Päästöoikeuksille tulee säätää minimihinta

Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on nyt jotain 12 – 14 euroa hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta riip­puen min­kä vuo­den oikeu­des­ta on kyse. Hin­nat ole­tet­tiin nouse­van asteit­tain sel­väs­ti kor­keam­paa uraa, kos­ka liik­keel­lä ole­vien oikeuk­sien mää­rää alen­ne­taan line­aa­ri­ses­ti. Ylei­nen talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den ale­ne­mi­nen on kui­ten­kin vähen­tä­nyt pääs­tö­jä sinän­sä ja sik­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on alentunut.

Moni on täs­tä tyy­ty­väi­nen, Joku voi näh­dä täs­sä myös auto­maat­ti­sen sta­bi­laat­to­rin piir­tei­tä; pääs­tö­oi­keuk­sien hal­puus kiih­dyt­täi­si toi­me­liai­suut­ta sii­nä mis­sä hal­pa raakaöljy.

Nii­den kan­nal­ta, jot­ka ovat inves­toi­neet sääs­tä­vään tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen tämä on perin huo­no jut­tu.  Kaup­pa ei oikein käy. Hei­dän kan­nal­taan oli­si oikein, että liik­keel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää alen­net­tai­siin hin­nan pitä­mi­sek­si riittävänä.

Täs­sä pääs­tö­oi­keuk­sien alen­nus­myyn­nis­sä ei ole mitään jär­keä myös­kään ilmas­ton kan­nal­ta. Mel­ko suu­rel­la var­muu­del­la voi­daan sanoa, että pääs­tö­jen hait­ta­funk­tio on mel­ko tark­kaan line­aa­ri­nen alu­eel­la, jos­sa EU:n pääs­töt oli­si­vat muu­ta­man pro­sen­tin suu­rem­mat tai pie­nem­mät. Ympä­ris­tö hyö­tyy yhtä pal­jon poääs­tö­jen alen­ta­mi­ses­ta sata mil­joo­naa ton­nia EU:n tavoit­teen ala­puo­lel­le kuin se hyö­tyy sata mil­joo­naa ton­nia lii­an suur­ten pääs­tö­jen las­ke­mi­ses­ta EU:n tavoitteeseen.

Kun pääs­tö­oi­keu­det nyt ovat hal­po­ja, toi­mia pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si lykä­tään. Jos nousu jos­kus alkaa, oikeuk­sien hin­ta nousee pil­viin lai­min­lyö­ty­jen sääs­tö­toi­mien vuoksi.

Todet­ta­koon, että autoi­li­joi­ta kan­nus­te­taan hank­ki­maan vähä­pääs­töi­nen auto vero­kan­nus­ti­mil­la, jois­sa hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­ta on auto­mer­kis­tä ja ajo­ki­lo­met­reis­tä riip­puen jotain 600 euron luokkaa.

114 vastausta artikkeliin “Päästöoikeuksille tulee säätää minimihinta”

  1. Ai, että kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on las­ke­nut kos­ka ei ole enää pääs­tö­jä ole­tet­tua mää­rää niin hin­taa pitäi­si kei­no­te­koi­ses­ti nos­taa ylös??

    Eikös täs­sä olla nyt tavoi­te­ti­las­sa jos ker­ran pääs­töt ovat laskeneet??

    Onko täs­sä joku itse­tar­koi­tus että pääs­tö­oi­keus mak­sai­si mah­dol­li­sim­man paljon?

    En ymmär­rä logiikkaasi.

  2. Pääs­töis­tä pitäi­si kar­sia noin 90 %, joten vie­lä on aika pal­jon teh­tä­vää, vaik­ka mää­rä oli­si­kin taan­tu­man vuok­si vähentynyt.

  3. Täy­tyy muis­taa, että vaik­ka uusia hait­ta­ve­ro­ja luo­tai­siin bona fide, niin niis­tä luo­pu­mi­nen ei suju yhtä hyväs­sä hen­ges­sä (vaik­ka hait­ta oli­si pie­nen­ty­nyt tai poistunut).

    Ymmär­rän hyvin, että raha on jos­tain otet­ta­va, mut­ta aina näis­sä vaan käy kuin kei­sa­rin uusil­la vaatteilla…

  4. Toi­mi­si­ko tämä myös niin päin, että jos pääs­töt lisään­ty­vät ja pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta uhkaa nous­ta, nii­den hin­taa pitäi­si dum­pa­ta alas­päin? Logiikkaa?

  5. Tun­tuu tass sil­tä, että saas­te­ve­ro oli­si parem­pi tapa kont­rol­loi­da pääs­tö­jä kuin pääs­tö­kaup­pa. Saas­te­ve­ros­sa tuo­te­tul­le vahin­gol­le tuli­si aina­kin suo­raan sovit­tu hinta.

    Toi­saal­ta vähän paha kom­men­toi­da pääs­tö­kau­paa, kun ei ole vie­lä edes kun­noal­la sisäis­tä­nyt sen dyna­miik­kaa. Onko jol­lain joku sel­keä esi­tys sii­tä miten se toi­mii? Ei ole löy­ty­nyt kevyel­lä googlettamisella.

  6. Pääs­tö­kau­pas­sa on sel­lai­nen ongel­ma, että sii­hen eivät mark­ki­nat jak­sa uskoa. Jos nimit­täin mark­ki­nat uskoi­si­vat pääs­tö­kaup­paan, tule­vai­suu­den pääs­tö­oi­keu­det oli­si­vat oikein mah­ta­va sijoi­tus­koh­de. Nyky­hin­noil­la niis­sä ei ole hal­pe­ne­mi­sen ris­kiä, mut­ta jos ne alka­vat oikeas­ti pur­ra, hin­na­nousuun on erit­täin pal­jon potentiaalia.

    Edes kulu­tuk­sen ei tar­vit­se nous­ta. Jo pel­käs­tään Sak­san ydin­voi­ma­pää­tök­set riit­tä­vät pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan rajuun nousuun Euroopassa.

    Vaik­ka alal­la on pal­jon mui­ta­kin ope­roi­jia, ener­gia­sek­to­ri mää­rit­tää hin­ta­ta­soa aika pal­jon. Jos hii­li­voi­mal­la tuo­tet­tu säh­kö mak­saa 30 e/MWh, tuu­li­voi­mal­la 100 e/MWh ja aurin­ko­voi­mal­la 300 e/MWh, niin noil­le saa­daan pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nak­si noin 50 e/t (hii­les­tä tuu­leen) ja noin 200 e/t (hii­les­tä aurin­koon), kun pääs­tö­oi­keu­det lop­pu­vat. Käy­tän­nös­sä hin­ta on vie­lä kor­keam­pi tuu­len ja aurin­gon luon­teen vuoksi.

    Voi tie­tys­ti myös käy­dä niin, että teol­li­suu­den kyn­nys siir­tää tuo­tan­to­aan pois pääs­tö­kau­pan pii­ris­tä löy­tyy jos­tain alem­paa kuin näis­tä luke­mis­ta. Mut­ta sil­ti­kin tie­däm­me, että esi­mer­kik­si 30 e/t menee vie­lä ihan hyvin. Mark­ki­noi­den usko pääs­tö­oi­keuk­siin ei siis ole kovin kova, ilmei­ses­ti ylei­nen aja­tus on se, että jär­jes­tel­mää ei voi­da kiris­tää kil­pai­li­ja­mai­den ohi.

    Jos meil­lä oli­si glo­baa­li pääs­tö­oi­keus­kaup­pa, minä mars­si­sin pörs­siin ja ostai­sin kilo­ton­nin pääs­tö­jä… Mut­ta kun ei ole, sys­tee­mi vuo­taa pahasti.

    Mitä muu­ten tulee yksi­tyi­sau­toi­lun pääs­tö­ve­ro­tuk­seen, niin tuo Oden mai­nit­se­ma 600 e/t on vain osa. Polt­toai­neen val­mis­te­ve­ro veroi­neen on hii­li­diok­si­dil­le jyvi­tet­ty­nä noin 300 e/t ben­sii­nin koh­dal­la. Yhdes­sä nämä alka­vat olla sen kokoi­nen erä, että ne vai­kut­ta­vat yksi­tyi­seen kulutuskäyttäytymiseen.

  7. Mis­sä koh­taa ne autoi­li­jan vero­kan­nusi­met oikein ovat? Enem­pi on mak­su­mie­hen osa. Auton osto­het­kel­lä vero­te­taan kulu­tuk­sen mukaan, vuo­sit­tai­nen vero kulu­tuk­sen mukaan ja polt­toai­nees­ta­kin mak­se­taan veroa kulu­tuk­sen mukaan. Ja aika pirusti.

    1. Rol­ling
      Ne vero­kan­nus­ti­met ovatr juu­ri nois­sa. Kan­nus­tin = rat­sas­ta­jan saapp­paas­sa ole­va piik­ki, jol­la voi pis­tää hevos­ta kyl­keen vauh­din nopeuttamiseksi.

  8. Pääs­tö­oi­keus sekoi­lu pitää lopet­taa. 😀 Mitään niin jär­je­tön­tä ei ole ollut esi­lä pit­kään aikaan. Pääs­tö­oi­keu­det ovat osoit­tau­tu­neet, kuten ennus­tet­tiin­kin, vain tavak­si teh­dä suu­ria hui­jauk­sia. Ei tar­vi­ta edes kuor­ma-auto­ja aja­maan tomaat­te­ja maas­ta toiseen.

    Jos­ta tuli mie­lee­ni, kos­ka vero­tus saa­daan yhte­näis­tet­tyä ja veron­kan­to EU:lle. Jos­tain kum­man syys­tä en oikein usko hal­li­tuk­sen har­maan talaou­den vas­tai­seen puu­has­te­luun kan­sal­li­sel­la tasol­la, kun rikok­set teh­dään unio­nin tasolla.

  9. Eikö se sun argu­ment­ti pääs­tö­kau­pan puo­les­ta ja hii­li­ve­roa vas­taa ollut että pääs­tö­kau­pas­sa tie­däm­me pääs­töt ja vero­jen kans­sa vain nii­den hin­na? Ja nyt se pääs­tö­kau­pan hin­ta on nyt lii­an alhai­nen, eli se pitäi­si sää­tää? Tule nyt sinä­kin vero­lei­riin vaan, tääl­lä on tut­tu­ja ja hyvää seuraa.

    Väi­tän muu­ten ihan puh­taas­ti mutu­na ettei se pääs­tö­jen las­ku joh­du pel­käs­tään taan­tu­mas­ta, nii­den las­ke­mi­nen on hel­pom­paa ja hal­vem­paa kuin on oletettu.

  10. juge: Mitä vai­ke­aa täs­sä on? Onko sinul­le joten­kin epä­sel­vää mitä var­ten koko meka­nis­mi on kehi­tet­ty? Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat pitää saa­da kor­keal­le sik­si, että pääs­töt las­ki­si­vat — mie­luus­ti nol­laan ja mie­luus­ti mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Jos nyt ajat­te­lee mitä var­ten ne ovat, niin point­ti on las­kea nii­tä mah­dol­li­sim­man pal­jon, eikä pitää kom­pro­mis­si­na syn­ty­nyt­tä suun­ni­tel­tua las­ku­no­peut­ta joten­kin tavoiteltavana.

  11. Onko tuo Sak­san ja mui­den hol­ti­ton ydin­voi­man kor­vaa­mi­nen hii­li­voi­mal­la lyhyt­nä­köi­syyt­tä vai vedon­lyön­tiä sen puo­les­ta, että koko pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mi saa­daan lobat­tua hajal­le mikä­li pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat nouse­vat merkittäviksi?

  12. J, minul­le tämä jär­jes­tel­mä ei ole ollen­kaan epä­sel­vä. Monel­le on. Pääs­tö­kaup­pa kehi­tet­tiin pien­ten alu­eel­lis­ten ongeel­mien ratkaisuun.

    Nyt sitä halu­taan käyt­tää glo­baa­liin ongel­man­rat­kai­suun vaik­köa vain pie­ni osa maa­il­maa on järjestelmässä.

    Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa nos­ta­mal­la saa­daan var­maan eun alu­eel­ta pääs­tö­jä alas mut­ta ei se ilma­ke­hän tilaan vai­ku­ta mitään kos­ka se sama pääs­tö toteu­tuu jos­sa­kin muualla.

  13. Onko tuo Sak­san ja mui­den hol­ti­ton ydin­voi­man kor­vaa­mi­nen hii­li­voi­mal­la lyhyt­nä­köi­syyt­tä vai vedon­lyön­tiä sen puo­les­ta, että koko pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mi saa­daan lobat­tua hajal­le mikä­li pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat nouse­vat merkittäviksi?

    Mark­ki­nat tun­tuu hin­noit­te­le­van sen niin että sil­lä ei ole juu­ri mitään merkitystä.

    EU:n pääs­tö­kau­pan alais­ten hii­li­diok­sie­kvi­va­lent­ti­pääs­tö­jen mää­rä on noin kak­si mil­jar­dia ton­nia vuo­de­sa. Sak­san ydin­voi­ma­lat tuot­ti säh­köä 2010 n. 140TWh. Vaik­ka tuon tuot­tai­si hii­li­lauh­teel­la niin se lisä­si pääs­tö­jä noin 110 mil­joo­naa ton­nia eli 5,5%. Jos tuon tuot­taa maa­kaa­sul­la joka on mar­gi­naa­li­tuo­tan­toa Kes­ki-Euroo­pas­sa ja rea­lis­ti­sem­pi las­ken­ta­ta­pa noin 30 mega­ton­ni­aa, eli 1,5%. Ja tämä ole­tuk­sel­la että kulu­tus ei rea­goi miten­kään ja uusiu­tu­via ei tule, jot­ka ei kum­pi­kaan pidä paik­kaan­sa. Ei se nyt vaan vai­ku­ta pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taan miten­kään olennaisesti.

    Se iso kuva on tämä http://bit.ly/pPSqeU Suo­mi nyt vaan on säh­kön­ku­lu­tuk­sen suh­teen outo maa, eli mei­dän säh­kö­mark­ki­noi­ta ei kan­na­ta yleis­tää ylei­seu­roop­pa­lai­sek­si nor­mik­si, ja Suo­mes­sa­kin se kas­vu on taittunut.

  14. Olet ihan oikeas­sa. Euroo­pal­la menee nyt niin hyvin ver­rat­tu­na kehit­ty­viin mai­hin, että mei­dän on teh­tä­vä kaik­ki mah­dol­li­nen, jot­tei Euroo­pan teol­li­suus runt­taa kehit­ty­vien mai­den teol­li­suut­ta yli­voi­mai­sel­la kilpailukyvyllään. 

    Teol­li­suu­den kulut vain Euroo­pas­sa ja eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa ylös mil­lä tahan­sa nimikkeellä!

    1. Puo­lu­ee­ton tarkkailija.
      Me emme mak­sa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mitään ulos. Raha kier­tää saman talou­den sisäl­lä ja kor­vaa muu­ta verotusta.

  15. Ei ilmas­ton­muu­tos ole niin päi­vän pääl­le, että suu­ren laman aika­na pitää väki­sin nos­taa teol­li­suu­den vero­ja. Jos nyt vaan sitou­du­taan pääs­tö­oi­keuk­sien asteit­tai­seen vähen­tä­mi­seen, niin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä maa­il­ma pelas­tuu. Se riit­tää. Jos joku viher-fir­ma menee kon­kurs­siin taan­tu­man takia, niin ei hait­taa. Ei huo­nos­ti hoi­det­tu­ja fir­mo­ja ole muu­ten­kaan tapa­na veroil­la pelastaa.

  16. Ei täs­sä pääs­tö­kau­pas­sa ole oikein mitään jär­keä. Sii­nä ajas­sa kun tääl­lä hiu­kan vähen­ne­tään pääs­tö­jä ja mak­se­taan sii­tä itsem­me kipeäk­si niin Aasian vau­ras­tu­vat kan­sat pus­ke­vat monin­ker­tai­ses­ti lisää uusia pääs­tö­jä ulos. Ja tah­ti vain kiihtyy…

  17. Mik­set ehdo­ta kan­sa­nää­nes­tys­tä asias­ta? Ei väliä vaik­ka sii­tä voi­si tul­la ennem­min mie­le­nil­maus Krei­kan tuki­toi­mis­ta, maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­ta tai eläk­kei­den indek­si­ko­ro­tuk­sis­ta kuin kan­sa­nää­nes­tys pääs­tö­oi­keuk­sien mini­mi­hin­nois­ta. Rat­kai­su­mal­li oli­si kui­ten­kin perin vihreä.

  18. J
    Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat pitää saa­da kor­keal­le sik­si, että pääs­töt las­ki­si­vat – mie­luus­ti nol­laan ja mie­luus­ti mah­dol­li­sim­man nopeasti.

    Tuo on vain tum­man­vih­rei­den aja­tus­mal­li. Moni muu pitää pääs­tö­kaup­paa vain käte­vä­nä työ­ka­lu­na vähen­tää pääs­tö­jä tuhoa­mat­ta sii­nä sivus­sa taloutta.

    Ensin­nä­kin on täy­sin jär­je­tön­tä ampua itseä jal­kaan nykyi­sel­lä pääs­tö­kau­pal­la. Osa pääs­tö­kau­pas­ta pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti lak­kaut­taa lii­an otol­li­se­na kusetuskohteena. 

    Toi­sek­si, ei ole mitään jär­keä kaik­kien talous­on­gel­mien lisäk­si ajaa teo­li­suut­ta EU:n ulko­puo­lel­le. Kyl­lä kii­na­lai­set ja intia­lai­set otta­vat mie­le­lään vas­taan ne teh­taat, jot­ka Euroo­pas­sa suljetaan.

    Ode.
    Me emme mak­sa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mitään ulos. Raha kier­tää saman talou­den sisäl­lä ja kor­vaa muu­ta verotusta.

    Tuo on kepu­lais­ten vakio­ar­gu­ment­ti maataloustuelle. 

    Pääs­tö­oi­keu­det (ja maa­ta­lous­tu­ki) siir­tä­vät rahaa tuot­ta­val­ta sek­to­ril­ta ei-tuot­ta­mat­to­mal­le sek­to­ril­le ja huk­kaa suu­ren osan välille.

    1. Kii­nas­sa on niin paha ener­gia­pu­la, että hii­li­vuo­den pel­ko sin­ne on hai­hat­te­lua. Venä­jä on han­ka­lam­pi tapaus.

  19. Pääs­tö­oi­keus­kaup­pa on yli­voi­mai­ses­ti tehok­kain ja oikeu­den­mu­kai­sin tapa saa­da aikaan inves­toin­te­ja — jos esi­mer­kik­si säh­kö oli­si ilmais­ta, niin ketä­pä kiin­nos­tai­si sam­mu­tel­la lamp­pu­ja tai kehi­te­lä vähem­män säh­köä käyt­tä­viä laitteita.
    Sama kos­kee vett­pä. jäte­ve­den puh­dis­tus­ta, bensiiniä…

    Wind­fall ja hal­li­tus­ten poliit­ti­ses­ti ohjaa­mat kiin­tiöt teki­vät hom­mas­ta var­sin seka­van puoliohjauksen.

    Pääs­tö­kau­pan poliit­ti­nen uskot­ta­vuus lie­nee suu­rin ongel­ma. Hin­ta­me­ka­nis­mi ei toi, kos­ka hal­li­tus­ken usko­taan joka tapauk­ses­sa löy­tä­vän kier­to­tien teol­li­suu­del­le vält­tää mak­su­ja ja samal­la kei­non olla uudis­ta­mat­ta pro­ses­se­jaan ja tuotekehitystään.

