Kuntauudistuksen merkittävimmät päätökset koskevat kaupunkeja

(Vih­reän edus­kun­ta­ryh­män ryh­mä­pu­hees­ta 28.9.2011, puhu­ja­na Soininvaara)

Mitä ongel­maa rat­kai­sem­me, kun uudis­tam­me reip­paal­la kädel­lä kuntarakennetta? 

Ongel­mia on kak­si. Niis­tä mer­kit­tä­väm­pi kos­kee kas­va­via kau­pun­ke­ja, jot­ka ovat pirs­tou­tu­neet kes­ke­nään kil­pai­le­vik­si kun­tayk­si­köik­si. Yleen­sä kil­pai­lu kirit­tää osal­lis­tu­jia parem­piin suo­ri­tuk­siin, mut­ta kau­pun­ki­seu­tu­jen sisäi­nen kil­pai­lu on mii­nus­sum­ma­kil­pai­lua, jos­sa ei toteu­du rei­lu peli ja joka ei edis­tä vas­tuul­lis­ta toimintaa. 

Kil­pai­lu kan­nus­taa vali­koi­maan kaa­voi­tuk­sen ja asun­to­po­li­tii­kan kei­noin asuk­kaik­si varak­kai­ta ja ter­vei­tä ja sysi­mään sai­raat ja köy­hät muualle.
Kil­pai­lu joh­taa huo­noon yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen. Kehys­kun­nat raken­ta­vat lähiöi­tä mitä kum­mal­li­sim­piin paik­koi­hin, jot­ta ne oli­si­vat oikeal­la puo­lel­la kun­nan rajaa ja kes­kus­kau­pun­git kaa­voit­ta­vat pien­ta­lo­ja alueil­le, joil­le oli­si luon­te­vin­ta raken­taa ker­ros­ta­lo­ja – tai kaa­voit­ta­vat asu­mi­seen arvok­kai­ta ran­to­ja, jot­ka pitäi­si jät­tää kaik­kien vapaas­ti käytettäviksi. 

Oli­si vas­tuul­lis­ta ja koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää pyr­kiä vält­tä­mään eril­li­siä rik­kai­den ja köy­hien aluei­ta. Vas­tuul­li­suus tulee kun­nal­le kal­liik­si, jos naa­pu­rit kalas­te­le­vat hyviä veron­mak­sa­jia kul­ta­ham­mas­ran­ni­koil­laan. Kun­tien väli­nen kil­pai­lu kiih­dyt­tää sosi­aa­lis­ta segre­gaa­tio­ta, mis­tä jou­dum­me vie­lä mak­sa­maan kalliisti.

Kau­pun­ki­tut­ki­joi­den Mari Vaat­to­vaa­ran ja Mat­ti Kort­tei­sen mukaan työt­tö­myy­den vai­vaa­mil­la alueil­la työt­tö­myys pit­kit­tyy niil­lä­kin, jot­ka muu­al­la työl­lis­tyi­si­vät nopeam­min. Kor­kean työt­tö­myy­sas­teen alu­eel­la asu­va sopeu­tuu ja siten juut­tuu hel­pom­min työt­tö­myy­teen­sä kuin hen­ki­lö, jon­ka naa­pu­rit käy­vät töissä.

Lii­ken­ne vie suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa kak­si ker­taa niin pal­jon ener­gi­aa kuin kes­kieu­roop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa. Kil­pai­lu tuot­taa haja­nais­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Kyse ei ole vain ympä­ris­tö­ar­vois­ta. Pit­kät mat­kat haas­kaa­vat aikaa ja rahaa. 

Myös elin­kei­not kär­si­vät. Monet tuo­tan­no­na­lat vaa­ti­vat menes­tyäk­seen suur­ta työ­mark­ki­na-aluet­ta. Turun seu­dul­la esi­mer­kik­si on 300 000 asu­kas­ta, mut­ta alue ei toi­mi haja­nai­sen raken­teen­sa ja pit­kien etäi­syyk­sien­sä vuok­si työs­sä­käyn­tia­lu­ee­na, jos­sa työ­pai­kan vaih­ta­mi­nen oli­si help­poa. Yksi­tyi­set pal­ve­lut eivät menes­ty haja­nai­ses­sa raken­tees­sa, kos­ka riit­tä­vää väes­tö­poh­jaa ei löy­dy riit­tä­vän lähel­tä. Raken­ne­muu­tos teol­li­suusyh­teis­kun­nas­ta pal­ve­lu­yh­teis­kun­nak­si sujuu Suo­mes­sa kangerrellen. 

Suo­ma­lais­ten kas­va­vien kau­pun­kien huo­no kehi­tys on surul­lis­ta. Näi­den vir­hei­den kans­sa jou­du­taan elä­mään vuosisatoja. 

Toi­nen perus­te kun­ta­uu­dis­tuk­sel­le on huo­not koke­muk­set PARAS-hank­keen tuot­ta­mas­ta seka­vis­ta, epä­de­mo­kraat­ti­sis­ta ja kal­liis­ta hal­lin­to­him­me­leis­tä. Menee­kö PARAS-hank­keen eteen teh­ty työ huk­kaan? Ei koko­naan, mut­ta osa menee. On kui­ten­kin hyvä tun­nus­taa vir­heet ajoissa. 

Väli­ky­sy­myk­ses­sä kysy­tään kun­ta­lais­ten vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien perään, mut­ta mitä demo­kra­ti­aa se on, että val­tao­sa kun­tien pää­tös­val­las­ta on siir­ret­ty etäi­siin yli­kun­nal­li­siin orga­ni­saa­tioi­hin? Niis­tä uhkaa tul­la sai­raan­hoi­to­pii­rien kal­tai­sia menon­li­säy­sau­to­maat­te­ja, vir­ka­mies­ten bud­jet­ti­toi­vei­ta kun ei ole val­vo­mas­sa kuin har­vak­sel­taan kokoon­tu­va luottamusmieshallinto. 

Jot­kut haja-asu­tusa­luei­den kun­nis­ta eivät kuu­lu oikein mihin­kään työs­sä­käyn­tia­lu­ee­seen. Nii­den liit­tä­mi­nen maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­kiin ei tuo­ta sää­tö­jä. Näi­den sys­mien ja padas­jo­kien hal­lin­to on kevyt­tä ja ket­te­rää. Jos ne halua­vat sel­vi­tä omin nok­ki­nen­sa, ei se ole muil­ta pois. Ne ovat kui­ten­kin lii­an pie­niä vas­taa­maan ter­vey­den­huol­los­ta ja osas­ta sosiaalipalveluja.

Voi­si­ko Suo­mes­sa olla taas kah­den­ta­soi­sia kun­tia? Pie­net syr­jäi­set maa­lais­kun­nat voi­si­vat jat­kaa itse­näi­si­nä, jos ter­vey­den­huol­to otet­tai­siin pois nii­den vas­tuul­ta. Maa­kun­nan kes­kus­kun­ta tuot­ta­koon ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lut, mut­ta ei min­kään hal­lin­to­him­me­lin taka­na vaan kun­nan oma­na toi­min­ta­na kun­nan­joh­ta­jan alaisuudessa. 

Vih­reät vaa­ti­vat kun­ta­koon kas­vaes­sa toi­mi­vaa lähi­de­mo­kra­ti­aa. Kyse ei ole myön­ny­tyk­ses­tä kes­kit­ty­mis­tä vas­tus­ta­vil­le vaan aidos­ta voi­ma­va­ras­ta. Suur­kun­tien ei kan­na­ta luo­pua pai­kal­lis­ten asuk­kai­den asian­tun­te­muk­ses­ta. Kun­ta toi­mii parem­min, kun sil­lä on omien asuk­kai­den­sa luottamus.
Toi­mi­van lähi­de­mo­kra­tia­mal­lin luo­mi­nen on han­ka­laa. Onkin sal­lit­ta­va eri­lai­sia rat­kai­su­ja. Käy­tän­tö seu­loo aika­naan parhaat.

Käyt­tä­jä­de­mo­kra­tia voi olla mer­kit­tä­vä lähi­de­mo­kra­tian muo­to. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si kou­lu­jen joh­to­kun­nat. Se ei kui­ten­kaan rii­tä, vaan tar­vi­taan myös alue­poh­jais­ta lähidemokratiaa.
Mikä on oikea alue­ja­ko? Kylä vai enti­nen kun­ta? Vai kuten Salos­sa, jos­sa lähi­de­mo­kra­tian yksi­kök­si otet­tiin tie­suun­ta tar­koi­tuk­se­na nimen­omai­ses­ti rik­koa van­hat kuntarajat.

Pää­tet­tä­köön täs­tä paikallisesti. 

Olkoon rat­kai­su mikä hyvän­sä, nel­jä vaa­ti­mus­ta tulee täyttää:
• kun­nal­lis­la­kiin tar­vi­taan mah­dol­li­suus vali­ta kun­nan­osa­val­tuus­to­ja suo­ril­la vaaleilla;
• lähi­de­mo­kra­tial­la tulee olla mer­kit­tä­vä roo­li myös maan­käy­tös­sä, vaik­ka kun­nan­val­tuus­to sa-noi­si­kin asias­ta vii­mei­sen sanan;
• lähi­de­mo­kra­tial­la on olta­va rahaa käytettävissään;
• tar­vi­taan alu­eel­li­sia vir­ka­mie­hiä, joi­den teh­tä­vä­nä on koor­di­noi­da kun­nan toi­min­taa alu­eel­laan ja pitää yhteyt­tä asuk­kai­den ja kun­nan hal­lin­toe­lin­ten välillä 

Pää­kau­pun­ki­seu­tu muo­dos­taa oman eri­tyis­ky­sy­myk­sen­sä. Alu­eel­la tar­vi­taan erik­seen seu­dul­li­nen taso ja erik­seen kun­ta­ta­so. Tar­vi­taan myös kun­ta­lii­tok­sia, mut­ta yhtä kun­taa ei Uudes­ta­maas­ta voi tehdä.

Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin seu­dul­la on syy­tä hil­li­tä kun­tien välis­tä kil­pai­lua. Kerät­tä­köön siis kun­nal­lis­ve­rot seu­dul­la yhteen kas­saan ja jaet­ta­koon vaik­ka asu­kas­lu­vun suh­tees­sa kun­nil­le ja mak­set­ta­koon ter­vey­den­huol­to ja eräät kal­liit sosi­aa­li­toi­men menot suo­raan täs­tä yhtei­ses­tä kas­sas­ta. Sil­loin ei kan­na­ta vali­koi­da asuk­kai­ta, ja vas­ta sil­loin on toi­mi­val­le yhteis­työl­le edellytyksiä. 

Jot­kut kun­nat myös hyö­ty­vät kun­tien väli­ses­tä eriar­voi­suu­des­ta. Ne tus­kin halua­vat tilan­tee­seen muu­tos­ta. On kui­ten­kin tär­keä­tä uut­ta kun­taa perus­tet­taes­sa, että enem­mis­tö sen tule­vis­ta asuk­kais­ta tukee han­ket­ta. Tämä voi­daan rat­kais­ta kansanäänestyksellä.

