Markkinahäirikkö?

Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­to on markki­nahäirikkö, totea­vat sähkön­tuot­ta­jat ja läm­mi­tysöljyn myyjät yhteisessä julk­i­lausumas­saan. Laitos joka tuot­taa samas­ta polt­toaineesta sekä läm­pöä että sähköä on markki­nahäirikkö, kos­ka yhteis­tuotan­to­laitos voi hin­noitel­la sekä sähkön että läm­mön alakant­ti­in. Sik­si yhteis­tuotan­to on kiel­let­tävä. Ener­gialaitok­sen on tuotet­ta­va joko sähköä tai läm­pöä, mut­ta ei molem­pia. Sähkön tuotan­nos­sa syn­tyvä läm­pö on reilun kil­pailun nimis­sä ajet­ta­va mereen.

Ei vaiskaan. Mitään noin jär­jetön­tä ei kukaan ole ener­gia-alal­la esittänyt.

Sen sijaan yksi­tyiset lääkäri­ase­mat ovat sanoneet, että HYKS Oy on markki­nahäirikkö, kos­ka se pystyy yhteis­tuotan­to­laitosten tavoin tuot­ta­maan ter­veyspalvelu­ja edullisem­min saman­laisen syn­er­giae­dun avul­la, kun julkisen sairaalan illal­la vapaana ole­vaa kap­a­siteet­tia vuokrataan HYKS Oy:lle yksi­ty­is­poti­laiden hoitoa varten.

Julk­isten sairaaloiden kap­a­siteet­ti on vajaas­sa käytössä, kos­ka lääkärit eivät ole suos­tuneet vuorotyöhön. Neljän jäl­keen lääkäri saa vain päivys­tää tai työsken­nel­lä yksityissektorilla.

Markki­na­t­aloudessa kil­pailu ei ole itse­tarkoi­tus vaan väline allokoi­da resurssit mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Eri­tyisenä tehokkuute­na ei voi pitää vaa­timus­ta seisot­taa julk­isten sairaaloiden kalli­it lait­teet käyt­tämät­töminä 128 tun­tia viikos­sa. Se on aivan yhtä järkevä kuin olisi vaa­timus ajaa sähkön­tuotan­non hukkaläm­pö mereen.

Suo­ras­taan liikut­ta­va on yksi­tyis­sek­torin huoli siitä, että HYKS Oy:sta tulisi tapa ohit­taa poti­lasjonos­sa taval­liset poti­laat. Koko yksi­tyis­sek­tori on ole­mas­sa jonos­sa ohit­tamista varten.

152 vastausta artikkeliin “Markkinahäirikkö?”

  1. Juuri näin.
    Tämän­ta­paisia yksiköitä olisi pitänyt perus­taa ajat sit­ten, myös ter­veyskeskuk­set voisi­vat kokeilla.

  2. En tunne asian yksi­tyiko­htia, mut­ta paras veikkauk­seni toimi­van jär­jestelmän aikaansaamisek­si olisi pitää julkiset julk­isi­na ja yksi­tyiset yksi­ty­is­inä. Samoin niiden työn­tek­i­jät voisi­vat vali­ta puolen­sa. Jos johonkin työvuoroon ei saa­da tämänkään jäl­keen työn­tek­i­jöitä, niin nos­te­taan lisiä.

    Tärkein peruste on kai se, että yksi­tyisen ja julkisen sotkemis­es­ta keskenään ei seu­raa kuin pien­tä keinot­telua, julkisen puolen huonone­mista ja tuo­ta jo todet­tua jono­jen ohit­telua rahaa vas­taan. Pahim­mil­laan lääkärit voisi­vat ohja­ta tahal­laan poti­lai­ta rahan mukaan.

  3. Minus­ta on ihmeel­listä, että kaik­ki yksi­tyi­nen lääkäri- ja hoito­toim­inta näyt­tää ole­van pos­ket­toman kan­nat­tavaa. Keikkalääkäri­fir­mat ja kaikenkar­vaiset tuki­a­sun­to­jen ylläpitäjät ja yksi­tyiset hoitokodit tekevät jär­jestään 30–40 % voit­toa liike­vai­h­dostaan tai enem­mänkin. Nuo ovat monop­o­lilukemia, joi­ta ei saavute­ta vapaas­sa kil­pailus­sa. Mik­si kun­nat ja kaupun­git mak­sa­vat fir­moille selvästi liikaa? Jos ne mak­saisi­vat vähem­män, yri­tys­ten voitotkin aset­tuisi­vat nor­maalille 10 % tasolle. Mis­tä se johtuu, että kun kun­ta ylläpitää jotain hoitoko­tia, se on kamalaa kitu­ut­tamista, mut­ta kun sama palvelu oste­taan ulkop­uolelta niin omis­ta­jat suo­ras­taan paina­vat rahaa? Vaikea uskoa, että asia selit­ty­isi yksi­tyisen ja julkisen sek­torin tuottavuuseroilla.

    1. Keikkalääkäri­on­gel­ma johtuu siitä, että lääkäre­itä koulute­taan liian vähän. Muis­sa ammateis­sa ammat­ti­jär­jestö ei voi sanel­la, paljonko alalle saa tul­la väkeä.

  4. Samal­la analo­gial­la autoko­r­jaa­mon asen­ta­jien pitäisi saa­da käyt­tää fir­man tilo­ja ja lait­tei­ta omi­in businek­si­in eli päiväl­lä lev­ätään ja pis­tetään asi­akkaat jonoon ja illal­la hoide­taan parem­mal­la palve­lu­ta­sol­la asi­akkaan autot kuntoon.

    Lääkäreistä on jo merkit­tävä osa osapäiväisiä, ei lyhyem­män työa­jan vuok­si vaan sen takia, että aamul­la pis­tetään jonoon ja illal­la hoide­taan yksi­tyisel­lä maksukykyiset

    Köy­hät saa­vat kuol­la jonoon

  5. Hie­man jakomieli­nen nyky-yhteiskun­tamme on siinä, että yksi­tyisel­lä puolel­la (varsinkin yrit­täjän omi­naisu­udessa) saa tehdä työtä lik­i­t­ulkoon kos­ka vain ja miten paljon vain, mut­ta vir­ka- tai työ­suh­teessa rajat ovat tiukat ja tätä vielä isoveli valvoo. Lääkäreille on päivystyk­sen osalta hie­man lievem­mät sään­nöt, mut­ta vaikka­pa kuor­ma-auton kul­jet­ta­jien työa­jat on tiukasti rajat­tu. Kumpi sit­ten voi saa­da vir­hearvioil­la enem­män vahinkoa aikaan…
    Sinän­sä, kun nyky­isin iso osa virkalääkäreistä on jo töis­sä yksi­tyisel­lä puolel­la vir­ka-ajan ulkop­uolel­la, miten Hyksin-oy on ajatel­lut rekry­toi­da hei­dät? Sivu­työkiel­to muis­sa yri­tyk­sis­sä ei tai­da tul­la kyseeseen. Jäl­jelle jää siis se, että mak­se­taan lääkäreille parem­paa palkkaa kuin kil­pail­i­jat. Ehkä tuot­to on silti parem­pi kuin, jos ylimääräistä tilaka­p­a­siteet­tia vuokrat­taisi­in yksi­ty­isille toim­i­joille — vai oliko niin, että sitä on jo tehtykin?

    1. Ville,
      Isoveli ei val­vo sitä, että lääkäreil­lä ei ole vuorotyötä vaan Lääkärili­it­to. Vält­täkää muuten päivystyk­seen jou­tu­mista aamu­seit­semältä. Lääkäri on ollut sil­loin töis­sä yhtä­jak­sois­es­ti 23 tun­tia. Kuor­ma-autoa ei saa ajaa rät­tiväsyneenä , mut­ta kirurgina saa toimia

  6. ok, eli jos tuli jollekin yllä­tyk­senä, että yksi­tyiset yri­tyk­set yrit­tää loba­ta poli­itikko­ja, niin nyt ei tartte enää yllät­tyä, ku sä oot pal­jas­tanu tän kata­lan yri­tys­ten ja poli­itikko­jen juonen!

    Yksi­tyis­sek­tori muuten ei oo ole­mas­sa vaan jono­jen ohit­tamista varten. Se on ole­mas­sa sitä varten, että ihmiset sais mitä halu­ais ja vois äänestää jaloil­laan. Ei julki­nen sek­tori oo mikään ole­tusar­vo, jota vas­taan yksi­tyis­sek­tori toimii, eikä jono­tus oo mikään asioiden nor­maal­i­ti­la, mis­tä jotkut julkeat yrit­tää poiketa.

    Parem­pi jakaa tavara eniten mak­savalle, ku eniten jonottavalle.

  7. Eikös olel­lisin kysymys kuitenkin olisi se, että mik­si ihmeessä meil­lä Suomes­sa (niin kuin kaikissa muis­sakin kri­isiy­tyneis­sä/-vis­sä mais­sa) julkisen sek­torin annetaan vuodes­ta toiseen “ajaa hukkaläm­pö mereen”?

    Julki­nen sek­tori vaikut­taa ole­van nk. hyv­in­voin­ti­val­tios­sa maho monipäi­nen pahimpi­en paina­jais­ten hirviö, joka kuris­ta­jakäärmeen tavoin hitaasti, mut­ta var­masti, tap­paa uhrin­sa. HYKS Oy ei käytän­nössä anna mitään muu­ta kuin tekosyyn, perus­teet­toman oikeu­tuk­sen jatkaa käsit­tämätön­tä tuh­laus­ta vielä jonkin aikaa eteen­päin. Siinä sivus­sa se toden­näköis­es­ti toteut­taa kom­marei­den, ves­imel­onei­den ja muiden todel­lisu­ud­es­ta irronnei­den hat­ti­vat­tien toiveet yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon ajamis­es­ta perikatoon.

    Mikä siinä olisi niin vaikeaa, että joka jam­palle annet­taisi­in kouraan lei­jona-logoinen val­tion ter­veysvaku­u­tusko­rt­ti, jol­la jokainen voisi han­kkia itselleen parhait­en sopi­vat palve­lut? Jos siis koko sirkus­ta halu­taan edelleen hoitaa kier­rät­tämäl­lä rahat val­tion kirstun kaut­ta. Ei olisi enää ainakaan kil­pailu­tus- ja ulkois­tu­songelmia ja voisi­pa sitä hoito­henkilökun­nal­la löy­tyä jopa mie­lenki­in­toa palvel­la asi­akkai­ta 24h, jos kysyn­tää löytyy.

    Mut­ta ei. Kaik­ki pitää tietysti hoitaa tsaarin aikaisin rak­en­tein vankku­mat­toma­l­la “kyl­lä poliitikko/virkamies tietää” GOS­PLAN-asen­teel­la, vaik­ka juuri kukaan ei ole tyyväi­nen palvelui­hin ja kansa kuolee hoito­jonoi­hin / pal­lot­telu­un hoitoyk­siköi­den välil­lä / olemat­tomaan kuntoutuk­seen / puut­tuvaan ennal­taehkäi­sevään hoitoon / lääkeko­r­vaus­per­seilyyn jne. jne.

    1. kse
      Meinasin jät­tää julkaise­mat­ta, kos­ka sivus­ton sään­nöis­sä nimit­te­ly on kielletty.
      Mut­ta tuo aja­tus val­tion rajoit­ta­mat­tomas­ta sairaus­vaku­u­tusko­rtista on niin jär­jetön, että se pitää tor­pa­ta heti. Jos mak­sa­ja ei voi mitenkään kon­trol­loi­da, onko hoito aiheel­lista (=kus­tan­nuste­hokas­ta), kus­tan­nuk­set karkaisi­vat taivaisi­in. Tämä juuri on vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon ongel­ma. Yhdys­val­lois­sa koneis­to, joka valvoo vaku­u­tusy­htiöi­den puoles­ta hoidon asian­mukaisu­ut­ta, on kalli­impi kuin mei­dän terveyskeskusjärjestelmämme.

  8. Mielestäni HYKS:in malli voisi olla käyt­tökelpoinen myös muis­sa Suomen sairaalois­sa ja ter­veyskeskuk­sis­sa. Toim­inta­mallin vaiku­tuk­set julk­ister­vey­den­huol­lon rahoituk­seen ja toimivu­u­teen ovat vielä tun­tem­at­tomat. Tämä on tärkeä kokeilu paran­taa kallis­tu­van ter­vey­den­huoltomme kustannustehokkuutta.

    Ajatuk­sia tarkem­min aiheeseen perehtymättä:

    -Siir­tyykö tai “ohjataanko” asi­akkai­ta julkiselta julk­isyk­si­tyiselle? => tulo­ja kulu­jen sijaan

    -Vähen­netäänkö vas­taavasti julkisen puolen rahoi­tus­ta?=> houku­tus tulee epäilemät­tä ole­maan suuri

    -Mah­dol­lis­taako parem­mat palve­lut myös julkises­sa terveydenhuollossa? 

    -Voidaanko KELA-kor­vaus pois­taa kokon­aan yksi­ty­isiltä lääkäri­asemil­ta ja ohja­ta poti­lasvir­rat HYKS Oy:n kaltaisi­in puoli­julk­isi­in yksiköihin.

    -Mil­lainen olisi julkisen yksi­tyis­sairaalan hin­tata­so ver­rat­tuna esimerkik­si Mehiläiseen?

  9. Lääkärien ahneus jak­saa ihme­tyt­tää. Psyki­a­tri laskut­taa kolminker­tais­es­ti sen mitä neu­rop­sykolo­gi. Ihan hyvä jos julki­nen puoli pystyy lait­ta­maan kapu­loi­ta rat­taisi­in tuon kehi­tyk­sen hillitsemiseksi.

  10. Osmo: “Mut­ta tuo aja­tus val­tion rajoit­ta­mat­tomas­ta sairaus­vaku­u­tusko­rtista on niin jär­jetön, että se pitää tor­pa­ta heti. Jos mak­sa­ja ei voi mitenkään kon­trol­loid­fa, onko hoito aiheel­lista (=kus­tan­nuste­hokas­ta) kus­tan­nuk­set karkaisi­vat taivaisiin.”

    Ja tätä kon­ser­vati­ivien johta­ma hal­li­tus ajaa nyt Englan­nis­sa (ei koske Wale­sia eikä Skotlantia).

  11. Juho Laatu: “Tärkein peruste on kai se, että yksi­tyisen ja julkisen sotkemis­es­ta keskenään ei seu­raa kuin pien­tä keinot­telua, julkisen puolen huonone­mista ja tuo­ta jo todet­tua jono­jen ohit­telua rahaa vas­taan. Pahim­mil­laan lääkärit voisi­vat ohja­ta tahal­laan poti­lai­ta rahan mukaan.”

    Näin­hän juuri nyt tapahtuu.

  12. Ville: “Sivu­työkiel­to muis­sa yri­tyk­sis­sä ei tai­da tul­la kyseeseen. Jäl­jelle jää siis se, että mak­se­taan lääkäreille parem­paa palkkaa kuin kilpailijat.”

    Lääkärei­den työe­htosopimuk­ses­sa on sovit­tu, että sivu­toimia ei saa kieltää. Tätä on vaikea muuttaa.
    Pelkkä parem­pi palk­ka ei auta — pohjoises­sa kun­nat tar­joa­vat 10.000 €/kk ja hulppei­ta asun­to- yms. etu­ja, mut­ta lääkäre­itä ei saa­da. Tääl­lä meil­lä etelässäkin ter­veyskeskus­lääkäri tien­aa 7.000 €/kk eli enem­män kuin ylilääkäri sairaalas­sa. Vika ei ole palkkauk­ses­sa, vaan systeemissä.

  13. Neljän jäl­keen ja viikon­lop­puisin saa tehdä _lisätyötä_, niinkuin minä teen.

    Mas­sak­oulut­takaa ihmeessä toki kaik­ki neljän appro­ba­turin yliop­pi­laa lääkäreik­si “kat­so­maan” poti­lai­ta, niitä nuorelle lääkärille voi sit­ten tode­ta, että “et sit­ten päässyt sinne kaup­pik­seen vai?”

    On asioi­ta, jois­sa julki­nen puoli on ain­oa pystyvä toimija.

    Pienin ja rupisinkin ter­veysase­ma yleen­sä tarpeen todel­la niin vaaties­sa selviää het­kessä ja hel­posti tilanteista, jois­sa luotet­tavu­ut­ta uhku­vinkaan yksi­tyi­nen ter­veysase­ma ei pysty kuin sei­so­maan tumput suorina.

  14. Yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien vas­tus­tus tässä asi­as­sa osoit­taa taas selvästi sen, miten vaikeaa on yrit­tää paran­taa (julk­ista) ter­vey­den­huoltoa Suomes­sa. Muu­tok­sia voidaan tehdä, kun­han ne eivät uhkaa minkään sisäisen (esim. lääkärit) tai ulkoisen intres­siryh­män “etu­ja”. Näin kaik­ki kokon­ais­su­un­nitel­mat ovat läh­es mahdottomia.

    OECD:n maara­por­tit ovat tois­tu­vasti kiin­nit­täneet huomio­ta Suomen ter­vey­den­huol­lon eri­ar­voisu­u­teen, jos­sa työter­veyshuolto ja yksi­ty­is­lääkäri­toim­inta nyky­muo­dos­sa ovat pahiten eri­ar­vois­ta­vat toimin­nat. Tässä tietenkin rahoi­tus on avainase­mas­sa. KELA-kor­vauksin tue­taan sekä työter­veyshuoltoa että yksi­ty­istä lääkäri­palvelua, vaik­ka yli 3,5 miljoon­aa suo­ma­laista jää työter­veyshuol­lon ulkop­uolelle. Yksi­ty­is­lääkäri­toimin­nas­sa eri­ar­voisu­us koros­tuu alueellisesti.

    Mitä kuu­luu THL:n vajaa vuosi sit­ten tekemälle esi­tyk­selle ter­vey­den­huol­lon rahoituk­sen yksinker­tais­tamis­es­ta, jos­sa olisi vain yksi julki­nen rahoit­ta­ja ja KELA-kor­vauk­set pois­tet­taisi­in sekä työter­veyshuol­losta että yksi­ty­is­lääkäri­toimin­nas­ta? Onko tämä mukana hal­li­tu­so­hjel­mas­sa? Pitäisi olla.

  15. kse halu­aa markki­noiden ehdoil­la toimi­van ter­vey­den­huol­lon. Amerikas­sa­han tuo­ta on kokeil­tu tulok­se­na maail­man korkeim­mat kus­tan­nuk­set ja väestöl­lä heikko terveys.

    Enem­män prag­ma­tismia, vähem­män ide­olo­giaa, kiitos.

  16. Liian van­ha
    Samal­la analo­gial­la autoko­r­jaa­mon asen­ta­jien pitäisi saa­da käyt­tää fir­man tilo­ja ja lait­tei­ta omi­in businek­si­in eli päiväl­lä lev­ätään ja pis­tetään asi­akkaat jonoon ja illal­la hoide­taan parem­mal­la palve­lu­ta­sol­la asi­akkaan autot kuntoon.

    Tok­i­han autonasen­ta­jat saa­vat näin tehdä, mikäli työ­nanata­ja vain halu­aa vuokra­ta heille tilojaan. 

    Kan­nat­taa huo­ma­ta että mon­es­sa bis­nek­sessä toim­i­taan jo tuol­la taval­la, eli yri­tys myy ylika­p­a­siteet­ti­aan suo­raan kil­pail­i­jalle. Esimerkik­si käy kaup­po­jen omat merk­it. Vir­joi­tusjuo­mate­hdas tekee omaa siider­imerkkiään ja samal­la tuot­taa kau­pal­la suo­raan omien tuot­tei­den kanssa kil­paile­via rainbow-halpissiidereitä.

