon­ta pysyy vakaa­na ja korot liik­keel­lä ole­vas­ta rahas­ta tule­vat kes­kus­pank­kien kaut­ta valtioille.

Glo­ba­li­saa­tio on hei­ken­tä­nyt eri­tyi­ses­ti ete­läi­sen Euroo­pan ase­maa. Poh­jois-Ita­lia ja Kata­lo­nia ovat asia erik­seen, mut­ta muu­ten EU:n ete­lä­osis­sa talou­den ajan­mu­kais­ta­mi­nen on suju­nut hitaas­ti ja kou­lu­tus­ta­so on jää­nyt jäl­keen. Näil­lä alueil­la ei ole oikein vah­vuuk­sia kil­pai­lus­sa hal­pa­tuon­ti­mai­den kans­sa. Elin­ta­son pudo­tus­ta on yri­tet­ty lykä­tä vel­ka­ra­hal­la. Krei­kas­sa val­tion lisäk­si myös koti­ta­lou­det ovat elä­neet velaksi.

***

Kun Yhdys­val­tain asun­to­kupla puh­ke­si vuon­na 2008, oli oikein tais­tel­la lamaa vas­taan elvyt­tä­mäl­lä. Val­tioi­den vel­ka­taak­ka kas­voi nopeas­ti. Ennen vuot­ta 2008 Espan­jan talous oli kun­nos­sa, nyt maa on pahas­ti velois­saan.  Kreik­kaa lukuun otta­mat­ta krii­siin jou­tu­neet maat oli­si­vat sel­vin­neet, jos ajat oli­si­vat jat­ku­neet hyvi­nä. Jäl­keen­päin aja­tel­len oli san­ka­ril­lis­ta, että Suo­mes­sa varau­dut­tiin huo­noi­hin aikoi­hin kerää­mäl­lä suu­ria yli­jää­miä ennen vuot­ta 2008.

Euroo­pan kes­kus­pank­ki tor­jui luot­to­la­maa ilmoit­ta­mal­la, että rahaa saa hakea vakuuk­sia vas­taan niin pal­jon kuin halu­aa 1,5 pro­sen­tin korol­la. Jot­kin sak­sa­lai­set ja rans­ka­lai­set pan­kit luu­li­vat kek­si­neen­sä lois­to­bis­nek­sen. Ne nos­ti­vat EKP:sta hal­paa rahaa mil­jar­di­tol­kul­la ja lai­na­si­vat sen kor­keam­mal­la korol­la Kreikalle.

 

Onko EKP:n inflaa­tio­ta­voi­te, vähän alle kak­si pro­sent­tia, lii­an mata­la? Inflaa­tion vähäi­syys jäy­kis­tää palk­ka- ja osit­tain myös hin­ta­ra­ken­teen, kos­ka pal­kat eivät jous­ta alas­päin ja hin­nat­kin huo­nos­ti. Palk­ka­ra­ken­ne pysyy ajan­mu­kai­se­na, kun pal­kat nouse­vat eri tah­tiin, mut­ta tämä edel­lyt­tää inflaa­tio­ta. Kan­sain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton pää­e­ko­no­mis­ti Oli­vier Blanc­hard ehdot­taa että kes­kus­pan­kit sal­li­si­vat noin vii­den pro­sen­tin inflaa­tion tulevaisuudessa.

Euroo­pan mata­lam­pi inflaa­tio hei­ken­tää sen kil­pai­lu­ky­kyä suh­tees­sa mui­hin valuut­ta-aluei­siin. Kun Yhdys­val­lois­sa inflaa­tion ole­te­taan ole­van suu­rem­pi, se näkyy jo nyt dol­la­rin alem­pa­na arvo­na ja ame­rik­ka­lais­ten parem­pa­na kil­pai­lu­ky­ky­nä.  Euroa pitäi­si vähän heikentää.

Huo­nos­ti kävi­si Suo­mel­le, jos me yksin pääs­täi­sim­me pal­kat ja hin­nat nouse­maan. Jos sen sijaan isot EU-maat ja eri­tyi­ses­ti Sak­sa teki­si­vät niin, se hei­jas­tui­si enem­män kuin koko pai­nol­laan euron kurs­siin ja ulkoi­nen kil­pai­lu­ky­ky para­ni­si. Jos inflaa­tio nousi­si pro­sen­til­la, inflaa­tio-odo­tuk­set las­ki­si­vat euron kurs­sia pal­jon yli pro­sen­til­la. Inflaa­tio paran­tai­si kilpailukykyä!

Euro­maat kil­pai­le­vat nyt toi­si­aan vas­taan sisäi­sil­lä deval­vaa­tioil­la, mikä lopul­ta hei­ken­tää nii­den kaik­kien tilan­net­ta ja tekee ete­läis­ten aluei­den toi­pu­mi­sen liki mah­dot­to­mak­si. Yhtei­nen valuut­ta vaa­ti­si talous­po­li­tii­kan koordinaatiota.

***

Euroo­pan ulko­puo­lel­ta tule­vat neu­vot talous­krii­sin rat­kai­se­mi­sek­si poik­kea­vat kovas­ti täkä­läi­ses­tä ajat­te­lus­ta. Nobel-pal­kit­tu Paul Krug­man neu­voo Euroo­pan vah­vo­ja mai­ta otta­maan lai­naa ja elvyt­tä­mään. Yhdys­val­lois­sa vel­ka ei ole ongel­ma, kos­ka kes­kus­pank­ki on pit­kä­mie­li­nen. Kor­ko­kaan ei ole ongel­ma, kun sitä mak­se­taan omal­le pan­kil­le, siis itselle.

EKP on ollut tiuk­ka­na sii­tä, ettei se rahoi­ta val­tioi­den ali­jää­miä. Bri­tan­nian ja Yhdys­val­tain kes­kus­pan­kit ovat olleet suurpiirteisempiä.

***

Vuo­den 2008 lama ram­paut­ti ter­vei­tä­kin val­tioi­ta ja tule­vat vuo­det ram­paut­ta­ne­vat lisää. Laman edes­sä ollaan aseet­to­mia, kos­ka elvy­tyk­seen ei enää ole varaa. Val­tion­ta­lou­teen Suo­mes­sa­kin ker­ty­nyt pai­no­las­ti mer­kit­see yhteis­kun­nal­lis­ta onnet­to­muut­ta. On koro­tet­ta­va vero­ja, hei­ken­net­tä­vä ope­tus­ta ja jätet­tä­vä tiet kuop­pai­sik­si. Täl­lai­ses­ta maso­kis­mis­ta ei hyö­dy kukaan.

Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa kes­kus­pank­ki on rahoit­ta­nut avo­kä­ti­ses­ti bud­jet­ti­va­jei­ta, jol­loin val­tiot ovat säi­lyt­tä­neet toi­min­ta­ky­kyn­sä. His­to­rian kau­hu­ko­ke­mus oli Yhdys­val­lois­sa suu­ri lama ja Sak­sas­sa hype­rin­flaa­tio. Sik­si Yhdys­val­lois­sa tor­ju­taan lamaa ja Euroo­pas­sa inflaatiota.

Pysy­viä bud­jet­tia­li­jää­miä ei pidä rahoit­taa kes­kus­pank­ki­ra­hal­la, mut­ta lamas­ta ja sen tor­jun­nas­ta aiheu­tu­neen ker­ta­luon­toi­sen sokin kes­kus­pank­ki voi­si rahoit­taa, jot­ta val­tioi­den toi­min­ta­ky­ky palai­si. Toki val­tion ali­jää­mien rahoi­tus syö yksi­tyis­ta­lou­den resurs­se­ja, mut­ta vie­lä pahem­min talout­ta rokot­tai­si­vat suu­ret veronkorotukset.

Kes­kus­pan­kin tuki val­tiol­le on yksin­ker­tais­ta, jos kes­kus­pan­kit ovat kan­sal­li­sia. EKP:n koh­dal­la se voi­si mer­ki­tä, että kes­kus­pank­ki taval­laan teki­si mai­den väli­siä tulon­siir­to­ja. Käy­kö näin, riip­puu koros­ta. Jos EKP antaa Ita­lial­le jät­ti­lai­nan ja Ita­lia mak­saa sii­tä kor­koa, mekin saam­me kor­ko­tuo­tos­ta osamme.

Kes­kus­pan­kin apua kaih­de­taan, kos­ka pelä­tään, että sii­tä tulee tapa. On polii­tik­ko­ja, joi­den mie­les­tä aina on aika elvyt­tää. Kes­kus­pan­kin rahoi­tus pitäi­si pys­tyä rajaa­maan lamas­ta aiheu­tu­nee­seen ker­ta­luon­toi­seen vajee­seen. Raken­teel­li­sia ali­jää­miä kes­kus­pan­kin ei pidä rahoit­taa, mut­ta puh­da­sop­pi­suu­den nimis­sä Euroop­paa ei pidä ajaa tuhoon.

 

65 thoughts on “Keskuspankki apuun”

  1. Osmo: on ole­mas­sa hyvä tapa ilmais­ta tuo halua­ma­si poli­tiik­ka. Se on nomi­naa­li­sen brut­to­kan­san­tuot­teen kas­vun vakioi­mi­nen siten, että kes­kus­pank­ki lupaa pitää kas­vun pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tren­dil­lä (eli jos jos­kus men­nään yli, niin sit­ten tul­laan alas takai­sin tren­dil­le ja päin­vas­toin). Nyky­ti­lan­tees­sa euroa­lu­een nomi­naa­li­nen BKT on noin 10% alle tren­din vuo­den 2008 kesäs­tä alka­neen pudo­tuk­sen jäljiltä. 

    Näin laa­dit­tu vaa­de kes­kus­pan­kil­le on sel­lai­nen, joka ehkäi­see elvyt­tä­mis­tä nousu­kau­del­la ja vaa­tii elvyt­tä­mis­tä laskukaudella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­ko
      Perin­tei­nen sete­li­ra­hoi­tus ei toi­mi liqui­di­ty trap ‑tilan­tees­sa. Esi­tin kes­kus­pan­kin rahoit­ta­van val­tioi­ta, kos­ka nyt tar­vi­taan elvy­tys­tä jul­ki­sen kulu­tuk­sen, ei lai­nan­an­non kaut­ta. Kes­kus­pan­kis­ta saa jo nyt hakea rahaa korol­la, joka alit­taa inflaa­tion, mut­ta ei mene kau­pak­si. Lai­nan sijas­ta ihmi­sil­le pitää mak­saa palk­kaa, jot­ta he käyt­täi­si­vät rahaa kuin omaansa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Nor­ja on mie­len­kiin­toi­nen tapaus. Käsit­tääk­se­ni siel­lä on pyrit­ty suu­rel­ta osin rahas­toi­maan öljy­voi­tot, ettei talous yli­kuu­me­ne (ja nyt euro­maat haluai­si­vat noi­ta raho­ja lai­na­ta…) Nor­jas­sa on sil­ti ollut avo­kä­ti­nen alue­po­li­tiik­ka, mikä on pitä­nyt maan kaut­taal­taan asut­tu­na. Ja maas­sa on lähes täystyöllisyys.
    Onko kaik­ki tosi­aan öljy- ja maa­kaa­su­va­ro­jen ansio­ta, voi oli­si­ko nor­ja­lai­ses­sa talous­po­li­tii­kas­sa jotain opittavaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Pan­kit aiko­vat rat­kais­ta Oden mai­nit­se­man vaka­va­rai­su­den päin­vas­toin kuin on Brys­se­lis­sä suunniteltu.

    Pulas­sa ole­vat pan­kit eivät halua pää­omit­ta­mis­ta. Ne ovat aiko­vat las­kea taseit­ten­sa arvoa. Vähen­tä­vät lai­nan­an­toa ja ottoa eli pan­kit siis supis­ta­vat toimintaansa 

    Täs­sä voi­pi olla muu­ten syy sii­hen, mik­si EU:n kes­ki­viik­koi­nen huip­pu­ko­kous on menos­sa lekkeriksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Laman edes­sä ollaan aseet­to­mia, kos­ka elvy­tyk­seen ei enää ole varaa.”

    Monen maan tilan­ne var­maan on noin, mut­ta onko tuo tot­ta myös Suo­mes­sa? Suo­men val­tion­vel­ka lie­nee edel­leen­kin yksi Euroo­pan alhaisimmista.

    Jos Euroop­paan iskee lama, niin onko väis­tä­mä­tön­tä, että se iskee tän­ne­kin? Meil­lä­hän on naa­pu­ris­sa Venä­jä ja Suo­men kokoi­nen Pie­ta­ri on ihan vie­res­sä. Hyö­dyn­ne­tään­kö­hän meil­lä ihan täy­si­mää­räi­ses­ti nii­den potentiaalia?