    USA:ssa arin­ko­ken­no­tek­no­lo­giy­ri­tys­ten huo­no menes­tys joh­tuu juu­ri tuol­lai­ses­ta seka­vas­ta poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta: inves­toin­tien tule­vai­suu­teen ei voi luiottaa.

    Samaan aikaan Kii­nas­sa insi­nöö­ri­ve­toi­ses­ti clean­tech on otet­tu tois­saan. Jos co2-pää­töil­le EU:ssa ei saa­da jär­kec­vää hin­taa, euroop­pa­lai­nen teol­li­suus jyrään­tyy tehok­kaa­man kiin­lai­sen tuo­te­ke­hi­tyk­sen alle.

  20. Vihe­rins­si on oikeas­sa: pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta ei nouse kos­ka mark­ki­nat eivät usko polii­tik­ko­jen haluun todel­li­siin päästövähennyksiin. 

    Sak­sa­kin päät­ti siir­tyä pääs­töt­tö­mäs­tä ydin­voi­mas­ta venä­läi­seen maa­kaa­suun ja koti­mai­seen kivi­hii­leen. Voin lyö­dä vetoa, että tämän pää­tök­sen ansios­ta raken­ne­tut voi­ma­lat pus­ke­vat hiil­tä tai­vaal­le kau­an sen jäl­keen kun nyky­muo­toi­nen pääs­tö­kaup­pa on historiaa.

    Vih­reät ympä­ri Euroo­pan ovat jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä valin­neet koh­teek­seen ydin­voi­man, vaik­ka kai­ken saa­ta­vil­la ole­van tie­don perus­teel­la pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti pyr­kiä CO2-vähennyksiin.

    Mie­lel­lään kuu­li­sin Osmon kom­men­tin Vil­le Nii­nis­tön puhei­siin kos­kien kan­sa­nää­nes­tys­tä ydin­voi­mas­ta luo­pu­mi­sek­si. Jos puo­lu­een lin­ja on noin vas­tuu­ton, minun aina­kin on mah­do­ton­ta äänes­tää tei­tä jatkossa.

    Lin­kis­tä näkee miten ydin­voi­mal­la on pie­nen­net­ty CO2-pääs­tö­jä jopa “vahin­gos­sa”. Kat­so­kaa Ruot­sia ja Ranskaa
    http://tinyurl.com/6hkqptw

  21. Se iso kuva on tämä http://bit.ly/pPSqeU Suo­mi nyt vaan on säh­kön­ku­lu­tuk­sen suh­teen outo maa, eli mei­dän säh­kö­mark­ki­noi­ta ei kan­na­ta yleis­tää ylei­seu­roop­pa­lai­sek­si nor­mik­si, ja Suo­mes­sa­kin se kas­vu on taittunut.

    Kuva hämää! Nimit­täin tuos­sa on se “per capi­ta”, kun taas pääs­tö­oi­keu­det ovat “per EU”. Jos kuvas­ta klik­kaa pois mar­gi­naa­li­sen pie­nen ja ener­gia­val­tais­ta teol­li­suut­ta pal­jon omaa­van maan, niin sii­nä näkyy mon­ta suur­ta maa­ta, joi­den säh­kön­ku­lu­tus on vakaas­sa nousussa.

    80-luvul­ta alkaen säh­kön­ku­lu­tus on kas­va­nut Euroo­pas­sa vajaa pari pro­sent­tia vuo­des­sa, vain vähän hitaam­min kuin kan­san­tuo­te. Het­kel­li­siä not­kah­duk­sia täs­sä on ollut, mut­ta ne ovat joh­tu­neet lähin­nä suhdannevaihteluista.

    Pääs­tö­oi­keuk­sien kysyn­tä on siis kas­vus­sa, tar­jon­ta kape­nee. Muu­tos­no­peus on kym­me­niä pro­sent­te­ja vuosikymmenessä.

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­ta­sa­pai­no sinän­sä ei vie­lä ker­ro hin­nas­ta mitään, kos­ka vas­taan tulee kum­man­kin jous­ta­vuus. Ver­taus­ku­va­na pelas­tus­ve­ne: Pelas­tus­ve­nees­sä on 100 paik­kaa, pelas­tet­ta­via on 110. Yksit­täi­sen pai­kan hin­ta nousee huu­to­kau­pas­sa erit­täin kor­keak­si, vaik­ka tasa­pai­no sinän­sä on lähel­lä. Kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät kui­ten­kaan jousta.

    Pääs­tö­kau­pan hie­nous on se, että sii­nä hae­taan hal­vin tapa vähen­tää pääs­tö­kau­pan alai­sia pääs­tö­jä. Vali­tet­ta­vas­ti se hal­vin tapa saat­taa olla siir­tää pääs­töt maan­tie­teel­li­ses­ti toisaalle.

    Kak­si tapaa fik­sa­ta pääs­tö­kaup­pa toimivaksi:

    1. Saa­daan pääs­tö­kau­pas­ta globaali.
    2. Lai­te­taan ener­giain­ten­sii­vi­sil­le tuot­teil­le nii­den pääs­tö­jä vas­taa­va tuontitulli.

    Näis­tä koh­ta 1 on luon­nol­li­ses­ti rei­luin ja tehok­kain rat­kai­su. Har­mi vain, että se ei mah­du poliit­ti­seen realiteettiin…

  22. Puo­lu­ee­ton tarkkailija.
    Me emme mak­sa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mitään ulos. Raha kier­tää saman talou­den sisäl­lä ja kor­vaa muu­ta verotusta.

    Jos­kin pääs­tö­kau­pan ongel­ma on se, että raha kier­tää esi­mer­kik­si niil­le onnek­kail­le, jot­ka ovat jo aiem­min sat­tu­neet omis­ta­maan vesi­voi­ma­loi­ta. Ts. vapaan mark­ki­na­ta­lou­den mukai­nen meka­nis­mi ei toi­mi sil­loin, kun puhu­taan rajal­li­sis­ta luonnonvaroista.

    (Ei tämä pääs­tö­kaup­paa toi­vot­to­mak­si tee, mut­ta wind­fall-tuot­to­jen pois­ke­ruus­sa pitäi­si olla hyvin tarkka.)

  23. Me emme mak­sa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mitään ulos. Raha kier­tää saman talou­den sisäl­lä ja kor­vaa muu­ta verotusta.

    Ehkä jos­sain ide­aa­li­ses­sa tule­vai­suu­den pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mäs­sä. Täs­sä nykyi­ses­sä lob­ba­rei­den aikaan­saan­nok­ses­sa oikeu­det jae­taan ilmai­sek­si joten tuo veron kor­vi­ke siir­tyy val­tion sijaan pääs­tä­jien tas­kuun ja eri­lais­ten pääs­tö­vä­hen­nys­me­ka­nis­mien (google: Clean Deve­lop­ment Mec­ha­nism) avul­la pääs­tö­oi­keuk­sis­ta nime­no­maan mak­se­taan ulos. Ja kun vie­lä itse­kin haluat sää­tää mark­ki­na­hin­taa, niin mik­si ei men­nä suo­raan veroon, sen sää­te­ly kun oli­si vähän hel­pom­paa ja ennustettavampaa?

    1. Pääs­tö­oi­keuk­sien jaka­mi­nen ilmai­sek­si aina­kin vähe­nee vuo­den 2013 alus­ta. Esi­mer­kik­si ener­gian­tuo­tan­non osal­ta siir­ry­tään mak­sul­li­seen jakoon, siis ilmei­ses­ti huutokauppaan.

  24. Ei ilmas­ton­muu­tos ole niin päi­vän pääl­le, että suu­ren laman aika­na pitää väki­sin nos­taa teol­li­suu­den veroja.”

    Tie­tä­mät­tö­myys pitäi­si kriminalisoida.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa ollaan myö­häs­sä aina­kin 20 vuot­ta. On jo mah­dol­lis­ta, että pro­ses­si on karan­nut täy­sin käsis­tä. Par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa nyt on vii­mei­sest het­ket teh­dä jotain, jot­ta lap­sen­lap­sem­me pys­tyi­si­vät täl­lä elämään.

    Masen­ta­vaa, että yksi­kään puo­lue Suo­mes­sa ei ota ilmas­touh­kaa vakavasti.

  25. Ihan sama itsel­le­ni, kier­tää­kö raha teo­rias­sa saman­ta­lou­den sisäl­lä vai ei, yksin­ker­tais­taen minua kiin­nos­taa mitä säh­kö­las­kus­sa­ni on vii­van alla. Sinäl­lään minua ei suht kor­kea säh­kön hin­ta hait­taa, jos raha menee veroi­na yhteis­kun­nan hyvään. Mut­ta tavik­sil­la on sel­lai­nen kuva pääs­tö­kau­pas­ta, että ne rahat valu­vat taas jon­kin rik­kaan keplot­te­li­jan tai yri­tyk­sen tas­kuun (vaik­ka sit­ten saman talou­den sisäl­lä). Saa kor­ja­ta jos olen vää­räs­sä. Ja mikäs se mil­jar­di­luo­kan hui­jaus oli­kaan juu­ri näis­sä pääs­tö­kau­pois­sa täs­sä äskettäin?

    Min­ne tahan­sa tuo­daan kei­not­te­lu, niin sii­tä ei taval­li­sel­le sukan­ku­lut­ta­jal­le lop­pu­jen lopuk­si hyvä seuraa.

  26. AM
    Tie­tä­mät­tö­myys pitäi­si kriminalisoida.
    Ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa ollaan myö­häs­sä aina­kin 20 vuot­ta. On jo mah­dol­lis­ta, että pro­ses­si on karan­nut täy­sin käsis­tä. Par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa nyt on vii­mei­sest het­ket teh­dä jotain, jot­ta lap­sen­lap­sem­me pys­tyi­si­vät täl­lä elämään.

    Ei täs­sä enää mitään mahda.

    Sak­sas­sa pis­tet­tiin juu­ri yhdel­lä pää­tök­sel­lä kes­ki­ko­koi­sen teol­li­suus­val­tion ver­ran lisää fos­sii­lis­ta voi­maa tulil­le. Ja vih­reät hur­raa­vat täl­le päätökselle!

  27. Ode
    Kii­nas­sa on niin paha ener­gia­pu­la, että hii­li­vuo­den pel­ko sin­ne on hai­hat­te­lua. Venä­jä on han­ka­lam­pi tapaus.

    Toki kuu­kau­den täh­täi­mel­lä näin, mut­ta jo vii­des­sä vuo­des­sa, puhu­mat­ta­kaan kym­me­nes­tä, ehtii raken­ta­maan mel­koi­sen mää­rän tuotantokapasiteettia.

  28. Pääs­tö­oi­keuk­sil­le tulee sää­tää minimihinta”

    Minus­ta täm­möi­siä asioi­ta vaa­ties­sa on syy­tä miet­tiä hyvin tar­koin, mil­loin ‘hyväk­syt­tä­vä ohjai­lu’ alkaa muut­tua puh­das­ve­ri­sek­si, klas­si­sek­si fasis­mik­si. Yksi fasis­min ydin­a­lueis­ta on juu­ri se, että val­tio sane­lee yksi­tyi­sil­le, mitä näi­den pitää omai­suu­del­laan teh­dä — suu­ren yhtei­sen hyvän nimis­sä tietty.

    Minus­ta esim. juu­ri autoi­li­joi­den ohjai­lus­sa eri tavoin pis­tä­vin kan­nus­ti­min alkaa olla fasis­min piir­tei­tä. Eihän tuo­ta autoi­li­joi­hin koh­dis­tu­vaa 600e/tn ohjai­lua voi mil­lään asia­pe­rus­teil­la oikeut­taa. Autoi­jat halu­taan pakot­taa tie­tyn­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen näen­näi­ses­ti mark­ki­naeh­toi­sin pakottein.

  29. Minus­ta esim. juu­ri autoi­li­joi­den ohjai­lus­sa eri tavoin pis­tä­vin kan­nus­ti­min alkaa olla fasis­min piirteitä.”

    Onko mie­les­tä­si sit­ten autoi­lu jokin perus­oi­keus, joka voit­taa esi­mer­kik­si hen­gi­tys­tie­sai­raan ihmi­sen oikeu­den elää?

    Autoi­lu­li­ber­taa­rien ajat­te­lua voi­si joten­kin ymmär­tää, jos he eläi­si­vät jos­sain kuplas­sa ero­tet­tu­na muis­ta ihmi­sis­tä. Tosia­sia kui­ten­kin on, että he kulut­ta­vat tilaa ja ilmaa, joka kuu­luu yhtä lail­la kai­kil­le muillekin.

  30. En ole kos­kaan hif­fan­nut, mitä pääs­tö­kaup­pa yrit­tää vii­me kädes­sä mal­lin­taa. Aina pää­dyn sii­hen, että se on vii­me kädes­sä tapa “huo­leh­tia” ympä­ris­tös­tä ilman, että koko­nai­suu­den kan­nal­ta juu­ri min­kään tar­vit­see juu­ri­kaan muut­tua, kos­ka pääs­tö­oi­keus­kau­pan dyna­miik­ka on niin monitahoinen.

    Sanoi­sin, että kysy­mys on sii­tä, että vii­me kädes­sä kulut­ta­mis­ta pitäi­si hil­li­tä, mikä vähen­täi­si suo­ras­sa suh­tees­sa pääs­tö­jä, mut­ta kos­ka nykyi­sen talous­tie­teen ja poli­tii­kan kan­nal­ta tämä vaih­toeh­to on kes­tä­mä­tön, pitää kek­siä jotain, joka näyt­tää hil­lit­se­vän päästöjä.

    Ongel­ma vaan on se, että kun pääs­tö­jen hai­tat eivät riip­pu pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nas­ta, niin mik­si pääs­tö­oi­keuk­sil­la pitää yli­pään­sä käy­dä kaup­paa? X ton­nia hii­li­diok­si­dia tuot­taa las­ken­nal­lis­ta hait­taa yhtä pal­jon riip­pu­mat­ta sii­tä, mak­soi­ko se 30 euroa ton­nil­ta vai 300 euroa tonnilta.

    Jos pääs­tö­jä vero­tet­tai­siin, yksi hii­li­diok­si­di­ton­ni lisäi­si kus­tan­nuk­sia yhtä pal­jon riip­pu­mat­ta sii­tä, tule­vat­ko pääs­töt ben­san polt­ta­mi­ses­ta, kodin­ko­neen raken­ta­mi­ses­ta, vai läm­pö­voi­ma­las­ta. Sil­lä­kään ei oli­si mer­ki­tys­tä, jos samas­sa ener­giayh­tiös­sä on vesi­voi­maa, jon­ka avul­la yhtiö saa ilmais­ta tai edul­lis­ta pääs­tö­oi­keut­ta, jol­la voi kom­pen­soi­da jotain saas­tut­ta­vam­paa bis­nes­tä tai vaih­toeh­toi­ses­ti teh­dä rahaa myy­mäl­lä pääs­tö­oi­keuk­sia muil­le. Se ansio­ton raha nimit­täin pää­tyy sekin jon­ne­kin inves­toi­ta­vak­si tai kulu­tet­ta­vak­si, joka lopul­ta lisää pääs­tö­jä. Lisäk­si ETA-alu­een ulko­puo­lel­ta tuo­tui­hin tuot­tei­siin lät­käis­täi­siin pääs­tö­tul­li; jos tuot­tei­den pääs­tö­ja­lan­jäl­jes­tä ei ole tie­toa, tul­li oli­si ole­tusar­voi­ses­ti sen ver­ran kor­kea, että tie­to ilmaan­tui­si kyl­lä pian.

    Tämä vaan on taas nii­tä ske­naa­rioi­ta, jot­ka eivät poliit­ti­ses­ti meni­si kos­kaan läpi. Tai sit­ten kyl­lä meni­si­vät, jos oikeas­ti aja­tel­tai­siin vuo­si­sa­to­jen skaa­lal­la, että onko täl­lä pla­nee­tal­la kiva asua vuon­na 2400.

  31. AM:

    Tie­tä­mät­tö­myys pitäi­si kriminalisoida.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa ollaan myö­häs­sä aina­kin 20 vuot­ta. On jo mah­dol­lis­ta, että pro­ses­si on karan­nut täy­sin käsis­tä. Par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa nyt on vii­mei­sest het­ket teh­dä jotain, jot­ta lap­sen­lap­sem­me pys­tyi­si­vät täl­lä elämään. 

    Ai, että ihan karan­nut käsistä?

    Kum­mas­ti ilmas­to ei ole läm­men­nyt 12–15 vuo­teen ja merien pin­ta on alka­nut las­kea. Joh­ta­vat ilmas­to­tut­ki­jat kir­joit­ta­vat artik­ke­lei­ta aihees­ta “mik­si ei ole läm­men­nyt niin kuin piti” ja joh­ta­vil­la mal­lin­ta­jil­la on val­ta­vat mää­rät läm­pöä hukas­sa (tosin juu­ri äsket­täin tie­to­ko­ne­mal­lit ovat “löy­tä­neet” läm­mön pii­les­ke­le­mäs­sä Mari­aa­nien hau­dan poh­jal­ta yhdes­sä Elvik­sen ja Hit­le­rin kanssa…)

    Eikö­hän täs­sä vii­meis­tään 5 — tai aina­kin 10 — vuo­den kulut­tua löy­de­tä kon­sen­sus sii­tä, että koko ilmas­ton­muu­tos­vouh­kaus oli suu­ri jouk­kop­sy­koo­si, joka perus­tui enem­män vilk­kaa­seen mie­li­ku­vi­tuk­seen kuin oike­aan tie­teel­li­seen tietoon.

  32. Kun pääs­tö­oi­keu­det nyt ovat hal­po­ja, toi­mia pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si lykä­tään. Jos nousu jos­kus alkaa, oikeuk­sien hin­ta nousee pil­viin lai­min­lyö­ty­jen sääs­tö­toi­mien vuoksi.”

    taval­laan pääs­tö­oi­keuk­sil­le ei voi olla oike­aa hin­taa, eikä koko pääs­tö­kaup­pa voi toi­mia halu­tul­la taval­la. jos pääs­tö­oi­keu­det on hal­po­ja niin yhtiöt eivät viit­si inves­toi­da, ja jos ne on kal­lii­ta niin talous­kas­vu lop­puu, eikä taas­kaan kukaan investoi. 

    minus­ta syy on lopul­ta sii­nä, että kai­kis­sa tapauk­sis­sa edel­ly­te­tään jat­ku­vaa talous­kas­vua. siis ei halu­ta pel­käs­tään vähen­tää pääs­tö­jä vaan se halu­taan myös teh­dä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vas­ti. ei ole kui­ten­kaan mitään loo­gis­ta syy­tä mik­si tämän pitäi­si auto­maat­ti­ses­ti olla mahdollista. 

    lisäk­si talous­kas­vu kor­re­loi lähes sata­pro­sent­ti­ses­ti ener­gian kulu­tuk­sen kas­vun kans­sa. halu­taan siis
    1) vähen­tää pääs­tö­jä talou­del­li­ses­ti kannattavasti
    2) lisä­tä ener­gian kulutusta

    minus­ta tämä on mahdotonta. 

    saman­tyyp­pi­nen argu­ment­ti pätee kun puhu­taan yli­pää­tään ener­gia­rat­kai­suis­ta, ihan riip­pu­mat­ta pääs­tö­jen hin­nois­ta. jos halu­taan pal­jon lisää uusiu­tu­via tai ydin­voi­maa fos­sii­lis­ten tilal­le, niin pitää inves­toi­da pal­jon. ongel­ma on toi­saal­ta pitää yllä talou­del­lis­ta kas­vua ja toi­saal­ta inves­toi­da mas­sii­vi­ses­ti uuden­lai­seen ener­gia­sys­tee­miin (inves­toin­tien pitäi­si olla talou­del­li­ses­ti kannattavia).

    käy­tän­nös­sä maa­il­man ener­gias­ta edel­leen suu­rin osa tuo­te­taan fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la (noin 75%), eikä ole mitään syy­tä olet­taa että tämä muut­tui­si lähivuosina.

