En lottoa

Vas­taus HS-Raa­din kysy­myk­seen lottoanko.

En lot­toa, tilas­to­tie­tei­li­jä ei voi lotota.

Jos tie­dät, että Kal­lel­la on puhe­lin­nu­me­ro Suo­mes­sa, mut­ta et tie­dä mikä. Oli­si­ko jär­ke­vää soi­tel­la sum­ma­mu­ti­kas­sa eri nume­roi­hin ja kysyä, onko tämä Kal­len nume­ro. Onnis­tu­mi­sen toden­nä­köi­syys on kui­ten­kin suu­rem­pi kuin pää­voit­to Lotossa.

Lot­to on toi­saal­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä mut­ta toi­saal­ta las­ku­tai­dot­to­mien ihmis­ten huijaamista,

74 vastausta artikkeliin “En lottoa”

  1. Tilas­to­tie­tei­li­jöil­lä ei ilmei­ses­ti ole unel­mia tai mie­li­hy­vän tunteita.

    Jos kai­kes­ta tekee tuloa­na­lyy­sin, niin kysees­sä ei edes ole tilas­to­tie­tei­li­jä vaan eko­no­mis­ti tai vakuu­tus­vir­kai­li­ja. Tai joku muu sosiopaatti.

  2. Lot­to on vero ihmi­sil­le jot­ka ei ymmär­rä todennäköisyyksiä.

    Joku tilas­to­tie­tei­li­jä muis­taak­se­ni muu­ten lot­to­aa yhden rivin ker­ran vuo­des­sa, toden­nä­köi­syys on käy­tän­nös­sä sama eli häviä­vän pie­ni kuin jos lot­toai­si joka viik­ko tai useam­mal­le rivillä.

  3. Hei Osmo,

    Mat­ka­pu­he­lin­nu­me­rois­sa on yleen­sä kym­me­nen nume­roa ja eri­lai­sia kym­me­nen­nu­me­roi­sia puhe­lin­nu­me­roi­ta on siis 10 mil­jar­dia kun taas eri­lai­sia lot­to­ri­ve­jä on noin 15 miljoonaa. 

    Itse tie­dän hyvin, että Lotos­sa on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi palau­tus­pro­sent­ti kuin muis­sa raha­pe­leis­sä, mut­ta se on myös ainoa raha­pe­li, jol­la Suo­mes­sa voi rikas­tua ja pelaan sitä sik­si. Käy­tän­nös­sä Lotos­sa mak­se­taan jän­ni­tyk­ses­tä ja mah­dol­li­suu­des­ta haa­veil­la, eikä tuotto-odotuksista.

    1. Niis­sä kym­me­nes­sä nume­ros­sa ei ole mah­dol­lis­ta olla kaik­kia kym­men­tä vaih­toeh­toa. Ensim­mäi­nen esi­mer­kik­si on aina nol­la. Eri­lai­sia puhe­lin­nu­me­roi­ta on alle 15 miljoonaa.
      Kos­ka joil­la­ki­non vain neli­nu­me­roi­nen puhe­lin­nu­mer, se vie nume­roa­va­ruut­ta aika paljon.

  4. Mut­ta jos Kal­le mak­sai­si sinul­le mijoo­nan, jos osut oikeaan :-).

    Lot­to on myös viih­det­tä, joka tar­jo­aa jän­ni­tys­tä elä­mään ja yhden ohjel­ma­nu­me­ron arvontailtoihin.

  5. Tie­ten­kin tilas­to­tie­tei­li­jä voi lotota(rationaalisestikin siis), jos sen lot­toa­mi­ses­ta saa­ma koet­tu hyö­ty on suu­rem­pi ku lot­to­ku­pon­kiin käy­te­tyn rahan vaih­toeh­tois­kus­tan­nus. Tää voi hel­pos­ti toteu­tuu, jos tilas­to­tie­tei­li­jä sat­tuu tyk­kää­mään ris­kis­tä pie­nil­lä panok­sil­la, niin­ku monet tykkää. 

    Lot­to on toi­saal­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä mut­ta toi­saal­ta las­ku­tai­dot­to­mien ihmis­ten huijaamista

    Ei se oikees­taan oo las­ku­tai­dot­to­mien ihmis­ten hui­jaa­mis­ta. Useim­mat las­ku­tai­dot­to­mat­kin tie­tää, ettei lot­too­mi­nen odo­tusar­vo­mie­les­sä kan­na­ta, vaik­ka ne ei var­si­nai­ses­ti ymmär­rä­kään odo­tusar­vois­ta mitään. Jos lotos­sa jotain hui­ja­taan, niin nii­tä ris­kin­ra­kas­ta­jia, jot­ka ei oo tie­to­sia sii­tä, et on ole­mas­sa myös mie­len­kiin­to­sem­pia ja palau­tuk­sel­taan pal­jon rei­lum­pia riskinottomuotoja.

  6. Kal­le on sitä miel­tä, että kyse ei ole tie­tees­tä vaan tun­tees­ta. Jos lot­toa­mi­ses­ta tekee pää­tök­sen pel­käs­tään nume­roi­den perus­teel­la, on Osmo oikeas­sa. Lotos­sa on kui­ten­kin kyse unel­mas­ta. 🙂 Unel­mas­ta teh­dä ihan mitä tahansa.

    Veik­kauk­sen pelien ongel­ma onkin täl­lä het­kel­lä, ettei­vät ne täy­tä tuo­ta unel­man vaa­ti­mus­ta. Pää­voi­tot ovat aivan lii­an pie­niä. Euro­mil­lions, ehkä Veik­kauk­sen tär­kein kil­pai­li­ja täl­lä het­kel­lä, jakaa pää­voit­to­na aina vähin­tään 15M€, jota voi pitää jon­kin­lai­se­na verrokkina.

  7. Lotos­sa säväyt­tää se, että kun ker­ran lot­to­mil­jo­nää­re­jä ker­ran on, mik­sen se voi­si olla minä, vaik­ka tilas­tie­de sanoi­si mitä vaan. Vie­lä säväyt­tä­väm­pää ja tilas­tol­li­ses­ti hel­pom­min voi­ton (ja kyl­lä tap­pion­kin) anta­vaa on pela­ta ns. urhei­lu­ve­don­lyön­tiä. Sha­kin­pe­laa­ja­na minua kieh­too esi­mer­kik­si lyö­dä vetoa sha­kin huip­puot­te­lus­ta ja seu­ra­ta otte­lua suo­ra­na. Nyky­tek­niik­ka suo aika hel­pos­ti täl­lai­sen ylel­li­syy­den. Vali­tet­ta­vas­ti koti­mai­nen Veik­kaus Oy ei täl­lai­seen totoa­mi­seen annan mahdollisuutta.

  8. Eri­lai­sia puhe­lin­nu­me­roi­ta on alle 15 mil­joo­naa. Näin sanoo itse­ään tilas­to­tie­tei­li­jäk­si nimit­tä­vä Osmo.

    Ehdo­tan tilas­to­tie­tei­li­jä Osmol­le seu­raa­vaa: Jos Osmo pys­tyy osoit­ta­maan, että “Eri­lai­sia puhe­lin­nu­me­roi­ta on alle 15 mil­joo­naa”, mak­san 100 euroa Osmon osoit­ta­maan hyvän­te­ke­väi­syy­teen. Muus­sa tapauk­ses­sa Osmo myön­tää täl­lä foo­ru­mil­la kir­joit­ta­neen­sa taas soo­paa fak­ta­na, mikä on hänen koh­dal­laan vali­tet­ta­van yleistä?

    Mitä sanoo Osmo?

    1. Heik­ko Ahto
      Suo­mes­sa on vii­si mil­joo­naa ihmis­tä. Heil­lä on kes­ki­mää­rin alle kol­me numeroa.
      Teo­rias­sa mah­dol­li­sia nume­roi­ta on ole­mas­sa jokai­sel­la mel­kein kym­me­nen mil­joo­naa, mut­ta ne eivät ole kaik­ki käy­tös­sä. Nuo nel­jän nume­ron puh­me­lin­nu­me­rot, joi­ta joil­la­kin on kaap­paa­vat tuhat pois kerrallaan.

  9. Kes­ki­mää­räi­ses­ti tap­piol­li­nen sijoi­tus ei ole aina vää­rin hyö­ty­teo­rioi­den mukaan. Jos mene­tet­ty raha on mitä­tön yksi­löl­le, kuten lot­to­ku­pon­gin hin­ta, mut­ta mah­dol­li­nen hyö­ty hyvin huo­mat­ta­va, kuten loton pää­voit­to, on mah­dol­lis­ta että tämä on jär­ke­vä sijoi­tus joil­le­kin yksilöille.

    Se mikä on toden­nä­köi­syys voit­taa pää­voit­to ei ole kes­kei­sin­tä vaan palau­tus­pro­sent­ti, mikä tosin on lotos­sa erit­täin huo­no. Kyl­lä minä aina­kin lot­toai­sin jos sai­sin pää­voi­tol­la (mah­dol­li­suus 1/15 mil­jo­naa) vaik­ka 50 mil­joo­naa-ker­tai­ses­ti rahani.

