32 vastausta artikkeliin “Ode kuntauudistuksesta radiossa”

  1. Perus­tus­lakimme mukaan Suo­mi jakaan­tuu kun­ti­in, joiden hallinnon tulee perus­tua kun­nan asukkaiden itsehallintoon.

    Mihin perus­tuu tämä hal­li­tuk­sen ruti­na / kit­inä ‑ajat­te­lu­ta­pa?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  2. Ajanko­htaises­sa Ykkösessä käytit ilmaisua ´pitkässä juok­sus­sa´. Lakkasin heti kuun­tele­mas­ta ja suljin radion. Olet siis papukai­ja joka aiv­ot­tomasti hokee amerikanis­me­ja. Mitä vikaa on suomenkielessä. Jos ja kun olemme suomes­sa sanomme esimerkik­si ´pitkän päälle‘tai jotakin muu­ta. Suo­mi on rikas kieli emmekä tarvitse köm­pelöitä amerika­nenglan­nista tuo­tu­ja ilmaiuja

  3. Hal­li­tuk­sen ehkä kan­nat­taisi nimetä uud­is­tuk­sen­sa “Kaupunkikun­tau­ud­is­tuk­sek­si” ja kiin­nit­tää päät­täväis­es­ti huomio­ta siihen, että kysymys on ennekaikkea kasvukeskusten yhdyskun­tarak­en­teen kehit­tymisen turvaamisesta.

    Rajoite­tut tavoit­teet ovat aina helpom­pia saa­da läpi.

  4. Eniten lisäte­hoa lähivu­osi­na saadaan, kun lähde­tään pilkko­maan Helsin­gin tapaisia mam­mut­te­ja pienemmiksi.

  5. Hirt­täy­tymi­nen “työssäkäyn­tialueisi­in” ihme­tyt­tää. Kun­tien väli­nen (toimin­nalli­nen) vuorovaiku­tus on paljon muu­takin kuin työssäkäyn­tiä ja lähim­mässä PRISMA:ssa pistäy­tymistä. Sitä pait­si moni kun­ta sijait­see use­am­man kaupun­gin työssäkäyn­tialueel­la ja vaiku­tus­pi­iris­sä. Itse asi­as­sa lähin­nä keskuskaupun­git naa­purei­neen ovat yksiselit­teis­es­ti yhtä ja samaa “työssäkäyn­tialuet­ta”.

    Esimerkki­ta­paus on Lah­den ja Kou­volan väli­maas­tossa sijait­se­va Iit­ti. Iit­ti on tehnyt yhteistyötä molem­pi­in suun­ti­in. Ter­veyspalveluis­sa Iit­ti on aina suun­tau­tunut Lah­den suun­taan: kun­ta on mm. ollut perus­ta­mas­sa maakun­nan yhteistä keskus­sairaalaa Lah­teen. Mon­es­sa muus­sa asi­as­sa Iit­ti on tehnyt yhteistyötä Kou­volan suun­taan. Kuka päät­tää, mihin kaupunki­in Iit­ti pakote­taan liit­tymään? Onko iit­tiläisil­lä itsel­lään sanan­si­jaa vai päät­tävätkö “min­is­ter­iön miehet” Iitin kohtalon?

  6. Onko ollut puhet­ta siitä, miten kielilake­ja muutet­taisi­in kun­tau­ud­is­tuk­sen myötä? Nimit­täin jos “Uusi Helsin­ki” ulot­tuisi jatkos­sa Riihimäelle asti, nyky­is­ten lakien mukaan Riihimäellekin pystytet­täisi­in sit­ten ruotsinkieliset katukyltit ja vaa­dit­taisi­in jokaises­sa viras­sa ruotsin taitoa. Tässähän ei olisi mitään järkeä, sil­lä kyseessä olisi täysin suomenkielis­ten aluei­den pakot­ta­mi­nen vier­aaseen kieli-identiteettiin.

    Eli miten tämä asia aio­taan huomioi­da? Jaet­taisi­inko kun­nat pienem­pi­in “kielipi­irei­hin”, jot­ka oli­si­vat yksikielisiä tai kaksikielisiä?

    Nykyisel­läänkin kielila­ki on esim. Van­taan kohdal­la varsin kohtu­u­ton. Van­taal­la on alle 3% ruotsinkielistä, mut­ta kos­ka lais­sa määritet­ty 3000 ruotsinkielisen raja täyt­tyy, on kun­ta viral­lis­es­ti täysin kak­sikieli­nen. Ei ehkä ole aivan lain hen­gen mukaista pitää käytän­nössä yksikielistä kaupunkia kak­sikielisenä. Venäjänkielis­ten määräkin ylit­tää pian ruotsinkielis­ten määrän Van­taal­la. Kun­tien koon suurentues­sa tästä 3000 asukkaan rajas­ta kiin­ni pitämi­nen tun­tu­isi vieläkin hullummalta.