77 vastausta artikkeliin “Kuntauudistuksen merkittävimmät päätökset koskevat kaupunkeja”

  1. Minul­la on kaa­voi­tuk­sen ja lähi­de­mo­kra­tian suh­teen seu­raa­van­kal­tai­nen ehdotus: 

    Seu­tu­kun­ta tekee yleis­kaa­voi­tuk­sen, joka on nykyis­tä tar­kem­paa. Eri­tyi­ses­ti yleis­kaa­voi­tus mää­rit­tää alue­koh­tai­ses­ti sen vaih­te­lu­vä­lin, jol­la kysei­sel­lä alu­eel­la tulee olla raken­nusoi­keut­ta. Seu­tu­kun­ta mää­rit­te­lee tär­keim­män seu­dul­li­sen infra­struk­tuu­rin rei­tit (tiet, rai­teet, vesi­put­ket, tun­ne­lit yms) ja näi­den aset­ta­mat vaa­ti­muk­set ympä­ris­töl­le. Lisäk­si seu­tu­kun­ta mää­rit­te­lee seu­dul­li­ses­ti arvok­kaat puistot. 

    Kau­pun­gin­osa­val­tuus­to teh­dään sit­ten ase­ma­kaa­va, jon­ka tulee nou­dat­taa yleis­kaa­vaan annet­tu­ja peri­aat­tei­ta. Mikä­li kau­pun­gin­osa­val­tuus­to ei kyke­ne tuot­ta­maan mää­rä­ajas­sa ase­ma­kaa­vaa, seu­tu­kun­ta tekee sen kau­pun­gin­osan puolesta.
    Kau­pun­gin­osa­val­tuus­to päät­tää sit­ten halu­taan­ko kysei­sel­le alu­eel­le raken­taa tii­vis­tä pien­ta­loa­su­tus­ta vai ker­ros­ta­lo­ja ja esim. sii­tä mis­sä ja min­kä­lai­sia ovat pai­kal­li­set kaupunginosapuistot.

  2. Näi­hin asioi­hin tar­vit­tai­siin myös jon­kin­lais­ta yksit­täis­tä ihmis­tä hyö­dyn­tä­vää näky­mää. Ei siis rii­tä, että perus­tel­laan ylä­ta­son talou­den ja ympä­ris­tön­suo­je­lun kautta.

    Yksi­tyi­sel­le ihmi­sel­le kun­ta­lii­tos­ten visio on sel­vä: ihmi­set halu­taan asut­taa tii­viis­ti ja asuin­ti­la per hen­ki­lö mini­moi­da. Täl­lä taval­la voi­daan mak­si­moi­da tehokkuus.

  3. Nukun ja lenk­kei­len lähiös­sä, mut­ta elän elä­mä­ni kes­kus­tas­sa. En halua lähi­de­mo­kra­ti­aa, haluan säi­lyt­tää tasa­ver­tai­sen oikeu­te­ni päät­tää kes­kus­tan asioista.

  4. kun­nal­lis­ve­rot seu­dul­la yhteen kas­saan ja jaet­ta­koon vaik­ka asu­kas­lu­vun suh­tees­sa kun­nil­le ja mak­set­ta­koon ter­vey­den­huol­to ja eräät kal­liit sosi­aa­li­toi­men menot suo­raan täs­tä yhtei­ses­tä kassasta.”

    Hyvä jut­tu — lai­nan­ot­to samaan menettelyyn.

  5. Ryh­mä­pu­hees­sa on perus­ta­van­laa­tui­nen vir­heel­li­nen olet­ta­ma. PK-seu­dun toi­sis­taan poik­kea­vat tavoit­teet esim. kaa­voi­tuk­ses­sa ja sosi­aa­li­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa eivät joh­du kun­tien väli­ses­tä kil­pai­lus­ta. Itse uskal­lan väit­tää, että erot joh­tu­vat kun­ta­lais­ten toi­sis­taan poik­kea­vis­ta maa­il­man­ku­vis­ta. Kes­ki­mää­räi­nen espoo­lai­nen kok-insi­nöö­ri kan­nat­taa alhais­ta vero­tus­ta, oma­ko­ti­ta­loa ja mamu­kriit­ti­syyt­tä. Sik­si hän asuu Mank­kaal­la. Kes­ki­mää­räi­nen hel­sin­ki­läi­nen vihr-opis­ke­li­ja kan­nat­taa (rik­kai­den) kor­ke­aa vero­tus­ta, kau­pun­ki-asu­mis­ta ja ovat mamu-posi­tii­vi­sia. Sik­si hän asuu Kata­ja­no­kal­la. Molem­mat kau­pun­git toteut­ta­vat asuk­kai­den omia tavoit­tei­ta ja nii­tä pitäi­si myös kun­nioit­taa. Itse näen pk-seu­dun rik­kau­te­na, että tääl­lä on toi­sis­taan poik­kea­via kau­pun­ke­ja ja jokai­nen saa vali­ta itsel­leen par­hai­ten sopivan. 

    Ryh­mä­pu­heen paras koh­ta oli­kin sen vii­mei­nen lause. Tosin sen nou­dat­ta­mi­nen joh­taa sii­hen, ettei pk-seu­tu tule kos­kaan yhty­mään, joten odo­tan mie­len­kiin­nol­la onko se myös vih­rei­den lopul­li­nen tahto.

  6. Ongel­man aset­te­lu oikein, mut­ta ana­lyy­si on “mie­len­kiin­toi­nen” ja syn­tee­si, onko sitä? 😀 Kun­ta­ra­ken­teen on mukau­dut­ta­va muu­tok­siin. Jos­tain syys­tä nämä muu­tok­set pysäh­tyi­vät. Alkoi­ko pysäh­ty­nei­syy­den aika 50-luvul­la vai jo edel­li­sen vuo­si­sa­dan alus­sa, on hyvä kysy­mys, mut­ta sen rat­kai­se­mi­nen ei auta.

    Ei tar­vi­ta mitään “lähidemokratiatasohallintomalliyksiporraslisää”-ratkaisua 😉 kun vain osa­taan käyt­tää nykyi­siä peli­nap­pu­loi­ta oikein. Kun­ta­ra­ken­teen on muo­dos­tut­ta­va tehok­kais­ta yksi­köis­tä, jot­ka ovat 10 000 — 40 000 asu­kas­ta. Kil­pai­lu tekee hyvää, jopa pääkaupunkiseudulla. 😉 

    Pahim­mat pai­neet itse mal­lis­sa ovat val­tion alue­hal­lin­nos­sa, joka on pak­ko repiä auki. ALLUt ja ELLUt ja EVIt ja EVIt ovat niin sekai­sin, ettei sii­tä ota kukaan täl­lä het­kel­lä sel­vää. Seu­raa­val­la muu­tos­kier­rok­sel­la on toi­vot­ta­vaa, että mukaan ote­taan edes yksi ihmi­nen, joka ymmär­tää hal­lin­nos­ta jotain. 😀 

    Jotain onnis­tu­nut­ta­kin, Osmo, puhees­sa­si on! Tun­nis­tat­te, ettei pää­kau­pun­ki­seu­den hal­lin­toa kan­na­ta teh­dä samoil­la peri­aat­teil­la kuin muu­ta maa­ta. Tuos­ta on hyvä jatkaa.

  7. Eli Mik­ko haluai­si siir­tää kun­nan ja kun­ta­lais­ten pää­tös­val­lan jol­le­kin kas­vot­to­mal­le seutukunnalle?

    Ei kii­tos.

    Ja tämä hyvien veron­mak­sa­jien haa­li­mi­nen on kyl­lä suu­ri vit­si. Se on var­maan tot­ta, että sosi­aa­li­ta­pauk­sia ei ker­ry esim. Kirk­ko­num­mel­le samaan tah­tiin kuin Itä-Hel­sin­kiin. Mut­ta joh­tui­si­ko se kui­ten­kin sii­tä, että niil­lä ei ole autoa kuin sii­tä, että Kirk­ko­num­mi haa­li­si hyviä veronmaksajia?

    En tie­dä yhtään kun­taa Kau­niais­ten lisäk­si, joka oikeas­ti hyl­ki­si joi­ta­kin ihmis­ryh­miä aktiivisesti.

  8. Vuon­na 2014 tulee voi­maan laki, jon­ka mukaan voi vali­ta ter­veys­a­se­man ja eri­kois­sai­raan­hoi­don mis­tä kun­nas­ta haluaa.

    Siis voi vali­ta pai­kan min­ne mennä.

    Yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta hoi­to­pai­kan voi vali­ta vapaas­ti joka ker­ta, kun on tar­vet­ta saa­da hoitoa.

    Tämä pitäi­si sal­lia myös jul­ki­sel­la puo­lel­la. Sil­loin ter­veys­a­se­mat ja eri­kois­sai­raan­hoi­to jou­tui­si­vat kil­pai­le­maan asiak­kais­ta myös keskenään. 

    Samal­la taval­la myös päi­vä­hoi­to, kou­lut, vanhainkodit… 

    Vain täl­lä taval­la näi­tä lai­tok­sia ale­taan joh­ta­maan asia­kas­läh­töi­ses­ti ja tehokkaasti.

  9. Pää­tök­set kos­ke­vat kau­pun­ki­seu­tu­ja, mut­ta entä seuraukset? 

    Siis päkau­pun­ki­seu­dul­la tar­vi­taan seu­dul­li­nen JA kun­nal­li­nen taso — muu­al­la riit­tää “vah­vat” perus­kun­nat? Muu­al­la lähi­de­mo­kra­tia siis kai­ken jär­jen mukaan heik­ke­ni­si. Vai miten se voi­si pysyä sama­na? Itse­kin mai­nit­sit lähi­de­mo­kra­tian uudel­leen­ra­ken­ta­mi­sen vai­keu­den.. Lisäk­si on aivan päi­vän­sel­vää, että lähi­kou­lut ja lukiot lak­kau­tet­tai­siin vie­lä­kin nopeam­mal­la tah­dil­la. Ei voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että kysees­sä on pelk­kää poli­ti­koin­tia vah­voil­ta kau­pun­ki­puo­lueil­ta — siis myös “Vih­reil­tä” (vaik­ka kepua luon­nol­li­ses­ti täs­tä syytellään).

    Mitä vikaa on nykyi­ses­sä kun­tiin perus­tu­vas­sa lähi­de­mo­kra­tias­sa ja sen kehit­tä­mi­ses­sä? Maa­kun­nal­li­sen tason demo­kraat­ti­sia mah­dol­li­suuk­sia voi­tai­siin aivan yhtä hyvin kehit­tää samoin kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Täl­lä tavoin KOKO maan lähi­de­mo­kra­tia kehit­tyi­si. Sai­raan­hoi­to kuu­lui­si ilman­muu­ta tämän ylem­män tason hoi­det­ta­vak­si samoin kuin ylem­pi kou­lu­tus. Täl­löin ei tar­vit­si­si Kas­vin­kaan hei­tel­lä blo­gis­saan ei-yliopistokaupunki=Kreikka ‑ver­tauk­si­aan…

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la miten esi­mer­kik­si Sveit­sis­sä sel­vi­tään rei­lun 2500 kun­nan kans­sa? Joku joka tun­tee maa­ta parem­min voi­si ker­toa.. Siel­lä kui­ten­kin demo­kra­tia­kin pelaa?! Eikö voi­si kuvi­tel­la, että Sveit­sin näyt­tö­jen poh­jal­ta jokin tämän suun­tai­nen­kin voi­si MYÖS olla mah­dol­li­nen kehi­tys­suun­ta ikui­sen kes­kit­tä­mi­sen sijaan?!