    Jos palau­tus­pro­sent­ti on ainoa mitä kat­so­taan niin samal­la logii­kal­la ei kan­na­ta ostaa vakuu­tuk­sia kos­ka sii­nä hävi­ää aina kes­ki­mää­rin. Tosin toi­sil­le onnet­to­muu­den (kuten tuli­pa­lo) tai onnek­kuu­den (kuten lot­to­voit­to) sat­tues­sa saa­tu iso “voit­to” on tär­keäm­pi kuin mene­tet­ty pie­ni hin­ta (vakuu­tuk­sen hin­ta tai lot­to­ku­pon­gin hinta).

    1. Aika erkoi­nen pitää olla hyö­ty­funk­tion, jos loton ris­kin­ot­to kan­nat­taa. Ensim­mäi­set eurot ovat mer­ki­tyk­set­tö­mäm­piä kuin ne viimeiset.Rahan pit­säi­si siis olla kas­va­vien raja­hyö­ty­jen mukaista.
      Kyse onkin siis haa­veis­ta? Eikö ihmi­sil­lä ole jär­ke­väm­pää haaveilemista.

  10. Lot­to on ensi­si­jai­ses­ti unel­moin­tia, tus­kin­pa kukaan meis­tä ei ole jos­kus miet­ti­nyt mitä moi­sel­la raha­sum­mal­la tekisi.

    Jokai­sen ihmi­sen elä­mäs­sä on sat­tu­muk­sia joi­den toden­nä­köi­syys on mate­maat­ti­ses­ti aja­tel­len pie­nem­pi kuin lot­to­voi­ton toden­nä­köi­syys. Kos­ka jos­sa­kin muo­dos­sa tapah­tu­van epä­to­den­nä­köi­sen tapah­tu­man toden­nä­köi­syys on suu­ri, tekee ihmi­nen mie­les­sään rin­nas­tuk­sen lot­to­voi­ton kal­tai­sen epä­to­den­nä­köi­sen tapah­tu­man kanssa. 

    Ts. Kos­ka epä­to­den­nä­köi­siä tapah­tu­mia tapah­tuu kokee ihmi­nen lot­to­voi­tos­ta unel­moin­nin oikeutetuksi.

  11. Tilas­to­tie­tei­li­jä­kin voi loto­ta. Lef­fa­li­pul­la ostaa itsel­leen viih­dy­ket­tä ja jän­nis­tys­tä. Vas­taa­vas­ti lot­to­ri­vin hin­nal­la tilas­to­tie­tei­li­jä­kin voi ostaa jän­ni­tys­tä arvon­nan ajak­si, vaik­ka tie­tää­kin menet­tä­vän­sä (kes­ki­mää­rin) rahaa.

    Lot­toa­mi­seen liit­tyy sitä pait­si mie­len­kiin­toi­nen tilas­tol­li­nen ongel­ma. Miten voi kas­vat­taa voit­to­jen­sa odo­tusar­voa? Kaik­kien lot­to­ri­vien toden­nä­köi­syys on toki sama, mut­ta lot­toa­mal­la riviä, jota mah­dol­li­sim­man har­vat lot­toa­vat, kas­vat­taa voit­to­sum­maan­sa, vaik­ka voi­ton toden­nä­köi­syys onkin sama.

    Ei, en lottoa.

  12. Mitä se Osmo taas provoilee? 🙂

    Osmo, unoh­dat muu­ten koko­naan tai­kaus­kon. Osa lot­toa­jis­ta taju­aa voi­ton tilas­tol­li­sen mah­dot­to­muu­den, mut­ta ehkä he ovat tai­kaus­koi­sia ja koke­vat että mah­dol­li­ses­ti jokin enke­li on päät­tä­nyt tänä lau­an­tai­na muis­taa juu­ri heitä.

  13. Osmo:

    Aika erkoi­nen pitää olla hyö­ty­funk­tion, jos loton ris­kin­ot­to kan­nat­taa. Ensim­mäi­set eurot ovat mer­ki­tyk­set­tö­mäm­piä kuin ne viimeiset.Rahan pit­säi­si siis olla kas­va­vien raja­hyö­ty­jen mukaista

    Lähes­tyt tota lii­an sup­pees­ta näkö­kul­mas­ta. Point­ti on, et siin hyö­ty­funk­tios­sa rahal­li­sel­la odo­tusar­vol­la voi olla suht pie­ni pai­no ver­rat­tu­na esim. jän­ni­tyk­seen ja vaik­ka sii­hen sun mai­nit­se­maan haaveiluun. 

    Itte en tie­ten­kään lot­too iki­nä, kos­ka tyk­kään gambla­ta mie­luum­min kiin­nos­ta­vem­mis­sa +EV peleis­sä kuten pörs­sis­sä ja net­ti­po­ke­ris­sa. Ja ‑EV peleis­tä­kin pelai­sin mie­luum­min suun­nil­leen mitä tahan­sa muu­ta ku lot­toa. Esim. urhei­lu­ve­don­lyö­ti tele­vi­sioi­ta­vis­ta koh­teis­ta on tosi kivaa, vaik häviin­kin sii­nä jat­ku­vas­ti pik­kusum­mia enkä kuvit­te­le biit­taa­va­ni kertoimenlaskijoita. 

    Joku voi tiet­ty kysee­na­lais­taa, et onks pörs­si enää +EV ku talou­del­lis­ta maa­il­man­lop­pua pova­taan ympä­riin­sä mut…

  14. Tuo lot­to­pe­lien vii­kot­tai­nen sum­ma esi­mer­kik­si yhdel­le rivil­le on niin mitä­tön, että se huk­kuu arki­päi­vän rahan­käy­tön kohi­naan. Sil­lä ei siis ole mer­ki­tys­tä. Osmo tie­ten­kin löy­tää sil­le­kin vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sen. Vaik­ka sijoit­ta­mal­la pät­kis-patuk­kaan. Mut­ta kun pelaa ns. iki­pe­liä lotos­sa yhdel­lä rivil­lä ja ei edes tie­dä riviä, niin pelaa­mi­sen voi unoh­taa ja jos siel­tä jotain isom­paa jos­kus tulee, niin se siir­tyy auto­maat­ti­ses­ti pank­ki­ti­lil­le. Ja sil­loin hymyi­lyt­tää. Ja tuon pelaa­mi­seen käy­te­tyn rahan voi hank­kia vaik­ka kerää­mäl­lä pul­lo­ja. Osmo­han opet­ti aikai­sem­min, että se on oikein hyvä kei­no hank­kia rahaa.

    Vaik­ka voit­ta­mi­sen mah­dol­li­suus on pie­ni, niin sil­ti joku voit­taa sil­loin täl­löin pää­voi­ton ja pik­ku­voit­to­ja­han on tuhansia.

  15. Entä osal­lis­tuu­ko tilas­to­tie­tei­li­jä vakio­ve­don, moni­ve­don tai ravi­ve­to­jen bonus­kier­rok­sil­le? Noil­la on aina satun­nai­ses­ti enem­män rahaa jaos­sa voit­toi­na ulos mitä sil­lä kier­rok­sel­la kerä­tään veto­ja sisään. Odo­tusar­vo on siis posi­tii­vi­nen, ja jokai­nen itse­ään kun­nioit­ta­va tilas­to­tie­tei­li­jä on siis mukana?

  16. Osmo,

    Jo pel­käs­tään 040-alkui­sia mah­dol­li­sia mat­ka­pu­he­lin­nu­me­roi­ta on aina­kin kym­me­nen mil­joo­naa. Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä var­mas­ti ymmär­rät, että neli­nu­me­roi­set ym. puhe­lin­nu­me­rot eivät rajaa mah­dol­lis­ten nume­roi­den jouk­koa vaan laa­jen­ta­vat sitä. 

    Kyse onkin siis haa­veis­ta? Eikö ihmi­sil­lä ole jär­ke­väm­pää haaveilemista.”

    Mitä vikaa on haa­vei­lus­sa sii­tä, että oli­si rahaa toteut­taa haa­vei­taan? Jos minä voit­tai­sin lotos­ta, lopet­tai­sin esi­mer­kik­si kai­ken muun työn kuin musii­kin teke­mi­sen. Täs­tä asias­ta haa­vei­lu ei ole mis­tään pois. Haa­vei­den ohel­la kyse on toki jän­ni­tyk­ses­tä ja ajan­viet­tees­tä. Useam­man rivin tar­kis­ta­mi­nen on jän­nit­tä­väm­pää ja sii­hen saa kulu­maan enem­män aikaa — sik­si pelaan yleen­sä täy­den kupongin.

  17. Niin osal­lis­tua vai ei työ­po­ru­kan jär­jes­tel­mään? Mitäs jos nuo muut saa­kin 1 Me/hlö ja itse ei mitään parin euron sääs­tön takia. Se oli­si kova kohtalo.