  17. Toinen ongel­ma, jota yksi­tyisen puolen ter­vey­den­huolto ei juuri käsit­tele, on kom­p­likaa­tiot. Kun ohi­tusleikkaus tai jokin muu vaa­ti­va, mut­ta ruti­ini­no­mainen toimen­pide epäon­nis­tuu, ja poti­las vaatii erit­täin kallista teho­hoitoa, läh­tee poti­las samantien yliopis­to­sairaalaan. Siel­lä hänet ote­taan vas­taan ja hoide­taan yhteiskun­nan rahoil­la. Jonot­taa ei tarvitse, kun tila on kriittinen.

    Käytän­nössä voidaan lähteä (tarkem­man tutkimustiedon puuttues­sa) siitä, että kom­p­likaa­tioi­ta tulee yksi­tyisel­lä ja julkisel­la puolel­la yhtä paljon. Kos­ka kaik­ki kom­p­likaa­tiot hoitaa julki­nen puoli, varaa jokainen yksi­tyisel­lä puolel­la tehty toimen­pide tietyn määrän kaikkein vaa­tiv­in­ta teho­hoitoka­p­a­siteet­tia julkiselta puolelta. 

    Oikeu­den­mukaista olisi, että yksi­ty­isiltä ter­veyspalvelu­jen tuot­ta­jil­ta perit­täisi­in tiet­ty pro­vi­sio siitä julkisen ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetista, joka on varat­ta­va epäon­nis­tunei­den yksi­ty­is­puolen hoito­jen jatko­hoitoa varten.

  18. Jos julki­nen puoli sub­ven­toi yksi­ty­istä toim­intaa, niin sil­loin se on markki­nahäir­iö ja riita-asia. 

    Tässä tapauk­ses­sa sub­ven­toin­ti voisi tapah­tua esimerkik­si siten, että tilo­jen ja fasili­teet­tien käytöstä ei per­itä käypää vuokraa eikä kustannusta.

    1. Tässä tapauk­ses­sa sub­ven­toin­ti voisi tapah­tua esimerkik­si siten, että tilo­jen ja fasili­teet­tien käytöstä ei per­itä käypää vuokraa eikä kustannusta.

      Mikä on oikea hin­ta resurssista, joka muuten jäisi käyt­tämät­tömäk­si? Peri­aat­teessa kaik­ki nol­lan yläpuolel­la ole­vat ovat oikei­ta tai ainakin resurssin haaskauk­seen näh­den oikeampia. .

  19. a_l: “kse halu­aa markki­noiden ehdoil­la toimi­van ter­vey­den­huol­lon. Amerikas­sa­han tuo­ta on kokeil­tu tulok­se­na maail­man korkeim­mat kus­tan­nuk­set ja väestöl­lä heikko terveys.”

    Joo. Ja usein luul­laan, väärin, että USAs­sa val­tio ei rahoi­ta ter­vey­den­huoltoa — tuki tulee vero­helpo­tusten muodossa.
    Ne, joil­la ei ole vähen­nyskelpoisia mak­su­ja, eivät saa tukea — ja keskilu­okas­sa kas­vaa koko ajan se joukko, jol­la ei ole varaa mak­saa yksi­ty­istä sairausvakuutusta.
    Ja julki­nen sairaus­vaku­u­tus on mon­en, liian mon­en amerikkalaisen mielestä kommunismia.
    Niin ilmeis­es­ti myös Suomessa…

  20. Luin lehdestä että Paa­vo Väyry­sel­lä on hoitokotibis­nek­siä (Saa­va Oy). Väyry­nen iloit­si että hoitokoti on tuot­tanut hyvin. Nuo­ria mie­len­ter­veyskuntoutu­jia on näinä aikoina riit­tänyt. Ei jutus­sa ihan noin suo­raan san­ot­tu, mut­ta tuo oli se kuva jon­ka siitä sain.

    Mik­si min­is­ter­i­ta­son päät­täjil­lä, tai näi­den kavereil­la tai suku­laisil­la on yksi­ty­isiä hoitokote­ja ja vas­taan­ot­tokeskuk­sia, jot­ka käytän­nössä hyväveli-monopoleina tuot­ta­vat omis­ta­jilleen sato­ja tuhan­sia tai miljoo­nia vuosittain? 

    Eikö voisi määrätä lakia, että ihmis­ten hätään liit­tyvät palve­lut, esimerkik­si yksi­tyi­nen hoitokoti- tai vas­taan­ot­tokeskus, tai jopa yksi­tyi­nen lääkäri, eivät saisi tuot­taa pitkäl­lä aikavälil­lä enem­pää kuin 5–10% voittoa.

  21. Art­turi B: “Yksi­tyis­sek­tori muuten ei oo ole­mas­sa vaan jono­jen ohit­tamista varten. Se on ole­mas­sa sitä varten, että ihmiset sais mitä halu­ais ja vois äänestää jaloillaan.”

    Noinko­han. Osakey­htiölain viides § ker­too jotain aivan muuta. 

    Lääkärili­iton yli­työkiel­to- ym. toimet osoit­ta­vat, että myös Lääkärili­it­to toimii enem­män voiton­mak­si­moin­tipykälän kuin lääkärien eet­tis­ten ohjei­den mukaan. 

    Eet­tis­ten ohjei­den VIII-koh­ta on nyky-Suomes­sa ja sen rahan syövyt­tämässä ter­vey­den­huol­los­sa luku sinän­sä. Koh­ta kuu­luu: “Lääkäri ei saa tavoitel­la perus­tee­ton­ta aineel­lista etua. Hänen tulee hoitaa poti­las­ta tämän avun­tarpeen mukaan ja soveltaa palkkion­sa suorite­tun työn mukaan.”

    Jos 10 000 euroa viikon­lop­pupäivystyk­ses­tä köy­hän kun­nan tk:ssa on perustel­tu etu, niin mik­sei sit­ten yhtä hyvin 100 000 tai 1000 0000.

  22. Blo­gin pitäjältä en olisi odot­tanut näkeväni näin pop­ulis­tista tek­stiä lääkärien liian vähäi­sistä koulu­tus­lu­vuista. Jos asi­aan pere­hty­isi tilas­to­jen kaut­ta eikä mutu­tun­tu­mal­ta, niin kävisi ilmi, että täl­lä het­kel­lä run­sas 1% ikälu­okas­ta koulute­taan lääkäreik­si. Lisäk­si vas­ta pari jät­tisu­ur­ta kurssia on valmis­tunut Suomen jokaises­ta tiedekun­nas­ta, ja jo nyt lääkäri“pula” on kohen­tunut olen­nais­es­ti. Odot­takaa 10 vuot­ta lisää ja lääkäre­itä tulee ole­maan paljon enem­män. Koulu­tus on pitkä, eivätkä kymme­nen vuot­ta sit­ten tehdyt lisäyk­set koulu­tus­määri­in vaiku­ta het­kessä — samas­ta syys­tä lisäys nyt ei vaikut­taisi het­kessä (tosin joku voisi hel­posti kuvitel­la niin, kos­ka lääkärimäärä lisään­tyy joka tapauk­ses­sa n. 10v sit­ten tehty­jen radikaalien koulu­tus­määrälisäys­ten perus­teel­la). Lisäyk­set tehti­in aikanaan siis nimeno­maan koulu­tus­määri­in, ei ope­tus­resurs­sei­hin (toiv­ot­tavasti tämän vaiku­tuk­sia ei ala näkyä 10 vuo­den sisällä).

    Jos joku halu­aa asi­aan tutus­tua tai tehdä omia laskelmia, kan­nat­taa huomioi­da myös, että kym­meniä Suomen ulkop­uolel­la (pääasi­as­sa Tar­tossa) koulut­tau­tunei­ta suo­ma­laisia lääkäre­itä tulee joka vuosi maa­han. Ja jos oikein halu­aa miet­tiä absolu­ut­tista lääkärip­u­laa, voi ottaa huomioon myös, että esim. viime vuon­na Suomes­sa lail­lis­tet­ti­in n. 300 ulko­maista lääkäriä. Siis samaan aikaan kuin n. 600 suo­ma­laista valmis­tui Suomes­sa. Jos täl­lä mallil­la jatket­taisi­in, niin yli 1,5% ikälu­okas­ta olisi lop­ul­ta lääkäreitä.

  23. “Keikkalääkäri­on­gel­ma johtuu siitä, että lääkäre­itä koulute­taan liian vähän. Muis­sa ammateis­sa ammat­ti­jär­jestö ei voi sanel­la, paljonko alalle saa tul­la väkeä.”

    Koko vyy­hti; lääkärei­den kohtu­u­ton ansio­ta­so, lääkärip­u­la, ja keikkalääkäri-show, johtuu siitä että lääkäre­itä koulute­taan liian vähän. Hal­li­tus jol­la olisi munat, sanoisi lääkärili­itolle että nyt koulute­taan N‑lääkäriä. Piste.

  24. Caitli­na

    Mas­sak­oulut­takaa ihmeessä toki kaik­ki neljän appro­ba­turin yliop­pi­laa lääkäreik­si “kat­so­maan” poti­lai­ta, niitä nuorelle lääkärille voi sit­ten tode­ta, että “et sit­ten päässyt sinne kaup­pik­seen vai?” 

    Tuo on kyl­lä olk­iukko. Lääkärik­oulu­tuk­seen on hak­i­joi­ta riit­tämi­in, eikä epäkelpoi­hin var­masti tarvit­sisi tyy­tyä, vaik­ka sisäänot­toa lisät­täisi­inkin. Ei sitä nyt moninker­tais­ta­mas­sa kum­minkaan oltaisi. (En siis puhu hoita­jien tai muiden muun­tok­oulu­tuk­ses­ta, vaan taval­lis­es­ta lääkik­sen sisäänotosta.)

  25. Osmo:

    kse
    Meinaisin jät­tää julkaise­mat­ta, kos­ka sivus­ton sään­nöis­sä nimit­te­ly on kielletty. 

    Noh… pos­ti­tusteni laatu tun­netusti kär­sii suo­raan suh­teessa lähetysa­jan myöhäisyyteen…

    Mut­ta tuo aja­tus val­tion rajoit­ta­mat­tomas­ta sairaus­vaku­u­tusko­rtista on niin jär­jetön, että se pitää toprpa­ta heti. 

    Hyv­in­hän julki­nen vaku­u­tus — yksi­tyi­nen sairaan­hoito toimii mon­es­sa Euroopan maas­sa kuten vaikka­pa Ran­skas­sa. Tältä poh­jal­ta voisi men­nä väit­tämään, että se, ettei sys­tee­mi toimii huonos­ti USAs­sa, riitä tyr­määmään mallia (itseasi­as­sa USAs­sa taide­taan käyt­tää julk­istakin rahaa enem­män kuin Suomes­sa, joten vika lie­nee ehkä jos­sain muual­la kuin yksi­ty­i­sis­sä vaku­u­tuk­sis­sa sinänsä).

    Ihan yhtä hyv­in­hän voisi väit­tää, ettei julki­nen malli toi­mi viit­taa­mal­la vaikka­pa suo­ma­lais­ten ter­vey­seroi­hin tai UK:n jär­jestelmän kriisiin.

    1. kse
      Se on myös Ran­skas­sa johtanut pos­ket­toman kalli­iseen terveydenhuoltoon.Mutta jos halu­at veroas­t­eesi nou­se­van neljäl­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä, niin.

  26. Lääkäri koulu­tus­ta pitäisi rajusti lisätä.

    Julk­ista ter­vey­den­hoitoa pitäisi vahvis­taa ja Suomen eri­ar­voisu­ut­ta ter­vey­den­hoi­dos­sa pienentää.

    Julkisel­la puolel­la Palkkaus ja työolot sel­l­aisek­si että se houkut­taa lääkäre­i­ta ja hoitajia.

    Sel­l­ainen kehi­tys että yksi­tyi­nen (rajua voit­toa tavoit­tel­va fir­ma) pääsee julk­isi­in tiloi­hin ja julk­isi­in lait­teisi­in ei ole
    omi­aan pienen­tämään Suomen ter­vey­den­hoidon eriarvoisuutta.

    Bisnes ja ahneus levit­täy­tyy vahvem­min ja vahvem­min Suomen terveydenhoitoon.

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  27. Olen nyt ollut pari vuot­ta terkkarin asi­akkaana ja täy­tyy sanoa, että enpä ole maail­mas­sa huonom­paa jär­jestelmää tavan­nut ja niin­pä siir­ryinkin yksi­tyisen sek­torin käyttäjäksi

    Jopa Indone­si­as­sa palvelu oli parem­paa aj asiantun­te­vam­paa eikä ollut jono­ja. Eikä syynä ollut län­si­maalaisuuteni, sil­lä suures­sa miljoon­akaupungis­sa oli vain muu­ta­ma sata länsimaalaista.Lääkäri tuli muu­ta­mas­sa min­uutis­sa kyse­lemään miten voi aut­taa. Lääk­keet sai mukaan ter­veysase­mal­ta, ei tarvin­nut men­nä erik­seen apteekkiin

    Nyt terkkari hoitaa vain kun sairaus on kehit­tynyt vakavak­si. Kun soi­tat terkkari­in niin täti tar­joilee aspiri­inia tai jodia polveen, mut­ta ei tutkimuk­sia eikä lääkärin konsultaatiota

    Min­ul­lakin oli etu­rauhas­vaivo­ja, muta en saanut sihen apua terkkarista ‚joten jouduin tur­vau­tu­maan yksityiseen.Onneksi oli vaara­ton tulehdus.
    Sen jäl­keen sanoin hyvästit julkiselle.

    Ennal­ta ehkäi­sevää hoitoa tai kon­sul­taa­tio­ta on aivan turha odot­taa terkkarilta

    Äiti­ni ja isäni ovat yli 80-vuo­ti­ai­ta, mut­ta he saa­vat lääkärin­tarkas­tuk­sen ker­ran vuodessa vain kauhean tap­pelun kautta.

    Ter­veyskeskusjär­jestelmä on aikansa elänyt ja pitäisi haudata

  28. Raimo K,

    Aivan. Tuol­la polul­la jo ollaan. Se ei tietenkään ole hyvä peruste jatkaa samal­la polul­la eteen­päin. Epä­selvät ja mon­imutkaiset olo­suh­teet houkut­tel­e­vat keinot­telu­un ja väärinkäytöksiin.

  29. Hyvä että HYK­Skin on saa­mas­sa aikaisek­si yksi­ty­istä toim­intaa. Moni­aal­la muual­la hom­ma on jo ollut käyn­nis­sä pitem­pään. Hyvä siis siinä mielessä, että kun hom­ma tapah­tuu Helsin­gin seudul­la medi­akin herää ja syn­tyy keskustelua.

    Keskustelua pitäisi syn­tyä nimeno­maan siitä, onko julkisel­la sairaan­hoidol­la kohtu­u­ton kil­pailue­tu. Käsit­tääk­seni ainakin julkisen puolen ALV on merkit­tävästi pienempi.

    Jos vaik­ka täl­lä HYKSin “yksi­tyis­sairaalal­la” siten on kohtu­u­ton kil­pailue­tu, se ohit­taa yksi­tyisen palvelun vaik­ka olisi tehot­tomampi. Yksi­tyi­nen menee ehkä konkkaan ja meille jää jäl­jelle huonom­pi terveydenhuolto.

    Hyvin ymmärtää että yksi­tyi­nen puoli on huolis­saan siitä, että tämä hal­li­tuk­sen idea lev­iää yhä laa­jem­malle ja kaataa sairaalayri­tyk­siä. Mut­ta kyl­lä tavalli­nen veron­mak­sa­jakin voi olla huolis­saan tehot­to­muu­den lisääntymisestä.

    Ei min­ul­la tietenkään ole hajuakaan, mitä oikeasti tulee tapah­tu­maan. Sairaan­hoito on joka tapauk­ses­sa niin kaukana puh­taas­ta kil­pailu­ti­lanteesta, että markki­na­teo­ri­aa taitaa olla aika turha soveltaa. 

    Per­s’­tun­tu­mal­la kuitenkin voisin vaa­tia, että pelikent­tä tasoite­taan ja kat­so­taan vas­ta sit­ten, minkälainen sota tai sym­bioosi syn­tyy julkisen ja yksi­tyisen välille ja mitä se poti­laalle tarkoit­taa. Voi olla, että rehdis­sä kil­pailu­ti­lanteessa kävisi ilmi, että kaikkein kannal­ta olisikin parem­pi, jos julki­nen puoli myisi tulosyk­sikkönä vapaa­ta kap­a­siteet­ti­aan yksityisille.

    Niin tai näin, eri­no­mainen idea on alkaa myy­dä käyt­tämät­tömänä seiso­vaa huip­pute­knolo­giaa ja ammat­ti­taitoa bal­teille ja venäläisille, joil­la tuo­ta teknolo­giaa ja ammat­ti­taitoa ei ole, ei ainakaan tarpeek­si. Kaik­ki hyötyvät.

  30. OFF-TOPIC: hal­li­tuk­sen alueellistaminen

    Ilmeis­es­ti Suomen hal­li­tuk­sel­la ei ole ihan oikei­ta asioi­ta päätet­tävänä, kun näperel­lään omi­tuisen sil­tarumpupoli­ti­ikan parissa.

    Hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä — jon­ka joku on valmis­tel­lut — päätetään sijoit­taa Met­sän­tutkimus­laitok­sen johdon 25 (!!!) työte­htävää Joen­su­uhun ja Met­säkeskusken jodon 25 — 30 (!!!) tehtävää Lahteen.

    Jär­jetön­tä pölvästiyt­tä ja ajan haaskaamista.

    Verkot­tuneesa maail­mas­sa moista nypläys­tä ei tarvi­ta. Ihmiset ovat mis­sä ovat ja mis­sä hei­dän puolisol­laan on työ­paik­ka ja lap­sil­la kaver­it ja koulu. Se paik­ka voi olla ihan mis­sä tahansa, sitä varten on ole­mas­sa tietoverkot ja verkkoyhteydet.

    Josen­su­un sijoituk­sel­lat­ue­taan Finnairia ja Lah­den sijoituk­sel­la VR:n lähiliikennettä.

    Päätök­sen tekem­siseen, valmis­telu­un ja lobaamiseen käytet­ty aika on ollut rikol­lista verora­ho­jen haaskaamista. Ei mitään järkeä.

    Täl­lä vuoskym­men­nel­lä järkevää val­tion alueel­lis­tamista on tar­jo­ta vain edel­ly­tyk­set palkata päte­vim­mät ihmiset sieltä mis­sä he ovat ja antaa heille mah­dol­lisu­us tehdä työssä siel­lä mis­sä ovat. Pakkosi­ir­rot Pori­in, Rovaniemelle, Kuo­pi­oon, Joen­su­uhun, Lah­teen ja ties minne ovat tsaari­na­jan jäänne — aivan kuin aja­tus, että jokaisen pitäisi olla töis­sä Helsingis­sä ja ilmoit­tau­tua aamul­la nimenhuutoon.

    Met­lan siir­to ei olisi fik­sua edes, jos Helsin­gin yliopis­to lopeta­ta met­sän­hoita­jien ja muiden mestäti­etei­den asiantun­ti­joiden koulu­tuk­sen kokon­aan ja se keskitetään Joensuuhun.
    25 hen­gen vero­tu­loil­la Joen­su­us­sa elämä ei muu­tu miksikään.

  31. Asia on hyvin yksinker­tainen: Suuri osa kalli­ista ter­vey­den­hoi­dos­ta johtuu siitä, että lääkärit (täl­lä het­kel­lä Eduskun­nas­sa vain 2 mut­ta ennen sitä 7) ovat onnis­tuneet pitämään koulu­tu­s­paikat liian vähissä. Jos lääkäre­itä olisi enem­män, työa­jat oli­si­vat nor­maal­im­mat, ter­vey­den­hoidon taso parem­paa ja lääkärei­den ansiot nor­maalimpaa tasoa.