  7. Kuun­telin jutun ylen areenas­ta. Tässä muu­ta­ma huomio.

    OS sanoi pari­in ker­taan, että pienet kun­nat eivät kykene tuot­ta­maan ter­veyspalvelui­ta. Tämä taitaa kyl­lä olla virheelli­nen käsi­tys. Viit­taan vaikka­pa Kih­niöön, joka voit­ti ver­tailun pari vuot­ta sit­ten, ja tilas­toi­hin, jot­ka osoit­ta­vat, että kun­nan koko ei juuri vaiku­ta kulu­jen määrään. Kih­niön yöpäivystys on Parkanos­sa ja keskus­sairaalata­soiset palve­lut Tam­pereel­la. Hyvin toimii, ja kun­ta­laiset ovat kai tyytyväisiä.

    Samoin main­in­ta siitä, että har­va asu­tus merk­it­sisi kyvyt­tömyyt­tä joko kus­tan­taa tai toteut­taa palvelui­ta kil­pailukykyiseen hin­taan oli outo. Keskimäärin har­vaan asu­tut kun­nat lienevät mui­ta köy­hempiä, mut­ta ei har­va asu­tus sinän­sä palvelui­ta kalli­ik­si tee (tosin koulukyy­dit mak­sa­vat enem­män, mut­ta ei kai juuri muu).

    OS viit­tasi siihen, että köy­hät kun­nat voisi­vat jäädä itsenäisik­si, jos ne tyy­tyvät siihen palve­lu­ta­soon, jon­ka ne kykenevät kus­tan­ta­maan. Tämän perus­teel­la pitää kai olet­taa, että kun­tien tulo­jen tasauk­ses­ta ollaan luop­umas­sa (tai OS halu­aisi luop­ua). Oko tämä kun­tau­ud­is­tuk­sen salaisel­la agen­dal­la? Suurkun­nis­sa köy­hien kus­tan­nuk­set voivat men­nä mui­ta rikkaam­malle keskuskaupungille, mut­ta suun­nitel­tu­jen työssäkäyn­tialueisi­in perus­tu­vien suurkun­tien ulkop­uolel­la ei kai sit­ten hyviä palvelui­ta tuotet­taisi. Töl­li sanoi mielestäni oikein, että tulo­jen tasauk­ses­ta ei oikein voi päästä eroon. Suurkun­nis­sakaan tarkoi­tus ei kai ole, että rikkaat alueet kuten Helsin­gin seu­tu saisi­vat hyvät perus­palve­lut, ja köy­hem­mät alueet kuten lap­pi leikkaisi­vat nyky­istä palve­lu­ta­soaan. En pidä kovin perustel­tuna sitäkään, että uuden Suur-Turun eläkeläi­nen mak­saisi perus­palveluis­taan selvästi enem­män kuin uuden Suur-Hel­sngin asukas (ehkä enti­nen por­nais­lainen). Mielestäni aja­tus siitä, että Suomen alueet kukin saisi­vat sen tasoiset perus­palve­lut kuin niil­lä on itse varaa mak­saa ei oikein kestä päivän­val­oa. Olen tot­tunut ajat­tele­maan, että perus­ta­son palve­lut halu­taan taa­ta kaikille, niin rikkaille kuin köy­hille, yhteisvastullisesti.

    Keskustelus­sa otet­ti­in aja­tus muo­dostaa työssäkäyn­tialueista suurkun­tia läh­es annet­tuna. Mielestäni täl­laista tarvet­ta ei ole. OS viit­tasi (ehkä tärkeim­pänä syynä) siihen, että kun­nat kil­pail­e­vat nyt ter­veistä ja varakkaista asukkaista (ja hylkivät sairai­ta ja köy­hiä). Mielestäni tuol­laiset ongel­mat (sairaiden ja köy­hien vält­te­ly menee ainakin jo liian pitkälle) on luon­nol­lisem­paa ratkaista vero­tuk­sen ja rahoituk­sen keinoin (esim. kus­tan­ta­mal­la vam­mais­ten ja hegi­t­yshal­vaus­poti­laiden hoito val­tion varoista) kuin kun­tara­jo­ja muut­ta­mal­la. Tietyl­lä tasol­la ja oikeis­sa asiois­sa kun­tien väli­nen kil­pailu on myös asukkaiden etu. Suuret kun­nat voivat laitostua.