  18. täs­sä taan­noin lei­kit­te­lin työ­ka­ve­rin kans­sa aja­tuk­sel­la, että ihmis­ten lot­toa­mis­käyt­täy­ty­mi­nen ker­too pre­fe­rens­seis­tä suu­riin tuloe­roi­hin. oman rikas­tu­mi­sen odo­tusar­vo on noin nol­la, mut­ta hyvin­kin moni on val­mis mak­sa­maan pie­nen sum­man että joku lot­toa­vas­ta poru­kas­ta rikas­tuu. lot­to­jär­jes­tel­mä siis kas­vat­taa tuloe­ro­ja lot­toa­van poru­kan iloksi 🙂

  19. Lot­to on viih­det­tä, jän­ni­tys­tä, puhee­nai­he ja mah­dol­li­suus haa­veil­la jos­tain suu­res­ta. Köy­hä­nä opis­ke­li­ja­na oli kiva kuvi­tel­la voit­ta­van­sa, vaik­ka tie­si­kin toden­nä­köi­syy­den. En ole loton­nut aina­kaan kym­me­neen vuo­teen, kos­ka tilas­tol­li­set arvon­nat eivät enää tuo minul­le jän­ni­tys­tä ja lisä raha­kaan ei lisää onnel­li­suu­te­ni mää­rää. Pidän kui­ten­kin voit­ta­mi­ses­ta, joten pelaan esim. poke­ria. En ole tavan­nut iki­nä lot­toa­vaa hen­ki­löä, joka ei tie­täi­si suun­nil­leen kuin­ka epä­to­den­nä­köis­tä on voit­taa pääpotti.

    Osmon puhe­lin­nu­me­ro­kom­men­tis­ta joku puhe­li­nyh­tiö saa vie­lä älyt­tö­män kil­pai­lui­dean, jos­sa luva­taan pal­kin­to sil­le, joka arvaa ja soit­taa juu­ri oike­aan nume­roon. Sen tai­taa onnek­si kiel­tää jokin koti­rau­ha­la­ki tms.

  20. Odo­tusar­vo­jen ja uti­li­teet­tien las­ke­mi­nen ei oikein toi­mi loton kal­tais­ten pelien kohdalla.

    Kysy­mys on olen­nai­ses­ti sii­tä, että mak­saa pari pro­mil­lea tulois­taan johon­kin, mis­tä saa pro­mil­len kym­me­ne­so­sien suu­ruus­luok­kaa ole­van mah­dol­li­suu­den voit­taa jos­kus elä­mää muut­ta­van sum­man rahaa. Hin­ta on siis niin pie­ni, että se kato­aa tulo­jen satun­nais­vaih­te­lun alle ja vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on sik­si mit­taus­tark­kuu­den rajois­sa 0. Toi­saal­ta taas voi­ton toden­nä­köi­syys käy­tet­täes­sä tar­kas­te­lu­jak­so­na ihmi­sen eli­ni­kää on niin pie­ni, ettei sen mah­dol­li­suu­den huo­mioi­mi­nen yleen­sä ole rationaalista.

    Lop­pu­jen lopuk­si pitäi­si siis teh­dä pää­tös tilan­tees­sa, jos­sa sekä kus­tan­nuk­set että hyö­dyt ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä. Valin­ta lot­toa­mi­sen tai lot­toa­mat­to­muu­den välil­lä kan­nat­taa­kin teh­dä lähin­nä sil­lä perus­teel­la, mikä tun­tuu kivalta.

  21. Lotos­sa mah­dol­li­ses­ti voi­te­tut ja hävi­tyt eurot ovat eriar­voi­sia, joten tilas­to­tie­de ei ihan päde.

    Yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki, jos ihmi­sel­lä on 10€ käteis­tä ja kysy­tään että hei­te­tään­kö kolik­koa voi­ton jäl­keen on 20€ ja häviön jäl­keen 0€. Täs­sä hävit­ty 10€ on pal­jon tär­keäm­pi kuin voi­tet­tu 10€ joten koli­kon­heit­toa ei kan­na­ta ottaa vastaan.

    Itse en lot­toa kos­ka en halua, että itsel­le­ni tapah­tuu jotain niin epä­to­den­nä­köis­tä, kuten että satel­liit­ti rojah­taa niskaan.

  22. Osmol­la on ihan kun­nial­li­nen perus­te olla lottoamatta. 🙂

    Tuo­mas Enbus­ke ker­too, mik­si hän lot­to­aa: “Onhan sie­men­nes­tees­sä­kin sato­ja mil­joo­nia siit­tiöi­tä, ja sil­ti juu­ri minä olen syn­ty­nyt!” Tämä on ihan paras! 😀

    Sen sijaan tätä perus­te­lua lot­toa­mat­to­muu­del­le voi jo sanoa rima­na­li­tuk­sek­si oma­hy­väi­syy­den hal­pa­hy­pes­sä: “On muo­di­kas­ta väl­tel­lä lei­mau­tu­mis­ta eliit­ti­kult­tuu­rin edus­ta­jak­si, mut­ta lot­toa­mi­nen alit­tai­si riman jo lii­an pahas­ti.” En viit­si edes mai­ni­ta perus­te­li­jan nimeä täs­sä, tuo on niin hävet­tä­vä ja nolo lausunto.

  23. Per­jan­tain kun­niak­si puu­tu­taan tär­ke­ään aiheeseen.

    Toden­nä­köi­syys osua puhe­lin­soi­tol­la sum­ma­mu­ti­kas­sa oikein riip­puu myös sii­tä soi­te­taan­ko lan­ka­liit­ty­mäs­tä vai mat­ka­pu­he­li­mes­ta. Mat­ka­pu­he­li­mel­la vali­taan ensin koko nume­ro­sar­ja ja sit­ten pai­ne­taan vih­re­ää luu­ria, kun taas lan­ka­liit­ty­mäl­lä valit­taes­sa pit­kää nume­ro­sar­jaa pyr­kii lin­ja kyt­key­ty­mään kes­ken valin­nan ole­mas­sa ole­vaan lyhyem­pään puhe­lin­nu­me­roon. Tämä anta­nee soit­ta­jal­le vink­kiä sii­tä, kuin­ka nume­roa­va­ruut­ta kan­nat­taa rajoittaa.

    Ihmi­set kes­ki­mää­rin vähät­te­le­vät nega­tii­vi­sia ris­ke­jä ja lii­oit­te­le­vat posi­tii­vi­sia mah­dol­li­suuk­sia. Ilman täl­lais­ta inhi­mil­lis­tä perus­vi­ret­tä elä­mä täl­lä pal­lol­la tun­tui­si toi­vot­ta­mal­ta. (Hiu­kan edel­li­seen liit­tyen; muis­taak­se­ni psy­kiat­rien vil­je­le­män vit­sin mukaan vain vaka­vas­ti masen­tu­neil­la ihmi­sil­lä on rea­lis­ti­nen minäkuva.)

    Pals­tan isän­tä tai­taa välil­lä leik­kiä har­ras­tuk­sen vuok­si tosik­ko­mai­sem­paa kuin oikeas­ti onkaan?

  24. Yhden rivin teke­mäl­lä toden­nä­köi­syys loton pää­voit­toon kas­vaa äärettömästi!

  25. Lot­toon osal­lis­tu­mi­sen ratio­naa­li­suu­des­sa on kyse sii­tä klas­si­ses­ta ongel­mas­ta, että pitää ker­toa hyvin iso luku hyvin pie­nel­lä luvul­la. Ihmi­set ovat hem­me­tin huo­no­ja täs­sä teke­mään tätä intuitiivisesti. 

    Tämä näkyy ennen kaik­kea sil­loin, kun ihmi­set puhu­vat elä­män ris­keis­tä. Ris­kit, joi­den toden­nä­köi­syys on erit­täin pie­ni, mut­ta seu­raus hyvin vaka­va, tule­vat täy­sin yliar­vos­te­tuik­si ver­rat­tu­na ris­kei­hin, joi­den toden­nä­köi­syys on suu­ri, mut­ta seu­raus pie­ni. Ter­ro­ris­mi, ydin­on­net­to­muu­det, luon­non­ka­ta­stro­fit jne. saa­vat medias­sa ihan lii­an suu­ren näky­vyy­den ver­rat­tu­na sii­hen, mikä nii­den tuot­ta­ma ris­ki taval­lis­ten ihmis­ten hen­gel­le todel­li­suu­des­sa on. 

    En siis ihmet­te­le lain­kaan, että ihmis­ten arvio­ky­ky toi­mii ihan samal­la tavoin posi­tii­vis­ten asioi­den intui­tii­vi­ses­sa arvioin­nis­sa. En ihmet­te­le sitä, että tuo intui­tii­vi­nen arvio lyö jopa sen, että loton tapauk­ses­sa on ihan mate­maat­ti­sen tar­kas­ti las­ket­ta­vis­sa se, ettei sii­hen kan­na­ta osallistua. 

    Mitä hyö­ty­funk­tioi­hin tulee, niin eihän loton tapauk­ses­sa tar­kas­tel­la mitään jat­ku­vaa hyö­ty­funk­tio­ta, vaan kah­ta ääri­pää­tä. Toi­ses­sa on toden­nä­köi­syy­del­lä 1 menet­tää se rivin hin­ta ja toi­ses­sa pääs­sä hyvin pie­nel­lä toden­nä­köi­syy­del­lä voit­taa hyvin iso rahasumma.