  32. HUS-yksi­tys­sairaala

    Kun­nal­li­sista yri­tyk­sistä on jo aika paljon koke­mus­ta. Per­in­teis­es­ti kun­nalli­nen yri­tys saa ensim­mäisen taseen­sa reip­paaseen ali­hin­taan, jol­loin se pystyy osta­maan asi­akaskun­tansaa hin­nal­la. Samal­la kun­nal­isy­htiö saa oman käyt­töpääo­mansa alle markki­nahin­nan. Toisaal­ta kun­ta­puolelta per­i­tyvät henkilökun­nan omi­tu­inen palkkarakenne.

    Jos HUS osaisi hin­noitel­la “markki­nahin­nan” oikein asi­as­sa ei olisi ongel­maa. Toden­näköis­es­ti sitä ei halu­ta tehdä vaik­ka osat­taisi­inkin. Tässä vai­heessa kun­nal­ispoli­itikko­ja pumpataan kun­nol­la, vaal­itkin kun ovat tulossa.

    Luul­tavasti HUS:n pitäisi huu­tokau­pa­ta ylimääräiset resurssin­sa, jot­ta niille saataisi­in oikea hin­ta. Osa­tae­hdokkaitakin pitäisi olla vähin­tään viisi.

    Hyvää HUS-yksi­tyis­sairaalas­sa on, että kil­pailun lsiäämi­nen alen­taa kil­pail­i­joiden, lähin­nä Mehiläisen ja Dia­corin hin­to­ja. T&ällöin use­mal­la on varaa käyt­tää yksi­ty­isä lääkäri­palvelui­ta ja keven­tää julkisen puolen kuormitusta.

  33. “Keikkalääkäri­on­gel­ma johtuu siitä, että lääkäre­itä koulute­taan liian vähän. Muis­sa ammateis­sa ammat­ti­jär­jestö ei voi sanel­la, paljonko alalle saa tul­la väkeä.”

    Tämä ei ole koko totu­us asi­as­ta. Vuosikursse­ja­han on jo kas­vatet­tu, mut­ta yliopis­to­jen resursse­ja ei ole lisät­ty samas­sa suh­teessa. Sik­si koulu­tuk­sen laatu on huonon­tunut, ja lääkärit tekevät monia toimen­piteitä ensim­mäisen ker­ran vas­ta valmis­tut­tuaan. Jos lääkärien koulu­tus­ta halut­taisi­in vielä lisätä, pitäisi halkoa vuosikurssit osi­in, mikä tarkoit­taisi opetuk­sen määrän kaksinker­tais­tamista. Yliopis­toil­la ei ole siihen rahaa.

  34. Tässä tietenkin rahoi­tus on avainase­mas­sa. KELA-kor­vauksin tue­taan sekä työter­veyshuoltoa että yksi­ty­istä lääkäri­palvelua, vaik­ka yli 3,5 miljoon­aa suo­ma­laista jää työter­veyshuol­lon ulkop­uolelle. Yksi­ty­is­lääkäri­toimin­nas­sa eri­ar­voisu­us koros­tuu alueellisesti.

    Ja jos yksi­tyisen puolen Kela-kor­vauk­set lopete­taan, tapah­tuu mitä?

    Yksi­tyisen puolen kaik­ki asi­akkaat pysyvät yksi­tyisel­lä ja mak­sa­vat Kelankin osu­u­den. Julkiselle puolelle tulee lisää käyt­töra­haa, palve­lu­ta­so para­nee ja eri­ar­voisu­us pienenee.
    Yksi­tyisen puolen kaik­ki asi­akkaat siir­tyvät julkiselle, jol­loin julki­nen ruuhkau­tuu pahasti. Eri­ar­voisu­us piene­nee, mut­ta kaikil­la tilanne huononee.
    Varakkaam­mat yksi­ty­is­puolen asi­akkaat pysyvät yksi­tyisel­lä, köy­hem­mät siir­tyvät julkiselle. Eri­ar­voisu­us voi lisään­tyä tai vähen­tyä riip­puen siitä, vapau­tuuko Kela-kor­vauk­sista enem­män vai vähem­män rahaa kuin mitä julkisen lisäkuor­maan menee.
    Muu­ta, mitä? ___________

    Yksi­tyi­nen lääkäri­jär­jestelmä ylläpitää eri­ar­voisu­ut­ta, mut­ta jos ihan prag­maat­tisia ollaan, pitäisi keskit­tyä julkisen puolen palve­lu­ta­soon. Yksi­tyisen puolen Kela-kor­vausten pois­to kan­nat­taa vain siinä tapauk­ses­sa, että kor­vaus­ra­ho­jen sijoit­ta­mi­nen julkiselle puolelle riit­tää kat­ta­maan kallis­tunei­den hin­to­jen takia julkiselle puolelle siir­tynei­den poti­laiden hoidon.

    Jos taas käy niin, että Kela-kor­vausten pois­to saa enem­män kus­tan­nuk­sia kuin rahaa siir­tymään julkiselle puolelle, julkisen puolen palve­lu­ta­so heikke­nee. Täl­löin eri­ar­voisu­us kas­vaa. Häviäjiä ovat ne keski­t­u­loiset, jot­ka käyvät nyt yksityisellä.

    Rahal­lis­es­ti yksi­ty­is­puolen Kela-kor­vauk­set eivät ole kovin suuri asia. Niitä viilaa­mal­la tuskin maail­ma kovin paljon para­nee. Kalli­it poti­laat (vakavasti sairaat tai elämän­ta­pa­haasteiset) kuitenkin hoide­taan julkisel­la puolel­la. Työ­nan­ta­jien saa­mat kor­vauk­set ovat työ­nan­ta­jille merkit­tävä erä kokon­aisuute­na, mut­ta niiden pois­to tuskin sujuisi kompensoinneitta.

  35. Tämän kiis­te­lyn kai voi lopet­taa, kun Kela ei kor­vaa sent­tiäkään yksi­ty­i­sistä jutu­ista. Sil­loin­han nähtäisi­in, miten käy. Samantien voisi kieltää kun­tia vuokraa­mas­ta keikkalääkäre­itä. Tilanteen kehit­tymistä olisi mie­lenki­in­toista seu­ra­ta. Toi työter­vet­shuolto on vähän han­kala. Mikäli kaik­ki kun­nat sanovat hoita­vansa alueel­laan ole­vien yri­tyk­sien huol­lon, niin sit­ten niin. Kelako­r­vauk­set sil­loin yri­tyk­sille nollaan.

  36. Mikä siihen on syynä, että julki­nen sairaala ei voi mak­saa lääkäreille niin paljon, että he suos­tu­vat tekemään iltavuoroa? Jos iltavuoron teet­tämi­nen kan­nat­taa yksi­tyisel­lä puolel­la, niin pitäisi­hän sen kan­nat­taa julkisellakin. 

    Sen kan­nat­tavu­us­ra­jan muuten voi laskea seuraavasti:

    ML x pt = KK,

    mis­sä

    ML = Lisävuoron lisäkus­tan­nus tun­tia kohti ver­rat­tuna perusvuoro(je)n keskituntikustannukseen
    pt = perusvuoro­jen vuo­tuiset tunnit
    KK = Vuo­tu­inen kiin­teä kustannus

    Esimerk­ki:

    Kalli­in sairaalalait­teen vuo­tu­inen kiin­teä kus­tan­nus (lähin­nä pääo­maku­lu ja vuokra, ehkä jotakin palkko­ja) on 100 000 euroa. Päivävuorossa on käyt­tö­tun­te­ja 1600 vuodessa. Nyt iltavuoron tekem­i­nen kan­nat­taa (kus­tan­nusten kannal­ta) vielä, kun siitä on maksettava

    100 000 / 1600 = 62,5 euroa/h enem­män kuin päivävuorosta.

    Tuo tarkoit­taa tietenkin koko lisäkus­tan­nus­ta, eli jos lait­teen oper­oimiseen tarvi­taan use­ampi henkilö, niin nokkaa kohti lisäys saa olla vas­taavasti vähemmän.

  37. Saako tässä heit­tää sivu­lauseena, että se mis­sä olisi myös hyö­tyä yksi­ty­istämisessä oli palo- ja pelastuslaitokset. 

    Paloase­mat ja ‑laitok­set ovat varsin huonol­la käyt­tö­suh­teel­la ja toimi­vat kapeal­la tehtäväalueel­la. Kil­pailu olisi ter­vet­tä sil­läkin alalla.

    Esimerkik­si Bri­tann­ian suurin ykstyi­nen DDA Fire LTD toi­mi use­assa maas­sa ja palo­laitoskin voi tehdä monipuolista bisnestä.
    http://www.ddafire.co.uk/About_DDA_Fire.htm

  38. Han­k­in­ta­la­ki kieltää sub­ven­toin­nin. Tar­jouskil­pailus­sa kaikkien pitää olla tasavertaisia. 

    Verot­ta­ja voi kat­soa ilmaiset työti­lat ja fasili­teetit verotet­ta­vana tulona.

    Markki­naoikeudessa on tapauk­sia, jois­sa julki­nen puoli on tuomit­tu toim­i­neen väärin sub­ven­toidessaa toimintaan.

    Se mikä on tilo­jen ja fasili­teet­tien käypä arvo ja kus­tan­nus ei ole pelkästään sopi­japuolten asia, jos joku asian halu­aa riitauttaa.

  39. Alek­si: “Lisäyk­set tehti­in aikanaan siis nimeno­maan koulu­tus­määri­in, ei ope­tus­resurs­sei­hin (toiv­ot­tavasti tämän vaiku­tuk­sia ei ala näkyä 10 vuo­den sisällä).”

    Sitä, että lääkärien koulu­tus­määrää ei saa/voi lisätä, perustelti­in aikanaan juuri sil­lä, että koulu­tus on niin kallista (ettei ylimääräisiä lääkäre­itä ole varaa koulut­taa). Jos todel­la pystytään samoil­la resurs­seil­la koulut­ta­maan enem­män lääkäre­itä, ei se pelkästään negati­ivi­nen asia ole.

    Joskus on myös ollut puhet­ta siitä, että kun lääkärei­den koulu­tus on niin kallista, pitäisi edel­lyt­tää, että lääkärit myös tekevät työtään ainakin N vuot­ta (joil­lakin eri­ty­isa­loil­la tämän­tyyp­pisiä ratkaisui­ta on jo käytössä). Ehkä sen­tään poli­it­tiset luot­ta­mus­toimet ja virka­nim­i­tyk­set voisi­vat vapaut­taa työvelvoitteesta 😉

  40. Jos joku yksi­tyi­nen fir­ma nipot­taa sub­ven­toin­nista, niin tar­jo­ta heille samaa mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta palveluk­si­aan HUS:n tilois­sa. Näin vält­tyy ainakin oikeu­denkäyn­neiltä ja jos oikeu­denkäyn­ti tulee niin yksi­tyi­nen fir­ma ei voi väit­tää, että heitä olisi kohdel­tu epätasapuolisesti.

  41. Yksi­ty­is­ten ter­vey­den­huoltoalan yri­tys­ten retori­ik­ka pitää tulki­ta pro for­mak­si, se nyt kuu­luu toim­i­tusjo­hta­jan työnku­vaan nil­lit­tää kun yri­tyk­sen etu on uhat­tuna, ja sehän on, kun kil­pailu lisääntyy.

    Veron­mak­sa­jan omi­naisu­udessa olen tietysti sitä mieltä että HUSin pitää ulos­mi­ta­ta syn­er­giahyödyt kun­nol­lise­na kor­vauk­se­na vuokra­tu­ista fasili­teeteista. Näin markki­nat eivät turhaan häiri­in­ny, ja saadaan malli jota voisi soveltaa laajemminkin.

    Mitä yksi­tyiseen ter­vey­den­huoltoon tulee, on se kiis­tat­toman tehokas sil­loin kun hoide­taan oleel­lis­es­ti peruster­veitä. Keikkalääkäriltä triplamäärä (perustel­tu­ja) suorit­tei­ta huonet­ta kohti viran­halti­jaan ver­rat­tuna on ihan normisuori­tus, mut­ta oikeasti sairaista yksi­tyi­nen sek­tori ei selviä, toisaal­ta ei ole tarviskaan.

    Työn­jako yksi­tyisen ja julkisen sek­torin välil­lä on oikeas­t­aan nyky­isin aika opti­maa­li­nen, yksi­tyisen sek­torin kon­tribuu­tio poti­las­tur­val­lisu­u­teen ja hoidon laatu­un tulee nopeud­es­ta ja ket­teryy­destä, julkisel­la sek­to­ril­la on raskaampi koneis­to ole­mas­sa sitä varten kun jotain menee vikaan. Molem­mil­la puo­lil­la onnis­tu­taan tekemään asioi­ta joiden inhimilli­nen lisäar­vo on mittaamaton.

    Ongel­mako­hti­akin yksi­tyisel­lä puolel­la on, esimerkik­si kom­p­likaa­tioiden ennal­taehkäisyssä, joka taas palau­tuu siihen raadol­liseen tosi­asi­aan että taus­tatyön laimin­lyömis­es­tä saadut voitot ovat omia mut­ta riskit real­isoitu­vat julkisel­la sek­to­ril­la. Klassi­nen moraa­lika­to, siis. Tähän pitäisi puut­tua jot­ta kan­nus­timet saataisi­in kohdalleen. Valitet­tavasti tämä samal­la tarkoit­taisi että osa mon­i­sairaim­mista poti­laista menet­täisi mah­dol­lisu­u­den mak­saa itsen­sä jono­jen ohi mut­ta elämähän on pohjim­mil­taan epäoikeudenmukaista.

    Mitä työter­veyshuol­lon ja monikanavara­hoituk­sen kalleu­teen tulee, ei kyseessä ole mitenkään ter­vey­den­huoltospe­si­fi ongel­ma. On luon­non­la­ki että isän­nätön raha lisää kus­tan­nuk­sia, ja liian mon­imutkaiset tulon­si­ir­tokon­struk­tiot tup­paa­vat tekemään rahas­ta isännätöntä.

  42. OS: “Mikä on oikea hin­ta resurssista, joka muuten jäisi käyttämättömäksi?”

    Tämä on help­po: hin­ta jol­la resurssi menee kau­pak­si. Se on käytän­nössäkin oikea hin­ta eikä vain periaatteessa.

    Kun kaik­ki hin­nat ovat oikei­ta, paras hin­ta on sel­l­ainen joka mak­si­moi tehokku­u­den. Jos tämä ei ole juridis­es­ti mah­dol­lista, ihan riit­tävän hyvä approksi­maa­tio on ylin hin­ta joka markki­noil­ta on saatavissa.

    Sub­ven­tiok­si hin­noit­telu muut­tuu vas­ta jos se ei määräy­dy vapail­la markki­noil­la. Konkreet­tis­es­ti HYKS Oy:n toim­inta saadaan markki­nae­htoisek­si hyvin helposti:

    1) HUS yhtiöit­tää halu­a­mansa toimin­not HYKS Oy:hyn ja tekee alkuin­vestoin­nit palvelun kan­nat­tavu­u­den mak­si­moin­niksi ja palkkaa tarvit­ta­van avus­ta­van henkilökunnan.

    2) HYKS Oy alkaa myy­dä markki­nahin­nal­la fasili­teet­te­jaan (tila, ajan­va­raus­palve­lut, väli­neet) yksi­ty­is­inä ter­vey­den­huoltopalve­lu­den tuot­ta­ji­na toimiville lääkäreille. Näitä fasili­teet­te­ja voi ostaa kuka tahansa, siis myös kil­pail­e­va lääkärikeskus.

    Malli on täs­mälleen sama kuin yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien nykyi­nen toim­inta­malli (pait­si ehkä kil­pail­jalle myymi­nen). Markki­nat eivät häiri­in­ny jos voitot mak­se­taan osinkoina HUSille eikä niitä jätetä HYK­Si­in ajele­hti­maan tai tuh­la­ta osuuskuntatyyppisesti.

  43. Vuon­na 2009 Suomes­sa ter­vey­den­hoit­o­menot oli­vat 3226 $, Ran­skas­sa 3978, Tan­s­ka 4348, Ruot­si 3772,Norja 5352,Saksa 4218, UK 3487, USA 7960, Sveit­si 5144 $.

    Eli Suomea halvem­pia on vähän ja vähäl­lä rahal­la saa siis huonoa ja eri­ar­voista palvelua

  44. Esko Nie­mi: “Jos iltavuoron teet­tämi­nen kan­nat­taa yksi­tyisel­lä puolel­la, niin pitäisi­hän sen kan­nat­taa julkisellakin.”

    Vaikea sanoa, kan­nat­taako yksi­tyisel­lä puolel­la, kun niitä ei juuri ole.
    Julkisel­la puolel­la se on työe­htosopimuskysymys — ja lääkäre­itä ei halu­ta lakkoon — vai halutaanko?

  45. Evert The NeveR­est: “Han­k­in­ta­la­ki kieltää sub­ven­toin­nin. Tar­jouskil­pailus­sa kaikkien pitää olla tasavertaisia.”

    Han­k­in­ta­la­ki kos­kee vain julk­isia han­k­in­to­ja ja tässä tapauk­ses­sa palvelu­ja tar­jo­taan yksi­tyiselle sek­to­rille ja ulko­maille. Ja tasaver­taista mikään ei ole.
    Kun David Beck­ham kävi (eri­ar­vois­es­ti, tietenkin) leikkaut­ta­mas­sa jalka­nsa Turus­sa, var­maan joku hesalainen miet­ti, että olisi­han tuon voin­ut tehdä Hesassakin.

  46. Osmo:

    Se on myös Ran­skas­sa johtanut pos­ket­toman kalli­iseen ter­vey­den­huoltoon. Mut­ta jos halu­at veroas­t­eesi nou­se­van neljäl­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä, niin. 

    Samal­la Ran­skan ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä on kuitenkin mm. WHOn arvion mukaan kokon­aisuute­na maail­man paras ja ran­skalais­ten odotet­tavis­sa ole­va elinikä on myös korkeampi kuin täkäläi­nen. Vaik­ka en tähän hätään nyt mitään tarkem­pia luku­ja löytänytkään, niin väit­täisin, että Ran­skan jär­jestelmä on toden­näköis­es­ti myös tasa-arvoisem­pi kuin mei­dän koiran oksennus.

    Hel­posti voisi siis luul­la, että meil­lä voitaisi­in frans­man­nien sys­teemiä kopi­oimal­la esim. saavut­taa edes tasa-arvoinen jär­jestelmä nyky­isin kus­tan­nuksin luop­umal­la ran­skalaisen jär­jestelmän tasos­ta ja ran­skalais­ten elinikäodotuksesta.

    Mitä mah­dol­liseen veroas­t­een nousui­hin tulee, niin ehkä ne olisi kuitenkin hel­posti siedet­tävis­sä, kun mon­et sel­l­aiset hoidot, jot­ka työssäkäyvän pitää de fac­to han­kkia oma­l­la kus­tan­nyk­sel­laan (mm. ham­mashoito), tuli­si­vat oikeasti julkisen ter­vey­den­huol­lon piiri­in. Lisäk­si työ­nan­ta­jil­la voisi olla enem­män palka­n­mak­su­varaa, kun ei tarvit­sisi kus­tan­taa avain­henkilöille kallista yksilöl­listä työterveyshoitoa.