    Puhut­ti­in myös kun­tien luon­teesta ja siitä, mikä (molem­pi­en keskustelijoiden hyväksymän) aluekun­ta­mallin viat ovat. Mielestäni kah­den kun­nan­jo­hta­jan tekemien val­tu­us­toille jo sovit­tuna tule­van ehdo­tuk­sen ongel­maa ei vält­tämät­tä tule. Kos­ka osakaskun­nil­la on jo val­tu­us­tot, suo­sisin päätök­sen tekoa val­tu­us­to­jen yhtei­sis­tun­nois­sa (ehkä pain­ote­tun äänin). Turha lisätä ylimääräisiä demokra­t­ian taso­ja. Nyky­i­sis­sä kahdessa tasos­sa (tai kolmes­sa jos EU:kin las­ke­taan) on jo tarpeek­si pohdit­tavaa kansalaisille. Nykyiset peruskun­nat ovat ihan hyvä ja luon­te­va paikallis­demokra­t­ian toteut­tamisen taso. Ihan toimivia myös jatkos­sa, siitä riip­pumat­ta toteutetaanko jotkut palv­lut laa­jem­man alueen yht­e­si­työnä. Tuen esitet­tyä aja­tus­ta, että ei kan­na­ta tehdä het­ken tarpei­den vuok­si muu­tok­sia, joi­ta pitäsi sit­ten sietää seu­raa­vat 300 vuot­ta. Rajo­jen ei tarvitse olla ikuisia, mut­ta jos kansalaiset koke­vat jotkin rajat luon­te­viksi, pide­tään niistä kiin­ni. Aja­tus siitä että suuret kun­nat toimi­si­vat aina parem­min kuin pienet on min­ulle vieras, eri­tyis­es­ti paikallisen päätök­sen­teon ja asukkaiden itsemääräämisoikeu­den näkökulmasta.

    Keskustelus­sa häir­it­si ehkä eniten se, että molem­mat keskusteli­jat olet­ti­vat, että kun­tarak­en­teen muu­tok­set ovat vält­tämät­tömiä. Posi­ti­ivista oli se, että OS ei ainakaan suo­raan tyr­män­nyt kol­mat­ta vai­h­toe­htoa eli yhteistyötä (muut vai­h­toe­hdot ovat kun­tali­itok­set ja isäntäkaupungit).

    Jos aja­tus oli se, että köy­hät (tulon­tasaus­ta saa­vat) kun­nat pitäisi liit­tää rikkaisi­in, kysymyskseni on, pitääkö tuol­laises­sa kah­den kun­nan liitok­ses­sa rikkaam­man puoliskon antaa (nyt kun­nan sisäistä) tulon­tasaus­ta köy­hem­mälle (entis­ten palvelu­jen toteut­tamisek­si), vai pitääkö palve­lut siirtää pois köy­hem­män alueelta? Tulon­tasaus­ta kai tarvi­taan joka tapauk­ses­sa jol­lain tasol­la, ja lop­ul­ta myös, ja mieluiten yhteis­vas­tu­ullis­es­ti val­takun­nan tasol­la (pait­si jos hal­li­tuk­sen agen­da tosi­aan on, että kukin kun­ta saa kus­tan­taa perus­palvelun­sa itse).

    Täl­lä perus­teel­la ain­oa tarvit­ta­va muu­tos nykyjär­jestelmään olisi sel­l­ainen kor­jaus raho­jen jakoon, että kun­tien ei tarvit­sisi hylk­iä sairai­ta ja köyhiä.

    1. En ole luop­umas­sa tulo­jen tasaamis­es­ta vaan päin vas­toin kan­natan sen jyr­jen­tämistä. Jotkut kun­nat ovat vain sitä mieltä, että hei­dän tehot­to­muuten­sa — suuret yksikkökus­tan­nuk­set — pitää myös kor­va­ta. saakoot samat kokjon­ais­tu­lot kuin muutkin ja jos sil­lä pär­jäävät ja kus­tan­ta­vat itse pienu­u­den hai­tat, saa­vat pitää hiekkalaatikkon­sa. Se ei todel­lakaan ole muil­ta pois.

  8. Jäi mieti­tyt­tämään yhteiskun­tarak­en­teen hajoamisen teema. Jos nyt kuvitel­laan että vaik­ka Sipoo, Nur­mi­järvi ja Kirkkon­um­mi liitet­täisi­in Vantaa/Espoo/Helsinkiin, tehtäisi­inkö lop­pu omakoti­talo­jen kaavoituk­selle pitkin poikin Uuden­maan mai­ta ja man­tu­ja? Siir­ty­isikö omako­tivyöhyke taas astet­ta kauemmaksi?