  26. Lot­toa­mi­nen on ihan jär­je­tön­tä, totaa­li­sen äly­tön­tä — jos ei satu voit­ta­maan, kuten joku mel­kein joka viik­ko tekee. En pys­ty kuvit­te­le­maan tilas­to­tie­tei­li­jää ilk­ku­mas­sa yhdek­sän mil­joo­naa voit­ta­neel­le, että on las­ku­tai­do­ton tyh­my­ri, en vain jos­tain syys­tä pys­ty vaik­ka sen pitäi­si ainoa jär­ke­vä tulo­kul­ma olla.

    RAY:n peli­riip­pu­vai­sia elä­ke­läi­siä kup­paa­vat auto­maa­tit sen sijaan voi­si sää­tää lait­to­mik­si … ai jaa, että ovat val­tion bisnestä.

  27. Tus­kin­pa tämä ketään kiin­nos­taa, mut­ta osaan las­kea toden­nä­köi­syyk­siä. Kuten Jou­ni edel­lä kir­joit­taa täs­sä on yksi niis­tä har­vois­ta tapauk­sis­ta jois­sa ei kan­na­ta, koko­nai­suus huo­mioi­den, nii­tä laskea.

    Lotos­sa voit­ta­mi­ses­sa ja häviä­mi­ses­sä on kyse puh­taas­ta sat­tu­mas­ta: “onnes­ta” ja sii­tä että mak­sa­mal­la 0,80€ vii­kos­sa onni voi osua koh­dal­le. Ilman tätä hyvin pien­tä mak­sua voit­toa ei voi — mis­sään tapauk­ses­sa — tul­la. Sen mak­sa­mal­la on mukana.

    Mak­san mie­lel­lä­ni 0,8€ — tai mitä se ruu­duk­ko­mak­su nyt onkaan, iki­lot­toa­ja­na en tie­dä riviä­ni, enkä ruu­duk­ko­mak­sua — sii­tä mah­dol­li­suu­des­ta että onni ker­ran potkaisee.

    Sen sijaan en mil­loin­kaan tee enem­pää kuin sen yhden rivin. Koko kupon­gin lot­toa­mi­nen — puhu­mat­ta useam­mas­ta kupon­gis­ta — oli­si koko­nai­suus huo­mioi­den typerää 😉

  28. Onko tilas­to­tie­tei­li­jäl­lä vakuu­tuk­sia? Miten vakuu­tus ero­aa lotosta?

  29. Tilas­to­jen valos­sa koko ihmi­se­lä­mä on tyl­sä koet­te­le­mus. Ei kai kukaan lot­toa sijoi­tus­mie­les­sä? Lot­toa­mi­nen on har­mi­ton­ta hyvän­te­ke­väi­syys­viih­det­tä ja peri­suo­ma­lai­nen tra­di­tio. Mum­mo­ni oli hir­mui­nen lot­toa­ja ja onnen­nu­me­roi­den kalas­te­li­ja. Iki­nä ei mitään voi­tet­tu, mut­ta sato­ja mil­joo­nia me puheis­sa tuh­lat­tiin ennen arvon­taa eri­lai­siin pro­jek­tei­hin. Ei voit­ta­mi­nen pal­jon mitään var­maan oli­si oikeas­ti muut­ta­nut, mut­ta lunas­tet­tu kupon­ki kävi oikeu­tuk­se­na sijoit­taa voit­to­ra­hat jo etukäteen.

  30. Jos ei pelaa niin ei voi voit­taa. Joten 1 rivi lot­toa tulee pela­tuk­si per viik­ko. Samal­la rivil­lä olen vei­kan­nut loton alkua­jois­ta läh­tien lisät­ty­nä 1 nuer­mo­ral­la kun siir­ryt­tiin 7:ään oike­aan numeroon.

    Jos lot­toa­mi­ses­ta­ni ei ole ollut itsel­le­ni rahal­lis­ta hyö­tyä, niin onpa joku köy­hä kan­sa­lai­nen saa­nut avus­tus­ta esim. vesi­vä­rei­hin ja maalauskankaisiin.

  31. Seu­raan jal­ka­pal­loa joka jo itses­sään on haus­kaa. Lyöm­me kave­rien kans­sa vetoa ja panok­se­na on aina olut­ta. Muu­ta­man euron mak­sa­mi­nen tap­piois­ta ärsyt­täi­si, eikä muu­ta­man euron voit­ta­mi­nen pal­joa iloa toi­si. Sen sijaan ilma­sen kal­jan saa­mi­nen tun­tuu aina muka­val­ta, eikä tuo­pin tar­joa­mi­nen kave­ril­le harmita.

  32. Tän­ne ei näy­tä kir­joit­ta­neen vie­lä kukaan, joka

    (a) on tyy­ty­väi­nen tulo­ta­soon­sa eikä kai­paa ansait­se­mat­to­mia raharuiskeita,

    (b) joka pos­ket­to­man ame­ri­kan­pe­rin­nön saa­des­saan tie­täi­si, min­ne sen lahjoittaisi,

    © jon­ka mie­les­tä arpa­jai­set ja vedon­lyön­nit ovat tyl­siä ja pörs­si­pe­li ällöttävää,

    (d) jol­la on elä­mä jo ennes­tään, ja

    (e) jon­ka mie­les­tä Veik­kaus Oy:n nimi pitäi­si muut­taa Hömp­pä Oy:ksi ja sil­tä pitäi­si kiel­tää sug­ges­tii­vi­nen mainonta.

    No mä nyt kirjoitin.

  33. Suh­tau­dun lot­toa­mi­seen samoin kuin Osmo. Auton alle jää­mi­nen on suun­nat­to­man pal­jon toden­nä­köi­sem­pää kuin edes suu­reh­ko voit­to lotos­sa. Har­kit­sen lot­toa vaik­ka­pa sata ker­taa ylia­jon uhrik­si jää­mi­sen jäl­keen, siel­tä pil­ven reu­nal­ta siis…

    Parem­pi pis­tää lot­to­ra­hat vaik­ka sääs­töön pahan päi­vän varal­le ja kes­kit­tyä elä­mään mah­dol­li­sim­man antoi­saa elä­mää niil­lä vähil­lä rahoil­la mitä on.

  34. Lot­to­kan­san ikään­ty­mi­nen on kyl­lä ongel­ma tie­teel­le, tai­teel­le ja ennen muu­ta urheilulle.
    Veik­kaus­voit­to­va­rat on bud­je­toi­tu ja jos­tain nekin tulot on saatava.

    Veik­kaus Oy sinän­sä on ihan ansiok­kaas­ti hoi­ta­nut sar­kan­sa ja pelien­sä kehit­tä­mis­tä. RAY sös­si net­ti­po­ke­ris­sa ja pela­jat mein­vät häviä­mään rahan­sa ulko­mai­sil­le yhtiöille.

    Jos Veik­kaus, RAY, ja FIN­TO­TO­yh­dis­te­tään samak­si fir­mak­si, koh­tuul­li­nen mää­rä polii­tik­ko­jen vih­rei­tä oksia aina­kin kato­aa. Ehkä se joh­tai­si nopeas­ti­kin uhka­pe­lien lisensoimiseen.

    Uhka­pe­lien eri­koi­suus on, että PAF toi­saal­ta ei ole suo­ma­lai­nen ja toi­saal­ta taas sit­ten on. Kum­mal­li­nen eri­koi­suus ainakin.

  35. Kun on iso pot­ti jaos­sa, pis­tän muut­man euron lot­toon. Las­kes­ke­lin, että jos­kus vuon­na 2252 olen loton­nut niin pal­jon, että sum­ma joten­ku­ten vas­taa sitä, mitä olen teat­te­ris­sa ja oppe­ras­sa saa­nut mui­den lot­toa­jien tukea. Kor­koa en ole las­kus­sa otta­nut huomioon.

  36. Mut­ta kun mel­kein joka viik­ko joku suo­ma­lai­nen voit­taa pal­jon rahaa …ja mei­tä on vaan 5 mil­joo­naa. Eli mah­dol­li­suu­te­ni rin­nas­tuu sii­hen. joka iki­nen viik­ko kah­des­ti!! Mon­ta kym­men­tä ker­taa vuodessa.

  37. Vil­le Kom­si: “Tän­ne ei näy­tä kir­joit­ta­neen vie­lä kukaan, (d) jol­la on elä­mä jo ennestään”
    “No mä nyt kirjoitin.”

    - Niin­pä teit ja sii­nä­hän sitä oli­kin. Sitä isom­paa Elämää.

  38. En lot­toa, mut­ta mie­lee­ni on jää­nyt erään Oden kans­sa samoil­la lin­joil­la olleen tut­tu­ni kom­ment­ti aihees­ta: Jos vält­tä­mät­tä halu­aa loto­ta, kan­nat­taa loto­ta vii­kol­la mah­dol­li­sim­man aikai­sin, niin saa rahal­leen mah­dol­li­sim­man pal­jon vas­ti­net­ta, eli mah­dol­li­sim­man pit­käk­si aikaa oikeu­den haa­veil­la lot­to­voi­tos­ta. Samal­la logii­kal­la kes­to­lot­toa­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka ei sitä aikaa kui­ten­kaan muis­ta käyt­tää haaveiluun.