    Vih­reä puo­lue on tämän kes­kit­tä­mis­asian kans­sa ole­van mel­koi­sen para­dok­sin edes­sä. Ener­gian­tuo­tan­toa ja demo­kra­ti­aa pitäi­si hajaut­taa ja luon­toar­vo­ja paran­taa — samal­la ihmi­siä ja pal­ve­lu­ja isoi­hin kes­kuk­siin kes­kit­täen?! On tot­ta, että hajau­te­tum­mas­sa yhteis­kun­ta­ra­ken­tees­sa ener­gi­aa kuluu hie­man enem­män, mut­ta samal­la ihmis­ten kon­tak­si luon­toon säi­lyy parem­pa­na. Voi­si esit­tää kysy­myk­sen: kuka sitä luon­toa lop­pu­kä­des­sä suo­je­lee? Onko se val­tio, joku minis­te­riö vai joku puo­lue — vai ken­ties maa­no­mis­ta­ja -> ihmi­nen? Huk­kaa­mal­la ihmis­ten kon­tak­ti luon­toon (ja syyl­lis­tä­mäl­lä hei­tä, joil­la se vie­lä on) ei taa­tus­ti luon­toa suo­jel­la, vaik­ka se äkki­sel­tään sil­tä saat­taa vai­kut­taa, kun ei kon­kreet­tis­ta omaa kos­ke­tus­ta ole.

    Mie­les­tä­ni puo­lu­eel­la oli­si aiko­ja sit­ten ollut syy­tä poh­tia nimen muut­ta­mis­ta esim. Met­ro­po­li­suo­ma­lai­sik­si (Me®sut) 😉

    1. sveit­si­läi­sil­lä kun­nil­la ei ole mitään teke­mis­tä suo­ma­lais­ten kun­tien kans­sa. Suo­ma­lai­nen kun­ta on ter­vey­den­huol­lon yksik­kö, jon­ka teh­tä­vä on myös vakuut­taa asuk­kaan­sa eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa. Sveit­si­läi­sil­lä kun­nil­la ei ole tätä tehtävää.

  10. Itse olen pet­ty­nyt kun­ta­mi­nis­te­rin (ja nyt Vih­rei­den­kin) kan­taan sii­tä, että Hel­sin­kiä, Espoo­ta, Kau­niais­ta ja Van­taa­ta ei yhdis­tet­täi­si yhdek­si kau­pun­gik­si. Minus­ta tämä muu­tos oli­si Uudel­la­maal­la kii­rei­sin ja tär­kein. Samal­la toki oli­si hyvä raken­taa pää­kau­pun­kiin sopi­va lähi­de­mo­kra­tia­mal­li — kui­ten­kin var­sin kevyt sel­lai­nen (esim. pie­ni val­tuus­to jokai­sel­le 5000 — 25000 ihmi­sen alu­eel­le ja sil­le n. 1 vero­äy­rin ver­ran rahaa käytettäväksi).

    En myös­kään käsi­tä jokai­sen polii­ti­kon (kun­ta­mi­nis­te­ri mukaan lukien) vakuut­te­lua eri mediois­sa sii­tä, miten pak­ko­lii­tok­sia väl­te­tään. Onhan se ihan sel­vää, että suu­rim­mis­ta saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta ei kukaan luo­vu ilman pak­koa. Ei, vaik­ka se alu­een koko­nai­suu­den kan­nal­ta oli­si paras rat­kai­su. Kun­ta­uu­dis­tuk­sen suh­teen ei sai­si men­nä pupu pök­syyn eri­lais­ten lob­ba­rei­den pelos­sa, kos­ka sil­loin tulee vaan uusi “paras” rat­kai­su eli huo­no kompromissi.

  11. No eikö mei­dän kan­nat­tai­si kopioi­da koko Sveit­sin yhteis­kun­ta­mal­li? Niil­lä­hän menee aina hyvin.

    1. juge
      Pal­jon­ko mak­sai­si raken­taa ne Sveit­sin vuo­ret tän­ne? Ne ovat olen­nai­nen osa yhteis­kun­ta­mal­lia. Toki ne voi­si kor­va­ta myös pik­ki­lan­gal­la, joka ker­toi­si, että vain näil­le kapeil­le piik­ki­lan­ko­jen rajoit­ta­mil­le alueil­le saa raken­taa. Pako­te­tut nau­ha­kau­pun­git toi­mi­vat hyvin.

  12. Eppu, eikö­hän tuos­sa että ei voi yhdis­tää koko Pää­kau­pun­ki­seu­tua ole reaa­li­po­liit­ti­nen rajoi­te nimel­tä lii­an iso vaalipiiri.

    Ja mä nyt en var­si­nai­ses­ti kut­sui­si sin­ne tän­ne haja­ri­po­tel­tu­ja talo­ja kes­kel­lä parkk­ki­paik­ka­mert­ta jota rajaa mota­rin­var­si­pusik­ko luon­non­lä­hei­syy­dek­si, mut­ta se on tie­ten­kin miten luon­non ymmärtää.

  13. Eikös Sveit­sis­sä ole niin, että kun­tien teh­tä­vät vaih­te­le­vat kan­to­neit­tain, ja jois­sain ne hoi­ta­vat myös terveydenhoitoa?

    Ter­vey­den­hoi­don lisäk­si toi­nen mer­kit­tä­vä asia oli­si kaa­voi­tus ja lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen, ja niis­sä­kin Sveit­sin kun­nil­la on kyl­lä sanan­sa sanottavana.

  14. Juge, mitä ihmis­ryh­mää Kau­niai­nen hyl­kii aktiivisesti?

  15. ” Onko kun­ta­mi­nis­te­ri sitä miel­tä, ettei pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tia yhdis­te­tä. Ovat­ko vihreät?” 

    Ovat­ko vih­reät vaa­ti­neet pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien, Hel­sin­ki, Espoo, Kau­niai­nen, Van­taa, yhdis­tä­mis­tä? Vai onko vain esi­tet­ty pon­net­to­mia aja­tuk­sia, että oli­si hyvä niin?

  16. Mik­si Espoo läh­ti­si mukaan tähän yhdis­tä­mis­puu­haan? Veroil­la mak­set­tai­siin vel­ko­ja, jot­ka muut ovat otta­neet ja käyt­tä­neet. Veroil­la rahoi­tet­tai­siin pal­ve­lui­ta, joi­ta raken­ne­taan kau­as, esim. Hgin kes­kus­tan mas­sii­vi­set kulttuurirakennukset.

    Todel­li­nen segre­gaa­tio-ongel­ma oli­si rat­kais­ta­vis­sa sil­lä, että alueit­tain oli­si kat­to kau­pun­gin vuo­kra-asun­noil­la ja samal­la mini­mi niil­le. Vih­reät asu­vat hyvä­osai­sil­la alueil­la ja nim­byi­le­vät ongel­mat muu­al­le. Mitä jos kokoo­mus­lais­ten ja vih­rei­den koti­kort­te­liin­kin saa­tai­siin pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä ja maahanmuuttajia?

    Kau­pun­gin­osa­hal­lin­to oli­si äärim­mäi­sen kal­lis­ta. Jäl­leen lisää polii­tik­ko­ja vaa­ti­mas­sa sel­vi­tyk­siä, jot­ka työl­lis­tä­vät ihmi­siä, joi­den pitäi­si pal­vel­la kun­ta­lai­sia. Vuo­kra­taan tilo­ja lau­ta­kun­nil­le, mak­se­taan kokous­jär­jes­te­lyis­tä yms. Mitä vikaa on esim. Espoon demo­kra­tias­sa nyt? Se toimii.

  17. Samal­la pitää luo­pua kei­no­te­koi­sis­ta rajois­ta ja siir­tyä luon­nol­li­siin kun­ta­ra­joi­hin. Olen tämän sano­nut tääl­lä jo aikai­sem­min­kin: kun­nan rajan pitää men­nä siel­lä, mis­sä taa­ja­ma loppuu.
    Oma­ko­tia­luei­ta suo­mes­sa on jo yllin kyl­lin. On oma­ko­tia­suk­kai­den etu, että laa­jen­ta­mi­sen sijaan ale­taan kat­soa taa­ja­ma­ra­ken­net­ta sisään­päin. Ja mikään ei estä perus­ta­mas­ta uut­ta taajamaa!

  18. Asun­to­mi­nis­te­ri spe­ku­loi kulu­neen vii­kon aika­na Hesa­ris­sa sitä, että Kau­niai­nen ja Espoo voi­si­vat muo­dos­taa oman kun­tan­sa. Hel­sin­ki ja Van­taa muo­dos­tai­si­vat sit­ten oman­sa. Piti kaik­kia nel­jää lii­an suu­re­na yhteen lai­tet­ta­vak­si. Tie­tys­ti tuo oli tuol­lai­nen kes­ke­ne­räi­sen vai­heen spe­ku­laa­tio­haas­tat­te­lu, mut­ta kyl­lä se minus­ta sil­ti aika pal­jon rajoit­taa jat­ko­työ­tä, jos tuol­lais­ta spe­ku­loi­daan jo täs­sä vai­hees­sa, kun “kaik­ki on vie­lä avoin­na”. Lisäk­si juu­ri tuo­reel­taan Virk­ku­nen lyt­tä­si taas pak­ko­lii­tok­set. Kysyn vaan miten Kau­niai­nen sit­ten lii­te­tään edes Espoo­seen (Hel­sin­gis­tä ja Van­taas­ta puhu­mat­ta­kaan), jos pak­koa ei voi käyttää?

    Vih­rei­den osal­ta tai­sin lukea vähän lii­an pit­käl­le rivien välis­tä — pahoit­te­len ja jään odot­ta­maan Vih­rei­den kan­taa asi­aan. Ymmär­rän toki, jos kysy­myk­ses­tä ei voi puhua asioi­den oikeil­la nimil­lä. Asia herät­tää sen ver­ran vah­vo­ja tun­tei­ta, kuten kaik­ki muut­kin kysy­myk­set, jos­sa jokin saa­vu­tet­tu (mut­tei vält­tä­mät­tä oikeu­tet­tu) etu uha­taan osin ottaa pois.

  19. Sveit­si on liit­to­val­tio ja kan­to­ni on osa­val­tio, jol­la on laa­ja itsehallinto.Kantonit jakaan­tu­vat kun­tiin .Kan­to­nei­ta on 26 ja kun­tia n 2700

    Mut­ta siel­lä­kin yri­te­tään vähen­tää kun­tien määrää

    Suu­rin puo­lue on muu­ten EU-ja ulko­maa­lais­vas­tai­nen vas­tai­nen SVP eli pai­kal­li­nen persupuolue.Hekin ovat käy­tän­nös­sä oppositiossa

  20. Kau­niais­ten sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa tai sen puu­tet­ta ei minus­ta voi kut­sua “aktii­vi­sek­si hyl­ki­mi­sek­si”. Pas­sii­vi­sek­si hyl­ki­mi­sek­si hyvinkin.

    Sikä­li Kau­niai­sil­ta on hie­man huo­no vaa­tia mit­ta­vaa raken­ta­mis­ta, että se on jo nyt Suo­men toi­sek­si tihei­ten asut­tu kun­ta. Hel­sin­ki hank­ki lisä­maa­ta raken­ta­mi­seen ansch­lus­sil­la idäs­sä, Kau­niai­sil­la ei ole sii­hen lihak­sia mut­ta ei var­maan halua­kaan, kos­ka se on tyy­ty­väi­nen ank­ka­lam­pen­sa ympärillä.

  21. Suo­ma­lai­nen kun­ta on ter­vey­den­huol­lon yksik­kö, jon­ka teh­tä­vä on myös vakuut­taa asuk­kaan­sa eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa. Sveit­si­läi­sil­lä kun­nil­la ei ole tätä tehtävää.”