  9. “saakoot samat kokjon­ais­tu­lot kuin muutkin ja jos sil­lä pär­jäävät ja kus­tan­ta­vat itse pienu­u­den haitat”

    Minus­takin olisi fik­suin uud­is­tua jär­jestää kaikille kun­nille samat kokon­ais­tu­lot samo­jen perus­palvelu­iden toteut­tamisek­si, ja jät­tää lop­pu niiden oman harkin­nan varaan. (Kokon­ais­tu­lot suh­teutetaan vam­mais­ten määrään, koul­u­lais­ten määrään jne.)

    Mut­ta mitä nuo pienu­u­den hai­tat ovat? Tilas­to­jen mukaan pienet tuot­ta­vat palve­lut samal­la rahal­la kuin isotkin. Ja taita­vat nuo pein­ten tupt­ta­mat perus­palve­lut olla myös yhtä tasokkai­ta. Ei ongelmia siis — pienet pär­jäi­sivät kyl­lä hyvin samoil­la tuloil­la per toteutet­tu perus­palvelu. Sitä että erikois­palve­lut pitää hakea alueen suurista kaupungeista emme taas voi mil­lään muut­taa (liitok­sil­lakaan).

  10. Oli­pa ker­ran käytössä ns. kan­tokyky­lu­ok­i­tuk­set. Parhaim­mil­laan kun­ta sai esim koulu­menoi­hin 90% val­tion­avus­tus­ta. Toises­sa ääripäässä mm. Helsin­ki sai vain 10%. Esim ATK-han­k­in­nois­sa Helsin­gin ei kan­nat­tanut käyt­tää sitä 10%:kaan. Ei olisi kuulem­ma ollut sen paperiso­dan arvoinen. Olisi kangis­tanut laite­hank­in­to­ja aiheut­taen vain hait­taa ja kus­tan­nusten nousua. En tiedä mitä tästä opimme, mut­ta ainakin sen että byrokra­tial­la on aina omat haittapuolensakin.

  11. “Pienet koulut saa­vat oppi­las­ta kohden enem­män rahaa kuin suuret, esimerkiksi.”

    Jos kun­nille taat­taisi­in samat tulot perus­palveuiden toteut­tamiseen (val­tion tasaa­mana), niil­lä olisi ennen omia kulu­ja myös sama vero­pros­ent­ti. Jos jokin kun­ta halu­aisi nos­taa vero­pros­ent­tin­sa ylem­mälle tasolle ja kus­tan­taa näin saaduil­la rahoil­la pienem­piä koulu­ja tai pienem­piä luokkia, se voisi näin tehdä. Nykyiset pienet kun­nat mah­dol­li­sine vielä jäl­jel­lä olevine kyläk­ouluineen kuu­luisi­vat tähän kategoriaan.

    Toisaal­ta tämä riip­puu myös siitä, miten perus­palvelu­iden kaikille taat­ta­va taso määritel­lään. Jos halu­taan vaikka­pa taa­ta ala-asteen ope­tus alle 5km päässä kotoa, sil­loin perus­palvelu­iden yht­enäi­nen tak­sa kat­taisi myös tuon vaa­timuk­sen toteut­tamiseen tarvit­ta­van määrän opet­ta­jia (ja ehkä myös luokkahuonei­ta), eli pienet koulut saisi­vat enem­män rahaa sik­si, että niis­sä luokkakoko jää hel­posti pieneksi.

    Kaik­ki riip­puu siis siitä miten kaikille kansalaisille tar­jot­ta­vat perus­palve­lut määritel­lään. Var­mankin pien­impi­en koul­u­lais­ten koulumatkan pitu­udelle asete­taan joku raja, joten jonkin ver­ran pakos­ta pieniksi jäävien koulu­jen tukea voisi olla odotet­tavis­sa (kuitenkin niin, että peri­aat­teet ovat samat kaikille kunnille).

  12. Kun mitataan sitä, mil­lä kus­tan­nuk­sil­la kun­ta hoitaa ja koulut­taa lapsen­sa, huole­htii sairaista ja van­huk­sista, se on help­poa matem­ati­ikkaa. Kun­nan työn­tek­i­jä siinä mak­saa, muu on lil­lukan varsia.

