Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.10.2011

Keskus­takir­jas­ton arkkite­htik­il­pailun ase­makaaval­liset lähtökohdat

Enää puut­tuvat rahat.

Itä-Helsin­gin kult­tuuripuis­ton kehittämissuunnitelma

Kuulen moi­ses­ta puis­tos­ta nyt ensim­mäisen ker­ran, eikä sitä yleiskaavaan olekaan merkit­ty. Alue koos­t­uu lähin­nä ran­noista ja vesialueesta Vuosaaren län­sipuolel­la ja Laa­jasa­los­sa. Kaikkea mukavaa on suun­nit­teil­la. Luot­ta­mus­mies ei tässä oikein voi kuin luot­taa, kos­ka hatus­ta ei kan­na­ta vetää hyviä ajatuksia.

Las­ten liiken­netur­val­lisu­us Helsingissä

Alle 18-vuo­ti­ai­ta loukkaan­tui tai kuoli Helsingis­sä viime vuosikymmenel­lä 22 % vähem­män 1990-luvul­la. Tilas­to­ja synken­tää mopo- ja moot­toripyöräon­net­to­muuk­sien yleistyminen.

Poikkeamis­lu­pa Karhusaaressa 

Ton­tille saa rak­en­taa, kun­han raken­nuk­set sijoite­taan siten, että myöhem­min on mah­dol­lista nos­taa ton­tin raken­nuste­hokku­us 0,4:ään. Nyt 4000 neliön ton­tille tulee kak­si omakoti­taloa niin, että tont­tite­hokku­udek­si tulee vähän yli 0,1. Myöhem­min niitä pitäisi tul­la niin, että ker­rosneliöitä on 1600.

 

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.10.2011”

  1. Las­ten liiken­netur­val­lisu­us Helsingissä

    Alle 18-vuo­ti­ai­ta loukkaan­tui tai kuoli Helsingis­sä viime vuosikymmenel­lä 22 % vähem­män 1990-luvul­la. Tilas­to­ja synken­tää mopo- ja moot­toripyöräon­net­to­muuk­sien yleistyminen.

    Ja voisiko tämän luvun suh­teut­taa ajoneu­vo- ja ajo­suoritemääri­in? Tieteel­lisel­lä MUTU-menetelmäl­lä arvioiden, esim. skoot­terei­den lukumäärä on kym­menker­tais­tunut jälkim­mäisel­lä tarkastelu­jak­sol­la, ja tan­gos­sa usein nuo­ria tyt­tösiä ilman minkään­laista kiin­nos­tus­ta liiken­teeseen tai liikennesääntöihin.
    Skoot­teri on useim­mille vaan saman­lainen iden­ti­teetin boos­t­eri kuin pinkit valkoiset Lacosten ten­nar­it tai feik­ki LV:n laukku.

  2. Vaik­ka en las­ten liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta juuri mitään tiedä, niin kom­men­toin­pa kuitenkin siitä tehtyä selvi­tys­tä. Siel­lä nimit­täin esitetään suosi­tuk­sia ja ajatuk­sia, jot­ka vaikut­ta­vat aikuis­tenkin elämään.

    Selvi­tys on hyvä ja huolel­lis­es­ti laa­dit­tu. Se on enem­män kuin pin­nalli­nen tilas­tokat­saus, ja ongelmia ja mah­dol­lisia ratkaisu­ja tarkastel­laan mon­elta eri suunnalta.

    Mon­et suosi­tuk­set ovat erit­täin hyviä pait­si las­ten tur­val­lisu­u­den kannal­ta, myös yleisem­minkin, eri­tyis­es­ti seuraavat:
    “Polkupyöräi­ly ja mopoilu pitäisi erot­taa jalanku­lus­ta kulku­tapo­jen nopeuseron vuok­si.” “Ajonopeuk­si­in suo­jateil­lä voidaan vaikut­taa mm. hidasteil­la, ajo­radan kaven­nuk­sil­la ja saarekkeil­la sekä kier­toli­it­tymil­lä.” “Suo­jatie ja pyörä­tien jatke tulisikin sijoit­taa liit­tymässä mah­dol­lisim­man lähelle saman­su­un­taisen ajo­radan reunaa” (minä ja Otso Kivekäs mainit­simme tämän liiken­neympyröistä puhut­taes­sa, mut­ta sama pätee muis­sakin risteyk­sis­sä.) “Polkupyörien ja mopo­jen keskinäis­ten ris­teämison­net­to­muuk­sien vält­tämisek­si tulee reit­tien ris­teämisko­h­tien näkemät ja jär­jeste­lyt suun­nitel­la huolellisesti.”