    1. Talous­kas­vu ei kor­re­loi lahes­kään sata­pro­sent­ti­ses­ti ener­gian kulu­tuk­sen kas­vun kans­sa. Mones­sa teol­li­suus­maas­sa kulu­tus on pie­nen­ty­nyt vii­me­vuo­si­kym­me­ne­nä, vaik­ka kas­vua on ollut.

  33. Vähä­pääs­töi­sis­tä autois­ta, ne kun ovat vähä­ku­lu­tuk­si­sia, niin niil­lä myös ihan pik­kui­sen las­ke­taan öljy­riip­pu­vuut­tam­me, sekä vähen­ne­tään nii­tä ulos suo­mes­ta pää­ty­viä euro­jam­me, joil­la ensin ostam­me dol­la­rei­ta, joil­la sit­ten ostam­me Venä­jäl­tä öljym­me (noin 95% öljys­täm­me ostet­tiin vii­me vuon­na Venä­jäl­tä). Täl­lä on oma pie­ni vai­ku­tuk­sen­sa myös yhteis­kun­tam­me toi­min­ta­ky­kyyn sii­nä vai­hees­sa kun öljyn saan­ti alkaa tak­kuil­la ja mak­su­ky­ky on romu­tet­tu hak­kaa­mal­la glo­baa­lia pää­täm­me sii­hen lasi­kat­toon, jon­ka öljyn tuo­tan­to­huip­pu meil­le tar­jo­aa. Tähän oli­si tie­tys­ti pal­jon mui­ta­kin keinoja.

    Pääs­tö­kau­pas­ta. Euroo­pan pääs­tö­kau­pas­sa laman aika­na käyt­tä­mät­tä jää­neet pääs­tö­oi­keu­det jää­vät, tie­tyin ehdoin, sääs­töön, eli ne voi­daan käyt­tää myö­hem­min. Tämä pudot­taa hin­to­ja vaik­ka talous ja “toi­me­liai­suus” (eli fos­sii­lis­ten polt­to) jo oli­si­kin kas­vus­sa, sil­lä fir­mat käyt­te­le­vät van­ho­ja oikeuksiaan. 

    Euroo­pan pääs­tö­oi­keus-jär­jes­tel­mä aset­taa­kin pääs­tö­ka­ton lisäk­si vali­tet­ta­vas­ti myös pääs­tö­lat­tian, jon­ka läpi on vai­kea pääs­tä vaik­ka meni­si talou­des­sa vähän huo­nom­min­kin. Jon­kin­lai­nen mini­mi­hin­ta voi­si kor­ja­ta tätä ongel­maa, jos sys­tee­min vaih­ta­mi­nen esim James Hans­se­nin esit­tä­mään mal­liin ei onnistu.

  34. Siir­ty­mi­nen hii­les­tä maa­kaa­suun ei auta ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnässä”

    http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3109

    Eikö maa­kaa­sun pitä­nyt olla vähä­pääs­töi­nen siir­ty­mä­kau­den polttoaine? 

    Met­säe­ner­gi­aa ei enää pide­tä hii­li­neut­raa­li­na ja tuu­li­voi­man pääs­tö­vä­hen­nyk­set ovat sää­tö­voi­man tar­peen vuok­si odo­tet­tua pie­nem­piä. Pääs­tö­kaup­pa ei toi­mi toivotusti.

    Mil­lä te ajat­te­lit­te pääs­tö­jä vähen­tää, vai onko moko­ma asia pääs­syt ydin­voi­ma­ää­nes­tyk­siä suun­ni­tel­les­sa unohtumaan?

    Perus­tuu­ko vih­rei­den ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tiik­ka pelk­kään toiveajatteluun?

  35. Pääs­tö­kau­pan poliit­ti­nen uskot­ta­vuus lie­nee suu­rin ongel­ma. Hin­ta­me­ka­nis­mi ei toi­mi, kos­ka hal­li­tus­ken usko­taan joka tapauk­ses­sa löy­tä­vän kier­to­tien teol­li­suu­del­le vält­tää mak­su­ja ja samal­la kei­non olla uudis­ta­mat­ta pro­ses­se­jaan ja tuotekehitystään.

    Poliit­ti­sen uskot­ta­vuu­den osal­ta olen samaa miel­tä, mut­ta tuos­ta “ei halua uudis­taa pro­ses­se­jaan ja tuo­te­ke­hi­tys­tään” ‑osas­ta en.

    Euroop­pa­lai­sel­la teol­li­suu­del­la ei ole käy­tös­sään eikä näkö­pii­ris­sään ihmei­tä. Mones­sa pro­ses­sis­sa voi­tai­siin uudis­ta­mal­la sääs­tää vähän, mut­ta kun puhu­taan suu­ris­ta sääs­töis­tä, ja samal­la teh­tai­den tuo­tan­non pitäi­si kas­vaa, yhtä­lös­tä tulee epäyh­tä­lö. Halua sääs­töi­hin on, tek­no­lo­gi­aa ei.

    Isos­sa kuvas­sa (pääs­töt 80% alas vuo­teen 2050) sääs­tö tulee sii­tä, että ener­giain­ten­sii­vi­siä toi­min­to­ja (tuot­tei­ta, liik­ku­mis­ta) vähen­ne­tään. Lisäk­si kaik­ki pääs­tä­vä pitää saa­da saman kau­pan koh­teek­si, mukaan­lu­kien maan­käyt­tö ja rakentaminen.

    Mut­ta nyt ei auta min­kään tek­no­lo­gia­jä­nik­sen vetä­mi­nen hatus­ta. Perus­teol­li­suu­den osal­ta jänik­set ovat tai­ku­reil­ta­kin lopussa.

  36. ok, en tar­koit­ta­nut että täs­mäl­li­nen kas­vu­pro­sent­ti oli­si sama. sen sijaan myön­nät var­maan että jos kat­so­taan koko 1900-lukua, niin sekä talous että ener­gian kulu­tus ovat molem­mat kas­va­neet var­sin reippaasti…

    vii­me vuo­si­na tilan­ne on saa­tu näyt­tä­mään todel­lis­ta parem­mal­ta kos­ka mones­sa teol­li­suus­maas­sa on har­ras­tet­tu luo­vaa tilas­toin­tia: tuot­teit­ten kulu­tus kas­vat­taa omaa bkt:tä, mut­ta kii­nan käyt­tä­mä ener­gia sen tuot­teen val­mis­tuk­seen tilas­toi­daan­kin kiinaan.
    näin saa­daan vai­ku­tel­ma sii­tä että ener­gia­te­hok­kuus paranee. 

    tääl­lä on ana­ly­soi­tu usan tilannetta:

    http://www.postcarbon.org/article/290427-energy-efficiency-to-the-rescue

    uskoi­sin että tilan­ne muis­sa­kin oecd mais­sa on samankaltainen.

  37. Mun point­ti oli se että säh­kön­ku­lu­tuk­sen kas­vu näyt­tää Euroop­pas­sa pie­nen­ty­neen tai pai­koin jopa pysäh­ty­neen 2000-luvul­la, ja ainoa syy mik­si Suo­men ruk­sa­sin on sen selit­tä­mi­sek­si mik­si suo­ma­lai­sen ener­gia­kes­kus­te­lu on niin eril­lais­ta. Ei muuta.

    G10 mai­den koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus per capi­ta muu­ten näyt­tää jopa las­ke­val­ta, eikä se väes­tö­kään ko. mais­sa niin kas­va, http://bit.ly/rjPocO

  38. Osmo: Talous­kas­vu ei kor­re­loi lahes­kään sata­pro­sent­ti­ses­ti ener­gian kulu­tuk­sen kas­vun kans­sa. Mones­sa teol­li­suus­maas­sa kulu­tus on pie­nen­ty­nyt vii­me­vuo­si­kym­me­ne­nä, vaik­ka kas­vua on ollut.

    Ei sata­pro­sent­ti­ses­ti. His­to­rial­li­ses­ti, hie­man pidem­mäl­lä aika­juok­sul­la kat­sot­tu­na (vaik­ka muu­ta­ma sata vuot­ta) tuo kor­re­laa­tio on kui­ten­kin hel­lyyt­tä­vän voi­ma­kas. Alla muu­ta­ma syy mik­si oma arvio­ni on lähem­pä­nä sataa pro­sent­tia kuin sinun vas­taa­va­si, näis­tä saa tie­tys­ti olla eri mieltä. 

    - Glo­ba­li­saa­tio, joka on siir­tä­nyt mai­nit­se­mie­si teol­li­suus­mai­den tuo­tan­toa pois koti­maas­ta hal­van tuo­tan­non mai­hin. Tän­ne on pää­ty­nyt myös iso osa talous­kas­vus­ta ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vus­ta. Teol­li­set maat ovat siis siir­tä­neet ener­gia­syöp­pöä val­mis­tus­ta muu­al­le, ja alka­neet tuo­da ja myy­dä näi­tä muu­al­la val­mis­tet­tu­ja hyö­dyk­kei­tä kes­ke­nään. Kas­vua on ollut, sil­lä roi­na, siis hyö­dyk­keet, ovat olleet hal­po­ja ja nii­tä on tul­lut pal­jon. Pidem­mäs­sä juok­sus­sa, roi­nan myy­mi­nen ja hyl­lyt­tä­mi­nen, asun­to­jen vaih­te­lu, rahoi­tus­pal­ve­lut ja tois­tem­me par­tu­roin­ti ja pitsan/hampurilaisten pais­to ei mei­tä elä­tä, sil­lä näi­tä ei voi­da mer­kit­tä­vis­sä mää­rin vie­dä pois suo­mes­ta. Ja koko ajan jou­dum­me kui­ten­kin mak­sa­maan tuon­ti­ta­va­ras­ta (noh, suo­mes­sa sen­tään on vie­lä val­mis­ta­vaa­kin teol­li­suut­ta jon­kin­ver­ran, jopa ener­giain­ten­sii­vis­tä, joka näkyy myös pai­kal­li­ses­sa ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa per lärvi). 

    - Jot­kin teol­lis­tu­neet maat ovat siis kas­va­neet vaik­ka ener­gian­ku­lu­tus ei ole kau­heas­ti kas­va­nut, osa täs­tä on var­mas­ti saa­tu tehok­kuut­ta paran­ta­mal­la. Toi­nen osa on saa­tu kas­va­mal­la velak­si, sil­lä samais­ten teol­li­suus­mai­den vel­kai­suus on kas­va­nut val­ta­vas­ti joka tasol­la vii­me-vuo­si­kym­me­ni­nä (ja var­sin­kin viimevuosina)
    — Iso osa saa­vu­te­tus­ta kas­vus­ta on eri­lai­sia kuplia, ja nii­den kuplien tuo­mia pal­ve­lua­lo­jen työ­paik­ko­ja jot­ka eivät itse tuo­ta mitään, vaan elä­vät kuplan voi­mal­la. Jenk­kien talous­kas­vu 2000-luvul­la tuli lähes yksi­no­maan velak­si kulut­ta­mi­ses­ta, eri­lais­ten sijoi­tusin­stru­ment­tien siir­te­lys­tä tahol­ta toi­sel­le, asun­to­jen ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta ja nii­den uut­ta arvoa vas­taan kulut­ta­mi­ses­ta ja kama­lak­si kuplak­si pai­su­nees­ta täy­sin yli­kuu­men­nees­ta asuntokaupasta. 

    Glo­baa­lil­la tasol­la talous­kas­vu ja ener­gian­ku­lu­tus siis mie­les­tä­ni edel­leen kul­ke­vat käsi kädes­sä. Jos muu­ta­ma teol­li­nen (länsi)maa on saa­nut kas­vua aikaan ilman ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vua, niin osa sii­tä on var­mas­ti ihan ok ja ter­vet­tä tehok­kuu­den parantumista. 

    Iso osa sii­tä on kui­ten­kin kir­jan­pi­to­kik­kai­lua, tehot­to­mim­man ener­gian­ku­lu­tuk­sen ulkois­ta­mis­ta, kes­tä­mä­tön­tä velak­si kas­va­mis­ta (joka tulee pure­maan mei­tä p3rsiiseen vie­lä, tai siis puree jo, PIIGS-mai­den krii­sien muo­dos­sa) ja eri­lai­sia ohi­me­ne­viä kuplia. 

    Vain ener­gial­la saa­daan toi­min­taa aikaan, jos­ta tulee sit­ten myös kas­vua. Jos ener­gian­ku­lu­tus vähe­nee, niin ole­tuk­se­na myös toi­min­ta vähe­nee jos tehok­kuus ei para­ne saman ver­ran tai enem­män (jos halu­taan kasvua).

  39. Talous­kas­vu ei kor­re­loi lahes­kään sata­pro­sent­ti­ses­ti ener­gian kulu­tuk­sen kas­vun kans­sa. Mones­sa teol­li­suus­maas­sa kulu­tus on pie­nen­ty­nyt vii­me­vuo­si­kym­me­ne­nä, vaik­ka kas­vua on ollut.”

    Jep, sitä on oikein tut­kit­tu­kin. Esim. bri­tit väit­tä­vät vähen­tä­neen­sä pääs­tö­jä mut­ta kun ote­taan mukaan kaup­pa ja maa­han tuo­dut tava­rat (Kii­na), pääs­töt ovat­kin lisääntyneet:

    Car­bon cuts by deve­lo­ped count­ries cancel­led out by impor­ted goods

    http://www.guardian.co.uk/environment/2011/apr/25/carbon-cuts-developed-countries-cancelled?INTCMP=SRCH

  40. Mis­säs vai­hees­sa ase­tat­te jon­kin­lai­sia vero­kan­nus­ti­mia ras­kaal­le lii­ken­teel­le? Välil­lä mei­naan tukeh­tua nii­hin tum­miin pöl­läh­dyk­siin bus­sien ja kuor­ma-auto­jen takana. 

    http://www.viatoll.pl/de/lkv/tarife

  41. Osmo:

    Mones­sa teol­li­suus­maas­sa kulu­tus on pie­nen­ty­nyt vii­me­vuo­si­kym­me­ne­nä, vaik­ka kas­vua on ollut.

    Asi­aan mel­ko hyvin pereh­ty­neet Ayres & Warr — muu­ta­mien mui­den tut­ki­joi­den ohel­la — esit­te­le­vät mel­ko uskot­ta­vas­ti perus­tel­len, että jos mit­ta­ri­na käy­te­tään hyö­dyn­tä­mis­kel­pois­ta ener­gi­aa eli ekser­gi­aa, kor­re­laa­tio on hyvin vah­va. Kak­si­kon kir­ja The Eco­no­mic Growth Engi­ne ja aihees­ta jul­kais­tut artik­ke­lit löy­tä­vät par­haim­mil­laan lähes täy­del­li­sen korrelaation.

    Ekser­gia ottaa siis huo­mioon paran­nuk­set hyö­ty­suh­tees­sa ja energiatehokkuudessa.

    Tii­vis­tel­mä kir­jas­ta löy­tyy esim. täältä:

    http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/43331-ilman-energiaa-ei-ole-talouskasvua

    1. J.M
      Jos ekser­tia mää­ri­tel­lään niin, että se on ener­gian­ku­lu­tus kor­jat­tu­na energ­tia­te­hok­kuu­del­la ja ener­gia­te­hok­kuus mnää­ri­tel­lään BKT:n ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen suh­teek­si, ekser­tia var­maan­kin kor­re­loi täydellisest5i BKT:n kanssa.
      Juu­ri tuon hyö­ty­suh­teen para­ne­mi­nen on se seik­ka, mik­si ener­gian­kul­tus ei enää kor­re­loi kovin tar­ka­kan BKT:n kanssa.

  42. OS: “Talous­kas­vu ei kor­re­loi lahes­kään sata­pro­sent­ti­ses­ti ener­gian kulu­tuk­sen kas­vun kans­sa. Mones­sa teol­li­suus­maas­sa kulu­tus on pie­nen­ty­nyt vii­me­vuo­si­kym­me­ne­nä, vaik­ka kas­vua on ollut.”

    Tuon “moni” on todel­la käte­vä näätätermi. 

    Vaik­ka “monet” talous­kas­vus­ta naut­ti­neet maat eivät ole­kaan lisän­neet samas­sa suh­tees­sa hii­li­diok­si­di­tuo­tan­toa, on nii­hin tuo­tu pal­jon tuot­tei­ta, joi­den val­mis­tus on vaa­ti­nut rut­kas­ti ener­gi­aa (=fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta). Hii­li­diok­si­din tuo­tan­to on ikään kuin ulkois­tet­tu, usein mai­hin, jot­ka eivät ole muka­na mis­sään päästökauppapelleilyssä.

  43. Mikä­hän on se pääs­tö­oi­keu­den raja­hin­ta jol­la hiil­tä kan­nat­taa ete­lä-afri­kas­sa polt­taa pel­käs­tään co2 tal­teen­ot­toa var­ten, jot­ka oikeu­det voi sit­ten kau­pa­ta euroop­paan (vrt suo­ma­lai­sen Cuyc­ha Inno­va­tion yhtiön han­ke raken­taa co2 tal­teen­ot­to­lai­tos E‑afrikkaan). Sano­vat että Kii­nas­sa on jo teh­tai­ta jot­ka tuot­ta­vat halo­ge­noi­tu­ja hii­li­ve­ty­jä tuhot­ta­vak­si, jol­loin anei­ta kau­pa­taan eurooppaan.

  44. Voi­si­ko joku selit­tää minul­le, min­kä vuok­si nii­tä pääs­tö­jä pitäi­si vähen­tää? 😉 Tie­däm­me, että ilams­to muut­tuu. Muu­ta­ma pik­ku jut­tu onkin sit­ten hämä­rän peitossa:
    — mikä ilmas­ton­muu­tok­sen aiheuttaa,
    — kuin­ka nope­aa se on ja
    — onko kyse kyl­me­ne­mi­ses­tä vai lämpenemisestä?

  45. Talous­kas­vu — ener­gian­ku­lu­tus. Ei ole sata­pro­senn­to­nen yhteys, mut­ta kyl­lä suu­rim­mas­sa osas­sa nämä kul­ke­vat samaan suun­taan. Ehkä noin 50% on lähem­pä­nä. Näi­den monen teol­li­suus­maan tuo­tan­to on siir­ty­nyt muu­al­le. Pump­pu teh­dään Kii­nas­sa, mut­ta sii­hen liit­ty­vä pal­ve­lu myy­dään Suomesta.Iman pumm­pua jäi­si pal­ve­lu­kin myy­mät­tä, joten kulu­tuk­sen pie­ne­ne­mi­nen­kin on itse asias­sa sen siir­tä­mis­tä toi­seen koh­taan ketjussa.

  46. siis toi­sin sanoen sinä olet sitä miel­tä että tuo­tan­non siir­tä­mi­sel­lä kii­naan ja muu­al­le ei ole ollut mitään mer­ki­tys­tä, ja kaik­ki joh­tuu vain ener­gia­te­hok­kuu­den parantamisesta?

    oli­si­ko sinul­la jotain dataa jol­la voi­sit perus­tel­la tätä väitettä?

