Kuntauudistuksen merkittävimmät päätökset koskevat kaupunkeja

(Vihreän eduskun­taryh­män ryh­mäpuheesta 28.9.2011, puhu­jana Soininvaara)

Mitä ongel­maa ratkaisemme, kun uud­is­tamme reip­paal­la kädel­lä kuntarakennetta? 

Ongelmia on kak­si. Niistä merkit­tävämpi kos­kee kas­vavia kaupunke­ja, jot­ka ovat pirstoutuneet keskenään kil­paile­viksi kun­tayk­siköik­si. Yleen­sä kil­pailu kirit­tää osal­lis­tu­jia parem­pi­in suorituk­si­in, mut­ta kaupunkiseu­tu­jen sisäi­nen kil­pailu on mii­nus­sum­mak­il­pailua, jos­sa ei toteudu reilu peli ja joka ei edis­tä vas­tu­ullista toimintaa. 

Kil­pailu kan­nus­taa valikoimaan kaavoituk­sen ja asun­topoli­ti­ikan keinoin asukkaik­si varakkai­ta ja ter­veitä ja sysimään sairaat ja köy­hät muualle.
Kil­pailu johtaa huonoon yhdyskun­tarak­en­teeseen. Kehyskun­nat rak­en­ta­vat lähiöitä mitä kum­mallisimpi­in paikkoi­hin, jot­ta ne oli­si­vat oikeal­la puolel­la kun­nan rajaa ja keskuskaupun­git kaavoit­ta­vat pien­talo­ja alueille, joille olisi luon­tev­in­ta rak­en­taa ker­rostalo­ja – tai kaavoit­ta­vat asumiseen arvokkai­ta ranto­ja, jot­ka pitäisi jät­tää kaikkien vapaasti käytettäviksi. 

Olisi vas­tu­ullista ja kokon­aistaloudel­lis­es­ti järkevää pyrk­iä vält­tämään eril­lisiä rikkaiden ja köy­hien aluei­ta. Vas­tu­ullisu­us tulee kun­nalle kalli­ik­si, jos naa­pu­rit kalastel­e­vat hyviä veron­mak­sajia kul­ta­ham­mas­ran­nikoil­laan. Kun­tien väli­nen kil­pailu kiihdyt­tää sosi­aal­ista seg­re­gaa­tio­ta, mis­tä joudumme vielä mak­samaan kalliisti.

Kaupunki­tutk­i­joiden Mari Vaat­to­vaaran ja Mat­ti Kort­teisen mukaan työt­tömyy­den vaivaamil­la alueil­la työt­tömyys pitkit­tyy niil­läkin, jot­ka muual­la työl­listy­i­sivät nopeam­min. Korkean työt­tömyysas­teen alueel­la asu­va sopeu­tuu ja siten juut­tuu helpom­min työt­tömyy­teen­sä kuin henkilö, jon­ka naa­pu­rit käyvät töissä.

Liikenne vie suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa kak­si ker­taa niin paljon ener­giaa kuin keskieu­roop­palai­sis­sa kaupungeis­sa. Kil­pailu tuot­taa hajanaista yhdyskun­taraken­net­ta. Kyse ei ole vain ympäristöar­voista. Pitkät matkat haaskaa­vat aikaa ja rahaa. 

Myös elinkeinot kär­sivät. Mon­et tuotan­non­alat vaa­ti­vat men­estyäk­seen suur­ta työ­markki­na-aluet­ta. Turun seudul­la esimerkik­si on 300 000 asukas­ta, mut­ta alue ei toi­mi hajanaisen rak­en­teen­sa ja pitkien etäisyyk­sien­sä vuok­si työssäkäyn­tialueena, jos­sa työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen olisi help­poa. Yksi­tyiset palve­lut eivät men­esty hajanaises­sa rak­en­teessa, kos­ka riit­tävää väestöpo­h­jaa ei löy­dy riit­tävän läheltä. Raken­nemuu­tos teol­lisu­usy­hteiskun­nas­ta palveluy­hteiskun­naksi sujuu Suomes­sa kangerrellen. 

Suo­ma­lais­ten kas­vavien kaupunkien huono kehi­tys on surullista. Näi­den virhei­den kanssa joudu­taan elämään vuosisatoja. 

Toinen peruste kun­tau­ud­is­tuk­selle on huonot koke­muk­set PARAS-han­kkeen tuot­ta­mas­ta sekav­ista, epädemokraat­ti­sista ja kalli­ista hallinto­him­meleistä. Meneekö PARAS-han­kkeen eteen tehty työ hukkaan? Ei kokon­aan, mut­ta osa menee. On kuitenkin hyvä tun­nus­taa virheet ajoissa. 

Välikysymyk­sessä kysytään kun­ta­lais­ten vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sien perään, mut­ta mitä demokra­ti­aa se on, että val­taosa kun­tien päätös­val­las­ta on siir­ret­ty etäisi­in ylikun­nal­lisi­in organ­isaa­tioi­hin? Niistä uhkaa tul­la sairaan­hoitopi­irien kaltaisia menon­lisäysautomaat­te­ja, virkami­esten bud­jet­ti­toivei­ta kun ei ole valvo­mas­sa kuin har­vak­seltaan kokoon­tu­va luottamusmieshallinto. 

Jotkut haja-asu­tusaluei­den kun­nista eivät kuu­lu oikein mihinkään työssäkäyn­tialueeseen. Niiden liit­tämi­nen maakun­nan keskuskaupunki­in ei tuo­ta säätöjä. Näi­den sys­mien ja padasjok­ien hallinto on kevyt­tä ja ket­terää. Jos ne halu­a­vat selvitä omin nokki­nen­sa, ei se ole muil­ta pois. Ne ovat kuitenkin liian pieniä vas­taa­maan ter­vey­den­huol­losta ja osas­ta sosiaalipalveluja.

Voisiko Suomes­sa olla taas kah­den­ta­soisia kun­tia? Pienet syr­jäiset maalaiskun­nat voisi­vat jatkaa itsenäis­inä, jos ter­vey­den­huolto otet­taisi­in pois niiden vas­tu­ul­ta. Maakun­nan keskuskun­ta tuot­takoon ter­vey­den­huoltopalve­lut, mut­ta ei minkään hallinto­him­melin takana vaan kun­nan omana toim­intana kun­nan­jo­hta­jan alaisuudessa. 

Vihreät vaa­ti­vat kun­takoon kas­vaes­sa toimi­vaa lähidemokra­ti­aa. Kyse ei ole myön­ny­tyk­ses­tä keskit­tymistä vas­tus­taville vaan aidos­ta voimavaras­ta. Suurkun­tien ei kan­na­ta luop­ua paikallis­ten asukkaiden asiantun­te­muk­ses­ta. Kun­ta toimii parem­min, kun sil­lä on omien asukkaiden­sa luottamus.
Toimi­van lähidemokra­tia­mallin luomi­nen on han­kalaa. Onkin sal­lit­ta­va eri­laisia ratkaisu­ja. Käytän­tö seu­loo aikanaan parhaat.

Käyt­täjädemokra­tia voi olla merkit­tävä lähidemokra­t­ian muo­to. Täl­laisia ovat esimerkik­si koulu­jen johtokun­nat. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvi­taan myös alue­po­h­jaista lähidemokratiaa.
Mikä on oikea alue­jako? Kylä vai enti­nen kun­ta? Vai kuten Salos­sa, jos­sa lähidemokra­t­ian yksikök­si otet­ti­in tiesu­un­ta tarkoituk­se­na nimeno­mais­es­ti rikkoa van­hat kuntarajat.

Päätet­täköön tästä paikallisesti. 

Olkoon ratkaisu mikä hyvän­sä, neljä vaa­timus­ta tulee täyttää:
• kun­nal­lis­laki­in tarvi­taan mah­dol­lisu­us vali­ta kun­nanosaval­tu­us­to­ja suo­ril­la vaaleilla;
• lähidemokra­tial­la tulee olla merkit­tävä rooli myös maankäytössä, vaik­ka kun­nan­val­tu­us­to sa-nois­ikin asi­as­ta viimeisen sanan;
• lähidemokra­tial­la on olta­va rahaa käytettävissään;
• tarvi­taan alueel­lisia virkamiehiä, joiden tehtävänä on koordi­noi­da kun­nan toim­intaa alueel­laan ja pitää yhteyt­tä asukkaiden ja kun­nan hallintoelin­ten välillä 

Pääkaupunkiseu­tu muo­dostaa oman eri­tyiskysymyk­sen­sä. Alueel­la tarvi­taan erik­seen seudulli­nen taso ja erik­seen kun­tata­so. Tarvi­taan myös kun­tali­itok­sia, mut­ta yhtä kun­taa ei Uud­esta­maas­ta voi tehdä.

Eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudul­la on syytä hillitä kun­tien välistä kil­pailua. Kerät­täköön siis kun­nal­lisverot seudul­la yhteen kas­saan ja jaet­takoon vaik­ka asukaslu­vun suh­teessa kun­nille ja mak­set­takoon ter­vey­den­huolto ja eräät kalli­it sosi­aal­i­toimen menot suo­raan tästä yhteis­es­tä kas­sas­ta. Sil­loin ei kan­na­ta valikoi­da asukkai­ta, ja vas­ta sil­loin on toimi­valle yhteistyölle edellytyksiä. 

Jotkut kun­nat myös hyö­tyvät kun­tien välis­es­tä eri­ar­voisu­ud­es­ta. Ne tuskin halu­a­vat tilanteeseen muu­tos­ta. On kuitenkin tärkeätä uut­ta kun­taa perustet­taes­sa, että enem­mistö sen tule­vista asukkaista tukee han­ket­ta. Tämä voidaan ratkaista kansanäänestyksellä.