    Sivuhuomiona: min­ua itseä ei nykyi­nen tilanne hait­ta suo­raan henkilöko­htais­es­ti — min­ul­la on aivan ensilu­okkainen työter­veyshuolto, jos­sa kokei­ta ja tutkimuk­sia tehdään aivan taa­tusti enem­män kuin riit­tävästi; ham­mashoito mak­saa vuodessa noin 100–200€ henkilöko­htaisen luot­tolääkärin luona; silmälääkäri 2–3 vuo­den välein jotain 50€ — viimeisenä perälau­tana on yksi­tyi­nen sairas­vaku­u­tus, joka kor­vaa hoitoku­lu­ja aina 100 000€ asti.

    Se mikä min­ua häir­it­see on se, että meille net­toveron­mak­sajille syn­tyy aivan turhia kus­tan­nuk­sia siitä, että aivan turhan mon­et ihmiset joutu­vat ensin pitkälle sairaslo­ma­lle ja sit­ten turhalle sairaseläkkelle vain sen vuok­si, ettei mei­dän ter­vey­den­huoltosys­tee­mi toi­mi. Ja jos tämä havain­to on jonkun mielestä jotain turhaa/sairasta/vaarallista anarkokap­i­tal­istin kit­inää, niin voi, voi…

  47. MIVa:

    Tämän kiis­te­lyn kai voi lopet­taa, kun Kela ei kor­vaa sent­tiäkään yksi­ty­i­sistä jutu­ista. Sil­loin­han nähtäisi­in, miten käy. 

    Joo. Olisi­han se aika haus­ka nähdä miten julki­nen sek­tori ihan oikeasti vas­taisi lak­isääteiseen velvoituk­seen tar­jo­ta ham­maslääkäri­palve­lut kaikille kansalaisille. Nythän hom­ma menee niin, että lapset ja van­huk­set ehkä hoide­taan, jos resurssit riit­tävät ja muut saa­vat sit­ten joko odot­taa, että ham­mas­mätä ete­nee leukalu­uhun asti ja aiheut­taa sydänko­htauk­sen — tai kaiva­vat kuvet­taan päästäk­seen kun­nol­liseen hoitoon yksi­tyiselle puolelle.

    1. kse

      Olisi­han se aika haus­ka nähdä miten julki­nen sek­tori ihan oikeasti vas­taisi lak­isääteiseen velvoituk­seen tar­jo­ta ham­maslääkäri­palve­lut kaikille kansalaisille.

      Tätä kokeilti­in ham­maslääkäreil­lä Suomes­sa noin kymme­nen vuotta.

  48. Vielä sel­l­ainen huomio tästä mah­dol­lis­es­ta “julki­nen vaku­u­tus” / “yksi­tyi­nen hoito” ‑mallista, että kaiken kaikki­aan on himp­pasen älyl­lis­es­ti epäre­hellistä koit­taa aina tyr­mätä vetoa­mal­la USAn tilanteeseen, kos­ka tilanne siel­lä ei ole ver­ran­nolli­nen ja kos­ka ko. malli toimii aivan eri­no­mais­es­ti use­a­mas­sa Euroopan maassa.

    Oikeasti mielekäs keskustelu voisi ehkä kulkea esim. sel­l­aisil­la lin­joil­la, jot­ka pohti­si­vat miten muis­sa Euroopan mais­sa käytet­tyjä malle­ja voitaisi­in soveltaa meillä.

    1. Vaku­u­tus­malli toimii eri­no­mais­es­ti Kes­ki-Euroopan mais­sa, jos eri­no­maisu­ut­ta tarkastel­laan ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän liike­vai­h­don mak­si­moin­nin kannal­ta. Yleinen arvio on, että vaku­u­tus­malli mak­saa samal­la hoidon tasol­la 50 % enem­män kuin verorahoitteinen.

  49. TL:

    Mik­si min­is­ter­i­ta­son päät­täjil­lä, tai näi­den kavereil­la tai suku­laisil­la on yksi­ty­isiä hoitokote­ja ja vas­taan­ot­tokeskuk­sia, jot­ka käytän­nössä hyväveli-monopoleina tuot­ta­vat omis­ta­jilleen sato­ja tuhan­sia tai miljoo­nia vuosittain? 

    Samal­la pitäisi myös kysyä, että mik­si niin mon­et poli­itikot hehkut­ta­vat nk. kol­man­nen sek­torin merk­i­tys­tä ja ansioi­ta sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltoaloil­la — kun tuo “kol­mas sek­tori” käytänössä aina tarkoit­taa puoluei­den kon­trol­lis­sa ole­via säätiöitä tai yhdis­tyk­siä (siis kaikkea mikä on nor­maalin yri­tys­toimin­nan valvon­nan ulkop­uolel­la). Mut­ta ehkä se on tosi­aan varmem­paa pitää suun­sa kiin­ni ja varmis­taa paikkansa pihtiputaan van­hus­ten huolto säätiön toimin­nan­jo­hta­jana siinä tapauk­ses­sa, ettei uudelleen val­in­ta eduskun­taan onistukkaan.

  50. Jäi hiukan ihme­tyt­tämään viimeinen Pei­jas-Rekolan käyn­ti­ni, kun ihan muuten vaan kiva ensi­a­puhoita­ja sanoi min­ulle paareil­la maates­sani, että “soi­tathan ensi ker­ral­la ambu­lanssin kun olet pyrkimässä vastaanotollemme”.

    Eli kaiketi tarkoi­tus on, että julkiselle sairaan­hoidon puolelle ei pää­sisikään kuin suo­dat­ti­men kaut­ta. Että liki kuol­e­van on tilat­ta­va ambu­lanssin henkilökun­ta arvioimaan — että viekö ambu­lanssi julkiseen sairaalaan ja siten, että ote­taan vastaan.

    Mut­ta miten lie Medi-Heli. Ottaako Pei­jas-Reko­la vas­taan helikopter­il­la tuo­tu­ja poti­lai­ta. Kun Medi-Heli kaiketi ei osa julk­ista ter­vey­den- eikä sairaan­hoitovä­lineitä kuten oli min­un tapauk­ses­sa, että itse kävelin sairaalaan omil­la jaloil­lani — enkä ambu­lanssin vietynä.

  51. Häir­it­seekö ketään muu­ta tässä tämä yksi­tyis­sairaala­n­imike? Käsit­tääk­seni val­tu­us­to määrit­teli, että HUS:n omis­tus ei mis­sään vai­heessa saisi laskea alle 51%, ja alku­un­sa se on paljon enem­män. Sinäl­lään asia on pienehkön oloinen detalji, mut­ta tarkoit­taa kuitenkin mm. sitä, että Hyksin Oy on esim. han­k­in­ta­lain mukaan julki­nen han­k­in­tayk­sikkö. Ja tuo tilo­jen arvos­tusa­sia ei tosi­aan ole ihan yksiselit­teinen asia verot­ta­jan näkökul­mas­ta katsottuna.

    Nythän Hyksin oy tähtää eri markki­noille kuin HUS, noin niinkuin lähtöko­htais­es­ti. Jos kuitenkin HUS:in toimin­nan aikana tapah­tuu poti­la­so­h­jan­taa Hyksin oy:n suun­taan, niin mitenkäs sit­ten tulk­i­taan? Eikös se voi vääristää kil­pailua? Esimerkkinä vaikka­pa autoko­lar­ipoti­las, joka kuu­luu lak­isääteisen liiken­neta­p­atur­man piiri­in, joka kiikute­taan HUS:in päivystyk­seen. Ompi polvi vään­tynyt, ja tart­teepi tähys­tää. Ote­taan poti­las osas­tolle, ja hoide­taan Hyksin oy:n poti­laana. Vaku­u­tusy­htiö mak­saa, kuitenkaan suurem­min voimat­ta vaikut­taa toim­intaan. Onko tämä siis sal­lit­tua jatkos­sa?? En tätä kir­joit­taes­sani väitä, että tilanne olisi ongel­ma­ton täl­läkään hetkellä…

    1. Han­nu Vesari:

      Hyksin Oy on esim. han­k­in­ta­lain mukaan julki­nen han­k­in­tayk­sikkö. Ja tuo tilo­jen arvos­tusa­sia ei tosi­aan ole ihan yksiselit­teinen asia verot­ta­jan näkökul­mas­ta katsottuna.

      Verot­ta­jan näkökul­mas­ta asia on täysin mie­lenki­in­no­ton. Tai siis oikeas­t­aan päin­vas­tainen kuin Han­nu Vesari olettaa.
      Vai­h­toe­hto A:
      HYKS: Oy:n yli­jäämä ilman vuokraa 5 miljoon­aa ja vuokra 2 miljoon­aa, verotet­ta­va voit­to kolme miljoonaa
      Vai­h­toe­hto B:
      Voit­to ilman vuokraa 5 miljoon­aa, vuokra miljoona, verotet­ta­va voit­to neljä miljoonaa
      Kos­ka HYKS ei mak­sa veroa, vai­h­toe­hto A on kon­sernille edullisempi.

    2. Ote­taan poti­las osas­tolle, ja hoide­taan Hyksin oy:n potilaana. 

      En ole HUS:n hallintoe­limis­sä, joten en tunne HYKS Oy:n kon­sep­tia tarkasti, mut­ta olen aika var­ma, että HYKS Oy:llä ei ole vuodepaikkoja.

  52. kela kor­vauk­sen pois­to yksi­ty­is­lääkäris­sä käyn­nistä olisi paras päätös val­tion kannalta.

  53. “Amerikas­sa­han tuo­ta on kokeil­tu tulok­se­na maail­man korkeim­mat kus­tan­nuk­set ja väestöl­lä heikko terveys.”
    Kus­tan­nuk­set ovat korkeat, mut­ta niin ne ovat nousseet muual­lakin. Selvästi yli 10% BKT­stä alkaa olla yleistä (Ran­s­ka, Sak­sa, Sveit­si) ja kasvus­sa ollaan kaikkial­la. Suomes­sa onnek­si ollan pystyt­ty toim­i­maan kus­tan­nuste­hokkaam­min kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa. Mut­ta esim. Sin­ga­pores­sa ollaan ihan yhtä ter­vitä, mut­ta kus­tan­nus on selvästi alle puo­let Suomen vastaavasta.
    USAs­sa vaku­u­tus oli ollut jo käytössä yleis­es­ti yli 20 vuot­ta ennen kuin Suomeen tuli pakolli­nen sairaus­vaku­u­tus. Siinä ajas­sa kus­tan­nuk­sis­sa päästi­in kasvu-ural­la. USAn vaku­uuk­sen his­to­ria on 2.maailmansodan aikaises­sa työvoima­pu­las­sa. Palkko­ja ei saatu nos­ta, joten kek­sit­ti­in antaa etu­na vakuutus.
    Kansan ter­vey­den­ti­las­ta ei voi tehdä suo­raan johtopäätök­siä ter­vey­den­hoidon tilas­ta. Puh­das juo­mavesi on nos­tanut ter­vey­den­ta­soa huo­mat­tavasti enem­män kuin mitkään lääk­keet tai lääkärit.
    USAsa on erit­täin korkeata­soista hoitoa. Sen näkee esim. eri syöpi­en parane­misti­las­toista. Ja myös siitä, että USAan matkuste­taan saa­maan hoitoa. Yleen­sä on käytössä uus­in­ta hoitotekni­ikkaa; jo sen takia, että poti­lasko­r­vauk­set voivat olla hyvin suuria.
    Vähä­varaisille ja yli 65 vuo­ti­aille hoidon mak­saa val­tio tai osaval­tio, työssäkäyville kuu­luu useim­miten vaku­u­tus työ­nan­ta­jan puolesta.

    1. Rolling Heurlin:

      Selvästi yli 10% BKT­stä alkaa olla yleistä (Ran­s­ka, Sak­sa, Sveitsi) 

      Nämä ovat kaik­ki vaku­u­tusjär­jestelmä­mai­ta. Vaku­u­tusjär­jestelmään on leiv­ot­tu rahoi­tus­pom­mi, kos­ka sairaalan kan­nat­taa tehdä riski/kustannussuhteen mukaan arvioiden jär­jet­tömiä tutkimuk­sia ja poti­laan kan­nat­taa tietysti mak­si­moi­da tur­val­lisuuten­sa eikä vaku­u­tusy­htiö voi kuin maksaa.
      Tätä kokeilti­in Suomes­sa lap­sil­la (lap­si­vaku­u­tus) Menot ylit­tivät ennakoidun yli kym­menker­tais­es­ti. Ainakin mak­su kak­sikym­men­täk­er­tais­tui nopeasti.
      Syöpähoito­jen tulok­set ovat ymmärtääk­seni HUS:ssa parem­mat kuin Yhdys­val­lois­sa. Var­maankin Yhdys­val­loista löy­tyy eli­it­ti­sairaaloi­ta, jot­ka yltävät HUS:n tasolle ja ylikin, mut­ta ei yhtään julk­ista sairaalaa, joi­hin pää­sisi ilman sairausvakuutusta.

  54. onko Soin­in­vaara tietoinen että on paljon yri­tyk­siä jot­ka tar­joa­vat työn­tek­i­jöilleen vain lak­isääteisen työterveyshuollon.

    eli 1 tarkastus/vuosi.
    jos sairas­tut niin mak­sat siitä ihan nor­maal­isti jos käytät yksityislääkäriä.

    tule­vaisu­udessa tämä lisään­tyy paljon,koska ei yri­tys­ten tarvitse mitään työter­veyshuoltoa ylläpitää(lakisääteisen lisäksi).

    eli tule­vaisu­udessa ollaan kaik­ki samal­la viival­la ‚niin työt­tömät kuin työssäkävijät.

    kun­han tapa yleistyy työ­nan­ta­jien keskuudessa.

    1. uusi kas­vo:
      On tietoinen. Tuo­han on vähän niin kuin tau­tolo­gia. Lak­isääteisen lisäk­si ei tarvitse tar­jo­ta muu­ta. Kos­ka vapaae­htoista työter­veyshuoltoa sub­ven­toidaan varsin vboimakkaasti yhtei­sistä varoista, tren­di kul­kee toiseen suuntaan.

  55. En olisi Osmos­ta uskonut täl­laisia kom­ment­te­ja. Lääkäreistä ei ole pulaa, ain­oas­taan ter­veyskeskus­lääkäreistä syr­jäseudul­la. Etelä-Suomen sairaalois­sa tais­tel­laan erikois­tu­mi­s­paikoista ja viroista. Palkkaa saa vas­tavalmis­tunut kolme ton­nia ja se nousee kuudessa vuodessa erikois­lääkärin paperei­den myötä noin viiteen ton­ni­in. Väitöskir­ja pitää tehdä jos halu­aa viran. Päivystyk­sistä saa lisää palkkaa jos niitä on, kaikil­la ei ole. Onko tämä nyt sit­ten ihan liikaa?

    Ter­veyskeskuk­si­in kauas isoista kaupungeista ei kukaan halua ja sik­si sinne ei men­nä edes hirmu­palkoil­la jos vain mitään vai­h­toe­htoa on. Mielu­um­min lab­o­ra­to­ri­oon pipetoimaan tai mitä vaan. Ter­veyskeskus­lääkäre­itä halvek­si­taan ja samal­la ihme­tel­lään mik­si kukaan ei sel­l­aisek­si halua. Lääkik­sessä opete­taan että tk-lääkäri on se tumpe­lo, joka joko lähet­tää tai puoskaroi.

    1. Lääkärei­den mielestä lääkäre­itä on aina liikaa, mut­ta melkein mihin ammat­tikun­taan ver­rat­tuna heitä on työ­paikkoi­hin ver­rat­tuna niukasti. SAe, etteivät kaik­ki halukkaat pääse ihan­netyö­paikkaan ei osoi­ta, etteikö määräl­listä pulaa olisi. Pulaa soit­taa se, että kysyn­tä ja tar­jon­ta vievät palkko­ja koko ajan yläspäin.
      Onko insinööreistä yli­tar­jon­taa, kun kaik­ki halukkaat eivät pääse Nokian toimitusjohtajiksi?

  56. “Lääkärei­den mielestä lääkäre­itä on aina liikaa, mut­ta melkein mihin ammat­tikun­taan ver­rat­tuna heitä on työ­paikkoi­hin ver­rat­tuna niukasti. SAe, etteivät kaik­ki halukkaat pääse ihan­netyö­paikkaan ei osoi­ta, etteikö määräl­listä pulaa olisi. Pulaa soit­taa se, että kysyn­tä ja tar­jon­ta vievät palkko­ja koko ajan yläspäin.”

    Niin tot­ta. Tähän voisi vielä lisätä että suurten kaupunkien ulkop­uolis­ten ter­veyskeskusten johtavien lääkärien mukaan lääkäre­itä ei varam­sti ole liikaa. Niin vaikeaa sinne on rekry­toi­da uusia lääkereitä.

  57. ain­oa järkevä malli olisi yksi­ty­istää koko sairaan­hoito ja ihmiset ottaisi­vat sit­ten itselleen sopi­van vaku­u­tuk­sen. Köy­hille val­tio voisi rahoit­taa perus­paketin jol­la saisi tietyt palve­lut. Rahal­la voisi itse kukin ostaa sit­ten just sem­moi­sen paketin kuin halu­aa. Lisäk­si pitäis alkaa hyö­dyn­tämään ostopalvelui­ta Suomen ulkop­uolelta. Jos jokin oper­aa­tio olis järkevää ostaa esim. Pietarista niin tehtäköön niin.

    Nyky­sairaan­hoidon suurin ongel­ma on Eduskun­nan anta­mat ylisu­uret palvelulu­pauk­set. Jos itse saisin päät­tää mihin hoitoi­hin itse halu­aisin osal­lis­tua mak­sa­jana niin jär­jestelmästä tulisi min­ulle paljon halvem­pi. Mik­si esim pitää mak­saa toiv­ot­tomista syöpähoidoista muu­ta kuin kip­ulääk­i­tys? Jos on etukä­teen tiedos­sa että läh­es kaik­ki kuolee mksasyöpään tai haim­syöpään niin miks niihin pitäisi ylipäätään kohden­taa val­tavasti resursseja?

    Ko pri­or­is­in­tia ei tee lääkärit eikä sitä tee poli­itikot joten eikös annet­tais val­ta päät­tää asioista ihmisille itselleen?

    Jos ump­isuolen pois­to mak­saisikin vaku­u­tus­mallis­sa enem­män kokon­aisu­us olis var­masti halvem­pi tai ainakin olis mah­dol­lisu­us valita.

  58. Kyl­lähän pro­fes­sion sisäisessä arvos­tuk­ses­sa tk-lääkärit aika kär­jessä ovat.
    Tuo on kyl­lä muuten tot­ta. Pula on nimeno­maan _tk-päivys­täjistä_. Sitä ei kukaan tee, jos vaan muualle pystyy raa­hau­tu­maan. Syr­jäseuduil­la usein yksinäisenä pienel­lä ter­veysase­mal­la tarvi­taan oma eri­tyi­nen luon­netyyp­pi. There’s not many of us left 🙂

  59. Ote­taan poti­las osas­tolle, ja hoide­taan Hyksin oy:n potilaana.

    Tässä ei ole mitään uut­ta. Niin kauan kuin lääkärit ovat tehneet työtä sekä yksi­tyisel­lä että julkisel­la puolel­la, he ovat julkises­sa työssä han­kki­neet yksi­ty­is­prak­ti­ikkaan asi­akkai­ta. Siinä ei oikeas­t­aan ole edes mitään väärää, että lääkäri ker­too poti­laalle, että hoitoon on vuo­den jono, mut­ta yksi­tyisessä hoi­dos­sa pääsee hoitoon heti — jos siitä mak­saa. Ja yksi­tyisen hoidon tar­joa­jaa, jon­ka hyvin tun­tee, voi tietenkin rehellis­es­ti suositella 🙂

  60. Yksi­tyisen ja julkisen hoidon sur­re­al­is­mista esimerk­ki: tut­taval­lani hajosi samal­la taval­la ensin toinen polvi, muu­ta­ma kuukausi myöhem­min toinen. Jälkim­mäisen tap­atur­man vaku­u­tusy­htiö suos­tui kor­vaa­maan, ensim­mäistä ei — niin­pä yksi­tyis­sairaalas­sa leikat­ti­in myöhem­min vau­ri­oitunut polvi ensin, ja muu­ta­man kuukau­den odot­telun jäl­keen julkisel­la puolel­la se ensin vaurioitunut 😉

  61. Onko se var­ma merk­ki insinöörip­u­las­ta jos jol­lain Liek­san kaupungilla on vaikeuk­sia rekry­toi­da pätevää insinöörityövoimaa?