  39. Muis­tan nuo­re­na opis­ke­li­ja­jolp­pi­na pil­kan­nee­ni Turun Hank­ki­jal­la vak­ka­ri­työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka arpoi­vat joka per­jan­tai kos­su­pul­lon. Muis­taak­se­ni hin­ta oli tuol­loin 16 mark­kaa ja arvon­taan osal­lis­tu­nei­ta oli 16. Panos oli yksi mark­ka. Ehdo­tin, että nos­te­taan panos­ta 16:een mar­kaan, jot­ta sai­sim­me kaik­ki pal­kin­non. Muu­ta­ma kannatti. 

    Samai­sel­la Hank­ki­jal­la oli mies, joka odot­ti kah­ta asi­aa: eläk­keel­le pää­syä ja loton pää­voit­toa. Pää­voi­tos­ta hän toki asian­tun­te­vas­ti sanoi­kin, että huo­not­han ne mah­dol­li­suu­det on — hyvä jos yksi kym­me­nes­tä tuhannesta. 

    Hyviä kesiä ja hie­no­ja ihmi­siä. Joo ja lot­toan itse­kin. Ja otan osaa työ­pai­kan viiniarvontaan.

    Tou­ko Mettinen
    pokerihai

  40. .….las­ku­tai­dot­to­mien ihmis­ten huijaamista,”

    Eikö krea­tio­nis­min kan­nat­ta­jil­la ole aika saman­lai­nen argu­ment­ti evo­lu­tio­teo­ri­aan kumoa­mi­seen?? Ja tääl­lä me sil­ti ollaan. Aina joku voit­taa, samoin kuin elä­mä maan päällä.

    Jos se olen minä, tar­joan vih­reä tee­tä kaikille!

  41. Kom­si, minus­ta Veik­kaus Oy:n nimi pitäi­si muut­taa Viek­kaus Oy:ksi tai Feik­kaus Oy:ksi.

    7‑vuotiaana tuli lotot­tua muu­ta­ma ker­ta viik­ko­ra­hoil­la, mut­ta sit­ten van­hem­mat sai­vat usko­maan että ei sii­nä mitään voi­ta. Sen jäl­keen en ole lotonnut.

    En ymmär­rä mik­si ihmi­sis­tä on niin muka­vaa jän­nit­tää epä­to­den­nä­köis­tä voit­toa ja pet­tyä viik­ko toi­sen­sa jälkeen.

  42. Olen odot­ta­nut sitä lot­to­voit­toa. Odo­tan vieläkin.
    Ei vain ole vie­lä tul­lut sel­lais­ta sum­maa, että
    jäl­ke­läis­ten kes­ken tar­vi­si jäl­ki­kä­teen pape­ria laa­tia yhtei­ses­ti pela­tus­ta lottorivistä.

  43. Oli­si­vat kysy­neet “Keräät­kö bonus­pis­tei­tä?” Oli­si intel­li­gen­tit pääs­seet opet­ta­maan miten las­ku­tai­dot­to­mil­ta vie­dään rahat.

  44. Ihmi­sil­lä on kai­ken­lai­sia vakuu­tuk­sia huo­no­jen sat­tu­muk­sien varal­le. Kun raken­nat pan­kin rahoi­tuk­sel­la talon, pank­ki vaa­tii palo­va­kuu­tuk­sen. Kun olet mak­sa­nut lai­na­si, jat­kat sil­ti edel­leen palo­va­kuu­tuk­sen mak­sa­mis­ta, vaik­ka tuli­pa­lon sat­tu­mi­nen koh­dal­le­si on loton pää­voi­ton toden­nä­köi­syy­den luokkaa.

    Palo, var­kaus, hir­vi­ko­la­ri ym vakuu­tuk­sen otta­mi­nen perus­tuu pel­koon, lot­toa­mi­nen unel­miin. Tilas­to­tie­tei­li­jä Soi­nin­vaa­ra on tie­tys­ti tie­tys­ti vakuu­tuk­sien­sa koh­dal­la toden­nä­köi­syyk­siä onnet­to­muuk­sien suhteen.

    Sivu­men­nen sanoen kas­ko­va­kuu­tus autoon on aika tur­ha sijoi­tus. Sekin perus­tuu pelkoon.

  45. Kal­le:

    Veik­kauk­sen pelien ongel­ma onkin täl­lä het­kel­lä, ettei­vät ne täy­tä tuo­ta unel­man vaa­ti­mus­ta. Pää­voi­tot ovat aivan lii­an pieniä.

    Pää­voit­to­jen suh­teen kyl­lä juu­ri näin.
    Sivu­voi­tot ovat myös­kin Veik­kauk­sel­la nyt hävit­tä­neet pää­voi­ton kas­vat­ta­mi­sek­si ja ilmei­ses­ti oman voi­ton kas­vat­ta­mi­sek­si. Aikai­sem­min sen­tään oli jotain sau­maa saa­da edes kupon­kiin käy­te­tyt rahat takai­sin. Nyt kaik­ki on sitä salamaniskutodennäköisyyttä.
    Ilman­kos jou­tu­vat jat­ku­vas­ti mainostamaan.

    ant­ti:

    Oli­si­vat kysy­neet “Keräät­kö bonuspisteitä?”

    Bonus­pis­teis­sä kyse on yksit­täi­sen toi­mi­jan vs. glo­baa­lin voi­ton saa­mi­ses­ta. Yksit­täi­nen kulut­ta­ja hyö­tyy pis­tei­den kerää­mi­ses­tä ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa hän ei nii­tä keräi­si, riip­pu­mat­ta sii­tä, että tilan­ne, jos­sa jär­jes­tel­mää ei oli­si, oli­si hänel­le vie­lä­kin edul­li­sem­pi rahallisesti.

    Tämä yksit­täi­nen toi­mi­ja vs. koko­nai­suus ‑ajat­te­lu kan­nat­taa pitää mie­les­sä sil­loin, kun joku oikeis­to­lai­nen alkaa meuh­kaa­maan miten yksi­tyis­tä­mi­nen on aina hyvä asia ja miten mark­ki­na tuot­taa aina tehok­kaim­man lop­pu­tu­lok­sen. Yleen­sä tuo­tan­to­ket­jun osien voi­ton­ha­ku vuo­taa jon­ne­kin muu­al­le koko­nai­suut­ta pilaamaan.

  46. En lot­toa, mut­ta joku voi loto­ta ihan ratio­naa­li­sin perus­tein aina­kin seu­raa­vis­ta syistä:
    — paril­la pik­ku koli­kol­la saa ostet­tua itsel­leen jän­ni­tyk­sen tunteen,
    — joka tapauk­ses­sa tulee tuke­neek­si kult­tuu­ria ja lii­kun­taa ja saa hyvän kan­sa­lai­suu­den tunteen.

    Moni lot­toa­ja ei näi­tä mie­ti, mut­ta yhtä kaikki.

    Pelaan satun­nai­ses­ti tulos­ve­toa muu­ta­mal­la eurol­la. Välil­lä osuu ja voit­toa voi tul­la esi­mer­kik­si jopa hur­jat vii­si­tois­ta euroa, mut­ta se on lopul­ta tois­si­jais­ta, haus­kin­ta on ana­ly­soi­da jouk­kuei­den sen het­kis­tä tilaa ja mui­ta teki­jöi­tä jot­ka lop­pu­nu­me­roi­hin vai­kut­ta­vat. Oivaa älyl­lis­tä hupia arjen keskellä!

  47. Lap­suu­de­nys­tä­vie­ni kilt­ti isä, maa­ti­lal­li­nen, voit­ti 70-luvul­la loton­jät­ti­po­tin. Vel­jek­set alkoi­vat busi­ness­mie­hik­si isän­sä rahoilla.

    Kaik­ki meni ja van­ha isä kuo­li yksi­nään minun isoi­sä­ni van­has­sa kotil­ta­los­sa, jos­ta jo säh­köt­kin oli katkaistu…

    Nuo­ret busi­ness­mie­het läh­ti­vät vel­ko­ji­aan pakoon ulkomaille.

    Ei ole tul­lut lotottua…

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 23.9.2011 kel­lo 14:39

    Aika eri­koi­nen pitää olla hyö­ty­funk­tion, jos loton ris­kin­ot­to kan­nat­taa. Ensim­mäi­set eurot ovat mer­ki­tyk­set­tö­mäm­piä kuin ne vii­mei­set. Rahan pitäi­si siis olla kas­va­vien raja­hyö­ty­jen mukaista.

    Vään­ne­tään nyt rau­ta­lan­kaa, kun Soi­nin­vaa­ra sitä tila­si (ei ehkä itse­ään varten…). 😉

    Raha­han on kas­va­vien raja­hyö­ty­jen mukais­ta — jol­lain välil­lä. (Ja, kuten tääl­lä on todet­tu, ensi sijas­sa lotos­sa ei sil­ti ole kyse ris­kin­o­ton mie­lek­kyy­des­tä.) Papu­kai­ja­merk­ki sil­le, joka pal­jas­taa (jon­kin) tähän sisäl­ty­vän perusoletuksen.