77 vastausta artikkeliin “Kuntauudistuksen merkittävimmät päätökset koskevat kaupunkeja”

  1. Min­ul­la on kaavoituk­sen ja lähidemokra­t­ian suh­teen seu­raa­vankaltainen ehdotus: 

    Seu­tukun­ta tekee yleiskaavoituk­sen, joka on nyky­istä tarkem­paa. Eri­tyis­es­ti yleiskaavoitus määrit­tää alueko­htais­es­ti sen vai­htelu­välin, jol­la kyseisel­lä alueel­la tulee olla raken­nu­soikeut­ta. Seu­tukun­ta määrit­telee tärkeim­män seudullisen infra­struk­tu­urin reitit (tiet, raiteet, vesiputket, tun­nelit yms) ja näi­den aset­ta­mat vaa­timuk­set ympäristölle. Lisäk­si seu­tukun­ta määrit­telee seudullis­es­ti arvokkaat puistot. 

    Kaupungi­nosaval­tu­us­to tehdään sit­ten ase­makaa­va, jon­ka tulee nou­dat­taa yleiskaavaan annet­tu­ja peri­aat­tei­ta. Mikäli kaupungi­nosaval­tu­us­to ei kykene tuot­ta­maan määräa­jas­sa ase­makaavaa, seu­tukun­ta tekee sen kaupungi­nosan puolesta.
    Kaupungi­nosaval­tu­us­to päät­tää sit­ten halu­taanko kyseiselle alueelle rak­en­taa tiivistä pien­taloa­su­tus­ta vai ker­rostalo­ja ja esim. siitä mis­sä ja minkälaisia ovat paikalliset kaupunginosapuistot.

  2. Näi­hin asioi­hin tarvit­taisi­in myös jonkin­laista yksit­täistä ihmistä hyö­dyn­tävää näkymää. Ei siis riitä, että perustel­laan ylä­ta­son talouden ja ympäristön­suo­jelun kautta.

    Yksi­tyiselle ihmiselle kun­tali­itosten visio on selvä: ihmiset halu­taan asut­taa tiivi­isti ja asuin­ti­la per henkilö min­i­moi­da. Täl­lä taval­la voidaan mak­si­moi­da tehokkuus.

  3. Nukun ja lenkkeilen lähiössä, mut­ta elän elämäni keskus­tas­sa. En halua lähidemokra­ti­aa, halu­an säi­lyt­tää tasaver­taisen oikeuteni päät­tää keskus­tan asioista.

  4. “kun­nal­lisverot seudul­la yhteen kas­saan ja jaet­takoon vaik­ka asukaslu­vun suh­teessa kun­nille ja mak­set­takoon ter­vey­den­huolto ja eräät kalli­it sosi­aal­i­toimen menot suo­raan tästä yhteis­es­tä kassasta.”

    Hyvä jut­tu — lainan­ot­to samaan menettelyyn.

  5. Ryh­mäpuheessa on perus­ta­van­laa­tu­inen virheelli­nen olet­ta­ma. PK-seudun toi­sis­taan poikkea­vat tavoit­teet esim. kaavoituk­ses­sa ja sosi­aalises­sa rak­en­tamises­sa eivät johdu kun­tien välis­es­tä kil­pailus­ta. Itse uskallan väit­tää, että erot johtu­vat kun­ta­lais­ten toi­sis­taan poikkeav­ista maail­manku­vista. Keskimääräi­nen espoolainen kok-insinööri kan­nat­taa alhaista vero­tus­ta, omakoti­taloa ja mamukri­it­tisyyt­tä. Sik­si hän asuu Mankkaal­la. Keskimääräi­nen helsinkiläi­nen vihr-opiske­li­ja kan­nat­taa (rikkaiden) korkeaa vero­tus­ta, kaupun­ki-asum­ista ja ovat mamu-posi­ti­ivisia. Sik­si hän asuu Kata­janokalla. Molem­mat kaupun­git toteut­ta­vat asukkaiden omia tavoit­tei­ta ja niitä pitäisi myös kun­nioit­taa. Itse näen pk-seudun rikkaut­e­na, että tääl­lä on toi­sis­taan poikkeav­ia kaupunke­ja ja jokainen saa vali­ta itselleen parhait­en sopivan. 

    Ryh­mäpuheen paras koh­ta olikin sen viimeinen lause. Tosin sen nou­dat­ta­mi­nen johtaa siihen, ettei pk-seu­tu tule koskaan yhtymään, joten odotan mie­lenki­in­nol­la onko se myös vihrei­den lop­ulli­nen tahto.

  6. Ongel­man aset­telu oikein, mut­ta ana­lyysi on “mie­lenki­in­toinen” ja syn­teesi, onko sitä? 😀 Kun­tarak­en­teen on mukaudut­ta­va muu­tok­si­in. Jostain syys­tä nämä muu­tok­set pysähtyivät. Alkoiko pysähtyneisyy­den aika 50-luvul­la vai jo edel­lisen vuo­sisadan alus­sa, on hyvä kysymys, mut­ta sen ratkaisem­i­nen ei auta.

    Ei tarvi­ta mitään “lähidemokratiatasohallintomalliyksiporraslisää”-ratkaisua 😉 kun vain osa­taan käyt­tää nyky­isiä peli­nap­pu­loi­ta oikein. Kun­tarak­en­teen on muo­dos­tut­ta­va tehokkaista yksiköistä, jot­ka ovat 10 000 — 40 000 asukas­ta. Kil­pailu tekee hyvää, jopa pääkaupunkiseudulla. 😉 

    Pahim­mat paineet itse mallis­sa ovat val­tion alue­hallinnos­sa, joka on pakko repiä auki. ALLUt ja ELLUt ja EVIt ja EVIt ovat niin sekaisin, ettei siitä ota kukaan täl­lä het­kel­lä selvää. Seu­raaval­la muu­toskier­roksel­la on toiv­ot­tavaa, että mukaan ote­taan edes yksi ihmi­nen, joka ymmärtää hallinnos­ta jotain. 😀 

    Jotain onnis­tunut­takin, Osmo, puheessasi on! Tun­nistat­te, ettei pääkaupunkiseu­den hallintoa kan­na­ta tehdä samoil­la peri­aat­teil­la kuin muu­ta maa­ta. Tuos­ta on hyvä jatkaa.

  7. Eli Mikko halu­aisi siirtää kun­nan ja kun­ta­lais­ten päätös­val­lan jollekin kasvot­toma­lle seutukunnalle?

    Ei kiitos.

    Ja tämä hyvien veron­mak­sajien haal­im­i­nen on kyl­lä suuri vit­si. Se on var­maan tot­ta, että sosi­aal­i­ta­pauk­sia ei ker­ry esim. Kirkkon­um­melle samaan tahti­in kuin Itä-Helsinki­in. Mut­ta joh­tu­isiko se kuitenkin siitä, että niil­lä ei ole autoa kuin siitä, että Kirkkon­um­mi haal­isi hyviä veronmaksajia?

    En tiedä yhtään kun­taa Kau­ni­ais­ten lisäk­si, joka oikeasti hylk­isi joitakin ihmis­ryh­miä aktiivisesti.

  8. Vuon­na 2014 tulee voimaan laki, jon­ka mukaan voi vali­ta ter­veysase­man ja erikois­sairaan­hoidon mis­tä kun­nas­ta haluaa.

    Siis voi vali­ta paikan minne mennä.

    Yksi­tyiseltä puolelta hoitopaikan voi vali­ta vapaasti joka ker­ta, kun on tarvet­ta saa­da hoitoa.

    Tämä pitäisi sal­lia myös julkisel­la puolel­la. Sil­loin ter­veysase­mat ja erikois­sairaan­hoito jou­tu­isi­vat kil­paile­maan asi­akkaista myös keskenään. 

    Samal­la taval­la myös päivähoito, koulut, vanhainkodit… 

    Vain täl­lä taval­la näitä laitok­sia ale­taan johta­maan asi­akaslähtöis­es­ti ja tehokkaasti.

  9. Päätök­set koske­vat kaupunkiseu­tu­ja, mut­ta entä seuraukset? 

    Siis päkaupunkiseudul­la tarvi­taan seudulli­nen JA kun­nalli­nen taso — muual­la riit­tää “vah­vat” peruskun­nat? Muual­la lähidemokra­tia siis kaiken jär­jen mukaan heikkenisi. Vai miten se voisi pysyä samana? Itsekin mainit­sit lähidemokra­t­ian uudelleen­rak­en­tamisen vaikeu­den.. Lisäk­si on aivan päivän­selvää, että lähik­oulut ja lukiot lakkautet­taisi­in vieläkin nopeam­mal­la tahdil­la. Ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että kyseessä on pelkkää poli­tikoin­tia vahvoil­ta kaupunkipuolueil­ta — siis myös “Vihreiltä” (vaik­ka kepua luon­nol­lis­es­ti tästä syytellään).

    Mitä vikaa on nykyisessä kun­ti­in perus­tu­vas­sa lähidemokra­ti­as­sa ja sen kehit­tämisessä? Maakun­nal­lisen tason demokraat­tisia mah­dol­lisuuk­sia voitaisi­in aivan yhtä hyvin kehit­tää samoin kuin pääkaupunkiseudul­la. Täl­lä tavoin KOKO maan lähidemokra­tia kehit­ty­isi. Sairaan­hoito kuu­luisi ilman­muu­ta tämän ylem­män tason hoidet­tavak­si samoin kuin ylem­pi koulu­tus. Täl­löin ei tarvit­sisi Kasvinkaan heit­el­lä blo­gis­saan ei-yliopistokaupunki=Kreikka ‑ver­tauk­si­aan…

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la miten esimerkik­si Sveit­sis­sä selvitään reilun 2500 kun­nan kanssa? Joku joka tun­tee maa­ta parem­min voisi ker­toa.. Siel­lä kuitenkin demokra­ti­akin pelaa?! Eikö voisi kuvitel­la, että Sveitsin näyt­tö­jen poh­jal­ta jokin tämän suun­tainenkin voisi MYÖS olla mah­dolli­nen kehi­tys­su­un­ta ikuisen keskit­tämisen sijaan?!