    Syr­jäseu­tu­jen lääkärip­u­la on tot­ta Inti­as­sa, Yhdys­val­lois­sa, Ruot­sis­sa, Kanadas­sa jne. Muis­takin korkeak­oulute­tu­ista olisi syr­jäseuduil­la pulaa jos heil­lä olisi töitä siellä.

    Mitä tulee epä­tasa-arvoon ter­vey­den­huol­los­sa niin ain­ut ratkaisu siihen olisi kieltää koko yksi­tyis­sek­tori lääkäri­palveluis­sa, mut­ta eipä sitä voi kun mihin sitä sit­ten menisi vai mitä?

  62. Rahas­ta­han on paljolti kysymys. On jotenkin huvit­tavaa vaik­ka niin raadol­lista. Libyas­sa poruk­ka sotii toisi­aan vas­taan viimeistä mallia olevil­la pakuil­la joiden lavoil­la on vuosikymmenet van­hat Serkeit. Libya on vela­ton. Niil­lä on öljy.
    Nor­jalaisksi emme voi tul­la. Olka­amme suo­ma­laisia persaukisia.

  63. Mikä Osmon mielestä olisi sopi­va palk­ka lääkärille? Nykyi­nen ter­veyskeskus­lääkärin 4500 euroa ei ole eri­tyisen kade­hdit­ta­va vaa­dit­ta­va koulu­tus ja työnku­va huomioiden. Toisin kuin Osmo väit­tää suurin osa lääkäreistä tosi­aan saa tätä työ­sopimuk­sen mukaista palkkaa. Sairaala­puolel­la palkat ovat jopa pienem­mät, eri­tyis­es­ti erikois­tuvil­la lääkäreil­lä. Lapin ja Itä-Suomen muut­to­tap­piokun­nos­sa sit­ten voi saa­da käsit­tämät­tömiä sum­mia jos sinne suos­tuu menemää.

  64. Tuo Osmon sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­non esimerk­ki on huono. Kil­pailu­oikeu­den piiristä löy­tyy paljon parem­pia esimerkke­jä. Esimerkik­si kun Neste öljyn jalosta­jana aikoinaan myi öljyä eri jake­li­joille, se ei voin­ut suosia omaa jakeluketjuaan muiden jakeluketju­jen kus­tan­nuk­sel­la jne. Neste jou­tui kaupois­saan kaikille jake­li­joille käyt­tämään markkinahintoja.

    On siis kah­den­laista busines­ta. Tilo­jen ja lait­tei­den vuokraus ja toisaal­ta lääkäri­palvelu­jen tuot­ta­mi­nen. Ris­ti­in­sub­ven­toin­ti näi­den businesten välil­lä on yleen­sä kiel­let­tyä varsinkin, jos toim­i­ja on määräävässä markkina-asemassa.

    Eli markki­nahäirikön ase­maa kil­pailu­oikeu­den kannal­ta ei syn­ny, jos HYKS perii HYKS Oy:ltä käyvän markki­nahin­nan tiloista ja laitteista. 

    Siis tilo­jen ja lait­tei­den hin­noit­telua ei saa tehdä taloudel­lisen opti­moin­nin mukaan tai minkään hihas­tave­don peri­aat­teel­la vaan nimeno­maan pitää nou­dat­taa markkinahintoja. 

    On muis­tet­ta­va, että EU:n kil­pailusään­tö­jen mukaan myös val­tioil­la ja muil­la julk­isoikeudel­lisil­la yhteisöil­lä on velvol­lisuuk­sia olla häir­it­semät­tä kil­pailua ja tietyis­sä tilanteis­sa saat­taa syn­tyä vahingonkorvausvelvollisuuksia. 

    Kil­pailu­oikeudessa on siis jo valmi­ik­si sel­l­aiset pykälät, joi­hin yksi­tyis­sek­tori voi vedo­ta, jos HYKS/HYKS Oy ryhtyy markki­nahäirikök­si. Kos­ka pelisään­nöt on selvät, yksi­tyis­sek­to­ril­la ei pitäisi olla sen suh­teen tässä vai­heessa valittamista.

    Tietenkin on järkevää ottaa HYKSin tilat ja lait­teet nyky­istä tehokkaam­paan käyt­töön. Mut­ta jos HYKS ei pysty itse toim­i­maan iltaisin, ver­tailu pitäisi tehdä niiden vai­h­toe­hto­jen välil­lä, että vuokrataanko HYKSin tilat ja lait­teet illak­si yksi­ty­isille toim­i­joille vai vuokrataanko ne HYKSin oma­lle yritykselle.

  65. > Verot­ta­jan näkökul­mas­ta asia on täysin mie­lenki­in­no­ton. Tai siis oikeas­t­aan päin­vas­tainen kuin Han­nu Vesari olettaa.

    HUS ei mak­sa veroa, mut­ta Hyksin Oy käsit­tääk­seni mak­saa. Jos Hyksin Oy on kuitenkin julki­nen han­kki­ja, joten kaiken jär­jen mukaises­ti tilo­jan han­kkimi­nen tulisi kil­pailut­taa. Kil­pailu­tus­pros­es­si tuot­taa tiedon markki­nahin­noista. Jos Hyksin Oy:n saa­ma tila on selvästi alle markki­nahin­nan, niin käsit­tääk­seni sen pitäisi kyl­lä kiin­nos­taa verot­ta­jaa. Se, että onko sil­lä merk­i­tys­tä HUS:lle, on tietysti toinen kysymys. Sil­lä kuitenkin voi olla merk­i­tys­tä Hyksin Oy:n muil­la omis­ta­jille, elleivät nyt ihan erikois­es­ti käyt­täy­tyviä sijoit­ta­jia ole… Tai voihan tietysti olla, että jos Hyksin oy:n tekemä voit­to on riit­tävän suuri, niin eivät sijoit­ta­jat lähde pienistä purnaamaan… 

    Kir­jan­pidon asiantun­ti­ja en ole, enkä laki­akaan kovin hyvin tunne, mut­ta kum­malliselta tun­tuu, jos Hyks saa omas­sa sisäisessä lasken­nas­saan käyt­tää eri arvos­tuk­sia, kuin myy­dessään tilaa ulos. Ehkä se on mah­dol­lista. En osaa sanoa, kun en tiedä. Lisäk­si saat­taa olla, että vaik­ka tilat arvostet­taisi­in ns. markki­nahin­taan, niin Hyksin Oy saa ne silti hyvin hal­val­la, jos hin­noit­telu­pe­rus­teena on käytetet­ty aika, kos­ka edelleen tilo­jen käyt­tämätön­tä aikaa mak­saa myös HUS, ei pelkästään Hyksin Oy.

    » Ote­taan poti­las osas­tolle, ja hoide­taan Hyksin oy:n potilaana.
    >Tässä ei ole mitään uut­ta. Niin kauan kuin lääkärit ovat tehneet
    > työtä sekä yksi­tyisel­lä että julkisel­la puolel­la, he ovat julkisessa
    > työssä han­kki­neet yksi­ty­is­prak­ti­ikkaan asi­akkai­ta. Siinä ei
    > oikeas­t­aan ole edes mitään väärää, että lääkäri ker­too potilaalle,
    > että hoitoon on vuo­den jono, mut­ta yksi­tyisessä hoi­dos­sa pääsee
    > hoitoon heti – jos siitä mak­saa. Ja yksi­tyisen hoidon tarjoajaa,
    > jon­ka hyvin tun­tee, voi tietenkin rehellis­es­ti suositella

    Kuten sanoin, en väit­tänyt, että tilanne on ongel­ma­ton täl­lä het­kel­lä. Mut­ta toimin­nan dynami­ik­ka voi muut­tua hie­man toisen­laisek­si, kun toim­i­jat ovat samoissa tilois­sa. Olete­taan­pa, että sisä­tau­tiosas­tol­la on poti­las, jol­la epäil­lään ohi­moval­ti­mon­tule­hdus­ta (tem­po­raaliar­teri­it­tia). HUSin kirur­gia “ei ehdi” koepalaa otta­maan, mut­ta samana iltana Hyksin Oy:n kirur­gia kyl­lä ennät­tää. Täl­löin siis Hyksin Oy ei tarvitse vuode­paikko­ja, mut­ta voi hoitaa vuodeosas­tol­la ole­via poti­lai­ta. Näin siis teo­ri­as­sa. Tästä poti­laiden eril­lään pitämis­es­tä ei ole siis julkises­ti vielä keskustel­tu, mut­ta toivoa sopii, että keskustel­laan sen vuok­si, että sil­lä on merk­i­tys­tä niin kun­tien, poti­laiden kuin HUS:n oman toimin­nan tehokku­u­den kannalta. 

    Itse­hän siis kan­natan Hyksin Oy:n perus­tamista sen vuok­si, että Suomes­sa ei tun­nu poli­it­ti­nen päätök­sen­teko­jär­jestelmä itsenäis­es­ti tuot­ta­van merkit­tävää muu­tos­ta ter­vey­den­huoltoon, vaik­ka kaikil­la tun­tuu ole­van jotakin haukut­tavaa siinä. Tarvit­ta­neen siis riit­tävän räväköitä irtiot­to­ja muiden toimes­ta, jot­ta lain­säätäjätkin heräävät. En vain ole var­ma, onko se paras tapa tehdä yhteiskun­nal­lisia muutoksia…

  66. Lääkärit ovat ahneimpia ihmisiä tässä maas­sa. Mut­ta kuten san­ot­tu (ver­tausku­val­lis­es­ti): tilaisu­us tekee varkaan…

  67. Han­nu Vesari: “Sinäl­lään asia on pienehkön oloinen detalji, mut­ta tarkoit­taa kuitenkin mm. sitä, että Hyksin Oy on esim. han­k­in­ta­lain mukaan julki­nen han­k­in­tayk­sikkö. Ja tuo tilo­jen arvos­tusa­sia ei tosi­aan ole ihan yksiselit­teinen asia verot­ta­jan näkökul­mas­ta katsottuna.”

    Hyks OY on han­k­in­ta­lain tarkoit­ta­ma julki­nen han­k­in­tayk­sikkö, mut­ta kyse ei liene ko. yksikön han­kkimista vaan tar­joamista palveluista.

    Osmo: “Verot­ta­jan näkökul­mas­ta asia on täysin mie­lenki­in­no­ton. Tai siis oikeas­t­aan päin­vas­tainen kuin Han­nu Vesari olettaa.
    Vai­h­toe­hto A:
    HYKS: Oy:n yli­jäämä ilman vuokraa 5 miljoon­aa ja vuokra 2 miljoon­aa, verotet­ta­va voit­to kolme miljoonaa
    Vai­h­toe­hto B:
    Voit­to ilman vuokraa 5 miljoon­aa, vuokra miljoona, verotet­ta­va voit­to neljä miljoonaa
    Kos­ka HYKS ei mak­sa veroa, vai­h­toe­hto A on kon­sernille edullisempi.”

    HUS ei mak­sa veroa, mut­ta HYKS OY:n voit­to on verotettavaa.
    Ja jos OY ei tuo­ta voit­toa, mut­ta mak­saa kovaa vuokraa, sel­l­ainen peit­el­ty osin­gon­jako kyl­lä kiin­nos­taa verot­ta­jaa, vaik­ka osin­gon saa­ja ei mak­sakaan veroa.

    1. Raino K on tässä enem­män oikeassa.
      Verot­ta­jaa kiin­nos­taa se, jos HYKS perii liian korkeaa, ei liian mata­laa vuokraa. Tämä jälkim­mäi­nen alivuokra oli yksi­tyis­sek­torin voit­toa tur­vaavien pääl­lim­mäisenä huolena

  68. juge: “ain­oa järkevä malli olisi yksi­ty­istää koko sairaan­hoito ja ihmiset ottaisi­vat sit­ten itselleen sopi­van vaku­u­tuk­sen. Köy­hille val­tio voisi rahoit­taa perus­paketin jol­la saisi tietyt palvelut.”

    Siis Oba­man malli — joka repub­likaanien mielestä on kommunismia.
    Ja köy­hi­in lukeu­tuu koko ajan suurem­pi osa keskilu­okas­ta. Jos sairaan­hoito on kallista, vaku­u­tus on myös kallis eikä siihen edes koko keskilu­okalla ole varaa.

  69. juge: “Jos on etukä­teen tiedos­sa että läh­es kaik­ki kuolee mksasyöpään tai haim­syöpään niin miks niihin pitäisi ylipäätään kohden­taa val­tavasti resursseja?

    Ko pri­or­is­in­tia ei tee lääkärit eikä sitä tee poli­itikot joten eikös annet­tais val­ta päät­tää asioista ihmisille itselleen?”

    Ja kun sul­la on se mksasyöpä tai haim­syöpä, mitä päätät? Siis itse.

  70. Olisi­han se aika haus­ka nähdä miten julki­nen sek­tori ihan oikeasti vas­taisi lak­isääteiseen velvoituk­seen tar­jo­ta ham­maslääkäri­palve­lut kaikille kansalaisille.

    Tätä kokeilti­in ham­maslääkäreil­lä Suomes­sa noin kymme­nen vuotta.

    Ei “kokeilu” mihinkään ole loppunut,jonot vain kas­va­vat, hoidon­tarve kumu­loituu ja jär­jestelmä yskii kuukausi kuukaudelta yhä pahemmin.

    Min­ua hiukan ihme­tyt­tää, miten jotkut voivat pahek­sua poti­laiden hakeu­tu­mista yksi­ty­is­lääkäri­in — täl­löin­hän he ovat pois­sa ter­veyskeskusten jonoista, ja tavalli­nen tal­laa­ja saa sieltä avun nopeammin!

    Keikkalääkäribis­nek­sen kan­nat­tavu­ud­es­ta ker­too jotain se, että jokunen vuosi sit­ten vuokralääkäri­fir­ma MedOne myyti­in ruot­salaisille muis­taak­seni 35 miljoon­al­la eurol­la ! Fir­ma, jol­la ei ollut mitään reaaliomaisu­ut­ta, vain liikeidea.
    Ei ole vaikea nähdä, kuka tuon laskun viime kädessä maksaa.

  71. Osmo, sinä ja sin­un lähisuku­lais­esi käyt­tää vain julk­ista terveydenhuoltoa?
    Jos ker­ran se toimii, mik­si ei?
    Minä ja min­un suku ei käytä.

  72. Mut­ta oikea kysymys on se että, jos HUS vuokraa tilo­ja ja lait­tei­ta, niin HYKS oy:n pitää olla samal­la viival­la, kuin Mehiläisen tai Diacorin.

  73. Raimo K

    minä päät­täisin vali­ta vain kip­ulääk­i­tyk­sen ja vain siitä mak­saisin tietysti.

  74. Eli liian alhainen vuokra tuot­ta­neepi murhet­ta markki­natuomiois­tu­imes­sa (joka käsit­tääk­seni käsit­telee täl­lä het­kel­lä asioi­ta toista vuot­ta), ja liian korkea vuokra puolestaan ärsyt­tää verot­ta­jaa. Jäl­jelle jää siis enää tarve löytää se markki­nahin­ta… 😉 Ja sitout­taa se henkilöstö, joka kai per­im­mäisenä tarkoituk­se­na on. Voit­toakin pitäisi tehdä, jot­ta sijoit­ta­jat pysy­i­sivät mukana. Toisaal­ta, sijoitet­ta­va pääo­ma ei tässä tapauk­ses­sa lieni kovin suuri, jos tilaa vuokrataan tarpeeseen, ja palkkaa mak­se­taan tehty­jen suorit­tei­den mukaan, sinäl­lään erit­täin käytän­nöl­listä Hyksin oy:n kannalta. 

    Sinäl­lään tämä on ihan mie­lenki­in­toista seu­ra­ta. Luul­tavasti jokunen päätös oikeu­sis­tu­imista tarvi­taan, ennen kuin pelisään­nöt on selvil­lä. Suo­ra vaiku­tushan tässä jää lähin­nä pääkaupunkiseudulle, ja kohteena (jos pysytään siis aio­tus­sa poti­las­ryh­mässä) on melko rajat­tu joukko poti­lai­ta, mut­ta seu­ran­nais­vaiku­tuk­set voivat olla suurem­pia. Toiv­ot­tavasti lop­putu­lok­se­na ei ole entis­es­tään vähen­tynyt arvos­tus ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää kohtaan. Sinäl­lään­hän tämä ei suo­ranais­es­ti vas­taa ter­vey­den ja ter­vey­den­huol­lon eri­ar­vois­tu­miske­hi­tyk­seen, vaan siihen tarvi­taan ihan mui­ta keinoja.

  75. Halu­ais­in­pa nähdä minkälaista palkkaa joudut­taisi­in mak­samaan Helsinkiläiselle kansane­dus­ta­jalle, jot­ta tämä tek­isi työn­sä esim. Liek­sas­sa vail­la ystäviä, oman ikäisiä vas­takkaisen sukupuolen edus­ta­jia tai kaupunkielämän tar­joamia vapaa-ajan mahdollisuuksia.

    Ongel­ma on saa­da yliopis­tok­oulute­tut nuoret muut­ta­maan met­sään, ei niinkään puute lääkärien määrässä. Oman osansa ongel­maan luo­vat organ­isatoriset ongel­mat, lop­u­ton paperiso­ta, surkeat tieto­jär­jestelmät yms. työ­taakkaa lisäävät tekijät. 

    Lääkärit pakkau­tu­vat suuri­in kaupunkei­hin, kuten muutenkin korkeasti koulute­tut elämän­laadulli­sista syistä. Suuris­sa kaupungeis­sa lääkäreille mak­set­ta­vat huo­mat­tavasti pienem­mät palkat ovat elävä todiste siitä, miten vähän tulot vaikut­ta­vat elin­paikan val­in­taan, kun­han ne ovat riittävät. 

    Täl­lä het­kel­lä käsit­tääk­seni 1% ikälu­okas­ta koulute­taan lääkäreik­si. Määrää riit­tävästi kas­vat­ta­mal­la syr­jäseu­tu­jen lääkärip­u­la kor­jau­tu­isi, mut­ta se ei liene yhteiskun­nallekkaan järkevä ratkaisu ongelmaan.

  76. Sivu­men­nen sanoen mak­sim­imäärä kokei­ta ja kuvan­tamisia _ei_ merk­itse mak­si­maal­ista tur­val­lisu­ut­ta ja var­muut­ta, vaan mak­si­maal­ista häm­men­nys­tä, sekaan­nus­ta ja epä­var­muut­ta. Kyseessä on _oikea_ infor­maa­tiosaaste, ja penseys ajatuk­selle, että var­muudek­si “ote­taan kaik­ki kokeet”, ei ole lääkärin laiskuutta.
    Toisaal­ta keikkapäivys­täjä tietysti pääsee poti­laas­ta hel­posti eroon määräämäl­lä ziljoona tutkimus­ta, jot­ka sit­ten joku toinen myöhem­min saa häm­mästyneenä kom­men­toi­da ja selit­tää poti­laalle, että ei näistä kyl­lä selviä yhtään mitään, eikä edes mil­lään mieliku­vi­tuk­sel­la voi kek­siä, mitä niistä olisi pitänyt ehkä ilmetä.