    Mah­dol­li­nen Euroo­pan lama pitäi­si näh­dä myös tilai­suu­te­na teh­dä hyviä inves­toin­te­ja Euroop­paan edul­li­sin hinnoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. EKP on käy­tän­nös­sä osta­nut Ita­lian val­tion­lai­na­kir­jo­ja, jos ei se noin teki­si niin EKP luul­ta­vas­ti lak­kai­si ole­mas­ta. Pan­kin itku­pot­ku­rai­va­rit ettei var­mas­ti oste­ta kun osta­vat kui­ten­kin vain sot­kee asioi­ta entis­tä enem­män ja tuot­taa epävarmuutta.

    Kii­nan suh­teen Yhdys­val­tain ja Euroo­pan pre­si­den­tin pitäi­si lyö­dä nyrk­kiä pöy­tään että jos Kii­na ja muut halua­vat pela­ta mer­kan­ti­lis­mia niin mekin aloi­te­taan valuut­tain­ter­ven­tiot. Pait­si ettei Euroo­pal­la ole pre­si­dent­tiä tai toi­mi­vaa poliit­tis­ta joh­toa. Sen sijaan meil­lä on natio­na­lis­te­ja ja kylä­pääl­li­köi­tä joil­la ei ole mus­ke­lei­ta teh­dä mitään. Mut­ta on itse­näi­syys, kun­han sitä ei harjoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Hmm… aja­tus, että kas­sa­va­ran­to­vaa­teil­la mer­kit­tä­väs­ti rajoi­tet­tai­siin luot­toeks­pan­sio­ta ei kyl­lä ole tätä päi­vää. Var­mas­ti yksi 2008 finans­si­krii­sin syis­tä oli jenk­ki­pank­kien ver­rat­tain tiuk­ka 10 % kas­sa­va­ran­to­vaa­ti­mus, jot­ka tar­jo­si niil­le yli­mää­räi­sen kan­nus­ti­men arvo­pa­pe­reis­ta­maan saa­ta­van­sa ja vapaut­ta­maan tasei­taan lisäluotonannolle.

    Nyky­maa­il­mas­sa raha­mark­ki­nat ovat sen ver­ran edis­ty­neet, että kai­ken­lai­set toi­mi­jat yksi­tyi­sih­mi­siä myö­ten, voi­vat käyt­tää luot­to­saa­mi­si­aan omien vel­ko­jen­sa vakuu­te­na. Lei­mal­lis­ta näil­le ajoil­le on se, että rahaa syn­tyy ja tuhou­tuu nime­no­maan pank­ki­ta­sei­den ulko­puo­lel­la, enkä nyt finans­si­krii­siin vii­ta­tes­sa­ni tar­koi­ta kes­kus­pank­ki­kar­si­naan vikis­ten palan­nei­ta inves­toin­ti­pank­ke­ja, vaan vel­ka­kir­ja­mark­ki­noi­ta, arvo­pa­pe­ris­ta­mis­ta, joh­dan­nais­mark­ki­noi­ta, hed­ge­ra­has­to­ja, vedon­lyön­ti­mark­ki­noi­ta (todel­la mer­kit­tä­vä Aasias­sa) ja mm. taval­li­sia asun­to­ve­lal­li­sia yksi­tyi­si­ne elä­ke­sääs­töi­neen. Tule­vai­suu­des­sa veik­kai­sin myös Zopan ja Pros­pe­rin kal­tais­ten peer-to-peer ‑luot­to­pal­ve­lui­den yleistyvän.

    Kes­kus­pank­ki ei pys­ty kas­sa­va­ran­to­vaa­ti­muk­sin estä­mään var­jo­pank­ki­jär­jes­tel­mäs­sä tapah­tu­vaa luot­toeks­pan­sio­ta. Se ei pys­ty myös­kään pysäyt­tä­mään luot­toimploo­sio­ta likvi­di­teet­tiä tar­joa­mal­la, sil­lä var­jo­pan­keil­la ei ole kes­kus­pank­ki­ti­le­jä. Luot­to­sykli on molem­piin suun­tiin itse­ään ruok­ki­va. Mitä kehit­ty­neem­mät rahoi­tus­mark­ki­nat ovat, sitä rajum­pia ovat luot­to­syklit ja sitä vähem­män kes­kus­pan­keil­la on kei­no­ja nii­den hillitsemiseen.

    EU aluel­la tär­kein­tä oli­si rajoit­taa sys­tee­mi­ris­ke­jä pilk­ko­mal­la suu­rim­pia pank­ke­ja, tai vähin­tään­kin kan­nus­taa pank­ke­ja itse jakau­tu­maan sito­mal­la vaka­va­rai­suus­vaa­teet Sveit­sin mal­lin mukai­ses­ti tasei­den kokoi­hin. Muu­ten olen sitä miel­tä, että hajau­tet­tu jär­jes­tel­mä on kes­ki­tet­tyä kes­tä­väm­pi, ja vaka­va­rai­suus­vaa­tei­den osal­ta kan­nat­tai­si mak­si­mi­har­mo­ni­saa­tion sijaan tavoi­tel­la minimiharmonisaatiota.

    Sinän­sä myös kan­na­tan huo­mat­ta­vas­ti kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tuk­sen laa­jem­paa roo­lia, mut­ta kyl­lä sen vas­ta­pai­nok­si pitäi­si laa­tia kan­sal­li­nen pako­suun­ni­tel­ma valuut­tau­nio­nis­ta, jos koti­mai­nen inflaa­tio kiih­tyy lii­kaa one size fits no-one raha­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na. Joku salai­nen kipu­ra­ja pitäi­si sopia Sak­san ja Hol­lan­nin kans­sa pöy­tä­laa­tik­koon sil­le, mil­loin euro hajo­te­taan ytimestä.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että niin sanot­tu poliit­ti­nen rea­lis­mi on kai­ken pahan alku ja juu­ri. Viros­sa nimel­lis­pal­kat jous­ti­vat alas­päin — ilman mellakoita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo:

    Yhdys­val­lois­sa vel­ka ei ole ongel­ma, kos­ka kes­kus­pank­ki on pit­kä­mie­li­nen. Kor­ko­kaan ei ole ongel­ma, kun sitä mak­se­taan omal­le pan­kil­le, siis itselle.

    Ei Yhdys­val­to­jen val­tion­ve­lan kor­ko­ja toki mak­se­ta omal­le pan­kil­le (FED), kuin pie­nel­tä osin. FEDil­lä oli hol­veis­saan kesä­kuus­sa 2011 n. 10% val­tion­ve­lan kokonaismäärästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Sen ver­ran vie­lä, että out­put gapia ei ole Euroo­pas­sa tai Jenk­ki­läs­sä sen kum­mem­min enää ole. Tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on jo otet­tu Aasias­sa käyt­töön. Län­nel­le jäi käteen raken­teel­li­nen työttömys.

    Fipol­la ei siis ole enää pal­joa­kaan teh­tä­vis­sä. Jos elvy­tät­te, niin toi­vot­ta­vas­ti ede­sau­tat­te raken­ne­muu­tos­ta: uudel­leen­kou­lu­tat­te ihmi­set ter­vey­den­huol­toa­lal­le, mak­sat­te tap­po­ra­ho­ja syr­jä­seu­tu­jen omis­tusa­sun­nois­ta, tai oste­let­te ihmi­sil­le meno­lip­pu­ja pk-seu­dul­le tai vaik­ka­pa Indonesiaan.

    Aurin­gon­las­kun aloi­hin ei saa haaskata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo: nomi­naa­li­sen bkt:n tar­ge­toin­nis­sa ei ole kyse perin­tei­ses­tä sete­li­ra­hoi­tuk­ses­ta. Sot­ket meto­din ja tavoit­teen. Jär­jes­tel­mäs­sä tavoi­te on NBKT:n tasai­nen kas­vu. Tapo­ja pääs­tä tähän on monia. 

    Mitä tulee ns. sete­li­ra­hoi­tuk­seen, niin kyl­lä, sekin toi­mii, kun­han mark­ki­noil­le pum­pa­tun rahan usko­taan ole­van pysy­vää. Väliai­kais­ta rahaa, joka kato­aa heti, kun inflaa­tio vähän yskäi­see, ei kukaan uskal­la sijoit­taa ris­ki­si­joi­tuk­siin, kuten Japa­nin esi­merk­ki osoit­taa (samoin Yhdys­val­lat nyt). Yksi tapa var­mis­taa se, että pysy­vyys on uskot­ta­vaa, on juu­ri­kin esit­tä­mä­si val­tion vel­ka­kir­jo­jen ostot sil­lä aja­tuk­sel­la, että ne pide­tään lopul­li­ses­ti keskuspankissa. 

    NBKT-tar­get on siis se tavoi­te, vähän niin­kuin nyky­ään tasai­nen noin 2% inflaa­tio on se tavoi­te. Kes­kus­pank­ki voi sit­ten käyt­tää mon­taa eri­lais­ta kei­noa tähän tavoit­tee­seen pää­se­mi­seen. Esi­mer­kik­si ehdot­ta­maa­si val­tion vel­ka­kir­jo­jen ostoa. NBKT-tar­get tuo tähän lähin­nä sen sel­keän tavoit­teen, joka ker­too kes­kus­pan­kil­le mis­sä koh­taa pitää pysäh­tyä (ja mil­loin ei pidä elvyt­tää vaik­ka polii­ti­kot haluaisivatkin). 

    Muu­ten Ruot­sin kes­kus­pan­kin toi­met ovat olleet hyvin lähel­lä NBKT-tar­ge­toin­tia ja siel­lä on teh­ty monia asioi­ta oikein. Esi­mer­kik­si 2008 krii­sis­tä läh­tien kes­kus­pank­ki on peri­nyt kor­koa yli­mää­räi­sis­tä reser­veis­tä ja näin estä­nyt sen, että pan­kit vain makuut­tai­si­vat rahaa kes­kus­pan­kin tilil­lä (jen­keis­sä täs­tä makuut­ta­mi­ses­ta mak­se­taan suu­rem­paa kor­koa kuin liit­to­val­tion vuo­den vel­ka­kir­jois­ta). Lars Svens­son on teh­nyt hyvää työ­tä Ruot­sin keskuspankissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo:

    Euroo­pan talous­krii­sis­sä on kyse Kii­nan jät­ti­mäi­ses­tä vaih­to­ta­seen ylijäämästä

    Ei ole. Poh­joi­seu­roo­pan mail­la on suu­rem­pi vaih­to­ta­seen ylijäämä.

    hal­lit­se­mat­to­mas­ta luottoekspansiosta

    Ei. Luot­toek­pan­sio ei oo sen hal­lit­se­ma­ton­ta kuin ennen­kään. Luot­toeks­pan­sioo ei pidä hallita.

    Tämä ker­tyy Kii­nan ulko­puo­lel­le velak­si; joko val­tioi­den, yri­tys­ten tai koti­ta­louk­sien velaksi.

    Ja tämä on pahas­ta, kos­ka vel­ka nyt vaan on pahasta?

    Maa­il­ma kul­kee vel­ka­krii­sis­tä toi­seen kun­nes Kii­nan yli­jää­mät pie­ne­ne­vät koti­mai­sen kulu­tuk­sen kas­vun tuloksena.

    Ei. Kii­nan vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ei aiheu­ta krii­se­jä yhtään sen enem­pää kuin Japa­nin vaih­to­ta­seen yli­jää­mä tai Sak­san vaih­to­ta­seen yli­jää­mä jne. Noin yli­pään­sä se, että joku ottaa vel­kaa ja joku antaa vel­kaa ei aiheu­ta kriisejä.

    Krii­sit aiheu­tuu sii­tä, kun olo­suh­teet muut­tuu, esim. huo­ma­taan, että joku ei ollut­kaan niin vaka­va­rai­nen kuin aikai­sem­min oletettiin.

    Pank­ki­maa­il­man kehi­tys inno­va­tii­vi­si­ne rahoi­tuse­le­ment­tei­neen on luo­nut epä­va­kaan hir­viön, joka tuot­taa välil­lä yli­kuu­men­nut­ta kupla­ta­lout­ta ja välil­lä syök­see talou­det lamaan.

    Polii­ti­kot ovat luo­neet pank­ki­toi­min­taan kan­nus­ti­met jot­ka ovat syn­nyt­tä­neet nykyi­sen hir­viön ja suu­ren osan inno­va­tii­vi­sis­ta rahoitusinstrumenteista.

    Hyvi­nä aikoi­na rahan mää­rää kas­vaa ja pää­oma­hyö­dyk­kei­den, eri­tyi­ses­ti asun­to­jen hin­nat nousevat.

    No jos kes­kus­pank­ki antaa raha­mää­rän kas­vaa lii­an nopees­ti, niin sit­ten joo. Ei luot­toeks­pan­sio oo mikään pank­kien vika tai nii­den huo­no omi­nai­suus. Se on vas­taus kulut­ta­jien miel­ty­myk­siin. Ne ei halua, että nii­den rahat makaa toi­met­to­ma­na jos­sain tal­le­tus­hol­vis­sa, vaan ne halu­aa sääs­töil­leen tuottoa.

    Luot­toeks­pan­sios­ta huo­li­mat­ta kes­kus­pank­ki pys­tyy mää­rit­tä­mään rahan mää­rän markkinoilla.