    1. Vaik­ka­pa raken­nus­kan­nan ener­gia­te­hok­kuu­den par­ta­ne­mi­nen. Ei siir­ret­ty Kii­naan. Auto­jen ener­gia­te­hok­kuu­den para­ne­mi­nen. Läm­mi­tys ja lii­ken­ne kan­ta­vat suu­ren osan ener­gian kulu­tuk­ses­ta, muis­taak­se­ni noin puolet.

  47. Osmo, tar­kas­ta­pa nuo ener­gian käy­tön osuu­det. Asu­mi­nen ja teol­li­suus ovat mer­kit­tä­viä ener­gian kulut­ta­jia. Lii­ken­ne ei ole mer­kit­tä­vä teki­jä ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on täy­sin mer­ki­tyk­se­tön koko­nai­suu­den kannalta. 😀

    1. Ener­gian kulu­tus­lu­vut käy­vät ilmi vaik­ka­pa ohei­ses­ta lin­kis­tä. Ymmär­tääk­se­ni tuos­sa teiol­li­suu­den osuu­des­sa on teoil­li­suu­den (Nokia esi­mer­kik­si) kiin­teis­tö­jen läm­mi­tys, joten läm­mi­tys ja lii­ken­ne muo­dos­ta­vat yhteen­sä yli 50 %. Tätä väi­tet­tä­ni ei kui­ten­kaan kan­na­ta käyt­tä läh­tee­nä, kos­ka en ole tar­kas­ta­nut, tilas­toi­daan­ko Kei­la­nie­men tor­nien läm­mi­tys yhä teol­li­suu­den energiankulutukseksi.

  48. Läm­mi­tys ja lii­ken­ne kan­ta­vat suu­ren osan ener­gian kulu­tuk­ses­ta, muis­taak­se­ni noin puolet.

    Lii­ken­teen, mukaan lukien len­to­lii­ken­ne, juna­lii­ken­ne ja sen mai­to­pur­kin kul­je­tus vas­taa hie­man alle 20% hiilidioksidipäästöistä. 

    Auto­saa­ta­na sen monis­sa muo­dois­sa on luvus­ta n. 9–13% (riip­puen sii­tä onko bus­si ja jake­luau­to myös saa­ta­nan keksintöjä)

    Tätä alle 13% pääs­töis­tä on tie­tys­ti jär­ke­vin­tä verot­taa 600€/tonni, kos­ka ympä­ris­tö­vai­ku­tus on pie­nes­sä osuu­des­sa suu­ri, vai se nyt meni..?

    1. Kyl­lä, jos maa­il­ma koos­tui­si vain EU:sta, val­tioi­den vero-ongel­mat rat­kais­tai­siin käte­väs­ti pane­mal­la kun­non vero hii­li­diok­si­dil­le. Polt­toai­ne­ve­ro­ja on pal­jon vai­keam­pi vält­tää kuin mui­ta vero­ja. Tcrow­nin link­kaa­ma eco­nois­tin artik­ke­li kan­nat­taa lukea ihan ker­tauk­sen vuok­si, vaik­ka sii­nä ei mitään uut­ta olekaan.

  49. Voi­sit­ko Ode, tai joku muu asi­aa tun­te­va, ava­ta tata koko paasto_oikeuskuviota. Miten se kay­tan­nos­sa toi­mii siis. Olen asian ymmar­ta­nyt tahan men­nes­sa nain:

    - Paas­to­kaup­pa on yri­tys­ten valis­ta. Ihme­tyt­taa, miten paas­to­kaup­pa kor­vaa vero­ja, kun mark­ki­na­ve­toi­ses­sa mal­lis­sa­han yri­tyk­set myy­vat oikeuk­sia toi­sil­leen, niil­la pors­sis­sa rikas­tuen, eli teke­vat kes­ki­nais­ta kaup­paa. Mis­sa vai­hees­sa raha paa­tyy val­tiol­le ja veron­mak­sa­jien eduksi?

    - Paasto_oikeuksia ei ole maa­il­mas­sa mitaan tiet­tya vakio­maa­raa, vaan nii­ta (eli hii­li­nie­lu­ja) etsi­taan ja kehi­te­taan koko ajan akt­vii­si­ses­ti. Eli fir­ma A huo­maa ja rekis­te­roi met­san A hii­li­nie­luk­si, jon­ka paas­to­pi­da­tyk­set voi­daan myy­da fir­mal­le B paasto_oikeuksina. Myos kehi­tys­mais­sa tapah­tu­va paas­to­jen vahen­nys (esim. kyla siir­tyy kayt­ta­maan bio­ma­da­tys­lai­tos­ta kaa­sun eli ener­gian tuo­tan­toon enti­sen puun­pol­ton sijas­ta) oikeut­taa myy­maan kayt­ta­mat­ta jaa­neet paasto_oikeudet eteen­pain. Miten tama kay­tan­nos­sa vahen­taa paas­to­ja, jos alku­ti­lan­tees­sa on vaik­ka­pa mil­jar­di tiedettya/rekisteroitya hii­li­nie­lua, joi­den paasto_oikeudet myy­daan eteen­pain. Pian on loydetty/kehitetty mil­jar­di uut­ta hii­li­nie­lua, joi­den oikeu­det myy­daan taas eteen­pain. Paas­to­jen maa­ran­han ei tar­vit­se mal­lis­sa lain­kaan vahen­tya, eika paasto_oikeuksien hin­nan ale­ta, jos oikeuk­sia tulee koko ajan lisaa markkinoille. 

    - Kuka paas­to­kaup­paa oikein val­voo, miten, ja mil­lai­sil­la sank­tioil­la vaa­rin­kayt­ta­jia uha­taan — Miten val­von­ta toteu­te­taan eten­kin pit­kal­la aika­va­lil­la? Kun yri­tyk­set myy­vat kes­ke­naan, maa­il­man­laa­jui­ses­ti, paasto_oikeuksia toi­sil­leen, miten voi­daan taa­ta, etta se myy­ty hii­li­nie­lu oikeas­ti on jos­sain ole­mas­sa? On jo tul­lut ilmi tapauk­sia, jois­sa fir­ma X on istut­ta­nut met­saa ja myy­nyt sen paasto_oikeudet, ja parin vuo­den paas­ta tai­met ovat kui­vu­neet pys­tyyn eika met­sa kos­kaan kas­va­nut. Miten tama vahen­si paastoja?

    - Miten min­ka­kin hii­li­nie­lun todel­li­nen pida­tys­ky­ky on las­ket­tu ja todis­tet­tu, kun tie­tei­li­jat eivat ole lahel­la­kaan yksi­mie­li­syyt­ta, miten pal­jon esi­mer­kik­si yksit­tai­nen puu (mis­sa kas­va­va, mita lajia, kuin­ka suu­ri, kuin­ka pit­kai­kai­nen) pys­tyy hii­li­diok­si­dia sito­maan. Eli ovat­ko ne myy­dyt oikeu­det kuta­kin hii­li­nie­lua koh­den lahel­la­kaan todel­li­sia arvo­ja, vai aivan ylimitoitettuja?

    Paas­to­kau­pan lapi­ko­tais­ta ide­aa saa­ti hyvyyt­ta on todel­la vai­kea ymmar­taa, kos­ka sita ei kukaan kos­kaan kat­ta­vas­ti ole selit­ta­nyt. Nyt joku asian­tun­ti­ja, vaan­tai­sit­ko rau­ta­lan­gas­ta, kiitos…

    1. Pääs­tö­oi­keuk­sis­ta val­tao­sa on kun­kin val­tion yri­tyk­sil­le myön­tä­miä. Jos ne eivät tar­vit­se nii­tä kaik­kia, ne voiv­gat myy­dä nii­tä sin­ne, mis­sä nii­tä tar­vi­taan enem­män. Pääs­tö­oi­keuk­sia voi syn­nyt­tää myös itse, teke­mäl­lä joi­tain hii­li­nie­lu­ja edis­tä­viä toi­mia muu­al­la, mut­ta tämän mer­ki­tys ei ole kovin suuri.
      Vuo­dedn 2013 alus­sa pääs­tö­oi­keuk­sien ilmai­ses­ta jaos­ta luo­vu­taan esi­mer­kik­si säh­kön tuo­tan­nos­sa ja yri­tyk­set jou­tu­vat osta­maan ne val­tioil­taan. Täl­löin ne muis­tut­ta­vat yhä enem­män ener­gia­ve­ro­ja. Aloil­la, joil­la on hie­lu­nie­lun vaa­ra, ilmais­ja­koa jatketaan.

  50. Läm­mi­tys ja lii­ken­ne kan­ta­vat suu­ren osan ener­gian kulu­tuk­ses­ta, muis­taak­se­ni noin puolet.

    Ehkä Suo­mes­sa mis­sä teol­li­suu­den ener­gian­ku­lu­tus on suu­ri, muu­al­la käsit­tääk­se­ni enemmän.

  51. Ja Poh­jois-Korea on maa­il­man vbau­raim­pia maita…?”
    Jäi vähän ymmär­tä­mät­tä tämä viit­taus Pohjois-Koreaan.
    Hyvä, että tuli tämä umpi­vih­rei­den suo­sik­ki­mes­ta puheek­si. Siel­lä kun joka pai­vä on “Älä osta mitään”-päivä.
    Mitä ener­gia­te­hok­kuu­teen tulee, se ei para­dok­saa­li­ses­ti lähes­kään aina vähen­nä koko­nais­ku­lu­tus­ta. En muis­ta pahem­min käy­nee­ni 80-luvul­la yhdes­sä­kään yksi­tyi­sa­sun­nos­sa, josa oli­si ollut ilmas­toin­ti. Se oli kal­lis­ta sil­loin. Nyt ilmas­toin­ti on peri­aat­tess­sa jokai­ses­sa uudes­sa autos­sa ja aika mones­sa asun­nos­sa. Ilmas­toin­tiin käy­tet­ty koko­nai­se­ner­gia on var­muu­del­la kas­van­nut samal­la kun sen efek­tii­vi­syys on kas­va­nut. Autot ovat todel­la pal­jon ener­gia­te­hok­kam­pia, mut­ta samal­la pai­na­vam­pia esim. tur­val­li­suu­den ja muka­vuu­den täh­den ja nii­tä on pal­jon enem­män kuin ennen. Säh­kö­lait­teen ovat ener­gia­te­hok­kaam­poia, mut­ta nii­tä on pal­jon enem­män, jne,

    1. Rol­ling
      Poh­jois-Korean ener­gian­ku­lu­tus hen­keä koh­den on var­sin kor­kea. Niil­lä on siis olt­ra­va vah­va ja tuot­toi­sa talous?

  52. Kal­le kir­joit­ti 19.9.2011 kel­lo 19:59

    Voi­si­ko joku selit­tää minul­le, min­kä vuok­si nii­tä pääs­tö­jä pitäi­si vähentää?”

    1. Vähen­tä­mäl­lä pääs­tö­jä pidäm­me oman elin­ti­lam­me elinkelpoisena. 

    2. Tiu­kem­mat pääs­tö­nor­mit pakot­ta­vat uusiin tek­ni­siin inno­vaa­tioi­hin -> töi­tä ihmi­sil­le -> Euroo­pan talous pelastuu.

  53. täs­sä on nyt men­nyt sekai­sin 2 eri ener­gia­te­hok­kuut­ta. minä ja jot­kut muut alun­pe­rin tar­koi­tet­tiin ener­gian ja bkt:n suh­det­ta. se ei ole sama asia kuin yksit­täi­sen auton tai jon­kun muun vem­pai­men ener­gia­te­hok­kuus (vaik­ka ei nämä tie­tys­ti täy­sin toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mia ole). 

    kun ostaa auton niin sen val­mis­tuk­seen on käy­tet­ty ener­gi­aa jos­sain muu­al­la jota ei tilas­toi­da suo­meen, mut­ta auton osta­mi­nen ja ben­san kulut­ta­mi­nen lisää bkt:ta suo­mes­sa. se onko auto (tai tie­to­ko­ne tai mikä tahan­sa) tek­ni­se­nä lait­tee­na ener­gia­te­ho­kas tai ei on sit­ten toi­nen juttu.

    1. juk­ka,
      Myön­nän, että tie­to­ni ovat olleet vah­vas­ti van­hen­tu­nei­ta. Ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la mitat­tu­na Poh­jois-Korea on sil­ti huo­mat­ta­vas­ti hyvin­voi­vem­pi kuin mitä empii­ri­set havain­not osoit­ta­vat. Puo­lan vau­raus­kin näyt­tää sosia­lis­minm kaa­tu­mi­sen jäl­keen eiken­ty­neen olennaisesti.

  54. Kyl­lä, jos maa­il­ma koos­tui­si vain EU:sta, val­tioi­den vero-ongel­mat rat­kais­tai­siin käte­väs­ti pane­mal­la kun­non vero hiilidioksidille.

    No mut­ta eikö sii­tä veros­ta voi teh­dä ulko­maan­kau­pan kan­nal­ta neut­raa­lia niin kuin ALVistakin?

  55. Osmon link­ki on ihan tar­kas­te­lun arvoinen. 

    Vähän huo­les­tut­ta­vaa sii­nä oli se, että Suo­men bkt:n las­kies­sa 2009 n. 8% (muis­taak­se­ni), ener­gian lop­pu­ku­lu­tus puto­si arvioi­den mukaan vain 1,5 %. Tehok­kuus toi­mii siis molem­piin suun­tiin, kuten velkavipukin. 

    Tuo lii­ken­ne osio, joka hoi­de­taan yli 90 % öljyl­lä, antaa tuos­sa tur­han vaa­ti­mat­to­man kuvan itses­tään paris­ta syystä:
    — Sitä ei voi, ei nykyi­sen­kal­tai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, eikä täl­lä infra­struk­tuu­ril­la, saa­ti poliit­ti­sel­la tah­dot­to­muu­del­la, hoi­taa mil­lään muul­la kuin öljyl­lä. 95 % suo­men öljys­tä tulee Venäjältä.
    — jos tuo sek­to­ri häi­riin­tyy, koko talous­jär­jes­tel­mä lak­kaa käy­tän­nös­sä toi­mi­mas­ta, sil­lä kaik­ki datan ja pape­rin­kin siir­te­ly koneel­ta toi­sel­le on riip­pu­vais­ta fyy­sis­ten hyö­dyk­kei­den siir­te­lys­tä. Kysei­nen häi­riö­ti­lan­ne on var­sin kuvi­tel­ta­vis­sa, kos­ka logis­tiik­kam­me on niin riip­pu­vai­nen yhdes­tä raa­ka-ainees­ta jon­ka omaa tuo­tan­toa meil­lä ei ole, eikä kor­vik­kei­ta­kaan saa­ta­vil­la lähi­main­kaan riit­tä­väs­ti ja/tai riit­tä­vän nopeas­ti. Esim lähes kaik­ki käyt­tä­mäm­me bio­mas­sa on riip­pu­vais­ta öljys­tä, mie­lum­min hal­vas­ta sellaisesta.

    Kir­joi­tin aihees­ta, eli öljyn ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sis­ta yhteis­kun­nas­sa, pari blo­gaus­ta, tuo­reem­pi täl­le aamul­le, jos Osmo sal­lit linkittelyn:

    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/09/07/oljyn-kerrannaisvaikutukset-yhteiskunnassa-osa-1-energia/

    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/09/20/oljyn-kerrannaisvaikutukset-yhteiskunnassa-osa-2-talous/

  56. Soi­nin­vaa­ra:

    Poh­jois-Korean ener­gian­ku­lu­tus hen­keä koh­den on var­sin kor­kea. Niil­lä on siis olt­ra­va vah­va ja tuot­toi­sa talous?

    Koreat sekai­sin, vähin­tään nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan van­hat tilas­tot vai mitä?
    http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&nselm=h&met_y=eg_use_pcap_kg_oe&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country&idim=country:PRK:KOR:DEU&ifdim=country&tdim=true&tstart=-292906800000&tend=1284930000000&hl=en&dl=en&icfg&uniSize=0.035&iconSize=0.5

  57. Kyl­lä, jos maa­il­ma koos­tui­si vain EU:sta, val­tioi­den vero-ongel­mat rat­kais­tai­siin käte­väs­ti pane­mal­la kun­non vero hiilidioksidille.”

    Maa­il­man vapaa­kaup­pa on nyky­ään aika pyhä leh­mä. Jos pääs­tö­jä halut­tai­siin oikeas­ti ja tosis­saan vähen­tää, pitäi­si otta yksi askel taak­se­päin maa­il­man­kau­pan vapau­des­sa, ja periä saas­te­tul­lia niil­tä mail­ta, jot­ka eivät imple­men­toi saas­te­ve­roa. Tämä ei taa­tus­ti ole help­poa polii­ti­koil­le (eikä maa­il­man­kau­pas­ta elä­vil­le­kään), mut­ta näin vähen­nyk­siä voi­si saa­da aikaan. Ja näin sääs­tö­jä voi­si saa­da aikaan myös kivut­to­mim­min, oikeu­den­mu­kai­sim­min ja suoraviivaisimmin.

    Pääs­tö­kaup­pa taas on ylen moni­mut­kai­nen sys­tee­mi, jos­sa vas­ta suun­ni­tel­laan lupien mak­sul­li­suut­ta, aio­taan jat­kaa ilmais­ja­koa han­ka­lim­mil­la aloil­la, ja pela­taan uusil­la hii­li­nie­lu­kon­sep­teil­la. On hyvin mah­dol­lis­ta, että se pyö­rii vie­lä pit­kään polii­tik­ko­jen neu­vot­te­luis­sa lob­ba­rei­den hyväl­lä avus­tuk­sel­la ja eri mai­den vapaa­mat­kus­tuk­sel­la niin, että todel­li­sia sääs­tö­jä saa­daan odo­tel­la vie­lä pitkään.

    Itse asias­sa tuo kuvio näyt­tää ihan tyy­pil­li­sel­tä seko­ta ja vii­väs­ty­tä ‑tak­tii­kal­ta, mut­ta paha sanoa mitään kun ei voi var­mak­si tietää.

    Toi­nen seli­tys voi­si olla, että se on vain komi­tean suun­nit­te­le­ma kameli/hevonen (eli tyy­pil­li­nen sop­pa, johon jokai­sen on pitä­nyt lisää omat ehton­sa ja maus­teen­sa ja peu­ka­lo­merk­kin­sä, ja jos­sa kaik­ki vah­vat ovat puo­lus­ta­neet eri­tyi­ses­ti omia etujaan).

    Saas­te­ve­ro taas voi­si toi­mia hyvin (tuo­hon pääs­tö­kaup­pa­him­me­liin ver­rat­tu­na) (aina­kin jos uskal­let­tai­siin aset­taa myös tul­le­ja). Kuka­ties juu­ri sik­si se ei ole­kaan suosiossa.

  58. Osmo,

    Jos ekser­tia mää­ri­tel­lään niin, että se on ener­gian­ku­lu­tus kor­jat­tu­na energ­tia­te­hok­kuu­del­la ja ener­gia­te­hok­kuus mnää­ri­tel­lään BKT:n ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen suh­teek­si, ekser­tia var­maan­kin kor­re­loi täydellisest5i BKT:n kanssa.