    Ensim­mäi­sen euron mer­ki­tys ei ole suu­ri, suun­taan tai toi­seen. Voin käyt­tää sen tee­hen, kirp­pu­to­ril­la “tar­peet­to­maan” tava­raan, tai lot­toon, tai antaa sen parem­min tar­vit­se­val­le, tai saa­da mitä tahan­sa näis­tä vas­taa­van ilon sen sääs­tä­mi­ses­tä, aivan riip­puen tilan­tees­ta ja mielentilastani.

    Jos 0,80 euron huvil­la saan sata­tu­hat­ta euroa takai­sin, tai pari­sa­taa­tu­hat­ta, olen tyy­ty­väi­nen. Sen jäl­keen raja­hyö­ty las­kee. En tar­vit­se yhdek­sää mil­joo­naa, enkä viit­tä­tois­ta, jos puo­li mil­joo­naa on rea­lis­tis­ten käyt­tö­koh­tei­de­ni enimmäissumma.

    Täl­tä poh­jal­ta olen täy­sin eri miel­tä sii­tä, että lotos­sa “tar­vit­tai­siin” isom­pia pot­te­ja. Minus­ta pot­tien tar­koi­tuk­sel­li­nen kas­vat­ta­mi­nen on vää­rä suun­ta, ja mau­ton­ta, mut­ta ker­too kyl­lä­kin jotain sii­tä, mihin suun­taan yhteis­kun­tam­me ovat menossa.

    Mik­si sit­ten yhdek­sän mil­joo­nan pot­tia pela­taan enem­män kuin pie­nem­pää pot­tia? Se on pako­reak­tio. Ihmi­set halua­vat “jotain muu­ta”, ja suu­rem­pi pot­ti herät­tää hei­dät havait­se­maan mah­dol­li­suu­den. Se on myös tääl­lä mai­nit­tu aja­tus “joku sen kui­ten­kin voit­taa, mik­si se en voi­si olla minä”. Se on kateut­ta ja pel­koa, “entä jos työ­ka­ve­ri voit­taa, ja minä jään jumiin tähän har­maa­seen arkeen”.

    Se on myös suur­ten nume­roi­den har­haa. Ihmi­set eivät arvioi suu­ria raha­mää­riä kovin­kaan sel­keäs­ti. (Toi­sin sanoen emme ole kovin­kaan hyviä arvioi­maan suur­ten raha­mää­rien mah­dol­li­ses­ti las­ke­vaa raja­hyö­tyä.) Val­tao­sal­le on koko lail­la yhden­te­ke­vää, voit­taa­ko kak­si mil­joo­naa vai yhdek­sän. Rea­lis­ti­set haa­veet ovat useim­mi­ten mil­joo­nal­la hyvin pit­käl­le toteu­te­tut, yhdek­säs­tä seu­raa lähin­nä pään­sär­ky sii­tä, mihin minä nämä loput käy­tän. 😉 Toki ne saa sijoi­tet­tua ja jäl­ki­kas­vun olot tur­vat­tua, mut­ta tähän­kin tar­koi­tuk­seen kak­si mil­joo­naa ajaa lähes saman asian kuin yhdek­sän, vähem­mäl­lä päänsäryllä.

  49. Ei hyö­ty­funk­tion tar­vit­se olla eri­koi­sen muo­toi­nen. Kah­vi­kup­pi mak­saa pai­kas­ta riip­puen 1–3 euroa. Totea­mal­la, että “aika eri­koi­nen täy­tyy olla hyö­ty­funk­tion, jot­ta joku juo kah­vin Robert’s Cof­fees­sa kun sen saa huol­tik­sel­ta kol­mas­osa­hin­nal­la” voi ymmär­tää mis­tä täs­sä on kyse.

    Eli, että ihmi­nen ei osta lot­to­ku­pon­kia sik­si, että sil­lä sai­si pal­jon rahaa, vaan sik­si että lau­an­tai-ilta­na on haus­ka jän­nit­tää arvontaa.

  50. Itse lot­toan ehkä vii­des­ti vuo­des­sa, lähin­nä huvin vuok­si. Ja onhan se kiin­nos­ta­va pöy­tä­kes­kus­te­lu­na­vaus, aina voi sanoa: “Mitä­hän sil­lä­kin rahal­la teki­si, osai­si­ko­han sitä edes elää enää…” Haa­vei­lu olkoon sallittua.

    PS: Yksit­täi­sel­lä siit­tiöl­lä on häviä­vän pie­ni toden­nä­köi­syys voit­taa muut mil­joo­nat siit­tiöt emät­ti­mes­sä mat­kal­la koh­tuun. Sil­ti meis­tä jokai­nen on syntynyt.

  51. Käy­kää­pä seu­raa­mas­sa kau­pan tai kios­kin kas­sal­la, mil­lä sum­mil­la ihmi­set lot­toa­vat. 10€ on aivan nor­maa­li sijoi­tus. Kyl­lä minus­ta yli 500€ vuo­des­sa on jo tyh­mien hui­jaa­mis­ta. Var­sin­kin kun lot­toa yms mai­nos­te­taan tel­kus­sa ja leh­dis­sä todel­la näkyvästi.

  52. Vakuu­tuk­sis­sa odo­tusar­vo on nega­tii­vi­nen, pit­kän pääl­le vakuu­tus­yh­tiö jää voi­tol­le. Ei siis kan­na­ta ottaa mat­ka­ta­va­ra­va­kuu­tus­ta loma­vaat­teil­le, kän­ny­käl­le ja kame­ral­le vaan ottaa onnet­to­muus vas­taan kun se tulee. Sen sijaan jos talon pala­mi­nen on isku jos­ta et sel­viä, on palo­va­kuu­tus syy­tä ottaa, vaik­ka sii­nä­kin voi­ton­mah­dol­li­suu­det ovat huonot.

  53. Eikös var­muu­den vuok­si kirk­koon kuu­lu­mi­nen ole vähän saman­lai­nen tapaus: pie­nel­lä panok­sel­la voit saa­da jät­ti­voi­ton jos tai­vas on ole­mas­sa. Kir­kol­lis­ve­ro lie­nee NOIN 10 vii­kos­sa. Jos sitä ei ole­kaan ole­mas­sa, et ole menet­tä­nyt kovin­kaan paljon.

  54. Nyt tääl­lä on käsit­teet niin sekai­sin, että on pak­ko puuttua.

    Rahal­la on las­ke­va, ei nouse­va, raja­hyö­ty. Euro on arvok­kaam­pi näl­kiin­ty­neel­le kodit­to­mal­le kuin mil­jar­döö­ril­le. Raja­hyö­ty tar­koit­taa hyö­dyn ekaa deri­vaat­taa, ääret­tö­män pie­nen rahan­mää­rän muu­tok­sen vai­ku­tus­ta koet­tuun hyötyyn. 

    Ama­töö­ri, pie­nes­tä raha­mää­räs­tä luo­pu­mi­ses­ta koke­ma­si abso­luut­ti­nen hait­ta ei skaa­lau­du suu­reen, jos koh­ta epä­to­den­nä­köi­seen, voit­toon. Se ei impli­koi nouse­vaa raja­hyö­tyä, vaan tap­pio­aver­sio­ta http://en.wikipedia.org/wiki/Loss_aversion — sii­tä, etä ihmi­set arvot­ta­vat tap­piois­ta ja voi­tois­ta koke­man­sa hyö­dyt epäsymmetrisesti.

    Itse aja­te­len loton vetoa­van ennen kaik­kea ihmi­siin, joil­la on hyvin vähän mui­ta­kaan kei­no­ja kun­nol­la paran­taa talou­del­lis­ta hyvin­voin­ti­aan. Monel­la ei ole vaih­toeh­to­ja: kou­lut käy­mät­tä, amma­till­li­ses­ti kat­to vas­tas­sa. Lot­to ja raha­pe­lit antaa loh­tua: edes teo­reet­ti­sen lupauk­sen parem­mas­ta. Kyl­lä jen­gi taju­aa, ettei lot­toa­mi­ses­sa ole odo­tusar­voi­ses­ti jär­keä, mut­ta aika moni tajuu myös sen, ettei nii­tä vaih­toeh­to­ja­kaan ole. Se toden­nä­köi­syyk­sien perus­teel­la uskot­ta­va vaih­toeh­to on laka­ta yrittämästä.

    On koh­tuul­li­sen ilke­ää puhua höl­mö­jen tai las­ku­tai­dot­to­mien lisä­ve­ros­ta, tai edes toden­nä­köi­syyk­siin vedo­ten kehot­taa jen­giä tyy­ty­mään sii­hen mitä on. Mil­lä nat­soil­la voi tol­lai­sia neu­vo­ja antaa? Entä jos se nyky­ti­lan­ne on kar­mein­ta koi­ran­pas­kaa, kan­na­taa­ko sil­ti olla lot­toa­mat­ta? Nä näki­sin loton nyky­pa­lau­tuk­sel­laan ole­van pikem­min­kin lisä­ve­ro huo­no-osai­suu­des­ta tai näköalattomuudesta.