    Vihreä puolue on tämän keskit­tämisas­ian kanssa ole­van melkoisen paradoksin edessä. Ener­giantuotan­toa ja demokra­ti­aa pitäisi hajaut­taa ja luon­toar­vo­ja paran­taa — samal­la ihmisiä ja palvelu­ja isoi­hin keskuk­si­in keskit­täen?! On tot­ta, että hajaute­tum­mas­sa yhteiskun­tarak­en­teessa ener­giaa kuluu hie­man enem­män, mut­ta samal­la ihmis­ten kon­tak­si luon­toon säi­lyy parem­pana. Voisi esit­tää kysymyk­sen: kuka sitä luon­toa lop­pukädessä suo­jelee? Onko se val­tio, joku min­is­ter­iö vai joku puolue — vai ken­ties maan­omis­ta­ja -> ihmi­nen? Hukkaa­mal­la ihmis­ten kon­tak­ti luon­toon (ja syyl­listämäl­lä heitä, joil­la se vielä on) ei taa­tusti luon­toa suo­jel­la, vaik­ka se äkkiseltään siltä saat­taa vaikut­taa, kun ei konkreet­tista omaa kos­ke­tus­ta ole.

    Mielestäni puolueel­la olisi aiko­ja sit­ten ollut syytä pohtia nimen muut­tamista esim. Metrop­o­lisuo­ma­laisik­si (Me®sut) 😉

    1. sveit­siläisil­lä kun­nil­la ei ole mitään tekemistä suo­ma­lais­ten kun­tien kanssa. Suo­ma­lainen kun­ta on ter­vey­den­huol­lon yksikkö, jon­ka tehtävä on myös vaku­ut­taa asukkaansa erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Sveit­siläisil­lä kun­nil­la ei ole tätä tehtävää.

  10. Itse olen pet­tynyt kun­t­a­min­is­terin (ja nyt Vihrei­denkin) kan­taan siitä, että Helsinkiä, Espoo­ta, Kau­ni­aista ja Van­taa­ta ei yhdis­tet­täisi yhdek­si kaupungik­si. Minus­ta tämä muu­tos olisi Uudel­la­maal­la kiireisin ja tärkein. Samal­la toki olisi hyvä rak­en­taa pääkaupunki­in sopi­va lähidemokra­tia­malli — kuitenkin varsin kevyt sel­l­ainen (esim. pieni val­tu­us­to jokaiselle 5000 — 25000 ihmisen alueelle ja sille n. 1 veroäyrin ver­ran rahaa käytettäväksi).

    En myöskään käsitä jokaisen poli­itikon (kun­t­a­min­is­teri mukaan lukien) vaku­ut­telua eri mediois­sa siitä, miten pakkoli­itok­sia väl­tetään. Onhan se ihan selvää, että suurim­mista saavute­tu­ista eduista ei kukaan luovu ilman pakkoa. Ei, vaik­ka se alueen kokon­aisu­u­den kannal­ta olisi paras ratkaisu. Kun­tau­ud­is­tuk­sen suh­teen ei saisi men­nä pupu pöksyyn eri­lais­ten lob­barei­den pelos­sa, kos­ka sil­loin tulee vaan uusi “paras” ratkaisu eli huono kompromissi.

  11. No eikö mei­dän kan­nat­taisi kopi­oi­da koko Sveitsin yhteiskun­ta­malli? Niil­lähän menee aina hyvin.

    1. juge
      Paljonko mak­saisi rak­en­taa ne Sveitsin vuoret tänne? Ne ovat olen­nainen osa yhteiskun­ta­mallia. Toki ne voisi kor­va­ta myös pikki­lan­gal­la, joka ker­toisi, että vain näille kapeille piikki­lanko­jen rajoit­tamille alueille saa rak­en­taa. Pakote­tut nauhakaupun­git toimi­vat hyvin.

  12. Eppu, eiköhän tuos­sa että ei voi yhdis­tää koko Pääkaupunkiseu­tua ole reaalipoli­it­ti­nen rajoite nimeltä liian iso vaalipiiri.

    Ja mä nyt en varsi­nais­es­ti kut­su­isi sinne tänne hajaripotel­tu­ja talo­ja keskel­lä parkkkipaikkamert­ta jota rajaa motar­in­var­si­pusikko luon­non­läheisyy­dek­si, mut­ta se on tietenkin miten luon­non ymmärtää.

  13. Eikös Sveit­sis­sä ole niin, että kun­tien tehtävät vai­htel­e­vat kan­toneit­tain, ja jois­sain ne hoita­vat myös terveydenhoitoa?

    Ter­vey­den­hoidon lisäk­si toinen merkit­tävä asia olisi kaavoitus ja liiken­teen jär­jestämi­nen, ja niis­säkin Sveitsin kun­nil­la on kyl­lä sanansa sanottavana.

  14. Juge, mitä ihmis­ryh­mää Kau­ni­ainen hylkii aktiivisesti?

  15. ” Onko kun­t­a­min­is­teri sitä mieltä, ettei pääkaupunkiseudun kun­tia yhdis­tetä. Ovatko vihreät?” 

    Ovatko vihreät vaati­neet pääkaupunkiseudun kun­tien, Helsin­ki, Espoo, Kau­ni­ainen, Van­taa, yhdis­tämistä? Vai onko vain esitet­ty pon­net­to­mia ajatuk­sia, että olisi hyvä niin?

  16. Mik­si Espoo lähtisi mukaan tähän yhdis­tämis­pu­uhaan? Veroil­la mak­set­taisi­in velko­ja, jot­ka muut ovat otta­neet ja käyt­täneet. Veroil­la rahoitet­taisi­in palvelui­ta, joi­ta raken­netaan kauas, esim. Hgin keskus­tan mas­si­iviset kulttuurirakennukset.

    Todel­li­nen seg­re­gaa­tio-ongel­ma olisi ratkaistavis­sa sil­lä, että alueit­tain olisi kat­to kaupun­gin vuokra-asun­noil­la ja samal­la min­i­mi niille. Vihreät asu­vat hyväo­saisil­la alueil­la ja nim­by­ilevät ongel­mat muualle. Mitä jos kokoomus­lais­ten ja vihrei­den kotiko­rt­teli­inkin saataisi­in pitkäaikaistyöt­tömiä ja maahanmuuttajia?

    Kaupungi­nosa­hallinto olisi äärim­mäisen kallista. Jälleen lisää poli­itikko­ja vaa­ti­mas­sa selvi­tyk­siä, jot­ka työl­listävät ihmisiä, joiden pitäisi palvel­la kun­ta­laisia. Vuokrataan tilo­ja lau­takun­nille, mak­se­taan kok­ousjär­jeste­ly­istä yms. Mitä vikaa on esim. Espoon demokra­ti­as­sa nyt? Se toimii.

  17. Samal­la pitää luop­ua keinotekoi­sista rajoista ja siir­tyä luon­nol­lisi­in kun­tara­joi­hin. Olen tämän sanonut tääl­lä jo aikaisem­minkin: kun­nan rajan pitää men­nä siel­lä, mis­sä taa­ja­ma loppuu.
    Omako­tialuei­ta suomes­sa on jo yllin kyllin. On omako­ti­a­sukkaiden etu, että laa­jen­tamisen sijaan ale­taan kat­soa taa­ja­ma­raken­net­ta sisään­päin. Ja mikään ei estä perus­ta­mas­ta uut­ta taajamaa!

  18. Asun­to­min­is­teri speku­loi kuluneen viikon aikana Hesaris­sa sitä, että Kau­ni­ainen ja Espoo voisi­vat muo­dostaa oman kun­tansa. Helsin­ki ja Van­taa muo­dostaisi­vat sit­ten omansa. Piti kaikkia neljää liian suure­na yhteen laitet­tavak­si. Tietysti tuo oli tuol­lainen kesken­eräisen vai­heen speku­laa­tio­haas­tat­telu, mut­ta kyl­lä se minus­ta silti aika paljon rajoit­taa jatko­työtä, jos tuol­laista speku­loidaan jo tässä vai­heessa, kun “kaik­ki on vielä avoin­na”. Lisäk­si juuri tuoreeltaan Virkkunen lyt­täsi taas pakkoli­itok­set. Kysyn vaan miten Kau­ni­ainen sit­ten liitetään edes Espooseen (Helsingistä ja Van­taas­ta puhu­mat­takaan), jos pakkoa ei voi käyttää?

    Vihrei­den osalta taisin lukea vähän liian pitkälle riv­ien välistä — pahoit­te­len ja jään odot­ta­maan Vihrei­den kan­taa asi­aan. Ymmär­rän toki, jos kysymyk­ses­tä ei voi puhua asioiden oikeil­la nimil­lä. Asia herät­tää sen ver­ran vahvo­ja tun­tei­ta, kuten kaik­ki muutkin kysymyk­set, jos­sa jokin saavutet­tu (mut­tei vält­tämät­tä oikeutet­tu) etu uhataan osin ottaa pois.

  19. Sveit­si on liit­to­val­tio ja kan­toni on osaval­tio, jol­la on laa­ja itsehallinto.Kantonit jakaan­tu­vat kun­ti­in .Kan­tonei­ta on 26 ja kun­tia n 2700

    Mut­ta siel­läkin yritetään vähen­tää kun­tien määrää

    Suurin puolue on muuten EU-ja ulko­maalais­vas­tainen vas­tainen SVP eli paikalli­nen persupuolue.Hekin ovat käytän­nössä oppositiossa

  20. Kau­ni­ais­ten sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa tai sen puutet­ta ei minus­ta voi kut­sua “akti­ivisek­si hylkimisek­si”. Pas­si­ivisek­si hylkimisek­si hyvinkin.

    Sikäli Kau­ni­aisil­ta on hie­man huono vaa­tia mit­tavaa rak­en­tamista, että se on jo nyt Suomen toisek­si tiheit­en asut­tu kun­ta. Helsin­ki han­k­ki lisä­maa­ta rak­en­tamiseen anschlus­sil­la idässä, Kau­ni­aisil­la ei ole siihen lihak­sia mut­ta ei var­maan halu­akaan, kos­ka se on tyy­tyväi­nen ankkalam­p­en­sa ympärillä.

  21. “Suo­ma­lainen kun­ta on ter­vey­den­huol­lon yksikkö, jon­ka tehtävä on myös vaku­ut­taa asukkaansa erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Sveit­siläisil­lä kun­nil­la ei ole tätä tehtävää.”

    Ehdotan että pois­te­taan tuo velvol­lisu­us Suomen kun­nil­ta. Ongel­ma ratkeaa hel­posti. Eikö tuol­laisen kun­nan toimista riip­pumat­toman sat­un­naisen riskin kan­t­a­mi­nen ole luon­te­vam­min val­tion asia? Väl­tyt­täisi­in niiltä heikko­jen sysimisiltä toisi­in kuntiinkin.