  77. Lääkärien työt­tömyyspros­ent­ti taitaa olla hyvin lähelä pyöreää nol­laa. Palkkain­flaa­tio taitaa olla sen mukainen, nousu on ollut viimeisen kymme­nen vuo­den aikana reilusti yli viisi pros­ent­tia vuodessa. Samaa luokkaa juristien kanssa.

    Tämä ei ole yllät­tävää, kun kat­soo, koulu­tus­määriä. Vuo­den 2000 paikkeil­la keskimääräi­nen DI ja keskimääräi­nen lääkäri sai­vat suun­nilleen samaa palkaa. DI:n reaalian­siot ovat keskimäärin pudon­neet tänä aikana, ja ei se ole ihme, kun kat­soo minkälaista porukkaa joutuu koulut­ta­maan. 90-luvun puo­livälin paikkeil­la keskimääräisen teekkarin YO-todis­tus oli parem­pi kuin keskimääräisen lääketi­eteen opiskelijan.

  78. Kil­pailu­vi­ra­noma­sia taasen kiin­nos­taa liian mata­la vuokra, jos se on yri­tys­tukea siitä pitää ilmoit­taa ja perustel­la se eu:lle.

  79. My two cents:

    Ihan sama peruste­taanko HYKS:n katon alle joku “yksi­tyi­nen” sairaala. Veikkaan sen suo­sion jäävän hyvin vähäisek­si _lääkärien_ kesku­udessa. Odotet­tavis­sa on älyt­tömän moni­por­taista ja kankeaa byrokra­ti­aa ja huonom­mat palkat kuin oikeis­sa yksityissairaaloissa.

  80. Ham­maslääkäristä

    “Helsin­gin ter­veyslau­takun­ta on hyväksynyt suun ter­vey­den­huol­lon nykyisen mak­susi­toumuskäytän­nön jatkamisen vuo­den 2011 loppuun.”

    http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Terveyspalvelut/Hammashoito

    Olen henkilöko­htais­es­ti päässyt naut­ti­maan tuos­ta edus­ta, mis­sä yksi­tyisel­lä tehti­in use­ampi oper­aa­tio ja mak­soin siitä saman, mitä olisin mak­sanut kun­nal­lisel­la puolella.

    Osmo: Onko tuo toim­inta­malli jatku­mas­sa vuo­den­vai­h­teen jälkeen?

  81. Han­nu Ves­sari: “Mut­ta toimin­nan dynami­ik­ka voi muut­tua hie­man toisen­laisek­si, kun toim­i­jat ovat samoissa tiloissa.”

    Mut­ta tämähän on juuri tarkoi­tus. Kun HUS tarvit­see sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti toimen­piteitä joi­ta varten viran perus­t­a­mi­nen on tarpeet­toman kallista, ne han­ki­taan tar­jouskil­pailun kaut­ta yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, ja keikkalääkäri käy niitä sil­loin täl­löin ennal­ta sovit­tuna aikoina tekemässä, ja viiveet ovat väistämättömiä.

    Var­al­laolon ost­a­mi­nen niin että hoitavalle lääkärille pystytään tar­joa­maan palve­lut käytän­nössä on-demand, niin että esimerkik­si erikois­lääkärin lausun­to on seu­raa­vana aamu­na koneel­la odot­ta­mas­sa olisi todel­la kallista kos­ka mil­lään järkeväl­lä hin­nal­la kukaan ei lähde kotoaan jotain yksit­täistä pikku­jut­tua tekemään.

    Tilanne muut­tuu oleel­lis­es­ti kun erikois­lääkäri on jo paikalla, ja pystyy hyvin venymään muu­ta­man ylimääräisen tutkimuk­sen ver­ran aika ruhti­naal­lisel­la tun­tipal­ka­lla kun kokon­aistyöaikaan ei tarvitse laskea matko­ja mukaan.

    Ja tämähän tietysti iso­ja talo­ja har­mit­taa kos­ka HYKS Oy pystyy houkut­tele­maan lääkäre­itä töi­hin oleel­lis­es­ti pienem­mäl­lä kor­vauk­sel­la kun siir­tymisen vai­va jää pois.

    Vähän OT, mut­ta merkit­tävästi lisää tehokku­ut­ta saataisi­in sil­lä että samankaltainen sys­tee­mi ulotet­taisi­in myös päivähoitoon, eli kun­non kor­vaus­ta vas­taan lapsen voisi noutaa tun­tia-paria myöhem­min sil­loin kun tarvet­ta ilme­nee. Ei lisä­tien­estien pidä olla mikään jo valmi­ik­si hyvä­tu­lois­t­en yksinoikeus.

  82. Liian van­ha: “Lääkäreistä on jo merkit­tävä osa osapäiväisiä, ei lyhyem­män työa­jan vuok­si vaan sen takia, että aamul­la pis­tetään jonoon ja illal­la hoide­taan yksi­tyisel­lä maksukykyiset”

    Ehkäpä se sivu­työkiel­to pitäisi vain saat­taa voimaan. Eihän mil­lään muul­lakaan alal­la päästetä työn­tek­i­jöitä illak­si kil­pail­i­jalle hom­mi­in. Yksi­tyiset lääkäri­palveluis­sa “vapaal­la” puuhastel­e­vat lääkärit vaikut­taa min­un silmääni loisilta.

    Jot­ta lääkärit saa­vat jatkos­sakin tehdä halu­a­mansa määrän töitä, voisi­vat isom­mat kun­natkin ryhtyä vuokralääkärikauppiaiksi.

  83. Tässä olisi Odellekin pohdit­tavaa, miten saa­da syr­jäseudul­la asum­i­nen mahdolliseksi/houkuttelevaksi myös korkeak­oulute­tullekin. Jos halu­amme syödä koti­maista ruokaa, tarvit­semme asukkai­ta maaseudulle sitä ruokaa tuot­ta­maan, sekä asukkai­ta palvele­maan näitä ruoan­tuot­ta­jia. Samoin met­sä­te­ol­lisu­us, kaivan­nais­te­ol­lisu­us, matkailu, yms. tarvit­se­vat tekijänsä.

    Mis­tä saa­da näille asukkaille myös lääkärit, lap­sille opet­ta­jat ja tehtaille diplo­mi-insinöörit ja ekonomit? Puhu­mat­takaan kaikkein kri­it­tisim­mästä: maat­alous tarvit­see eläin­lääkäre­itä jo elin­tarvikkei­den kulut­ta­jien tur­vak­si, mut­ta myös eläin­peräis­ten tau­tien muun lev­iämisen valvom­isek­si. Silti valmis­tu­vat eläin­lääkärit menevät mielum­min kaupunki­in naa­purin lem­mikkieläim­iä hoita­maan, parem­mil­la työa­joil­la ja palkoil­la, sekä enem­män heitä miel­lyt­tävässä asuinympäristössä. 

    Nykyään on jo vaikea saa­da diplo­maat­tia muut­ta­maan suurlähetys­töön per­heinen­sä, jol­loin hän paikalla asu­vana loisi kun­non verkos­ton paikalli­sista — mikä tarvit­see per­in­teis­es­ti kotona suurlähetys­tössä esi­in­tyvän puolisonkin.

    Ei tämä ole vain Suomen ongel­ma: tästä eläin­lääkäri­on­gel­mas­ta kir­joit­ti taan­noin myös New York Times.

    Raha ei Inar­in lääkäries­imerkin mukaan näytä ole­van ratkaisu lääkärin asuin­paikkapref­er­ens­sei­hin eikä hänen puolison­sa työmah­dol­lisuuk­si­in. Mikä olisi?

    Alueen tyh­jen­tämi­nen ei aina ole mah­dol­lista, ainakaan jos emme halua ulkois­taa maataloustuotantoamme. 

    Hyvä esimerk­ki alueesta, joka pitäisi tyh­jen­tää vaar­al­lise­na, on New Orleans USA:ssa. Meren­pin­nan ala­puolel­la, vajoa­van suon pääl­lä ja hur­rikaaneille alt­ti­ina olisi syytä hylätä koko paik­ka, mut­ta kun se on koko Mis­sis­sipin val­uma-alueen tärkeä vien­ti­sa­ta­ma, jon­ka on käytän­nössä pakko olla Mis­sis­sip­pin suis­tossa. Ja täl­lainen sata­ma tarvit­see ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen miljoo­nan asukasta.

  84. Miten muka lääkik­sen sisäänot­tomäärät ovat pieniä? Suurin lääkäri­ti­heys EU-maista on Kreikalla, noin 6 lääkäriä tuhat­ta asukas­ta kohden. Nyt Suomen lääkik­sis­sä koulute­taan pros­ent­ti ikälu­okas­ta lääkäreik­si, mikä vas­taa 10 lääkäriä tuhat­ta asukas­ta kohden, mikä on yli puoli­tois­tak­er­tainen määrä Kreikan nykyiseen keskiar­voon nähden.

    Tässä ei ollenkaan ole huomioitu ulko­mail­ta tule­via lääkre­itä tai ulko­mail­la opiskellei­ta suo­ma­laisia lääkäreitä.

  85. Voisiko tässä sopas­sa pan­na HYKSin tilat ja lait­teet tiet­ty­inä aikoina pan­na tar­jouk­seen. Kaik­ki kiin­nos­tuneet voisi­vat esit­tää tar­jouk­sen­sa ja tiet­ty myös HYKS Oy. Saataisi­in tieto oikeas­ta hin­nas­ta ja muiden toim­i­joiden halukku­ud­es­ta. Jos tä HYKS Oy voit­taisi ton, niin kai sit­ten muit­ten ruti­na lop­puisi. Taitaa olla aika vaikea juttu.

  86. Lääkik­sen sisäänot­toa­han on nos­tet­tu reilun kymme­nen vuo­den aikana rajusti. Ennen siel­lä oli selvästi pienem­piä kursse­ja kuin nykyään. Nythän lääkäre­itä valmis­tuu joka vuosi enem­män kuin jää eläkkeelle.

  87. juge: “Raimo K
    minä päät­täisin vali­ta vain kip­ulääk­i­tyk­sen ja vain siitä mak­saisin tietysti.”

    Palataan asi­aan, kun se on ajankohtainen.

  88. Nykyään tk-lääkärin työ pienel­lä paikkakun­nal­la on niin kam­mot­ta­van rankkaa, ettei kukaan jak­sa sitä eläkeikään asti ter­veenä. Lääkärien haukku­mi­nen on kovin suosit­tua, mut­ta kuin­ka monel­la haukku­jista pää kestäisi edes paria päivää siinä työssä?

    Mik­si juuri lääkäreil­lä pitäisi olla velvol­lisu­us myy­dä oma elämän­sä ja ter­veyten­sä alihintaan?

  89. Ville_: “Mut­ta oikea kysymys on se että, jos HUS vuokraa tilo­ja ja lait­tei­ta, niin HYKS oy:n pitää olla samal­la viival­la, kuin Mehiläisen tai Diacorin.”

    Siis HUSin pitäisi vuokra­ta tilo­ja myös näille?
    Todel­lisu­udessa ei ole muu­ta “samaa viivaa” kuin se, että markki­noil­la toimitaan.

  90. juge: “Kil­pailu­vi­ra­noma­sia taasen kiin­nos­taa liian mata­la vuokra, jos se on yri­tys­tukea siitä pitää ilmoit­taa ja perustel­la se eu:lle.”

    Mata­la vuokra ei ole järkevä, OY voi tuot­taa voit­toa, joka on verotettavaa.

  91. Ole­tan Hyksin Oy:n toimi­van samal­la taval­la kuin yksi­tyiset lääkäri­fir­mat eli mehiläiset, dia­corit ja ter­veystalot. Niis­sähän lääkärit työsken­televät pääosin ammat­in­har­joit­ta­ji­na eli yrit­täjinä ja veloit­ta­vat poti­lail­ta omat tak­sansa. Palkkaa he eivät sil­loin saa. Toim­i­tiloista he mak­sa­vat vuokraa lääkäriy­htiölle. En ymmär­rä miten se eroaa, jos tilo­ja vuokraa Hyks tai vaikka­pa Dia­cor, joka on myös käsit­tääk­seni pääosin julkises­ti omis­tet­tu. Näin Hyks tien­aa rahaa ja toisaal­ta kil­pailun vuok­si vuokrahin­nat laske­vat lääkäri­palveluyri­tyk­sis­sä ja sitä myötä lääkärien palkkiot.

  92. Totu­uskomis­sio: “Odotet­tavis­sa on älyt­tömän moni­por­taista ja kankeaa byrokra­ti­aa ja huonom­mat palkat kuin oikeis­sa yksityissairaaloissa.”

    Niin..yksinkertaisinta olisi tietysti vain palaut­taa eriko­is­mak­su­lu­ok­ka ja sal­lia EML-toim­inta lisä­työnä mut­ta kus­tan­nuk­sil­la­han ei ole mitään väliä sil­loin kun “eri­ar­vois­tavia” käytän­töjä halu­taan poli­it­tisin perustein purkaa.

  93. spot­tu: “Mut­ta tämähän on juuri tarkoi­tus. Kun HUS tarvit­see sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti toimen­piteitä joi­ta varten viran perus­t­a­mi­nen on tarpeet­toman kallista, ne han­ki­taan tar­jouskil­pailun kaut­ta yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, ja keikkalääkäri käy niitä sil­loin täl­löin ennal­ta sovit­tuna aikoina tekemässä, ja viiveet ovat väistämät­tömiä.” jne. jne.

    Mis­tähän kaik­ki tämä on keksitty?
    Viran perus­t­a­mi­nen toimen­pidet­tä varten? Ja että keikkalääkäri käy tekemässä vaikeim­mat operaatiot?
    Täyt­tä potaskaa.

  94. Raimo K: “Viran perus­t­a­mi­nen toimen­pidet­tä varten? Ja että keikkalääkäri käy tekemässä vaikeim­mat operaatiot?”

    Ei vaan helpoiten ulkois­tet­ta­vat, harvem­min tarvit­ta­vat, eri­ty­is­lait­teis­to­ja ja/tai ‑ruti­inia edel­lyt­tävät ja ylipäätään sel­l­aiset jois­sa yksi­tyi­nen sek­tori tuo aidosti tehokku­ushyö­tyä. Suomes­sa yliopis­tol­liset keskus­sairaalatkin ovat niin pieniä yksiköitä ettei joka erikoisalan tehtäviä todel­lakaan riitä täysipäiväiselle viranhaltijalle.

    Palvelu­jen ost­a­mi­nen on sairaan­hoitopi­irin peruskau­raa, tässä esimerk­ki vähän isom­mas­ta hankinnasta.

  95. HYKS Oy:lla ei olisi minkään­laista markki­nahäirikköpul­maa, jos se ter­veyspalvelu­iden sijaan keskit­ty­isi pelkästään tilo­jen ja fasilitet­tien vuokraamiseen.

    Tämä voisi olla selkeämpi ja tulok­sekkaampi kon­sepi; asi­akkaina voisi olla myös yksi­tyi­nen sek­tori voisi olla vuokral­la HYKS OY:n tilois­sa siinä mis­sä yksty­istä prak­ti­ikkaa har­joit­ta­vat lääkäritkin.

    Liike­suhde olisi paljon yksinker­taisem­pi ja selkeä. HYKS veloit­taa tilois­sa toimivia vuokralaisi­aan ja nämä puolestaan veloit­ta­vat asi­akkaitaan. Täl­löin HYKS Oy ei sekaan­tu­isi “asi­akkaiden­sa asi­akas­suhteisi­in”, kuten on lai­ta tuod­da Oden esit­tämässä mallis­sa. Vai olenko ymmärtänyt sen oikein?

  96. Suurin lääkäri­ti­heys EU-maista on Kreikalla, noin 6 lääkäriä tuhat­ta asukas­ta kohden. Nyt Suomen lääkik­sis­sä koulute­taan pros­ent­ti ikälu­okas­ta lääkäreik­si, mikä vas­taa 10 lääkäriä tuhat­ta asukas­ta kohden, mikä on yli puoli­tois­tak­er­tainen määrä Kreikan nykyiseen keskiar­voon nähden.

    Ei ole kukaan sep­pä syn­tyessään. Lääkärin työu­ra on hyväl­lä tuuril­la 40 vuot­ta, mut­ta ikälu­ok­ka elää keskimäärin 80 vuot­ta, nyky­isin koulutet­ta­vat vielä pidempään.

  97. “Samal­la Ran­skan ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä on kuitenkin mm. WHOn arvion mukaan kokon­aisuute­na maail­man paras.…”
    Käsit­tääk­seni tämä tutkimus sai sen ver­ran kri­ti­ikkiä, että sitä ei uusittu.
    Tutkimuk­ses­sa ei oikein ver­rat­tu samo­ja asioi­ta. Jois­sain mais­sa lap­sikuolleisu­u­teen las­ke­taan hyvin pienet keskoset, jot­ka kuol­e­vat pian syn­tymän jäl­keen, tois­sa taas ei. Tämä ryh­mä on hyvin riskialtis, joten jo tässä tulee näen­näisiä eroja.
    Tutkimuk­ses­sa otet­ti­in myös kan­taa asioi­hin, joil­la ei ole ter­vey­den­hoidon tason kanssa mitään tekemistä, esim. tupakan myyn­nin rajoit­ta­mi­nen. Se voi paran­taa ter­vey­den­ti­laa, mut­ta ei se voi olla ter­vey­den­hoidon tason arvioin­tipe­ruste. “Pitkät jonot — OK, nos­te­taan tupakan hin­taa ja päästään automaa­tis­es­ti ylöspäin listalla”
    Suo­mi oli muuten sijal­la 31 jää­den jäl­keen esim. Marokos­ta. Sin­ga­pore oli 6. (jos­sa siis vain noni 3% BKT­stä menee ter­vey­den­hoitoon), Ruot­si sijal­la 23 Kypros 24 ja Sak­sa 25. Kreik­ka oli tässä lis­tas­sa paljon korkeam­mal­la ja siel­lä poti­laan itsen­sä mak­sama osu­u­us on suurin (yli 40%). Sak­sas­sa , Ran­skas­sa ja yllä­tys USAs­sa tämä osu­us on sama noin 13%.
    Tietenkin voidaan miet­tiä, onko työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän mak­sama osu­us vaku­u­tuk­ses­ta kuitenkin samaa asi­aa. Onko sit­ten työ­nan­ta­jan sit­ten kannal­ta merk­i­tys­tä, onko kus­tan­nus palkkaa vai vaku­u­tus­mak­sua tai vas­taavasti työn­tek­i­jän kannaltakaan.
    Mis­sään maas­sa ei ter­vey­den­hoito ole ongel­ma­ton­ta; joko kus­tan­nuk­set nou­se­vat tai jonot kas­va­vat, yleen­sä molem­pi pahempi.
    Suomes­sa päästään keski­ta­soa pienem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la keski­ta­soa parem­paan tulokseen.
    Tule­vaisu­udessa joudumme mak­samaan lisää, mut­ta ei se ole vält­tämät­tä niin huono jut­tu. Ter­veyt­tä voidaan arvostaa vau­raam­mas­sa maas­sa enem­män kuin köyhässä.

    1. Suomen ter­vey­den­huolto ei ollut huonom­paa kuin Marokon, vaan se oli kus­tan­nuste­hot­tomam­paa. Marokos­sa kun ei käytetä rahaa juuri lainkaan.
      Suomen huono sijoi­tus joh­tui työväen­lu­okkaisten miesten korkeas­ta kuolleisu­ud­es­ta. Jär­jestelmän tuo­tos oli vasin elin­iän odote, johon tietysti vaikut­ta­vat muutkin asi­at kuin terveydenhuolto.