    Tuo oli­si­kin kehä­pää­tel­mä, mut­ta ekser­gian käsit­tee­seen liit­ty­vää ener­gia­te­hok­kuut­ta ei mää­ri­tel­lä noin. Täs­sä sil­lä tar­koi­te­taan hyö­ty­suh­det­ta, jol­la pri­mää­rie­ner­gia­läh­teen ener­gia­si­säl­tö muu­te­taan käyt­tö­kel­poi­sek­si ener­giak­si. Esim. öljy­ton­nis­ta polt­ta­mal­la teo­reet­ti­ses­ti ulos saa­ta­va ener­gia on pysy­nyt sama­na maa­il­man alus­ta läh­tien, mut­ta konei­den, lait­tei­den ja ener­gian siir­to­tek­nii­koi­den kehit­tyes­sä öljy­ton­nin kyky teh­dä hyö­dyl­lis­tä työ­tä — ekser­gia — on kasvanut. 

    INSEAD:issa vai­kut­ta­vat Ayres & Warr ovat las­ke­neet nime­no­maan tuo­ta hyö­ty­suh­teen kehi­tys­tä ja ver­ran­neet sil­lä kor­jat­tua hyö­dyn­ne­tyn ener­gian (eli ekser­gian) kulu­tuk­sen kas­vua BKT:n kas­vuun. Aina­kin Sak­sas­sa ja Japa­nis­sa kor­re­laa­tio on erit­täin hyvä, pal­jon parem­pi mitä kil­pai­le­vat talous­kas­vun seli­tys­mal­lit (esim. Cobb-Douglas) anta­vat. Seli­tys on myös intui­tii­vi­ses­ti vähin­tään mah­dol­li­nen ellei jopa uskot­ta­va, kos­ka käy­tän­nös­sä kaik­ki teke­mi­nen on nykyi­sin riip­pu­vais­ta ulkoi­ses­ta energiasta.
    Poh­jois-Koreas­sa voi olla kor­kea pri­mää­rie­ner­gian­ku­lu­tus, mut­ta jos siel­lä käy­te­tään hyö­ty­suh­teel­taan huo­no­ja konei­ta, ekser­gi­aa eli hyö­dyn­tä­mis­kel­pois­ta ener­gi­aa ei vält­tä­mät­tä ole kovin paljon. 

    Täl­lä voi­si olla tiet­ty­jä impli­kaa­tioi­ta poli­tiik­kaan, jos miet­tii mm. seu­raa­via asioita:

    1. Monen pro­ses­sin (läm­pö­voi­ma­ko­neet, aurin­ko­pa­nee­lit, LED-valais­tus muu­ta­ma­na esi­merk­ki­nä) suh­teen kol­ku­tel­laan jo teo­reet­ti­sen mak­si­mi­hyö­ty­suh­teen rajo­ja, tai aina­kin ne ovat jo näky­vis­sä ja odot­ta­mat­to­mien, mer­kit­tä­vien paran­nus­ten toden­nä­köi­syys on pieni.

    2. Fos­sii­li­sis­ta saa­ta­vis­sa ole­va net­topri­mää­rie­ner­gia (EROEI) vähe­nee koko ajan, kos­ka haas­ta­vam­pien esiin­ty­mien hyö­dyn­tä­mi­seen kuluu pal­jon enem­män ener­gi­aa (ja jotain ehkä pitäi­si teh­dä ilmastonmuutoksellekin)

  59. Ener­gian kulu­tus­lu­vut käy­vät ilmi vaik­ka­pa ohei­ses­ta linkistä. 

    Täs­sä koh­das­sa kui­ten­kin pitää huo­ma­ta, että ener­gian mit­taa­mi­nen jou­lei­na ei vält­tä­mät­tä ker­ro koko kuvaa. (Täs­tä syys­tä on ekser­gia, joka taas on muu­ten ongel­mal­li­nen käsite.)

    Esi­merk­ki­nä täs­tä tilan­ne, jos­sa taloa läm­mi­te­tään polt­ta­mal­la hiil­tä. Kos­ka se ei ole nyky­päi­vää, talo siir­tyy säh­kö­läm­mi­tyk­seen. Ener­gia­mää­rä tilas­tos­sa pysyy sama­na, mut­ta jot­ta se säh­kö­läm­mi­tyk­sen säh­kö saa­tai­siin aikaan, hii­li­voi­ma­las­sa pol­te­taan kak­sin­ker­tai­nen mää­rä hiiltä.

    No, sit­ten talo siir­tyy­kin fik­sus­ti käyt­tä­mään maa­läm­pöä. Sen jäl­keen läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus puo­lit­tuu. Lopul­ta hiil­tä kuluu­kin voi­ma­las­sa vain saman ver­ran kuin kului alun perin­kin. Ja jou­lei­na las­ket­tu ener­gian­ku­lu­tus las­ki puo­len läm­mi­ty­se­ner­gian ver­ran, maa­il­ma pelastuu…

    Jou­lei­na las­ke­mi­nen huo­leh­tii sii­tä, että ener­gia käy­te­tään mah­dol­li­sim­man pal­jon säh­kö­nä, kos­ka se on lähes poik­keuk­set­ta kaik­kein par­hai­ten hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­va ener­gia­muo­to. Kui­ten­kin osa jou­leis­ta (vaik­ka­pa kau­ko­läm­pö) syn­tyy hyvin pie­nel­lä panos­tuk­sel­la, osa (säh­kö) tar­vit­see ison panostuksen.

    Yllä­ole­va ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö raken­nus­ten läm­mit­tä­mi­ses­sä voi­si saa­da erit­täin suu­ria sääs­tö­jä aikaan. Se on toden­nä­köi­ses­ti suu­rin yksit­täi­nen sääs­tö­koh­de mei­dän olois­sam­me. Vali­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin nämä sääs­töt ovat van­hois­sa raken­nuk­sis­sa usein erit­täin kal­lii­ta. Yksi­tyis­puo­lel­la tyyp­pie­si­merk­ki on suo­ra­säh­kö­läm­mit­tei­nen ok- tai rivi­ta­lo, jos­sa ei ole kes­ki­tet­tyä tuloilmaa.

  60. Itse asias­sa tuo kuvio näyt­tää ihan tyy­pil­li­sel­tä seko­ta ja vii­väs­ty­tä ‑tak­tii­kal­ta, mut­ta paha sanoa mitään kun ei voi var­mak­si tietää.

    Pääs­tö­kaup­pa on erit­täin toi­mi­va ja oikeu­den­mu­kai­nen jär­jes­tel­mä. Sii­nä kas­vi­huo­ne­kaa­su­ta­set­ta kor­ja­taan nime­no­maan siel­tä, mis­sä se on edul­li­sin­ta. Täl­löin pääs­töt vähe­ne­vät mini­maa­li­sel­la talou­del­li­sel­la haitalla.

    Siis teo­rias­sa.

    Käy­tän­nös­sä pääs­tö­kaup­pa oli­si aivan lii­an­kin toi­mi­va jär­jes­te­ly, jos se imple­men­toi­tai­siin glo­baa­lis­ti ja koh­tuul­li­sen tii­viis­ti. Sen vuok­si sitä vas­taan tais­tel­laan poliit­ti­sel­la tasol­la ham­paat irvessä.

    Toden­nä­köi­ses­ti muu­ten oli­si niin, että jos meil­lä oli­si toi­mi­va glo­baa­li pääs­tö­kaup­pa, Suo­mi oli­si suh­teel­li­nen voit­ta­ja. Perus­te­lui­na se, että meil­lä on suh­teel­li­sen run­saas­ti vesi­voi­maa ja bio­voi­maa (met­sät). Emme ole koh­tuut­to­man kau­ka­na tilan­tees­ta, jos­sa mei­dän kulu­tuk­sem­me voi­tai­siin kat­taa ilman mer­kit­tä­viä GHG-päästöjä.

  61. 2. Tiu­kem­mat pääs­tö­nor­mit pakot­ta­vat uusiin tek­ni­siin inno­vaa­tioi­hin -> töi­tä ihmi­sil­le -> Euroo­pan talous pelastuu.

    Mark­ki­na­ta­lou­den perus­idea on eri­kois­tu­mi­nen ja vaih­dan­ta. Eri­kois­tum­me teke­mään nime­no­maan sitä, jota me teem­me mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Kyse­hän on aina kui­ten­kin ihmis­työ­voi­mas­ta, rahaa ei muil­le mene.

    Tätä taus­taa vas­ten työl­lis­tä­mi­sar­gu­men­tit ovat han­ka­lia. Vaik­ka­pa “hii­li­kai­vos työl­lis­tää 100 työn­te­ki­jää, mut­ta vas­taa­van ener­gia­mää­rän tuot­ta­mi­nen bio­ener­gia­na työl­lis­täi­si 300 työn­te­ki­jää”. Kuu­los­taa hyväl­tä, mut­ta tar­koit­taa todel­li­suu­des­sa työn tehok­kuu­den putoa­mis­ta kol­mas­osaan. Toi­saal­ta työl­lis­ty­mi­sen raken­ta­mi­nen tuo­te­ke­hi­tyk­sen varaan on pal­jol­ti hai­hat­te­lua, kos­ka inno­vaa­tiot eivät säi­ly alueellisina.

    Tähän men­nes­sä olem­me raken­ta­neet osan talous­kas­vus­ta fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den varaan. Ei ole ihan sat­tu­maa, että teol­lis­tu­mi­nen alkoi Englan­nis­sa hii­li­voi­man avul­la. Jos fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta luo­vu­taan, jou­dum­me käyt­tä­mään enem­män työ­tä ener­gian tuot­ta­mi­seen ja sääs­tä­mi­seen, mikä vai­kut­taa talouskasvuun.

    Ener­gian osal­ta koko maa­il­ma on elä­nyt teol­lis­tu­mi­sen alus­ta asti kreik­ka­lai­sit­tain. Muu­tos kes­tä­väl­le poh­jal­le tulee ole­maan kivu­lias. Ja kos­ka se tulee ole­maan kivu­lias, sitä tul­laan vet­kut­ta­maan tap­piin asti.

    Osit­tain poli­tiik­kaa lei­maa ongel­ma sii­tä, että asioi­ta tar­joil­laan peh­mus­te­tuil­la nur­kil­la. Kyse ei nyky­ti­lan­tees­ta ole sii­tä, että pitäi­si teh­dä pien­tä hie­no­vi­ri­tys­tä johon­kin. Jos fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta halu­taan luo­pua, se saat­taa hävit­tää tai rajoit­taa joi­ta­kin ele­ment­te­jä muka­vuu­des­tam­me ver­rat­tu­na sii­hen että jat­kam­me ener­gian­käyt­töä nykyi­seen tapaan. Tek­no­vih­reät uto­piat ovat utopioita.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä, että meil­lä ei ole varaa elää velak­si. Kivu­li­aat toi­men­pi­teet oli­si parem­pi teh­dä ajois­sa. Har­mi vain, että maa­il­mas­sa ehkä noin 6 mil­jar­dia ihmis­tä ajat­te­lee eri tavalla.

  62. tpyy­luo­ma:

    No mut­ta eikö sii­tä veros­ta voi teh­dä ulko­maan­kau­pan kan­nal­ta neut­raa­lia niin kuin ALVistakin? 

    Miten hii­li­ve­ros­ta teh­täi­siin neut­raa­li ulko­maan­kau­pan kan­nal­ta? Jos tuon maa­han tuot­teen X, sitä pitäi­si siis kai verot­taa sen tuot­ta­mi­seen kulu­neen hii­len ver­ran mii­nus se, mitä sitä oli hii­li­ve­ro­tet­tu jo läh­tö­maas­sa. Tämä vaa­ti­si puo­les­taan hir­vit­tä­vän koneis­ton sel­vit­tä­mään tätä jokai­sen tuot­teen kohdalla. 

    ALV:n koh­dal­la tar­vit­see tie­tää vain myyn­ti­hin­ta ja jo mak­set­tu ALV (jon­ka myy­jä saa sit­ten vähen­tää) ja tämä on var­sin help­po hoi­taa. Tuo hii­li­ve­ro taas vaa­ti­si tuot­tei­den ener­gia­si­säl­lön sel­vit­te­lyä, läh­tö­maan ener­gia­tuo­tan­non koos­tu­muk­sen sel­vit­te­lyä (hii­li­voi­mal­la tuo­tet­tu krää­sä oli­si vähem­män vero­tet­ta­vaa kuin ydin­voi­mal­la). En näe, miten tuo oli­si miten­kään jär­ke­väs­ti mahdollista. 

    Minä pitäi­sin hii­li­ve­roa jär­ke­vä­nä, vaik­kei sitä voi­si toteut­taa glo­baa­lis­ti. Sehän tar­koit­tai­si sitä, että jos hii­len polt­toa vero­te­taan, voi­daan mui­ta vero­ja vas­taa­vas­ti las­kea. Vaik­ka siis hii­len polt­ta­mi­ses­ta riip­pu­va tuo­tan­to kär­si­si suh­tees­sa nii­hin mai­hin, jois­sa ei veroa ole, niin muut alat (sekä hii­le­tön ener­gia­tuo­tan­to että tuo­tan­to­muo­dot, jot­ka tar­vit­se­vat vähem­män ener­gi­aa) sit­ten puo­les­taan hyötyisivät. 

    Kos­ka hii­len polt­ta­mi­nen on sel­väs­ti­kin hai­tal­lis­ta (ei vain CO2-pääs­tö­jen vaan myös mui­den ilman­saas­tei­den vuok­si), mut­ta moni muu nyt vero­tet­tu toi­min­ta, kuten työn­te­ko, ei ole, niin mitä täs­tä oli­si hait­taa? Yksi­tyis­ta­lout­ta vero­tet­tai­siin samal­la net­to­mää­räl­lä kuin aiem­min, mut­ta se vain jakau­tui­si eri tavoin. Sen ei siis pitäi­si edes hei­ken­tää talou­den kokonaiskilpailukykyä.

  63. en ymmär­rä mis­tä tämä poh­jois-korea tähän kes­kus­te­luun tuli. 

    mut­ta täs­sä nyt taas menee sekai­sin 2 asi­aa: ener­gian­ku­lu­tus hen­keä koh­ti ja ener­gia­te­hok­kuus (mer­ki­tyk­ses­sä bkt/energia). kos­ka län­si­mais­sa ener­gia­te­hok­kuus on suu­rin piir­tein sama, niin voi­daan sanoa että elin­ta­so on (suu­rin piir­tein) suo­raan ver­ran­nol­li­nen ener­gian­ku­lu­tuk­seen hen­keä kohti. 

    toi­saal­ta on var­sin hyvin tie­dos­sa että kom­mu­nis­ti­ta­louk­sis­sa ener­gi­aa tuh­lat­tiin surut­ta. kom­mu­nis­min jäl­keen ener­gi­aa on men­nyt vähem­män mut­ta talous on kui­ten­kin kas­va­nut kos­ka ener­gia­te­hok­kuus (siis bkt/energia) para­ni, ja var­maan para­nee edel­leen. tääl­tä löy­tyy tar­kem­pia tietoja:

    http://www.ifc.org/ifcext/rsefp.nsf/AttachmentsByTitle/FINAL_EE_report_Engl.pdf/$FILE/Final_EE_report_engl.pdf

    siis kun ver­ra­taan eri­tyyp­pi­siä talouk­sia ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen suh­det­ta elin­ta­soon pitää ottaa huo­mioon energiatehokkuus.

    tämän takia mie­les­tä­ni väit­tee­si sekä poh­jois-korean että puo­lan suh­teen ovat virheellisiä.

  64. Vihe­rins­si kirjoitti:

    Pääs­tö­kaup­pa on erit­täin toi­mi­va ja oikeu­den­mu­kai­nen järjestelmä.”

    Käsi­tyk­se­ni on, että tois­tai­sek­si pääs­tö­kaup­pa ei ole juu­ri­kaan vähen­tä­nyt pääs­tö­jä — lähin­nä sik­si, että kiin­tiöt on jaet­tu ilmai­sek­si, nii­den mää­rä on ollut “riit­tä­vä”, ja pääs­tö­kaup­pa kos­kee vain yhtä teol­li­suu­den osa-aluetta.

    Jos oli­si pääs­tö­kau­pan sijaan sää­det­ty ylei­nen saas­te­ve­ro, kai sitä oli­si jo kerät­ty. Tule­vai­suu­des­ta on vai­kea sanoa, mut­ta epäi­len, ettei pääs­tö­kaup­pa vie­lä kovin pian rajoi­ta pääs­tö­jä kai­kil­la aloil­la tehok­kaas­ti, niin kuin kaik­keen fos­sii­lien polt­toon osu­va saas­te­ve­ro oli­si toden­nä­köi­ses­ti tehnyt.

  65. Samu­li Saa­rel­ma kirjoitti:

    Miten hii­li­ve­ros­ta teh­täi­siin neut­raa­li ulko­maan­kau­pan kan­nal­ta? Jos tuon maa­han tuot­teen X, sitä pitäi­si siis kai verot­taa sen tuot­ta­mi­seen kulu­neen hii­len ver­ran mii­nus se, mitä sitä oli hii­li­ve­ro­tet­tu jo läh­tö­maas­sa. Tämä vaa­ti­si puo­les­taan hir­vit­tä­vän koneis­ton sel­vit­tä­mään tätä jokai­sen tuot­teen kohdalla.”

    Asia on ehkä pykä­län ver­ran yksin­ker­tai­sem­pi sik­si, että tul­lin koh­teek­si jou­tu­neil­la mail­la on int­res­si tul­la mukaan veron pii­riin. Ole­te­taan vaik­ka, että hii­li­ve­ro menee EU:ssa EU:n kas­saan. Ulko­puo­li­sel­la maal­la on eri vaih­toeh­to­ja. Jos se ei kan­na veroa, sen E:hun vie­mis­tä tuot­teis­ta peri­tään vero tul­lin muo­dos­sa joka tapauk­ses­sa (ei ehkä tuo­te­koh­tai­ses­ti, vaan ala­koh­tai­ses­ti), ja tulot mene­vät EU:lle. Jos se kerää verot itse, se voi käyt­tää ne itse (johon­kin muu­hun kuin pääs­tö­jä tuot­ta­van teol­li­suu­den tukemiseen).

    Voi­daan myös sopia, että kaik­ki vero­ra­hat toi­mi­te­taan vaik­ka­pa YK:lle, WWF:lle tai muil­le yli­kan­sal­li­sel­le orga­ni­saa­tiol­le, tai tasa­taan mak­sa­jien kes­ken jol­lain vih­reäl­lä las­ku­kaa­val­la, jot­ta saas­tut­ta­va maa ei saa suo­raa hyö­tyä nois­ta rahois­ta (saas­teet­han tule­vat kaik­kien kiusak­si). Tämä vii­mei­nen koh­ta vali­tet­ta­vas­ti vähän moni­mut­kais­taa systeemiä.

  66. Vihe­rins­si, en oikein tajun­nut. Eikö se voi­ma­las­sa pol­tet­ta­va hii­li las­ke­ta nii­hin jouleihin?

    Saa­rel­ma, vähän niin­kuin Laa­tu kir­joit­taa. Jos tuo­ta­val­le tuot­teel­le löy­tyy uskot­ta­va hii­li­kuor­ma niin las­ke­taan sil­le vero, jos ei niin arvioi­daan. Arvio­ve­rot on lähes aina suu­rem­pia, eli tuo luo myös kan­nus­teet kehit­tää uskot­ta­via seu­ran­ta­jär­jes­tel­miä. Yli­pään­sä hii­li­ve­ro­jen tai pääs­tö­kau­pan teke­mi­seen neut­raa­lik­si ulko­maan­kau­pan suh­teen löy­tyy eri­lai­sia vero‑, sub­ven­tio- ja tul­li­kei­no­ja, minus­ta täs­tä teh­dään tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti jotain mas­sii­vis­ta ongel­maa. Ja sii­tä voi olla reaa­li­po­liit­ti­ses­ti var­ma että teol­li­suus­lob­byt pitää tuos­ta huol­ta jos tar­ve tulee.