    Joitain ajatuk­sia voisi pohtia eri näkökul­mas­ta, kuten tätä: “toim­into­jen (esim. koulut, urheiluken­tät) sijoit­telu niin, että suur­ta tarvet­ta pää- ja kokoo­jakatu­jen ylit­tämiseen ei syn­ny.” Mitä jos sijoitel­laankin pää- ja kokoo­jakadut niin, etteivät matkat toim­intoi­hin edel­lytä niiden ylit­tämistä? Toteutetaan liikenne kaupun­gin ehdoil­la, eikä kaupunkia liiken­teen ehdoil­la. Tietysti kysymys on osin aka­teem­i­nen, sil­lä toimin­not ja kadut ovat siel­lä mis­sä ne nyt ovat, eivätkä hel­posti siir­ry muualle.

    Selvi­tyk­sessä puhutaan vaar­al­lisen pienistä näkemistä (alle 5m) ja samas­sa yhtey­dessä pyritään vaikut­ta­maan polkupyörien ja mopo­jen ajonopeuk­si­in. Ongel­ma on todel­li­nen ja siihen pitää puut­tua, mut­ta ratkaisu on väärä. Jos pyörätie on pyöräli­iken­teelle täysin sopi­ma­ton, ratkaisu ei ole suju­van pyöräli­iken­teen estämi­nen. Oikea ratkaisu on tien virhei­den kor­jaami­nen tai vai­h­toe­htoisen reitin etsimi­nen. Liiken­neinsinöörit ovat keksi­neet ratkaisut, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tur­val­lis­es­ti niinkin hur­jat ajonopeudet kuin 30 km/h. He voisi­vat soveltaa näitä ratkaisu­ja ajo­ra­to­jen lisäk­si myös pyöräteihin.

    Mitä tulee tilas­to­ja synken­täneisi­in mopo-onnet­to­muuk­si­in, niin nehän johtu­vat mopoilun suo­sion suures­ta kasvus­ta. Ja kevyen liiken­teen (mopoilu, pyöräi­ly, jalankulku) edis­tämi­nen on pitkään ollut julkisen val­lan tavoit­teena, ainakin juh­la­puheis­sa. Viime aikoina se tosin on kor­vau­tunut vain pyöräi­lyn ja jalanku­lun edis­tämisel­lä, ja vaikut­taa vähitellen siir­tyvän juh­la­puheista todellisuuteen.

  3. Hienoa kun keskus­takir­jas­toa yritetään tosis­saan. On vain har­mi, että Töölön­lah­den kaavoitus ei oikein mitenkään tun­nu pysyvän tek­i­jöi­den­sä hyp­p­y­sis­sä. Keskus­takir­jas­ton tont­ti­in liit­tyy monia epäselvyyksiä:
    a) Säi­lyvätkö makasi­init osana puistoa?
    b) Mik­si KSV ajaa edelleen maanalaista rotkoa musi­ikki­talon viereen, ohjel­makin on hyvin epäselvä?
    c) Mik­si keskus­takir­jas­to, joka on alueen ehkä julk­isin raken­nus (kävi­jämääris­sä), sijoite­taan alun­perin toimis­tok­si ajatel­tu­un kort­teli­in? Tärkeä raken­nus on osa geneeristä rintamaa?
    d) Mik­si kir­jas­ton pohjois­puolel­la ole­va UPM:n pääkont­torik­il­pailun (2008) tulos on edelleen salattu?
    e) Mik­si Sanoman kont­tori­ta­lo (+42m) jää koko aluet­ta var­tioivak­si korkeak­si toteemik­si? (Esim. kir­jas­ton kaavas­sa ehdotet­tu korkeus on +25m.)