    Ehdo­tan että pois­te­taan tuo vel­vol­li­suus Suo­men kun­nil­ta. Ongel­ma rat­ke­aa hel­pos­ti. Eikö tuol­lai­sen kun­nan toi­mis­ta riip­pu­mat­to­man satun­nai­sen ris­kin kan­ta­mi­nen ole luon­te­vam­min val­tion asia? Väl­tyt­täi­siin niil­tä heik­ko­jen sysi­mi­sil­tä toi­siin kuntiinkin.

    P.S. Alku­pe­räi­ses­sä pit­käs­sä artik­ke­lis­sa oli kom­men­toi­ta­vaa lähes joka lausee­seen, joten ehkä parem­pi unoh­taa se.

    1. Minus­ta nämä, jot­ka eivät halua suu­rem­pia kun­tia vaan halua­vat siir­tää kun­tien teh­tä­vät val­tiol­le, toi­mi­vat täy­sin epä­loo­gi­ses­ti. Sil­loin­han maas­sa on taval­lö­aan vain yksi kunta.
      Onko Juho laa­dun mie­les­tä nyt todel­la oikein, jos Uuku­ni­me­nen ter­veys­kes­kuk­ses­ta pää­te­tään Hel­sin­gis­sä ilman, että uuku­nie­me­läi­sil­tä kysy­tään mitään.

  22. Ymmär­rän kovin hyvin, että OS:aa ottaa pää­hän, kun joku hyvä­tu­loi­nen ostaa oma­ko­ti­ta­lon tahi riva­rin naa­pu­ri­kun­nas­ta ja tilal­le tulee siis “köy­hä”. Verois­sa ero on joku, mut­ta onko se niin iso, että se on suo­ras­taan panii­kin väär­ti? Ei nii­tä tyh­jäk­si jää­nei­tä asun­to­ja ihan köy­hät osta.
    Vih­rei­den aja­tus tii­viis­tä asu­tuk­ses­ta yms on ihan ymmär­ret­tä­vää, mut­ta ihmi­set eivät nyt vaan kaik­ki ole samaa miel­tä. Niin kau­an, kun omaa valin­taa asun­nos­ta ja pai­kas­ta ei lail­la kiel­le­tä, näin tulee aina tapahtumaan.
    Val­tio (edus­kun­ta) voi ton lopet­taa monel­la taval­la, mut­ta tai­taa vie­lä olla uto­pi­aa ja oikein, ettei se nyt ihan huo­men­na onnis­tu. Vih­reil­lä pit­kä tie 101 edustajaan.

  23. Kau­niais­lai­se­na tekee minun­kin mie­li kysyä Jugel­ta mikä se ihmis­ryh­mä on jota Kau­niai­nen aktii­vi­ses­ti hylkii?

    Odel­le: Kau­niais­ten asu­kas­lu­kuun näh­den on kau­pun­gin omia vuo­kra-asun­to­ja (osa kau­pun­gin vuo­kraa­mis­ta mui­den omis­tuk­ses­sa) suh­tees­sa jon­kun ver­ran vähem­män kuin esi­mer­kik­si Espoos­sa mut­ta suh­tees­sa saman ver­ran kuin esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­mel­la. Vii­me vuon­na val­mis­tui yksi vuo­kra­ta­lo­yh­tiö. Lisäk­si eräil­lä isoil­la ins­ti­tu­tio­naa­li­sil­la sijoit­ta­jil­la on koko­nai­sia vuo­kra-asun­to­kiin­teis­tö­jä kaupungissa.

    1. Yksi­tyi­sil­lä vuo­kra-asun­noil­la ei ole mitään teke­mis­tä segre­gaa­tion vas­tus­ta­mi­sen klans­sa. Eni­ten vuo­kra-asun­to­ja on Kaivopuistossa.

  24. Osmo, vii­me vuon­na teh­tiin aina­kin yksi iso sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non koh­de Gra­nis­sa, mitä en pidä jär­ke­vä­nä. 😀 En pidä jär­ke­vä­nä koko aja­tus­ta sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta! Kyse on mark­ki­na­häi­riös­tä, jon­ka mak­sa­vat lopul­ta kulut­ta­jat eli asukkaat. 

    Kai­kil­le kun­ta­lai­sil­le on pit­kän pääl­le edul­lis­ta, että asun­to­tuo­tan­to on mark­ki­naeh­tois­ta. Kun­tien ei pidä sekaan­tua bis­nek­seen, se ei ole nii­den ydin­teh­tä­viä. Ymmär­rän vain työ­suh­dea­sun­not, jot­ka teh­dään kil­pai­lu­te­ki­jäk­si kil­pail­taes­sa työvoimasta.

  25. epäi­len vah­vas­ti sitä että Sveit­sin kau­pun­ki­ra­ken­teel­la ei ole mitään teke­mis­tä asian kans­sa. Suo­men ongel­ma on lii­an suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri ja eu joka vie talou­den dyna­mii­kan nol­laan. Sveit­si tekee omaa sxuo­ri­tus­taan pit­kä­jän­tei­sesx­ti eikä tavoit­te­le pika­voit­to­ja. Sik­si se pärjää.

  26. Tänään aamun Hesa­ris­sa tote­sit (leh­den mukaan), että “uut­ta kun­taa perus­tet­taes­sa enem­mis­tön asuk­kais­ta pitää tukea han­ket­ta”. Ja että “tämä voi­daan rat­kais­ta kansanäänestyksellä”.
    Tar­koit­taa­ko tämä, että äänes­ty­sa­lue oli­si perus­tet­ta­va uusi kun­ta (esim. Turku+Kaarina yhdes­sä, jol­loin han­ke voi­si men­nä läpi) vai ännes­te­tän­kö molem­mis­sa kun­nis­sa erik­seen. Jos äänes­te­tään erik­seen, esim. Turus­sa ja Kaa­ri­nas­sa, Kaa­ri­na ei tule seu­raa­vaan 100 vuo­teen liit­ty­mään Tur­kuun (tämä­hän on juu­ri se ongel­ma). Jär­ke­vä asioi­den pun­nin­ta ei täs­sä rat­kai­se vaan saa­vu­te­tut edut ja psy­ko­lo­gia. Ja vaik­ka ‘ker­man kuo­rin­taa’ val­tio­val­lan toi­mes­ta vai­keu­tet­tai­siin­kin, psy­ko­lo­gia vai­kut­taa edelleen.

    1. Kyl­lä se sanot­tiin aivan sel­väs­ti. Jos perus­te­taan uusia kun­tia, äänes­tys teh­dään uuden kun­nan, ei lak­kau­tet­ta­vien kun­tien alueella.

  27. uuku­nie­me­läi­sil­le on aivan yksi lys­ti onko pal­ve­lut mega­lo­maa­ni­sel­la 100 km x 100 km kun­nal­la vai val­tiol­la. Uuku­nie­me­läi­set voi­vat päät­tää itse vain jos ovat itse­näi­nen kun­ta. Oikea vas­taus oli­si se, että kun­nil­le anne­taan lisää itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta ja ne voi­si­vat itse päät­tää mitä pal­ve­lui­ta vero­va­roin tuot­ta­vat asuk­kail­le. Nyt­hän nuo pää­tök­set tule­vat Edus­kun­nas­ta. Voi­sin kuvi­tel­la, että maa­seu­tu­kun­nis­sa ei vält­tä­mät­tä halut­tai­si tätä nykyis­tä pal­ve­luset­tiä eikä ihmi­set sitä edes kaipaisi.

    Minä esim muut­tai­sin kir­joil­le sem­moi­seen kun­taan saman tien joka päät­täi­si lak­kaut­taa jul­ki­sen sai­raan­hoi­don koko­naan ja lai­si samal­la verot mini­miin. Muu­ta­ma muu­kin uskoi­sin muut­tai­si täl­lai­seen kuntaan.

  28. Kyl­lä se sanot­tiin aivan sel­väs­ti. Jos perus­te­taan uusia kun­tia, äänes­tys teh­dään uuden kun­nan, ei lak­kau­tet­ta­vien kun­tien alueella.”

    Jaa että Hel­sin­gin ja Nur­mi­jär­ven asuk­kais­ta enem­mis­tön pitäi­si kan­nat­taa Nur­mi­jär­ven liit­tä­mis­tä Hel­sin­kiin. Se on demo­kra­ti­aa se. (Kuin­ka­han pit­käl­le perus­tus­lain takaa­ma kun­tien itse­mää­rää­mi­soi­keus taipuu.)

    1. Kun­tien rajo­ja ei ole alun­pe­rin­kään piir­ret­ty kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non puit­teis­sa. Pal­jon suu­rem­pi louk­kaus kun­nal­lis­ta itse­hal­lin­toa koh­taan on tuo kepun aja­ma pak­ko­yh­teis­työ. Itse­hal­lin­to tar­koit­taa sitä, että saa hoi­taa teh­töä­vät alu­eel­laan niin kuin par­haak­si näkee. Pak­ko­yh­teis­työ louk­kaa tätä rajusti.
      Nyt ei olla liit­tä­mäs­sä kun­tia toi­siin vaan perus­ta­mas­sa koko kun­ta­ja­ko uudes­taan. Sil­loin on luon­nol­lis­ta kun­nat koko­naan uudes­taan uuddl­la aluejaolla.
      Muu­ten, jos Klauk­ka­la haluai­si irro­ta Nur­mi­jär­ves­tä omak­si kun­nak­seen, kum­mat sii­tä päät­täi­si­vät, klauk­ka­la­lai­set vai nurmijärveläiset?

  29. Minus­ta nämä, jot­ka eivät halua suu­rem­pia kun­tia vaan halua­vat siir­tää kun­tien teh­tä­vät val­tiol­le, toi­mi­vat täy­sin epä­loo­gi­ses­ti. Sil­loin­han maas­sa on taval­lö­aan vain yksi kunta.
    Onko Juho laa­dun mie­les­tä nyt todel­la oikein, jos Uuku­ni­me­nen ter­veys­kes­kuk­ses­ta pää­te­tään Hel­sin­gis­sä ilman, että uuku­nie­me­läi­sil­tä kysy­tään mitään.”

    Kir­joi­tin täs­tä jo aiem­min­kin. Luon­te­vin tapa kor­ja­ta nykyi­nen jär­jes­tel­mä sel­lai­sek­si, että val­tio kan­taa ja tasaa satun­nai­set ris­kit, oli­si mak­saa kai­kil­le kun­nil­le könt­tä­sum­ma per kou­lu­lai­nen, per hen­gi­tys­hal­vaus­po­ti­las, per asu­kas jne. Kun­ta voi­si sit­ten toteut­taa perus­pal­ve­lut näil­lä rahoil­la itse ja ostaa eri­kois­pal­ve­lut (=ohja­ta val­tion könt­tä­sum­mat eteen­päin) lähim­mäs­tä suu­rem­mas­ta kaupungista.

    Kun­tien teh­tä­viä ei siir­ret­täi­si val­tiol­le, pait­si siis vas­tuu perus­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­sen järjestämisestä.

    Jär­jes­tel­mä toi­mi­si ole­tet­ta­vas­ti aika hyvin ilman sen enem­piä tasauk­sia, sil­lä tilas­tot osoit­ta­vat, että kai­ken kokoi­set kun­nat tuot­ta­vat pal­ve­lut jok­seen­kin samal­la hin­nal­la. Jos kun­ta haluai­si tuot­taa paerm­pia pal­ve­lui­ta kuin tuol­la sum­mal­la saa, se mak­sai­si menot omis­ta kuntaverorahoistaan.