    Tal­tut­tai­sin hir­viön kiris­tä­mäl­lä olen­nai­ses­ti vakavaraisuusvaatimuksia. 

    Kan­nat­tai­si huo­mat­ta­vas­ti mie­luum­min puut­tua pank­kien kannustimiin.

    Sikä­li mikä­li kun polii­ti­kot eivät kui­ten­kaan halua puut­tua pank­kien kan­nus­ti­miin niin vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus­ten kiris­tä­mi­nen voi olla perus­tel­tua. Toi­nen mah­dol­li­nen kei­no voi­si olla ris­kin­o­ton suitsiminen.

    Rahan tar­jon­ta pysyy vakaa­na ja korot liik­keel­lä ole­vas­ta rahas­ta tule­vat kes­kus­pank­kien kaut­ta valtioille.

    Kai sä ajat­te­let näin muis­ta­kin jul­kis­hyö­dyk­keis­tä, että nii­den tar­joa­mi­nen kan­sa­lai­sil­le on vaan kei­no verot­taa nii­tä? Pitäs­kö perus­kou­lus­ta ruve­ta peri­mään mak­sua? Jos ei, niin miks rahas­ta pitäs kerätä?

    Ihmi­set rea­goi kan­nus­ti­miin. Jos haluut verot­taa jotain, niin sitä käy­te­tään veron seu­rauk­se­na lii­an vähän.

    Eiks olis vaan parem­pi verot­taa kulu­tus­ta + ulkois­hait­to­ja, kuin nos­taa rahan verottamista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kes­kus­pan­kin apua kaih­de­taan, kos­ka pelä­tään, että sii­tä tulee tapa. On polii­tik­ko­ja, joi­den mie­les­tä aina on aika elvyt­tää. Kes­kus­pan­kin rahoi­tus pitäi­si pys­tyä rajaa­maan lamas­ta aiheu­tu­nee­seen ker­ta­luon­toi­seen vajee­seen. Raken­teel­li­sia ali­jää­miä kes­kus­pan­kin ei pidä rahoittaa, …”

    Sanoi­sin että nykyi­nen lama on aika pit­käl­le raken­teel­li­nen lama, eli suo­raa seu­raus­ta euro­mai­den huo­nois­ta käy­tän­nöis­tä. On suu­ri ris­ki, että elvy­tys muo­dos­tui­si juu­ri tuol­lai­sek­si polii­tik­ko­jen halua­mak­si tavak­si. Oleel­lis­ta oli­si artik­ke­lin alus­sa mai­nit­tu vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus­ten, mut­ta myös bud­jet­ti­vaa­ti­mus­ten ja velan­ot­to­ra­joi­tus­ten kiris­tä­mi­nen (yhteis­vas­tuut­kin ovat ongel­mal­li­sia). Pelk­kä elvy­tys ilman sel­viä raken­teel­li­sia muu­tok­sia ei ter­vehdt­täi­si raken­net­ta, vaan jät­täi­si euroa­lu­een vain odot­ta­maan seu­raa­vaa katastrofia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Nyt on aika kokeil­la seu­raa­vaa mal­lia: Vapau­te­taan Suo­men PK-yrit­tä­jät teke­mään kovaa talouskasvua.

    Tämä tapah­tuu seuraavasti:
    1) PK-yrit­tä­jien voit­to­ve­ro ja osin­ko­ve­ro pois­te­taan vii­dek­si vuodeksi.
    2) Jokai­sen lisä­hen­ki­lön työl­lis­tä­mi­ses­tä yrit­tä­jä saa tun­tu­van lisäbonulksen.

    On nimit­täin sel­vää , että PK-sek­to­ri on maam­me mer­ki­tä­vin pii­le­vä res­ter­vi. Tätä kaut­ta ote­taan par­hai­ten käyt­töön Suo­men mer­kit­tä­vät osaamis-resurssit. 

    PK-sek­to­rin kas­vun sti­mu­loin­ti on koko­nais­vai­ku­tuk­sel­taan talou­del­lem­me erit­täin positiivinen.

    Meneil­lään ole­va traa­gi­nen jakau­tu­mi­nen A ja B‑kansalaisiin voi­daan pysäyt­tää vain tar­joa­mal­la mie­le­käs­tä työ­tä. On itses­tään­sel­vää, että tämän voi teh­dä vain PK-sektori.

    Sit­ten ei tar­vit­sek­kaan tur­vau­tua kes­kus­pan­kin apuun!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ei tyk­kää toi­sen avun varas­sa elämisestä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. No aina­kin Suo­men osal­ta asiat ovat reilassa.
    Varal­li­suut­ta on luo­tu usko­mat­to­min määrin.
    Kor­ko­tu­lo­jen ja lai­na­saa­mis­ten kas­vu sojottaa
    koi­li­seen kul­ma­ker­toi­mel­la +€ & §§. Saaminen
    on omai­suut­ta ja joka­vuo­tis­ta tulovirtaa.

    Saa­mis­ten vakuuk­si­na ovat vas­taa­vat asun­not ja
    talot ‑tahi talo­sii­vut jos Kirk­ko­num­mel­la. Siis kuin
    USA:ssa. Pait­si että meil­lä monin­ver­roin arvokkaammpia
    ‑kyl­mät tal­vet ja kuu­mat kesät, siis geo­po­li­tii­kan ansiosta.

    Lisäk­si toi­sin kuin Ame­ri­kas­sa meil­lä myös nuorperheiden
    eli­ni­käi­set tulot ovat ulos­mi­tat­ta­vis­sa kor­koi­hin ja lyhen­nyk­siin. Pan­kim­me ovat­kin hyväs­sä kunnossa
    nou­da­tet­tu­aan stra­te­gi­aa olla hakematta/lainottamatta elin­kei­noa­siak­kai­ta, vaan etsimällä/saalistamalla kiimaisia
    pesän­ra­ken­ta­jia. Sanoi­sin että meil­lä raha onkin reaa­lis­ta, lähel­lä luon­toa ‑kul­taa siis.
    Juk­ka Sjöstedt

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo
    Kes­kus­pan­kin apua kaih­de­taan, kos­ka pelä­tään, että sii­tä tulee tapa.

    Eikö­hän sii­tä tulisi. 

    Kovas­ti oli no bai­lout-pykä­lä euro­mail­la­kin ja sit­ten piti teh­dä vain ker­taal­leen pelas­tus­pa­ke­tit, mut­ta noi­ta pake­teis­ta­han näyt­tää tul­leen tapa.

    Kuka kum­ma kaik­kien EMU-kri­tee­rei­den riko­mi­sen, no bai­lout-pykä­lien dump­paa­mi­sen jäl­keen enää uskoi­si, että sete­li­ra­hoi­tuk­seen ei enää tois­ta ker­taa tur­vau­dut­tai­si? Ja kun kaik­ki ajat­te­lee näin, pak­ko­han sii­hen oli­si turvautua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Ongel­ma on sää­dök­sis­sä. Ei sii­nä, että ne ovat lii­an tiu­kat tai lii­an löy­sät, vaan sii­nä, että ne ovat puut­teel­li­set, täyn­nä rei­kiä ja kan­nus­ti­mia sii­hen, että “luo­vas­ti” toi­mi­mal­la reser­vi­vaa­ti­muk­set saa­daan täytettyä. 

    Minua häm­men­tää näis­sä kes­kus­te­luis­sa se, että todel­la usein niis­sä esi­te­tään ongel­mak­si se, miten pankit/sijoittajat/whatever ovat ahnei­ta ja halua­vat tie­na­ta rahaa. No, haloo, niin, se on nii­den teh­tä­vä. Sää­dök­set eivät rat­kai­se, eivät­kä edes voi rat­kais­ta mitään onge­li­ma niin, että tämä ahneus pan­naan kuriin. Sen­si­jaan sää­dök­set voi­vat kyl­lä toi­mia niin, että tämä ahneus lai­te­taan töi­hin yhtei­sen hyvän eteen. 

    En myös­kään ymmär­rä, mik­si pank­kien ahneus on joten­kin isom­pi ongel­ma kuin vaik­ka metal­li­työn­te­ki­jöi­den tms ahneus. Pape­ri­lii­ton ahneus tuho­si jo pape­ri­teol­li­suu­den Suomesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Teie­de­mies: “En myös­kään ymmär­rä, mik­si pank­kien ahneus on joten­kin isom­pi ongel­ma kuin vaik­ka metal­li­työn­te­ki­jöi­den tms ahneus.”

    Sil­le ei voi mitään, jos ei ymmärrä.
    Kan­san­vii­saus kyl­lä ker­too, mil­lai­nen lop­pu ahneel­la on.
    Ongel­ma­na on se, että mei­dän kaik­kien nyt pitäi­si rahoit­taa näi­tä ahnei­ta, että he vält­tyi­si­vät pas­kai­sel­ta lopul­ta — suo­mek­si ja yksin­ker­tai­ses­ti sanottuna.
    Muu­ta­man metal­li­mie­hen ahneus (jos sitä ilme­nee) ei aiheu­ta saman mit­ta­luo­kan ongelmia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Art­tu­ri on sinän­sä ihan oikeas­sa Poh­jois-Euroo­pan yli­jää­mäs­tä. Kuvio toi­mii (tai toi­mi) kar­keas­ti yksin­ker­tais­ten niin­kin että sak­sa­lai­set myy kii­na­lai­sil­le konei­ta, joil­la kii­na­lai­set tuot­taa tava­roi­ta, jot­ka espan­ja­lai­set ostaa sak­sa­lai­sil­ta lai­na­tul­la rahal­la, jon­ka jäl­keen sak­sa­lai­set valit­taa että espan­ja­lai­set ottaa lii­kaa vel­kaa. Kyse on toki muis­ta­kin mais­ta kus­sa­kin roo­lis­sa, mut­ta tuo on se roolijako.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Mitä tulee sää­te­lyyn, niin minus­ta se ame­rik­ka­lais­ten van­ha aja­tus on peri­aat­tees­sa oikea. On pank­ke­ja joi­den­ka toi­min­ta on käy­tän­nös­sä taat­tu mut­ta joi­den­ka ris­kin­ot­toa sää­del­lään, ja sit­ten on inves­toin­ti­pank­ke­ja joi­ta sää­del­lään vähem­män mut­ta joil­la ei myös­kään ole mitään impli­siit­ti­siä­kään takuita.

    Olen TM:n kans­sa täy­sin samaa miel­tä että pank­kien syyl­lis­tä­mi­nen on vähän tur­haa, tai parem­min lii­an help­po seli­tys. Minus­ta kyse on sii­tä että kun palk­ka­tu­lot OECD-mais­sa on pol­ke­nut pai­kal­laan ja pää­oma­tu­lot kas­va­neet, ja tämä liit­tyy Kii­naan­kin, niin pan­kit teki sitä mitä nii­den pitää­kin eli kana­voi sääs­tö­jä jul­ki­sek­si ja yksi­tyi­sek­si kulu­tuk­sek­si jot­ta kysyn­tä kas­vai­si tuot­ta­vuu­den muka­na. Ongel­ma tuos­sa on vaan se että luot­to­kan­ta ei voi kas­vaa loput­to­miin. Eli siis finans­si­krii­si on poh­jim­mil­taan oire, ei syy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Rai­mo K:lle

    Kaik­kia suo­ma­lai­sia yrit­tä­jiä rais­ka­taan tupla­ve­rol­la ja haa­la­taan kölin ali joka käänteessä:
    — Kun­nol­lis­ta sosi­aa­li­tur­vaa ei ole, jos tekee konkurssin.
    — Kovaa yrit­tä­jä- ja työl­lis­tä­mis-ris­kiä ei kan­na­ta ottaa, sil­lä sii­tä ei saa oikeu­den­mu­kais­ta korvausta.

    Täs­tä joh­tuen yrit­tä­jät eivät halua kas­vaa, ovat kalas­sa tai menos­sa ulkomaille.

    Useil­la yrit­tä­jil­lä menee kui­ten­kin nyky­ään kes­ki­mää­rin ottaen mel­ko hyvin.

    Sää­lik­si käy vain sitä traa­gi­ses­ti kas­va­vaa B‑kansalaisten jouk­koa, jon­ka Suo­men sydäm­met­tö­mät perus­marxi­lai­set ovat tuo­min­neet sur­ke­aan köyhyyteen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka pitää perus­marxi­lai­sia erit­täin epärehellisinä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Vuo­den 2008 Hank Paul­so­nin vaa­ti­mus 700 mil­jar­dis­ta ja kos­ke­mat­to­muusa­mu­le­tis­ta näyt­ti röyh­keäl­tä, mut­ta Leh­ma­nin osal­ta pahim­mas­ta sel­vit­tiin. Sit­tem­min kes­kus­pan­kin peli­liik­keet ovat tiet­tä­väs­ti aut­ta­neet. USA:n vel­ka ylit­tää kui­ten­kin 100% BKT:sta ihan näi­nä päi­vi­nä. Se voi olla non-event, mut­ta vel­ka on kaa­ta­nut aikai­sem­pia impe­riu­me­ja mat­toon tehok­kaas­ti. Kun yhä suu­rem­pi osa resurs­seis­ta (vero­tu­lois­ta) menee vel­kain hoi­toon, uusiin krii­sei­hin rea­goi­mi­nen vai­keu­tuu ja luot­ta­mus velal­li­sen heikkenee. 