    P.S. Alku­peräisessä pitkässä artikke­lis­sa oli kom­men­toitavaa läh­es joka lauseeseen, joten ehkä parem­pi uno­htaa se.

    1. Minus­ta nämä, jot­ka eivät halua suurem­pia kun­tia vaan halu­a­vat siirtää kun­tien tehtävät val­ti­olle, toimi­vat täysin epälo­ogis­es­ti. Sil­loin­han maas­sa on taval­löaan vain yksi kunta.
      Onko Juho laadun mielestä nyt todel­la oikein, jos Uuku­nime­nen ter­veyskeskuk­ses­ta päätetään Helsingis­sä ilman, että uuku­niemeläisiltä kysytään mitään.

  22. Ymmär­rän kovin hyvin, että OS:aa ottaa päähän, kun joku hyvä­tu­loinen ostaa omakoti­talon tahi rivarin naa­purikun­nas­ta ja tilalle tulee siis “köy­hä”. Verois­sa ero on joku, mut­ta onko se niin iso, että se on suo­ras­taan pani­ikin väär­ti? Ei niitä tyhjäk­si jääneitä asun­to­ja ihan köy­hät osta.
    Vihrei­den aja­tus tiivi­istä asu­tuk­ses­ta yms on ihan ymmär­ret­tävää, mut­ta ihmiset eivät nyt vaan kaik­ki ole samaa mieltä. Niin kauan, kun omaa val­in­taa asun­nos­ta ja paikas­ta ei lail­la kiel­letä, näin tulee aina tapahtumaan.
    Val­tio (eduskun­ta) voi ton lopet­taa monel­la taval­la, mut­ta taitaa vielä olla utopi­aa ja oikein, ettei se nyt ihan huomen­na onnis­tu. Vihreil­lä pitkä tie 101 edustajaan.

  23. Kau­ni­ais­laise­na tekee min­unkin mieli kysyä Jugelta mikä se ihmis­ryh­mä on jota Kau­ni­ainen akti­ivis­es­ti hylkii?

    Odelle: Kau­ni­ais­ten asukasluku­un näh­den on kaupun­gin omia vuokra-asun­to­ja (osa kaupun­gin vuokraamista muiden omis­tuk­ses­sa) suh­teessa jonkun ver­ran vähem­män kuin esimerkik­si Espoos­sa mut­ta suh­teessa saman ver­ran kuin esimerkik­si Kirkkon­um­mel­la. Viime vuon­na valmis­tui yksi vuokrat­aloy­htiö. Lisäk­si eräil­lä isoil­la insti­tu­tion­aal­isil­la sijoit­ta­jil­la on kokon­aisia vuokra-asun­toki­in­teistöjä kaupungissa.

    1. Yksi­ty­isil­lä vuokra-asun­noil­la ei ole mitään tekemistä seg­re­gaa­tion vas­tus­tamisen klanssa. Eniten vuokra-asun­to­ja on Kaivopuistossa.

  24. Osmo, viime vuon­na tehti­in ainakin yksi iso sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kohde Granis­sa, mitä en pidä järkevänä. 😀 En pidä järkevänä koko aja­tus­ta sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta! Kyse on markki­nahäir­iöstä, jon­ka mak­sa­vat lop­ul­ta kulut­ta­jat eli asukkaat. 

    Kaikille kun­ta­laisille on pitkän päälle edullista, että asun­to­tuotan­to on markki­nae­htoista. Kun­tien ei pidä sekaan­tua bis­nek­seen, se ei ole niiden ydin­te­htäviä. Ymmär­rän vain työ­suhdea­sun­not, jot­ka tehdään kil­pailutek­i­jäk­si kil­pail­taes­sa työvoimasta.

  25. epäilen vah­vasti sitä että Sveitsin kaupunki­rak­en­teel­la ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Suomen ongel­ma on liian suuri julki­nen sek­tori ja eu joka vie talouden dynami­ikan nol­laan. Sveit­si tekee omaa sxuori­tus­taan pitkäjän­teis­esx­ti eikä tavoit­tele pikavoit­to­ja. Sik­si se pärjää.

  26. Tänään aamun Hesaris­sa tote­sit (lehden mukaan), että “uut­ta kun­taa perustet­taes­sa enem­mistön asukkaista pitää tukea han­ket­ta”. Ja että “tämä voidaan ratkaista kansanäänestyksellä”.
    Tarkoit­taako tämä, että äänestysalue olisi perustet­ta­va uusi kun­ta (esim. Turku+Kaarina yhdessä, jol­loin han­ke voisi men­nä läpi) vai ännestetänkö molem­mis­sa kun­nis­sa erik­seen. Jos äänestetään erik­seen, esim. Turus­sa ja Kaari­nas­sa, Kaa­ri­na ei tule seu­raavaan 100 vuo­teen liit­tymään Turku­un (tämähän on juuri se ongel­ma). Järkevä asioiden pun­nin­ta ei tässä ratkaise vaan saavute­tut edut ja psykolo­gia. Ja vaik­ka ‘ker­man kuor­in­taa’ val­tio­val­lan toimes­ta vaikeutet­taisi­inkin, psykolo­gia vaikut­taa edelleen.

    1. Kyl­lä se san­ot­ti­in aivan selvästi. Jos peruste­taan uusia kun­tia, äänestys tehdään uuden kun­nan, ei lakkautet­tavien kun­tien alueella.

  27. uuku­niemeläisille on aivan yksi lysti onko palve­lut mega­lo­maanisel­la 100 km x 100 km kun­nal­la vai val­ti­ol­la. Uuku­niemeläiset voivat päät­tää itse vain jos ovat itsenäi­nen kun­ta. Oikea vas­taus olisi se, että kun­nille annetaan lisää itsemääräämisoikeut­ta ja ne voisi­vat itse päät­tää mitä palvelui­ta verovaroin tuot­ta­vat asukkaille. Nythän nuo päätök­set tule­vat Eduskun­nas­ta. Voisin kuvitel­la, että maaseu­tukun­nis­sa ei vält­tämät­tä halut­taisi tätä nyky­istä palveluset­tiä eikä ihmiset sitä edes kaipaisi.

    Minä esim muut­taisin kir­joille sem­moi­seen kun­taan saman tien joka päät­täisi lakkaut­taa julkisen sairaan­hoidon kokon­aan ja laisi samal­la verot min­imi­in. Muu­ta­ma muukin uskoisin muut­taisi täl­laiseen kuntaan.

  28. “Kyl­lä se san­ot­ti­in aivan selvästi. Jos peruste­taan uusia kun­tia, äänestys tehdään uuden kun­nan, ei lakkautet­tavien kun­tien alueella.”

    Jaa että Helsin­gin ja Nur­mi­jär­ven asukkaista enem­mistön pitäisi kan­nat­taa Nur­mi­jär­ven liit­tämistä Helsinki­in. Se on demokra­ti­aa se. (Kuinka­han pitkälle perus­tus­lain takaa­ma kun­tien itsemääräämisoikeus taipuu.)

    1. Kun­tien rajo­ja ei ole alun­perinkään piir­ret­ty kun­nal­lisen itse­hallinnon puit­teis­sa. Paljon suurem­pi loukkaus kun­nal­lista itse­hallintoa kohtaan on tuo kepun aja­ma pakkoy­hteistyö. Itse­hallinto tarkoit­taa sitä, että saa hoitaa tehtöävät alueel­laan niin kuin parhaak­si näkee. Pakkoy­hteistyö loukkaa tätä rajusti.
      Nyt ei olla liit­tämässä kun­tia toisi­in vaan perus­ta­mas­sa koko kun­ta­jako uud­estaan. Sil­loin on luon­nol­lista kun­nat kokon­aan uud­estaan uud­dl­la aluejaolla.
      Muuten, jos Klaukkala halu­aisi irro­ta Nur­mi­jär­vestä omak­si kun­nakseen, kum­mat siitä päät­täi­sivät, klaukkalalaiset vai nurmijärveläiset?

  29. “Minus­ta nämä, jot­ka eivät halua suurem­pia kun­tia vaan halu­a­vat siirtää kun­tien tehtävät val­ti­olle, toimi­vat täysin epälo­ogis­es­ti. Sil­loin­han maas­sa on taval­löaan vain yksi kunta.
    Onko Juho laadun mielestä nyt todel­la oikein, jos Uuku­nime­nen ter­veyskeskuk­ses­ta päätetään Helsingis­sä ilman, että uuku­niemeläisiltä kysytään mitään.”

    Kir­joitin tästä jo aiem­minkin. Luon­tevin tapa kor­ja­ta nykyi­nen jär­jestelmä sel­l­aisek­si, että val­tio kan­taa ja tasaa sat­un­naiset riskit, olisi mak­saa kaikille kun­nille könt­tä­sum­ma per koul­u­lainen, per hen­gi­tyshal­vaus­poti­las, per asukas jne. Kun­ta voisi sit­ten toteut­taa perus­palve­lut näil­lä rahoil­la itse ja ostaa erikois­palve­lut (=ohja­ta val­tion könt­tä­sum­mat eteen­päin) lähim­mästä suurem­mas­ta kaupungista.

    Kun­tien tehtäviä ei siir­ret­täisi val­ti­olle, pait­si siis vas­tuu perus­palvelu­iden rahoit­tamisen järjestämisestä.

    Jär­jestelmä toimisi oletet­tavasti aika hyvin ilman sen enem­piä tasauk­sia, sil­lä tilas­tot osoit­ta­vat, että kaiken kokoiset kun­nat tuot­ta­vat palve­lut jok­seenkin samal­la hin­nal­la. Jos kun­ta halu­aisi tuot­taa paermpia palvelui­ta kuin tuol­la sum­mal­la saa, se mak­saisi menot omista kuntaverorahoistaan.