    Eikö tämä oli­si ihan toi­mi­vaa? Uuku­nie­mi sai­si päät­tää omis­ta asiois­taan. Perus­pal­ve­lut tar­jot­tai­siin kai­kil­le saman tasoi­si­na (pien­ten kun­tien eri­kois­pal­ve­lut toki tie­ten­kin pie­nen ajo­mat­kan pääs­sä). Muis­ta poik­kea­vat pal­ve­lut kukin rahoit­tai­si itse (rik­kai­lel kun­nil­le jäi­si täs­sä vie­lä etu). Yhteis­vas­tuul­li­suu­den raja mää­räy­tyi­si noil­la könttäsummilla.

  30. OS: “Sveit­si­läi­sil­lä kun­nil­la ei ole mitään teke­mis­tä suo­ma­lais­ten kun­tien kans­sa — Ne (vuo­ret) ovat olen­nai­nen osa yhteiskuntamallia.”

    En kai väit­tä­nyt niil­lä mitään teke­mis­tä ole­van­kaan? Kysyin vain, että mik­sei tuol­lai­nen maa­kun­tia vah­vis­ta­va ajat­te­lu­ta­pa oli­si demo­kra­tian kan­nal­ta parem­pi? Onko vuo­rien puu­te tosi­aan paras perus­te­lu? Ei kai maa­kun­tien nykyi­nen (väi­tet­ty) demo­kra­tian puu­te voi olla mikään aksioo­ma? Kai sitä­kin oli­si mah­dol­lis­ta parantaa?

    tpyy­luo­ma: “Ja mä nyt en var­si­nai­ses­ti kut­sui­si sin­ne tän­ne haja­ri­po­tel­tu­ja talo­ja kes­kel­lä parkk­ki­paik­ka­mert­ta jota rajaa mota­rin­var­si­pusik­ko luon­non­lä­hei­syy­dek­si, mut­ta se on tie­ten­kin miten luon­non ymmärtää.”

    Hyviä point­te­ja. Uudis­tus­ta aje­taan kui­ten­kin myös alueil­le, jos­sa ei moot­to­ri­tei­tä ole näh­ty­kään — siis näh­tä­väs­ti isoim­pa­na ongel­ma­na koe­tun Uuden­maan ulko­puo­lel­la­kin… Täl­löin­kin vah­vat maa­kun­nat voi­si­vat olla demo­kraat­ti­sem­pi vaih­toeh­to kuin, että kes­ki­te­tään val­ta (ja pal­ve­lut) suo­raan kes­kus­kau­pun­kiin (on tie­ten­kin sano­mat­ta­kin sel­vää, että kes­kus­te­lua täs­tä eivät vah­vat kau­pun­ki­puo­lu­eet — krö­höm — halua).

    1. Eppu
      Tuo on kepu­lais­ten pelot­te­lua. Tämän uudis­tuk­sen pain­opis­te on kau­pun­ki­seu­duil­la. Kuten kir­joi­tin, jos syr­jäi­nen maa­seu­tu halu­aa hoi­taa asian­sa itse, kau­pun­geis­sa ollaan vain tyytyväisiä.

  31. Minus­ta nämä, jot­ka eivät halua suu­rem­pia kun­tia vaan halua­vat siir­tää kun­tien teh­tä­vät val­tiol­le, toi­mi­vat täy­sin epä­loo­gi­ses­ti. Sil­loin­han maas­sa on taval­lö­aan vain yksi kunta.”

    Sehän oli­si juu­ri hyvä. Run­saan vii­den mil­joo­nan asuk­kaan maas­sa ei tar­vi­ta kun­tia, kor­kein­taan lää­ne­jä. Samal­la pois­tui­si iso mää­rä tur­haa byro­kra­ti­aa. Mihin me kun­tia oikeas­ti tar­vit­sem­me, muu­ta­kuin han­ka­loit­ta­maan elämäämme?

  32. Eppu: Mitä jos teh­täi­siin Suo­meen uudis­tus Sveit­sin malliin? 

    Sveit­sis­sä on 7 mil­joo­naa asu­kas­ta ja 26 kan­to­nia, joil­la on mer­kit­tä­vä itse­hal­lin­to. Näi­den kan­to­nien koot vaih­te­le­vat Zuric­hin 1,3 mil­joo­nas­ta asuk­kaas­ta Appenzel­lin 15000 asukkaaseen. 

    Suo­mes­sa on run­saat 5 mil­joo­naa asu­kas­ta, joten voim­me perus­taa Suo­meen samal­la peri­aat­teel­la vaik­ka­pa noin 20–40 kan­to­nia, joil­le taa­taan mer­kit­tä­vä itsehallinto. 

    Ote­taan nykyi­nen kun­ta­uu­dis­tus­suun­ni­tel­ma ja kut­su­taan muo­dos­tet­ta­via kun­tia kan­to­neik­si. Kukin kan­ton saa sit­ten itse mää­ri­tel­lä onko kan­ton yksi hal­lin­nol­li­nen yksik­kö vai har­joi­te­taan­ko kan­to­nin sisäl­lä paikallisdemokratiaa.

  33. Kun que­bec halusi ero­ta kana­das­ta, koko kana­da äänesti.

    Que­be­ki­läi­set oli­si­vat halun­neet ero­ta, mut­ta muu kana­da esti.

  34. Muu­ten, jos Klauk­ka­la haluai­si irro­ta Nur­mi­jär­ves­tä omak­si kun­nak­seen, kum­mat sii­tä päät­täi­si­vät, klauk­ka­la­lai­set vai nurmijärveläiset?”

    Suu­ri osa Suo­men kun­nis­ta on aika luon­nol­li­sia asuk­kai­den­sa yhtei­sö­jä (ja ne tuli­si sel­lai­si­na säi­lyt­tää­kin). Jos Klauk­ka­la muo­dos­taa Nur­mi­jär­ven sisäl­lä eril­li­sen ja eril­li­sel­lä iden­ti­tee­til­lä varus­te­tun alu­een, voi­si aja­tel­la, että Klauk­ka­la­lai­sil­la on täs­sä mie­les­sä itse­mää­rää­mi­soi­keus, ja aina­kin oikeus päät­tää omis­ta sisäi­sis­tä asiois­taan, ehkä myös ulkoi­sis­ta suh­teis­taan (voi­si­vat siir­tyä yhteis­työ­hön jon­kun muun kun­nan kans­sa). Jos taas Nur­mi­jär­vi on juu­ri inves­toi­nut poik­keuk­sel­li­sen suu­ren mää­rän rahaa yhtei­ses­tä kas­sas­ta Klauk­ka­laan, vaik­ka­pa kai­vok­seen tai uusien asuk­kai­den tar­vit­se­maan infra­struk­tuu­riin, ei Klauk­ka­lal­le ehkä myön­net­täi­si oikeut­ta ero­ta ilman jotain kompensaatiota.

    Vai­kea siis sanoa mil­lä ehdoil­la tuo oikeus Klauk­ka­la­lai­sil­la oli­si. Minus­ta aika hyvä mal­li pai­kal­lis­de­mo­kra­tial­le ja asuk­kai­den itse­mää­rää­mi­soi­keu­del­le oli­si sel­lai­nen, että “luon­nol­li­set” alu­eet oli­si lis­tat­tu, ja näil­lä alueil­la oli­si oikeus jär­je­tää asian­sa itse, vaik­ka oli­si­vat­kin täl­lä het­kel­lä jon­kin isom­man kun­nan osa tai niil­lä oli­si yhtei­nen val­tuus­to tai muu­ta yhteis­työ­tä jon­kun toi­sen kun­nan kans­sa. Täl­lai­nen jär­jes­te­ly takai­si myös sen, että isom­man kun­nan osi­na noi­ta aluei­ta koh­del­tai­siin tasa-arvoi­ses­ti (jot­ta tar­vet­ta eroon ei syn­tyi­si). Koh­tul­li­suu­den nimis­sä aina­kin kai­kil­le toi­siin kun­tiin lii­te­tyil­le kun­nil­le voi­si täl­lai­sen “uinu­van auto­no­mian” myöntää.

    Täl­lai­nen oikeus voi­daan myön­tää pie­nil­le­kin alueil­le, kun­han alue on luon­te­va koko­nai­suus. Ei ole tar­peen, että kysei­nen alue kyke­ni­si mil­loin­kaan raken­ta­maan vaik­ka­pa omaa ter­veys­kes­kus­ta, sil­lä se voi hyvin käyt­tää aina jon­kun lähi­taa­ja­man terveyspalveluja.

    Peri­aat­tes­sa täs­sä on kyse sii­tä, että sub­si­dia­ri­teet­ti­pe­ri­aa­te ote­taan tosis­saan. Oikeus päät­tää omis­ta asiois­ta pitäi­si­kin toteut­taa niin pie­nis­sä yksi­köis­sä kuin on käy­tän­nös­sä järkevää.

  35. Mik­ko:
    “Suo­mes­sa on run­saat 5 mil­joo­naa asu­kas­ta, joten voim­me perus­taa Suo­meen samal­la peri­aat­teel­la vaik­ka­pa noin 20–40 kan­to­nia, joil­le taa­taan mer­kit­tä­vä itsehallinto. 

    Ote­taan nykyi­nen kun­ta­uu­dis­tus­suun­ni­tel­ma ja kut­su­taan muo­dos­tet­ta­via kun­tia kan­to­neik­si. Kukin kan­ton saa sit­ten itse mää­ri­tel­lä onko kan­ton yksi hal­lin­nol­li­nen yksik­kö vai har­joi­te­taan­ko kan­to­nin sisäl­lä paikallisdemokratiaa.”

    Mitä jos hylät­täi­siin kun­ta­uu­dis­tus­suun­ni­tel­ma ja alet­tai­siin kut­sua maa­kun­tia kan­to­neik­si? sii­nä­hän meil­lä jo oli­si n. 20 kan­to­nia. Var­maan pitäi­si paran­taa maa­kun­tien hal­lin­non demo­kraat­ti­suut­ta (mitä on moi­tit­tu), mut­ta vähem­mäl­lä vai­val­la saa­tai­siin sil­ti parem­paa lähi­de­mo­kra­ti­aa. Lisäk­si voi­tai­siin siir­tää kun­nil­ta ter­vey­den­huol­toa ja ylem­pää kou­lu­tus­ta maa­kun­ta­ta­sol­le (jos­sa sanan­val­ta oli­si muil­la­kin kuin kes­kus­kau­pun­gin vir­ka­mie­hil­lä). Kaa­voi­tuk­ses­ta­kin voi­tai­siin kes­kus­tel­la siel­lä mis­sä se on ongel­ma. Täl­lä tavoin saat­tai­si­vat muut lähi­pal­ve­lut säi­lyä parem­min myös muu­al­la kuin “kan­to­nin” kes­kus­kau­pun­gis­sa -> tur­vat­tai­siin OIKEASTI lähipalvelut. 

    Ymmär­rän kyl­lä mik­si halu­taan suu­ria kau­pun­ki­kes­kuk­sia — oli­si­han se muka­va, jos esi­mer­kik­si kau­pun­ki­kes­kuk­sen jouk­ko­lii­ken­net­tä rahoi­tet­tai­siin maa­kun­nan kokoi­sel­la alu­eel­la vaik­ka lii­ken­ne itses­sään kos­ki­si­kin vain kes­kus­taa­ja­maa. Se tekee kui­ten­kin mui­den kuin kes­kus­taa­ja­mien jouk­ko­lii­ken­teen paris­sa asu­jis­ta lii­tok­sen häviäjiä.

  36. Kyl­lä se sanot­tiin aivan sel­väs­ti. Jos perus­te­taan uusia kun­tia, äänes­tys teh­dään uuden kun­nan, ei lak­kau­tet­ta­vien kun­tien alueella.”