    Jos vel­kaan­tu­mi­sel­le voi­daan aja­tel­la jotain pako­no­peut­ta, niin USA monen muun maan kans­sa on jo saa­vut­ta­nut sen. Velan mää­rä ei pie­ne­ne. Ehkä vel­kaa yri­te­tään hoi­taa inflaa­tion kaut­ta, mut­ta se käsit­tääk­se­ni joh­taa kor­keam­piin kor­koi­hin, mikä joh­taa suu­rem­paan velan tarpeeseen.

    Eni­vei, täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä arvo ei säily. 

    Muu­ten en tun­ne enkä ymmär­rä val­lit­se­vaa ideo­lo­gi­aa kovin hyvin, ja voi olla, että kaik­ki on nyt muu­ta­maa epä­vi­reis­tä ään­tä lukuu­not­ta­mat­ta ikuis­ta, täy­del­lis­tä ja vakaa­ta. Suu­ri osa yksi­näi­sen kivi­sen pla­nee­tan isois­ta pää­tök­sis­tä nojaa val­lit­se­vaan ideo­lo­gi­aan, jos­sa vel­ka luo kas­vua ja kas­vu luo vakaut­ta. Jos kat­soo Suo­mea 2000-luvul­ta, niin näin näyt­tää olleen­kin: koti­ta­lou­det ovat vuo­sit­tain otta­neet uut­ta vel­kaa suun­nil­leen saman ver­ran kuin talous on vuo­sit­tain kas­va­nut. En vain ymmär­rä, miten kas­va­va vel­kaan­tu­mi­nen ei joh­tai­si ongel­miin, ellei tuot­ta­vien sijoi­tus­koh­tei­den mää­rä kas­va. Kun tuot­ta­vuus ei kas­va, vel­kaan­tu­mis­juh­la saa ponzi-kuvion näyt­tä­mään jär­ke­väl­tä sijoitukselta.

    Ehkä enem­män­kin vel­ka luo odo­tuk­sia ja suu­ret odo­tuk­set nos­ta­vat ris­kin­ot­to halua, mikä luo kas­vua — jon­kin aikaa. Tämä­hän näyt­täi­si sil­tä, että talout­ta ohjaa­vat ani­maa­li­set vais­tot eikä jär­ke­vät ennus­teet. Uusklas­sis­tit ovat teh­neet epä­toi­vois­ta käsit­teel­lis­tä jal­ka­työs­ken­te­lyä pitääk­seen talous­a­jat­te­lun ratio­naa­li­suu­den piirissä. 

    Aika ajoin ajau­du­taan krii­siin ja, kun kaik­ki muut vaih­toeh­dot on käy­ty läpi, vel­ka puris­te­taan ulos jär­jes­tel­mäs­tä, istu­ma­jär­jes­tys­tä muu­te­taan, teh­dään rajoi­tuk­sia ja aloi­te­taan vähän nöyremmin.

    Kun pää­tök­siä teh­dään 20–30 vuo­den his­to­rian valos­sa, ei voi suu­ria odottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Tal­tut­tai­sin hir­viön kiris­tä­mäl­lä olen­nai­ses­ti vakavaraisuusvaatimuksia. 

    Pelk­kä kiris­tä­mi­nen ei rii­tä. Rahoi­tus­sek­to­rin kykyä kier­tää eri­lai­sia regu­laa­tioi­ta ei pidä aliar­vioi­da. Tois­te­taan muis­taak­se­ni aiem­min­kin esit­tä­mä­ni oma kol­men koh­dan ehdo­tuk­se­ni rahoi­tus­sek­to­rin regu­laa­tion kehittämiseksi:

    1. Velan kysyn­tä pitää saa­da alas. Suu­rin osa velas­ta on yksi­tyis­ten asun­to­lai­naa ja yri­tys­ten lai­naa. Kum­paa­kin lai­nan käyt­töä tue­taan vero­tuk­sel­la mas­sii­vi­ses­ti. Ensim­mäi­nen askel oikeam­paan suun­taan lopet­taa tuo tuki, eli pois­taa asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­set ja yri­tyk­sen vie­raal­le pää­omal­le voi­ton­jaon vero­tuk­sel­li­nen suosiminen

    2. Regu­laa­tiol­la pitäi­si ohja­ta pank­ke­ja toi­mi­maan taval­la, joka on help­po regu­loi­da, eikä edes pyr­kiä objek­tii­vi­seen ris­kien mit­taa­mi­seen. Inno­voin­nin pitää olla sal­lit­tua, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti kal­liim­paa kuin yksin­ker­tai­nen pankkitoiminta.

    3. Edel­li­nen inno­voin­ti saa olla sal­lit­tua vain kom­man­diit­tiyh­tiö­muo­toi­sil­le pan­keil­le, jois­sa yhtiö­mie­het vas­taa­vat toi­min­nas­ta koko varal­li­suu­del­laan. Osa­keyh­tiö­muo­toi­set pan­kit saa­vat käyt­tää vain hyvin yksin­ker­tai­sia instru­ment­te­ja, ja ovat muu­ten­kin hyvin tiu­kas­ti reguloituja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo:

    Perin­tei­nen sete­li­ra­hoi­tus ei toi­mi liqui­di­ty trap ‑tilan­tees­sa.

    No siks Mik­ko ei ehdot­ta­nuk­kaan mitään “perin­teis­tä sete­li­ra­hoi­tus­ta” vaan nomi­naa­li­sen BKT:n taso-tar­get­tia, joka siis toi­mii liqui­ty trap tilan­tees­sa, kos­ka se muut­taa markkinaodotuksia.

    Val­tioi­den ei tart­te aktii­vis­ta finans­si­po­li­tiik­kaa, joka tuhoo enem­män hyvin­voin­tia kuin raha­po­li­tiik­ka, kos­ka val­tio ei osaa käyt­tää mar­gi­naa­li­sia raho­ja yhtä hyvin kuin yksi­tyi­nen sektori.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Euroo­pan talous­krii­sis­sä on kyse Kii­nan jät­ti­mäi­ses­tä vaih­to­ta­seen ylijäämästä

    Toi argu­ment­ti tun­tuu vähän har­haan­joh­ta­van jen­giä. Usein näkee esi­tet­tä­vän, et Euroo­pan tai Jenk­kien talous­krii­si joten­kin ihmeel­li­ses­ti joh­tuis sii­tä, et Kii­na pai­naa Yua­nia kei­no­te­ko­ses­ti alas ja siten kás­vat­taa vaih­to­ta­seen yli­jää­mään­sä. Ikään ku se, et Kii­na lait­taa kan­sa­lai­sen­sa pus­ke­maan län­si­mai­hin hal­paa roi­naa näl­kä­lik­sal­la vois olla län­si­mais­ten talouk­sien kan­nal­ta nega­tii­vi­nen asia. Eihän kenen­kään oo pak­ko ostaa siel­tä mitään. Jos oste­taan, se mei­naa sitä että osta­ja kat­too hyö­ty­vän­sä kau­pas­ta suh­tees­sa sii­hen et jät­täis osta­mat­ta. Vel­ka­kin on ongel­ma vaan sii­nä tapauk­ses­sa, että sitä ei pys­ty­tä mak­sa­maan takas. 

    Jos joku Euroo­pan maa ottaa vel­kaa ja ostaa Kii­nas­ta sil­lä vel­ka­ra­hal­la ali­hin­no­tel­tua tava­raa, se lie­nee sen maan kan­nal­ta parem­pi ku se et ostais sil­lä velal­la samo­ja tava­roi­ta “oikeel­la” hin­nal­la. Jos ei oo rahaa, mut kamat oli kui­ten­kin pak­ko jos­tain saa­da, ongel­ma oli jos­sain ihan muu­al­la ku sii­nä, et Kii­na myi ne alennuksella.

    Ja jos kyse on sii­tä, ettei pys­ty­tä kil­pai­le­maan kii­na­lais­ten kans­sa mas­sa­tuo­tan­nos­sa, pitää kek­siä jotain muu­ta teke­mis­tä. Mut ei sen­kään pitäis in the long run var­si­nai­ses­ti hai­ta­ta ketään, et kii­na­lai­set tekee jotain asioi­ta paremmin/halvemmalla ku muut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. tcrown
    1. Velan kysyn­tä pitää saa­da alas. Suu­rin osa velas­ta on yksi­tyis­ten asun­to­lai­naa ja yri­tys­ten lai­naa. Kum­paa­kin lai­nan käyt­töä tue­taan vero­tuk­sel­la mas­sii­vi­ses­ti. Ensim­mäi­nen askel oikeam­paan suun­taan lopet­taa tuo tuki, eli pois­taa asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­set ja yri­tyk­sen vie­raal­le pää­omal­le voi­ton­jaon vero­tuk­sel­li­nen suosiminen

    Ihan äly­tön ajtus­kin tuo yri­tys­ten kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­ta­mi­nen. Kor­ko­ku­lut ovat kulu­ja sii­nä mis­sä henkilöstö‑, vuo­kra- tai raa­ka-aine­kus­tan­nuk­set­kin. Ei kukaan vaka­val­la naa­mal­la väi­tä, että hen­ki­lös­tö­ku­lu­jen vähen­ny­soi­keus on jon­kin­lais­ta verotukea. 

    Ellet sit­ten tosi­aan tar­koi­ta sitä toi­sin­päin, eli muut­taa oman pää­oman ehtois­ta rahoi­tus­ta huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä edullisemmaksi.

    Rogue
    Jos ei oo rahaa, mut kamat oli kui­ten­kin pak­ko jos­tain saa­da, ongel­ma oli jos­sain ihan muu­al­la ku sii­nä, et Kii­na myi ne alennuksella.

    Nime­no­maan. Eihän siel­tä Kii­nas­ta oli­si miten­kään mah­dol­lis­ta ostaa sem­mois­ta mää­rää tava­raa, jos val­tio ei ottai­si rut­kas­ti vel­kaa ja jakai­si mas­sia ympä­riin­sä siten, että ne voi­daan sit­ten käyt­tää Kiinan-ostoksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Rogue:

    Toi argu­ment­ti tun­tuu vähän har­haan­joh­ta­van jen­giä. Usein näkee esi­tet­tä­vän, et Euroo­pan tai Jenk­kien talous­krii­si joten­kin ihmeel­li­ses­ti joh­tuis sii­tä, et Kii­na pai­naa Yua­nia kei­no­te­ko­ses­ti alas ja siten kás­vat­taa vaih­to­ta­seen yli­jää­mään­sä. Ikään ku se, et Kii­na lait­taa kan­sa­lai­sen­sa pus­ke­maan län­si­mai­hin hal­paa roi­naa näl­kä­lik­sal­la vois olla län­si­mais­ten talouk­sien kan­nal­ta nega­tii­vi­nen asia.

    Tuo­ta ne näl­kä­pal­kat­kin mak­set­ta­neen Yuaneissa.:)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Jos ja kun krii­si pahe­ne, se pitää näh­dä mah­dol­li­suu­te­na. Usko­tel­laan, että tuho odot­taa ja sil­lä veruk­keel­la pure­taan mah­dol­li­sim­man pal­jon tehot­to­muut­ta, raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä eri­tyi­ses­ti. Mut­ta muu­ta­kin mii­nus­merk­kis­tä puu­has­te­lua Suo­mes­sa on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Kun Kepu ei ole hal­li­tuk­ses­sa, voi puut­tua esi­mer­kik­si alue- ja maa­ta­lous­tu­kiin kun­han vain tar­peek­si kovaa paru­taan, että muu­ten tulee kuolema.

    Jon­kin ver­ran täs­sä mie­les­sä onnis­tut­tiin 90-luvun laman aikoi­hin ja EU:hun liityttäessä.

    Sanon siis vain, että tul­koon lama nyt, kun (muka) ei ole varaa elvyt­tää, pide­tään inflaa­tio tavoi­te tiuk­ka­na. Ter­ve­tu­loa, jos sen var­jol­la saa­daan nuo­ril­le töitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Olem­me­ko tul­leeet sii­hen vai­hee­seen, että Län­si­mai­den talous­taan­tu­mal­le ei ole ole­mas­sa­kaan kun­non lää­ket­tä — on on vain huo­no­ja ja vie­lä huo­nom­pia lääk­kei­tä? Sen sel­vil­le saa­mi­sek­si oli­si syy­tä yrit­tää rehel­li­ses­ti kela­ta syy- ja seu­raus­ket­ju alkuun asti. Tosin lähes­ty­mis­ta­pa on vie­ras täl­le foo­ru­mil­le, joka hakee viat ja rat­kai­sut tek­nii­kas­ta, nyt rahankäyttötekniikasta.