  67. Osmo, tuos­ta pii­ra­kas­ta on ole­mas­sa tar­kem­pi, hie­no­ja­koi­sem­pi ver­sio. Mut­ta kyl­lä tuos­ta­kin se sano­ma auke­aa. Teol­li­suu­den ja läm­mi­tyk­sen lisäk­si ei ole mui­ta mer­kit­tä­viä ener­gian kuluttajia. 

    Kuten tie­däm­me, kak­si tehok­kain­ta tapaa las­kea elin­ta­soa on verot­taa ener­gi­aa ja lii­ken­net­tä. Molem­mat leik­kaa­vat nopeas­ti talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. En ole ihan var­ma, mil­lä logii­kal­la vero­po­li­tiik­kaa täl­lä het­kel­lä tehdään. 😉

  68. AM: “Par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa nyt on vii­mei­sest het­ket teh­dä jotain, jot­ta lap­sen­lap­sem­me pys­tyi­si­vät täl­lä elämään.”

    Elä­mä kyl­lä sopeu­tuu ilmas­ton­muu­tok­seen, aivan kuten se on sopeu­tu­nut “luon­non” aiheut­ta­miin ympä­ris­tön­muu­tok­siin­kin. Jot­kut lajit kuo­le­vat, toi­set syn­ty­vät. Ihmi­set, älyk­käim­pi­nä eläi­mi­nä, eivät vain sopeu­du, vaan jat­ka­vat mitä toden­nä­köi­sim­min maa­pal­lon yli­kan­soit­ta­mis­ta. Täten ilmas­ton­muu­tos ei ole elä­män ja kuo­le­man, vaan talou­den kysy­mys: mitä ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­mat mak­sa­vat? Mitä mak­saa sen rajoittaminen?

  69. Käsi­tyk­se­ni on, että tois­tai­sek­si pääs­tö­kaup­pa ei ole juu­ri­kaan vähen­tä­nyt pääs­tö­jä – lähin­nä sik­si, että kiin­tiöt on jaet­tu ilmai­sek­si, nii­den mää­rä on ollut “riit­tä­vä”, ja pääs­tö­kaup­pa kos­kee vain yhtä teol­li­suu­den osa-aluetta.

    Kuten kir­joi­tin aiem­min, olen sitä miel­tä, että pääs­tö­kaup­pa on teo­rias­sa erit­täin hyvä ja toi­mi­va jär­jes­te­ly. Sen laa­jen­ta­mi­nen kaik­keen GHG-lii­tän­näi­seen toi­min­taan ei oli­si miten­kään mah­do­ton­ta, jol­loin jopa maan­käyt­tö, raken­ta­mi­nen ja vaik­ka maa­ta­lous saa­tai­siin mukaan. Kulu­tus­va­lin­nat kyl­lä mukau­tui­si­vat, vaik­ka se vähän sattuisikin.

    Pääs­tö­kaup­pa kui­ten­kin kaa­tuu sii­hen, että se ei ole kat­ta­vaa eikä glo­baa­lia. Lisäk­si se kaa­tuu sii­hen, että pääs­tö­kiin­tiöt pide­tään niin kor­kei­na, ettei­vät ne leik­kaa juu­ri mitään. Nau­rat­tai­si, jos ei itkettäisi.

    Kyy­ni­sen näke­myk­se­ni mukaan pääs­tö­kau­pan pää­asial­li­nen tehot­to­muu­den syy on se, ettei sen halu­ta ole­van teho­kas­ta. Tätä taus­taa vas­ten on aivan sama, mikä mak­su­mal­li on kysees­sä. Kun poliit­tis­ta tah­toa ei ole, sitä ei ole.

  70. Älyk­kää­nä ja ana­lyyt­ti­se­nä mie­he­nä Osmo var­mas­ti tulee ymmär­tä­mään, että tais­te­lu ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan on hävit­ty. Voi­mat tuli­si allo­koi­da tilan­teen sopeut­ta­mi­seen niil­lä alueil­la, jot­ka eni­ten kär­si­vät ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Saha­ra para­dok­saa­li­ses­ti alkaa taas viher­tä­mään, kii­tos ilmas­ton­muu­tok­sen (sateet pää­se­vät taas Saha­ran ylle). 

    Suo­mi kuu­luu ehdot­to­mas­ti ilmas­ton­muu­tok­sen net­to­hyö­jiin. Mui­ta toden­nä­köi­siä hyö­ty­jiä ovat Venä­jä, Kana­da, USA ja jopa Tans­ka poh­joi­sen jää­me­ren avau­tues­sa luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­sel­le. Lisäk­si huo­mat­ta­vat kus­tan­nus­sääs­töt poh­joi­sen rei­tin avau­tues­sa meren­ku­lul­le. Mah­dol­li­ses­ti koko teol­lis­tu­nut maa­il­ma hyö­tyy ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Leh­ti­met­sä­vyö­hy­ke­kin saat­taa ulot­tua Jyväs­ky­lään 2100.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen esto­toi­miin huk­kuu val­ta­vas­ti rahaa maa­il­man­ta­lou­den pyris­tel­les­sä kuo­lin­kou­ris­tuk­sis­saan, aivan tur­haan. Ja ne lem­mik­ki­koi­rat voi­si lait­taa auto­ve­rol­le! (sem­mo­nen about 100 euroa/kilo)

    Voi­ma­va­rat tuli­si koh­dis­taa väes­tö­rä­jäh­dyk­sen ehkäi­syyn (kii­na­lai­nen yhden lap­sen poli­tiik­ka). Hii­li­diok­si­di ei ole saas­tet­ta, ei pääs­töä, ei myrk­kyä. Mitä se on? Se on kas­vien ravin­to­kaa­su, jos­ta syn­te­ti­soi­tuu mm. soke­rei­ta ja hap­pea! Ote­taan ilmas­ton­muu­tos avo­sy­lin vas­taan, se tar­jo­aa ihmis­kun­nal­le enem­män kuin vie. His­to­rial­li­ses­ti sivi­li­saa­tiom­me aika­na on ollut vas­taa­via lämpökausia.

  71. Hups, mis­sä on esi­tet­ty, että mitä kor­keam­pi ener­gian­ku­lu­tus, sitä vah­vem­pi talous.
    Voi­han sitä jät­tää ovet auki ja lorot­taa ben­sa­let­kus­ta maa­han sosia­lis­ti­seen tyyliin.
    Eikä var­mas­ti elin­ta­so para­ne. Hom­ma toi­mii toi­sin päin. Vau­rau­den lisää­mi­seen on tar­vit­tu ja tar­vi­taan edel­leen ener­gi­aa. Vau­raus sit­ten näkyy mm. mah­dol­li­suu­te­na tukea pien­leh­tä, hoi­taa ham­pai­ta ja köy­häil­lä ilman köy­hyy­den tuo­maa kurjuutta.

  72. Maas­ta A tuo­daan EU maa­han jotain sälää B. Muka­na tulee pape­ri, mis­sä lei­moin ym ker­ro­taan B teke­män fir­man mak­sa­neen tota saas­te­ve­roa C euron ver­ran, joka tie­tys­ti on juu­ri se mää­rä, mikä sii­tä ilman buma­gaa menisi.Niinpä????

  73. Vihe­rins­si kirjoitti:

    Kyy­ni­sen näke­myk­se­ni mukaan pääs­tö­kau­pan pää­asial­li­nen tehot­to­muu­den syy on se, ettei sen halu­ta ole­van teho­kas­ta. Tätä taus­taa vas­ten on aivan sama, mikä mak­su­mal­li on kysees­sä. Kun poliit­tis­ta tah­toa ei ole, sitä ei ole.”

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että _teoriassa_ pääs­tö­kaup­pa­mal­li­kin voi­si olla toi­mi­va mal­li. Las­ken kui­ten­kin niin, että _käytännön_ mal­li­na saas­te­ve­ro toi­mi­si toden­nä­köi­ses­ti parem­min. Jos poliit­tis­ta tah­toa ei ole, kum­pi­kaan ei vält­tä­mät­tä toi­mi hyvin. Ero­ja mal­leis­sa kui­ten­kin on täs­sä­kin tilanteessa.

    Moni­mut­kais­ten kont­ruk­tioi­den ongel­ma on se, että käy­tän­nön asioi­den hoi­dos­sa pitää olet­taa, että polii­ti­kot ovat “seko­bolt­se­ja” (tai vir­ran muka­na ajau­tu­jia, tai jos­kus jopa sel­kä­ran­gat­to­mia oman edun tavoit­te­li­joi­ta), lob­ba­rit ovat mää­rä­tie­toi­sem­pia ja pit­kä­jän­tei­sem­piä kuin polii­ti­kot, ja äänes­tä­jät eivät hekään ymmär­rä asioi­ta riit­tä­vän hyvin, eivät­kä kyke­ne mää­rä­tie­toi­se­si ja pit­kä­jän­tei­ses­ti vaa­ti­maan haluamaansa.

    Täs­sä ympä­ris­tös­sä pääs­tö­kaup­pa­mal­li on yksin­ker­tai­ses­ti niin moni­mut­kai­nen, että sii­tä ei toden­nä­köi­ses­ti kos­kaan saa­da viri­tet­tyä lai­tet­ta, joka toi­mi­si aio­tul­la taval­la. Saas­te­ve­ro­mal­lin etu taas on juu­ri se, että se on niin yksin­ker­tai­nen ja suo­ra­vii­vai­nen, että polii­tik­ko­jen, lob­ba­rei­den ja äänes­tä­jien oli­si vai­kea vält­tää ajat­te­le­mas­ta aio­tul­la tavalla.

    Demo­kra­tias­sa oleel­lis­ta ei ole siis ole vain mah­dol­li­suus johon­kin. Myös käy­tän­nön poluil­la ja hyvien mal­lien aja­tuk­sia ohjaa­val­la vai­ku­tuk­sel­la on vai­ku­tuk­sen­sa. Jär­jes­tel­miin ker­tyy hel­pos­ti moni­mut­kai­suut­ta (pää­tök­siä pää­tös­ten pääl­le), joten nurk­kien siis­ti­nä pitä­mi­nen on tärkeää.

    Kuten aiem­min tote­sin, pääs­tö­kaup­pa­mal­li sopii hyvin yhteen mah­dol­li­sen sekoi­ta ja vii­väs­ty­tä ‑tak­tii­kan kans­sa. Jos jon­kin komi­tean tai vas­taa­van työ halu­taan pysäyt­tää, yksi oiva stra­te­gia on sen työn upot­ta­mi­nen moni­mut­kais­ten ongel­mien suo­hon. Pääs­tö­kaup­pa­mal­li edus­taa täs­sä vali­tet­ta­vas­ti aika hyvin tuo­ta suomallia.

    Jos lob­ba­rei­den tah­toa ei ole, ja polii­ti­koil­la­kaan ei ole poliit­tis­ta tah­toa, hyvä stra­te­gia asian edis­tä­mi­sek­si on yksin­ker­tais­taa ja sel­keyt­tää mal­lia ja käsit­tei­tä niin, että polii­ti­kot jou­tu­vat lopul­ta poh­ti­maan myös sitä mah­dol­li­suut­ta, että äänes­tä­jät saat­tai­si­vat näh­dä kuvion läpi ja äänes­tää vaa­leis­sa hei­tä vas­taan, mikä­li nyt jo ilmei­siä jär­ke­viä pää­tök­siä ei teh­dä (esim. ei nos­te­ta saas­te­ve­ro­pro­sent­tia, vaik­ka kan­sa halu­aa). Moni­mut­kai­ses­sa mal­lis­sa polii­ti­kot voi­vat pyö­ri­tel­lä “hyviä aikei­taan” miten pit­kään tahansa.

    Ei siis ole saman­te­ke­vää mil­lai­nen mak­su­mal­li on käy­tös­sä tai kes­kus­te­lun alla. Ei edes sii­nä tilan­tees­sa, että poliit­tis­ta tah­toa ei ole (polii­ti­koil­la ja lobbareilla).

  74. MIVa kir­joit­ti: “lei­moin ym ker­ro­taan B teke­män fir­man mak­sa­neen tota saas­te­ve­roa C euron verran”

    Fos­sii­li­sis­sa polt­toai­neis­sa on se etu, että nii­tä kai­ve­taan maa­pe­räs­tä suh­teel­li­sen har­vois­sa pis­teis­sä. Toi­mi­van vero­tuk­sen var­mis­ta­mi­sek­si riit­tää seu­ra­ta riit­tä­vän uskot­ta­vas­ti nii­den mat­kan tuo­ta ensim­mäis­tä vai­het­ta. On saman­te­ke­vää, miten maa jakaa verot yksit­täi­sil­le tuot­teil­le, jos veron koko­nais­mää­rä vas­taa polt­toi­nei­den kokonaistuotantoa.

  75. Rol­ling Heur­lin kir­joit­ti: “Hups, mis­sä on esi­tet­ty, että mitä kor­keam­pi ener­gian­ku­lu­tus, sitä vah­vem­pi talous.”

    Kyy­lä­hän tuo pitää paik­kan­sa, siis jos talou­den vah­vuut­ta mita­taan suo­raan sen toi­me­liai­suu­del­la. Samal­la logii­kal­la yksit­täi­nen per­he voi vah­vis­taa hel­pos­ti talout­taan vuo­kraa­mal­la olo­huo­neen­sa sika­lää­väk­si. Toi­mii hyvin! 🙂

  76. Rol­ling Heur­ling: Hups, mis­sä on esi­tet­ty, että mitä kor­keam­pi ener­gian­ku­lu­tus, sitä vah­vem­pi talous.
    Voi­han sitä jät­tää ovet auki ja lorot­taa ben­sa­let­kus­ta maa­han sosia­lis­ti­seen tyyliin.
    Eikä var­mas­ti elin­ta­so para­ne. Hom­ma toi­mii toi­sin päin. 

    Ei pidä sekoit­taa talous­kas­vua ja hyvin­voin­tia tai elin­ta­soa eikä myös­kään vau­raut­ta kes­ke­nään. Ja ben­san kaa­ta­mi­nen maa­han ei ole mie­les­tä­ni “ener­gian käyt­töä”. Mut­ta kui­ten­kin, itse asias­sa hom­ma toi­mii sosia­lis­ti­sen sys­tee­min sisäl­lä kui­ten­kin peri­aat­tees­sa juu­ri noin:
    A ostaa ben­saa B:ltä, ja las­kee sen maa­han. Bkt nousee, kos­ka B voi kau­pa­ta enem­män ben­saa (ja öljy-yhtiö saa varo­ja). Par­haas­sa tapauk­ses­sa val­tion viras­tol­ta tul­laan tar­kas­ta­maan A:n aiheut­ta­mia vahin­ko­ja (pal­kat kir­ja­taan bkt:n kas­vuk­si). Aloi­te­taan puh­dis­tus­toi­met (bkt kas­vaa). A:ta syy­te­tään ympä­ris­tö­ri­kok­ses­ta (nyt on kyse edis­tyk­sel­li­ses­tä sosia­lis­ti­ses­ta maas­ta) ja oikeus­pro­ses­si kas­vat­taa bkt:tä. A lai­te­taan van­ki­laan, jon­ka yllä­pi­tä­mi­nen kas­vat­taa bkt:tä.

    Van­ki­lan ovet pide­tään kui­ten­kin auki homeon­gel­mien vuok­si, joka lisää säh­kön­ku­lu­tus­ta (bkt kas­vaa). Tulee tar­peen raken­taa uusi voi­ma­la, ja lou­hia sil­le polt­toai­net­ta (bkt kas­vaa edel­leen). A sai­ras­tuu van­ki­las­sa Tubiin, ja kos­ka kysees­sä on edis­tyk­sel­li­nen val­tio, hänet ohja­taan sai­raa­la­hoi­toon, joka kas­vat­taa bkt:tä.

    Kaik­ki tämä A:n ben­san kaa­te­lun aiheut­ta­ma toi­min­ta luo työ­paik­ko­ja, ja lisää ken­ties myös työl­lis­ty­nei­den ihmis­ten elin­ta­soa ja ken­ties jopa hyvin­voin­tia. Se kui­ten­kin tuho­aa ympä­ris­töä, ja oli äärim­mäi­sen teho­ton­ta ener­gian käyt­töä. Esi­merk­ki oli toki kärjistetty.

  77. Vero­mal­lis­sa mis­sä verot oli­si­vat kan­sal­li­sia tai alu­eel­li­sia ei tie­ten­kään hyvi­te­tä muis­sa mais­sa mak­set­tu­ja vero­ja, vaan niin päin että vien­ti­tuot­teis­ta hyvi­te­tään mak­se­tut vie­rot vie­täes­sä ko. alu­eel­ta ulos. Ja tämä on aika mitä­tön yksi­tyis­koh­ta, minun tar­koi­tuk­se­ni ei ole täs­sä spek­sa­ta pääs­tö­las­ku­tus­mal­lia, vaan ihan vaan tode­ta muu­ta­min esi­mer­kein että hii­li­vuo­to on täy­sin rat­kais­ta­vis­sa ole­va ongel­ma jos niin halu­taan ja koe­taan tarpeelliseksi.

  78. Vihe­rins­si, en oikein tajun­nut. Eikö se voi­ma­las­sa pol­tet­ta­va hii­li las­ke­ta nii­hin jouleihin?

    Mihin jou­lei­hin?

    Jos kir­jan­pi­toa teh­dään ener­gia­kir­jan­pi­to­na esi­mer­kik­si raken­nuk­sen kan­nal­ta, niin ener­gi­aa menee jou­lei­na las­ket­tu­na sisään vähem­män maa­läm­möl­lä kuin suo­ral­la polt­ta­mi­sel­la, vaik­ka näi­den välil­lä ei sit­ten oli­si­kaan koko­nai­suut­ta tar­kas­tel­taes­sa juu­ri eroa.

    Jos taas jou­le­las­ken­ta vie­dään säh­kön­tuo­tan­toon asti, niin sit­ten tulee ongel­mia vas­taan. Hii­li­voi­ma­las­sa tai maa­kaa­su­voi­ma­las­sa ne sisään tule­vat jou­let ovat las­ket­ta­vis­sa. Sen sijaan vesi‑, ydin- tai tuu­li­voi­ma­las­sa menee­kin kovin han­ka­lak­si. Niis­sä­kään ne jou­let eivät ole miten­kään ver­tai­lu­kel­poi­sia. Vet­tä voi­daan hyö­dyn­tää parem­min kuin tuul­ta, ja ydin­voi­ma­lan “polt­toai­neen” ener­gia­si­säl­lök­si voi­daan kir­ja­ta kovin monen­lai­sia numeroita.

    Jou­le on yhtä näp­pä­rä yksik­kö kuin kilo­gram­ma­kin. Sil­lä voi­daan mita­ta kai­ken­lais­ta, mut­ta kilol­la kurk­kua on kui­ten­kin vai­kea kor­va­ta kiloa rusinoita.

  79. tpyy­luo­ma:

    Vero­mal­lis­sa mis­sä verot oli­si­vat kan­sal­li­sia tai alu­eel­li­sia ei tie­ten­kään hyvi­te­tä muis­sa mais­sa mak­set­tu­ja vero­ja, vaan niin päin että vien­ti­tuot­teis­ta hyvi­te­tään mak­se­tut vie­rot vie­täes­sä ko. alu­eel­ta ulos. 

    Siis hyvi­te­tä mis­tä? Sii­tä tuontitullistako?