    Heh, Kau­niai­sil­la ei ole enää mitään mah­dol­li­suuk­sia. Espoo nap­paa sen. Ove­la mut­ta epä­oi­keu­den­mu­kai­nen sääntö.

  37. Nyt on ollut hyviä ideoi­ta. Ole­mas­sa ole­vat maa­kun­tien hal­lin­to­run­got kan­nat­taa säi­lyt­tää ja siir­tää pää­osa kun­tien vel­vol­li­suuk­sis­ta sin­ne. Toki päät­tä­jät pitää vali­ta demo­kraat­ti­ses­ti. Tun­tuu sil­tä, että maa­kun­nat ovat mel­ko luon­nol­li­sia alue­ra­jauk­sia. Tosin poik­keuk­sia­kin on — eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­tu. No, joka­ta­pauk­ses­sa: Maa­kun­ta huo­leh­ti­si ter­vey­den­huol­los­ta, kaa­voi­tuk­ses­ta yms. sekä var­sin­kin maa­seu­dus­ta. Maa­kun­tien raja­seu­dul­la ole­vat maa­seu­tu­ky­lät saa­vat itse vali­ta, mihin maa­kun­taan halua­vat “kuu­lua”. Sil­ti ei pitäi­si olla mitään absol­luut­tis­ta pak­koa käyt­tää juu­ri tie­tyn maa­kun­nan tai kun­ta­kes­kuk­sen palvelua.
    Ole­mas­sa ole­vat kun­ta­kes­kuk­set, kylät ja kau­pun­gin­osat voi­si­vat päät­tää pie­nis­tä asiois­ta itse­näi­ses­ti asu­kas­lu­kuun perus­tu­van pie­nen bud­je­tin puitteissa.

    1. Maak,untiin ei voi pan­na mitään mer­kit­tä­vää ennen kuin niis­tä teh­dään demo­kraat­ti­sia. Nyt­hän pien­ten (kepu­lais­ten) kun­tien asuk­kail­la on monin­ker­tai­nen ääni­val­ta kau­pun­ki­lais­ten ääni­val­taan näh­den. Mie­luum­min suo­rat vaa­lit ja maa­kun­nis­ta itse­näi­siä orga­ni­saa­tioi­ta. Nyt ne ovat kuin­tien omistamia.

  38. Men­nään­kö täs­sä kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa pel­kän mutun varas­sa vai onko asias­ta tut­kit­tua­kin tietoa? 

    Itse en perus­te­le­mat­ta nie­li­si Osmon väi­tet­tä sii­tä, että kau­pun­ki­seu­dun sisäi­nen kil­pai­lu on hyö­dy­tön­tä. Mik­sei tehot­to­muus jul­kis­ten varo­jen käy­tös­sä lisään­tyi­si kun kil­pai­lu ja vaih­toeh­dot kau­pun­ki­seu­dun välil­lä vähe­ni­si­vät? Näin­hän maa­il­ma yleen­sä toimii. 

    Käsi­tyk­seen kau­pun­ki­se­dun sisäi­sen kil­pai­lun epä­koh­dis­ta sinän­sä ymmär­rän hyvin.Tärkeää oli­si kui­ten­kin luo­tet­ta­vas­ti arvioi­da, onko tämä suu­rem­pi ongel­ma kuin lisään­ty­nyt tehot­to­muus joka syn­tyi­si kil­pai­lun vähenemisenä. 

    Minus­ta pk-seu­dun kun­nat tie­tys­sä mie­les­sä muo­dos­ta­vat yhden kau­pun­ki­seu­dun mut­ta tämä ei ole koko totuus. Kun­nat ovat myös aidos­ti eri­lai­sia ja tar­joa­vat vaih­toeh­to­ja seu­dun asuk­kail­le. Itse olen asu­nut sekä Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa eikä näi­hin valin­toi­hi­ni ole segre­gaa­tio tai kun­tien väli­nen epä­ter­ve kil­pai­lu vai­kut­ta­nut miten­kään. Kyse on ollut muis­ta asioista.

    1. Han­nu
      Onko sinus­ta oikeinjh, että kun­tia pal­ki­taan sii­tä, että ne saa­vat köy­hät ja sai­raat kar­ko­te­tuk­si alu­eel­taan? Se on yli­voi­mai­ses­ti tehok­kaijkn tapa “kil­pail­la”

  39. Tyh­mä kysy­mys: Miten kun­nat kar­kot­ta­vat alu­eel­taan köy­hät ja sai­raat? Tuol­lai­sen kar­kot­ta­mi­sen tek­niik­ka kiin­nos­taa ihan periaatteellisesti.

    Ei myön­ne­tä toi­meen­tu­lo­tu­kea köy­hil­le tai jäte­tään sai­raat hoi­ta­mat­ta vai miten se kar­kot­ta­mi­nen tapahtuu?

    1. Joil­la­kin kun­nil­la — jopa tie­to­tek­nii­kas­sa muu­ten hyvin edis­ty­neil­lä — näyt­tää todel­la ole­van suu­ria vai­keuk­sia myön­tää toi­meen­tu­lo­tu­kea lain sää­tä­mäs­sä aika­tau­lus­sa. Monet kun­nat lai­min­lyö­vät laki­sää­tei­set vam­mais­pal­ve­lut, ja suo­raan neu­vo­mat muut­ta­maan muu­al­le. Nur­mi­jär­ven enti­nen kun­nan­joh­ta­ja sanoi suo­raan, ettei kan­na­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä, kos­ka se toi­si muka­naan jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­viä asuk­kai­ta. (“Juna tuo huumeet”)
      Hyvin tehoaks­ta on raken­taa kul­ta­ham­mas­ran­ni­koi­ta, joi­hin ei ote­tan lain­kaan sosi­aa­lis­ta asuntotuotantoa.
      Auka teho­kas on kaa­va­mää­räys, jon­ka mukaan ton­tin raken­nusoi­keus on 500 neliöl­tä, mut­ta sil­le saa raken­taa vasin yhden asun­non. (Sipoo/Karhusaari)

  40. Kom­ment­ti Juhal­le Que­becin separatismista.

    Minul­ta on men­nyt ohi, mil­loin muu Kana­da on estä­nyt Que­becin itsenäistymisen?
    Sepa­ra­tis­tit ovat täpä­räs­ti hävin­neet ehdot­ta­man­sa kan­sa­nää­nes­tyk­set kotiprovinssissaan.

    Liit­to­val­tio on kyl­lä sää­tä­nyt perus­tus­la­ki­ta­soi­sia lake­ja, joil­la puu­tu­taan mah­dol­lis­ten tule­vien kan­sa­nää­nes­tys­ten sana­muo­toi­hin ym. Mut­ta var­si­nai­ses­ta itse­näi­syys­pyr­ky­jen kiel­los­ta en ole huo­man­nut uuti­sia. Ei tiet­ty takaa ettei nii­tä olisi. 

    Kun lähi­his­to­rian ros­kis­ta aloin kai­vel­la, niin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta löy­tyy aika­moi­nen ennak­ko­ta­paus pakkoliitoksista.
    Vuo­den 1946 alus­sa Hel­sin­kiin lii­tet­tiin itse­näi­set Haa­gan, Kulosaaren(vrt. Kau­niai­nen) ja Oulun­ky­län kaup­pa­lat ja Huo­pa­lah­den kunta.

    Lisäk­si pal­jon eri­ta­soi­sia veron­mak­sa­jia sil­loi­ses­ta Hel­sin­gin maalaiskunnasta.

    Maa­lais­kun­nan “kan­ta­väes­tö” tai­si tosin kan­nat­taa lii­tos­ta, kun pää­si mie­les­tään epäi­lyt­tä­vis­tä työ­läis­taa­ja­mis­ta eroon…

    Mut­ta sil­loin ei kai kysyt­ty kenel­tä­kään, Hel­sin­ki vei, hal­li­tus antoi vie­dä ja muut joko viki­si­vät tai oli­vat mie­les­sään tyytyväisiä.
    Disclai­mer: Tämä ei ollut tuol­loi­sen poliit­ti­sen ja muun mei­nin­gin ihannointia.

  41. Luu­len, että kes­kieu­roo­pas­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on mer­kit­tä­vis­sä mää­rin kehit­ty­nyt jo ennen voi­ma­kas­ta autois­tu­mis­ta. Lisäk­si muu­al­la Euroo­pas­sa ei myös­kään omis­tusa­su­mi­nen ole yhtä kovas­sa huu­dos­sa ja yhtä hyvin tuet­tua, kuin Suomessa.
    Suo­mes­sa­han oikeas­taan tue­taan haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­mis­ta. Esi­mer­kik­si eräs tut­ta­va­ni saa työ­mat­ka­kor­vauk­sia oman auton käy­tös­tä 6000 euroa vuo­des­sa, kul­kee kimp­pa­kyy­dil­lä (mikä on sinän­sä hyvä). Kiva lisä palk­kaan. Asun­to­lai­naa tue­taan mer­kit­tä­väs­ti ja kos­ka oman asun­non osta­mi­nen on hal­vem­paa haja-asu­tusa­lu­eel­la, moni ostaa tuon asunnon/tontin siel­tä. Jos lai­naa ei tuet­tai­si moni var­maan­kin asui­si vuo­kral­la ker­ros­ta­los­sa. Kou­lu­lais­kyy­dit jär­jes­te­tään kun­nan kustannuksella.
    Lisäk­si “maal­la” asu­mi­ses­sa on mui­ta arvo­ja: on mah­dol­li­suus omaan kas­vi­huo­nee­seen, talon väriä ei kun­ta mää­rää eikä naa­pu­rei­ta ole metelöimässä.
    Sitä pait­si kau­pun­gis­sa­han ihmi­set vas­ta liik­ku­vat­kin, kun on pääs­tä­vä har­ras­tuk­ses­ta toi­seen ja ei ole lähipalveluita.
    Työ­pai­kat on kes­kit­ty­neet ja jat­ku­vas­ti vain lope­te­taan ja kes­ki­te­tään sääs­tö­jen nimis­sä pos­te­ja, polii­si­lai­tok­sia, kou­lu­ja, kaup­po­ja, hätä­kes­kuk­sia ja mikä ettei kun­tien viras­tot­kin. Kun työ­paik­ko­ja on entis­tä har­vem­mis­sa pai­kois­sa, entis­tä har­vem­mal­la työn­te­ki­jäl­lä on aidos­ti mah­dol­li­suus työs­ken­nel­lä ilman autoa. Ja kun sen lisäk­si halu­taan mök­keil­lä, rat­sas­taa, pela­ta jää­kiek­koa ja näi­hin har­ras­tuk­siin on ehdot­to­mas­ti hel­pom­paa kul­kea autolla,kuin ker­ran vii­kos­sa kul­ke­val­la bus­si-juna-bus­si (tms.) yhdis­tel­mäl­lä, niin mik­si kukaan eläi­si ilman autoa jos ei ole pakko?
    En käsi­tä, enkä ymmär­rä miten kun­ta­ra­jat tuo­hon pää­tök­sen­te­koon vaikuttaisi.
    Olen samaa miel­tä, että monet yhteis­työ­eli­met ovat kus­tan­nusau­to­maat­te­ja, mut­ta niil­lä pitäi­si­kin olla joko tiu­kem­min raja­tut teh­tä­vät tai ne voi­tai­siin tur­hi­na lopettaa.
    Sitä pait­si esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä käy­te­tään surut­ta rahaa ties mihin kehi­tys­pro­jek­tiin, mut­ta pie­nes­sä kun­nas­sa ei val­tuu­te­tut tai vir­ka­mie­het tai­da käy­dä tutus­tu­mas­sa Vancou­ve­riin taik­ka Tan­sa­ni­aan kovin­kaan usein. Enpä usko suur­kun­nan muut­tu­van täs­sä suhteessa.