    Eikö tämä olisi ihan toimi­vaa? Uuku­nie­mi saisi päät­tää omista asiois­taan. Perus­palve­lut tar­jot­taisi­in kaikille saman tasoisi­na (pien­ten kun­tien erikois­palve­lut toki tietenkin pienen ajo­matkan päässä). Muista poikkea­vat palve­lut kukin rahoit­taisi itse (rikkailel kun­nille jäisi tässä vielä etu). Yhteis­vas­tu­ullisu­u­den raja määräy­ty­isi noil­la könttäsummilla.

  30. OS: “Sveit­siläisil­lä kun­nil­la ei ole mitään tekemistä suo­ma­lais­ten kun­tien kanssa — Ne (vuoret) ovat olen­nainen osa yhteiskuntamallia.”

    En kai väit­tänyt niil­lä mitään tekemistä ole­vankaan? Kysyin vain, että mik­sei tuol­lainen maakun­tia vahvis­ta­va ajat­te­lu­ta­pa olisi demokra­t­ian kannal­ta parem­pi? Onko vuorien puute tosi­aan paras perustelu? Ei kai maakun­tien nykyi­nen (väitet­ty) demokra­t­ian puute voi olla mikään aksiooma? Kai sitäkin olisi mah­dol­lista parantaa?

    tpyy­lu­o­ma: “Ja mä nyt en varsi­nais­es­ti kut­su­isi sinne tänne hajaripotel­tu­ja talo­ja keskel­lä parkkkipaikkamert­ta jota rajaa motar­in­var­si­pusikko luon­non­läheisyy­dek­si, mut­ta se on tietenkin miten luon­non ymmärtää.”

    Hyviä point­te­ja. Uud­is­tus­ta aje­taan kuitenkin myös alueille, jos­sa ei moot­toriteitä ole nähtykään — siis nähtävästi isoim­pana ongel­mana koe­tun Uuden­maan ulkop­uolel­lakin… Täl­löinkin vah­vat maakun­nat voisi­vat olla demokraat­tisem­pi vai­h­toe­hto kuin, että keskitetään val­ta (ja palve­lut) suo­raan keskuskaupunki­in (on tietenkin sanomat­takin selvää, että keskustelua tästä eivät vah­vat kaupunkipuolueet — kröhöm — halua).

    1. Eppu
      Tuo on kepu­lais­ten pelot­telua. Tämän uud­is­tuk­sen pain­opiste on kaupunkiseuduil­la. Kuten kir­joitin, jos syr­jäi­nen maaseu­tu halu­aa hoitaa asiansa itse, kaupungeis­sa ollaan vain tyytyväisiä.

  31. “Minus­ta nämä, jot­ka eivät halua suurem­pia kun­tia vaan halu­a­vat siirtää kun­tien tehtävät val­ti­olle, toimi­vat täysin epälo­ogis­es­ti. Sil­loin­han maas­sa on taval­löaan vain yksi kunta.”

    Sehän olisi juuri hyvä. Run­saan viiden miljoo­nan asukkaan maas­sa ei tarvi­ta kun­tia, korkein­taan lääne­jä. Samal­la pois­tu­isi iso määrä turhaa byrokra­ti­aa. Mihin me kun­tia oikeasti tarvit­semme, muu­takuin han­kaloit­ta­maan elämäämme?

  32. Eppu: Mitä jos tehtäisi­in Suomeen uud­is­tus Sveitsin malliin? 

    Sveit­sis­sä on 7 miljoon­aa asukas­ta ja 26 kan­to­nia, joil­la on merkit­tävä itse­hallinto. Näi­den kan­tonien koot vai­htel­e­vat Zurichin 1,3 miljoonas­ta asukkaas­ta Appen­zellin 15000 asukkaaseen. 

    Suomes­sa on run­saat 5 miljoon­aa asukas­ta, joten voimme perus­taa Suomeen samal­la peri­aat­teel­la vaikka­pa noin 20–40 kan­to­nia, joille taataan merkit­tävä itsehallinto. 

    Ote­taan nykyi­nen kun­tau­ud­is­tus­su­un­nitel­ma ja kut­su­taan muo­dostet­tavia kun­tia kan­toneik­si. Kukin kan­ton saa sit­ten itse määritel­lä onko kan­ton yksi hallinnolli­nen yksikkö vai har­joite­taanko kan­tonin sisäl­lä paikallisdemokratiaa.

  33. Kun que­bec halusi ero­ta kanadas­ta, koko kana­da äänesti.

    Que­bek­iläiset oli­si­vat halun­neet ero­ta, mut­ta muu kana­da esti.

  34. “Muuten, jos Klaukkala halu­aisi irro­ta Nur­mi­jär­vestä omak­si kun­nakseen, kum­mat siitä päät­täi­sivät, klaukkalalaiset vai nurmijärveläiset?”

    Suuri osa Suomen kun­nista on aika luon­nol­lisia asukkaiden­sa yhteisöjä (ja ne tulisi sel­l­aisi­na säi­lyt­tääkin). Jos Klaukkala muo­dostaa Nur­mi­jär­ven sisäl­lä eril­lisen ja eril­lisel­lä iden­ti­teetil­lä varuste­tun alueen, voisi ajatel­la, että Klaukkalalaisil­la on tässä mielessä itsemääräämisoikeus, ja ainakin oikeus päät­tää omista sisäi­sistä asiois­taan, ehkä myös ulkoi­sista suhteis­taan (voisi­vat siir­tyä yhteistyöhön jonkun muun kun­nan kanssa). Jos taas Nur­mi­järvi on juuri investoin­ut poikkeuk­sel­lisen suuren määrän rahaa yhteis­es­tä kas­sas­ta Klaukkalaan, vaikka­pa kai­vok­seen tai uusien asukkaiden tarvit­se­maan infra­struk­tu­uri­in, ei Klaukkalalle ehkä myön­net­täisi oikeut­ta ero­ta ilman jotain kompensaatiota.

    Vaikea siis sanoa mil­lä ehdoil­la tuo oikeus Klaukkalalaisil­la olisi. Minus­ta aika hyvä malli paikallis­demokra­tialle ja asukkaiden itsemääräämisoikeudelle olisi sel­l­ainen, että “luon­nol­liset” alueet olisi lis­tat­tu, ja näil­lä alueil­la olisi oikeus jär­jetää asiansa itse, vaik­ka oli­si­vatkin täl­lä het­kel­lä jonkin isom­man kun­nan osa tai niil­lä olisi yhteinen val­tu­us­to tai muu­ta yhteistyötä jonkun toisen kun­nan kanssa. Täl­lainen jär­jeste­ly takaisi myös sen, että isom­man kun­nan osi­na noi­ta aluei­ta kohdeltaisi­in tasa-arvois­es­ti (jot­ta tarvet­ta eroon ei syn­ty­isi). Kohtullisu­u­den nimis­sä ainakin kaikille toisi­in kun­ti­in liite­ty­ille kun­nille voisi täl­laisen “uin­u­van autono­mi­an” myöntää.

    Täl­lainen oikeus voidaan myön­tää pie­nillekin alueille, kun­han alue on luon­te­va kokon­aisu­us. Ei ole tarpeen, että kyseinen alue kykenisi mil­loinkaan rak­en­ta­maan vaikka­pa omaa ter­veyskeskus­ta, sil­lä se voi hyvin käyt­tää aina jonkun lähi­taa­ja­man terveyspalveluja.

    Peri­aat­tes­sa tässä on kyse siitä, että sub­sidiari­teet­tiperi­aate ote­taan tosis­saan. Oikeus päät­tää omista asioista pitäisikin toteut­taa niin pienis­sä yksiköis­sä kuin on käytän­nössä järkevää.

  35. Mikko:
    “Suomes­sa on run­saat 5 miljoon­aa asukas­ta, joten voimme perus­taa Suomeen samal­la peri­aat­teel­la vaikka­pa noin 20–40 kan­to­nia, joille taataan merkit­tävä itsehallinto. 

    Ote­taan nykyi­nen kun­tau­ud­is­tus­su­un­nitel­ma ja kut­su­taan muo­dostet­tavia kun­tia kan­toneik­si. Kukin kan­ton saa sit­ten itse määritel­lä onko kan­ton yksi hallinnolli­nen yksikkö vai har­joite­taanko kan­tonin sisäl­lä paikallisdemokratiaa.”

    Mitä jos hylät­täisi­in kun­tau­ud­is­tus­su­un­nitel­ma ja alet­taisi­in kut­sua maakun­tia kan­toneik­si? siinähän meil­lä jo olisi n. 20 kan­to­nia. Var­maan pitäisi paran­taa maakun­tien hallinnon demokraat­tisu­ut­ta (mitä on moitit­tu), mut­ta vähem­mäl­lä vaival­la saataisi­in silti parem­paa lähidemokra­ti­aa. Lisäk­si voitaisi­in siirtää kun­nil­ta ter­vey­den­huoltoa ja ylem­pää koulu­tus­ta maakun­tata­solle (jos­sa sanan­val­ta olisi muil­lakin kuin keskuskaupun­gin virkamiehillä). Kaavoituk­ses­takin voitaisi­in keskustel­la siel­lä mis­sä se on ongel­ma. Täl­lä tavoin saat­taisi­vat muut lähipalve­lut säi­lyä parem­min myös muual­la kuin “kan­tonin” keskuskaupungis­sa -> tur­vat­taisi­in OIKEASTI lähipalvelut. 

    Ymmär­rän kyl­lä mik­si halu­taan suuria kaupunkikeskuk­sia — olisi­han se muka­va, jos esimerkik­si kaupunkikeskuk­sen joukkoli­iken­net­tä rahoitet­taisi­in maakun­nan kokoisel­la alueel­la vaik­ka liikenne itsessään koskisikin vain keskus­taa­ja­maa. Se tekee kuitenkin muiden kuin keskus­taa­jamien joukkoli­iken­teen paris­sa asu­jista liitok­sen häviäjiä.

  36. “Kyl­lä se san­ot­ti­in aivan selvästi. Jos peruste­taan uusia kun­tia, äänestys tehdään uuden kun­nan, ei lakkautet­tavien kun­tien alueella.”

    Heh, Kau­ni­aisil­la ei ole enää mitään mah­dol­lisuuk­sia. Espoo nap­paa sen. Ovela mut­ta epäoikeu­den­mukainen sääntö.