    Onko jon­kun joh­ta­jan tai joh­toe­lii­tin syy­tä, että EU:n ja myös Yhdys­val­tain talous ovat nyt seka­sor­ron tilas­sa? Ei ole, sil­lä eivät yksi­löt ohjaa maa­il­maa. Ei edes toi­nen maa­il­man­so­ta ollut Hit­le­rin aikaan­saan­nos. Vaik­ka val­ta­vaan mur­he­näy­tel­mään tar­vit­tiin Hit­le­rin kal­tai­nen per­soo­na, ensin oli olo­suh­teet, jot­ka aut­toi­vat tämän per­soo­nan val­taan. Ajas­sa oli tilaus , mut­ta se oli osin sat­tu­maa ja osin “tila­tun” hen­ki­lön luon­teen­piir­teis­tä joh­tu­vaa, että val­taan nousi juu­ri Adolf Hit­ler. Oli­si­ko Euroop­paa koh­dan­nut joka tapauk­ses­sa kaa­os, sil­lä nousi­han val­taan myös Sta­lin vähäi­sem­mis­tä hir­mu­hal­lit­si­jois­ta puhumattakaan!

    Moni tun­nus­taa, että toi­nen maa­il­man­so­ta liit­tyy joten­kin 1930-luvun talous­la­maan. Kun kan­san­ryh­män olot näyt­tä­vät heik­ke­ne­vän tai aina­kin elin­ta­so tun­tuu jää­vän muis­ta jäl­keen, napi­na yltyy. Tun­net­tua­han on, että aina­kin rasis­mi lisää sil­loin jalan­si­jaa. Tai kan­na­tus­ta saa­vat pro­tes­ti­puo­leet eli nos­te­taan val­taan uusia voi­mia. Myös kyn­nys mel­la­koin­tiin ale­nee. Aina­kin tie­tyn­lai­nen ajat­te­lu yleis­tyy ja val­taan nos­te­taan sitä toteut­ta­via johtajia.

    Voi­daan tie­tys­ti väit­tää, että lamat ovat aikai­sem­pien vir­hei­den seu­raus­ta. Aina­kin pai­kal­lis­ten talous­taan­tu­mien syi­tä hae­taan myös ehty­vis­tä luon­non­va­rois­ta. Kun taan­tu­ma on jo pääl­lä, onko vai­kea löy­tää varo­ja uuteen hyö­dyn­tä­mis­tek­no­lo­gi­aan ja uusien esiin­ty­mien etsin­tään ja käyt­töön­ot­toon, puhu­mat­ta­kaan uusis­ta elikeinoista. 

    Yhtä­miel­tä ollaan, että nyt syyl­li­nen on Kii­na, sen raha­po­li­tiik­ka. Kun Neu­vos­to­liit­to romah­ti, oli­ko sil­loin­kin syy perim­mäl­tään mui­den: mark­ki­na­ta­lous­mai­den? Eikö yhtä aikaa molem­mil­le ollut kas­vu­ti­laa? Täyt­tyy­kö nyt­kin Kii­nan ja EU — Yhdys­val­tain yhtei­nen tila, joten toi­sen on luo­vu­tet­ta­va jol­lei molem­mat hil­jen­nä talouskasvuaan?

    Sekin on otet­ta­va huo­mioon, että ulkoi­set olo­suh­teet, ennen kaik­kea ilmas­to, ovat vuo­si­kym­men juok­sul­la voi­neet käy­dä joten­kin epäe­dul­li­sem­mik­sI. (Muu­kin syy voi olla kuin ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen!) Ver­tai­lu­koh­dak­si esi­merk­ki: Onko Pakis­ta­nil­la enää tul­vien­sa jäl­keen resurs­se­ja jär­jes­ty­neek­si val­tiok­si? Monen enti­sen kult­tuu­rin rap­pion syyk­si on seli­tet­ty huo­noa ilmas­to­jak­soa, jon­ka ansios­ta kil­pai­li­jat ovat pääs­seet valtaan.

    En tarkoita,että pitää lait­taa hans­kat nau­laan. Pitää kui­ten­kin arvioi­da rea­li­tee­tit, kun hae­taan paras­ta rat­kai­sua. Muu­ten käy kuten koti­kun­nas­sa­ni, jos­ta väki ja työ­pai­kat väh­ne­vät. Tääl­lä nimit­täin näh­dään pelas­tuk­sek­si kaa­voi­tuk­seen vie­lä lisää satsaaminen,vielä isom­pi ja moni­puo­li­sem­pi tonttitarjonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Syl­tyn kan­nat­tai­si tutus­tua aihees­ta Nobe­lin­kin saa­nei­den Modiglia­nin ja Mil­le­rin ajatuksiin.

    Kor­ko on kor­vaus­ta pää­oman käy­tös­tä aivan kuten osin­ko. Mik­si tois­ta pitäi­si vero­tuk­sel­la suosia? 

    Niis­sä yri­tyk­sis­sä, mis­sä minä olen työs­ken­nel­lyt, useim­mi­ten hen­ki­lö­ku­luis­ta on mak­set­tu mer­kit­tä­viä mää­riä veroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Oli­si hel­pom­paa hyväk­syä ekp:n val­tion­lai­no­jen ostot jos ne teh­täi­siin suh­tees­sa kun­kin maan osuu­teen ekp:n tasees­sa tai bkt:n kokoon. Oston jäl­keen ne toi­vot­ta­vas­ti mitä­töi­täi­siin. Pank­kien vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus­ta pitäi­si täs­sä sete­li­ra­hoi­tus­ti­lan­tees­sa nos­taa ettei inflaa­tio kiihtyisi.

    Rahan­pai­na­mi­nen pitäi­si olla val­tion yksi­noi­keus ja val­tioi­den on tur­ha mak­saa pan­keil­le korkoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Kes­kus­pank­ki voi tie­ten­kin aut­taa väliai­kai­ses­ti, mut­ta sen apu ei kor­jaa euroa­lu­een valu­vi­kaa eli sitä, että kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mät maat ja kil­pai­lu­ky­kyi­set maat on pan­tu samaan valuutta-alueeseen.

    On vain kak­si perus­vaih­toeh­toa lopul­li­seen euroa­lu­een rat­kai­suun. Joko inte­graa­tio­ta syven­ne­tään ja euroa­lu­ees­ta teh­dään siir­tou­nio­ni, joka siir­tää vuo­sit­tain 100–150 mil­jar­dia euroa vah­voil­ta alueil­ta hei­koil­le. Tai sit­ten euroa­lue jae­taan osiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. tcrown
    Kor­ko on kor­vaus­ta pää­oman käy­tös­tä aivan kuten osin­ko. Mik­si tois­ta pitäi­si vero­tuk­sel­la suosia?
    Niin, sitä minä­kin ihmet­te­len. Kor­ko on sel­väs­ti kulu ja jos ei halu­ta suo­sia palk­ka­kus­tan­nuk­sia kor­kok­su­tan­nuk­siin ver­rat­tu­na, pitää kum­man­kin olla vähennyskelpoisia. 

    Jos halu­taan osin­got­kin samal­le vii­val­le, nii­den­kin pitää olla vähen­nys­kel­poi­sia ja vain ker­taal­leen verotettuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Rogue, kun val­tio hakee ulkois­ta kil­pai­lu­ky­kyä puut­tu­mal­la valuut­tan­sa arvoon niin ei sil­lä ole mitään väliä tuon kan­nal­ta mikä palk­ka­ta­so on pai­kal­li­ses­sa valuu­tas­sa. Vrt. kel­lu­va valuut­ta, jos koko euro-alu­eel­la lei­kat­tai­siin palk­ko­ja ja hin­to­ja esim. 20% niin ei se vai­kut­tai­si euroa­lu­een kil­pai­lu­ky­kyyn kos­ka cete­ris pari­bus euron ulkoi­nen arvo nousi­si vastaavasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. En väi­tä että niin pitäi­si teh­dä, mut­ta mik­si ihmees­sä oman ja vie­raan pää­oman edul­li­suu­des­sa ei sai­si olla verot­ta­jan mie­les­tä eroja?

    Tot­ta­kai saa. Kysy­mys on, mit­kä ovat ne posi­tii­vi­set ulkois­vai­ku­tuk­set tai muut syyt joi­den perus­teel­la vie­raan pää­oman käyt­töä yri­tyk­sen toi­min­nan rahoit­ta­mi­ses­sa suo­si­taan vero­tuk­ses­sa omaan pää­omaan verrattuna? 

    Sylt­ty, kyl­lä minul­le kel­paa mal­li, jos­sa yri­tys­toi­min­nan tuo­tot vero­te­taan rahoit­ta­jien tuo­tois­ta, oli tuo tuot­to sit­ten osin­koa, kor­koa, tai jotain sil­tä välil­tä. Täl­lä het­kel­lä vain tuo kor­ko on kevyem­min vero­tet­tua kuin osin­ko. (Itsea­sias­sa minä en haluai­si verot­taa juu­ri mitään tuot­ta­vaa toi­min­taa, oli se sit­ten työn tekoa tai pää­oman anta­mis­ta tuot­ta­vaan toi­min­taan. Ennem­min verot­tai­sin perin­tö­jä, kiin­teis­tö­jä ja muu­ta varal­li­suut­ta sekä haittoja. )

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Osmo: Sinun ehdo­tuk­se­si on käy­tän­nös­sä sitä että yri­te­tään pitää ilma talous­kuplas­sa. Län­si­maat ovat elä­neet yli varo­jen­sa velan kas­vul­la, höve­lil­lä raha­po­li­tii­kal­la, dol­la­rin reser­vi­va­luut­ta-ase­mal­la, ja lukui­sil­la val­tioi­den inter­ven­tioil­la aina kun on tul­lut pie­ni­kin krii­si. Halu­taan pitää talous­kas­vu nousus­sa vaik­ka sit­ten keinotekoisesti. 

    Vel­kaan­tu­mi­ses­ta ja luot­toeks­pan­sios­ta joh­tu­via ongel­mia ei voi miten­kään kor­ja­ta lisä­vel­kaan­tu­mi­sel­la tai lisäeks­pan­siol­la. Pan­keil­le ja super­rik­kail­le se on hyvä, mut­ta kai­kil­le muil­le se tar­koit­taa vyön kiris­tä­mis­tä. Toi­sin sanoen: tuloe­ro­jen kasvua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Lisään vie­lä tämän ajatuksen:

    Kii­nan jät­ti­mäi­sen vaih­to­ta­seen yli­jää­män koli­kon toi­nen puo­li on se, että muut maat osta­vat Kii­nas­ta enem­män kuin kyke­ne­vät myy­vät sin­ne takai­sin. On hyvin tyy­pil­lis­tä län­si­mais­ta kat­san­to­kan­taa syyt­tää Kii­naa sii­tä että he ker­ryt­täi­si­vät vaih­to­ta­see­seen­sa yli­jää­mää tahal­laan, kun voi­tai­siin kat­soa myös itse­ään pei­lis­tä. Eikö kulu­tusyh­teis­kun­tam­me ole jo aivan tar­peek­si mie­li­puo­li­nen? Tar­vit­see­ko sitä enem­pää kiihdyttää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Jos nyt aja­tel­laan pää­oman raken­net­ta ja Osmon­kin yllä penää­mää sta­bi­li­tieet­tia, niin voi­daan­ko aja­tel­la, että jol­la­kin vero­koh­te­lul­la voi­tai­siin oman ja vie­raan pää­oman suh­det­ta­pyr­kiä ruk­kaa­maan oman pää­oman suuntaan? 

    Muis­ti­ku­va­ni on hata­ra, mut­ta muis­taak­se­ni esi­mer­kik­si USA:n yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa näi­tä koh­del­laan yri­tyk­sen pääs­sä täy­sin samoin, mut­ta velkojan/omistajan pääs­sä niin, että koros­ta mak­se­taan kiin­teä pro­sent­ti, mut­ta osin­got vero­te­taan sams­sa kön­täs­sä pal­kan kanssa.

    Jos progres­sio pysäh­tyy niin, että ansio­tu­lo­pro­sent­ti alit­taa koros­ta mak­set­ta­van kiin­teän pro­sen­tin (yeah right), niin mal­li suo­sii omaa pää­omaa, muu­ten pää­sään­töi­ses­ti vierasta. 

    Toi­saal­ta, se, että osin­ko ei ole vero­vä­hen­nys­kel­poi­nen meno, mut­ta kor­ko on, on tyh­mää. Jos osin­ko ei ole vero­vä­hen­nys­kel­pois­ta, niin koron­kaan ei pitäi­si olla. Muu­ten­han tämä tie­ten­kin suo­sii tilan­net­ta, jos­sa omaa pää­omaa vaih­de­taan velak­si. Ei se nyt aina­kaan sta­bii­liut­ta lisää. Ellei sit­ten yksin­ker­tai­ses­ti kiel­le­tä pank­ke­ja lai­naa­mas­ta fir­moil­le ja pako­te­ta nii­tä myy­mään bon­de­ja. Muu­ten­kin oli­si peri­aat­tees­sa ihan koh­tuul­li­sen hyvä idea, kuten yllä todet­tiin, ja kuten USA:ssa on pit­käl­ti toi­mit­tu, erot­taa tal­le­tuk­sia tms. hoi­ta­va pank­ki­toi­min­ta ja pää­oma­si­joit­ta­mi­nen niin, ettei­vät tal­le­tuk­set ole vaarassa. 