    En edel­leen­kään näe mitään jär­keä sii­nä, että val­tiot alkai­si­vat koit­taa las­kea yksi­tyis­koh­tai­ses­ti sitä, miten pal­jon maa­han tuo­dun lenk­ka­rin tai muo­vi­le­lun tuot­ta­mi­nen aiheut­ti pääs­tö­jä ja sit­ten koit­taa aset­taa tul­lit sen mukai­ses­ti. Sen lisäk­si, että täl­lai­sen pyö­rit­tä­mi­nen vaa­tii ihan älyt­tö­män ison vir­ka­mies­ko­neis­ton, niin se toden­nä­köi­ses­ti joka tapauk­ses­sa tulee ole­maan enem­män tai vähem­män mie­li­val­taan perus­tu­va. Lenk­ka­ri­teh­das­ta, joka on asen­ta­nut katol­leen aurin­ko­pa­nee­lit ja tuot­taa niil­lä kai­ken tar­vit­se­man­sa ener­gian ja tämän pääl­le on vie­lä inves­toi­nut sii­hen, että tuo­tan­to­pro­ses­sit ovat ener­gia­te­hok­kai­ta, toden­nä­köi­ses­ti ran­gais­tai­siin sii­tä, että sen toi­min­ta­maas­sa satu­taan säh­kö tuot­ta­maan pää­osin pal­jon pääs­tö­jä tuot­ta­val­la tavalla.

    Minä en siis todel­la­kaan pitäi­si ei-glo­baa­liin sys­tee­miin liit­ty­vää hii­li­vuo­toa “täy­sin rat­kais­ta­vis­sa ole­va­na ongelmana”. 

    Tuo hyvi­tys­jär­jes­tel­mä­si muu­ten suo­si­si seuraavaa:

    Maas­sa A ja B on pal­jon ydin­voi­maa ja siten maan säh­kö­pro­fii­lit ovat hyvin pie­ni­pääs­töi­siä. Ne tuon­ti­tul­lit A:ssa B:stä tuo­ta­vil­le tuot­teil­le ovat pie­niä ja niin myös toi­sin­päin. Sit­ten A:ssa on joku tuot­ta­ja, joka tuot­taa tuot­teen­sa ener­gi­aa tuh­lai­le­vas­ti ja vie­lä tuot­taa sen tar­vit­se­man­sa ener­gian hii­li­voi­mal­la. Ja sama jut­tu B:ssä. Jos ne koit­ta­vat myy­dä tuot­teet oman maan­sa mark­ki­noil­la, ne eivät mene kau­pak­si, kos­ka nii­hin molem­piin tulee hui­ma hii­li­ve­ro. Sen sijaan, jos ne myy­vät päit­täin toi­siin­sa, koti­maan hii­li­ve­ro hyvi­te­tään ja tuon­ti­tul­li on koh­tuul­li­nen, kos­ka kum­man­kin tuo­tan­to­maan säh­kö­pro­fii­li on niin edullinen. 

    Tähän rat­kai­su­na on ainoas­taan se, että tosi­aan tul­li­vi­ran­omai­set sel­vit­tä­vät yksi­tyis­koh­tai­ses­ti jokai­ki­sen tuot­teen tuot­ta­man pääs­tön (joka sen lisäk­si, että on toden­nä­köi­ses­ti mah­do­ton­ta, kos­ka tuo­tan­to tapah­tuu toi­ses­sa maas­sa, on avoin kor­rup­tiol­le). Jos käy­te­tään jotain tuol­lai­sia maa­pro­fii­le­ja tai tuo­tan­toa­lo­jen kes­kiar­vo­ja, tulok­se­na on vain se, että ran­gais­taan nii­tä, jot­ka koit­ta­vat toi­mia kes­ki­mää­räis­tä tehok­kaam­min ja vähem­män pääs­tö­jä aiheuttaen. 

    Minä näen hii­li­vuo­don suu­re­na ongel­ma­na, eikä sii­hen minus­ta kun­non rat­kai­su­na ole muu­ta kuin glo­baa­lin sys­tee­min, oli se sit­ten pääs­tö­kiin­tiöt tai glo­baa­li vero. Tie­ten­kin perus­on­gel­ma on sii­nä, että tämä rap­pai­si ennen kaik­kea nykyi­siä rik­kai­ta ja voi­mak­kai­ta mai­ta ja hyvit­täi­si heik­ko­ja ja köy­hiä toden­nä­köi­ses­ti pal­jon enem­män kuin mikään kehi­ty­sa­vun monin­ker­tais­ta­mi­nen, eikä sitä sik­si tul­la toteut­ta­maan. Lisä­on­gel­ma­na on tie­ten­kin se, että maa­il­man val­tiot ovat aika lail­la eri tasol­la lain­kuu­liai­suu­den ja kor­rup­tion suh­teen, joten tuon sys­tee­min val­vo­mi­nen oikeu­den­mu­kai­ses­ti vaa­ti­si toden­nä­köi­ses­ti val­tioi­den suve­ree­ni­suu­den pol­ke­mis­ta, mitä ei tule tapahtumaan.

  80. Hii­li­vuo­toa ei voi miten­kään ratkaissa. 

    Joko on käy­tet­tä­vä krou­vis­ti hii­let­tö­miä ran­gais­tus­tul­le­ja, jätet­tä­vä hii­li­hait­ta­ve­rot koti­maas­sa tar­peek­si ala­hai­sik­si, kek­sit­tä­vä hii­li­voi­maa talou­del­li­sem­pi uusiu­tu­va ener­gian­läh­de tai raken­net­ta­va ydin­voi­maa ja paljon.

    Kak­si ensim­mäis­tä ei ole kovin­kaan toi­mi­via, kol­mas täyt­tä sci-fiä ja vii­mei­nen ei ole poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­nen ehdotus.

  81. Samu­li Saa­rel­ma kirjoitti:

    Minä näen hii­li­vuo­don suu­re­na ongel­ma­na, eikä sii­hen minus­ta kun­non rat­kai­su­na ole muu­ta kuin glo­baa­lin sys­tee­min, oli se sit­ten pääs­tö­kiin­tiöt tai glo­baa­li vero.”

    Sylt­ty kirjoitti:

    Hii­li­vuo­toa ei voi miten­kään ratkaissa.”

    Glo­baa­lit rat­kai­sut ovat vai­kei­ta ja hitai­ta. Sik­si juu­ri mal­li, jos­sa jo sääs­töi­hin pää­ty­neet maat voi­si­vat suun­ni­tel­man­sa toteut­taa ilman, että kaik­ki tule­vat heti mukaan on mie­len­kiin­toi­nen. Ilman sitä mah­dol­li­suut­ta, että jot­kut voi­vat ede­tä ensin, koko han­ke voi jää­dä toteutumatta.

    Tois­tai­sek­si mie­les­tä­ni toi­mi­vin esi­tet­ty vaih­toeh­to on tuo saas­te­ve­ro + saa­te­tul­li ‑mal­li. Sitä vas­taan sotii se, että monet maat ovat jo sitou­tu­neet täy­sin vapaa­seen kap­paan, joko talous­a­lu­een osa­na tai maa­il­man vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sen muo­dos­sa. Täs­sä siis pitäi­si ottaa hie­man takapakkia.

    Yksi mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on se, aset­tai­si­vat­ko muut maat saas­tei­ta rajoit­ta­maan läh­te­neil­le mail­le jotain mui­ta “kos­to­tul­le­ja”. Ne voi­si­vat hidas­taa hank­keen leviä­mis­tä uusiin mai­hin. Jos “kos­to­tul­le­ja” tms. ei ase­te­ta, rat­kai­su voi­si levi­tä kaik­kiin maihin.

    Han­ke kan­nat­tai­si aloit­taa alhai­sel­la saas­te­ve­ro­pro­sen­til­la. Sitä voi­si nos­taa myö­hem­min. Alhai­nen saas­te­ve­ro ei vie­lä ran­kai­si­si omaa teol­li­suut­ta kovin ras­kaas­ti, mut­ta se val­mis­te­li­si nii­tä jo entis­tä sääs­tä­väi­sem­pään ener­gian käyt­töön. Tul­lin voi­si aset­taa vain mail­le, jot­ka ovat pari askel­ta jäl­jes­sä veron suu­ruu­des­sa. Tul­li­mak­su­jen sään­nöt voi­si­vat olla var­sin kar­kei­ta­kin, jos vain muis­te­taan sää­tää nii­tä tiu­kem­mik­si aina, kun jos­sain havai­taan hiilivuotoa.

    Koko idean tar­koi­tus on, että kor­keam­man moraa­lin mail­la oli­si moraa­li­nen oikeus aset­taa tul­li muil­le, ja muil­la ei oli­si kant­tia tätä aina­kaan jul­ki­ses­ti kysee­na­lais­taa. Vih­rei­den tuot­tei­den kysyn­tä mark­ki­noil­la kal­lis­tai­si vaa­kaa hie­man etu­ne­näs­sä kul­ke­vien mai­den eduk­si. Jos ole­te­taan että maa­il­mas­sa on aina mai­ta, jot­ka ovat val­mii­ta polt­ta­maan ne fos­sii­lit, jot­ka jää­vät muil­ta polt­ta­mat­ta, tar­vi­taan saas­te­tul­lit tai jokin vas­taa­va tasa­pai­non palaut­ta­va järjestelmä.

    Samu­li Saa­rel­man mai­nit­se­ma ongel­ma, että saas­te­ve­ro ran­kai­si­si rik­kaim­pia mai­ta on tosi. Aina­kin joil­lain rik­kail­la mail­la on kui­ten­kin ollut kiin­nos­tus­ta läh­teä lik­keel­le ensim­mäis­ten jou­koss­sa. Myös kehi­tys­maat voi­si­vat peri­aat­tees­sa yrit­tää läh­teä liik­keel­le ensim­mäi­si­nä, mut­ta käy­tän­nös­sä niil­lä ei ehkä ole riit­tä­vää voi­maa läh­teä vetä­mään pro­jek­tia. Seu­ra­ta ne voisivat.

    Syl­tyn kri­ti­soi­mat “krou­vit saas­te­tul­lit” eivät oli­si tar­peen heti läh­dös­sä, sil­lä aloit­taa voi kevyes­ti, sil­lä ruu­via voi kiris­tää myö­hem­min sopi­vaan tah­tiin. Mui­ta peräs­sä vetä­vä dyna­miik­ka toi­mii kyllä.

    Syl­tyn mai­nit­se­ma ydin­voi­man rank­ka lisä­ra­ken­ta­mi­nen voi­si antaa tukea sil­loin, kun fos­sii­lis­ten käyt­tö las­kee. Pitää kui­ten­kin huo­ma­ta, että pelk­kä ydin­voi­man suu­ri tar­jon­ta ei vält­tä­mät­tä vähen­täi­si fos­sii­lis­ten polt­toa, vaan myös noi­ta mai­nit­tu­ja vero­ja ja tul­le­ja tarvittaisiin.

    Yksi vai­keus, johon tämä han­ke voi­si kaa­tua on vai­keus sopia sii­tä, miten kerä­tyt verot ja tul­li­mak­sut käy­te­tään. Nii­tä ei sai­si palaut­taa täy­si­mit­tai­ses­ti saas­te­ve­ro­ja kerän­neil­le mail­le, sil­lä tämä yllä­pi­täi­si int­res­siä saas­tut­taa. Mut­ta liik­keel­le voi läh­teä vaik­ka maa­koh­tai­sil­la­kin veroil­la, jos ymmär­re­tään, että peri­aat­tees­sa kyse on hait­ta­ve­ros­ta, jon­ka hyö­dyt tuli­si jakaa tasan kai­kil­le kär­si­jöil­le. En pidä kovin pal­jon myös­kään aja­tuk­ses­ta jakaa tulot pää­lu­ku­jen mukaan, sil­lä tuo kan­nus­tai­si lii­ka­kan­soi­tuk­seen. Suo­men ja luon­non kan­nal­ta pin­taa-ala tai vih­reä pin­ta-ala voi­si olla parem­pi kri­tee­ri, mut­ta tus­kin sii­hen­kään pääs­tään. Osal­la rahois­ta voi­si yksin­ker­tai­ses­ti mak­saa EU:n tai lopul­ta (kaik­kien muka­na olles­sa) YK:n kulut yms. Ehkä siis joku kom­pro­mis­si. Tämä riit­tää tulos­ten saamiseksi.

    Vakuut­ti­ko tämä? Onko joku uskot­ta­vam­pi tapa vähen­tää pääs­tö­jä kuin joi­den­kin mai­den ete­ne­mi­nen tois­ten edel­lä (tai aina­kin täl­lä uhkaa­mi­nen)? Vai onko hel­poin­ta polt­taa fos­sii­li­set lpppuun?

  82. Juho Laa­tu, pit­käs­tä kir­joi­tuk­ses­ta­si huo­li­mat­ta et vas­tan­nut sii­hen avain­koh­taan, että miten nii­tä saas­te­tul­le­ja käy­tän­nös­sä käy­tet­täi­siin. Ongel­ma­han on sii­nä, että ei kukaan koi­ta tuo­da maa­han mää­rää X CO2:a vaan joi­tain tuot­tei­ta, joi­den tuot­ta­mas­ta CO2:a tuon­ti­maal­la ei ole tietoa. 

    Jos se tul­li oli­si saman­lai­nen kuin yleen­sä tul­lit ovat, eli riip­pu­vai­nen tuot­teen arvos­ta (jon­ka sel­vit­tä­mi­nen on suh­teel­li­sen tri­vi­aa­lia), niin tämä­hän ei ole mikään saastetulli. 

    Vai onko täs­sä tar­koi­tuk­se­na, että ran­gais­taan tuot­ta­jia täy­sin satun­nai­ses­ti niis­sä mais­sa, jot­ka eivät ole saas­te­tul­le­ja sää­tä­neet jon­kin­lai­se­na pai­nos­tus­kei­no­na mail­le sää­tää itse saas­te­ve­ro­ja. Jos on, niin en ihan täy­sin ymmär­rä, miten tämä ero­aa sii­tä, että luo­tai­siin glo­baa­li sys­tee­mi. Minus­ta tämä vai­kut­taa juu­ri glo­baa­lin sys­tee­min luo­mi­sel­ta, mut­ta neu­vot­te­lu­jen sijaan painostamalla.

  83. Saa­rel­ma:

    Maas­sa A ja B on pal­jon ydin­voi­maa ja siten maan säh­kö­pro­fii­lit ovat hyvin pie­ni­pääs­töi­siä. Ne tuon­ti­tul­lit A:ssa B:stä tuo­ta­vil­le tuot­teil­le ovat pie­niä ja niin myös toi­sin­päin. Sit­ten A:ssa on joku tuot­ta­ja, joka tuot­taa tuot­teen­sa ener­gi­aa tuh­lai­le­vas­ti ja vie­lä tuot­taa sen tar­vit­se­man­sa ener­gian hii­li­voi­mal­la. Ja sama jut­tu B:ssä. Jos ne koit­ta­vat myy­dä tuot­teet oman maan­sa mark­ki­noil­la, ne eivät mene kau­pak­si, kos­ka nii­hin molem­piin tulee hui­ma hii­li­ve­ro. Sen sijaan, jos ne myy­vät päit­täin toi­siin­sa, koti­maan hii­li­ve­ro hyvi­te­tään ja tuon­ti­tul­li on koh­tuul­li­nen, kos­ka kum­man­kin tuo­tan­to­maan säh­kö­pro­fii­li on niin edullinen.

    Miten tämä on huo­nom­pi kuin tilan­ne jos­sa ei ole pääs­tö­mak­su­ja, kos­ka hii­li­vuo­to? Mik­si se tuon­ti­tul­li oli­si “koh­tuul­li­nen” eli lii­an pie­ni? Lai­te­taan­ko sinus­ta verot yleen­sä alakanttiin?

  84. Samu­li Saarelma,

    Yksin­ker­tai­nen perus­sään­tö oli­si, että tul­lit lai­te­taan sel­lai­sel­le tasol­le, että ne var­mas­ti suo­jaa­vat saas­te­ve­roa­lu­een sisäi­sen tuo­tan­non, mut­ta eivät niin kor­kei­ta, että ne voi­si tul­ki­ta suo­rak­si pro­tek­tio­nis­mik­si. Ei ole tar­peen ana­ly­soi­da jokais­ta tuo­tet­ta erik­seen, vaan kar­keat lin­jat riit­tä­vät. Jos por­saan­rei­kiä jää, ne voi pai­ka­ta myö­hem­min (samoin vää­riin koh­tei­siin osu­nei­ta tul­le­ja voi alen­taa). Käy­tän­nöl­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa siis. Oleel­lis­ta on se, että saas­te­ve­roa­lue kat­soo itsel­lään ole­van moraa­li­nen oikeus ja vel­vol­li­suus täl­lai­seen (kar­ke­aan­kin) ohjaukseen.

    Se on tie­ten­kin ongel­mal­lis­ta, että lähes kaik­kien tuot­tei­den teko kulut­taa ener­gi­aa. Täs­tä syys­tä tul­lit voi­si­vat kos­kea lähes kaik­kia tuo­tei­ta. Toi­saal­ta koko homan aja­tus on vain osit­taa, että asias­sa voi ede­tä jo ennen kuin kaik­ki maa­iman maat löy­tä­vät kon­sen­suk­sen jos­tain hie­nos­ta rat­kai­sus­ta. Tavoi­te siis on se, että mai­den, jot­ka halua­vat vie­dä tuot­tei­taan mer­kit­tä­vis­sä mää­rin saas­te­tul­lia­lu­eel­le kan­nat­taa liit­tyä mukaan saas­te­ve­ron pii­riin sen sijaan, että jäi­si­vät tul­li­ra­jan toi­sel­le puo­lel­le. Jos uhka täs­tä riit­tää ohjaa­maan maa­il­maa eteen­päin täl­lä polulla.

    CO2määrien mit­ta­mi­ses­sa läh­tö­koh­dak­si voi ottaa myös omien tuot­teoi­den CO2-tilan­teen. Jos alan X teh­taat mak­sa­vat saas­te­ve­roa tie­tyn mää­rän, ja ne ovat kehit­tä­neet tuo­tan­to­aan niin, että ne käyt­tä­vät nyt aiem­paa vähem­män ener­gi­aa, nois­ta luvuis­ta saa­daan jo las­ket­tua kar­kea arvio sopi­val­le saas­te­tul­lien tasolle.

    » “Vai onko täs­sä tar­koi­tuk­se­na, että ran­gais­taan tuot­ta­jia täy­sin satun­nai­ses­ti niis­sä mais­sa, jot­ka eivät ole saas­te­tul­le­ja sää­tä­neet jon­kin­lai­se­na pai­nos­tus­kei­no­na mail­le sää­tää itse saas­te­ve­ro­ja. Jos on, niin en ihan täy­sin ymmär­rä, miten tämä ero­aa sii­tä, että luo­tai­siin glo­baa­li sys­tee­mi. Minus­ta tämä vai­kut­taa juu­ri glo­baa­lin sys­tee­min luo­mi­sel­ta, mut­ta neu­vot­te­lu­jen sijaan painostamalla.”

    Juu­ri noin. Tul­li ei mit­tai­si tar­kaa saas­tei­den mää­rää, vaan oli­si vain riit­tä­vä tur­vaa­maan oman saas­te­va­paan tuo­tan­non (ja vil­pit­tö­mäs­sä hen­ges­sä teh­ty). Tämän rat­kai­sun etu glo­baa­liin neu­vot­te­luun verat­tu­na on se, että tämän rat­kai­sun voi imple­men­toi­da ilman, että jää­täi­siin odo­ta­maan sopi­vaa täh­tien asen­toa ja glo­baa­lin kon­sen­suk­sen ja toi­mi­van koko­nais­jär­jes­tel­män ilmaan­tu­mis­ta. Pie­nem­män edis­tyk­sel­li­sem­män poru­kan kyky pai­nos­taa on se asia, joka erot­taa tämän rat­kai­sun glo­baa­leis­ta neu­vot­te­luis­ta (joi­ta on jo käy­ty kau­an, ja jot­ka eivät juu­ri ete­ne, kuten esim. Kio­ton hank­keen tilan­ne osoittaa).