  37. Nyt on ollut hyviä ideoita. Ole­mas­sa ole­vat maakun­tien hallintorun­got kan­nat­taa säi­lyt­tää ja siirtää pääosa kun­tien velvol­lisuuk­sista sinne. Toki päät­täjät pitää vali­ta demokraat­tis­es­ti. Tun­tuu siltä, että maakun­nat ovat melko luon­nol­lisia aluer­a­jauk­sia. Tosin poikkeuk­si­akin on — eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tu. No, jokat­a­pauk­ses­sa: Maakun­ta huole­htisi ter­vey­den­huol­losta, kaavoituk­ses­ta yms. sekä varsinkin maaseudus­ta. Maakun­tien rajaseudul­la ole­vat maaseu­tukylät saa­vat itse vali­ta, mihin maakun­taan halu­a­vat “kuu­lua”. Silti ei pitäisi olla mitään absol­lu­ut­tista pakkoa käyt­tää juuri tietyn maakun­nan tai kun­takeskuk­sen palvelua.
    Ole­mas­sa ole­vat kun­takeskuk­set, kylät ja kaupungi­nosat voisi­vat päät­tää pienistä asioista itsenäis­es­ti asukasluku­un perus­tu­van pienen bud­jetin puitteissa.

    1. Maak,untiin ei voi pan­na mitään merkit­tävää ennen kuin niistä tehdään demokraat­tisia. Nythän pien­ten (kepu­lais­ten) kun­tien asukkail­la on moninker­tainen ääni­val­ta kaupunki­lais­ten ääni­val­taan näh­den. Mielu­um­min suo­rat vaalit ja maakun­nista itsenäisiä organ­isaa­tioi­ta. Nyt ne ovat kuin­tien omistamia.

  38. Men­näänkö tässä kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa pelkän mutun varas­sa vai onko asi­as­ta tutkit­tuakin tietoa? 

    Itse en perustelemat­ta nielisi Osmon väitet­tä siitä, että kaupunkiseudun sisäi­nen kil­pailu on hyödytön­tä. Mik­sei tehot­to­muus julk­isten varo­jen käytössä lisään­ty­isi kun kil­pailu ja vai­h­toe­hdot kaupunkiseudun välil­lä väheni­sivät? Näin­hän maail­ma yleen­sä toimii. 

    Käsi­tyk­seen kaupunkise­dun sisäisen kil­pailun epäko­hdista sinän­sä ymmär­rän hyvin.Tärkeää olisi kuitenkin luotet­tavasti arvioi­da, onko tämä suurem­pi ongel­ma kuin lisään­tynyt tehot­to­muus joka syn­ty­isi kil­pailun vähenemisenä. 

    Minus­ta pk-seudun kun­nat tietyssä mielessä muo­dosta­vat yhden kaupunkiseudun mut­ta tämä ei ole koko totu­us. Kun­nat ovat myös aidosti eri­laisia ja tar­joa­vat vai­h­toe­hto­ja seudun asukkaille. Itse olen asunut sekä Helsingis­sä ja Espoos­sa eikä näi­hin val­in­toi­hi­ni ole seg­re­gaa­tio tai kun­tien väli­nen epäter­ve kil­pailu vaikut­tanut mitenkään. Kyse on ollut muista asioista.

    1. Han­nu
      Onko sinus­ta oikein­jh, että kun­tia palk­i­taan siitä, että ne saa­vat köy­hät ja sairaat karkote­tuk­si alueeltaan? Se on ylivoimais­es­ti tehokkaijkn tapa “kil­pail­la”

  39. Tyh­mä kysymys: Miten kun­nat karkot­ta­vat alueeltaan köy­hät ja sairaat? Tuol­laisen karkot­tamisen tekni­ik­ka kiin­nos­taa ihan periaatteellisesti.

    Ei myön­netä toimeen­tu­lo­tukea köy­hille tai jätetään sairaat hoita­mat­ta vai miten se karkot­ta­mi­nen tapahtuu?

    1. Joil­lakin kun­nil­la — jopa tietotekni­ikas­sa muuten hyvin edis­tyneil­lä — näyt­tää todel­la ole­van suuria vaikeuk­sia myön­tää toimeen­tu­lo­tukea lain säätämässä aikataulus­sa. Mon­et kun­nat laimin­lyövät lak­isääteiset vam­mais­palve­lut, ja suo­raan neu­vo­mat muut­ta­maan muualle. Nur­mi­jär­ven enti­nen kun­nan­jo­hta­ja sanoi suo­raan, ettei kan­na­ta joukkoli­iken­net­tä, kos­ka se toisi mukanaan joukkoli­iken­net­tä käyt­täviä asukkai­ta. (“Juna tuo huumeet”)
      Hyvin tehoak­s­ta on rak­en­taa kul­ta­ham­mas­ran­nikoi­ta, joi­hin ei ote­tan lainkaan sosi­aal­ista asuntotuotantoa.
      Auka tehokas on kaavamääräys, jon­ka mukaan ton­tin raken­nu­soikeus on 500 neliöltä, mut­ta sille saa rak­en­taa vasin yhden asun­non. (Sipoo/Karhusaari)

  40. Kom­ment­ti Juhalle Que­becin separatismista.

    Min­ul­ta on men­nyt ohi, mil­loin muu Kana­da on estänyt Que­becin itsenäistymisen?
    Sep­a­ratis­tit ovat täpärästi hävin­neet ehdot­ta­mansa kansanäänestyk­set kotiprovinssissaan.

    Liit­to­val­tio on kyl­lä säätänyt perus­tus­lak­i­ta­soisia lake­ja, joil­la puu­tu­taan mah­dol­lis­ten tule­vien kansanäänestys­ten sana­muo­toi­hin ym. Mut­ta varsi­nais­es­ta itsenäisyyspyrky­jen kiel­losta en ole huo­man­nut uutisia. Ei tiet­ty takaa ettei niitä olisi. 

    Kun lähi­his­to­ri­an roskista aloin kaivel­la, niin pääkaupunkiseudul­ta löy­tyy aikamoinen ennakko­ta­paus pakkoliitoksista.
    Vuo­den 1946 alus­sa Helsinki­in liitet­ti­in itsenäiset Haa­gan, Kulosaaren(vrt. Kau­ni­ainen) ja Oulunkylän kaup­palat ja Huopalah­den kunta.

    Lisäk­si paljon eri­ta­soisia veron­mak­sajia sil­lois­es­ta Helsin­gin maalaiskunnasta.

    Maalaiskun­nan “kan­taväestö” taisi tosin kan­nat­taa liitos­ta, kun pääsi mielestään epäi­lyt­tävistä työläis­taa­jamista eroon…

    Mut­ta sil­loin ei kai kysyt­ty keneltäkään, Helsin­ki vei, hal­li­tus antoi viedä ja muut joko viki­sivät tai oli­vat mielessään tyytyväisiä.
    Dis­claimer: Tämä ei ollut tuol­loisen poli­it­tisen ja muun meiningin ihannointia.

  41. Luulen, että keskieu­roopas­sa yhdyskun­tarakenne on merkit­tävis­sä määrin kehit­tynyt jo ennen voimakas­ta autois­tu­mista. Lisäk­si muual­la Euroopas­sa ei myöskään omis­tusasum­i­nen ole yhtä kovas­sa huu­dos­sa ja yhtä hyvin tuet­tua, kuin Suomessa.
    Suomes­sa­han oikeas­t­aan tue­taan haja-asu­tusalueel­la asum­ista. Esimerkik­si eräs tut­ta­vani saa työ­matkako­r­vauk­sia oman auton käytöstä 6000 euroa vuodessa, kul­kee kimp­pakyy­dil­lä (mikä on sinän­sä hyvä). Kiva lisä palkkaan. Asun­to­lainaa tue­taan merkit­tävästi ja kos­ka oman asun­non ost­a­mi­nen on halvem­paa haja-asu­tusalueel­la, moni ostaa tuon asunnon/tontin sieltä. Jos lainaa ei tuet­taisi moni var­maankin asu­isi vuokral­la ker­rostalos­sa. Koul­u­laiskyy­dit jär­jestetään kun­nan kustannuksella.
    Lisäk­si “maal­la” asumises­sa on mui­ta arvo­ja: on mah­dol­lisu­us omaan kasvi­huoneeseen, talon väriä ei kun­ta määrää eikä naa­pure­i­ta ole metelöimässä.
    Sitä pait­si kaupungis­sa­han ihmiset vas­ta liikku­vatkin, kun on päästävä har­ras­tuk­ses­ta toiseen ja ei ole lähipalveluita.
    Työ­paikat on keskit­tyneet ja jatku­vasti vain lopete­taan ja keskitetään säästö­jen nimis­sä poste­ja, poli­isi­laitok­sia, koulu­ja, kaup­po­ja, hätäkeskuk­sia ja mikä ettei kun­tien viras­totkin. Kun työ­paikko­ja on entistä harvem­mis­sa paikois­sa, entistä harvem­mal­la työn­tek­i­jäl­lä on aidosti mah­dol­lisu­us työsken­nel­lä ilman autoa. Ja kun sen lisäk­si halu­taan mökkeil­lä, rat­sas­taa, pela­ta jääkiekkoa ja näi­hin har­ras­tuk­si­in on ehdot­tomasti helpom­paa kulkea autolla,kuin ker­ran viikos­sa kulke­val­la bus­si-juna-bus­si (tms.) yhdis­telmäl­lä, niin mik­si kukaan eläisi ilman autoa jos ei ole pakko?
    En käsitä, enkä ymmär­rä miten kun­tara­jat tuo­hon päätök­sen­tekoon vaikuttaisi.
    Olen samaa mieltä, että mon­et yhteistyöe­limet ovat kus­tan­nusautomaat­te­ja, mut­ta niil­lä pitäisikin olla joko tiukem­min rajatut tehtävät tai ne voitaisi­in turhi­na lopettaa.
    Sitä pait­si esimerkik­si Helsingis­sä käytetään surut­ta rahaa ties mihin kehi­tyspro­jek­ti­in, mut­ta pienessä kun­nas­sa ei val­tu­ute­tut tai virkamiehet tai­da käy­dä tutus­tu­mas­sa Van­cou­veri­in taik­ka Tansa­ni­aan kovinkaan usein. Enpä usko suurkun­nan muut­tuvan tässä suhteessa.