  4. Makasi­ini­rau­nion toivoisin säi­lytet­tävän. Voisin kuvitel­la siinä ole­van poten­ti­aalia Töölön­lah­den helmek­si, esimerkik­si moni­toimikult­tuu­ri­ti­lana (elävää musi­ikkia, taidenäyt­te­ly­itä, teat­te­ria…) ja mik­sei samal­la kahvi­lana. Raken­nuk­se­na se tuo inhimil­listä mit­takaavaa ympäröivien lasikuu­tioiden keskelle. 

    Yllä­tyin, miten viihty­isältä alue tun­tui Musi­ikki­talon avat­tua oven­sa. Skeittarei­den meteli, Sanoma- ja Musi­ikki­talo­jen kelmeä loiste ja siinä kylpevä makasi­ini­rau­nio loi­vat muka­van ris­tiri­itaisen tunnelman.

  5. Ja voisiko tämän luvun suh­teut­taa ajoneu­vo- ja ajo­suoritemääri­in? Tieteel­lisel­lä MUTU-menetelmäl­lä arvioiden, skoot­terei­den lukumäärä on kym­menker­tais­tunut jälkim­mäisel­lä tarkastelu­jak­sol­la, ja tan­gos­sa usein nuo­ria tyt­tösiä ilman minkään­laista kiin­nos­tus­ta liiken­teeseen tai liikennesääntöihin.

    Tilas­to­jen lukemis ‑menetelmäl­lä sään­tö­jen rikko­jia löy­tyy kaik­ista ryhmistä—myös autoilijoista.

    Mopo­jen määrä kasvoi 271% ja onnet­to­muuk­sien määrä vain 126%. Siis onnet­to­muuk­sien määrä mopoa kohden väheni 35%. Tosin luvut ovat vähän eri aikaväleiltä, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia.

    Väistämis­sään­töjä rikkonut osa­puoli oli 39 tapauk­ses­sa henkilöau­to, 25 tapauk­ses­sa mopoil­i­ja tai moot­toripyöräil­i­jä ja 3 tapauk­ses­sa polkupyöräil­i­jä. Jos ote­taan vielä perää­na­jot huomioon, niin henkilöau­tot rikkoi­vat sään­töjä 44 tapauk­ses­sa, mopot+moottoripyörät 42:ssa.

  6. Tilas­to­jen lukemis ‑menetelmäl­lä sään­tö­jen rikko­jia löy­tyy kaik­ista ryhmistä—myös autoilijoista.

    Mopo­jen määrä kasvoi 271% ja onnet­to­muuk­sien määrä vain 126%. Siis onnet­to­muuk­sien määrä mopoa kohden väheni 35%. Tosin luvut ovat vähän eri aikaväleiltä, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia.

    Enpä hak­enut syyl­listä, vaan sitä niin usein piiloon jäävää syytä tilas­to­jen yllät­tävi­in lukui­hin. Ne tulikin postis­sasi hyvin esiin.

  7. Toiv­ot­tavasti muuten tuo keskus­takir­jasto­pro­jek­ti ei syö kir­jas­to­toimen resursse­ja muual­ta liikaa? Kir­jas­to on ainakin min­ulle koroste­tusti lähipalvelu eikä olisi minkään­laista mie­lenki­in­toa hakea lain­o­ja yhtään kauem­paa kuin on pakko. Mah­dol­lisu­us tila­ta halu­a­mansa kir­ja omaan lähikir­jas­toon vain korostaa kir­jas­ton roo­lia lähipalveluna.

  8. Jus­si:

    b) Mik­si KSV ajaa edelleen maanalaista rotkoa musi­ikki­talon viereen, ohjel­makin on hyvin epäselvä? 

    Kääk. Ajaako sitä rotkoa vielä joku tosi­tarkoituk­sel­la? Luulin, että se oli vaan yksi arkkite­hti­toimis­tol­ta pyy­det­ty idea. Toivon todel­la har­taasti, että se ark­istoidaan ö‑mappiin pikavauh­tia. Muusi­ikki­talon julk­i­sivuista voi var­maan olla mon­ta mieltä, mut­ta minus­ta arkkite­hdit onnis­tu­i­v­at tilao­hjel­man sovit­tamises­sa ton­tille erit­täin hienos­ti ja onnis­tu­i­v­at tavoit­teessaan rauhoit­ta­maan ja yhdis­tämään arkkite­htu­uril­taan hajanaista paikkaa. Rotko olisi taas tem­paus johonkin aivan uuteen ja poikkeavaan suun­taan ja repisi palikat taas lev­älleen juuri kun niitä on saatu edes vähän koottua.

    c) Mik­si keskus­takir­jas­to, joka on alueen ehkä julk­isin raken­nus (kävi­jämääris­sä), sijoite­taan alun­perin toimis­tok­si ajatel­tu­un kort­teli­in? Tärkeä raken­nus on osa geneeristä rintamaa? 