    Taval­laan­han Osmon idea on osit­tain kiin­ni täs­sä, eli että luot­toeks­pan­sio tuli­si suo­rem­min kes­kus­pan­kil­ta, eikä lii­ke­pank­kien teke­män luot­toeks­pan­sion kaut­ta. Erik­seen sit­ten oli­si ne pan­kit, joi­den “tal­let­ta­jat” otta­vat tie­toi­set riskit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Itsea­sias­sa minä en haluai­si verot­taa juu­ri mitään tuot­ta­vaa toi­min­taa, oli se sit­ten työn tekoa tai pää­oman anta­mis­ta tuot­ta­vaan toi­min­taan. Ennem­min verot­tai­sin perin­tö­jä, kiin­teis­tö­jä ja muu­ta varal­li­suut­ta sekä haittoja. 

    Usein olen tcrow­nin kans­sa samaa miel­tä, mut­ta täs­sä kysy­myk­ses­sä en. Mitä suu­rem­pi osa verois­ta kan­ne­taan muus­ta kuin tulois­ta, sitä enem­män myös ne jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si, joil­la ei ole tulo­ja tai ne ovat pie­net. Ja mitä voi­mak­kaam­min myös tulot­to­mia ja vähä­tu­loi­sia vero­te­taan, sitä köy­hem­mik­si he tule­vat. Täl­lai­nen vero­tus kas­vat­taa varal­li­suuse­ro­ja kaik­ki­ne haittapuolineen.

    Näis­tä hait­ta­puo­lis­ta yksi on var­sin ajan­koh­tai­nen. Mitä suu­rem­mat ovat erot köy­hien ja rik­kai­den välil­lä, sitä enem­män demo­kra­tias­sa on köy­hiä autet­ta­va, jot­ta sääs­tyt­täi­siin sosi­aa­li­sil­ta selk­kauk­sil­ta ja mah­dol­li­sel­ta dik­ta­tuu­ril­ta. Tuki voi­daan antaa joko vero­va­roin tai mark­ki­noil­ta lai­naa­mal­la. Veroas­teen nos­ta­mi­nen ei tie­ten­kään täs­sä tapauk­ses­sa auta. Apu on siis lai­nat­ta­va mark­ki­noil­ta, mihin onkin hyvät edel­ly­tyk­set, sil­lä samal­la kun taval­li­set kan­sa­lai­set ovat köyh­ty­neet, rik­kail­le on kasau­tu­nut yli­jää­mää vivu­tet­ta­vak­si ja lainattavaksi. 

    Mut­ta miten ihmees­sä köy­hät ja kes­ki­luok­ka – rik­kaat­han muo­dos­ta­vat vain pie­nen mur­to-osan kan­sas­ta – mak­sa­vat vel­kan­sa takaisin?

    Tätä nyt mie­ti­tään EU:ssakin, eikä hyviä vas­tauk­sia ole. Mikä­li olen oikein ymmär­tä­nyt, myös kai­kis­sa nyt vai­keuk­sis­sa ole­vis­sa mais­sa, myös Krei­kas­sa, on var­sin vau­ras rik­kai­den vähem­mis­tö, joi­den yhtei­nen yli­jää­mä riit­täi­si pit­käl­le vel­kaon­gel­man pois­ta­mi­seen. Mut­ta eivät­hän he sitä tee. Hekin lai­naa­vat kulut­ta­mat­ta jää­miä varo­jaan kor­koa vas­taan ja ris­keil­tä vakuu­tet­tu­na jon­kin nimi­seen Krei­kan apu­kas­saan. Jos apu aut­taa, rik­kaat ovat sen jäl­keen entis­tä rik­kaam­pia ja seu­raa­va krii­si entis­tä lähem­pä­nä. Ellei apu auta – ja sit­ten kun se ei enää auta – ase­tel­ma ei ole niin­kään velal­li­nen vas­taan vel­ko­ja kuin demo­kra­tia vas­taan diktatuuri.

    Kai­ken taka­na on kas­vu- ja kil­pai­lui­deo­lo­gia, joka on voi­mis­tues­saan ohjan­nut varo­ja tuo­tan­non ja eri­tyi­ses­ti pää­oma­tuo­tan­non kas­vat­ta­mi­seen. Vero­kil­pai­lu on täs­sä ollut yhte­nä teki­jä­nä. Suo­sies­saan tuo­tan­non kas­vat­ta­mis­ta vero­tus on siir­ty­nyt tulo­jen ja eri­tyi­ses­ti pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­ses­ta yhä enem­män kulu­tuk­sen yms. verot­ta­mi­seen. Samal­la on kui­ten­kin suo­sit­tu vel­ka­ta­lout­ta ja sii­tä hyötyjiä.

    Poliit­ti­ses­ti mut­ta myös talou­del­li­ses­ti vakaam­pi yhteis­kun­ta saa­tai­siin, jos vero­jen pain­opis­te siir­tyi­si nykyis­tä enem­män tulo­jen ja eri­tyi­ses­ti pää­oma­tu­lo­jen verot­ta­mi­seen. Kaikkialla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. tpyy­luo­ma,

    Mul oli sii­nä pari asi­aa mie­les­sä ku kir­jo­tin, mut point­ti oli, että kai sil­lä Yua­nin heik­ko­na pitä­mi­sel­lä ja Kii­nan val­tion varan­to­jen kas­vat­ta­mi­sel­la joku vai­ku­tus kii­na­lais­ten osto­voi­maan täy­tyy olla. Jos tuo­te­taan ali­hin­nal­la hir­vee mää­rä tava­raa vien­tiin ja toi­saal­ta tuon­ti­ta­va­rat on kal­lii­ta, niin sen yua­nei­na saa­dun pal­kan osto­voi­ma lie­nee huo­nom­pi ku mitä se olis jos valuut­ta­kurs­si olis “oikeel­la” tasolla.

    Mut itse asias­sa en ees tiiä, mis­sä mää­rin Yuan täl het­kel­lä on aliar­vos­tet­tu. Oon luke­nu jotain sel­la­sia­kin jut­tu­ja, joi­den mukaan se ei ehkä olis niin kau­ka­na tasa­pai­no­ta­sos­taan ku mones­ti esitetään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Ei kai me nyt näin tyh­miä olla?

    With $3,200bn in foreign exc­han­ge reser­ves, rough­ly a quar­ter of which are belie­ved to be held in euros, Chi­na could be wil­ling to cont­ri­bu­te between $50bn and $100bn to the EFSF or a new fund set up under its aus­pices in col­la­bo­ra­tion with the IMF, accor­ding to one per­son fami­liar with the thin­king of the Chi­ne­se leadership… 

    One con­di­tion Chi­na might ask for is that its cont­ri­bu­tion be at least part­ly deno­mi­na­ted in ren­min­bi, which would pro­tect its invest­ment against cur­rency fluc­tua­tions. Chi­na would buy euro-deno­mi­na­ted bonds but repay­ments would com­pen­sa­te for any chan­ges in the value of the ren­min­bi, which has apprecia­ted near­ly 20 per cent against the euro in the past three years. 

    http://www.ft.com/cms/s/0/7505d210-00ba-11e1-8590–00144feabdc0.html#ixzz1c3vhAi5u

    Siis Kii­nan pitää työn­tää johon­kin nii­tä vaih­to­ta­seen yli­jää­mäs­tä ker­ty­viä raho­ja jot­tei Rem­ni­bi vah­vis­tui­si enem­pää, mis­sä on sel­lai­nen ongel­ma että jos se vah­vis­tuu he tekee tap­pio­ta Rem­ni­bei­nä mil­jar­di­tol­kul­la. Ja nyt he halua­vai­si­vat siir­tää tätä ris­kiä EU:lle? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Mitä suu­rem­pi osa verois­ta kan­ne­taan muus­ta kuin tulois­ta, sitä enem­män myös ne jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si, joil­la ei ole tulo­ja tai ne ovat pie­net.

    Jos vero kan­ne­taan sii­tä, että aiheut­taa muil­le hait­taa, niin pie­ni­tu­loi­sel­la on myös tähän vähem­män mah­dol­li­suuk­sia, ja veron kan­nus­tin­vai­ku­tus on heil­le vie­lä suurempi. 

    Tämä käsi­tys, että köy­häl­lä pitää olla oikeus mui­den rahoit­ta­maan hai­tan aiheut­ta­mi­seen, ja että vas­taa­vas­ti sit­ten hänen tulon­han­kin­taan­sa vai­keu­te­taan veroil­la, on kyl­lä kum­mal­li­nen. Se on niin kum­mal­li­nen, että en oikein kyke­ne ymmär­tä­mään miten se on voi­nut syntyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Niin, Kii­nal­la on se ongel­ma, että se on teet­tä­nyt kan­sa­lai­sil­laan töi­tä ulko­maa­lais­ten hyväk­si ja hyväk­sy­nyt näi­den pai­na­mia pape­ri­lap­pu­ja kor­vauk­sek­si. Näi­den pape­ri­lap­pu­jen arvo perus­tuu pit­käl­ti sii­hen, että ihmi­set usko­vat kii­na­lais­ten edel­leen jat­ka­van tätä hommaa.

    Kii­nan joh­to on huo­man­nut tämän, ja pel­kää että ihmi­set län­si­mais­sa alka­vat epäil­lä, että ehkä kii­na­lai­set eivät loput­to­miin jak­sa pai­naa joka vuo­si 10 pro­sent­tia enem­män töi­tä län­si­mai­den pape­ri­lap­pusia vas­taan. Tätä ris­kiä var­ten varau­tuak­seen Kii­na sit­ten haluai­si antaa nii­tä pape­ri­lap­pusia vähän takai­sin… Se on kum­ma toi rahajärjestelmä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Usein olen tcrow­nin kans­sa samaa miel­tä, mut­ta täs­sä kysy­myk­ses­sä en. Mitä suu­rem­pi osa verois­ta kan­ne­taan muus­ta kuin tulois­ta, sitä enem­män myös ne jou­tu­vat mak­su­mie­hik­si, joil­la ei ole tulo­ja tai ne ovat pienet.

    Tot­ta­kai riit­tä­vis­tä tulon­siir­rois­ta huo­no-osai­sil­le pitää huo­leh­tia, oli vero­tus toteu­tet­tu miten vain. Perin­tö- ja varal­li­suus­ve­rot koh­dis­tu­vat nime­no­maan mak­su­ky­kyi­siin enem­män kuin palk­ka­ve­rot, ja vaik­ka alko­ho­li­ve­ro koh­dis­tu­nee­kin poik­keuk­sel­li­sen suu­res­ti huo­no-osai­siin, en osaa pitää tuo­ta ongelmana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Huo­les­tut­ta­vin­ta on, että vih­reis­sä on ainoas­taan yksi hen­ki­lö, joka ymmär­tää asian pääl­le. Hän on Ode. Vasem­mis­to­lii­tos­sa Anna Kon­tu­la ylit­tää itsen­sä ja jopa kaik­ki muut­kin tuo­rees­sa talous­blo­kis­saan. Asias­ta ymmär­tä­vät Mus­ta­jär­vi ja Yrt­tia­ho ero­si­vat omak­si ryh­mäk­seen. Kris­til­lis­ten Toi­ni Kan­kaan­nie­mi osaa asian. Hän ero­si puo­lu­ees­ta… Kokoo­muk­ses­sa ainoa joka käsit­tää asian on Eero Leh­ti. Muut ovat­kin tot­tu­neet hävit­tä­mään kan­sal­li­so­mai­suut­ta YLE:n jake­lu­tek­nii­kas­ta auto­kat­sas­tuk­seen ja lan­noit­tei­hin. Kes­kus­ta­puo­lu­ees­sa ei ole mui­ta kuin Pek­ka­ri­nen. Mari Kivi­nie­mi näyt­te­lee, mut­ta ei osaa asi­aa jne.

    Huo­les­tut­ta­vaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Jos vero kan­ne­taan sii­tä, että aiheut­taa muil­le hait­taa, niin pie­ni­tu­loi­sel­la on myös tähän vähem­män mah­dol­li­suuk­sia, ja veron kan­nus­tin­vai­ku­tus on heil­le vie­lä suurempi. 