    Mut­ta onko myös las­ket­tu, mikä on kun­nan muun virkamiesarmei­jan siivu kun­nan kus­tan­nuk­sista eli byrokra­t­ian osu­us. Kun­tali­itok­sis­sa her­ra-armei­ja paisuu kohtu­ut­toman isok­si ja sil­lä on taipumus jäädä ole­maan. Her­ra ei toista her­raa ero­ta, mielu­um­min vähen­tää hoita­jia ja opet­ta­jia eli heiken­tää palveluja.

    Pitäisi olla mit­tari, jol­la osoite­taan, että sen ja sen kokoises­sa kun­nas­sa tul­laan toimeen sen ja sen kokoisel­la byrokratil­la. Nyt vedo­taan väestöpo­h­jaan esim hoita­jien määrässä ja tiski­in lyödään joku keskiar­vo van­hus­ten määrästä suh­teessa hoita­ji­in. Mis­sä on keskiar­vot her­ro­jen määrissä.

    Asi­as­ta kol­man­teen. Pien­ten kun­tien johta­jat ovat innokkai­ta kuun­toli­itos fane­ja, sil­lä liitos isom­paan tietää automaat­tis­es­ti huo­mat­tavaa palkanko­ro­tus­ta. Hol­lolan liit­tämi­nen Lah­teen olisi var­maan nos­tanut rutkasti Hol­lolan kun­nan­jo­hta­jan palkkaa. Kou­volas­sa kun­ta­jo­hta­jat sai­vat parin ton­nin lisän kuukausi­palkkaansa. Kyl­lä se kan­nus­taa johta­jia liitoksiin.

    1. Jouni
      Kun­tali­itok­sis­sa her­ra-armei­ja ei paisu vaan tulee näkyvi­in. Mon­es­sa suurli­itok­ses­sa tätä turhaa joukkoa on jäänyt työl­lis­tet­täväk­si aika paljon. Mut­ta huom. Ennen kun­tali­itos­ta ne kaik­ki oli­vat kovin työl­lis­tet­tyjä. Tuo turha joukko osoit­taa, paljonko kun­toali­itos säästää. Demarien ja SAK:n vaa­timuk­ses­ta näitä AKA­VAn jäseniä ei saa irti­sanoa, mut­ta sästö toteu­tuu aikanaan.

  13. “Tuo turha joukko osoit­taa, paljonko kun­toali­itos säästää.”

    Kyl­lä tuo turha joukko pitää kar­sia kun­tien palkkalis­toil­ta ilman kun­tali­itok­si­akin. Tätä ei voi laskea kun­tali­itok­sen eduk­si. Voi myös käy­dä aivan hyvin niin, että turhaa joukkoa ei har­ven­netakaan kun­tali­itok­sen jäl­keen — ei vaik­ka kun­tali­itok­sen jär­jestelijät oli­si­vatkin havain­neet joskus kun­tali­itok­sen aikoi­hin jotkut virkamiehet turhiksi.

    Use­am­min olen kuul­lut väit­teen, että kun­nat ovat joutuneet palkkaa­maan mielestään turhaa väkeä, kos­ka val­tio on niin vaat­in­ut. Ei siis niin, että oli­si­vat itse halun­neet paisut­taa hallintoa. Nykyään mon­et kun­nat ovat jo onnis­tuneet pudot­ta­maan pakol­lis­ten palkat­tu­jen määrää esimerkik­si jaka­mal­la tehtäviä naa­purikun­tien kanssa.

    Tuskin pienet kun­nat ovat virheet­tömiä tässä suh­teessa. Eivätkä var­masti suuretkaan (joil­la on usein parem­min varaa ylläpitää turhia virkamiehiä). Kun­tali­itok­sen yhtey­dessä virkamieskun­nan rolli­nen analysoin­ti voi tosi­aan pal­jas­taa turhia virko­ja. Toisaal­ta samoin käynee myös sil­loin, kun jokin kun­ta jakau­tuu osi­in. Ehkä tuos­ta voi päätel­lä, että kun­tien jakami­nen nyky­istä pienem­mik­si säästää virkamiehiä ja kuluja.

  14. Göran, Odel­la on vain ter­mit kun­ta ja maakun­ta men­neet sekaisin. Ker­rankos sitä.

    Työssäkäyn­tialue on ihan tärkeä yksikkö. Sitä varten on ole­mas­sa val­tion­hallinnon yksikkö, jota kut­su­taan maakun­naksi. Suomes­sa niitä kut­su­taan mil­lä lie nimel­lä täl­lä het­kel­lä, kun koko val­tion alue­hallinto onnis­tut­ti­in sekoittamaan.