    Kyl­lä kiitos. Alueel­la on tem­poilua jo ihan riit­tämi­in. Onko esim. Helsin­gin yliopis­ton pääkir­jas­to osa rin­ta­maa jotenkin negati­ivises­sa mielessä? Keskus­takir­jas­tolle on käsit­tääk­seni joka tapauk­ses­sa tulos­sa varsin suuri ja aika hienoon puis­toon avau­tu­va julk­i­sivu. Suuri kävi­jämäärä antaa yhdessä Musi­ikki­talon kanssa hienon mah­dol­lisu­u­den tehdä todel­la elävän puiston.

    Geneeristä rin­ta­maa enem­män huoles­tu­isin asun­to­jen määrästä. Asun­to­ja­han on paikalla jo rak­en­teil­la, mut­ta toiv­ot­tavasti niitä tulee tarpeek­si, jot­ta ei syn­ny puo­likuol­lut­ta kult­tuu­ri­mon­u­ment­tien ja pääkont­to­rien teemapuistoa.

  9. Mikko H: “Suuri kävi­jämäärä antaa yhdessä Musi­ikki­talon kanssa hienon mah­dol­lisu­u­den tehdä todel­la elävän puiston.”

    Elävä puis­to ? Kaupunkiym­päristömielessä pikem­minkin pönö­tysarkkite­htu­urin toiv­ot­tavasti viimeinen reser­vaat­ti, tuu­len­piek­semiä aukioi­ta ja ankeaa min­i­mal­is­mia jos­sa visuaa­li­nen kom­po­nent­ti on ehkä kuvis­sa ihan kiva, mut­ta siihen se sit­ten jääkin. Kaiken kru­u­naa type­rä sym­bol­is­mi eli mäeltä maise­maa hal­lit­se­va Eduskun­tat­a­lo ja toteem­i­na lois­ta­va Sanomat­a­lo (joka muuten sinän­sä on oikein sievä).

    Toivoisin että keskus­takir­jas­to­hanke hau­dat­taisi­in lop­ullis­es­ti juurikin tuon Sha­keemin pointin vuok­si, ja kor­vat­taisi­in Kir­jas­to 10 laa­jen­tamisel­la. Pääsalis­sa olisi hyvää tilaa, ja sijain­ti on mainio.

  10. ‘se on suo­jel­tu taval­la, joka estää sen käytön mihinkään’
    Saako tuol­laisen suo­jelun puret­tua, vai pitääkö odot­taa sotaa tai luonnonmullistusta?

  11. Kaupunkiym­päristömielessä pikem­minkin pönö­tysarkkite­htu­urin toiv­ot­tavasti viimeinen reservaatti, 

    Ennen Musi­ikki­taloa olin taipu­vainen yhtymään tuo­hon, ja Musi­ikki­talon julk­i­sivut ovat osin luo­taan­työn­tävät, mut­ta maanalaisen osan puis­tokan­si toimii ja Kansalais­puis­tossa vai mikä hänen nimek­seen onkaan tulos­sa, on minus­ta näkyvis­sä poten­ti­aalia. Nythän paik­ka on edelleenkin aika suurelta osin raken­nustyö­maa­ta, väli­aikaista parkkikent­tää sun muu­ta. Jos puis­ton koko pysyy suun­nilleen nykyisenä ja siihen tulee lisäk­si kir­jas­ton tuo­ma jalankulkuli­ikenne ja ympäristöön asun­to­ja, niin lop­putule­ma ei vält­tämät­tä ole ollenkaan huono. Kuten kir­joitin, asun­not ovat minus­ta tässä oleel­lisia. Kont­tor­e­i­ta on suun­nitel­mas­sa läh­es tap­pa­va annos.