  85. Saa­rel­ma:

    Vai onko täs­sä tar­koi­tuk­se­na, että ran­gais­taan tuot­ta­jia täy­sin satun­nai­ses­ti niis­sä mais­sa, jot­ka eivät ole saas­te­tul­le­ja sää­tä­neet jon­kin­lai­se­na pai­nos­tus­kei­no­na mail­le sää­tää itse saas­te­ve­ro­ja. Jos on, niin en ihan täy­sin ymmär­rä, miten tämä ero­aa sii­tä, että luo­tai­siin glo­baa­li sys­tee­mi. Minus­ta tämä vai­kut­taa juu­ri glo­baa­lin sys­tee­min luo­mi­sel­ta, mut­ta neu­vot­te­lu­jen sijaan painostamalla.

    Bin­go! 🙂

    Tai on se sitä­kin. Käy­tän­nös­sä tämä luul­ta­vas­ti menee niin että osa mais­ta sää­tää jon­kin­lai­sia hii­li­mak­su­ja, ja vas­taa­vas­ti tul­le­ja. Tul­lit on epä­täy­del­li­siä viran­omais­rat­kai­su­ja, lait yleen­sä on.

  86. tpyy­luo­ma:

    Miten tämä on huo­nom­pi kuin tilan­ne jos­sa ei ole pääs­tö­mak­su­ja, kos­ka hiilivuoto? 

    Esi­merk­ki­ni koit­ti osoit­taa, että esi­te­tys­sä sys­tee­mis­sä joko ran­kais­tai­siin sel­lai­sia, jot­ka eivät tuo­ta CO2-pääs­tö­jä tai sit­ten nii­den pääs­tö­jä tuot­ta­vien oli­si mah­dol­lis­ta kier­tää tullit. 

    Enkä edes ver­ran­nut tilan­net­ta tuo­hon, vaan sii­hen, että meil­lä oli­si glo­baa­li sys­tee­mi. Esi­merk­ki­ni tilan­tees­sa ja glo­baa­lin sys­tee­min val­li­tes­sa oikeat saas­tut­ta­jat eivät miten­kään pää­se vält­tä­mään veroil­la ran­kai­sua ja toi­saal­ta saas­tut­ta­mat­to­mat tuot­ta­jat eivät jou­du syyt­tä rangaistuiksi. 

    Mik­si se tuon­ti­tul­li oli­si “koh­tuul­li­nen” eli lii­an pieni?

    Sik­si, että ei halu­ta ran­gais­ta nii­tä, jot­ka eivät saas­tu­ta. Tie­ten­kin, jos aja­tel­laan, että hii­li­vuo­to este­tään sil­lä, että ase­te­taan älyt­tö­män kor­keat tuon­ti­tul­lit kai­kel­le tuon­nil­le kai­kis­ta ulko­mais­ta, niin var­maan tuol­la hii­li­vuo­to väl­te­tään, mut­ta samal­la tuho­taan koko vapaa­kau­pan perus­a­ja­tus. Sanoi­sin, että tuol­lai­ses­sa tapauk­ses­sa lap­si oli­si men­nyt pesu­ve­den mukana.

  87. Juho Laa­tu:

    Se on tie­ten­kin ongel­mal­lis­ta, että lähes kaik­kien tuot­tei­den teko kulut­taa ener­gi­aa. Täs­tä syys­tä tul­lit voi­si­vat kos­kea lähes kaik­kia tuoteita. 

    Mut­ta eihän tuo vie­lä rii­tä perus­te­luk­si. CO2-pääs­tö­jen kan­nal­ta­han on hyvin suu­ri mer­ki­tys sil­lä, miten ener­gia on tuo­tet­tu, onko pol­tet­tu hiil­tä vai hal­kais­tu uraa­nia. Näin siis, jos todel­la­kin halu­taan ran­gais­ta sii­tä saas­tut­ta­mi­ses­ta eikä vain sii­tä, että yli­pää­tä on tuot­ta­nut jotain. 

    Mut­ta nyt tuos­ta tpyy­luo­man ja sinun­kin vas­tauk­ses­ta ymmär­rän­kin, ettei tul­li­sys­tee­min tar­koi­tus ole­kaan min­kään oikeu­den­mu­kai­sen saas­te­ve­ron tuot­ta­mi­nen ulko­mai­sel­le tuon­nil­le, jot­ta koti­mai­nen tuo­tan­to ei ole epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­sa kil­pai­lua­se­mas­sa, vaan sane­lu­po­li­tiik­ka toi­sil­le suve­ree­neil­le mail­le sii­tä, mitä nii­den lakien pitäi­si olla ja siis lop­pu­jen lopuk­si tar­koi­tuk­se­na on luo­da glo­baa­li systeemi.

    No, vas­ta­sin jo aiem­min, jos glo­baa­li sys­tee­mi on tar­koi­tus luo­da, niin minus­ta se on teh­tä­vä kaik­kien osa­puo­lien neu­vot­te­luil­la, ei mil­lään sanelulla.

  88. Samu­li saa­rel­ma kirjoitti:

    No, vas­ta­sin jo aiem­min, jos glo­baa­li sys­tee­mi on tar­koi­tus luo­da, niin minus­ta se on teh­tä­vä kaik­kien osa­puo­lien neu­vot­te­luil­la, ei mil­lään sanelulla.”

    Näen tuos­sa sen ongel­man, että kaik­kien oas­puol­ten neu­vot­te­lut toi­mi­vat peri­aat­tees­sa, jos kai­kil­la on hyvä tah­to ja yhtei­nen ymmär­rys tavoit­teis­ta ja mene­tel­mis­tä, mut­ta käy­tän­nös­sä tuo pro­ses­si ei näy­tä etenevän.

    Tul­li­mal­lin aja­tus ei ole oikeas­taan sanel­la, vaan vain ilmoit­taa muil­le, että voit­te leik­kiä mei­dän kans­sam­me, jos lei­kit­te samoil­la sään­nöil­lä. Tai oikeas­taan muut­kin pääs­te­tään leik­kiin, mut­ta hei­dän vauh­ti­aan vain hidas­te­taan mui­den tasol­le tul­lien avulla.

    Glo­baa­lien neu­vot­te­lui­den mal­lis­sa ongel­ma on se, että vas­tuun­tun­toi­sim­mat maat jää­vät vas­tuut­to­mim­pien mai­den pant­ti­van­geik­si. Neu­vot­te­lut ja suo­je­lu eivät ete­ne ennen kuin hitaim­mat­kin suos­tu­vat muu­tok­siin. Tul­li­mal­li antai­si vas­tuun­tun­toi­sim­mil­le mail­le mah­dol­li­suu­den ede­tä suo­je­lus­sa tuhoa­mat­ta talout­taan / talou­ten­sa kilpailukykyä.

  89. Ei tul­leis­sa ole mitään peri­aat­teel­lis­ta ongel­maa. Suve­ree­nit maat saa­vat suve­re­ni­teet­tiin perus­tuen vaik­ka kiel­tää koko tuon­nin jos­ta­kin toi­ses­ta yhtä suve­ree­nis­ta maasta.

  90. Saa­rel­ma, en minä tie­ten­kään väi­tä että glo­baa­li jär­jes­tel­mä ei oli­si parem­pi, vaan että jos sel­lais­ta ei syn­ny niin sit­ten men­nään pai­kal­lis­ta­sol­la eri vauh­tia eteen­päin. Ja jos ei mak­suoh­jaus onnis­tu niin sit­ten teh­dään nor­mioh­jaus­ta, se vaan taas on sit­ten yleen­sä myös huo­nom­pi. Kts. heh­ku­lam­put, jätevesidirektiivi.

    Tot­ta­kai tuo vai­kut­taa tuon­tiin ja sitä kaut­ta tuot­ta­jiin muis­sa­kin mais­sa, ja kai sitä voi sane­lu­po­li­tii­kak­si­kin sanoa. Samoin vai­kut­taa esi­mer­kik­si auto­jen vero­tus polt­toai­neen kulu­tuk­sen mukaan. Ja jos vaih­toeh­to on se että mitään ei voi teh­dä jos ei jokai­ki­nen maa sii­hen suos­tu niin ei tuo­kaan järin demo­kraat­tis­ta ole.

    Sel­vyy­den vuok­si, minus­ta nuo glo­baa­liin kaup­paan liit­ty­vän ongel­mat ympä­ris­tö­sään­te­lys­sää, vaik­ka nii­tä toki on, on yleen­sä pai­su­tel­tu­ja teko­syi­tä olla teke­met­tä mitään. Samaa sar­jaa on esi­mer­kik­si teol­li­suus­lob­by­jen suo­si­mat kus­tan­nus­las­kel­mat van­han infran kor­vaa­mi­ses­ta ener­gia­te­hok­kaam­mal­la jois­sa ole­te­taan kus­tan­nuk­sek­si uuden infran hin­ta eikä mitään mui­ta hyö­ty­jä, ikään kuin sitä van­haa infraa ei tar­vit­si­si kos­kaan uusia ja uusi infra ei oli­si parempaa.

  91. Juho, läh­tö­koh­ta­si on se, että ne nopean alen­ta­mi­sen kan­nal­la ole­vat maat ovat “oikeas­sa” (tar­koit­taa täs­sä sitä, että alen­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat kai­kil­le tai aina­kin val­tao­sal­le pie­nem­mät kuin nii­den hyödyt). 

    Se, että iso osa maa­pal­lon mais­ta, eten­kään niis­tä vähi­ten kehit­ty­neis­tä, ei ole haluk­kai­ta tähän läh­te­mään, osoit­taa minus­ta, että nii­den mie­les­tä asia ei ole aina­kaan yksi­se­lit­tei­ses­ti noin. 

    Jos glo­baa­leis­sa neu­vot­te­luis­sa kivi­riip­pa­na oli­si muu­ta­ma pik­ku­maa­ta, joi­den pääs­töil­lä ei ole mihin­kään mitään mer­ki­tys­tä, niin hyväk­syi­sin sen aja­tuk­sen, että tou­hu vain jun­ta­taan sen suu­ren enem­mis­tön voi­mal­la läpi, vaik­ka sit­ten käyt­täen tuo­ta esit­tä­mää­si meka­nis­mia. Sil­tä ei minus­ta vaan vai­ku­ta. Ja täs­sä tilan­tees­sa tou­hu alkaa­kin sit­ten vai­kut­taa uus­ko­lo­nia­lis­mil­ta, jos­sa vah­vat, edis­tyk­sel­li­set ja “vas­tuun­tun­toi­sim­mat” maat pakot­ta­vat muut sel­lai­seen, mitä ne eivät halua. 

    Kepin sijas­ta käyt­täi­sin pork­ka­naa. Jos esi­mer­kik­si otet­tai­siin käyt­töön glo­baa­li sys­tee­mi, jos­sa vero­ja kerä­tään jokai­ses­ta hii­li­ton­nis­ta saman ver­ran ja sit­ten näin kerä­tyt rahat jae­taan maa­il­man ihmis­ten välil­lä tasan, niin on aika var­maa, että kehi­tys­maat sii­hen suos­tui­si­vat. Meil­le “vas­tuun­tun­toi­sil­le” mail­le taas tuo voi­si olla aika kova paik­ka, kos­ka se tar­koit­tai­si toden­nä­köi­ses­ti hyvin suur­ta lisä­ve­roa, joka vir­tai­si pää­osin maan ulkopuolelle.

  92. Samu­li Saarelma,
    — alen­ta­mi­sen kan­nal­la olve­vat maat ovat sitä miel­tä mitä ovat, kai omas­ta mie­les­tään oikeassa
    — alen­ta­mi­sen hyö­dyt niil­le (ei vält­tä­mät­tä kai­kil­le) ovat riit­tä­vät (sisäl­tää myös ympä­ris­tö- ja moraalihyötyä)
    — tois­ten mai­den tilan­ne voi olla toi­nen (voi­vat olla vaik­ka itsek­kääm­piä tai riip­pu­vai­sem­pia fosssiileista)
    — ketään ei pako­te­ta mihin­kään (kukin maa muut­taa vain omia sääntöjään)
    — “meil­le” (rik­kail­le mail­le) jär­jes­tel­mä voi tosi­aan olla kova paik­ka, sil­lä me tuo­tam­me nyt suu­rim­man osan saas­teis­ta, kaik­kien harmiksi

  93. a_l kir­joit­ti:
    “Eikö maa­kaa­sun pitä­nyt olla vähä­pääs­töi­nen siir­ty­mä­kau­den polttoaine?”

    Tuo­tet­tua ener­gia­mää­rää koh­ti, maa­kaa­sua polt­ta­mal­la vapau­tuu n. puo­let sii­tä hii­li­diok­si­di­mää­räs­tä, kuin jos polt­tai­si öljyä tai hiil­tä. Näin ide­aa­lis­ti aja­tel­len maa­kaa­su tuot­tai­si siis puo­let vähem­män päästöjä.

    Kui­ten­kin metaa­ni (eli maa­kaa­su) on – vähän las­ken­ta­ta­vas­ta riip­puen – 20–100 ker­taa pahem­pi kas­vi­huo­ne­kaa­su kuin hii­li­diok­si­di. Jos maa­kaa­sun tuo­tan­nos­sa, kul­je­tuk­ses­sa ja käy­tös­sä siis tapah­tuu 1%-5% ver­ran hävik­kiä (että osa maa­kaa­sus­ta vuo­taa tai­vaal­le ennen kuin se pää­see pol­tet­ta­vak­si asti), niin tämä sit­ten riit­tää­kin kumoa­maan maa­kaa­sun edun.

    Osaa­ko kukaan arvioi­da maa­kaa­sun tuo­tan­non ja maa­kaa­sun siir­to­put­kien vuotomääriä?

  94. Sam­po,
    Tuo vaih­te­lee tosi pal­jon tuo­tan­to­pai­kan ja ‑tavan mukaan. Jenk­kien räjäh­dys­mäi­ses­sä kas­vus­sa ole­va lius­ke­kaa­su (sha­le gas) tuo­tan­to on tässä(kin) suh­tees­sa mel­koi­nen kata­stro­fi, sil­lä sitä vuo­taa tuo­tan­nos­sa ilmoil­le rei­lus­ti perin­teis­tä kaa­sua enem­män, ja rei­lus­ti teol­li­suu­den omia “arvioi­ta” enemmän. 

    Alla ole­van lin­kin takaa (googla­sin sha­le gas lea­ka­ge) löy­ty­väs­sä jutus­sa Howart­hin mukaan vuo­to on “vähin­tää 1,9 %, luul­ta­vas­ti 5,6 % tai enem­män”. Näil­lä arvoil­la lius­ke­kaa­su on lyhyem­mäl­lä täh­täi­mel­lä (20 vuot­ta jona aika­na se on noin 60 ker­taa hii­li­diok­si­dia pahem­paa) ilmas­to­ka­ta­stro­fi jota ei soi­si tapah­tu­van. Sadas­sa vuo­des­sa efek­ti on “enää” noin 15–20 ker­tai­nen co2:een verrattuna.

    Japa­ni kaa­vai­lee tuo­van­sa ydin­voi­man kor­vaa­jak­si jen­keis­tä nes­tey­tet­tyä kaa­sua (joka on siis pal­jol­ti lius­ke­kaa­sua sil­lä perin­tei­sen tuo­tan­to on jenk­ki­läs­sä voi­mak­kaas­sa ala­mäes­sä). Ter­ve­me­noa ilmasto. 

    http://marcellus-wv.com/news/epa-confirms-high-natural-gas-leakage-rates

    Itse käsit­te­lin aihet­ta taan­noin blogauksessa:
    https://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/04/13/liuskekaasu-tutkimuksen-mukaan-pahempaa-kuin-hiilivoima/

    Perin­tei­sel­lä maa­kaa­sul­la tilan­ne on jon­kin­ver­ran parem­pi kuin lius­ke­kaa­sul­la, mut­ta kyl­lä siel­lä­kin vuo­toa tapah­tuu. Maa­kaa­sun väit­tä­mi­nen puh­taak­si tai ilmas­to­ys­tä­väl­li­sek­si, tai edes pie­nem­mäk­si pahak­si, on pahem­man­laa­tuis­ta tosi­asioi­den kier­te­lyä ja kirsikanpoimintaa.

    Metaa­nin kerää­mi­nen esim. kaa­to­pai­koil­ta onkin sit­ten jo ihan eri juttu.

  95. Kukaan täys­päi­nen ei usko tähän pääs­tö­kaup­paan. Tämä oli kyl­lä tie­dos­sa jo ennen sys­tee­min start­taa­mis­ta, mm. osal­lis­tuin tilai­suuk­siin jois­sa muka­na teol­li­suu­den ja sil­loi­sen KTM:n joh­to ja epäi­li­jöi­tä riit­ti. Syy KTM:n mukaan pääs­tö­kaup­paan oli vain se ettei vero­tus­ta voi­nut käyt­tää kun se ei kuu­lu EU:lle.

    Pääs­tö­oi­keu­den hin­nan on nous­ta­va tasol­le 50–100 euroa/tonni CO2, jot­ta se ihan oikeas­ti puree ja vähen­tää ener­gian kulu­tus­ta. Vain Suo­mel­la ja paril­la muul­la maal­la on mah­dol­li­suus käyt­tää bio­ener­gi­aa. Mui­den pitää vain vähentää.

    Kuka ihan oikeas­ti uskoo että Sak­sa pudot­tai­si esim. 50% ener­gian­ku­lu­tus­taan?. Entäs Itä-Euroo­pan säh­kön tuo­tan­to joka perus­tuu kivi­hii­leen? Kuka uskoo että EU lyö esim. Puo­lan pimeäk­si. Krei­kan säh­kön­tuo­tan­non CO2-pääs­tö per kWh on jok­seen­kin sama kuin kivi­hii­li­lauh­teel­la eli lähes kaik­ki säh­kö teh­dään kivi­hii­lel­lä. Onko rea­lis­tis­ta uskoa että Kreik­ka inves­toi 100 mil­jar­dia ener­gian­sääs­töön ja uusiin voi­ma­lai­tok­siin 2020 mennessä?

    Vali­tet­ta­vas­ti ne jot­ka inves­toi­vat omaa rahaan­sa epäi­le­vät että tiu­kas­sa talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa hom­ma peru­taan. Toki Suo­mes­sa kan­nat­taa käyt­tä bio­ener­gi­aa ihan talou­del­li­sin­kin perus­tein ilman että val­tio­ta tai EU:ta sii­hen tarvitaan.

    Uskon sil­ti että ilams­ton­muu­tok­ses­ta tulee ihmis­kun­nan suu­rin onnet­to­muus ja kal­lein lipsahdus.

  96. Ita­lia aikoo myy­dä vel­ka­taak­kan­sa keven­tä­mi­sek­si pääs­tö­oi­keuk­si­aan kym­me­nel­lä mil­jar­dil­la eurolla …

  97. Evert The NeveRest,

    … ja ehkä sääs­tää samas­sa suh­tees­sa myös pääs­tö­jen val­von­nas­sa. Lois­ta­va tuplasäästöidea.

    Anteek­si epäileväisyyteni :-).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.