    For the record: en lot­toa, mut­ta tie­dän elä­vä­ni etuoi­keu­tet­tua elämää.

  55. VHem­mi­la: “Raja­hyö­ty tar­koit­taa hyö­dyn ekaa deri­vaat­taa, ääret­tö­män pie­nen rahan­mää­rän muu­tok­sen vai­ku­tus­ta koet­tuun hyötyyn.”

    Mut­ta kun lot­toa­mal­la pää­sen osal­li­sek­si epä­jat­ku­vas­ta hyö­ty­funk­tios­ta koh­das­sa “ei ole/on toi­voa parem­mas­ta” raha­mää­räl­lä jon­ka mer­ki­tys lähe­nee nol­laa eli ensim­mäi­nen deri­vaat­ta (raja­hyö­ty) lähe­nee ääretöntä.

    Voi­ko parem­paa inves­toin­tia ollakaan ?

  56. Ymmär­rän tilas­to­tie­tei­tä ja toden­nä­köi­syys­las­ken­taa vähin­tään­kin vält­tä­väs­ti. Mut­ta. Vaik­ka lotos­sa las­ken­nal­li­ses­ti hävi­ää, ajat­te­len seu­raa­vas­ti: 1. rivi lot­toa mak­saa vii­kos­sa sen ver­ran, että se ei mer­kit­se mitään, 2. lot­toa­mal­la se rivi/vko on pie­nen pie­ni mah­dol­li­suus rikas­tua. Joh­to­pää­tös: lot­toa­mal­la rivi vii­kos­sa ei häviä mitään, mut­ta voi voittaa.

  57. Eikös var­muu­den vuok­si kirk­koon kuu­lu­mi­nen ole vähän saman­lai­nen tapaus: pie­nel­lä panok­sel­la voit saa­da jät­ti­voi­ton jos tai­vas on ole­mas­sa. Kir­kol­lis­ve­ro lie­nee NOIN 10 vii­kos­sa. Jos sitä ei ole­kaan ole­mas­sa, et ole menet­tä­nyt kovin­kaan paljon.”

    Mut­ta mihin tuhan­sis­ta kris­til­li­sis­tä kir­kois­ta tuli­si kuu­lua, jos se tai­vas nyt yli­pää­tään on kris­til­li­nen tai­vas? Kir­kot­han ovat kiron­neet toi­si­aan, joten eivät ne kaik­ki tai­da oikeas­sa olla. Eli jos olet valin­nut vää­rin, olet sekä mak­sa­nut pal­jon että lisäk­si jou­dut ikui­seen kidutustuomioon. 🙂

    Eipä vaan, mie­les­tä­ni kuvaa­ma­si ilmiö on eräs moraa­lit­to­mim­mis­ta syis­tä kuu­lua kirk­koon. Mitä­hän kaik­ki­tie­tä­vä Juma­la täl­lai­ses­ta pelaa­mi­ses­ta ajat­te­lee? Sil­ti vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen jopa kir­kon­mie­het tois­te­le­vat tätä Pasca­lin vaa’ak­si kut­sut­tua pelu­rin todis­tus­ta. Vie­lä 1600-luvul­la Pasca­lin vaa­ka saat­toi kuu­los­taa jär­ke­väl­tä, mut­ta tänään se lähin­nä nau­rat­taa. Lotos­sa sen­tään todis­tet­ta­vas­ti joku voit­taa lähes joka viik­ko pää­po­tin ja pie­nem­piä pot­te­ja tulee aina.

    Itse lah­joi­tan omat 10 euroa­ni vii­kos­sa Veik­kausel­le ja RAY:lle, sil­lä siel­tä ne mene­vät suo­raan hyvän­te­ke­väi­syy­teen eikä nii­den avul­la rajoi­te­ta juma­lan­pal­ve­lu­kia, jois­sa käy pää­asias­sa homo­jen vas­tus­ta­jia ja mui­ta taantumuksellisia.

  58. VHem­mi­la, kii­tos. Tie­sin käyt­tä­vä­ni käsit­tei­tä mah­dol­li­ses­ti epä­tar­kas­ti tai vähin­tään­kin epäs­tan­dar­dis­ti (ks. nimi­merk­ki­ni 😉 ), mut­ta luo­tin sii­hen, että joku täs­men­tää tarvittaessa.

    En sil­ti ole eri­tyi­sen var­ma, että tap­pio­aver­sio on täs­sä vält­tä­mät­tä se olen­nai­sin käsi­te (tote­sin­han, että euron mene­tys on mel­ko saman­te­ke­vää, ellei jopa mer­ki­tyk­se­tön­tä, samoin kuin toi­saal­ta sen saa­mi­nen), mut­ta pros­pect theo­ry vai­kut­taa pikai­sen vil­kai­sun perus­teel­la jo hyödyllisemmältä.

    Olen tie­tys­ti tie­toi­nen sii­tä, että “laa­jas­sa kuvas­sa” rahan raja­hyö­ty on las­ke­va, juu­ri­kin sii­tä ilmei­ses­tä syys­tä, jon­ka toteat, eli että “euro on arvok­kaam­pi näl­kiin­ty­neel­le kodit­to­mal­le kuin mil­jar­döö­ril­le”. Jos kui­ten­kin vali­taan jokin todel­li­nen refe­rens­si­pis­te, ja tar­kas­tel­laan muu­tok­sia sii­tä kum­paan­kin suun­taan, ajat­te­len, että voi­daan (aina­kin epäs­tan­dar­dein käsit­tein) pää­tyä eri­lai­seen­kin näke­myk­seen. Selos­tan vähän.

    Ole­te­taan, että kuu­lun toi­meen­tu­le­vaan kes­ki­luok­kaan, ja palk­ka­ni on suo­ma­lai­sen kes­ki­pal­kan paik­keil­la, sano­taan vaik­ka 30000 e vuo­des­sa. Tämä on refe­rens­si­pis­te. Kos­ka kuu­lun myös sii­hen osaan kan­sas­ta, jol­la kaik­ki raha, joka tulee sisään, ei pää­dy kulu­tuk­seen, ovat pie­net muu­tok­set tulois­sa­ni minul­le oikeas­taan saman­te­ke­viä. Jos saan tuhat euroa lisää vuo­des­sa, ei se muu­ta elä­mää­ni mil­lään taval­la. Ja sama päin vas­toin, voin sil­mää räpäyt­tä­mät­tä lah­joit­taa vuo­si­tu­los­ta­ni pois tuhat euroa — jos haluan.

    Mie­len­kiin­toi­nen osuus on täs­sä: jos sanot­tu pitää paik­kan­sa, tuhan­nen euron minul­le tuo­ma lisä­hyö­ty on 0, ja myös raja­hyö­ty on sil­loin ymmär­tääk­se­ni 0. (Vas­taa­vas­ti ei ole ihmeel­lis­tä, jos tut­ki­mus­tu­lok­sek­si saa­daan, että pal­kan­ko­ro­tus läm­mit­tää miel­tä ehkä het­ken, mut­ta ei tuo­ta pit­kä­ai­kais­ta muu­tos­ta koet­tuun hyvinvointiin.)

    (Samoin pie­nen rahan mene­tyk­sen aiheut­ta­ma hyö­dyn mene­tys on mer­ki­tyk­se­tön, eli 0. Tähän perus­tui myös aiem­pi totea­muk­se­ni, että euron käyt­tä­mi­nen tai käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen johon­kin tar­koi­tuk­seen on käy­tän­nös­sä mer­ki­tyk­se­tön valin­ta: yhdel­lä eurol­la ei (vali­tus­sa, toi­meen­tu­le­van ihmi­sen refe­rens­si­pis­tees­sä) ole minul­le todel­lis­ta (so. mer­ki­tyk­sel­lis­tä) vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ta. Jos ole­tet­tai­siin, että oli­sin niin köy­hä, että lot­toon käy­tet­tä­vis­sä ole­va euro oli­si ainoa, jol­la voi­sin vaih­toeh­toi­ses­ti hank­kia sinä päi­vä­nä ruo­kaa, asia oli­si tie­tys­ti eri.)

    Toi­saal­ta, tämän kes­kus­te­lun kon­teks­tis­sa, kun kyse on lotos­ta, puhu­taan “elä­mää muut­ta­vis­ta sum­mis­ta”. Jo kysei­nen ilmaus ker­too olen­nai­sen eron: jos saan tuhan­nen euron sijaan sata­tu­hat­ta lisää, sen minul­le tuo­ma hyö­ty on mer­ki­tyk­sel­li­nen, ja posi­tii­vi­nen. Myös raja­hyö­ty lie­nee näin posi­tii­vi­nen. (Ja vas­taa­vas­ti, jos tuhan­nen euron sijaan mene­tän satatuhatta.)