  42. Kun­nall­ishallinnos­sa ei ole kysymys palveluista. Kun­tien ensisi­jainen tehtävä on olla se yksikkö jol­la on oikeus vaa­tia itselleen asioi­ta ole­mas­saolon­sa perus­teel­la. Tot­takai jär­jestelmän pitää olla sel­l­ainen, että se kan­nus­taa hyvään päätök­sen­tekoon, mut­ta per­jaat­teesas kun­ta on itse­halli­nol­lisu­u­den kide suh­teessa valtioon.

  43. > kun­tia palk­i­taan siitä, että ne saa­vat köy­hät ja sairaat karkote­tuk­si alueeltaan? Se on ylivoimais­es­ti tehokkaijkn tapa “kil­pail­la”

    Kor­jataan tuo ongel­ma niin, että ei anneta kun­nille etua tuos­ta (ei siis rajo­ja muut­ta­mal­la ja siirtämäl­lä ongel­ma astet­ta isom­pi­en kun­tien välisek­si). Annetaan kun­tien kil­pail­la posi­ti­ivisil­la asioil­la, kuten palvelun laadulla.

  44. Hir­muisen help­poa se on joka päivä käy­dä keskuskun­nas­sa töis­sä, mut­ta jos ihan yhdis­tyä pitäisi, niin van­hus­ten ja vam­mais­ten ja las­ten näkökul­ma nousee yllät­tävän tärkeäk­si. Vaik­ka kun­tara­jan pois­to toki mon­elle heistäkin toisi pelkkää helpo­tus­ta. Jeesus, mitä jeesustelua. Ja kaik­ki sen veropen­nin täh­den? Suosit­telisin häpeämistä, kermankuorijat. 

    Juge hei! Sä halu­aisit sel­l­aiseen kun­taan, jos­sa tää ter­vey­den­huolto olis lakkautet­tu. Siel­lä var­maan olis jonkin­lainen ran­neke, että ei saa elvyttää?

    Touko Met­ti­nen
    Virkkusen fani

  45. Per­jaat­teessa maakun­taval­tu­us­tot ovat nimeno­maaan suh­teel­lisel­la vaal­i­taval­la valit­tu. Kun­nat eivät ole täysin vapai­ta val­it­se­maan omia edus­ta­ji­aan. Maakun­tali­itoista voisi tehdä kak­sika­marisia. Ensim­mäisessä edustet­tuina kun­nan enem­mistö. Seu­raavak­si olisi suh­teel­lisel­la taval­la valit­tu toinen kam­mari. Ensim­mäisen kamarin jäsenet voisi­vat toimia sel­l­ai­sis­sa toimis­sa, mis­sä taval­laan vaa­di­taan kun­tien val­tu­us toim­intaan, joka ei ole vält­tämät­tä koko maakun­nal­lista. Toisen kamarin tehtävänä oli­si­vat asi­at, jois­sa on tarko­tus saa­da taakse kansan demokraat­tisen tah­don enem­mistö asiois­sa, jot­ka on määrät­ty maakun­nan tehtäviksi.

  46. “Juho Laatu.
    Ihan hyväö aja­tus noin peri­aat­teessa. Saisiko vielä apua yksityiskohtiin.”

    Vas­taus on sama kuin viimek­si :-). Jos köy­hien ja sairaiden kulut mak­set­taisi­in yhteis­vas­tu­ullis­es­ti (eikä sen kun­nan kas­sas­ta, jon­ka alueel­la he asu­vat tai ovat kir­joil­la), ja sovit­tu mak­su vas­taisi jotakuinkin köy­histä ja sairaista kun­nalle koitu­via lisäku­lu­ja, kun­nil­la ei olisi tarvet­ta hylk­iä tai suosia heitä. Jos vielä esi­in­ty­isi nim­by-vält­te­lyä, pieni nos­to kor­vauk­si­in voisi tasa­ta tilanteen.

    Olen ehdot­tanut täl­laista val­tion tasol­la kulu­ja ja riske­jä tasaavaa könt­tä­summapoli­ti­ikkaa jo muu­ta­mas­sa kom­men­tis­sa. Onko hyväksyt­tävä ja toimi­va vai ei?

    P.S. Kun­takoon suurent­a­mi­nen ei poista tätä välttelyongelmaa.

  47. OS: “Nythän pien­ten (kepu­lais­ten) kun­tien asukkail­la on [maakun­nis­sa] moninker­tainen ääni­val­ta kaupunki­lais­ten ääni­val­taan nähden.”

    Tuli­han se sieltä. Tästä tässä koko uud­is­tuk­ses­sa on kysymys — ei suinkaan lähipalvelu­iden paran­tamis­es­ta yms. humpuuk­ista, vaan val­las­ta tot­takai. Eli voidaanko sanoa, että kepu ei ole sit­tenkään ain­oa poli­tikoin­tia har­ras­ta­va osa­puoli (sikäli kun se sitä edes asi­as­sa harjoittaa)? 

    Min­ulle tuli uute­na tiet­ona, vaik­ka kyseiseltä “val­ta-alueelta” olenkin kotoisin, että mui­ta kuin kepua ei alueel­la saisi kan­nat­taa.. Itsekin olen mon­esti vas­toin tätä käsi­tys­tä käyt­täy­tynyt, enkä ole mitään erikoista pahek­sun­taa osak­seni saanut.

    Jos tätä aja­tus­ta hie­man lää­jen­net­taisi­in, niin eikös meil­lä suo­ma­laisil­la ole AIVAN liian suuri päätös­val­ta myös EU:ssa?! Suomen EU-liit­to­val­tioon liit­tymis­es­tähän voitaisi­in päät­tää koko uuden liit­to­val­tion alueel­la jär­jestet­täväl­lä “demokraat­tisel­la” äänestyksellä?! 😉

    1. Eppu
      Siu­nun kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että minä olen aina kan­nat­tanut maakun­ta-ratkaisua. Että sosi­aali- ja ter­veystoi­mi annetaan Ruotsin tapaan maaku­nalle. Mut­ta JOS maakun­nille annetaan oikei­ta tehtäviä, niis­sä on kaikil­la asukkail­la olta­va yhtäläi­nen ään­imäärä. Tähän suun­taan ollaan Uuden­maan­li­iton sopimus­tra muut­ta­mas­sa, muual­la vas­taavaa kehi­tyt­stä ei ole.

  48. Mik­si näin sit­ten ei tehdä ? Mik­si hal­li­tus ei aja täl­laista uud­is­tus­ta ? Kun­nal­lis­vaalien yhtey­dessä voitaisi­in sit­ten vali­ta samal­la edus­ta­jat kun­ti­in ja lääni/lanstingettasolle.

  49. Joo, maakun­taval­tu­us­tot siis val­i­taan kun­nal­lis­vaal­i­t­u­losten mukaises­ti. Isoil­la kaupungeil­la on aliedus­tus­tus, kos­ka voi olla rajoi­tus osu­ud­es­ta val­tu­ustopaikoista. Tämähän tarkoit­taa esim Lahtea ja Kuo­pi­oi­ta, joiden asukas­määrä on puo­let maakun­nan väestä. No, lääni­ta­son vas­tus­t­a­mi­nen on demarien ja kokoomuk­sen ydin­tislet­tä. Huvit­ta­va yksi­tyisko­h­ta on, että maakun­ta­hallintoa on suun­nitel­tu Suomeen kak­sikym­men­lu­vul­ta saak­ka, ja se on main­ut­tu jo aiem­mas­sa perustuslaissa.

    1. Helsin­gin äänio­su­us Uuden­maan­li­itossa on rajat­ta 25 pros­ent­ti­in. Sitä ollaan nyt kor­jaa­mas­sa vähän lähem­mäs suhteellista.

  50. Paula: “Suomes­sa­han oikeas­t­aan tue­taan haja-asu­tusalueel­la asum­ista. Esimerkik­si eräs tut­ta­vani saa työ­matkako­r­vauk­sia oman auton käytöstä 6000 euroa vuodessa, kul­kee kimp­pakyy­dil­lä (mikä on sinän­sä hyvä). Kiva lisä palkkaan.”

    Kiva lisä palkkaan, mut­ta palkkaa verotetaan.
    Itse sain just veropäätök­sen, jol­la saan tehdä yhden­su­un­tais­es­ta 70 km:n työ­matkas­ta 2.343 euron vähen­nyk­sen, jos­ta vähen­netään omavas­tuu 600 € eli jää vähen­net­tävää 1.743 €. Kun vero­pros­ent­ti on noin 25 niin verovähen­nys on noin 435 €. Ja viime vuo­den dieselit mak­soi­vat 1.267 € — kova on sub­ven­tio. Ja voihan tätäkin joku kadehtia.

  51. Itse olen muut­tanut Itä-Helsingistä slum­mi­u­tu­mista pakoon Espoolaiselle pien­taloalueelle. Ja jos nykyi­nenkin asuinalueeni pilataan sil­lä, että sinne sijoite­taan kaikkia kansal­lisuuk­sia edus­tavia sos­sun elät­te­jä, muu­tan edelleen kauem­mak­si maaseudulle.

    pk-seudun asuinaluei­den “sekoit­ta­mi­nen” ja muu vasem­mis­to­lainen puiden­halaami­nen ei kiin­nos­ta ihmisiä, joil­la on varaa vali­ta asuin­paikkansa. Fak­ta vain on se, että hyvät veron­mak­sa­jat halu­a­vat asua omil­la alueil­laan, ja lait­taa lapsen­sa monokult­tuurisen koulu­un… niin kauheaa ja itsekästä kuin se onkin.

    Kun Helsin­gin pitäisi tehdä sel­l­aisia päätök­siä, mil­lä estetään maa­han­muut­ta­jien tulem­i­nen sosi­aal­i­huol­lon eläteik­si, niin sen sijaan ongel­mat halu­taankin levit­tää myös lähikun­ti­in. Tasais­es­ti kur­ju­ut­ta kaikille. Viestinä kateus, katkeru­us ja vasem­mis­to­lainen maailmankuva.