  98. Mikä sille lääkärille olisi muuten sopi­va palkka?Jos ope tien­aa noin kolmea ton­nia paljon lyhyem­mil­lä työa­joil­la, rak­sajätkät kolmea ton­nia, niin mikä olisi vaik­ka näi­hin näh­den sopi­va palk­ka vaik­ka perus­lääkärille tai erikoislääkärille?

    Lääkärin työssä ei voi tul­la hyväk­si tekemäl­lä kahdek­san tun­tia päivässä töitä. Tun­tuu siltä, että lääkärit eivät saisi tien­ata keskipalkkaa enem­pää, mut­ta töitä ja stres­siä pitäisi sietää keskiver­toa selvästi enem­män. Ymmär­rän sen, jos halu­taan estää tilanne, jos­sa koke­mat­tomat lääkärit saa­vat ylisu­ur­ta palkkaa, mut­ta monille tun­tuu ole­van tärkeää estää se, että kukaan lääkäri ei tien­aisi juurikaan keskipalkkaa enemmän.

  99. “Ei ole kukaan sep­pä syn­tyessään. Lääkärin työu­ra on hyväl­lä tuuril­la 40 vuot­ta, mut­ta ikälu­ok­ka elää keskimäärin 80 vuot­ta, nyky­isin koulutet­ta­vat vielä pidempään.”
    niin, mut­ta mis­sä ne pienet sisäänot­tomäärät tämän päivän lääkik­sis­sä on? Ei niitä ole ollut moni­in vuosiin.

  100. spot­tu: “Ei vaan helpoiten ulkois­tet­ta­vat, harvem­min tarvit­ta­vat, eri­ty­is­lait­teis­to­ja ja/tai ‑ruti­inia edel­lyt­tävät ja ylipäätään sel­l­aiset jois­sa yksi­tyi­nen sek­tori tuo aidosti tehokkuushyötyä.”

    Jotenkin vieras­tan aja­tus­ta, että kun harv­inaisen sairaustapauk­sen kohdal­la asiantun­te­mus­ta ei löy­dy maan johtavas­ta yliopis­to­sairaalas­ta, niin sit­ten tulee MedO­nen kan­di­daat­ti ja hoitaa. Kustannustehokkaasti.

  101. OS: “Onko jokin ala, jos­sa yksi­tyis­sek­to­ril­la on parem­paa osaamista kuin yliopis­tol­lisel­la keskussairaalalla?”

    Maal­likkona en ole koskaan kuul­lut suo­ma­lais­es­ta yri­tyk­ses­tä jol­la olisi parem­paa hoito-osaamista kuin alan parhaal­la suo­ma­laisel­la yliopis­tol­lisel­la keskussairaalla.

    Mut­ta, kuten tästä kan­telus­ta voidaan tode­ta, hoidon ei tarvitse olla paras­ta mah­dol­lista kun­han sitä saa ajal­laan, eli yksi­tyi­nenkin sek­tori pystyy joskus tuot­ta­maan parem­pia hoito­tu­lok­sia ja ennenkaikkea elämänlaatua.

    Tuol­la edel­lä piti muuten sanomani että sairaan­hoitopi­irien keskus­sairaalat ovat niin pieniä yksiköitä ettei joka erikoisalan tehtäviä todel­lakaan riitä täysipäiväiselle viran­halti­jalle, ei yliopis­tol­liset keskussairaalat.

  102. spot­tu: “Tuol­la edel­lä piti muuten sanomani että sairaan­hoitopi­irien keskus­sairaalat ovat niin pieniä yksiköitä ettei joka erikoisalan tehtäviä todel­lakaan riitä täysipäiväiselle viran­halti­jalle, ei yliopis­tol­liset keskussairaalat.”

    Niin että se MedOne vaan tulee kuvioi­hin. Siel­lä niitä täyspäiväisiä piilee.

  103. Raimo K: “Jotenkin vieras­tan aja­tus­ta, että kun harv­inaisen sairaustapauk­sen kohdal­la asiantun­te­mus­ta ei löy­dy maan johtavas­ta yliopis­to­sairaalas­ta, niin sit­ten tulee MedO­nen kan­di­daat­ti ja hoitaa. Kustannustehokkaasti.”

    Tämä onkin mie­lenki­in­toinen kysymys, eli pitäisikö HUSin pyrk­iä vaikut­ta­maan siihen ettei se maan johta­va asiantun­te­mus töi­den jäl­keen kävelisi pois raken­nuk­ses­ta yksi­tyiselle sek­to­rille hoita­maan helpom­pia tapauksia.

    Nyt ainakin ollaan vaikut­ta­mas­sa siihen ettei ainakaan raken­nuk­ses­ta tarvitse kävel­lä pois. Seu­raa­va kysymys onkin pitäisikö HUS:in pyrk­iä ohjaa­maan HYKS Oy:n poti­las­val­in­taa (opti­moidaan HUS:in poti­las­mittare­i­ta) vai tar­jo­ta vain fasili­teetit jol­loin poti­las­val­in­ta suorite­taan rahal­la (opti­moidaan kannattavuutta).

    Kokon­ais­te­hokku­u­den kannal­ta ei ole mitenkään san­ot­tu että posi­tioi­tu­mi­nen täs­mälleen samaan kent­tään muiden yksi­tyis­sek­torin toim­i­joiden kannal­ta on se paras ratkaisu.

  104. Aivan paikkansapitävää tuo, ettei Suomen ter­vey­den­ho­to ole var­maan huonom­paa kuin Marokon. Tämä WHOn tutkimus ei tosi­aan ver­ran­nut ter­vey­den­hoidon tasoa aivan sel­l­aise­naan. Jos maas­sa on paljon itse­murhia, syödään epäter­veel­lis­es­ti, tupakoidaan paljon jne jne. saadaan tämänkaltaises­sa tutkimuk­ses­sa huonom­pi ter­vey­den­hoidon arvosana. Kuten san­ot­tu, tätä tutkimus­ta ei ilmeis­es­ti koskaan uusit­tu johtuen näistä ilmi­selvistä virheistä. Fak­tat eivät tietenkään vaiku­ta Michael Mooren hehkutuksiin.

  105. Suomes­sa on jonkin­lainen kum­malli­nen monikanavainen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä, joka kui­h­dut­taa julk­ista ter­vey­den­huoltosek­to­ria. Meil­lä esim. tue­taan run­saskä­tis­es­ti työter­veyshuoltoa val­tion toimes­ta toisin kuin Ruot­sis­sa. Ruot­sis­sa lääkärin on lisäk­si toimit­ta­va joko julkisel­la tai yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, ei molem­mil­la kuin Suomes­sa voi tehdä. Itse lääkäre­itä ja hei­dän työ­moraali­aan jonk­in­ver­ran työni puoles­ta tun­te­vana sanois­in, että osal­la suhde työhön muut­tuu heti kun siir­ry­tään yksyiselle sek­to­rille. Ynseäkin lääkäri saat­taa muut­tua ystäväl­lisek­si ! Amerikkalaistyyp­pistä vaku­u­tus­po­h­jaista jär­jestelmää ei kyl­lä kan­na­ta Suomes­sa juuri kukaan sen kalleu­den vuok­si. Suomes­sa ter­vey­den­huoltoon uhrataan melko vähän bkt:sta, muis­taak­seni vain 8% kun se USA:ssa on 15%. On sae jotenkin kum­mallista että meil­lä lääkärien ase­man byrokra­t­ian vuok­si sairaalan lait­teet ja tilat ovat vajaakäytössä. Kyl­lä mielestäni tämä HYKSsin Oy on jonkin­lainen ohi­tuskana­va varakkaim­mille poti­laille. Lääkärien työtä pitäisi jous­tavoit­taa siten että viihty­i­sivät julkisel­la sek­to­ril­la. Samoin lääkärik­oulu­tus­ta tulisi lisätä Lääkärili­iton vas­tus­tuk­ses­ta huolimatta.

  106. Ode: HUS:n kannal­ta toki kaik­ki raha on ihan ok, mut­ta jos kun­nat ja muu julki­nen sek­tori yhtiöit­tää yri­tyk­siään ali­hin­taisel­la taseel­la ja ver­ra­hoil­la mak­se­tul­la pääo­ma­l­la, ongelmia on luvassa.

    Näin tosin on use­assakin kun­nas­sa tehty:
    esimerkik­si kiin­teistö­toi­mi yhtiöitetään, lapi­ot ja kuor­ma-autot siir­tyvät perustet­tuun yhtiöön.
    Toim­i­tusjo­hta­ja ja hal­li­tus lain mukaan huole­hti­vat yhtiön edusta.

    Ensik­si tehdään kun­nan hom­mia kuten ennenkin — tilanne pysyy ennal­laan. Sit­ten kek­sitään, että me voimme myy­dä ylimääräistä kap­s­a­siteet­tia muillekin.

    Ali­hin­taisel­la taseel­la ole­val­la “yri­tyk­sel­lä” on käsis­sään täysin keinotekoinen kil­pailu­valt­ti, joka mah­dol­lis­taa ali­hin­taisen hin­noit­telun. Vai­h­toe­htois­es­ti se mah­dol­lis­taa haraku­van yri­tys­toimin­nan kan­nat­tavu­ud­es­ta ilman perusteita.

    Tämä on ihan käytän­nön ongel­ma — kyse ei ole siitä, että lapi­oista ja kuor­ma-atoista saadaan tuot­toa illal­la, joka on aina kotiinpäin.

    Yhti­iöl­lä on kevyt ja ilmainen omapääo­ma, vähän pois­to­ja ja lsiäk­si vielä pääasi­akas, joka on sidok­sis­sa pitkil­lä han­k­in­ta­sopimuk­sil­la tiet­tyyn hintatasoon.

    Kil­pailu­ti­lanteessa myös kun­nal­lis­ten yhtiöi­den on olta­va samal­la viival­la — taseen ja oman pääo­man hin­nan olta­va markki­nalu­okkaa. Muuten veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat yksi­tyisen sek­torin supistamista.

    Tasekik­ka on tun­net­tu ja käytetty.

    HUS on voin­ut hoitaa asi­at myös hyvin. perustet­ta­van yhtiön koko käyt­töpääo­ma on lain­nat­tu markki­noil­ta ja yhtiö sitoutuu mak­saman takuista HUS:lle kor­vauk­sen. Yhtiön tase-erät ovat real­is­tiset ja tase on tehty täy­teen arvoon.
    Yhtiön vuokraamien tilo­jen ja lait­teit­en hin­ta on markki­nahin­ta — ja sen arvioimi­nen on tehty rehellis­es­ti myös harv­inaisetn resurssien osalta. Myös kil­pail­i­joil­la on mah­dol­lisu­us vuokra­ta samo­ja resursse­ja. HUS edel­lyt­tää toimin­nan ole­van käyt­tökat­teeltaan muiden alan toim­i­joiden tasoa. Veroe­t­ua ei käytetä kikkailu­un hinnottelussa.

    Asi­akkaan näkökul­mas­ta hin­tata­so on luon­nol­lis­es­ti markki­nahin­nan mukainen.

    Yhteiskun­nan ris­tisub­ven­tio omille yri­tyk­sile­len on myrkyl­listä toimintaa.

    Veron­mak­sa­jan näkökul­mas­ta vero­ja eikä lahjoi­tus­varo­ja ei ole tarkoitet­tu yksi­tys­sairaalan toimin­nan pyörit­tämiseen, oli se kuin­ka tuot­toisaa tahansa. Sik­si rahoituk­sen on olta­va jostain muualta.

  107. JTS: “Kil­pailu­ti­lanteessa myös kun­nal­lis­ten yhtiöi­den on olta­va samal­la viival­la – taseen ja oman pääo­man hin­nan olta­va markki­nalu­okkaa. Muuten veron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat yksi­tyisen sek­torin supistamista.

    Tasekik­ka on tun­net­tu ja käytetty.”

    Tässä tapauk­ses­sa taseeseen ilmeis­es­ti ei tule muu­ta kuin min­imiosakepääo­ma — yhtiö toimii vuokratilois­sa ja ‑lait­teil­la. Tämä on järkevää.
    Ja tämänkin keskustelun perus­teel­la tun­tuu toden­näköiseltä, että yhtiö tulee toim­i­maan juuri niin kuin sen ilmoite­taan toimivan.
    Jos tulo­jen toiv­otaan tule­van vaku­u­tusy­htiöiltä yms. tahoil­ta ei liene rel­e­vant­tia speku­loi­da sil­lä, ovatko poti­laat varakkai­ta vai eivät.
    Eikä sil­lä liene vaiku­tus­ta siihenkään, hoide­taanko nuo poti­laat julkisel­la vai yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, kun pääasi­as­sa ne on kuitenkin tähän saak­ka hoidet­tu yksi­tyisel­lä sektorilla.

  108. Ehkä jankkaan nyt, mut­ta kysyn taas:missä ne pienet sisäänot­tomäärät lääkik­seen ovat? Kir­joitin aiemminn:
    “Suurin lääkäri­ti­heys EU-maista on Kreikalla, noin 6 lääkäriä tuhat­ta asukas­ta kohden. Nyt Suomen lääkik­sis­sä koulute­taan pros­ent­ti ikälu­okas­ta lääkäreik­si, mikä vas­taa 10 lääkäriä tuhat­ta asukas­ta kohden, mikä on yli puoli­tois­tak­er­tainen määrä Kreikan nykyiseen keskiar­voon nähden.

    Tässä ei ollenkaan ole huomioitu ulko­mail­ta tule­via lääkre­itä tai ulko­mail­la opiskellei­ta suo­ma­laisia lääkäreitä.”

    Lääkäri­ti­heys tulee nyky­isil­läkin sisäänot­tomääril­lä nouse­maan roimasti.

  109. Nyt Suomen lääkik­sis­sä koulute­taan pros­ent­ti ikälu­okas­ta lääkäreik­si, mikä vas­taa 10 lääkäriä tuhat­ta asukas­ta kohden, mikä on yli puoli­tois­tak­er­tainen määrä Kreikan nykyiseen keskiar­voon nähden.

    Tuos­sa nyt kuitenkin on ihan selvä lasku­virhe. Lääkäristä tulee lääkäri noin 25 vuo­den iässä, ja noin 65 vuo­den iässä hän pois­tuu akti­iv­itöistä, noin 85 vuo­den iässä kokon­aan käytöstä. Joten opti­mistis­es­tikin las­ket­tuna tasaisel­la väestöpyra­midil­la lääkärien määrä on s x (85–25)/85, jos­sa s on sisääno­ton väestöosuus. 

    Toisin sanoen tuol­la pros­entin sisääno­tol­la päästään noin seit­semän promillen lääkäri­ti­hey­teen, ja työikäisiä lääkäre­itä on lop­ul­ta alle viisi promil­lea. Täl­lä het­kel­lä työikäisiä lääkäre­itä on Suomes­sa noin neljä promil­lea (20 000), joten eipä tuo mitään aivan val­tavaa muu­tos­ta tuo.

    Tästä huoli­mat­ta en minäkään usko mekaaniseen sisääno­ton lisäämiseen, kos­ka ainek­sen laa­turis­ki tulee ilmeisek­si. Ensin pitäisi selvit­tää, mis­tä pula tulee ja sit­ten puut­tua siihen.

    Lääkärien määrää mie­lenki­in­toisem­pi asia olisi tutkia lääkärien tekemiä työ­tun­te­ja nyt ja men­neisyy­dessä. Jotain tutkimus­ta on näkynytkin, mut­tei kovin kat­tavaa. Pro­fes­sion paris­sa on jois­sakin ryh­mis­sä taval­lista tehdä aika pieniä viikko­tun­timääriä työl­lisyys­ti­lanteen joh­dos­ta (= parin päivän viikko­työl­lä elää). Toises­sa ääripäässä ovat van­han ajan kun­nan­lääkärit, joiden työa­jat oli­vat kel­lon ympäri, ja kyl­lä osa nykylääkäreistäkin painaa pitkää päivää.

    Ja on voin­ut koko ammat­tikun­nankin työ­tun­timäärä kas­vaa jostain syys­tä. Tätäkin olisi hyvä pohtia. Tekevätkö lääkärit nykyään oikei­ta töitä? Onko eri ammat­tiryh­mien raja oike­as­sa kohdas­sa? Hyö­dyn­netäänkö teknolo­giaa oikeal­la tavalla?

  110. Lääkärei­den nai­sis­tu­misen myötä hei­dän tekemät työ­tun­nit ovat tip­puneet kuin lehmän hän­tä, joten lääkäre­itä tarvi­taan suh­teessa enem­män kuin ennen.

  111. Jos ongel­ma on se että lääkeärit eivät halua ter­veyskeskuk­si­in, onko syytä tes­ta­ta lääkik­sen sisääno­to­ssa sovel­tuvu­ut­ta lääkärin ammat­ti­in? Karkeasti yleistäen pitäisi saa­da enem­män “kut­sumus­lääkäre­itä”.

    1. Juk­ka A
      Sanoin joskus eduskun­nas­sa, että kympin tytöt eivät oikein ole halukkai­ta ter­veyskeskuk­si­in. Arvaa tuliko palautetta?

  112. Lääkärip­u­la ja down­siz­ing liit­tyvät toisiinsa.

    Ikälu­okas­ta koulute­taan 1% lääkäreik­si, mikä on jo varsin paljon. 

    Lääkärei­den palkkaus on per­in­teis­es­ti suun­nilleen kaki ker­taa sairaan­hoita­jan palk­ka — tämä suhde on pys­nyt ainakin jostain 70-luvul­ta ennalalan. Lisää hilloa tulee yksi­ty­is­puolen keikoista, mikä taas on vähen­tänyt julkisen puolen kuormitusta.

    Suh­teel­lisen tuotreen lääkärin aivan ymmär­ret­tävästä näkökul­mas­ta pal­ka­lla tulee ihan mukavasti toimeen. Täl­löin on hyvä mah­dol­lisu­us lep­pouis­tamiseen — teen josu­tavaa työtä, vaik­ka neljä päivää viikos­sa tai kolme viikkoa kuukaudessa. Välil­lä har­ras­tan, olen las­ten kanssa, matkailen…

    Lääkärien ammat­tikun­ta on luon­nol­lis­es­ti nasi­val­tais­tunut, luul­tavasti ilman pääsykokei­ta Suomes­sa ei yksikään mies pää­sis lääkikseen.
    Luon­nolli­nens euraus ovat äitiys­lo­mat ja hoito­va­paat, mut­ta myös halu lep­pois­taa ruhhkavu­osi­na elämää.

    Taloudel­lis­es­ti lep­pois­t­a­mi­nen onnis­tuu, vero­tuk­sen pro­gres­sion kannal­ta se on järkevää. Sitä sil­loin tehdään kun mahdollista.

    Onnek­si Suo­mi on saanut lääkäre­itä ulko­mail­ta, ilman heitä ei tääl­lä enää selvit­täisi. Aivovuo­to on toki hei­dät koulut­taneille maille huono jut­tu ja ehkä ihan kaikkia ruostinkielisiä poti­lai­ta ei palvel­la samal­la kieli­taidol­la. Silti, pare­mi niin kuin ilman lääkäriä.

    Ei tähän ole ratkaisua. Ihmisil­lä on oikeus elää elämään­sä vapaasti.

    Lääkäre­itä eikä näyt­telijöitä kan­na­ta koulut­taa mitenkään ylen­palt­tis­es­ti. OPM:n raho­ja pitäisi siirtää näyt­telijäk­oulu­tuk­ses­ta lääkärik­oulu­tuk­seen, se olisi fik­sua. Rak­en­teel­lisia muu­tok­sia pitäisi tehdä, esimerkik­si kukaan ei soaa selit­tää mik­si rönt­genku­via ei voiaisi lausua englan­niksi vaik­ka Inti­as­sa — englan­tia lääkärit osaavat.