  42. Kun­nal­lis­hal­lin­nos­sa ei ole kysy­mys pal­ve­luis­ta. Kun­tien ensi­si­jai­nen teh­tä­vä on olla se yksik­kö jol­la on oikeus vaa­tia itsel­leen asioi­ta ole­mas­sao­lon­sa perus­teel­la. Tot­ta­kai jär­jes­tel­män pitää olla sel­lai­nen, että se kan­nus­taa hyvään pää­tök­sen­te­koon, mut­ta per­jaat­tee­sas kun­ta on itse­hal­li­nol­li­suu­den kide suh­tees­sa valtioon.

  43. > kun­tia pal­ki­taan sii­tä, että ne saa­vat köy­hät ja sai­raat kar­ko­te­tuk­si alu­eel­taan? Se on yli­voi­mai­ses­ti tehok­kaijkn tapa “kil­pail­la”

    Kor­ja­taan tuo ongel­ma niin, että ei anne­ta kun­nil­le etua tuos­ta (ei siis rajo­ja muut­ta­mal­la ja siir­tä­mäl­lä ongel­ma astet­ta isom­pien kun­tien väli­sek­si). Anne­taan kun­tien kil­pail­la posi­tii­vi­sil­la asioil­la, kuten pal­ve­lun laadulla.

  44. Hir­mui­sen help­poa se on joka päi­vä käy­dä kes­kus­kun­nas­sa töis­sä, mut­ta jos ihan yhdis­tyä pitäi­si, niin van­hus­ten ja vam­mais­ten ja las­ten näkö­kul­ma nousee yllät­tä­vän tär­keäk­si. Vaik­ka kun­ta­ra­jan pois­to toki monel­le heis­tä­kin toi­si pelk­kää hel­po­tus­ta. Jee­sus, mitä jee­sus­te­lua. Ja kaik­ki sen vero­pen­nin täh­den? Suo­sit­te­li­sin häpeä­mis­tä, kermankuorijat. 

    Juge hei! Sä haluai­sit sel­lai­seen kun­taan, jos­sa tää ter­vey­den­huol­to olis lak­kau­tet­tu. Siel­lä var­maan olis jon­kin­lai­nen ran­ne­ke, että ei saa elvyttää?

    Tou­ko Mettinen
    Virk­kusen fani

  45. Per­jaat­tees­sa maa­kun­ta­val­tuus­tot ovat nime­no­maaan suh­teel­li­sel­la vaa­li­ta­val­la valit­tu. Kun­nat eivät ole täy­sin vapai­ta valit­se­maan omia edus­ta­ji­aan. Maa­kun­ta­lii­tois­ta voi­si teh­dä kak­si­ka­ma­ri­sia. Ensim­mäi­ses­sä edus­tet­tui­na kun­nan enem­mis­tö. Seu­raa­vak­si oli­si suh­teel­li­sel­la taval­la valit­tu toi­nen kam­ma­ri. Ensim­mäi­sen kama­rin jäse­net voi­si­vat toi­mia sel­lai­sis­sa toi­mis­sa, mis­sä taval­laan vaa­di­taan kun­tien val­tuus toi­min­taan, joka ei ole vält­tä­mät­tä koko maa­kun­nal­lis­ta. Toi­sen kama­rin teh­tä­vä­nä oli­si­vat asiat, jois­sa on tar­ko­tus saa­da taak­se kan­san demo­kraat­ti­sen tah­don enem­mis­tö asiois­sa, jot­ka on mää­rät­ty maa­kun­nan tehtäviksi.

  46. Juho Laa­tu.
    Ihan hyväö aja­tus noin peri­aat­tees­sa. Sai­si­ko vie­lä apua yksityiskohtiin.”

    Vas­taus on sama kuin vii­mek­si :-). Jos köy­hien ja sai­rai­den kulut mak­set­tai­siin yhteis­vas­tuul­li­ses­ti (eikä sen kun­nan kas­sas­ta, jon­ka alu­eel­la he asu­vat tai ovat kir­joil­la), ja sovit­tu mak­su vas­tai­si jota­kuin­kin köy­his­tä ja sai­rais­ta kun­nal­le koi­tu­via lisä­ku­lu­ja, kun­nil­la ei oli­si tar­vet­ta hyl­kiä tai suo­sia hei­tä. Jos vie­lä esiin­tyi­si nim­by-vält­te­lyä, pie­ni nos­to kor­vauk­siin voi­si tasa­ta tilanteen.

    Olen ehdot­ta­nut täl­lais­ta val­tion tasol­la kulu­ja ja ris­ke­jä tasaa­vaa könt­tä­sum­ma­po­li­tiik­kaa jo muu­ta­mas­sa kom­men­tis­sa. Onko hyväk­syt­tä­vä ja toi­mi­va vai ei?

    P.S. Kun­ta­koon suu­ren­ta­mi­nen ei pois­ta tätä välttelyongelmaa.

  47. OS: “Nyt­hän pien­ten (kepu­lais­ten) kun­tien asuk­kail­la on [maa­kun­nis­sa] monin­ker­tai­nen ääni­val­ta kau­pun­ki­lais­ten ääni­val­taan nähden.”

    Tuli­han se siel­tä. Täs­tä täs­sä koko uudis­tuk­ses­sa on kysy­mys — ei suin­kaan lähi­pal­ve­lui­den paran­ta­mi­ses­ta yms. hum­puu­kis­ta, vaan val­las­ta tot­ta­kai. Eli voi­daan­ko sanoa, että kepu ei ole sit­ten­kään ainoa poli­ti­koin­tia har­ras­ta­va osa­puo­li (sikä­li kun se sitä edes asias­sa harjoittaa)? 

    Minul­le tuli uute­na tie­to­na, vaik­ka kysei­sel­tä “val­ta-alu­eel­ta” olen­kin kotoi­sin, että mui­ta kuin kepua ei alu­eel­la sai­si kan­nat­taa.. Itse­kin olen mones­ti vas­toin tätä käsi­tys­tä käyt­täy­ty­nyt, enkä ole mitään eri­kois­ta pahek­sun­taa osak­se­ni saanut.

    Jos tätä aja­tus­ta hie­man lää­jen­net­tai­siin, niin eikös meil­lä suo­ma­lai­sil­la ole AIVAN lii­an suu­ri pää­tös­val­ta myös EU:ssa?! Suo­men EU-liit­to­val­tioon liit­ty­mi­ses­tä­hän voi­tai­siin päät­tää koko uuden liit­to­val­tion alu­eel­la jär­jes­tet­tä­väl­lä “demo­kraat­ti­sel­la” äänestyksellä?! 😉

    1. Eppu
      Siu­nun kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että minä olen aina kan­nat­ta­nut maa­kun­ta-rat­kai­sua. Että sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi anne­taan Ruot­sin tapaan maa­ku­nal­le. Mut­ta JOS maa­kun­nil­le anne­taan oikei­ta teh­tä­viä, niis­sä on kai­kil­la asuk­kail­la olta­va yhtä­läi­nen ääni­mää­rä. Tähän suun­taan ollaan Uuden­maan­lii­ton sopi­mustra muut­ta­mas­sa, muu­al­la vas­taa­vaa kehi­tyts­tä ei ole.

  48. Mik­si näin sit­ten ei teh­dä ? Mik­si hal­li­tus ei aja täl­lais­ta uudis­tus­ta ? Kun­nal­lis­vaa­lien yhtey­des­sä voi­tai­siin sit­ten vali­ta samal­la edus­ta­jat kun­tiin ja lääni/lanstingettasolle.

  49. Joo, maa­kun­ta­val­tuus­tot siis vali­taan kun­nal­lis­vaa­li­tu­los­ten mukai­ses­ti. Isoil­la kau­pun­geil­la on alie­dus­tus­tus, kos­ka voi olla rajoi­tus osuu­des­ta val­tuus­to­pai­kois­ta. Tämä­hän tar­koit­taa esim Lah­tea ja Kuo­pioi­ta, joi­den asu­kas­mää­rä on puo­let maa­kun­nan väes­tä. No, lää­ni­ta­son vas­tus­ta­mi­nen on dema­rien ja kokoo­muk­sen ydin­tis­let­tä. Huvit­ta­va yksi­tyis­koh­ta on, että maa­kun­ta­hal­lin­toa on suun­ni­tel­tu Suo­meen kak­si­kym­men­lu­vul­ta saak­ka, ja se on mai­nut­tu jo aiem­mas­sa perustuslaissa.

    1. Hel­sin­gin äänio­suus Uuden­maan­lii­tos­sa on rajat­ta 25 pro­sent­tiin. Sitä ollaan nyt kor­jaa­mas­sa vähän lähem­mäs suhteellista.

  50. Pau­la: “Suo­mes­sa­han oikeas­taan tue­taan haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­mis­ta. Esi­mer­kik­si eräs tut­ta­va­ni saa työ­mat­ka­kor­vauk­sia oman auton käy­tös­tä 6000 euroa vuo­des­sa, kul­kee kimp­pa­kyy­dil­lä (mikä on sinän­sä hyvä). Kiva lisä palkkaan.”

    Kiva lisä palk­kaan, mut­ta palk­kaa verotetaan.
    Itse sain just vero­pää­tök­sen, jol­la saan teh­dä yhden­suun­tai­ses­ta 70 km:n työ­mat­kas­ta 2.343 euron vähen­nyk­sen, jos­ta vähen­ne­tään oma­vas­tuu 600 € eli jää vähen­net­tä­vää 1.743 €. Kun vero­pro­sent­ti on noin 25 niin vero­vä­hen­nys on noin 435 €. Ja vii­me vuo­den die­se­lit mak­soi­vat 1.267 € — kova on sub­ven­tio. Ja voi­han tätä­kin joku kadehtia.

  51. Itse olen muut­ta­nut Itä-Hel­sin­gis­tä slum­miu­tu­mis­ta pakoon Espoo­lai­sel­le pien­ta­loa­lu­eel­le. Ja jos nykyi­nen­kin asui­na­lu­ee­ni pila­taan sil­lä, että sin­ne sijoi­te­taan kaik­kia kan­sal­li­suuk­sia edus­ta­via sos­sun elät­te­jä, muu­tan edel­leen kau­em­mak­si maaseudulle.

    pk-seu­dun asui­na­luei­den “sekoit­ta­mi­nen” ja muu vasem­mis­to­lai­nen pui­den­ha­laa­mi­nen ei kiin­nos­ta ihmi­siä, joil­la on varaa vali­ta asuin­paik­kan­sa. Fak­ta vain on se, että hyvät veron­mak­sa­jat halua­vat asua omil­la alueil­laan, ja lait­taa lap­sen­sa mono­kult­tuu­ri­sen kou­luun… niin kau­he­aa ja itse­käs­tä kuin se onkin.

    Kun Hel­sin­gin pitäi­si teh­dä sel­lai­sia pää­tök­siä, mil­lä este­tään maa­han­muut­ta­jien tule­mi­nen sosi­aa­li­huol­lon elä­teik­si, niin sen sijaan ongel­mat halu­taan­kin levit­tää myös lähi­kun­tiin. Tasai­ses­ti kur­juut­ta kai­kil­le. Vies­ti­nä kateus, kat­ke­ruus ja vasem­mis­to­lai­nen maailmankuva.