    Yhteen­ve­to­na, jos siis tuhan­nen euron muu­tok­sen raja­hyö­ty oli nol­la, mut­ta sitä suu­rem­man muu­tok­sen raja­hyö­ty onkin posi­tii­vi­nen, raja­hyö­dyn voi­nee täs­sä tar­kas­te­lus­sa sanoa ole­van täl­lä välil­lä kas­va­va (so. “elä­mää muut­ta­vien sum­mien” olles­sa kysees­sä) — vaik­ka ole­tim­me, että se ylei­ses­ti oli­si laskeva.

    Miten siis kuvai­sit talous­tie­teen käsit­tein, tar­peel­li­sek­si kat­so­maa­si mää­rää rau­ta­lan­kaa apu­na käyt­täen, täl­lais­ta “por­tait­tais­ta” hyö­ty­kä­si­tys­tä, joka tekee eron arki­päi­väis­ten mini­maa­lis­ten & mer­ki­tyk­set­tö­mien raha­mää­rän muu­tos­ten ja “elä­mää muut­ta­vien” suu­rem­pien raha­mää­rän muu­tos­ten välillä?

    (Samaa logiik­kaa voi­nee sovel­taa oma­ko­ti­ta­lon palo­va­kuu­tuk­sen ja mat­ka­ta­va­ra­va­kuu­tuk­sen otta­mi­sen eri­lai­sen mie­lek­kyy­den havain­nol­lis­ta­mi­seen nor­maa­li­tu­loi­sel­la, kuten Mais­te­rin kom­ment­ti 25.9.2011 kel­lo 13:12 osoittaa.)

    Ase­tel­ma on lähel­lä binää­ris­tä hyö­ty­kä­si­tys­tä: jos­sain pis­tees­sä mer­ki­tyk­se­tön muu­tos talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa muut­tuu­kin mer­ki­tyk­sel­li­sek­si (on sit­ten kyse lot­to­voi­tos­ta tai talon pala­mi­ses­ta). Se, mil­loin tämä tapah­tuu, riip­pu­nee muun muas­sa tulo- ja meno­ta­sos­ta. Jol­le­kin kym­me­nen sent­tiä on mer­ki­tyk­se­tön, mut­ta kym­me­nen euroa jo jär­ke­väs­ti hyö­dyl­li­nen raha. Joku toi­nen taas voi huo­let­ta huka­ta kymp­pi­ton­nin, mut­ta sata­tu­hat­ta tun­tuu jo lii­al­li­sel­ta. Täs­sä käsi­tyk­ses­sä rahan hyö­ty ei vält­tä­mät­tä ole jat­ku­va funk­tio, tai mää­ri­ty abso­luut­ti­ses­ti kiin­ni­te­tyl­lä asteikolla.

  59. Jahas, spot­tu sanoi­kin jo olen­nai­sen huo­mat­ta­van tii­viis­ti, kom­ment­ti vain ei ollut vie­lä näky­vis­sä. Kiitos.

  60. Spot­tu: “Mut­ta kun lot­toa­mal­la pää­sen osal­li­sek­si epä­jat­ku­vas­ta hyö­ty­funk­tios­ta koh­das­sa “ei ole/on toi­voa parem­mas­ta” raha­mää­räl­lä jon­ka mer­ki­tys lähe­nee nol­laa eli ensim­mäi­nen deri­vaat­ta (raja­hyö­ty) lähe­nee ääre­tön­tä. Voi­ko parem­paa inves­toin­tia ollakaan?”

    Funk­tio ei ole epä­jat­ku­vuus­pis­tees­sään (kuin puo­lit­tain) deri­voi­tu­va. Raja­hyö­ty on las­ke­va kaik­kial­la mis­sä se on mää­ri­tel­ty. Nouse­val­la raja­hyö­dyl­lä ei lot­toa­mis­ta voi selit­tää, vaan hyö­dyn epä­jat­ku­val­la kasvulla.

    Mut­ta täs­mäl­li­syys sik­seen… osut vies­til­lä­si asian ytimeen.

  61. Tilas­to­tie­tei­li­jä ei ole ymmär­tä­nyt, että lot­to ei ole toden­nä­köi­syys­pe­li vaan kus­tan­nus-hyö­ty ‑peli. Pie­nel­lä kus­tan­nuk­sel­la, muu­ta­mal­la eurol­la, on mah­dol­lis­ta (vaik­ka­kin äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köis­tä, mut­ta sil­ti mah­dol­lis­ta) saa­vut­taa sel­lai­nen hyö­ty, että koko lop­pue­lä­mä muut­tuu ker­ral­la. Toi­saal­ta jos ei voi­ta, ei se parin euron mene­tys tun­nu missään.

  62. Pie­nel­lä kustannuksella…jne”
    Entäs sit­ten kun lai­tan rahaa vii­kot­tain lot­toon, joke­riin, viking lot­toon ja hedel­mä­pe­liin jol­loin sum­ma alkaa­kin olla mer­kit­tä­vä vuo­si­ta­sol­la pie­ni­tu­loi­sen pussissa.
    Mil­lä het­kel­lä se ensim­mäi­nen 80 sen­tin sijoi­tus muut­tuu huo­nok­si investoinniksi?

  63. Mil­lä het­kel­lä se ensim­mäi­nen 80 sen­tin sijoi­tus muut­tuu huo­nok­si investoinniksi?

    Muna ja kana. Höl­mö­läi­set tuk­ki­met­säs­sä. Kame­lin selkä.
    Ihmi­set pyr­ki­vät rajaa­maan kai­ken alka­mi­sen käsit­teen avul­la. Myös sel­lai­set ilmiöt, joil­le ei voi­da mää­rit­tää sel­keä­tä alkupistettä.

    Vas­tauk­se­na kysy­myk­seen: Sii­nä vai­hees­sa kun a) tuo­ta rahaa ei enää käy­tet­täi­si muu­hun kulu­tuk­seen ja b) pelaa­mi­sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on sii­tä saa­tua hyö­tyä suurempi.

  64. Tuo puhe­lin­nu­me­ro­jut­tu jäi vaivaamaan..

    Suo­mes­sa on 13 lan­ka­ver­kon telea­lue­nu­me­roa ja 10 mobii­li­ver­kon “suunta“numeroa. Jos­ko arvios­sa kar­si­taan nume­roa­va­ruut­ta radi­kaa­lis­ti ja arvioi­daan, että kai­kil­la oli­si kuusi­nu­me­roi­nen puhe­lin­nu­me­ro saa­daan 23 mil­joo­naa vaihtoehtoa.

    Mat­ka­pu­he­li­mis­sa on yleen­sä seit­se­mäs­tä kym­me­neen nume­roa tuon “suunta“numeron lisäk­si, joten yhdel­lä­kin ope­raat­to­ril­la voi olla hel­pos­ti kym­me­nen mil­joo­naa nume­roa käytettävissä.

    Kai­kis­ta nume­rois­ta vain pie­ni osa on käy­tös­sä, mut­ta satun­nai­nen näp­päi­li­jä, joka yrit­tää soit­taa Kal­lel­le ei voi tie­tää mit­kä nume­rot ovat käy­tös­sä. Joka tapauk­ses­sa lot­to­voit­to yhdel­lä rivil­lä on huo­mat­ta­vas­ti toden­nä­köi­sem­pi, kuin onnis­tua satun­nai­ses­ti soit­ta­maan Kallelle.

    Lot­toa­mi­seen ja kaik­kiin raha­pe­lei­hin on joku muu syy kuin rahal­li­sen hyö­dyn saa­mi­nen, muu­ten­han kukaan ei pelaisi.

  65. Oli­si muu­ten­mi­han hyöd­tyl­lis­tä tei­tää Loton vuo­tui­nen lii­ke­vaih­to. Ja palautusprosentti.

    Lais­ka­na en viit­si läh­teä etsimään.

    Kuin­ka pal­jon se tekee lot­toa­jaa kohti?

  66. Lot­to­sin.
    Ruo­ka­kau­pas­sa kass­ajo­no oli pit­kä. Ihmi­set lot­to­si­vat. Edel­lä ole­va mies lot­to­si yhden kupon­gin. Ajat­te­li loto­ta saman­lai­sen. Otin auto­maat­ti- eli satunnaiskupngin.

    Olin vii­mek­si loton­nut, kun rivi mak­soi 50 cent­tiä. Nyt se mak­soi 80 cent­tiä. Ihmet­te­lin hin­nan nousua. Edel­lä­ni ole­va mies kuu­li ja sanoi, että tämä on riistoa.

    Lot­to­sin koko kupon­gin eli kah­dek­san euroa. Tar­kis­tin rivit ja tulos on seuraava.

    Rivi A. 0 oikein
    Rivi B 1 oikein (10)
    Rivi C 0 oikein
    Rivi D 0 oikein
    Rivi E 0 oikein
    Rivi F 0 oikein
    Rivi G 0 oikein
    Rivi H 1 oikein (8)
    Rivi I 0 oikein
    Rivi J 1 oikein (8)

    Kupon­gis­sa on siis 70 satun­nais­nu­me­roa ja niis­tä vain kak­si, 8 ja 10, oli oikein!

    En lot­toa enää kos­kaan, mut­ta moni lot­to­aa. Lot­to on huu­me­kaup­paan ver­rat­ta­vaa, rii­pu­vai­suut­ta aiheut­ta­vaa rikollisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.