    Lääkäri­palvelu­iden kys­ntä luon­nol­lis­es­ti kas­vaa sen mukaan kuin niitä on tar­jol­la, mut­ta yhteiskun­ta on maksajana. 

    USA:n sys­tee­mi jos­sa lääkärikäyn­ti on yhtäkuin kalli­it tutkimuk­set ja leikkaus poikkeusket­ta on eri­no­maisen surkea. Tiivis­tet­tynä: USA;:ssa ääkärit ja sairaalat tien­aa­vat hoidol­la, eivät ennal­taehkäi­syl­lä eli tevreydellä.

    1. yksi­ty­is­puolen keikoista, mikä taas on vähen­tänyt julkisen puolen kuormitusta.

      Onko oikeasti? Yksi­ty­is­puolel­la ollaan kovin herkkiä kir­joit­ta­maan poti­lai­ta keskus­sairaaloi­hin julkisen puolen riesaksi.

  113. “Tuos­sa nyt kuitenkin on ihan selvä laskuvirhe…Toisin sanoen tuol­la pros­entin sisääno­tol­la päästään noin seit­semän promillen lääkäri­ti­hey­teen, ja työikäisiä lääkäre­itä on lop­ul­ta alle viisi promillea…”
    Aivan tot­ta, hyvä huomio viherinssiltä. Mut­ta nuil­lakin luvuil­la päästäisi­in tässä lis­tas­sa http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74 lääkäri­tiehy­dessä sijalle 1 tai 3, riip­puen onko kyse työikäi­sistä lääkäreistä vai kaik­ista lääkäreistä. Eikä tässä huomioi­da ulko­mail­ta tule­via lääkäreitä.

    Eihän lääkik­sessä pienet sisäänot­tomäärät ole enää mon­een vuo­teen ollut.

  114. On hyvä huo­ma­ta, että tuos­sa lis­tas­sa ole­va lääkäri­ti­heys Suomes­sa on yli puo­let pienem­pi kuin mihin nykyiset koulu­tus­määrät johtaisivat.

  115. Rönt­genku­vien lausut­ta­mi­nen Inti­as­sa ei ole automaat­tis­es­ti hyvä aja­tus. Usein pitää olla myös ver­tailuku­vat, mikä nyt sinän­sä on mah­dol­lista. Joskus minä myös rohke­nen olla eri mieltä radi­olo­gin kanssa, ja kyl­lä vaan, usein on kyl­lä merk­i­tys­tä min­ulle sil­lä, _kuka_ kuvan on lausunut. Jos esim. näen, että A.S. on lausunut kuvan, tiedän, että siihen voi luot­taa. Tun­tem­aton nimi on tuntematon.
    Radi­olo­gial­la ei muuten näyt­täisi ole­van mitään keinoa ver­ra­ta kuvien­sa ja lausun­to­jen­sa suhdet­ta itse todel­lisu­u­teen. Ain­oana ver­tailu­na on se, että yhtä kart­taa ver­rataan toisi­in kart­toi­hin, ei koskaan itse maastoon.
    Kyl­lä min­ua hie­man hirvit­täisi aja­tus, että päätök­si­i­ni ratkai­sev­asti vaikut­taisi halvim­man tar­jouk­sen tehnyt joku Holo­mobo­lo Radi­ol­o­gy Con­sult­ing, jos­ta en tiedä yhtään mitään, ja jos­ta kukaan ei kolme kuukaut­ta sit­ten ollut kuul­lutkaan mitään.

  116. Kut­sumuk­ses­ta men­nään nimeno­maan yliopis­to­sairaalaan eikä ter­veyskeskuk­seen. Kut­sumuk­sen takia kestetään huono palk­ka, ilmaiset yli­työt ja tutkimushom­mat. Ter­veyskeskuk­ses­ta ne real­is­tit löytyy.

    Iso-Bri­tan­ni­as­sa yleis­lääkäri on tavoitel­tu ja arvostet­tu ammat­ti. Hän on tut­tu ja luotet­ta­va toisin kuin suuren sairaalan kasvo­ton valkotakki. 

    Sairauk­sia voi tutkia ja hoitaa täysin rajat­tomasti. Tiedon määrän kas­vaes­sa epä­var­muus usein kas­vaa. Jos ihmisille ker­too uud­es­ta sairaud­es­ta niin muu­ta­man vuo­den päästä käsis­sä on jo epi­demia. Jos sitä ter­vey­den­huol­lon paisum­ista kuitenkin halu­aa rajoit­taa niin eri­no­mainen tapa siihen on luotet­ta­va, kokenut ja tut­tu yleis­lääkäri. Tuskin­pa siihen Suomes­sa silti enää palu­u­ta on.

  117. Lääkärei­den työ­tun­nit ovat vähen­tyneet kuulem­ma samaan tahti­in ammatin nai­sis­tu­misen kanssa eli nais­lääkärit tekevät selvästi lyhyem­pää päivää. Eikä se johdu, edelleen kuulem­ma, pelkästään lap­sista. Naiset nyt vain ymmärtävät lait­ta vapaa-ajan ja työn palikat viisaam­min kohdalleen. Viisaam­min siis oman mut­ta ei kansan­talouden kannalta. 

    Kyse ei ole pelkästään lääkäreistä. Julkisen puolen työn­tek­i­jöistä on muutenkin muis­taak­seni 70% naisia, jot­ka osaa­vat arvostaa vapaa-aikaa esimerkik­si niin, että ovat aika sään­nöl­lis­es­ti vai­h­ta­neet palkanko­ro­tuk­set lomiin. 

    Julkisen puolen työai­ka onkin jotain 30 pros­ent­tia yksi­tyisen puolen työajasta. 

    Samaan aikaan julk­ista puol­ta rahoit­ta­van tahon työ­tun­nit laske­vat työt­tömyy­den takia.

    Yhtälö on kau­ni­isti san­ot­tuna haas­ta­va ja real­is­tis­es­ti tokaistu­na mahdoton.

    Mut­ta väliäkö sil­lä. Kun­han aikani kuluk­si urputan.

  118. Tilan­nehan on nytkin se, että peruster­vey­den­huol­los­sa yleis­lääkäri saa alle puoles­ta rtg-kuvista lausun­non radi­ologilta. Niitäkin pitää usein odot­taa mon­ta päivää ja hoitopäätös pitää tehdä ennen sitä. En tiedä olisiko maail­man toiselta puolelta tulev­as­ta keuhkoku­valausun­nos­ta enem­män hait­taa vai hyö­tyä kun tietää, että lausu­jaa ei saisi sanois­taan kuitenkaan vas­tu­useen. Ainakin niil­lä pitäisi olla sama juridi­nen paino kuin suo­ma­laisil­la lausun­noil­la eli val­tio­val­lan pitäisi niitä lääkäre­itä jotenkin valvoa eli niiden pitäisi käytän­nössä olla lail­lis­tet­tu­ja myös Suomessa.

    Jenkeis­sähän mon­et sairaalat osta­vat rtg-lausun­to­ja Inti­as­ta, mut­ta niiden intialais­ten lääkärien pitää olla Yhdys­val­lois­sa lail­lis­tet­tu­ja. Tässä hoito­tu­lok­setkin paranevat kun hyö­dyn­netään aikaeroa: kuvia ei tarvitse kat­soa yöl­lä väsyneenä.

  119. Suo­ma­laisit­tain sairaalas­ta toiseen iltasel­la merus­llaan ajel­e­va keikkara­di­olo­gi X‑talosta ion var­maan ihan kiva juttu… 

    Jostain syys­tä muual­la maail­mas­sa kuvien siir­to Inti­aan ja siel­lä vielä hom­maan erikois­tuneelle — sanois­ikon X‑talo laadukkaam­man fir­man — ihmis­lelle on ihan normaalia.
    Eteenkin juuri mas­samai­sis­sa seulontakuvissa.

    Suo­ma­lainen lääkärikun­ta toki puo­lus­taa omi­aan, mut­ta kansal­lisen säätelya­jan jään­teet olisi jo aika poistaa. 

    Ode: jos työter­veyspalvelui­ta ei tar­jot­taisi, olisiko terkkareis­sa aamul­la nyky­istä pidem­mät jonot? Veikkaisin, että yksi­ty­is­puolen jous­tavam­mat toim­intata­vat ovat asi­akaslähtöisem­mät ja käyn­nit siel­lä mysö vähen­tävät julk­ista puol­ta ihasn taval­li­sis­sa sairauksissa.

    HUS:n malli voi olla onnis­tunut — mut­ta ihan simp­peliä eivät ole olleet nämä kun­nal­lis­ten liike­laitosten markki­na­op­er­aa­tiot. kan­nat­taa olla hereillä.

    Kiitos­ket muuten kaikille — tämä on ollut ihan hyvä keskusteluthreadi.

  120. Kil­pailu­oikeudel­lis­es­ti prob­lemati­ik­ka jäsen­tyy minus­ta kysymyk­sek­si siitä, pitäisikö oikeus tar­jo­ta yksi­ty­isiä ter­veyspalvelui­ta ilta- ja yöaikaan julk­i­sis­sa sairaalatilois­sa kilpailuttaa?

    1. Sha­keem
      Se on aika han­kala kil­pailut­taa, kos­ka nyt lääkäreil­lä on omat työhuoneet ja muu henkilöko­htainen rekvisi­it­ta sairaalas­sa. Tästä tulee suuri osa syn­er­giae­dus­ta. On niin paljon järkeväm­pää, että sairaalas­sa töis­sä ole­vat lääkärit, jot­ka myös tun­te­vat paikat, jatka­vat työa­jan jäl­keen samoissa tilois­sa kuin että joku toinen tulee sinne. Läkäri­hän on voin­ut jäädä omaan huoneeseen­sa ylitöi­hin, ei siihen, mikään Med Onen tuore kan­di voi tul­la. Tarvit­taisi­in osin kaksinker­taiset tilat.

  121. Ei sairaalas­sa lääkärien työtilois­sa tai­da kyl­lä kauheasti henkilöko­htaista rekvisi­it­taa olla — ter­veysase­mal­la tai lääkärikeskuk­ses­sa asia voi olla toinen.
    Ja ylitöi­den teko pysyvänä ratkaisuna on aika huono aja­tus. Mukaan lukien päivystyk­set, kuten ne nyky­isin on hoidettu.

  122. Eikä se henkilöko­htainen rekvisi­it­takaan oikeasti estä toista ammat­ti-ihmistä käyt­tämästä samaa työti­laa. Vaik­ka olisi esim. omien las­ten piirus­tuk­sia seinällä.

  123. OS: “Se on aika han­kala kil­pailut­taa, kos­ka nyt lääkäreil­lä on omat työhuoneet ja muu henkilöko­htainen rekvisi­it­ta sairaalas­sa. Tästä tulee suuri osa synergiaedusta.”

    Lisää syn­er­giae­tu­ja tulisi siitä että että poti­laat oli­si­vat hoito- ja asi­akas­suh­teessa HUS:iin, ei HYKSin Oy:hyn, jol­loin poti­lasti­eto­jär­jestelmi­in liit­tyviä juri­disia ja käytän­nön ongelmia ei olisi. Ei myöskään tarvit­sisi miettiä/maksaa tilako­r­vauk­sia kun tilaa ja lait­tei­ta ei vuokra­ta. HUS ostaisi vain toimen­piteitä HYKSin Oy:ltä joka kutis­tu­isi osu­us­toim­inta-ajatuk­sel­la pyöritet­täväk­si osakey­htiök­si jon­ka ei olisi tarkoi­tuskaan “kehit­tyä” tai tuot­taa voittoa.

    Samal­la HUSil­la säi­ly­isi vähän enem­män kon­trol­lia HYKSin Oy:n resurssien allokointiin.

  124. kuvien kat­se­lut­ta­mi­nen Inti­as­sa voi olla edullista, jos kuvat pyytänyt lääkäri ei ymmàr­rà yksinker­taisim­mis­takaan kuvista mitään, jol­loin se on tietysti tyhjää parempi.
    Kai näistä koh­ta on riit­tävästi kokemusta..

  125. En tunne käytän­töjä tässä suh­teessa, mut­ta olen näh­nyt keissin, jos­sa radi­olo­gi lausui kuvas­ta, että joo, tässä näkyy X, mut­ta kos­ka sitä ei etsit­ty, niin se ei ole mitään. Kuvan tilan­nut lääkäri uskoi. Kol­mas, erikois­lääkäri, jol­la oli koke­mus­ta ko. sairaud­es­ta, sanoi että asia X on selvästi taudin Y oire, ja olisi riit­tänyt alun­perin diag­noosi­in. Radi­olo­gi ei tätä tien­nyt, kos­ka luuli, että kuvista etsit­ti­in jotain ihan muu­ta. Diag­noosi viivästyi kolme vuot­ta, onnek­si vai­va ei ollut henkilöl­lä etenevä eikä vaaraksi. 

    En tiedä, miten intialainen kuvien kat­so­ja tekisi. 

    Varsi­nainen pihvi tässä tietysti on se, että lääkärithän tässä suo­jel­e­vat omaa ammat­tikun­taansa. Puhe­limeen on nyky­isin sof­t­aa, joka tun­nistaa musi­ikkikap­paleen kun sitä hyräilee sinne päin. Kuvan­tun­nis­tusal­go­rit­mit hakkaa­vat ihmiset nykyään kaikissa ns. viih­teel­li­sis­sä sovel­luk­sis­sa. Radi­olo­gin työn voisi automa­ti­soi­da hyvin pitkälle niin, että kone hakkaisi kehnon radi­olo­gin kevyesti jo nyt, ja muu­ta­mas­sa vuodessa kone hakkaisi kuvien lausun­nas­sa minkä tahansa asiantun­ti­japa­neel­in. Ilman pro­fes­sion suo­jelua lääketiede olisi nyky­isin jo ihan eri sfääreissä.

  126. “Ilman pro­fes­sion suo­jelua lääketiede olisi nyky­isin jo ihan eri sfääreissä.”
    Tot­ta var­maan, mut­ta tuokin puhuu lähin­nä sen puoles­ta, että tuskin lääkäre­itä koulute­taan liian vähää tänä päivänä. Lääkärin ammat­tia tul­laan automa­ti­soimaan siinä mis­sä muitakin.

  127. Niis­sä kuvis­sa on aika hirveästi vari­aa­tio­ta. Koneen pitäisi erot­taa merk­it­sevä. Minä mielel­läni kuulisin jonkun viih­teel­lisen sovel­luk­sen nimen, että saisin käsityksen.

  128. Nyt jo tietokone analysoi ihmistä parem­min sydän­filmin eli EKG:n. Jos luo­tat tuo­hon EKG-lait­teeseen ja poti­las kuolee, saat syyt­teen. Jos et luo­ta ja poti­las kuolee, saat syyt­teen. Mik­si? Kos­ka lääkäri on vas­tu­us­sa poti­laan hoi­dos­ta ja hänen olete­taan osaa­van arvioi­da tekni­ikan luotet­tavu­u­den eri tilanteis­sa. Automa­ti­soitu ekg-ana­lyysi ei käytän­nössä nopeu­ta poti­lastyötä pätkääkään. Erään­lainen varmis­tus se on. Eli ensin tulk­it­set itse ja sit­ten luet vielä mitä kone sanoo.

    Ehkä tule­vaisu­u­den radi­olog­it erikois­tu­vat siihen, mis­sä määrin mitkäkin tek­nol­o­giset sovel­luk­set sovel­tu­vat mihinkin ja miten niihin voidaan luot­taa. Sen ohel­la, että otta­vat näköy­htey­dessä biop­sioi­ta, tekevät punk­tioi­ta ja stent­taa­vat verisuo­nia. Ja sairaalois­sa he vetävät aamuisin rtg-meetinge­jä, jot­ka toimi­vat oppimisti­laisuuksi­na kaikille lääkäreille ja tuke­vat hoidon suun­nit­telua ja opet­ta­vat kohden­ta­maan tutkimuk­sia oikein. 

    Radi­olog­it osal­lis­tu­vat myös syöpämeetingei­hin kirurgien, patolo­gien ja onkolo­gien lisäk­si. Niis­sä suun­nitel­laan yksit­täis­ten poti­laiden hoito. Jostain syys­tä sinne ei print­a­ta pelkkää lausun­toa kuvas­ta. Arvaat­teko jo?

  129. Osmo Soin­in­vaara:

    “Sha­keem
    Se on aika han­kala kil­pailut­taa, kos­ka nyt lääkäreil­lä on omat työhuoneet ja muu henkilöko­htainen rekvisi­it­ta sairaalas­sa. Tästä tulee suuri osa syn­er­giae­dus­ta. On niin paljon järkeväm­pää, että sairaalas­sa töis­sä ole­vat lääkärit, jot­ka myös tun­te­vat paikat, jatka­vat työa­jan jäl­keen samoissa tilois­sa kuin että joku toinen tulee sinne.”

    Ilman muu­ta tämä on järkeväm­pää. Olen täysin samaa mieltä. Ongel­ma on, ettei EU:n säätämä, jäsen­val­tioi­ta velvoit­ta­va lain­säädän­tö vält­tämät­tä ole järkevää ja huomioi järke­viä asioi­ta. Hyvänä esimerkkinä han­k­in­ta­la­ki, jon­ka hyödyt kulu­vat han­k­in­taosas­to­jen kus­tan­nuk­si­in ja julk­i­sista han­k­in­noista seu­raavi­in oikeudenkäynteihin.

  130. Catili­na: “Niis­sä kuvis­sa on aika hirveästi vari­aa­tio­ta. Koneen pitäisi erot­taa merkitsevä.”

    Eri­tyisen vaikeaa tämä on kun “merk­it­sevä” on pohjim­mil­taan sopimuskysymys, ja a pri­ori ‑toden­näköisyyk­sil­lä pelaa­va luokit­teli­ja on aivan yhtä hukas­sa kuin inhimilli­nen virkavel­jen­sä jos puut­tuu tieto siitä mitä epäil­lään ja miksi.

    Eipä silti, kuvan­tamis- ja hah­mon­tun­nis­tus­menetelmien kehit­tymi­nen tulee aivan var­masti mullis­ta­maan kli­inisen työn, mut­ta tämä vie­nee vielä vähän aikaa. Jos nopei­ta tulok­sia halu­taan, pitäisi varmis­tua että radi­ologilla on aina käytössään poti­lashis­to­ria ja ver­tailuku­vat, ja tämä palau­tuu ikuisu­uskysymyk­si­in tieto­suo­ja ja keskite­tyt potilastietojärjestelmät.

  131. Ei vaiskaan????? Vaik­ka avaus ei liitykään varsi­naiseen aiheeseen kom­men­toin sitä. Juuri tuo­ta yhdis­te­tyn sähkön- ja läm­mön­tuotan­non (CHP)alasajoa ollaan ihan oikeasti edis­tämässä. Verote­taan CHP-läm­pöä, sähkön­tuotan­non polt­toaineel­la kevyem­pi vero, tietyt tahot yli­hin­noit­tel­e­vat CHP-läm­mön. Tämä tap­paa tehokkaim­min CHP:n. Jos Helsingis­sä jaet­taisi­in läm­pö ilmaisek­si, olisi Helen silti voitolli­nen. Kuka sil­loin siir­ty­isi sähköläm­mi­tyk­seen jota maaläm­mök­si kut­su­taan? Äkkiä sähkölle pörssi­hin­ta eikä enää tue­ta sähköläm­mi­tys­tä yleistariffilla.

    1. Las­si Hietanen
      Tässä CHP-tuotan­non hyö­tyverossa EU on tulos­sa apu­un ja kieltää sen. Päästökaup­pasek­to­rille ei saa aset­taa mui­ta veroja.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.