    Vih­rei­den ja vasem­mis­ton poli­tiik­ka tulee slum­miut­ta­maan Hel­sin­gin lähiöt seu­raa­van 10–15 vuo­den kulues­sa. Myy­kää Vuo­saa­ren asun­ton­ne kun vie­lä voitte!

  52. Muu­tin­kin Hel­sin­gis­tä Espoo­seen hyväl­le alu­eel­le. Ei ole syn­ty­pe­räi­se­nä Sta­di­lai­se­na ikä­vä. Pää­sen kyl­lä koko­naan pois pk-seu­dul­ta­kin, jos vero­ra­ha­ni eivät kelpaa.

    Mik­si fak­tat­kaan eivät kel­paa? Jos te Vih­reät haluat­te Hel­sin­kiin vero­tu­lo­ja, oli­si var­maan syy­tä miet­tiä miten vero­ja mak­sa­vien ihmis­ten asuin­viih­ty­vyyt­tä voi­si paran­taa, sen sijaan että pila­taan pk-seu­dus­ta loput­kin asut­ta­mal­la joka paik­kaan nar­ko­maa­ne­ja ja sosiaalipummeja. 

    Mis­tä te kuvit­te­let­te, että pit­käs­sä juok­sus­sa saa­daan vero­tu­lo­ja kun­tien kas­saan ja sosi­aa­li­sen asu­mi­sen rahoit­ta­mi­seen yli­pää­tään, jos kaik­ki asui­na­lu­eet “sekoi­te­taan” ja kar­koi­te­taan veron­mak­sa­jat? Tulee­ko se raha sosi­aa­li­me­noi­hin tosi­aan “sei­näs­tä”, niin­kuin lap­sil­le opetetaan?

    Itse olen mak­sa­nut vero­ja Suo­mel­le sato­ja tuhan­sia Euro­ja, eli kat­son ole­va­ni oikeu­tet­tu valit­se­maan asui­na­lu­ee­ni omal­la rahal­la­ni. Mitä när­käs­ty­mi­sen aihet­ta sii­nä on?

    Oli­si myös mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mik­si joh­ta­vat polii­tik­kom­me valit­se­vat asui­na­lu­een­sa täs­mäl­leen samal­la taval­la kuin minä, eli kier­täen slum­mi­lä­hiöt kau­kaa. Nii­nis­tö asuu Espoon Pit­kä­jär­ven alu­eel­la, Soi­nin­vaa­ra Kata­ja­no­kal­la, Urpi­lai­nen Kruu­nun­haas­sa, Katai­nen Frii­si­läs­sä, Stubb Wes­ten­dis­sä, Thors ja Lip­po­nen Töö­lös­sä, ym. ym. ym. 

    PS: Vah­van huhun mukaan Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­ta­jan koti­kul­mil­le Kai­ta­lah­teen oli tulos­sa ongel­ma­nuor­ten koti. Kun tämä kävi ilmi, niin se han­ke hau­dat­tiin saman tien map­pi Ö:hön.

    Jee­sus­te­le­mal­la, idea­lis­mil­la ja pui­den halaa­mi­sel­la ei saa­da pk-seu­tua kehitettyä. 

    Soi­nin­vaa­ral­la on hyviä­kin ideoi­ta ja olen jopa äänes­tä­nyt­kin hän­tä. Vii­me aikoi­na Osmon jutut ovat vain alka­neet men­nä totaa­li­ses­ti met­sän puo­lel­le ja ne ovat alka­neet muis­tut­taa mui­den naii­vien ja lap­sel­lis­ten viher­pii­pe­röi­den höpi­nöi­tä. Ilmei­ses­ti seu­ra tekee kaltaisekseen.

  53. PS: Mis­tä luu­let­te, että Kirk­ko­num­men Sunds­ber­gin ja Tuusu­lan Lahe­lan kal­tais­ten aluei­den suo­sio joh­tuu, ja mik­si vero­tu­lot ovat karan­neet Hel­sin­gis­tä pal­jon vas­taa­vil­le kehys­kun­nil­le? Oli­si­ko syy­nä vähäi­nen sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ja aluei­den “sekot­ta­mat­to­muus”? Miet­ti­kää­pä sitä.

    PS2: Ennus­tan Suur­pel­los­ta flop­pia. Kuka hul­lu mak­saa 300.000 Euroa beto­ni­kuu­tio­kol­mios­ta alu­eel­la, jos­sa saa takuu­var­mas­ti naa­pu­reik­seen vaikeuksia?

  54. Kri­su, vas­tauk­se­na kysy­myk­seen, jos asui­na­lu­een suo­sion mit­ta­ri on että sin­ne muut­taa ihmi­siä niin kaik­ki asui­na­lu­eet ovat suo­sit­tu­ja. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole tyh­jiä asun­to­ja. Jos taas suo­sion mit­ta­ri­na käyt­tää asun­to­jen hin­taa niin suo­si­tuin isom­pi alue on Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki. Äkki­sel­tään kuvit­te­li­si että asun­to­jen hin­ta myös kor­re­loi osta­jan tulo­jen kanssa.

    Vas­ta­ky­sy­mys: Haluat­ko ihan oikeas­ti lähiön jon­ne on sijoi­tet­tu kaik­ki seu­dun “nark­ka­rit ja sosiaalipummit”?

  55. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on osit­tain perus­tel­tua kau­pun­ki­po­li­tiik­kaa, kun kysy­mys on ainoas­taan ihmis­ten väli­sis­tä varal­li­suuse­rois­ta. Mut­ta sil­loin kun tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti asu­te­taan nar­ko­maa­nit, rikol­li­set ja isla­mis­tit vero­ja mak­sa­van rau­haa rakas­ta­van, asu­mi­sen­sa itse mak­sa­van kan­ta­väes­tön kes­kuu­teen, kysy­myk­ses­sä on mitä suu­rem­mas­sa mää­rin suo­ra­nai­nen pro­vo­kaa­tio, jota kenen­kään ei pidä hyväksyä.

    Kun ongel­ma­ta­pauk­set asu­tet­tai­siin esim. Rans­kan mal­lin mukai­ses­ti omiin lähiöi­hin­sä, hei­dän aiheut­ta­mis­taan häi­riöis­tä kär­si­vät pää­osin muut ongel­ma­ta­pauk­set itse. Kos­ka uusia elät­te­jä tulee aina vain lisää, on tur­ha olet­taa, että sosi­aa­li­sen sekoit­ta­mi­sen poli­tiik­ka toi­mi­si ja että ongel­ma­ta­pauk­set sopeu­tui­si­vat. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen ainoas­taan rapaut­taa vää­jää­mät­tä kaik­ki asui­na­lu­eet. Näin tulee käy­mään mm. Kala­sa­ta­mal­le, Suur­pel­lol­le ja Jät­kän­saa­rel­le. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, mitä se on jo teh­nyt mm. Koi­vu­ky­läl­le, Vuo­saa­rel­le, Itä­kes­kuk­sel­le ja Suvelalle.

    Kala­sa­ta­mas­ta puheen ollen… mis­sä muu­al­la maa­il­mas­sa raken­ne­taan yhteis­kun­nan elä­teil­le veron­mak­sa­jien rahoil­la uusia asun­to­ja pää­kau­pun­kiin meren ran­nal­le, ja kaa­voi­tus ‑ja asun­to­po­li­tii­kal­la pako­te­taan työs­sä­käy­vä väes­tö Nur­mi­jär­vel­le, Tuusu­laan ja Riihimäelle?

    Sii­nä olen samaa miel­tä kuin Soi­nin­vaa­ra, että on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­je­tön­tä, että nämä ihmi­set aja­vat pk-seu­dul­le autoil­laan joka aamu, ja tuk­ki­vat sisään­tu­lo­väy­lät. Mut­ta sen sijaan, että syyl­lis­te­tään lisää Euroo­pan van­him­mil­la ja ras­kaim­min vero­te­tuil­la autoil­laan aja­vat veron­mak­sa­jat, oli­si­ko ehkä syy­tä miet­tiä, oli­si­ko tähän pää­syy­nä vää­rän­lai­nen asun­to-ja kaavoituspolitiikka?

  56. PS: Ennen kuin kukaan alkaa suu vaah­dos­sa syyt­tä­mään minua rasis­tik­si, kat­so­kaa mitä ter­mil­lä “isla­mis­ti” tar­koi­te­taan, ja miten se ero­aa käsit­tee­nä “isla­mi­nus­koi­ses­ta”.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Islamismi

    En vas­tus­ta huma­ni­tää­ris­tä maa­han­muut­toa, mut­ta vas­tus­tan sitä, että pk-seu­tu­lai­set jou­tu­vat mak­sa­maan aina vain kor­keam­pia asu­mis­kus­tan­nuk­sia osit­tain sen takia, että afrik­ka­lai­set maa­han­muut­ta­jat (joi­den työl­li­syys­pro­sent­ti on erit­täin mata­la) asu­te­taan Suo­men kal­leim­mil­le ja halu­tuim­mil­le alueil­le, jois­sa on muu­ten­kin kova asun­to­pu­la… samaan aikaan kun muu Suo­mi on täyn­nä tyh­jil­lään ole­via hal­po­ja asuntoja.

  57. No ote­taan se Koi­vu­ky­lä, tai parem­min Havu­ko­sen ker­ros­ta­lo­ka­sar­mit käsit­te­lyyn, kyse on pikem­min­kin yhdes­tä talo­ry­kel­mäs­tä kuin koko kau­pun­gin­osas­ta. Koi­vu­ky­lä on luul­ta­vas­ti van­kin kan­di­daat­ti Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihan oikeak­si slum­mik­si. Ja se oli sitä jo 80-luvul­la. Ei se nyky­me­no miten­kään poik­kea sii­tä mitä se oli, väit­täi­sin että se on pikem­min­kin jopa vähän rauhoittunut.

    Kysy­mys on yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että kun raken­taa poik­keuk­sel­li­sen ankei­ta ker­ros­ta­loa­luei­ta joi­den juu­ri sen ankeu­den takia hal­poi­hin asun­toi­hin, kuten Per­sut ja välis­tä Kokoo­mus­kin vaa­ti, vie­lä kes­ki­tet­tiin ongel­ma­ta­pauk­sia niin kyl­lä niis­tä tulee sit­ten todel­la rau­hat­to­mia talo­ja. 90- ja yli pro­sent­tia sos­sun asiak­kais­ta (jotain 10% väes­tös­tä) on ihan perus­kun­nol­lis­ta väkeä jol­la nyt vaan syys­tä tai toi­ses­ta ei ole tulo­ja, näin myös Koivukylässä.

    Ihan oikeat häi­ri­köt on mar­gi­naa­lin mar­gi­naa­li, ja häi­riö­käyt­täy­ty­mi­nen aiheut­taa usein pie­ni­tu­loi­suut­ta jon­ka takia pie­ni­tu­lois­ten kes­kit­tä­mi­nen kes­kit­tää myös häi­ri­köt. Täl­lä taval­la saa ongel­ma­pe­säk­kei­tä aikai­sek­si. Ei sii­nä sosi­aa­li­ses­sa sekoit­ta­mi­ses­sa ole kyse tulo­jen tasaa­mi­ses­ta alueit­tain, vaan sitä että väl­te­tään häirikkökeskittymiä.

  58. Pyy­luo­ma: Koi­vu­ky­lä oli kyl­lä slum­mi jo sil­loin 70-luvul­la, kun minä siel­lä asuin. Van­hem­mat kävi­vät aamul­la kerää­mäs­sä terä­asei­ta pois mei­dän­kin pihas­ta ennen­kuin pääs­ti­vät lap­set leikkimään.

Vastaa käyttäjälle Evert The NeveRest Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.