    Tie­de­mies, mil­lai­ses­ta hai­ta­nai­heut­ta­mi­ses­ta puhut? Tupa­koin­nis­ta? Alko­ho­lin­käy­tös­tä? Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen tuot­ta­mi­ses­ta? Kyl­lä näi­tä minun­kin mie­les­tä­ni voi­daan verot­taa, mut­ta ei se sil­ti pois­ta sitä tosia­si­aa, että täl­lais­ten vero­jen korot­ta­mi­nen hei­ken­tää tulot­to­mien ase­maa. Ei tämä meil­lä – vie­lä – suu­ri ongel­ma ole. Mut­ta samas­sa raha­lii­tos­sa on myös mai­ta, jois­sa nuo­ris­ta mie­his­tä lähes puo­let on työt­tö­mi­nä ja tur­hau­tu­nei­na val­miit läh­te­mään kaduil­le ja tuot­ta­maan muil­le aivan toi­sen suu­ruus­luo­kan hait­taa – jota on mah­do­ton verottaa.

    Vai tar­koi­tit­ko hai­tal­la sitä hait­taa, jon­ka polii­ti­kot ja pank­kii­rit yhdes­sä kehit­ti­vät yrit­täes­sään luo­da vel­ka­ve­tois­ta iki­kas­vua? Täs­sä on hai­ta­nai­heut­ta­mi­nen, jon­ka verot­ta­mis­ta minun­kin mie­les­tä­ni pitäi­si lisä­tä. Mut­ta miten se sinun mie­les­tä­si pitäi­si tehdä?

    Tot­ta­kai riit­tä­vis­tä tulon­siir­rois­ta huo­no-osai­sil­le pitää huo­leh­tia, oli vero­tus toteu­tet­tu miten vain. Perin­tö- ja varal­li­suus­ve­rot koh­dis­tu­vat nime­no­maan mak­su­ky­kyi­siin enem­män kuin palkkaverot

    tcrown, huo­no-osai­suu­den syn­tyyn sil­lä on kui­ten­kin suu­ri mer­ki­tys, miten vero­tus toteutetaan.

    Kysei­set verot eivät koh­dis­tu mak­su­ky­kyyn, kos­ka omai­suus ei ole sama kuin mak­su­ky­ky. Ellei veron­mak­suun ole tulo­ja, jot­ka nime­no­maan ovat mak­su­ky­kyä, on muu­tet­ta­va omai­suut­taan rahak­si, joka pie­no­mis­ta­jil­le on todel­la onne­ton tie koh­ti suu­rem­paa köy­hyyt­tä – ja riip­pu­vuut­ta yhteis­kun­nan tukitoimista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. En oikein sil­ti ymmär­rä. Eikö kes­keis­tä oli­si hel­pot­taa osal­lis­tu­mis­ta yhteis­kun­taan esi­mer­kik­si työ­tä teke­mäl­lä? Jos ben­saa, vii­naa, tupak­kaa, huu­mei­ta, mete­liä, jne vero­te­taan enem­män ja työn­te­koa vähem­män, niin eikö se muka toi­mi tähän suuntaan?
    Lopuil­le voi sit­ten tar­jo­ta vaik­ka kumi­luo­te­ja, jos ei työn­te­ko mais­tu. Tai vaik­ka ihan lyi­jyi­siä, jos oikein riehaantuvat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Kysei­set verot eivät koh­dis­tu mak­su­ky­kyyn, kos­ka omai­suus ei ole sama kuin mak­su­ky­ky. Ellei veron­mak­suun ole tulo­ja, jot­ka nime­no­maan ovat maksukykyä,

    Mat­ti, nyt jou­dut vähän aut­ta­maan. Minun on hyvin vai­kea kek­siä varal­li­suu­teen koh­dis­tu­vaa käy­tän­nös­sä toteu­tet­ta­vaa veroa, joka koh­dis­tui­si edes mar­gi­naa­lis­sa vähä­osai­siin. Nykyi­nen auton pääs­töi­hin perus­tu­va auton käyt­tö­mak­su tulee jon­kun­lai­se­na poik­keuk­se­na mie­leen, mut­ta se nyt on muu­ten­kin aika äly­tön viri­tel­mä. Kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu hin­taan ja sitä kaut­ta sil­lä ei ole vai­ku­tuk­sia sen enem­pää vuo­kraan kuin mui­hin­kaan asu­mis­kus­tan­nuk­siin (siir­ty­mä­kaut­ta lukuu­not­ta­mat­ta), uuden auton ostos­ta mak­set­ta­va vero ei juu­ri vai­ku­ta sen vähä­osai­sen 300 euron escor­tin hin­taan, venei­den käyt­tö­mak­su ei kos­ke­ta vähä­osai­sia, sijoi­tus­va­ral­li­suu­den verot­ta­mi­nen on aika help­po toteut­taa niin, että se ei kos­ke pie­niä varal­li­suuk­sia. Mui­ta mer­kit­tä­viä varal­li­suus­luok­kia, mitä edes voi­si verot­taa, en kek­si tähän hätään. No, ehkä pol­ku­pyö­rän käyt­tö­mak­su, jota en kan­na­ta, enkä usko ole­van toteutettavissa.

    Ei vähä­osai­sil­la yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään varal­li­suut­ta mitä verot­taa. Ellei vähä­osai­sek­si las­ke sitä sään­nöl­li­ses­ti näis­sä kes­kus­te­luis­sa esil­le tule­vaa sato­jen tuhan­sien euron arvoi­sen kiin­teis­tön omis­ta­vaa “köy­hää” elä­ke­läis­mum­moa, jon­ka tuo­mi­nen vähä­osai­sia kos­ke­vaan kes­kus­te­luun on kyl­lä minun mie­les­tä­ni tör­ke­ää todel­lis­ten vähä­osais­ten halveksuntaa.

    Kyl­lä näi­tä minun­kin mie­les­tä­ni voi­daan verot­taa, mut­ta ei se sil­ti pois­ta sitä tosia­si­aa, että täl­lais­ten vero­jen korot­ta­mi­nen hei­ken­tää tulot­to­mien asemaa.

    Minun mie­les­tä­ni tuo “tosia­sia” ei ole ollen­kaan sel­vä. Ensin­nä­kin, osa nois­ta tulot­to­mis­ta on tulot­to­mia kor­kean vero­kii­lan vuok­si. Jos noi­ta hait­ta­ve­ro­tu­lo­ja käy­te­tään vähä­osais­ten vero­kii­lan kaven­ta­mi­seen, on tulos jo pal­jon epävarmempi.

    Toi­sek­si, en ole ollen­kaan var­ma, että kireäm­pi alko­ho­li­ve­ro huo­non­tai­si vähä­osai­sen elä­mää. Käsit­tääk­se­ni tyy­pil­li­sen vähä­osai­sen mer­kit­tä­väs­ti alko­ho­li­ve­ro­ja mak­sa­van hen­ki­lön alko­ho­liin käyt­tä­mä raha­mää­rä ei juu­ri muu­tu, vaik­ka vero muuttuisikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Eikö kes­keis­tä oli­si hel­pot­taa osal­lis­tu­mis­ta yhteis­kun­taan esi­mer­kik­si työ­tä teke­mäl­lä? Jos ben­saa, vii­naa, tupak­kaa, huu­mei­ta, mete­liä, jne vero­te­taan enem­män ja työn­te­koa vähem­män, niin eikö se muka toi­mi tähän suuntaan? 

    Ei vält­tä­mät­tä. Pie­ni­palk­kais­ten vero­tus on meil­lä, ja luu­li­sin myös EU:n ongel­ma­mais­sa, jo nyt var­sin pien­tä eikä mikään hait­ta töis­sä käyn­nil­le. Esteet ovat muualla. 

    Jot­tei­vät polii­si­voi­mat jou­tui­si käyt­tä­mään min­kään­lai­sia luo­te­ja, yhteis­kun­nan on tar­jot­ta­va myös työt­tö­mil­le ihmi­sar­voi­set eli­no­lot. Nyt vain on jär­jes­tet­ty niin, että tämä yhteis­kun­nan tar­joa­ma apu pie­ne­nee, jos menee töi­hin ja usein lähes pal­kan ver­ran. Tämä jär­jet­tö­myys hait­taa työ­mo­ti­vaa­tio­ta sel­väs­ti. Tähän oli­si kyl­lä lää­ke ole­mas­sa, perus­tu­lo kai­kil­le, mut­ta sitä vas­tus­te­taan, kos­ka val­lit­se­va asen­ne on – niin kuin enti­ses­sä Neu­vos­to­lii­tos­sa – että kaik­ki on töi­hin saa­ta­va eikä pin­na­rei­ta suvaita.

    Toi­nen este töis­sä käyn­nil­le on se, ettei sel­lai­sia töi­tä ole tar­jol­la, jois­ta kan­nat­tai­si mak­saa sel­lais­ta palk­kaa, jol­la pal­kan­saa­ja pysyi­si yhtei­seen hii­leen puhal­ta­ja­na. Syi­tä on monia. Tek­ni­nen kehi­tys ja kau­pan glo­ba­li­saa­tio ovat aivan luon­nol­li­sel­la taval­la leven­tä­neet palk­ka­hai­ta­ria. Joi­den­kin työt nyt vain ovat mark­ki­noil­la mon­ta ker­taa tuot­toi­sem­pia kuin tois­ten. Tätä on vie­lä voi­mis­tet­tu mark­ki­noi­den ”kapi­ta­li­soin­nil­la”. Tuo­tan­non omis­ta­mi­sel­le ja finans­si­sek­to­ril­le on aikoi­naan annet­tu eri­tyi­siä, aidoil­le mark­ki­noil­le vie­rai­ta etu­ja, mm. osa­keyh­tiö­muo­to ja pank­ki­ra­han luon­tioi­keus. Vii­me kädes­sä nämä ovat kas­vat­ta­neet palk­kae­rot sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­mät­tö­mäl­le tasol­le. Eikä tätä tilan­net­ta ollen­kaan auta palk­ka­ve­ro­jen pie­nen­tä­mi­nen – päinvastoin.

    Veik­kaan­kin, että ennen kuin nykyi­nen kehit­ty­nei­den mai­den vel­ka­krii­si on saa­tu hoi­det­tua, ara­bi­ka­dun ongel­mat tule­vat leviä­mään myös Wall Stree­til­le, ja saa­vat aikaan kai­ken­lais­ta vero­tus­kel­vo­ton­ta hait­taa aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka pal­jon ben­san ja vii­nan käyt­tö­jen hait­to­ja verotetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. tpyy­luo­ma

    Ei kai me nyt näin tyh­miä olla?

    Kat­soin TV-doku­ment­tia jos­sa kii­na­lais­duu­na­rit väsä­si­vät har­tia­voi­min krää­sää Euroo­pan jou­lu­mark­ki­noil­le, ja joten­kin muis­tui mie­leen kuin­ka hol­lan­ti­lai­set osti­vat Man­hat­ta­nin saa­ren inti­aa­neil­ta lasi­hel­mil­lä ja seka­lai­sel­la rihkamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. En siis vas­tus­ta perus­tu­loa, vaan pikem­min­kin päinvastoin. 

    Mut­ta sii­tä rie­hu­mi­ses­ta, ei sii­hen auta raha, aina­kaan mikään sel­lai­nen raha, johon yhteis­kun­nal­la peri­aa­te­ta­sol­la oli­si varaa. Poruk­ka menee kaduil­le rie­hu­maan, jos sil­lä ei ole mie­le­käs­tä tekemistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Koko euron point­ti on mie­les­tä­ni se, että voi­daan ottaa lai­naa omas­sa valuu­tas­sa mata­lah­kol­la ja vakaah­kol­la korol­la. Vakaa valuut­ta vähen­tää etu­kä­teis­sääs­tä­mi­sen tar­vet­ta inves­toin­te­ja var­ten. Jos nyt sit­ten EVV jou­tui­si otta­maan mer­kit­tä­vän osan lai­nois­taan vie­raas­sa valuu­tas­sa, niin ei euros­sa jat­ka­mi­ses­sa ole mitään järkeä. 

    Diplo­maat­ti­sis­ta syis­tä muo­dol­li­nen mää­rä renim­bi sidon­nai­suut­ta kan­nat­ta­nee ottaa, että kii­na­lai­set­kin koke­vat tul­leen­sa koh­del­luk­si arvon­sa mukaisesti.

    Jos kii­na­lai­set oli­si­vat niin tyh­miä, että alkai­si­vat öyk­kä­röi­mään ja komen­te­le­maan, aina­han voi­sim­me ottaa rahat EKP:stä, jol­loin euro heik­ke­ni­si renim­biin näh­den ja kii­na­lais­ten tuot­tei­den kysyn­tä Euroo­pas­sa vähe­ni­si. Eivät kii­na­lai­set kui­ten­kaan tyh­miä ole. 

    tpyy­luo­ma

    Ei kai me nyt näin tyh­miä olla?