  15. Mah­taako pienem­pi­en kun­tien osal­la olla oikeasti niin, että val­tion kan­nat­taa ylläpitää val­tion­tukia ja vero­tu­lo­jen tasaus­ta hoitavaa byrokra­ti­aa samoin kuin kun­tien omaa byrokra­ti­aansa — sen sijaan, että val­tio keräisi tarvit­ta­vat verot suo­raan ja myös tuot­taisi palve­lut? Isot kaupun­git lienevät asia erik­seen tässäkin asi­as­sa, mut­ta pie­nil­lä kun­nil­la ei oikein mil­lään voi olla asiantun­te­mus­ta useisi­in nykypäivänä vas­taan tule­vi­in asioi­hin palvelu­jen tuot­tamises­sa. Päästäisi­in myös eroon kun­tain­li­itoista yms.

  16. Mikä ihme ihmisiä ahdis­taa kun­ta­ju­tuis­sa? Minus­ta on saman­tekevää, mikä on kun­nan nimi, kun­han perusju­tut toimii. En ymmär­rä, että jotkut kun­nat tuke­vat joitain toisia kun­tien menois­sa. Mielestäni val­tio hoitakoon ongel­mat ja lopet­takoon jonkun kun­nan, ellei pär­jää. Paljonko­han pääkaupunkiseudun tuloista menee muualle?
    Voisiko koko kun­ta­ju­tun hävittaa?

  17. Kun­tau­ud­is­tus tulee katkaise­maan keskus­tan selkäran­gan, joten he tietysti vas­tus­ta­vat sitä puolueen tap­pi­in asti. Mut­ta mie­lenki­in­toista on arvail­la mitä siitä seu­raa, itse veikkaan keskus­tan ja kokoomuk­sen yhdis­tymistä porvaripuolueeksi.

  18. Aikoinaan HYKS:ssä makoilin ensi­avus­sa muu­ta­man muunkin tajuis­saan ole­van kanssa. Ain­oan tajut­toman tari­naa kesku­udessamme osasi ker­toa enti­nen pohjo­is­maisel­la tasol­la ollut kil­pa­polkupyöräil­i­jä, joka totesi,
    että tuos­ta han­ko­lais­es­ta yli­pain­ois­es­ta ja kuo­lion jalas­saan omaaval­la ei kyl­lä paljon
    ennuste­ta toden­näköisyyt­tä selvitäk­seen jalka­nsa kuo­lion leikkauksesta.

    Että mitä se kun­tau­ud­is­tus sit­ten tulisi ole­maan nykyisel­lään entiseen ver­rat­tuna. Kun jo entisessä maail­mas­sa on voitu pom­potel­la yksinäisiä ihmisiä sairauk­sil­laan siten, että kun ei ole omaista puo­lus­ta­mas­sa sairaan­hoidon ken­tässä, niin hel­posti sairas uno­htuukin liki kuol­e­vak­si pökkelök­si kun­nan ter­veyskeskuk­seen. Ja sit­ten onkin myöhäistä kun yksinäisel­lä on pahat housu­is­sa ja toimeen­tu­lo­tu­ki anomat­ta maates­saan paikallises­sa “lasaretis­sa”.

  19. Osmo: “Pienet koulut saa­vat oppi­las­ta kohden enem­män rahaa kuin suuret, esimerkiksi.”

    Eivät saa, enää nykyisin.

  20. Juho Laatu: “Jos jokin kun­ta halu­aisi nos­taa vero­pros­ent­tin­sa ylem­mälle tasolle ja kus­tan­taa näin saaduil­la rahoil­la pienem­piä koulu­ja tai pienem­piä luokkia, se voisi näin tehdä.”

    Tätä ei mikään estä nykyisinkään.

  21. Juho Laatu: “Use­am­min olen kuul­lut väit­teen, että kun­nat ovat joutuneet palkkaa­maan mielestään turhaa väkeä, kos­ka val­tio on niin vaat­in­ut. Ei siis niin, että oli­si­vat itse halun­neet paisut­taa hallintoa.”

    Kaikkea sitä väitetäänkin. Eipä ole val­ti­ol­ta min­nekään tul­lut kir­jelmää, jos­sa hallintoa vaa­di­taan lisää.
    Kir­jelmiä on toki tul­lut esim. van­hus­ten­hoidon henkilöstön saat­tamis­es­ta tehtävän edel­lyt­tämälle tasolle — tätäkin voi markki­na­t­alouden kan­nat­ta­ja vastustaa.