    Eduskun­tat­a­lo on kieltämät­tä näyt­tää aika uhkaaval­ta val­tio­val­lan lin­nakkeelta, mut­ta kun se on aikanaan mäen päälle tehty ja val­takun­nan ykkös­raken­nuk­sek­si muo­dos­tunut niin minkäs teet. Antti-Mat­ti Siikalan toisek­si tul­lut ehdo­tus Musi­ikki­talok­si (jät­tikokoinen pyöreä­muo­toinen kon­sert­ti­sali suo­raan Eduskun­tat­aloa vastapäätä) olisi jät­tänyt tois­si­jaisik­si kaik­ki naa­pu­rit. Toteu­tunut ratkaisu on minus­ta parem­pi, vaik­ka se tekeekin Eduskun­tat­alon edessä väistöli­ik­keen maan alle.

  12. “Saako tuol­laisen suo­jelun puret­tua, vai pitääkö odot­taa sotaa tai luonnonmullistusta?”

    Niin­pä. Onko museovi­ras­to kaa­pan­nut itselleen Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun määräysvallan?

  13. Suku­ni päämies omis­taa Kuit­ian keski­aikaisen lin­nan Paraisil­la. Sopii käy­dä katsomassa.

    Sitä ei ole suojeltu.

    Tai tarkem­min sanoen. Lin­na on suo­jel­tu muinais­muis­to­lain perus­teel­la, mut­ta sitä ei erik­seen ole suo­jel­tu. “Sil­lä sil­loin minä olisin aivan kaikessa museovi­ras­ton peukalon alla.”

    Min­ua vähän ihme­tyt­tää tämä museovi­ras­ton dogmaattisuus.(Varma merk­ki siitä, että ymmär­ryk­sen on kor­van­nut vir­ka-ase­ma) Pos­ti­ta­lo oli siis alun­perin Posti- ja lennät­in­hal­li­tuk­sen viras­to­ta­lo. Se on arvokas arkkite­htoonien kohde, mut­ta pitää osa­ta erott­taa primääriset kvali­teetit (julk­i­sivut, yleisö­palve­lu­ti­lat, kon­struk­tiot) ja sekundääriset kvalitetit (kuten väliseinät,lvuaarit, putk­isot, kloaak­it jne.) 

    Yliopis­ton pääk­i­jas­ton oleelli­nen ja sihen hyvin kuu­lu­va osa on myöhem­min liitet­ty rotun­da pihan puolel­la. Sen olisi var­masti museovi­ras­to osan­nut kieltää.

  14. Pos­ti­taloon ei voi tehdä keskus­takir­jas­toa, kos­ka se on suo­jel­tu taval­la, joka estää sen käytön mihinkään.

    Var­maan har­van han­keen kohdal­la val­lit­see niin suuri kon­sen­sus kuin Pos­ti­talon muut­tamises­sa keskuskir­jas­tok­si. On käsit­tämätön­tä, että his­to­ri­al­lis­es­ti ilmeisen arvokas raken­nus pitää seistä puoli­ty­hjänä, kun sen pääosin näkymät­tömiä rak­en­tei­ta ei voi muokata.

  15. Mietiske­len vain yhtä kysymystä.

    Onko museovi­ras­tolle annet­tu rois­ton osa? Itse asi­as­sa kult­turikinkut* halu­vat upou­u­den mieleisen­sä kir­jas­to­talon, mut­ta selit­tävät että suo­jelumääräys­ten joh­dos­ta Pos­ti­talos­sa ei voi tehdä tarvit­tavia ‑arkkite­htu­urin kannal­ta epäoleel­lisia — sisäpuolisia muutostöitä?

    Ritar­i­huoneel­la, joka on kohteena vielä arvokkaampi,on tehty koko lail­la mutok­sia julk­isten osien — sisään­tu­loaula, por­taikko pääsali, kanslia ja johtokun­nan huone — ulkop­uolel­la. Mm. ullakkoon on raken­nt­tu toimis­toti­lat, ja samoin kel­lari­in. Ja avat­tu vielä maanalainen käytävä SKS:N taloon Hal­li­tuskadun toisel­la puolella.

    * kir­jal­lien lain­aus Jere­mias A. Cot­tonin saamis­ten per­in­tää käsit­televästä lain­opil­lis­es­ta klas­sikos­ta Etu­mak­suna nikkeliä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.