    Kat­soin TV-doku­ment­tia jos­sa kii­na­lais­duu­na­rit väsä­si­vät har­tia­voi­min krää­sää Euroo­pan jou­lu­mark­ki­noil­le, ja joten­kin muis­tui mie­leen kuin­ka hol­lan­ti­lai­set osti­vat Man­hat­ta­nin saa­ren inti­aa­neil­ta lasi­hel­mil­lä ja seka­lai­sel­la rihkamalla.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. tcrown, olet aivan oikeas­sa sii­nä, että omai­suus­ve­ro voi­daan hel­pos­ti teh­dä sel­lai­sek­si, ettei sii­tä ole hait­taa pien­ten omai­suuk­sien omis­ta­jil­le. Mut­ta mik­si tulo­ja pitäi­si verot­taa vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun ne ovat muut­tu­neet omis­tuk­sik­si? Kaik­ki omis­tuk­set­han ovat syn­ty­neet peri­aat­tees­sa vero­tet­ta­vis­ta tulois­ta tai perin­nöis­tä – ellei­vät rikok­sis­ta, jol­loin myös omis­tuk­set pyri­tään keplot­te­le­maan vai­keas­ti verotettaviksi. 

    Toi­sin sanoen, mik­si talou­del­lis­ta eriar­voi­suut­ta ei tasat­tai­si sen syn­ty­vai­hees­sa eikä vas­ta sit­ten, kun se on jo syn­ty­nyt? Onhan tulo­jen vero­tus sitä pait­si pal­jon hel­pom­paa ja tar­kem­paa kuin omai­suuk­sien vero­tus, joi­ta on tuhan­sia eri laa­tu­ja eikä mil­le­kään omai­suu­del­le ole kuin hatus­ta vedet­ty­jä arvo­ja ennen kuin sel­lai­nen myydään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Tuo­tan­non omis­ta­mi­sel­le ja finans­si­sek­to­ril­le on aikoi­naan annet­tu eri­tyi­siä, aidoil­le mark­ki­noil­le vie­rai­ta etu­ja, mm. osa­keyh­tiö­muo­to ja pank­ki­ra­han luon­tioi­keus.

    Osa­keyh­tiö­muo­to on häm­men­tä­vä luo­mus, sii­tä olen samaa miel­tä, mut­ta sen kum­mal­li­suus liit­tyy enem­män­kin pää­oman ja omis­ta­jan suh­tee­seen. Esi­mer­kik­si on kum­mal­lis­ta, että osak­kee­no­mis­ta­jil­ta ei voi­da vaa­tia kor­vauk­sia edes mak­set­tu­jen osin­ko­jen osal­ta. So. osa­keyh­tiön kum­mal­li­suus ei perus­tu niin­kään vel­ko­ja­suh­tee­seen, vaan sii­hen, että ainoas­taan toi­mi­va joh­to on riko­soi­keu­del­li­ses­sa ja kor­vaus­vas­tuus­sa sen yli, mitä fir­mal­la on kas­sas­saan, var­si­nai­sen hyö­dyn kor­jaa­ja eli omis­ta­ja ei vas­taa muul­la kuin omis­tuso­suu­del­laan, ja tämä minus­ta kyl­lä mah­dol­lis­taa ris­kin­o­ton mui­den rahoilla. 

    Pank­ki­ra­han “luon­tioi­keus” taas on vähän niin ja näin. Pan­kil­la on lupa antaa sitou­muk­sia, me nimi­täm­me näi­tä sitou­muk­sia “rahak­si”, kos­ka ne ovat ihmis­ten tilil­lä ja nii­tä voi peri­aat­tees­sa nos­taa, mut­ta tämä­hän on luot­toeks­pan­sion tapauk­ses­sa pit­käl­ti harhaa. 

    Jos vaik­ka reser­vi­vaa­ti­mus on 10 pro­sent­tia ja pank­ki ottaa vas­taan 100 euron tal­le­tuk­sen, se voi lai­na­ta sen edel­leen, kun­nes eks­pan­sio on tuot­ta­nut (liki) 1000 euroa. Ongel­ma täs­sä on tal­le­tus­ta­kaus, joka ikään­kuin lupaa teh­dä näis­tä sitou­muk­sis­ta rahaa, jos sys­tee­miin tulee paha häiriö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tie­de­mies, juu­ri niin, kum­mas­sa­kin tapauksessa.

    Pank­kien erioi­keuk­siin kuu­luu vie­lä nii­den mah­dol­li­suus käy­dä edul­lis­ta kaup­paa kes­kus­pan­kin kans­sa, mitä mah­dol­li­suut­ta yksi­tyi­sel­lä kan­sa­lai­sel­la ei ole. Muun muas­sa täl­lais­ten etuoi­keuk­sien ansios­ta­han jois­ta­kin pan­keis­ta kas­vaa niin iso­ja, ettei nii­tä voi­da pääs­tää kaa­tu­maan ja velat on lai­tet­ta­va kan­sa­lais­ten maksettaviksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Para­hin Osmo,
    Oli­si­ko sinun mah­dol­lis­ta käyt­tää pari yli­mää­räis­tä tun­tia ja kir­joit­taa JA piir­tää tilan­ne­sel­vi­tys täs­tä kaaoksesta?

    Blo­gi­si seu­raa­mi­nen edel­lyt­tää koh­tuul­li­set perus­tie­dot talou­des­ta, mut­ta uskon että moni muu minun lisäk­se­ni on unoh­ta­nut kou­lun kan­san­ta­lou­den opin­not. Lisäk­si tuo EU on tuo­nut uusia peli­merk­ke­jä mukaan. Sel­lai­sia, joi­ta minun kou­luai­ka­na­ni ei ollut. 

    Puhu­mat­ta­kaan “inno­va­tii­vi­sis­ta instrumenteistä”.

    Pyy­dän tätä nime­no­maan sinul­ta, kos­ka uskon sinul­la ole­van tai­to ava­ta ter­me­jä ja pro­ses­sei­ta monia mui­ta kir­joit­ta­jia selkeämmin. 

    Luu­let­ko, että onnistuisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Toi­sin sanoen, mik­si talou­del­lis­ta eriar­voi­suut­ta ei tasat­tai­si sen syn­ty­vai­hees­sa eikä vas­ta sit­ten, kun se on jo syntynyt

    Kos­ka sii­nä syn­ty­vai­hees­sa sii­nä ohes­sa luo­daan hyvin­voin­tia. Minä en halua ran­kais­ta hyvin­voin­nin luo­mi­ses­ta yhtään enem­pää kuin on pakko.

    Minä en osaa pitää tuo­ta pank­ki­ra­han luo­mis­ta kovin mer­kit­tä­vä­nä asia­na. Rahaa sii­nä rele­van­tis­sa mie­les­sä pys­tyy luo­maan kuka tahan­sa keneen luo­te­taan riit­tä­väs­ti. Kun minä mak­san tämän illal­li­sen ja sovi­taan, että sinä mak­sat seu­raa­val­la ker­ral­la, rahaa on syn­ty­nyt. Ei ehkä niin likvi­dis­sä muo­dos­sa kuin mitä pan­kit teke­vät, mut­ta ero on kvan­ti­ta­tii­vi­nen, ei kvalitatiivinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Kos­ka sii­nä syn­ty­vai­hees­sa sii­nä ohes­sa luo­daan hyvin­voin­tia. Minä en halua ran­kais­ta hyvin­voin­nin luo­mi­ses­ta yhtään enem­pää kuin on pakko.

    En sil­ti ymmär­rä. Mies tie­naa mil­joo­nan ja ostaa sil­lä hyvin­voin­tia, vaik­ka­pa hie­non auton ja moot­to­ri­pur­ren. Mis­sä mie­les­sä se on yhteis­kun­nal­le edullisempaa/yksinkertaisempaa verot­taa auton ja pur­ren omis­ta­mis­ta kuin mil­joo­nan tulo­ja, jos kum­mas­ta­kin kan­ne­taan saman suu­rui­nen vero?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. EU näyt­tää tar­vit­se­van myös moni­kan­sal­lis­ta polii­si- ja tilin­tar­kas­tu­vi­ran­omais­ta jäl­jit­tä­mään jär­jes­täy­ty­nyt­tä rikol­li­suut­ta ja veron­kier­toa kai­kis­sa jäsenmaissa.

    EU:n jär­jes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den tuo­tot ovat jo Roma­ni­nan BKT:n luok­kaa — ja johon­kin ne rahat käytetään. 

    Nykyi­sel­lä kan­sal­li­sel­la mal­lil­la har­maan talou­den ja jär­jes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den toi­min­ta on lii­an­kin helppoa. 

    Vel­kaan­tu­nees­sa ja oikeus­lai­tos­taan leik­kaa­vas­sa maas­sa, voi korr­pu­tio pahen­tua ja koko maa ajau­tua rikol­lis­ten suo­ja­pai­kak­si. EU:n sisäl­lä tämä voi aiheut­taa koko maan­osan huojumista.

    Toi­nen ongel­ma-alue on siit­ten EU:n raja­val­von­nan toi­mi­vuus, jos pako­lais­vir­ta Afri­kas­ta vie­lä kiih­tyy. Krei­kan sääs­tö­toi­mis­sa on aina­kin yksi koh­de, jos­sa EU:n oli­si syy­tä pitää huol­ta että mitään leik­kauk­sia ei tapah­du: Krei­kan rajavalvonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Kii­nan jät­ti­mäi­sen vaih­to­ta­seen yli­jää­män koli­kon toi­nen puo­li on se, että muut maat osta­vat Kii­nas­ta enem­män kuin kyke­ne­vät myy­vät sin­ne takaisin.”

    Kii­nan jät­ti­mäi­nen vaih­to­ta­seen yli­jää­mä joh­tuu aliar­vos­te­tus­ta yua­nis­ta. Se on sidot­tu dol­la­riin, jon­ka arvo on las­ke­nut suh­tees­sa euroon
    Tuo yli­jää­mä ei ole ongel­ma, sen syn­ty­ta­pa jonkinlainen

    Se on mer­kin­nyt kei­no­te­kois­ta kil­pai­lue­tua Kii­nal­le ja vien­ti on lii­an suu­ri todel­li­seen kil­pai­lu­ky­kyyn verrattuna

    Euroo­pas­sa tämä näkyy ete­län kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mien talouk­sien vaih­to­ta­seen ali­jää­mä­nä kun oma tuo­tan­to ei ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen ja toi­saal­ta poh­joi­sen mai­den parem­man kil­pai­lu­ky­vyn tuot­ta­ma­na ylijäämänä.
    Euroa­lu­een raha-ja talous­po­li­tiik­ka ei voi pal­vel­la kaik­kia näin eri­lai­sia talouk­sia yhtä aikaa .

    Euroa­lu­een epä­sym­met­rian ongel­mia on yri­tet­ty rat­kais­ta pump­paa­mal­la poh­joi­ses­ta rahaa ete­lään, mut­ta se tie joh­taa vie­lä suu­rem­paan tuhoon

    Tuo raha ei paran­na tuot­ta­vuut­ta eikä kil­pai­ly­kyä, se vain suo­jaa pank­kien omis­ta­jien omai­suut­ta ja vaih­taa ris­kin yksi­tyi­sil­tä sijoit­ta­jil­ta veronmaksajille.

    Itse asias­sa tuo tuki on vain uusi EU-vero jon­ka avul­la lei­ka­taan poh­joi­sen hyvin­voin­tia ja tuh­la­taan ete­läs­sä ilman , että se lisää ete­län asuk­kai­den hyvinvointia.

    Muu­ten­kin euroa­lu­een joh­ta­mi­nen on muut­tu­nut kaoot­ti­sek­si hut­ki­mi­sek­si, jos­sa tuho­taan tuhan­sia mil­jar­de­ja ilman mitään posi­tii­vis­ta tulosta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Mat­ti H

    En sil­ti ymmär­rä. Mies tie­naa mil­joo­nan ja ostaa sil­lä hyvin­voin­tia, vaik­ka­pa hie­non auton ja moot­to­ri­pur­ren. Mis­sä mie­les­sä se on yhteis­kun­nal­le edullisempaa/yksinkertaisempaa verot­taa auton ja pur­ren omis­ta­mis­ta kuin mil­joo­nan tulo­ja, jos kum­mas­ta­kin kan­ne­taan saman suu­rui­nen vero?”

    Ihmisten/yritysten sijoi­tus­tai­dois­sa on eroja.
    Sijoit­ta­ja A sijoit­taa tuot­to­pro­sen­til­la 10
    Sijoit­ta­ja B sijoit­taa tuot­to­pro­sen­til­la 20
    Sijoit­ta­ja C sijoit­taa tuot­to­pro­sen­til­la 30
    Sijoit­ta­ja D sijoit­taa tuot­to­pro­sen­til­la 40

    Val­tio sijoit­taa tuot­to­pro­sen­til­la 3,5 %. Tuo on jul­ki­sen elä­ke­jär­jes­tel­män sijoi­tus­ten tuottotavoite. 

    Nyt jos yrityksiltä/sijoittajilta vero­te­taan käyt­tö­pää­omaa val­tiol­le, tuon käyt­tö­pää­oman koko­nais­tuot­to pie­ne­nee ts. BKT nousee hitaammin.

    Vero­tuk­sen pää­pai­no kan­nat­taa suo­rit­taa vas­ta kulu­tus­vai­hees­sa, jol­loin sijoit­ta­ja ottaa rahan yleis­tä hyvää tuot­ta­mas­ta omaan käyttöönsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.