  22. Raimo K kir­joit­ti: “Tätä ei mikään estä nykyisinkään.”

    Aivan. Kun­nil­la on itsemääräämis- ja vero­tu­soikeus, joten nykyäänkin vero­ja voi nos­taa ja palvelui­ta paran­taa niil­lä. Hal­li­tuk­sen tavoite lie­nee lopet­taa tämä oikeus monil­ta nyky­isiltä kun­nil­ta, ja siirtää päätök­set (entis­ten) kun­tien palve­lu­ta­sos­ta keskuskaupunkeihin.

    Nykyi­nen tilanne eroaa tuos­sa yllä kekustel­lus­ta tule­vaisu­u­den mallista siinä, että täl­lä het­kel­lä mon­et pien­i­t­u­loiset kun­nat joutu­vat pitämään vero­pros­entin hyvin korkeal­la jo toteut­taak­seen pakol­liset peruspalvelut.

    “Eipä ole val­ti­ol­ta min­nekään tul­lut kir­jelmää, jos­sa hallintoa vaa­di­taan lisää.”

    En tiedä mitä kir­jelmiä on tul­lut, mut­ta maaseudul­la on kuitenkin aika yleis­es­ti pidt­ty val­tion turhik­si koet­tu­ja vaa­timuk­sia yht­enä keskeisenä rahaa syövänä ongel­mana. Ehkä joku pienen kun­nan jär­jeste­lyis­sä mukana ollut kommentoi.

  23. Kun­tau­ud­is­tuk­sen tärkein tehtävä on saa­da suo­ma­lainen räjähtänyt ja lev­ähtänyt kaupun­ki- ja taa­ja­ma­rakenne ehey­tymään. Vain se on jo tarpeek­si hyvä syy yhdis­tää kaupunkiseudut yht­enäisek­si hallintoalueek­si. Samas­sa yhtey­dessä tulisi kuitenkin lait­taa tiukat rajat taa­jamien fyy­siselle kasvulle — perustuen nyky­isi­in ja raken­net­tavi­in joukkoli­iken­neväyli­in. Kaupungi­nosaval­tu­us­to­jen tärkein tehtävä on puolestaan paran­taa alakeskusten palve­lu­tar­jon­taa ja viihty­isyyt­tä. Palve­lut tulee sit­ten siinä sivussa.

  24. Juho Laatu: “En tiedä mitä kir­jelmiä on tullut”

    Jos ei tiedä, olisi parem­pi olla kommentoimatta.

  25. Ja vi kan (15.9.): » Onko ollut puhet­ta siitä, miten kielilake­ja muutet­taisi­in kun­tau­ud­is­tuk­sen myötä? Nimit­täin jos “Uusi Helsin­ki” ulot­tuisi jatkos­sa Riihimäelle asti, nyky­is­ten lakien mukaan Riihimäellekin pystytet­täisi­in sit­ten ruotsinkieliset katukyltit ja vaa­dit­taisi­in jokaises­sa viras­sa ruotsin taitoa. Tässähän ei olisi mitään järkeä, sil­lä kyseessä olisi täysin suomenkielis­ten aluei­den pakot­ta­mi­nen vier­aaseen kieli-identiteettiin.

    Eli miten tämä asia aio­taan huomioi­da? Jaet­taisi­inko kun­nat pienem­pi­in “kielipi­irei­hin”, jot­ka oli­si­vat yksikielisiä tai kaksikielisiä? »

    Hyvä kysymys. Tässä vastausyritys.

    (På fin­länd­s­ka, proportionellt:)

    KÄRNFRÅGORNA:
    — FRIVILLIGA SVENSKA “RESERVAT” DÄR UNDERLAGET REDAN ÄR BÄST
    — KONCENTRATION ELLER BETONING AV SERVICEUTBUDET
    MED ÖGA PÅ POTENTIELLA KUNDER

    Kuu­lun pohdiskelu­joukkioon nimeltä kom­mit­tén för språk­lig ser­vice i Nyland. Olen lausunut ääneen, että om sven­skheten utspäds som en liter vat­ten på en sim­bassängs bot­ten, har vi snart inga fin­landssven­skar kvar — vilket jag defin­i­tivt inte önskar. Luulen myös tulleeni ymmärretyksi.

    On ehdot­toman epäre­al­is­tista kuvitel­la että Vihti muut­tuisi kak­sikielisek­si liit­tyessään johonkin 14 kun­nan yhteisöön. Aika hintsua tuo kak­sikielisyys on jo nyt mon­es­sa muus­sakin paikas­sa. Sen takia jag MED TYNGD BEGÄR että kielisuh­teet mitataan ja määritel­lään tule­vien LÄHIKUNTIEN puit­teis­sa. Itse seu­tuhallinto olkoon kak­sikieli­nen samas­sa määrin kuin Suomen val­tion­hallinto kak­sikielisil­lä seuduil­la on.