    Vihrei­den ja vasem­mis­ton poli­ti­ik­ka tulee slum­mi­ut­ta­maan Helsin­gin lähiöt seu­raa­van 10–15 vuo­den kulues­sa. Myykää Vuosaaren asun­tonne kun vielä voitte!

  52. Muutinkin Helsingistä Espooseen hyvälle alueelle. Ei ole syn­type­r­äisenä Stadi­laise­na ikävä. Pääsen kyl­lä kokon­aan pois pk-seudul­takin, jos verora­hani eivät kelpaa.

    Mik­si fak­tatkaan eivät kel­paa? Jos te Vihreät halu­at­te Helsinki­in vero­tu­lo­ja, olisi var­maan syytä miet­tiä miten vero­ja mak­savien ihmis­ten asuin­vi­ihtyvyyt­tä voisi paran­taa, sen sijaan että pilataan pk-seudus­ta lop­utkin asut­ta­mal­la joka paikkaan narko­maane­ja ja sosiaalipummeja. 

    Mis­tä te kuvit­telette, että pitkässä juok­sus­sa saadaan vero­tu­lo­ja kun­tien kas­saan ja sosi­aalisen asumisen rahoit­tamiseen ylipäätään, jos kaik­ki asuinalueet “sekoite­taan” ja karkoite­taan veron­mak­sa­jat? Tuleeko se raha sosi­aal­i­menoi­hin tosi­aan “seinästä”, niinkuin lap­sille opetetaan?

    Itse olen mak­sanut vero­ja Suomelle sato­ja tuhan­sia Euro­ja, eli kat­son ole­vani oikeutet­tu val­it­se­maan asuinalueeni oma­l­la rahal­lani. Mitä närkästymisen aihet­ta siinä on?

    Olisi myös mie­lenki­in­toista tietää, mik­si johta­vat poli­itikkomme val­it­se­vat asuinalueen­sa täs­mälleen samal­la taval­la kuin minä, eli kiertäen slum­milähiöt kaukaa. Niin­istö asuu Espoon Pitkäjär­ven alueel­la, Soin­in­vaara Kata­janokalla, Urpi­lainen Kru­u­nun­haas­sa, Katainen Fri­isilässä, Stubb Wes­t­endis­sä, Thors ja Lip­po­nen Töölössä, ym. ym. ym. 

    PS: Vah­van huhun mukaan Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­jan kotikul­mille Kaita­lah­teen oli tulos­sa ongel­man­uorten koti. Kun tämä kävi ilmi, niin se han­ke hau­dat­ti­in saman tien map­pi Ö:hön.

    Jeesustele­mal­la, ide­al­is­mil­la ja puiden halaamisel­la ei saa­da pk-seu­tua kehitettyä. 

    Soin­in­vaar­al­la on hyviäkin ideoita ja olen jopa äänestänytkin hän­tä. Viime aikoina Osmon jutut ovat vain alka­neet men­nä totaalis­es­ti met­sän puolelle ja ne ovat alka­neet muis­tut­taa muiden nai­ivien ja lapsel­lis­ten viher­pi­iperöi­den höpinöitä. Ilmeis­es­ti seu­ra tekee kaltaisekseen.

  53. PS: Mis­tä luulette, että Kirkkon­um­men Sunds­ber­gin ja Tuusu­lan Lahe­lan kaltais­ten aluei­den suo­sio johtuu, ja mik­si vero­tu­lot ovat karan­neet Helsingistä paljon vas­taav­ille kehyskun­nille? Olisiko syynä vähäi­nen sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ja aluei­den “sekot­ta­mat­to­muus”? Miet­tikääpä sitä.

    PS2: Ennus­tan Suurpel­losta flop­pia. Kuka hul­lu mak­saa 300.000 Euroa betonikuu­tiokolmios­ta alueel­la, jos­sa saa taku­u­var­masti naa­pureik­seen vaikeuksia?

  54. Krisu, vas­tauk­se­na kysymyk­seen, jos asuinalueen suo­sion mit­tari on että sinne muut­taa ihmisiä niin kaik­ki asuinalueet ovat suosit­tu­ja. Pääkaupunkiseudul­la ei ole tyhjiä asun­to­ja. Jos taas suo­sion mit­ta­ri­na käyt­tää asun­to­jen hin­taa niin suosi­tu­in isom­pi alue on Helsin­gin kan­takaupun­ki. Äkkiseltään kuvit­telisi että asun­to­jen hin­ta myös kor­reloi osta­jan tulo­jen kanssa.

    Vas­takysymys: Halu­atko ihan oikeasti lähiön jonne on sijoitet­tu kaik­ki seudun “narkkar­it ja sosiaalipummit”?

  55. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on osit­tain perustel­tua kaupunkipoli­ti­ikkaa, kun kysymys on ain­oas­taan ihmis­ten väli­sistä var­al­lisu­useroista. Mut­ta sil­loin kun tarkoituk­sel­lis­es­ti asute­taan narko­maan­it, rikol­liset ja islamistit vero­ja mak­sa­van rauhaa rakas­ta­van, asumisen­sa itse mak­sa­van kan­taväestön kesku­u­teen, kysymyk­sessä on mitä suurem­mas­sa määrin suo­ranainen pro­vokaa­tio, jota kenenkään ei pidä hyväksyä.

    Kun ongel­mat­a­pauk­set asutet­taisi­in esim. Ran­skan mallin mukaises­ti omi­in lähiöi­hin­sä, hei­dän aiheut­tamis­taan häir­iöistä kär­sivät pääosin muut ongel­mat­a­pauk­set itse. Kos­ka uusia elät­te­jä tulee aina vain lisää, on turha olet­taa, että sosi­aalisen sekoit­tamisen poli­ti­ik­ka toimisi ja että ongel­mat­a­pauk­set sopeu­tu­isi­vat. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen ain­oas­taan rapaut­taa vääjäämät­tä kaik­ki asuinalueet. Näin tulee käymään mm. Kalasa­ta­malle, Suurpel­lolle ja Jätkän­saarelle. Puhu­mat­takaan siitä, mitä se on jo tehnyt mm. Koivukylälle, Vuosaarelle, Itäkeskuk­selle ja Suvelalle.

    Kalasa­ta­mas­ta puheen ollen… mis­sä muual­la maail­mas­sa raken­netaan yhteiskun­nan eläteille veron­mak­sajien rahoil­la uusia asun­to­ja pääkaupunki­in meren ran­nalle, ja kaavoitus ‑ja asun­topoli­ti­ikalla pakote­taan työssäkäyvä väestö Nur­mi­järvelle, Tuusu­laan ja Riihimäelle?

    Siinä olen samaa mieltä kuin Soin­in­vaara, että on kansan­taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä, että nämä ihmiset aja­vat pk-seudulle autoil­laan joka aamu, ja tukki­vat sisään­tuloväylät. Mut­ta sen sijaan, että syyl­lis­tetään lisää Euroopan van­him­mil­la ja raskaim­min verote­tu­il­la autoil­laan aja­vat veron­mak­sa­jat, olisiko ehkä syytä miet­tiä, olisiko tähän pääsyynä väärän­lainen asun­to-ja kaavoituspolitiikka?

  56. PS: Ennen kuin kukaan alkaa suu vaah­dos­sa syyt­tämään min­ua rasis­tik­si, kat­sokaa mitä ter­mil­lä “islamisti” tarkoite­taan, ja miten se eroaa käsit­teenä “islami­nuskois­es­ta”.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Islamismi

    En vas­tus­ta human­itääristä maa­han­muut­toa, mut­ta vas­tus­tan sitä, että pk-seu­tu­laiset joutu­vat mak­samaan aina vain korkeampia asumiskus­tan­nuk­sia osit­tain sen takia, että afrikkalaiset maa­han­muut­ta­jat (joiden työl­lisyyspros­ent­ti on erit­täin mata­la) asute­taan Suomen kalleim­mille ja halu­tu­im­mille alueille, jois­sa on muutenkin kova asun­top­u­la… samaan aikaan kun muu Suo­mi on täyn­nä tyhjil­lään ole­via halpo­ja asuntoja.

  57. No ote­taan se Koivukylä, tai parem­min Havukosen ker­rostalokasar­mit käsit­te­lyyn, kyse on pikem­minkin yhdestä talo­rykelmästä kuin koko kaupungi­nosas­ta. Koivukylä on luul­tavasti vankin kan­di­daat­ti Pääkaupunkiseudul­la ihan oikeak­si slum­mik­si. Ja se oli sitä jo 80-luvul­la. Ei se nyky­meno mitenkään poikkea siitä mitä se oli, väit­täisin että se on pikem­minkin jopa vähän rauhoittunut.

    Kysymys on yksinker­tais­es­ti siitä että kun rak­en­taa poikkeuk­sel­lisen ankei­ta ker­rostaloaluei­ta joiden juuri sen ankeu­den takia halpoi­hin asun­toi­hin, kuten Per­sut ja välistä Kokoomuskin vaati, vielä keskitet­ti­in ongel­mat­a­pauk­sia niin kyl­lä niistä tulee sit­ten todel­la rauhat­to­mia talo­ja. 90- ja yli pros­ent­tia sos­sun asi­akkaista (jotain 10% väestöstä) on ihan peruskun­nol­lista väkeä jol­la nyt vaan syys­tä tai tois­es­ta ei ole tulo­ja, näin myös Koivukylässä.

    Ihan oikeat häiriköt on mar­gin­aalin mar­gin­aali, ja häir­iökäyt­täy­tymi­nen aiheut­taa usein pien­i­t­u­loisu­ut­ta jon­ka takia pien­i­t­u­lois­t­en keskit­tämi­nen keskit­tää myös häiriköt. Täl­lä taval­la saa ongelmapesäkkeitä aikaisek­si. Ei siinä sosi­aalises­sa sekoit­tamises­sa ole kyse tulo­jen tasaamis­es­ta alueit­tain, vaan sitä että väl­tetään häirikkökeskittymiä.

  58. Pyy­lu­o­ma: Koivukylä oli kyl­lä slum­mi jo sil­loin 70-luvul­la, kun minä siel­lä asuin. Van­hem­mat kävivät aamul­la keräämässä teräa­sei­ta pois mei­dänkin pihas­ta ennenkuin pääs­tivät lapset leikkimään.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.