    Mut­ta suosit­te­len myös, että i de närkom­muner där antalet eller ande­len sven­skspråki­ga samt till­gäng­ligheten med kollek­tiv­trafik är störst — Vuosaari lie­nee yksi niistä — jos­sain määrin keskitet­täisi­in ruotsinkielisiä kulttuuri‑, ter­veys- yms. palvelu­ja. Äidinkie­len merk­i­tys koros­tuu eri­tyis­es­ti mie­len­ter­veys- ja vanhuspalveluissa. 

    Maltill­i­nen palvelu­jen keski­tys ken­ties lievästi ohjaisi asun­non­va­l­in­taa siten, että seudul­la säi­ly­isi tai kehit­ty­isi elävän ruotsinkie­len “tasku­ja”. Ken­ties. Sitä ei tarvitse määrätä mut­ta ei sitä pitäisi estel­läkään. Läh­eskään kaik­ki eivät nykyään voi vali­ta asuin­paikkaansa, men ökade möj­ligheter, även ifrå­ga om hyres­bostäder torde vara av allmän nytta.

    Ruotsinkieliset noin yleen­sä ottaen EIVÄT ole sen enem­pää kul­ta­pos­suk­er­ho kuin monion­gel­mais­ten aikapom­mikaan. Sik­si min­un mielestäni hei­dän kohdal­laan seg­re­gaa­tio­ta ei tarvitse tor­jua, melkein­pä päinvastoin.

    Min­ua suret­taa, että Nord­sjö Rastis säästösy­istä käytän­nössä lopetet­ti­in ja sen toimin­not siir­ret­ti­in viereisen Vuo­talon yhtey­teen. Toivon, että tämä eri­tyi­nen suomen­ruot­salainen kie­limuo­to — joka kaik­ista skan­d­i­naav­i­sista kie­limuodoista on muiden hel­poin­ta ymmärtää! — säi­lyy. Sen säi­lymisek­si EI RIITÄ että jokainen saa puhua koton­aan mitä halu­aa. Täy­tyy lisäk­si olla muitakin paikko­ja (talo­ja, kort­telei­ta, kyliä, kaupunke­ja) jois­sa LUONNOLLINEN PUHUTTELUKIELI on tuo hur­rimurre. Ja jois­sa puhe ei kään­ny suomek­si heti kun kol­mas henkilö tulee lähistölle.

    Ei ole muodis­sa ymmärtää, miten paljon me här­mäläiset ruotsinkie­len väl­i­tyk­sel­lä saamme (suo­raan tai muu­ta­man mutkan kaut­ta) tietoa ja ajatuk­sia niistä yhteiskun­nista, jot­ka ovat kaik­ista eniten lika vårt eget, tai kuin­ka perkeleen hyviä FST5:n (parhaina aikoina suomek­si tek­stite­tyt) ohjel­mat ovat, mut­ta minä nyt kuitenkin olen av den­na åsikt.

    Se lie­neekin jo toteu­tunut, että itsekukin voi asioi­da sil­lä ter­veysase­mal­la, joka sijait­see hänen kannal­taan sopivim­min TAI jos­ta hän muuten vaan tykkää TAI jos­sa koroste­tusti OSATAAN SITÄ KIELTÄ, jota hän mieluim­min puhuu. Jonot voivat tietenkin olla eri paikkoi­hin vähän eri pitu­isia, mut­ta peri­aat­teessa tälleen. Sama voi koskea kir­jas­to­ja ja monia muitakin lafko­ja. Dagik­sia ja alak­oulu­ja eritoten.

    Mil­loin se on järkevää, tätä voitaisi­in soveltaa mui­hinkin kieliv­ähem­mistöi­hin. Ei muu­ta kon­tra-indikaa­tio­ta kuin SOSIO-EKONOMISEN ERIYTYMISEN este­ly, mikä kyl­lä saat­taakin olla hyvin paina­va syy toistaiseksi.

  26. Tony kir­joit­ti: “Päät­täjät taisi­vat huo­ma­ta, että kun­tavaalit tulevat.”

    On demokra­ti­as­takin näköjään joskus jotain iloa :-). Tosin puoluei­den kan­nan­otot näyt­tivät edelleen aika entisen­laisil­ta “ehdo­ton ei pakkoli­itok­sille, mut­ta kun­tien määrä tulee putoa­maan puoleen”.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.